1. No category

Uusi Invalidi 4/2013
1
T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4/ 2 0 1 3
Terveyskeskusmaksut pois – kotipalvelut kuntoon!
Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja kriisien terveysuhat puhuttivat syysseminaarissa, jota vietettiin liiton 65-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Seminaarista lisää sivuilla 6-7.
Tsil ry:n Liittohallitus 21.9.2013
Päätösvalta terveydenhuollon voimavaroista on säilytettävä
demokraattisesti valituilla toimielimillä
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ei hyväksy eduskuntakäsittelyssä olevaa EU:n
potilasdirektiivin täytäntöönpanoon (HE 103/2013) liittyvää terveydenhuoltolain 7 a §
2. momentin muotoilua, jolla
hämärrettäisiin suomalaisen
terveydenhuollon yleistä hoidontarveperiaatetta.
u u u
Nykyään hoitopäätöksiä ohjaavat ensisijaisesti hoidon
tarve ja viimeiseen näyttöön
perustuvat käypä hoito-linjaukset. Tämä lähestymistapa
sulkee riittävän tehokkaasti
pois tehottomat ja tarpeetto-
mat hoidot.
Tämän lisäksi jo nykykäytännön mukaan potilaslain
mukaan hoitoa annetaan niiden voimavarojen puitteissa,
jotka ovat kulloinkin terveydenhuollon käytettävissä.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton arvion mukaan
lain muutos, jossa korvattavan hoidon kriteeriksi nostetaan potilaan tarpeen ohella eräissä tapauksissa hoidon
kustannukset, avaisi pään toiminnalle, jossa välttämättömiä ja tarpeellisia hoitoja
saatetaan evätä hoidon kalleuteen vetoamalla.
u u u
Lakiesityksessä aiotaan siirtää päätösvalta yhteiskunnan
kustantaman terveydenhuollon
palveluvalikoiman määrittelystä suljetulle viranomaistoimielimelle, jonka päätöksistä
ei voi valittaa. Tällä tavoin aiemmin poliittiseen harkintaan
ja vastuunottoon liittyvä terveyspalvelujen voimavarojen
määrittelyvalta siirtyisi kansalaisille poliittisessa vastuussa olevien elinten päätösvallan
ulkopuolelle.
Kaavailtu
päätöksentekomalli loukkaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeuksia ja
samalla rikkoo suomalaisen sopimusyhteiskunnan yleistä periaatetta, jossa ne yhteiskunnan
osapuolet, joita asia koskee,
ovat mukana päätöksen teossa.
u u u
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ei voi hyväksyä kaavailtua lakimuutosta esitetyssä
muodossa.
Vaadimme, että terveydenhuollon
palveluvalikoimasta päättävään toimielimeen on
saatava potilasjärjestöjen edustus.
Lopullista terveyspalvelujen
voimavarojen määrittelyvaltaa
ei saa siirtää ulkoparlamentaariselle suljetulle toimielimelle.
Terveyspalvelujen voimavarojen määrittelyn ja siihen liitty-
vän priorisoinnin on oltava
julkista demokraattisten toimielimien ydintoimintaa.
Hoitopäätösten on edelleen perustuttava ensi sijassa
hoidon tarpeeseen.
Kannanotto osoitettiin sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikolle, eduskuntaryhmille sekä eduskunnan
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille.
Samoihin asiakohtiin kiinnitti huomiota sosiaali- ja
terveysjärjestöjen yhteistyöjärjestö SOSTE ry lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
14.11.2013.
2
Uusi Invalidi 4/2013
Pääkirjoitus 4/2013
Terveyden tasa-arvo
ja oikeudenmukaisuus
”Jos perusterveydenhuoltoa ei
olisi jaettu ’tarpeellisten kansalaisten’ työterveyshuoltoon
ja ’hyödyttömien kansalaisten’
terveyskeskuksiin, vaan kaikki
olisivat samoissa terveyskeskusjonoissa, terveyskeskuksissa olisi paljon vähemmän jonoja. Useimmissa kunnissa enemmistö kunnanvaltuustojen jäsenistä on työterveyshuollon asiakkaita, eikä terveyskeskusten rappio siksi ole heille läheinen asia”, kirjoittaa tutkija
ja tunnettu vihreiden poliitikko Osmo Soininvaara kesällä
2013 julkaisemassaan kirjoituksessa. Soininvaara väittää,
että Suomen terveydenhuolto
on OECD-maiden eriarvoisin.
Sormella hän osoittaa sitä poliittista eliittiä, johon hän itsekin on kuulunut.
Viime vuosikymmeninä harjoitettu sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut eriarvoistavaa
päinvastaisista julkisista julistuksista ja lupauksista huolimatta, kuten Soininvaara todistaa.
Soininvaara ottaa artikkelissaan esimerkiksi vuoden 1999
hallitusneuvottelut. Hän kertoo
niistä seuraavaa: ”Suomessa
otettiin vuoden 1999 hallitusneuvotteluissa harppaus kohti terveydenhuollon yksityistämistä ja eriarvoistamista, kun
työterveyshuoltona annettujen
sairaanhoitopalvelujen Kelakorvauksia parannettiin. Irvokasta on, että tämä hyvin oikeistolainen askel otettiin poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Tiesittekö, että Kela
maksaa paljon enemmän korvausta siitä, jos käytte työnantajan maksamana yksityislääkärillä kuin jos kävisitte siellä
itse maksaen?”
Tähän samaan asiaan kiinnitti huomiota Tapaturma- ja
sairausinvalidien liitto, kun
vaadimme ensiaskeleena terveyspalvelujen
rahoituksen
yksikanavaistamiseksi terveyskeskusmaksujen
poistamista siten, että Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus alkaa
korvata terveyskeskusmaksun
verran terveyskeskuksen rahoitusta. Näin palvelut tulisivat käyttäjälle maksuttomiksi samalla tavalla kuin työterveyspalvelut.
Tämä olisi häviävän pieni, mutta oikeasuuntainen
myönnytys kolmikantaeliitiltä yhteiskunnallisen tasa-arvon
suuntaan. Se olisi tasa-arvoteko nykyhallitukselta jatkona
hallituksen alkuvaiheen päätöksille tehdä tasokorotuksia
työttömyysturvaan ja pienellä
murusella toimeentulotukeen.
Teko ei olisi kuitenkaan riittävä.
u u u
Viime viikkojen julkisessa
keskustelussa on tullut esille,
että terveyskeskusten palvelut
ovat valtakunnallisesti supistuneet samaan aikaan kuin työterveyshuollon resurssit ovat
lisääntyneet. Monia terveyskeskuksia vaivaa myös lääkäripula, jota lääkärityövoimaa
välittävät voittoa tuottavat ylikansalliset firmat käyttävät hyväkseen rahastamalla kuntia
myymillään lääkäripalveluilla.
Samalla ne kierrättävät varojaan ”laillisesti” veroparatiiseihin ja maksavat osan lääkärille
kuuluvista palkoista pääomatuloina.
Vaurioituneet terveyskeskukset ja hyväksi käytetyt kunnat tarvitsisivat elvytyspaketin, jolla heitä autettaisiin ulos
ylikansallisten terveysfirmojen
holhouksesta siirtämällä vääristynyt ja ulkopuolisten agenttien ohjaama toiminta kansanterveyslain perusperiaatteen
mukaiseksi toiminnaksi.
Kuvatun vääristymän aiheuttamat epäkohdat ovat tulleet
niin ilmeisiksi, että Lahdessa
joka kotiin jaetun kokoomuslaisen vaalilehden arvio julki-
sen terveydenhuollon tilasta
oli tiivistetty seuraavaksi toteamukseksi: ”Perusterveydenhuollossa on unohdettu perustehtävä. Viimeisen kymmenen
vuoden ajan perusterveydenhuoltoa on ajettu alas säästöjen
nimissä ja luotu markkinoita
yksityiselle terveydenhuollolle.” Perusongelmaa voi tuskin
tuota selkeämmin sanoa. Paikallisten kokoomuspoliitikkojen lahtelaiskokemukseen perustuvasta analyysista huolimatta valtakunnallisella tasolla
ministeri Risikon julkiset lausunnot viittaavat 1999 valitun
linjan jatkamiseen, eli ylikansallisten terveysfirmojen holhouspolitiikan laillistamiseen.
u u u
Ikääntyessä monen näkökulma kapenee ja kyvyt ehtyvät
tai vamman hoito ohitti tärkeysjärjestyksessä muut.
Kallossa pääasiassa aivojen
ja ajattelun ohjelmoimina tehtäviään hoitavien aistiesi kuten
näön, kuulon ja suunta- ja tasapainoelimiesi sekä raajojesi kulloinenkin toimintakyky
laajentaa tai supistaa näkökulmaasi fyysispsyykkisillä toiminta-alueilla.
Nykyterveydenhuollon toimenpitein voidaan monia elimiä korvata teknisin ratkaisuin
pidentäen elinikää ja palauttaen toimintakykyä.
Näkyvät ja sympaattisuudesta ensirivissä yhteiskunnan
tukea saavat kuten liikunta- ja
näkövammat voidaan korjata
uusilla, alkuperäisiä paremmilla keinonivelillä tai silmäleikkauksin sekä liikkumista ja näkemistä korvaavilla teknisillä
apuvälineillä.
Välineet kuten tietokone
helpottavat oppimista ja asiointia. Samalla atk-taidottomista on välikäsiavutta oman
onnensa varaan jätettyinä tulossa uusköyhälistöä.
Lapsuuden jälkeenkin kehittyminen sekä vammaisen
ja sairaan elin- ja palvelutason säilyttäminen vaativat ihmistyövoimaa ja varoja, osan
mieluusti yhteiskunnan kukkarosta. Yhdistystemme ja jäsentemme solidaarisuus paikkaa
enemmän henkisen kuin materiaalisen tuen tarvetta. Kotosalla esimerkiksi vielä näkevä ja yhä kuuleva muodostavat
toimivan parin.
Hyvinvointivaltion alasajo
on heikentämässä sosiaaliturvaa saaneen elämää supistaen
myös fyysisten tarpeitten toteutumattomuudesta johtuen
tämän näkökulmaa.
Antti Holopainen
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja
Onneksi lääkärikunta maalaislääkäri Kiminkisen rohkealla
ulostulolla on mobilisoimassa lääkärikuntaa laajemminkin
vastustamaan tätä terveyskeskuksia rapauttavaa terveysbisnestä. Oli hienoa todeta A-studion keskustelussa, että paitsi Terveyden- ja hyvinvoinnin
laitoksen johto myös Lääkäriliiton johto ja keskustelussa
mu­
kana ollut yksityislääkäri
päätyivät yhteisesti vaa­ti­­­maan
terveyskeskusten voimavarojen vahvistamista. Tämän asi-
Näkökulma: Pauli Toikka
Syntymästä liikuntasi vie sinut makaamisen ja paikallaan
olon, konttaamisen, pystyynnousun, kiipeilyn, kävelyn ja
juoksun kautta jo lapsena välineitse kuten pyörin, suksin,
motorisoituna nopeasti, pitkälle ja korkealle. Vammaisille on
apuvälineillä tässä ja vielä elämänehtoossakin liikuntakykyä
säilyttävä ja paikoilleenjääntiä
hidastava erityismerkitys.
Terveystalouden
tutkija
Harri Sintonen kyseli väitöskirjaa valmistellessaan koeryhmältä, mistä aistista tai kyvystä kukin pakon edessä ensin, sitten ja viimeksi luopuisi.
Ensimmäisiä olivat kuulo, sitten lähinnä liikkumiseen vaikuttavat kyvyt. Ehdottomasti
viimeiseen hengenvetoon haluttiin säilyttää ymmärrys ja
ajattelu. Kuitenkin aina omalle kohdalle sattuvan sairauden
antuntijaraadin suosituksesta
poliitikkojen olisi syytä tehdä johtopäätöksiä sekä vasemmalla että oikealla.
Terveysreformi tulisi aloittaa terveyskeskuspalvelujen
elvyttämisellä auttamalla valtiovallan toimesta yksityisbisneksen holhoukseen joutuneiden terveyskeskusten pääsemistä takaisin perustehtävän
eli julkisten ja käyttäjille maksuttomien kansanterveyspalveluiden asiakaslähtöiseen tuottamiseen.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto tukee terveysreformia, joka lisää terveyspalvelujen tasa-arvoisuutta lähtemällä kaikkein heikoimmassa
asemassa olevien palveluiden
turvaamisesta, matalakynnyksisen hoitoon pääsyn mahdollistamisesta ja terveyskeskuksen perustehtävän palauttamisesta kunnan perustehtäväksi
ilman voiton tavoittelua.
Terveisiä
Vammaisneuvostopäiviltä
Vammaisneuvostopäivät järjestettiin tänä vuonna Nokialla
kylpylä Edenissä 6.–7.11. Päivien teemana oli vammaisten
työllistyminen.
Mielestäni nämä olivat parhaat VANE-päivät mihin olen
osallistunut, vaikkakin turhan tiiviit. Keskusteluille oli varattu liiPauli Toikka an vähän aikaa, ja kaikki aiheet
Tsil ry:n liittovaltuuston herättivät runsaasti ajatuksia.
puheenjohtaja
Ensimmäisenä päivänä työllisyydestä puhuivat Patrik
Tötterman Työ- ja elinkeinoministeriöstä, Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Tarja Paulaniemi
Pirkanmaan TE-keskuksesta.
Heidän mukaansa – ja kuten
me tiedämmekin – vammaisten ja vajaatyökykyisten työllisyystilanne on huono. Erilaisia tukitoimia on runsaastikin, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi eikä niitä osata hyödyntää. Kiuruveden vammaisneu-
Antiikin
runoilijafilosofi
Horatius painotti tärkeimpänä
elämänohjeena ”Carpe diem”
eli tartu hetkeen, elä tämä päivä, nauti elämästäsi, kun se on
vielä mahdollista! Muistathan:
yksin ja yhdessä.
Uusi Invalidi 4/2013
3
Yhteiskuntasuhdanteet näkyvät
kansalaisten kanteluissa
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on se paikka, jonka
puoleen vääryyttä kärsineet ja
vailla oikeutta olevat kansalaiset useimmiten kääntyvät. On
vääriä laintulkintoja, lain rikkomuksia, oikean tiedon puutetta, tulkintaeroja kuntien välillä, vakuutusyhtiöiden mielivaltaa, kunnallista alibudjetointia ja niin edelleen.
Oikeusasiamiehillä on työnjako, jonka mukaan muun muassa sosiaalihuollon, kuten sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun alan kanteluihin vastaa
eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Tuore tilasto kertoo kanteluiden määrän selvästä kasvusta.
– Vuonna 2012 oikeusasiamiehen kansliaan saapui kanteluita 4 355 eli noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suurimmat asiaryhmät ovat
sosiaaliturva (sosiaalihuolto ja
sosiaalivakuutus), poliisiviranomaiset, terveydenhuoltoviranomaiset ja vankeinhoitoviranomaiset, Sakslin sanoo.
Subjektiiviset ja harkinnanvaraiset etuudet, lainmukaiset palvelut tai niistä leikkaaminen ja monet muut ongelmakohdat toistuvat eduskunnan oikeusasiamiesten käsittelyyn tulevissa kanteluissa.
– Olen joissain ratkaisuissani todennut, että jos kunnan päättäjät tietoisesti alibudjetoivat, he ovat myös oikeudellisessa vastuussa siitä, etteivät oikeudet toteudu, sanoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.
Sakslin kertoo, että viime
vuonna ratkaistuja tapauksia
oli sosiaalihuollossa 663, sosiaalivakuutuksessa 338 ja terveydenhuollon puolella 529.
Puolentoista tuhatta ratkaisua
vuodessa viranomaisen työpöydän kautta on melkoinen
määrä.
Onko näille tapauksille ja
niiden määrän kasvulle jotain
yhteistä tekijää nähtävissä vai
onko kyse erillisistä ongelmakohdista? Entä muuttuvatko
ongelmaryhmien keskinäiset
painotukset vuosien mittaan?
– Saapuneiden kanteluiden
määrä on vuosien ajan kasva-
voston puheenjohtaja Vuokko
Niemelä ei pitänyt paikkakuntansa tilannetta kovinkaan huonona. Kokemusasiantuntijoina
kuultiin Juha Ojaniemeä, joka oli työllistänyt itsensä ITalalla, ja hallintopäällikkö Simo Kilpeläistä.
Päivän huipennus oli tietysti työministeri Lauri Ihalaisen
vierailu. Ihalainen puhui myös
tukitoimista, mitä vajaatyökykyisten työllistämiseksi on olemassa, ja herätti toiveita työllistymismahdollisuuksista kaikille
voimavarojensa ja kykynsä mukaan. Kysymyksien esittämiseen ei työministerin tiukan aikataulun takia aikaa ollut.
Toisena päivänä käsiteltiin
lähinnä erityispalveluiden saatavuutta ja tulevaisuuden näkymiä. Kainuun tilanteesta
kertoi vammaispalvelujen vastuualuepäällikkö Anna-Liisa
Kainulainen. Tilastoista kertoi erittäin mielenkiintoisesti mm. kuuden ison kaupungin vertailuluvuilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL)
kehittämispäällikkö
Päivi Nurmi-Koikkalainen.
Tampereen vammaisneuvoston
puheenjohtaja puhui vaikutusmahdollisuuksista palvelujen
kehittämiseen. Kokemusasiantuntijoina kuultiin Raija Kujalaa ja Arvo Lehtomäkeä.
Lopuksi uudistuvasta vammaislainsäädännöstä
puhui
neuvotteleva virkamies Jaana
Huhta Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja Kalle Könkkölän aiheena oli ”Mitä odotamme uudistuvalta vammaispalvelulailta”. Tämä osio herätti
paljon puheenvuoroja.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton edustaja Eero Salonen toi myös esiin huolemme
priorisoinnista ja siitä, etteivät
hoitopäätökset karkaa joillekin
kasvottomille byrokraateille –
vain hoidontarve saa ratkaista
hoitoon pääsyn.
Toivotaan ja tehdään parhaamme, ettei laista tule rahanvallan priorisointipaperia, vaan
oikeudenmukaisesti vammaisten asioita hoitava laki.
Ritva Korhonen
Lahti
Tahallisesta
alibudjetoinnista
oikeudelliseen
vastuuseen
nut tasaisesti. Yhteiskuntasuhdanteet vaikuttavat – esimerkiksi työttömyyden kasvaessa kohtaamiset työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kanssa lisääntyvät,
samalla työttömyysturvaa koskevat kantelut lisääntyvät. Sama ilmiö näkyy toimeentulotuen piirissä.
Viime vuosien tapaan sosiaalihuollossa suurin osa (206)
toimenpideratkaisuista koski
toimeentulotukea – yleisin aihe oli kuten aiemminkin hakemuksen pitkä käsittelyaika.
Sakslin jatkaa, että vammaispalveluissa
kannellaan
usein kuljetuspalvelun toteuttamisesta ja asiakasmaksuista, samoin asumispalveluista
ja palvelusuunnitelmien laatimisesta.
– Esimerkiksi vanhustenhuollossa on kanteluiden perusteella ohjattu kuntia kotihoidon järjestämisessä, ryhmäkodeissa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien puutteellisuudesta sekä velvollisuudesta tehdä palveluista ja palvelumaksuista päätöksiä, jolloin
niihin tyytymätön voi hakea
muutosta. Kantelupiikkejä on
voinut tulla mediassa esille olleesta asiasta, kuten esimerkiksi sairaalan lakkauttamisesta.
Kuntien ja valtion välisen
työnjaon ja rahoituksen ongelmat (kuntien lisääntyvät tehtävät ja supistuvat valtionavut)
koettelevat palveluja ja niiden
käyttäjiä. Onko kuntien alibudjetoinnilla ja kanteluiden määrällä nähtävissä yhteyttä toisiinsa?
– Kanteluissa esitetään silloin tällöin tällaisia väitteitä.
Olen joissain ratkaisuissani todennut, että jos kunnan päättäjät tietoisesti alibudjetoivat,
he ovat myös oikeudellisessa,
ei ainoastaan poliittisessa vastuussa siitä etteivät oikeudet
toteudu.
Subjektiivisten ja ei-subjektiivisten palvelujen suhde
ja niiden välinen rajanveto tulee usein esille mediassa yksittäisten tapausten yhteydessä. Sakslin toteaa, että selkeästi lainsäädännössä määritellyt oikeudet ovat joskus tehokkaammin valvottavissa, mutta
harkinnanvaraisuutta voi myös
käyttää asiakkaan eduksi.
– Oikeudet, joiden toteuttaminen jättää paljon harkinnanvaraa etuutta tai palvelua
myöntävälle, saattavat joskus olla hyviä hakijan kannalta, koska silloin voidaan ottaa
huomioon hänen tilanteensa
yksilöllisesti.
Laillisuusvalvonnassa päätöksentekoa ohjataan erityisesti perusoikeusmyönteisen laintulkinnan ja perusoikeuksien
edistämisen perusteella.
– Tärkeänä subjektiivisena oikeutena on valvontakäytännössä noussut päivähoidossa asiakasmaksut erityiskysymyksenä kehitysvammaisten
lasten kohdalla, koska mikäli päivähoito katsotaan lapsen
erityishuolloksi, se on maksutonta.
Päätöstä voi moittia
mutta ei muuttaa
Myös omaishoidon tukea rajataan kuntakohtaisesti vastoin
lainsäätäjän tahtoa. Julkisuudessa on kummasteltu, miten
on mahdollista, että yksittäinen kunta voi lakkauttaa kokonaan omaishoidon tuen maksamisen. Voiko kunnan saattaa
juridiseen ja sitä kautta taloudelliseen vastuuseen lain rikkomisesta?
– Omaishoidon tuki on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Jos ehtoja muutetaan, voi
valittaa tuomioistuimeen. Jos
omaishoidon tuki lakkautetaan, täytyy palvelut järjestää
muulla tavoin, tehtävän palvelusuunnitelman puitteissa.
Sakslin on kirjoittanut aiheesta puheenvuorossaan, joka sisältyy oikeusasiamiehen
eduskunnalle antamaan vuoden 2012 kertomukseen. Hän
toteaa, että moitittavaa tulee,
jos tahallaan alibudjetoidaan
ja asiakas ei saa tarvitsemiaan
palveluita.
Kun julkisia palveluja yksityistetään, pysyykö vastuu
suhteessa lakiin edelleen kunnalla, siirtyykö se yksityiselle
palveluntuottajalle vai katoaako se kokonaan?
– Viime kädessä kunta on
aina vastuussa palvelujen toteuttamisesta. Mutta ulkopuolisten palvelujen osto lisää valvontavelvollisuuksia kunnissa.
Kunnan on järjestettävä tietyt
sosiaalipalvelut, mutta kunta
voi ostaa palvelun yksityiseltä.
Lain mukaan ostopalvelujen
laadun tulee olla samalla tasolla kuin vastaavassa kunnan
tuottamassa palvelussa.
Entä oikeudenmukaisuuden
valvonta eläkevakuutusyhtiöiden ja muiden vakuutusyhtiöiden päätöksissä. Miten laillisuus toteutuu ja miten ison
osan nämä tapaukset muodostavat kansalaisten yhteydenotoista?
– Vuoden 2012 kertomuksen mukaan työeläkelaitoksia, tapaturmalaitoksia ja liikennevakuutuslaitoksia koskevia ratkaisuja oli 70 eli paljon, yleensä määrä on 50 hujakoilla. Tyypillisesti arvostelun kohteena on viranomaisen
antaman ratkaisun lopputulos.
Oikeusasiamies ei kuitenkaan
voi muuttaa päätöstä eikä muutoinkaan puuttua harkintavallan puitteissa annettuun ratkaisuun. Muutoksen saamiseksi
tulee aina käyttää muutoksenhakukeinoja ja tehdä esimerkiksi oikaisupyyntö.
Kansalaisrohkeutta
tarvitaan aina
Kun lopuksi kysyn, tarvitaanko uusia keinoja laillisuuden,
yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden valvontaan ja
mitä ne voisivat olla, ei Sakslin lähde arvuuttelemaan mitään yksittäistä keinoa. Mutta
yleispätevä vinkki hänellä kuitenkin on.
– On tärkeää, että kansalaiset ovat aktiivisia, sanoo Sakslin. Ilman kansalaisten valppautta ja rohkeaa asioihin
puuttumista mikään instanssi
tai viranomainen ei voi toimia
tehokkaasti oikeuden toteutumiseksi yksittäisissä tapauksissa.
Teksti ja kuva:
Hannu Oittinen
4
Uusi Invalidi 4/2013
Sosiaalistaloudellinen kriisi uhkaa terveyttä
Sota, nälkä, luonnonkatastrofit
ja tuhoisat tautiepidemiat ovat
perinteinen uhka väestöjen terveydelle. 1900-luvulla näihin
liitettiin taloudelliset kriisit,
kuten vuonna 1929 Yhdysvalloista alkanut lamakausi.
Eurooppa on vuodesta 2008
lähtien kokenut sosiaalistaloudellisen kriisin, joka on koetellut varsinkin Kreikkaa, Espanjaa, Portugalia, Italiaa ja Kyprosta, mutta myös esimerkiksi
Irlantia ja Islantia.
Monet sairastavuutta lisäävistä sosiaalisista tekijöistä,
kuten köyhyys ja työttömyys,
ovat kriisin myötä yleistyneet erityisesti Etelä-Euroopan
maissa, joihin myös vielä huonommista oloista Välimeren
etelä- ja itäpuolelta sotaa, sortoa, nälkää ja toivottomuutta
pakoon lähteneet ensiksi päätyvät, jos ovat siihen asti säilyneet hengissä.
u u u
Toisen maailmansodan jälkeen
sosialistinen ja kapitalistinen
maailma kilpailivat keskenään
ja työväenliike oli vahvoissa
asemissa useissa Länsi-Euroopan maissa, mikä mahdollisti julkisen terveys- ja sosiaalihuollon rakentamisen – hyvinvointivaltiot syntyivät. Tämä
vaihe huipentui diktatuurien
sortumiseen 1970-luvulla Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa.
Tilanne muuttui Neuvostoliiton ja muiden sosialististen
maiden ajautuessa syveneviin
ongelmiin, jotka johtivat koko
sosialistisen järjestelmän romahtamiseen 1990-luvun alussa.
Samalla alkoi julkisen terveys- ja sosiaalihuollon ja hyvinvointivaltion alistaminen pääoman voittojen saalistukselle
uusliberalistisen talouspolitiikan puitteissa. Tätä pääoman
lähes ehdotonta valtaa vasten on nähtävä myös nykyisen
kriisin oloissa harjoitettu politiikka ja kriisin heijastuminen
terveyteen.
Nykyisen taloudellisen kriisin oloissa Euroopan maat ja
erityisesti kansainvälisen taloudellisen tuen varaan ajautuneet maat, kuten Kreikka, ovat
noudattaneet tiukkaa julkisten menojen leikkausta, jonka kohteeksi myös terveydenhuolto on joutunut. Seurauksena on ollut muun muassa palvelujen yksityistämistä, julkisen sairaalasektorin alasajoa ja
kustannusten siirtämistä palvelujen käyttäjien maksettavaksi.
Kysymys on, kuinka paljon
terveystilanteen heikentyminen on suoraa seurausta hei-
kentyneistä taloudellisista ja
sosiaalisista oloista ja kuinka
paljon seurausta toteutetuista julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksista? Ilman vastausta on myös kysymys, mitä pitkäaikaisvaikutuksia julkisen sosiaali- ja terveyssektorin alasajolla on?
u u u
Viime vuosina on nopeutuvaan
tahtiin ilmestynyt tutkimuksia,
joissa on osoitettu mielenterveysongelmien lisääntyneen (itsemurhat, masennus), aikuisväestön yleisen terveydentilan
heikentyneen ja infektiotautien
(kuten HIV) lisääntyneen sosiaalistaloudellisen kriisin kokeneissa maissa.
Paljon huomiota on saanut
tuberkuloosi, jonka on todettu
kytkeytyvän taloudellisen kriisin aiheuttamaan köyhyyteen,
asumisahtauteen ja terveydenhuollon puutteisiin.
Sosiaalis-taloudellisen kriisin oloissa myös tauteja levittävät hyönteiset, kuten hyttyset
leviävät uusissa ekologisissa
oloissa. Kotoperäinen (endeeminen) malaria katosi Euroopasta, kun Kreikka sai vuonna 1974 virallisesti malariavapaan maan aseman. Nykyisen
kriisin oloissa kotoperäinen
malaria on jälleen asettunut
eripuolille Kreikkaa. Monet tekijät avaavat mahdollisuuden
malarian laajamittaiselle leviämiselle. Kreikan julkinen terveydenhuolto on kriisissä, mukaan luettuna ennaltaehkäise-
vä terveydenhuolto. Asumisolot varsinkin maaseudulla ovat
kehnot erityisesti suurella joukolla malariaendeemisiltä alueilta Aasiasta kotoisin olevilla
siirtotyöläisillä. Samanaikaisesti on kehittynyt hyvät ekologiset olosuhteet malariaa levittäville hyttysille.
Kuvaavaa
kapitalistiselle
maailmantaloudelle on, että talouden muutoksia lehdistö raportoi lähes reaaliaikaisesti,
mutta arvioidaan, että luotettavia tietoja kuolleisuuden ja terveyden muutoksista on odotettava noin kaksi vuotta.
Huonoimmassa
asemassa ovat ne väestöryhmät, joi-
den oloista tietomme ovat huonoimmat: erilaiset etniset vähemmistöt, ”laittomat” maahanmuuttajat ja muut sosiaalisesti syrjäytyneet ryhmät, kuten vangit, narkomaanit, alkoholistit jne.
u u u
Hyvinvointivaltion säilyttämisen (tai uudelleen rakentamisen) lisäksi tarvitaan ainakin
kahden tasoisia toimenpiteitä:
1) Jo tapahtuneet lähinnä Etelä-Euroopan väestön terveydelliset vauriot on korjattava
ja 2) On toteutettava toimenpiteitä ensisijaisesti Etelä-Euroo-
pan (Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Italian) väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.
Tilanne Etelä-Euroopassa
vaatii sitä, että myös Suomessa on varauduttava terveydellisten uhkien ehkäisemiseen.
Lisäksi on muistettava, että
Eurooppa ei toivottavasti ainakaan vielä ole linnoitus, joka on suljettu sen ulkopuolelta
tulevilta.
Heikki S. Vuorinen
LKT, lääketieteen historian
dosentti Helsingin ja
Tampereen yliopistoissa
Myös Suomessa on varauduttava sosiaalistaloudellisesta kriisistä seuraavien terveydellisten uhkien ehkäisemiseen, totesi Heikki S. Vuorinen liiton syysseminaarissa. Kuva: Pauli Västilä.
Toteutuuko oikeudenmukaisuus?
Toteutuuko oikeudenmukaisuus vai ei? No ei, monessa asiassa oikeudenmukaisuus on sivuutettu, joko tahallaan tai tahattomasti.
Verotus tuntuu aika epäoikeudenmukaiselta. Eläkeläinen ja
työttömyyskorvauksen saaja maksavat tuloistaan saman kuin
erittäin isoa palkkaa saava ja isot pääomatulot kuittaava henkilö. Meille on sitä yritetty selvittää, mistä se johtuu, ja annettu
ymmärtää, että se on oikein. Varmasti niin on ja lisäksi laillistakin, mutta ei oikeudenmukaista.
Epäoikeudenmukaisuutta on myös eri kuntien eriarvoinen
palvelutoiminta. Se johtunee kuntien vaikeasta taloudellisesta
tilanteesta, mutta en tarkoita sitä vaan lähinnä vammaispalveluihin ja omaishoitoon liittyviä eri kuntien erilaisia käytäntöjä
ja kriteerejä.
Joissain kunnissa on vaikeuksia saada riittävä määrä tukipalveluja, lähinnä kuljetuspalvelua. Tosin hiukan on kehittynyt parempaan suuntaan sekin käytäntö. Siitä huolimatta takapakkia on pienin askelin koko vammaisasioiden puolella alettu
mennä, ikään kuin huomaamatta.
Joissakin kunnissa on kaikki omaishoitajat irtisanottu ja tarkastelun jälkeen palkattu uudelleen, ei toki kaikkia heistä.
Kummallista ristiriitaa tässäkin asiassa on uudistuvan vanhus- ja vammaispalvelujärjestelmän tiimoilta havaittavissa.
Tulee mieleen se lintu, joka nokkii iänkaiken. Olisi vaikka
kuinka paljon epäoikeudenmukaisuuksia, mutta tila ei riitä.
Onko sitten tasa-arvoa? No ei, ei sitäkään, kuten ei oikeudenmukaisuuttakaan. Lapset kärsivät ehkä eniten tasa-arvon
puutteesta, vai onko se kuitenkin oikeudenmukaisuuden puutetta? Nämä asiat ovat niin lähellä toisiaan.
Minä kannan huolta etenkin vähävaraisten perheiden lapsista. Esimerkiksi harrastusmahdollisuudet eivät ole ollenkaan
tasa-arvoisia. Jääkiekko on monelle liian kallis, samoin kaikki
hiihtourheiluun liittyvä, etenkin jos se muuntuu kilpailuharrastukseksi. Vaikka miten hyvä ja lahjakas on, jos ei ole rahaa, ei
ole mahdollisuuksia. Lapset syrjäytyvät jo lapsina.
Epätasa-arvoa on myös vammaisen ihmisen työllistymisessä. Vapaaehtoistyöhön kyllä «kelpaa», mutta kun palkkaa pitäisi maksaa, katoaa työkyky ja äly saman tien, ainakin työnantajan mielestä. Miten ne pyörät ihmisen alla vaikuttavatkin
niin voimakkaasti, enkä nyt tarkoita autoa. Palkattunakin se
ansio on pienempi kuin vammattomalla. Kaikkein räikeimmistä tapauksista on kai jo päästy, siis vähän pehmentymää on tullut.
Onko meillä siis oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa?
Kysyy
Pirkko Vaittinen
Lahti
Uusi Invalidi 4/2013
5
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 – miten se on
helpottanut vanhusten elämää täällä ikähaitarin loppupäässä?
Itse olen vielä kyennyt omalta
osaltani asiani hoitamaan, mutta niin moni on joutunut ilman
omaa syytään ikään kuin toisten armoille – turvautumaan
ns. ”hyvinvointiyhteiskunnan”
apuun. Siksipä olen katsonut
velvollisuudekseni olla hereillä ja samalla seurata, mitä on
mahdollisesti
odotettavissa,
kunhan aika myöskin kohdaltani etenee riittävän pitkälle.
Enhän ole korviani myöden mukana varsinaisessa hoitotyössä, mutta he jotka ovat,
kertovat esimerkiksi henkilökohtaisissa keskusteluissa ja
lehtienkin palstoilla monista
vaikeuksista.
Hoitohenkilökuntaa on lai-
toshoidon piirissä liian vähän.
Vanhuksille ei ehditä riittävän usein edes vaippoja vaihtamaan eikä heitä pesemään.
Ymmärryksessä olevan vanhuksen pyytäessä apua tarpeilleen pääsemiseksi siihen
ei ole riittävästi hoitohenkilökunnalla aikaa. Märissään ja
jopa ulosteissaan he altistuvat infektioille, joita sitten koetetaan hoitaa voiteilla ja jopa
lääkkeillä. Tämä puolestaan
aiheuttaa väsymystä ja koettelee kärsivällisyyttä, mikä johtaa kärsimättömyyden aiheuttamaan pahantuulisuuteen ja
ikävään käyttäytymiseen kanssaeläjiä kohtaan.
Sama suunta tuntuu olevan
kotihoidon ja palveluasumisen
taholla. Vanhuksille määrätään
sairauksiin ja vaivoihin aina
uusia lääkkeitä eikä joudeta
katsomaan, sopivatko ne lääkkeet entisten kanssa yhtä aikaa
nautittaviksi. Tästäkin saattaa
johtua aina uutta ja uutta lääkinnällistä tarvetta, joka tuntuu johtavan liikalääkitykseen
omine seuraamuksineen.
Nyt kyllä tarvittaisiin parannusten
aikaansaamiseksi
sitä Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) mukanaoloa ja tarkkaa
seurantaa. Onko tällä virastolla tarpeeksi resursseja? Ei riitä, että asioiden seuraamiseksi kysellään suorittavalta hen-
kilökunnalta, jotka omaakin
etuaan ajatellen ovat lojaaleja
työyhteisölleen ja ehkä heidän
lausuntonsa siinä tapauksessa
onkin sitten kysyjän toiveiden
mukainen (”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella pesä”).
Ei ole yhtään liikaa vaadittu,
että asioiden lisävalvojaksi perustetaan maahamme ennenkin
puhuttu vanhusasiain valtuutetun virka.
Olisi kyllä erittäin tärkeää,
että kuntalain 27 §:n mukaiset vanhusneuvostot olisivat
valppaita seuraamaan myöskin
vanhusten hoitoa laitoksissa
sekä koti- ja palveluasunnoissa
antaen palautteensa näkemästään ja kokemastaan kunnalli-
sille päättäjille, muun tärkeän
vanhustyön ohessa.
Paljon on tästä asiasta mielessä, mutta tämä tällä kertaa.
Tauno Paakkonen
Puheenjohtaja
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry.
Kansalaisaloitteilla ihmisoikeuksien puolesta
Kansalaisaloite on uusi kanava, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden saada lakialoitteensa eduskunnan käsiteltäväksi ja samalla nostaa
tärkeäksi koettu asia julkisuuteen.
Kun aloitteelle on kuuden kuukauden sisällä saatu vähintään 50 000 kannattajaa, on eduskunnalla
velvoite ottaa asia käsiteltäväkseen. Kansalaisaloitteita voivat kannattaa äänioikeutetut Suomen kansalaiset.
Ei kilpailutukselle
– kyllä ihmisoikeuksille!
Lokakuussa alkoi kannattaji-
”Hyväksi koettuja palveluja, joihin olemme tottuneet
ja oppineet, ei tule muuttaa
huonommiksi vain siksi, että niillä on halpa hinta.”
Aloitteen vireillepanijoina ovat ”Pertti Kurikan
YK:n vammaisten ih- Nimipäivät”-bändistä tutut
misten oikeuksia koskevan Sami Helle ja Kari Aalto.
yleissopimuksen
mukaan
vammaisella henkilöllä on Oikeus ulkoiluun
oikeus valita asuinpaikkan- ympärivuorokautisessa
sa sijainti ja asuinkaverin- hoidossa oleville!
sa. Nykyinen hankintalain
muodostama kilpailutuskäy- Tällä Ikäinstituutin aloitteestäntö kuitenkin suurelta osin ta marraskuussa käynnistetylestää tämän toteutumisen.
lä kansalaisaloitteella vedotaan
”Kilpailuttamisessa raha eduskuntaan, että valmisteilla
ratkaisee, kehitysvammais- olevaan itsemääräämisoikeusten ja meidän omaistemme lakiin sisällytettäisiin päivittäija ystäviemme ääntä ei kuul- nen tunnin ulkoiluoikeus ymla”, todetaan aloitteessa, pärivuorokautisessa pitkäaien kerääminen kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan hankintalain muuttamista niin, että
kaikki kehitysvammaisia ihmisiä koskevat palvelut jätetään
kokonaan valtion ja kuntien
kilpailutuksen ulkopuolelle.
kaishoidossa oleville ihmisille.
Ympärivuorokautisen
hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsisivat oikeuden päivittäiseen ulkoiluun
– sellainen on nykyisin lailla turvattu vangeillekin. Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan.
leen aloitteille.
Aloitteen kannattaminen netissä edellyttää ns.
vahvaa sähköistä tunnistautumista
esimerkiksi
pankkitunnisteilla. Tunnistautumisen jälkeen voi
saman istunnon aikana
kannattaa useita aloitteita.
Kansalaisaloite.fi -pal­
ve­­lu tarkistaa kannattajien
äänioikeuden ja tunnistaa,
jos henkilö yrittää kannattaa samaa aloitetta useamKannatusilmoitus
paan kertaan. Kannattajien
lomakkeella tai netissä
nimet eivät keräysvaiheesKansalaisaloitepalvelun netti- sa ole muiden nähtävissä.
Nyt vain vaikuttamaan
sivuilla, www.kansalaisaloite.
fi, on tarkempia tietoja näistä – myös uusin keinoin!
ja muista vireillä olevista aloitteista ja siellä voi sähköisesti
antaa kannatuksensa haluamil-
Marja-Leena Kalkkinen
Terveyskeskusten lääkäripula ajaa yksityiselle
Mitä voidaan tehdä? Tietenkin
kouluttaa lisää ja tarpeellinen
määrä lääkäreitä, että heitä riittää myös kunnallisiin terveyskeskuksiin.
Työttömiksihän
hekään eivät halua.
Lääkärien
etujärjestöstä
kuuluu sitten ikään kuin jarruna, että ei ole riittävästi kouluttajalääkäreitä. Muutakin työvoimaa otetaan ulkomailta.
Otettakoon myöskin lääkärien
kouluttajia.
Onko lääkärien etujärjestö Lääkäriliitto niin voimakas
liittymä, että se voi edesauttaa kansanterveyslain vesittämistä ja omien jäsentensä yksityisvastaanottojen sekä lääkäriasemien rahakkaampaa toimintaa?
Meidän tavallisten pulliaisten tulisi kaikin voimin ja kai-
killa tahoilla toimia, että lääkärien pula terveyskeskuksissa ei estä myös kansakunnan
vähävaraisten pääsyä pätevien
lääkäreiden vastaanotoille terveyskeskuksiin.
Nyt on vallitseva suuntaus, että terveyskeskuksissa ei
saa lääkäriaikoja tarvittaessa. ”Kaikki lääkäriajat ovat jo
menneet”, vastataan terveysasemien puhelimiin sinne soitettaessa – päivänä, jolloin näitä aikoja ainoastaan annetaan.
Se täytynee johtua siitä, että ei ole tarpeeksi lääkäreitä.
Tai johtuneeko siitä, että heidän pitää joutua harjoittamaan
praktiikkaansa mahdollisille
yksityisvastaanotoille, jonne
lääkäriapua tarvitsevat ohjautuvat?
Meidän ”tavisten” tulisi jat-
kuvasti valvoa etujamme ja
vaatia kaikilla tahoilla lääkärien koulutuksen lisäämistä. Sitä toimintaa voitaisiin toteuttaa
esimerkiksi ottamalla yhteyttä
kansanedustajiimme, niin henkilökohtaisesti kuin yhdistyksinäkin, että he ajaisivat asiaa
maan hallituksessa ja eduskunnassa tilanteen korjaamiseksi.
Meilläkin on Tapaturmaja sairausinvalidien liitto ry.
Myös sieltä voisi laittaa paineita lääkärien määrän lisäämiseksi ja tarvittaessa heidän
kouluttajien saamiseksi. Meidän tulisi ottaa asia esille niin
ikään eri eläkeläisyhdistyksissä sekä muissakin kansalaisjärjestöissä saadaksemme paineita asiantilan korjaamiseksi.
Mikäli me emme tee mitään,
niin kohta emme pääse ter-
veyskeskuksiin lääkärien vastaanotoille, vaan joudumme
vaivoinemme menemään aina
kalliiseen yksityiseen lääkäriin
ja vain sitä kautta saamaan helpotusta vaivoihimme.
Myönnän, että onhan tälläkin sektorilla uudistuksillekin
sijaa, mutta mikäli ne johtavat
aina vain kalliimpaan ja kalliimpaan terveyden ja sairauksien hoitoon, niin siihen ei ole
varaa meillä tavallisilla entisillä ja nykyisilläkään duunareilla.
Ei auta sekään, että vaikka saataisiin Kela kompensoimaan isommalla osuudella lääkäripalkkioita. Omaan
nilkkaan sekin kolahtaa, joskin eri teitä. Vaikutus saattaisi
olla lääkärien palkkioiden kohoaminen entisestään, sillä he-
kin tietenkin yleisen ahneen tavan mukaan haluaisivat osansa Kelan kassasta. Rikkaiden
rikastumismahdollisuudethan
ovat nykymaailmassa laillistettuja – konstilla millä hyvänsä.
Senhän me olemme nähneet ja
kuulleet.
Asioiden perällä on kuitenkin jatkuvasti tärkeä olla – ja
mieluummin tämän jutun tekijää viisaampien ihmisten toimesta, joita tiedän olevan paljon. Kuitenkin mielestäni olisi
välttämätöntä, että puhallettaisiin yhteen hiileen. Hiljaa olemalla ja vain katseella seuraten
tulos olisi kuin kaikki kusta lorotettaisiin samaan nuotioon.
Heino Luukinen
Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n OSTI:n jäsen
6
Uusi Invalidi 4/2013
Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja
kriisien terveysuhat puhuttivat liiton seminaarissa
Perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna liiton
65-vuotisjuhlavuoden
merkeissä viikonloppuna 5.–6. lokakuuta Vähäjärvellä. Väkeä
olikin kokoontunut eri puolilta maata lomakodin juhlasalin
täydeltä.
Liiton juhlavuoden hengessä tarkasteltiin seminaarissa
Suomen sosiaali- ja terveysturvan kehitystä oikein ”pitkällä
kaarella”, kuten puheenjohtaja Antti Holopainen avauspuheenvuorossaan totesi.
Kaikkien aikojen paras seminaari, kiittelivät monet sun-
nuntai-iltapäivänä, eikä ihme:
Innostavat ja aiheensa laajaalaisesti tuntevat alustajat herättivät kuulijoiden mielenkiinnon ja paljon ajatuksia ja
keskustelua.
Hyvinvointivaltiota
rakennettiin – mutta
kuinkas sitten kävikään?
Liiton entinen puheenjohtaja,
Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli
Salin tarkasteli alustuksessaan
pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamista ja lainsää-
VUODEN 2014
TUETUT LOMAT HAETTAVISSA
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. järjestää
yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa
Raha-automaattiyhdistyksen tukemia
MONIVAMMAISTEN VIRKISTYSLOMIA
Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla
Viiden vuorokauden täysihoitolomalla viihtyisässä lomakodissa on tarjolla sekä asiapitoista että monenlaista
virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa.
Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät
vuonna 2013 olleet tuetulla lomalla.
Loman omavastuuosuus on 50 euroa.
dännön kehitystä kautta vuosikymmenten, sotien jälkeisestä ajasta ja liiton perustamisvuosista alkaen.
Mieleen palautuivat monet
merkittävät
edistysaskeleet,
mm. lapsilisät, työeläkkeet,
sairausvakuutus ja vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet
vammaispalvelulain myötä, ja
hankkeet, kuten maksuttoman
terveydenhuollon tavoite kansanterveyslain laatimisen yhteydessä.
Lähemmäs nykypäivää tultaessa oli Ollin kuvaus koruttomampaa kertomaa: Jo 1990-luku merkitsi monien parannusten valmistelun jäädyttämistä
ja palvelujen ja tukien heikentämistä. Laman varjolla tehtyjä
heikennyksiä ei ole sittemmin
juuri korjattu.
Nykyisin voidaankin sitten
puhua suoranaisesta hyvinvointivaltion romuttamisesta.
– Järjestelmä on edelleen
olemassa, mutta sen rahoitusta
on romutettu, totesi Olli Salin,
kuntien velvoitteet säilyvät,
mutta edellytykset toteutukselle heikkenevät ja seurauksena
on palvelujen supistaminen ja
harventaminen.
Hyvinvointipalvelujen taloudellista pohjaa rapauttavat
indeksikorotuksien jäädytys,
kuntien valtionosuuksien alentaminen ja julkisen talouden
tiukka raamiohjaus. Hallitus
vaatii julkisten palvelujen karsimista lähivuosina miljardien
eurojen ”säästöjen” aikaansaamiseksi.
Olli Salin kuvaili elävästi hyvinvointivaltion historiaa, sen rakentamista ja rapauttamista ja muistutti taas kerran: ”Ei pidä
antaa periksi!”
Kuntapalveluja
ulkoiste- tarvittaessa on uskallettava vataan, yksityistetään ja mark- littaa ja kannella, jotta kunnat
kinallistetaan. Suoria lähipal- saadaan noudattamaan lakia
veluja pyritään yhä enemmän vaikka uhkasakon uhalla, ei pikorvaamaan sähköisillä ”itse- dä antaa periksi!
palveluilla”, terveyskioskeilla
ja nettineuvoloilla.
Sosiaalistaloudelliset
Myös subjektiiviset oikeu- kriisit uhkana terveydelle
det ovat taas uhattuina, koh- tänäkin päivänä
teina mm. lasten päivähoito ja
vammaispalvelut.
Hyvinvointivaltiosta, sen kriiLopuksi Olli kehotti keskit- seistä ja pelastamisen tarpeesta
tymään erityisesti paikallisiin puhui myös LKT, lääketieteen
kamppailuihin lähipalvelujen historian dosentti Heikki S.
pelastamiseksi. Terveysasemat Vuorinen. Sosiaalistaloudelovat monissa kunnissa tulilin- listen kriisien vaikutus ihmisjalla. Keskeisiä kysymyksiä ten terveyteen oli uusi ja palovat myös mm. kotihoidon tila jon keskustelua ja ajatuksia heja vammaisten oikeudet. Kam- rättävä näkökulma.
panjoihin mukaan tulisi saada
Vaikka Heikki on lääketiekuntalaisia laajalla rintamal- teen historian dosentti – muula: asukkaat, kaupungin työn- ten ainoa laatuaan Suomessa –
tekijät, eri järjestöt, seurakun- ei puhe ollut todellakaan vain
nat jne.
menneistä ajoista vaan nimenJa vielä Ollin kannustus:
omaan tästä päivästä ja tulevai– Palveluja pitää vaatia ja suudesta.
Lomia on haettavissa seuraaville lomajaksoille:
Lomaviikot (ma–la)
26.–31. toukokuuta
21.–26. heinäkuuta
15.–20. syyskuuta
Hakemukset liiton
toimistoon viimeistään
19. helmikuuta
14. huhtikuuta
9. kesäkuuta
Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla. Huolella
täytetyt lomakkeet toimitetaan hyvissä ajoin liiton toimistoon osoitteella:
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto
Kulmavuorenkatu 5
00500 Helsinki.
Iloista yhdessäoloa Kaamoksen
kaatajaisissa Tampereella
Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit ry järjesti 3.11.
Kaamoksen kaatajaiset Uudenkylän Tapiolassa.
Yhdistys oli kutsunut kaa-
mosta kaatamaan Pirkanmaalla toimivia sisaryhdistyksiä, ja
kutsu oli kuultu Nokialla, Valkeakoskella ja Vilppulassa.
Tilaisuuden alussa tarjottiin
Hakulomakkeen voi myös tulostaa tai tehdä sähköisen
hakemuksen Solaris-lomien nettisivuilla osoitteessa:
http://www.solaris-lomat.fi/tuetut_lomat/hakeminen.
Lomien myöntämisestä päättää Solaris-lomat hakemusten perusteella. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei
käsitellä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota loman tarpeen perusteluihin.
Loman saajille Solaris-lomat lähettää noin kuukausi ennen lomaa kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta.
Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta (www.tsil.fi), toimistosta (p.
09 713 990, [email protected]) ja lomakodista (p. 03 6543 124)
sekä Solaris-lomien kotisivuilta (www.solaris-lomat.fi).
Kutsu Kaamoksen kaatajaisiin Tampereelle oli kuultu Nokialla,
Valkeakoskella ja Vilppulassa. Väkeä oli Tapiolan salin täydeltä.
maukas keitto, ja sen jälkeen
oli vuorossa tilaisuuden ohjelma. Keravalainen Soile Thun
esitteli naisen elämän unelmia
ja pettymyksiä niin Betty Sieväsen, kotiapulaisen kuin pohjalaisen likankin näkövinkkelistä.
Puheessaan Tarja Västilä
käsitteli kuntien säästöjä, etenkin niiden kohdistumista lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päättäjien
vastuuta kuntalaisten peruspalveluista.
Tilaisuuden musiikista vastasivat Kaarina Valtanen laulullaan ja Matti Arajärvi haitarillaan.
Arpajaisten ja kahvien jälkeen oli vielä varattu aikaa
tanssiin.
Tarja Västilä
Uusi Invalidi 4/2013
Taloudellisten kriisien seurauksia kun ovat mm. työttömyyden kasvu ja julkisen talouden supistuksista johtuvat terveydenhuollon ja sosiaaliturvan leikkaukset. Näistä
puolestaan seuraa mielenterveysongelmien lisääntymistä,
yleistä terveydentilan heikentymistä ja infektiotautien yleistymistä, puhumattakaan kriisien välillisistä vaikutuksista.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Heikin mukaan tarvitaan monia toimenpiteitä.
– Tärkeintä on kuitenkin
hyvinvointivaltion säilyttäminen (tai uudelleen rakentaminen).
Lisää tästä aiheesta on sivun
4 artikkelissa, joka on Heikki
S. Vuorisen lyhennelmä alustuksestaan.
Kotipalvelut kuntoon ja
terveyskeskusmaksut
pois!
Alustajien innostava esiintyminen ja tuoreet näkökulmat
virittivät seminaarin osallistujat vilkkaaseen keskusteluun ja
pohdintaan. Julkituotiin mm.
epäilyjä, onko meillä hyvinvointivaltiota enää ollenkaan.
Ja tietävätkö päättäjät ylipäätään, mitä päättävät.
Alustukset
johdattelivat
keskustelun vahvasti kuntapalveluihin. Erityisesti huolestuttavat terveys-, vammais- ja kotipalvelujen heikentämiset, jotka osaltaan lisäävät terveysriskejä etenkin heikoimmissa väestöryhmissä.
Monille vammaisille ja vanhuksille tuiki tarpeellinen kotisiivous on 1990-luvulta alkaen
jätetty kunnissa kuntapalvelujen ulkopuolelle ja yksityisiltä
ostettavaksi, vaikka voimassa
olevan sosiaalihuoltolain mukaan kunnallisiin kotipalveluihin kuuluu myös siivous. Jos
siivouspalvelua haettaessa tulee kunnilta kielteisiä päätöksiä, olisi siinä siis aihetta kantelulle. Muistutettiin myös, että vanhuspalvelulain mukaisia
palvelusuunnitelmia tehtäessä
on syytä huolehtia, että suunnitelmaan kirjataan myös siivouspalvelun tarve.
Keskeisenä kysymyksenä
nousi esille terveyskeskusmaksujen poistaminen valtakunnallisesti, mikä on ollut jo pitkään liiton vaatimuksena. Helsingin kaupunki on tässä suhteessa nyt hyvänä esimerkkinä
muille kunnille. Keskustelussa kehkeytyi ajatus, että asian voisi nostaa liiton aloitteeksi muille järjestötahoille laajapohjaisen kansalaisaloitekampanjan käynnistämiseksi.
Myös vaatimusta lääkäreiden riittävästä määrästä julkisessa terveydenhuollossa on
syytä pitää esillä terveyden-
Y
H
D
I
S
T
Y
S
T
E
N V
Helsingin Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:n
Hämeenlinnan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 klo 16 Hämeenlinnan
Järjestösäätiön toimitilassa, Birger Jaarlin katu 12 A. Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat
sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Jyväskylän Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 klo 13 Saiholla, Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Kaikki jäsenet mukaan!
Kotkan seudun Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
vuosikokous järjestetään keskiviikkona 19.2.2014 klo 17.00
Kotkan Kumppanuustalolla, os. Satamakatu 1, Kotka.
Kuopion Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:n
Vuosikokous pidetään sunnuntaina 23.2.2014 klo 13.00 kerholla, Raviradantie 8. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat, mm. valitaan yhdistyksen hallitus.
Tervetuloa!
Hallitus
Lahden Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous torstaina 27.2.2014 klo 12.00 Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Lappeenrannan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 alkaen klo 12.00 Palvelukeskussäätiön kokoustilassa, Perillistenkatu 3. Sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu.
Hallitus
Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 13.00 Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Käsitellään sääntömääräiset
vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
kohentami-
Välillä toki juhlittiinkin
Asiapitoisen ja keskustelevan
seminaarin lomassa vietettiin
lauantai-iltana pienimuotoinen
liiton 65-vuotisjuhlatilaisuus:
nautittiin tervetuliaismaljat ja
kuultiin puheenjohtajan juhlapuhe, yhdistysten ja jäsenten
onnitteluja liitolle sekä lauluja runoesityksiä.
Ja lauantai-illan päätteeksi
tietysti yhteislaulua Antikaisen
Paavon vetämänä.
Teksti: Marja-Leena
Kalkkinen
Kuva: Pauli Västilä
O
S
I
K
O
K
O
U
S
I
A
Vuosikokous pidetään tiistaina 18.2.2014 klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 18.2.2014 klo 10.00
Nuorisotalolla, huone 3.
Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
Rauman Seudun Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 18.2.2014. klo 14.00 Järjestötalolla, Siikapolku 1.
Sääntömääräiset asiat, toimihenkilöiden valinnat toimintavuodelle 2014.
Kaikki jäsenet tervetuloa paikalle.
Kaffe ja pulla kans´ tarjoll!
Hallitus
Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous pidetään torstaina 27.2.2014 alkaen klo 12.00
Domuksella Vammaisjärjestöjen kokoustilassa, Pellervonkatu
9. Liiton edustaja paikalla.
Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30.
Tervetuloa!
Hallitus
Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous lauantaina 22.2.2014 klo 11.00 T-talolla, Vanha
Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Valkeakosken Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous torstaina 20.2.2014 klo 14.00 Nordea-pankin kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kokoukseen!
Johtokunta
Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous heti vuosikokouksen
jälkeen.
Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous sunnuntaina 16.2.2014 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula.
Jäsenet tervetuloa. Kahvitarjoilu.
Hallitus
VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI
kutsuu talvilomalle
hinnat :
K
Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry.
sääntömääräinen vuosikokous torstaina 20.2.2014 alkaen klo 13 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Kerhohuone 1, 1. krs, Helsinki.
Kahvitarjoilu, tervetuloa.
huoltopalvelujen
seksi.
U
7
A-osa 57euroa/vrk/hlö,
B-osa 55 euroa/vrk/hlö
Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa,
viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa
yhdessäoloa
Kysy edullisia hintojamme,
pyydä tarjous, poikkea
tutustumaan paikan päälle
tai vieraile
kotisivuillamme.
Vähäjärven lomakoti
Muntsilantie 19
14680 Hauho
(Hämeenlinna)
p. (03) 6543 124
www.tsil.fi/lomakoti
8
Uusi Invalidi 4/2013
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA
Helsingin Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Kuopion Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lahden Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Nokian Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Tampereen
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs
Terveysrintama ry
Turun Työväen
Eläkeläiset ry
Tapiola Uudenkylän
Työväentalo, Tampere
SNDL:n
Pohjois-Hämeen
piirijärjestö ry
Tuwe:n
veteraanikerho
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Päivi Koivunen
Senja Räsänen
Pirkko Piiroinen
Riitta Mikkonen
Juha Kovanen
Timo Piippo
Pauli Toikka
Olavi Nurminen
Jussi Lilja
Terttu Tylli
Olli ja Marketta Salin
Leo Partanen
Eila Achren
Anna-Liisa Nikkanen
Soile Valli
Terttu Simpanen
Yrjö Hakanen
Kirsti Sohlberg
Maija Laitinen
Ilpo Laitinen
Lea Uhtio
Marja Peltonen
Anja Blomqvist
Liisa ja Väinö Pusa
Katri Pitkänen
Hannu Kautto
Mailis Kouhi
Eino Aalto
Maija Öfverberg
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Eino Jaakkola
Pasi Ranki
Anja Jokinen
Irja Huovinen
Eeli Huotari
Taina Talikka
Jorma Talikka
Helmi Virtanen
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pirkko Laaksonen
Tapio Tenhunen
Pekka Rosenberg
Pirkko Ahonen
Leena Toivonen
Maikki Partanen
Raili Kumpulainen
Marjatta Rosenqvist
Helmi Tiilikainen
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Paavo Antikainen
Tarja Antikainen
Helena Räsänen
Maija Räsänen
Antti Kokkonen
Helka Karhunen
Kyösti Könönen
Aila Antikainen
Marjatta Kankkunen
Kalle Rasa
Anja Rasa
Siiri Kauppinen
Toini Antikainen
Raili Koponen
Erkki Ikäheimonen
Ritva Ikäheimonen
Pentti Koponen
Leena Turunen
Tenho Kaipainen
Aino Kaipainen
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Ritva Korhonen
Irja Laitinen
Mauno Laitinen
Pirjo Hirvonen
Raili Nurminen
Rauha Maikkunen
Pirkko Vaittinen
Aino Forsander
Marja Kokko
Aino Meriläinen
Esko Jokinen
Raimo Heikkilä
Toini Gröndahl
Eeva Malin
Lempi Gröndahl
Aini Rantonen
Lea Partanen
Sakari Kosonen
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Anneli Tiainen
Armi Kohonen
Liisa Pikkarainen
Eeva Björkholm
Milja Heikkonen
Hilkka ja Mikko Smolander
Seija Tams
Anna-Liisa Cederström
Eila Kosonen
Margit Hirvisaari
Anna Lohko
Terttu Keltanen
Laila Pöntinen
Raimo Kärmeniemi
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Eero Salonen
Orvokki Murto
Liisa Myllynen
Eeva Ronkainen
Hilkka Kuusisto
Laina Mäkinen
Raili Palonen
Kaarina Seppälä
Erkki Jalvanti
Erkki Nokelainen
Tarja Nokelainen
Helena Laukkanen
Raija Salmi
Veijo Salmi
Aili Hakanen
Maritta Alakoski
Lea Immonen
Sirkkaliisa Hakanen
Raimo Hakanen
Reetta Nisula
Raili Pakka
Leila Ahola
Herkku Hernesniemi
Tuula Palomäki
Pauli Schadrin
Aila Lehtinen
Merja Tuupainen
Olli Tuupainen
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Heikki Kangas
Tuulikki Väisänen
Aino Knuutila
Eila Moilanen
Kirsti Mankinen
Lyyli Lapintaival
Kerttu Järvelä
Terttu Niemelä
Einari Alajarva
Annikki Jurvakainen
Laila ja Heino Luukinen
Seppo Pitkäaho
Leila Siira
Laimi Arponen
Kaija Annala
Rauni Nupponen
Seija ja Paavo Raappana
Seija ja Olli Juujärvi
Anna-Liisa Satalahti
Matti Marjetta
Anneli ja Vilho Kelloniemi
Kaarina Närhi
Juhani Karvonen
Raimo ja Taimi Anttila
Anna-Liisa Nissinen
Tauno Paakkonen
Anja Keltamäki
Tuomo Keltamäki
Matti Mustonen
Matti Perttunen
Aarne Kutilainen
Helena Kylmäaho
Tauno Kauppila
Teuvo ja Aune Heiska
Hannes Jäälinoja
Kyllikki Anttila
Vilho Nevala
Iida ja Niilo Huovinen
Anna ja Taisto Alatalo
Aune ja Esko Kukkonen
Kaarina ja Matti Nisula
Aili ja Timo Vilppola
Elsa ja Veli Kurkela
Saara Greus
Edvin ja Leena Mattila
Irja Sipola
Taisto ja Raili Korvala
Eila Korvala
Tapio Kärenaho
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Aili Mannila
Mirja Koskela
Lahja Nieminen
Virpi Kiviheimo
Elise Seittonen
Eila Martti
Tuija Siltanen
Lauri Peltomaa
Anna-Liisa Pahkuri
Anja Mäkelä
Kirsi Juhola perh.
Jaska Mattila
Anna-Liisa Mäkinen
Pasi Pahkuri
Mervi Backman
Raili Saunaluoma
Rauno Huhmarniemi
Pentti Ruohoniemi
Mari Nousiainen
Timo Nousiainen
Terttu Elomaa
Pentti Elomaa
Pirkko Sirpola
Lea Heikkilä
Liisa Söderman
Heimo Laine
Antti Lehtola
Kirsti Lehtola
Heikki Loimupalo
Irja A. Nevala
Raila Aho
Risto Jokisuo
Uusi Invalidi 4/2013
9
JA ONNEA UUDELLE VUODELLE
LÄMMINTÄ JOULUA
JA VALOISAA UUTTA VUOTTA
KAIKILLE LUKIJOILLE,
YHDISTYKSILLE, LIITOLLE,
HENKILÖKUNNALLE JA
KANNATUSJÄSENILLE!
t. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry
Hilkka Kulmala
Antti Kulmala
Alice Mäki
Arja Pitkälä
Irma Halonen
Eine Altonen
Ritva Karinen
Aino Niskanen
Aili Pärnä
Liisa ja Pentti
Uusi-Luomalahti
Aarre Mäkelä
Armi Ranta
Reijo Ranta
Eeva Uksjärvi
Hannu Uksjärvi
Terttu Mäkelä
Taimi Hely
Hilkka Kulomaa
Ritva Kerola
Anneli Pihlavisto
Ritva Smolander
Arja Rosenqvist
Antti Rosenqvist
Antti Lepistö
Sirkka Aarrejoki
Kauko Salonen
Anni Lehtinen
Voitto Santala
Eila Jokisuo
Reijo Jokisuo
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Reino Leino
Rauno Glad
Raija Vikstedt
Olavi Hanhiluoto
Toini Roininen
Jorma Kisamaa
Eeva Hautala
Tuomo Grundström
Kalevi Mäkelä
Anneli Mäkelä
Kalevi Tuominen
Oili Juvela
Pirjo-Riitta Lindholm
Raimo Lindholm
Katri Lindholm-Lehtinen
Katri Jalonen
Mauno Jalonen
Kaisa Siltanen
Aune Varho
Manu T. Laihonen
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Anna-Maija Ahonen
Rauha Järvinen
Airi Perttala
Meeri Lähdeaho
Kauko Kyllönen
Veli Koskinen
Kaarina Valtanen
Anita Alm
Sauli Haapakoski
Jari Heinonen
Pertti Keihänen
Elvi Oja
Väinö Luoma
Pirkko Kallioaho
Leo Mantila
Seija Vehmas
Maire Mäkinen
Aino Laine
Anja Kivipensas
Kalle ja Ritva
Irmeli Saarijärvi
Eino Saarijärvi
Pirkko Mäkelä
Reijo Mäkelä
Taavi Lintunen
Ritva Laaksonen
Leena Vartti
Maija-Liisa Marttunen
Raimo Marttunen
Marjatta Kulovuori
Mirja Kauppila
Irja Koivisto
Terttu Autio
Sulo Kannisto
Anja Volanen
Hilkka Koivula
Pauli Hujo
Ritva Mäkelä
Kaarina Vuori
Antti Vuori
Riitta Suokas
Sauli Siidoroff
Aili Wallenius
Riitta Halonen
Hannu Oittinen
Anna-Maija ja Pentti Koivisto
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Kurt Laine
Ritva Normasto
Pirkko Peuralahti
Jorma Rantanen
Olli Aarnio
Airi Aarnio
Helena Pyy
Elvi Tuominen
Eira Kejonen
Anja Lehtovirta
Maija Niemi
Aarno ja Pirjo Ylitalo
Aili Lehtimäki
Ritva Pahikkala
Mika Kopra
Ritva Reunanen
Esko Ollila
Rauno ja Johanna
Onerva ja Reijo
Ritva Piispanen
Irja Hakala
Eila Granlund
Sirkka Hummelin
Hannu Hyytiäinen
Eira ja Pentti Puhakka
Matti Koivu
Helli Koivu
Sirkka Leinonen
Taina Soramäki
Harri Takala
Taina Lehtonen
Liisa Aho
Seija Kaleva
Timo Kaleva
Ensio Laine
Kaisa Koivu
Juhani Koivu
Lahja Korpela
Arja Kurko
Aimo ja Annikki Tähtinen
Reima ja Seija Runko
Helena Oksanen
Eila Oiva
Arja Elo
Raija Auranen
Merja Ohvo
Ritva Blomroos
Tauno Takala
Keijo Takala
Alvar Saarinen
Maija Vuorela
Eila Nieminen
Kyllikki Vuorinen
Riitta Mäkinen
Hyvää Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta 2014!
Hilkka Karvonen
Raija Tunnila
Kauko Kuokkanen
Saimi Tuovinen
Raili Kaksonen
Sinikka Holopainen
Kirsti Kastegren
Eira Itkonen
Taisto Tuovinen
Aila Hypén
Signe Miettinen
Eila Koponen
Saimi Happonen
Elli Tiainen
Eila Pöllänen
Saara Tuovinen
Kalle-Pekka Tuovinen
Pekka Salonen
Rauno Malminen
Riitta ja Aku
Airi Stenman
Hilkka Tulva
Riitta Vesala
Paula Svärd
Soili Kantola
Silja Toukoniemi
Kirsti Hämäläinen
Veikko Hämäläinen
Helmi Poskiparta
Eeva-Liisa Nikkanen
Sinikka Niittonen
Liisa Oivanen
Jorma Eloranta
Ari ja Anne
Maija-Liisa Mäkinen
Pertti Tuominen
Alpo Vuorinen
Kaisa Isomaa
Ken Helenius
Kirsti Kaire
Eila Huhtala
Pertti Huhtala
Norma Kiviö
Kaija Kiessling
Liittohallitus
Antti Holopainen
Paavo Antikainen
Terttu Elomaa
Ritva Korhonen
Aino Laine
Kurt Laine
Erkki Matikainen
Tauno Paakkonen
Timo Piippo
Vesa Ruskeeniemi
Eero Salonen
Tapio Tenhunen
Anni Tiainen
Pauli Toikka
Kalevi Tuominen
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Martta Kuronen
Annikki Jussilainen
Arja Toivonen
Maila Rämä
Tuure Hietanen
Kari Saukkonen
Pirkko Rantala
Reino Rantala
Hilja Menna
Antti Keränen
Helli Lahti
Eila Viinikainen
Aini Vikman
Aili Lehtinen
Pekka Lehtinen
Pauli Västilä
Anna Ruskeeniemi
Tiina Laaksonen
Pekka Laaksonen
Maritta Ruskeeniemi
Vesa Ruskeeniemi
Liiton ja lomakodin
henkilökunta
Pekka Alin
Pekka Naukkarinen
Pirjo Tuominen
Tarja Västilä
Marja-Leena Kalkkinen
Minna Nieminen
Varkauden Vammaiset ry
Meeri Ruuskanen
Pekka Tuovinen
Milja Tuovinen
Lauri Karvonen
Hyvää Joulua ja
Onnellista uutta vuotta
toivottaa
Saimaan Turistiliikenne Oy
Rauhallista Joulua ja
oppimisen iloa uudelle vuodelle!
SATAKUNNAN PAINOTUOTE OY
Ratastie 6, 32800 KOKEMÄKI
puh. 02-523 2500 • www.satakunnanpainotuote.fi
Demokraattinen Sivistysliitto ry.
10
Uusi Invalidi 4/2013
ASKARTELUKURSSI
tiistai-torstai 28.–30. tammikuuta 2014 Vähäjärven lomakodissa.
Ohjelmassa mm. kangas- ja
paperitöitä. Opettajana Riitta
Halonen.
+ tarvikkeet.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.1. mennessä Vähäjärven lomakotiin p. (03)
6543 124.
Kurssi järjestetään yhteisKurssin hinta (sis. täysi- työssä DSL:n opintokeskukhoidon kurssin ajalta): 100 € sen kanssa.
TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:n
LIITTOKOKOUS
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään sunnuntaina 16. maaliskuuta 2014 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19.
Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 9.00.
Liiton sääntöjen 5 §:n mukaan kukin liiton jäsenyhdistys on
oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaiselta alkavalta kolmeltasadalta (300) jäseneltään. Jäsenmääräksi katsotaan se määrä, jolta yhdistys on suorittanut
liiton jäsenmaksun vuodelta 2013.
In memoriam
Elma Mikkonen
Suruviesti Lappeenrannasta kertoi Elma Mikkosen
nukkuneen pois 31.10.
Elma Mikkonen syntyi
15.5.1941 Keiteleellä. Varkauden ja Tampereen kautta Elman tie kulki Lappeenrantaan. Elämänsä varrella
hänestä oli moneksi jäätelötehtaalta siivousyrittäjäksi. Eläkkeelle hän jäi ammattikoulun vahtimestarin
työstä.
Järjestötoiminta Tapaturma- ja sairausinvalideissa ja Eläkeläiset ry:ssä
niin
alueellisesti
kuin
valtakunnallisesti oli Elmalle tärkeää. Hän toimi
Lappeenrannan tapaturmaja sairausinvalidit ry:n puheenjohtajana useita vuosia ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittohallituksen aktiivisena jäsenenä
neljä kautta.
Elma oli lauluihminen.
Muistamme hänen esityksensä kulttuuripäivillä kuin
illanvietoissakin.
Yhdistyksessä Elma tunnettiin auttavaisena ihmisenä. Hän oli aina valmis auttamaan lomakkeiden täytössä ja muussakin asioinnissa.
Järjestöasioissa hän oli
jämpti ja kehotti muitakin
hoitamaan asiat huolella.
Muistamme Elman energisenä ja iloisena ihmisenä.
Elman muistoa kunnioittaen ja omaisten suruun
osaa ottaen
Järjestötoverit
Kokousta edeltää liittokokousseminaari lauantaina
15.3.2014. Seminaarin ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin
yhdistyskirjeissä.
Liittohallitus
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit tapahtumia:
Pikkujoulu lauantaina 14.12.2013 klo 14.00 Hilma ja Onniravintolassa.
Vuosikokous sunnuntaina 16.2.2013 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula.
Jäsenet tervetuloa! Kahvitarjoilu.
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Muistio kevätkaudelle 2014
Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00 – 15.00, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros.
Puh. (03) 2142 678.
Kerhot torstaisin alkaen 9.1. klo 11.00 Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Tule keskustelemaan ja kuulemaan
hyviä alustajia.
Yhteislaulua kerran kuussa. Lisäksi painonvartijat ja tuoliym. jumppaa joka kolmas viikko.
Soppaa 5 euron hintaan 23.1., 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. Lisäksi arpajaisia kerran kuussa.
Tule ja tuo ystäväsikin.
Vuosikokous torstaina 27.2. (katso ilmoitus)
Kevätrieha 4.5. Tapiolassa.
Matkat ja retket: Kysy Irmeliltä puh. (03) 3180 649 tai
050 589 4644.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!
Jyväskylän Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidien kevät 2014
Opintotilaisuudet: keskiviikkona alkaen klo 13.00:
8.1., 12.2., 12.3., 9.4., 14.5. ja 11.6.
Käsityökerho: keskiviikkona klo 10.00: 15.1., 19.2., 19.3.,
16.4., 21.5., ja 18.6.
Lukupiirit: keskiviikkona klo 11.00: 22.1., 26.2.,
26.3., 23.4. ja 28.5.
Vähäjärven retket sovitaan vuoden 2014 alussa.
Kotiseuturetket sovitaan erikseen.
Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4.
Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n
opintokeskuksen kanssa. Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry.
Toimintakalenteri
keväälle 2014
Käsityökerhot:
Nuorisotalo, huone 4 klo 11.00 – 14.00
Maanantaisin 13.1., 27.1., 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 10.3.,
17.3., 24.3. ja 31.3.
Tiistaikerhot:
Nuorisotalo, huone 3 klo 10.30 – 13.30
7.1., 4.2., 4.3., 18.3. ja 1.4.
20.-24.1. IKMO-kurssi Vähäjärven lomakodissa
Vuosikokous tiistaina 18.2. klo 10.00 – 13.30 Nuorisotalolla, huone 3.
Hallituksen kokoukset:
Nuorisotalo, huone 3 klo 14.00 – 15.30
Maanantaisin 27.1., 24.2. ja 31.3.
Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla.
Nokian Tapaturma- ja
Sairaus­invalidit ry
Toimintakalenteri
kevätkaudelle 2014
Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4.kerros, tiistaisin klo 13.00:
14.1.kerho
28.1. kokous (Kerholassa)
11.2.kerho
25.2.vuosikokous
11.3.kerho
25.3.kokous
8.4.kerho
22.4.kokous
6.5.kerho
20.5.kokous
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kokouksissa, kerhoissa
ja Nokian Uutisissa
Kuopion seudun sairausja tapaturmainvalidit ry
tapahtumakalenteri
Kevään kerhot aloitamme 7.1.2014 klo 10.00 kerholla.
Kevään aikana teemme pieniä retkiä lähiseutujen grilleille.
Niistä ilmoitetaan myöhemmin kerhossa.
Kerhon kevät päättyy 13.5.2014 Äitienpäivään.
9.9.2014 aloitamme syksyn kerhot normaalisti tiistaisin klo
10.00.
Vuosikokous pidetään 23.2.2013 klo 13.00 kerholla osoitteessa Raviradantie 8.
Kerhon toimikunta toivoo runsasta osanottoa kaikkiin tapahtumiin.
Uusi Invalidi 4/2013
Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2014:
TAMMIKUU:
Keräämme voimia ja valmistaudumme tulevia varten.
HELMIKUU:
10.2. Piknik-risteily
22.2. Vuosikokous T-talon kokoustiloissa klo 11.00. Osoite
Vanha Hämeentie 29, Turku.
MAALISKUU:
29.3. Teatterimatka Tampereelle. TTT:n esityksenä Dario
Fon riemukas farssi ”Ei makseta, ei makseta”. Näytelmä on
yksi Dario Fon tunnetuimmista teksteistä ja sitä on esitetty
ympäri maailman. Kannattaa varata liput ajoissa. Tämä on
päivänäytös.
HUHTIKUU:
Mietinnässä vielä...
TOUKOKUU:
20.5. Iki-ihanat Sokkotreffit.
KESÄKUU:
9.6. Iltaristeily Viking Linen m/s GRACE-laivalla
HEINÄKUU:
12.7. Musiikillista kesäteatteria Raumalla. Tuttuja säveliä
60-luvulta ”Suklaasydän”-esityksessä. Mukana Annika Eklund, Anna Hanski, Otto Kanerva, Juhani Laitala ja Sani.
Huom! Tarkemmat tiedot lähtöajoista ja hinnoista lähiaikoina.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Ritva p. 040 519 8434 tai Helli p. 0400 636 046 tai toimisto p. (02) 232 8526.
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry:n
tapahtumia:
Kerhot ovat talvilomalla.
Torstaikerhon kevätkausi 2014 alkaa 9. tammikuuta.
Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 – 14.45 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Helsinki, kerhohuoneessa 1, 1. krs.
Askartelukerhon toiminnasta tiedotetaan myöhemmin.
Vuoden 2014 jäsenmaksu on 15 €/jäsen (vuosikokouksen
päätös 21.2.2013).
Tsil ry:n Ikääntyvät monivammaiset – syrjäytymistä ehkäisemässä - kurssi helsinkiläisille 24.–28.3.2014. Lisätietoja toimistolta.
Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia; jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin ja varmistaa, että toimisto
on auki. Toimiston puhelin 09 713991.
Toimiston ollessa suljettuna kääntyvät puhelut automaattisesti yhdistyksen puheenjohtaja Timo Piipolle.
Uusi Invalidi-lehden
aikataulu vuonna 2014
Lehden numero Ilmestyy viikolla
1/14
2/14
3/14
4/14
Aineisto liiton
toimistoon viim.
vko 13 (maaliskuussa)
3.3.2014
vko 22 (toukokuussa)
5.5.2014
vko 39 (syyskuussa)
1.9.2014
vko 50 (joulukuussa)
17.11.2014
Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla [email protected], faksilla
p. 09 713 787 tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenk.
5, 00500 Helsinki.
Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain,
mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.
11
Tapaturma- ja sairausinvalidien
liitto ry:n jäsenyhdistyksiä
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki
Puh. (09) 713 990
Faksi (09) 713 787
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut:www.tsil.fi
Pankkiyhteys: Valkeakosken Op
IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
BIC-koodi: OKOYFIHH
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Toimisto: Kulmavuorenkatu 5
00500 Helsinki
ark. klo 12–15
[email protected]
Sos.sihteeri Päivi Koivunen
(09)713991, fax.(09)713787
Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
siht. Pasi Ranki
Rinkelinmäenkuja 4 C 27
13130 Hämeenlinna
050 5722627
[email protected]
Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Tsto: Saihokatu 4
40630 Jyväskylä
Pj. Erkki Matikainen
040 5837991
[email protected]
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Pirkko Laaksonen
Seunalantie 15 E 63
04200 Kerava
(09) 2944770, 040 7571604
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Paavo Antikainen
Luolatie 21
70780 Kuopio
040 7537505
[email protected]
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Ritva Korhonen
Loviisankatu 14 B 20
15100 Lahti
044 2610028
[email protected]
Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Vpj. Hilkka Smolander
Marjankatu 6 D 31
53600 Lappeenranta
040 771 9055
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pj. Eero Salonen
Souranderintie 20 A 10
37100 Nokia
050 5851735
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vpj. Anneli Kelloniemi
Kuorimokatu 2 A 21
90520 Oulu
050 571 9961
anneli.kelloniemi@luukku.
com
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anna-Liisa Pahkuri
Toejoenpuistikko 30 D 14
28200 Pori
050 9180111
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pj. Reino Leino
Kuusistonk. 6 as. 12
26100 Rauma
050 3369124
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37
33210 Tampere
(03) 2142678
av. ke klo 12–15
Pj. Anja Kivipensas
Ojavainionkatu 4 B 12
33710 Tampere
045 8059 778
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79
20100 Turku
avoinna ma ja ke klo 10–14
(02) 232 8526,
fax (02) 232 8525
[email protected]
Pj. Kurt Laine
050 3074203
[email protected]
Valkeakosken Ammattitautija Sairausinvalidit ry
Pj. Reino Rantala
Apiankatu 9 A 14
37600 Valkeakoski
0400 620 725
[email protected]
Varkauden Vammaiset ry
Pj. Saara Tuovinen
Luttilantie 5 as. 2
78400 Varkaus
[email protected]
Vilppulan Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anja Ylä-Ajos
Kitusuontie 15
35700 Vilppula
(03) 4716997
050 3138422
Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki
toimisto avoinna ark. 8.30–16.00
Puh. ja faksi puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787
Sähköposti ja kotisivut [email protected], www.tsil.fi/uusi-invalidi
Pankkiyhteys
Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
BIC-koodi: OKOYFIHH
Päätoimittaja
Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti
puh. 0400 417 390, sp. [email protected]
Toimituskunta Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo,
Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka
Toimitussihteeri
Marja-Leena Kalkkinen
Taitto
Asmo Koste
Paino
Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN-numero0787-7021
12
Uusi Invalidi 4/2013
Ay-liikkeestä työsuojelun
kautta vammaisliikkeeseen
Yli kolme vuosikymmentä
Helsingin seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidien puheenjohtajana toiminut Timo Piippo ei suinkaan ole paljasjalkainen stadin kundi, vaikka äkkinäinen voisi niin luulla. Hän
on 50-luvulla korpeen raivatun
uudistilan poika Kiuruveden
Korpijoelta. Ihan Timon varhaisimmat vuodet perhe asui
kirkonkylällä, mutta Korpijoki
oli se varsinainen lapsuusmaisema.
– Olin vanhin kolmesta lapsesta. Kotitilan raivauksen ja
viljelyn lisäksi isä teki metsäja rakennustöitä talvisaikaan,
äiti hoiti lapsia ja kotia. Meillä ei ollut aluksi viljelystä eikä karjaa ollenkaan. Vuosien
mittaan isä raivasi kymmenen
hehtaaria peltoa, vaikka muutamat naapurit panivat jo peltoja pakettiin, Piippo kertoo lapsuudestaan.
Vaikka ”kylmätilat” eivät
paljon tuottaneet, sivutöillä ja
pellonraivauspalkkioilla elettiin. Rahaa jaettiin myös ”ruotsalaisraivauksen” kautta, kun
suomenruotsalainen parempi
väki mieluummin antoi rahaa
ympäri maata valtion kautta
kuin otti siirtolaisia ja köyhää
kansaa kotikonnuilleen.
Kokemusta vaikka
muille jakaa
Alle vuoden iässä sairastettu
polio vaikutti niin, että Timo
oppi kävelemään vasta kaksivuotiaana. Sairaus ja niukat
olot arvatenkin varjostivat Timon lapsuutta, mutta ne myös
karaisivat ja rohkaisivat tarttumaan toimeen.
– Seitsemäntoista iässä läksin ensi kertaa maailmalle ja
sillä tiellä olen. Aloitin Invalidien ammattikoulussa rakennus- ja teollisuuspeltisepän linjalla. Tein peltisepän hommia,
esimerkiksi suurkeittiökalus-
teita ja kymmenen vuotta olin
töissä Kopal Oy:llä.
Pisimmän
työrupeaman,
noin 30 vuotta Piippo oli Teknillisellä korkeakoululla laboratoriomestarina. Sieltä hän jäi
eläkkeelle viitisen vuotta sitten
osa-aikaisen työeläkkeen kautta. Globaalit tuulet alkoivat puhallella viimeisten työvuosien
aikana.
– Kun korkeakoululle tuli kiinalaisia opiskelijoita, olin
heidän kanssa mukana muutaman väitöskirjan teossa. Tällainen oli esimerkiksi raudan
sulamisprosessia käsittelevä
väitös.
Työelämässä ammattiyhdistystoiminta ja työsuojelu veivät aktiivisen miehen mukanaan. Piippo ehti olla mukana
työpaikkansa luottamusmiehenä ja monissa työsuojelutehtävissä. Tämä aktiivisuus ja varhaislapsuudessa sairastettu kova tauti puolestaan olivat sysäys vammaisliikkeen toimintaan.
– Liityin Helsingin yhdistykseen vuonna 1977. Tunsin
liiton ja yhdistyksen väkeä,
ja halusin toimia tässä liitossa. Parin vuoden kuluessa minut valittiin yhdistyksen johtokuntaan ja pian sen jälkeen puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä yhä olen. Pestiä on helpottanut se, että Helsingin yhdistyksellä on koko ajan ollut toimistotyöntekijä päivittäisiä asioita
hoitamassa.
Voittoja ja tappioita
mahtuu mukaan
Piippo toteaa, että moni asia on
pysynyt vuosikymmenten mittaan samanlaisena, mutta moni
asia on muuttunutkin.
–
Takavuosikymmeninä
mu­­
kaan tulleilla jäsenillä oli
vank­ka kokemus ay-liikkeestä
ja muusta järjestötoiminnasta.
Silloin myös kilpailtiin ja ää-
sin meidän yhdistyksen ansiota
ollut, mutta näyttävästi olimme
mukana. Tänä vuonna olemme
olleet kansalaisliikkeen toiminnassa terveysasemien määrän karsimista vastaan.
Liitto yhdistää ja
lomakoti virkistää
Timo Piippo on paneutunut erityisesti esteettömyyden edistämiseen. Kuvassa Piippo Helsingin yhdistyksen toimistolla.
nestettiin tehtäviin pääsystä.
Toisin on nyt, kun uusia vastuunkantajia on vaikea löytää. Eri järjestöt kilpailevat samoista aktiiveista.
Oman yhdistyksen tehtävien lisäksi Piipon toimintaan
vammaisliikkeessä on kuulunut Helsingin kaupungin vammaisneuvoston jäsenyys useaan otteeseen.
– Kun vammaisneuvostoilla ei ole budjettivaltaa, jää niiden vaikutus usein vähäiseksi.
Mutta jo esitysoikeuden kautta on mahdollista saada asioita
eteenpäin.
Yksittäisistä asioista esteettömyys on se, jonka parissa
Piippo on tehnyt paljon työtä
vammaisliikkeessä. Vaikka aihe on tullut laajempaan julkisuuteen vasta alle kymmenen
vuotta sitten, on sillä Piipon
mukaan paljon pitempi tausta.
– YK:n Vammaisten vuosi
1978 nosti esteettömyyden tapetille. Vammaiskuljetukset ja
siihen liittyen esteetön liikku-
minen ovat siitä saakka olleet
esillä päätöksenteossa ja lainvalmistelussa. Itse käytin paljon Teknillisen korkeakoulun
arkkitehtiosaston kirjastoa tietämykseni laajentamiseen.
Piipon mukaan liikenteen,
asumisen ja palvelujen esteettömyydessä on menty paljon
eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää. Paljon on myös
eroja eri kuntien ja alueiden
välillä.
– Julkisella puolella on tapahtunut paljon muutosta parempaan, mutta yksityinen
puoli laahaa jäljessä. Vanhat
asunnot ovat kaikista hankalimpia, niin käytännössä kuin
määräystasollakin.
Mutta esteettömyys ei ole
ollut ainoa kamppailukohde
Helsingin yhdistyksen toiminnassa, vaan monessa on oltu
mukana.
– Teimme vuosien ajan töitä
terveyskeskusmaksun poistamiseksi, ja tämän vuoden alusta se vihdoin toteutui. Ei se yk-
Piippoa ja koko Helsingin yhdistystä – kuten koko liittoa –
työllistäviä toimia ovat olleet
ja ovat edelleen kamppailut
terveyspalvelujen yhtenäisen
ja pohjoismaista tasoa vastaavan maksukaton puolesta.
– Yhdistetyt maksukatot
ovat nyt yli 1500 euroa, mutta tavoitteemme on yhtenäinen
350 euron maksukatto. Tässä
asiassa emme ole saaneet juurikaan tukea muilta, ei edes sosiaalialan järjestöiltä.
Tässä ja muussa Tapaturmaja sairausinvalidien liiton yhteisessä toiminnassa Piippo on
ollut mukana 1980-luvun alkuvuosilta saakka. Liittohallituksen jäseneksi hän tuli vuonna
1982 ja pesti jatkuu edelleen.
Ja jokainen liiton toiminnassa oleva on mukana myös
liiton lomakodin Vähäjärven
elämässä tavalla tai toisella.
Piippo sanoo käyvänsä Vähäjärvellä vähintään kerran kuukaudessa, usein kaksikin kertaa. Mukaan mahtuu lepoa ja
lomaa, mutta myös kursseja ja
kokouksia, joskus talkoitakin.
– Kun väki on ikääntynyttä,
ei ole enää rahkeita rakennustalkoisiin, mutta porukalla on
maalattu ihan viime vuosina.
Ikä ja vaivat tekevät sen, että
yhä useampi viettää Vähäjärvellä myös lomansa, sanoo Timo Piippo.
Niinpä niin: Vähäjärvi on
esteetön lomapaikka.
Teksti ja kuva:
Hannu Oittinen
Lahdessa pirteä toimintavuosi
Syyskuussa olimme osoittamassa mieltä matkapalvelukeskusta vastaan kaupungintalolla. Paikalla oli toistakymmentä jäsentämme ja saman
verran muita. Valtuuston jäsenet kuuntelivat kyllä meitä ja keskustelivat kanssamme
vilkkaasti. Asia oli esillä myös
valtuuston kokouksessa ja sii-
tä käytiin vilkasta keskustelua.
Paikallinen radio ja lehtikin
huomioivat tapahtuman hyvin.
Vielä ei ole tapahtunut mitään ratkaisevaa, ainoastaan
tunnin auton odotus on lyhentynyt, mutta yhä tulee rollaattoria käyttäville korkeita autoja eikä ruuhka-aikaan tahdo
saada yhteyttä tilauskeskuk-
seen. Tilaussoitto on yhä maksullinen, vaikka se on laitonta.
Kesällä vierailimme Hollolassa Sarvikuutissa yli parinkymmenen jäsenen voimin.
Pesäkallion kesäteatterissa katsoimme näytelmän Rauli Badding Somerjoesta yhdessä Kiveriön ja Kärpäsen eläkeläisten kanssa.
Olemme myös osallistuneet
liiton koulutuksiin, seminaareihin ja kulttuuripäiville. Lahdessa käymme Invakeskuksen
ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Kesä MäSä-tapahtuma Lahden satamassa on
jo muodostunut jokakeväiseksi
perinteeksi.
Tätä kirjoittaessa on vielä
tulossa Itsenäisyyspäivän juhla
yhdessä Lahti Vasemmalle-yhdistyksen kanssa, joulumyyjäiset Invakeskuksessa ja tietysti
pikkujoulu.
Ritva Korhonen
Lahden seudun sairausja tapaturmainvalidit