1. No category

Uusi Invalidi 4/2014
1
T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4/ 2 0 1 4
Antoisaa ja toiminnallista uutta vuotta 2015!
Uusi Invalidi-lehti ja Tapaturma- ja
sairausinvalidien
liitto toivottavat kaikille lehden lukijoille aurinkoisia talvipäiviä sekä voimia,
intoa, yhteistyötä ja
sinnikkyyttä kamppailussamme vammaisten oikeuksien
puolesta!
Teema:
Hankintadirektiivi
Pääkirjoitus:
Sote-soppaa ja
hankintakauppoja
Sivu 2
Liiton lausunto
sote-järjestämislakiehdotuksesta
Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestä­
mis­
malliksi
oli
kuntien,
järjestöjen ja muiden asiasta
kiinnostuneiden arvioitavissa
syys-lokakuussa. Lausunnot
annettiin sähköisesti minis­te­
riön kysymyksiin vastaamalla.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto antoi 14.10.2014
oman lausuntonsa sote-mallista liiton syysseminaarin keskustelun pohjalta (seminaarista lisää sivulla 4-5). Seuraavassa tiivistettynä liittomme
lausunnon pääkohtia:
- Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto pitää parempana perusterveydenhuollon ja
sosiaalihuollon peruspalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä peruskunnilla.
Ylikunnallisten eli peruskuntaa suuremman alueen
palvelujen järjestämisvastuun
osalta esitettyä parempi malli olisi olemassa olevaan maakuntajakoon perustuva malli. Maakunnat olisivat sopivia kokonaisuuksia alueellisten terveyserojen seurannassa,
ja sillä tasolla olisi mahdollista yhdistää mm. yhdyskuntasuunnittelu, terveyttä edistävien toimien laajempi koordinointi ja terveyspalvelujen kehittäminen. Maakuntien val-
Tässä
numerossa:
tuuston valinnassa tulisi siirtyä suoraan kansanvaaliin eli
kaksiportaiseen kunnallisvaalikäytäntöön kuten on valtaosassa Euroopan maita.
Olemassa olevat erityisvastuualueet ovat tarpeen vaativaa erityistasoa edellyttävien
palvelujen kehittämisessä.
Mikäli kuitenkin maa jaetaan järjestämisvastuulla viiteen alueeseen, tulee kunkin
alueen valtuustot valita suoralla kansanvaalilla ja alemmat toimielimet noudattamalla vastaavanlaisia periaatteita
kuin nykyisin kunnissa.
Järjestämispäätöksessä on
huomioitava alueella asuvat
erityisryhmät: erityishuomiota vaativat vammaisryhmät
sekä vastuualueella asuvat paperittomat.
- Muilta palvelujen tuottajilta tapahtuvan hankinnan ehdot on määriteltävä tarkemmin.
Yleishyödyllisiltä
yhteisöiltä suoritettava palvelujen hankinta on rinnastettava
julkisyhteisöiltä tapahtuvaan
palvelujen hankintaan. Näiltä
tahoilta tapahtuvan palvelujen
hankinnan on oltava mahdollista järjestämissopimuksessa määritettyyn strategiseen
kumppanuuteen perustuvana
suorahankintana.
Yrityksiltä tapahtuvan pal-
velujen hankinnan suhteen
on asetettava ehdoksi esitetyn
julkisen vallan käyttöoikeusehdon ohella alueellinen tarkoituksenmukaisuus.
- Asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet
eivät ole riittäviä. Asukkaiden kuulemista ei pidä määrittää vapaaehtoiseksi (”mahdollisuuksien mukaan”) vaan
velvoittavaksi. Etenkin erityisryhmien järjestöille on turvattava mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen
mm. lakisääteisten vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kautta.
Perusterveydenhuollon
asia­kas­maksut kunnallisissa
palveluissa on korvattava sairausvakuutuksen varoista kuten työterveyshuollon sairauskulukorvauksissa jo tehdään.
Nykyinen eriarvoinen käytäntö on työelämän ulkopuolella
olevia (mm. työkyvyttömyysja vanhuuseläkeläisiä ja työttömiä) syrjivä ja ristiriidassa
perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kanssa.
Järjestämislakiehdotus
jättää liian paljon tärkeitä kysymyksiä vasta toimeenpanovaiheessa ratkaistaviksi.
- Yleisiä näkökohtia: Lakiesityksessä on arveluttavia
linjauksia etenkin suhteessa
kunnalliseen itsehallintoon ja
perustuslain turvaamiin sosiaalisiin perusoikeuksiin.
Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet on rajattu liian kapeasti. Kansalaiset ovat
kiinnostuneita vaikuttamaan
sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, mm. niiden
saatavuuden, toimivuuden ja
laadun varmistamiseen.
Esitetty malli ei millään
lailla edistä sote-palvelujen
yhdenvertaista
saatavuutta.
Yhdenvertaisten palvelujen
turvaaminen mm. asuinpaikasta riippumatta edellyttää
lähipalvelujen
turvaamista,
monikanavaisen rahoitusmallin radikaalia muuttamista sekä panostusta julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden ja resurssien vahvistamiseen.
Toimivat
sote-palvelut
edellyttävät lisäksi paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen
keskinäistä integrointia myös
ko. palvelujen kiinteää yhteyttä paikallisiin olosuhteisiin ja
tarpeisiin sekä muihin kunnallisiin palveluihin (liikenne,
asuntotuotanto, liikunta, kulttuuritoimi ym.).
Sote-toiminta käsittää yli
50 % kuntien nykyisestä budjettivallasta. Näin suuren
osuuden siirtäminen kunnallisen itsehallinnon ulkopuolelle toteutettavaksi nykyisiä-
Haastattelussa
Markku
Virkamäki
Sivu 3
kin kuntayhtymiä suuremmilla alueilla välilliseen edustukseen perustuen kaventaa olennaisesti kansanvaltaa ja siirtää
vallan suurimpien puolueiden
puolue/piirisihteerivallaksi.
Peruspalvelujen järjestämisvastuu tulisi näin ollen säilyttää peruskunnilla.
Ylikunnallisten palvelujen
järjestämisvastuualueen tärkeimmän toimielimen valinnassa demokraattisin tapa olisi suora kansanvaali kunnallisvaalien yhteydessä. Mikäli
lakiesityksen mukainen välillisen demokratian toimintamalli tulee käyttöön, sitä voidaan pitää suppean poliittisen
eliitin toteuttamana vallankaappauksena kansanvallan
kustannuksella.
Edellä mainituilla perusteilla Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry esittää, että lakiesitys palautetaan lähtökohdiltaan uuteen valmisteluun siten, että esitys on sopusoinnussa kunnallista itsehallintoa sekä sosiaalisia perusoikeuksia koskevien perustuslain säännösten kanssa.
(Kaikkiin 526 lausuntoon ja
niistä tehtyyn yhteenvetoon
voi tutustua netissä STM:n sivujen kautta, www.stm.fi)
2
Uusi Invalidi 4/2014
Pääkirjoitus 4/2014
Sote-soppaa ja hankintakauppoja
Vanhat poliitikot presidenttiä ja entisiä pääministereitä
myöten ovat alkaneet julkisesti arvostella nykyhallituksen
touhuja esimerkkinään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen heikkoudet. Aihetta on.
Niin takkuisesti on prosessi
edennyt eduskuntapuolueiden
konsensuksesta huolimatta.
Taustavoimina
uudistusten hitaalle etenemiselle on
ylikansallinen terveysbisnes,
jonka tavoitteena on ollut paikallisten elinkeinoelämän keskusjärjestöjen ja heitä myötäilevien poliitikkojen tuella
muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädäntöön perustuvat julkiset palvelut markkinoiden pelisäännöillä toimiviksi.
Kuntien ja julkisen vallan
tulisi toimia tuon ajattelutavan
mukaan palvelujen järjestäjänä eli hankkijana. Tuottajien
ja palvelujen olemassaolosta
lakisääteisessä vastuussa olevan julkisen vallan tulisi ostaa
markkinoilta palvelut markkinoilla vallitsevien hankintapelisääntöjen mukaan.
Julkisten palvelujen puolustajat taas haluaisivat säilyttää palvelut hyvin toimivina ja
koko väestöä kattavasti ja tasa-arvoisesti palvelevina kunnallisina palveluina. Palvelujen saatavuutta ja tasa-arvoisuutta tulisi nykytilaan nähden parantaa ja purkaa mm.
työelämän ulkopuolella olevien ja työelämässä mukana
olevien epätasa-arvoisuus turvaamalla kaikille maksuttomat terveydenhuollon peruspalvelut.
u u u
EU:n hankintalainsäädännön
seurauksena laadittujen julkisten hankintojen pelisääntöjen toiminnan puutteet ovat
olleet räikeimpiä sosiaali- ja
terveyspalvelujen alueella.
Puutteiden aikaansaaman
”markkinaraon” seurauksena ovat syntyneet terveyspalvelujen ja hoivapalvelujen
ulkoistamismarkkinat. Moni hoiva-alan pienyrittäjä on
myynyt yrityksensä ylikansallisille firmoille. Kolmannen
sektorin, kuten vammaisjärjestöjen palvelutuottajat ovat
joutuneet luopumaan yleishyödyllisestä voittoa tavoittelemattomasta palvelutoiminnasta yhtiöittämällä toiminto-
jaan pärjätäkseen kilpailussa
voiton metsästäjille.
Suomessakin julkistettiin
juuri nykyisen EU-pääkomissaari Junckerin pääministerikaudella kehitetyn Luxemburgin veroparatiisirakenteet.
Ylikansalliset toimijat voivat
noiden ”laillisten” rakenteiden avulla välttyä veron maksusta. Näin syntyy kilpailuetu
ylikansallisen toimijan ja suomalaisen hoiva-alan pienyrittäjän tai eettistä vastuuta vaalivan järjestöpohjaisen palvelutuottajan välille ylikansallisen yrityksen hyväksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushankkeen kuumin
peruna on siksi ollut, miten
sosiaali- ja terveyspalveluilla
tapahtuva keinottelu voidaan
estää. Ja voidaanko sitä estää
EU-maailmassa, missä veronkiertäjien rälssi valvoo etujaan EU:n korkeimpana vallankäyttäjänä?
Epäkohdat on huomattu
muissakin EU-maissa. Siksi
on meneillään hankintalainsäädännön kokonaisuudistus.
Uusi hankintadirektiivi astui
voimaan tänä vuonna, ja kunkin EU:n jäsenmaan on uudistettava kansallinen lainsää-
däntönsä vastaamaan uutta direktiiviä vuoden 2016 kevääseen mennessä.
EU:n direktiivissä linjataan
vammaisten ja heikommassa asemassa olevien aseman
turvaamista mm. seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys,
kohtuuhintaisuus, saatavuus
ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, huonoosaiset ja heikossa asemassa
olevat väestöryhmät mukaan
luettuina, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi.”
Kunnat tai mahdollisesti
vuodesta 2017 aloittavat uuden sote-lain mukaiset järjestämisalueet ja palvelutuotannosta vastaavat kuntayhtymät
voivat edelleen tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut kunnallisena tuotantona, jos poliittiset
päättäjät edustajinamme niin
haluavat.
Tässä lehdessä esitellään uudistumassa olevan hankinta-
Lue myös puheenjohtajan
blogi www.tsil.fi
yhtiölle Achmealle. Valtion
tulkittiin ”loukanneen yhtiön
edellytyksiä toimia maassa”,
koska vaalien jälkeen päätettiin osittain perua maan terveysvakuutusjärjestelmän yksityistäminen. Slovakian valtion varoja jäädytettiin tästä syystä 30 miljoonan euron
edestä. Ei siis tarvita varsinaista menetystä vaan pelkkä
olettama menetetyistä voitoista riittää!
fessori Koskenniemi.
Merkittävää on, että sopimus antaisi kansainvälisille
yrityksille ns. sijoittajasuojan.
Jos yritykset kokevat markkinaoikeutensa tulleen horjutetuksi, ne voisivat haastaa oikeuteen kokonaisia valtioita.
TTIP on valmisteluvaiheessa, mutta siitä on liikaa vaiettu. Ay-liike, jolle asia olisi tärkeä, vaikenee maassamme kokonaan.
Kansalaisliikkeiden merkitys kautta Euroopan tämän
hankkeen kaatamiseksi onkin yhtä merkittävä kuin aikanaan MAI-sopimuksen kaataminen.
Nyt ei ole kyse enemmästä eikä vähemmästä kuin uhkaavasta takatalvesta pitkiksi
ajoiksi. Näin on, jos ylikansallisten yritysten voittojen turvaamista valmistelevat tahot
siinä onnistuvat. Silloin ylikansallisen terveys- ja sosiaalibisneksen etu sanelee jatkossa myös Suomen lainsäädännön sosiaali- ja terveyden-
huollossa – kuten mm. vanhusten ja vammaisten hoidossa.
Tällaista lunta ei pidä päästää tupaan, vaan nyt luudat ja
lumikolat esiin ja hommiin!
direktiivin tavoitteita ja sisältökaavailuja. On tärkeää, että vammaisjärjestöt valpastuvat seuraamaan meneillään
olevaa lainsäädännön valmisteluprosessia ja turvaamaan
vammaisten oikeudet ja vammaisjärjestöjen valvonnassa
olevan palvelutuotannon edut
ylikansallisen terveys- ja hoivabisneksen lobbareiden puristuksessa.
Antti Holopainen
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja
u u u
Näkökulma: Kaija Kiessling
Lunta tupaan – TTIP
Vaikka Etelä-Suomessa ei tätä kirjoitettaessa olekaan vielä maa valkoinen eikä lunta
lähiaikoina tiedossakaan, tuntuu maassa puhaltava kylmä
ilmapiiri tuovan lunta tupaan.
Monia asioita on päätetty tai
ollaan päättämässä niin, että pienituloisten vammaisten,
vanhusten ja monisairaiden
arki menee yhä ahtaammalle.
Noita tekijöitä on monia,
mutta palstatila on rajallinen,
joten keskityn yhteen, vähemmän esillä olleeseen hyiseen
puhuriin. Se puhaltaa lyhenteenä TTIP. Tämä englanninkielinen lyhenne tarkoittaa
EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta, ns. transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta.
Mitä tämä sopimus merkitsee, jos siitä sovitaan ja se astuu voimaan?
Lyhyesti todettuna sopimus
puuttuu julkisen vallan käyttöön ennen näkemättömällä
tavalla niin EU:ssa kuin Suomessa. ”Faktat tässä ovat sellaiset, että se nostattaa ihan
hiukset pystyyn”, totesi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi puhuessaan alkusyksyllä Vastavirtafestivaalissa Helsingissä.
Käytännössä
TTIP-sopimus tarkoittaa, että Suomen
lakien ja tuomioistuinjärjestelmän yläpuolelle nousisivat
valtion ulkopuoliset kolmimiehiset välimieselimet, jotka
tarkistaisivat, ovatko lait amerikkalaisille sijoittajille annettujen lupausten mukaisia vai
ei.
Maailmanpankissa on jo
käytössä vastaava järjestelmä.
Sen välimiestuomioistuin tuomitsi Slovakian valtion maksamaan korvauksia hollantilaiselle terveysalan vakuutus-
Terveysbisnes Suomessa
kärkkymässä TTIP-etuja?
Suomessa suurimmat terveysalan yritykset Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo ovat
kaikki ulkomaalaisomisteisia.
”Ne voisivat olla merkittävä ellei merkittävin intressitaho, kun suomalaista sote-järjestelmää uudistetaan. Slovakian mallin mukaan, jos sote
asettuisi
terveysbisneksen
varpaille, löytäisi Suomi itsensä pian samanlaisessa välimiesmenettelyssä”, totesi pro-
Kaija Kiessling
Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit ry.
Tsil ry:n liittohallituksen
varajäsen
(ks. netissä: https://stop-ttip.org)
Kaija Kiessling
Uusi Invalidi 4/2014
3
Hankintalain uudistus on iso poliittinen vääntö
Hankintoja – nauloista ja lyijykynistä asumiseen ja hoivaan saakka – on vuodesta 2007 alkaen ohjattu EU:n
hankintadirektiivin ja sen kansallisen sovelluksen raameissa. EU hyväksyi uuden hankintadirektiivin helmikuussa 2014, ja jäsenvaltioilla on
kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi voimaan ja päivittää
myös säännöksiä kansallisen
harkintavallan piirissä.
Työministeri Lauri Ihalainen nimitti valmisteluun ohjausryhmän sekä konkreettista
valmistelua tekemään valmisteluryhmän. Yksi ohjausryhmän jäsenistä on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki Tampereelta.
– Valmisteluryhmä on tehnyt paljon työtä erittäin tiiviillä aikataululla koko vuoden. Kesälomien jälkeen valmisteluryhmä on kokoontunut
joka viikko yhden koko päivän. Sosiaali- ja terveysasiat
ovat olleet käsittelyssä syksyn
aikana. Työ valmistuu helmikuussa 2015 ja lopullisesti hallituksen esityksen eduskunnalle antaa kevään eduskuntavaalien jälkeinen hallitus, Virkamäki sanoo.
Hän jatkaa, että uusi hallitus voi joko löysentää tai tiukentaa hankintalakiin liittyvää
poliittista ohjausta. Hankintalain uudistus on Virkamäen
mukaan poliittisesti suurempi
asia kuin miltä se julkisuudessa näyttää.
Sosiaalipalvelut eivät
ole tarvikehankintoja
Nykyistä lakia on arvosteltu
monelta, ei vähiten kuntien ja
palveluja tuottavien järjestöjen taholta. Virkamäki toteaa,
että hankintalaki on menettelytapalaki, kun julkisen vallan
yksiköt tekevät erilaisia hankintoja. Se ohjaa naulojen, kynien, koneiden ja laitteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa.
– Soveltuu varmasti oikein
hyvin juuri erilaisten tavaroiden hankintoihin, mutta on
erittäin ongelmallinen sosiaalipalvelujen hankinnoissa.
Hankintalaki luo menettelytavat hankintayksikön ja potentiaalisten toimijoiden välille,
mutta ei anna minkäänlaista
osallisuutta eikä vaikutusmahdollisuutta niille ihmisille, joiden avun ja tuen tarpeen palveluihin näitä hankintoja tehdään.
Palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon todelliset tarpeet. Eihän meidän kenenkään koti, perustarpeet ja läheiset ihmiset ole jatkuvan kilpailutuksen kohteena, toteaa Markku Virkamäki hankintalain uudistamistarpeista.
Virkamäki korostaa, että
vammaisten ihmisten kohdalla tämä ristiriita on erittäin räikeä, koska palvelua tarvitaan
useimmiten koko elämän ajan.
Näissä hankinnoissa pitäisi olla paljon huolellisempi ja vastuullisempi.
– Esimerkiksi asumisen järjestelyissä pitäisi ottaa huomioon todelliset arkeen vaikuttavat laatutekijät ja jatkuvuus.
Eihän meidän kenenkään koti,
perustarpeet ja läheiset ihmiset ole jatkuvan kilpailutuksen
kohteena.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja toteaa, että ihmisten siirtyminen
laitoksesta lähiyhteisöön on
erittäin vaativa logistinen kokonaisuus, jonka palveluiden
kilpailuttaminen rikkoo.
Nykyinen laki avasi
sijoittajamarkkinat
Suomi päätti Britannian ohella sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2007
voimaan tulleen hankintalain
piiriin. Virkamäen mukaan
siihen liittyi voimakas elinkeinopoliittinen, kansallinen
lobbaus ja sitä perusteltiin yksityisen, pienen paikallisen ja
alueellisen yritystoiminnan
edistämisenä.
– Avaamisen seurauksena
Suomi on näyttäytynyt sinisen
meren mahdollisuutena kansainvälisille pääomasijoittajille, jotka ovat ostaneet määräysvallan suurissa sosiaali- ja
terveysalan yrityksissä. Nämä
yritykset taasen ovat ostaneet
arviolta pari sataa pientä yritystä. Hankintalaki toisin sa-
noen avasi niille mahdollisuuden, ja sen kautta on luotu keinotekoisia markkinoita.
Alan ammattilaisten tietojen mukaan missään muualla
EU-maissa ei ole ollut vastaavaa kansainvälisten pääomasijoittajien ryntäystä. Eurooppalaiset kollegat ihmettelevät
Suomen tekemiä valintoja.
Kansaneläkelaitos kilpailutti keväällä 2014 kuntoutuspalveluita. Monet vammaiset
ihmiset ovat suuresti riippuvaisia näistä palveluista. Monen työ- ja toimintakyky on
ratkaisevasti niistä riippuvainen.
– Kelan kilpailutuksen seurauksena moni perinteinen
vammaisjärjestö luopui tai
menetti vuosikymmeniä kehitetyn ja jatkuneen toiminnan,
ja tilalle tuli toimijoita täysin
pystymetsästä. Koska niillä ei
ollut mitään osaamista kohderyhmänsä kuntoutuksesta,
ne pyysivät aiemmin tehtävää
hoitaneita järjestöjä alihankkijoiksi.
Virkamäki jatkaa, että koko
kilpailuttamisprosessin seurauksena moni kuntoutusta
tarvinnut menetti kohdallensa
kuuluneen kuntoutuspalvelun.
– Vuonna 2007 säädetyn
hankintalain yhteiskunnallisista vaikutuksista ja kustannuksista ei ole mitään luotettavaa tutkimusta olemassa. Asiantuntijat ovat sanoneet, että
transaktiokustannukset ovat
nousseet kilpailuttamisen seurauksena merkittävästi, mutta
niitä ei osata tai haluta laskea.
Eräät toimijat ovat kertoneet, että jättivät viime kevään kilpailutuksessa tarjouk-
sia, joista yksi painoi 10 kg ja
toinen 27 kg. Tämä menettely
on lisännyt suuresti byrokratiaa ja sen myötä kustannuksia.
Suomalaisilla vammaisjärjestöillä on yhteinen tavoite
hankintalain uudistamisessa.
Niiden mielestä vammaisten
ihmisten jokapäiväisen avun
ja tuen tarpeiden järjestäminen
pitää irrottaa hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä.
– Tämän asian eteen olemme tehneet äärettömän hyvää
yhteistyötä Vammaisfoorumi
ry:n ja Kehitysvamma-alan
asumisen neuvottelukunnan
kesken. Juuri nyt pyrimme tapaamaan kaikkia eduskuntapuolueita niiden valmistautuessa vaaleihin ja tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Meillä on opittavaa
kansainvälisesti
Moni asia on hankintalain
ohella yhtä aikaa kotimaan
politiikassa, suurimpana niistä
sote-uudistus. Mihin miljoonapiirien malli voi johtaa ja
onko uutta hankintalakia ajateltu tätä ja muita vaihtoehtoja vasten? Entä mitä oppimista meillä on kansainvälisesti?
– Sote-uudistuksessa on
keskustelussa jäänyt huomaamatta yksi olennainen seikka.
Uudistusta perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisilla palveluilla, joissa ennalta ehkäisevän työn ja palvelujen integraatio toimii katkeamattomasti.
Tämän vuoksi rakennettiin
sote-alueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntien/kuntayhtymien välinen järjestämispäätös, joka ei ole avoi-
men kilpailun piirissä.
– Mikäli näin ei olisi tehty, olisi kaikki nykyinen julkinen palveluntuotanto erikoissairaanhoitoa myöten avattu avoimelle kilpailutukselle. Tässä on myös syy, miksi sote-uudistusta vastaan on
niin voimakkaasti hyökätty
yksityisten palvelujen lisäämistä kannattavilta tahoilta.
Virkamäki sanoo olevansa
vahvasti vammaisjärjestöjen
yhteisen tavoitteen takana ja
toivoo, että sille löytyisi laajasti ymmärrystä oikealta vasemmalle ja päinvastoin.
– Toinen mahdollisuus on
saada sote-järjestämislakiin
uudeksi palvelujen järjestämistavaksi henkilökohtainen
budjetointi tai vastaava palvelun käyttäjän valinta palvelusetelin rinnalle. Kansainvälisesti meillä on paljon opittavaa muista maista. Niissä suojataan vahvemmin esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa välttämättömien palveluiden käyttäjänä, sanoo Virkamäki lopuksi.
Haastattelu ja kuva:
Hannu Oittinen
Turun kaupunki
suunnittelee
jättisäästöjä
vammaispalveluihin
Turun kaupunginvaltuusto
hyväksyi elokuisessa kokouksessaan kaupungin käyttötalouteen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
Asiakirjoista ilmenee,
että monen muun hyvinvointitoimialan säästötoimenpiteen lisäksi myös
vammaispalveluista ollaan
säästämässä seuraavan neljän vuoden aikana lähes
neljä miljoonaa euroa.
Ehdotuksesta ei kuitenkaan selviä vielä mitään
konkreettista, vaan toimenpiteet on perusteltu palvelurakenteen kevennyksenä
sekä kustannustehokkuuden ja palvelujen kohdentamisen parantamisena. Tarkempi suunnitelma säästöistä tehdään kevään 2015
aikana.
Asiaan palataan seuraavissa Uusi Invalidi-lehdissä.
Petri Salo
4
Uusi Invalidi 4/2014
Terveyserot ja sote-soppa puhuttivat
liiton syysseminaarissa
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton syysseminaarissa lokakuisena viikonloppuna Vähäjärvellä olivat esillä hyvin
ajankohtaiset ja toisiinsa liittyvätkin teemat, väestöryhmien terveyserot ja sote-uudistus. Molemmista aiheista
virisi vilkas keskustelu asiantuntevien ja kokeneiden alustajien virittämänä. Seminaarin
puheenjohtajina toimivat liiton varapuheenjohtaja Ritva
Korhonen ja puheenjohtaja
Antti Holopainen.
Terveyserojen
kaventamisesta
puhutaan – kehitys
vastakkainen
– Suuret sosiaaliryhmittäiset
terveyserot ovat maailmanlaajuinen ongelma, totesi LKT
Tapani Melkas alustuksensa
aluksi, Suomessa terveyserot
ovat jopa jyrkemmät kuin monissa muissa maissa. Meillä
erot ovat edelleen kasvaneet,
jos verrataan esimerkiksi toimihenkilö- ja työntekijämiesten ikäryhmittäistä kuolleisuutta. Tulotason mukaan erot
ovat vielä selvemmät – samanaikaisesti ovat kasvaneet
suomalaisten tuloerot.
Miksi näin? Keskeisenä syynä ovat väestön tulo- ja koulutuserot sekä
väestöryhmittäin eriytyneet
palvelujärjestelmämme. Osin
erot heijastavat myös menneisyyden eriarvoisuutta, erilaisten lapsuuden elinolojen ja
ympäristön vaikutuksia ajalta, jolloin luokkaerot yhteiskunnassamme olivat nykyistä
suuremmat.
– Tasa-arvon tavoittelu jää
julistuksenomaiseksi,
kun
markkinavoimat yhä enemmän määräävät yhteiskunnan toimintaa, Tapani Melkas
kommentoi.
Terveyseroja voitaisiin kaventaa mm. terveydenhuollon
keinoin. Terveydenhuoltoa ja
sen kehitystä on Melkaksen
mukaan kuitenkin käytetty tehokkaimmin lähinnä suurituloisimpien kuolleisuuden vähentämiseen. Myöskään työsuojelun kehityksestä huolimatta eivät työn vaaratekijät
vieläkään jakaudu tasaisesti
eri väestöryhmien kesken, riskit ovat suurimmat työntekijöillä ja maanviljelijöillä.
– Suuria väestöryhmittäisiä terveyseroja ei voida pitää
eettisesti hyväksyttävinä tasa-arvoon tähtäävässä hyvinvointivaltiossa, totesi Melkas.
Kansanterveyden koheneminen vähentäisi monella tavoin
myös taloudellisia menetyksiä palvelujen tarpeen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen vähenemisen
myötä.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Melkas peräänkuulutti ter­
veys­erojen
vähentämisen
asettamista prioriteetiksi valtion ja kuntien toiminnassa, ei
vain asiakirjoissa ja hallitusohjelmissa. Terveydenhuoltoa olisi suunnattava erityisesti huonossa asemassa oleviin
väestöryhmiin – varakkailla on varaa ostaa palveluja itse ja huolehtia terveydestään.
Kaikkia politiikkatoimia tulisi
arvioida terveyserojen näkökulmasta, ja sosiaalipoliittisin
toimin olisi vähennettävä hyvinvointieroja ja tuettava huonoimmassa asemassa olevia.
Keskustelussa tuotiin esiin
terveyspalvelujen
erilainen
saatavuus, terveyskeskuslääkäreiden lyhyet ja kiireiset
vastaanottoajat, terveydenhoidon maksut ja hoitoonpääsyn
vaikeudet sekä ennaltaehkäisevän terveydenhoidon vähäisyys. Kaikki nämä heikentävät sairauksien varhaista toteamista ja hoitoa ja kasvattavat terveyseroja.
Terveys- ja sosiaalitoimen
alibudjetointi ja palvelujen
kilpailutus ja yksityistäminen eivät osanottajien mielestä ole omiaan ainakaan kaventamaan terveyseroja. Terveyserojen kasvu on paljon kiinni
kuntapäättäjistä!
Terveyserojen todettiin heijastavan osaltaan myös yleistä
vallitsevaa eriarvoisuutta.
Kunnollisen
terveydenhuollon ohella muistutettiin
myös ihmisten omasta vastuusta liikunnasta, terveellisistä elämäntavoista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Myös kunnilta tulee vaatia tukea mm. kuntosali- ja uimahallikäynteihin.
Kun puheenjohtaja Holopainen nosti esiin kysymyksen, priorisoidaanko sote-uudistuksessa terveyserojen kaventamista vai jatketaanko
yksityistämistä suurten ylikansallisten
palveluntarjoajien ehdoin, siirryttiinkin jo
juohevasti seminaarin toisen
päivän aihealueelle.
Sote-uudistus
– entä demokratia
ja lähipalvelut?
– Suuria väestöryhmittäisiä terveyseroja ei voida pitää eettisesti hyväksyttävinä tasa-arvoon tähtäävässä hyvinvointivaltiossa, totesi LKT Tapani Melkas liiton syysseminaarissa.
Seminaarin aikaan oli STM:n
ehdotusluonnos sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämislaiksi lausunnolla kunnissa ja
järjestöissä.
Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen totesi, että tuo ministeriön virkamiesten kiireisellä aikataululla laatima luonnos perustui lähinnä Kokoomuksen
muiden eduskuntapuolueiden
puheenjohtajien kanssa maaliskuussa tekemään sopimukseen mallin pääperiaatteista.
Näin puolueet sitoutettiin
mallin hyväksymiseen jo ennalta ja kunnat, kuntalaiset ja
alan asiantuntijat jätettiin syrjään valmistelusta.
Esityksen mukaan kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisvastuu
keskitettäisiin viidelle sotealueelle, jotka 4-vuosittain
järjestämispäätöksessä ratkaisevat, mitä palveluja, missä
ja miten tuotetaan. Sote-alueet ovat suuria kuntayhtymiä,
joissa on keskimäärin yli miljoona asukasta. Alueen kunnat nimeävät kuntayhtymän
valtuustoon edustajansa, isot
kunnat useamman, ja valtuusto nimeää hallituksen. Käytännössä sote-alueen hallituksen nimittäisivät suurimmat
puolueet tai niiden piirisihteerit, arvioi Hakanen.
– Esityksen mukaan kuntien kanssa neuvotellaan ja
asukkaitakin kuullaan ”mahdollisuuksien mukaan”, mutta
kuuleminen ei sido sote-kuntayhtymää. Näin valta keskittyy ylimmille sote-virkamiehille ja muutamille isoimpien
puolueiden ja isoimpien kaupunkien edustajille.
Hakanen totesi sote-lakiesitykseen sisältyvän useita ristiriitaisuuksia. Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun irrottaminen toisistaan tekisi kunnista pelkkiä maksuautomaatteja, joille jäisi hyvin vähän
mahdollisuuksia ohjata sotepalveluja ja -kustannuksia.
Mallissa sote-yhtymän järjestämispäätös määrittäisi kuntien tehtäviä, vaikka Suomen
perustuslain mukaan kuntien
tehtävistä säädetään lailla.
Sote-uudistusta perusteltiin
sosiaali- ja terveyspalvelujen
Liiton toimisto on muuttanut!
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton ja Uusi Invalidilehden toimisto on muuttanut
Kulmavuorenkadulta asianmukaisiin ja esteettömiin tiloihin Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskukseen.
Iiris-keskus sijaitsee lähellä Itäkeskuksen metroasemaa.
Muut liikenneyhteydet ja ajoohjeet löytyvät mm. Iiris-keskuksen nettisivuilta (www.
nkl.fi/fi/etusivu/iiris).
Uusi postiosoitteemme on
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry, PL 30, 00030 IIRIS.
Käyntiosoite on Iiris-keskus, Marjaniementie 74, 6.
kerros, Itäkeskus, Helsinki.
Myös puhelinnumeromme
muuttuivat: toiminnanjohtaja
Marja-Leena Kalkkinen (09)
3960 5680 ja toimistotyöntekijä Minna Nieminen (09)
3960 5681.
Sähköpostiosoitteemme
ovat ennallaan, [email protected] ja
[email protected].
Huolehdittehan yhdistyksissä liiton toimiston uudet
yhteystiedot tiedoksi kaikille,
jotka hoitavat lehti-ilmoitus-
ten tai -juttujen, sosiaalilomahakemusten ym. postittamista
tai muuta yhteydenpitoa liittoon. Ja muistattehan myös
vaihtaa omiin kännyköihin
tallennetut toimiston puhelinnumerot.
Ottakaa yhteyttä, jos on
mielessä palautetta tai kehittämisideoita liiton toimintaan
tai lehteen liittyen. Ja tervetuloa käymään Iirikseen (kannattaa toki etukäteen varmistaa, että ollaan paikalla)!
Iiris-keskus sijaitsee lähellä Itäkeskuksen metroasemaa.
Uusi Invalidi 4/2014
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen teki selkoa sote-järjestämismallin syntyvaiheista ja sisällöstä ja arvioi sote-uudistuksen
merkitystä demokratian ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
integraatiolla, mutta esitetyllä
mallilla jäisi puuttumaan sotepalvelujen integraatio paikallisiin oloihin ja kunnan muihin toimialoihin, liikenne- ja
asuntosuunnitteluun, liikuntapalveluihin, kulttuuritoimeen
ym.
Uudistusta on perusteltu niin ikään yhdenvertaisten
palvelujen turvaamisella. Tosi asiassa eriarvoisuus vain lisääntyisi palvelujen keskittyessä, etäisyyksien kasvaessa
ja monikanavaisen rahoitusmallin jatkuessa.
Vaikka nykyisin suurimmat
ongelmat ovat ennen muuta peruspalveluissa, palvelujen rahoituksessa, eriarvoisuudessa ja ennaltaehkäisevän
toiminnan puutteissa, oli palvelujen järjestämismalli tehty
lähinnä erikoissairaanhoidon
tarpeista lähtien.
Kuka hyötyy? Hakanen arvioi suurimpia hyötyjiä olevan isot hoito- ja hoiva-alan
yritykset ja niiden veroja kiertävät omistajat, kun palvelujen kilpailutus laajenee, muodostetaan isoja palvelukokonaisuuksia ja karsitaan lähipalveluja. Myös sote-johtajien
valta lisääntyisi päätösvallan
keskittämisen myötä.
– Kukaan ei tiedä, millainen sote-laki lopulta syntyy ja
milloin, mm. mallin perustuslailliset ristiriitaisuudet ovat
täysin ratkaisematta, joutui
Hakanen seminaarissamme
toteamaan. Paljon isoja asioita oli jäämässä ratkaistavaksi
vasta toimeenpanovaiheessa.
– Näinkö toimitaan yhdenvertaisuuteen pyrkivässä oikeusvaltiossa? ihmetteli Hakanen. Määrittelemättä oli myös
mm. avainkysymys: mitä ovat
lähipalvelut?
Hakanen totesi, että ratkaisevat kamppailut käydään
yhä kunnissa. On syytä tuoda esille vaihtoehtoa sotekaappaukselle: peruspalvelujen säilyttäminen kunnan järjestämisvastuulla, erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut maakuntatason vastuulle, osallistuvan
lähidemokratian kehittäminen
sekä palvelujen rahoituksen
vahvistaminen mm. perumalla
peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset.
Keskustelussa ihmeteltiin,
miksei puolueita, ei edes vasemmistopuolueita kiinnosta julkisten palvelujen alasajo, yksityisen sote-bisneksen
laajeneminen ja terveysero-
jen kasvu, vaikka nämä ilmiöt
huolestuttavat väestöä laajasti
puoluekannasta riippumatta.
Todettiin tarvittavan uudenlaista liikettä, laajapohjaista yhteistyötä ja pitkäjänteistä vaikuttamistoimintaa nykykehityksen pysäyttämiseksi ja
suunnan kääntämiseksi.
Liiton ja sen yhdistysten
tehtävänä ja mahdollisuuksina nähtiin paikallinen vaikuttaminen, kiinnostuksen herättäminen ja yhteisrintaman rakentaminen lähi- ja kuntapalvelujen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puolustamiseksi. Kutsumalla virkamiehiä ja asiantuntijoita tilaisuuksiin sekä hyödyntämällä
ihmisten keskistä kokemustenvaihtoa, sosiaalista mediaa
ja muita kanavia voidaan kasvattaa tietoisuutta vaihtoehtoisista malleista ja rakentaa uudenlaista asiantuntemusta.
u u u
Sote-lakiesityksen piti tulla
eduskunnan käsittelyyn marraskuussa, ja siinä luvattiin
huomioida ehdotukseen annetut lausunnot. Tiivistelmä Tapaturma- ja sairausinvalidien
liiton lausunnosta on tämän
lehden etusivulla.
Tämän lehden ilmestyessä
joulukuussa ehkä jo tiedetään,
miten sote-soppa on kypsynyt. Kävi miten kävi, keskustelu ja toiminta näiden aiheiden tiimoilta varmasti jatkuvat liitossa, paikallisyhdistyksissä ja missä vain väkeä liikkuukin.
Teksti: Marja-Leena
Kalkkinen
Kuvat: Tarja Västilä
YK:n vammaissopimuksesta
Missä vaiheessa lienee YK:n
vammaissopimuksen ratifiointi Suomessa? Maan oman
lainsäädännön tulee vastata
yleissopimusmääräyksiä ennen sopimuksen ratifiointia.
Minä pahoin pelkään, näinkö sitä saadaan aikaiseksi tälläkään hallituskaudella.
Hallitusohjelmassa se on merkitty toteutettavaksi viimeisellä neljänneksellä, ja se alkaa
olla jo aika lähellä.
Seuratessani
tapahtumia
eri kunnissa tuntuu siltä, että vammaisilta otetaan pois
kaikki mikä suinkin on mahdollista, siis saavutettuja etujakin, apuvälineistä ja avusta
lähtien.
Vaikein asia tuntuu olevan
valvonta. Lainsäädäntö on
saatava sanktioiden alaiseksi,
ainoastaan siten se palvelee.
Vammaisia ihmisiä on jo
ihan tarpeeksi pompoteltu, on
aika saada ihmisarvoinen ja
kunnioittava kohtelu.
Mielenkiintoisin vaihe on
kuitenkin edessä: Sanat on
muutettava teoiksi ja valtion
lunastettava lupauksensa edis-
tää, suojella, kunnioittaa sekä
varmistaa vammaisten ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen jokaisen vammaisen jokapäiväisessä elämässä.
YK:n vammaissopimuksen
tultua voimaan työtä on tehtävä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla
entistä sitoutuneemmin oikeudellisesti velvoittavan yleissopimuksen mukaisesti.
Pirkko Vaittinen
Lahti
5
”Kohti yksilöllisempää
asumista – tavoitteena
laitosasumisen
lakkauttaminen
vuoteen 2020
mennessä”
Äkkiseltään luulisi, että siinäpä kaikin puolin kannatettava tavoite. Mutta tuon
fraasin taakse voi piilottaa
käytäntöjä, jotka kurjistavat
juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämää.
Haastavasti käyttäytyvät,
vaikeasti autistiset ihmiset
ovat näköjään samassa kastissa kuin mielenterveyskroonikot, jotka jäivät aikoinaan heitteille kun alettiin
purkaa mielenterveysongelmaisten laitoshoitoa ja -asumista.
Kuusankoskella, entisellä laitosalueella kunnostettiin aikoinaan yksi rakennus
autistien laitoshoitoon sopivaksi. Poikamme muutti sinne Aukustiin asumaan vuonna 2008. Monenlaisten vaiheiden jälkeen hänellä on ollut meneillään pitkään kestänyt hyvä vaihe, ja on näyttänyt siltä, että hänen elämänsä alkaa lopultakin tasoittua tarkoituksenmukaisessa,
rauhallisessa, pienessä yksikössä sitoutuneiden ja hyvin työnsä osaavien ohjaajien ohjauksessa.
Eräänä toukokuisena aamuna luimme yllättäen Kouvolan Sanomista, että Aukusti on päätetty säästösyistä lopettaa ja asukkaat siirretään toisiin taloihin. Laitoshuoltoa ollaan lakkauttamassa, ja sen tähden laitosalueen taloissa on tullut tyhjäkäyntiä ja nyt pitää tiivistää. Näin saadaan myös säästöä henkilöstössä.
Muutaman viikon päästä
Aukustin väki heitettiin entisenä kriisiyksikkönä toimineeseen vanhanaikaiseen,
kaikuvaan ja hyvin laitosmaiseen tilaan. Poikamme
huone on pieni koppi, johon ei sängyn virkaa tekevän patjan lisäksi juuri muuta mahdu. Yön aikana ilma
huoneessa menee niin tukalaksi, että poikamme herää
aamuisin hiestä märkänä,
vaikka ei olisikaan hellesää.
Ja kun nämä asukkaat saattavat öisin kastella vuoteensa, haju aamuisin ei ole mitenkään mieltä ylentävä!
Aukustissa
poikamme
osastossa oli kolme tai neljä asukasta, mutta nyt kaikki Aukustin osastot on yhdistetty. Kun kolme osastoa
yhdistetään, muutos asumismukavuudessa on valtava.
Kun kyseessä ovat levottomat, helposti hermostuvat,
kovaääniset autistiset miehet, jotka ravaavat holtittomasti ympäri osaston tiloja, tilanne kärjistyy helposti. Jos tilanne menee liian levottomaksi, osasto voidaan
jakaa kahdeksi portilla. Metallinen, rämisevä portti hidastaa läpikulkua, mutta
ääntä se ei eristä lainkaan, ja
monet autistit ovat erityisen
herkkiä koville äänille.
Tällainen
”säilyttävä”
hoito ei ole millään tavalla kuntouttavaa, vaikka Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä) sanoo tekevänsä autistien kuntoutusta. Hoitajat yrittävät toki uudessa tilanteessa tehdä parhaansa, mutta joutuvat lujille hekin, mm. melun takia. Siirryttäessä levottomampiin olosuhteisiin pitäisi hoitohenkilökuntaa lisätä
eikä suinkaan vähentää.
Koskevatko vammaisten
ihmisoikeudet ainoastaan
ns. parempikuntoisia? Onko
oikein, että pyrittäessä toteuttamaan lakia laitosasumisen purkamisesta sen kustannukset otetaan vaikeasti
autististen ja heitä hoitavan
henkilökunnan selkänahasta? Kuinkahan paljon säästöjä Carea tällä muutoksella
on saavuttanut? Ja kuinkahan paljon kustannuksia järjestelystä tulee koitumaan,
taloudellisia ja inhimillisiä?
Sointu ja Juha Forsberg
6
Uusi Invalidi 4/2014
Miten käy, kun yksin ei pärjää?
– Itkin minulle täysin vieraan
vanhuksen kohtaloa. Minun
asiani oli hyvin. Minua tultiin
hakemaan sairaalasta kotiin.
Näin kertoi Sirkka Suonsivu, kun oli useamman tunnin
sairaalan polilla tahtomattaan
joutunut seuraamaan ja väkisinkin kuulemaan erään vanhuspotilaan kohtaloa.
Siis mitä tapahtui?
Sirkka oli joutunut oman
sairautensa vuoksi menemään
Satakunnan keskussairaalan
polille lauantaina. Rinnakkaispedille oli tuotu ambulanssilla vanhus, joka oli kotiutettu Satalinnan sairaalasta.
Koska vanhuksella ei ollut
mitään sellaista sairautta, joka olisi vaatinut välitöntä sairaalahoitoa, hänelle ei paikkaa
sairaalassa siksi ollut. Kotonakaan hän ei kuitenkaan olisi yksin pärjännyt. Lapsetkaan
eivät olleet käytettävissä. Siispä jokin sijoituspaikka olisi
tullut löytää.
– Hoitaja soitteli petipaikkaa Porin kaupunginsairaalasta ja alueen vanhainkodeista aina Laviaa myöden, mutta
paikkaa ei tuntunut löytyvän,
kertoi Sirkka kuulemaansa.
– Yksi ja ainoa lopulta löytyi läheisestä Liinaharjan vanhainkodista. Ehtona vain oli,
että maanantaiaamuksi klo 9
on paikalta poistuttava. Laitospaikan vakituinen haltija
tulisi tuolloin kotilomaltaan
takaisin.
Porin kokoisessa kaupungissa löytyi siis lauantaina yksi ainoa sijoituspaikka vanhukselle ja tuokin paikka vain
maanantaiaamuun asti. Mitä tämän jälkeen tapahtui, jäi
askarruttamaan Sirkkaa. Mihin vanhus sijoitettiin? Ei kai
vaan yksin kotiin?
– Kun ja jos ei kotona yksin
pärjää, niin mikä vanhuksilla
on edessään? Mihin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on
hävinnyt?
– Näinkö se menee, että
muorit ja vaarit sekä vammai-
saa yhden vaipan vuorokaudessa tai kerran viikossa pesun. Silloin, kun itse vielä olin
töissä, niin silloin vanhuksia
hoidettiin!
Vanhainkodilla käydessään
Sirkka jaksaakin muistuttaa
hoitohenkilöitä siitä, miten
häntä ja muita tulee hoitaa,
kun hoidon aika on.
Kuva ja teksti:
Terttu Elomaa
VUODEN 2015
TUETUT LOMAT
HAETTAVISSA:
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. järjestää yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa
Raha-automaattiyhdistyksen tukemia
Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidien jäsentä Sirkka Suonsivua huolestuttaa nykyinen vanhustenhoito.
kulkuyhteydetkin paremmat,
niin olisikohan tasa-arvoisempaa siirtää palvelut johonkin
syrjäseudulle, vaikkapa Kainuun korpeen, niin myös pääkaupunkiseudulla ja muissa
taajamissa asuvat voisivat olla
tasa-arvoisia Lapin perukoilla
asuvien kanssa? Toivottavasti
kukaan suuri visionääri päättäjä ei tuota lue, sehän voisi
vaikka saada kannatusta.
Vammaispalvelulaista on
käyty lausuntokierrosta, ja aika monia asiantuntijoita on
ollut kuultavana. Jääkö subjektiivisia oikeuksia ja vaikeavammaisuus lakiin vai ei,
siitäkään ole vielä tietoa, vai
laitetaanko meidät samalle
viivalle muuten syrjäytyneiden kanssa, se olisi kuulemma sitten tasa-arvoista, näin
olen kuullut. Asenteet ovat joka puolella koventuneet vammaisia kohtaan.
Toivotaan että asiantuntijoita olisi kuunneltu ja saisimme peloistani huolimatta hyvän lain, että olisimme yhdenvertaisia ns. tavallisten ihmisten kanssa emmekä sairaalassa olevien petipotilaiden kanssa.
Sosiaalihuoltolaki, itsemää-
MONIVAMMAISTEN VIRKISTYSLOMIA
Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan
Hauholla
Uudistusten aika
Tällä hetkellä elämme monien
uudistusten aikaa. Lakeja laaditaan ja hyväksytään liukuhihnalta tämän hallituksen viime hetkillä.
On suuri sote-uudistus, mikä vaikuttaa aina vaan kaoottisemmalta mitä enemmän siitä kuulee. No, järjestämisvastuusta päästiin sopuun, ehkä
se siitä sitten selkenee.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sanotaan haettavan.
Olen pitänyt niitä tärkeinä ja
hyvinä asioina aivan viime
aikoihin asti. Mutta nyt kun
kuulen sanan yhdenvertaistaminen, olen tottunut pelkäämään sitä. Se on ainakin
vammaisten, sairaiden ja vanhusten kohdalla tarkoittanut
yleensä asioiden huononemista entisestään.
Jos se tarkoittaisi sitä, mitä
ennen luulin, että epätasa-arvoa yritetään poistaa huonompiosaisten asemaa parantamalla, niin hyvä. Kokemus on
kuitenkin opettanut sen usein
tarkoittavan
huononnuksia
sinne, missä asiat ovat olleet
paremmin.
Koskahan ne keksivät, että kun suurissa kaupungeissa
palvelut on aina lähempänä ja
set lapset hoidetaan pirtin nurkassa kuten ennen vanhaan,
aprikoi Sirkka.
– Tehostetaan ja tehostetaan! Ei hyvältä näytä.
Itsekin sairas- ja vanhainkodilla hoitotyötä tehneenä
eniten Sirkkaa hirvittää se,
miten tänään vanhuksia hoidetaan.
– Vai onko tämä mitään
vanhustenhoitoa, kun vanhus
räämisoikeuslaki ja hankintalaki ovat myös muutosten
kourissa ja ne koskevat meitä kaikkia. Saadaanko YK:n
vammaissopimus
Suomessa ratifioiduksi, on kiinni nyt
tuosta laista itsemääräämisoikeuslaista ja jää nähtäväksi.
Ei taida ehtiä tällä hallituskaudella – jos ei, niin jääkö taas
hamaan tulevaisuuteen?
No, kohta on joulu ja rauhan aika, toivottavasti.
Keväällä pääsemme vaikuttamaan eduskuntavaaleissa. Eiköhän olisi aika vaihtaa
siellä porukka sellaiseksi, joka
ajattelisi myös tavallisten ja
vähempiosaisten asioita eikä
ajaisi vain rikkaiden ja röyhkeiden etuja.
Tehkäämme vuodesta 2015
hyvä vuosi!
Ritva A Korhonen
Lahti
Viiden vuorokauden täysihoitolomalla viihtyisässä lomakodissa on tarjolla sekä asiapitoista että monenlaista virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa.
Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät
vuonna 2014 olleet tuetulla lomalla minkään järjestön
kautta.
Loman omavastuuosuus on 50 euroa.
Lomia on haettavissa seuraaville lomajaksoille:
Lomaviikot
(ma – la)
Hakemukset liiton toimistoon
viimeistään
18.–23. toukokuuta
13. helmikuuta
20.–25. heinäkuuta
16. huhtikuuta
7.–12. syyskuuta
2. kesäkuuta
Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla. Huolella
täytetyt lomakkeet toimitetaan hyvissä ajoin liiton toimistoon osoitteella: Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, 00030 IIRIS.
Hakulomakkeen voi myös tulostaa tai tehdä sähköisen
hakemuksen Solaris-lomien nettisivuilla osoitteessa:
http://www.solaris-lomat.fi/tuetut_lomat/hakeminen.
Lomien myöntämisestä päättää Solaris-lomat hakemusten perusteella. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota
loman tarpeen perusteluihin.
Loman saajille Solaris-lomat lähettää noin kuukausi
ennen lomaa kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta.
Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta (www.tsil.fi), toimistosta p. (09) 3960
5680, [email protected], tai lomakodista p. 03 6543 124, [email protected], sekä Solaris-lomien kotisivuilta (www.solaris-lomat.fi).
Uusi Invalidi 4/2014
7
Turkulaiset retkellä Kuopiossa ja vähän muuallakin
Turun tapaturma- ja sairausinvalidit lähtivät elokuun lopulla retkelle, joka ties monennettako kertaa suuntautui
Kuopioon, Mikkeliin ja Kallaveden ympäristöön.
Lähdimme matkalle kello
7 ja suuntasimme kohti Vähäjärven loma- ja kurssikeskusta, jossa meidät otti vastaan lomakodin johtaja Tarja
Västilä toivottaen meidät tervetulleiksi. Nautimme kahvit
ja maistuvat sämpylät. Tarja
esitteli meille yleiskatsauksen nykytilanteesta ja Stubbin
hallituksen suunnittelemista
säästöistä ja leikkauksista.
Jatkoimme matkaa kohti Kuopiota ja noin kello 17
perille saavuttuamme majoituimme hotelli Kunnonpaikkaan.
Aamulla Kuopion yhdistyksen puheenjohtaja Paavo
Antikainen saapui paikalle ja
lähdimme hänen opastamalleen kaupunkiajelulle, joka
kesti noin kaksi tuntia.
Sitten lähdettiin kohti Kuopion yhdistyksen kesänviettopaikkaa. Oli tosi upea paikka
ja vielä mikä nimikin sillä on:
Palokurki. Saimme lämpimän
vastaanoton, meille tarjottiin
ihania friteerattuja muikkuja,
perunoita ja vihanneksia sekä
lopuksi tietysti kahvit ja pullat. Turun yhdistys luovutti
Kuopion yhdistykselle muistolahjan. Sitten alkoi yhteislaulu puheenjohtaja Antikaisen kitaran säestämänä.
Mutta kaikki hyvä päättyy,
oli aikaa lähteä eteenpäin ja
suunta kohti Mikkeliä. Perille tultiin ja majoituimme itsepalveluhotelli Uusikuuhun.
Juotiin iltakahvit ja seuraavana päivänä nautittiin aamuateria hotellia vastapäätä olevassa oppilaitoksessa.
Ruokailun jälkeen matka
jatkui, ihastelimme Kallaveden upeita näkymiä ja päädyimme paikkaan nimeltä
Kenkävero, jossa sijaitsi useita myymälöitä. Oli nahka- ja
keramiikkataidetta ja jopa kalannahasta tehtyjä esineitä. Ja
taas eteenpäin.
Matkalla juotiin itse keitettyä kahvia ja syötiin pullat, eivätkä edes sadekuurot lannistaneet tunnelmaa, vaikka kyllä aurinkokin meille hymyili.
Matka jatkui kohti Porvoota ja mitä löytyikään Välikatu 4:stä: Brunbergin tehtaan
karkkikauppa, totta kai. Pieni huone täynnä ihmisiä ja
suu täynnä hyvää! Niin alkoi
matkan viimeinen osuus kohti Turkua.
Näin lopuksi minun täytyy mainita erikseen yhdistyksemme matkailujaosto ja kiittää koko tiimiä hyvin tehdystä
työstä. Olette aika velikultia!
Teksti ja kuva:
Ken Helenius
Turkulaiset saivat kesäretkellään Kuopiossa lämpimän
vastaanoton. Kuvassa etualalla Paavo Antikainen Kuopion yhdistyksestä ja Ritva
Normasto Turun yhdistyksestä.
Y
H
D
I
S
T
Y
S
T
E
N V
Helsingin Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous pidetään torstaina 26.2.2015 klo 13.00–
16.00 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A,
Helsinki (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), kerhohuone Kertsi 4, 4. krs.
Kahvitarjoilu.
Johtokunta
Hämeenlinnan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous sunnuntaina 8.2.2015 klo 13.00 Vähäjärven
lomakodissa.
Tervetuloa!
Hallitus
Kuopion Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous sunnuntaina 22.2.2015 klo 13.00 alkaen kerhon tiloissa, Lapinlinnankatu 2. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
Lahden Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous torstaina 26.2.2015 klo 12.00 Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3.krs. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan!
Lappeenrannan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 18.2.2015 alkaen klo 11.30
Palvelukeskussäätiön kokoustilassa, Perillistenkatu 3.
Sääntömääräiset kokousasiat. Kahvitarjoilu.
Hallitus
Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 24.2.2015 klo 13.00 Osuuspankin
kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4.krs. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry.
Vuosikokous pidetään tiistaina 17.2.2015 klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
U
O
S
I
K
O
K
O
U
K
S
I
A
Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 17.2.2015 klo
10.00 Nuorisotalolla, huone 3. Käsitellään sääntömääräiset
asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
Rauman Seudun Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 17.2.2015 klo 14.00 Järjestötalolla,
Siikapolku 1.
Hallitus
Tampereen Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous torstaina 26.2.2015 klo 12.00 Domuksella
Vammaisjärjestöjen tilassa, Pellervonkatu 9. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30.
Tervetuloa!
Hallitus
Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Sääntömääräinen yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 28.2.2015 alkaen klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Liiton
edustaja paikalla. Jäsenet mukaan.
Tervetuloa!
Hallitus
Valkeakosken Ammattitauti- ja
airausinvalidit ry
Vuosikokous torstaina 19.2.2015 klo 14.00 Osuuspankin
kokoustilassa, Koskikara, 2.krs. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Johtokunta
Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous heti vuosikokouksen jälkeen.
Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous sunnuntaina 15.2.2015 klo 13.00 alkaen Anja
Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
8
Uusi Invalidi 4/2014
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA
Helsingin Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Kuopion Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lahden Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Nokian Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Tampereen
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs
Terveysrintama ry
Turun Työväen
Eläkeläiset ry
Tapiola Uudenkylän
Työväentalo, Tampere
SNDL:n
Pohjois-Hämeen
piirijärjestö ry
Tuwe:n
veteraanikerho
Helsingin Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Päivi Koivunen
Eila Aronranta
Riitta Mikkonen
Terttu Simpanen
Juha Kovanen
Pauli Toikka
Hannu Kautto
Timo Piippo
Marja Peltonen
Pirkko Piiroinen
Anja Blomqvist
Hannele Manner
Mailis Kouhi
Juhani Lilja
Eino Aalto
Maija Öfverberg
Olavi Nurminen
Leo Partanen
Sirpa Mittilä
Taru Välimaa
Katri Pitkänen
Helena Kumpulainen
Seppo Kumpulainen
Senja Räsänen
Olli Salin
Urpo Skott
Liisa Pusa
Väinö Pusa
Maija Laitinen
Ilpo Laitinen
Juha Hämäläinen
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Taina Talikka
Jorma Talikka
Anja Jokinen
Irja Huovinen
Sirkka Vuorinen
Tuula Savolainen
Pasi Ranki
Eeli Huotari
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pirkko Laaksonen
Pirkko Ahonen
Tapio Tenhunen
Helmi Tiilikainen
Raili Kumpulainen
Marjatta Rosenqvist
Laila Partanen
Leena Toivonen
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Paavo Antikainen
Tarja Antikainen
Kalle Rasa
Risto Vehniäinen
Kaija Pihtola
Helka Karhunen
Kyösti Könönen
Siiri Kauppinen
Ritva Ikäheimonen
Erkki Ikäheimonen
Onerva Saari
Elina Hassinen
Toini Antikainen
Marjatta Kankkunen
Aila Antikainen
Pentti Koponen
Leena Turunen
Kyösti Loimi
Aino Kaipainen
Tenho Kaipainen
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Aino Forsander
Irja Laitinen
Mauno Laitinen
Pirjo Hirvonen
Veijo Hirvonen
Aino Meriläinen
Esko Jokinen
Toini Gröndahl
Aini Rantonen
Rauha Maikkunen
Pirkko Vaittinen
Raili Nurminen
Lea Partanen
Marja Kokko
Raimo Heikkilä
Ritva Korhonen
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Hilkka ja Mikko Smolander
Seija Tams
Liisa Pikkarainen
Eila Kosonen
Anneli Tiainen
Armi Kohonen
Milja Heikkonen
Anna-Liisa Cederström
Terttu Kohonen
Raimo Kärmeniemi
Eeva Björkholm
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Eero Salonen
Maritta Alakoski
Lea Immonen
Eeva Ronkainen
Merja Tuupainen
Olli Tuupainen
Aila Lehtinen
Sirkkaliisa Hakanen
Tarja Nokelainen
Erkki Nokelainen
Raija Salmi
Veijo Salmi
Hilkka Kuusisto
Aili Hakanen
Orvokki Murto
Raili Pakka
Reetta Nisula
Erkki Jalvanti
Raimo Hakanen
Leila Ahola
Herkku Hernesniemi
Tuula Palomäki
Kalevi Mäkelä
Aila Hasa
Väinö Hasa
Anneli Pasanen
Liisa Myllynen
Helena Laukkanen
Pauli Schadrin
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Heikki Kangas
Anneli Kelloniemi
Ville Kelloniemi
Eeva Koski
Erja Kaijankoski
Matti Kaijankoski
Liisa Mäkelä
Anja Virtanen
Iida Huovinen
Niilo Huovinen
Mirja Pätäri
Leena Saviluoto
Martti Hautamäki
Kerttu Järvelä
Sirkka Heikura
Taimi Anttila
Raimo Anttila
Matti Mustonen
Kauko Sivusalo
Seija Raappana
Paavo Raappana
Helena Kylmäaho
Kaarina Närhi
Aino Knuutila
Tuulikki Väisänen
Annikki Jurvakainen
Pirjo Annunen
Tauno Sunila
Hannes Jäälinoja
Kyllikki Anttila
Eila Moilanen
Anja Keltamäki
LÄMMINTÄ JOULUA JA VALOISAA
UUTTA VUOTTA KAIKILLE
LUKIJOILLE, YHDISTYKSILLE,
LIITOLLE, HENKILÖKUNNALLE
JA KANNATUSJÄSENILLE!
t. Jyväskylän Seudun Sairausja tapaturmainvalidit ry
Tuomo Keltamäki
Matti Perttunen
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Antti ja Marjatta
Anja Mäkelä
Heimo Laine
Pentti Pajunen
Irma Halonen
Ritva Karinen
Raila Aho
Risto Jokisuo
Heikki Kemppainen
Helvi Välimäki
Kirsti Lehtola
Antti Lehtola
Aili Mannila
Irma Murto
Aune Tormonen
Tarja Lindqvist
Jari Vehkaoja
Pirkko Sirpola
Kirsti Marmela
Lauri Peltomaa
Kirsi Juhola
Anna-Liisa Pahkuri
Mervi Backman
Pasi Pahkuri
Elise Seittonen
Mirja Koskela
Raili Saunaluoma
Lahja Nieminen
Eila Martti
Rauno Huhmarniemi
Virpi Kiviheimo
Pentti Ruohoniemi
Terttu Elomaa
Pentti Elomaa
Mari Nousiainen
Emma Pirhonen
Mico Pirhonen
Lea Heikkilä
Liisa Söderman
Lea Ranne
Aili Pärnä
Ritva Smolander
Anni Lehtinen
Aarre Mäkelä
Hilkka Kulomaa
Anneli Pihlavisto
Eeva Uksjärvi
Hannu Uksjärvi
Ritva Kerola
Terttu Mäkelä
Sirkka Aarrejoki
Heikki Loimupalo
Tuija Siltanen
Anna-Liisa Mäkinen
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Reino Leino
Manu Laihonen
Toini Roininen
Oili Juvela
Kalevi Tuominen
Rauno Glad
Raija Vikstedt
Tuomo Grundström
Jorma Kisamaa
Katri Jalonen
Uusi Invalidi 4/2014
9
JA ONNEA UUDELLE VUODELLE
Mauno Jalonen
Anneli Mäkelä
Kalevi Mäkelä
Pirjo-Riitta Lindholm
Matti Lindholm
Katri Lindholm
Helka Setälä
Kaisa Siltanen
Olavi Hanhiluoma
Aune Varho
Eeva Hautala
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Irmeli Saarijärvi
Eino Saarijärvi
Lea Immonen
Aili Wallenius
Mirja Kauppila
Irja Koivisto
Antti Vuori
Kaarina Vuori
Seija Vehmas
Anja Kivipensas
Ritva Leppänen
Kalle Leppänen
Taavi Lintunen
Leena Vartti
Reijo Mäkelä
Pirkko Mäkelä
Kake Kyllönen
Riitta Suokas
Ritva Nieminen
Martti Nieminen
Tarja Lehtinen
Rauha Järvinen
Rea Heiskari
Maire Mäkinen
Hilkka Koivula
Pauli Hujo
Seija Riihiluoma
Matti Riihiluoma
Riitta Salonen
Mauri Könönen
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Ken Helenius
Kirsti Kaire
Liisa Aho
Riitta ja Aku
Ritva Piispanen
Terttu Sirkiä
Airi Stenman
Helli Koivu
Matti Koivu
Jorma Eloranta
Jukka Kulmala
Ritva Reunanen
Esko Ollila
Tauno Väisänen
Reijo Leino
Eira Kejonen
Ritva Pahikkala
Maija Mäkinen
Pertti Tuominen
Veikko ja Kirsti Hämäläinen
Jaakko ja Sirpa Ahola
Inga-Lill Puntala
Eila Nieminen
Lasse Ekström
Seija ja Timo Kaleva
Paula Svärd
Eira ja Pentti Puhakka
Kaisa Koivu
Juhani Koivu
Helena Pyy
Sinikka Niittonen
Anna-Liisa Kurki
Riitta Kopranen
Pirkko Peuralahti
Jorma Rantanen
Helmi Poskiparta
Liisa Oivanen
Kaija Pakkanen
Hannu Hyytiäinen
Ritva Normasto
Riitta Mäkinen
Ritva Blomroos
Harri Takala
Taina Soramäki
Kyllikki Vuorinen
Eila Nieminen
Raija Auranen
Keijo Takala
Unto Kaaros
Maija Niemi
Maija Vuorela
Tauno Takala
Alvar Saarinen
Johanna H.
Rauno N.
Ari ja Anne
Anja Kautonen
Sirkka Suomalainen
Kurt Laine
Anneli Saari
Hellin Tähtinen
Lahja Korpela
Matti Laakso
Markku Hongisto
Ensio Laine
Seppo Juvonen
Pertti Huhtala
Eila Huhtala
Kaisa Isomaa
Martti Leppänen
Eva Holm
Anja Rantanen
Irja Hakala
Pirjo Ylitalo
Aarno Ylitalo
Aili Lehtimäki
Hilkka Tulva
Mika Kopra
Olli Aarnio
Airi Aarnio
Kaija Kiessling
Anja Lehtovirta
Pekka Salonen
Rauno Malminen
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Martta Kuronen
Arja Toivonen
Eila Viinikainen
Pekka Lehtinen
Aili Lehtinen
Tuure Hietanen
Aini Vikman
Pirkko Rantala
Reino Rantala
Annikki Jussilainen
Hilja Menna
Helli Lahti
Antti Keränen
Pauli Västilä
Tiina Laaksonen
Pekka Laaksonen
Ansku Ruskeeniemi
Maritta Ruskeeniemi
Vesa Ruskeeniemi
Varkauden Vammaiset ry
Signe Miettinen
Raija Tunnila
Kauko Kuokkanen
Raili Kaksonen
Saimi Tuovinen
Meeri Ruuskanen
Eila Koponen
Taisto Tuovinen
Aira Hyttinen
Anna-Liisa Härkönen
Sinikka Holopainen
Eila Pöllänen
Pekka Tuovinen
Milja Tuovinen
Hilkka Karvonen
Lauri Karvonen
Elli Tiainen
Saara Tuovinen
Kalle-Pekka Tuovinen
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Anja Sorvoja
Aune Saarinen
Helvi Jääskeläinen
Aila Koivula
Ada Juvonen
Anja Ylä-Ajos
Esa Aittonen
Tuomo Parviainen
Tuula Parviainen
Kirsi Saarikko
Kirsti Aittonen
Virpi Nisula
Siviä Järvimäki
Elli Kivinen
Aili Alanen
Anna-Liisa Anttila
Harri Mäkinen
Päivi Helander
Tiina Kytömäki
Helmi Aronen
Antti Aho
Lea Aho
Leena Mäkinen
Inkeri Ylinen
Pirkko Helander
Seija Viitanen
Anni Tiainen
Liittohallitus
Antti Holopainen
Paavo Antikainen
Terttu Elomaa
Anneli Kelloniemi
Kaija Kiessling
Ritva Korhonen
Juha Kovanen
Aino Laine
Kurt Laine
Erkki Matikainen
Vesa Ruskeeniemi
Eero Salonen
Tapio Tenhunen
Anni Tiainen
Pauli Toikka
Kalevi Tuominen
Liiton ja lomakodin
henkilökunta
Pekka Alin
Pekka Naukkarinen
Pirjo Tuominen
Tarja Västilä
Marja-Leena Kalkkinen
Minna Nieminen
Hyvää joulua
ja menestystä
vuodelle 2015!
Hyvää Joulua ja
Onnellista uutta vuotta
toivottaa
Saimaan Turistiliikenne Oy
T
o
iv
o
t
amme
H
y
v
ää J
o
ul
ua ja
T
urv
al
l
ist
aU
ut
t
a
V
uo
t
t
a!
Oppimisen iloa vuodelle 2015
Yhteistoiminnalla eteenpäin
Demokraattinen Sivistysliitto ry.
www.desili.fi
10
Uusi Invalidi 4/2014
Lehti oikeaan
osoitteeseen
Kuopion Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Toimintakalenteri
Liiton paikallisyhdistysten jäsenten
osoitteenmuutokset
kulkevat Uusi Invalidi-lehden
postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistattehan siis
ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle!
Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset sähköpostilla ([email protected]) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja
sairausinvalidien liitto, PL 30,
00030 IIRIS.
Liiton toimistoon muutokset on ilmoitettava viimeistään seuraavan lehden aineistojen jättöpäivään mennessä
(ks. lehden ilmestymisaikataulu sivulla 11), jotta ne ehtivät sen postitustietoihin.
16.12. klo 14.00 alkaen vietämme pikkujoulua Vanhamäen kartanolla Suonenjoella. Pikkujouluun pienet lahjat mukaan. Linja-autokuljetus.
Syksyn kerhot päättyvät pikkujouluun.
Kevään kerhot aloitamme normaalisti tiistaina 13.1.2015
klo 10 kerhotiloissa.
Vuosikokous 22.2.2015 klo 13.00 alkaen kerhon tiloissa,
Lapinlinnankatu 2.
12.5. lopetamme kevään kerhot ja jäämme kesälomalle.
Mahdollisista aikataulumuutoksista sekä retkistä, matkoista
ym. ilmoitetaan ajoissa.
Johtokunnan puolesta toivotan kaikille terveyttä ja osanottoa kerhon järjestämiin tapahtumiin.
Paavo Antikainen
Puheenjohtaja
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry:n
toimintaa:
Torstaikerhon kevätkausi alkaa 15.1.2015 klo 13.00 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti
myös Hämeentie 58–60), Kertsi 4, 4.krs. Kerho kokoontuu
joka pariton viikko torstaisin.
Uusi
Invalidi -lehti
netissä:
www.tsil.fi
Askartelukerho kokoontuu tiistaina 20.1.2015 klo 12.00
yhdistyksen toimistolla (Kulmavuorenkatu 5) ja kerho jatkuu aina joka parillinen viikko tiistaisin.
Toimisto on suljettu jouluviikon.
Toimisto on taas avoinna 13.1.2015 alkaen joka tiistai kello 12–15, muulloin sopimuksen mukaan.
Toimiston käyntiosoite: Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki.
Puh. (09) 713 991 tai 040 5390762 /Pj. Timo Piippo.
VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Toimintakalenteri
kevätkaudelle 2015
Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4.kerros,
tiistaisin klo 13.00:
13.1. kerho
27.1 kokous
10.2. kerho
24.2 vuosikokous
10.3. kerho
24.3. kokous
7.4. kerho
21.4. kokous
5.5. kerho
19.5. kokous
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kokouksissa,
kerhoissa ja Nokian Uutisissa.
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Kevätkauden 2015 tapahtumia
Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00 - 15.00
Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. Puh (03) 2142 678.
Kerhot alkavat 8.1.2015 klo 11.00 Domuksella, Vammaisjärjestöjen tiloissa, Pellervonkatu 9.
Kerhoissa alustajia, yhteislaulua, arpajaisia ja soppapäivä
kerran kuussa.
Tule Sinäkin ja tuo ystäväsi mukana!
Vuosikokous torstaina 26.2. klo 12 (katso ilmoitus).
Kevätrieha helatorstaina 14.5. klo 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71.
Kulttuuripäiville lauantaina 6.6. Vähäjärvelle.
Kylpylämatka Haapsaluun Laineen kylpylään keväällä.
Kysy matkasta ja retkistä Irmeliltä puh. (03) 3180 649 tai
050 5894 644.
Onnellista Uutta Vuotta ja hyvää valoisaa kevättä kaikille!
Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry:n
Toimintakalenteri
Joulukuussa 2014:
Pikkujoulu 9.12.
Myyjäiset 17.12. alkaen klo 10.00 Saiholla.
Talven ja kevään
lomat varattavissa!
Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä
tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessäoloa.
Myös pitempiaikaiset täysihoidot esim. kodin putkiremontin ajaksi.
Hinnat :
A-osa 57euroa/vrk/hlö,
B-osa 55 euroa/vrk/hlö
Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea
tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme.
Vähäjärven lomakoti
Muntsilantie 19
14680 Hauho (Hämeenlinna)
p. (03) 6543 124
s-posti: [email protected]
www.tsil.fi/lomakoti
Kevätkaudella 2015:
Opintotilaisuudet: keskiviikkoisin klo 13.00 alkaen
14.1., 11.2., 11.3., 8.4., 27.5. ja 10.6.
Käsityökerho: keskiviikkoisin klo 10.00 alkaen
7.1., 21.1., 4.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 6.5., 20.5. ja 3.6.
Muut kerhot sopivat alkamisajankohdat ensimmäisissä
kerhotilaisuuksissa.
Vuosikokous 18.2.2015 klo 13.00, Saihokatu 4.
Voileipäkakkukurssi 29.4. klo 10.00–15.00.
Kulttuuripäivät 6.-7.6. Vähäjärvellä.
Liikuntaviikko 12. - 17.7. Vähäjärvellä.
Maakuntaretki keväällä ja syksyllä. Aika ja paikka sovitaan myöhemmin.
Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4.
Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n
opintokeskuksen kanssa.
Uusi Invalidi 4/2014
Tapaturma- ja sairausinvalidien
liitto ry:n jäsenyhdistyksiä
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Toimintakalenteri
keväälle 2015
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
PL 30, 00030 IIRIS
(Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74,
Itäkeskus, Helsinki)
Puh. (09) 3960 5680
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut:www.tsil.fi
Pankkiyhteys: Valkeakosken Op
IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
BIC-koodi: OKOYFIHH
Tiistaikerho:
Nuorisotalo, huone 3, klo 10.30–13.30
20.1., 3.2.,
17.2. vuosikokous klo 10.00 –13.30,
3.3., 17.3. ja 31.3.
Käsityökerho:
Nuorisotalo, huone 4, maanantaisin klo 11.00–14.00
12.1., 19.1., 26.1., 2.2., 9.2., 16.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3.,
23.3. ja 30.3.
Hallituksen kokoukset:
Nuorisotalo, huone 3, klo 14.00–15.30
maanantai 26.1., 23.2. ja 30.3.
Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla.
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Toimintakalenteri kevät 2015
Kokoonnumme joka kuukauden toisena keskiviikkona
klo 10.00 Lahden Invakeskuksessa.
Vuosikokous torstaina 26.2.2015 klo 12.00 Invakeskuksessa.
Seuraa muita tapahtumia: Neuvokas.org/Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Lahti –sivulta.
TAPATURMA- JA
SAIRAUSINVALIDIEN
LIITTO RY:N
LIITTOVALTUUSTON
KOKOUS
Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 8. maaliskuuta 2015 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19.
Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 §:n määräämät asiat.
Kokousta edeltää lauantaina 7.3 seminaari ajankohtaisista aiheista. Seminaarin ohjelmasta tiedotetaan
tarkemmin yhdistyskirjeissä.
Liittohallitus
Uusi Invalidi-lehden
aikataulu vuodelle 2015
Lehden numero Ilmestyy viikolla
1/2015
2/2015
3/2015
4/2015
Aineisto liiton
toimistolle viim.
vko 13 (maaliskuussa)
2.3.205
vko 22 (toukokuussa)
4.5.2015
vko 39 (syyskuussa)
1.9.2015
vko 50 (joulukuussa)
16.11.2015
Aineistot liiton toimistoon
sähköpostilla [email protected], tai
postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto,
PL 30, 00030 IIRIS.
11
Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain,
mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli
lehdessä on tilaa.
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Toimisto: Kulmavuorenkatu 5
00500 Helsinki
(09) 713 991
[email protected]
Avoinna tiistaisin klo 12–15,
muulloin sopimuksen mukaan:
Pj. Timo Piippo
040 539 0762
Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
siht. Pasi Ranki
Rinkelinmäenkuja 4 C 27
13130 Hämeenlinna
050 5722627
[email protected]
Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Tsto: Saihokatu 4
40630 Jyväskylä
Pj. Erkki Matikainen
040 5837991
[email protected]
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Pirkko Laaksonen
Seunalantie 15 E 63
04200 Kerava
040 7571604
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Paavo Antikainen
Luolatie 21
70780 Kuopio
040 7537505
[email protected]
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Ritva Korhonen
Loviisankatu 14 B 20
15100 Lahti
044 2610028
[email protected]
Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Pj. Hilkka Smolander
Marjankatu 6 D 31
53600 Lappeenranta
040 771 9055
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pj. Eero Salonen
Souranderintie 20 A 10
37100 Nokia
050 5851735
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anneli Kelloniemi
Kuorimokatu 2 A 21
90520 Oulu
050 571 9961
[email protected]
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anna-Liisa Pahkuri
Toejoenpuistikko 30 D 14
28200 Pori
050 9180111
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pj. Reino Leino
Kuusistonk. 6 as. 12
26100 Rauma
050 3369124
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37
33210 Tampere
(03) 2142678
av. ke klo 12–15
Pj. Anja Kivipensas
Ojavainionkatu 4 B 12
33710 Tampere
045 8059 778
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Yliopistonkatu 11 a E
79
20100 Turku
avoinna ma ja ke klo 10–14
(02) 232 8526,
fax (02) 232 8525
[email protected]
Pj. Kurt Laine
050 3074203
[email protected]
Valkeakosken Ammattitautija Sairausinvalidit ry
Pj. Reino Rantala
Apiankatu 9 A 14
37600 Valkeakoski
0400 620 725
[email protected]
Varkauden Vammaiset ry
Pj. Saara Tuovinen
Luttilantie 5 as. 2
78400 Varkaus
[email protected]
Vilppulan Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anja Ylä-Ajos
Kitusuontie 15
35700 Vilppula
050 3138422
Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
PL 30, 00030 IIRIS
toimisto avoinna ark. 8.30–16.00
Puh. ja faksi (09) 3960 5680
Sähköposti ja kotisivut [email protected], www.tsil.fi/uusi-invalidi
Pankkiyhteys
Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
BIC-koodi: OKOYFIHH
Päätoimittaja
Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti
puh. 0400 417 390, sp. [email protected]
Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen,
Hannu Oittinen, Tarja Västilä
Toimitussihteeri
Marja-Leena Kalkkinen
Taitto
Asmo Koste
Paino
Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
ISSN-numero0787-7021
12
Uusi Invalidi 4/2014
Lapin metsurista tuli porilainen
vammaisaktiivi
Pudasjärven mies Rauno
Huhmarniemi aloitti työelämänsä metsurina Lapin savotoilla, ehti olla kaksi talvea Ruotsissa metsätöissä ja
Goodyearin rengastehtaalla,
kunnes Lahden Pilkingtonin
lasihiomon kautta päätyi Poriin Mäntyluodon telakalle öljynporauslauttoja tekemään.
– Telakalla ehdin olla töissä yli kolmekymmentä vuotta,
sieltä sitten muutaman vuoden työttömyysputken kautta eläkkeelle. Metsurina aloitin justeeri- ja pokasaha-aikana, mutta ehdin ensimmäisen
moottorisahan ostaa. Ja puut
ajettiin tien varteen hevosella,
mutta koneet alkoivat yleistyä
myös ajossa. Lappi tuli kierrettyä niissä töissä, osin Kainuukin, kertoo Huhmarniemi
työvuosistaan.
Kun työn lisäksi vaimo löytyi Porista, tuli Satakunnan
pääkaupungista pysyvä kotipaikka. Koti on telakan suunnalla, kaupungin ja Mäntyluodon puolivälissä. Mutta
mieli palaa muistoissa usein
vuosikymmenien
takaisille
työmaille.
– Lapin vuosina ammattiliittoon ei monikaan kuulunut,
sillä työmaat ja porukat vaihtuivat tiuhaan tahtiin, eikä jäsenmaksuja peritty tilin yhteydessä. Ruotsissa ay-jäsenyys
oli pakollinen. Vaikka muuten
olen ollut terve, on metsätöistä jäänyt lonkkavaiva, joka vihoittelee vieläkin. Sitä ei aikoinaan tutkittu, Huhmarniemi jatkaa.
Vanha polvi oppinut
talkootyökulttuurin
Työelämän vuosikymmenet
menivät niin tarkkaan elannon
hankkimiseen, ettei Huhmarniemi niinä aikoina suuremmin ehtinyt yhteiskunnallisiin
rientoihin. Mutta nyt on vierähtänyt puolentoista vuosikymmentä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitossa.
– Olen ollut Porin yhdistyksen johtokunnan jäsen, mutta
en ole ollut liiton luottamustehtävissä. Pääasiassa olen
ollut erilaisissa talkoohommissa, erityisesti yhdistyksen
kesäpaikan kunnossapito on
kuulunut tehtäviini. Keittiöremontista siellä aloitettiin ja
paljon on saatu porukalla aikaan.
Tekemistä riittää sillä saralla. Uusia nuorempia tekijöitä
tarvittaisiin, mutta talkootyöt
tuppaavat jäämään iäkkäämpien harteille.
Huhmarniemi harmittelee,
että nuorempi polvi ei ole oppinut talkookulttuuria, se on
liki kaikkien järjestöjen ongelma.
– Remonttihommien lisäksi
olen mukana yhdistyksen kerhon pyörittämisessä. Yhdistyksen tiistaikerho kokoontuu
kaupungin nuorisotalolla keskellä kaupunkia. Pyydetään
puhujia eri aloilta tai ollaan
muuten vaan yhdessä, vallankin yksinäisille ja ikääntyneille jo pelkkä yhdessäolo on tärkeää.
Rauno Huhmarniemi on puurtaja, joka ei pidä suurta ääntä itsestään. – Olen toiminut Porin yhdistyksen johtokunnassa ja
tehnyt pääasiassa remonttihommia kesäkodilla. Vähäjärven lomakodissa tykkään liikkua luonnossa, sanoo porilaistunut Lapin mies.
Lomakodin remontteihin
Huhmarniemi ei ole osallistunut, mutta Vähäjärvi on hänelle mieluinen paikka. Siellä tulee käytyä muutama kerta
vuodessa.
– Olen koko ikäni liikkunut
luonnossa, joten tykkään kulkea Vähäjärven lähistön met-
sissä. Olen merkinnyt sinne
reittejä itselleni.
Autioituminen uhkaa
kaupungeissakin
Vammaisaktiiville on mieleen,
että Porin kaupungin alueella
liikkuminen on muuttunut es-
teettömyyden suuntaan, vaikka tekemistä asiassa on vieläkin. Kiitos kehityksestä kuuluu muiden ohessa aktiiviselle
vammaisneuvostolle, joka on
kiinnittänyt asiaan huomiota.
– Mutta palvelujen ja asutuksen harveneminen koskee
myös kaupunkeja, keskittäminen ja kilpailuttaminen lisäävät autioitumista. Kun Ahlainen liitettiin Poriin, alueen
palvelut ja liikkeet ovat vähentyneet ja taloja on jäänyt
tyhjilleen. Ainoan kaupan tiloissa toimii asiamiesposti, eipä siellä muuta enää ole.
Sama koskee vanhaa kotiseutua Pudasjärveä, jonka asukasluku on pudonnut
16500:sta noin 8000:een. Kun
hillasato oli tänä vuonna huono, jäi kesäreissukin tekemättä tyhjeneviin maisemiin.
Huhmarniemi on suivaantunut nykyisen yhteiskuntakehityksen suunnasta. Vähäosaisilta viedään vähätkin rippeet,
mutta rahakkaat pitävät huolen eduistaan.
– Kyllä tässä taas pitäisi kokoontua eduskuntatalolle mielenosoitukseen. Belgiassa oli
juuri sadan tuhannen hengen
mielenosoitus, mutta eipä siitä
paljon uutisoitu. Suomen tiedotusvälineet ovat niin vallanpitäjien otteessa, että oikeaa
tietoa on vaikea saada. Mutta
onneksi meillä on oma liitto ja
lehti, niiden vahvistamiseksi
on tehtävä töitä, Huhmarniemi sanoo.
Teksti ja kuva:
Hannu Oittinen
Tutkimus osoittaa: Vanhusten eriarvoisuus kasvaa
– riittävä apu edellyttää omaisten panosta ja
yksityisten palvelujen hankkimista
Pienituloiset vanhukset jäävät parempituloisia useammin ilman riittävää apua.
Heikoimmassa
asemassa
ovat hoivaa tarvitsevat vanhukset, joilla on pienet tulot, alhainen koulutus eikä
omaisten apua.
Vanhuksia ohjataan ensisijaisesti hankkimaan palveluja yksityiseltä sektorilta
kotitalousvähennystä hyö-
dyntäen sekä huolehtimaan
asioistaan itse ja omaistensa avulla. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet, ja vanhojen ihmisten pienituloisuus
on yleistä.
Noin joka seitsemäs tamperelais- ja jyväskyläläisvanhus kokee, ettei saa riittävästi apua. Tavallisesti syynä ovat
korkeat palvelumaksut ja avun
hankkimisen työläys.
Omaisten antama apu on
paljon yleisempää kuin kunnallisen avun saaminen tai
yksityisten palvelujen käyttö.
Omaisilla on merkittävä rooli
myös avun ja palvelujen hankkimisessa.
Tutkimustulokset kertovat
siitä, että palvelujärjestelmässä on aukkoja, jotka koskevat
nimenomaan pienituloisia ja
heikommin koulutettuja ihmi-
siä.
Julkinen palvelujärjestelmä
ei nykyisellään pysty tarjoamaan riittävää apua ja hoivaa
kaikille vanhuksille. Apu ja
hoiva riittävät vain, jos vanhukset voivat lisätä niiden
määrää tai laatua ostamalla
palveluja.
Tiedot ovat YTM Lina Van
Aerschotin Tampereen yliopistossa tekemästä väitöskir-
jatutkimuksesta, joka koskee yli 75-vuotiaita kotona
asuvia vanhuksia. Tutkimus
perustuu Tampereella ja Jyväskylässä kerättyyn laajaan
kyselyaineistoon ja Tampereella tehtyihin haastatteluihin.