Lataa tiedosto koneelle (PDF, 1.37MB)

Uusi Invalidi 4/2012
1
T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4 / 2 0 1 2
Alibudjetointi on
rikollista ja tyhmää
Joulukuussa tehdään kunnissa
päätöksiä ensi vuoden budjetista. On siis korkea aika kysyä
ja tarkistaa paikallisilta luottamushenkilöiltä, että eivät he
kai ole osallisina sosiaali- ja
terveystoimen alibudjetoinnissa.
Tietoisella alibudjetoinnilla
tarkoitetaan sitä, että kunnan
talousarviossa varataan toiminnoille vähemmän määrärahoja kuin tiedetään todellisuudessa tarvittavan. Siinä kuntien
päättäjät itse asiassa huijaavat
sekä kuntalaisia että itseään.
Kun sosiaali- tai terveystoimen alibudjetointia sitten joudutaan kesken vuotta paikkaamaan lisämäärärahoilla, jotta
lakisääteiset palvelut saataisiin edes jotenkuten hoidetuksi, voidaan kauhistella, miten
kalliiksi vanhukset, vammaiset, toimeentulotukea tarvitsevat ym. tulevat kun eivät määrärahatkaan riitä…
Alibudjetointi on kunnissa
edelleen varsin yleistä, mikä
käy ilmi SOSTE ry:n ”Sosiaalibarometri 2012”-selvityksestä, johon sosiaali- ja terveysjohtajat olivat saaneet vastata
nimettöminä.
Selvityksen mukaan runsas
viidennes (21 %) kuntien sosiaalijohtajista ja sosiaalilautakuntien puheenjohtajista kertoi, että heidän alueillaan sosiaalitoimen rahoitusta on tietoisesti alibudjetoitu. Sen arvioitiin vaikuttavan mm. vammaispalveluihin, kehitysvammahuoltoon ja toimeentulotukeen.
Terveystoimen alibudjetointi on terveyskeskusten johtajien mukaan vielä yleisempää
(28 %) ja se on viime vuosina
edelleen lisääntynyt. Terveystoimen alibudjetoinnin arvioitiin vaikuttavan eniten henkilöstön ja sijaisten palkkaamiseen, erikoissairaanhoitoon ja
vastaanottotoimintaan.
Sosiaali- ja terveystoimen
alibudjetointi on paitsi lainvastaista myös taloudellisesti ja
sosiaalisesti tyhmää ja lyhytnäköistä. Käytännössä se johtaa mm. palvelujen karsimiseen ja tukien myöntämiskriteerien tiukkenemiseen ja niiden myötä kohtuuttomiin ratkaisuihin sekä pidemmällä aikavälillä ongelmien pahenemiseen ja kustannusten kasvuun.
Marja-Leena Kalkkinen
Tässä numerossa:
Kaadetaan kaamosta yhteisvoimin – yhdessä toimien, osallistuen ja vaikuttaen, keskustellen ja
opiskellen, laulaen, rupatellen ja nauraen, toinen toistamme tukien, arjen pienten valopilkkujen
avittamina. Uusi Invalidi-lehti toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta 2013!
Kuva: Pauli Västilä
Kaamos
kumoon
yhteisvoimin!
Teemana vammaisten ja vanhusten
turvallisuus ja turvattomuus
Sivut 3 – 5
Pääkirjoitus:
Hoivabisnes on turvallisuusriski
Sivu 2
Yhdistyksissä arkea ja juhlaa
Sivut 5 – 6
Joulutervehdykset
Sivut 8 – 9
2
Uusi Invalidi 4/2012
Pääkirjoitus 4/2012
Hoivabisnes on
turvallisuusriski
siinä vaiheessa, kun kaatumisen seurauksena on jotain katastrofaalista ehtinyt jo tapahtua. Uuden oppimiskyky voi
kuitenkin olla muistisairaudessa jo niin paljon heikentynyt,
että uutta vempainta ei osata
käyttää eikä tekninen hälytysväline silloin anna sitä turvaa,
jota sen kuvitellaan antavan.
u u u
Vammaisten ja ikäihmisten oikeuksien kunnioittaminen on
turvallisuuden tärkein perustekijä. Nyt on jo havaittavissa
merkkejä siitä, että perusturvallisuus järkkyy, kun hoivaa
ja huolenpitoa tarvitsevia vammaisia ja ikäihmisiä myydään
kuntien toimesta kilpailuttamishuutokaupoissa ulkoistetuille palvelujen tuottajille.
Hankintalain mukaan toteutetut kilpailuttamiset saattavat merkitä tutun hoitopaikan
vaihtumista toiseen siten että
asukkaalta ei kysytä. Uusi kilpailun voittanut hoivapalvelujen tuottaja saattaa olla toisella
paikkakunnalla, jolloin asukkaan yhteys läheisiin voi pitkien etäisyyksien vuoksi katketa.
Epäselvyyksiä voi olla
myös asukkaan kanssa tehtyjen vuokrasopimusten tulkinnoissa tai siinä mitä palveluja
hoivapalvelupakettiin kuuluu.
Vanhuspalvelulain säännökset asiakkaiden kuulemisesta
palvelusuunnitelmia tehtäessä
saattavat mahdollisesti varmistaa sen, että ikäihmisiä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tämä
ei ole kuitenkaan itsestään selvä tae turvallisten ja riittävien
palvelujen järjestämisestä kilpailuttamisten ja ulkoistamisten maailmassa.
u u u
Vammaisten ja ikäihmisten
perusturvallisuuteen
liittyvä edunvalvonnan tarve kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti, jos aiomme estää
”uushuutolaisuus”-ilmiön syntymisen. Se, että kunnalliset
hoivapalvelut ovat jo nyt lisääntyvästi ulkoistettuja ja kilpailutettuja, mahdollistaa vääristymät, joissa kunnan säästämisintressi ohittaa hoivaa
tarvitsevan asukkaan tai asiakkaan tarve- ja turvallisuusintressin. Lisääntyvästä hoivan tarpeesta voidaan ryhtyä
perimään lisämaksuja, jos hoivayrittäjien kanssa tehdyt palvelusopimukset eivät ole riittävän selkeitä.
Liikuntarajoitteisuuteen,
aistivammaisuuteen ja muistisairauksiin liittyy rajoitteita,
joiden vajavainen huomioiminen voi synnyttää epävarmuutta, pelkoja, riski- ja vaaratilanteita. Vammojen ja sairauksien aiheuttama toimintakyvyn
muuttuminen vuosien kuluessa tai sairauden akuutissa vaiheessa saattaa lisätä turvattomuutta, jos avun tarve toteutuu
puutteellisesti.
Joskus luotetaan liikaa uusiin teknisiin turvalaitteisiin.
Kotipalvelujen piirissä oleva
muistisairas saattaa saada turvakseen turvapuhelimen vasta
Näkökulma: Tauno Paakkonen
Kuntavaaleista, kuntarakenteista ja sote-politiikasta
Kuntavaalit olivat ja menivät liian vähällä kansalaistemme mielenkiinnolla. Kuten tiedämme, äänestysaktiivisuus jäi
kovin alalukemiin. Mistä se
johtui?
Sanoisinpa, että se johtui
suurelta osalta noista otsikkoni
tekijöistä. Kuntalaisilla ei ollut riittävästi tietoa, mihin niissä loppujen lopuksi ollaan menossa.
u u u
Kuntien yhdistäminen ei näytä tuovan säästöjä, mutta kylläkin useita uusia kovapalkkaisia
virkoja ja vapaaehtoisille kuntapäättäjille hyvin palkattuja
luottamustoimia. Kaikki uusia
menoeriä esimerkiksi suur-Oulussa eli Uudessa Oulussa, kuten uuden kaupungin nimeä on
lanseerattu.
Se, että näin on, olisi kuntalaisille pitänyt paremmin selvittää: miten näiden uusien
menoerien vaikutus tuntuu tavallisessa työläis-, lapsi- ja eläkeläisperheissä, joissa on val-
litsevaa työttömyys, sairaudet
ja muu vähäosaisuus.
Kuntarakenneuudistus vie
varmuudella asiointipalveluja kauemmas, ja se tietää uusia
menoeriä tavallisille niukkaseläjille – asiointimatkat maksavat, tarvitaan kyytejä.
Sosiaali- ja terveyspolitiikkakin (sote) jäi kansalaisten
mieliin vain poliittiseksi retoriikaksi.
Uudesta vanhuslaista väännettiin kättä aina vaalien yli. Ei
siis ollut tietoa, mitä siitä tulee,
josko tulee mitään. Vanhusasiain valtuutettukin on vielä pitkässäkuusessa.
Ei siis ole ihme, että kuntalaiset työttöminä nuorineen
syrjäytyvät.
kyllä suojelevat etuoikeuksiaan, mistä tietenkään ei ketään
äänioikeutettua voi moittia.
u u u
Nämä ovat minun näkökulmiani.
Siitä huolimatta toivotan
kaikille rauhallista joulua ja
onnea vuodelle 2013!
Tauno Paakkonen
Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja
Tsil ry:n liittohallituksen jäsen
u u u
Se taasen on selvää, että huonompiosaiset syrjäytyneet ihmiset neuvottomina lyövät
hanskat tiskiin ja jättävät toivottomina äänestämättä.
Hyväosaiset kyllä ovat aina
olleet aktiivisia äänestäjiä. He
Tauno Paakkonen.
Kun palvelurakenteita muutetaan entistä voimakkaammin
itsenäistä selviytymistä tukevaan suuntaan, on perusturvallisuuden tärkein reunaehto
se, että osataan arvioida ja ennakoida oikein yksilölliset ja
muuttuvat tarpeet. Näiden tarpeiden selvittelyn riittävä foorumi ei ole ostopalveluneuvottelut palvelutuottajan kanssa. Palveluketjun tulee pystyä
toimimaan niin, että se pystyy
joustavasti arvioimaan uudelleen avun ja tuen tarpeet tarpeiden muuttuessa. Tämä työ
on yksilöllisen hoivatyön arkea, jota pystyvät parhaiten tekemään asiakastyötä tekevät
ammattilaiset yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa.
Jos palvelut ovat oman kunnan tuottamia, pystytään muuttuvat palvelutarpeet tunnis-
tamaan palveluketjun sisällä.
Ulkopuolisen palvelutuottajan
kanssa asioidessa voi syntyä
ongelmia sopimuksen mukaisen palvelutilauksen ja asiakkaan muuttuvien tarpeiden välillä, jos palveluvalikon vaativuustasoa ja yksityiskohtien
huomioimista ei ole määritelty
riittävän selvästi.
Kunnalliset tai kuntien valvonnassa olevat kolmannen
sektorin yleishyödylliset palvelut pystyvät takaamaan yksilölliset hoidon ja hoivan tarpeet turvallisemmin ja luotettavammin kuin voiton tavoitteluun tähtäävät palveluntuottajat.
Antti Holopainen
Tapaturma- ja sairausinvalidien
liitto ry:n puheenjohtaja
Kilpailutetun
mietteitä
Istun ja katson tästä ikkunassa
Viimeistä iltaa, näen nuo jo tutuksi tulleet
puut ja lintulaudan metsän reunassa.
Tästä on nyt kolme vuotta,
kun kilpailutuksen seurauksena tähän tulin.
Edellisessä paikassa kerkesin olla viisi vuotta.
Se oli hyvä ja viihtyisä paikka,
mutta kaupunki totesi sen liian kalliiksi.
Mukavasti täälläkin on mennyt,
alku oli vähän hankalaa.
Oudot hoitajat ovat kuitenkin muuttuneet tutuiksi,
melkeinpä ystäviksi, ikävä heitä tulee.
Tavarat on taas kerran pakattu,
vähiin ovat nekin käyneet, mutta onhan muistot tallessa,
ei ole vielä pahasti muistisairaus iskenyt
vaikka liikuntakyky onkin heikentynyt,
tuttu rollaattori sentään lähtee mukaan.
Aamulla tulee sitten auto meitä hakemaan.
Kilpailutettu se kyytikin kuuluu olevan.
Uusi paikka on entisen naapurikunnan puolella.
Ihan ovat uuden hoitolaitoksen sinne rakentaneet,
sillä on joku outo ulkomaankielinen nimi
sama kun sillä firmallakin joka sen omistaa,
lausutaankin eri tavalla kuin kirjoitetaan,
mahtaakohan sitä edes oppia sanomaan?
No toivottavasti on hyvä paikka, loppuelämäksi,
on tuota ikääkin jo reilut yhdeksänkymmentä.
Seuraava kilpailutus minun kohdallani
on toivottavasti hautapaikka, ne kilpailuttaa nekin, kuulemma.
Ritva A Korhonen
Uusi Invalidi 4/2012
3
Euro psyykkisen hoidon konsulttina?
Mietteitä psykiatrian nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä
Nyky-yhteiskunnassa on tietoa
siitä, mikä vaikuttaa psyykkisen tasapainon järkähtämiseen
ja mitä oireita ja ilmiöitä eri
psyykkisiin sairauksiin kuuluu. On myös kehitelty varsin
monimuotoisia hoitokeinoja.
Samalla eri tieteenalat täsmentävät koko ajan diagnostiikkaa,
biologisen ja psykologisen sairausetiologian syntyä, sen kulkua sekä hoitomahdollisuuksia. Tiedetään, että psyykkiset
sairaudet omaavat varsin moninaisia syitä ja seurauksia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia.
Psyykkiset sairaudet ovat
siinä mielessä fyysisten sairauksien kaltaisia, että hoitoon
hakeutumisen pitkittyminen
paitsi aiheuttaa ihmiselle suunnatonta kärsimystä, myös heikentää toimintakykyä, valitettavan usein pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi.
Psyykkisten sairauksien ensioireita ei aina heti tunnisteta, niitä saatetaan vähätellä tai
ajatella, että ”kyllä tästä, ajan
kanssa”. Hoitoon hakeudutaan
usein vasta, kun jokapäiväises-
sä toimintakyvyssä on tapahtunut merkittävää heikentymistä.
Joskus myös apua tarvitsevan
oma tietoisuus oireidensa olemassaolosta voi olla vähäinen
tai puuttua kokonaan. Mikäli
potilas apua hakiessaan kokee,
ettei tule oireineen ymmärretyksi eikä saa apua, kynnys
hoitoon hakeutumiseen jatkossa usein vain kasvaa.
Psyykkisten sairauksien, kuten fyysistenkin, ennaltaehkäisy on tärkeää. Liian kiireinen
elämän rytmi, vähäinen lepo,
kuormittava elämäntilanne sosiaalisine ja taloudellisine tekijöineen, menetyksineen ymv.
voivat ylittää ihmisen käytettävissä olevat voimavarat ja johtaa sairastumiseen. Toisinaan
voi ihmisen stressinsietokyky
syystä tai toisesta olla normaalia alhaisempi ja pienikin tekijä
laukaista psyykkisen sairauden
oireet ja – mikäli apua ei saada riittävän ajoissa – em. kehitys voi johtaa sairastumiseen.
Oireiden alkamisen jälkeinen
varoaika vaihtelee muutamista päivistä viikkoihin, joskus
kuukausiin ja jopa vuosiin. Oi-
reet pahenevat ajan kuluessa.
Hoitoon pääsyn nopeuden
suhteen ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa perustason
työntekijät: neuvolatyöntekijät, kouluterveydenhuolto, terveyskeskustyöntekijät, työterveyshuolto. Heidän kykynsä
tunnistaa psyykkiset oireet ensivaiheissa voi auttaa tilanteen
korjaantumiseen nopeastikin.
Mikäli hoitoon hakeudutaan
oireiden jatkuttua jo pitkään,
tulisi perusterveydenhuollossa olla kykyä käydä läpi ihmisen arkipäivää ja miten tämä
selviytyy päivittäisistä toimistaan. Tällaisissa tapauksissa
hoidon ja seurannan tulee olla
riittävän tiivistä.
Vaikutelmaksi on vahvasti
jäänyt se, ettei kyseistä osaamista ole perustasolla vieläkään riittävästi. Niin ikään lyhyillä vastaanottoajoilla ei ehditä riittävästi paneutua ihmisen ongelmiin ja vakavan
psyykkisen sairauden kehityskulku saattaa jäädä huomioimatta. Myös kynnyksen erikoissairaanhoitoon lähettämiseen tulisi olla matala.
Erehdykset ja unohdukset salliva
ympäristö kodin turvallisuustarkastuksella
Kokoonnuimme noin 10 hengen voimalla kuuntelemaan
projektipäällikkö Kristiina
Mattilan luentoa turvallisesta
kodista ja myös turvallisesta kulkemisesta esimerkiksi liukkaalla pihalla. Meistä
lahtelaisista Eteläinen Liipolankatu 1 talojen asukkaista
kaksi koulutettiin asuntojen
turvallisuustarkistuksiin jo
aikaisemmin.
Paikalla oli iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia, juuri heitä, joita kodin ja ympäristön
turvallisuus eniten koskettaa.
Toiminta pohjautuu PäijätHämeen turvallisuussuunnitelmaan ja toteuttaa sisäisen
turvallisuuden ohjelmaa.
Koulutuksen
tavoitteena on, että koulutetut, vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset
tekevät asukkaan halutessa
kartoituksen erityisryhmien
ja muidenkin kodeissa. Kartoituksessa tehdään riskienarviointi: vaaralliset olosuhteet
ja henkilön ominaisuudet, tapaturmien todennäköisyys ja
niiden seuraukset.
Koulutuksessa käsitellään
mm.
kaatumistapaturmien
riskejä, fyysisen toimintakyvyn arviointia ja fyysisen
kunnon merkitystä tapaturmissa ja poistumisturvallisuudessa, paloturvallisuutta, turvallisuuden tunnetta, murtoturvallisuutta ja asunnon lukitusta sekä puhelinmyynnin estoa
ja kaupustelijoiden torjumista.
Miksi tarkistus
on tarpeen
– Asunnon turvallisuuden arviointi: millaisin muutoksin koti
turvallisemmaksi?
– Tietämys paloturvallisuusasioissa lisääntyy: ei tulipaloja tietämättömyyden takia ja
oikea toimintamalli tulipalon
sattuessa.
– Oman kunnon arviointi:
vaikutus kotona asumiseen ja
mitä voi tehdä tilannetta parantaakseen?
– Tieto turvallisuustilanteesta: helpottaa omaa ja läheisten
huolta kotona selviytymisestä.
Esimerkki kodin turvallisuuskartoituksen tarpeellisuudesta: Liikuntarajoitteinen, iäkäs nainen kaatui kotinsa eteisessä lyöden päänsä niin pahasti, että seurauksena oli kallonmurtuma ja elinikää sen jälkeen vain 2 kuukautta. Miksi
näin kävi?
Hän asui vanhassa omakotitalossa, jonka kynnyksessä törrötti naula noin 0,5 cm
korkeudella. Rouva haki sukkasillaan jotakin eteisen kaapista, naula tarttui sukkaan ja
huono tasapaino vei nurin.
Vastassa oli teräväkulmainen kaappi, johon rouva löi
päänsä, tuhoisin seurauksin. Jos naulaa ei olisi ollut
ja kaappi olisi metrin sivummalla, olisi hän ehkä vieläkin
hengissä. Tämä kertoo kartoituksen tarpeellisuudesta.
Koulutus oli täysin ilmaista. Suosittelen kaikille, oli erittäin mielenkiintoinen. Kristiinalla oli myös
mukanaan apuvälineitä kuten
seinäkahvoja, lonkkasuojia ja
liukuestekenkiä ym.
Tällaisen voisi ja kannattaisi
ottaa
osaksi
yhdistystoimintaa.
Jos kiinnostuitte, ottakaa yhteyttä, niin voin pyynnöstänne järjestää ao. koulutusta
myös teille.
Pirkko Vaittinen
Eteläinen Liipolankatu 1 A
28, 15500 Lahti
p. 0400 551884, email:
[email protected]
Perustason resurssit psykiatrian asiantuntemuksessa ovat
aivan liian vähäiset, toteaa
psykologi Ritva Oinonen.
Perustasolla on monin paikoin lisätty psykiatrista asiantuntemusta. Tästä huolimatta
resurssit ovat tarpeeseen nähden aivan liian vähäiset. Nykypäivänä keskeisin konsultti ja työnohjaaja monissa kunnissa on euro. Vahva näkemykseni onkin, että sen puitteissa
säädellään lähetteiden kirjoittamista erikoissairaanhoitoon,
tutkimusten ja lisäselvitysten, avunantajien ja psykiatrisen avo- ja laitoshoidonhoidon
määrää ja suositeltua kestoa,
jopa hoitomenetelmiäkin.
Hoitomenetelmät ovat toki-
kin kehittyneet, kuten alussa
totesin, mutta myös psykiatriset potilaat ovat taustoiltaan
ja sairauden vaikeusasteeltaan erilaisia. Siinä missä joku saattaa toipua muutamassa kuukaudessa takaisin työelämään, se voi toiselta vaatia
useita vuosia ulkopuolisen tuen turvinkin. Toisinaan hyvänä saavutuksena voidaan pitää
sitä, että ihminen kykenee elämään suhteellisen laadukasta
elämää, vaikkei kykenisikään
enää työelämään.
Vaarana käsitykseni mukaan
onkin, että Suomeen muodostuu liukuhihnapsykiatriaa tai
temppupsykiatriaa, jossa ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet jäävät riittämättömälle huomiolle.
Tiedon ja ammattitaidon
puutteesta ei tässä ole kyse,
vaan ainoastaan siitä, mihin
vero-eurot kohdennetaan. Mietityttää vain, olisiko em. kehityskulku sittenkään veronmaksajien tahto…?
Ritva Oinonen
psykologi
Hämeenlinna
TIMON TURVALLISUUSVINKKEJÄ:
Varoitus: Älkää kiivetkö
tälle keittiöjakkaralle!
Tälle jakkaralle noussut
on kaatanut jakkaran ja kaatuessaan loukannut itsensä
pahasti. Askelmat ovat kapeat ja liukkaiksi lakatut, samoin istumataso. Tuoli kaatuu helposti yli ja sivuille.
Kotona niin mukava villasukka on erityisen liukas tällaiselle tuolille kiivettäessä.
Kunnollinen lukittava ja
tukikaarella varustettu A-tikas on käypä kodin sisällä
kiipeilyä varten, mikäli pää
ja kunto kestävät.
Turvallisesti talviliukkaille
Tämän kaltainen läppäistuin on hyvä apu: Voi istualtaan kiinnittää kenkiinsä
liukuesteet ulko-ovella, eikä tarvitse tuhota sisätilojen
mattoja ja lattioita. Invakuljetustakin voi talvella odottaa sisällä eikä tuulessa ja
pakkasessa. Vastaavia tuoleja saa mm. Respectasta.
Timo Piippo
Helsinki
4
Uusi Invalidi 4/2012
Vanhustenhoito kuntoon –
näytön paikka poliitikoille
Hallitus on antanut eduskunnalle vanhuspalvelulakiesityksen. Esityksessä lähdetään siitä, että iäkkään henkilön ensisijainen hoitopaikka on koti
ja sinne annettavat tarpeelliset
palvelut. Tavoite on hyvä ja
monet meistä jakavat sen.
Eduskunta päättää lain lopullisesta sisällöstä, ja se tullee voimaan vuoden 2013 heinäkuun alusta. Lain soveltaminen ja toteuttaminen on kuntien vastuulla ja kunnanvaltuustoilla on näytön paikka, kuinka
hyvin vanhukset hoidetaan.
Turvallisuus varmistettava
riittävin palveluin
Ikääntymisen myötä toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa. Onko kunnalla resursseja tarjota palveluja niin, että vanhus voi kokea
olonsa turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi?
Suuri osa vanhuksista asuu
kotona pitkään ilman palveluja. Mutta kun tulee sairastuminen tai vammautuminen, mistä
niitä palveluja saadaan?
Ketjunhan pitäisi kulkea
niin, että sairaalasta kotiutettaessa huolehditaan riittävät
palvelut turvalliselle kotiutumiselle. Yhteistyön sosiaalitoimeen pitäisi olla saumaton.
Kotiuttaminen ei koskaan
saisi tapahtua pelkästään potilaan oman toiveen perusteella, vaan aina olisi varmistettava, että kotiuttaminen on turvallista ja potilaan edun mukaista. Valitettavan usein kuulee, kuinka potilas kotiutetaan
ilman, että kukaan on kysynyt
yhtään mitään.
Palvelusuunnitelmat
vastaamaan arjen tarpeita
Kotiin annettavista palveluista
pitäisi aina tehdä kunnollinen
palvelusuunnitelma, jossa kartoitetaan tarvittavat palvelut,
mm. lääkkeidenotto, ruokailu,
hygienia, kodin puhtaus ja turvallisuus.
Meillä itse kullakin on usein
tarve kertoa pärjäävämme paremmin kuin todellisuudessa
on. Suunnitelman tekemisessä ja palvelujen hakemisessa
tarvitaan vanhuksen ja hänen
omaistensa lisäksi sosiaali- ja
terveydenhoidon osaamista,
jotta sairauden ja sen aiheuttamat vaikeudet niin fyysisissä
kuin psyykkisissäkin toiminnoissa tulisivat esille.
Ovatko esim. suihkussa käyminen ja kodin puhtaus asioita,
jotka jätetään tekemättä henki-
lökunnan vähäisyyden vuoksi, vai ovatko ne ihmisarvoiseen elämään kuuluvia asioita?
Kaikki pienetkin asiat on kirjattava ja sovittava kuuluvan
palveluihin.
Kokemuksia on
laidasta laitaan
Kokemukset läheisteni kotipalvelusta ovat kahdenlaiset:
Toisessa tapauksessa asiat hoituvat puhelinsoitolla tai viestivihon välityksellä, ja voin luottaa, että läheiseni on hyvässä
hoidossa.
Mutta toisessa tapauksessa
soittoihin ei vastata ja eri henkilöiltä saa erilaisia vastauksia, aivan kuin kukaan ei todellakaan vastaisi asioista. Kotipalvelun käynnitkin ovat joskus sellaisia, että ollaan lähellä
heitteillejättöä.
Samat lait koskevat kaikkia
kuntia, mutta kunnallinen itsehallinto tuo erilaisia soveltamiskäytäntöjä.
Kenen on vastuu, kun hoitajan aamukäynnillä ilmenee, että vanhus ei ole nukkunut koko
yönä kipujensa vuoksi? Hoitaja antaa aamulääkkeet, jättää
pöydälle silakkalaatikon sulamaan ja päivän pillerin, vesilasin ja ohjeen ”ota yhteyttä
turvapuhelimella, jos tarvitset
apua”. Toki vanhus oli sanonut hoitajalle pärjäävänsä kotona, koska ei halunnut vuode-
osastolle. Onneksi naapuri meni hätiin ja sai vanhuksen ensiapuun ja sairaalan kautta vuodeosastolle hoitoon. Ja hoito
jatkuu edelleen.
Kotona asumiseen turvaudutaan viimeiseen asti, kun
julkisuudessa on kerrottu laitoshoidon kurjuudesta. Laitoshoito on kuitenkin tarpeellista,
moni meistä tarvitsee sitä elämän loppuvaiheessa. On huono asia, jos laitoshoito koetaan
lähes rangaistukseksi eikä turvalliseksi ja tarpeelliseksi hoidoksi.
Vanhustenhoito on taitolaji,
siinä tarvitaan arjen hallinnan
osaamista ja ihmisten kuuntelua. Aina on muistettava, että sairaudet muuttavat ihmistä aiheuttaen ongelmia, joihin
on opittava vastaamaan. Tarvitaan yhteispeliä, toinen toisemme kuuntelemista ja kunnioittamista.
Kunnilla on näytön paikka
saada aikaan toimivat koti- ja
laitospalvelut. Siinä tarvitaan
resursseja niin lakeja säätävältä eduskunnalta kuin palveluista vastaavilta kunnilta.
Odotankin, että tuleva vanhuspalvelulaki ja sen kunnallinen soveltaminen vastaavat
tavoitteisiin turvallisesta ja arvokkaasta vanhuudesta ja voin
vanheta turvallisin mielin.
Tarja Västilä
Vanhusasiain
valtuutetun viran
puolesta
Olen aiemmin tässä lehdessämme kysynyt: Miksi eri
päättävillä elimillä aloitteellisuus päätoimisen valtakunnallisen ”vanhusasiain valtuutetun” viran saamiseksi on niin
yllätyksellisen vaikeaa?
Niin – vaikeaa siksi, kun
minun tavallisen vanhenevan
miehen aktiivisten yritysten
jälkeen olen tehnyt noin 8–9
vuoden aikana esityksiä mm.
omaan eläkeläisjärjestööni, sen
eri tasoihin, ottanut yhteyttä eri
kansanedustajiin ja mm. muutamiin keskusjärjestötasoisiin
puheenjohtajiin. En ole kuullut, että mitään toimenpiteitä
tai aloitteita olisi laitettu vireille. Hiljaisuus on ollut vallitsevaa, Olen jopa koettanut olla
itsekriittinen ja arvioinut, että
enkö minä tätä asiaa ja sen tärkeyttä ymmärrä.
Nyt 7.11.2012 TV:n iltauutisten yhteydessä tuli ääneen lausuttu tieto, että maamme parhaimpiin vanhusasioiden osaajiin kuuluva professori Sirkka-Liisa Kivelä päästi
minut pälkähästä, kun kuulin
hänen jämerästi vaativan ”vanhusasiainvaltuutettua” ja vastaavaa virastoa. Olen siis minäkin tavallinen ”tavis” ollut
sittenkin oikealla asialla kohta
kymmenen vuotta.
Nyt odottaisin, että kaikkia
ikäihmisiä lähellä olevat järjestöt ja niiden jäsenet alkaisivat tukea tätä professorin vaatimusta ilman puoluepoliittista
mustasukkaisuutta, johon moni hyvä asia tökkää.
Heino Luukinen
Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n jäsen
Ei vieläkään ilmaisia sisäisen
joukkoliikenteen lippuja kaikille
helsinkiläisille vanhuksille
Helsingin seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidit ry. esitti liikennelautakunnalle
lähettämässään kirjelmässä, että kaupunki myöntäisi kaikille vanhuksille ilmaiset matkaliput
Helsingin sisäiseen liikenteeseen vammaisuuteen tai varallisuuteen katsomatta.
Helsingin rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja vastasi kaupunginsihteerin välityksellä,
tarkastamattomalla pöytäkirjanotteella, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) ja että kuntayhtymä
päättää seudulla noudatettavista taksa- ja lippujärjestelmästä.
HSL on käsitellyt kesäkuussa 2012 joukkoliikenteen alen-
nus- ja vapaalippujen myöntämistä ja ollut sitä mieltä, ettei
se pidä perusteltuna eläkeläisille myönnettävien alennusten
laajentamista tai ilmaisen matkustusoikeuden myöntämistä.
HSL valmistelee uutta taksa- ja lippujärjestelmää, joka
otetaan käyttöön vuoteen 2016
mennessä. HSL on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan lippujen hinnoittelua,
erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteita sekä alennusten suuruutta. Kunnat antavat selvityksestä lausuntonsa vuonna 2013, ja
HSL tekee asiassa päätöksen
vasta lausuntokierroksen jälkeen.
Yllä olevaan ei saa hakea
muutosta, koska se koskee asian valmistelua.
Nuoret liikkeellä parempien
terveyspalveluiden puolesta
Kuusi nuorta eri puolilta Suomea tuli Lahteen 27.10. kunnallisvaaleja edeltävänä päivänä. Kaikilla heistä oli omakohtaisia teini-ikäisen nuoren kokemuksia siitä, miten
vaikeaa on saada apua, kun
mielenterveys järkkyy. Nuoret olivat perustaneet Facebookiin ryhmän ”Sota apatiaa vastaan” Maukka Perusjätkän samannimistä biisiä mukaillen.
Nuoret kiersivät kyltteineen Lahden toria ja lähikorttelia kehottaen megafonilla
torilla liikkuvia ihmisiä mukaan kulkueeseensa. Muutamia vaalikampanjointiaan
päättämässä olevia eri puolueiden aktiiveja liittyi nuorten
joukon jatkoksi.
Parin tunnin performanssin jälkeen tarjosin nuorille kuumat kaakaot läheisessä
kuppilassa. Tytöt olivat tyytyväisiä siitä, että edes muutamat ihmiset Lahdessa huomioivat heidän viestinsä. Paikallinen Etelä-Suomen Sanomien nettilehti julkaisi pienen jutun tapahtumasta.
Taitavat olla tarpeen uudetkin mielenilmaukset, ennen kuin todellista kohennusta tilanteeseen saadaan.
Antti Holopainen
KIITÄMME
HUOMIONOSOITUKSISTANNE
YHDISTYKSEMME TÄYTTÄESSÄ
50 VUOTTA!
Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Uusi Invalidi 4/2012
5
Tehostettua palveluasumista Valkeakoskella:
Hätähuutoja, selvitystarpeita, kysymyksiä vailla vastaajaa…
Pitkään hehkutettu Valkeakosken uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen, valmistui kuukauden etuajassa. Hoitopaikoista 60:n ylläpitäjäksi päätetty Mediverkko Hoivapalvelut Oy ei ole
saanut toimilupaa. Kaupunki
on tehnyt tilapäisen sopimuksen sen henkilöstön ottamisesta vuokratyöntekijöinä kaupungin palvelukseen. Kaupunginhallituksen tekemä sopimus
on taas julkisuudelta salattu.
Wäinämöisen neljässä kerroksessa toimii kussakin kaksi
ryhmäkotia. Kaupungin ja Mediverkon sopimuksen mukaan
yksi hoitaja vastaisi yöhoidossa kahden ryhmäkodin asukkaista, eli 30–32 vanhuksesta.
Aluehallintovirasto edellyttää
jokaiseen ryhmäkotiin omaa
hoitajaansa, kuten Valvirakin,
joka on toimiluvan myöntävä
viranomainen. Avi:n mukaan
henkilöstömitoitusta on tarkasteltava tapauskohtaisesti ja
olosuhteet huomioon ottaen.
Valvira on vaatinut lisäselvityksiä mm. vanhusten kunnosta, hoitoisuusasteesta ja muistisairaiden määristä.
toimipisteistään. Senkö oletettiin riittävän? Asioita kaunisteltiin haastatteluissa ja muunneltua totuutta kerrottiin. Äkkinäisen muuton, kuljetusten,
asuinympäristön ja hoitajien
vaihtumisen aiheuttama stressi yhdessä riittämättömän hoidon ja lääkkeiden puuttumisen
kanssa aiheutti useiden vanhusten menehtymisen ensimmäisen viikon aikana ja monien kunto heikkeni nopeasti.
Kun kaikki meni pieleen
Kun pari viikkoa ehti kulua, luettiin lehdestä uupuneiden hoitajien hätähuuto, joka oli järkyttävää luettavaa: Hoidettavien perustarpeita ei kyetty täyttämään. Pahimmillaan kesti 16
päivää, ennen kuin vanhus ehdittiin viedä suihkuun. Aamulääkkeitä annettiin lounaalla,
kun aamupuuroa ei ehditty antaa lainkaan. Puuttui lääkkeitä,
haavanhoitovälineitä, hygieniatuotteita ja vaatteita. Ongelmia esiintyi erityisesti kahden
ylimmän kerroksen eli Mediverkon tiloissa.
Kiinteistön toiminnot eivät
pelanneet. Omaiset eivät päässeet sisään, kun ovikellosysteemit ja kulunvalvonta eivät
toimineet. Hoitajat joutuivat
huolehtimaan ovien avauksesta. Ilmastointi ei toiminut, ja
lukossa olevat sisäovet hankaloittivat omaisten kulkua.
Tehostettu palveluasuminen
vaatii hoitohenkilökunnalta tehostettua työntekoa: Hoitajat
järjestävät ruokailun, kattavat
pöydät, tiskaavat tiskit, hoitavat asukkaiden pyykinpesun. Laitoshuoltajia ei ole. Ja
Vesa Ruskeeniemi peräänkuuluttaa vastuunottoa ja vanhusten turvallista hoivaa.
vanhukset kaipaavat muutakin
hoivaa. Todellisuus on kaukana luvatusta kuntouttavasta ja
virikkeitä tarjoavasta toiminnasta.
Paperilla asiat ovat hyvin,
mutta hoitajat uupuivat, tuli
sairaslomia eikä sijaisia saatu.
Kolmen viikon jälkeen hoitajien työsopimuksia ja vanhusten
vuokrasopimuksia ja palvelu­
sopimuksia oli tekemättä.
Hälyn noustua Mediverkko palkkasi talonmiehen ja toi
työnjohtohenkilöstöä muista
50 vuotta tuli täyteen
Jyväskylässä
Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry
juhli 50-vuotista taivaltaan
20.9.2012 Saiholla.
Juhlan avasi puheenjohtaja Erkki Matikainen kertomalla yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen toimintapaikkana oleva Saiho-keskus tarjoaa oivalliset tilat toiminnalle. Vuosien saatossa on pidetty
kurssi jos toinenkin, ja kerhot
kokoontuvat viikoittain. Ajankohtaisten vammaispoliittisten asioiden lisäksi askarrellaan, tehdään käsitöitä ja ruokakurssikin on kuulunut ohjelmaan muutaman vuoden ajan.
Tekemisen lomassa vaihdetaan
kuulumisia ja muistellaan tehtyjä retkiä ja mitä kaikkea onkaan sattunut.
Avauksen jälkeen oli maittavan keiton vuoro.
Liiton tervehdyksen juhlaan
toi liiton puheenjohtaja Antti
Holopainen. Puheessaan hän
korosti liiton ja yhdistysten
toimintaa vammaisten edunvalvojina.
Edunvalvontaan
kuuluu yhdistystasolla vaikuttamista kaupungin ja valtakunnan päättäjiin, mutta myös ko-
kemustenvaihtoa ja toinen toisemme tukemista. Yhdessä tekeminen luo yhteisöllisyyden
tunteen, joka välittyy aina kun
kokoonnutaan yhteen.
Juhlassa muistettiin ansioituneita jäseniä. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Sally
Pulkkinen ja Unto Tolppanen
ja hopeisen Tuula Kankaanperä, Vieno Kumpulainen,
Erkki Matikainen, Raija Nylund, Raija Ruuhilahti ja Ritva Vatanen.
Tampereen yhdistyksen on-
nittelijat puheenjohtaja Anja Kivipensaan johdolla toivat tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle ja kertoivat omasta
toiminnastaan ja kamppailuista, joita Tampereella on käyty
ja käydään kaupungin rahojen
riittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluihin vai tunneliin
ja parkkiluoliin.
Juhlan päätteeksi juotiin
makoisat täytekakkukahvit.
Teksti ja kuva:
Tarja Västilä
Selvityksiä vaaditaan
Aluehallintovirasto haluaa selvityksen 10.12.2012 mennessä
mm. siitä, onko Valkeakoskella toimittu vanhustenhuollon
valvontasuunnitelman mukaisesti siirrettäessä asukkaita laitoshoidosta tehostetun palveluasumisen piiriin. Myös Valvira
tutkii Koskin tapahtumia.
Valkeakosken kaupunginhallituksen pyynnöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on nimennyt geriatrian professorin
Jaakko Valvanteen Tampereen
Yliopistosta selvittämään tehostetun palveluasumisen tilannetta ja sairaanhoitopiirin sopimuslakimiehen Jarmo
Hagmanin selvittämään
diverkon kanssa tehtyjä
muksia. Alaa tuntevaa
miestä sopimusasioissa
tarvittu paljon aiemmin.
Mesopilakiolisi
Kysymyksiä riittää
Kuinka
kaupunginhallitus
on voinut hyväksyä palvelu­
sopimuksen ilman toimilupaa
olevan Mediverkon kanssa?
Kuka päätti lääkärin lähetteellä aloitetun laitoshoidon lopettamisesta ja vanhuksen siirtämisestä avopalveluun tehostetun palveluasumisen piiriin?
Onko tehty ostopalvelusopimus, jossa Mediverkon kustannusten nousu yksioikoisesti maksatetaan koskilaisilla?
Edelleen todetaan palveluja
tuotettavan puoliksi Mediverkon ja kaupungin toimesta?
Vastuu on nyt yksinomaan
Valkeakosken
kaupungilla.
Mutta kukaan ei vastaa, anteeksi ei pyydellä, piiloudutaan
kaupungin nimen taakse.
Vesa Ruskeeniemi
Valkeakoski
Turun Tapaturmaja sairausinvalidit
10.10.2012
Turun yhdistys – 65 vuotta!
Suurilla juhlilla ei vietetty päivää tuota.
Oli kakkukahvit ja avoimet ovet,
kävi kylässä ystävät, tuttavat monet.
Tervetulomaljoissa hauskasti poreili,
vaikka puuttui juomasta alkoprosentti.
Kakku oli maittavaa – sitä riitti,
kävijät kilvan kuorossa kiitti.
Puheensorina täytti toimiston tilat,
vakavista puhuttiin – myös päivän pilat.
Menneistä muistot nousivat pintaan,
tätä arkea elämme kovaan hintaan.
Päivän tunnelma oli kotoisen lämmin,
sydän löi hetkittäin kiihkeämmin.
Ei laakereilla lepäämään täällä jäädä,
OIKEUTTA VAMMAISILLE – se on määränpäämme!
Mukana ollut
Ritva Normasto
Jyväskylän juhlassa muistettiin yhdistyksen ansioituneita jäseniä
liiton ansiomerkein.
6
Uusi Invalidi 4/2012
Oululaisten Elojuhlassa
laulua, runoja,
muisteluita, sketsejä
Tampereen yhdistyksen 65-vuotistaivalta juhlittiin perinteikkäässä Tapiolan salissa.
Juhlaa arjen aherruksen lomassa
Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry juhli 65-vuotista
taivaltaan 14. lokakuuta Tapiolassa.
Toivottaessaan juhlavieraat
tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Anja Kivipensas
totesi, että juhlimme työn keskellä, sillä vielä on paljon korjattavia asioita vammaisten ja
vanhusten kohdalla.
Liiton puheenjohtaja Antti
Holopainen käsitteli puheessaan yksityistämistä ja hoivapalveluyritysten tuloa kuntiin
ja yksityistämisen myötä kuntien omien palvelujen alasajoa.
On kuitenkin myös kuntia,
joissa palataan takaisin kunnallisiin palveluihin, kun on
huomattu, että yksityisten firmojen tuottamina palvelut ovat
tulleet kalliimmiksi eikä laatu
ole vastannut odotuksia.
Paikallisyhdistyksen roolia
Holopainen korosti vammaisten edunvalvojana ja jäsenten
tukijana ja auttajana vaikeuksien kohdatessa sekä vertaistukena.
Juhlan ohjelmasta vastasivat
Hilkka Koivula, Laila Räikkä,
Anja Volanen, Leena Vartti sekä Matti Arajärvi ja Kaarina
Valtanen.
Kaarina Vuori ja Taavi
Lintunen johdattelivat juonnoissaan yhdistyksen läpi vuosien, perustamisesta tähän päivään. Vuosikymmenet seurasi-
vat toisiaan. Samat kamppailut
kuin tänäänkin – toimeentulo, palvelujen saatavuus – olivat joka vuosikymmenen toiminnan keskiössä. Välillä on
ollut vähän helpompaa, mutta
nyt on paljon asioita muutoksessa eikä välttämättä parempaan suuntaan,. Yhdistystä siis
tarvitaan vahtikoiraksi ja aloitteentekijäksi.
Vanhaa
iltamaperinnettä
noudattaen juhlan lopuksi oli
tanssia, mutta sitä ennen juotiin täytekakkukahvit.
Teksti: Tarja Västilä
Kuva: Pauli Västilä
Käsityökerho Tilkussa
osataan ja ahkeroidaan
Kerron tässä Saihon käsityökerhon tyttöjen aikaansaannoksista.
Kaikki Jyväskylän Saiholla käyneet ovat varmaan huomanneet kaikenlaisten käsitöiden runsauden kerhotilassamme. Mutta ei ne sinne ole ihan
itsekseen ilmestyneet, vaan se
on vaatinut ahkeria käsiä ja lukuisia tunteja.
Haluaisin kertoa nyt yhdestä tuotteestamme, tilkkutäkistä, joka on ollut arpajaistemme
pääpalkinto. Täkki on koottu
mehiläiskennotekniikalla. Pääoperaattorina on ollut Aune
Leppilampi. Hän on vetänyt
ryhmää, joka on koonnut noita peittoja jo kolme kappaletta.
Viimeinen niistä on nyt arvonnassa. Kukahan onnellinen sen
tällä kertaa saa?
Onhan meillä paljon muitakin tuotteita, ja kaikki on nyt
joulun alla ajankohtaisia lahjoiksi. Mehiläisvahakynttilämme ovat olleet hyvin suosittuja.
Kerttu Siilin on myös kuuluisa kutomistaan sukista. Tietääköhän kukaan kuinka monta
paria niitä on pitkän iän myötä
tullut?
Terveisin
Erkki Matikainen
Saiho, Jyväskylä
Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien Elojuhlaa vietettiin
kesäkoti Lammelassa 28. elokuuta. Vaikka koko kesä oli
sateinen, saimme todella aurinkoisen sään. Juhlapäivä oli
muutenkin, olihan puheenjohtajan eli kaikkien Taunojen nimipäivä samana päivänä.
Juhla aloitettiin puoliltapäivin kahvituksella, jonka jälkeen siirryttiin juhlapaikalle
pihalle nauttimaan auringosta
ja muutenkin juhlasta. Juhlan
teemana oli ”Elettiinpä sitä ennenkin”.
Tilaisuus alkoi OSTI-valssilla, jonka jälkeen puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleiksi juhlaan ja toimi myös
juontajana ohjelman kulussa.
Ensimmäisenä seurasi onnittelulaulu Taunoille. Tämä oli yllätysnumero, jonka
oli suunnitellut Taisto. Raikuvin aplodein toivotettiin onnea
molemmille läsnäolleille Taunoille.
Hannes muisteli vanhoja
hyviä aikoja ja toivoi, että niihin päästäisiin joskus takaisin.
Sitten oli Haukiputaan kuoron
laulun aika. Eevan tytöt esittivät erittäin mukavia sketsejä.
Yhteislaulun siivin mentiin viettämään väliaikaa, jolloin nautimme lohisopan, jonka Maija oli keittänyt keittiötyttöjen avustuksella. Ohjelma
jatkui vielä laulun ja runojen
merkeissä.
Kaikilla oli hyvä mieli – olivathan juhlat onnistuneet aivan
täydellisesti!
Hyvää syksyn jatkoa toivomme kaikille veljesjärjestöille.
Anna-Liisa Nissinen
Oulu
Kesän muistolle
Elokuuta eletään,
syyskuuhun keretään
Lammelan laatuisessa
kesäkodissamme komeassa.
Muuttolintuin mukana saavuttiin,
työtä tehtiin, pelattiin.
Ystäviä tavattiin,
poismenneitä muistettiin.
Juhannusta, mittumaaria vietettiin.
Lohikeittoa nautittiin,
juustokeittoa maisteltiin.
Sadetta ja poutaa koettiin,
laulujakin laulettiin.
Pojat pitäneet pihasta huolta,
ruohon trimmanneet,
laituria korjanneet,
viitosmökkiä vinksanneet,
kauniiksi laittaneet.
Tytöt keitot, sopat laittaneet,
meitä kun on passanneet.
Verhotkin uusineet
ynnä muuta siistineet.
Kukkiakin laittaneet,
niistä huolta pitäneet.
Kiitos teille kaikukoon
aplodein raikukoon.
Vieraitakin kulkenut,
siitä rahaa kertynyt.
Syksy meitä lähestyy,
puut, pensaat kellastuu.
Aleksille aatokset,
kerhon pidon vaikeudet
parkkipaikat vähäiset.
Lammela jää uinumaan,
uutta kesää oottamaan.
Kotiin kun te kuljette
enkeleitä mukana,
siispä kiitos minulta.
Oulun Elojuhlassa 28.8.2012
Taimi Anttila
Luotettavaa
kirjapainopalvelua
joustavasti ja edullisesti
Kysy tarjous!
Hyvää Joulua! Kiitos kuluneesta vuodesta!
Ahkerilla käsillä syntyy tilkkutäkkiä, sukkia, vahakynttilöitä ja
paljon muuta mukavaa myyjäisiin ja arpajaisvoitoiksi.
MIODEX OY
Tapani ja Anneli Pitkänen
0400 231 262 (03) 671 5350
Uusi Invalidi 4/2012
7
T-paidat, Työasut , Lakit painatuksella
Tarrat, Banderollit,Tulosteet, ym.
SILKKIPAINO TAM-FOLIO
Sorinkatu 3 Puh.03 - 2130 327
33100 Tampere 0400 637 644
www.tamfolio.com
Uusivuosi iloa
ja taikaa –
uuden odotusta
Tervetuloa viettämään
vuoden vaihtumista
lomakotiin!



Kolmen vuorokauden
täysihoitopaketti:
jäsenet 145 euroa,
ei-jäsenet 165 euroa.
Hyvää Joulua ja
Onnellista uutta vuotta
Matka-Make Oy
Marko, 050 5233 418 | [email protected]
www.matka-make.fi
toivottaa
Saimaan Turistiliikenne Oy
Hinta sisältää majoituksen kahden hengen
huoneissa, ateriat ja
illanvietot.
Tiedustelut ja varaukset:
Vähäjärven lomakoti
p. (03) 6543 124.
Y
H
D
I
S
T
Y
S
T
E
N V
Helsingin Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:n
Edunvalvonta
käynnistyy
Kotkassa!
sääntömääräinen vuosikokous torstaina 21.2.2013 alkaen
klo 12.00 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A
(sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Kerhohuone Kertsi 4,
4. kerros, Helsinki.
Kahvitarjoilu, tervetuloa!
Lokakuun alussa kokoontui
Karhulan järjestötalossa joukko kotkalaisia keskustelemaan
tapaturma- ja sairausinvalidien
edunvalvonnasta Kotkan seudulla. Vilkkaan keskustelun
johtopäätöksenä paikalla olijat
päättivät perustaa Kotkan Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidien yhdistyksen.
Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurien leikkauspaineiden kohteena. Palvelujen saatavuus tulee olemaan Kotkassa entistä vaikeampaa ja vaatii yhä parempaa
tuntemusta vammaisten oikeusturva-asioista.
Vastauksena
tilanteeseen
kotkalaiset päättivät käynnistää
sosiaalineuvontapisteen
Kotkan keskustan järjestötalolla. Sosiaalineuvonta tulee alkamaan ennen vuoden vaihdetta.
Ja heti vuoden vaihduttua
järjestämme yleisötilaisuuden,
josta käynnistämme kampanjan yhdistyksemme tekemiseksi alueella tunnetuksi.
Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut uuden yhdistyksemme toiminnasta ja jäsenyydestä!
Vuosikokous lauantaina 9.2.2013 alkaen klo 13.00 Vähäjärven lomakodissa, Muntsilantie 19, Hämeenlinnan Hauholla.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
Hannu Väisänen
Kotkan Seudun Tapaturma- ja
Sairausinvalidit
p. 040 411 2094, sähköposti:
[email protected]
 

Hämeenlinnan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Jyväskylän Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 20.2.2013 klo 13.00 Saiholla,
Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Kaikki jäsenet mukaan!
Kuopion Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:n
vuosikokous pidetään sunnuntaina 24.2.2013 klo 13.00 kerhohuoneella, Raviradantie 8. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa kaikki jäsenet päättämään yhteisistä asioista!
Hallitus
Lahden Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Sääntömääräinen vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 12.00
Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Kahvitarjoilu.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Lappeenrannan Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous keskiviikkona 20.2.2013 klo 12.00, Perillistenkatu 3, Lappeenranta.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 26.2.2013 klo 13.00 Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Käsitellään sääntömääräiset
vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
U
O
S
I
K
O
K
O
U
K
S
I
A
Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry.
Vuosikokous tiistaina 19.2.2013 klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu.
Jäsenet tervetuloa!
Hallitus
Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 19.2.2013
klo 10.00 Nuorisotalolla, huone 3. Kokouksessa käsitellään
sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
Rauman Seudun Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous tiistaina 26.2.2013 klo 12.00 Järjestötalolla, Siikapolku 1, Rauma.
Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Hallitus
Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Sääntömääräinen vuosikokous on torstaina 28.2.2013 klo
12.00 Domuksella, Pellervonkatu 9.
Tilaisuus alkaa kahvituksella klo 11.30. Tervetuloa!
Hallitus
Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Vuosikokous lauantaina 23.2.2013 klo 11.00 T-talolla, Vanha
Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Yhdistyksen hallitus
Valkeakosken Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Vuosikokous torstaina 21.2.2013 klo 14.00 Nordea-pankin kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kokoukseen!
Johtokunta.
Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous välittömästi vuosikokouksen jälkeen.
Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry
Vuosikokous sunnuntaina 10.2.2013 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 16.
Mukana liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
8
Uusi Invalidi 4/2012
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA
Helsingin Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Kuopion Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lahden Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Nokian Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Tampereen
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs
Terveysrintama ry
Turun Työväen
Eläkeläiset ry
Tapiola Uudenkylän
Työväentalo, Tampere
SNDL:n
Pohjois-Hämeen
piirijärjestö ry
Helsingin Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Päivi Koivunen
Pirkko Kiiskinen
Seppo Harjunpää
Pauli Toikka
Riitta Mikkonen
Timo Piippo
Jussi Lilja
Heikki Forsström
Olli Salin
Olavi Nurminen
Taru Välimaa
Kristiina Haavisto
Marja Peltonen
Pirkko Piiroinen
Hannele Manner
Anneli Lindfors
Anja Hokka
Arja Saarijärvi
Maija Laitinen
Ilpo Laitinen
Liisa Pusa
Väinö Pusa
Heikki Häsä
Lea Uhtio
Ville Vauhkonen
Elma Blom
Kirsti Sohlberg
Soile Valli
Seppo Kumpulainen
Helena Kumpulainen
Katri Pitkänen
Pirkko Katainen
Senja Räsänen
Urpo Skott
Hämeenlinnan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pasi Ranki
Helmi Virtanen
Anja Jokinen
Irja Huovinen
Eino Laakso
Jorma Talikka
Jyväskylän Seudun
Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Erkki Matikainen
Katri Lepistö
Esko Lepistö
Raija Ruuhilahti
Veikko Ruuhilahti
Toivo Nurminen
Anna-Liisa Nurminen
Anna-Liisa Rossi
Eeva Nissinen
Raija Nylund
Kerttu Siilin
Tuula Kankaanperä
Viljo Kankaanperä
Ritva Vatanen
Sally Pulkkinen
Aarre Pulkkinen
Raimo Kokko
Marja-Leena Kokko
Vieno Kumpulainen
Eeva Urpilainen
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pirkko Laaksonen
Tapio Tenhunen
Maunu Jauhiainen
Kirsti Niskanen
Maila Hölttä
Leena Toivonen
Laila Partanen
Kerttu Hiltula
Leo Salonen
Raili Kumpulainen
Sirkka Korhonen
Hilkka Lindroth
Marjatta Rosenqvist
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Tarja Antikainen
Paavo Antikainen
Marjatta Hieta
Siiri Kauppinen
Kyösti Könönen
Aila Antikainen
Marjatta Kankkunen
Helka Karhunen
Maija Räsänen
Helena Räsänen
Antti Kokkonen
Eeva Sinisalo
Kalle Rasa
Pentti Koponen
Leena Turunen
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Ritva Korhonen
Irja ja Mauno Laitinen
Pirjo ja Veijo Hirvonen
Raili Nurminen
Aino Meriläinen
Aino Forsander
Pirkko Vaittinen
Marja Kokko
Raimo Heikkilä
Esko Jokinen
Toini Gröndahl
Eeva Malin
Aini Rantonen
Lappeenrannan
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Eeva Björkholm
Margit Hirvisaari
Terttu Kohonen
Armi Kohonen
Milja Kunttu
Sirkka Meronen
Maina Salmi
Liisa Pikkarainen
Martta Kolehmainen
Hilkka Puhakainen
Anna-Liisa Cederström
Elma Mikkonen
Seija Tams
Laina Mäkinen
Liisa Myllynen
Orvokki Murto
Heikki Tams
Eila Kosonen
Hilkka Smolander
Mikko Smolander
Aura Utriainen
Milja Heikkonen
Anna Lohko
Irma Tuovinen
Irja Tani
Nokian Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Raili Pakka
Eero Salonen
Reetta Nisula
Eila Kuusisto
Hannu Kuusisto
Pauli Schadrin
Raija Kaarnavuo
Olavi Nurminen
Seija Nurminen
Tuula Palomäki
Aino Lunden
Kaarina Seppälä
Tarja Nokelainen
Aili Hakanen
Eeva Ronkainen
Merja Tuupainen
Olli Tuupainen
Hilkka Kuusisto
Erkki Jalvanti
Veijo Salmi
Erkki Nokelainen
Arja Vesamäki
Aila Lehtinen
Sirkkaliisa Hakanen
Irja Leppäjärvi
Helena Laukkanen
Raija Salmi
Raili Palonen
Solja ja Tapio
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Tauno Paakkonen
Anna-Liisa Nissinen
Elsa Oikarinen
Erkki Pekkinen
Aarne Stålnacke
Anneli ja Vilho Kelloniemi
Kirsti Mankinen
Lyyli Lapintaival
Irja Kurra
Kaija Annala
Eila Moilanen
Toivo Orava
Kaarina Närhi
Seppo Pitkäaho
Leila Siira
Elvi Nietula
Tuulikki Väisänen
Matti Perttunen
Matti Marjetta
Anna-Liisa Satalahti
Laila ja Timo Vähäkuopus
Tauno Kauppila
Iida ja Niilo Huovinen
Aila Rahko
Aarne Kutilainen
Helena Kylmäaho
Juhani Karvonen
Kerttu Järvelä
Taimi ja Raimo Anttila
Anna ja Taisto Alatalo
Teuvo ja Aune Heiska
Matti Mustonen
Tuomo Keltamäki
Anja Keltamäki
Aili Sarkkinen
Rauhallista Joulua ja
oppimisen iloa uudelle vuodelle!
Demokraattinen Sivistysliitto ry.
Uusi Invalidi 4/2012
9
JA ONNEA UUDELLE VUODELLE
LÄMMINTÄ JOULUA
JA VALOISAA UUTTA VUOTTA
KAIKILLE LUKIJOILLE,
YHDISTYKSILLE, LIITOLLE,
HENKILÖKUNNALLE JA
KANNATUSJÄSENILLE!
t. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry
Raili ja Taisto Korvala
Laila Luukinen
Heino Luukinen
Kaarina ja Matti Nisula
Aila ja Timo Vilppula
Heikki Kangas
Laimi Arponen
Leena Pekkala
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Aili Nordlund
Aili Pärnä
Arja Rosenqvist
Antti Rosenqvist
Asta Mäkelä
Aarre Mäkelä
Terttu Elomaa
Pentti Elomaa
Armi Ranta
Reijo Ranta
Ritva Smolander
Anni Lehtinen
Antti Lepistö
Hilkka Kulomaa
Liisa ja Pentti Uusi-Luomalahti
Anneli Pihlavisto
Heikki Loimupalo
Hannu Uksjärvi
Eeva Uksjärvi
Raili Saunaluoma
Aino Grönvall
Ritva Karinen
Mirja Koskela
Pentti Ruohoniemi
Eila Martti
Anna-Liisa Pahkuri
Heimo Laine
Raila Aho
Risto Jokisuo
Eila Jokisuo
Reijo Jokisuo
Rauno Huhmarniemi
Pasi Pahkuri
Mervi Backman
Anja Mäkelä
Elise Seittonen
Aili Mannila
Tuija Siltanen
Lauri Peltomaa
Lahja Nieminen
Kirsi Juhola
Teuvo Juhola
Jaska Mattila
Virpi Kiviheimo
Liisa Söderman
Irja Koivula
Frans Lammi
Irma Murto
Vilho Murto
Kirsti Lehtola
Antti Lehtola
Heikki Kemppainen
Anne Koivula
Kari Koivula
Anna-Liisa Mäkinen
Aune Tormonen
Pentti Pajunen
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Reino Leino
Rauno Glad
Kaisa Siltanen
Aune Roslöf
Oili Juvela
Olavi Hanhiluoto
Jorma Kisamaa
Raija Vikstedt
Pia Innanen
Eeva Hautala
Aune Varho
Toini Roininen
Anneli Mäkelä
Kalevi Mäkelä
Manu Laihonen
Katri Jalonen
Mauno Jalonen
Annikki Mäkinen
Helka Setälä
Kalevi Tuominen
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Irmeli Saarijärvi
Eino Saarijärvi
Pirkko Mäkelä
Reijo Mäkelä
Seija Vehmas
Seija Riihiluoma
Martti Riihiluoma
Raili Stenberg
Kauko Kyllönen
Anja Volanen
Taavi Lintunen
Ritva Laaksonen
Leena Vartti
Sylvi Metsäjoki
Mirja Kauppila
Irja Koivisto
Eila Nikkilä
Ritva Mäkelä
Anja Kivipensas
Hilkka ja Pauli
Väinö Luoma
Pirkko Kallioaho
Terttu Autio
Sulo Kannisto
Soilikki Joronen
Paavo Suominen
Irma Suominen
Rea Heiskari
Maija Marttunen
Raimo Marttunen
Mauri Könönen
Riitta Salonen
Marja Grönlund
Leo Mantila
Kaarina Valtanen
Ritva Leppänen
Kalle Leppänen
Ritva Nieminen
Martti Nieminen
Tarja Lehtinen
Antti Karhuniemi
Irja Rantanen
Aino Laine
Riitta Suokas
Sauli Siidoroff
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Kurt Laine
Ritva Reunanen
Esko Ollila
Tauno Väisänen
Reijo Leino
Arja Keltakangas
Antti Romu
Jaakko Haavisto
Onerva Leino
Pertti Tuominen
Maija-Liisa Mäkinen
Terttu Sirkiä
Liisa Aho
Riitta ja Aku
Anja Lehtovirta
Aili Lehtimäki
Maija Niemi
Helli Koivu
Matti Koivu
Pirkko Peuralahti
Jorma Rantanen
Paula Svärd
Rauno Malminen
Pekka Salonen
Anja Rantanen
Ritva Piispanen
Irja Hakala
Sirkka Leinonen
Jorma Eloranta
Ensio Laine
Taina Lehtonen
Eira Puhakka
Pentti Puhakka
Hilkka Tulva
Helena Hietanen
Lahja Korpela
Ken Helenius
Kirsti Kaire
Helky Saarinen
Sirkka Seulu
Aira Korpela
Sinikka Laakso
Pirjo Ylitalo
Aarno Ylitalo
Kaisa Koivu
Juhani Koivu
Olli Aarnio
Airi Aarnio
Helena Pyy
Seija ja Timo Kaleva
Ritva Pahikkala
Salli Kipinä
Anja Kautonen
Kirsti ja Veikko Hämäläinen
Mika Kopra
Hannu Hyytiäinen
Sirkka Hummelin
Kyllikki Vuorinen
Arja Kurko
Hellin Tähtinen
Leena Jalonen
Paula Lehto
Norma Kiviö
Alpo Vuorinen
Matti Laakso
Raili Laakso
Pekka Ekmark
Eva Holm
Raija Auranen
Eila Nieminen
Maija Vuorela
Tauno Takala
Harri Takala
Ritva Blomroos
Riitta Mäkinen
Ritva Normasto
Martti Leppänen
Keijo Takala
Valkeakosken
Ammattitauti- ja
Sairausinvalidit ry
Martta Kuronen
Arja Toivonen
Eila Viinikainen
Pekka Lehtinen
Aili Lehtinen
Tuure Hietanen
Aini Vikman
Pirkko Rantala
Reino Rantala
Annikki Jussilainen
Hilja Menna
Pauli Västilä & Oskari
Tiina Laaksonen
Pekka Laaksonen
Ansku Ruskeeniemi
Maritta Ruskeeniemi
Vesa Ruskeeniemi
Varkauden Vammaiset ry
Eila Pöllänen
Kauko Kuokkanen
Pekka Tuovinen
Milja Tuovinen
Lauri Karvonen
Hilkka Karvonen
Kerttu Virkkunen
Signe Miettinen
Aila Hypén
Taisto Tuovinen
Aira Hyttinen
Raili Kaksonen
Raija Tunnila
Anna Liisa Härkönen
Saimi Tuovinen
Vilppulan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pirkko Helander
Helmi Aronen
Inkeri Ylinen
Ada Juvonen
Anja Sorvoja
Saini Etumäki
Anni Tiainen
Maija-Liisa Rimmi
Helvi Jääskeläinen
Aune Saarinen
Anja Ylä-Ajos
Kirsti Aittonen
Virpi Nisula
Esa Aittonen
Aili Alanen
Elli Kivinen
Pentti Kivinen
Irma Santa-aho
Siviä Järvimäki
Jari Aittonen
Liittohallitus
Antti Holopainen
Paavo Antikainen
Terttu Elomaa
Ritva Korhonen
Aino Laine
Kurt Laine
Erkki Matikainen
Elma Mikkonen
Tauno Paakkonen
Timo Piippo
Vesa Ruskeeniemi
Eero Salonen
Tapio Tenhunen
Anni Tiainen
Pauli Toikka
Kalevi Tuominen
Liiton ja lomakodin
henkilökunta
Pekka Alin
Pekka Naukkarinen
Pirjo Tuominen
Tarja Västilä
Marja-Leena Kalkkinen
10
Uusi Invalidi 4/2012
Jälkitarkastukset
ei potilaan kustannuksella
Edelleenkin kuuluu eri puolilta maata, että julkisessa terveydenhuollossa tehdyn leikkauksen jälkeen on potilasta kehotettu menemään jälkitarkastukseen yksityiselle puolelle,
”omalle lääkärille”. Siinä tilanteessa on monesti päällimmäisenä mielessä oma terveys
ja potilaan oikeuksia alkaa ehkä miettiä vasta jälkeenpäin.
Kun hoito on aloitettu julkisella sektorilla, on myös sen
loppuun saattaminen julkisen
terveydenhuollon vastuulla.
Jos julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään tarpeellisia jälkitarkastuksia itse, se voi tosin ostaa palvelun
muualta, esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä. Potilaalle ei
kuitenkaan saa tästä aiheutua
mitään lisäkustannuksia julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäksi!
Asiaan joutui kiinnittämään
huomiota oikeusasiamies Petri
Jääskeläinenkin viime tammikuussa, kun HUS:in silmäklinikka ja Jorvin sairaala olivat
ohjanneet potilaita menemään
leikkauksen
jälkitarkastuksiin yksityissektorille potilaan
Lehti oikeaan
osoitteeseen
Liiton paikallisyhdistysten jäsenten
osoitteenmuutokset
kul­kevat Uusi Invalidi-lehden
postitusrekisteriin yhdistysten
kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta
ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle!
Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon sähköpostilla (tsil@tsil.
fi) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, 00500
Helsinki, tai faksilla numeroon
(09) 713 787.
omalla kustannuksella. Perustuslakiin ja potilaslakiin vedoten oikeusasiamies totesi päätöksessään sairaaloiden toimineen lainvastaisesti ja edellytti
niiden korvaavan potilaille aiheutuneet kustannukset.
Sittemmin Valvira on kartoittanut sairaaloiden monenkirjavia jälkitarkastuskäytäntöjä ja antanut sairaanhoitopiireille niitä koskevan ohjeen.
Valviran mukaan yksityislääkäriä ei saa esittää rinnasteisena vaihtoehtona julkiselle terveydenhuollolle. Jälkitarkastusten tekeminen ei myöskään
saa vaihdella lääkäreittäin, ja
potilaalle on annettava selkeät ohjeet leikkauksen jälkihoi-
Jyväskylän seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidien kevät 2013
dosta sekä suullisesti että kirjallisesti.
Jos siis julkisessa sairaalassa tehdyn leikkauksen jälkeen
kehotetaan menemään jälkitarkastukseen yksityislääkärille,
pitäisi potilaan osata ja muistaa
ainakin pyytää mukaansa maksusitoumus.
Tätä asiaa on syytä pitää
edelleen esillä yhdistyksissä, kerhoissa ja tuttavapiirissä.
Kyse on paitsi lakisääteisistä
potilaan oikeuksista ja terveydestä myös silkasta rahasta ja
toimeentulosta, yksityislääkärien taksat kun tekevät pienituloisen kukkaroon pahan loven.
Marja-Leena Kalkkinen
TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN
LIITTO RY:N
LIITTOVALTUUSTON KOKOUS
Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 17. maaliskuuta
2013 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa
Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19.
Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 §:n määräämät
asiat.
Kokousta edeltää lauantaina 16.3 seminaari ajankohtaisista aiheista.
Tarkemmat tiedot tulevissa yhdistyskirjeissä tai liiton toimistosta.
Liittohallitus
Porin sairaus- ja
tapaturmainvalidit ry.
Toimintakalenteri tammimaaliskuulle 2013
Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, klo 11.00: 7.1., 14.1.,
21.1., 28.1., 4.2., 11.2., 18.2., 25.2., 4.3., 11.3., 18.3. ja 25.3.
Tiistaikerho Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30: 8.1., 22.1.,
5.2., 19.2., 5.3. ja 19.3.
Vuosikokous tiistaina 19.2. klo 10.00 Nuorisotalolla, huone 3.
Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00:
28.1., 25.2. ja 25.3.
Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla.
Olisiko talviloma paikallaan?
hinnat 1.1.2013 alkaen: täysihoito A-osa 57 euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö
Vähäjärven lomakoti tarjoaa edulliset ja mukavat puitteet lomailuun, kokoukseen,
perhejuhlaan...
Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa
ja viihtyisiä tiloja.
Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous,
poikkea tutustumaan paikan päälle tai
vieraile kotisivuillamme: www.tsil.fi/lomakoti.
Muntsilantie 19,
Hämeenlinnan Hauho
p. (03) 6543 124
[email protected]
Opintotilaisuudet keskiviikkona alkaen klo 13.00: 9.1, 23.1,
13.2, 13.3, 27.3, 10.4, 24.4, 15.5, 29.5 ja 12.6.
Käsityökerhot keskiviikkona klo 10.00: 16.1, 30.1, 20.2,
6.3, 20.3, 3.4, 17.4, 8.5, 22.5 ja 5.6.
Lukupiiri: 23.1, 27.2, 27.3, 24.4 ja 29.5.
Muut kerhot: alkamisesta sovitaan ensimmäisessä kerhotilaisuudessa.
Vuosikokous Saiholla 20.2 klo 13.00.
Vähäjärven matkat: Talviliikuntapäivät 28.–31.1, Kulttuuripäivät 8.–9.6, Liikuntakurssi 21.–26.7.
Kotiseuturetki: ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Kevätkauden päätös 12.6. klo 13.00 Saihon grillillä.
Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4.
Kerhot ja opintopiirit järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.
TERVETULOA!
Kuopion seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidit ry:n
tapahtumakalenteri:
Myyjäiset 11.12 Suokadun palvelutalolla.
Pikkujoulu 12.12, Raviradantie 9, Leilan pannu ja pata, klo
15.00.
Vuosi 2013 aloitetaan
kerholla 8.1.2013, kerhot jatkuvat joka toinen tiistai klo 11.00.
Vuosikokous pidetään kerholla sunnuntaina 24.2.2013 klo
13.00.
Talvipäivä vietetään Palokunnan majalla tiistaina 26.3.2013.
Kevään kerhot päättyvät tiistaina 14.5 Äitienpäivään.
Kesäpäivää vietetään tiistaina 16.7, lähdöstä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Toivotaan kovasti, että jäseniä tulisi mahdollisimman runsaasti
paikalle!
Hallitus
Nokian Tapaturma- ja
Sairaus­invalidit ry.
Toimintakalenteri
kevätkaudelle 2013
Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4. kerros, tiistaisin klo 13.00:
15.1. Kerho
29.1. Kokous
12.2. Kerho
26.2. Vuosikokous
12.3. Kerho
26.3. Kokous
9.4. Kerho
23.4. Kokous
7.5. Kerho
21.5. Kokous
Kaikki jäsenet tervetulleita!
Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kokouksissa, kerhoissa
ja Nokian Uutisissa.
Edulliset jäsenlomat
Vähäjärven lomakodissa
21.1.–28.2.2013
Viiden vuorokauden täysihoitopaketti 200 euroa ja
kolmen vuorokauden 130 euroa.
Tiedustelut ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03) 6543 124
Uusi Invalidi 4/2012
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry:n
tapahtumia:
Tapaturma- ja sairausinvalidien
liitto ry:n jäsenyhdistyksiä
Kerhot ovat talvilomalla.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki
Puh. (09) 713 990
Faksi (09) 713 787
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut:www.tsil.fi
Pankkiyhteys: Valkeakosken Op
IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
Torstaikerhon kevätkausi 2013 alkaa 10. tammikuuta.
Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 – 15 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Helsinki, kerhohuoneessa Kertsi 4, 4. krs. Tervetuloa mukaan kerhotoimintaan vanhat ja uudet kerholaiset!
Askartelukerhon kevätkausi 2013 alkaa 21. tammikuuta.
Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parillisilla viikoilla
klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5.
Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia; jottei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin (p. 09 713 991) ja varmistaa,
että toimisto on auki.
Tampereen tapaturma- ja
sairausinvalidit ry
Muistio
Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12–15, Näsilinnankatu
22 A 37, 6 kerros, p.(03) 2142 678.
Vuoden 2013 ensimmäinen torstaikerho on 10.1 Domuksella, Pellervonkatu 9, klo 11.
Toimitaan samaan tapaan kuin syksylläkin, seuraa lehti-ilmoituksia muista tapahtumista.
Vuosikokous on 28.2.2013 klo 12.00 Domuksella, alkaen
kahvituksella klo 11.30.
Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2013!
Turun tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2013:
TAMMIKUU:
Sulattelemme joulua ja keräämme voimia uusiin koitoksiin.
HELMIKUU:
11.2 Piknik-risteily m/s Amorella
23.2 Vuosikokous T-talon kokoustiloissa klo 11.00
MAALISKUU:
7.3 Eduskuntaan tutustuminen, lähtö klo 9.00, isäntänä kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hinta vielä avoin.
23.3 Tampereen Työväen Teatterissa iki-ihana operetti ”Kreivitär Mariza”, lähtö klo 10.00, hinta avoin.
HUHTIKUU:
22.4 Iltaristeily Viking Linen uudella Grace-aluksella!
TOUKOKUU:
16.5 Sokkotreffit!!!
BIC-koodi: OKOYFIHH
Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Toimisto: Kulmavuorenkatu 5
00500 Helsinki
ark. klo 12–15
[email protected]
Sos.sihteeri Päivi Koivunen
(09)713991, fax.(09)713787
Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Tsto: Saihokatu 4
40630 Jyväskylä
Pj. Erkki Matikainen
040 5837991
[email protected]
Keravan Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Pirkko Laaksonen
Seunalantie 15 E 63
04200 Kerava
(09) 2944770, 040 7571604
Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Paavo Antikainen
Luolatie 21
70780 Kuopio
040 7537505
[email protected]
Lehden numero Ilmestyy viikolla
1/13
2/13
3/13
4/13
Aineisto liiton
toimistoon viim.
vko 13 (maaliskuussa)
4.3.2013
vko 22 (toukokuussa)
2.5.2013
vko 39 (syyskuussa)
2.9.2013
vko 50 (joulukuussa)
18.11.2013
Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla [email protected], faksilla
p. 09 713 787 tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenk.
5, 00500 Helsinki.
Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain,
mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.
Julkaisija Puh. ja faksi Sähköposti ja kotisivut
Pankkiyhteys
Päätoimittaja
Toimituskunta Toimitussihteeri
Taitto
Paino
ISSN-numero
Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Ritva Korhonen
Loviisankatu 14 B 20
15100 Lahti
044 2610028
[email protected]
Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Pj. Elma Mikkonen
Savonkatu 34 as.24
53100 Lappeenranta
050 542 5145
Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
siht. Pasi Ranki
Rinkelinmäenkuja 4 C 27
13130 Hämeenlinna
050 5722627
[email protected]
Huom! Puuttuvat ja täydentävät tiedot viimeistään tammikuun
aikana.
Lisätietoja: toimisto p. (02) 232 8526 tai Ritva 040 519 8434.
Uusi Invalidi-lehden
aikataulu vuonna 2013
11
Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry
Pj. Eero Salonen
Souranderintie 20 A 10
37100 Nokia
050 5851735
Oulun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Tauno Paakkonen.
Kuivastie 12 B 28
90500 Oulu
044 913 6002
Porin Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anna-Liisa Pahkuri
Toejoenpuistikko 30 D 14
28200 Pori
050 9180111
Rauman Seudun
Tapaturma- ja
Sairausinvalidit ry
Pj. Reino Leino
Kuusistonk. 6 as. 12
26100 Rauma
050 3369124
Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37
33210 Tampere
(03) 2142678
av. ke klo 12–15
Pj. Anja Kivipensas
Ojavainionkatu 4 B 12
33710 Tampere
045 8059 778
Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry
Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79
20100 Turku
avoinna ma ja ke klo 10–14
(02) 232 8526, fax (02) 232
8525
[email protected]
Pj. Kurt Laine
050 3074203
[email protected]
Valkeakosken Ammattitautija Sairausinvalidit ry
Pj. Tuure Hietanen
Harjukatu 5
37600 Valkeakoski
040 7657414
[email protected]
Varkauden Vammaiset ry
Pj. Pekka Tuovinen
Luttilantie 5
78400 Varkaus
0400 185300
Vilppulan Sairausja Tapaturmainvalidit ry
Pj. Anja Ylä-Ajos
Kitusuontie 15
35700 Vilppula
(03) 4716997
050 3138422
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki
toimisto avoinna ark. 8.30–16.00
puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787
[email protected], www.tsil.fi/uusi-invalidi
Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48
BIC-koodi: OKOYFIHH
Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti
puh. 0400 417 390, sp. [email protected]
Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo,
Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka
Marja-Leena Kalkkinen
Asmo Koste
Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
0787-7021
12
Uusi Invalidi 4/2012
Kovaa työtä, urheilua ja ompelua
sekä vammaisten asiaa
Porin Lattomerellä kuusilapsisen pienviljelijäperheen esikoisena syntynyt Aili Pärnä
asustaa nykyisin avaran kerrostaloalueen seitsemännessä
kerroksessa Porin keskustassa.
Valoa, avaruutta ja maisemia
on joka suuntaan.
Mutta väliin mahtuu monta
vaihetta, vaikka metreissä matka syntymäkodista ei olekaan
pitkä. Vuonna 1930 syntyneen
Ailin lapsuus oli niukka, kuten
tuolloin oli tavallista. Äiti oli
kotiapulaisena rikkaassa perheessä ja isä teki pientilan töiden ohessa rakennustöitä.
– Omaa peltoa oli yksi hehtaari, myöhemmin isä osti kaksi hehtaaria lisämaata ja viljeli vuokramaita. Olihan meillä
vilskettä, kun kuusi lasta syntyi kymmenen vuoden aikana.
Olen tehnyt työtä kymmenvuotiaasta, esimerkiksi ajanut
hevosella tilan töissä. Mutta
samalla sain myös ratsastaa, se
oli minulle iso ilo, Aili muistelee lapsuuttaan.
Kovaa työtä
pienestä pitäen
Kansakoulua Aili kävi kuusi vuotta ja sitten kaksi vuotta
ammattikoulua ompelulinjalla. Ompelu oli kiinnostanut jo
pikkutytöstä saakka, sillä omien vaatteiden ompelu oli tärkeää isossa perheessä. Vaatteet
olivat kalliita ja kankaasta pulaa.
– Töihin pääsin 16-vuotiaana Friitalan nahkatehtaalle.
Kuuden kilometrin työmatkan
kuljin jalkaisin, usein juosten.
Oli meillä polkupyörä, muitta kun ei ollut renkaita. Kolmen kuukauden päästä saimme Kansanhuollosta ostoluvan
renkaille.
Seuraava työpaikka oli Porin paitatehdas, jonka leivissä vierähti melkein kymmenen
vuotta.
– Sinä aikana menin naimisiin, ensimmäinen tyttö syntyi ja omakotitalo rakennettiin.
Aina on työtä riittänyt, vain
kaksi vuotta olin välillä pois
sairastelun takia. Mutta silloinkin tein ompelutyötä kotona.
Sairastaminen vei rahaa, joten Ailin oli pakko ottaa mitä
vain tarjolla ollutta työtä. Sitä löytyi rakennusliike Puoli-
Ompelu on ollut Aili Pärnän harrastus pikkutytöstä saakka, taito on äidiltä opittu. – Kun oli puutetta kaikesta, täytyi itse ommella ja korjata vaatteita, hän sanoo. Kuvassa etualalla pitkään palvellut saumuri, takana ihan uusi Elna-ompelukone.
matkalta rapparin apulaisena
ja rakennustelineiden tekijänä.
Homma oli kovaa, mutta tuli
siitä ylimääräistä liksaakin.
– Sitten olin ammattikoululla siivoojana ja pesulassa parina kesänä, kunnes pääsin Sa-
takunnan Osuusteurastamolle,
jossa olinkin 25 vuotta. Aluksi
olin lähettämössä, koska naisia
ei muka voinut ottaa lihanleikkaajiksi. Kun täytin 50 vuotta, onnitteluissa todettiin, että ”olet ensimmäinen nainen
Suomessa, joka on koulutettu
lihanleikkaajaksi”.
Ala on tunnetusti tapaturma-altista. Aili säästyi pieniltä
vammoilta, mutta kaksi kertaa
kävikin pahasti. Niistä on molemmissa käsissä arvet edelleen näkyvissä.
– Elintarvikealalla olin
myös aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Erityisesti on jäänyt mieleen elintarvikealan suuri lakko ja monet lähetystökäynnit Helsingissä.
Vammaistyöhön
kypsässä iässä
– Kuljin ensimmäiseen työpaikkaani Friitalan nahkatehtaalle usein juosten, kesäisin avojaloin. TUL:n seurassakin juoksin
aluksi avojaloin, kunnes seura osti nämä piikkarit, sanoo Alli
Pärnä käsissään piikkarit noin 60 vuoden takaa.
Kun Aili nuorena tyttönä juoksi työmatkoja, hänestä kehittyi
TUL:n piiritason huippujuoksija. Haastattelun aikana hän
hakee vitriinistä yli 60 vuoden
takaiset piikkarit.
– Juoksin aluksi paljain jaloin. 800 metrin piirin ennätyskin on juostu ilman kenkiä.
Sitten TUL:n seura osti minulle nämä piikkarit. Mitaleja
on neljältä vuodelta, sieltä 20
ikävuoden kahta puolta. Olin
monilla TUL:n liittojuhlilla ja
pääsin myös valmentajaleireille Vierumäen ja Pajulahden
opistoihin.
Urheilu jäi perheen perustamisen myötä, eivätkä omat
lapset ole kiinnostuneet urheilusta. Mutta isomummon ilonaihe on pojan kuusivuotias
lapsenlapsi, joka voimistelee,
juoksee, hyppää pituutta ja käy
sirkuskoulua.
Pula- ja sota-ajan lapsuus,
uuttera työelämä, ay-toiminta ja urheilu ovat antaneet Aili
Pärnälle pontta toimintaan Tapaturma- ja sairausinvalidien
liitossa, johon hän tuli mukaan
vuonna 1996 liittyessään Porin
yhdistyksen jäseneksi.
– Aluksi kiersin myymässä arpoja niin innolla, että siinä kului auto ja kuluin itsekin.
Pari vuotta liittymisestä minut
valittiin puheenjohtajaksi, ja
sitä pestiä kesti 10 vuotta. Ehtihän siinä nähdä monenlaista,
nousua ja laskua, mutta kaikesta on selvitty.
Erityisen iloinen Aili on siitä, että yhdistyksen rakas vapaa-ajan paikka Kuntoharju on
kunnossa. Ulkohuussien muuttaminen sisävessoiksi oli iso
Ailin ajama hanke, jossa jäsenistö teki pitkät talkootunnit.
– Kuntoharju on tosi tärkeä
paikka, kun vain jaksaisimme
hoitaa sitä. Mutta onhan meillä
muutakin, kuten joka maanantai kokoontuva askartelukerho.
Nyt on taas joulumyyjäisten
laittaminen iso homma. Laatikot, kakut ja muut ruokatarvikkeet tehdään tilaustyönä.
Oman yhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi Ailin tärkeitä tehtäviä on ollut liittovaltuuston jäsenyys sekä toiminta Porin vammaisneuvostossa. Nyt hän on rivijäsen, mutta
aktiivinen voimiensa mukaan.
Kun ikää on 82 ja remppaa sydämessä, silmissä ja kilpirauhasessa sekä vielä reumavaivaa, niin mielellään suo vastuuta nuoremmille ja terveemmille.
– Olen iloinen, että uusia
vastuunkantajia on löytynyt,
mutta lisää uutta voimaa tarvittaisiin. Ja meidän pitää jaksaa kantaa huolta myös Vähäjärven lomakodista, sillä siellä saamme lepoa, virkistystä ja
tietoa. Vähäjärvi on sellainen
meidän yhteinen koti, Aili Pärnä sanoo.
Teksti ja kuvat:
Hannu Oittinen