Marraskuu 2012 Nro 56 Oikoset - Oulun Ilmailukerho ry:n virallinen kerholehti KOKOUSKUTSU Oulun Ilmailukerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 27.11.2012 klo 18 Ouluhallin 2-kerroksen neuvotteluhuoneessa. Asialistalla mm. - Toimintasuunnitelmat 2013 - Budjetti 2013 - Hinnat kaudelle 2013 - Johtokunnan puheenjohtajan valinta - Johtokunnan erovuorossa olevien jäsenten valinnat - Jaostojen jäsenten valinnat - Muuta perinteistä ja ajankohtaista asiaa Kahvia ja pullaa! Tervetuloa! Johtokunta Huom! Kari Aaltonen ei ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi, joten uudelle puheenjohtajalle on hommia tarjolla. Kokouksessa siis myös OIK:n uuden pj:n valinta, tule paikalle ehdolle, ehdottamaan tai äänestämään! Kaarlo Rajala palkittiin ansiokkaasta urastaan harraste- ja ammattiilmailun parissa SIL:n jakamalla Sammon haarikka -kiertopalkinnolla kevättalvesta 2012. Kuvassa Rajala haarikan kanssa yhden rakennus-projektinsa, Piper Super Cup OHPOK:n edessä Ahmosuolla alkutalvesta 2012. Lue tarkemmin lehden sivulta 11. Kuva: Mikko Kiuttu. Sisällys Päätoimittajan sepustuksia............................................................................................................4 Puheenjohtajan kuulumisia ...........................................................................................................7 Uudistuksia Pudasjärven Ilmailukeskuksen osoitteistoon ........................................... 11 Sammon haarikka Kaarlo Rajalalle .......................................................................................... 11 Purjelentokoneen huoltokurssi Räyskälässä 20.- 21.10.2012..................................... 13 Eräs lento Helsingin TMA:n alta ............................................................................................... 16 Laadukasta harrasteilmailua - yleinen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 ....... 19 Hinnat vuodelle 2013 .................................................................................................................... 21 Oulun Ilmailukerho ry:n tapahtumakalenteri vuodelle 2013 ...................................... 23 Kannen kuvat: Mikko Kiuttu, lennolla kesällä 2012 Oulun Ilmailukerho ry 2012: Puheenjohtaja Aaltonen Kari [email protected] Gsm: 050 313 1215 Sihteeri Kiuttu Mikko [email protected] Gsm: 050 407 8358 Rahastonhoitaja Korhonen Olli [email protected] Gsm: 050 524 7060 Huoltopäällikkö (purjekoneet) Vaulo Ari Gsm: 040 583 6821 OIKOSET päätoimittaja Kiuttu Mikko Gsm: 050 407 8358 Huoltopäällikkö (moottorikoneet) Aaltonen Kari Gsm: 050 313 1215 Webmaster Kangasluoma Kari [email protected] Koulutuspäällikkö Vaulo Ari [email protected] Gsm: 040 583 6821 Nettisivut http://www.oulunilmailukerho.fi Tilinumero SP Optia 460020-26377 4 Päätoimittajan sepustuksia Lentokausi vuosimallia 2012 on takana ja kesän jäljiltä on varmasti monenlaisia ajatuksia mielessä. Ensinnäkin haluaisin nostaa esille muutaman iloisen asian. Kerhomme sai uusia jäseniä peräti kymmenen: Jari Pakarinen, Tuomas Heikkinen, Matti Myllylä, Jouni Lappalainen, Katja Lappalainen, Mikko Rajanen, Jani Hintikka, Erja Neuvonen, Pertti Ollikainen ja Pekka Värmälä. Heistä kuusi ensimmäistä on kuluneen kauden kurssilaisia, joista Jari Pakarinen ja Tuomas Heikkinen saivat lupakirjansa valmiiksi. Erja Neuvonen sai lupakirjansa uudelleen voimaan ja Pekka Värmälä kouluttautui yhdessä Antti Korhosen kanssa hinauslentäjiksi. Antti jo pääsikin loppukesästä kiitettävästi tositoimiin, Pekallakaan ei ole enää montaa kouluhinausta jäljellä. Haluan toivottaa omasta ja kerhon puolesta uudet jäsenet tervetulleiksi yhteisöömme ja onnitella tuoreita lupakirjapilotteja saavutuksestaan. Onnea ja menestystä valitsemallenne tielle!  Heti toisena kohtana on nostettava esiin turvallisuus. Kauden lentoturvallisuus oli suorastaan erinomainen ja siitä suuri kiitos kaikille kerhomme jäsenille. Asian eteen on tehty työtä, joka nyt näyttäisi kantaneen hedelmää. Pieniä puutteita edelleen on, joten työ turvallisuuden eteen jatkuu. Toisaalta se on työtä, jota jatkuvasti pitääkin tehdä ja jonka tulisi olla arkipäivää terveessä lento-organisaatiossa. Liialliseen turvallisuuden tunteeseen emme voi tuudittautua, sillä kyseessä on laji, jossa varmasti sattuu silloin, kun keskittyminen herpaantuu ja turvallisuuden kannalta oleellisista menetelmistä oiotaan. Talven aikana voisimme ensi töiksi lukea uudelleen ajatuksella Lappeteläisen Vesan kevään 2012 OIKosiin kirjoittaman artikkelin lentoturvallisuudesta. Eräs tärkeä mielessä pidettävä asia on, että lajin parissa onnettomuuden ei välttämättä tarvitse tarkoittaa vain ilmassa tapahtuvia tilanteita ja maakuljetusvahinkoja. Se voi tarkoittaa myös sairaskohtausta tai kentällä tapahtuvaa onnettomuutta, jolloin lähellä olevien ihmisten ensiaputaidoista ja asianmukaisesta toiminnasta voi olla korvaamatonta hyötyä. Tästä syystä onkin suunniteltu, että tulevan talven aikana järjestettäisiin kerhoilta ensiaputeemalla, tai sitten suoraan ensiapukurssi jonain viikonloppuna. Kausi jätti jälkeensä myös spekulaatioita toimintamääristä. Ne olivat moneen vuoteen alhaisimmat. Syitä on varmasti useita enkä ala tässä sen tarkemmin spekuloimaan niitä. Osa syistä on todennäköisesti sellaisia, joihin emme voi itse 5 vaikuttaa millään tavalla. Niitä lienevät esimerkiksi sääolot, epävarmuudet työmarkkinoilla ja pitemmän ajan vaihtelut toimintamäärissä (heikkoja kesiä on ollut ennenkin..). Asiaa on kuitenkin purjelentojaostossa ja johtokunnassa pohdittu paljonkin ja on pyritty löytämään kohtia, joihin voimme vaikuttaa. Nämä pohdinnat johtavat toivottavasti näkyviin tuloksiin jo ensi kautena. Toimintaa on tarkoitus monipuolistaa ja toiminnan järjestämistä hajauttaa leveämmälle sektorille. Yksi kaavailtu uudistus on esimerkiksi peruskurssin jälkeinen vapaaehtoinen jatkokurssi, jonka tarkempi rakenteellinen ja sisällöllinen suunnittelu on tällä hetkellä käynnissä opettajien, purjelentojaoston ja johtokunnan keskuudessa. Kerhon taloudellinen tilanne on kuitenkin tällä hetkellä hyvä heikosta kaudesta huolimatta, ja se on ehkä tässä kohtaa tärkein yksittäinen muuttuja. Muutoksia on tapahtunut toimintasuunnitelmien lisäksi kerhon kalustostrategioissa. DG500:n tyyppikoulutusohjelma käytännössä reformoitiin viime talvena, ja kauden aikana saatujen kokemusten valossa uudistus oli onnistunut. Käytännössä uuden mallin mukaan DG500 on kone, jolla harjoitellaan yksipaikkaisia liukkaampia koneita varten, kun aiemmin tilanne oli juuri päinvastoin. Tällä tähdätään siihen, että liukkaampi kone saadaan opettajan valvonnassa hallintaan, jolloin yksipaikkaiseen tehokoneeseen on turvallisempi siirtyä. DG300 laitettiin nyt syksyn aikana myyntiin ja tilalle on tavoitteena hankkia nykyaikaisempi yksipaikkainen tehokone. Tällöin tyyppikoulutusohjelma palvelee myös tulevaa kalustouudistusta paremmin. Muiden koneiden suhteen tyyppikoulutuskäytäntöjä on niin ikään tarkistettu, mutta ne on todettu toimiviksi. Kerhomme on kohtaamassa myös suurehkoja muutoksia lähiaikoina. Suurin lienee puheenjohtajan vaihdos. Kari Aaltonen jättäytyy tehtävästään 12 vuoden kunniakkaan puheenjohtajauran jälkeen. Haluan lämpimästi kiittää Karia ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä kerhomme eteen ja tiedän, että näihin kiitoksiin yhtyy minun lisäkseni kerhomme nykyinen 140 henkinen jäsenistö sekä toimijoita myös useista muista kerhoista. Tarkemmin Karin puheenjohtajavuosista ja -kokemuksista voitte lukea hänen omasta kirjoituksestaan myöhemmin tässä lehdessä. Muita muutoksia tulee olemaan koulutuslupauudistus, joka toteutuu keväällä 2013. Se tulee olemaan uusien eurooppalaisten koulutusvaatimusten mukainen, joten lentokoulutuksen sisältöön tullee erinäisiä muutoksia. Myös kalustokysymykset ovat pinnalla, kuten jo aiemmin mainitsin. Samoin kerhomme huoltokäytäntöjä on talvea 6 vasten uudistettu ja uudesta toimintamallista kerätään kokemuksia. Lisäksi ensi kesänä Pudasjärvellä on Suviseurat, jolloin kenttä on pari viikkoa kiinni, ja joudumme toimimaan tuon ajan evakossa. Mikään uudistus ei tapahdu kuitenkaan itsestään, joten kaikkien työpanosta tarvitaan tulevien muutosten eteen. Paljon puhuttu talkoohenki on vähintään yhtä arvokasta tulevaisuudessa kuin tähänkin asti, eikä aktiivinen osallistuminen kerhon yhteisiin haasteisiin ole koskaan kiellettyä. Mitä useampi toimija, sitä vähemmän työtä yhden harteilla kannettavaksi. Ei siis muuta kuin ylös, ulos ja pikkujoul.. tarkoitin huoltohommiin!! Hyvää tulevaa talvea kaikille, -Mikko Kansikuvan lennolle valmistautumista kesällä 2012, lähtörivissä mm. Pekka Pitkänen OH-954:llä ja Olli Korhonen etualalla OH-280:lla. 7 Puheenjohtajan kuulumisia Tarmokkaalle ja motivoituneelle kerhoaktiiville mukavia, mielenkiintoisia ja haastavia puheenjohtajan hommia tarjolla! Kun olen tässä puheenjohtajan pestissä jo muutaman viimevuoden ollut ”jatkoajalla” ja opetellut sanomaan ei, katson, että nyt on vihdoinkin hyvä aika vaihtaa puheenjohtaja uuteen ja paremmalla motivaatiolla varustettuun. Mitään dramatiikkaa päätökseeni ei liity, mutta kun Suomen perustuslaissa rajoitetaan presidentin kaudetkin 12 vuoteen, niin varmasti se on ihan riittävä aika myös tällaisen kerhon puheenjohtajalle. Mielestäni tilanne kerhossa on myös tällä hetkellä ihan kohtuullisen hyvällä ja kehityskelpoisella mallilla. Itsellänikään ei ole tällä hetkellä mitään luvattuja kerhoprojekteja kesken, joten katsoin voivani ihan rauhallisin mielin ja hyvällä omatunnolla jättää nämä hommat ja voisin kokeilla taas vaihteeksi kerhon rivijäsenyyttä. Rivijäsenenä olen ollut viimeksi 80-luvun lopulla, ennen purjelentojaoston jäsenyyttä ja noin kymmenvuotista sihteerin uraa. Tuskin maltan odottaa, miltä ”normaali” ilmailun harrastaminen tuntuu. Apuna ja tukena olen kyllä tarvittaessa jatkossakin kaikissa puheenjohtajan, sihteerin ja muiden toimihenkilöiden hommiin liittyvissä asioissa. Tulen myös varmasti muistuttamaan tyyliin: ”tämä ja tämäkin pitäisi tehdä siihen ja siihen päivään mennessä”. Ja kysyä minulta myös saa jatkossakin asiaa kuin asiaa ja vastaan sekä autan aina mielelläni sen mitä osaan. Kerhon touhuissa viettämääni lähes neljännesvuosisataan mahtuu monenlaista, sekä nostavaa, että laskevaa. 90-luvun alkupuolen laman jälkimainingeissa kerhokin kävi aika syvällä taloudellisesti ja kalustollisesti. Toimintamalleja ja sopivaa strategiaa haettiin. Välillä kokeiltiin pärjätäänkö ilman omaa hinauskonetta ja jossain välissä jouduttiin kalustoa jopa myymään, jotta saadaan laskuja maksettua. Oltiin myös jopa luottotilien ja vekseleiden varassa. Purjekoneita oli heikoimmassa tilanteessa vain kolme ja välillä ei ollut omia huoltotilojakaan. Aktiivista kerho- ja lentotoimintaa onneksi pyöritettiin ihan onnistuneesti. Purjelento oli myös ihan kohtuullisen vetovoimaista ja kiinnostavaa, joten koulutus pyöri ja kerhoon virtasi uusia innokkaita ilmailijoita, joista onneksi osa myös jäi harrastuksen pariin. Mukavassa porukassa on myös aina ollut kiva touhuta ja lentämisen ohella on myös tehty monenlaista talkoo-, varainhankinta- ja rakennustoimintaa, huvitoiminnasta ja mukavista iltanuotiohetkistä puhumattakaan, kuten kerhon perinteeseen 8 kuuluu. Näkyviä todisteita löytyy Ahmosuolta ja Pudasjärveltä ja siitä, että OIK on edelleenkin vireä ja toimiva noin 140 jäsenen yhdistys. Muutokset tällaisessa kerhossa ei tosiaankaan tapahdu nopeasti, josta pari hyvää esimerkkiä: Jo kerhoon tullessani vuonna -88, kuulin, että kerhossa oli tavoitteena toisen 2paikkaisen koneen hankinta. No DG500 saatiin sitten lopulta hankittua kaudeksi 2007. Myös toista Junior -harjoituskonetta haikailtiin kerhourani alkuvuosilta lähtien ja sehän saatiin sitten lopulta kaudeksi 2010. Joten pitkäjänteistä toimintaa tämä kerhotoiminta on ja huonomminkin voisi asiat tänä päivänä olla, joskin varmasti myös paremminkin. Kantavana voimana minun kerhossa oloni aikana on aina ollut hyvä yhteishenki, joka on auttanut huonompienkin aikojen ja joskus jopa ikävienkin tapahtumien ylitse. No ennen oli ennen ja nyt on nyt, joten palataanpa nykyaikaan. Mennyt kesä oli toimintaluvuiltaan ja keleiltäänkin pieni pettymys ja paineita hintojen korotuksille on lähes joka alueella, mutta seuraavassa myös jotain positiivisiakin huomioita. Taloustilanteemme on onneksi mielestäni edelleenkin aika hyvä, eikä hinnoittelumme ilmeisesti ihan pielessä ole tulevaisuuttakaan ajatellen. Olemme viime vuosina saaneet kasvatettua kaluston lukumäärää ja laatuakin, uusineet hinauskoneemme tekniikkaa ja varustelua ja omaisuus on muutenkin lisääntynyt. Tilillä on ollut kokoajan riittävästi rahaa laskujen maksua varten ja olemme lyhentäneet joka vuosi lainaa 8000 eur/v suunnitelmien mukaisesti. Lainaa on muutenkin tällä hetkellä kohtalaisen vähän ja talous on kestänyt viimevuosien valitettavan useat konevauriot lisäkustannuksineen. Jäsenmääräkin on ollut hienoisessa kasvussa. Vaikka hinnat tuntuvat jatkuvasti viime vuosina nousseen, itse asiassa meillä kuluneen kauden polttoaineen valmisteveroton hinta jopa hiukan laski viimevuodesta. Öljyä ja hinauskoneen varaosia on saatu hankittua myös aikaisempaa halvemmalla. Vakuutuksien hinnatkin on asettuneet nykyiselle tasolle ja jopa hiukan laskeneet muutaman vuoden takaisista. Normaalit huollot ja pienet remontit on saatu tehtyä kerhotöinä. Pieni ongelma on kuitenkin toimintalukujen ja aktiivijoukon hiipuminen sekä kaluston vanheneminen, jotka asettaa kuitenkin paineita hinnan korotuksille. Rahalla ei kuitenkaan meidän toiminnassa kaikkea saa, vaikka kuinka haluttaisiin. Toimintamme ylläpito vaatii aina myös kerholaisten raakaa työtä ja 9 esimerkiksi sitä, että lento-, huolto- ja talkoopäivinä porukkaa on riittävästi yhtä aikaa paikalla. Suurimmat haasteemme, mahdollisuutemme ja työsarkamme ovat ilmeisesti tällä hetkellä kerholaisten aktivoimisessa, tehtävien hoidossa ja jakamisessa useammille henkilöille, omaisuudesta ja kalustosta huolehtimisessa, lentokelpoisuuksien ylläpidossa ja ennakoivassa huoltotoiminnassa. Koneiden lisäksi meillä on myös huolehdittavana yllättävän iso muu omaisuus, kuten hallit, huoltotilat, muut kerhotilat, kuljetuskalusto, laskuvarjot ja paljon muuta. Unohtaa ei myöskään sovi kerhotoimintaan ja koneisiin liittyvää kasvanutta byrokratiaa. Myös toimintasuunnitelmien käytännön toteutuksissa sekä tiedotuksessa on varmasti aina parantamisen mahdollisuuksia. Onneksi noissa edellä mainitussa ei ole kuitenkaan mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ja iso osa kerhotoiminnasta on yleensä muutenkin mukavaa puuhastelua, joten eipä vaivuta ainakaan synkkyyteen, vaan otetaan oppia menneistä ja parannetaan jatkossa.  Positiivinen asia noihinkin liittyen on jo esimerkiksi nyt käyttöönotetut huoltotiimit ja vastuuhenkilöt, tehtävälistat sekä aktiivisuutensa osoittaneet muutamat ahkerat kerholaiset. Toivottavasti positiivisia kerhoaktivisteja saadaan rinkiin jatkossa entistä enemmän. Runtin Ville koosti muutaman kerholaisen avustuksella myös hyvän tehtävälistan koneidemme ja muun omaisuutemme huoltoon, korjauksiin ja varusteluun liittyen. Myös kerho- ja toimitilamme kaipaa huolenpitoa, josta esimerkkinä Ahmosuon huoltohallin räystäät, seinien ja katon levytys, ylimääräisten romujen siivous ja kierrätys, huoltotilojen siistinä pitäminen ja kunnostus. Kaarihallikin alkaisi kaipaamaan jo maalausta ja vähän muutakin remonttia. Pudasjärvelläkin olisi monenlaista hommaa tarjolla saunalla, konekatoksella ja nuotiopaikalla. Tuo lista löytyy nyt myös Ahmosuon huoltotilasta, josta kuka tahansa voi poimia itselleen sopivia tehtäviä. Kannattaa myös muistaa, että ilmailuenergiaa ei kannata missään nimessä tuhlata mihinkään keskinäisiin nahisteluihin tai muuhun ylimääräisiin turhanpäiväisyyksiin. Tuota energiaa tarvitaan kyllä ihan riittävästi monenlaisiin pakollisiin ilmailuun ja kerhotoimintaan liittyviin haasteisiin. Lisäksi ilmailuharrastuksen suola on kirjava lentäjäporukka monenlaisine tietoineen, taitoineen, mielipiteineen ja toimintatapoineen, joten kannattaa 10 noistakin poimia positiivinen energia ja jättää mahdolliset omaan korvaan kuulostavat negatiiviset asiat ja ”heitot” omaan arvoonsa. Vaikka purjelentotoiminta koetaan joskus työlääksi ja nykypäivänä on monia paljon helpompia kilpailevia harrastuslajeja jopa ilmailussa, voi tuo olla myös vahvuutemme. Harvassa yksilölajin harrastuksessa on tällaista yhteisöllisyyttä, jossa yhteen hiileen puhaltaminen ja kaverin auttaminen oman toiminnan ohessa tuottaa näkyviä tuloksia. Kun ihmiset joskus vääjäämättä kyllästyvät netteihin ja tietokoneen kanssa nyhjäämiseen, tällaisille ”oikean elämän” harrastuksille on varmasti kysyntää, jos vain sitä oikein osaamme myydä ja markkinoida. Saamme olla kyllä harrastuksestamme ja kerhostamme ylpeitä. Uskon ja toivon, että hommat hoituu Oulun Ilmailukerhossa hyvässä hengessä jatkossakin ja saamme uusia harrastajiakin mukaan. Kiitokset vielä kaikille kerholaisille näistä kuluneista puheenjohtajavuosista ja osoitetusta luottamuksesta. Pääsääntöisesti on ollut todella mukava hoitaa näitä kerhohommia ja päivääkään en vaihtaisi pois. Mitä nyt ehkä jonkun aamu- tai iltapäivän ;-) Kerholaisille toivon viisasta puheenjohtajan valintaa ja uudelle puheenjohtajalle sekä koko kerholle menestystä myös tuleville vuosille. mietiskeli ja toivotteli Kari A PURJELENTO – ympäristöystävällistä ilmailua aurinkoenergiaa hyödyntäen Oulun Ilmailukerho ry on perinteinen, mutta myös aikaansa seuraava purjelentokerho. Lentokalustona kerholla on tällä hetkellä kaksi kaksipaikkaista koulu- ja jatkokoulutuskonetta sekä kolme yksipaikkaista teho- ja harjoituskonetta sekä yksi moottorikone hinauskoneena. Keväisin ja syksyisin toiminta tapahtuu Ahmosuon lentokentällä Oulun Pikkaralassa. Kesäkuukaudet kerho toimii Pudasjärven Ilmailukeskuksessa. Kerho järjestää aktiivisesti myös purjelentokoulutusta sekä tutustumis- ja esittelykursseja kaksipaikkaisella purjekoneella. Lisätietoa: http://www.oulunilmailukerho.fi Kari Aaltonen, puheenjohtaja, [email protected] p. 050 3131 215 11 Uudistuksia Pudasjärven Ilmailukeskuksen osoitteistoon Teksti ja kuva: Mikko Kiuttu Viime elokuussa sikajuhlien aikana, tarkemmin ottaen 11.8.2012 nimettiin Pudasjärven lentopaikalle OIK:n leirialueelle uusi tie. Tieviitta paljastettiin noin 50-päisen juhlaväen läsnä ollessa. Kyseinen tie kääntyy Lentäjän sääpyörän kohdalta kohti itää ja kulkee aina Kaunolalle asti. Tuolla matkalla tie ohittaa monta rakennelmaa, mm. useita mökkejä, hienon kodan, purjelennon MMkisapaikkojen etäisyysviitat, Orpokodin ja pari roskakatosta. Näitä kaikkia rakennelmia yhdistää yksi tekijä, rakennusmestari Matti Melamies. Monet rakennelmista ovat täysin hänen käsialaansa ja muissakin on nähtävissä hänen kätten jälkensä. Oikeastaan, missä tahansa kenttäalueella liikkuu, ei Matin käden jälkeen voi olla törmäämättä. Hänen panoksensa ilmailukeskuksen puitteiden eteen on ollut valtava koko sen ajan, kun OIK on Pudasjärvellä majaillut. Sen johdosta Matin kunniaksi päätettiin pystyttää jotain pysyvää ja näkyvää ja lopulta päädyttiin nimeämään alussa mainittu tie Melamatintieksi. Suurkiitokset Matille vuosikymmenien aikana tehdystä työpanoksesta sekä Oulun että Pudasjärven Ilmailukerhojen puolesta! Sammon haarikka Kaarlo Rajalalle Teksti: Mikko Kiuttu, Kaarlo Rajala Kuvat: Mikko Jaakkola Suomen Ilmailuliitto jakaa vuosittaisena kiertopalkintona Sammon haarikan henkilölle, joka pitkäaikaisella työllään on edistänyt suomalaista harrasteilmaalusrakentamista, antiikki- tai museorakentamista tai muulla tavalla 12 merkittävästi edistänyt näitä aloja. Ilmailuliiton Experimental talvipäivillä 3.4.3.2012 haarikka luovutettiin Kaarlo Rajalalle, kerhomme vanhimmalle edelleen lentävälle ja viimeisenä yksipaikkaiskoulutuksen saaneelle jäsenelle. Haarikan päätyminen Kallelle ei varmastikaan tullut kenellekään Kallea tuntevalle yllätyksenä, vaan haarikan voi sanoa menneen oikeaan osoitteeseen. Erilaisia suurempia lentokoneiden rakennustyöprojekteja Kallelle on kertynyt uran aikana yli kolmekymmentä ja lisäksi muutostöitä, suksi- ja kellukeasennuksia ja normaaleja huoltotöitä lukemattomia - ensimmäisten kokemusten ollessa peräisin jo vuodelta 1953! Koneiden rakennustyön valvontaprojekteja on ollut niin ikään kymmeniä. Kalle on antanut myös koulutusta suunnittelussa, rakennustöissä, järjestelmissä ja varustelussa. Vaikka lista on loputtoman pitkä, ei se ole kuitenkaan vielä riittävän pitkä, hakusessa on nimittäin seuraava projekti mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. Kallen lentourasta kirjoitettiin OIKosissa nro 53, mutta mainittakoon tässä, että voimassa ovat yhä ultra-, mopu-, pursi- ja PPL-lupakirjat sekä kansallinen ja kansainvälinen EASA Osa-66 mekaanikon lupakirja. Toiminta jatkuu kaikilla sektoreilla enemmän tai vähemmän aktiivisesti riippuen ilmoista, fiilingistä, mielenkiinnosta tai ilmailijoiden ja kavereiden lievästä painostuksesta. Vielä ei kuulemma sanota ”empä rupia”, vaan kokemusta tulee jatkossakin kertymään nykyisin kirjoissa olevien yli 10 300 lentotunnin ja 31 000 laskun päälle. Hauskuutta rajoittaa ainoastaan pilviin nousseet kustannukset. Tällainen sitoutuminen ilmailuun tuntuu jo lähipiirissäkin. Kallen ja Ritvan kultahääpäiviä vietettiin 15.9.2012 ja Kallen sanoin ”röökynältä joka pystyy elämään yhdessä 50 v yleisilmailijan kanssa kysytään kyllä kovaa luonnetta”. ”Tässä tapauksessa sitä kuitenkin riittää, sillä vaimo on Kauhavalta eli puukkojen tasangolta kotoisin”, Kalle lisää. Joskus Kalle on myös kuitannut, että tuli sotasaaliina Ilmasotakoulun ajoilta. Luonnollisesti pilke silmäkulmassa. Joka tapauksessa hatunnosto myös lähisukulaisille kun ovat antaneet Kallen tuoda arvokkaan panoksensa suomalaiseen harrasteilmailuun. Mitä sitten jatkossa? Kultamaiden lennot hiipuvat, kun alue on kaivettu valmiiksi ja kaivospenkan kentästä ei kukaan huolehdi. ”Pitänee harkita, lapiomiehen paikka olisi varma. Mieli tekis rakentaa tai entisöidä yksipaikkainen esim. PIK 11 Tumppu. Pari aihiota on kiikarissa”, Kalle pohtii. PIK 5:n rakennus OIK:ssa oli aikoinaan Kallelle hyvää praktiikkaa, rakenteet samaa tasoa. ”Olemme katselleet myös kerrostalohuoneistoa senioriasunnoksi ja harkinneet Oulunsalon 13 kiinteistön myyntiä. Talo erinomainen ilmailijalle. Modernit asuintilat, puutarhamallinen iso hoidettu piha ja piharakennuksessa tee se itse / experimental verstas ja toimisto. Pursikone mahtuu sisään ja putkelle parkkipaikka. Paikka ei julkisesti myynnissä mutta katsellaan sopivaa ostajaa, samoin kiinteistönhoidon koneille ja laitteille” Kalle jatkaa. Kotiaskareet alkavat kuitenkin tuntua ylimääräisiltä ja ne kaipaisivat helpotusta. Myös huoltovälineistä ja työkaluista Kalle raskii jo osin luopua, sopiva arsenaali on kuitenkin jemmattuna uuden asuntoauton persuuksiin sopivaa tilaisuutta odottamaan. Kuvat: Kaksi rakennusprojektia ovat olleet Kallelle erityisen mieluisia: Bellanca Scout OH-BJK, joka toi mitalisijan vuonna 2007 ja Cessna 172 OH-CGI, joka palkittiin vuoden rakennusprojektina Experimental-päivillä Jämillä vuonna 2009. Purjelentokoneen huoltokurssi Räyskälässä 20.- 21.10.2012 Teksti: Tommi Rantala Kuvat: Mikko Kiuttu Tämän syksyn kurssilla oli yhteensä neljä osallistujaa, Oulusta mukaan lähti minä ja Ville Runtti. Ajatus meidän osallistumisesta kurssille syntyi jo aikaisin keväällä kun olimme ensimmäistä kertaa aktiivisesti mukana kerhon huoltotoiminnassa. Asiaa mietittyämme selvisi että EASA kuviot ovat vielä sen verran auki että kurssin suorittamalla ja kaksoiskuittaamalla vuosihuollon olisi vielä mahdollisuus päästä harrastehuoltajalistalle. Kurssi oli hyvin teoriapainotteinen ja työharjoittelu tehdään vuosihuoltojen ohessa omassa kerhossa, kokeneemman huoltajan valvonnassa. Ohjelma oli jaettu neljään luentoon joiden pitäjinä toimi SUIO:n henkilökunnasta Matti 14 Huoviala ja Markku Kuusisto. Luentojen aiheina oli huollon valmistelu, huoltotyön suorittaminen, mittaukset ja viimeisenä kevyt sipaisu Part M:ää. Tässä jutussa kertailen mitä minulle jäi kurssista mieleen. Kirjoitus ei siis ole ohje huoltojen suorittamiseen, ja saattaa sisältää jopa virheitä. Nykyaikaisen purjekoneen vuosihuolto tai –tarkastus, miten se koneen manuaalissa ilmaistaan, on vain koneen kunnon valvontaa ja ylläpitoa. Ohjeet huoltoon löytyy koneen huoltomanuaalista, sekä niistä bulletiineista ja AD:sta joissa on vuosihuoltoon liittyviä toimenpiteitä. Huollon valmistelussa tulee tarkastaa AD:t, bulletiinit, huoltomanuaa-lin ajantasaisuus ja valvot-tujen osien käyttöikä. Jos näissä ilmenee jotain korjattavaa niin silloin puhutaan jo korjaustoimista, jotka eivät kuulu vuosihuollon piiriin. Suositeltavaa olisi tehdä tiedossa olevat korjaustoimenpiteet ennen huollon aloittamista. Jos muita vikoja ei ilmene, niin huolto voidaan kuitata suoritetuksi välittömästi. Huoltoja Ahmosuolla talvella 2009. Huoltotöiden suorittamiseen kuuluu erinäisiä mittauksia, tarkastuksia ja rasvauksia, joiden suorittamiseen on hyvä varautua oikeilla työkaluilla ja aineilla. Esimerkiksi huoltomanuaali voi määrätä tietyn rasvan, tai väärällä ruuviavaimella saa ruuvin kannan todella helposti pilalle. Kannattaa myös huomata että spray-tyyppinen öljy leviää helposti muuallekin kuin rasvattavaan kohteeseen. Huolto kannattaa myös suunnitella siten että voit suorittaa joko koko huollon tai huoltotoimenpiteen kerralla, ettei käy niin että koneet puretaan syksyllä ja keväällä mietitään mistähän tämäkin osa on? Mittaukset vaativat erityisesti tarkkaavaisuutta ja järjestelyt pitää olla sellaiset, että mittaus voidaan luotettavasti toistaa samalla tavalla joka huollossa. Huomatkaa jos huoltaja suorittaa tarkkaavaisuutta vaativaa toimenpidettä älä häiritse häntä, kuten et häiritse päivätarkastustakaan suorittavaa. 15 Haluaisin muistuttaa myös että purjelentokonetta täytyy aktiivisesti ylläpitää myös huoltojen välillä. Ylläpitoon kuuluu oikeanlainen säilytys ja puhtaus. Eikä pieni vahauskaan silloin tällöin ole pahitteeksi. Varsinkin Pudasjärvellä kun koneita säilytetään ulkona, olisi hyvä muistaa käyttää koneiden peitteitä. Kurssi oli siis kaiken Juha Haapajärvi suorittamassa päivätarkastusta kaikkiaan todella hyödylPudasjärvellä kesällä 2009. linen, varsinkin painotus mittauksiin oli minusta hyvä valinta. Purjekoneet ovat mekaanisesti niin yksinkertaisia että teoriapainotteinen kurssi on riittävän hyvä. Vaikeimmat asiat kuitenkin tuntuvat olevan paperityössä. Ahmosuolta löytyy kurssimateriaalit myös jäsenille luettavaksi, kerhon kirjastosta löytyy myös Marko Winbladin tekemät luentomonisteet joihin osa meidänkin kurssin luennoista perustuivat. Bonuksena saimme illalla vielä Villen kanssa paljon oppia kilpa- ja matkalentämisestä kun M.Kuusisto innostui kertomaan miten hän on harjoitellut ja harjoittelee erilaisia tehtäviä. Puchaczin jarrujen huoltoa lentokauden aikana Pudasjärvellä kesällä 2012. 16 Eräs lento Helsingin TMA:n alta Teksti: Janne Asikkala Se oli toukokuun lopulla. Edellisenä viikonloppuna oli ollut hyvät säät ja pari keikkaa tullut viikonloppuna lennettyä. Ennusteet näyttivät hyvän sään jatkuvan ja tiistaille 29.5. ihan pommikeliä. Sehän oli tietysti työpäivä! Maanantai-iltana termiikkiennuste näytti oikein hyvää keliä koko Etelä-Suomeen, joten houkutus pitää lentopäivä työpäivän sijaan oli kohtuullisen korkea. Tiistai-aamu valkeni kuitenkin harmaana, mutta ennusteet lupasivat kuitenkin sitä kuuluisaa ”ladonovikeliä”. Päätin kuitenkin olla uhraamatta työuraani ja lähteä töihin, kun kuitenkin näytti vähän harmaalta. Töissä sitten huomasin miten hyviä työkavereita onkaan. Kerroin tietysti aamulla, että ennusteet ovat luvanneet kevään parasta keliä. Työkaverit vain kyselivät, että mitä siellä töissä oikein teen? Eihän noita kelejä kuitenkaan ole niin usein, että se mitenkään työntekoa haittaisi. Se oli sitten liikaa, totesin päivän työt tehdyksi ja päätin lähteä kohti Nummelaa. Matkalla Nummelaan mietin, että saapa nähdä onko koneita vapaana. Ennusteet olivat niin hyvät. Lensin Helsingin ilmailukerhon kalustolla ja siellä oli yleensä aina ollut kone vapaana viikonloppunakin, joten olin aika toiveikas koneen suhteen. Ennuste oli kuitenkin ollut liian hyvä ja kaikki koneet oli varattu. Pelastuksena kuitenkin oli, että vallitseva sää ei tiennyt ennusteesta. Nummelassa keli ei kehittynyt ennusteen mukaan vaan siellä oli täysi pilvikatto kentän päällä. Yhden hinauksen olin nähnyt kun ajelin kentälle. Purtsikka ei räpsähtänyt takaisinkaan, joten pilvikaton alla oli keliä. Kentältä katsottuna näytti siltä, että pilvilautan reuna olisi kentän päällä ihan kohta ja silloin olisi hyvä hetki startata. Odotellessamme keliä kentän reunalla, tapahtui konevarauksissa muutoksia. Sainkin itselleni koneen. Se oli HeIK:n Discus. Siinäpä olikin sitten sellainen kone, että tarvittiin vähän käsikirjan lukemista ennen lentoa, kertauksena nopeudet ja sakkausominaisuudet. Laskin olikin sellainen, että vaikka sainkin hyvän koulutuksen päätin olla koskematta siihen. Se näytti kaiken tarpeellisen ja omasta PDAsta näki kaikki loput. Siinä laskinta ihmetellessä sääkin alkoi pikkuhiljaa lunastaa lupauksiaan. Aurinko alkoi pilkottaa pilvien lomasta ja se aiheutti hinausjonon muodostumista Nummelan lähtöpaikalle. En ollut jonossa ihan ensimmäisenä 17 kun ajattelin, että olisi hyvä saada joku paikallinen noston merkiksi. Hinausvuoroni tuli, hinauslippu avustajalle, kabiini kiinni ja lentoonlähtötarkastus. Kaikki oli ok, ei kun menoksi. Startti oli aikaan 14:55. Hinaus oli mukavan miellyttävän tasainen, ei kovin hyvää siis luvannut. Irrotus normaalisti 500 m ja 2 sekuntia mietittiin, että mihin sitä suuntaisi. Oikealla Nummelan kylän päällä näkyi Twini kiertävän ja varmaankin nostossa, sinne siis. Pienen hakemisen kautta nosto löytyikin. Twini nousi yläpuolella ja hinu meni hakemaan seuraa asiakasta. Nousin siinä pikkuhiljaa ylemmäs ja ihmettelin samalla, että mistä varjometriin saa ääntä. Ei ollut volumenappia. Kirosin siinä hiljaa mielessäni koko mittarin suunnittelijan, volume on nimittäin valikon alla eikä edes sen ensimmäisen alavalikon. Sain mittariin ääntä ja sen jälkeen ilmatilan tarkkailu parani. Lisäksi huomasin, että alkaa olla korkeutta ihan riittävästi, 1100 m, jolla tullaan Helsingin TMAn alarajalle Nummelan kohdalla. Jonnekin täytyi siis lähteä. Suunta ei ollut ihan selvä, kun aurinko ei vieläkään paistanut. Kentän länsipuolella oli kuitenkin koneita pilven alla, joten sinne siis. Siellä ei kuitenkaan ollut mitään, joten häntä koipien välissä takaisin prisman yläpuolelle. Siellä oli vielä se sama nosto joka vei hinauksesta ylös. Taas ylös ja nokka kohti Lohjaa, jonne paistoi aurinko ja keli oli hyvän näköistä. Lohjalta alkoi sitten varsinainen purjelentäminen. Siellä pääsi ylös kun ei oltu enää TMA:n alla. Pilvenpohjat olivat n. 1500 m ja nostot olivat kehittyneet ihan hyviksi. Lohjalta nokka kohti Kiikalaa ja matka alkoi. Kiikalan eteläpuolelta löytyi päivän ensimmäinen yli 3 m/s keskinosto. Siinä taas pohjiin ja menoksi. Matka jatkui kohti Oripäätä ja siinä hyvässä kelissä liidellessä alkoi PDA kesken kaiken huutamaan ”airspace”. Tätä ei olekaan Pudasjärvellä ihan heti sattunut (myöhemmin Moskiitorallissa selvisi miksi). Turun TMA siellä kummitteli edessäpäin. Olin ajanut vähän liian etelään ja olin viistämässä TMA:lle. Pudasjärvellä on tottunut suhaamaan minne vaan, eikä ilmatilasta ole tarvinnut paljon välittää (sitä kun on siellä aika reilusti). Turun TMA oli kuitenkin kohtuullisen helposti väistettävissä. Keliä oli joka puolella ja se oli hyvää. Turun TMA:ta väistäessäni huomasin mukavannäköisen pilvijonon menevän noin Räyskälän suuntaan. Jono näytti toimivalta, joten sinne siis. Someron luoteispuolella, ylös pilvirajaan ja kohti Räyskälää. Jono kuitenkin kääntyi Somerniemen kohdalla etelään päin, joten Räyskälä jäi pohjoispuolelle. Vähän reilun HC-matkan verran tuli kuitenkin liidettyä, ennen kuin PDA herjasi taas ”airspace” nyt vastaa tuli Helsingin TMA. Nummela oli varannut G-alueet TMA:sta, joten sen sisälle olisi voinut mennä. Päätin kuitenkin lähteä takaisin 18 kohti länttä. Siellä otin kohteeksi Forssan. Pilvijono veikin hyvin kohti Forssaa, mutta loppui sitten n. 10 km ennen sitä. Täytyi siis miettiä uutta suunnitelmaa. Kello oli jo 17, kun liikkeelle oli päästy myöhään. Käänsin nokan kohti Someroa ja vaihdoin jonoa vähän etelämmäksi. Someron pohjoispuolella olikin sitten oikea nosto 4,5 m/s alhaalta ylös. Meinasi jo vääntyä Discuksen varjometristä viisari. Sitten taas tuli PDA:lta herjaa ”airspace”. Tällä kertaa tuli yläraja vastaan, eli lentoväylän alaraja. Totesin vain, että kyllä se Etelä-Suomessa lentäminen on ahdistavaa kun koko ajan joku raja paukkuu. Koska raja tuli vastaan, sitten vaan nokka alas ja liitoon. Kävin Ypäjällä vielä kääntymässä ja sitten suuntasin nokan kohti Nummelaa. Vähän vajaa 100 km liitoa ja yksi nosto, keli siis oli edelleen mitä parhain. Ilta oli kuitenkin jo tulossa. Nummelaa lähestyessäni ja korkeuksien ollessa vielä hyvät päätin vielä käydä kiertämässä Lohjanjärven ennen laskuun menoa. Keli oli alkanut jo hiipua ja varjometrin viisarin taipuminen ei ollut enää ongelma. Nostoja kuitenkin oli, mutta pilvet olivat kasvaneet isoiksi. Noston löytäminen tai nostavan linjan löytäminen oli jo vähän haastavaa. Lohjanjärven kierroksen lopussa löysin vielä noston ja katselin kun toinen HeIK kone, LS4, lensi alapuolella. Huikkasin radioon, että löysin noston, mutta se viesti ei saavuttanut LS4 pilottia. Katselin kuitenkin aikani ja löytyihän se nosto LS:llekin. Siinä ylös ja kohti Nummelaa. Korkeutta oli vain sen verran paljon, että en meinannut millään päästä TMA alle vaikka vauhtia oli jo reippaanpuoleisesti. Totesin, että Discus liitää ihan hyvin kuivanakin. Sain kuitenkin korkeudet tärvättyä ja pääsin lähestymään kenttää. Siellä ei paljon ollut liikennettä ja minulla oli varaa kiertää kenttä, kuten korpikentällä kuuluu ja tehdä normaali laskukierros ja lasku. Laskun jälkeen kone työnnettiin kentän reunalle, kuljetusvehkeet paikoilleen ja kone hallille. Hallilla oli vuorossa kirjojen (koneen ja oma)täyttäminen, koneenpesu ja Nummelan erikoisuus, hallin ovien nostaminen paikoilleen. Se lentopäivä olikin pulkassa. Juttelin vielä LS4:sen pilotin kanssa ja kysyin pitikö käydä matalalla siellä Lohjalla ja vastaus oli, että piti käydä. Lentokeikka oli kaiken kaikkiaan mahtava vähän reilut 300 km matkaa vajaaseen neljään tuntiin. Harvoin pääsee lentämään sellaisessa kelissä, vaikka se antoikin odottaa itseään pitkälle iltapäivään. Vähän harmitti ilmatilan ahtaus, mutta eipä se ollut se rajoittava tekijä. Sama päivänä Kristian Roine lensi 790 km Räyskälästä, jossa keli aukesi heti aamusta. 19 Laadukasta harrasteilmailua - yleinen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Kerho jatkaa edelleen laadukkaan harrasteilmailutoiminnan kehittämistä tavoitteena mahdollisuudet elämyksiin ja irtautumiseen arjen asioista sekä myös mahdollisuus mukavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kerhossa pidetään tärkeänä harrastuksen kehittämistä järjestelmällisellä koulutuksella, joka tarjoaa kasvamisen ja kehittymisen mahdollisuuden. Lentotoiminta Kerhon lentotoiminta on pääasiassa purjelentoa ja sitä tukevaa hinauslentotoimintaa. Toiminta muodostuu normaalin lentotoiminnan ohella järjestetystä koulutuksesta sekä erilaisista tapahtumista. Lentotoiminta aloitetaan Ahmosuolla heti olosuhteiden salliessa huhtikuun lopulla. Kesäkausi vietetään perinteisesti Pudasjärvellä leirillä, lukuunotttamatta Suviseurojen aikaa, jolloin kenttä on tämän hetkisen tiedon mukaan suljettuna 20.6.-4.7. välisen ajan. Tuolloin tavoitteemme on toimia Ylivieskan lentokentällä. PohjoisSuomen purjelennon matkalentotapahtuma Moskiito Ralli järjestetään tällä kertaa poikkeuksellisesti heinäkuussa. Syyskuussa lennetään vielä muutamana viikonloppuna Ahmosuolta säiden salliessa. Kerholaisilla on mahdollisuus käyttää kerhon purjelentokalustoa osallistuessaan erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin, kuten esimerkiksi aaltolentoleirille PohjoisRuotsin Kebnekaiselle ja purjelentotapahtumiin eripuolilla Suomea. Johtokunnan ennakkolupa tarvitaan kuitenkin aina. Samaten koneen käytöstä maksetaan syyskokouksen vahvistama ”kisamaksu”. Kalusto Kerholla on käytettävissään ja jäsenille vuokrattavissa kuusi hyväkuntoista purjelentokonetta eli peruskoulukone Puchacz ja jatkokoulukone DG-500 Trainer sekä neljä harjoituskonetta (DG-300, kaksi Junioria ja Ka6Cr) maakuljetuskalustoineen. Hinauslentoja varten kerholla on tarkoitukseen modifioitu moottorilentokone Rallye MS893A Mod. ”Potnapekka”. Kerholla on käyttävissään Pudasjärven Ilmailukeskuksessa myös V48 hinausvintturi, joka on vuokrattuna vintturin omistajilta vinttausmaksuun perustuvalla hinnoittelulla. Toimintapaikat Lentotoiminta tapahtuu pääasiassa Oulun Ahmosuolla ja Pudasjärven Ilmailukeskuksessa sekä Pudasjärven Suviseurojen vaatiman kentän sulkemisen ajan poikkeuksellisesti myös Ylivieskan lentokentällä. Koneet säilytetään ja huolletaan talvikaudella kerhon tiloissa Ahmosuolla. Ahmosuon lentokenttää ja toimintaedellytyksiä pyritään kehittämään yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Lentoturvallisuuden parantamiseksi olisi edelleenkin tarpeen kuivattaa kapean kiitotien reuna-alueet rullaus- ja laskukelpoisiksi. Lennokki- ja liidinharrastajien sekä muiden kentän käyttäjien kanssa sovitaan pelisäännöt kentän yhteiskäytöstä purjelentotoiminnan aikana. 20 Kerho on edelleen aktiivisesti mukana Pudasjärven Ilmailukeskuksen kehittämisessä yhteistyössä Pudasjärven kaupungin ja muiden kenttää käyttävien kerhojen ja tahojen kanssa. Samaten toimitaan yhteistyössä Suviseurojen järjestäjien sekä kenttää käyttävien moottoriurheilijoiden kanssa. Suviseurojen vaatimista rakennus- ja kenttätöistä pyritään saamaan yhteistä hyötyä myös kentän harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi jatkossa. Pudasjärven konekatoksen ja vanhan kerhorakennuksen katot pyritään uusimaan tulevan kesäkauden aikana. Suviseurat on myös olleet kiinnostuneita vuokraamaan kerhon tiloja ja konekatosta, joten selvitellään myös, josko Suviseurojen rakennusprojektista olisi apuja tähän. Talous Hinnoittelussa pääperiaatteena pidetään, että kaiken toiminnan tulee kattaa siitä aiheutuvat kulut ja otetaan huomioon myös mahdollisuus toiminnan kehittämiseen, hyvään laatuun ja kalustoon. Erinäisten kulujen kasvun ja hiukan hiipuneiden toimintalukujen sekä tulevien Suviseurojen aiheuttaman mahdollisen lentotoiminnan vähenemisen vuoksi lähesä kaikkia lentotoimintaan liittyviä maksuja joudutaan hiukan korottamaan. Korotukset ovat noin +10% luokkaa. Purjelennon konevuokrissa suositaan edelleenkin kausimaksua. Myös aktiiviseen varainhankintaan panostetaan ja mm. Pudasjärven konekatoksen kattoremonttiin pyritään hakemaan rahoitusta jäseniltä ja yhteistyökumppaneilta. Jatkokoulutus- ja harjoituskoneiden rahoitukseen otettua lainaa lyhennetään suunnitellusti lainasopimuksen mukaisesti. Muu toiminta Kerho tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti verkkosivuillaan (www.oulunilmailukerho.fi) ja ajankohtaisia tiedotuksia lähetetään aina tarvittaessa sekä sähköpostin ja tekstiviestien välityksellä. OIKOSET-kerholehti julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Ilmailuharrastuksen tunnettavuutta lisätään esittelemällä toimintaa lentokentillä ja tiedottamalla tiedotusvälineille eri tapahtumista. Vuoden aikana järjestetään harrasteilmailun esittelytilaisuuksia yhdessä muiden oululaisten ilmailukerhojen kanssa. Heinäkuussa osallistutaan myös Pudasjärvellä mahdollisesti järjestettävään kansainvälisen ”Sunny Nights Fly-In” ilmailutapahtuman järjestelyihin. Kerho osallistuu Suomen Ilmailuliiton, Suomen Urheiluilmailuopiston, Trafin ja Finavian koulutus- ja muihin tilaisuuksiin ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen tähdäten sekä yhteistoiminnan kehittämiseksi pidetään yhteyttä myös muihin pohjoissuomalaisiin kerhoihin, lennonjohtoon ja Ilmavoimiin. Kerhossa toimii huvitoimikunta, joka järjestää vuoden mittaan kerhoiltoja ja muita viihtyisiä tilaisuuksia kuten esimerkiksi elokuiset Sikajuhlat ja pikkujoulut. Oulun Ilmailukerho ry:n johtokunta 21 Hinnat vuodelle 2013 Kurssi-, hinaus- ja vakuutusmaksut Kohde Hinta Huom. Purjelentokurssi 2300 € lento-osa 2100 €, teoria 200 € + OIK- ja SILjäsenmaksut. Sis. materiaalin, vakuutusmaksun, 60 koululentoa sekä ao. kesän purjekonevuokrat. Kurssille tullessa liityttävä OIK:n jäseneksi. Esittelykurssi purjelentokoneella Purjelennon tutustumiskurssi (Huom. ei ”polttariyllätyslentoja” esittelytai tutustumiskursseilla!) 100 € / lento Sis. teoria, hinaus 500m + 15 min. lento 250 € Sis. teoriaa, 2 lentoa sekä kerhon jäsenmaksun loppuvuodeksi (ei SIL). Lennot 3 – 25, 1000€. Pilvilentokurssi 50 € + hinaukset ja konevuokrat. Hinaus 500 m OH-SDA:lla (Huom. mahdolliset vuokrahinauskoneet hinnoitellaan erikseen). 28 € = Kaksi hinausta laskukierrokseen (sis. myös konevuokran laskukierrokseen). Hinaus yli 500 m osalta 5 € / alkava 100m Vintturihinaus 15 € Yksi hinaus Vakuutusmaksu (purjekoneet) 70 € Tarkoitettu pääsääntöisesti kaikille, jotka lentävät harjoituslentoja kerhon purjekoneilla. Ks. myös vaihtoehtoinen vuokrahinta ja kausikortti. Konevuokrat OH-954 DG500, OH-832 Puchacz, OH-743 ja OH-744 Junior, OH-239 Ka6Cr, OH-926 DG-300 30 € /h (tai 60 € /h) Konevuokrat minuuttien tarkkuudella vakuutusmaksun maksaneille (suluissa hinta, jos vakuutusmaksua ei ole erikseen maksettu). Kausikortti purjekonevuokrille 450 € ja vakuutusmaksulle /lentokausi Kattaa lentokauden konevuokrat ja tää vakuutusmaksun. ”Kisamaksu” purjekoneille Jos kone viedään kisoihin/leirille pois kotikentältä Tarkoitettu hinauslentäjien harjoitus- , kertaus- ja tyyppilentoihin. Moottorikonevuokra - OH-SDA Rallye 200 € /kone, kisa, leiri 150 € /h Huom! Muuttuneet hinnat kursivoitu ja vahvennettu. 22 Jäsenmaksut Aikuinen 35 € / vuosi Nuoriso- ja perhejäsen 20 € / vuosi Ainaisjäsen 350 € (= 10 x jäsenmaksu) Kannatusjäsenyys (yritys) 350 € / vuosi Yrityksille ja yhteisöille. Kaluston säilytysmaksut EFAH hallivuokra (kylmä)moottorikoneet, purjekoneet kasattuna 450 € / v, 330 € / talvi, 65 € / kk, 25 € / viikko Kerhon jäsenille ja tilojen salliessa muille kerhoille. Purjekoneet (purettuna) 40 € / kk Kerhon jäsenille. Perä- ja asuntovaunut, autot, 100 € / talvi moottorikelkat, siivet, rungot yms. EFAH huoltotilan vuokra 450 € / v tai (lämmin) - vain purjekoneet 65 € / kk Kerhon jäsenille (vain, jos hallissa on tilaa, lentokoneet etusijalla). Kerhon jäsenille. Vuosimaksu kattaa myös kesällä säilytyksen kaarihallissa. Leirimaksut Leirimaksu / perhekunta 30 € / kesä tai Sis. leirialueen palvelut ja rantasaunan. 3 € / vrk Sähkömaksu / perhekunta 70 € / kesä tai Vain OIK:n leirialueen sähköpaikat. 7,0 € / vrk Sähköliittymä 120 € Sis. ensimmäisen kesän kulutuksen ja oikeuttaa jatkossa "/kesä"-maksuun. Kerhokämpän "Orpokodin" yöpymismaksu 5 € / vrk tai 60 € / kesä Huom. koko kesän maksu ei anna etuoikeutta petipaikkaan. Lentäjän majan sauna 3,5 € / hlö Lentäjän majan suihku 3 € /hlö Vaunupaikat leirialueen itäpäässä 12 € / vrk Kaupunki päättää, OIK tilittää tarvittaessa Kaupunki päättää, OIK tilittää tarvittaessa Pudasjärven kaupungin paikkoja, varmistettava Huom! Muuttuneet hinnat kursivoitu ja vahvennettu. 23 Oulun Ilmailukerho vuodelle 2013 Kuukausi HUHTI Toiminta LENTOPAIKAT JA LENTOKAUSI: - Ahmosuo 27.4.-4.5. ja 8.9.-22.9. - Pudasjärvi 4.5.-16.6., 6.7.-8.9. - Ylivieska 17.6.-5.7. KOULUTUS: - teoriakurssi huhti-toukokuussa Peruskurssien ajankohdat varmistuu ennen lentokauden alkua: - 1. kurssi, kesäkuussa - 2. kurssi, EFPU heinäkuussa Esittely- / tutustumiskursseja viikonloppuisin tarvittaessa Jatkokoulutus: - Moskiito Ralli 10.7.-14.7.2013 - vintturikoulutusta ?? - pilvilentokurssit muun koulutuksen ohessa MUUT TAPAHTUMAT: - kevätkokous maaliskuun lopulla - lentokauden avajaiset 27.4.2013 EFAH - Sikajuhlat EFPU 10.8.2013 - lentokauden päättäjäiset 22.9.2013 - pikkujoulut marras-joulukuussa - syyskokous marraskuun lopulla TOUKO ry:n KESÄ tapahtumakalenteri HEINÄ ELO SYYS Muita tapahtumia: - Kaamospäivät ?? - Purjelennon pakkasparlamentti - Aaltolentoleiri vko 14, Kebnekaise - Sunny Nights Fly-In - Pudasjärvi heinäkuun alussa? Jari Pakarinen valmistautumassa kurssin ensimmäisille yksinlennoilleen yksinlentotarkkarin jälkeen kesällä 2012, avustamassa Erja Neuvonen, Juha Kähkölä ja Mikko Kiuttu. Kuva: Pekka Pitkänen. 24 OIK:n pikkujoulut lauantaina 17.11. klo 18 ravintola Perlassa! Ohjelmassa jouluruoka, hupaista ohjelmaa sekä mukavaa yhdessäoloa! Ilmoittautumiset Ville Runtille sähköpostitse [email protected] Osallistumismaksu 25 € maksetaan pikkujouluihin mennessä huvitoimikunnan tilille ”574092-255615”. Lämpimästi tervetuloa! -Huvitoimikunta