Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet? Vammaisasiamies, hankekoordinaattori: Paula Pietilä Email: [email protected] www.esok.fi http://www.utu.fi/opiskelu/opinnot/vammaisopiskelija/ind ex.html Lähtökuoppia • Mahdollisuus osallistua koulutukseen jo sinällään tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sosiaalisesti ja taloudellisesti • Vammaisten ja erilaisten oppijoiden määrä kasvaa tasaisesti korkea-asteen oppilaitoksissa, Euroopassa kasvu n. 20-30% vuosittain Pohjoismaissa autismin kirjoon kuuluvien opiskelijoiden ja mielenterveyskuntoutujien määrä kasvaa suhteessa eniten Lähtökuoppia • Saavutettavuus/esteettömyys rakentuu ja toteutuu vaihtelevasti oppilaitosten sisällä ja niiden välillä, kansallisesti ja kansainvälisesti Tavoitteiden ja tilanteen hahmottamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa ja hyviä käytäntöjä • Edellyttää yhteistä kokemista ja jakamista 4 Mistä on inklusiivinen opiskeluympäristö tehty? • Oppilaitoksen fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet •Ilmapiiri: Asenteet ja arvostukset • Tiedottaminen: Vuorovaikutus, viestintä ja opetusmateriaalit • Pedagogiikka: Koetellut käytännöt, toimintatavat, kulttuuri • Ohjaus: Neuvonta ja koulutus •Opiskelijatoiminta (opiskelijakunnat, vapaa-ajan toiminta) HALUTESSA TIEDEKUNTA TAI LAITOS ALAVIITTEESEEN • Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet Rakennuspuita • Tiedostaminen ja sitoutuminen: ”Sitä mitä ei tiedä, ei myöskään voi ottaa huomioon.” - Johto keskeisessä roolissa - Selkeä työnjako oppilaitoksessa: - Esteettömyyden edistäminen ei voi olla kaikkien tai vain yhden ihmisen vastuulla - Henkilöstökoulutus avainasemassa - Tavoitteiden kirjaaminen ja seuranta Rakennuspuita • Käytännöt: - Opetussuunnitelmat ja toteutus käytännössä: Onko opetusmateriaali saatavissa etukäteen saavutettavassa muodossa? Onko käytössä vaihtoehtoisia suoritustapoja? Onko aikaa/resursseja kysymyksille, tarkennuksille, ohjaukselle? • Yhteisön jaettu ymmärrys oppimista tukevista käytännöistä ja niiden toteutuksesta Rakennuspuita • Politiikat: - Miten inkluusio/ yhteisöllisyys näkyy strategioissa/toimintasuunnitelmissa? - Miten vammaisten/erilaisten oppijoiden osallisuus näkyy oppilaitoksen näissä asiakirjoissa ja oppilaitoksen päätöksenteossa? Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet? • Asenteet ja toimintakulttuuri: - Monenlaisuuden kokeminen voimavaraksi - Valmius ajatella uudelleen yhteisön/yksilön toimintakäytäntöjä: Voiko seminaariesityksen suorittaa muulla tavoin kuin puhumalla? Vammainen opiskelija ei ollut koskaan kotona joutunut tiskaamaan, mutta kansanopiston keittiövuorossa oli pakko opetella Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet? • Rakenteet ja resurssit: • Lainsäädäntö: Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat opinnot katsotaan usein harrastusluonteisiksi, koska ne eivät johda suoraan tutkintoon tai ammattiin Opiskelija ei saa esim. vpl:n palveluja tai kansaneläkelaitoksen tukitoimia, jotka on tarkoitettu opiskeluun • Yhdenvertaisuus laki velvoittaa koulutuksen järjestäjää ryhtymään kohtuullisiin mukautuksiin, mutta soveltamiskäytäntöjä ei vielä ole Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet? • Oppilaitosten esteettömyystyöllä ei ole vielä pysyvää rahoituspohjaa, vaan toiminta pääosin projektiluonteista Pitkäntähtäimen tavoitteiden asettaminen vaikeaa, toimijoiden vaihtuminen aiheuttaa haasteita Toisaalta: Pakottaa etsimään erilaisia yhteistyötahoja ja toimimaan yhdessä
© Copyright 2024