Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet?
Vammaisasiamies, hankekoordinaattori: Paula Pietilä
Email: [email protected]
www.esok.fi
http://www.utu.fi/opiskelu/opinnot/vammaisopiskelija/ind
ex.html
Lähtökuoppia
• Mahdollisuus osallistua koulutukseen jo sinällään
tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sosiaalisesti
ja taloudellisesti
• Vammaisten ja erilaisten oppijoiden määrä
kasvaa tasaisesti korkea-asteen oppilaitoksissa,
Euroopassa kasvu n. 20-30% vuosittain
Pohjoismaissa autismin kirjoon kuuluvien
opiskelijoiden ja mielenterveyskuntoutujien määrä
kasvaa suhteessa eniten
Lähtökuoppia
• Saavutettavuus/esteettömyys rakentuu ja
toteutuu vaihtelevasti oppilaitosten sisällä ja
niiden välillä, kansallisesti ja kansainvälisesti
Tavoitteiden ja tilanteen hahmottamiseksi
tarvitaan tutkittua tietoa ja hyviä käytäntöjä
• Edellyttää yhteistä kokemista ja jakamista
4
Mistä on inklusiivinen opiskeluympäristö tehty?
• Oppilaitoksen
fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet
•Ilmapiiri: Asenteet ja arvostukset
• Tiedottaminen: Vuorovaikutus, viestintä ja
opetusmateriaalit
• Pedagogiikka: Koetellut käytännöt, toimintatavat,
kulttuuri
• Ohjaus: Neuvonta ja koulutus
•Opiskelijatoiminta (opiskelijakunnat, vapaa-ajan
toiminta)
HALUTESSA TIEDEKUNTA TAI LAITOS ALAVIITTEESEEN
• Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet
Rakennuspuita
• Tiedostaminen ja sitoutuminen:
”Sitä mitä ei tiedä, ei myöskään voi ottaa
huomioon.”
- Johto keskeisessä roolissa
- Selkeä työnjako oppilaitoksessa:
- Esteettömyyden edistäminen ei voi olla kaikkien
tai vain yhden ihmisen vastuulla
- Henkilöstökoulutus avainasemassa
- Tavoitteiden kirjaaminen ja seuranta
Rakennuspuita
• Käytännöt:
- Opetussuunnitelmat ja toteutus käytännössä:
Onko opetusmateriaali saatavissa etukäteen
saavutettavassa muodossa?
Onko käytössä vaihtoehtoisia suoritustapoja?
Onko aikaa/resursseja kysymyksille,
tarkennuksille, ohjaukselle?
• Yhteisön jaettu ymmärrys oppimista tukevista
käytännöistä ja niiden toteutuksesta
Rakennuspuita
• Politiikat:
- Miten inkluusio/ yhteisöllisyys näkyy
strategioissa/toimintasuunnitelmissa?
- Miten vammaisten/erilaisten oppijoiden osallisuus
näkyy oppilaitoksen näissä asiakirjoissa ja
oppilaitoksen päätöksenteossa?
Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet?
•
Asenteet ja toimintakulttuuri:
- Monenlaisuuden kokeminen voimavaraksi
- Valmius ajatella uudelleen yhteisön/yksilön
toimintakäytäntöjä:
Voiko seminaariesityksen suorittaa muulla tavoin
kuin puhumalla?
Vammainen opiskelija ei ollut koskaan kotona
joutunut tiskaamaan, mutta kansanopiston
keittiövuorossa oli pakko opetella
Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet?
• Rakenteet ja resurssit:
• Lainsäädäntö:
Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat opinnot
katsotaan usein harrastusluonteisiksi, koska ne
eivät johda suoraan tutkintoon tai ammattiin
Opiskelija ei saa esim. vpl:n palveluja tai
kansaneläkelaitoksen tukitoimia, jotka on
tarkoitettu opiskeluun
• Yhdenvertaisuus laki velvoittaa koulutuksen
järjestäjää ryhtymään kohtuullisiin mukautuksiin,
mutta soveltamiskäytäntöjä ei vielä ole
Inklusiivisen opiskeluyhteisön haasteet?
• Oppilaitosten esteettömyystyöllä ei ole vielä
pysyvää rahoituspohjaa, vaan toiminta pääosin
projektiluonteista
Pitkäntähtäimen tavoitteiden asettaminen
vaikeaa, toimijoiden vaihtuminen aiheuttaa
haasteita
Toisaalta: Pakottaa etsimään erilaisia
yhteistyötahoja ja toimimaan yhdessä