Avaa tästä uusin lehti - Turun Seudun Selkäyhdistys ry

SELKÄLEHTI
T U R U N
S E U D U N
S E L K Ä Y H D I S T Y S
R Y
4 l 2014 JÄSENLEHTI
TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry
SELK
T U R
U N
ÄLEH
S E U
D U
N
Postiosoite:
Yliopistonkatu 19
20100 TURKU
Puhelin 040 525 1739
www.turunselkayhdistys.fi
[email protected]
TI
S E L
K Ä
Y H
D I S
T Y S
R Y
SELKÄLEHTI
ISSN 1456-8667
4 20
14
Jäsenlehti
Päätoimittaja: Pirkko Heino
Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764
Aineistot:
[email protected]
Taitto:
Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457
Paino:
Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina

JÄSEN
LEHTI
Turun Seudun Selkäyhdistyksen
SELKÄNEUVONTAA
Valtakunnallinen neuvontapuhelin
maanantaisin klo 10–12
puh. 045 125 1115
TUKIPUHELIN
päivystää torstaisin klo 17 – 19 numerossa
040 558 1025
Turun TULE-tietokeskus tarjoaa
neuvontaa ja ohjausta tuki- ja
liikuntaelinsairauksien
ennaltaehkäisyyn sekä
tietoa itsehoitomahdollisuuksista.
TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa.
Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia.
Aukioloajat:
Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15
Keskiviikkoisin klo 10-17
Maanantaisin ja perjantaisin suljettu
www.tule.fi
[email protected]
p. 044 744 7085
Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19
(Mehiläisen talon sisäkäytävä).
SELKÄLEHTI
3
Puheenjohtajan palsta
JUHLAVUOSI
LOPUILLAAN,
TYÖ JATKUU
Tämä vuosi on lopuillaan. Enää on muutama päivä
vuoden suureen juhlaan, Jouluun. Kuluva vuosi on yhdistyksemme toiminnan 30-vuotisjuhlavuosi, mitä on
vietetty työn merkeissä. Vuosi vaihtuu, mutta työmme
selkäsairaiden ja selän hyvinvoinnin tueksi jatkuu.
Kolmekymmentä vuotta sitten yhdistyksemme oli
ensimmäinen selän hyvinvoinnin parantamiseksi perustettu yhdistys Suomessa. Nyt eri puolilla maatamme on 32 selkäyhdistystä. Pohjoisin on Napapiirin
Selkäyhdistys ja etelästä löytyy yhdistyksiä mm. pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Kotkassa.
Suomen Selkäliitto perustettiin vuonna 1988, siis
neljä vuotta oman yhdistyksemme perustamisen jälkeen. Turun yhdistys liittyi liittoon kuitenkin vasta
vuonna 1996, kun saimme enemmän tietoa sen toiminnasta ja mahdollisuuksista viedä selkäasiaa eteenpäin valtakunnallisesti. Siitä lähtien yhdistyksellä on
myös ollut edustus liiton hallituksessa.
Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon erilaista toimintaa, paljon luottamushenkilöitä, paljon
jäseniä, paljon aktiivisia osallistujia eri toimintoihin,
paljon tilaisuuksia ja tapahtumia, paljon tiedotusta ja
paljon kaikkea muuta. Kaikesta tästä haluan kiittää
jokaista toimintaan tavalla tai toisella osallistunutta.
Jokainen on omalla panoksellaan vienyt toimintaa
eteenpäin. Kiitos!
Jokainen jäsen ansaitsee kiitoksen olemalla mukana
yhdistyksessä. Ilman teitä ei olisi yhdistystäkään. Kiitos mukana olosta ja tervetuloa osallistumaan!
Raha-automaattiyhdistys on arvostanut työtämme
myöntämällä rahoituksen muutama vuosi sitten toteutettuun ”Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun” -projektille sekä nykyiselle ”TULE tutuksi” – projektille. Turun kaupungin liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimet
ovat myös vuosien varrella tukeneet toimintaamme.
Selkälehden julkaisemisen mahdollistavat monet
kaupalliset tukijamme ilmoittelemalla lehdissämme ja
yksi yksityinen säätiö vuotuisella avustuksellaan. Liikuntatoiminta on suurin toimintamuotomme. Niin on
ollut alusta asti ja niin tulee varmaan olemaan jatkossakin. Säännöllinen liikunta ja tutuiksi tulleiden liikuntakavereiden vertaistuki saavat ryhmäläiset liikkeelle
niin syksyn sateissa, talven pakkasissa kuin kevään auringossakin. Selkäliiton ja samalla yhdistyksemme ensi
vuoden toimintateema ”liikuta selkäsi kuntoon” tukee
tämän toimintamuodon kehittämistä ja lisäämistä resurssien mukaan.
Turun TULE- tietokeskuksen toiminta jatkuu entiseen tapaan. Keskuksesta saa tietoa, neuvoja ja ohjeita selän ja muiden tuki- ja liikuntaelinten itsehoitoon.
Keskus järjestää myös tiedotustilaisuuksia, on mukana monenlaisissa tapahtumissa ja jalkautuu esim.
kauppakeskuksiin. Keskus toimii ihan Turun keskustassa, osoitteessa Yliopistonkatu 19, ns. Mehiläisen
kauppakäytävä.
Pian kirjoitamme vuosiluvun 2015. Yleensä sanotaan, että uusi vuosi tuo mukanaan uudet kujeet.
Yhdistyksessä uskomme kuitenkin hyväksi luotuun
toimintapohjaan ja jatkamme nykyisiä toimintoja.
Kaikki uudet ideat ovat toki tervetulleita ja niitä voi
välittää kotisivumme tai hallituksen jäsenten kautta.
Kaikkeen emme voi vastata, mutta kaikki toivomukset
käsitellään hallituksessa.
Toivotan kaikille jäsenille perheineen, kaikille tämän lehden lukijoille ja kaikille toimintamme tukijoille oikein mukavaa ja rauhallista Joulua sekä hyvää
ja menestyksellistä uutta vuotta!
Pirkko Heino
puheenjohtaja
SELKÄLEHTI
4
Onnitteluruno 30-vuotiaalle yhdistykselle
Vajaa 20 vuotta oli yhdistyksellä matkaa
kun toimintaa saatiin palkatulla jatkaa.
Näin kertoo Selkälehti silloin
kun itse mainitun tehtävän aloittaa aioin.
On nimeä vaihdettu yhteen kertaan
ja projektia hallittu jo moneen kertaan
vaan ytimenä toimissa taattuna kulkee
liikunta, jumpat, retket ja teatterit
ne kaupunkilaiset monetkin tuntee.
Lehteä tehdään – toimintamuotona ainutlaatuista
tarinaa, kuvaa, ohjetta monenmoista.
Vaik enimmäkseen suunnittelu koville ottaa
on synnytetty julkaisu, jossa Miiankin runottaa.
Hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä
touhua, tekemistä
jo kolkyt vuotta.
Onnea tänään ja saman verran jatkoon
matkalle kaikille samaan muotoon.
12.11.2014
Pirjo Ailanto
selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija
Turun Seudun Selkäyhdistyksen täyttäessä 30 vuotta, sitä kävivät onnittelemassa
Vakka-Suomen Selkäyhdistyksestä Aimo
Hellsten (oik) ja Aino Komulainen (vas.).
Keskellä onnittelun vastaanottanut yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Heino.
SELKÄLEHTI
5
ERILAISIET DIEETIT VERTAILUSSA
Ravinto vaikuttaa eliniän pituuteen ja terveiden elinvuosien määrään. Tätä tosiseikkaa tuskin kukaan enää kiistää. Sen sijaan siitä,
millainen on terveellisin ruokavalio, esitetään runsaasti erilasia näkemyksiä. Usein ne ovat täysin tai
ainakin osittain ristiriidassa keskenään. Moni valitseekin ruokansa
pelkästään makumieltymysten perusteella, kun ei osaa päättää, kenen esittämiä suosituksia uskoisi.
Jotta asiaan saataisiin lisää selvyyttä, Yalen yliopiston tutkijoita
pyydettiin vertailemaan erilasia
dieettejä käyttäen lähtökohtana
pelkästään tutkimuksiin perustuvia tietoja. Dieetteihin kuuluivat
vähärasvainen, vähähiilihydraattinen ja Välimeren dieetti sekä
kivikauden ruokavalio (paleodieetti), GI-dieetti ja vegaanidieetti.
Monet niistä ovat tulleet tutuiksi
kirjoista, lehtien palstoilta ja TVohjelmista myös Suomessa.
Mikään dieetti ei selvästi
muita parempi
Vertailun lopputulos oli se, ettei
mitään dieettiä voitu nimetä selvästi muita paremmaksi. Monessa
dieetissä suositeltiin käyttämään
erittäin paljon tiettyjä ruoka-aineita. Toisaalta saatettiin jyrkästi
kieltää eräiden muiden ruoka-aineiden käyttö. Näille suosituksille
ja kielloille ei löytynyt tutkimuksista perusteita.
Hyvin vähärasvainen ruokavalio ei ollut terveyden kannalta
parempi kuin reilusti terveellistä
kasviöljyä ja kalaa sisältävä Välimeren ruokavalio. Myöskään vähähiilihydraattinen ”karppaajien”
suosima dieetti ei ollut parempi
kuin runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja sisältävä dieetti.
Jotkut vannovat kivikauden ruokavalion nimeen, mutta väitteille
sen terveellisyydestä ei löytynyt
tukea. Sisältäähän se paljon lihaa, jonka runsaaseen syömiseen
liittyy terveysriskejä. Tutkijat huomauttivat, että nykypäivänä liha
on monin tavoin erilaista kuin
kivikaudella syöty riistaeläinten
liha. Lisäksi kyseistä ruokavaliota on käytännössä mahdoton
toteuttaa, koska valtaosa kivikauden riistaeläimistä ja kasveista on
kuollut sukupuuttoon.
Kasvikset, luonnollisuus ja kohtuus
- hyvän ruokavalion perusta
Tutkijoiden mukaan tietyt yleispiirteet ruokavaliossa ovat terveyden kannalta tärkeitä. Sen sijaan tiukat säännöt ja rajoitukset
ovat hyödyttömiä ja siten turhia.
Terveyttä edistää parhaiten ruokavalio, joka sisältää paljon ja
monipuolisesti kasviksia. Myös
täysjyväviljan sekä pähkinöiden
ja siementen käyttö on hyödyksi.
Kun ruokavalio on muiltakin osin
monipuolinen ja ravitsemuksellisesti riittävä, se ehkäisee erityisesti sydän- ja verisuoni- sekä syöpäsairauksia.
Tutkijoiden mukaan ruokavalion tulisi koostua luonnollista
ja vähän prosessoiduista ruokaaineista, jotka sisältävät mahdollisimman vähän suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa sekä
sokeria. Niistä valtaosa saadaan
teollisista elintarvikkeista, joiden
käyttöä karsimalla ruokavalio paranee. Artikkelissa painotetaan lisäksi syömisen kohtuullisuutta. Se
sisältyy myös tutkijoiden kiteytykseen hyvästä ruokavaliosta: ”Syö
kohtuullisesti ja enimmäkseen
kasviksia”.
Tutkijat esittävät, että ravinnosta
ja terveydestä puhuttaessa tulisi
korostaa niitä asioita, jotka perustuvat varmasti tutkittuun tietoon, eivätkä uskomuksiin, niin
kuin usein tapahtuu. Lisäksi pitää
myöntää se tosiasia, että ravintoon
ja terveyteen liittyy paljon asioita,
joista ei ole vielä olemassa luotettavaa tietoa. Tutkittavaa siis riittää
myös tulevaisuudessa!
Lähde:
Katz DL, Meller S. Can we say
what diet is best for health? Annu
Rev Public Health 2014;35:83103.
Kirjoittaja:
Dosentti, FT, johtava tutkija
Paula Hakala
Kelan tutkimusosasto
Artikkeli on muokattu aikaisemmin julkaistun artikkelin pohjalta (Millainen on
terveyden kannalta paras ruokavalio? Ravitsemuskatsaus 2014;1:11).
SELKÄLEHTI
6
Hoitoja ja muita
kokemuksia Haapsalussa
O
lin vaimoni Anjan
kanssa
alkusyksyllä
viikon kylpylämatkalla Viron Haapsalussa.
Ikaalisten Matkatoimiston Raumalta lähtenyt bussi poimi meidät
sunnuntaiaamuna Turun linja-autoasemalta klo 7 ja vei Tallinnan
lautalle Helsingissä. Laukut tulivat
lahden yli samassa autossa. Viron
kielen ihmettely alkoi jo laivassa,
kyltti kannella kertoi: ”Suitsetamine kahjustab tervist!” Noudatimme tätä varoitusta, emmekä
kahjustaneet terveyttämme suitsettamalla. Aluksessa oli runsaasti
väkeä, ja runsaasti näytti laivoja
kulkevan Suomenlahdella niin
pohjoisen ja etelän väliä kuin idän
ja lännen linjaakin.
Vain kahden tunnin merimatkan jälkeen olimme jo Tallinnan
satamassa. Siellä siirsimme laukut
bussiin, joka oli tuonut Suomeen
palaavaa porukkaa Haapsalusta ja
vei meidät sinne. Kulku kesti puolentoista tuntia. Kun loppumatkan
tietyöt valmistuvat, aika lyhenee
tuntuvasti.
Kylpylämme oli neuvostoaikana
rakennettu, mutta niistä päivistä
remontoitu Laine. Huoneemme
ranskalaisine parvekkeineen oli
ylimmässä neljännessä kerroksessa. Sieltä oli hyvä näköala vieressä
olevalle Väike Viikille eli Pienelle lahdelle. Majoituksen taso oli
ihan mukava, paitsi vuode jo liian
paljon nukuttu, joten sain selkäni
kipeäksi. Lääkkeeksi toivat kyllä ripeästi vanerilevyn ja kaksi petauspatjaa, mutta ei se ongelmaa poistanut, vaikka vähenikin - ohuet
petauspatjat eivät pehmentäneet
tarpeeksi.
Lettuja hillon kera
Hoidot olivat hyviä. Ne valitsi mukava ja osaavantuntuinen lääkäri
varttitunnin tulotarkastuksen yhteydessä. Nautimme mm. suolahuoneesta, hieronnasta, vesijumpasta
ja magneettihoidosta - Anja kerran
mutakäsittelystäkin, mistä Haapsalu on kuulu. Sen merkeissähän
kylpylähoidot jo 1820-luvulla alkoivat, kun Hunnius-niminen lääkäri huomasi paikallisten laittavan
merimutaa kolottaville jäsenilleen.
Joka arkipäivälle plus lauantaille
saimme kolme hoitoa. Jo ensi kerroilla huomasi, että kyllä ne vaikuttivat, ihan mielellään oikaisi pitkälleen varsinkin hieronnan jälkeen.
Suositus olikin vähintään puolen
tunnin lepo käsittelyn päälle. Kun
lisäksi aikataulussa olivat aamupala,
lounas ja päivällinen, riitti tekemistä
talon puolesta. Ruoka oli hyvää, ja
vaihtoehdoissa valinnanvaraa - lettujakin hillon kera joka aamu.
Jo ensimmäisen illan suussa kävimme katselemassa tätä
Läänemaan maakunnan 19.000
asukkaan kaupunkia. Pääväylä
Karjakatu vie vanhasta kaupugista
uuteen. Erilaisia ruoka- ja kahvipaikkoja on sen varrella runsaasti
ja niissä kakunpalat suuria. Aivan
äskettäin oli avattu kirjakahvila,
jossa on kohtuullisen kokoinen
kirjakauppa kahvilan yhteydessä. Karjakatu alkaa Ruotsalaisten
puiston luota lyhyen kävelymatkan
päässä kylpylästä. Tämä luoteiskulma Viroa ja viereiset saaret ovat
olleet Ruotsista tulleitten siirtolaisten asuttamaa jo rautakaudelta eli
tuhannen vuoden takaa. Paikannimissä on vielä runsaasti ruotsia, kuten esimerkiksi Österby tai
Skåtanäs. Neuvostoajan koittaessa
1939 tämä väki katsoi paremmaksi
siirtyä takaisin länteen meren yli.
Haapsalu oli aikoinaan heikäläisten keskuspaikkoja. Nyt muistoa
pitää yllä pieni museo, Rannarootsi Muuseum, kylpylän lähellä.
SELKÄLEHTI
Valkean neidon laulu
Saksalaiset pesiytyivät Viroon sekä
valloitettuaan että ostettuaan sen
alueet. Haapsalun tienoita vallitsi
kulloinenkin piispa, jonka vallan
tueksi rakennettiin komea linna
1200-luvulla. Se on pääosin jo raunioitunut, mutta hallitsee vieläkin
vanhaa kaupunkia.
Linna on kuuluisa Valkoisesta
neidostaan, joka tarinan mukaan
on muurattu linnan kirkon sakariston seinään. Kun menee otaksutun
kohdan luo, alkaa neidon utuinen
laulu kuulua. Ei ole kuitenkaan
syytä säikähtää, sillä ääni tulee
seinämään hyvin kätketyistä kaiuttimista. Itse tuon tuomiokirkkona
toimineen pyhäkön sali on suuri ja
vaikuttava. Viereisessä kastekappelissa muistetaan neuvostovallan aikana maasta pakkosiirrettyjä.
Vaikka
1500-luvulla
tulivat
ruotsalaiset isänniksi Viroon ja
1700-luvulla venäläiset, saksalainen aatelisto omisti edelleen maat
ja vallitsi niitä mielensä mukaan.
Viro itsenäistyi 1920, mutta joutui
taistelemaan sekä venäläisiä että
saksalaisia vastaan. Uusi itsenäistyminen tapahtui 1990, ja viimeiset
neuvostosotilaat poistuivat 1992.
7
Heiltä jäi maahan mm. 12 sotilaslentokenttää. Ne riittävät ainakin hetken virolaisille, sillä maalla
on vain kaksi sotilaskonetta. Aivan
Haapsalun kupeessa on yksi kenttä
kolmen kilometrin pituisine kiitoratoineen. Opaskierros vei meidät
sinne. Betonilaatat ovat muuttuneet jo aikamoiseksi pyykkilaudaksi, joten kentälle laskeutuminen
olisi ilmeisen vaarallista. Pikkubussiamme rytkytti siellä melkoisesti.
Jykeviä konesuojia on jäljellä kolmisenkymmentä. Eipä ole kukaan
tehnyt yhdestäkään asuntoa itselleen. Sen sijaan paksut metalliovet
on viety kaikista.
Remonttia riittää
Maisema huoneestamme avautui
länsilounaaseen. Eri päivänaikoina
se vaihteli valaistukseltaan huomattavasti. Varsinkin auringonlaskut olivat kauniita. Sää oli koko
ajan poutainen ja lämmin, asteet
parhaimmillaan 20:n tienoilla. Horisontissa uinui saaria, ja niiden
takana olikin sitten meri, josta ei
meille näkynyt kuin välillä mahtavat pilvet sen päällä.
Tienoolle kokoontuu keväin ja
syksyin aikamoiset määrät vesilin-
tuja muuttomatkallaan. Seurasimme ikkunastamme pitkin päivää
lahdella viihtyvää joutsenperhettä, jossa vanhempien lisäksi oli
seitsemän jo melko kookasta poikasta. Ne olivat väriltään tummia,
mutta vaalenivat viikon aikana
silmin nähden. Nuoriso heilutti
välillä siipiään lentojumpan merkeissä, kerran yksi jopa kohosi
ilmaan. Lahdessa tuntui riittävän
ruokaa, ja välillä ihmisetkin tarjoilivat murua.
Haapsalun talokannassa on yllättävän paljon kunnostettua, ja
erilaisia remontintekijöitä näkyi
nytkin. Työmaata on kyllä vielä
runsaasti jäljellä. Kun 90-luvulla entiset omistajat saivat talonsa
takaisin, ei kaikilla ollut ainakaan
heti varoja mittavampiin korjauksiin.
Kokonaisuus jätti käynnistä
myönteisen muiston. Näille suunnille voisi mennä joskus uudelleenkin.
Jouko Räty
SELKÄLEHTI
8
Yhdistyksemme vertaistukihenkilö ja artikkelin kirjoittaja Kaarina Frosterus.
VERTAISTUKEA
ARJEN KESKELLÄ
Vertaistukihenkilön päämääränä on tukea selkäongelmaista tai muun sairauden tai
vastaavan ongelman kanssa
kamppailevaa ihmisiä oman
elämän hallinnan saavuttamiseksi.
Vapaaehtoistoiminnan
periaatteista
Vapaaehtoistoiminta on prosessi, jossa ihmiset yhdessä lähtevät
parantamaan elämänlaatuaan ja
voittamaan vaikeuksiaan. Kaikki
vapaaehtoistoimintaan osallistuvat
toimivat omasta vapaasta tahdostaan ja täysivaltaisina subjekteina.
Itsemääräämisen on toteuduttava
myös vapaaehtoispalveluja tuotettaessa niin auttajan kuin autettavankin osalta.
Vapaaehtoisille ei makseta
palkkaa. Joissakin tapauksissa
katsotaan tehtävien olevan kuitenkin sen laatuisia, että niistä
maksetaan palkkio vapaaehtoiselle. Periaatteisiin kuuluu myös,
että vapaaehtoisille aiheutuvia
kuluja pitäisi korvata mahdollisimman paljon.
Vapaaehtoistoimintaa tehdään
tavallisen ihmisen taidoin. Jotkut
vapaaehtoisten tehtävistä ovat
kuitenkin niin vaativia, että vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen
koulutusta ja ohjausta.
Lisäksi vapaaehtoistoiminnassa
on otettava huomioon tietyt perusedellytykset ja ylläpidettävä
niitä. Tällaisia ovat ainakin seuraavat asiat:
Vapaaehtoistoiminta ei voi eikä
saa korvata ammattityöntekijöiden työtä. Ovatko kaikki ne tehtävät, joita meillä viimeisten vuosien aikana ammattilaiset ovat
tehneet, sellaisia, joihin heidän
koulutettua työpanostaan todella
tarvitaan? Onko joukossa mahdollisesti sellaisiakin tehtäviä,
joissa ammattityön ulkopuolinen
inhimillinen myötäeläminen ja
kokemuksellinen tuki toimivat
paremmin (Lehtinen).
Vapaaehtoisia on huollettava.
Vapaaehtoiset eivät jaksa, eivätkä
halua toimia kauan, jos heitä ei
huolleta asianmukaisesti. Vapaaehtoistehtävien laadusta riippuen
heille on tarjottava koulutusta,
ohjausta ja konsultointia.
Miksi tarvitaan
vertaistukihenkilöitä?
Tähänastisten vertaistukihenkilötoimintakokeilujen perusteella
voidaan todeta, että kysymys on
oikeastaan vain tavallisesta elämästä, lähimmäisenä olemisesta.
Herääkin kysymys, miksi vertaistukihenkilöitä tarvitaan. Eikö eri
palvelupisteiden hyvin koulutettu
ammattihenkilöstö pysty auttamaan, olemaan lähimmäisinä? Ja
vielä: eivätkö vammautuneet ja
sairaat elä yhteisöissä, eikö heillä
siellä ole lähimmäisiä?
Vastaus on kyllä ja ei. Meillä
kaikilla - myös sairailla ja vammaisilla - on toki lähimmäisiä.
Samoin niin terveydenhuolto
kuin sosiaalipalvelutkin pyrkivät
ottamaan ihmisen huomioon.
Kuitenkin kaikkein läheisimpien
SELKÄLEHTI
- kuten perheenjäsenten - on
ehkä kaikkein vaikeinta kohdata
vammaisuus tai sairaus ja tehdä
siitä osa elämää. Lisäksi on niin,
että talkootyöajattelu, yhdessä
toimiminen, on jäänyt hieman
taka-alalle nykypäivän ihmisen
elämässä. Me jätämme toisemme
yksin. Sen takia usein tarvitaan
ulkopuolista, joka sysää myönteisen kehityksen liikkeelle.
Niin asiantuntijoilla kuin vammaisillakin on sama tehtävä:
vähentää toimintaesteisyys minimiin. Myös vammauduttuaan
ihminen on kokonaisuus samoin
kuin ammatissa toimiva ihminen
on kokonaisuus. Tällaisina kokonaisuuksina meidän kaikkien
pitäisi pystyä toimimaan elämän
erilaisissa tilanteissa. Toinen samoja kokenut, joka ei ole liian
lähellä eikä sidoksissa muodolliseen byrokratiaan, voi antaa
oman elämänläheisen lisänsä
kuntoutumisprosessiin.
Vertaistukihenkilön toimenkuva
Vertaistukihenkilö on määritelty
(Kiviniemi 1988) vapaaehtoistyöntekijäksi, joka omia kokemuksiaan hyödyntäen pyrkii tukemaan vasta vammautunutta
9
henkilöä vammautumisen tai sairastumisen tuomissa ongelmissa.
Vertaistukihenkilö jakaa kokemuksiaan ja omakohtaisen kokemuksensa kautta ymmärtää
tuettavaa. Ammattityöntekijä ei
välttämättä tiedä, miltä potilaasta
todella tuntuu. Vertaistukihenkilö
on kuuntelija - ihminen ihmiselle. Kumppani, joka kulkee rinnalla vaikean ajan yli ja auttaa
saamaan uuden otteen elämästä.
Vertaistukihenkilö jakaa tietoa,
ohjaa ja opastaa. Vertaistukihenkilö pyrkii tukemalla saamaan tuettavan voimavarat esiin.
Sairauden tai vammautumisen
myötä tuttu ja turvalliseksi koettu elämä järkkyy. Eteen tulee
uusia ja outoja asioita. Elämän
palapeli hajoaa. Palojen uudelleen kokoaminen helpottuu, kun
saa keskustella henkilön kanssa,
joka on kokenut vastaavia asioita.
Omakohtaisesti asiaa kokeneena
pystyy paremmin luomaan toivoa tulevaisuudesta ja antamaan
käytännön neuvoja asioiden hoitamisessa.
Vertaistukihenkilöksi voi ryhtyä
kuka tahansa elämää ymmärtävä aito ja empaattinen ihminen,
joka haluaa antaa aikaansa toisen
hyväksi. Jokaisen vertaistukihen-
kilöksi ryhtyvän tulee kuitenkin
miettiä, kuinka paljon haluaa
antaa itsestään ja laittaa itseään
likoon.
Vertaistukihenkilö ei milloinkaan korvaa ammatillista työtä.
Vertaistukihenkilö tunnistaakin
oman osaamisensa ja jaksamisensa rajat.
Käytännössä vertaistukihenkilötoiminta on yhteydenpitoa puhelimitse ja erilaisten vertaisryhmien tapaamisten mukaan.
Vapaaehtoisuus
tarkoittaa
sitä, että sovittu tehtävä tehdään
omasta halusta.
Turun Seudun Selkäyhdistyksen vertaistukea saa puhelimitse torstaisin klo 17 - 19
numerosta 040 558 1025 ja
vertaistukiryhmä kokoontuu
joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18 Turun TULE-tietokeskuksessa (ryhmä
on avoin kaikille, voit tulla
mukaan milloin haluat).
Kaarina Frosterus
KESKIVIIKKOKERHO alkaa 21.1.2015 kello 10.00
TULE-tietokeskuksen tiloissa Yliopistonkatu 19, Turku
(Mehiläisen kauppakäytävä, jonne pääsee sekä Kauppiaskadulta että Aurakadulta).
Tule mukaan keskiviikkokerhoon (entinen ”Ompeluseura”) keskustelemaan
kahvikupin ääressä sinua kiinnostavista asioista. Halutessasi voit ottaa mukaasi
käsityön. Tule viettämään kiinnostavia ja rentouttavia hetkiä yhdessä.
Keskiviikkokerho kokoontuu
joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 10.00 – 11.30.
a!
tulo
Terve
SELKÄLEHTI
10
Näinhän se on, yhteistyö ja yhteisen toimintakulttuurin löytyminen ei synny hetkessä. Siihen
tarvitaan aikaa ja luottamusta.
Luottamus syntyy vain tutustumalla toisiin ja yhdessä
tekemällä. TULE tutuksi –
projekti antaa yhdistyksille
hyvän mahdollisuuden yhteistyön rakentamiseen ja
vahvistamiseen ja toivottavasti luo sellaisia käytäntöjä, jotta yhteistyö
projektin päätyttyäkin
olisi mahdollisimman
sujuvaa.
TULE-tietokeskus toivottaa kaikille oikein
rentouttavaa joulunaikaa
ja toivottaa kaikki hakemaan hyviä vinkkejä
tuki- ja liikuntaelimistön
hyvinvoinnin lisäämiseen
myös vuonna 2015.
TULE-TIETOKESKUKSESSA
JO YLI 800 KÄVIJÄÄ
Viime vuoden lokakuussa avatussa Suomen ensimmäisessä
TULE-tietokeskuksessa on annettu vuoden aikana ohjausta ja
neuvontaa jo lähes 800 asiakkaalle. Asiakkaat ovat hakeneet
neuvoa erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin. Yleisimpiä
kysymyksiä ovat olleet: ”mistä
tämä johtuu?”, ”mitä voisin itse
tehdä?”, ”minne voisin mennä?”.
Ohjaus ja neuvonta riippuvat siis
täysin asiakkaan tarpeesta ja tilanteesta.
TULE-tietokeskuksessa kehitetään myös ns. jalkautuvaa toimintaa eli viedään tule-tietoutta
ihmisten pariin. Tätä toimintamuotoa on kokeiltu vuoden 2014
aikana mm. menemällä ostoskeskuksiin, osallistumalla erilaisille
messuille ja muihin tapahtumiin.
Ensi vuonna keskitytään tämän
toimintamuodon kehittämiseen
ja jalkautuvaa toimintaa kohdistetaan työpaikoille.
Myös tule-yhdistysten välinen yhteistyö on yksi projektin
tärkeistä tavoitteista. Yhteistyö
onkin lähtenyt hienosti käyntiin. Yhdistysten kuukausittaiset
yhdistyspäivät
TULE-tietokeskuksessa ovat pyörineet koko
vuoden ja ensi vuoden teemoja
suunnitellaan parhaillaan. Myös
hallitusten välinen yhteistyö on
lisääntynyt ja toisiin on tutustuttu. Tästä hyvänä esimerkkinä
syyskuussa järjestetty yhteinen
koulutusristeily, johon osallistui
suuri määrä hallitusten edustajia. Palautteet koulutusmatkasta
olivat hyviä ja tämän kaltaista
toimintaa toivottiin enemmän.
Sini-Kukka Malmberg
Perjantaina 30.1.2015 yhdistyspäivää vietetään Kauppakeskus Myllyssä Raisiossa.
Tapahtumassa saa tietoja sekä
tule – yhdistysten että TULE tietokeskuksen toiminnasta ja
tulevista tapahtumista.
Tervetuloa paikalle klo 10 – 14!
SELKÄLEHTI
11
TULE-tietokeskuksen vinkit
joulun askareisiin
Joulusiivous on tärkeä osa joulun
valmistautumisessa. Puhtaaseen
kotiin on mukava rakentaa joulu.
Muista kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan ja mukava olo
jatkuu aattoon asti. Imuroidessa ja lattioiden pesussa tarkkaile asentoasi. Imuroidessa usein
kurkotellaan etukumarassa, työliikkeet ovat nopeita ja voimankäyttö liiallista. Selkälihasten
jännitys on suurimmillaan noin
45 asteen etukumarassa. Muista
siis pitää selkä suorana, hartiat alhaalla ja käsivarret lähellä
vartaloa. Koukista polvia ja liiku
jalkojen avulla (ei kumaralla selällä). Selkä pysyy pystysuorassa
kun kierrät letkun selän taakse.
Muista pitää taukoja ja lepuuttaa
selkää. Älä kuormita itseäsi liikaa
yhtenä päivänä.
Ja siivouksessakin, muista
kohtuus! Harva meistä sitä joulua siellä kaapissa viettää, joten
voisiko niiden siivouksen siirtää
vaikka ensi vuoden puolelle?
Mikäli onnea on ja saamme
valkoisen joulun, tuo se mukanaan myös lumitöitä. Lumityöt
ovat oivallista hyötyliikuntaa, lihakset rasittuvat ja sykekin nousee sopivasti. Muista verrytellä
ennen lumitöiden aloitusta. Kiinnitä huomiota lumilapioon – oikean mittainen lumilapio yltää
kainaloon. Lumen kolaamisessa
muista pitää keskivartalo napakkana ja hyödynnä jalkojen ja
keskivartalon lihasvoimaa. Älä
ahnehdi lumen määrässä. Lapioinnissa muista mennä lähelle
kinosta. Mitä kauempaa lapioit,
sitä raskaampi lumitaakka on.
Nostaessasi lunta pidä selkä
suorana, jousta lonkista ja polvista, tee nostotyö jalkojen lihaksilla. Kun heität lumen lapiosta,
vältä selän kiertämistä ja anna
lanteiden liikkua olkapäiden mukaan. Heitä hallitusti, älä kierrä
vartaloa heittovaiheessa. Lumen
lapiointia kannattaa tehdä molemmilta puolilta. Lumenluonti
on kuin luonnon kuntosali, muista siis lämmittely ja venyttely ja
varaudu lihasten arkuuteen ensimmäisten kertojen jälkeen.
Joulun aikaan on ihanaa hemmotella itseään ja herkkuja tulee
monesti syötyä yli lain salliman
rajan. Itseään kohtaan ei kannata
olla liian ankara, herkut kuuluvat
juhlaan. Voisitko tänä jouluna
hemmotella itseäsi myös muilla
tavoilla? Kynttilän valossa tehty
rauhallinen venyttely, saunominen ja vaikka hieronta rentouttavat mukavasti. Myös kävelylenkit
talvisessa luonnossa virkistävät
niin kehoa kuin mieltä. Ja sitten
tuleekin jo uudenvuodenlupausten aika. Mitäpä jos lupaisit
antaa itsellesi ja hyvinvoinnillesi
lisää aikaa vuonna 2015?
Lähteinä on käytetty:
www.selkakanava.fi ja www.ttl.fi
Yllä olevat vinkit antoivat projektivastaava Sini-Kukka Malmberg
ja projektityöntekijä Päivi Saarinen. Viereisen sivun kuvassa Sini-Kukka on vasemmalla ja Päivi
oikealla.
Selkäliiton selkäneuvontaa
TULE-tietokeskuksessa
Kysymyksiä selästä?
Miten voin ehkäistä selkävaivoja? Miten voin hoitaa vaivojani? Mistä ja miten
löydän tarvitsemani palvelut? Mistä saan vertaistukea?
Suomen Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan
asiantuntija Pirjo Ailanto tavattavissa TULE-tietokeskuksessa
keskiviikkona 14.1., 11.2., 11.3., 8.4. ja 13.5. klo 12.00-14.00.
Voit varata ajan neuvontaan jo etukäteen. Ota yhteyttä TULE-tietokeskuksen työntekijöihin:
p. 044 744 7085, [email protected]
Palvelu on maksutonta niin kuin kaikki TULE-tietokeskuksen järjestämä toiminta.
SELKÄLEHTI
12
Tuki- ja liikuntaelinten fysioterapiaan erikoistunut
fysikaalinen hoitolaitos
FYSIOTERAPEUTTI
TEEMU AHTI
Meille on
helppo
tulla
l Nopea hoitoonpääsy l Myös ilta-aikoja
(02) 250 1300
Yliopistonkatu 26 B, Turku (Kestilän talo)
www.sterikinlaakintavoimistelu.fi
-10% fysioterapiapalveluista jäsenille
Ammattitaidolla jo
vuodesta
1988
APTEEKKI
LÄNSIKESKUKSEN APTEEKKI
CM - Länsikeskus, Markulantie 150, Turku
Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä
Nykyaikainen apteekkimme
länsikeskuksessa palveluksessasi!
Invapaikka, pyörätuoliluiska ja
automaattiovet
 uudistetut ajanmukaiset tilat ja kalusteet
 joustava reseptien ja eReseptien
suoratoimitus
 kattava itsehoito-osasto
 osaava ja neuvova henkilökunta
 esteetön liikkuminen
 runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä
hallissa että ulkona
Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15
Satakunnantien
varrella Autistentie
Satakunnantie
19, Turku 1, Turku
puh ja
ja fax
fax 020 740 4300
puh
4300
www.raunistulanapteekki.fi
www.raunistulanapteekki.fi
Sisäänkäynti CM- Kauppakäytävältä
Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17, su ja pyhät suljettu
☎ (02) 274 1211
Fax (02) 274 1221
www.lansikeskuksenapteekki.com
Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin!
Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin!
LUOTETTAVAA LAATUA
sisÄ- ja uLkokÄyttÖÖn
TAiMA XC •• yMPÄrivuotisEEn
kEvyt (8,2 kG) ja tukEva
ROLLARI
taitEttavissa • iLMakuMiPyÖrÄt
• kokoon
• takuu 2 v, aL-runko 5 v
LAAJAN VALIKOIMANSÄHKÖISIÄ
APUVÄLINEITÄ LÖYDÄT OSOITTEESTA
OVH:
450,00
www.apuajoneuvo.fi
Soita
040 1244 282
ja kysy lisää!
Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:
Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi
SELKÄLEHTI
13
JOULUPUUT ON RAKENNETTU …
Tonttu kuusessa
En muista, kuka muu koristeli joulukuusen kuin minä. Ainoana lapsena tällaiset tehtävät oli helppo
jakaa. Tottakai koristelutaitoni ei
ollut kovin kummoinen eikä ulottuvuus joulutähden laittoon riittänyt, mutta uskoisin koristelleeni
kuusen jo alle kouluikäisenä.
Jos säilyttämäni joulukoristeet
ovat niitä, joilla jo pienenä olen
koristellut joulukuusemme, ovat ne
olleet aika runsaat (siihen aikaan).
Enkeli-kiiltokuvalla koristeltu kultapaperinen ja paperihapsuinen
koriste sisälsi alkujaan litteän, neliskanttisen karkin. Nyt luulen näiden koristeiden jo olevan tyhjiä
karkeista, mutta siellä ne laatikon
pohjalla odottavat. Joulutähti, joka
oli kuusen latvassa, on jouduttu
uusimaan, sillä muistan sen mustuneen pahasti kynttilöiden savusta.
Oksille ripustettavia kimaltelevia
koristeita, joissa oli joku punainen
”marja”, on useita. Koulussa tehtiin
liimapaperista renkaita, joista muodostui pitkä rimpsu. Oksalta oksalle
kiersi myös se hopeinen köynnös.
Suomen lippuja meillä ei ollut.
Joulupallot kuuluivat jo varhain
kuuseemme. Olin herkullisen näköisestä punaisesta pallosta joskus
ehtinyt haukkaamaan – onneksi
en vielä nielaisemaan! Muoviset
pallot eivät olleet kauniita, niitä ei
olekaan montaa jäljellä. Lapsuuden kodissani halusin säilyttää palavat kynttilät niin kauan kuin sinne joulukuusi vietiin. Kynttilöiden
alla olevan nipsun laittaminen oli
vaikeaa, sillä aina se kallistui väärään suuntaan!
Rakkain joulukuusen koristelussa käyttämäni esine on pieni itse
askarreltu kreppipaperipäällysteinen tonttu, jonka saa kiinnitettyä
oksalle hyvin metallisten ”jalkojen” avulla. Luulen saaneeni sen
vanhemmalta, minua joskus hoitaneelta naapurin tytöltä. Kiitos hänelle siitä muistosta!
Pirjo Ailanto
Himmeli kruunaa joulun
Himmeli ja joulukuusi ovat, joulusaunan ohella, minun jouluuni
olennaisimmin liittyvät asiat. Kun
olin pikkutyttö, mummo opetti
minulle himmelin teon. Hänen
kanssaan rakensin ensimmäiset
himmelini.
Himmelin rakennusaine oli silloin, ja minulla vieläkin, rukiin
olki. Se on muihin olkiin verrattuna hoikka, mutta luja. Oljen
väri on vaalea, hieman kellertävä.
Meillä Suomessa kasvatettu ruis
oli ennen pitkäolkinen, jolloin sen
solmujen välit olivat pitkät ja sitä
oli helppo rakentaa himmeleitä.
Nykyisin viljeltävä ruis on jalostettu lyhytolkiseksi, joten sen laatu himmelin rakennusaineena on
hieman heikentynyt. Olkien lisäksi
himmelin rakentamiseen tarvitaan vain sakset, pitkä, hoikka ja
mielellään tylppä silmäneula sekä
ohutta puuvillalankaa.
Himmelin rakentaminen on
yksinkertaista. Sen ”peruskuvio”
muodostuu 12:sta yhtä pitkästä
oljenpalasta, jotka liitetään niiden
sisään neulalla pujotetulla langalla yhteen. Himmelin mallit ovat
moninaiset ja sen suunnittelussa
ja rakentamisessa voi käyttää vapaasti mielikuvitustaan. Upean
”umpihimmelin” tekeminen vaatii
näppärät sormet, runsaasti aikaa
ja kärsivällisyyttä. Jos on käytettävissä pitkiä olkia, niistä rakentuva
avohimmeli valmistuu yhdessä illassa.
Minun jouluhimmelini on avohimmeli, jonka haen jouluaattona
vintiltä ja ripustan nastalla tuvan
kattoon. Pienikin ilman liike saa
sen pyörimään. Koko jouluajan
himmeli pyörii hiljalleen ja kun
kynttilät palavat, ne saavat himmelin oljet välkkymään. Himmelin
katselu on melkein hypnotisoivaa.
Olipa mieli kuinka kiireinen ja kireä tahansa, sen ikuiselta tuntuva
liike saa mielen rauhoittumaan ja
hartiat rentoutumaan. Himmelillä
ei ole kiire mihinkään. Miksi minullakaan olisi kiire – ainakaan
jouluna?
Mitä olisi Joulu ilman himmeliä
Sirkka-Liisa Karppi
SELKÄLEHTI
14
Joulupuu
Niin kauas kuin muistan, kävi
enoni joulun alla kaatamassa
metsästä kaksi komeaa kuusta.
Toinen vietiin mummolaan ja
toinen tuotiin meille, lapsuudenkotiini, paraatipaikalle olohuoneeseen. Aatoksi kuusi silattiin
sellaisella koristearsenaalilla ettei
siitä vihreää kohtaa juuri erottanut. Hyvinkin kuukauden verran
riemunkirjava joulupuu piristi
pimeitä talvipäiviämme, kunnes
kuusenkynttilät saivat väistyä voimistuvien auringonsäteiden tieltä.
Muutettuani omilleni aloin
omaksua eettisyyttä ja ekologisuutta peräänkuuluttavia elintapoja ja vuosien saatossa minusta
on kasvanut jonkin sortin puolivillainen viherpiipertäjä, joka voi
vain uskoa että tietyillä ostovalinnoilla, lihaa syömättä ja kauko-
maille lentämättä maailmasta tulee
pikkaisen parempi paikka.
Moiset näkemykset tekevät minusta suvun mustan lampaan,
jolle ei joulukinkku kelpaa –
siispä ei tainnut enollekaan
tulla yllätyksenä vuosien takainen ilmoitukseni: Tästedes
saa minun joulukuuseni kasvaa metsässä. Tuo päätös,
vaikkei kummoinen ympäristöteko olekaan, saa
minut joka joulu hyvälle mielelle. Lämmöllä
ajattelen pientä tuuheaa kuusta, joka kasvaa
metsässä muiden puiden keskellä, ainoana koristeenaan taivaalta tuikkiva tähti
ja ehkä vastasatanut
lumi.
Miia Norrdal
PAPPA HAKI KUUSEN
Lapsuuskodissani elettiin
kolmen sukupolven taloudessa. Kun olin pieni,
pappa haki aina kuusen,
mikä joskus sai mammalta kiitosta enemmän ja
joskus taas vähemmän.
1950 – luvulla ei ollut
paljon koristeita. Hopeaja kultanauhat, enkelin
kuvalla varustettu tähti latvassa ja
oikeat valkoiset kynttilät tekivät
kuusesta joulupuun. Kynttilöitä ei
paljon poltettu. Syitä oli varmaan
kaksi: niitä ei ollut paljon ja tulipalovaara.
Kuusi tuotiin tupaan aattona
ja koristeltiin iltapäivällä. Loppiaisen jälkeen kuusi vietiin ulos,
mutta havunneulasia löytyi vielä
juhannuksenakin lattialta.
Omassa kodissani poikani ollessa pieni meillä oli kaksi kuusta, iso ja pieni.
Kun poika sitten ei enää omaa
kuusta halunnut, luovuin myös
isosta kuusesta ja nykyisin nautin
joulupuun kauneudesta veljieni
perheissä.
Tänä jouluna kuusen korvaavat palmut. Istun niiden varjossa
lomakaupunkini kirkkopuistossa
ja muistelen suomalaista joulua
ja kaikkea siihen liittyvää, myös
lapsuusajan joulukuusia.
Pirkko Heino
SELKÄLEHTI
Koirani, rakkaani
Joka päivä näin varsinkin joulun alla
muistelen rakkainta ystävää
Vili tuikkii nyt tähtenä taivahalla
hauskat muistot mieltäni lämmittää
uloslähtöä edelsi hippasilla olo
emma-tuolin helmuksista löytyi turvakolo
olohuoneessa kun kuiskasin: ”Kupissa on…”
kyökkiin säntäsi herkkusuu malttamaton
herkuista eniten pehmis oli mieleen
partakarvoihin päätyi yhtä paljon kuin kieleen
ei juurikaan piitannut siisteydestä
suihkuun-komennosta tiesi, ei auta kuin pestä
Ei Vili tuntenut termiä ”huono päivä”
aina kuonollaan kareili naurun häivä
jos oma elämä menikin mäntyä päin
sain voimaa Vilistä vierelläin
viis sotkuisista ihmissuhteista
stressistä, tylsistä arkipuhteista
kun kotona heilui iloinen häntä
harmistuksen kesto oli lyhyenläntä
kun kipujen maailmassa muserruin melkein
Vili minua tuki hienovaraisin elkein
vauhdin sovitti vointini mukaiseen tahtiin
hoiti pestit seuraneidistä talonvahtiin
Kullannuppuni ei olisi halunnut
että suren enemmän kuin kestän
siksi tein sen millä parhaiten
kaikennielevää ikävää estän
raotin sydäntäni Vilin seuraajalle
myös lämmin olento on, ei pelkkä pehmonalle
vaikka Vili on elämäni rakkaus
on uusi kaverikin hellyttävä pakkaus!
Miia Norrdal
15
JÄSENALENNUSLIIKKEET
Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen
jäsenille alennusta ostoista ja
palveluista jäsenkorttia näyttämällä.
Optikko Hakula
Yliopistonkatu 25, Turku
www.optikkohakula.fi
-20 %
Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola
Ritva Sjöblom
Sibeliuksenkatu 5, Turku
- 10 %
Parturi-Kampaamo Geili
Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli
puh. 02 235 6557
- 10 %
Turun Tapetti ja Matto
Orikedonkatu 2, Turku
- 15 % varastossa olevista tapeteista,
matoista ja värisilmämaaleista
St Erikin Lääkintävoimistelu Oy
Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku
- 10 %
puh. 02 250 1300
www.sterikinlaakintavoimistelu.fi
Seuraavat liikkeet antavat alennusta
sopimuksen mukaan.
Suomen Ortotiika & Protetiikka
Puh. 044 507 6880
www.fi-op.fi
Ryötin tila
Loimaantie 272, Alastaro,
puh. 040 752 7353
www.ryotintila.fi
Hyvän Olon fysioterapia ALATALO
21420 Lieto, puh. (02) 487 7611
Uudenkaupungin Huonekaluliike
Kalustekuja 5, Uki,
puh. (02) 842 4233
www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi
Vocca
Ruissalontie 6, 20200 Turku
puh. (02) 250 6620
www.vocca.fi
SELKÄLEHTI
16
Selän extensiokaaret • Ortopediset vesityynyt • Whist® satulatuolit
Joustavampi, kestävämpi
ja terveempi selkä !
Whist® selän extensiokaaren avulla
- venytät selkärankaa jolloin välilevyt ja hermot vapautuvat
puristuksesta
- rentoudut, jolloin niska- ja hartiaseudun sekä selänalueen
lihasjännitykset laukeavat, selkä saa tarvitsemiaan
ravinneaineita, jolloin välilevyt pysyvät kimmoisina
- mobilisoit selkärankaa, aukaiset nikamalukkoja
- lisäät kaula- ja selkärangan sekä rintakehän joustavuutta
- korjaat asento- ja ryhtivirheitä asteittain
Whist® niskakaarella käsittelet
kallonpohjan lihaksiston
- saat jännitystilat laukaistua
- voit käyttää sitä selkäkaaren
päällä tai yksistään
Yhteystiedot: Anneli Vornanen puh. 0400-516119
[email protected] • www.selkahoito.fi
Myllynkatu 2 B
21280 Raisio
puh. 02 3323 910
fax02 332 3919
www.myllynapteekki.fi
Ark. 9-21
la 9-18
su 12-18
Sijaitsemme
kauppakeskus
Myllyssä
TURUN
Esteettömästi hissillä tai portaita pitkin
Avara, tyylikäs ja ystävällinen Apteekki
Turun Tuomiokirkkoapteekki
Kauppakeskus HANSA 2. krs
Yliopistonkatu 20, 20100 Turku l % 02 279 1200
www.turuntuomiokirkkoapteekki.fi
Avoinna: ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-15.00
su suljettu
Puutarhakadun ja Humalistonkadun kulmassa.
Puh. 02-880 0860
Lähipalvelua parhaimmillaan.
ANNA NOSTIMELLE RASKAIN TYÖ
TechLift 2400 kevyt kannettava nostin, 4kg
l Monipuolisin nostin kotiin, mökille, kuntoutuslaitoksiin ja
hoitokoteihin l Nostin ei ole koskaan tiellä,
nostot ahtaissakin paikoissa
TechLift 3200
TechLift 2400
Autonostin
l Liiku silloin kun haluat ja minne haluat
l Kevein ja nopein tapa siirtyä etupenkille
Kävelyharjoitteluradat. Nostimet saunaan, uimaan, veneeseen,
asuntoautoon ja mönkijään.
TechLift 3200
Avant Design Oy l www.avantdesign.fi l puh. 050 591 1662
PYYD
ESITT Ä
ELY!
SELKÄLEHTI
17
SELKÄVOIMISTELURYHMÄT
Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat syksyllä Ruusukorttelissa,
os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät alkavat viikolla 3.
maanantaisin klo 17.30
maanantaisin klo 18.15 (neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille)
maanantaisin klo 19.10
tiistaisin
klo 10.30 torstaisin
klo 16.30 (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille
ja aloittelijoille rauhallinen ryhmä)
Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille.
Osallistumismaksu on 3,50 e/kerta jäseniltä ja muilta 4 e/kerta.
Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja. (10 kertaa/30 €)
VESIVOIMISTELURYHMÄT
kokoontuvat Ruusukorttelissa seuraavasti:
maanantaisinklo 19.15 (45 min) ajalla 12.1.-27.4. (ei 6.4.)
torstaisin
klo 16.30 ajalla 15.1.-30.4. (ei 2.4.)
torstaisin
klo 17.00 ajalla 15.1.-30.4. (ei 2.4.)
Osallistumismaksu on torstain ryhmässä
70 € jäseniltä ja 78 € muilta.
Maanantain ryhmän maksu on jäseniltä 100 € ja 118 € muilta.
tumiset
Ilmoittau
9
525 173
puh. 040
Tunnetko niskassasi kipua?
Niska-hartiaseudun elvyttävää liikuntaa järjestetään
Ruusukorttelin liikuntasalissa torstaisin klo 17.15-18.
Ryhmä kokoontuu 12 kertaa ajalla 15.1.-9.4.2015.
Tunneilla keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin,
elvyttäviin liikkeisiin rentouttavia liikkeitä unohtamatta.
Ryhmää ohjaa fysioterapeutti Sirkka Luotero.
Kurssihinta on 60 €. Mikäli osanottaja ei pääse jonain kertana,
hän saa korvaukseksi yhdistyksen liikuntaryhmiin oikeuttavan jumppalipun.
Muille kuin jäsenille osallistumismaksu on 78 €.
Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739
SELKÄLEHTI
18
Joogaryhmä tuki- ja
liikuntaelinsairaille
keskiviikkoisin klo 18.30 - 20.00
Ruusukorttelin liikuntasalissa alkaen 14.1.
Ohjaajana joogaohjaaja Minna Kuusisto.
Ryhmään otetaan enintään 20 osallistujaa.
Lukukausimaksu: jäsenet 85 €, muut 100 €
JÄÄVESIKASTE
Koko vuoden maailmalla kiertänyt jäävesikastehaaste ALS - tietouden levittämiseksi saapui Kaarinaan syyskuussa.
Kylmää kyytiä kanssani saivat Vapaaehtoistoiminnan keskus Paletin projektikoordinaattori Tiina Valtanen (vas.) ja
projektityöntekijä Hanna Oikarinen.
Kaatajina olivat Tanja, Jyrki ja Matti.
Kaikkeen sitä ihminen suostuu. Henki
oli salpautua ja jääpaloja löytyi pitkään
hiuksista. Kokemus oli kuitenkin hieno
ja tärkeintä, että hyvän asian puolesta.
Pirkko Heino
JA TOIMITU
888WA
2300,-
778NR 2200,Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:
889Xl
3300,-
PARAS HINTA- / LAATUSUHDE
Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi
Härkätien
Hautauspalvelu
Karjatie 5, 21420 Lieto
Kaikki alan palvelut 24h
Vuodesta 1981
puh. 0440 260 471, (02) 488 6529
Koulutettu hieroja
NIKO FORSSÉN
Tornikatu 9, 21200 Raisio
(parturi-kampaamo Tarun yhteydessä)
0440 974 487
S H O P R I D E R®
TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA
tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi
KOKO MAAN
KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282
S
SELKÄLEHTI
19
EET
SÄHKÖPOSTIOSOITT
Jos sinulla on toimiva
e sitä vielä
sähköpostiosoite etkä ol niin laita
t,
yhdistykselle ilmoittanu
n
ee
tietoa osoittees
istys.fi.
toimisto@turunselkayhd määräistä postia ja
yli
a
an
Voit saa vuoden aik
ntaesim. muutoksista liiku
n
aa
pystymme ilmoittam
ym. toiminnoissa.
cebookista.
Yhdistys löytyy myös Fa
Nyt on aika hakea alkuvuoden 2015 Kelan
KUNTOUTUSKURSSEILLE KANKAANPÄÄHÄN!
Nivelreumaa sairastavien
kuntoutuskurssi
3x5vrk
Kurssi
56765
56766
56770
Aloitusjakso
19.01.-23.01.2015 (työelämässä oleville)
23.03.-27.03.2015 (työelämässä oleville)
26.01.-30.01.2015 (työelämästä poissa oleville)
Selkärankareumaa sairastavien
kuntoutuskurssi
3x5vrk
56771
56772
56777
02.02.-06.02.2015 (työelämässä oleville)
13.04.-17.04.2015 (työelämässä oleville)
21.09.-25.09.2015 (työelämästä poissa oleville)
Nivelreumaa sairastavien
sopeutumisvalmennuskurssi
2x5vrk
56497
18.05.-22.05.2015
Lisätietoja:
Kuntoutussihteeri
Tarja Lammi
p. 050 394 7524
[email protected]
www.kuntke.fi
myös yk sil
Tarjoamme
!
ökuntoutusta
Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 38700 Kankaanpää • (02) 57 333 • [email protected]
TURVAVERKKO
• Helppo ja nopea tarranauhakiinnitys
• Sopii mihin tahansa jalkineeseen
• 13 metallirengasta takaa erinomaisen pidon jäällä
• Kudosverkko takaa erinomaisen pidon lumessa ja loskassa
Follis Oy
Lisätiedot ja tilaukset: puh. 045 321 7011 www.follis.fi
Galvanoidut metallirenkaat pureutuvat
jäähän.
Kudosverkossa
on paljon
pitävää pintaalaa lumessa ja
loskassa.
Työterveyslaitoksen
hyväksymä
Erikoistunut Henkilökohtainen Avustajapalvelu
Säilytät itsemääräämisoikeutesi!
www.elämäsi.com
Elämäsi Adato Oy
Henkilökohtainen Avustajapalvelu
Hyvää Joulua
ja
Onnellista Uutta Vuotta