2 2015 JÄSENLEHTI
SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y 2 l 2015 JÄSENLEHTI TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry SELKÄ T U R U N Postiosoite: Yliopistonkatu 19 20100 TURKU Puhelin 040 525 1739 www.turunselkayhdistys.fi [email protected] LEHTI S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y SELKÄLEHTI ISSN 1456-8667 2 2015 Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764 Aineistot: [email protected] Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457 Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina JÄSENL EHTI Tietoja selän Turun Seudun Selkäyhdistyksen hyvinvoinnista ja liikuntavinkkejä saa TUKIPUHELIN osoitteesta päivystää torstaisin klo 17 – 19 numerossa www.selkäkanava.fi 040 558 1025 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 10-17 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu LOMALLA HEINÄKUUN www.tule.fi [email protected] p. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä). SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta Kesää Odotellessa P uolikuuta peipposesta on lorun mukaan aikaa kesään. Peippoja on jo aikoja sitten näkynyt ja tätä lukiessasi varmaan myös västäräkit ja pääskysetkin ovat saapuneet, joten kesään ei ehkä ole enää päivääkään. Näin toukokuun alussa se tuntuu vielä vähän kaukaiselta, kun vappuna monin paikoin maatamme satoi lunta oikein kunnolla ja Turussakin saimme aatonaattona suuria märkiä räntäpalloja. Juuri nyt tätä kirjoittaessani toukokuun toisena päivänä aurinko paistaa ja puut alkavat viheriöidä eli kesää voi alkaa odottaa. Yhdistyksemme liikuntatoiminta on tiistairyhmää lukuun ottamatta jo päättynyt Ruusukorttelissa vietettyyn päättäjäistilaisuuteen. Kesällä jokaisella on mahdollisuus liikkua ulkona luonnossa ja kerätä voimavaroja syksyä ja talvea varten. Tässä lehdessä on paljon vinkkejä kesäisistä liikuntalajeista ja mahdollisuuksista. Siis Tarvajärven sanoin: ylös, ulos ja lenkille! Liikuntavinkkejä saa helposti Selkäliiton selkäkanava.fi -sivustolta mm. aina iloisen, silmää iskevän jumppakissan opastuksella. Hyvä Selkä -lehdessä on jokaisen numeron keskiaukeamalla erilaisia liikuntaohjeita, joten ne sivut kannattaa ottaa talteen. Myös yhdistyksemme omilla kotisivuilla on liikunta-ohjeita. Toukokuun ensimmäisellä viikolla vietettiin valtakunnallista selkäviikkoa teemalla ”liikuta selkäsi kuntoon”. Monet selkäyhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät lajikokeiluja ja muita tapahtumia tehden yhdistysten ja liiton toimintaa tunnetuksi. Omassa yhdistyksessämme sai opastusta tai chin saloihin. Kesän jälkeen, jos niin kaukaisesta ajasta edes voi kirjoittaa, alkaa monipuolinen liikuntatoimintamme tuttujen selkävoimistelujen, vesivoimistelujen ja niskahartia-jumpan myötä. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia myös uusiksi lajeiksi, joten jos sinulla on mielessäsi joku ehdotus, kerro se hallituksen jäsenille tai sähköpostilla toimisto-osoitteeseen. Turun TULE-tietokeskus on auki kesäkuun ja heinäkuisen lomailun jälkeen aukeaa taas elokuussa. Tietokeskuksesta saa opastusta ja neuvontaa sekä voi tutustua laajaan ja monipuoliseen opas- ja ohjetarjontaan. Tietokeskus löytyy Turun keskustasta osoitteessa Yliopistonkatu 19, ns. Mehiläisen käytävä. Kannattaa käydä tutustumassa ja kyselemässä mieltä mahdollisesti askarruttavista asioista. Olen nyt lopettelemassa tätä kirjoitusta ja ulkona alkoi juuri äsken kova sade. Näin äkkiä sää voi vaihtua aurinkoisesta sateiseen. Kevätsade on kuitenkin tervetullutta, sillä se saa luonnon entistä nopeammin heräämään ja viheriöimään. Lenkkipolun varrella valkovuokot levittäytyvät laajana mattona ja puron varrelta löytyy keltavuokkojakin. Näiden kukkien myötä toivotan jokaiselle oikein hyvää kesää! Nautitaan Suomen suvesta olkoon sää millainen tahansa. Sataa tai paistaa – säätä ei voi muuttaa. Otetaan vastaan se, mitä meille annetaan. Liikutaan kukin oman mieltymyksemme mukaan ja löydetään ympäristöstämme paljon voimavaroja antavia asioita. Pirkko Heino puheenjohtaja SELKÄLEHTI 4 Proteiineja riittävästi, mutta ei liikaa Syömämme ruoka vaikuttaa suuresti ravitsemustilaan ja sitä kautta myös terveyteen ja sairauksista toipumiseen. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat tärkeä osa hyvää ravitsemusta vauvasta vaariin. Jokainen elimistön solu tarvitsee proteiineja ja ne ovat välttämättömiä kaikelle kasvulle ja elimistön uudistumiselle. Mihin proteiineja tarvitaan? Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joita tarvitaan varsinkin lihasten ja luuston rakennusaineiksi. Proteiineja ovat monille tutut keratiini ja kollageeni, jotka vahvistavat kynsiä, hiuksia, ihoa ja jänteitä. Myös veressä happea sitova hemoglobiini ja lihasten myoglobiini ovat proteiineja. Osa proteiineista osallistuu elimistön toimintoja säätelevien entsyymien ja hormonien tuotantoon. Niitä tarvitaan myös infektioita ehkäisevien vasta-aineiden tuotannossa. Riittävä proteiinien saanti suojaa lihas- ja luukadolta, kun samalla huolehditaan D-vitamiinin ja kalsiumin saannista ja harrastetaan liikuntaa. Tämä auttaa itse kutakin pysymään työ- ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Proteiinit vaikuttavat myös ihon kuntoon ja nopeuttavat haavojen paranemista. Ikääntymisen myötä proteiinien saannin merkitys korostuu, sillä liian niukka saanti voi aiheuttaa lihaskatoa eli sarkopeniaa. Se heikentää liikuntakykyä ja kehon hallintaa sekä altistaa infektioille. Kuinka paljon proteiineja tarvitaan? Työikäisille (18-64-vuotiaat) suositellaan proteiinien saanniksi 10-20 E% (= % energian kokonaissaannista). Tämä tarkoittaa käytännössä 1,1-1,3 g painokiloa kohden vuorokaudessa eli yhteensä 60-90 g/vrk. Tutkimusten mukaan työikäisten proteiinien saanti on Suomessa keskimäärin riittävällä tasolla (17-18 E%) ja lähentelee jo suositeltua ylärajaa. Proteiinien hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. Tämän vuoksi ikääntyneille suositellaan proteiineja hieman enemmän kuin työikäisille. Yli 64-vuotiaiden tulisi saada proteiineja 1,2–1,4 g painokiloa kohden vuorokaudessa eli yhteensä 80–100 g/vrk ja energiaa vähintään 1500 kcal (6,5 MJ) vuorokaudessa. Proteiinien tarve lisääntyy sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun myötä. Tällöin proteiineja tulee saada vähintään 1,4 g painokiloa kohden. Proteiinimäärän on hyvä jakautua tasaisesti päivän mittaan; esimerkiksi 20–30 g:n annos aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä ja pienempi määrä välipaloilla. Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään proteiinit parhaiten. Vanhukset riskiryhmä - yksilöllisyys huomioon Tämän päivän ikääntyneet ovat heterogeeninen ryhmä. Proteiinien tarpeeseen vaikuttavat usein toimintakyky ja terveydentila enemmän kuin ikävuodet. Tämän vuoksi riittävä tarve ja saanti tulee arvioida yksilöllisesti. Tutkimusten mukaan monien vanhusten ravitsemustila on heikentynyt. Esimerkiksi vain joka neljäs kotona asuva ikäihminen saa riittävästi proteiineja. Moni ikääntynyt syö liian vähän. Huonot hampaat ja muut suun ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä. Lisäksi sairaudet, runsas lääkitys ja vähäinen liikunta voivat heikentää ruokahalua. Pienestä ruokamäärästä on vaikea saada riittävästi energiaa, proteiineja ja muita ravintoaineita. Suurin riski saada liian vähän proteiineja on kotihoidon piirissä ja laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Moni heistä on liian laiha ja jopa aliravittu. Toisaalta vanhus voi olla ylipainoinen, mutta kärsiä silti proteiinien puutteesta, jos ruokavalio on liian yksipuolinen. Proteiinit lautasella Parhaat proteiinien lähteet on koottu taulukkoon 1. Sen avulla voi arvioida ruokavalion proteiinimäärän ja suunnitella keinoja sen lisäämiseksi, jos siihen ilmenee tarvetta. Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi paljon mainostetuissa proteiinirahkoissa on saman verran proteiineja kuin tavallisessa maitorahkassa. Lisävinkkejä ruokavalintoihin on koottu esimerkiksi Gerontologinen ravitsemus ry:n nettisivuilta (www.gery.fi). Sieltä löytyy elintarvikkeiden ja ruoka-annosten valokuvia proteiinimäärineen sekä muutama esimerkkiruokavalio. SELKÄLEHTI Eläinproteiinien aminohappokoostumus on parempi kuin kasviproteiinien. Proteiinien lähteenä kannattaa käyttää kuitenkin myös kasvikunnasta peräisin olevia elintarvikkeita kuten herneitä, papuja ja linssejä. Niiden tuotanto on eettisempää ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin eläinproteiinien tuotanto. Ruokavaliota voi täydentää myös käyttämällä proteiinilla rikastettuja ruoka-aineita ja runsaasti proteiineja sisältäviä täydennysravintovalmisteita. Osa niistä on veteen sekoitettavia puuro-, keitto- ja pirtelöaineksia, osa sellaisenaan nautittavia proteiinijuomia ja -patukoita. Näitä voi kokeilla varsinkin silloin, jos vanhuksen ruokahalu on huono ja hän syö huolestuttavan pieniä ruoka-annoksia. Voiko proteiineja saada liikaa? Käytännössä proteiineja syödään harvoin niin paljon, että siitä olisi terveydelle haittaa. Liikaproteiini voi kuitenkin rasittaa maksaa ja munuaisia varsinkin silloin, jos henkilöllä on jokin maksan tai munuaisten toimintaan liittyvä sairaus. Liian runsas proteiinien saanti voi myös kiihdyttää kalsiumin erittymistä elimistöstä. Tämä voi haurastuttaa luustoa. Proteiineja ei kannata syödä liikaa muistakaan syistä. Elimistö ei pysty varastoimaan proteiineja myöhempää käyttöä varten eli niistä ei muodostu lihakudosta. Sen sijaan liikaproteiini hajoaa glukoosiksi ja rasvaksi. Ne käytetään energian lähteenä tai varastoidaan rasvakudokseen, jos energiasta ei ole puutetta. Liikaproteiini voi siis myös lihottaa. Ruokavalion hyvä kokonaisuus tärkeää Proteiinien saannin varmistaminen ei yksin riitä. Ruokavalion tulee olla niin monipuolinen, että muidenkin ravintoaineiden sekä energian saanti on kohdallaan. 5 Ruoan tulee olla sellaisessa muodossa, että ikääntynyt pystyy sitä syömään. Lisäksi tulee varmistaa riittävä nesteiden saanti. Oleellisesta on, että ruoka on paitsi ravitsevaa, myös maukasta, ja että syömiseen on riittävästi aikaa. Tällöin ruokavalio toimii virkistävänä mielihyvän lähteenä ja tukee terveyden lisäksi myös ikääntyneen toimintakykyä vireyttä ja elämänlaatua. Laki velvoittaa ravitsemusosaamista Tutkimukset osoittavat, että vanhusten heikentynyt ravitsemustila tunnistetaan terveydenhuollossa huonosti. Toivoa paremmasta herättää se, että vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan kuntien käytössä tulee olla ravitsemuksen erityisasiantuntemusta. Lisäksi monet eri alojen ammattilaiset (ruokapalveluhenkilöstö, kotiavustajat, lähihoitajat ym.) voivat vaikuttaa työssään siihen, miten hyvin vanhusten ruokavalio toteutuu. Myös vanhusten omaisten on tärkeää pitää silmällä sitä, syökö vanhus riittävästi ja riittävän monipuolisesti. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin, jos vanhus laihtuu tahattomasti lyhyessä ajassa useita kiloja. www.gery.fi Kirjoittaja: Dosentti, FT, johtava tutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosasto Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä. Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä. Eläinproteiinien lähteitä* Tavalliset maidot, piimät, jogurtit ym. Proteiinilla rikastetut maidot Proteiinijuomat ja -jogurtit Kovat juustot, leipäjuusto Raejuusto Maitorahka ja proteiinirahkat Kananmuna Kala Liha Liha- ja makkaraleikkeleet Annos Proteiinia 2 dl (lasillinen) 2 dl (lasillinen) 2 dl (lasillinen) 100 g 100 g 100 g 1 kpl (60 g) 100 g 100 g 100 g 6-7 g 10 g 12-16 g 20-30 g 16 g 10-12 g 7g 10-25 g 20-30 g 10-30 g Kasviproteiinien lähteitä Leivät 100 g (4-5 viip.) Kaurahiutaleet, tumma makaroni 100 g Soijajauhot, vähärasvainen 100 g Soijajauhot, rasvainen 100 g Soijapavut tai -rouhe, keitetty 100 g Muut pavut, keitetyt 100 g Herneet, tuoreet tai keitetyt 100 g Linssit ja kikherneet, keitetyt 100 g Pähkinät ja mantelit 100 g Auringonkukan ym. siemenet 100 g Soijamaito ja -jogurtti 2 dl (lasillinen) * Mitä vähärasvaisempi elintarvike, sitä enemmän proteiinia Lähteet: www.fineli.fi ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnät 5-10 g 13-15 g 45 g 35 g 15-16 g 10-16 g 5-6 g 7-9 g 14-20 g 23-29 g 6-8 g SELKÄLEHTI 6 Pienillä askelilla liikkumaan Vähäinen liikunta on uhka terveydelle Liikunnan väheneminen ja paikallaan pysyvän elämäntavan yleistyminen ovat uhka sekä yksittäisille ihmisille että kansantaloudelle. Vähäisestä liikkumisesta, liikkumattomuudesta, johtuvien terveydenhuollon kustannusten lasketaan olevan Suomessa lähes kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut kustannukset, kuten sairauspoissaoloista ja ennen aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kulut. Lisäksi tulevat liikkumattomuuteen liittyvien sairauksien ihmiselle tuottamat kärsimykset ja kustannukset. Miellämme itsemme liikkuvaksi kansaksi, mutta vain joka neljäs suomalainen liikkuu mukaan riittävästi. Terveyden kannalta riittävän liikunnan määrä on reipasta kestävyysliikuntaa (esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily) 2,5 tuntia viikossa. Yleensä suositellaan puolen tunnin mittaisia kestävyysliikuntajaksoja. Kuitenkin jo kymmenen minuutin mittainen liikunta on terveyden kannalta edullista. Lisäksi lihaskuntoa ja tasapainoa pitäisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa. Tämä viikoittaisen liikunnan määrä ennaltaehkäisee myös sairauksia. Liikkumattomuus on henkilön iästä riippumatta suuri uhka jokaiselle. Vähäisen liikunnan on todettu olevan kaikkien suurten kansansairauksien riskitekijä, kuten diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt, aivoverenkierron häiriöt, myöhemmällä iällä myös muistisairaudet. Liikkuvan ihmisen riski sairastua useimpiin sairauksiin, jopa useisiin syövän muotoihin, on pienempi kuin liikkumattoman. Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisen vaikutukset ovat pitkäkestoiset. Verrattaessa henkilöitä, jotka olivat olleet fyysisesti aktiivisia keskiiässä niihin, jotka olivat tuossa iässä liikkuneet vähän, havaittiin että yli 75-vuotiaina fyysisesti aktiiviset pystyivät suuremmalla todennäköisyydellä liikkumaan ulkona kuin vähän liikkuneet. Runsaasti liikkuneet pystyivät myös kävelemään vähän liikkuneita pidemmän matkan. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia Vähäinen liikunnan määrä on myös keskeinen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja oireiden riskitekijä. Liikunta ei altista ”tavallisia ihmisiä” selkäkivulle eikä lisää alaselkäkivun ilmaantumista. Heitä liikunta todennäköisesti suojaa selkäkivulta. Liikunta myös lievittää kroonista alaselkäkipua ja parantaa selän toimintaa. On osoitettu, että harjoittelu vähentää niskavaivasta johtuvaa haittaa. Kuitenkin sellaiset liikuntalajit, joihin sisältyy voimakkaita selän taaksetaivutuksia, kuten (vapaa) voimistelu tai taitoluistelu ovat selän kannalta epäedullisia ja aiheuttavat usein selkäkipuja jo nuorille. Liikunta vahvistaa todennäköisesti nivelrustoa. Siksi liikunta, jossa tapaturmavaara on vähäinen, ehkäisee alaraajojen ja selän nivelrikkoa. Lisää liikettä arkeen On helppo sanoa: ”Lisää liikuntaa”, ”hanki itsellesi joku liikuntaharrastus” tai ”ala liikkua”. Kuitenkin tie tiedosta toimintaan on usein pitkä. Liikunnan lisääminen arkeen tai aiempaa aktiivisemman elämäntavan omaksuminen ei ole aina helppoa, koska se vaatii muutosta totuttuun elämäntapaan – ja ajankäyttöön. Monasti käy niin, että hyvin alkanut liikuntaharrastus hiipuu hyvinkin nopeasti. Siitä ei tule elämäntapaa, jolloin siitä saatu hyöty jää vähäiseksi. Liikunnan lisääminen elämään voi tapahtua ”pienin askelin” asenteella, että jokainen liikuttu metri on voitettu metri, jokainen noustu porras lisää terveyttä. Liikkuvan elämäntavan voi myös omaksua vähitellen. Muutoksen pohjaksi kannattaa tehdä kaikessa rauhassa realistinen ja rehellinen arvio siitä miten voi muuttaa omaa elämäntapansa liikkuvammaksi. Usein helpointa on lisätä liikuntaa liittämällä se osaksi normaalia päiväohjelmaa. Voinko liikkua omalla moottorilla (esimerkiksi kävellen tai pyöräillen) konemoottorin sijasta? Onko minun pakko mennä paikasta toiseen suorinta tietä vai voisinko käyttää muuta kiinnostavaa tai mieltä ja aisteja lepuuttavaa reittiä? Voinko valita reitin, jossa on enemmän korkeuseroja kuin tavanomaisella reitilläni? Vähennä istumista, seiso aktiivisesti Hälyttävä on tieto, että aikuinen suomalainen viettää 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, käytännössä istuen! Istuessa vain 1,5 % henkilön lihasten kapasiteetistä on käytössä. Seistessä energiankulutus on 13 % ja kävellessä, kävelynopeudesta riippuen, 25 – 60 % suurempi kuin istuttaessa. SELKÄLEHTI Seisominen on istumista terveellisempää. Seistessä voi tehdä tasapaino- tai voimaharjoittelua. Hyvä kahden minuutin mittainen tasapainoharjoitus on harjata hampaat yhdellä jalalla seisten? Sekä seisten että istuen voi tehdä lihasvoimaharjoittelua, kuten ”treenata” lanneselkää edestä tukevia alavatsalihaksia. Siihen voi mukavasti liittää lantionpohjan lihasten tiukan jännittämisen. Harjoittelua ei vie aikaa, kun sen tekee odottaessaan vuoroaan kaupan kassajonossa. Harjoituksen ehtii ainakin ruuhka-aikaan toistaa useita kertoja. Alavatsan ja lantionpohjan lihasten tiukka supistaminen hitaasti viiteentoista laskien (= 15 sek), muutaman sekunnin rentous ja sama uudelleen niin monta kertaa kuin odottaessaan ehtii (mielellään 10 – 20 kertaa). Voinko lisätä liikettä paikallaan seisomiseen esimerkiksi vaihtamalla painoa jalalta toiselle, nousemalla seisomaan varpaille muutamia kertoja (15 – 30 kertaa) peräkkäin, seisomalla polvet koukussa? Voisinko ajatella siirtyväni kotona paikasta toiseen kävelyn sijasta tanssien? Hyvä vatsalihasharjoitus on nostaa istuessa toinen polvi ylös niin, että reisi irtoaa tuolista. Pidä polvi ylhäällä alussa niin kauan kuin jaksat tai 15 sekuntia. Toista 10 kertaa. Lisää aikaa vähitellen. Olennaista on pitää vatsalihaksen tiukkoina ja huolehtia siitä, että lannenotko ei lisäänny. Jos harjoitus tuntuu liian helpolta, se kannattaa tehdä molemmilla jaloilla yhtä aikaa. Edellisten kaltaisia harjoituksia voi kehittää vaikka millä mitalla. Liikunta on turvallista Oikein toteutetulla liikunnalla on hyvin vähän terveyshaittoja. Noin 3 % väestöstä saa vuosittain jonkin lääkärin hoitoa vaativan liikuntavamman. Liikunnallisesti aktiivisista 6 % hakeutuu lääkärin hoitoon liikuntavamman vuoksi. Vammoista suurin osa syntyy hyötyliikunnan yhteydessä. Sirkka-Liisa Karppi LitM, ft 7 Liikunnan aloittamisessa tärkeää Jos et vielä harrasta liikuntaa, aloita se nyt! Liikunta on hauskaa, miellyttävää, rentouttavaa, hyödyllistä ja mukavaa. Ei kannata harjoitella ”hampaat irveessä”. Pyri löytämään sellaiset liikuntamuodot, joka tuntuvat mukavilta ja kannustavat jatkamaan liikkumista. Aloita viisaasti v aloita pienellä kuormituksella, esimerkiksi kävele itsellesi mukavalla nopeudella v älä aseta liian suuria tavoitteita Kiiruhda hitaasti v lisää ensin suoritusaikaa v kun suoritus tuntuu helpolta, lisää kuormittavuutta (esimerkiksi kävelynopeutta). Samalla voit vähentää hieman suoritusaikaa. v lisää suoritusaikaa, jne. Arvioi edistymistäsi v aseta lyhyen aikavälin (esim. 3 kuukautta) tavoitteet v kun olet saavuttanut ne, aseta uudet, tiukemmat tavoitteet, jne. Älä lannistu v muutaman päivän tauko harjoittelussa ei haittaa v ei ole mitään syytä lopettaa harjoittelua, jos se ei suju toiveitten mukaan v jos liikunta ei tunnu hyvältä, tee uusi tilannearvio ja harjoitussuunnitelma ja toteuta se SELKÄLEHTI 8 TULE-tietokeskus pähkinänkuoressa l Apuvälineitä ja työpiste-ergonomiaratkaisuja Ohjauksen ja neuvonnan lisäksi Tule-tietokeskus järjestää myös: l Luentoja ja tiedotustilaisuuksia l Tapahtumia ja teemapäiviä l Vertaistoimintaa l Mahdollisuus mitata oma puristusvoima ja pituus keskuksessa käynnin yhteydessä Päivi (oik.) opastamassa asiakasta. TULE-tietokeskus avasi ovensa runsas puolitoista vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon yrityksiä ja erheitä sekä oppimista ja onnistumista. Alkuperäistä suunnitelmaa on osittain noudatettu, mutta projekteille ominaiseen tapaan, suunnitelmia ja toteutusta on myös tarpeen vaatiessa muutettu. Näistä muutoksista johtuen pieni päivitys näin projektin puolivälissä lienee paikallaan. Saanen esittää: TULEtietokeskus pähkinänkuoressa. Turun TULE-tietokeskus on Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n, Turun Seudun Reumayhdistys ry:n, Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n ja Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys ry:n kumppanuushanke vuosille 2013-2016. Hanketta hallinnoi Turun Seudun Selkäyhdistys ry. Hankkeessa tehdään monipuolista yhteistyötä Turun kaupungin, eri oppilaitosten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys (RAY). TULE-tietokeskuksen kohderyhmään kuuluvat: l Työikäiset, joilla on riski sairastua tule-sairauksiin tai ongelmiin l Työikäiset, joilla on tule-sairauksiin tai ongelmiin viittaavia ensioireita l Jo sairastuneet (tule-yhdistyksiin kuuluvat ja kuulumattomat) TULE-tietokeskuksesta löydät tuki-ja liikuntaelimistön hyvinvointiin liittyen: l Tietoa arjen valintojen vaikutuksista l Materiaalia kotiin vietäväksi esim. tietoa tule-sairauksista, valmiita voimisteluohjelmia, tietoa liikuntalajeista ja liikuntamahdollisuuksista Turun seudulla. l Vinkkejä luotettavan tiedon hankintaan l Kirjallisuutta l Ehdotuksia mihin seuraavaksi esim. pitäisikö mennä lääkäriin tai fysioterapeutille, kuntosalille tai yhdistyksen ryhmiin Lähes jokainen meistä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä tule-oireista. Joka kuukausi joka kolmannella suomalaisella aikuisella on kipuja ja särkyjä. Pitkäaikaisia tule-sairauksia on yli miljoonalla suomalaisella ja ne ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin sekä sairaspoissaoloihin töistä. Tule-vaivat vaikeuttavat arjen askareista selviytymistä ja tästä syystä TULE-tietokeskuksen kaltaiselle tule-hyvinvointitiedon jakamiseen keskittyneelle toimijalle on tarvetta. Mitä enemmän meillä on tietoa, sitä paremmin voimme vaikuttaa oman tuki- ja liikuntaelimistömme kuntoon ja sitä myöden myös arjessa selviytymiseen. Päivi Saarinen projektivastaava SELKÄLEHTI 9 Turussa on monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kesällä Turussa on mahdollista harrastaa monipuolisesti liikuntaa kesällä sekä ohjatusti, että omatoimisesti. Tässä on muutamia Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen tarjoamia liikuntavinkkejä kesäliikuntaan. Turkulaiset urheiluseurat järjestävät myös kesäliikuntaa. Valitse itsellesi sopiva liikuntamuoto ja lähde liikkeelle! Lisätietoja kaikista liikuntamahdollisuuksista löydät: www.turku.fi/liikunta. Puistokuntosalivälineet Puistokuntosalivälineet ovat ulkona sijaitsevia eripuolille kaupunkia sijoitettuja kuntoilulaitteilla. Niillä eri-ikäiset voivat maksutta harjoitella erityisesti lihasvoimaa. Puistokuntosalivälineet ovat ilmainen ja mukava tapa lisätä liikuntaa arkeen! Paavonpolut Paavonpolut ovat eri puolilla Turkua kulkevia maastoon merkittyjä reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunkiympäristöön. Monin paikoin polut yhtyvät muihin ulkoilureitteihin ja kytkevät niitä toisiinsa. Paavonpolut merkattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, ja idean toi Turkuun suunnistaja Janne Salmi, joka oli nähnyt samantapaisia polkuja Sveitsissä. Paavonpolkujen kulkureitit on osoitettu maastossa sinisillä puihin ja kiviin maalatuilla juoksija -merkinnöillä ja pyöreillä maalitäplillä. Paavonpolut on suunniteltu kaikille liikkujille ikään katsomatta. Voitte lähteä lasten kanssa perheenä piknikille, kuntoilumielessä kiertää eri polkuja tai käydä mukavalla virkistymiskävelyllä nauttimassa luonnonantimista. Polut (ovat suunniteltu siten, että ne) voi kiertää myös pyörän kanssa. Paavonpolkujen reitistön voi ladata myös puhelimeen. Nomadi-sovellus on maksuton karttasovellus, jonka pystyy lataamaan mihin tahansa älypuhelimeen. Ideana on, että voit reaaliaikaisesti seurata etenemistäsi polulla sekä suorittaa poluille sijoitettuja toiminnallisia tehtäviä. Toiminnalliset tehtävät näkyvät vain sähköisesti, ja ilmestyvät puhelimen ruudulle niihin saavuttaessa. Pisteet voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääniä tai tehtäviä. Karttoja voi tar- kastella myös selaimen kautta osoitteessa www.citynomadi.com hakusanalla ”paavonpolut”. Lisätiedot: www.turku.fi/paavonpolut Maauimalat Samppalinnan maauimala (Volter Kilven katu 2) Alustavat aukioloajat 19.5.–4.9.2015 ma–to 6–20 pe 6–19 la–su 8–19 Kupittaan maauimala (Kupittaankatu 10) Aukioloajat: 2.6.–9.8.2015 ma–su klo 10–19 Hinnat ja lisätietoja: www.turku.fi/liikunta Kuva Ossi Jalonen SELKÄLEHTI 10 Kuva: Matti Paananen KESÄN LIIKUNTAVINKIT TURUSSA KESÄVIIKOT 19–25 (4.5.–21.6.) Maanantaisin klo 11–12 Qigong, kehoon, mieleen ja hengitykseen vaikuttava terveysliikuntamuoto. Kokoontuminen Urheilupuistossa Paavo Nurmen stadionin vieressä olevien tenniskenttien edessä. Lämmin vaatetus. Kertamaksu 2,5 €/ kerta. Linja-autot 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55 ja 56 klo 17–18 Tai Chi, kokoontuminen liikuntapalvelukeskuksen edessä, Blomberginaukio 4, klo 16.45. Kertamaksut: 6 € turkulaiset, 4 € aleryhmät, 9 € ulkopaikkakuntalaiset ja 6 € aleryhmät ulkopaikkakuntalaiset. Linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 Tiistaisin klo 14.30–15 Kimmoke-ryhmä, Kupittaan urheiluhallin edessä, Tahkonkuja 5. Kimmoke rannekelaisille. Linja-autot 7, 9, 61, 700, 32A, 13, 60, 221, 600, 701 klo 10–11.30 Liikuntatreffit; pelataan bocciaa ja petankkia ja liikuntaan yhdessä ulkoillen. Ilmainen. Teräsrautelan kenttä, kenttä sijaitsee Markulantien ja Kuninkojantien välissä, käynti Vanhan Kuninkojantien kautta. Linja-autot 300, 301, 302, 88, 99, 303 Keskiviikkoisin klo 14–15.15 Tasapainoryhmä, Kupittaalla urheiluhallin edessä, Tahkonkuja 5. Kertamaksu 2,5 € / kerta. Linja-autot 7, 9, 61, 700, 32A, 13, 60, 221, 600, 701 Torstaisin klo 10–11 Jumppaa ja kävelyä, Urheilupuiston välikenttä, Unelmien kannas. Linja-autot 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55 ja 56 klo 14 Kesän torstaikävelyt, Kertamaksu 2,5 € / kerta: o 7.5. klo 14–15.30 Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä, kokoontuminen Impivaaran uimahallin ulko-oven edessä. Linja-autot 13, 88, 99 o 21.5. klo 14–15.30 Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä, kokoontuminen Impivaaran uimahallin ulko-oven edessä. Linja-autot 13, 88, 99 o 28.5. klo 14–15.30 Porrastelu, kokoontuminen Tuomiokirkon portailla klo 13.50. Linja-autot 2, 2A, 3, 6, 7, 7A, 9, 30, 32, 32A, 42, 50, 51, 53, 54, 55, 55A, 56, 60, 221, 600, 700, 701 o 4.6. klo 14–15.30 ArkkitehTOUR, kokoontuminen Teatte- risillan edessä Läntisellä Rantakadulla klo 13.50 o 11.6. klo 14–15.30 Patsastelu, kokoontuminen Teatterisillan edessä Itäisellä Rantakadulla klo 13.50 o 18.6. klo 14–15.30 Uittamo, kokoontuminen klo 13.50 Uittamon tanssilavan parkkipaikalla, Rykmentintie 29. Linjaauto 9 KESÄVIIKOT 23-28 (5.6.-10.7., paitsi 19.6.) Perjantaisin klo 12-13 Rento kesäjumppa, Pääkirjaston sisäpiha, Kertamaksu 2.5 € / kerta tai senioriranneke OPASTUKSIA ULKOKUNTOSALILAITTEILLA: Kokoontuminen ulkokuntosalilaitteiden luona, jos ei muuta mainita ti 2.6. klo 15.15–15.45 Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 ke 3.6. klo 14–14.30 Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ma 8.6. klo 15–15.30 Lauste, linja-autot 9, 60, 99, 600 ke 10.6. klo 11.30–12.00 Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 SELKÄLEHTI 11 ke 10.6. klo 14-14.30 Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ma 15.6. klo 13.–13.30 Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 ke 17.6. klo 13–13.30 Lauste, linja-autot 9, 60, 99, 600 ke 29.7. klo 15–16 Moisio, ko- koontuminen Moision koulun pihalla, linja-autot 21, 21A, 21B, 22M, 23, 23A ke 4.8. klo 15–16 Ilpoinen, kokoontuminen Ilpoisten koulun pihalla, linja-autot 61, P3 ke 11.8. klo 15–16 Halinen, kokoontuminen Halisten koulun pihalla, linja-autot 55, 55A, 56 Ruusuaiheinen onnitteluadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Karjatie 5, 21420 Lieto Kaikki alan palvelut 24h Vuodesta 1981 puh. 0440 260 471, (02) 488 6529 Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Keittiön turvajakkara Zorbas – selkänoja nousee nousutueksi ELÄMÄÄ––KAIKEN KAIKENKESÄÄ IKÄÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Lilja-aiheinen suruadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Myymälät: • Saimaankatu 18A, Lahti puh. 03 781 7996 • Ruoholahdenranta 5, Hki Raitiovaunut 6 ja 9 puh. 0400 125 320 Verkkokauppa www.ettonet.fi Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Isopyöräiset ostoskärryt Taittuva keppi Kävelyteline Lillan Suihkutuoli Vesihiisi Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava, p. 050 5546 222, erityisliikunnanohjaaja, p. 050 594 7207 Onnittelu- ja Suruadressit Härkätien Hautauspalvelu Ergonominen seniorituoli Kippis. Myös nousuaputoiminto. ke 17.8. klo 15–16 Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ke 24.8. klo 15–16 Runosmäki, Signalistinkadun koira-aitauksen vieressä, linja-autot 18, 88 Ja paljon muuta! Tilaukset Suomen Selkäliitosta puh. 09 605 918 ksemme! SELKÄLEHTI untoutuja Tervetuloa k 12 Laadukasta yksilökuntoutusta ja monipuolisia kuntoutuskursseja sinun ja selkäsi parhaaksi Hae meille moniammatilliseen yksilökuntoutukseen! Tarjoamme kuntoutusta tules- ja reumalinjalla - sekä harkinnanvaraisena että vaikeavammaisen kuntoutuksena. Selkärankareumaa sairastaville meillä on lisäksi tarjolla seuraavat kuntoutuskurssit: Kurssi Aloitusjakso Selkärankareumaa sairastavien 56774 14.09.-18.09.2015 kuntoutuskurssit 3x5vrk 56775 12.10.-16.10.2015 Työelämässä oleville 56776 23.11.-27.11.2015 Työelämästä poissa oleville 56777 21.09.-25.09.2015 Kelan päätöksellä kuntoutus on sinulle maksutonta. Kuntoutusta haetaan Kelalta lomakkeella KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus) tai KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus). Liitteeksi tarvitaan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto, josta käy ilmi kuntoutuksen tarve. “Täällä on sopivasti kaikkea: liikuntaa, virikkeitä ja ohjelmaa sopivassa suhteessa. Asetetaan tavoitteita sekä annetaan neuvoja ja yksilötukea.” Ota yhteyttä: Kuntoutussihteeri Tarja Lammi p. 050 394 7524 [email protected] ksia. ulkoilumahdollisuu ttaamaton määrä mi ja ttia 0 ton es 2057 Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 38700 Kankaanpää • (02) 333 • www.kuntke.fi Pöytyällä on läh a. uksi ahdollisuKUVA: TIMO KESTI koilum aamaton määrä ul itt m ja tia nt to 0 s 20 PIIKKIÖN AUTOKORJAUS JA PESU Pöytyällä on lähe Repolantie 5, 21500 Piikkiö/Kaarina Puh. 040 478 9147 Jouni Vigren [email protected] Löydät meidät myös webbisivuiltamme! HOITOHUONE PÄIVÄNSINI Riihikoski Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? O juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisa melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiv Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistul Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puo päässä Turusta. Kyrö Riihikoski Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja k man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton p Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? Olisiko palloiluhalli kova on pihatyöt suunnitel Helppohoitoisella tasamaalla resursseja vastaaviksi. juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisariihessä voit harrastaa melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiviliikkujan toiveet täyttää Yläne Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistulla hiihtoja kuntoradalla. Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puolen tunnin ajomatkan heti ulko-ovelta. Tilavalla tontilla on suojaa kats Voit valita järvituulen, maiseman korkealta mäeltä t päässä Turusta. Kyrö lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa reitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailij Miltä alueelta haluaisit tonttej Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja kirjaston ollaKatso mahdollisimkoko tarjonta ja tonttien sijainti man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton päästä kaikista palveluista. www.poytya.fi –> Tontit ja uudisr Helppohoitoisella tasamaalla on pihatyöt suunniteltavissa omaa intoa ja resursseja vastaaviksi. Yläne H A LK A H O I TO Y VÄ J 45 € Pir kko Kaunismäki Jalkahoitaja At, perushoitaja ja aromaterapeutti Puh. 0400 489 365 Kivikartiontie 1, Luolavuori Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Yläneellä luonto voiKarialkaa Jokela 050 553 434, Jussi Lehto heti ulko-ovelta. Tilavalla tontilla on suojaa katseilta ja oma rauha oleskella. Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku K Pöytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poy Voit valita järvituulen, maiseman korkealta mäeltä tai oman pihan liepeiltä Kuva: TIMO KESTI lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa Kuhankuonon retkeilyreitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde! ia ja . 200 tontt mahdollisuuksia s e h lä n o u Pöytyälläaton määrä ulkoil uut! p s o m k t a i p Miltä alueelta haluaisit tontteja katsoa? ä mitta ät ja nä ne Parasta o koko tarjonta ja tonttien sijaintitiedot osoitteesta vä Katsowww.poytya.fi –> Tontit ja uudisrakentaminen (Bussi nro 12 tulee viereen, hoitolaan esteetön kulku) Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto 050 590 6720 Olli-Pekka Hannu 040 198050 0801, 590 Markku6720 Kaurila 0400 347 783 Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto Pöytyän kunta: (02) 481 000, [email protected], www.poytya.fi Kuva: TIMO KESTI Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 Pöytyän kunta: (02) 481 000, [email protected], www.poytya.fi SELKÄLEHTI 13 Lupa valittaa JÄSENALENNUSLIIKKEET On tulossa kesä, kas siinäpä pulma: on poissa pimeys, räntä ja huhtikuu julma kun säästä ei voi valittaa, pitää keksiä muuta josta tasaiseen tahtiin paukuttaa suuta kesäkatu monenmoista moitittavaa tarjoaa miehet valkoisissa sukissaan pian pelkäävät jo varjoaan kun trendikäs seuralainen tennissukat teilaa ja vihjailee hakevansa tyylikkäämpää heilaa eivät naisetkaan aina niin leningeillään lumoa jos alla on legginsit, ne viehkon vaikutelman kumoaa kuvitellaan että legginseillä häivytetään läski vaan säärenhän ne katkaisevat varsin ikävästi terassit baarien kolhoja ovatkin vasta vain köysi erottaa kadulle istahtamasta pakokaasut ja melu bonuksena ihan kuka kyhjöttäisi kuitenkaan perällä pihan Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen jäsenille alennusta ostoista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä. Optikko Hakula Yliopistonkatu 25, Turku www.optikkohakula.fi -20 % Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola Ritva Sjöblom Sibeliuksenkatu 5, Turku - 10 % Parturi-Kampaamo Geili Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli puh. 02 235 6557 - 10 % Turun Tapetti ja Matto Orikedonkatu 2, Turku - 15 % varastossa olevista tapeteista, matoista ja värisilmämaaleista entä hinnat! kaljan triplaantuu kauppaan nähden vain muovituopin ja kiikkerän tuolin tähden ja jätskikojun hinnasto, se pilviä hipoo silti yllättävän moni tötteröä lipoo euron pari noussee taas mansikkakilo kunpa silloin syömisestä lähtisi ei ilo ei mausta ainakaan voi negatiivisinkaan nurkua huuleen mansikka ja hymy, niin kestää jopa Turkua! Miia Norrdal St Erikin Lääkintävoimistelu Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku - 10 % puh. 02 250 1300 www.sterikinlaakintavoimistelu.fi Seuraavat liikkeet antavat alennusta sopimuksen mukaan. Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 www.fi-op.fi Ryötin tila Loimaantie 272, Alastaro, puh. 040 752 7353 www.ryotintila.fi Hyvän Olon fysioterapia ALATALO 21420 Lieto, puh. (02) 487 7611 Uudenkaupungin Huonekaluliike Kalustekuja 5, Uki, puh. (02) 842 4233 www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Vocca Ruissalontie 6, 20200 Turku puh. (02) 250 6620 www.vocca.fi SELKÄLEHTI 14 Opiskelijoita työssään. Merkittävä löytö Aurajokilaaksosta Arkeologian opiskelijoiden on harjoitteltava käytännössä menneisyyden tutkimista. Se tapahtuu tutkimuskaivauksena kiinnostavassa kohteessa - katsotaan, mitä löytyy pinnan alta. Turun yliopiston arkeologian opiskelijoille osui varsinainen täysosuma vuonna 2010. Harjoituskohteena oli viljelysten keskellä oleva pienehkö, metsäinen Ristimäen saareke Kaarinan Ravattulan kylässä. Paikka on Aurajoelle viettävän rinteen päällä pienen kumpareen etelälaidalla, vain neljä kilometriä Turun tuomiokirkosta koilliseen. Kohdetta pidettiin nimen ja esitutkimusten pohjalta mahdollisena kalmistomäkenä. Ja löytyihän sieltä ruumishautausten jälkiä. Pinnalle niistä erot- tuu parhaimmillaan pitkulainen painanne. Mutta näiden lisäksi löytyi vielä enemmänkin. Vuonna 2011 paljastui maan alta kookkaista kivistä laadittua puolentoista metrin levyistä kiveystä. Se osoittautui mäkeä ja hautausmaata kiertäneen aidan perustukseksi. Tämän sisältä, yli 30 x 30 metrin alueelta, on löytynyt kymmenittäin hautoja, mutta vain muutamaa niistä on toistaiseksi tutkittu tarkemmin. Vaan ei tässäkään vielä kaikki. Tärkein tulos Eräästä koekuopasta löytyi tiheä, ihmistekoinen kiveys. Se paljastui jykevistä luonnonkivistä tehdyksi rakennuksen perustaksi. Rakenne saatiin kokonaan esille 2013, ja se tulkittiin muotonsa perusteella kirkon jäännökseksi. Kirkkosali on ollut neliömäinen, vajaat 6 x 6 metriä. Itäpuolella siihen on liittynyt pienempi, samoin neliömäinen kuoriosa, kooltaan noin 4 x 4 metriä. Tässä erottuu päätyseinän keskellä 1,5 x 1,4 metrin kokoinen alttarin perusta kulmissaan muita suuremmat nurkkakivet. Rakennelman pituusakseli on sama kuin hautojenkin, eli lounaasta koilliseen, perinteisesti kristilliseksi itä-länsi-suunnaksi ajatellun mukaisesti. Perustukset kertovat, että niiden päällä on ollut romaanisen kauden tyyliin rakennettu kapeakuorinen kirkko. Kirkkosalin perustan poikki kulkee keskellä kivirivi, joka on tukenut puulattiaa. SELKÄLEHTI 15 Kirkko on siis tehty puusta - käsiteltyä kiveä, muurilaastia saati tiilenjäämiä ei paikalta ole löytynyt. Erittäin merkittäväksi löydön tekee, että kyseessä ovat maamme vanhimmat kristillisen kirkon jäännökset. Ne on ajoitettu 1100-luvulle, mahdollisesti vuoden 1150 tienoille. Kirkon ja kirkkomaan käyttö näyttäisi päättyneen jo 1200-luvun alkupuolella. Tutkimus jatkuu Vielä viime päiviin on vaalittu ajatusta, ettei kirkolla olisi ollut sijaa Aurajokilaaksossa tienoon pakanallisuuden vuoksi. Nyt tiedetään, että Ristimäen kirkko on saattanut olla olemassa jo ensimmäisen, vuoteen 1155 ajoitetun ristiretken aikoihin. Seurakuntakirkkoa Ravattulassa on tuskin ollut, vaan todennäköisimmin paikallisten asujain pyhäkkö. Muita vastaavia jäänteitä ei maastamme ole toistaiseksi löytynyt. Tämän pyhätön käyttö vaikuttaa loppuneen samoihin aikoihin, kun katolinen kirkko loi seurakuntajärjestelmää ja pitäjänkirkko perustettiin Nummen kylään nykyisen Katariinan kivikirkon paikalle. Ristimäen pyhäkkö jäi vaille käyttöä, kun toiminta keskitettiin pitäjänkirkkoon. Ristimäen rakennus sai rauhassa lahota paikoilleen. Nimi on kuitenkin pitänyt sen muistoa yllä ja johdatti arkeologit paljastamaan mäen merkityksen. Jatkotutkimuksia odotetaan innolla, löytyykö niissä esimerkiksi kellotapulista mitään jälkiä. Kaivaus peitettiin syksyllä, ja sitä avataan taas tulevan kesän loppupuolella tutkimusten jatkuessa. Tällöin myös järjestettä- neen kiinnostuneille opastettuja ja tietysti koko tutkimuksesta yleisökierroksia. Tiedonhaluis- löytyy netistä osoitteesta www. ten on parasta osallistua niille ja ravattula.fi . rauhoittaa muu aika arkeologiJouko Räty en työlle. Lisätietoa esittelyistä SELKÄLEHTI 16 ANNA NOSTIMELLE RASKAIN TYÖ TechLift 2400 kevyt kannettava nostin, 4kg l Monipuolisin nostin kotiin, mökille, kuntoutuslaitoksiin ja hoitokoteihin l Nostin ei ole koskaan tiellä, nostot ahtaissakin paikoissa TechLift 3200 Autonostin l Liiku silloin kun haluat ja minne haluat l Kevein ja nopein tapa siirtyä etupenkille TechLift 2400 Kävelyharjoitteluradat. Nostimet saunaan, uimaan, veneeseen, asuntoautoon ja mönkijään. TechLift 3200 Avant Design Oy l www.avantdesign.fi l puh. 0505911662 PYYD ESITT Ä ELY! KOTIHOITOPALVELU Toive APTEEKKI-niveltuet lääkehoidon ja kuntoutuksen tueksi ti on Sinun - Hyvinvoin minun oikeutesi ja i vastuun Teppo Frantti p. 040 910 4999 HOITOPALVELUITASI toiveesi ja hyvinvointisi mukaan. Lähtökohtana yksilöllisyys, ystävällisyys, kiireettömyys ja laadullisuus kaikille kotona asumiseen tukea tarvitseville. Tutustu palveluihimme kotisivuillamme osoitteessa: www.kotihoitopalvelutoive.fi Kysy apteekistasi! Valmistuttaja, markkinoija: Oy Medifon Ab, Ratakatu 1 b A 4, 00120 Helsinki www.apteekki.fi [email protected] Tervetuloa Toiveen asiakkaaksi SELKÄLEHTI 17 KALSIUM ON TÄRKEÄ LUUSTOLLE Kalsium imeytyy ruuasta paremmin kuin tableteista, sillä se saadaan pieninä annoksina aterioilla. Maitovalmisteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat parhaita kalsiumlähteitä. Maidot, piimät, jogurtti, jäätelö ja juusto sisältävät runsaasti hyvin imeytyvää kalsiumia. Kala ruotoineen on myös hyvä kalsiumin lähde. Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät jonkin verran kalsiumia. Kasvikunnan tuotteista jonkin verran kalsiumia sisältävät vihreälehtiset kasvikset kuten parsakaali ja lehtikaalit, soija ja siemenet sekä pähkinät. Mikäli ravinnosta saadun kalsiumin määrä ei ole riittävä, on turvauduttava kalsiumvalmisteen käyttöön. Aikuisille kalsiumin tarve on 800-1000 mg/vrk iän ja tilanteen mukaan. Tämän määrän saa nauttimalla päivittäin 2 dl maitoa/piimää/jogurttia, 4 dl raejuustoa, 160 grammaa kirjolohta ja 3-4 paksuhkoa viipaletta juustoa. Lähde: Luustoliitto Ravinnosta tulee Ravinnosta tulee saada saadakalsiumia kalsiumia 800 mg päivässä. 800 mg päivässä. Yksi annos sisältää noin 240 mg kalsiumia. Yksi annos sisältää noin 240 mg kalsiumia. Kalsiumin tarpeen saasaa täyteen neljä annosta päivässä. Kalsiumin tarpeen täyteen nauttimalla nauttimalla neljä annosta päivässä. Hyviä lähteitä Hyviä kalsiumin kalsiumin lähteitä Maito / piimä 2 dl Jogurtti 2 dl Maustamaton maitorahka 2 dl Raejuusto 4 dl (350 g) Kypsytetty juusto 3–4 viipaletta (30 g) Sulatejuusto 3 rkl (40 g) Kirjolohi (kypsä) 160 g Silakka (ruotoineen) 3–4 kpl (70 g) Mantelit reilu 1 dl (90 g) Maapähkinät reilu 4 dl (300 g) Keitetyt soijapavut reilu 4 dl (320 g) Keitetty kananmuna 7 kpl (á 60 g) Mustaherukka reilu 6 dl (330 g) Kuorittu appelsiini n. 3 kpl (440 g) Pinaatti (tuore) reilu 5 dl (270 g) Kaali (kiinankaali, valko-, lehti- tai parsakaali) 600 g Mihin kalsiumia tarvitaan? Mihin kalsiumia tarvitaan? toimii ensisijaisesti luuston rakennusaineena. Lisäksikalsium kalsium osallistuu hermoston Kalsium toimii Kalsium ensisijaisesti luuston rakennusaineena. Lisäksi osallistuu hermoston ja lihasten ja lihasten toimintaan. Niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa luuston toimintaan.haurastumista Niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa luuston haurastumista ja lisätä ja lisätä luunmurtumien riskiä. Yli 60-vuotiailla kalsiumlisä 500–1000 mg/vrk iän mukanaan tuomaa luukatoa. Tämä lisäkalsium voidaan nauttia joko iän mukanaan luunmurtumiensaattaa riskiä.vähentää Yli 60-vuotiailla kalsiumlisä 500–1000 mg/vrk saattaa vähentää ruoan tai valmisteen muodossa. tuomaa luukatoa. Tämä lisäkalsium voidaan nauttia joko ruoan tai valmisteen muodossa. www.maitojaterveys.fi www.osteoporoosiliitto.fi www.dementiahoitoyhdistys.fi www.vanhustyonkeskusliitto.fi Kuva: Maito ja Terveys Maitoa kaiken ikää on Maito ja Terveys ry:n kampanja, joka on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella. Muita kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita SELKÄLEHTI 18 TULE MUKAAN SELKÄYHDISTYKSEEN Turun Seudun Selkäyhdistyksen jäsenenä saat - - - - - - - Selkälehden neljästi vuodessa kotiisi Selkäliiton Hyvä Selkä -lehden neljästi vuodessa kotiisi edullisen osallistumisen liikuntatoimintaan edullisen osallistumisen retkitoimintaan alennusta ostoksista jäsenalennusliikkeissä jäsenmaksu vuonna 2015 on 18 euroa jäseneksi voit liittyä kotisivujemme kautta tai soittamalla numeroon 040 525 1739 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Jos sinulla on toimiva sähköpostiosoite etkä ole sitä vielä yhdistykselle ilmoittanut, niin laita tietoa osoitteeseen [email protected]. Voit saa vuoden aikana ylimääräistä postia ja pystymme ilmoittamaan esim. muutoksista liikunta- ym. toiminnoissa. OSOITTEEN MUUTOKSET Osoite- ym. muutokset jäsenyhteystiedoissa tulee tehdä sähköpostilla [email protected] tai puhelimella numeroon 040 525 1739. Yhdistys löytyy myös Facebookista. SOITA 044 0161170 suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelut Tarvitsetko Sinä tai omaisesi apua kotona pärjäämisessä iän tuomien ongelmien, sairauden tai sairaalajakson jälkeen Tarjoamme tilapäistä tai pitkäaikaista hoiva- ja tukipalvelua ammattitaidolla. Autamme kaikissa perusasioissa ja tuemme kotona selviytymistä. Työmme on kotitalousvähennyskelpoista. Eerikinkatu 38, Turku Puh. 02-253 5888, 0440 161170 www.johannakaihdin.fi [email protected] Kysy meiltä, miten voimme auttaa juuru Sinua! Sh Taina 040 501 7939 Sh Tiina 040 501 6839 Avoinna ark. 9-17 la 10-13 www.senioriapuvarpu.fi SELKÄLEHTI 19 SYYSKAUDEN AVA JA I S E T 7 . 9 . 2 0 15 Syyskauden avajaisia vietetään TULE-tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19, maanantaina 7.9. 2015 klo 16-18. Tarjolla on pientä purtavaa ja tietenkin kahvia. Mukana hallituksen jäseniä, joiden kanssa voit keskustella yhdistyksestä ja samalla esittää toimintaehdotuksia. TERVETULOA! SELKÄVOIMIST E L U RY H M Ä T Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät kokoontuvat syksyllä 2015 seuraavasti: maanantaisin klo 17.30 ajalla 14.9. – 14.12. maanantaisin klo 18.15 ajalla 14.9. – 14.12. (neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille) maanantaisin klo 19.10 ajalla 14.9. – 14.12. tiistaisin klo 11.10 ajalla 25.8. – 15.12. torstaisin klo 16.30 ajalla 17.9. – 17.12. (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille) Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille. Osallistumismaksu on 3,50 €/kerta jäseniltä ja muilta 4 €/kerta. Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja (10 kertaa/30 €). V E S I VO I M I S T E L U RY H M Ä T Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa syksyllä 2015 seuraavasti: maanantaisin torstaisin torstaisin klo 19.15 klo 16.30 klo 17.00 ajalla 7.9. – 14.12. ajalla 10.9. – 17.12 ajalla 10.9. – 17.12. Osallistumismaksu on 30 minuutin torstain ryhmässä 70 € jäseniltä ja muilta 88 €. Maanantain 45 minuutin ryhmässä maksu on jäseniltä 100 € ja muilta 118 €. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. NISKA-H A RT I RY H M Ä Niska-hartiaryhmä kokoontuu Ruusukorttelissa torstaisin klo 17.15 ajalla 17.9. – 3.12.2015. Ryhmässä keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin, elvyttäviin ja rentouttaviin liikkeisiin. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Osallistumismaksu on jäseniltä 60 € ja muilta 78 €. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
© Copyright 2024