1. No category

SELKÄLEHTI
T U R U N
S E U D U N
S E L K Ä Y H D I S T Y S
R Y
2 l 2015 JÄSENLEHTI
TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry
SELKÄ
T U R U
N
Postiosoite:
Yliopistonkatu 19
20100 TURKU
Puhelin 040 525 1739
www.turunselkayhdistys.fi
[email protected]
LEHTI
S E U D
U N
S E L K
Ä Y H
D I S T
Y S
R Y
SELKÄLEHTI
ISSN 1456-8667
2 2015
Jäsenlehti
Päätoimittaja: Pirkko Heino
Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764
Aineistot:
[email protected]
Taitto:
Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457
Paino:
Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina

JÄSENL
EHTI
Tietoja selän
Turun Seudun Selkäyhdistyksen
hyvinvoinnista ja
liikuntavinkkejä saa
TUKIPUHELIN
osoitteesta
päivystää torstaisin klo 17 – 19 numerossa
www.selkäkanava.fi
040 558 1025
Turun TULE-tietokeskus tarjoaa
neuvontaa ja ohjausta tuki- ja
liikuntaelinsairauksien
ennaltaehkäisyyn sekä
tietoa itsehoitomahdollisuuksista.
TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa.
Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia.
Aukioloajat:
Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15
Keskiviikkoisin klo 10-17
Maanantaisin ja perjantaisin suljettu
LOMALLA HEINÄKUUN
www.tule.fi
[email protected]
p. 044 744 7085
Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19
(Mehiläisen talon sisäkäytävä).
SELKÄLEHTI
3
Puheenjohtajan palsta
Kesää
Odotellessa
P
uolikuuta peipposesta on lorun mukaan aikaa kesään. Peippoja on jo aikoja sitten näkynyt ja tätä lukiessasi varmaan myös västäräkit ja pääskysetkin ovat saapuneet, joten kesään
ei ehkä ole enää päivääkään. Näin toukokuun
alussa se tuntuu vielä vähän kaukaiselta, kun vappuna monin paikoin maatamme satoi lunta oikein
kunnolla ja Turussakin saimme aatonaattona suuria märkiä räntäpalloja. Juuri nyt tätä kirjoittaessani
toukokuun toisena päivänä aurinko paistaa ja puut
alkavat viheriöidä eli kesää voi alkaa odottaa.
Yhdistyksemme liikuntatoiminta on tiistairyhmää
lukuun ottamatta jo päättynyt Ruusukorttelissa vietettyyn päättäjäistilaisuuteen. Kesällä jokaisella on
mahdollisuus liikkua ulkona luonnossa ja kerätä
voimavaroja syksyä ja talvea varten. Tässä lehdessä on paljon vinkkejä kesäisistä liikuntalajeista ja
mahdollisuuksista. Siis Tarvajärven sanoin: ylös,
ulos ja lenkille!
Liikuntavinkkejä saa helposti Selkäliiton selkäkanava.fi -sivustolta mm. aina iloisen, silmää iskevän
jumppakissan opastuksella. Hyvä Selkä -lehdessä
on jokaisen numeron keskiaukeamalla erilaisia liikuntaohjeita, joten ne sivut kannattaa ottaa talteen.
Myös yhdistyksemme omilla kotisivuilla on liikunta-ohjeita.
Toukokuun ensimmäisellä viikolla vietettiin valtakunnallista selkäviikkoa teemalla ”liikuta selkäsi
kuntoon”. Monet selkäyhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät lajikokeiluja ja muita tapahtumia
tehden yhdistysten ja liiton toimintaa tunnetuksi.
Omassa yhdistyksessämme sai opastusta tai chin
saloihin.
Kesän jälkeen, jos niin kaukaisesta ajasta edes voi
kirjoittaa, alkaa monipuolinen liikuntatoimintamme tuttujen selkävoimistelujen, vesivoimistelujen ja
niskahartia-jumpan myötä. Otamme mielellämme
vastaan ehdotuksia myös uusiksi lajeiksi, joten jos
sinulla on mielessäsi joku ehdotus, kerro se hallituksen jäsenille tai sähköpostilla toimisto-osoitteeseen.
Turun TULE-tietokeskus on auki kesäkuun ja heinäkuisen lomailun jälkeen aukeaa taas elokuussa.
Tietokeskuksesta saa opastusta ja neuvontaa sekä
voi tutustua laajaan ja monipuoliseen opas- ja ohjetarjontaan. Tietokeskus löytyy Turun keskustasta
osoitteessa Yliopistonkatu 19, ns. Mehiläisen käytävä. Kannattaa käydä tutustumassa ja kyselemässä
mieltä mahdollisesti askarruttavista asioista.
Olen nyt lopettelemassa tätä kirjoitusta ja ulkona alkoi juuri äsken kova sade. Näin äkkiä sää
voi vaihtua aurinkoisesta sateiseen. Kevätsade on
kuitenkin tervetullutta, sillä se saa luonnon entistä nopeammin heräämään ja viheriöimään. Lenkkipolun varrella valkovuokot levittäytyvät laajana
mattona ja puron varrelta löytyy keltavuokkojakin.
Näiden kukkien myötä toivotan jokaiselle oikein
hyvää kesää! Nautitaan Suomen suvesta olkoon sää
millainen tahansa. Sataa tai paistaa – säätä ei voi
muuttaa. Otetaan vastaan se, mitä meille annetaan.
Liikutaan kukin oman mieltymyksemme mukaan ja
löydetään ympäristöstämme paljon voimavaroja
antavia asioita.
Pirkko Heino
puheenjohtaja
SELKÄLEHTI
4
Proteiineja riittävästi,
mutta ei liikaa
Syömämme ruoka vaikuttaa suuresti ravitsemustilaan ja sitä kautta myös terveyteen ja sairauksista
toipumiseen. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat tärkeä osa hyvää
ravitsemusta vauvasta vaariin.
Jokainen elimistön solu tarvitsee
proteiineja ja ne ovat välttämättömiä kaikelle kasvulle ja elimistön
uudistumiselle.
Mihin proteiineja tarvitaan?
Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joita tarvitaan varsinkin
lihasten ja luuston rakennusaineiksi. Proteiineja ovat monille
tutut keratiini ja kollageeni, jotka
vahvistavat kynsiä, hiuksia, ihoa
ja jänteitä. Myös veressä happea
sitova hemoglobiini ja lihasten
myoglobiini ovat proteiineja.
Osa proteiineista osallistuu
elimistön toimintoja säätelevien
entsyymien ja hormonien tuotantoon. Niitä tarvitaan myös infektioita ehkäisevien vasta-aineiden
tuotannossa.
Riittävä proteiinien saanti suojaa lihas- ja luukadolta, kun samalla huolehditaan D-vitamiinin
ja kalsiumin saannista ja harrastetaan liikuntaa. Tämä auttaa itse
kutakin pysymään työ- ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Proteiinit vaikuttavat myös
ihon kuntoon ja nopeuttavat haavojen paranemista.
Ikääntymisen myötä proteiinien
saannin merkitys korostuu, sillä
liian niukka saanti voi aiheuttaa
lihaskatoa eli sarkopeniaa. Se
heikentää liikuntakykyä ja kehon
hallintaa sekä altistaa infektioille.
Kuinka paljon
proteiineja tarvitaan?
Työikäisille (18-64-vuotiaat) suositellaan proteiinien saanniksi
10-20 E% (= % energian kokonaissaannista). Tämä tarkoittaa
käytännössä 1,1-1,3 g painokiloa
kohden vuorokaudessa eli yhteensä 60-90 g/vrk. Tutkimusten
mukaan työikäisten proteiinien
saanti on Suomessa keskimäärin
riittävällä tasolla (17-18 E%) ja
lähentelee jo suositeltua ylärajaa.
Proteiinien hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. Tämän vuoksi ikääntyneille suositellaan proteiineja
hieman enemmän kuin työikäisille. Yli 64-vuotiaiden tulisi saada
proteiineja 1,2–1,4 g painokiloa
kohden vuorokaudessa eli yhteensä 80–100 g/vrk ja energiaa vähintään 1500 kcal (6,5 MJ)
vuorokaudessa.
Proteiinien tarve lisääntyy sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun
myötä. Tällöin proteiineja tulee
saada vähintään 1,4 g painokiloa
kohden.
Proteiinimäärän on hyvä jakautua tasaisesti päivän mittaan; esimerkiksi 20–30 g:n annos aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä
ja pienempi määrä välipaloilla.
Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään proteiinit parhaiten.
Vanhukset riskiryhmä
- yksilöllisyys huomioon
Tämän päivän ikääntyneet ovat
heterogeeninen ryhmä. Proteiinien tarpeeseen vaikuttavat usein
toimintakyky ja terveydentila
enemmän kuin ikävuodet. Tämän vuoksi riittävä tarve ja saanti
tulee arvioida yksilöllisesti. Tutkimusten mukaan monien vanhusten ravitsemustila on heikentynyt.
Esimerkiksi vain joka neljäs kotona asuva ikäihminen saa riittävästi proteiineja.
Moni ikääntynyt syö liian vähän.
Huonot hampaat ja muut suun
ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä. Lisäksi sairaudet, runsas
lääkitys ja vähäinen liikunta voivat heikentää ruokahalua. Pienestä ruokamäärästä on vaikea saada
riittävästi energiaa, proteiineja ja
muita ravintoaineita.
Suurin riski saada liian vähän
proteiineja on kotihoidon piirissä
ja laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Moni heistä on liian laiha ja
jopa aliravittu. Toisaalta vanhus
voi olla ylipainoinen, mutta kärsiä silti proteiinien puutteesta, jos
ruokavalio on liian yksipuolinen.
Proteiinit lautasella
Parhaat proteiinien lähteet on
koottu taulukkoon 1. Sen avulla
voi arvioida ruokavalion proteiinimäärän ja suunnitella keinoja
sen lisäämiseksi, jos siihen ilmenee tarvetta.
Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi paljon mainostetuissa
proteiinirahkoissa on saman verran proteiineja kuin tavallisessa
maitorahkassa.
Lisävinkkejä ruokavalintoihin
on koottu esimerkiksi Gerontologinen ravitsemus ry:n nettisivuilta
(www.gery.fi). Sieltä löytyy elintarvikkeiden ja ruoka-annosten
valokuvia
proteiinimäärineen
sekä muutama esimerkkiruokavalio.
SELKÄLEHTI
Eläinproteiinien aminohappokoostumus on parempi kuin kasviproteiinien. Proteiinien lähteenä kannattaa käyttää kuitenkin
myös kasvikunnasta peräisin olevia elintarvikkeita kuten herneitä,
papuja ja linssejä. Niiden tuotanto on eettisempää ja vähemmän
ympäristöä kuormittavaa kuin
eläinproteiinien tuotanto.
Ruokavaliota voi täydentää myös
käyttämällä proteiinilla rikastettuja ruoka-aineita ja runsaasti proteiineja sisältäviä täydennysravintovalmisteita. Osa niistä on veteen
sekoitettavia puuro-, keitto- ja pirtelöaineksia, osa sellaisenaan nautittavia proteiinijuomia ja -patukoita. Näitä voi kokeilla varsinkin
silloin, jos vanhuksen ruokahalu
on huono ja hän syö huolestuttavan pieniä ruoka-annoksia.
Voiko proteiineja saada liikaa?
Käytännössä proteiineja syödään
harvoin niin paljon, että siitä olisi
terveydelle haittaa. Liikaproteiini
voi kuitenkin rasittaa maksaa ja
munuaisia varsinkin silloin, jos
henkilöllä on jokin maksan tai
munuaisten toimintaan liittyvä
sairaus. Liian runsas proteiinien
saanti voi myös kiihdyttää kalsiumin erittymistä elimistöstä.
Tämä voi haurastuttaa luustoa.
Proteiineja ei kannata syödä
liikaa muistakaan syistä. Elimistö
ei pysty varastoimaan proteiineja
myöhempää käyttöä varten eli
niistä ei muodostu lihakudosta.
Sen sijaan liikaproteiini hajoaa
glukoosiksi ja rasvaksi. Ne käytetään energian lähteenä tai varastoidaan rasvakudokseen, jos
energiasta ei ole puutetta. Liikaproteiini voi siis myös lihottaa.
Ruokavalion hyvä
kokonaisuus tärkeää
Proteiinien saannin varmistaminen ei yksin riitä. Ruokavalion
tulee olla niin monipuolinen, että
muidenkin ravintoaineiden sekä
energian saanti on kohdallaan.
5
Ruoan tulee olla sellaisessa muodossa, että ikääntynyt pystyy sitä
syömään. Lisäksi tulee varmistaa
riittävä nesteiden saanti.
Oleellisesta on, että ruoka on
paitsi ravitsevaa, myös maukasta, ja että syömiseen on riittävästi
aikaa. Tällöin ruokavalio toimii
virkistävänä mielihyvän lähteenä
ja tukee terveyden lisäksi myös
ikääntyneen toimintakykyä vireyttä ja elämänlaatua.
Laki velvoittaa
ravitsemusosaamista
Tutkimukset osoittavat, että vanhusten heikentynyt ravitsemustila
tunnistetaan terveydenhuollossa
huonosti. Toivoa paremmasta herättää se, että vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain
mukaan kuntien käytössä tulee
olla ravitsemuksen erityisasiantuntemusta.
Lisäksi monet eri alojen ammattilaiset (ruokapalveluhenkilöstö,
kotiavustajat, lähihoitajat ym.)
voivat vaikuttaa työssään siihen,
miten hyvin vanhusten ruokavalio toteutuu. Myös vanhusten
omaisten on tärkeää pitää silmällä sitä, syökö vanhus riittävästi ja
riittävän monipuolisesti.
Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin, jos vanhus laihtuu tahattomasti lyhyessä ajassa
useita kiloja.
www.gery.fi
Kirjoittaja:
Dosentti, FT, johtava tutkija
Paula Hakala
Kelan tutkimusosasto
Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä.
Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä.
Eläinproteiinien lähteitä*
Tavalliset maidot, piimät, jogurtit ym.
Proteiinilla rikastetut maidot
Proteiinijuomat ja -jogurtit
Kovat juustot, leipäjuusto
Raejuusto
Maitorahka ja proteiinirahkat
Kananmuna
Kala
Liha
Liha- ja makkaraleikkeleet
Annos
Proteiinia
2 dl (lasillinen)
2 dl (lasillinen)
2 dl (lasillinen)
100 g
100 g
100 g
1 kpl (60 g)
100 g
100 g
100 g
6-7 g
10 g
12-16 g
20-30 g
16 g
10-12 g
7g
10-25 g
20-30 g
10-30 g
Kasviproteiinien lähteitä
Leivät
100 g (4-5 viip.)
Kaurahiutaleet, tumma makaroni
100 g
Soijajauhot, vähärasvainen
100 g
Soijajauhot, rasvainen
100 g
Soijapavut tai -rouhe, keitetty
100 g
Muut pavut, keitetyt
100 g
Herneet, tuoreet tai keitetyt
100 g
Linssit ja kikherneet, keitetyt
100 g
Pähkinät ja mantelit
100 g
Auringonkukan ym. siemenet
100 g
Soijamaito ja -jogurtti
2 dl (lasillinen)
* Mitä vähärasvaisempi elintarvike, sitä enemmän proteiinia
Lähteet: www.fineli.fi ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnät
5-10 g
13-15 g
45 g
35 g
15-16 g
10-16 g
5-6 g
7-9 g
14-20 g
23-29 g
6-8 g
SELKÄLEHTI
6
Pienillä askelilla liikkumaan
Vähäinen liikunta on
uhka terveydelle
Liikunnan väheneminen ja paikallaan pysyvän elämäntavan yleistyminen ovat uhka sekä yksittäisille
ihmisille että kansantaloudelle. Vähäisestä liikkumisesta, liikkumattomuudesta, johtuvien terveydenhuollon kustannusten lasketaan
olevan Suomessa lähes kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut
kustannukset, kuten sairauspoissaoloista ja ennen aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kulut. Lisäksi
tulevat liikkumattomuuteen liittyvien sairauksien ihmiselle tuottamat
kärsimykset ja kustannukset.
Miellämme itsemme liikkuvaksi
kansaksi, mutta vain joka neljäs
suomalainen liikkuu mukaan riittävästi. Terveyden kannalta riittävän
liikunnan määrä on reipasta kestävyysliikuntaa (esimerkiksi kävely,
uinti, pyöräily) 2,5 tuntia viikossa.
Yleensä suositellaan puolen tunnin
mittaisia kestävyysliikuntajaksoja.
Kuitenkin jo kymmenen minuutin
mittainen liikunta on terveyden
kannalta edullista. Lisäksi lihaskuntoa ja tasapainoa pitäisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa.
Tämä viikoittaisen liikunnan määrä
ennaltaehkäisee myös sairauksia.
Liikkumattomuus on henkilön
iästä riippumatta suuri uhka jokaiselle. Vähäisen liikunnan on todettu olevan kaikkien suurten kansansairauksien riskitekijä, kuten
diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, mielenterveyden
häiriöt, aivoverenkierron häiriöt,
myöhemmällä iällä myös muistisairaudet. Liikkuvan ihmisen riski
sairastua useimpiin sairauksiin,
jopa useisiin syövän muotoihin, on
pienempi kuin liikkumattoman.
Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisen vaikutukset ovat pitkäkestoiset.
Verrattaessa henkilöitä, jotka olivat
olleet fyysisesti aktiivisia keskiiässä niihin, jotka olivat tuossa iässä liikkuneet vähän, havaittiin että
yli 75-vuotiaina fyysisesti aktiiviset
pystyivät suuremmalla todennäköisyydellä liikkumaan ulkona kuin
vähän liikkuneet. Runsaasti liikkuneet pystyivät myös kävelemään vähän liikkuneita pidemmän matkan.
Liikunta ehkäisee ja hoitaa
tuki- ja liikuntaelinsairauksia
Vähäinen liikunnan määrä on myös
keskeinen tuki- ja liikuntaelimistön
sairauksien ja oireiden riskitekijä.
Liikunta ei altista ”tavallisia ihmisiä”
selkäkivulle eikä lisää alaselkäkivun ilmaantumista. Heitä liikunta
todennäköisesti suojaa selkäkivulta. Liikunta myös lievittää kroonista
alaselkäkipua ja parantaa selän toimintaa. On osoitettu, että harjoittelu vähentää niskavaivasta johtuvaa
haittaa. Kuitenkin sellaiset liikuntalajit, joihin sisältyy voimakkaita selän taaksetaivutuksia, kuten (vapaa)
voimistelu tai taitoluistelu ovat selän
kannalta epäedullisia ja aiheuttavat
usein selkäkipuja jo nuorille.
Liikunta vahvistaa todennäköisesti nivelrustoa. Siksi liikunta,
jossa tapaturmavaara on vähäinen,
ehkäisee alaraajojen ja selän nivelrikkoa.
Lisää liikettä arkeen
On helppo sanoa: ”Lisää liikuntaa”,
”hanki itsellesi joku liikuntaharrastus” tai ”ala liikkua”. Kuitenkin tie
tiedosta toimintaan on usein pitkä.
Liikunnan lisääminen arkeen tai aiempaa aktiivisemman elämäntavan
omaksuminen ei ole aina helppoa,
koska se vaatii muutosta totuttuun
elämäntapaan – ja ajankäyttöön.
Monasti käy niin, että hyvin alkanut
liikuntaharrastus hiipuu hyvinkin
nopeasti. Siitä ei tule elämäntapaa,
jolloin siitä saatu hyöty jää vähäiseksi.
Liikunnan lisääminen elämään
voi tapahtua ”pienin askelin” asenteella, että jokainen liikuttu metri
on voitettu metri, jokainen noustu
porras lisää terveyttä. Liikkuvan
elämäntavan voi myös omaksua
vähitellen.
Muutoksen pohjaksi kannattaa
tehdä kaikessa rauhassa realistinen
ja rehellinen arvio siitä miten voi
muuttaa omaa elämäntapansa liikkuvammaksi. Usein helpointa on
lisätä liikuntaa liittämällä se osaksi
normaalia päiväohjelmaa. Voinko
liikkua omalla moottorilla (esimerkiksi kävellen tai pyöräillen) konemoottorin sijasta? Onko minun
pakko mennä paikasta toiseen suorinta tietä vai voisinko käyttää muuta kiinnostavaa tai mieltä ja aisteja
lepuuttavaa reittiä? Voinko valita
reitin, jossa on enemmän korkeuseroja kuin tavanomaisella reitilläni?
Vähennä istumista,
seiso aktiivisesti
Hälyttävä on tieto, että aikuinen
suomalainen viettää 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, käytännössä istuen! Istuessa vain 1,5 %
henkilön lihasten kapasiteetistä on
käytössä. Seistessä energiankulutus
on 13 % ja kävellessä, kävelynopeudesta riippuen, 25 – 60 % suurempi kuin istuttaessa.
SELKÄLEHTI
Seisominen on istumista terveellisempää. Seistessä voi tehdä tasapaino- tai voimaharjoittelua. Hyvä
kahden minuutin mittainen tasapainoharjoitus on harjata hampaat
yhdellä jalalla seisten?
Sekä seisten että istuen voi tehdä lihasvoimaharjoittelua, kuten
”treenata” lanneselkää edestä tukevia alavatsalihaksia. Siihen voi
mukavasti liittää lantionpohjan lihasten tiukan jännittämisen. Harjoittelua ei vie aikaa, kun sen tekee
odottaessaan vuoroaan kaupan
kassajonossa. Harjoituksen ehtii
ainakin ruuhka-aikaan toistaa useita kertoja. Alavatsan ja lantionpohjan lihasten tiukka supistaminen
hitaasti viiteentoista laskien (= 15
sek), muutaman sekunnin rentous
ja sama uudelleen niin monta kertaa kuin odottaessaan ehtii (mielellään 10 – 20 kertaa).
Voinko lisätä liikettä paikallaan
seisomiseen esimerkiksi vaihtamalla painoa jalalta toiselle, nousemalla seisomaan varpaille muutamia
kertoja (15 – 30 kertaa) peräkkäin,
seisomalla polvet koukussa? Voisinko ajatella siirtyväni kotona paikasta toiseen kävelyn sijasta tanssien?
Hyvä vatsalihasharjoitus on nostaa istuessa toinen polvi ylös niin,
että reisi irtoaa tuolista. Pidä polvi
ylhäällä alussa niin kauan kuin jaksat tai 15 sekuntia. Toista 10 kertaa.
Lisää aikaa vähitellen. Olennaista
on pitää vatsalihaksen tiukkoina ja
huolehtia siitä, että lannenotko ei
lisäänny. Jos harjoitus tuntuu liian
helpolta, se kannattaa tehdä molemmilla jaloilla yhtä aikaa.
Edellisten kaltaisia harjoituksia
voi kehittää vaikka millä mitalla.
Liikunta on turvallista
Oikein toteutetulla liikunnalla on
hyvin vähän terveyshaittoja. Noin
3 % väestöstä saa vuosittain jonkin
lääkärin hoitoa vaativan liikuntavamman. Liikunnallisesti aktiivisista 6 % hakeutuu lääkärin hoitoon
liikuntavamman vuoksi. Vammoista suurin osa syntyy hyötyliikunnan
yhteydessä.
Sirkka-Liisa Karppi
LitM, ft
7
Liikunnan aloittamisessa tärkeää
Jos et vielä harrasta liikuntaa, aloita se nyt! Liikunta on hauskaa,
miellyttävää, rentouttavaa, hyödyllistä ja mukavaa. Ei kannata
harjoitella ”hampaat irveessä”. Pyri löytämään sellaiset liikuntamuodot, joka tuntuvat mukavilta ja kannustavat jatkamaan
liikkumista.
Aloita viisaasti
v aloita pienellä kuormituksella, esimerkiksi kävele itsellesi mukavalla nopeudella
v älä aseta liian suuria tavoitteita
Kiiruhda hitaasti
v lisää ensin suoritusaikaa
v kun suoritus tuntuu helpolta, lisää kuormittavuutta (esimerkiksi kävelynopeutta). Samalla voit vähentää hieman suoritusaikaa.
v lisää suoritusaikaa, jne.
Arvioi edistymistäsi
v aseta lyhyen aikavälin (esim. 3 kuukautta) tavoitteet
v kun olet saavuttanut ne, aseta uudet, tiukemmat tavoitteet, jne.
Älä lannistu
v muutaman päivän tauko harjoittelussa ei haittaa
v ei ole mitään syytä lopettaa harjoittelua, jos se ei suju
toiveitten mukaan
v jos liikunta ei tunnu hyvältä, tee uusi tilannearvio ja harjoitussuunnitelma ja toteuta se
SELKÄLEHTI
8
TULE-tietokeskus pähkinänkuoressa
l Apuvälineitä
ja työpiste-ergonomiaratkaisuja
Ohjauksen ja neuvonnan lisäksi
Tule-tietokeskus järjestää myös:
l Luentoja ja tiedotustilaisuuksia
l Tapahtumia ja teemapäiviä
l Vertaistoimintaa
l Mahdollisuus mitata oma puristusvoima ja pituus keskuksessa käynnin yhteydessä
Päivi (oik.) opastamassa asiakasta.
TULE-tietokeskus avasi ovensa
runsas puolitoista vuotta sitten.
Tähän aikaan on mahtunut paljon yrityksiä ja erheitä sekä oppimista ja onnistumista. Alkuperäistä suunnitelmaa on osittain
noudatettu, mutta projekteille
ominaiseen tapaan, suunnitelmia
ja toteutusta on myös tarpeen
vaatiessa muutettu. Näistä muutoksista johtuen pieni päivitys
näin projektin puolivälissä lienee
paikallaan. Saanen esittää: TULEtietokeskus pähkinänkuoressa.
Turun TULE-tietokeskus on Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n,
Turun Seudun Reumayhdistys
ry:n, Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n ja Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys ry:n kumppanuushanke vuosille 2013-2016.
Hanketta hallinnoi Turun Seudun
Selkäyhdistys ry. Hankkeessa tehdään monipuolista yhteistyötä
Turun kaupungin, eri oppilaitosten sekä yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa. Rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys (RAY).
TULE-tietokeskuksen
kohderyhmään kuuluvat:
l Työikäiset, joilla on riski sairastua tule-sairauksiin tai ongelmiin
l Työikäiset, joilla on tule-sairauksiin tai ongelmiin viittaavia
ensioireita
l Jo sairastuneet (tule-yhdistyksiin kuuluvat ja kuulumattomat)
TULE-tietokeskuksesta löydät
tuki-ja liikuntaelimistön
hyvinvointiin liittyen:
l Tietoa arjen valintojen vaikutuksista
l Materiaalia kotiin vietäväksi
esim. tietoa tule-sairauksista, valmiita voimisteluohjelmia, tietoa
liikuntalajeista ja liikuntamahdollisuuksista Turun seudulla.
l Vinkkejä luotettavan tiedon
hankintaan
l Kirjallisuutta
l Ehdotuksia mihin seuraavaksi
esim. pitäisikö mennä lääkäriin
tai fysioterapeutille, kuntosalille tai yhdistyksen ryhmiin
Lähes jokainen meistä kärsii
jossain vaiheessa elämäänsä
tule-oireista. Joka kuukausi joka
kolmannella suomalaisella aikuisella on kipuja ja särkyjä. Pitkäaikaisia tule-sairauksia on yli miljoonalla suomalaisella ja ne ovat
suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin sekä sairaspoissaoloihin töistä. Tule-vaivat vaikeuttavat
arjen askareista selviytymistä ja
tästä syystä TULE-tietokeskuksen
kaltaiselle tule-hyvinvointitiedon
jakamiseen keskittyneelle toimijalle on tarvetta. Mitä enemmän
meillä on tietoa, sitä paremmin
voimme vaikuttaa oman tuki- ja
liikuntaelimistömme kuntoon ja
sitä myöden myös arjessa selviytymiseen.
Päivi Saarinen
projektivastaava
SELKÄLEHTI
9
Turussa on monipuolisia
liikuntamahdollisuuksia kesällä
Turussa on mahdollista harrastaa
monipuolisesti liikuntaa kesällä
sekä ohjatusti, että omatoimisesti. Tässä on muutamia Turun
kaupungin
liikuntapalvelukeskuksen tarjoamia liikuntavinkkejä kesäliikuntaan. Turkulaiset
urheiluseurat järjestävät myös kesäliikuntaa. Valitse itsellesi sopiva
liikuntamuoto ja lähde liikkeelle!
Lisätietoja kaikista liikuntamahdollisuuksista löydät:
www.turku.fi/liikunta.
Puistokuntosalivälineet
Puistokuntosalivälineet ovat ulkona sijaitsevia eripuolille kaupunkia sijoitettuja kuntoilulaitteilla. Niillä eri-ikäiset voivat
maksutta harjoitella erityisesti
lihasvoimaa. Puistokuntosalivälineet ovat ilmainen ja mukava
tapa lisätä liikuntaa arkeen!
Paavonpolut
Paavonpolut ovat eri puolilla Turkua kulkevia maastoon merkittyjä
reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunkiympäristöön. Monin paikoin
polut yhtyvät muihin ulkoilureitteihin ja kytkevät niitä toisiinsa.
Paavonpolut merkattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, ja
idean toi Turkuun suunnistaja
Janne Salmi, joka oli nähnyt samantapaisia polkuja Sveitsissä.
Paavonpolkujen kulkureitit on
osoitettu maastossa sinisillä puihin ja kiviin maalatuilla juoksija
-merkinnöillä ja pyöreillä maalitäplillä.
Paavonpolut on suunniteltu kaikille liikkujille ikään katsomatta.
Voitte lähteä lasten kanssa perheenä piknikille, kuntoilumielessä kiertää eri polkuja tai käydä
mukavalla virkistymiskävelyllä
nauttimassa luonnonantimista.
Polut (ovat suunniteltu siten, että
ne) voi kiertää myös pyörän kanssa.
Paavonpolkujen
reitistön
voi ladata myös puhelimeen.
Nomadi-sovellus on maksuton
karttasovellus, jonka pystyy lataamaan mihin tahansa älypuhelimeen. Ideana on, että voit
reaaliaikaisesti seurata etenemistäsi polulla sekä suorittaa
poluille sijoitettuja toiminnallisia tehtäviä. Toiminnalliset tehtävät näkyvät vain sähköisesti,
ja ilmestyvät puhelimen ruudulle niihin saavuttaessa. Pisteet
voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääniä tai tehtäviä. Karttoja voi tar-
kastella myös selaimen kautta
osoitteessa www.citynomadi.com
hakusanalla ”paavonpolut”.
Lisätiedot:
www.turku.fi/paavonpolut
Maauimalat
Samppalinnan maauimala
(Volter Kilven katu 2)
Alustavat aukioloajat
19.5.–4.9.2015
ma–to
6–20
pe 6–19
la–su 8–19
Kupittaan maauimala
(Kupittaankatu 10)
Aukioloajat: 2.6.–9.8.2015
ma–su klo 10–19
Hinnat ja lisätietoja:
www.turku.fi/liikunta
Kuva Ossi Jalonen
SELKÄLEHTI
10
Kuva: Matti Paananen
KESÄN LIIKUNTAVINKIT TURUSSA
KESÄVIIKOT 19–25
(4.5.–21.6.)
Maanantaisin
klo 11–12 Qigong, kehoon, mieleen ja hengitykseen vaikuttava
terveysliikuntamuoto. Kokoontuminen Urheilupuistossa Paavo
Nurmen stadionin vieressä olevien tenniskenttien edessä. Lämmin
vaatetus. Kertamaksu 2,5 €/ kerta.
Linja-autot 3, 9, 14, 15, 30, 50,
51, 53, 54, 55 ja 56
klo 17–18 Tai Chi, kokoontuminen
liikuntapalvelukeskuksen edessä,
Blomberginaukio 4, klo 16.45.
Kertamaksut: 6 € turkulaiset, 4 €
aleryhmät, 9 € ulkopaikkakuntalaiset ja 6 € aleryhmät ulkopaikkakuntalaiset. Linja-autot 7, 9, 13,
61, 700, 701, P1
Tiistaisin
klo 14.30–15 Kimmoke-ryhmä,
Kupittaan urheiluhallin edessä,
Tahkonkuja 5. Kimmoke rannekelaisille. Linja-autot 7, 9, 61,
700, 32A, 13, 60, 221, 600, 701
klo 10–11.30 Liikuntatreffit; pelataan bocciaa ja petankkia ja liikuntaan yhdessä ulkoillen. Ilmainen. Teräsrautelan kenttä, kenttä
sijaitsee Markulantien ja Kuninkojantien välissä, käynti Vanhan
Kuninkojantien kautta. Linja-autot 300, 301, 302, 88, 99, 303
Keskiviikkoisin
klo 14–15.15 Tasapainoryhmä,
Kupittaalla urheiluhallin edessä,
Tahkonkuja 5. Kertamaksu 2,5 €
/ kerta. Linja-autot 7, 9, 61, 700,
32A, 13, 60, 221, 600, 701
Torstaisin
klo 10–11 Jumppaa ja kävelyä,
Urheilupuiston välikenttä, Unelmien kannas. Linja-autot 3, 9, 14,
15, 30, 50, 51, 53, 54, 55 ja 56
klo 14 Kesän torstaikävelyt, Kertamaksu 2,5 € / kerta:
o 7.5. klo 14–15.30 Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä,
kokoontuminen
Impivaaran
uimahallin ulko-oven edessä.
Linja-autot 13, 88, 99
o 21.5. klo 14–15.30 Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä,
kokoontuminen
Impivaaran
uimahallin ulko-oven edessä.
Linja-autot 13, 88, 99
o 28.5. klo 14–15.30 Porrastelu,
kokoontuminen Tuomiokirkon
portailla klo 13.50. Linja-autot
2, 2A, 3, 6, 7, 7A, 9, 30, 32,
32A, 42, 50, 51, 53, 54, 55,
55A, 56, 60, 221, 600, 700, 701
o 4.6. klo 14–15.30 ArkkitehTOUR, kokoontuminen Teatte-
risillan edessä Läntisellä Rantakadulla klo 13.50
o 11.6. klo 14–15.30 Patsastelu,
kokoontuminen Teatterisillan
edessä Itäisellä Rantakadulla
klo 13.50
o 18.6. klo 14–15.30 Uittamo,
kokoontuminen klo 13.50 Uittamon tanssilavan parkkipaikalla, Rykmentintie 29. Linjaauto 9
KESÄVIIKOT 23-28
(5.6.-10.7., paitsi 19.6.)
Perjantaisin
klo 12-13 Rento kesäjumppa,
Pääkirjaston sisäpiha, Kertamaksu 2.5 € / kerta tai senioriranneke
OPASTUKSIA ULKOKUNTOSALILAITTEILLA:
Kokoontuminen ulkokuntosalilaitteiden luona, jos ei muuta
mainita
ti 2.6. klo 15.15–15.45 Kupittaa,
linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1
ke 3.6. klo 14–14.30 Varissuo,
linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99,
600
ma 8.6. klo 15–15.30 Lauste,
linja-autot 9, 60, 99, 600
ke 10.6. klo 11.30–12.00 Kupittaa,
linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1
SELKÄLEHTI
11
ke 10.6. klo 14-14.30 Varissuo,
linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99,
600
ma 15.6. klo 13.–13.30 Kupittaa,
linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701,
P1
ke 17.6. klo 13–13.30 Lauste,
linja-autot 9, 60, 99, 600
ke 29.7. klo 15–16 Moisio, ko-
koontuminen Moision koulun
pihalla, linja-autot 21, 21A, 21B,
22M, 23, 23A
ke 4.8. klo 15–16 Ilpoinen, kokoontuminen Ilpoisten koulun
pihalla, linja-autot 61, P3
ke 11.8. klo 15–16 Halinen, kokoontuminen Halisten koulun pihalla, linja-autot 55, 55A, 56
Ruusuaiheinen
onnitteluadressi
Koko A4
Mukana kirjekuori
Karjatie 5, 21420 Lieto
Kaikki alan palvelut 24h
Vuodesta 1981
puh. 0440 260 471, (02) 488 6529
Hinta: 12,00 e
(sis.postikulut)
Jäsenhinta: 10,00 e
(sis.postikulut)
Keittiön
turvajakkara
Zorbas
– selkänoja nousee
nousutueksi
ELÄMÄÄ––KAIKEN
KAIKENKESÄÄ
IKÄÄ
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ
Lilja-aiheinen
suruadressi
Koko A4
Mukana kirjekuori
Myymälät:
• Saimaankatu 18A, Lahti
puh. 03 781 7996
• Ruoholahdenranta 5, Hki
Raitiovaunut 6 ja 9
puh. 0400 125 320
Verkkokauppa www.ettonet.fi
Hinta: 12,00 e
(sis.postikulut)
Jäsenhinta: 10,00 e
(sis.postikulut)
Isopyöräiset
ostoskärryt
Taittuva
keppi
Kävelyteline
Lillan
Suihkutuoli
Vesihiisi
Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava, p. 050 5546 222, erityisliikunnanohjaaja, p. 050 594 7207
Onnittelu- ja
Suruadressit
Härkätien
Hautauspalvelu
Ergonominen
seniorituoli Kippis.
Myös nousuaputoiminto.
ke 17.8. klo 15–16 Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600
ke 24.8. klo 15–16 Runosmäki,
Signalistinkadun koira-aitauksen
vieressä, linja-autot 18, 88
Ja paljon
muuta!
Tilaukset
Suomen Selkäliitosta
puh. 09 605 918
ksemme!
SELKÄLEHTI
untoutuja
Tervetuloa k
12
Laadukasta yksilökuntoutusta ja monipuolisia
kuntoutuskursseja sinun ja selkäsi parhaaksi
Hae meille moniammatilliseen yksilökuntoutukseen! Tarjoamme
kuntoutusta tules- ja reumalinjalla - sekä harkinnanvaraisena että
vaikeavammaisen kuntoutuksena.
Selkärankareumaa sairastaville meillä on lisäksi tarjolla seuraavat
kuntoutuskurssit:
Kurssi Aloitusjakso
Selkärankareumaa sairastavien
56774 14.09.-18.09.2015
kuntoutuskurssit 3x5vrk
56775 12.10.-16.10.2015
Työelämässä oleville
56776 23.11.-27.11.2015
Työelämästä poissa oleville
56777
21.09.-25.09.2015
Kelan päätöksellä kuntoutus on sinulle maksutonta. Kuntoutusta haetaan
Kelalta lomakkeella KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus) tai KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus). Liitteeksi tarvitaan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto, josta käy ilmi kuntoutuksen tarve.
“Täällä on sopivasti
kaikkea: liikuntaa,
virikkeitä ja ohjelmaa
sopivassa suhteessa.
Asetetaan tavoitteita
sekä annetaan neuvoja
ja yksilötukea.”
Ota yhteyttä:
Kuntoutussihteeri
Tarja Lammi
p. 050 394 7524
[email protected]
ksia.
ulkoilumahdollisuu
ttaamaton määrä
mi
ja
ttia
0 ton
es 2057
Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 38700 Kankaanpää
• (02)
333 • www.kuntke.fi
Pöytyällä on läh
a.
uksi
ahdollisuKUVA:
TIMO KESTI
koilum
aamaton määrä ul
itt
m
ja
tia
nt
to
0
s 20
PIIKKIÖN
AUTOKORJAUS JA PESU
Pöytyällä on lähe
Repolantie 5, 21500 Piikkiö/Kaarina
Puh. 040 478 9147 Jouni Vigren
[email protected]
Löydät meidät myös
webbisivuiltamme!
HOITOHUONE PÄIVÄNSINI
Riihikoski
Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? O
juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisa
melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiv
Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistul
Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puo
päässä Turusta.
Kyrö
Riihikoski
Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja k
man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton p
Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? Olisiko palloiluhalli
kova on pihatyöt suunnitel
Helppohoitoisella tasamaalla
resursseja
vastaaviksi.
juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisariihessä
voit harrastaa
melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiviliikkujan
toiveet
täyttää
Yläne
Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistulla hiihtoja kuntoradalla.
Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä?
Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puolen tunnin
ajomatkan
heti ulko-ovelta.
Tilavalla tontilla on suojaa kats
Voit
valita järvituulen, maiseman korkealta mäeltä t
päässä Turusta.
Kyrö
lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa
reitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailij
Miltä alueelta haluaisit tonttej
Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja kirjaston ollaKatso
mahdollisimkoko tarjonta ja tonttien sijainti
man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton päästä kaikista palveluista.
www.poytya.fi –> Tontit ja uudisr
Helppohoitoisella tasamaalla on pihatyöt suunniteltavissa omaa intoa ja
resursseja vastaaviksi.
Yläne
H
A LK A H O I TO
Y VÄ J
45 €
Pir kko Kaunismäki
Jalkahoitaja At, perushoitaja ja aromaterapeutti
Puh. 0400 489 365 Kivikartiontie 1, Luolavuori
Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Yläneellä luonto voiKarialkaa
Jokela 050 553 434, Jussi Lehto
heti ulko-ovelta. Tilavalla tontilla on suojaa katseilta ja oma rauha
oleskella.
Olli-Pekka
Hannu 040 198 0801, Markku K
Pöytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poy
Voit valita järvituulen, maiseman korkealta
mäeltä
tai oman pihan liepeiltä
Kuva: TIMO
KESTI
lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa Kuhankuonon retkeilyreitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde!
ia ja
.
200 tontt mahdollisuuksia
s
e
h
lä
n
o
u
Pöytyälläaton määrä ulkoil
uut!
p
s
o
m
k
t
a
i
p
Miltä
alueelta
haluaisit
tontteja
katsoa?
ä
mitta
ät ja nä
ne
Parasta o
koko tarjonta ja tonttien sijaintitiedot osoitteesta
vä Katsowww.poytya.fi
–> Tontit ja uudisrakentaminen
(Bussi nro 12 tulee viereen, hoitolaan esteetön kulku)
Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto 050 590 6720
Olli-Pekka
Hannu
040 198050
0801, 590
Markku6720
Kaurila 0400 347 783
Kari Jokela 050 553 434,
Jussi
Lehto
Pöytyän kunta: (02) 481 000, [email protected], www.poytya.fi
Kuva: TIMO KESTI
Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783
Pöytyän kunta: (02) 481 000, [email protected], www.poytya.fi
SELKÄLEHTI
13
Lupa valittaa
JÄSENALENNUSLIIKKEET
On tulossa kesä, kas siinäpä pulma:
on poissa pimeys, räntä ja huhtikuu julma
kun säästä ei voi valittaa, pitää keksiä muuta
josta tasaiseen tahtiin paukuttaa suuta
kesäkatu monenmoista moitittavaa tarjoaa
miehet valkoisissa sukissaan pian pelkäävät jo varjoaan
kun trendikäs seuralainen tennissukat teilaa
ja vihjailee hakevansa tyylikkäämpää heilaa
eivät naisetkaan aina niin leningeillään lumoa
jos alla on legginsit, ne viehkon vaikutelman kumoaa
kuvitellaan että legginseillä häivytetään läski
vaan säärenhän ne katkaisevat varsin ikävästi
terassit baarien kolhoja ovatkin vasta
vain köysi erottaa kadulle istahtamasta
pakokaasut ja melu bonuksena ihan
kuka kyhjöttäisi kuitenkaan perällä pihan
Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen
jäsenille alennusta ostoista ja
palveluista jäsenkorttia näyttämällä.
Optikko Hakula
Yliopistonkatu 25, Turku
www.optikkohakula.fi
-20 %
Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola
Ritva Sjöblom
Sibeliuksenkatu 5, Turku
- 10 %
Parturi-Kampaamo Geili
Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli
puh. 02 235 6557
- 10 %
Turun Tapetti ja Matto
Orikedonkatu 2, Turku
- 15 % varastossa olevista tapeteista,
matoista ja värisilmämaaleista
entä hinnat! kaljan triplaantuu kauppaan nähden
vain muovituopin ja kiikkerän tuolin tähden
ja jätskikojun hinnasto, se pilviä hipoo
silti yllättävän moni tötteröä lipoo
euron pari noussee taas mansikkakilo
kunpa silloin syömisestä lähtisi ei ilo
ei mausta ainakaan voi negatiivisinkaan nurkua
huuleen mansikka ja hymy, niin kestää jopa Turkua!
Miia Norrdal
St Erikin Lääkintävoimistelu Oy
Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku
- 10 %
puh. 02 250 1300
www.sterikinlaakintavoimistelu.fi
Seuraavat liikkeet antavat alennusta
sopimuksen mukaan.
Suomen Ortotiika & Protetiikka
Puh. 044 507 6880
www.fi-op.fi
Ryötin tila
Loimaantie 272, Alastaro,
puh. 040 752 7353
www.ryotintila.fi
Hyvän Olon fysioterapia ALATALO
21420 Lieto, puh. (02) 487 7611
Uudenkaupungin Huonekaluliike
Kalustekuja 5, Uki,
puh. (02) 842 4233
www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi
Vocca
Ruissalontie 6, 20200 Turku
puh. (02) 250 6620
www.vocca.fi
SELKÄLEHTI
14
Opiskelijoita työssään.
Merkittävä löytö Aurajokilaaksosta
Arkeologian opiskelijoiden on
harjoitteltava käytännössä menneisyyden tutkimista. Se tapahtuu tutkimuskaivauksena kiinnostavassa kohteessa - katsotaan,
mitä löytyy pinnan alta. Turun
yliopiston arkeologian opiskelijoille osui varsinainen täysosuma
vuonna 2010. Harjoituskohteena oli viljelysten keskellä oleva
pienehkö, metsäinen Ristimäen
saareke Kaarinan Ravattulan kylässä. Paikka on Aurajoelle viettävän rinteen päällä pienen kumpareen etelälaidalla, vain neljä
kilometriä Turun tuomiokirkosta
koilliseen.
Kohdetta pidettiin nimen ja
esitutkimusten pohjalta mahdollisena kalmistomäkenä. Ja
löytyihän sieltä ruumishautausten jälkiä. Pinnalle niistä erot-
tuu parhaimmillaan pitkulainen
painanne. Mutta näiden lisäksi löytyi vielä enemmänkin.
Vuonna 2011 paljastui maan
alta kookkaista kivistä laadittua
puolentoista metrin levyistä kiveystä. Se osoittautui mäkeä ja
hautausmaata kiertäneen aidan
perustukseksi. Tämän sisältä,
yli 30 x 30 metrin alueelta, on
löytynyt kymmenittäin hautoja,
mutta vain muutamaa niistä on
toistaiseksi tutkittu tarkemmin.
Vaan ei tässäkään vielä kaikki.
Tärkein tulos
Eräästä koekuopasta löytyi tiheä, ihmistekoinen kiveys. Se
paljastui jykevistä luonnonkivistä tehdyksi rakennuksen perustaksi. Rakenne saatiin kokonaan esille 2013, ja se tulkittiin
muotonsa perusteella kirkon
jäännökseksi. Kirkkosali on ollut neliömäinen, vajaat 6 x 6
metriä. Itäpuolella siihen on
liittynyt pienempi, samoin neliömäinen kuoriosa, kooltaan
noin 4 x 4 metriä. Tässä erottuu
päätyseinän keskellä 1,5 x 1,4
metrin kokoinen alttarin perusta kulmissaan muita suuremmat
nurkkakivet.
Rakennelman pituusakseli on
sama kuin hautojenkin, eli lounaasta koilliseen, perinteisesti
kristilliseksi itä-länsi-suunnaksi
ajatellun mukaisesti. Perustukset kertovat, että niiden päällä
on ollut romaanisen kauden
tyyliin rakennettu kapeakuorinen kirkko. Kirkkosalin perustan poikki kulkee keskellä kivirivi, joka on tukenut puulattiaa.
SELKÄLEHTI
15
Kirkko on siis tehty puusta - käsiteltyä kiveä, muurilaastia saati
tiilenjäämiä ei paikalta ole löytynyt.
Erittäin merkittäväksi löydön
tekee, että kyseessä ovat maamme vanhimmat kristillisen kirkon jäännökset. Ne on ajoitettu 1100-luvulle, mahdollisesti
vuoden 1150 tienoille. Kirkon
ja kirkkomaan käyttö näyttäisi
päättyneen jo 1200-luvun alkupuolella.
Tutkimus jatkuu
Vielä viime päiviin on vaalittu
ajatusta, ettei kirkolla olisi ollut
sijaa Aurajokilaaksossa tienoon
pakanallisuuden vuoksi. Nyt
tiedetään, että Ristimäen kirkko on saattanut olla olemassa
jo ensimmäisen, vuoteen 1155
ajoitetun ristiretken aikoihin.
Seurakuntakirkkoa Ravattulassa on tuskin ollut, vaan todennäköisimmin
paikallisten
asujain pyhäkkö. Muita vastaavia jäänteitä ei maastamme
ole toistaiseksi löytynyt. Tämän
pyhätön käyttö vaikuttaa loppuneen samoihin aikoihin, kun
katolinen kirkko loi seurakuntajärjestelmää ja pitäjänkirkko
perustettiin Nummen kylään
nykyisen Katariinan kivikirkon
paikalle.
Ristimäen pyhäkkö jäi vaille
käyttöä, kun toiminta keskitettiin pitäjänkirkkoon. Ristimäen
rakennus sai rauhassa lahota
paikoilleen. Nimi on kuitenkin
pitänyt sen muistoa yllä ja johdatti arkeologit paljastamaan
mäen merkityksen. Jatkotutkimuksia odotetaan innolla, löytyykö niissä esimerkiksi kellotapulista mitään jälkiä.
Kaivaus peitettiin syksyllä, ja
sitä avataan taas tulevan kesän
loppupuolella tutkimusten jatkuessa. Tällöin myös järjestettä-
neen kiinnostuneille opastettuja ja tietysti koko tutkimuksesta
yleisökierroksia. Tiedonhaluis- löytyy netistä osoitteesta www.
ten on parasta osallistua niille ja ravattula.fi .
rauhoittaa muu aika arkeologiJouko Räty
en työlle. Lisätietoa esittelyistä
SELKÄLEHTI
16
ANNA NOSTIMELLE RASKAIN TYÖ
TechLift 2400 kevyt kannettava nostin, 4kg
l Monipuolisin nostin kotiin, mökille, kuntoutuslaitoksiin ja
hoitokoteihin l Nostin ei ole koskaan tiellä,
nostot ahtaissakin paikoissa
TechLift 3200
Autonostin
l Liiku silloin kun haluat ja minne haluat
l Kevein ja nopein tapa siirtyä etupenkille
TechLift 2400
Kävelyharjoitteluradat. Nostimet saunaan, uimaan, veneeseen,
asuntoautoon ja mönkijään.
TechLift 3200
Avant Design Oy l www.avantdesign.fi l puh. 0505911662
PYYD
ESITT Ä
ELY!
KOTIHOITOPALVELU
Toive
APTEEKKI-niveltuet
lääkehoidon ja
kuntoutuksen tueksi
ti on Sinun
- Hyvinvoin minun
oikeutesi ja i vastuun
Teppo Frantti
p. 040 910 4999
HOITOPALVELUITASI toiveesi ja
hyvinvointisi mukaan.
Lähtökohtana yksilöllisyys, ystävällisyys,
kiireettömyys ja laadullisuus kaikille
kotona asumiseen tukea tarvitseville.
Tutustu palveluihimme kotisivuillamme osoitteessa:
www.kotihoitopalvelutoive.fi
Kysy apteekistasi!
Valmistuttaja, markkinoija:
Oy Medifon Ab, Ratakatu 1 b A 4,
00120 Helsinki
www.apteekki.fi
[email protected]
Tervetuloa Toiveen asiakkaaksi
SELKÄLEHTI
17
KALSIUM ON TÄRKEÄ LUUSTOLLE
Kalsium imeytyy ruuasta paremmin kuin tableteista, sillä se saadaan pieninä annoksina aterioilla.
Maitovalmisteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat
parhaita kalsiumlähteitä. Maidot, piimät, jogurtti,
jäätelö ja juusto sisältävät runsaasti hyvin imeytyvää kalsiumia. Kala ruotoineen on myös hyvä kalsiumin lähde.
Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät jonkin
verran kalsiumia. Kasvikunnan tuotteista jonkin
verran kalsiumia sisältävät vihreälehtiset kasvikset
kuten parsakaali ja lehtikaalit, soija ja siemenet
sekä pähkinät.
Mikäli ravinnosta saadun kalsiumin määrä ei ole
riittävä, on turvauduttava kalsiumvalmisteen käyttöön.
Aikuisille kalsiumin tarve on 800-1000 mg/vrk iän
ja tilanteen mukaan. Tämän määrän saa nauttimalla päivittäin 2 dl maitoa/piimää/jogurttia, 4 dl raejuustoa, 160 grammaa kirjolohta ja 3-4 paksuhkoa
viipaletta juustoa.
Lähde: Luustoliitto
Ravinnosta tulee
Ravinnosta tulee saada
saadakalsiumia
kalsiumia 800 mg päivässä.
800 mg päivässä.
Yksi annos sisältää noin 240 mg kalsiumia.
Yksi annos sisältää noin 240 mg kalsiumia.
Kalsiumin
tarpeen
saasaa
täyteen
neljä
annosta
päivässä.
Kalsiumin tarpeen
täyteen nauttimalla
nauttimalla neljä
annosta
päivässä.
Hyviä
lähteitä
Hyviä kalsiumin
kalsiumin lähteitä
Maito / piimä
2 dl
Jogurtti
2 dl
Maustamaton
maitorahka
2 dl
Raejuusto
4 dl (350 g)
Kypsytetty juusto
3–4 viipaletta (30 g)
Sulatejuusto
3 rkl (40 g)
Kirjolohi (kypsä)
160 g
Silakka (ruotoineen)
3–4 kpl (70 g)
Mantelit
reilu 1 dl (90 g)
Maapähkinät
reilu 4 dl (300 g)
Keitetyt soijapavut
reilu 4 dl (320 g)
Keitetty
kananmuna
7 kpl (á 60 g)
Mustaherukka
reilu 6 dl (330 g)
Kuorittu appelsiini
n. 3 kpl (440 g)
Pinaatti (tuore)
reilu 5 dl (270 g)
Kaali (kiinankaali,
valko-, lehti- tai parsakaali)
600 g
Mihin
kalsiumia tarvitaan?
Mihin
kalsiumia
tarvitaan?
toimii ensisijaisesti
luuston rakennusaineena.
Lisäksikalsium
kalsium osallistuu
hermoston
Kalsium toimii Kalsium
ensisijaisesti
luuston rakennusaineena.
Lisäksi
osallistuu
hermoston ja lihasten
ja lihasten toimintaan. Niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa luuston
toimintaan.haurastumista
Niukka kalsiumin
ja
D-vitamiinin
saanti
voi
aiheuttaa
luuston
haurastumista
ja lisätä
ja lisätä luunmurtumien riskiä. Yli 60-vuotiailla kalsiumlisä 500–1000 mg/vrk
iän mukanaan
tuomaa luukatoa.
Tämä lisäkalsium
voidaan nauttia
joko iän mukanaan
luunmurtumiensaattaa
riskiä.vähentää
Yli 60-vuotiailla
kalsiumlisä
500–1000
mg/vrk saattaa
vähentää
ruoan tai valmisteen muodossa.
tuomaa luukatoa. Tämä lisäkalsium voidaan nauttia joko ruoan tai valmisteen muodossa.
www.maitojaterveys.fi
www.osteoporoosiliitto.fi
www.dementiahoitoyhdistys.fi
www.vanhustyonkeskusliitto.fi
Kuva: Maito ja Terveys
Maitoa kaiken ikää on Maito ja Terveys ry:n kampanja, joka on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella.
Muita kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita
SELKÄLEHTI
18
TULE MUKAAN SELKÄYHDISTYKSEEN
Turun Seudun Selkäyhdistyksen jäsenenä saat
-
-
-
-
-
-
-
Selkälehden neljästi vuodessa kotiisi
Selkäliiton Hyvä Selkä -lehden neljästi vuodessa kotiisi
edullisen osallistumisen liikuntatoimintaan
edullisen osallistumisen retkitoimintaan
alennusta ostoksista jäsenalennusliikkeissä
jäsenmaksu vuonna 2015 on 18 euroa
jäseneksi voit liittyä kotisivujemme kautta tai soittamalla numeroon 040 525 1739
SÄHKÖPOSTIOSOITTEET
Jos sinulla on toimiva
sähköpostiosoite etkä ole sitä vielä
yhdistykselle ilmoittanut, niin laita
tietoa osoitteeseen
[email protected].
Voit saa vuoden aikana ylimääräistä postia ja
pystymme ilmoittamaan esim. muutoksista
liikunta- ym. toiminnoissa.
OSOITTEEN MUUTOKSET
Osoite- ym. muutokset
jäsenyhteystiedoissa tulee
tehdä sähköpostilla
[email protected] tai
puhelimella numeroon
040 525 1739.
Yhdistys löytyy myös Facebookista.
SOITA
044 0161170
suunnittelu-, mittaus- ja
asennuspalvelut
Tarvitsetko Sinä tai omaisesi
apua kotona pärjäämisessä iän
tuomien ongelmien, sairauden
tai sairaalajakson jälkeen
Tarjoamme tilapäistä tai pitkäaikaista
hoiva- ja tukipalvelua ammattitaidolla.
Autamme kaikissa perusasioissa ja
tuemme kotona selviytymistä.
Työmme on kotitalousvähennyskelpoista.
Eerikinkatu 38, Turku
Puh. 02-253 5888, 0440 161170
www.johannakaihdin.fi
[email protected]
Kysy meiltä, miten voimme auttaa
juuru Sinua!
Sh Taina 040 501 7939
Sh Tiina 040 501 6839
Avoinna ark. 9-17 la 10-13
www.senioriapuvarpu.fi
SELKÄLEHTI
19
SYYSKAUDEN AVA JA I S E T 7 . 9 . 2 0 15
Syyskauden avajaisia vietetään TULE-tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19,
maanantaina 7.9. 2015 klo 16-18.
Tarjolla on pientä purtavaa ja tietenkin kahvia.
Mukana hallituksen jäseniä, joiden kanssa voit keskustella yhdistyksestä ja
samalla esittää toimintaehdotuksia.
TERVETULOA!
SELKÄVOIMIST E L U RY H M Ä T
Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku.
Ryhmät kokoontuvat syksyllä 2015 seuraavasti:
maanantaisin klo 17.30
ajalla 14.9. – 14.12.
maanantaisin klo 18.15
ajalla 14.9. – 14.12.
(neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille)
maanantaisin klo 19.10
ajalla 14.9. – 14.12.
tiistaisin
klo 11.10
ajalla 25.8. – 15.12.
torstaisin
klo 16.30
ajalla 17.9. – 17.12.
(runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille)
Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille.
Osallistumismaksu on 3,50 €/kerta jäseniltä ja muilta 4 €/kerta.
Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja (10 kertaa/30 €).
V E S I VO I M I S T E L U RY H M Ä T
Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa syksyllä 2015 seuraavasti:
maanantaisin
torstaisin
torstaisin
klo 19.15
klo 16.30
klo 17.00
ajalla 7.9. – 14.12.
ajalla 10.9. – 17.12
ajalla 10.9. – 17.12.
Osallistumismaksu on 30 minuutin torstain ryhmässä 70 € jäseniltä ja muilta 88 €.
Maanantain 45 minuutin ryhmässä maksu on jäseniltä 100 € ja muilta 118 €.
Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
NISKA-H A RT I RY H M Ä
Niska-hartiaryhmä kokoontuu Ruusukorttelissa torstaisin klo 17.15
ajalla 17.9. – 3.12.2015.
Ryhmässä keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin, elvyttäviin ja
rentouttaviin liikkeisiin.
Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739.
Osallistumismaksu on jäseniltä 60 € ja muilta 78 €.
Aurinkoista ja
rentouttavaa kesää!