-tule mukaan!
LIITTO PAPERI PERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 30.8.2010 NO 6 Paperiliitto kiertää -tule mukaan! Päätoimittajalta Vuorossa panostaminen henkilöstöön A laamme ravistelleet raju rakennemuutos ja syvä kysyntätaantuma ovat ilmiselvästi ainakin tällä kertaa takanapäin. Vaikka ongelmia vielä onkin, näyttää ilmiselvältä, että tulevaisuus on mennyttä huomattavasti valoisampi. Tästä kertoo selvästi mm. yritysten viime aikoina julkistamat osavuosikatsaukset. Tuotantomäärät ja niiden myötä myös yritysten kannattavuus ovat nousseet lähes raketin lailla viime vuodesta. Koska yritysten viimeaikainen kehitys on ollut niinkin myönteistä, voi niihin perustellusti vedota siten, että yritykset viimeinkin alkaisivat panostamaan myös henkilöstöönsä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt viimeistään on aika hoitaa tarvittava ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus kuntoon. Ja tämähän onnistuu vain, mikäli työpaikoilla on riittävät henkilöresurssit. Rakennemuutoksen ja syvän laman aikana, ja niiden varjolla on aivan liian paljon tehtailtamme vähennetty työvoimaa. Tämä on johtanut ja ennen kaikkea johtamassa siihen, että ihmiset eivät jaksa, joka varmasti kostautuu jatkossa yrityksille. Myöskään tarvittavaa koulutusta mm. sovittuun monitaitoisuuteen ei voida toteuttaa vähien henkilömäärien vuoksi. Koulutus tulee yrityksissänähdä nimenomaan investointina tulevaisuuteen, sillä panostus siihen maksaa varmasti itsensä jatkossa monikertaisesti takaisin. Parempi ja laaja-alaisempi osaaminen tulevat jatkossa olemaan niitä kilpailuvaltteja, joilla yrityksemme pärjäävät kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Monitaitoisuus ja työn haasteellisuus lisäävät myös työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä sekä siten osaltaan myös työssä viihtymistä. Ratkaisun avaimet ovat siis nyt työnantajalla, joten edellyttäkäämme yrityksiltä toiminnassaan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta järkipohjalta pärjääminen varmistaen. Ja missään nimessä tällaiseen yritysten myönteiseen nousukierteeseen eivät sovi lomautukset tai jopa henkilöstön irtisanomiset. Nyt tulee tehtaille palkata riittävästi lisää omaa väkeä varmistamaan tietotaidon siirto ja tulevaisuudessa pärjääminen. PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu 1906. Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes 43 000 jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) 7089 227 Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) 7089 291 [email protected] SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS ELOKUU 6/2010 Osoite: PL 326, 00531 HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) 708 91 (keskus) Faksi (09) 7012 279 Lehden aineistot: [email protected] www.paperiliitto.fi 11.9. Forssa 16.10. Pietarsaari 30.10. Kuusankoski 13.11. Joensuu 27.11. Jyväskylä 22.1.2011 Tampere 4 UUTISIA 8 METSÄSSÄ makaa korjaamatonta puuta. Ja on puupula. 10 METSÄYHTIÖT tekivät tulosta. 12 ELÄMÄ(Ä)N LAATUA Kypäräpää kaipaa pesua ja hoitoainetta. 14 YPAP käärii arjen tuotteet. 16 KOUKUSSA sukututkimukseen. 24 TYÖVÄKI juhli tehtaan valoissa Paperitorilla. 29 MAAILMAN PAPERI 30 MUSTAA NAHKAA ja kromia Saimaan rannalla. 33 RISTIKKO 11 Sunilan kesäyö oli pitkä ja kuuma. Rauhalliset aamuyön tunnit sinniteltiin hereillä kahvin voimalla. 18 Kaksinkertainen ravikuningatar I.P.Vipotiina on paperimiesten silmäterä. 26 Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos MikaMainos Oy Oy Iso-Heikkiläntie Iso-Heikkiläntie 8 8 20200 TURKU 20200 TURKU puh. (02) 2351 371 puh. (02) 2351 371 [email protected] [email protected] Tilaukset: Lehti Lehti lähetetään lähetetään ilmaiseksi ilmaiseksi kaikille kaikille Paperiliiton Paperiliiton jäsenille. jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmestyy kertaa vuodessa. voi tilata.10 Vuosikerran hinta onLehden voi tilata myös jäsenkuntaan kuuluma8,50 euroa. ton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteenmuutos: Osoitteen muutos: Kun Kun teet teet virallisen virallisen muuttoilmoimuuttoilmoituksen, tuksen, sinun sinun ei ei tarvitse tarvitse ilmoittaa ilmoittaa uutta osoitettasi Paperiliittoon. uutta osoitettasi Paperiliittoon. Osoitteenmuutos tulee voimaan Osoitteenmuutos noin 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy 27.9.2010. 26.1.2009. Aineistot tulee mennessä. tulee olla olla toimituksessa toimituksessa 10.9.2010 9.1.2009 mennessä. Painopaikka: Painopaikka: Kehitys Kehitys Oy Oy / / Allatum Allatum Oy, Oy, Pori Pori ISSN 0356-0708 Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: TuulikkiMainostoimisto Poutanen Kannen kuva: Soihtu Kannen kuva: Tarja Ahokas Metsä-Tissue sulkee PK 5:n • Pehmopapereita ja leivontapapereita valmistava Metsä Tissue sanoo irti enintään 117 henkilöä. Irtisanottavista työntekijöitä on 96 ja toimihenkilöitä 21. Irtisanomiset toteutetaan ensi vuonna maalis-elokuussa. Metsä Tissue tukee irtisanottavien työllistymistä. Tuotanto Mänttä-Vilppulassa jatkuu toistaiseksi paperikone 7:lla, mutta ei PK5:llä. Yt-neuvottelujen alkaessa kahden paperikoneen jatko oli vaakalaudalla ja työvoi- man vähennystarpeeksi arvioitiin noin 150 henkilöä. Yt-neuvottelut koskivat noin 500:a työntekijää Mäntän tehtaan tuotanto-, logistiikka- ja palvelutoiminnoissa sekä leivontapaperien liiketoiminnassa. Yhtiö jatkaa M-Realin kanssa neuvotteluja aiesopimuksesta, jolla se ostaisi M-realin Saksassa sijaitsevalta Reflexin tehtaalta paperikoneen Baking & Cooking –liiketoiminnalle. Varkaudesta vähenee 245 työpaikkaa • Stora Enson Varkauden tehtailta on sanottu irti 175 henkilöä ja kunnossapitoyhtiö Eforalta 70 henkilöä. Stora Enso lopettaa sanomalehti- ja luettelopaperituotannon Varkaudesta paperikoneilla 2 ja 4 syyskuun loppuun mennessä. Yhteensä 245 työpaikan vähennys on runsas kolmannes tehdasalueen työpaikoista. Stora Enson Varkauden tehtaalla työskentelee 506 ja lisäksi kunnossapitoyhtiö Eforalla noin 170 henkilöä. Varkauden tehtaat jatkavat hienopaperin ja sellun tuotantoa. Myös Varkauden sahan ja Stora Enson ja Neste Oilin yhteisyrityksen NSE Biofuels Oy:n biopolttoaineen koelaitoksen toiminta jatkuu. Äänekosken M-real aikoo vähentää viidenneksen • M-real Oyj käy yhteistoimintaneuvotteluja Äänekosken paperitehtaalla enintään 50 henkilön vähentämisestä. Neuvotteluesitys koskee tehtaan koko henkilökuntaa eli noin 250 henkilöä. Elokuussa alkaneet yt-neuvot- telut ovat osa tehtaan kannattavuutta parantavia toimia. Aiotut henkilöstövähennykset toteutetaan viimeistään vuoden 2011 aikana. M-real kuuluu Metsäliittokonserniin. Kotkamills Oy aloitti • Stora Enson Kotkan tehtaiden katolle vedettiin heinäkuun 1. päivänä uuden yhtiön Kotkamills Oy:n lippu. Kotkan tehtaat siirtyivät OpenGate Capitalin omistukseen. OpenGatelle siirtyi samalla sopimuksella myös L.P. Pacific Films Malesiassa. Lisäksi uusi yhtiö vuokrasi Tainionkosken PK7 –linjan Stora Ensolta. Nämä kolme kohdetta muodostavat Kotkamills Oy:n. Uuden yhtiön tuoteryhmiä ovat voimapaperit laminaattiteollisuuden raaka-aineiksi, runkopaperit ja puulevyjen pinnoituskalvot, painopaperi sekä sahatavara ja höylätyt puutuotteet. 4 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Työtapaturma johti kuolemaan • Helle, siitä suomalaiset tykkää. Kuluneen kesän Jos investointi jäähdyttävään ilmastointiin tuntuu suurelta, huonekohtainen sisäilman viilentäjä on tyhjää parempi. rautaisannos lämpöä ehti myös tuskastuttaa. Miten helteestä selvittiin poikkeuksellisen lämpimänä kesänä paperiliittolaisten työpaikoilla? Kymmenen työsuojeluvaltuutettua vastaa. HELLEtuntui töissä • Paperiliitto-lehti lähetti hellettä koskevan kyselyn työsuojeluvaltuutetuille elokuun puolivälissä. Kymmenen työsuojeluvaltuutettua vastasi ja kertoa hellekesän kuulumiset eri puolilta maata. Vain kolme valtuutettua arvioi, ettei helteestä ollut työssä haittaa, seitsemän mielestä haittaa oli vähintään ”jonkun verran”, pahimmillaan ”suuresti”. Pitkulaisessa maassa hellepäivien lukumäärä vaihteli, eikä tukaluus kestänyt Kemin korkeudella yhtä pitkään kuin etelämpänä. Haitat näkyivät tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn herpaantumisena, väsymyksen tunteena, vireystason laskuna ja uupumisena. Osa piti työtapaturmariskiä näistä syistä tavallista suurempana. Helteestä suoraan johtuvia tapaturmia tai läheltä piti –tapauksia ei kukaan havainnut. Yksi vastaajista oli tosin huomannut, että helteiden aikaan tapaturmia sattui työpaikalla tavallista enemmän. Helle saattoi hänen mielestään vaikuttaa henkilöiden tapaan toimia turvallisesti. TYÖPAIKOILLA TESTATTUJA LISÄVIILENTIMIÄ ”PUHALTIMIA TYÖKOHTEISIIN ILMANVAIHDON TEHOSTUKSEEN, KÄÄRITTYJÄ HIHOJA, VARJOON TAUOILLA, KYLMÄVESIKÄÄREITÄ OTSALLE.” ”HIKINAUHOJA, KYLMIÄ PYYHKEITÄ PAKASTIMESTA JA JUOMAAN JÄITÄ.” ”TARVITTAESSA VIRKISTÄVIÄ VÄLISUIHKUJA.” ”TUULETIN PUHALTAMAAN AVOIMEN IKKUNAN ETEEN”. Työpaikoilla mitatut ylimmät lämpötilat vaihtelivat 30–50 asteeseen. Tehdassaleissa saattoi lukema nousta myös yli 50:een. Ilmastoinnin ja jäähdytyslaitteiden ansiosta valvomoissa ilmeisesti pysyttiin hellerajan eli 25 asteen alapuolella. Tauotus tuli tutuksi Vaikka lämpötila olisikin ollut kohtuullinen, kova kosteus loi tukaluuden tunteen. Vastaajien mukaan helle kiristi pinnaa, vei voimat ja sai hikipisarat putoilemaan arkeille. Työpäivän aikana saattoi joutua vaihtamaan paitaa useasti. Kotonakaan ei ehkä öitä nukuttu kunnolla, mikä näkyi väsymyksenä töissä. Tiedotus työn tauottamisen ja juomisen tärkeydestä tuntui useimmilta onnistuneen, mutta siinä nähtiin myös parantamisen varaa. Esimiesten toivottiin ottavan tarkemmin selvää siitä, miten ihmiset missäkin työssä jaksavat. ”Meillä on sinnikkäitä työntekijöitä, jotka eivät tauota, varsinkaan, jos esimies ei asialle korvaansa lotkauta. Oli tilanteita, joissa joutui sanomaan, että nyt tauolle ja syömään ja juomaan.” Vastaaja piti tarpeellisena pitää niin sanottuja turvainfoja, joissa helleaallon alkaessa kerrotaan kunkin työntekijän mahdollisuuksista tauotukseen ja miten tauot käytännössä hoidetaan. Toinen vastaaja piti tarpeellisena riittävää kesätyöntekijöiden määrää, ”jotta saadaan tehtyä edes lakisääteiset tauotukset lämpötilan ylittäessä +28 astetta”. Ainakin yhdellä työpaikalla janojuomaksi tarjottiin työnantajan piikkiin kivennäisvettä. Keinoja helteen selätykseen Työsuojeluvaltuutetut toivoivat helteen selättämiseksi parannusta ilmanvaihtoon. Ilmastointi- laitteet on huollettava ajoissa ja tutkittava toimintavarmuus myös, jos helteet jatkuvat. Vilvoittelua varten tarvitaan riittävästi sellaisia taukotiloja, joissa ilmastointi toimii. Työasuista toivottiin sellaisia, jotka sopivat helteellä työskentelyyn. ”Kesällä työpaidat voisivat olla ns. teknisiä vaatteita ja housut ohuempaa materiaalia.” Ongelmana pidettiin sitä, että työturvallisuuden tai hygienian takia vaatetusta ei voi aina vähentää. Varsinkin kypärän käyttö hiostutti. EEVA ELORANTA-JOKELA POIKKEUKSELLISEN PALJON HELLEPÄIVIÄ ■ Heinäkuussa oli poikkeuksellisen paljon hellepäiviä. Ainoastaan 24. heinäkuuta lämpötila ei missään päin Suomea kohonnut hellelukemiin eli yli 25 asteen. ■ Eniten hellepäiviä oli Utissa, Lahdessa, Heinolassa ja Puumalassa, joissa kussakin lämpötila kohosi peräti 27 päivänä 31:stä hellelukemiin. ■ Lapissa hellepäiviä oli vain muutamia, mikä on heinäkuussa tavanomaista. Maan pohjoisosissa oli myös muutamia hallapäiviä. ■ Kuukauden alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 24. päivänä mitattu -1,0 astetta. LÄHDE: ILMATIETEEN LAITOS Sappin Kirkniemen tehtaalla työntekijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyn tutkinta jatkuu. Paperitehtaalla kuoli elokuussa 27-vuotias lohjalainen mies, kun paperitela iski häntä yllättäen päähän. Onnettomuus sattui, kun kolme työntekijää oli vaihtamassa paperikoneen telaa. Yksi heistä oli koneen yläpuolella ohjaamassa vaihdossa käytettävää nosturia, toiset kaksi telan päädyissä irrottamassa ja kiinnittämässä telaa. Työvaiheen aikana tela lähti arvaamatta liikkeelle. Telan liike oli poikkeuksellisen suuri ja se osui vakavin seurauksin toisen työntekijän päähän. Kyseessä on paperitehtaalla säännöllisesti toistuva työvaihe ja mukana olleet työntekijät kokeneita. Työnantaja, työsuojelupiiri ja poliisi jatkavat onnettomuuden syyn tarkempaa selvittämistä. Pakkaaja sanottiin irti laittomasti • Satakunnan käräjäoikeus on tuominnut Jujo Thermal Oy:n maksamaan entiselle työntekijälle korvausta laittomasta irtisanomisesta 17 kuukauden palkan verran. Työnantajalla ei ollut työsopimuslain mukaista perustetta sanoa irti pakkaajana toiminutta miestä. Pakkaaja irtisanottiin silloisesta Ahlstrom Kauttua Oy:stä syksyllä 2006 työvirheen ja siitä aiheutuneen vahingon takia. Oikeuden mielestä ei ollut kysymys vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta kummallakaan perusteella. Työvirhettä ei voitu näyttää toteen eikä pakkaajan menettelystä aiheutunut vahinko ollut merkittävä. Oikeus ei myöskään pitänyt työsuhteen purun kannalta riittävän painavana miehen aiemmin saamaa varoitusta. Korvauksen määrään vaikutti korottavasti se, että mies oli irtisanomisesta lähtien ollut työttömänä. Mies oli työskennellyt tehtaalla lähes 30 vuoden ajan. Tuomiosta ei ole valitettu. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 5 KOLUMNI Metsäteollisuuden rakenteiden rikkominen S PUHELINNUMEROMME MUUTTUVAT uomen metsäteollisuudesta on vuoden 2006 jälkeen hävitetty suuri määrä tuotantokapasiteettia. Paperiteollisuudesta on kokonaisia tuotantoyksiköitä lopetettu Voikkaalta, Kemijärveltä, Summasta, Kaskisista, Kajaanista, Lielahdesta ja Kankaan tehtaat Jyväskylästä. Tämän lisäksi on useita yksittäisiä koneita pysäytetty monilta paikkakunnilta. Kapasiteetin leikkaukset ovat kohdistuneet paperi-, kartonki-, sellu ja mekaaniseen metsäteollisuuteen. ” Kapasiteetin leikkaukset ovat kohdistuneet paperi-, kartonki-, sellu ja mekaaniseen metsäteollisuuteen. Koska tehtaiden pysäyttämiset ovat leikanneet paperi-, kartonki-, ja selluteollisuuden tuotantoa yli neljä miljoonaa tonnia vuodessa, niin tämän seurauksena on luonnollisesti myös raakapuun tarve vähentynyt. Satunnainen tarkkailija voi pysähtyä miettimään, että onko raakapuun käytön vähentäminen ollut kenties yksi keskeinen tekijä tehtaiden pysäyttämispäätöksiä tehtäessä. Vaihteen uusi numero on 010 289 7700. Jos tällainen johtopäätös olisi oikea, niin siitä seuraisi jatkokysymys. Onko metsäteollisuus uhrannut n. 4000 työpaikkaa saadakseen puun käytön vähenemään? Ja toisaalta, onko tämä kaikki tehty kantohintojen kurissapitämiseksi? Muutosajankohdasta sekä uusista alanumeroista tiedotamme liiton kotisivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi. Julkisuudessa on jo näkynyt teollisuuden edustajien kannanottoja puun kuljetuksen kalliista hinnoista. Vaikka kyseinen pohdinta liittyi rautateiden kustannuksiin ja vaunupulaan, niin kyllä tässä yhteydessä on hyvä muistaa työntekijöiden varoitukset esimerkiksi Kemijärven ja Kajaanin yksiköiden pysäyttämisen yhteydessä. Tuolloin jo todettiin, että raakapuun kuljettamisen sijasta olisi parempi kuljettaa valmiita tuotteita. Numeron muututtua nykyisessä numerossa 09 70891 myös nauhoite kertoo uuden vaihteen numeron. Tällä hetkellä elämme yleisessä taloustilanteessa jonkinasteisen optimismin aikaa. Yritysten ja kuluttajien luottamus talouden paranemiseen on lisääntynyt. Vienti on lähtenyt vetämään, tilauskirjat ovat täyttyneet ja myös muita positiivisia näkymiä on paperiteollisuudenkin taivaalla. Koska talouden piristyminen näyttää vaikuttavan maamme hallituksen toimiin siten, että erilaisia veroja ja maksuja kiristetään, niin ostovoiman kehittyminen jää palkankorotusten varaan. Palkkojen asiallisia korotuksia puoltaa myös tuottavuuden kasvu. Taloustilanteen parannuttua on myös hävinnyt jokaiselta lomautusintoilijalta vähäisetkin perusteet lomautuksille. SAULI KOVANEN 6 Sihteeri PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan puhelinnumerot muuttuvat syyskuun puolessavälissä. Toimitsijoiden gsm-numerot ja työttömyyskassan maksuton palvelunumero säilyvät ennallaan. Lisäalennusta Teboililta • Teboil korottaa Paperiliiton jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin/litra 1.9.- 30.11.2010 väliseksi ajaksi. Voiteluaineista jäsenkortilla saa alennusta 10 % (ei yli 10 litran astioista). Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. Paperialalle tekijöitä uudesta tutkinnosta • Tänä syksynä alkaneessa prosessiteollisuuden perustutkinnossa otti opiskelupaikan vastaan yhteensä 303 hakijaa. Aloituspaikkoja oli yhteensä 446. Prosessiteollisuuden perustutkinto oli viime kevään lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaussa ykköstoiveena 141 hakijalla. Kun lukuun lisätään muutkin kuin ensisijaisesti hakeneiden toiveet, oli hakijoita tutkintoon yhteensä 726. Ykkössijalta hyväksyttiin opiskelemaan 127 ja muilta toivesijoilta 289 hakijaa. Paikan vastaanotti näistä 416:sta 303 opiskelijaa. Hakijaluvut on poimittu Opetushallituksen yhteishakutilastoista. Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinto yhdisti paperi-, levy-, saha- ja kemianteollisuuden ammatilliset perustutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Tutkinto tuot- taa teollisuuden prosessiosaajia myös paperia ja puuta jalostavan teollisuuden ammatteihin. Merkittävä osa opinnoista on kaikille yhteisiä aineita. Toimialaosaaminen nousee esiin vasta opintojen loppuvaiheessa ja opintojen osana olevassa työssäoppimisessa. Uuden tutkinnon toivotaan vastaavan työelämän tarpeita aiempaa paremmin, sillä tuotantotehtävissä vaaditaan monitaitoisuutta ja vahvaa kykyä toimia ryhmässä. Ensimmäiset uuden tutkinnon suorittaneet prosessiteollisuuden osaajat valmistuvat vuonna 2013. Paitsi tutkintoja myös ammatillista koulutusta järjestäviä oppilaitoksia on viime vuosina yhdistetty. Tänä syksynä ammatillista peruskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia on noin 191, kun niitä kaksi vuotta sitten 229. Lauluja paperimiehen tyttäreltä • Vapiskaa, rekkamies ja lentäjän poika: nyt lauletaan myös paperimiehestä. Laulaja Hanna Pakarinen vaihtoi esityskielen englannista suomeen ja teki itse tulevalle albumilleen kappaleen ”Paperimiehen tytär”. Hanna Pakarisen isä on työskennellyt Kaukaan paperitehtaalla. Siksi on helppo uskoa, että varsin omakohtainen laulu on kyseessä. Paperiliitto-lehden toimitus tapasi Hanna Pakarisen juuri ennen uuden kappaleen ensiesitystä. Lue paperimiehen tyttären ajatuksia nettisivuiltamme www.paperiliitto.fi Assistentti vaihtui • Paperiliiton toimistossa aloitti elokuussa uusi työntekijä. Liiton sihteerin assistenttina toimii nyt Hanna-Kaisa Siimes. Hän seuraa tehtävässä Pirjo Kivilinnaa, joka jää eläkkeelle syyskuun alussa pitkän työuran jälkeen. Assistentin tehtävien lisäksi Hanna-Kaisa hoitaa jäsenten lomatukiasioita eli käsittelee lomahakemuksia ja toimii yhteyshenkilönä loma-asioissa. Paperiliittoon Hanna-Kaisa siirtyi Vasemmistoliiton Uudenmaanpiirin toiminnanjohtajan tehtävästä. Hanna-Kaisa ottaa uudet haasteet vastaan tapansa mukaan positiivisin mielin, kuten hänen mottonsakin kertovat: – Aina pitää yrittää ja harjoitus tekee mestarin. Hanna-Kaisan nelihenkisen perheen arkeen elokuu toi muutakin jännitystä kuin äidin työpaikan vaihdoksen: lapsista nuorempi aloitti esikoulun ja vanhempi yläkoulun. MITÄS TIEDÄT EEVA ELORANTA-JOKELA ? ?? 1. Missä Suomen kunnassa on eniten kesämökkejä? 2. Montako mitalia Suomi sai yleisurheilun EM-kisoista 2010? 3. Minkä maan kaupunki on Tel Aviv? 4. Montako paperiarkkia kappaleissa sisältää yksi riisi? 5. Missä kaupungissa sijaitsee vakuutusyhtiö Turvan pääkonttori? 6. Millä suomenkielisellä nimellä tunnetaan medaljonki? 7. Mikä mies on Miro Veijalainen? 8. Minä vuonna pop-laulaja John Lennon kuoli? 9. Missä eri maissa Viking-Lottoa pelataan yhtäaikaisesti? 10. Mikä on resiina? PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 7 TEKSTI: KAI MAKSIMAINEN P aistaa se päivä vielä risukasaankin, sanotaan. Mutta vaikka usko metsäteollisuuden uuteen nousuun on paikoin vahva, monen palikan on vielä loksahdettava paikoilleen. Esimerkiksi raakaaineen saatavuuden. - Voidaan sanoa, että ainakin ajoittain Suomi kärsii puupulasta. Ja jos hinta nousee liian korkealle, kilpailukyky maailmalla menetetään. Muihin tuotantotekijöihin ei voi kohdistaa niin, että raaka-aineesta voisi maksaa mitä tahansa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander. Ehkä merkittävin tekijä puupulan synnylle piilee suomalaisten metsien omistusrakenteessa: metsäomistajan keski-ikä on jo yli 60 vuotta, eikä metsällä ole suurimmalle osalle omistajista suurtakaan taloudellista merkitystä. Kun omistuspohja vielä jakautuu pieniin palstoihin, on helppo kytätä korkeinta markkinoilta saatavaa hintaa. Myös metsänomistajan intressejä ajavassa MTK:ssa painotetaan, että raaka-aineen saatavuus on sekä alan että kansantalouden etu. - Silti kun mennään yksilötasolle, metsäteollisuuden globaaleja murheita ei voi kaataa sen 25 hehtaaria omistavan mummon niskaan, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo. Runsaudenpulasta käsikassaraksi Kun metsää on, mutta puusta on pulaa, hintakysymys lienee selvää sille kuuluisalle Pihtiputaan mummollekin. Paperiliiton sopimussihteeri Juhani Siira näkee, että puupula hiipi suomalaiseen metsäteollisuuden kassaraksi oikeastaan vasta sen jälkeen, kun Venäjän tullit löivät tuonnille jarrut päälle. - Jos suomalaisen puun hintatason nousua kyettiin ennen rajoittamaan sillä, niin nyt si- 8 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 PUUPULA jaan on tullut puupulasta vouhottaminen. MTK:n Hakkaraisen mukaan osa puukaupan epätasaisuudesta ja mahdollisesta puupulasta juontaa myös historiallisesta työrytmistä: kevättalvella mennään omalla painollaan, kesäksi kauppa notkahtaa, ja syksyllä vilkastuu. - Itse asiassa puukauppaa käydään liki samalla tavoin kuin 40 vuotta sitten. Niitä lyhyen aikavälin tavoitteita olisivatkin näkyvyyden lisääminen ja markkina-avoimuuden tukeminen. Tähän liittyen MTK lanseerasi kesällä nimenomaan myyjäpäätä palvelevan sähköisen markkinapaikan, ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä selvittelee markkinoiden ja markkinainformaation kehittämistä. Kannustimet luovat piikkejä Puun ostomäärät vuodesta 2000 lähtien vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kk 2009 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 325 153 541 082 391 597 291 026 349 288 359 619 397 694 635 804 1 511 198 1 660 330 2 835 328 6 194 388 2010 1 2 3 4 5 6 1 070 307 1 196 997 1 322 914 1 201 520 2 064 576 4 009 227 Pelkkä ministeritason läpinäkyvyyskeskustelu tuskin silti ratkaisee puukaupan epätasaisuutta. Myös valtiovallan kannustimet ovat kääntyneet pikemminkin itseään vastaan. - Kannustimet ja määräaikaiset verohelpotukset eivät ole toimineet. Enemmänkin ne luovat piikkejä, Islander sanoo. Näin kävi esimerkiksi viime joulukuun huimassa myynnissä, jolloin siihen asti voimassa ollut 50 prosentin verohuojennus putosi 25:een: 2009 alkuvuosi olikin mennyt kyttäillessä, ja koko ensimmäinen puolivuotiskausi oli jopa heikompi kuin perinteisesti hiljaisempi kesäkuu tänä vuonna. Investointeja tulevaisuuteen Tämän kesäkuun hyvä tulos, yli neljä miljoonaa kuutiota, tuo risukasaan kuitenkin jo valoa. Pelkillä risuilla metsäteollisuuden m3 38 310 837 29 733 398 38 066 776 32 915 150 35 314 127 29 258 614 32 406 133 40 474 915 29 631 881 RAUTJÄRVI 6. ELOKUUTA 2010 ASTA-, VEERA- JA LAHJA-MYRSKYT KAATOIVAT SUOMESSA MILJOONIA KUUTIOMETREJÄ METSÄÄ HEINÄ-ELOKUUN TAITTEESSA. MTK ARVIOI TUHOJEN AIHEUTTAVAN METSÄNOMISTAJILLE USEAN KYMMENEN MILJOONAN EURON LISÄKUSTANNUKSET JA TULONMENETYKSET. KAATUNEET TUKIT PILAANTUVAT NOPEASTI, JOLLEI NIITÄ SAADA AJOISSA KORJATTUA. TÄSTÄ SYYSTÄ LUONNON SANELEMAT KORJUUT TUOVAT PUUKAUPPAAN PIIKIN. Myös työntekijät ovat saaneet tuntea puupulan – tai ainakin sillä spekuloinnin – nahoissaan. Esimerkiksi Stora Enson Anjalankosken tehtailla yhtenä kesäkuisten yt-neuvottelujen perusteena oli ”varautuminen puupulaan”. - Ensi syksyksi oli suunniteltu noin viikon mittaisia seisokkeja. Tosin todelliset syyt eivät olleet puupulassa, vaan kannattavuudessa ja tilauspulassa, Paperiliiton sopimussihteeri Juhani Siira kertoo. Hänen mielestään puupula ei ole Suomessa missään nimessä oikeutus ainakaan lomautuksille, vaan enemmänkin työnantajan keino pitää veistä duunarin kurkulla. - Jotenkin on sellainen kuva, että se on yritysten keino rajoittaa hinnan nousua ja myyntipiikkejä. Tavallaan kiukutellaan metsänomistajien suuntaan, kun ei haluta maksaa korkeita hintoja. Puupulalla uhkailu on siinäkin mielessä näppärä keino, että yt-neuvottelujen aikana todellisia tietoja tilauskannasta ja raaka-aineen saatavuudesta ei ole helppo nopeasti saada. - Mutta olipa peruste mikä tahansa, niin lopputulos tuntuu olevan näissä neuvotteluissa työnantajan askelmerkkien mukainen, Siira toteaa. Myrskyä metsässä ja hinnoissa Myös viime kesänä laajaa tuhoa metsissä tehneet hirmumyrskyt luovat Suomen niin sanotun puupulan ylle isohkon kysymysmerkin: maassa makaa yllättäen yli kolme miljoonaa kuutiometriä puuta, eikä metsäyhtiöiden edustajilla ole mitään kiirettä hyödyntää lämpimän ilman myötä pilaantuvaa tavaraa. Päinvastoin. Metsäyhtiöiden mukaan metsänomistajien olisi tultava korjauskustannuksissa vastaan, koska korjuuolosuhteet ovat poikkeukselliset. Nokittelua vai ei? KK A METSÄSTÄ VERSOI Puupula ei lomautusperuste • VA /OLK KONEN JU KUMMIA: VIHREÄN KULLAN MAASSA ONKIN PUUPULA, JOKA UHKAA JOPA HEIKENTÄÄ MAAMME KILPAILUKYKYÄ. LEHT IKU KUN PAPERI- JA METSÄTEOLLISUUS ON TAAS OSOITTAMASSA HERÄÄMISEN MERKKEJÄ, KAIKUU SALOILTA tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta. Jos raakaaineen saatavuudesta tulee jatkuva epävarmuustekijä, investointihalukkuus Suomeen vähenee. - Energiapuutavoitteet ovat huikeat ja biodiesellaitoksia suunnitellaan, mutta yritykset ja metsäteollisuus tekevät omat laskelmansa sen pohjalta, kannattaako se ja onko puunsaanti turvattu, Islander sanoo. Metsäasiantuntijan eväät pienten plänttien maan puukaupan tehostamiseen löytyvät mahdollisista metsätalousmaksuista. - Pitkäaikaiset kannustimet voisivat kannustaa aktiivista myyjää, kun maksuja saisi vähentää vain myydystä puusta. Hakkarainen kaipaa jonkinlaisia muutoksia myös verotukseen. - Metsätalous voitaisiin katsoa elinkeinoksi, kuten maatalous, jolloin palstoja voitaisiin siirtää tuleville sukupolville aiemmin. Nythän verojärjestelmä kannustaa perintöveron kautta siihen, että edullisin tapa päästä metsästä eroon on kuolla. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 9 Kuopan jälkeen syntyy tulostakin NÄKYMÄT PARANIVAT LUKUJEN VALOSSA VUODEN TAKAISESTA. STORA ENSON, UPM:N JA METSÄLIITON KANNATTAVUUS KASVOI. TILASTOKESKUS KERTOI TILAUSTEN ARVON YLITTÄNEEN KESÄKUUSSA TAANTUMAA EDELTÄNEEN TASON. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA METSÄTEOLLISUUDEN • Stora Enson toisen neljänneksen liikevoitto oli 213 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia eriä. Tulosta edesauttoivat yhtiön mukaan myynnin elpyminen viime vuodesta, alentunut kustannustaso ja euron arvo. UPM:n tuotteiden kysyntä kasvoi ja liikevaihto kohosi alkuvuonna 20 prosenttia. UPM:n liikevoitto vuoden toisella neljänneksellä oli 199 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia eriä. Metsäliiton liiketulos ilman kertaeriä oli 154 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta ja myös sijoitetun pääoman tuotosta oli kilpailijoihin verrattuna suurin. Perheomistuksessa oleva Myllykoski-konserni puolestaan teki tappiota toisella neljänneksellä 12 miljoonaa euroa ilman kertaeriä. Myllykoski on yksi maailman suurimmista painopapereiden tuottajista. Kesäkuu nosti kuopasta Paperiteollisuudessa uusien tilausten arvo saavutti kesäkuussa taantumaa edeltäneen tason. Tilastokeskuksen raportin mukaan paperin, paperi- ja kartonkiteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat kesäkuussa runsaan kolmannek- sen vuodentakaiseen verrattuna. Kasvua paperiteollisuudessa kertyi kesäkuussa 37,1 prosenttia. Paperiteollisuuden tilausten arvo on jo saavuttanut taantumaa edeltäneen tason. Esimerkiksi metalliteollisuudessa tilausten arvo on voimakkaasta kasvusta huolimatta yhä jonkin verran alemmalla tasolla kuin aiempina vuosina. Tilastokeskus muistuttaa, että isot heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä, sillä suuretkin uudet tilaukset kohdistuvat tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan. Tällä Paperiliiton kiertueella tarjotaan kaikille jäsenille mahdollisuus tulla mukaan liiton toimintaan. Ja nyt, enemkuin koskaan, me tarvitsemme te❑ Minulla on muutama idea ammattiyhdistysliik- män kijöitä ja uusia ajatuksia. Etsimme joukkeelle koomme siis uusia kasvoja, mutta ter❑ Ilman muuta haluan tutustua tarkemmin jäsene- vetulleita ovat myös kokeneemmatkin konkarit. tuihini OLETKO SAMAA MIELTÄ? RASTITA KOHDAT, JOIDEN TUNNET KOSKETTAVAN ITSEÄSI. ❑ Kenelle kiitokset kuuluvat? Stora Enson Karvinen jakeli kiitosta koko yhtiön henkilökunnalle hyvän toisen kvartaalin tuloksesta. Epäselväksi jäi, että koskivatko vuolaat onnittelut myös niitä satoja irtisanottuja ja lomautettuja jäseniämme. Näissä tilanteissa toivoisi päätöksentekijöiden käyttäytyvän vastuuntuntoisesti ja muistaen hyvään tulokseen johtaneiden toimenpiteiden raskaan hinnan. Yhtiön hyvä tulos ei kuitenkaan auttanut sahateollisuutta vaan yt-neuvottelut koskevat noin 500 henkilöä. Hyvin moni jäsenemme saa taas olla irtisanomis- ja lomautusuhan alla. Miten tällaisessa tilanteessa voi suunnitella elämäänsä eteenpäin esim. perheellisenä. Laskut pitää hoitaa ja kaupasta hakea ruokaa. Perhettä voi verrata osakeyhtiöön, jossa kullakin vanhemmalla on vastuullinen rooli arjen pyörittämisessä. Arjen hankalissa taloudellisissa tilanteissa ei käy päinsä jonkun perheenjäsenen erottaminen tai lomauttaminen, vaan asiat ratkaistaan ilman näitä keinoja. Suomessa on selvästi erittäin matala kynnys irtisanomisten ja lomautusten osalta verrattuna moneen muuhun 10 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 2010 Paperiliitto kiertää ❑ Kiinnostaa tietää, mikä se tes oikein on ja miten se tehdään Edunvalvontatoiminta on minulle täyttä hepreaa Euroopan maahan. Meillä moni asia on vain ilmoitusluonteinen ja irtisanomiskorvaukset vähäiset. Opiskeluaikanani hallinnon professori Tauno T. Mäki antoi ohjeen tuleville johtajille, että irtisanominen on aina viimeinen keino ja sanana brutaali. Hänen mielestään johtaminen edellytti itsessään jo tiettyä vastuunkantamista sekä liiketoiminnasta että osaavasta henkilöstöstä. ❑ Tottakai haluan olla mukana kehittämässä Pape- Maailmantalouden tilanne paranee hiljalleen ja siinä sivussa myös Suomen talous. Metsäteollisuus tulee edelleen olemaan tärkeä osa maamme vientiä. Mielestäni toimitusjohtajien on turha paukutella henkseleitään hyvillä tuloksilla, jotka osaltaan on saavutettu tehtaiden lopettamisilla ja henkilöstövähennyksillä. Ota yhteyttä ammattiosastosi puheenjohtajaan ja ilmoittaudu mukaan. Hyvän ja huonon johtajan välistä eroa voi verrata A-luokan nakin ja talousnakin väliseen eroon. MARKKU LEPPÄNEN TALOUSPÄÄLLIKKÖ riliiton toimintaa ❑ Haluan tutustua uusiin, mukaviin ihmisiin Jos rasteja on vähintään yksi, olet etsimämme henkilö! Me tarvitsemme sinua! Lähde tekemään kanssamme tulevaisuudestamme parempaa näköistäsi loistavaa INNOSTAVAA KESTÄVÄÄ rohkeaa AINUTLAATUISTA turvallista merkittävää! Paperiliitto kiertää lauantaisin kello 10-16 11.9.2010 Hotelli Rantasipi, Forssa 16.10.2010 Kaupunginhotelli, Pietarsaari 30.10.2010 Hotelli Sommelo, Kuusankoski 13.11.2010 Hotelli Cumulus, Joensuu 27.11.2010 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä U ITTAUD 22.1.2011 Hotelli Cumulus Pinja, ILMO A! AJOISS Tampere Paperiliitto maksaa matkat julkisen kulkuvälineen taksan mukaisesti, kurssikulut ja ruokailut. Jokaisessa tilaisuudessa arvomme tilaisuuteen ilmoittautuneiden ja osallistuvien kesken 100 euron arvoisen lahjakortin Teboil-huoltamoille. Kannattaa siis tulla paikan päälle! PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 11 EL ÄMÄ( Ä )N L A ATUA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: VESA LAITINEN Kiipeilykypärä pysyy asentajan päässä Hoida kypäräpäätä KYPÄRÄ ON HALPA HENKIVAKUUTUS. EI miedoilla shampoilla KUITENKAAN IHAN VAIVATON, SILLÄ KYPÄRÄN ALLA HIUKSET JA HIUSPOHJA HIKOAVAT JA HAUTUVAT. PESE PÄÄNUPPI PÄIVITTÄIN, MUTTA MIEDOLLA SHAMPOOLLA. LIIAN VAHVAT SHAMPOOT KUIVATTAVAT IHOA JA AIHEUTTAVAT HILSEILYÄ. P 12 arturi-kampaaja Kaisu Kaijansinkko tutkii laitosmies Kimmo Nokelaisen hiuspohjaa. 450kertaiseksi suurentava mikrokamera kertoo, että kaikki on kunnossa. – Sinä olet hoitanut hiuksesi ja hiuspohjasi hyvin. Iho ei ole liian rasvainen, kuiva eikä ärtynyt, Kaijansinkko kehaisee. UPM:n Kaukaan tehtaalla työskentelevä Nokelainen käyttää työssään paljon suojakypärää. Kypärän alla päänuppi joutuu kovalle koetukselle. Hiukset ja hiuspohja hautuvat, hikoavat ja kutisevat. Hilsettä ilmaantuu erityisesti kypärän sisähihnojen alle, samaisesta kohtaa hiukset myös kuluvat. – Pesen hiukseni ja käytän hoitoainetta päivittäin – se on ihan ehdotonta. Kypärän lisäksi hiuksia ja päänahkaa rasittavat pöly sekä pako- ja hitsauskaasut, Kimmo Nokelainen kertoo. Nokelainen tykkää pitää hiuksensa lyhyinä ja siisteinä, hän käykin leikkuuttamassa ne kuukausittain. Kypärää käytettäessä hiusmalli voi olla mikä vain, mutta moni päätyy helppohoitoiseen leikkaukseen, joka ei vaadi muotoilua. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 • UPM:n Kaukaan tehtailla, kuten paperiteollisuudessa yleensäkin, kypäränkäyttöpakko on seisokeissa. Muuten kypärää tarvitsee sovitella päähän hyvin harvoin. Kimmo Nokelaisella on kokemusta myös kypärän päivittäisestä käytöstä, kun hän viime vuonna oli komennuksella UPM:n ja Lappeenrannan kaupungin yhteisen energiavoimalaitoksen työmaalla. Nokelaisella on käytössä uusi kypärämalli, ns. kiipeilijän kypärä, jossa on kiristyshihna leuan alla ja josta puuttuvat lippa ja muut ulokkeet. – Asennushommissa joudun taivuttelemaan päätä paljon eri asentoihin ja työntymään ahtaisiin paikkoihin. Tämä kiipeilijän kypärä on osoittautunut oikein hyväksi malliksi. Kypärä pysyy pääs- sä eikä jää kiinni mihinkään. Teollisuudessa käytettäviä kypäriä on useita erilaisia, sillä jokaisella valmistajalla on omat mallinsa. Kiipeilykypärän lisäksi Kaukaalla käytetään paljon myös perusmallia eli teollisuuskypärää, johon voi kiinnittää suojavisiirin ja kuulosuojaimet. Lisäksi käytössä on lippalakin mallisia kolhupäähineitä, jotka suojaavat kolhuilta silloin, kun voimakkaiden iskujen vaaraa ei ole. – Olen tehnyt näitä hommia kolmekymmentä vuotta, ja joskus 70-luvulla kypärä oli vielä kirosana. Asenteet ovat muuttuneet. Nykyään kypärän käyttö on itsestään selvyys. Se on hyvin halpa henkivakuutus, vaikka kypärä ei aina niin mukavalta päässä tunnukaan, Nokelainen huomauttaa. – Päältä päin kaikki on ainakin kunnossa, vitsailevat kampaaja Kaisu Kaijansinkko ja laitosmies Kimmo Nokelainen. Nokelainen pesee hiuksensa päivittäin ja käyttää hoitoainetta. Laatutuotteita kampaamosta Nokelaisella ei ole muita hiuspohjan ongelmia kuin talvisin vaivaava hilse, kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa. Hilse on myös monen säännöllisesti kypärää käyttävän vakituinen riesa. – Oikein tyyppivaiva. Hilsettä tulee, kun hiukset joudutaan pesemään usein ja käytetään liian voimakkaita shampoita, jotka kuivattavat ihoa, Kaijansinkko huomauttaa. Kaijansinkko neuvookin valitsemaan mietoja ja hellävaraisia shampoita, joissa on vähemmän puhdistavia aineosia eli tensidejä. Liiat tensidit pesevät pois hiuspohjan luonnollisenkin rasvan, jonka tehtävä on suojata hiuspohjaa erilaisilta ärsytyksiltä kuten lialta ja bakteereilta. Nokelainen on huomannut saman. Siksi hän ei koskaan osta shampoitaan ja hoitoaineitaan kaupasta vaan hankkii ”laatutuotteita kampaamosta”. Kaijansinkko muistuttaa nyrkkisäännöstä: shampoo hankitaan hiuspohjan kunnon mukaan ja hoitoaine hiusten kunnon mukaan. Elämä jättää jäljet Kaijansinkko sanoo, että kampaajana hän pystyy hoitamaan asiakkaan hiuksia ja hiuspohjaa ulkoapäin. Todellinen hyvinvointi lähtee kuitenkin sisältäpäin. – Hiusten ja hiuspohjan hyvinvointi on kokonaisvaltainen juttu. Siihen vaikuttavat syömiset, juomiset ja elämäntavat yleensäkin. Toki päänupin kuntoon vaikuttavat myös sairaudet ja perinnölliset tekijät, ja niille me emme voi mitään. Yleisimpiä hiuspohjan ongelmia ovat hilse ja rasvoittuva päänahka. Hilsettä muodostuu kuolleitten ihosolujen irrotessa. Hilseily johtuu yleensä liian kuivasta hiuspohjasta. Syy voi olla myös liian rasvainen iho tai joku sieni. – Ensin voi kokeilla hilseshampoota. Jos vaiva ei helpota, kannattaa mennä kampaajalle, joka selvittää hilseilyn syyn ja suunnittelee hoidon. Liian rasvainen hiuspohja johtuu päänahan erittämästä hiestä ja talista. Talin tehtävä on voidella hiusta ja päänahkaa, mutta joillakin talia erittyy liikaa. Rasvoittuva päänahka on hyvä pestä päivittäin miedolla erikoisshampoolla. Myös päänahan syväpuhdistus voi rauhoittaa tilannetta. Syväpuhdistavia tuotteita saa kampaamoista. – Yleensä kypärän käyttö pahentaa tilannetta, jos jotakin ongelmia hiuspohjassa on, Kaijansinkko huomauttaa. KÄYTÄ KYPÄRÄÄ OIKEIN ■ Selvitä ensin, tarvitsetko lisävarusteita ja muita suojaimia kypärän kanssa. ■ Käytä ilmastoitua kypärää kuumassa ja hiostavassa työssä. Lipallinen kypärä estää häikäisyä, mutta voi vaikeuttaa näkemistä ylöspäin. Varaa tilaa alushupulle, jos käytät kypärää kylmässä. Kiinnitä leukahihna, jos sellainen on. Vaihda kypärä uuteen, jos kuoreen on kohdistunut voimakas isku, jos siinä on hiushalkeamia tai jos sisäosat ovat vahingoittuneet. Kypärää haurastuttavat myös auringonvalo, kuumuus, kylmyys ja kemikaalit. Kypärän käyttöikä on enintään viisi vuotta. Joissakin kypärämalleissa merkkiväri ilmoittaa, kun on aika vaihtaa uuteen. Tarkista ja huolla kypärä säännöllisesti. Säilytä kypärä suojassa auringonvalolta, kemikaaleilta, kuumuudelta, kylmyydeltä ja kosteudelta. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 13 YPÄJÄLTÄ VEHREÄN MAALAISMAISEMAN KESKELTÄ ALKAA MONENLAISTEN KÄÄREPAPEREIDEN TIE SUOMALAISTEN RUOKAPÖYTIIN JA PIKARUOKARAVINTOLOIHIN. SÄMPYLÖIDEN JA MUIDEN TUTTUAKIN TUTUMPIEN ELINTARVIKKEIDEN KÄÄREET VALMISTETAAN YPAP OY:SSÄ. Eeva Jokinen työskentelee pakkaamossa ja rullavarastossa. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: EIJA VALKONEN KÄÄREITÄ arjen tuotteille Eeva Jokinen nostaa trukilla lavallisen arkkeja pakattavaksi. Valmiista lavasta puuttuu enää etiketti ja on seuraavan vuoro. Jokinen tuli Ypapille töihin lokakuussa liki 21 vuotta sitten. Töitä on tähän asti riittänyt toisin kuin aiemmassa työssä ompelijana. Sitä uraa Eevalle kertyi 15 vuotta. Nyt hän työskentelee päivätöissä pakkaamossa ja sitoo lavoja kuljetusta varten. Työpisteeseen puhaltaa ilmastointilaite ja tuo lievää viilennystä. Kuluneena kesänä työpaikalla on lämpöä riittänyt etenkin päivätöissä olevilla. – Onneksi olin kuumimman ajan eli heinäkuun kesälomalla, Jokinen kertoo. Joustavuutta sopivasti Jokisen pakkaamat arkit on vastikään leikattu arkkikoneella. Sitä hoitaa Kari Kivenkorva. Kari aloitti Ypapilla heti armeijasta päästyään, vuotta aiemmin kuin Eeva. ”Sekatyömieheksi” itseään luonnehtiva Kari pitää Ypapia mukavana työpaikkana, tosin kuluneena kesänä myös aika kuumana. Hän työskentelee kahdessa vuorossa. – Joustavuutta löytyy puolin ja toisin. Itse tykkään nukkua pikkuisen pitempään ja tulla töihin vähän myöhemmin, vastaavasti venytän sitten päivää vuoron lopulta. Joustavuus on tärkeä sana Ypapin toiminnassa muutenkin, samoin toimitusvarmuus. Suomalaisten suosikkituotteille tarvitaan jatkuvasti kääreitä, sillä Ypap valmistaa flexopainettuja ja painamattomia pakkaus- ja käärepapereita elintarviketeollisuudelle ja muulle teollisuudelle. Valikoimiin kuuluu myös päällystetty ja kompostoituva hampurilaispaperi. Tuotteet toimi- Takana kuuma kesä työpaikalla. Kari Kivenkorvalla oli loma vasta edessä elokuussa. 14 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Pääluottamusmies Timo Oksanen työskentelee laminaattorilla. tetaan asiakkaalle arkkeina tai rullina. Käärepaperien ja laminaattien lisäksi Ypap tuottaa itsenäisenä yhtiönä alihankintapalveluja suomalaiselle metsäteollisuudelle. Yhtiön aloittaessa 1970-luvun puolivälissä ison osan tuotannosta muodostivat rakennuspaperit, joita yhä valmistetaan. Talotehtailun aikana pinkopahvia, nupinauhaa ja pikipaperia tarvitaan lähinnä korjausrakentamiseen. Joulu lähestyy lautasissa Pääluottamusmies Timo Oksasella tuli heinäkuussa 26 vuotta täyteen Ypapin leivissä. Reilun vuoden hän on työskennellyt uudella laminaattorilla. Laminaattorissa päällystetään kartonkia, johon on painettu jouluaiheinen kuvio. Asiakas tekee kartongista kertakäyttölautasia. Oksanen on ehtinyt tehdä talossa lähes kaikkea mahdollista rullauksesta ja arkituksesta pakkaamiseen. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli noin 20 vuotta varastossa. Ypapissa on henkilöstöä yh- teensä 25, joista työntekijöitä on 18. Monitaitoisuudelle on pienehköllä työpaikalla tarvetta. – Työntekijät osaavat kukin käyttää vähintään kahta konetta, Oksanen kertoo. Monitaitoisuuden ja ristiinosaamisen lisäksi työntekijöiltä edellytetään materiaaliosaamista, sillä tuotannossa käytettävät paperilaadut vaihtelevat 20-grammaisesta 300-grammaiseen. Työn ohessa ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa tapahtuu jatkuvaa tuotekehitystä. – Kilpailu pisimpään tehdyissä tuotteissa on koventunut, joten koko ajan on myös keksittävä uutta, sanoo Ypap Oy:n toimitusjohtaja Jonas Skuthälla. Vaikea aika takana Yhtiöllä on takanaan vaikea jakso, kun kysyntä alalla hiipui vuoden 2008 lopulla. Nyt on tuotannon kaikilla osa-alueilla suunta parempaan. – Porukka on venynyt ja siten on saatu työpaikat säilytettyä. Tuotannon työntekijöistä ketään ei ole irtisanottu. Vaikeasta ajasta huolimatta olemme pystyneet Entisen koulun pihapiiri • Ypapin pihamaalta näkyy laitumelle, jossa käyskentelee hevonen, kauempana määkivät lampaat. Parkkipaikka on entinen koulupiha. Lähettäjänä työskentelevän Heikki Alhomäen koulutaival päättyi samalla paikalla vuonna 1965. Alhomäki ei arvannut, että hän 14 vuotta myöhemmin tulisi samalle tontille töihin Ypapiin – ja olisi edelleen. Saman kansakoulun käyneitä on töissä ollut muitakin. Ypap aloitti toimintansa koulurakennuksessa vuonna 1977, muutama vuosi perustamisensa jälkeen. Ala- ja yläkoulun rakennukset sekä opettajien saunarakennus ovat yhä samoilla sijoilla. Vuosien varrella tontille on noussut tuotantohalli ja varastohalli. Entinen koulu on muutettu tuotantotiloista toimistoksi. Uunit, korkeat ikkunat ja vanhat opetustaulut muistuttavat talossa aiemmin toimineesta opinahjosta. toimimaan, nenä on pysynyt veden pinnan yläpuolella, Skuthälla kiittää. Toimitusjohtaja arvostaa ypapilaisten ammattitaitoa ja halua tehdä töitä. Niitä tarvitaan, kun pitää tehdä sekä vanhoja tuttuja töitä että oppia uusia asioita tekemällä. – Ei ole olemassa hokkuspokkuskeinoa saada uusia asioita markkinoille, sen eteen on tehtävä töitä. Ja on oltava hieman parempia kuin muut, Skuthälla summaa. Jotta yritys olisi markkinakilpailussa riittävän ketterä, Skuthälla toivoo, että työnantajalla edelleen säilyy mahdollisuus sopia asioista työntekijöiden kanssa. Toiseksi hän toivoo, ettei pienten yritysten resursseja rasitettaisi jollakin uudella byrokratialla, joka vie kohtuuttomasti aikaa ja merkitsee kuluja. Kolmas toive lähtee asiakkaiden suuntaan. – Asiakkaat toivottavasti arvostaisivat sitä, että olemme suomalaisia toimijoita ja tarjoamme työpaikkoja täällä, ettei hinta aina jää ratkaisevimmaksi tekijäksi. YPAP GROUP ■ Ypap Oy muodostaa kolmen muun yhtiön kanssa Ypap Groupin, jolla on pitkä kokemus paperin jatkojalostuksesta. ■ Pyrollsack Oy Kotkassa ja Oy Ikapaper Ab Ikaalisissa valmistavat mm. paperisäkkejä. Valkeakoskella toimiva TT-Paperi Oy valmistaa kaavapaperia tekstiiliteollisuudelle sekä tekee pituusleikkausta ja pienrullausta. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 15 VALOKUVASSA VELJEN JA SISAREN KESKELLÄ POSEERAA LAURI SANTANIEMI KOLMEVUOTIAANA: NAPPISILMÄT, SUORAKSI LEIKATTU OTSATUKKA JA VAALEAT LAINEET NISKAN TAKANA. SAMOILLA SILMILLÄ ON SITTEMMIN TARKASTELTU LUKUISIA RIVEJÄ KIRKONKIRJOJA JA ARKISTOMATERIAALIA OMAN SUVUN VAIHEISTA. LAURI SANTANIEMI HARRASTAA SUKUTUTKIMUSTA. Santaniemen TEKSTI JA KUVAT: EEVA ELORANTA-JOKELA 16 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 sukua J Jos kesälomalle osuu sadepäiviä, ne eivät harmita Lauri Santaniemeä. Silloin on nimittäin otollinen aika tutkia sukuaan. Internetin ja kahden sukututkimusohjelman avulla työ etenee hyvin kotosallakin. Netissä pääsee käsiksi lähteisiin ulkomaita myöten. Lisäksi on käytävä paikan päällä kotimaisissa arkistoissa. Oulussa maakunta-arkisto on Laurille tuttu paikka. Siellä voi tutkia mikrokortteja ja –filmejä, joille on tallennettu esimerkiksi rippikirjoja ja henkikirjoja. Rippikirjat tulivat pakollisiksi Suomessa 1686 ja niihin merkittiin kylän nimi, talon nimi ja talon alueella asuneet ruokakunnat lapsista vanhuksiin. Vuosi vuodelta rippikirjoihin lisättiin talokohtaiset tiedot. Kuntien käräjäkirjoissa on puolestaan maanomistuksiin liit- tyvät kauppakirjat, lainhuudot, perunkirjoitukset ja niitten mukana asianosaisten henkilötietoja. Myös niistä on sukututkimuksessa paljon apua ja hyötyä. Valtakunnan tasolla on hyödynnettävissä monia muita arkistoja kuten maanmittaustoimistoja. Aloittelijalle hyvä tietolähde on Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen HisKi –tietokanta, joka kasvaa koko ajan – vapaaehtoisvoimin. Kurssilta se alkoi Stora Enson Oulun tehtaiden työsuojeluvaltuutettuna toimiva Santaniemi osallistui sukututkimuskurssille seitsemän vuotta sitten ja suoritti perään myös jatkokurssin, sillä historia ja oman suvun vaiheet ovat häntä aina kiinnostaneet. – Sukututkimukseen jää koukkuun, sitä ei malta jättää kesken, Santaniemi perustelee. Isän puolelta Santaniemi on jäljittänyt sukujuuria vuoteen 1691 ja äidin puolelta vuoteen 1663. Äidin puolelta suku on tullut Oulunsaloon Rantsilan ja Limingan kautta Iisalmesta, jonne puolestaan tultiin Karjalasta. Lauri Santaniemi on Santaniemiä neljännessä polvessa. Sukunimi tulee Oulunsalosta, Kuivala-Santaniemen tilasta, jota isännöi Benjamin Santaniemi. Ennen Santaniemi-nimeä suvun sukunimi oli Örn, Anttila tai Antila. Nekin nimet tulivat tilan nimen mukaan, mikä oli silloin varsin yleinen käytäntö. pia muitakin asioita omasta suvusta. Sukuohjelmat pystyvät tekemään hyvin monenlaisia otantoja sukutiedoista, jos ohjelmaan on vain syötetty riittävän kattava tietokanta. Otantoja voi tehdä esimerkiksi esipolvitauluista sukukirjan kenestä tahansa valitusta henkilöstä. Internet on tuonut lukuisat sukututkimuksen kannalta hyödylliset lähteet kenen tahansa ulottuville. Sukututkimusohjelmien sivujen kautta Lauri Santaniemikin pitää yhteyttä muihin sukuaan tutkiviin. Sukututkijoiden verkostoissa voi kysellä neuvoja ja jakaa oman työnsä tuloksia muiden hyväksi. Olennaista on tarkistaa faktat, jotta jaetun tiedon mukana ei leviäisi virhetulkintoja. Haastavaksi harrastuksen tekevät ongelmakohdat. Lauri Santaniemi eteni hiljattain useampaan henkilöön, mutta sitten koitti pullonkaula. Samannimisiä voi olla useita, minkä vuoksi on varmistuttava, että tutkittu linja jatkuu oikeasta henkilöstä. Nimet on tarkistettava muista lähteistä ja pääteltävä niiden perusteella, kenestä jatkaa. Tarkistukset on syytä tehdä moneen suuntaan ja käyttää useita lähteitä. Se, että asiakirjoja on aikojen saatossa tuhoutunut, ei estä tietojen löytämistä. Esimerkiksi Oulunsalon kirkon palossa tuhoutuneita kirkonkirjoja on korvattu käräjäkirjoista saatavilla tiedoilla ja myös muihin tarpeisiin tehdyillä luetteloilla, Näin sukututkijat pääsevät etenemään työssään. Lisäksi lainhuudot, perunkirjat, kauppakirjat ja muut asiakirjat auttavat paikkaamaan aukkoja, jos jokin toinen lähde puuttuu. monessa mukana. Sukututkimukseenkin aikaa löytyy. Santaniemi arvioi, että siihen kuluu talvisaikaan kolmesta neljään iltaa kuukaudessa. Harrastusta helpottaa se, että maakunta-arkistossa voi tietoja etsiä talvella lauantaisinkin. Arkistojen tonkiminen vie helposti mennessään. Vähitellen on muodostunut mielikuva siitä, keitä Oulunsalon Santaniemet ovat. – Omasta suvusta löytyy moniin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneita. Vuonna 1918 isän ja äidin sukua on ollut niin punavankien leireillä kuin suojeluskuntalaisina. Uskonnon suhteen on myös ääripäitä: toisaalta vahvaa lestadiolaisuutta paikkakunnalla ja körttiläisyyttä mutta myös ortodokseja sekä ei-kirkkoon kuuluvia. On käsityöläisiä, ”itsellisiä”, talollisia ja kirkon tai kunnan luottamustehtävissä toimineita, Lauri Santaniemi kuvailee. Vielä 1800-luvulla kirkossakäynti merkitsi yhteisön jäsenyyttä, muut suljettiin ulkopuolelle. Se näkyy myös kirkonkirjoissa. – Jos henkilö ei ollut rippikirjoissa minkään kylän, tilan tai talon kautta, voi hänestä olla vaikeaa löytää tietoja. Suvun vaiheita on Santaniemellä tallessa myös valokuvissa, joista varhaisimmat ovat 1900-luvun alusta. Henkilöiden tunnistamisessa on auttanut edelleen Oulunsalossa asuva 88vuotias isä ja nimikaima Lauri Santaniemi. Lauri nuorempi painottaa sitä, että jo sukututkimusta aloittaessa tulisi haastatella suvun vanhimpia henkilöitä. Näin saadaan talteen lähiajasta taaksepäin oleva tieto, joka heillä on vielä muistissa. Avartavia havaintoja Lauri Santaniemi on Paperiliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Kunnallisia luottamustehtäviään hän on viime aikoina vähentänyt, mutta on yhä Oma suku ajan virrassa Ruotsin kieltä Lauri Santaniemi toivoisi osaavansa paremmin. Tavallisimpia termejä opeteltiin sukututki- Linkkejä sukututkimuksesta, rekistereistä ja arkistoista: ■ Suomen Sukututkimusseura www.genealogia.fi ■ Maakunta-arkistot, kansallisarkisto, sota-arkistot www.arkisto.fi ■ Väestörekisterikeskus www.vaestorekisterikeskus.fi ■ Karjala tietokanta www.karjalatk.fi ■ Siirtolaisinstituutti www.migrationinstitute.fi Tarkkuutta vaativaa ■ USA:han saapuneet siirtolaiset Ellis Island Records www.ellisisland.org Vaikka esi-isistä ja -äideistä saisi arkistoista tietoonsa vain nimet, iät ja asuinpaikat, voi sukututkimusohjelmilla op- ■ MyHeritagessa voi jakaa sukupuun muille www.myheritage.com LAURI SANTANIEMI ■ työsuojeluvaltuutettu Stora Enson Oulun tehtailla ■ Paperiliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen ■ osasto 43:n ja Sairauskassan tilintarkastaja Nuottasaaren työpaikkayhdistyksen taloudenhoitaja Oulun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu lisäksi Oulun kaupungin Sivakka-konserniin kuuluvien kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, kunnallistoimikunnan jäsen sekä vaalilautakunnan puheenjohtaja vuodesta 1994 alkaen ■ ■ ■ muskurssillakin, mutta silti eteen tulee ruotsin vanhaa kirjoituskieltä, jonka ymmärtäminen olisi hyödyllistä. Sukututkijoille onkin olemassa omia sanakirjoja. Niille on käyttöä, sillä 1800luvun lopussa tehtiin asiakirjoja paitsi ruotsiksi ja venäjäksi myös latinankielisinä. Kirkonkirjat määrättiin suomenkielisiksi vasta 1870-luvulla. Santaniemi on ehtinyt myös pohtia Ruotsin kuningaskunnan ja kirkon mahtavuutta Suomessa. Ruotsalaissuvut, ”kartanon herrat”, ja papisto ovat olleet tiukasti vallassa ja vaikuttaneet sitä kautta ihmiskohtaloihin. – Aatelissuvut saivat asemansa ja omaisuutensa lahjoituksena kuninkaalta tai kun kruunulle hankalimmat karkotettiin Suomeen. Pappeus kulki suvussa monesti isältä pojalle, oli tällä sitten osaamista tai uskonnollista vakaumusta ensinkään. Näin tapahtui myös Pohjanmaalla. Ja köyhä kansa maksoi kulut. Kirjahyllyssä on valmiina historiankirjoja odottamassa, sillä Santaniemi aikoo tarkastella oman sukunsa vaiheita ja historian tapahtumia rinnakkain. Se auttaisi ymmärtämään suvun vaiheita. – Siten saisi ajan kohdistettua ihmiseen. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 17 SUNILAN MASSARATA PYÖRII TAAS. YÖVUORO JAKSAA YÖN TUNNIT KAHVIN, LIHAKEITON JA HEDELMIEN VOIMALLA. Pitkä, kuuma kesäyö Pääluottamusmies Harri Helenius tuntee tehdasalueen läpikotaisin. Nyt hän on työskennellyt Sunilassa 36 vuotta. Tero Rinnelä, Arto Saarainen, Petri Friman ja Joni Hämäläinen TEKSTI JA KUVAT: : PÄIVI KETOLAINEN 18 K ello käy iltakymmentä. Sunilan sellutehtaan keittämön valvomossa koettaa olla haukottelematta neljä vaitonaista miestä. He selittävät, että kolmas peräkkäinen työvuoro on alullaan ja univelkaa on jo ehtinyt kasaantua valvotuista öistä. Piristyäkseen Tero Rinnelä, Arto Saarainen, Petri Friman ja Joni Hämäläinen laittavat turisemaan yön ensimmäiset sumpit. - Näin alkuillasta kahvia voi vielä juoda, mutta liikaa kahvia maha ei kestä, he sanovat. Kahvin kera miehet nauttivat mustikkapiirakkaa. Muuten he syövät yövuorossa mahdollisimman kevyesti, sillä liiallinen syöminen vain väsyttää ja lihottaa. Tämän on käytäntö opettanut, sillä he kaikki ovat tehneet vuorotyötä yli kymmenen vuotta. Saaraisen työputki on pisin, yli 30 vuotta. Yövuorolaisten toive on, että yöstä tulisi rauhallinen eikä mitään erikoista tapahtuisi. - Öisin tehtaassa on rauhallisempaa kuin päivällä, mutta muuten töiden puolesta tämä on jokseenkin samanlaista vuorokaudenajasta riippumatta. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Laivat tulevat rantaan Hissi kertois’ monta tarinaa Sellutehdas on saanut nimensä Sunilan kylän mukaan. Tehdas tuotti ensimmäiset sellupaalit vuonna 1938. Tehdaskylä on osa entistä Karhulaa, nykyistä Kotkaa. Ilmavalokuva osoittaa, että tehdasalue pistää niemenä Suomenlahteen. Alun perin alue oli kuitenkin Pyötisen saari. Meren läheisyys on tehtaalle etu. Iso osa sellupaaleista lähtee suoraan satamarantaan ja siitä laivojen matkassa maailmalle. Toiset laivat tuovat rantaan kuitupuuta, tässä tapauksessa kuusta ja mäntyä. Tehdas prosessoi puun selluksi, josta tehdään myöhemmin paperia muissa tehtaissa. Sunilan sulfaattiprosessi tuottaa sellun kylkiäisinä tuoksuja, eikä aina niin kovin miellyttäviä. - Tunnetko hajun? kysyy pääluottamusmies Harri Helenius, joka johdattaa kulkijaa öisen tehtaan sokkeloissa. Myönnettävä on, että haju tunkee nenään, mutta Heleniuksen mukaan ennen haisi paljon enemmän. - Hajuun kuitenkin tottui niin, etteivät paikalliset asukkaat sitä enää huomanneetkaan. Kun muualta tulleet valittivat hajusta, sanoimme heille, että se on raha, joka haisee. Harri Helenius tuntee tehdasalueen läpikotaisin, sillä hän vieraili siellä jo pikkupoikana isänsä mukana. Nyt hän on itse työskennellyt Sunilassa 36 vuotta. Hän tilaa tottuneesti hissin, joka on todennäköisesti yhtä vanha kuin tehdas. Kerroksien väliä kihnuttava kulkupeli on nähnyt monta kulkijaa ja edelleen se tuntuu toimivan moitteetta. - Vain väri on vaihtunut. Ennen nämä hissin seinät olivat oranssit. Jatkamme yövaellusta läpi kuivaussalin, jossa selluradat pyörivät mankeloiden massaa kuivaksi. Tänä yönä kaikki toimii, Sunila on taas elossa. Kuivaussalin valvomossa istuu koneenhoitaja Ervo Kotola. Hän tietää kertoa, millaista oli, kun massarata makasi viime kesänä kuolonunta, jota lopulliseksi pelättiin. Ervo oli yksi niistä muutamasta työntekijästä, jotka katsoivat paikkojen perään myös yli puolivuotisen seisokin aikana. - Oli orpoa kävellä yöllä tyhjällä tehtaalla. Jänikset vain juoksentelivat pitkin pihoja, muistelee hän aavemaisia tunnelmia. Nyt tunnelma on toinen. Epävarmuus jatkuvuudesta on yhä olemassa, mutta hetkestä otetaan tehtaalla kiinni. Sitä paitsi yllätys voi olla iloinenkin. Sen osoitti viime joulukuu, jolloin Sunilan sellutehdas käynnistyi uudelleen. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 19 PAPERILIITON PUHEENJOHTAJAN KAIMA, VUOROMESTARI JOUKO AHONEN PALJASTUU HUUMORIMIEHEKSI, JOTA HARMITTAA ELÄMÄN TOSIKOITUMINEN. - JOSKUS MENEE KAKSI VIIKKOA ILMAN KATKOJA. JOSKUS TAAS TULEE NELJÄ RATAKATKOA YHDESSÄ YÖSSÄ. ERVO KOTOLAN VIERELLÄ ISTUU KONEENHOITAJA KAI LEHTONEN. KAHDEKSAN TUNNIN AIKANA SUNILA TUOTTAA 350 TONNIA SELLUA. YKSI SELLUPAALI PAINAA 250 KILOA. - PAKSUMPAA SELLUA MAHTUU PAALIIN 250 ARKKIA JA OHUEMPAA 500 ARKKIA, KERTOO TEPPO HEKKALA. TIMO PYLVÄNÄINEN KULJETTAA PAALIT JOKO JUNAN TAI AUTON KYYTIIN. VOIMALAITOKSEN VALVOMOSSA KESÄMIES JYRI VANHALA JÄNNÄÄ UKKOSTA, JOTA SÄÄTIEDOTUS ON POVANNUT. - PAHIMMILLAAN UKKONEN VOI PYSÄYTTÄÄ TEHTAAN. Ervo valvoo makuupäivän Kotolan Ervo aikoo sinnitellä tämän yön lihasopan voimalla. Lisäksi hän juo kahvetta pariinkin otteeseen. Niillä hän pääsee yli kitutuntien, jotka sijoittuvat aamukahden ja neljän välille. Kuuma kesä on tarkoittanut monelle yövuorojen tekijälle hyvinkin lyhyttä unta. Kun olisi ollut unten aika, päivä on ollut pitkällä ja helle riesana. Moni pinnistää yövuorojen ajan muutaman tunnin unilla ja ottaa vahingon takaisin ”makuupäivänä”. Jotkut tosin sanovat, ettei yövuorojen jälkeistä päivää kannata viettää nukkumalla. Heidän mukaansa normaaliin rytmiin ei pääse siinä tapauksessa ollenkaan kiinni. - Minä esimerkiksi nukun makuupäivänä vain kolme tuntia, jotta saan seuraavana yönä unta, kertoo Ervo. Hän on tullut töihin iltapäivälehti kainalossaan. Tällä kertaa lehti hehkuttaa, että äkkisynnytyksessä isäkin kelpaa kätilöksi. Synnytysjutusta rakennamme aasinsillan työn ja perheen yhteensovittamiseen. - Omat lapseni ovat aikuisia. Täytyy myöntää, että lasten ollessa pieniä nämä yövuorot rasittivat nykyistä enemmän. Netissä ei saa roikkua Yövuorolainen saa siis lukea, mutta rivot lehdet ovat pannassa. Myös tyttökalenterit on kielletty, samoin netissä notkuminen. Mutta radio saa olla auki. Musiikki pitääkin osaltaan yötyöläiset hereillä. Samaa virkaa toimittavat työkaverit, jos vain jaksavat ylläpitää keskustelua. Ervo Kotolan vierellä istuu koneenhoitaja Kai Lehtonen. Heillä synkkaa yksiin, eikä työstä muuten mitään tulisikaan. - Kun ollaan näin paljon tekemisissä, kemioiden pitää sopia toisiinsa. Hurttia huumoria ja päivän aiheet. Niillä täällä mennään. 20 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Elokuun yö alkaa hämärtää. Ulkona velloo vuosisadan hellekesä, mutta kuivaussalin valvomossa on suorastaan vilpoisaa. Toisaalta ilmastointikaan ei auta, jos väsymys päättää ottaa miehestä niskalenkin. - Varsinkin syönnin päälle silmäluomia alkaa niin painamaan, valittavat koneenhoitajat. Onneksi on tekniikka, joka aistii hätätilanteet nopeammin kuin ihmissilmä. Torkkuvat miehet ovat viivana koneella, jos massarata katkeaa ja hälytys pamahtaa päälle. - Joskus menee kaksi viikkoa ilman katkoja. Joskus taas tulee neljä ratakatkoa yhdessä yössä. Jyri oppii soodakattiloista Voimalaitoksen valvomossa istuu kesämies Jyri Vanhala ja jännää ukkosta, jota säätiedotus on povannut. - Pahimmillaan ukkonen voi pysäyttää tehtaan, hän sanoo. Jyrillä kävi tuuria, kun pääsi kesäksi Sunilaan töihin. Syksyllä hän jatkaa opintojaan energia-alalla. Hänestä tulee käynnissäpidon insinööri. - Olen sopeutunut helposti yövuoroihin, sillä osaan päivälläkin nukkua. Kesän aikana olen oppinut tosi paljon soodakattiloista. Yötyövuorossa ei väkeä tungeksi. Koko iso tehdas rullaa 20 miehen voimalla. Naisia ei tähän vuoroon ole osunut yhtäkään. Ja jos kaikki sujuu rasvatusti, miehet tekevät vain pakolliset kierrokset saleissa. Sitten he jatkavat tilanteen tarkkailua valvomoiden lukuisilta tietokonenäytöiltä. Ainoastaan vuoromestari Jouko Ahonen kulkee yössä yksinään ympäri tehdasta. Häntä naurattaa, kun kohtaamme vihdoin lipeäkattiloiden katveessa. Hän on koettanut piileskellä kameraa koko yön ajan. - Se taitaa johtua tästä nimestäni, hän osoittaa nimikylttiään ja nauraa iloisesti. Paperiliiton puheenjohtajan kaima paljastuu huumorimieheksi, jota harmittaa elämän tosikoituminen. - Ennen tehtiin kavereille koiruutta ja pidettiin huumoria yllä. Nyt kukaan ei pamauttele enää vesipusseja eikä työnnä rautalankoja toisten taskuihin. Kaaviot kertovat tilanteen Matka jatkuu. Prosessimies Jukka Rauvanlahti tarkkailee monimutkaista kaaviota, joka todentaa sitä, mitä koneissa ja kattiloissa parhaillaan tapahtuu. En ymmärrä kaavioista mitään, mutta onneksi Jukka ymmärtää. Hän selittää prosessin pääpiirteet. - Kun puu tulee tehtaaseen, se haketetaan ja sitten se keitetään. Kun massa litistetään ja kuivataan, syntyy sellulevyä. Että niin yksinkertaista! Sellun oheistuotteena syntyy mäntyöljyä ja tärpättiä, joista saavat nauttia maalarit ja matonpesijät myöhemmin. Täältä lähtee maailmalle siis myös mäntysuovan ja maalien raaka-ainetta. - Kerrotaan, että sodan jälkeen työmiehet pesivät näillä aineilla haalarinsa tehtaalla työvuorojen päätteeksi. Selluarkki valmistuu Alamme lähestyä ulkoilmaa. Teppo Hekkala vastaa sellulevyjen paalaamisesta ja pakkaamisesta. Otan käteeni paalista päällimmäisen sellulevyn. Se on kuiva ja lämmin. Siinä on Sunilan leima, joka kuvaa nousevan auringon säteitä. Vielä ei pihalla näy auringonsäteitä. Vielä on muutama tunti aikaa tehdä tämän yön tulosta. Kahdeksan tunnin ai- kana Sunila tuottaa 350 tonnia sellua. Yksi sellupaali painaa 250 kiloa. - Paksumpaa sellua mahtuu paaliin 250 arkkia ja ohuempaa 500 arkkia, kertoo Teppo. Seuraamme sellupakettien perässä lastaamoon, jossa trukinkuljettaja Timo Pylvänäinen kuljettaa paalit joko junan tai auton kyytiin. Osa paaleista lähtee autoilla suoraan tehtaan omaan satamaan. Timo pärjää yön omenalla ja päärynällä. - Olen tehnyt 30 vuotta löysityötä. Vanhemmiten tulee mukaan tämä terveellisyys, hän sanoo. Löysi on muuten sana, jota kotkalaiset käyttävät, kun tarkoittavat työvuoroa. Sunila hengittää ja haisee Yö on pimeimmillään. Sunila on hyvässä hapessa. Se elää, se hengittää ja haisee. Harri Helenius haluaa unohtaa tehtaan kuolemaa enteilleet yhteistyöneuvottelut, koska ne olivat niin raskaat. Sitä paitsi nyt hän lähtee nukkumaan, sillä hänen on tultava aamulla töihin. Puoli viideltä Timo Pylvänäinen alkaa vilkuilla kelloa. Päästäjä tulee puoli kuudelta, jolloin Timo poistuu aamuun, ottaa fillarinsa ja polkee seitsemän kilometriä kotiin. - Sitten syön vähän aamupalaa ja menen puoli seitsemältä nukkumaan. Puolen päivän aikaan herään. Ikämiehillä on mahdollisuus anoa päivätöitä. Harva niin kuitenkaan tekee. Harri Helenius kertoo syyn: - Toisessa vaakakupissa painaa ansiotaso. Ja Pylvänäinen jatkaa: - Mutta kuuden päivän vapaat kumminkin. SUNILAN TEHDAS Käynnistyi: 1938 Tuote: Valkaistu havupuusellu Omistaja: Stora Enso Oyj Ensimmäinen laajennus: 1954 Toinen laajennus: 1961 Kolmas laajennus: 1983 Tehdas kiinni: huhtikuu 2009 Uudelleenkäynnistys: joulukuu 2009 Henkilöstö: 235 Kapasiteetti: 370 000 t/a PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 21 SieviAir Focus 1 S1 43-52516-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 1 XL S1 49-52516-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Focus 2 S1 43-52518-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 2 XL S1 49-52518-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 1 S1 43-52702-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 1 XL S1 49-52702-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton Ilmavat, mukavat, metallittomat turvajalkineet SieviAir Galaxy 2 S1 Sievi Zone S3 43-52704-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 43-52140-562-09M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52140-563-09M 39-47 EN ISO 20345: S3 SieviAir Galaxy 2 XL S1 49-52704-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievin Metallittomat turvajalkinemallit edustavat uusinta turvajalkineteknologiaa. Esimerkiksi täysin metallittomat Sievi ZONE ja Sievi ELIXIR ovat turvajalkineet, joissa on kaikki turvaominaisuudet; naulaanastumis- ja varvassuoja sekä elastinen pohjarakenne. Sievin Metallittomissa SieviAir® Focus -malleissa yhdistyy komposiittivarvassuoja tavallista leveämpään lestiin – saat jaloillesi turvallisuuden lisäksi uskomattoman työmukavuuden! Sievi 2010 -mallistosta löydät myös muita metallittomia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja työolosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme www.sievi.com Sievi Elixir XL S3 49-52752-503-33M 39-47 EN ISO 20345: S3 Metalliton Sievi Elixir High XL S3 49-52754-503-33M 39-47 EN ISO 20345: S3 Metalliton e m m na la 0 . e Ol uka eel 01 010 n r 2 m pe s 9.2 aa m uu 0. um Ta allis 8-1 ust e m rv lla ut Tu sui a t oomla o es tul ist tol -m ve all as 1. r m os 20 Te A www.sievi.com Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Puh. (08) 488 11, Fax (08) 488 1200 [email protected], www.sievi.com MONIPUOLISUUDEN PUUTE EI VAIVANNUT TÄMÄNVUOTISTA TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMAA. VALKEAKOSKELLA HEINÄKUUN LOPUSSA JÄRJESTETTY TAPAHTUMA TOIMI MUSIIKIN JA VIIHTEEN LISÄKSI YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN JA VERKOSTOJEN KOHTAUSPAIKKANA. Hyviä tekoja, humppaa ja hullutusta Piipun juurella, tehtaan valoissa ja Paperitorin lavalla Popeda villitsi yleisöä tutulla tyylillään. Paperitorille oli lauantaina iltapäivällä vapaa pääsy, kun lavalle astui Antti Tuisku. Lavalla nähtiin myös Paula Koivuniemi ja PMMP. Hyvää tekevää kauppaa TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: EIJA VALKONEN Paperitori keskeisenä Konserttien keskipisteenä toimi Paperitori, joka toteutettiin yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Kirkkaimman esiintyjäkaartin karisma kiteytyi sopivasti Paperiliiton P-kirjaimiin: Popedaan, Paula Koivuniemeen ja PMMP:hen. Lavalla nähtiin myös muun muassa Kari Tapio ja Chisu. 24 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Musiikkitapahtuma kuului myös radioaalloilla. Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksi toteutettiin hyväntekeväisyyshuutokauppa yhteistyössä Iskelmä-radion kanssa. Huutokaupassa meklarina oli kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson ja nuijana toimivat korkeat korot. T yöväki ei olisi paperitehtaan pihamaata sopivampaa paikkaa voinut musiikkitapahtumalleen kuvitella. Konserttien keskuspaikan, Paperitorin, takana vain muutaman kymmenen metrin päässä kohosi UPM: n Tervasaaren tehdas. Esiintyjille avautui näkymä kohti valaistuja Myllysaaren punatiilisiä museorakennuksia. Lähes sata talkoolaista oli ollut pystyttämässä tapahtumaaluetta. Kun UPM:n Tervasaaren sellutehdas suljettiin toissavuoden lopussa, katosivat myös hakevuoret maisemasta. Tyhjentynyt asfalttikenttä houkutteli tapahtuman järjestäjät tehtaanjohtajan juttusille vajaa vuosi sitten ja alueen käytöstä päästiin sopimukseen. Tapahtumajärjestäjät saivat uudesta miljööstä lähes yksinomaan myönteistä palautetta. Väki tehtaan porttien sisäpuolella on vähentynyt viime vuosina useilla sadoilla, joten yhä harvemmalla on mahdollisuus tarkastella kaupunkia tehdasalueelta päin. Musiikkiyleisön joukossa myös ne, joilla ei muutoin ole mitään tekemistä paperitehtaan kanssa, pääsivät aivan tuotannon kupeeseen: lähes piipun juurelle ja tehtaan valoihin. Järjestäjien mukaan neljän päivän aikana monipuolista ohjelmaa kävi Valkeakoskella seuraamassa noin 35000 kävijää, mikä on tapahtuman uusi yleisöennätys. Nenäliinoja mukaan Paperiliitolla oli tapahtumatorilla oma kojunsa, josta sai mukaansa paketin nenäliinoja. Paperiliiton liittosihteeriltä Petri Vanhalalta sai paketin sattumalta yksi nenäliinojen tekijäkin eli Kai Lindroos Mäntästä. Tapahtumayleisön joukossa erityisesti lapsiperheet ilahtuivat tarpeellisesta kesälahjasta. Kojulla pysähtyneet saivat tietoa Paperiliiton jäsenten matkustajavakuutuksesta ja muista eduista If-vakuutusyhtiössä. Lisäksi kävijät osallistuivat Paperiliiton kilpailuun, jossa kysyttiin Paperiliiton jäsenmäärää: kokonaisjäsenmäärä elokuun alussa oli 42548 henkeä. Vastaajien käsitys Paperiliiton koosta vaihteli 3:sta 60000:een, mutta joukossa oli muutama varsin tarkka veikkaus. Palkinnot on lähetetty kolmelle lähimmäksi arvanneelle ja yhdelle vastaajien joukosta arvotulle. Kasvojen kohtauspaikka • Työväenmusiikin kuuntelun lomassa tapahtumassa liikkui monentasoista yhteiskunnallista vaikuttajaa. Tapahtumatorilla tuotekojujen lomassa esittelivät toimintaansa monet ammattiliitot ja vasemmistopuolueet. Ammattiliittovaikuttajien lisäksi tapahtumassa liikkuivat myös puolueiden puheenjohtajat Jutta Urpilainen SDP:stä ja Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitosta. Kumpikin vieraili Paperiliiton Valkeakosken osasto 45:n Hakapirtillä. Torstaina Hakapirtillä käytiin Jutta Urpilaisen johdolla keskustelua paikkakunnan ja maan työllisyydestä ja tulevaisuudesta eri tahojen kesken. Paikalla olivat paperiliittolaisten ammattiosastojen jäsenten lisäksi edustajat Paperiliitosta, Valkeakosken kaupungin hallinnosta ja yrityksistä. Perjantaina keskustelua johdatteli Paavo Arhinmäki. Aiempien vuosien tapaan osasto 45 tarjosi myös tapahtuman henkeen sopivia musiikkiesityksiä. Vanajaveden rantamaisemissa esiintyivät muun muassa Harri Marstio sekä Costello Hautamäki poikiensa kanssa. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 25 KAKSINKERTAINEN RAVIKUNINGATAR TREENAA UIMALLA. I.P. Vipotiina valmistautui kuningatarkilpailuun uimalla. SEN JULKIRAKAS ON MANU–RUUNA. Vipotiina on paperimiesten TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI KETOLAINEN 26 K un jämsäläiset tehtaanmiehet Jouni Koittola ja Hannu Hokkanen lähtivät yhdeksän vuotta sitten hevoskaupoille Kajaaniin, he eivät arvanneet, millaiset helmen he Kainuusta mukaansa saavat. – Katsastimme useita vaihtoehtoja. Mutta kun näimme Vipotiinan, tuli tunne, että tämä se on. Ostajien vaisto osui nappiin, sillä I.P.Vipotiina sai tänä kesänä toistamiseen kaulaansa ravikuningattaren laakerit. – Vaikka emme me sitä ihan näin huipuksi arvanneet. Omistajien mukaan hurja vauhti kulkee Vipotiinalla suvussa. Nimen alkukirjaimet I.P. tulevat sen kantaäidin, Ilta-Postin, mukaan. Lisäksi vesijuoksu tuntuu olevan sellainen harjoittelutapa, joka johtaa tuloksiin. Ehkäpä oma osuutensa Vipotiinan menestykseen on sen rakkaalla hevosystävällä Manulla. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 helmi Jouni Koittola ja Hannu Hokkanen työskentelevät UPM:n tehtailla Jämsässä. Kumpikin omistaa 1/3 ravikuningatar Vipotiinasta. min. Kolmas Vipotiinan osakas on Seppo Juvonen. Tämä kolmen hevosmiehen porukka jakaa tasan kuningattaren voitot ja tappiot. Vesijuoksulla tuloksiin Kuten ihmiskunnan urheilijoille, myös ravureille, voi ilmaantua urheiluvammoja. Niin kävi myös Vipotiinalle muutama vuosi sitten, kun se alkoi ontua jalkaansa. – Luusta oli lohjennut pala ja sen jalka jouduttiin leikkaamaan. Sen jälkeen tuli uimahomma mukaan kuvioon, selittää Jouni Koittola. Kaikki hevoset eivät nauti uimisesta, mutta Vipotiina nauttii. Vesijuoksussa sen jalat eivät rasitu kuten kovalla maalla, ja kaiken lisäksi se on hevosesta hauskaa. – Kolmesti viikossa se ui veneen perässä eikä sille kelpaa kuin sama, vanha vene. Itsepäinen on siis 11-vuotias Vipotiina, mutta juuri siksi se tuokin voitot kotiin. – Joitakin vuosia se vielä juoksee. Kilpailuoikeus KUVA: HIPPOLA/ANNE LINNA I.P. Vipotiina valmentajana Pertti Puikkonen voitokkaassa juoksussa Oulun kuninkuusraveissa heinäkuussa. on 16–vuotiaaksi. Liikaa ei passaa kuitenkaan revitellä. Tänä syksynä Vipotiinalla on muutamat kisat jäljellä ja sitten alkaa talvitauko, joka kestää huhtikuulle. Entä pikkuvipotiinoja, tuleeko niitä? – Hevosten maailmassa uraa ja äitiyttä ei voi yhdistää, mutta uran jälkeen varsominen on mahdollista, vastaa Hokkanen. Hevoskärpäsen puraisemat KUVA: HIPPOLA/IRINA KEINÄNEN – Ilman Manu-ruunaa se ei lähde edes kuljetusautoon. Manu seuraa aina Vipotiinaa radan reunalle asti. Kilpailun jälkeen sillä on aina kiire seuralaisensa luo. Tulinen tamma Suomenhevostamma Vipotiina oli kaksivuotias, kun se tuli Kajaanista Jämsään. Heikki Torvinen alkoi valmentaa tulevaa kuningatarta, joka jo kolmevuotiaana hallitsi ikäluokkalähtöjä. Kun Vipotiina täytti kuusi vuotta, se alkoi kilpailla aikuisten hevosten sarjassa. Samalla sen temperamentti vahvistui. Siitä sukeutui päälle painava ja helposti kiihtyvä tyyppi. – Siinä vaiheessa valmentaja vaihtui ja Vipotiina lähti Espooseen Pertti Puikkosen valmennukseen, kertoo Hannu Hokkanen. Nyt omistajat näkevät Vipotiinaa entistä harvemmin, mutta luottavat sen olevan hyvissä käsissä. – Pyrimme kuitenkin käymään raveissa mahdollisimman usein, kun Vipotiina juoksee kilpaa. Yhdessä Hannu Hokkanen ja Jouni Koittola muodostavat Riprap Tea- Jouni Koittola on kulkenut raveissa pikkupojasta, ensin vanhempiensa matkassa. Hannu Hokkanen innostui raviurheilusta hevoskärpäsen puraiseman tyttärensä myötä. – Olimme molemmat Kaipolan tehtaalla vartijoina ja silloin syntyi tämä meidän Riprap Team. On heillä osuuksia muistakin hevosista. Jämsäläinen Kilpakorven ravirata on mieluisa paikka, jossa he viihtyvät hevosaiheen parissa. Itse he eivät aja kilpaa, mutta harjoitusajoa kylläkin. Koittola on edelleen tehdasvartijana ja Hokkanen työskentelee voimalanhoitajana. Sen verran paikallisjulkkiksia miehet tehtaalla ovat, että puhe kääntyy työmaallakin auttamatta hevosiin. Kaurat on tienattu Vaikka Vipotiina kerää voittoja, on hevosurheilu onnenkauppaa. Rahoista miehet eivät mielellään puhu, vaikka Vipotiina onkin ”tienannut itse kauransa”. Ihan puskista ei Riprap-miesten mukaan kannata hevoskaupoille ryhtyä. Jos hevoseen haluaa investoida ja oma asiantuntemus puuttuu, kannattaa mukaan ottaa alan ammattilainen. Jouni Koittolan autoradiossa soi tiuhaan upouusi Vipotiinalle omistettu single, jonka muusikkonakin tunnettu valmentaja Pete Puikkonen on ehtinyt tehdä. – Hieno tämä tunne on, ei käy kieltäminen. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 27 Muista miten muistat... MAAILMAN PAPERI STORA ENSON TEHTAALLA KIISTELLÄÄN SOSIAALISEN OSAAMISEN ARVIOINNISTA ...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa 1.9.-30.11.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 28 Teboil Express-automaattiasemilta. www.teboil.fi/liitto -2,2 snt/l polttoaineesta Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa on syntynyt kiista työntekijöiden sosiaalisen osaamisen kartoituksesta. Ammattiosaston puheenjohtaja Mikael Ybert on protestiksi eronnut arviointia tehneestä yhteistyöelimestä, koska työ on herättänyt henkilöstössä närää, ay-julkaisu Dagens Arbete raportoi. Ybertin mielestä ammatillisen osaamisen analysointi on hyväksyttävää, mutta hän ei halua osallistua työntekijöiden aloitekyvyn, ristiriitojen ratkaisukyvyn eikä yhteistyökyvyn ruotimiseen. Hän pitää arveluttavana myös sitä, että sosiaaliselta osaamiseltaan vajavaisimpien tulisi ylläpitää ”päiväkirjaa” aloitteellisuudestaan ja sosiaalisen osaamisensa muista näytöistä. ”Jos meidän on pidettävä päiväkirjaa, on johdon osoitettava, mihin työehtosopimuksen määräykseen velvoite perustuu”, Ybert penää. ”Olemme pyytäneet johtoa keskeyttämään arviointityön, mutta se on torjunut ehdotuksemme.” Pahimmassa tapauksessa sosiaalisen osaamisen arviot voisivat heikentää yksittäisten työntekijöiden irtisanomissuojaa, Ybert toteaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei kiista silti ole kovin suuri. Tehtaan johtaja Eva Karlsson Berg on hieman ihmeissään ay-edustajien kielteisestä suhtautumisesta sosiaalisen osaamisen arvioimiseen. Hänen mukaansa selvityksen tarkoituksena on luoda lähtökohdat kehityskeskusteluille, joita esimiehet käyvät kaikkien alaistensa kanssa. Hän epäilee, että työntekijät ovat vielä ”tottumattomia” siihen, että heille kerrotaan henkilökohtaisissa keskusteluissa heidän puutteistaan. JUHANI ARTTO KANADASSA EI KIIREHDITÄ TES-NEUVOTTELUJA Corner Brookin sellu- ja paperitehtaalla Itä-Kanadassa on oltu sopimuksettomassa tilassa jo yli vuoden. Tosin paikallisten osapuolten kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että työehdot määräytyvät yhä aiemman työehtosopimuksen mukaan. Työntekijöille neuvottelujen polkeminen paikoillaan sopii hyvin, ammattiliitto CEP:n verkkosivustossa kerrotaan. Myöskään työnantajalla ei ole tarvetta kiirehtiä uuden sopimuksen syntyä. Kanadan metsäteollisuudessa on tapana solmia uudet sopimukset alalle tyypillisessä ja isossa yrityksessä aiemmin hyväksytyn ”mallin” mukaan. Nyt malliksi on tarjolla AbitibiBowaterin toukokuussa allekirjoitettu 5-vuotinen sopimus. Se on työntekijöille ongelmallinen, sillä yhtiö oli sopimusta tehtäessä velkasaneerauksessa ja sopimus sisältää palkkojen tuntuvan alennuksen. Corner Brookissa puolestaan sovittiin aiemmin tänä vuonna järjestelystä, jolla lykättiin työntekijöille kuuluvien saatavien maksua. Ay-aktiivit uskovat viime kuukausien varovaisten merkkien perusteella, että metsäteollisuuden suhdanne on kääntymässä nousuun. Jos merkit vahvistuvat, työntekijöiden edustajilla on neuvotteluissa paremmat lähtökohdat kuin AbitibiBowaterissä keväällä. Työntekijöiden enemmistö kuuluu CEP:n jäsenkuntaan. KIERRÄTYSKARTONKITEHTAAN JÄTEKUIDUSTA BIOETANOLIA Yhdysvalloissa International Paperin Cedar Riverin kierrätyskartonkitehdas on alkanut toimittaa jätekuitua Fiberight LLC:n bioetanolilaitokselle. Kun IP:n jätekuidusta valmistettua bioetanolia käytetään ajoneuvossa, hiilidioksidipäästöt ovat vain viidesosa bensiinin päästöistä. Cedar Riverin tehdas tuottaa vuodessa miljoona tonnia kierrätyskartonkia. Noin 50 000 tonnia kuidusta jäi ennen jäteveteen, mutta nyt se voidaan talteen otettuna hyödyntää bioetanolin tuotannossa. ”Yhteistyömme Fiberight LLC:n kanssa on todellinen win-win-tilanne” (molemmat voittavat), tehtaan käyttöpäällikkö Tom Olstad iloitsee. Jätekuidun uusi käyttötapa alentaa IP:n jätehuoltokustannuksia. Aikaisemmin yhtiö toimitti jätekuidun maatalousyrityksille. Lisäksi IP muistuttaa, että bioetanoliratkaisu osaltaan parantaa Yhdysvaltojen energiaomavaraisuutta. Fiberight LLC:n Blairstownin tehdas pystyy ensi vuodesta lähtien vuosittain valmistamaan 24 miljoonaa litraa selluloosaetanolia, kunhan loppusuoralla oleva hanke valmistuu. SCA LUOPUI PAKKAUSTEN TUOTANNOSTA AASIASSA Ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö SCA on myynyt kaikki viisitoista pakkaustehdastaan Aasiassa yhdysvaltalaiselle International Paperille. IP maksoi uusimmasta hankinnastaan 150 miljoonaa euroa. Yhtiö on liikevaihdoltaan suurin metsäteollisuusyhtiö. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät huhtikuussa sovitun kaupan kesäkuun lopulla. SCA:n toimitusjohtaja Jan Johansson perustelee ratkaisua keskittymisellä Aasiassa hygieniatuotteisiin. IP:lle siirtyneet Aasian pakkauslaitokset toimivat Kiinassa, Malesiassa, Singaporessa ja Indonesiassa. Niiden palveluksessa on 4 500 työntekijää. Viime vuonna tehtaiden liikevaihto oli yhteensä vajaat 200 miljoonaa euroa. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 29 Kau histokaan ru moo riallise okalan p s ttori pyör ti eloku arkkipa isen i istä. a laukka täy anta ttyi ina SÄÄ TÄMÄN KESÄN KAAKKOIS-SUOMEN TUTUSSA KAAVASSA: PILVETÖN TAIVAS JA LÄMASIALLISIN ASUSTEVÄRI SIITÄ HUOLIMATTA MUSTA NAHKA, JONKA HYVÄNÄ KONTRASTINA KIILTÄVÄ KROMI. RINNAN PARKKEERATTUJEN MOOTTORIPYÖRIEN ISTUIMILTA KATSELLAAN TUTKISKELLEN MUIDEN AJOPELEIHIN. ILMASSA ON HELTEISTÄ ODOTUSTA KIERTOAJELUN LÄHTÖÖN. s m Trike en Boo ukossa. in in s ien jo nneltu ta rake monien pyör P E R I L Ia I Tih T O io 6 /is 2010 30 P A W W :n kaunokainen oli yksi TEKSTI JA KUVAT: KEIJO MARTIKAINEN MINTÄ 33 CELSIUSTA. OSALLISTUJIEN PÄÄ- ainen eena Rauti vana -L a rj a M ja a a muk o m ä ki tapahtuma na. iset Seija Il Mäntän na pitivät motoristien ssä olemisen muoto e yhd Motoristit tuulettivat kuumaa kesää Saimaan rannalla O ltiin liiton motoristien viidennessä kokoontumistapahtumassa Sinisen Saimaan rannalla Lappeenrannassa. Kuuman kesän tunnelmia tuuletti prätkän istuimella tai kyydissä yli parisataa motoristia. Mukana monen kokoista ja monen mallista ajopeliä. Satojen hevosvoimien ohjaksissa nähtiin iloisia ja tyytyväisiä kuskeja. Merkille pantavaa oli, että paperiliittolaiset naiset ovat nousseet rohkeasti prätkien satuloille miesten mukana. Kaikkia mukana olleita yhdisti selkeästi kaksi asiaa - kesä ja paperiliittolaisuus moottoripyöräilijänä. Järjestäjät olivat huomioineet kotikaupunkinsa tarjoamat osallistumismahdollisuudet muuhunkin kuin Taipalsaaren tien ja Saimaan rantojen kesämaisemien ihailuun. Noin tunnin mittainen kiertoajelu päättyi lähellä sauhuavan UPM:n Kaukaan sellutehtaan ruokalan pihalle, jossa ei ole koskaan ollut rinnan kolmessa jonossa 120 moottoripyörää. Viesti kuuluikin jonkun pyörän selästä, että tämäpä ihmettä, sillä jonkun tehtaan sisäpihoille ei päästetä kuin kävellen. Ruokalassa nautitun sopan jälkeen väki siirtyi kaupungille, jossa motoristien iltaohjelmaan kuului Saimaan kanavan katselu laivasta käsin ja juhlaillallinen sataman teltassa maljapuheineen ja kaupungin edustajan sekä tehtaan johtajan tervehdyksineen. Paperiliittolaisten vastapelurina moottoripyöräletkassa nähtiin ajamassa myös moottoripyöräilyä harrastava Kaukaan tehtaan johtaja Raimo Särkelä. Yhteistoimintaa tarvitaan näet tässäkin muodossa. Lauritsalan osaston Kari Rikkilän vetämässä kiertoajelujoukon jossain pyörässä otti kyytiä myös liiton puheenjohtaja Jouko Ahonen. Ahonen sanoi valmistautuvansa syksyn ja ensi talven toimintaan kiertämällä mahdollisimman paljon jäsenten eri tilaisuuksissa, joissa vapaamuotoisuus lisää yhteenkuuluvuutta. Lähtöpaikalla odottivat kiertoajelulle lähtöä Marja-Leena Rautiainen ja Seija Ilomäki Mäntästä. He olivat lähteneet ensimmäistä kertaa mukaan motoristien tapahtumaan. Tällä kertaa he vielä istuivat miestensä pyörien kyydissä, mutta oma ajaminenkin taisi käydä mielessä. – Hyvin teillä on kesäisen kaunista täällä ja kelpaa meidänkin olla. Kyllä tämä siltä tuntuu, että tehdään tästä perinne, sanoo porukan paperiliittolainen Marja-Leena Rautiainen tyytyväi- senä tapahtumiin. Heinolan osaston Reijo Taskinen on aukean toisella laidalla samaa mieltä. – Olin viime vuonna Keuruulla, joten tästähän on tullut jo perinne. Kyllä liiton on omissa tapahtumissaan katsottava tätä päivää, sillä ei se porukka muutoin liiku. Tämä vaikuttaa kaikin puolin ihan mukavalta ja kiva, kun täällä Lappeen- Pien- Saim a rannassa on mahdollisuus odoteltiin ata kierrellee n kierto h a tehdä omaa ohjelmaakin, nelmissa. elteisissä, mu tta rauh jelun lähtöä allisissa tuumaili Reijo nojaillestunsaan pyöräänsä Pallonlahden rannassa. – Tämä tapahtuma käy hienos- yhdessä olemisessa, sanoi ti oman kesäloman aloituksesta. Täs- Jani. Pitää miettiä tuota kysymystä vielä sittä sitten lähdetään johonkin päin ajelemaan, mutta ensin nautitaan Lappeen- ten myöhemmin Linnoituksen Yön tapahrannan ilta- ja muusta elämästä, kertoi tumissa. Lappeenranta vietti tätä kaupunlaborantti Jani Kumpulainen Ääne- gin perinteistä tapahtumaa 19. kerran valleillaan. Hyöty samanaikaisuudesta oli mokoskelta. – Ehkä jatkan täältä rannikolle kohti lemminpuolinen. – Ammattiosasto kiittää lämpimästi kaikKotkaa, huikkasi Jani mennessään ruokia mukana olleita. Meidän puolelta tapahkalan ”soppajonoon”. Kysäisin Janilta, voisiko tällais- tuma onnistui ”ihan nappiin”, totesi järjesta moottoripyöräilijöiden kilometrien tävän osaston pääluottamusmies Jarmo mittaista jonoa tien päällä pitää tämän Kinnunen tapahtuman päätyttyä. Lauritsalan osasto jätti viestikapulan seuajan vappumarssina. – No, miksei, jos niin ajattelee. Tä- raavasta motoristien tapahtumasta Kuopimä on kuitenkin tätä päivää ihmisten on osastolle. — Vuosi sitten olin Keuruulla ja perinteitä on tarkoitus jatkaa, sanoi Reijo Tas kinen, joka oli ajellut Heinolasta Itä- Suomen helteeseen. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 31 Ensim. matkatarkastaja O. V. Civill Pispalasta kesäkuussa 1921 Turva perustettiin Olympian talossa 1910 Turvan konttori vuonna 1940 Palokuva vuodelta 1932 Sata vuotta keskinäistä vakuutusturvaa Ensimmäinen asiamieskokous v. 1922 Turvan Hämeenkatu 25 toimisto on toiminut vuodesta 1940 samalla paikalla Tietojenkäsittely on kehittynyt suuresti vuosien varrella www.turva.fi 32 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Hämeen Työväen Keski- omaan toimitaloonsa osoitteeseen n näinen paloapuyhdistys Hämeenkatu 25, jossa edelleen sijaitsee p perustettiin vuonna 1910 yhtiön Tampereen keskustan palvelu- TTampereella. Vuonna toimisto. Turvan nykyinen pääkonttori muu 1914 nimi muutettiin muotoon Suomen Tampereen Järvensivuntiellä valmistui Työväen Keskinäinen Paloapuyhdistys vuonna 1991. Turvan ensimmäinen sivu- Turva. Alku ei ollut helppo. Vuoden konttori perustettiin Helsinkiin vuonna 1910 vuosikertomus kertoo: ”Rahavarat 1917. – Vuonna 2010 Turva palvelee ovat toistaiseksi antaneet johtokunnalle 23 palvelutoimistossa ja 31 palvelupis- sangen vähän huolta siitä syystä, kun teessä eri puolilla Suomea. niitä ei ole, päinvastoin on yhdistyksellä yhdistysliikkeen ja Turvan yhteistyöllä velkaa perustamiskustannuksista”. on satavuotinen historia. Perustet- – Nyt sata vuotta myöhemmin v. 2010 tiinhan Turva ammattiyhdistyksen Turvan vakuutusmaksutulo ylittää 75 talossa, luottamusmiesten toimes- miljoonaa euroa ja yhtiön vakavarai- ta, vakuuttamaan ennen kaikkea suus on vahva. työväenyhdistysten omaisuutta. Tämä Palovahinkoja sattui Ammatti- Turvan alkutaipaleella runsaasti. Vuon- yhteistyö jatkuu edelleen. – Turvassa na 1926 tulen valtaan joutui Äyräpään on ammattiliittojen kollektiivivakuutus- Pölläkkälän kylässä useita rakennuksia, ten kautta vakuutettuna jopa 650 000 joiden paloista Turva maksoi korvauksia palkansaajaa. Lukuisat ammattiliitot 53 perheelle puolen miljoonan markan sekä ammatillinen keskusjärjestö SAK arvosta. Aikalaiskuvauksen mukaan ovat myös Turvan omistajia. ”työläisten mökkejä paloi kilometrikau- työväenyhdistyksen talo on edelleen ole- palla”. – Vuonna 2009 Turva maksoi massa, se on jo pitkään tunnettu nimellä Ulko- korvauksia kaikkiaan 48,4 mil- Olympian talo. Olemassa on joonaa euroa. myös Keskinäinen Vakuutusyh- Vuonna 1940 Turva muutti ensimmäiseen tiö Turva. Turvan tarina jatkuu. Kiitos asiakkaillemme yhteisistä eisistä vuosista. PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 33 OSASTOT Karhulan osasto 16 järjestää ELOJUHLAT Rantakodossa lauantaina 11.9. klo 14.00 alkaen. Kuljetus lähtee Kotkasta klo 12.00, paluukyyti lähtee klo 24.00. Ilmoittaudu 6.9. mennessä Marko Sillanpäälle 050 585 3544 tai Irmeli Tentkelle 040 531 3954. Joutsenon osasto 23 ONKIKILPAILUT lauantaina 4.9. klo 9.00–12.00. Onginta Likosenlahdessa, palkinnot ja kahvit Koivikossa. MISTÄS TIESIT HAURIS RISTIKON RATKAISU UUSI UPEA ELÄMYSKYLPYLÄ AVATAAN 2.9. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kuusamossa, n. 6000 mökkiä Yhden Israelin 500 arkkia Tampereella Koteloriipus Golfin amatöörien pelaaja Vuonna 1980 Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Islannissa ja Virossa 10. Rautatiekiskoilla ihmisvoimin kulkeva kulkuväline. Työttömyyskassan puhelinpäivystys www.iloku uluuhinta an.fi Paperityöväen Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii arkisin klo 12.00–15.30. Kassan päivystysnumero on 0800-0-7089. Puhelut tähän numeroon ovat maksuttomia. Seuraava 08/10 Pesusieni Jumbo 923-P1 Täyssynteettinen 5W-40 5 l API SM/CF, ACEA A3/B4. 114-9540-5 1990 3,98 /l Öljynlaskuastia Tilavuus 6 litraa. 556-24110 500 Maan laajin varaosaketju! 34 PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 Autovaha 500 ml 118-801 Kiillotusliinapakkaus 118-901 Yhteishintaan 90 9 100 Ämpäri 10 l 923-10 PAPERILIITTO -lehti ilmestyy 27.9. LEVILLE SYKSYN PERHELOMALLE! Aineistot 10.9. mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineisto Ilmestyy 7. 10.9. 27.9. 8. 8.10. 25.10. 9. 5.11. 22.11. 10. 3.12. 20.12. 150 SAUNALLINEN JUNIORSVIITTI 145 €/VRK Hinta voimassa 26.9.-31.10. vähintään 2 vuorokauden varauksille, kun toinen aikuisista on Paperin jäsen. Hinnat sisältävät aamiaiset, sisäänpääsyn elämyskylpylään, kuntosalin käytön, sisäänpääsy uuteen lastenmaailmaan ja joka ilta elävää musiikkia. Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyyskortti. Vahapesu WaxWash axWash 500 ml 118-819 250 LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 8,34 /l Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. PERHEHUONE 2 AIKUISELLE + 2 LAPSELLE 112,50 €/VRK www.fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.8.2010 asti tai niin kauan kuin erää riittää. www.hotellilevitunturi.fi Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 Liity Kylpylähotelli Levitunturin Facebook -ryhmään! www.kuntoranta.fi PA P E R I L I I T TO 6 / 2010 35 VOITA N 1000 EURO RTTI! J A KO MATKALI/APAHPERILIITTO IF.F PAPERILIITTOLAINEN. OLET MATKASI ANSAINNUT. Paperiliiton jäsenenä sinulla on jo tapaturma- ja matkustajavakuutus Ifistä. If Oikea Turva -kartoituksella vältyt päällekkäisiltä vakuutuksilta ja saat kaikki edut ja alennukset käyttöösi. Kaupan päälle saat S-ryhmän Bonusta. Lue lisää eduistasi osoitteessa if.fi/paperiliitto tai soita 010 19 19 19. Osallistu kilpailuun, jossa voit voittaa 1 000 euron matkalahjakortin. Olet matkasi ansainnut.
© Copyright 2024