1. No category

Maaliskuu 2015
32. vuosikerta
152. numero
1/2015
Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti
s.13
Osasto 85 nappasi
joukkuekilpailun voiton
ammattiosastojen pilkkikisassa.
s.16
Rakenteilla olevalle
kuivauskoneelle
uusia kasvoja.
2
Kolmoispaperi 1/2015
Maaliskuu 2015
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Vakuutus- ja sopimusturvaa. . . . . . . . . . . . . . 3
Tosi-TV:n pauloissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Vaalikevättä ilmassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Neljäs kuolemansynti: laiskuus . . . . . . . . . . 6
Turvallisuus hyvällä tasolla . . . . . . . . . . . . . . 7
Anrin pakina - Aamulla varhain
kun aurinko nousi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Syö enemmän kuin tienaa. . . . . . . . . . . . . . . . 9
Nikkarin kuulumiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Naisenergiaa ennen ja nyt. . . . . . . . . . . . . . 12
Ammattiosastojen pilkkikisan satoa . . . . 13
Kymillä mitattiin kehon koostumusta. . . 14
Uusia kasvoja kuivauskoneelle. . . . . . . . . . 16
Osasto 19:n vapaa-ajanviettopaikka . . . . 18
Avustavaksi talonmieheksi Uranpirtille. . 19
Päiväraha, omistukset ja osa-aikaeläke. . 19
Lomaviikkoja Holiday Club-kohteisiin. . . 19
Motoristien kokoontuminen Imatralle . . 21
Jos löydät muotoonvaletut korvatulpat .21
Kevätkokoukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Kiljavan opisto kouluttaa. . . . . . . . . . . . . . . 23
Kivaa ja korkealta - kevätrevyy. . . . . . . . . . 24
Kolmoispaperi 1/2015
Toimitus:
Koskelankuja 3
45700 Kuusankoski
Päätoimittaja:
Paavo Pesonen
040 868 2708
[email protected]
[email protected]
Toimittaja:
Anri Mäkynen
040 592 4473
[email protected]
[email protected]
Taitto ja paino:
Mainosbuumi Oy
www.mainosbuumi.fi
Kansipaperi: Silk 150 g
Sisälehdet: 100 g
ISSNO780-5640
PÄÄKIRJOITUS
MIKÄ
SUUNTA
SUOMELLE?
Teksti
PAAVO PESONEN
Eduskuntavaalit lähestyvät. 19.4.2015 valitsevat suomalaiset edustajansa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Puolueet
ovat valmistautuneet taistoon ja täysi kisa on jo käynnissä.
Ehdokkaat käyvät kiihtyvällä tahdilla tapaamassa vaalikarjaa kaupungeissa ja maakunnissa.
Politiikka näyttää etenevän vaalikaudesta toiseen saman kaavan mukaisesti. Hallitusneuvotteluissa oppositioon uutta vauhtia hakemaan pudonneet
puolueet keskittyvät arvostelemaan kulloisiakin vallanpitäjiä. Omia vaihtoehtoja esitetään varovaisesti ja ympäripyöreästi, ettei vain pilattaisi mahdollisuuksia seuraavissa vaaleissa. Valtapuolueiden poliitikoilta kuluu kallista työaikaa heidän puolustellessa omia tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Virkamiehet ja avustajat hoitavat samaan aikaan lainsäädäntö- ja
valiokuntatyöhön liittyviä asioita sekä pitävät yhteyttä sidosryhmiin ja hakevat eduskuntatyössä tarvittavaa tietoa. Kun vaalit lähestyvät, istuva hallitus tulee varovaiseksi eikä päätöksenteosta tahdo tulla mitään. Voi käydä
niinkin, että joku puolue eroaa hallituksesta päästäkseen tekemään oppositiopolitiikkaa ja ehkä täten keräämään lisää kannatusta.
Kouvolaa kotipaikkanaan pitäviä kansanedustajia on vanhassa eduskunnassa vain kaksi. Toisella heistä on takanaan yli kahdenkymmenen vuoden
ura paperitehtaassa. Työtä Kymenlaakson jäljellä olevien paperitehtaitten
säilyttämiseksi uskoisi siis olevan tehdyn. Esiintyminen julkisuudessa on ollut asiallista.
Perinteiset työväenpuolueet eivät Kouvolan seudulla onnistuneet edellisissä vaaleissa saavuttamaan ainuttakaan paikkaa eduskunnassa. Kannatusta oli, mutta äänet hajosivat ehdokkaiden kesken niin, että kukaan ei mennyt läpi. Onko nyt otollisempi aika, kun osa ehdokkaista on jättänyt leikin
sikseen?
Suomen kansa on vuosien varrella tehnyt erikoisia valintoja äänestäessään
eduskuntaan show-miestä, missiä, urheilijaa ja jos jonkin alan ammattimiestä, joiden todelliset taidot ovat olleet aivan muualla kuin politiikan tekemisessä. Kaikki kunnia heille, mutta ilman yhteistyökykyä asiat eivät edisty. Monet yhtä asiaa ajaneista ehdokkaista ovat eduskuntasaliin astuttuaan
saaneet huomata siellä olevan 199 muuta edustajaa. Eduskunta ei ole paikka, jonne mennään harjoittelemaan. Asioiden hoitamisesta pitää olla kokemusta ja verkostojen on hyvä olla jo valmiina. Nämä asiat olisi meidän äänestäjienkin hyvä tarkistaa ehdokasta valitessamme.
KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
Kolmoispaperi 1/2015
3
VAKUUTUS- JA
SOPIMUSTURVAA
Teksti
PASI UNTOLAHTI
Paperiliiton liittovakuutus on auttanut hädässä olevia matkustajia jo vuosien ajan. Esimerkiksi viime vuonna korvaustapahtumia oli yli kaksisataa, samoin vuonna 2013. Muistathan tarkastaa oman sekä perheesi vakuutusturvan, ettet
turhaan maksa omaa matkavakuutusta henkilökohtaisen vakuutussopimuksesi kautta. Muista
kuitenkin, että matkatavarat eivät kuulu Paperiliiton sopimuksen piiriin.
Paperiliiton liittovakuutusehdot voit helposti tarkastaa Paperiliiton kotisivuilta. Jäsenasiat-osiosta löydät myös monet
muut edut, joita paperiliittolaisena sekä sinä että perheenjäsenesi saavat.
Työehtosopimuksen numero 47 ensimmäinen jakso päättyy 29.2.2016. Yleiskorotus 7 senttiä astuu voimaan 7.9.2015.
Työehtosopimuksessa on myös valmiiksi neuvoteltu toinen
jakso, joka alkaa 1.3.2016 ja on voimassa 30.9.2016 asti. Toisen jakson toteutuminen vaatii sen, että työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti palkankorotukset 15.6.2015 mennessä. Jos keskusjärjestöt
eivät pääse sopimukseen, neuvottelevat liitot toisen jakson
palkankorotukset ja niiden alkamisen ajankohdan.
UPM:n aloitetoiminnan sääntöjä ollaan uudistamassa. Nykyiset säännöt ja toimintatavat ovat hieman epäselvät. Korvauskäytäntö on vaikeasti arvioitavissa ja toiminta hidasta. Henkilöt, jotka ovat tehneet aloitteita sekä ne, jotka ovat
aloitetoimikunnissa päätöksentekoketjussa mukana, voinevat alleviivata kyseiset väitteet. Toivottavasti nyt, kun ollaan parantamassa sääntöjä sekä toimintatapoja, ei työnantajan mielenkiinto hairahdu epäoleelliseen - aloitepalkkioiden leikkaamiseen. Jos palkkioleikkuri heilahtaa, niin se on
aloitetoiminnan lopun alku eikä sen kehittämistä parempaan
suuntaan.
4
Kolmoispaperi 1/2015
SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
TOSI-TV:N
PAULOISSA
Teksti
JORMA TIMONEN
Reilu kuukausi meni lähes kokonaan sängyn pohjalla maatessa ja televisiota katsoen. Silloin kun ei tullut urheilua, yritin
etsiä eri kanavilta mielenkiintoista katsottavaa. Huomioin
sen, että ylivoimaisesti suosituinta formaattia ovat eri tyyliset tosi-tv-ohjelmat. On elämäntapaa, seikkailua ja eri ammateista kertovia tarinoita.
Vaikka kuinka koitin bongata, en löytänyt yhtään paperi-ihmisistä kertovaa sarjaa. Mahdollisuuksia tähän olisi vaikka kuinka paljon. Laitetaan vain
joku pysäytetty tehdas kuvauspaikaksi
ja sitten vain kamerat surraamaan. Aiheita olisi vaikka muille jakaa. Koneen
alas- ja ylösajo yhteen jaksoon ja toi-
seen vaikka vähän käytetyt työhanskat sekä niiden kadonnut omistaja. Erikoisjaksona voisi olla vaikka yt-neuvottelut. Koko sarja voisi loppua keväällä
päätösjaksoon, jossa työnantaja voisi
dramaattisesti, tyylikkäästi ja hieman
pahoitellen pistää koko roskan kiinni.
Syksyllä sarjan voisi aloittaa taas uusilla
eväillä. Saataisiin taas pyöritettyä hommaa eteenpäin ja porukalle töitä.
Palattuani saikulta töihin huomasin, etteivät asiat ole yhtään tehtaalla
muuttuneet. Samat ongelmat jatkuvat
vuodesta toiseen tulkintojen suhteen.
Tehtaalla sovitaan jotain ja sen jälkeen
asiat muuttuvat jonkun ulkopuolisen
tahon tulkintojen takia. UIkopuolisella
tarkoitan palkanlaskentaa, joka tekee
omia tiukkapipoisia päätelmiään. Ne
eivät ainakaan edesauta sujuvaa työtehtävien hoitoa, jota tehtaalla tarvittaisi. Tuntuu, että byrokratia ja pilkkujen nusailu on tässä firmassa tärkeämpää kuin terve järjen käyttö.
Järjestimme aikoinaan mielipidekyselyn pitkästä ja lyhyestä työnkierrosta. Siihen liittyi myös kysely 12 tunnin
työvuoroista. Silloin työnantaja ilmoitti, etteivät 12 tunnin työvuorot voi tulla terveydellisistä syistä kysymykseen,
koska he ovat meistä ja meidän työssä
jaksamisesta niin huolissaan. Nyt työnantaja haluaisi, että joillain paperikonelinjoilla konsernissa siirryttäisiin nelivuorokäyntiin, joka sisältäisi 12 tunnin työvuorot. Tekisipä mieleni, kuten
totuin teini-ikäisenä koulupolitiikkona loihe lausumaan: ”Se siitä honkaliitosta!”
OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA
Kolmoispaperi 1/2015
5
VAALIKEVÄTTÄ
ILMASSA
Teksti
TOMMI BRAGGE
Kirjoitin edellisessä kirjoituksessani harmistuksestani liittyen juuri ennen joulua alkaneisiin yt-neuvotteluihin UPM:ssä. Neuvottelut
on saatu päätökseen Kaukaalla ja Jokilaaksossa ja laitan tähän ihan
tilastollisesti luvut siitä, miten neuvotteluissa kävi.
Kaukas
ylemmät toimihenkilöt
toimihenkilöt
työntekijät
suunnitelma toteutuma
1 1
22
113111
Jokilaakso
ylemmät toimihenkilöt
toimihenkilöt
työntekijät
suunnitelma1 kokonaisuudessaan 110henkilöä
suunnitelma 2
7 4
59
130120
Tuloksia en lähde spekuloimaan enkä kommentoimaan, sen jätän jokaiselle lukijalle itselleen tehtäväksi. Lisäksi tuli vielä ulkoistamisilmoitus Kaukaan sahan operatiivisen kunnossapidon ulkoistamisesta Caverion-yritykselle.
Sitten mennään otsikon mukaiseen aiheeseen, eli tuleviin eduskuntavaaleihin. Ne lähestyvät kovaa vauhtia. Toivon jokaisen
käyvän äänestämässä ja ennen sitä vertailevan ehdokkaita. Vaalikoneita on paljon ja niihin ovat ehdokkaat käyneet vastailemassa, joten on helppoa vertailla, kenen arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet on lähimpänä omaa näkemystä.
Nykyinen hallitus on saanut paljon pyyhkeitä saamattomuudestaan ja Suomen edun unohtamisesta. Meidän tehtävämme ja
mahdollisuutemme on äänestää parempi tilalle. Vaaliuurnilla nähdään.
6
OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA
Kolmoispaperi 1/2015
NELJÄS
KUOLEMANSYNTI:
LAISKUUS
Teksti
ISMO SALMINEN
Minä olen laiska. Joku sanoo,
että laiskuus on myös välinpitämättömyyttä.
Vaikka työnantaja ei koskaan sitä usko,
mutta minä olen. Sen huomaa niin helposti tuossa työmaalla. Ihan joku pikku homma, missä tarttis käydä tarkistamassa, että olikohan se just niin kuin
muistin, niin ei viitti. Tai saatikka kävellä
esim. keittimen huippuun vuoron loppupuolella, vetää talvipalttoot päälle ja
lähteä ilmastoidusta ohjaamosta tonne
pakkaseen, johan siinä alkaa hikeä pukkaamaan koko ajatuskin. Vetää tyhjennys auki – ensin vedät sen likaisen, hieltä haisevan kumipuvun päälle ja käyt
potkaisemassa 200 metrin päässä olevan venttiilin auki. Eikö mitään muuta
keinoa olisi? Kirjoita nyt sitten vaara- tai
turvallisuushavainto ihan jostain pikkujutusta. Tarvis ottaa notes auki. Miten sen nyt sinne kirjaa, kun äidinkielen numero oli koulussa 6. SAP! Mikäs
se on? Eihän mulla ole ollut tunnuksia
kuukausiin.
Varmaan se laiskuus johtuu tästä automaatiosta. Ei tarvitse lähteä, kun on
mittaria ja automaattiventtiiliä ja koneet on kestävämpiä kuin ennen. Ja jos
ei pelaa, niin se on koneen vika. Sitten
on tämä iän tuoma kokemus – näinhän
se tehtiin ennenkin. Silloin vanhoillakin
keittimillä tehtiin näin ja pomolle on aina ilmoitettu, jos joku on vikaantunut
tai on joku vaaratekijä.
Nykyään meillä on insinööri, joka sanoo tuosta vaan trendejä ja muita käppyröitä tutkiessaan, kuin se pitää tehdä. Sillä on valmiit prosyyrit turvallisuuteen ja vaaratilanteisiin. On palkattua
suunnittelijaa ja konsulttia, jotka antavat ajoarvot ja käskyt tekemiseen.
Tästäkö se sitten johtuu? Mitäs sitä
suotta puurtamaan ja miettimään, kun
meillä on hyvät ja selkeät ohjeet kuinka tehdä. LUOTA JA OLE LUOTETTAVA!
ESS sitten kertoo, kuinka motivoitunut
tai hyvinvoiva olen työssäni.
Tämä kirjoitus oli ihan itselleni, jotta olisin seuraavana työpäivänä edes pikkuisen motivoituneempi ja ahkerampi. Ja
ESS-kyselyyn lupaan vastata edelleen
todenmukaisesti.
Ismo Salminen
Keittäjä
Ps.
Osaston 85 kevätkokous on 25.3.2015
toimitalolla klo 16:00. Tarjolla kahvia ja
pullaa, mielenkiintoisia tarinoita ja Paperiliiton terveiset Laakson Samilta.
Tervetuloa!
KYMIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Kolmoispaperi 1/2015
7
TURVALLISUUS
HYVÄLLÄ
TASOLLA,
MUTTA
HAASTEITA
RIITTÄÄ
Teksti
PAAVO PESONEN
Työturvallisuus Kymillä on
noussut uudelle tasolle
Työturvallisuuden ryhtiliikkeen vaikutukset näkyvät kaikilla UPM:n toimialoilla, erityisesti paperiteollisuudessa ja massanvalmistuksessa. Vuonna 2012 käynnistyneen kampanjan
tavoitteena oli laskea tapaturmataajuus UPM:ssä vuoteen
2014 mennessä alle viiteen. Kymillä, jossa toimenpiteitä oikeaan suuntaan oli tehty jo ennen kampanjan alkua, on kehitys tilastojen valossa ollut suorastaan huikea. Ryhtiliikkeen
alkumetreillä ei tiedetty, että tapaturmataajuusluku (sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden) olisi vuonna 2014 Kymillä 0,9. Vuosikymmenen alussa, vuonna 2010, tuo luku oli 23,1.
asia. Projektilla on oma turvallisuusorganisaationsa, joka valvoo, että Kymin määrittelemiä turvallisuusvaatimuksia myös
noudatetaan. Valvonnan seurauksena on urakoitsijoiden
työntekijöitä jopa lähetetty uudelleen turvallisuusperehdytykseen, jonka jälkeen työt ovat taas voineet jatkua.
Projektin mukanaan tuoma runsas liikenne tehdasalueella,
työskentely muutostöiden keskellä ja muuttuvat kulkureitit vaativat Kymin työntekijöiltä valppautta. Uudistyöt voivat
joskus hankaloittaa työntekoa ja tuntua ärsyttäviltä. Jos ympäristössä tapahtuvista toimista koituu vaaraa omalle työskentelylle, on asia otettava välittömästi puheeksi oman esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Projektista lisähaasteita
Paperitehtaalle uusi turvallisuusryhmä
Vuosi 2015 on Kymillä alkanut työturvallisuusmielessä hyvin.
Sellutehtaan osalta vuoden 2015 suurin tavoite on saattaa
Kymi 700-projekti kunnialla päätökseen. Sellutehtaalla pyritäänkin säilyttämään turvallisuuden taso nyt käytössä olevin
keinoin eikä mitään uutta ohjelmaa olla polkaisemassa käyntiin.
Paperitehtaalle perustettiin uusi turvavallisuuden johtoryhmä, johon kuuluu eri henkilöstöryhmien edustajia. Työntekijöitä foorumissa edustavat valtuutettu ja alueittensa työsuojeluasiamiehet. Ryhmän toiminta hakee vielä muotoaan. Toivottavasti saamme tällä uudella kokoonpanolla vauhtia sellaisiin turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviin parannuksiin,
jotka päivittäisessä toiminnassa ovat jostakin syystä jämähtäneet paikolleen. Jo tapahtuneista asioista kannattaa mielestäni poimia käsiteltäviksi vain sellaiset, joista voimme oppia.
Haasteet ovat projektista johtuen suuret. Uudisrakennustyömaalla käy melkoinen vilske ja onnistunut töiden yhteensovittaminen on tapaturmien ehkäisyn kannalta merkittävä
8
Kolmoispaperi 1/2015
ANRIN PAKINA
n
i
a
h
r
a
v
a
l
l
Aamu
i
s
u
o
n
o
k
n
i
r
u
kun a
Teksti
ANRI MÄKYNEN
Ja minä yritin makuupäivänä epätoivoisesti
päästä aiemmin hereille, ettei mene lyhyenkierron vapaat hukkaan. Istahdin hetkeksi ”aamukahvin” kanssa telkan ääreen. Sattui kohille suomalainen lyhytelokuva ”Rahan matka”, 1950-luvun puolivälin paikkeilla tehty. Mielenkiintoinen
filminpätkä ja juuri kuten tästäkin päivästä. Lyhytfilmin aiheena oli mm. mitä rahalla sai ennen
ja silloin. Valtion budjetti, hinnat, palkat, työt,
palkkojen sulku, lakot, hinnat. Ajankohtaiset aiheet siis ja jopa eduskuntavaalit. No, rahan takia
me työssä käydään - vai? Ja jos joku tuntee joskus työn iloakin niin…. hyvät sille!
Tehtaalla lienee pääosin vanhat metkut. Jotain on aina tulossa. Ja jokin asia vaan ei oikein etene. Kuten laboran ammattitaso-”keissi”. Vettä on virrannut Kymessä jo melkoisesti siitä,
kun asia laitettiin vireille. No tärkeämmät asiat ensin ja ensin ja ensin. Paperin puolella C3:n työaikamuoto puhuttaa.
Kaikenlaisia juttuja liikkuu miten C3:n työaikamuoto jatkossa kulkee. Saa nähdä, tuleeko nyt joidenkin toivoma 12-tuntinen työaika toteutumaan vai onko ratkaisu joku toinen. Ei voi
vielä tässä vaiheessa tietää. Toivottavasti saavat kaikkia tyydyttävän neuvottelutuloksen aikaiseksi, että saadaan päällystyskoneen työt turvattua.
Kalenteri kertoo,
alkaa olla rospuuttokelit.
Ihan kohta sitä on taas käytössä
kesän vehkeet ja pelit.
Paljon on jälleen sosiaalisessa mediassa käyty keskustelua
kiusaamisesta työssä, koulussa ja yhä enenevässä määrin netissä. Voi hyvän tähen! Kai jollain sitten on vaan niin paha olla, että tehostaa itseään kiusaamalla muita. Kun me ollaan aikuisia ja työssäkäyviä, niin tulee mieleen, että ei se työpaikka-
kiusaaminen taida olla minnekään hävinnyt. Täällä meilläkin
tehtaalla taitaa olla työolosuhteita, joissa kaikki eivät tunne
saavansa tehdä töitänsä rauhassa. Aina on joitakin moniosaajia / osaamattomia, jotka tölväisevät jotakin omasta mielestään fiksua ”parhaalle työkaverilleen”. Sitten on vielä niitä, jotka peesaavat tätä omasta mielestään fiksua. Että moinen riepoo. Minua itseäni on koulussa kiusattu, joten muistan, miltä tölväisyt tuntuu.
Seksuaalinen häirintä täällä tehtaalla taitaa kuitenkin olla vähäistä. Mutta entäpä sitten, jos ihan missä tahansa työpaikassa joku tuntisi itsensä seksuaalisesti häirityksi? Luulisi työnteon olevan silloin melkoisen kiusallista. Varsinkin, jos useista kielloista huolimatta häirintä jatkuu. Mahtaa siinä häiritsijä saada jyreet kiksit, kun pääsee työn lomassa kopaseen. Vai
pitääköhän häiritsijän ihan vessan kautta käydä, että kykenee omiin töihinsä?
Oli sitten kyse kiusaamisesta missä ja miten tahansa, lähes
aina kiusattu kärsii yksin tilanteesta ja pelosta, että tilanne
saattaa pahentua. Kun yleinen mielipide valitettavan usein
on sama kun kiusaajien. Jaksa siinä sitten - ja näin työelämässä - nauti työhyvinvoinnista.
Kolmoispaperi 1/2015
9
SYÖ ENEMMÄN KUIN TIENAA…
Teksti
JUHANI HAAPALA
”Hullumies Huittisista syö enemmän kuin tienaa”
on vanha sanalasku tuolta Satakunnasta. Tarinan
mukaan tämä ”hullu” ahnehti kahden miehen
työt itselleen ja söi myös sen mukaan. Ahneutta
tuntuu olevan liikkeellä aina tukehtumiseen asti tänä päivänä.
Hallitus ahnehti tälle vaalikaudelle selkeitä lupauksia siitä,
että kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan. Työttömyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen oli myös ohjelman tavoite. Nyt kun vaalikausi on ohi, voidaan todeta, että melkoinen floppi tämä kokoomuksen six-pack oli. Viimeinen niitti
tuli vielä, kun sote-asia kaatui huonoon valmisteluun. On vähän kuin MyPa:n touhut, julkisuuteen annetaan kuva ammattimaisuudesta ja totuus on aivan toinen.
Kiistattomia tosiasioita ovat seuraavat asiat: kotitalouksien
kulutusmenot ovat jo kolmatta vuotta tuloja suuremmat. Verot ja maksut ovat kohonneet tällä hallituskaudella reippaasti. Yritykset ovat kohentaneet talouttaan, mutta investointeja ei olla tehty ja irtisanomiset ovat jatkuneet. Työttömyysaste on pysynyt lähes yhdeksän prosentin tasolla koko hallituskauden. Valtion velka on kasvanut 96 miljardiin euroon.
Tämän hallituskauden saldo on yli 15 miljardia uutta velkaa.
Teollisuus ja talousviisaat toistavat samaa vanhaa virttä. EK
vaatii erityistä palkkamalttia teollisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi ja tuntuvia joustoja työn tekemiseen. Juhana
Vartiainen lisäisi työperäistä maahanmuuttoa lähes 300 000
työntekijällä paikkaamaan syntyvää työvoimavajetta, vaikka
työttömyys hipoo jo aikaisemmin mainittua yhdeksän prosentin rajaa. Nämä teesit tuntuvat varsin utopistisilta tänään.
Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ja kulutuksen kasvattaminen eivät luo työpaikkoja lisää. Ne kasvattavat ainoastaan osakkeenomistajien tilipussia.
Kuka maksaa?
Kun Kajaanin paperitehdas ajettiin alas, oli Kainuun työllisyyden pelastajaksi laskettu Talvivaaran kaivos. Nyt tuo kaivos
on maksanut suomalaiselle veronmaksajalle lähes 200 miljoonaa. Se, mitä se vielä maksaa ja millaiset ympäristöongelmat on edessä, voi vain arvailla. On selvää, ettei se ainakaan
velkataakkaa kevennä.
Uudet sellutehdashankkeet, vai pitäisikö sanoa biojalostamohankkeet, ovat todellisessa nosteessa nyt. Äänekosken
jälkeen Kuopio pisti paremmaksi ja Kemijärven sellutehtaan
raunioille on suunnitteilla myös biojalostamo. Sopii vaan ky-
syä, ovatko nämä hankkeet järkeviä Suomen kannalta. Mistä
löytyvät raaka-aine ja markkinat? ”Oljenkorsista” se näyttää
tuo Myllykosken bioetanolitehdaskin olevan kiinni.
Seuraava hallitus kaipaa selkeän teollisuuspoliittisen linjauksen. Tätä ay-liike on esittänyt näkyvästi jo vuosia sitten. Rajojen ulkopuolelta tulevat eurot ovat ainoa tie rahoittaa Suomen kestävyysvaje. Vientiteollisuutta ei tulisi rasittaa maksuilla, mutta suomalaisten vientiyritysten tulisi katsoa myös
kotimaisin silmin. Missä on kotimaisten yritysten yhteiskuntavastuu?
Sen verran vielä tuosta jalkapallosta, kun futiksen ystäviä olen: urheilu ja työelämä ovat aika ajoin hakeneet oppia joukkuehengestä ja valmentamisesta. Kumpi lienee siitä oppia saanut, hedelmää se ei ainakaan ole tuottanut. Todella ikävää ja harmillista, että MyPa:n taru on lopussa, mutta
koskaanhan eivät pohjois-kymenlaaksolaiset seurat nähneet
kuin omaan napaansa. Oma ylpeys ei ole antanut tilaa hedelmälliselle yhteistyölle. Ehkä niitä katsojia ja tuloja olisi tullut enemmän, mikäli olisi nähty paremmin tämä alueellisuus.
Onneksi Kymin ammattiosastojen 19 ja 85 futisjoukkue on
kovaa tasoa ja tukea löytyy… joten hakekaas se 2015 mestaruus taas Kuusaalle.
10
Kolmoispaperi 1/2015
NIKKARIN
KUULUMISET
Teksti
JUHANI HAAPALA
Nikkarien vuosi 2014 tarjosi toimintaa niin lapsille kuin ikäihmisille. Yhdistyksen jäsenmäärä pysyi hyvänä ollen noin 300. Uskomme sen pysyvän
tällä tasolla myös tulevina vuosina. Puutyöpajan
käyttöaste oli hyvä, keskimäärin seitsemän käyttäjää/päivä. Myös kutomon käyttö on lisääntynyt
ja varauksia oli edellisvuotta enemmän. Tilojen
puute on hieman hankaloittanut tilkkutyöryhmän toimintaa ja olemme osittain turvautuneet
Kymin kerhon tiloihin. Kulttuuritapahtumiin otti
osaa parisataa jäsentä.
Yhdistyksen ja Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön yhteistyö on jatkunut hyvänä. Säätiön tuki on mahdollistanut erilaisten tapahtuminen järjestämisen. Hyvä esimerkki on kevään 2014 askartelupäivät, jotka tarjosivat mukavaa yhteistä
tekemistä perheille. Tapahtumasta saimme varsin hyvää palautetta. Tänä vuonna säätiön tuki mahdollistaa ainakin näyttelyn järjestämisen ja ruskaretken Rukalle. Olemme kiitollisia
siitä, että säätiössä nähdään toiminnan tukevan sen piirissä
olevia jäseniä varsin laajasti.
Meneillään oleva toimintavuosi pitää sisällään paljon vanhoja, hyväksi todettuja juttuja, mutta mukaan mahtuu myös
uutta. Puutyöpaja toimii entisin aukioloajoin ja on avoinna
aina 7.5.2015 saakka. Kuluvan vuoden suunnitelmissa on
monipuolistaa pajan työskentelymahdollisuuksia uusilla laitehankinnoilla. Kurssitoiminta tulee painottumaan syyskaudelle ja suunnitelmissa on ainakin pintakäsittelykurssi. Virikkeitä ja ideoita kutomon toimintaan haemme käyttäjiltä sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Näiden ajatusten pohjalta
kutomon toimintaa tullaan kehittämään. Tiedotusta lisäämme ja kotisivuilta löytyy jo nyt tietoa siitä, mitä kutomolla on
menossa. Tilkkutyöryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Uudet tilkkutyötekniikat on ryhmäläisten opiskeluohjelmassa kuluvana vuonna. Neulonta- ja korttikurssi on tarjolla syksyllä.
Kulttuuritoiminta on järjestänyt jo helmikuussa matkan Kotkan Teatteriin. Matka kiinnosti paljon ja paikat menivät suorastaan käsistä. Keväällä on tiedossa virkistyspäivä Saimaalla. Syksyllä teemme ruskaretken Rukalle. Tämä retki on tarkoitettu laajemmalle piirille ja tulemme tarjoamaan osallistumismahdollisuutta myös Kymillä työssä oleville henkilöille.
Retki-ilmoitus julkaistaan kevään aikana.
Toimintavuoden päätapahtuma tulee kuitenkin olemaan
maaliskuun lopulla pidettävä juhlanäyttely. Näyttely rakentuu jäsenten harrastetöiden pohjalle niin, että jäsenten kädentaitoja on laajemmin esillä. Näyttelypäivien aikana järjestetään työpaja ja muuta toimintaa varsin laajasti kaikille ikäryhmille.
Kutomolla on ammattilaisen opastusta kudontatöihin molempina päivinä. Kutomolla on mahdollisuus kokeilla kudontaa ja osallistua ”tarinamaton” tekoon. Tarinamatto tullaan
luovuttamaan myöhemmin jollekin päiväkodille tai koululle.
Tilkkutyöryhmä järjestää opastusta tilkkutöiden maailmaan
ja neuvoo, miten pääsee alkuun.
Puutyöpajalla on 28.3.2015 esittelyssä Festools-työkalut. Paikalla Festools-työkalujen edustaja ja uusimmat mallit sähkötyökaluista, joita pääsee myös testaamaan. Poratuuli tuo esille puun työstöön liittyviä käsityökaluja. Kymen Puunsorvaajat pitää työnäytöksiä ja esittelee omaa toimintaansa. Tämän
kaiken lisäksi pajalla ovat Jouko Lukkarinen ja Timo Ilvonen
koristeveistämässä. Voit itse tulla kokeilemaan, miten veisto
sinulta onnistuu.
Sunnuntaina on vuorossa ”pönttöpäivä”. Voit tulla askartelemaan vaikka lasten kanssa linnunpöntön omaan pihapiiriin.
Paikalla on myös Kouvolan Eräkerho pönttösorveineen. Työpajat ovat avoinna molempina päivinä klo 10:00 -14:00.
Yhdistyksen tapahtumia ja toimintaa voit seurata kotisivujen
kautta osoitteesta www.kyminnikkarit.fi. Sivujen kautta voit
liittyä myös jäseneksi.
12
Kolmoispaperi 1/2015
NAISENERGIAA
ENNEN JA NYT
Teksti
ANRI MÄKYNEN
Äskettäin olleen naistenpäivän innoittamana ajattelin hiukan tutkiskella naisten asemaa osasto
19:ssa ja tehtaalla miehisyyksien keskellä. Sain nimittäin hyvän vinkin os.19:n 100-vuotishistoriikkiin tasa-arvosta kirjottaneelta Irma Ojalalta. Kun selasin historiikkia ja luin tuon tasa-arvo-osion, niin
ihan puistatti, miten vahva osuus Kuusankosken paperi- ja puuhiomotyöläisten os.11:n naisilla oli Paperiliiton ja ammattiosastojen perustamisesta vuonna 1906 lähtien. Paperiliiton perustamiskokouksessa oli kaksi naista Kuusankoskelta.
Vuonna 1908 Paperiliiton liittovaliokunnassa oli naisedustaja osastosta. Ja onpa nainen toiminut osaston puheenjohtajanakin vuonna 1931. Osasto11 sulautui vuonna 1930 osastoon 19. Kun vuonna 1935 myös Kuusankosken Paperityöväen osasto 37 liittyi osastoon 19, osasto siirtyi miesvaltaan.
Myös sotavuosina miehet olivat os.19:n puikoissa. Naisjaoston osasto 19 sai vuoden 1952 loppupuolella. Samana vuonna aiemmin oli liiton naisten neuvottelupäivät. Siellä annettiin julkilausuma, jossa todettiin naisjaostojen tarpeellisuus.
Osasto19 lähetti naisten neuvottelupäiville luottamusnaiset
Kuusaan ja Kymin paperisaleista.
Olen saanut isän perintönä ”ammattiyhdistys- ja järjestörokotuksen”. Olin melko pienestä asti menossa mukana, joten
tulin tietämään monta vahvaa ja rohkeaa ammattiyhdistysnaista, jotka pitivät miehisyyden valtakunnassa naisten puolia. Kun itse tulin tehtaalle töihin ja liityin osastoomme, naisjaoston kokouksissa tuli käytyä. Muistaakseni kokouksissa oli
osanottajia aina lähes sama määrä kuin nyt on naisia koko
tehtaan tuotannossa sellu mukaan lukien. Kun tehtaalla on
ollut muutoksia, pääosin muutokset ovat koskettaneet ns.
naisvakansseja.
Kun arkkisalia rationalisoitiin vuonna 1978, 40 naiselle oli löydettävä uusi työpaikka. Silloin taidettiin perustaa se kuuluisa
”Sutisen siivousryhmä”. Ryhmä perustettiin siksi, että naisilla säilyisivät työt. Lisäksi paperin tuotannosta löytyi viisi vakanssia, jotka sopivat sekä miehille ja naisille. Myös PK 7:n
pakkareiksi esitettiin silloin naisia, mutta hanke torpattiin PK
7:n miespakkaajille järjestetyssä kokouksessa. Vuonna 1987
saatiin Kymi -ryhmälle sopimus tasa-arvo-oikeuksien edistämiseksi. Oili Voutilainen (entinen Toivonen) oli yksi heistä, jotka tekivät töitä sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimus avasi
meille naisille tietä tuotannon töihin, tosin se ovi oli melkoisen tiukassa. Miesten asenne kun oli (ja taitaa olla edelleenkin) melkoisen kielteinen naisten tuloon ”koneelle” töihin. Itsekään en säästynyt naisvastaiselta kommentilta ollessani PK
8:n pituusleikkurilla apulaisena.
Voikkaalla taidettiin olla edistyksellisempiä. Siellä oli naisia
prässilikkoina paperikoneella ainakin jo vuonna 1977. Sellulla ja klooritehtaalla sen sijaan naisten taisi olla vaikeampaa sijoittua tuotannon puolen hommiin.
Kymillä nimitettiin ensimmäinen nainen pakkariksi vuonna1988, PK 7:n pituusleikkurille vuonna 1995 ja reservirullamieheksi vuonna 1997. No, nykypäivänä on naisten nimittäminen tuotannon töihin lähes historiaa. Ja tuntuu olevan historiaa myös naisten palkkaaminen yleensä tehtaalle. Jos nimittäin joku nainen jättää jostakin syystä ns. naisvakanssin,
niin tilalle palkataan lähes poikkeuksetta mies. Kuten olen aiemminkin kirjottanut, olemme siis katoava luonnonvara. On
surullista huomata, miten tuotannon töihin tasa-arvoinen sijoittuminen on loppunut kokonaan tai ainakin melkein.
Soitin Oilille tämän jutun johdosta kyselläkseni, miten asiat
oikein sujuivat aikoinaan. Oili vahvisti näkemykseni siitä, että on ollut melkoisen vaikeaa pitää naisena puoliaan asioiden
eteenpäin saattamiseksi. Asenteet kun olivat mitä olivat. No
jotain vahvat pioneerityötä tehneet naiset kuitenkin saavuttivat. Yksi suuri vaikuttaja myös kymiläisen tasa-arvon suunnannäyttäjänä oli Paperiliiton toimitsija Kaarina Kari. Osaston
19 naisia hänkin. Onko nyt helpompaa? Ehkä. Onneksi osasto
19 on tauon jälkeen saanut tasa-arvosihteerin kaikkien etuja puolustamaan.
Kolmoispaperi 2/2014
13
STENBERGIT KAHMIVAT YKKÖSSIJAT
KOLMESSA SUKUPOLVESSA
AMMATTIOSASTOJEN PILKKIKISASSA
Teksti ja kuvat
PAAVO PESONEN
Ammattiosastojen 19 ja 85 pilkkikilpailu käytiin
Urajärvellä 7.3. harmaassa, mutta poutaisessa
säässä. Pitkään jatkuneesta lauhasta säästä huolimatta Urajärven jää oli vahvaa ja kilpailu saatiin järjestettyä turvallisesti. Kalastamaan innostui 26 pilkkijää. Muuten paikalle ulkoilemaan ja
seuraamaan, kuka saa suurimman saaliin, saapui
kymmenkunta henkilöä.
Arja Nikula ja Liisa Pitkälahti pitivät huolta siitä, että ketään ei
päässyt nälkä yllättämään eikä kahvihammasta käynyt kolottamaan. Tarjoilu oli runsasta ja hyvää. Jukka Nokelainen toimi
tuttuun tapaan kisojen järjestäjänä ja suoritti saaliiden punnituksen ja palkintojen jaon.
Stenbergit vierailivat palkintopöydällä tiheään, olihan pilkkijöitä peräti kolmessa sukupolvessa. Hannu Stenberg voitti miesten ja Toni Stenberg perheenjäsenten sarjan. Kannattaa panna merkille, että tällä kertaa ainoana nuorten sarjassa
kilpailleen Tomas Stenbergin tuloksella olisi sijoittunut miesten sarjassa kolmanneksi. Hannu Stenberg pääsi putsaamaan
palkintopöytää vielä ammattiosastojen joukkuekisassa, jossa
laskettiin yhteen osaston kolmen eniten saalista saaneen tulokset. Voiton nappasi osasto 85 tuloksella 5568 g. Eroa osasto 19 tulokseen oli 490 grammaa. Voittaneessa joukkueessa
pilkkivät Kaarina Sorsa, Pekka Huotari ja Markku Sorvali.
SEURAAVASSA KOLMEN KÄRKI
ERI SARJOISSA:
Miehet:
1. Stenberg Hannu
2. Huotari Pekka
3. Haaraoja Kari
2698g.
2613g.
620g.
Naiset:
1. Tarkiainen Anja
2. Sorsa Kaarina
3. Laaksonen Eeva
1607g.
1190g.
ohiuinti
Liisa Pitkälahti ja Arja Nikula huolehtivat pilkkikisojen
muonituspalvelusta.
Eläkeläiset:
1. Sorvali Markku
1765g.
2. Sorvali Tauno
773g.
3. Syrjänen Jukka
756g.
Perheenjäsenet:
1. Stenberg Toni
2593g.
2. Sorsa Heikki
2163g.
3. Mäkelä Juha
303g.
Nuoret:
1. Stenberg Tomas
1197 g.
Stenbergit osallistuivat kisoihin kolmen sukupolven voimin.
Keskellä Pekka Huotari.
14
Kolmoispaperi 1/2015
KYMILLÄ MITATTIIN
KEHON KOOSTUMUSTA
Teksti
Kuvat
PAAVO PESONEN
PAAVO PESONEN JA MARJO HENNER-NIEMI
Kymillä järjestettiin 16.2.-4.3.2015 mahdollisuus
kehonkoostumusmittaukseen. Mittauksia teki Marko Stenroos ja ne kuuluvat osana vuonna
2014 alkaneeseen Kymin hyvinvointiohjelmaan.
He, jotka kävivät mittauksessa edellisenä vuonna, pystyivät nyt seuraamaan, minne suuntaan
kehitys omalla kohdalla on kulkenut. Mittauksia
tehnyt Marko Stenroos sanoo toimihenkilöiden
ja naisten olleen tällä kertaa aktiivisempia kuin
edellisellä kerralla.
- Olen houkutellut mittauspaikan ohi kulkeneita testiin. Jotkut ovat epäilleet sen olevan turhaa, koska edellisen mittauksen jälkeen ei ole tullut tehdyksi juuri mitään asian eteen,
sanoo Stenroos mutta jatkaa: uusintamittaukseen on tullut
monta henkilöä, joiden kohdalla on tapahtunut huikea muutos. Stenroos pitää hyvänä sitä, että nyt on mahdollisuus saada mittauksen yhteydessä annettavan tuloksen lisäksi henkilökohtainen kunto-ohjelma.
Dextran työterveysaseman neuvojen ja kuntosalin lisäksi on
mahdollisuus käyttää maksullisten kuntosalien ohjausta. Ei
sovi myöskään unohtaa Kymin vanhalla tehdasalueella sijaitsevaa Kymin omaa, monipuolisin laittein varustettua kunto-
Tatu Kattelus ja mittauksia tehnyt Marko
Stenroos tutkivat Katteluksen mittaustulosta.
salia. Maksullisille kuntosaleille käyvät maksuvälineinä kuntosetelit, joilla Kymi kannustaa työntekijöitään liikkumaan.
Paikallisista kuntosaleista kampanjahintaan kuntosalikorttejaan tarjoavat Kunto-Mekka, Kuntokeskus Ykkönen, Kuntosali Geby ja Funfit.
Kunnon ylläpitoa eri tavoin
Tatu Kattelukselle
nyt järjestettävä kehonkoostumusmittaus ei ollut ensimmäinen. KooKoon edustusjoukkueen entisen kapteenin uran aktiiviaikana rasvaprosenttia kyllä mitattiin, mutta näin kokonaisvaltaisia mittauksia ei tehty. Ensimmäinen kehonkoostumusmittaus Katteluksen kohdalla toteutui noin kahdeksan
vuotta sitten ”SuomiMies seikkailee”-rekkakiertueen vieraillessa Kouvolassa. Nyt tehty mittaus oli jo viides.
- Lihaksen ja rasvan suhde kehossa on tietenkin muuttunut
siitä, kun pelasin aktiivisesti. Punttitreenit ovat jääneet vähiin. Olen pitänyt itsestäni huolta pelaamalla kuntokiekkoa
ja kotikonstein ilman suurempia kuntoiluvälineitä, sanoo automaatioasentaja Kattelus, joka haluaa pitää kuntonsa vähintään nykyisellä tasolla ja palata myös punttisalille. Tatu Kattelus kertoo kannustaneensa myös työkavereitaan mittaukseen ja huolehtimaan kunnostaan.
Pohjoisessa Marjo Henner-Niemen hiihtolenkit
venyvät helposti kahteenkymmeneen kilometriin.
Kolmoispaperi 1/2015
Marjo Henner-Niemi
suuntaa paperitehtaan laboratoriosta Nauhan ulkoilureitille
heti työpäivän jälkeen, jos muuta kiireellistä ei ole ohjelmassa. Hiihtokelien ollessa kunnossa viikkoon mahtuu keskimäärin kolmesta neljään hiihtolenkkiä.
- On parasta lähteä hiihtämään heti töitten jälkeen, silloin ehdin illalla tehdä vielä kodin askareita. Matkaa normaalista lenkistäni kertyy noin kahdeksan kilometriä, joten aikaa ei kulu
tolkuttomasti, sanoo Marjo.
Kotinurkilla Marjo Henner-Niemi hiihtää perinteisellä tyylillä
ja luottaa luistossa pikavoiteisiin. Myös pito suksen pohjaan
laitetaan pikavoidepurkista. Tällä tavoin tehty voitelu kestää
Henner-Niemen mukaan hyvin noin kymmenen kilometrin
hiihdon. Pohjosen lomareissuilla, joita Marjon talveen kuuluu kahdesta kolmeen, hiihtomatkat ovat pidempiä ja voitelu tehdään perinteisin konstein. Pohjoisen reissuilla on mukana myös vapaan tyylin sukset.
- Hiihtokauden alussa ylämäet tuntuvat jyrkiltä, mutta jo
muutaman hiihtokerran jälkeen henki alkaa kulkea paremmin, sanoo Marjo Henner-Niemi, joka pitää hiihtoa sopiva-
15
na ja kehoa monipuolisesti kuormittavana liikuntamuotona.
Kehonkoostumusmittauksessa Marjo kertoi saaneensa mielestään hyvät tulokset, mutta totesi, että aina voi parantaa.
Pasi Myllymäelle
vuonna 2014 tehty mittaus ei antanut tarvetta radikaaliin elämänmuutokseen. Uusintamittauksen tulokset olivat samansuuntaiset. Myllymäen elämäntavat ovat muovautuneet yläasteikäisenä alkaneesta säännöllisestä liikunnasta ja hän pitää myös ruokavaliota tärkeänä hyvinvoinnin perustana.
Myllymäki on ahkera Kymin kuntosalin käyttäjä. Lisäksi hän
pelaa kesällä golfia ja talvella lentopalloa. Kunnostaan huolehtiminen on osa Myllymäen perheen elämää. Vaimo valmistuu tänä vuonna personal traineriksi, joten perheen ulkopuolisiin ohjeisiin ei ole tarvetta.
- Lapseni ovat nyt 2- ja 4-vuotiaita. Sitten kun se aika tulee,
haluan antaa omalla esimerkilläni heille hyvät eväät elämään,
sanoo sellutehtaalla käynninturvaajana työskentelevä Pasi
Myllymäki.
Pasi Myllymäen työ on suurelta osalta valvomotyöskentelyä. Myllymäen mielestä se vaatii vastapainoksi liikuntaa vapaa-ajalla.
16
Kolmoispaperi 1/2015
UUSIA KASVOJA
KUIVAUSKONEELLE
Teksti ja kuvat
PAAVO PESONEN
Uuden kuivauskoneen ”konttorissa” koneen piirustuksia ja rakennetta tutkivat uudet kasvot. Kaukaan tehtaalta uudelle kuivauskoneelle valituiksi tulleet henkilöt ovat saapuneet Kymille koulutukseen ja seuraamaan tulevan työmaansa rakennustöitä. Osa miehistä on tehnyt paperimiesuransa
Kaukaan paperitehtaassa, mutta osa on ”paluumuuttajia”, jotka Voikkaan ja Myllykosken tehtaitten
hiljennyttyä joutuivat etsimään työtä kauempaa. Nuorimmallakin tulokkaalla on jo lähes kahdenkymmenen vuoden työura paperiteollisuudessa takanaan ja pisimmät urat yltävät kolmeenkymmeneen vuoteen.
Pertti Selkee
ehti olla kolme kuukautta työttömänä, kunnes pääsi töihin
Kaukaan paperitehtaalle. Määräaikaiset työsopimukset vaihtuivat toistaiseksi voimassa olevaan ja Selkee sai tottua lähes
200 kilometrin päivittäiseen työmatkaan.
- Joskus matkan varrella näkyi hirviä, mutta itse liikenteestä
johtuvaan vaaratilanteeseen en joutunut kertaakaan. Väsyneenä saattoi rattiin nukahtaminen olla joskus lähellä, mutta
onneksi niin ei koskaan käynyt, sanoo Pertti Selkee.
Mika Koikkalainen
totuttelee nyt puolestaan pidempään työmatkaan. 1995 pituusleikkurille kesätöihin menneen ja sieltä päällystyskoneen
kautta paperitehtaalle töihin päässeen miehen mielessä välähti jo alan vaihto, kun paperiteollisuuden murros 2010-luvun puolessa välissä käynnistyi rajuna.
- Olin aikoinaan hakeutunut toiveammattiini ja päätin katsoa
kortit loppuu saakka. Kun töiden päättymisen uhka Kaukaan
tehtaalla kasvoi, päätin hakea Kymille. Nyt olo tuntuu helpottuneelta, kun on jalka tukevasti sellutehtaan oven välissä, sanoo Mika Koikkalainen, joka on suorittanut paperiteollisuuden perusopintojen lisäksi mm. paperiteollisuuden ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon.
Kolmoispaperi 1/2015
Jyri Peltoselle
Kymi on ennestään tuttu paikka. Mekaanisen kunnossapidon asentajana ja tuotannon käynnin varmistajana Kaukaalla
työskennellyt Peltonen on entisen Myllykosken tehtaan miehiä. Kunnossapitohommat Kaukaalla jäivät vähäisiksi, mutta
kunnossapitoseisokeissa Peltonen on vieraillut Kymin lisäksi
Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla.
- Olen mielissäni, että enää ei tarvitse ajaa pitkää työmatkaa,
vaikka se ei minua eritysesti rasittanutkaan. Eläkeikään on aikaa, enkä vielä viitsi ajatella koko asiaa. Nyt ovat edessä uudet haasteet, toteaa Kouvolassa asuva Jyri Peltonen.
Reilu meininki
Kahvitauolla vanhojen ja uusien kymiläisten kesken käy kova
puheensorina, jonka naurunremakka välillä katkaisee. Miehet tunnustavat hieman jännittäneensä, millaista uudessa
työpaikassa olisi. He sanovat kuitenkin tulleensa hyvin vastaanotetuiksi ja yhteishenki heidän mielestään vaikuttaa hyvältä. Sekä uudet työtoverit että esimiehet ovat korostaneet
alusta asti varovaisuutta liikuttaessa uusissa olosuhteissa.
Turvallisuus edellä siis mennään.
Kuivauskoneelle valitut ”kaukaalaiset” asettuivat poseeraamaan tilanteeseen sopivan julisteen eteen. Vasemmalta Mika Koikkalainen,
Ari Munne, Teppo Maijanen, Pertti Selkee, Jyri Peltonen ja Matias Savuaho. Kuvasta puuttuvat Timo Pietiläinen ja Harri Tähtinen.
17
18
Kolmoispaperi 1/2015
Uranpirtin alue tarjoaa loistavat olosuhteet lomailuun.
PAPERILIITON KUUSANKOSKEN
OSASTO 19:N VAPAAAJANVIETTOPAIKKA ON
JÄSENISTÖN VARATTAVISSA
Osaston Urajärven rannalla sijaitseva vapaaajanviettopaikan päärakennuksen, ”Uranpirtin”,
lisäksi alueella on kaksi kesäajan yöpymiskäyttöön tarkoitettua pikkumökkiä ja vuonna 2006
valmistunut korkeatasoinen saunarakennus. Lisäksi tontilla on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva ns. ”talonmiehen” mökki. Uranpirtti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kalastukseen
ja erilaisen ulkoilun harrastamiseen.
Varaus
Varauksia ottaa vastaan Uranpirtin talonmies puhelimitse numerossa 040 820 7951. Varauksen yhteydessä sovitaan avaimen noutamisesta ja käyttömaksusta. Avainta noudettaessa jäsenyys varmistetaan tarvittaessa jäsenkortista. Päämökin keittiö- oleskelu- ja wc-tilat sekä saunarakennus ovat aina
kaikkien Uranpirtillä olijoiden yhteisessä käytössä. Päiväkäyttäjien ei tarvitse tehdä varausta näihin tiloihin. Ammattiosaston jäsen voi vuokrata kerralla enintään koko päärakennuksen tai molemmat pikkumökit perheelleen ja tuttavilleen.
Osaston 19 jäsenillä on oikeus varata tiloja 2 kk ennen käyttöpäivää ja ulkopuolisilla 1 kk ennen käyttöpäivää. Juhannuksena tilat ovat vain jäsenistön käytössä. Juhannusvarauksista on tehtävä vapaamuotoinen kirjallinen tai sähköpostianomus ([email protected]) ammattiosaston puheenjohtajalle toukokuun loppuun mennessä. Jos varauksia
juhannukselle tulee enemmän kuin on tiloja, suoritetaan arvonta.
Tilat ja käyttömaksut
Päärakennus on jaettu kahteen tilaan, jotka ovat alakerran lukittava makuuhuone (2 henkilöä) ja yläkerran makuutilat (6
henkilöä). Tilat vuokrataan yhdessä ja käyttömaksu jäseneltä
perheineen ja ”työporukoilta” on 20 €/vuorokausi. Ryhmiltä,
joissa yli puolet henkilöistä on ammattiosaston ulkopuolisia,
näiden tilojen käyttömaksu on 40 €/vuorokausi.
Pikkumökeissä on kummassakin jääkaappi, kahvinkeitin ja
mikroaaltouuni. Makuutilaa pikkumökeissä on kahdelle henkilölle. Pikkumökin käyttömaksu jäsenelle on 10 €/vuorokausi.
Ns. talonmiehen mökki on vuokrattavissa syyskuun alusta
toukokuun loppuun. Hyvätasoisessa mökissä on keittiö, oleskelutila ja makuuhuone kahdelle hengelle. Oleskelutilan sohvasta saa lisävuoteen kahdelle hengelle. Talonmiehen mökin
vuokra jäsenelle on 20 €/vuorokausi.
Asuntovaunupaikkojen, jotka sijaitsevat pikkumökkien takana, vuokra on 5 €/vuorokausi.
Koko alueen vuokraaminen sekä jäsenen yksityistilaisuutta
varten että kokonaan ulkopuoliselle taholle on mahdollista
ammattiosaston toimikunnan päätöksellä. Jäsenen yksityistilaisuuden käyttömaksu koko alueelta on 200 € / vuorokausi ja ulkopuoliselta taholta 250 € / vuorokausi. Kesälomakaudella aluetta ei vuokrata ulkopuolisille.
Kolmoispaperi 1/2015
19
RYHDY AVUSTAVAKSI
TALONMIEHEKSI URANPIRTILLE.
SAAT TALONMIEHEN MÖKIN
KÄYTTÖÖSI VIIKOKSI KERRALLAAN!
Pekka Pöysä jatkaa Paperiliiton Kuusankosken
osaston 19 vapaa-ajanviettopaikan Uranpirtin
talonmiehenä vuonna 2015. Ammattiosasto tarvitsee kuitenkin avustavia talonmiehiä, jotta työ
ei sitoisi varsinaista talonmiestä liikaa. Avustava
talonmies toimii työssään viikon jaksoissa, jotka
alkavat ja päättyvät sunnuntaina. Talonmiespäivystys alkaa 1.6 ja päättyy 30.8.2015
Avustavan talonmiehen tehtäviin kuuluu yleisen järjestyksen
pitäminen Uranpirtillä, varauskirjan pito ja käyttömaksun perintä, joka tapahtuu pankkisiirtona. Yleisellä järjestyksenpidolla tarkoitetaan mm. alueen nurmikon leikkaamista, saunan siisteydestä huolehtimista, polttopuuhuoltoa ja alueen
portin avaamista aamuisin ja sulkemista iltaisin. Lisäksi avustavan talonmiehen edellytetään osallistuvan ainakin toiseen
pirtillä kaksi kertaa vuodessa pidettävistä talkoista (30.-31.5.
ja 29.-30.8.) ja avustaa Pekka Pöysää mahdollisissa isommissa korjaustoimissa. Näihin tehtäviin avustava talonmies osallistuu oman ajankäyttönsä niin salliessa.
Toimiviikkonsa aikana avustavalla talonmiehellä on käytössään vuonna 2012 remontoitu hyvätasoinen talonmiehen
hirsimökki. Mökissä on mm. keittiövarustus, kiinteät vuoteet
kahdelle henkilölle ja sohva, josta saa makuutilaa kahdelle.
Puitteet tarjoavat hyvät mahdollisuudet lomailuun, johon
tehtävien hoitamisen ohella jää aikaa hyvin. Tehtävää hoitavan avustavan talonmiehen tulee olla ammattiosaston 19 jäsen.
Tehtävien hoitaminen edellyttää pääasiallista oleilua alueella, mutta käynti kotona ja kaupoilla on tietenkin mahdollista. Avustavalla talonmiehellä on käytössään ammattiosaston
matkapuhelin, joten jatkuva paikan päällä olo ei ole tarpeen.
Ammattiosasto maksaa viikon ajalta kaksi kertaa edestakaisen kilometrikorvauksen kotipaikan ja Uranpirtin väliltä. Korvaus maksetaan verohallinnon vahvistaman ohjeen mukaisesti.
Kovasta kysynnästä johtuen talonmiesviikkoja voi varata 2
viikkoa / talonmies. Jollei ensimmäisellä kierroksella kaikki
viikot täyty, voi lisäviikkoja tiedustella 20.4.2015 jälkeen.
Talonmiesviikkojen varaukset käynnistyvät välittömästi.
Lisätietoja ja
ilmoittautumiset tehtävään:
Tommi Bragge
puh. 040 501 1082.
Talonmies voi kokkailla nykyaikaisesti varustetuissa keittiötiloissa tai ulkona grillikatoksessa.
20
Kolmoispaperi 1/2015
PÄIVÄRAHA, OMISTUKSET
JA OSA-AIKAELÄKE
Mikäli olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2015 ja omistat maa- tai metsätilan, harjoitat
yritystoimintaa tai saat osatyökyvyttömyyseläkettä, muista lähettää asiaa koskeva päätös työttömyyskassaan.
Vain muutosverokortti työttömyyskassaan
Maa- tai metsätila
Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin perusverokortissa. Korotettua ansio-osaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20 prosenttia.
Jos omistat maa- tai metsätilan, toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2013.
Yritystoiminta
Jos harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa, toimita
kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2013.
Osatyökyvyttömyyseläke
Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita eläkepäätös
vuodelle 2015 työttömyyskassaan.
Vuoden 2015 verokortit tulevat voimaan 1.2.2015. Älä lähetä
kotiin tulevaa perusverokorttia työttömyyskassaan. Sitä kassa ei tarvitse, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden
verotukseen.
Jos haluat muuttaa verotustasi ja saat muutosverokortin, se
puolestaan pitää lähettää työttömyyskassaan. Pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.
vero.fi.
Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. Sen työttömyyskassa tarvitsee.
LOPPUVUODEN LOMAVIIKKOJA
HOLIDAY CLUB -KOHTEISIIN VOI
HAKEA 30. MAALISKUUTA SAAKKA.
Hyödynnä edullinen Holiday Clubin lomaviikko. Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua. Haettavissa ovat
viikot 23–52/2015. Hakuaika on 6.–30.3.2015. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2015. Holiday Club Saimaassa
haettavissa on myös viikko 53. Huoneistoja on Vuokatin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Lappeenrannan Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat riippuen kohteesta ja ajankohdasta. Lomaviikkoja voivat
hakea kaikki Paperiliiton jäsenet.
Loma-ajat
Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä ja Saimaalla on vaihtopäivästä riippuen perjantai-perjantai, lauantai-lauantai tai
maanantai-maanantai. Tampereella perjantaista maanantaihin tai maanantaista perjantaihin.
Kuinka toimin?
Mene osoitteeseen www.holidayclub.fi/yrityspalvelu ja kirjaudu sisään palveluun:
käyttäjätunnus on ”paperiliitto” ja salasana on ”lomavaraus”.
Muuta?
Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön
tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston
ajan.
Mahdolliset peruutukset on tehtävä Holiday Club
Yrityspalvelun kautta.
Seuraa myös edullisia äkkilähtöjä Holiday Clubin sivulta
www.holidayclub.fi/yrityspalvelu
Voit myös soittaa Holiday Clubin yrityspalveluun,
p. 0306 870 400.
Kolmoispaperi 1/2015
21
PAPERILIITTOLAISET
MOTORISTIT KOKOONTUVAT
KESÄKUUSSA 2015 IMATRALLE.
VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA.
Paperiliiton kokoontumisajot järjestettiin ensimmäisen kerran liiton satavuotisjuhlavuonna Imatralla. Tulevana kesänä,
5.-7.6.2015, tapahtuma järjestetään kymmenennen kerran ja
jälleen Imatralla. Katso tapahtuman ohjelma ja aikataulu Paperiliiton Internet-sivuilta.
Majoittuminen
Ilmoittautuminen
Kustannukset
Paperiliiton kuusankoskelaisten ammattiosastojen motoristien ilmoittautumisia ottaa vastaan Tommi Bragge. Ilmoittautumiset vain sähköpostilla osoitteeseen tommi.bragge@
upm.com 24.4.2015 mennessä.
Ammattiosastot 19 ja 85 maksavat ilmoittautumismaksun
ja puolet majoituskuluista tapahtumaan osallistuville jäsenilleen maksettua hotellilaskua vastaan. 5.5.2015 jälkeen tapahtuneiden peruutusten kustannukset maksaa henkilö itse.
Majoituksen varaa osallistuja itse Imatran Kylpylästä 5.5.2015
mennessä. HUOM! Mainitse varauksessa ”Paperiliiton motoristit”. Imatran Kylpylän puhelinnumero on 020 7100 502.
JOS LÖYDÄT MUOTOONVALETUT KORVATULPAT
Pienen kokonsa vuoksi saattavat muotoon valetut korvatulpat kadota.
Jos löydät vailla omistajaa kuljeksivat tulpat, laita ne
talteen ja ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.
Tulpissa olevan tunnistenumeron perusteella kuulonsuojaimet
voidaan palauttaa takaisin oikealle omistajalleen.
22
Kolmoispaperi 1/2015
PAPERILIITON KUUSANKOSKELAISTEN
AMMATTIOSASTOJEN
KEVÄTKOKOUKSET
Paperiliiton Kuusanniemi-Voikkaa
osaston 85 kokous pidetään
25.3.2015 klo 16:00 alkaen
ammattiosastojen toimitalolla
Koskelankuja 3:ssa.
•
•
•
•
Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14§:n mukaiset asiat, mm.
- esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
- jäsenmaksun tilitys liitolle: käsitellään jäsenmaksun tilityksen kääntäminen vuoden 2016 alusta lähtien
- käsitellään muut ajankohtaiset ja osaston jäsenten esittämät asiat
Paperiliiton edustajan puheenvuoro (työehtosihteeri Sami Laakso)
UPM Kymin työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro
pääluottamusmiehen puheenvuoro
Kahvitarjoilu klo 15:30
Paperiliiton Kuusankosken
osaston 19 kokous pidetään
22.4.2015 klo 17:00 alkaen
ammattiosastojen toimitalolla
Koskelankuja 3:ssa.
•
•
•
•
Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14§:n mukaiset asiat, mm.
- esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
- jäsenmaksun tilitys liitolle: käsitellään jäsenmaksun tilityksen kääntäminen vuoden 2016 alusta lähtien
- käsitellään muut ajankohtaiset ja osaston jäsenten esittämät asiat
Paperiliiton edustajan puheenvuoro (koulutussihteeri Riitta Kaukonen)
UPM Kymin työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro
pääluottamusmiesten puheenvuorot
Ennen kokousta kahvitarjoilu
Kolmoispaperi 1/2015
23
KILJAVAN
OPISTO
KOULUTTAA
Lähde työsuojelun peruskurssille!
Aika: 1.6.2015 - 5.6.2015
Paikka: Kiljavan opisto, Kotorannantie 49, 05250 Kiljava
Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja niiden merkitys sekä työsuojelutoiminnan organisaatiot
ja opettaa näihin liittyviä tietoja ja taitoja työsuojelutoiminnassa.
Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuojelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille.
Kurssin avainsisältöjä ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
Työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueet, tavoitteet ja hyvinvoinnin merkitys
Työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet organisaatioissa
Työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet
Ennakoiva työsuojelutoiminta ja vaarojen arviointi
Tapaturma-ajattelu ja jälkivalvonta
Toimialakohtaiset yhteistoimintasopimukset
Työn ja työympäristön kuormitustekijät
Työsuojelutoiminnan kehittäminen
Kuka koulutuksen maksaa?
Kurssi on työnantajajärjestöjen kanssa sovittu niin sanottu ”sopimuskurssi”, jolloin työnantaja maksaa kurssiajalta normaalin
palkan ja ateriakorvauksen. Paperiliitto puolestaan maksaa loput kurssimaksusta, oppimateriaalin sekä matkat ja majoituksen.
Ota yhteyttä pääluottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun, joiden avustuksella voit täyttää kurssihakemuksen. Varmista kurssille hakiessasi, että työnantaja sitoutuu maksamaan ateriakorvauksen merkitsemällä hakulomakkeeseen rastin ja laskutusosoitteen. Ateriakorvaus ei ole sinulle verotettavaa tuloa, vaan se on työnantajien kanssa sovittu osuus kurssikustannuksista.
Kansikuva
Iso kuva:
Ammattiosastojen pilkkikisan voittanut osaston 85 joukkue. Vasemmalta: Kaarina Sorsa, Pekka Huotari ja Markku Sorvali.
Pikkukuva:
Kuivauskoneelle töihin valittuja kymenlaaksolaisia ”paluumuuttajia” ja kaukaalaisia.
Seuraavan lehden aineistopäivä on 7.5.2015
Juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708
ja sähköpostiosoitteessa [email protected]
Uudet kirjottajat ovat tervetulleita lehden tekoon.
Nyt voit maksaa
joustavasti!
OSALLISTU ARVONTAAN
Varasosat ja tarvikkeet
huolto-ja korjaamopalvelut
nyt kätevästi laskulla tai
osamaksulla.
Juhlavuoden kunniaksi arvomme maaliskuusta joulukuuhun kuukausittain
yhden uuden Skoda Citigo henkilöauton. Tarkemmat osallistumisohjeet
ja arvonnan säännöt löydät osoitteesta fixus.fi
Fixus-myymälöissämme!
Laskulla
saat 14
päivää
korotonta
maksuaikaa.
Edellyttää henkilö- ja
luottotietojen tarkistusta.
Kysy lisää
meiltä!
Varaosat • Huollot • Korjaukset
Autolle parasta
AutoPro
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu 15, Kouvola
Puhelin (05) 752 0223
Puhelin (05) 544 5600
ark. 7.30–17, la sulj.
ark. 7.30–17, la 9–13
www.autopro.fi
Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 tarjoaa
Kivaa ja korkealta
Supersuosittu kevätrevyy palaa Linnanmäelle. Uuden Iloisen Teatterin
uusin revyy ”Kivaa ja korkealta” esitetään Peacock-teatterin näyttämöllä.
Osasto 19 tarjoaa jäsenilleen ja heidän puolisoilleen matkan revyyseen 9.5.2015.
Matkaan lähdetään Kouvolan linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 12:00 ja Kuusankosken
keskusaukion linja-autopysäkiltä klo 12:15. Revyy alkaa klo 16:00 ja ennen sitä nautitaan
lounas myöhemmin tarkentuvassa kohteessa. Matka on tarkoitettu osaston työssä
oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen. Jos paikkoja on jäljellä 27.4.2015, voivat myös
seniorijäsenet puolisoineen ilmoittautua mukaan. Paikkoja on varattu 30.
Matkan omavastuu on jäseneltä 20 € ja puolisolta 40 €. Ilmoittautumiset Jukka
Nokelaiselle puhelimitse numeroihin 044 995 5156 ja 040 831 0202.