LIITTO
LIITTO PAPERI PERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 28.6.2010 NO 5 Takon taidolla tehtyä s. 20 Uusia tekijöitä tarvitaan s. 8 Näe vaarat, suojaa silmäsi s. 12 Resepti hyvälle parisuhteelle s. 16 Toimitukselta Tähtihetkiä V aloisa kesäyö, harvoin tähtiä näkyvissä. Aamukasteisen ruohon tuoksu, vain muistoja jäljellä maata aiemmin verhonneista kinoksista. Pakkasen pauke ja lumen narina kengissä on vaihtunut uusien siivekkäiden surinaan ja lentoon lähtevien viserrykseen. Kesä lämmittää paljasta ihoa. Massat, telat ja rullat pyörivät toisaalla läpi valoisien öiden. Vuosi sitten oli toisin, kun taantuma seisautti paperitehtaiden tuotantoa. Harmittavan paljon työntekijöiden energiaa valuu työpaikoilla yhä hukkaan epävarmuuden takia. Lomautuksista neuvotellaan joskus vain varmuuden vuoksi, koska aiemmin toteutettu lomautusaalto teki työnantajista herkkiä reagoimaan. Tämä on epäreilua. Jotta voisit täysillä nauttia valoisista kesäöistä, tee mieleesi suursiivous. Lakaise pois turhat huolet. Luo järjestys oppimillesi uusille asioille, tuuleta vanhat. Vie roskikseen pahat tavat, kaunat ja ilkeät ajatukset. Pinoa päällimmäiseksi positiiviset ja voimia antavat ajatukset. Pyyhi pölyt hyvistä tottumuksista. Hio ruosteessa olevat taitosi. Kiillota tulevaisuudenuskosi. Kuuntele kesää ja itseäsi. Etsi oman elämäsi tähtihetket. PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu 1906. Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes 43 000 jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) 7089 227 Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) 7089 291 [email protected] SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 5/2010 Osoite: PL 326, 00531 HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) 708 91 (keskus) Faksi (09) 7012 279 Lehden aineistot: [email protected] www.paperiliitto.fi 8 4 UUTISIA Nuorta paperialan opiskelijaa tsemppaa eteenpäin ajatus, että ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. 6 KOLUMNI Puheenjohtaja toivottaa kesämieltä 12 ELÄM(Ä)ÄN LAATUA: Sinun silmiesi tähden 14 ELÄMÄNI ELEMENTIT Tuli ja vesi. 18 HYVIS-HANKKEESSA hyviä käytäntöjä oli lupa varastaa. Se oli jopa suotavaa. 20 PARASTA A-RYHMÄÄ Tammerkosken rannalla. Kerroksissa. 28 MAAILMAN PAPERI Perusresepti parisuhteelle: Hyvää huomenta, kiitos ja anteeksi. Katse silmiin, hymy ja halaus. 16 29 AJATTELEMISEN AIHETTA harmittavasta harmaudesta 31 HITTIPELI = duppelit, singelit ja trippelit. 32 35 VARAMIES 40 RISTIKKO JA SUDOKUJA Ensimmäinen Suomessa painettu kirja tehtiin vielä ulkomaiselle paperille. Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos Oy Oy MikaMainos Iso-Heikkiläntie 8 Iso-Heikkiläntie 8 20200 TURKU 20200 TURKU puh. (02) 2351 371 puh. (02) 2351 371 [email protected] [email protected] Tilaukset: Lehti Lehti lähetetään lähetetään ilmaiseksi ilmaiseksi kaikille kaikille Paperiliiton jäsenille. Paperiliiton jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmestyy kertaa vuodessa. voi tilata.10 Vuosikerran hinta onLehden voi tilata myös jäsenkuntaan kuuluma8,50 euroa. ton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteen Osoitteenmuutos: muutos: Kun teet teet virallisen virallisen muuttoilmoimuuttoilmoiKun tuksen, sinun ei tarvitse ilmoittaa tuksen, sinun ei tarvitse ilmoittaa uutta osoitettasi Paperiliittoon. uutta osoitettasi Paperiliittoon. Osoitteenmuutos tulee voimaan Osoitteenmuutos noin 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy 30.8.2010. 26.1.2009. Aineistot tulee mennessä. tulee olla olla toimituksessa toimituksessa 13.8.2010 9.1.2009 mennessä. Painopaikka: Kehitys Oy / Allatum Oy, Pori Painopaikka: Kehitys Oy / Allatum Oy, Pori ISSN 0356-0708 Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: TuulikkiAri Poutanen Kannen kuva: Korkala Kannen kuvassa: kuva: Tarja Ahokas Kannen Laboratoriohoitaja Terhi Kopranen M-realin Takon tehtaalta. Mäntässä jopa kolmanneksen vähennysuhka • Pääluottamusmies Timo Virtasen mukaan ilmoitus neuvotteluista tuli täysin yllätyksenä. 150 työpaikan vähennys on miltei kolmannes koko tehtaan työpaikoista. Työntekijöiden on vaikea ymmärtää vähennystarvetta, sillä nyt töitä tuntuu riittävän. - Vuosi sitten tilanne oli toinen, Virtanen vertaa. Euroopan neljänneksi suurin pehmopaperivalmistaja Metsä Tissue on osa Metsäliitto-konsernia. Mäntän viidestä paperikoneesta kolme tuottaa pehmopapereita ja kaksi tiivispaperia. Metsä Tissue aloittaa juhannuksen jälkeen yhteistoimintaneuvottelut jopa 150 henkilön vähentämisestä. Neuvottelut koskevat 500:ä Mäntän tehtaan tuotanto-, logistiikka- ja palvelutoiminnoissa sekä Baking & Cooking –liiketoiminnassa työskentelevää. Neuvotteluissa etsitään vaihtoehtoja leivinja ruoanlaittopapereiden liiketoiminnan kehittämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkastellaan, miten tehostaa Mäntän tehtaan kaikkia toimintoja. Neuvotteluihin liittyy myös aiesopimus, jonka Metsä Tissue ja M-real solmivat 16. kesäkuuta. Sen pohjalta tarkastellaan, soveltuuko M-realin Saksassa sijaitseva Reflexin tehtaan paperikone Baking & Cooking –liiketoiminnalle. • Paperiliiton tietojen mukaan Suomen paperi-, sellu- ja kartonkitehtaassa työskenteli tänä juhannuksena yhteensä noin 5231 työntekijää. Kaikkiaan 50 tehtaasta käynnissä oli 36 tehdasta. Näistä 21 kävi kokonaan ja loput 15 osittain. Joulu- ja juhannuskäyntien aallonpohja koettiin vuosi sitten. Silloin kävi vain yksi tehdas 90 työssäolleen voimin. Viime jouluna käynnissä oli jo 19 tehdasta ja työssä 1247 henkeä. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Toinen huomio aiempaan verrattuna koskee kirjattuja läheltä piti –tapauksia. Niiden määrä on tähän saakka kasvanut, mutta nyt tilanne on tasoittunut. Tähän voi olla monta syytä. Joko tilanteiden kirjaaminen alkaa olla vakiintunut tapa, tilanteita ei satu aiempaa enemmän tai jos niitä sattuu enemmän, ne eivät tule näkyviin, koska kirjaajien määrä on työpaikoilla vähentynyt. Pakolliset joulu- ja juhannusseisokin jäivät pois työehtosopimuksesta viisi vuotta sitten. Paperiliiton tilaston mukaan mahdollisuutta käytettiin tähänastisista kerroista eniten ensimmäisenä juhannuksena, jolloin kävi 43 tehdasta. Tehtaitakin oli vielä tuolloin muutama nykyistä enemmän. Amcorille uusi työehtosopimus • TYÖSKENTELY SEISOKKEINA 2005 - 2010 työntekijät 8000 7000 50 45 43 39 6516 37 5866 6000 henkilömäärä yritykset 8272 6656 35 40 37 5295 36 5839 32 5231 35 30 5000 25 4000 20 19 3000 käyvien yritysten määrä 9000 15 2000 440 0 Juhannus 2006 Joulu 2006 Juhannus 2007 Joulu 2007 Juhannus 2008 Joulu 2008 10 1247 8 1000 Joulu 2005 Työtehtävien monipuolistuminen haasteellista Työtehtävien monipuolistuminen tuli mahdolliseksi vuoden 2008 työehtosopimuksessa. Lähes puolet vastaajista arvioi, että muutoksia oli työtehtävissä tapahtunut paljon tai melko paljon. Noin joka viides vastaaja arvioi, ettei muutoksia työtehtävissä ollut tapahtunut lainkaan. Työtehtävien monipuolistumien on Paperiliiton työsuojeluvaltuutettujen mielestä lisännyt enemmän työssä koettua henkistä rasitusta tai stressiä kuin fyysistä rasitusta. Yhdessä työvoiman vähentymisen kanssa työtehtävien monipuolistumisen arveltiin myös lisänneen kiirettä työssä. Toisaalta lähes joka neljäs vastaaja näki monipuolistumisen lisänneen työn mielekkyyttä erittäin tai melko paljon. Johtaminen huolettaa Keskeisimpinä työsuojeluongelmina työsuojeluvaltuutetut pitivät johtamista, melua, työilmapiiriä, ilmanvaihtoa ja tapaturmia. Avovastauksissa tuli ilmi lisäksi se, etteivät esimiehet tunne velvollisuuksiaan ja vastuitaan, vaikka heiltä odotetaan sitoutumista ja riittävää auktoriteettia. Myös se huoletti, ettei työturvallisuudessa nähtyjä puutteita hoideta kuntoon. Vähäiset resurssit aiheuttavat kiireen tunteen, että aina jää jotakin tekemättä. Perehdyttäminen ja työnopastus voivat olla puutteellista, vaikka moniosaamisen lisääntymisen takia ne pitäisi hoitaa erityisen hyvin. Avoimissa vastauksissa kiinnitettiin lisäksi huomiota riskien tunnistamiseen ja arvioinnin puutteellisuuteen. Esimerkiksi työn kuormittavuus olisi arvioitava aina uudelleen, kun muutoksia työtehtävissä tapahtuu. Lisäksi esitettiin mm. hyvien käytäntöjen ja esimerkkien ”pankin” perustamista, jota muut työpaikat voisivat hyödyntää omassa toiminnassaan. EEVA ELORANTA-JOKELA 5 90 1 Juhannus 2009 0 Joulu 2009 Juhannus 2010 ajankohta juhannuskäynnit.xls, 21.6.2010/rk 4 • Tänä keväänä toteutettuun Paperiliiton kolmanteen työsuojelukyselyyn vastasi 86 työsuojeluvaltuutettua 117:sta. Vastusprosentti ei eronnut aiemmista kyselyistä. Erona aiempaan oli kuitenkin se, että pitkät yli 30 vuorokautta kestävät sairauslomat ovat vähentyneet. Tämä kertoo suunnasta, että sattuneet tapaturmat eivät ole yhtä vakavia tai vaadi yhtä pitkiä sairauslomia kuin aiemmin. Juhannuksena kävi 36 tehdasta Työtuomioistuin tuomitsi Ligno Techin yhteistoimintalain rikkomisesta • Työtuomioistuin tuomitsi Ligno Tech Finland Oy:n maksamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä yhteistoimintalain rikkomisesta. Oikeudenkäynnissä oli kysymys siitä, oliko Ligno Tech Finland Oy päättänyt sulkea yhtiön Tampereella sijainneen tehdasyksikön yhteistoimintalain vastaisesti jo ennen kuin asiasta oli käyty yhteistoimintamenettely yhdessä työntekijöiden kanssa. Työtuomioistuin katsoi tuomiossaan, että tosiasiallinen päätös Ligno Tech Finland Oy:n Tampereen tehtaan lopettamisesta tehtiin jo huhtikuun alkupäivinä 2008 eli ennen yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä. Tähän viittasivat erityisesti yhtiön hallituksen 4.4.2008 pidetyn kokouksen pöytäkirja sekä ulkopuolisia tahoja varten laaditut lehdistötiedotteet. Työtuomioistuimen mukaan yhteistoimintamenettely tulee aloittaa sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus voi myös käytännössä toteutua. Tämän perusteella yhteistoimintaneuvottelut tulee aloittaa ja saattaa loppuun ennen kuin työnantaja tekee tosiasiallisen ratkaisun neuvoteltavassa asiassa. Yhtiö tuomittiin suorittamaan kullekin työntekijälleen hyvityksenä yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta 8.000 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Hyvityksen saajia on 21. Vakavat tapaturmat ja pitkät sairauspoissaolot vähentyneet Amcor Flexibles Finland Oy:n, Paperiliiton ja Team – Teollisuusalojen ammattiliittojen välillä allekirjoitettiin toukokuussa uusi työehtosopimus. Sopimus on voimassa kesäkuun 30. päivään 2012. Kauttuan ja Lieksan paperityöntekijöiden tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.7.2010 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 14+3 senttiä tunnilta ja 1.7.2011 alkaen 6 senttiä tunnilta. Järjestelyerä jaetaan tasan. Uudet palkkataulukot tulevat voimaan heinäkuun alusta lähtien. Uuden sopimuksen mukaiset vuorolisät ja vuorovapaa-ansainta tulevat voimaan 5.7. alkaen. Vuosilomat ja lomaraha määräytyvät tänä kesänä vanhojen sopimusten mukaan. Sopimukseen kuuluen on luotu pelisäännöt työaikapankille. Omaa ilmoitusta sairaudesta Amcorin työntekijät ovat voineet käyttää kesäkuun alusta lähtien. Työturvallisuus parani Amcorilla Nolla tapaturmaa -foorumi on myöntänyt parhaan luokan luokituksen Amcor Flexibles Finland Oy:lle. Amcorin Lieksan tehdas toimii jo seitsemättä vuotta ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia ja Kauttualla tavoitellaan kolmatta vuotta. Amcor valmistaa pakkausmateriaaleja pääasiassa elintarviketeollisuuden käyttöön. Henkilöstöä on yhteensä noin 300, joista Kauttualla työskentelee 200 ja Lieksassa 100. Tasoluokitukset jaettiin Tampe- reella kaikkiaan 40 työpaikalle, mikä on foorumin uusi ennätys. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja pyrkimään kohti nollaa tapaturmaa. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 5 KOLUMNI Valoa näkyvissä P ”Tilaus- kantojen parantuessa ja tuotteiden hintojen noustessa myös yritysten kannattavuus kohenee kovaa vauhtia. aperiteollisuuden tilanne näyttää pikku hiljaa helpottuvan. Tästä kertoo sekin, että huomattava osa koneista pyörii läpi kesän, yli 5 000 jäsentämme pyörittävät koneita myös juhannuksena. Näistä tunnusmerkeistä voi jo perustellusti päätellä, että alamme pitkä ”korpivaellus” alkaa olla takanapäin. Tämä ajanjakso on ollut todella pitkä ja vaikea, koska kyseessä ei ole ollut pelkkä suhdanteista johtuva notkahdus vaan kysyntäromahduksen kanssa ja sitä ennen on ollut pitkä rakennemuutos. Suomen paperiteollisuuden historiasta ei löydy yhtä rajujen toimenpiteitten jaksoa kuin viimeiset viisi vuotta ovat olleet. Toki vieläkin joillakin tehtailla on vakaviakin henkilöstöön kohdistuvia ongelmia keskeneräisinä, joten täysin luottavaisin mielin ei vielä voida tulevaisuuteen katsoa. Tilauskantojen parantuessa ja tuotteiden hintojen noustessa myös yritysten kannattavuus kohenee kovaa vauhtia. Tämän soisi näkyvän myös henkilöstön kohtelussa siten, että työnantaja pidättäytyy työvoiman vähennyksistä ja lomautuksista. Sillä nyt viimeinkin pitäisi ymmärtää, että on aika panostaa ihmisten osaamiseen ja jaksamiseen. Ja nämä molemmat edellyttävät riittäviä henkilöresursseja työpaikoillemme. Osaamisen lisääminen ja tehokkaasti hoidettu koulutus ovat investointeja tulevaisuuteen. Tämä on se valtti, jolla alamme pärjää jatkossakin kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Ja henkilöstön jaksaminen on erityisen tärkeää, sillä uupumuksen aiheuttamat sairaslomat ja jopa ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset ne vasta kalliiksi työnantajille tulevatkin. Juuri julkistettu ns. Hyvis-raportti, eli tutkimus työhyvinvoinnista ja sairauspoissaoloista paperiteollisuudessa osoittaa kiistatta, että työhyvinvoinnin parantaminen vähentää selkeästi poissaoloja. Tästä raportista on opiksi otettavaa jokaiselle alamme työpaikalle. Kesä on jälleen saapunut tänne pohjoiseenkin. Kesä tarkoittaa myös lomaa ja lepoa, jota jokainen meistä tarvitsee. Vaikka Suomen suvi onkin lyhyt, mahdollistaa se akkujen lataamisen pitkää ja pimeää talvea varten. Samalla kun kiitän jäsenistöämme yhteistyöstä, toivotan myös teille kaikille perheinenne virkistävää ja leppoisaa kesää ja ansaittua kesälomaa. JOUKO AHONEN Puheenjohtaja 6 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Päivitä tietosi eAsiointipalvelussa • Paperiliiton jäsenellä on mahdollisuus katsella ja muuttaa Paperiliiton jäsenrekisterissä olevia tietojaan. Tällä hetkellä päivitysmahdollisuus on jäsenen perustietoihin, jatkossa palvelua on tarkoitus laajentaa muihinkin jäsenyyteen vaikuttavien tietojen päivittämiseen. Samasta palvelusta jäsen pääsee myös seuraamaan tilannettaan Paperityöväen Työttö- Paperiliiton puhelinnumerot vaihtuvat syksyllä • Paperiliiton toimiston puhelinvaihteen uusimisen yhteydessä liiton puhelinnumerot vaihtuvat. Muutosajankohdasta ja uusista numeroista kerromme tarkemmin elokuussa liiton kotisivuilla www.paperiliitto.fi myyskassassa esim. päivärahahakemusten, työvoimapoliittisten lausuntojen sekä päivärahan myönteisten ja kielteisten päätösten osalta. Tässä samassa palvelussa voi myös täyttää työttömyysturvan jatkohakemuksen. Työttömyyskassan puhelinpäivystys kesällä • Paperityöväen Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii kesän ajan kokopäiväisesti, eli kassaan voit soittaa arkisin klo 8.30– 15.30. Kassan päivystysnumero on 0800-0-7089. Puhelut tähän numeroon ovat maksuttomia. Tukea luottamushenkilöille • Apu ja tuki ovat tärkeää luottamushenkilöille erityisesti työpaikkakriiseissä, joihin liittyy työpaikkojen menetyksiä tai lomautuksia tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Netistä löytyy aineistoa, josta kriisin keskelle jou- tuva luottamusmies saa työkaluja työhönsä haastavassa tilanteessa. www.tyopaikankriisi.fi Tarinantekijät kiertueella • Vaikeat ajat saavat luovuuden liikkeelle tai ainakin poliitikot luomaan uusia verkostoja. Omistajaohjausministeri Jyri Häkämies kiersi Paperiliiton liitosihteeri Petri Vanhalan ja Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon kanssa hahmottelemassa tarinaa, miten viedä Suomi pois taantumasta. Kevään aikana toteutettu kiertue päättyi Espooseen Aalto-yliopiston Design Factoryyn, joka on tuotekehityksen uudenlainen, kaikille avoin tutkimus- ja oppimisympäristö. Aalto-yliopistossa keskustelunaiheena oli ”Työ syntyy innovaatioista”. Petri Vanhala kertoi alustuksessaan paperiteollisuuden tilanteesta ja alan ongelmista. Paikalla olleet yliopiston edustajat kertoivat puolestaan, mitä innovaatioita heillä on alaan liittyen kehitteillä. Vanhala piti kiertuetta hyvänä tilaisuutena tuoda alan ongelmia esiin eri yhteyksissä. Jyri Häkämiehen mielestä kiertueen lopputulos oli positiivinen. – Sen aikana löytyi eteenpäin katsomisen henki. On seuraavan hallituksen kokoonpano sitten mikä tahansa, on yhteistä säveltä etsittävä entistä enemmän, Häkämies summasi. Kiertueella kolmikko kiersi Outokummun Tornion terästehtaalla, Uponor Suomi Oy:llä Nastolassa ja Itellan lajittelukeskuksessa. Teemoina kohteissa olivat teollisuuden toimintamahdollisuudet ja energia, kotimainen omistajuus ja suomalainen työpanos sekä työssä jaksaminen ja työllisyys. Osastoilla monenmoista kesäpuuhaa Paperiliiton ammattiosastot ovat järjestäneet kesän ratoksi ohjelmaa retkistä onkikilpailuihin. Osastojen jäseniä liikkuu myös kesäteattereissa, huvipuistoissa ja tapahtumissa eri puolilla maata. Osastojen nettisivuilta löytyi monenlaista poimittavaa kesämenoiksi. Kaukopään osasto 21 järjestää 11.7. Suikkalassa tanssit, joiden tähtenä on Suvi Teräsniska. Ay-golfissa kilpaillaan Salossa 25.7. Siihen voivat osallistua työssäkäyvät SAK:n, STTK:n ja Akavan alaisiin ammattiliittoihin kuuluvat. Paperiliiton motoristit kokoontuvat Lappeenrannassa 6.–8.8.2010. Kymi-Saimaan piirin osastojen kesäretki suuntautuu Käkisalmeen ja Valamoon. Äänekosken osaston 13 jäsenet tekevät kesäretken Särkänniemeen, Kuusanniemi-Voikkaa 85 käy Linnanmäellä ja Valkeakosken osasto 45 Tykkimäessä. Kuusankosken osasto 19 tutustuu puolestaan Suomenlinnaan. Kotkan osasto 17 tekee päiväristeilyn Kotkasta Helsinkiin. Kaukopään osastosta 21 päästään yleisurheiluhuumaan Suomi-Ruotsi-maaottelua seuraamalla. Läheltäkin löytyy ohjelma, kuten kesäjuhlia kesänviettopaikoissa. Kaukopää 21 järjestää lastenleirin, Lauritsalan osasto 44 puolestaan sekä lastenjuhlan että veteraanileirin. Osastot tarjoavat kesällä myös omia jäsenetuja. Pietarsaaren osasto 52:n jäsenet saavat alennusta Power-Park -huvipuiston pääsymaksuista. Jämsänkosken osaston 11 jäsenet puolestaan maksavat Albatrossi ja Heiskanen -esityksestä vain omavastuuhinnan. Eläkeläisille on myös ohjelmaa. Osastoista 13 ja 77 retkeilevät heinäkuussa Tuuriin ja Ähtärin eläinpuistoon. Osaston 19 veteraanijaosto puolestaan käy Heinävedellä luostareiden ja kanavien alueella. Osasto 13:n eläkeläiset ehtivät myös Saarijärven Kivikaudenkylään. Elokuun lopulla on vetouistelukisojen aika. Sellaisia on luvassa ainakin Kyröskosken osastolla 38 Pähkinärannassa. Paperiliiton Kymi-Saimaan vetouistelukilpailut pidetään 22.8. Simpeleenjärvellä. EEVA ELORANTA-JOKELA PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 7 OLISIKO VASTAVALMISTUNEIDEN PROSESSINHOITAJIEN TYÖNÄKYMÄT EIVÄT OLE RUUSUISET, MUTTA VALOA PILKAHTELEE ENEMMÄN KUIN VUOSI SITTEN. ETEENPÄIN TSEMPPAA AJATUS, ETTÄ AMMATTILAISIA TARVITAAN JATKOSSAKIN. TÖITÄ ? nuorelle paperimiehelle? TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: VESA LAITINEN 8 Sami Torvi haaveili pääsystä kesätöihin Kaukaan sellutehtaalle, jossa hän oli työssäoppimisjaksolla. Sellu ei tärpännyt, mutta Torvi pääsi paperitehtaalle päivämieheksi. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 T änä keväänä paperimiehiksi valmistuneilla Niko Nurmisella, 19, Tero Puolakalla, 18, Sami Torvella, 19, ja heidän kurssikavereillaan ovat hieman valoisammat työnäkymät kuin vuosi sitten koulunsa päättäneillä. Kaikki kymmenen Lappeenrannan ammattikoulusta valmistunutta prosessinhoitajaa pääsi omalle alalle kesätöihin – kahdeksan Kaukaan paperitehtaalle ja kaksi sellulle. Vuosi 2009 oli pohjanoteeraus: silloin Kaukas ei palkannut opiskelijoista yhtään kesätyöntekijää. – Suurin osa pojista aloittaa armeijan heinäkuussa, joten kesätyöpesti jää lyhyeksi. Heille merkitsee kuitenkin paljon se, että he saivat kesätyöpaikan työssäoppimisjaksolla, sanoo Etelä-Karjalan ammattiopiston Lappeenrannan toimipisteen lehtori ja työssäoppimisen valvoja Susanna Kankaanranta. Prosessiteollisuuden perustutkinnon opettajat ovat viime vuosina joutuneet tsemppaamaan opiskelijoitaan poikkeuksellisen ponnekkaasti. – Olemme painottaneet, miten tärkeää on, että on joku perustut- kinto. Vaikka ei saisi töitä juuri paperi- ja metsäteollisuudesta, voi työllistyä muualle tai jatkaa opintoja, kertoo osastonjohtaja Päivi Lassila. Kesätöitä, armeijaa, opintoja TULI MIELEEN, ETTÄ SAAKOHAN SITÄ TÖITÄ IKINÄ, MUTTA ONNEKSI OPETTAJAT OVAT JAKSANEET KANNUSTAA. SAMI TORVI Puolakka pääsi työssäoppimisjakson jälkeen kesätöihin Kaukaan paperitehtaalle päällystyskoneelle. Työrupeama jatkuu ainakin syyskuuhun asti. Toukokuun puolessa välissä myös Nurminen ja Torvi saivat tiedon, että kesätyöpaikka Kaukaalta irtosi. Työssäoppimisjaksolla Lappeenrannan vesilaitoksella ollut Nurminen pääsi kesätöihin Kaukaan paperitehtaan hiomoon latojaksi. Torvi oli työssäoppimisjaksolla sellulla ja sai kesäduunin paperitehtaalta päivämiehenä. Heinäkuussa hän aloittaa armeijan. – Olin jo menossa kesätöihin teollisuuspuhdistusfirmaan, mutta pääsinkin Kaukaalle. Hyvältähän se tuntuu, Torvi miettii. Onko pojilla suunnitelmaa B, jos paperiteollisuuden tilanne ei kohene, ja alan työt kutistuvat kesätöiden kärkkymiseksi? Jos Kaukas ei tärppää, Torvi palaa armeijan jälkeen ehkä koulunpenkille – mielessä on käynyt pelastusopisto. Puolakka menee tam- mikuussa armeijaan, jonka jälkeen hän hakee töitä tai sitten jatkaa opintoja ehkä rakennusalalla. Nurmiselle saavat opiskelut riittää, hän uskoo töitä löytyvän jostakin. – Ammattikouluun tullessa työasiat olivat vielä hyvin kaukaisia. Työllistymistä tuli mietittyä vakavammin vasta toisena opiskeluvuonna, kun huonot uutiset alalta jatkuivat. Tuli mieleen, että saakohan sitä töitä ikinä, mutta onneksi opettajat ovat jaksaneet kannustaa, Sami Torvi kertoo. Vain työt vetävät alalle Paperialan houkuttavuus alkoi Etelä-Karjalassa hiipua vuonna 2006, kun Kaukaalla irtisanottiin tehtaan historian ensimmäisten yt-neuvottelujen jälkeen satoja työntekijöitä. Isku näkyi opiskelijamäärissä seuraavana syksynä Nurmisen, Puolakan ja Torven aloittaessa opintonsa. Prosessiteollisuuden perustutkinnossa on Lappeenrannassa 18 aloituspaikkaa. Aiemmin ensisijaisia hakijoita oli tuplasti enemmän. Syksystä 2007 lähtien ei tunkua ole ollut. – Syksyllä 2007 aloittaneesta 18:sta kahdeksan on tippunut matkan varrella pois, kun motivaatiota ei ole riittänyt. Sekin kertoo jotakin: aiemmin kaikki aloittaneet myös veivät opintonsa loppuun, Kankaanranta miettii. Lassila huomauttaa, että alan houkuttavuutta ei voi lisätä vippaskonstein. – Prosessiteollisuuden perustutkinto alkaa vetää opiskelijoita heti, kun tehtaat alkavat vetää. Yhteistyökumppanimme korostavat koko ajan, että eläköitymisen myötä uusia tekijöitä tarvitaan. Haluamme uskoa siihen, että jokaisesta vuosikurssista ainakin muutama opiskelija jää paperialalle. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 9 Koulunpenkiltä töihin, teoriasta käytäntöön • Lappeenrannan ammattikoulussa opiskelevat prosessinhoitajat perehtyvät työelämään kahdella kymmenen viikon pituisella työssäoppimisjaksolla. Ensimmäinen on toisen vuoden syksyllä ja toinen kolmannen vuoden keväällä. – Työssäoppimista voisi olla enemmän, sillä työtä tekemällä oppii paremmin kuin koulunpenkillä. Opintoihin tuli nyt pitkä pätkä ilman alan töitä, koska emme päässeet Kaukaalle edes kesätöihin viime vuonna, Sami Torvi huomauttaa. Sami Torvelle, Niko Nurmiselle ja Tero Puolakalle työnteko on maistunut, kuten alan opiskelijoille yleensäkin. Työpaik- • ”Vakituisissa töissä nolla prosenttia” 10 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 kaohjaajat ovat olleet rentoja tyyppejä ja meininki mukavaa. Heillä ei ole myöskään ollut vaikeuksia yhdistää koulussa opittua teoriaa työn käytäntöihin. Tämä yhteys ei kuitenkaan aina suju niin hyvin kuin mahdollista. – Työssäoppimisjakson arviointikeskustelussa kysyn aina pojilta, oliko koulun opettamasta teoriatiedosta mitään hyötyä. Vastaus kuuluu yleensä ”ei”, kertoo Susanna Kankaanranta. – Teorian ja käytännön yhdistäminen lienee ikuisuusongelma alalla kuin alalla. Opettaja ei saisi olla vieraantunut käytännöstä, eikä työpaikkaohjaaja teoriasta. Omalta osaltani ajattelen, että minun pitäisi päästä tehtaalle ainakin kerran vuodessa seuraamaan, mitä siellä tapahtuu. Tekniikka tällä alalla kehittyy hurjalla vauhdilla, automaatio-, mittaus- ja säätötekniikkaa opettava Kankaanranta sanoo. Kankaanranta käy säännöllisesti opiskelijoiden kanssa tehtaalla tutustumassa eri laitteisiin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Tutustumiskäynnit ison ryhmän kanssa eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia opetustilanteita. Kaukaan tehtailla opiskelijoiden kanssa työskentelevät työpaikkaohjaajat, jotka ovat saaneet koulutusta tehtäväänsä. Hyvältä työpaikkaohjaajalta vaaditaan Kankaanrannan mukaan ammattitaidon lisäksi sitä, että hän tulee nuorten kanssa toimeen ja antaa kannustavaa palautetta. Nuoria ammattilaisia tarvitaan • ? – Nuorten paperimiesten tilanne on surkea Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Voin rehellisesti väittää, että 95 prosenttia viiden vuoden sisällä valmistuneista ei ole päässyt alan töihin, sanoo nuori mies, joka valmistui prosessinhoitajaksi Lappeenrannassa keväällä 2008. Sen kesän hän oli töissä Kaukaalla ja meni sitten armeijaan. Viime talvena hän teki töitä vanhempiensa maatilalla ja putsasi lumia katoilta vuokratyöfirmassa. Tänä kesänä hän pääsi taas Kaukaan paperitehtaalle prosessihenkilöksi. – Minun vuosikurssistani valmistui 16 prosessinhoitajaa. Vakituisissa alan töissä on nolla prosenttia. Osa on jatkanut opintoja, osa työllistynyt muualle. Loput tekevät talvet muita hommia ja kärkkyvät kesätöitä tehtaasta. Kaikki näytti vielä hyvältä, kun mies aloitti opintonsa vuonna 2005. – Seuraavana vuonna kupla puhkesi, kun Voikkaan tehdas suljettiin. Totta kai sellainen näkyy opiskelijamäärissä: kuka nyt haluaa kouluttautua työttömäksi? Nuori mies on ratkaisunsa tehnyt. Hän haki tässä kuussa opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Tarkoituksena on valmistua insinööriksi. Niko Nurminen oli opintojensa viimeisellä työssäoppimisjaksolla Lappeenrannan vesilaitoksella. Kesätyöpaikka irtosi Kaukaan paperitehtaan hiomosta. Työministeri Anni Sinnemäki kannustaa nuoria ammattilaisia pysymään ajan hermolla ja päivittämään omaa osaamistaan. Nuorten työllisyys on jo alkanut kohentua pohjalukemista. Nuorten vastavalmistuneiden prosessinhoitajien tilanne mietityttää työministeri Anni Sinnemäkeä. – Kyllähän he valmistuvat alalle, joka on paljon epävarmempi kuin aiemmin, eikä tulevaisuus näytä mitenkään itsestään selvältä. Toisaalta, meillä Suomessa tulee jatkossakin olemaan paperiteollisuutta. Eläkkeelle poistuu väkeä koko ajan, ja uusia tekijöitä tarvitaan tilalle. Sinnemäki korostaa, että ammatillinen koulutus on aina paikallaan ja se tarjoaa perustan oppia myös lisää myöhemmin. Ministeri kannustaa nuoria ammattilaisia pitämään osaamisensa laajana niin, että kykenee vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. – Omassa työssä se tarkoittaa, että työnantajan kanssa palkoista ja työehdoista neuvotellessa on tärkeää vaatia myös koulutusta ja tehtävien kiertoa. Työnantajan kannattaa ilman muuta palkata nuoria tekijöitä, sillä vaikka heiltä puuttuu työkokemusta, kykenevät he omaksumaan uusia asioita nopeasti. – Paperiteollisuus on isojen haasteiden edessä ja joutuu muuntumaan. Muuntuminen onnistuu parhaiten, kun töihin tulee myös sellaisia työntekijöitä, joiden koulutus on tuoretta ja jotka ovat ehkä halukkaampia oppimaan uusia metkuja. Syksyllä pilkottaa valoa nuorten työllistämiseksi. – Jossakin vaiheessa nuorisotyöttömyys kasvoi hurjan voimakkaasti, jopa 60 prosentin vauhdilla. Nyt kasvu on hidastunut kuuteen prosenttiin. Kesällä työttömyyteen tulee tietysti tilapäinen piikki koulujen loppuessa, mutta syksyllä on odotettavissa käänne, Sinnemäki ennakoi. Alle 25-vuotiaita nuoria oli huhtikuun lopussa työttömänä 30 800, mikä on 1 800 enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Työttömyyden hidastunut kasvu näkyy myös kevään luvuissa: vielä maaliskuussa nuoria oli työttömänä 32 500, mikä oli 3 500 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tukitoimilla siltaa taantuman yli Hallitus suuntasi kuluvan vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Eduskunnan hyväksymä paketti sisältää starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea. Lisäbudjetin avulla noin 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimien piiriin. – Totta kai nuorten työllisyystilanne riippuu paljon siitä, onko tarjolla oikeita työpaikkoja eli talouden ja työllisyyden yleisestä kehityksestä. Tällä 77 miljoonalla pyritään luomaan mahdollisuuksia: työkokemusta, se ensimmäinen työpaikka tai kokemuksia yrittäjyydestä. Tavoitteena on rakentaa siltaa taantuman yli, Sinnemäki korostaa. Lisää tukea ei ole toistaiseksi luvassa, vaan kesän ja alkusyksyn aikana on tarkoituksena saada rahat kunnolla käyttöön ja nuoret hyvin palvelluiksi työ- ja elinkeinotoimistoissa. Sdp on esittänyt vaatimuksen, että kaikkien työttömien nuorten pitäisi kolmen kuukauden sisällä saada omaan tilanteeseensa jokin ratkaisu – on se sitten koulutusta, tuettua T YÖNANTAJAN KANSSA PALKOISTA työtä tai työpaikka. SinJA TYÖEHDOISTA NEUVOTELLESSA nemäen mukaan tähän nimenomaan pyritään. ON TÄRKEÄÄ VAATIA MYÖS KOU– Kolmen nuoren kohdalla neljästä se onnistuuLUTUSTA JA TEHTÄVIEN KIERTOA. kin, mutta neljänneksen kohdalla vielä ei. Työministeri Anni Sinnemäki ,, Taantuma on koetellut nuorten työllisyyttä rankalla kädellä. Ministeri Sinnemäki ennustaa nuorten kurjan työllisyystilanteen kohentuvan ensi syksynä. Siihen vaikuttavat sekä yleiset työmarkkinat että jonkin verran myös julkisen vallan toimet PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 11 ELÄMÄ ( Ä) N L A ATUA TEKSTI: TIINA KOMI Näe vaarat -suojaa UNOHDA SUOJALASIT MIELUUMMIN SILMILLE KUIN PÖYDÄLLE. VAIKKA NE EIVÄT AUTTAISI NÄKEMÄÄN PAREMMIN, NÄET ELÄMÄSSÄ PITEMMÄLLE SUOJAAMALLA SILMÄSI. SUOJALASIEN HERÄTTÄMÄT ENNAKKOLUULOT VOIT RAVISTAA ROMUKOPPAAN ETSIMÄLLÄ ITSELLE JA OMAAN TYÖHÖN SOPIVIMMAN SILMIENSUOJAIMEN. 12 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 V silmäsi ierailijalle ojennetaan Mondi Lohjan portilla suojalasit. Niiden käyttö tuli viime vuoden lopulla pakolliseksi tehdasalueella toimisto- ja valvontatiloja lukuun ottamatta. Varotoimiin ryhdyttiin muutaman viime syksynä sattuneen läheltä piti tilanteen jälkeen. – Aina, kun jollain Mondin tehtaalla sattuu tapaturma, se tutkitaan perusteellisesti, selvitetään korjaavat toimenpiteet ja tiedotetaan muille yksiköille. Nämä on tehtävä kahden viikon sisällä. Näin pyritään varmistamaan, ettei tapaus toistu, kertovat Mondi Lohjan työsuojeluvaltuutettu Juri Toivonen ja varavaltuutettu Tomi Järvinen. Viime syksynä Mondi Lohjan paperitehtaalla sattui peräkkäin kolme tapausta, jotka vakuuttivat johdon suojalasien tarpeellisuudesta. Ensimmäisessä tapaturmassa työntekijä sai ponnekaasua silmäänsä laittaessaan tyhjiä maalipurkkeja laatikkoon. Kaasu aiheutti vasemman silmän ärtymisen, muttei onneksi pahempaa vauriota. Laborantti teki paperintestausta, jossa näytettä käsitellään veitsellä. Veitsen terä katkesi, ja katkennut osa lensi suoraan silmään. Onneksi hänellä oli omat silmälasit, jotka suojasivat silmiä Toiseen linssiin tuli särö. Kolmas vaaratilanne sattui, kun vedenpuhdistuslaitteen patruuna räjähti rikki. Patruuna oli täynnä pienenpientä hartsimassaa. Onneksi ketään ei ollut lähellä, sillä silmiin osuessaan räjähtänyt patruuna olisi aiheuttanut varmasti vahinkoa. Suosituksesta viralliseksi ohjeeksi Suojalasien käyttö on ollut Lohja Mondissa joulukuusta lähtien pakollista. Toivosen ja Järvisen mukaan työntekijät ovat oppineet nopeasti niiden käytön, mutta esimerkiksi tehdasalueelle saapuvien kuorma- ja rekka-autojen kuljettajille käytäntö on ollut vieras, ja heille on jouduttu huomauttamaan suojalasien käytöstä. Alkuvaiheessa lasien käytössä joustettiin, jotta kaikille työntekijöille ehdittiin räätälöidä sopivat lasit, joita valmistetaan myös silmälasien vahvuuksilla. Toivosella ja Järvisellä on molemmilla sekä kirkkaat että tummennut lasit. He käyttävät tummia laseja ulkona auringossa koneita ajaessaan. Kirkkaita laseja he käyttävät tuotannon puolella. – Suojalasien pakollinen käyttö on hyvä asia. Lasit eivät pääse unohtumaan mihin- SUOJAINTYYPIT ■ ■ ■ Sankamallinen silmiensuojain Naamiomallinen silmiensuojain Kasvojensuojain: visiiri, hitsausmaski ja huppusuojain kään, kun niitä on käytettävä myös ulkona, Toivonen sanoo. Suojalasit suojaavat silmiä esimerkiksi silloin, kun koneita pestään painepesurilla. Aiemmin suojalaseja ei juurikaan tässä hommassa käytetty. Toivonen esittelee sellupaaleja, jotka ovat kiinni metallilangalla, joka katkaistaan metallipihdeillä. Kireälle vedetyt langat ovat teräviä ja voivat singahtaa katkaisuvaiheessa silmille. Niitä käsitellessä kasvot suojataan visiirillä. Kemikaaleja käsiteltäessä kasvot on suojattu aiemminkin visiirillä. – Tämä oli kuitenkin ennen vain suositus, nyt se on virallinen ohje. KUVA: TIINA KOMI Juri Toivonen suojaa kasvonsa visiirillä leikatessaan teräviä metallilankoja. Sopivaa suojaa silmillesi • Ehkäise ikävät silmävammat ennalta. Silmien ja kasvojen suojaimet suojaavat monelta vaaratekijältä. Suojausta tarvitaan lentäviltä kappaleilta, kipinöiltä, metalli- ja puupölyltä, nesteroiskeilta, kaasuilta, liuottimilta höyryiltä ja optiselta säteilyltä. Yleisin silmätapaturma aiheutuu silmään lentävästä roskasta, kipinästä, puu- tai metallisirusta. Tehdasympäristössä riskit lisääntyvät. Sopivien suojalasien valinta lähtee riskikartoituksesta ja sen arvioimisesta, millaista suojaa tarvitaan Ensimmäinen ja tärkein tapa vähentää riskejä on poistaa vaaran aiheuttaja. Jos tämä ei onnistu, riskiä voi vähentää henkilökohtaisten suojainten käytöllä, mikä on yleensä myös edullisin tapa. Silmiensuojainten valinnassa on otettava huomioon näkemisen vaatimukset, esimerkiksi työpisteen valaistus, näkökentän riittävyys ja näönkorjauksen tarve. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun suojaimia käytetään koko työpäivän ajan. Suojalasien on tarvittaessa oltava yhteensopivat muiden henkilökohtaisten suojainten kanssa. Niiden käyttöä on myös valvottava, ja käytön laiminlyönnin seurauksista on oltava selvät säännöt. – Usein jo sangalliset suojalasit riittävät suojelemaan silmiä vahingoilta, kunhan niissä on sivusuojat, sanoo laboratorioinsinööri Patrick von Nandelstadh Työterveyslaitokselta. Suojalasit silmälasien vahvuuksilla Tiettyjä suojalaseja voidaan käyttää tavallisten, hiotusta lasista valmistettujen silmälasien päällä. Työterveyslaitos suosittelee kuitenkin käyttämään sellaisia suojalaseja, joiden linssit on val- mistettu omien silmälasien vahvuuksilla. Silmälasien päälle tulevat suojalasit eivät istu niin tiukasti ja niin lähellä kasvoja kuin pitäisi, vaikka nekin täyttävät perusvaatimukset. – Suojalasien on oltava mukavat ja helppo käyttää. On tärkeää kokeilla eri malleja ja etsiä rauhassa sellaista, joka istuu päähän parhaiten. Suojalaseja on sekä kirkkaita että tummennettuja. Työhön sopivia aurinkolaseja valittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että niiden kanssa voi työskennellä sekä ulkona että sisällä Lasien on oltava sellaiset, että ne päässä pystyy tunnistamaan liikenne- ja varoitusvalot sekä värit. Aurinkolasien on suojattava myös sivulta tulevalta häikäisyltä. Von Nandelstadh ilahtui kuullessaan, että esimerkiksi Mondin paperitehtailla on suojalasipakko. Hän arvelee, ettei kaikkien työntekijöiden ole helppo sopeutua suojainten käyttöön, mutta he ovat tyytyväisiä totuttuaan siihen. – Suojainten käyttö on tehokas tapa vähentää silmätapaturmien riskiä. Omista henkilökohtaisista suojalaseista pidetään yleensä myös parempaa huolta kuin lainalaseista. Suojalasit on puhdistettava valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Linssit naarmuuntuvat helposti, jos niitä pyyhkii hihaan tai talouspaperiin. Suojalasien käyttöikä pitenee, jos niitä säilytetään erillisessä kotelossa, eikä kuljetella irrallisina työkalupakissa tai takintaskussa.. Tapaturmia sattuu myös vapaaajalla, joten muistathan suojata silmäsi myös vapaalla. Käytä kodin remonttitöissä ja harrastuksissa kunnollisia CE-merkittyjä suojalaseja. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 13 YHÄ TUHAT HIIHTOKILOMETRIÄ TALVESSA, AIKOINAAN VIISI MARATONIA JA MYÖS VUOROKAUSI MOOTTORIPYÖRÄN SELÄSSÄ YHTEEN MENOON. ELÄMÄNTAPAURHEILIJA JA PÄÄLUOTTAMUSMIES VEIJO RUOTSALAINEN PIETARSAARESTA ON PANNUT ITSENSÄ LIKOON LIIKKUMALLA OMIN TAI MOOTTORIVOIMIN VAPAA-AJALLAAN AHKERASTI. Urheilu TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: KARI VÄISÄNEN 14 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 arinkymmenen tuhannen asukkaan Pietarsaaren suurin työnantaja on UPM:n sellu- ja paperitehdas. Wisaforestin ja voimalaitoksen Alholmenskraftin pääluottamusmiehenä toimii viidettä vuotta Veijo Ruotsalainen. Urheilu on ollut Ruotsalaiselle aina tärkeä osa elämää. Ammattiyhdistystoiminnalle ei sen takia alkujaan tuntunut aikaa olevan. Veijo oli aloittanut Schaumanilla sähköasentajana vuonna 1973. Sähkömiehet olivat tuolloin vielä järjestäytyneet Sähköliittoon. – Paperiliittoon liittyneille piti saada luottamusmies. Harrastin tuolloin aktiivisesti urheilua ja tuntui, että sille piti jäädä aikaa. Suostuin kuitenkin tehtävään, kun sanoivat, että riittää, jos yhdeksi kaudeksi ryhdyn, Ruotsalainen selittää. Urheilu on säilynyt elämäntapana, vaikka ura luottamusmiehenä on jatkunut siitä saakka ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2006. Työnantajan nimikin on vuosien varrella vaihtunut. Schauman fuusioitui Kym- ,, – KUN VENE IRTOAA LAITURISTA, ASIAT JÄÄVÄT SIIHEN. MÖKILLÄ AJATUS SAA LEVÄTÄ TAKKATULTA JA JÄRVEÄ TUIJOTELLESSA. meneen vuonna 1988. Kun Kymmene ja Yhtyneet Paperitehtaat vuonna 1996 liittyivät yhteen, syntyi UPM-Kymmene Oyj. Talven hiihdosta kuntoa kesään Peräänantamattomuutta, tavoitteellisuutta ja itsensä voittamista tarvitaan paitsi urheilussa ja myös työelämän haasteissa. Veijo Ruotsalainen aloitti urheilun jääkiekosta, jatkoi hiihtoon ja suunnistukseen. Näissä lajeissa hän myös kilpaili ikämiestasolla. Enää ei aika riittäisi. Rasteilla käymiseen Veijo löysi lisähaastetta tunturisuunnistuksesta. 20 kilometrin mittaisista radoista haastavia tekee se, että rastin saattaa erottaa pitkänkin matkan päästä mutta on osattava arvioida, mitä kautta sen luo kannattaa edetä. Tässä rivien välissä ei silti näy häivääkään sa- Yt-neuvottelujen suunta on ikävän tuttu myös Paperiliiton hallinnon näkökulmasta. Toista kautta Paperiliiton hallituksessa istuva Veijo Ruotsalainen sanoo ottaneensa isoja askeleita tehtävään, jossa näkee alan tilannetta laajasti. – Hallitustyössä saa muilta virikkeitä ja miettii, voinko omalla työpaikalla tehdä jotain samansuuntaista. Senkin huomaa, että asioiden eteenpäin vieminen ei aina pysähdykään niiden sisältöön vaan siihen, ketkä ihmiset niitä hoitavat. Tulen ja veden ääreen Vaikka Veijo on aina löytänyt vastapainoa työlle urheilusta, tarjoaa sitä myös elo veden äärellä. Kun moottorivene irtoaa lähellä kotia sijaitsevalta laiturilta, jäävät mielessä pyörivät asi- elämäntapana nasta jääräpäisyys, vaikka sellaiseksi voisi kuvata miestä, joka on tarponut tuntureilla tai juossut maratoneja polvileikkausten välillä ja niiden jälkeen. Veijo Ruotsalaisella on takanaan viisi maratonia ja kaksi polvileikkausta. Elämäntapaurheilijalle krempat ne ovat hidasteita, eivät esteitä. Viime talvena hiihtokelit olivat loistavat ympäri maata, niin myös Pietarsaaressa. Veijon lähin latu kulkee oman pihamaan takana, joten sivakoimaan on helppo lähteä. – Joka talvi pyrin hiihtämään 1000 kilometriä, niin voin kesän sitten ottaa rennommin, hymyilee Veijo. Virikkeiden jakoa Tänä kesänä on viime vuoteen verrattuna hyvä uutinen se, että tehtaan koneet käyvät. Taaksejääneellä vuosikymmenellä uutiset ovat olleet monesti huonoja, sillä Pietarsaaren UPM:llä on käyty kolmet yhteistoimintaneuvottelut. Vuonna 2004 irtisanottuja oli 140, vuonna 2006 heitä oli yli 200. Viime vuonna sanottiin irti 57, joista osa niin sanotusti kovin, ei pehmein keinoin. at rannalle. Mökillä Luodonjärven saaressa voi keskittyä perusasioihin. Niistä on Veijolla vahva näkemys: – On olemassa kaksi elementtiä, joita ihminen kaipaa ja joita haluaa katsella, nimittäin tuli ja vesi. Ruotsalaisen appivanhemmilla oli Luodonjärven saaressa mökki, joka nyt kuuluu tyttären perheelle. Luodonjärvi sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välissä. Tekojärvi muodostettiin merestä pengertämällä 1960-luvun alussa, jotta teollisuudelle ja Pietarsaarelle riittäisi raakavettä. Rakennus on saaressa aivan vedenrajassa, sauna omalla kalliosaarella. Maisemassa ajatus lepää, mutta joutilaiden hetkien jälkeen myös riittää puuhaa yli 40-vuotiaan mökin kunnostustöissä. Takapuoli täyttä rautaa VEIJO RUOTSALAINEN ■ Aloitti sähköasentajana Schaumanilla 1973. ■ Toimi osastonluottamusmiehenä 1991 lähtien, valittiin varapääluottamusmieheksi 1999 ja pääluottamusmieheksi 2006. Ammattiosaston puheenjohtaja vuosina 2003-2005. ■ Paperiliiton liittotoimikuntaan 2005 ja työvaliokuntaan 2006. Valittiin 2009 jatkamaan liittotoimikunnassa eli nykyisessä hallituksessa. ■ Harrastaa urheilua, moottoripyöräilyä ja kesämökkeilyä. Elämäntapaurheilijan kuoren sisältä löytyy myös motoristi, aito ”iron butt” eli rautaperse. Rautaperseajo on moottoripyörällä suoritettava kestävyysajo, jossa ajetaan 24 tunnin aikana vähintään 1000 mailia eli 1600 kilometriä. Matka-ajosuorituksia myöntää IBA eli Iron Butt Association. Suomessa järjestöllä on jäsenenä yli 1400 motoristia. Veijo Ruotsalainen suoritti ajon neljän tutun motoristin kanssa. – Lähtö oli sovittu tehtaan portille yhtenä toukokuisena aamuna kello neljä. Vaikka satoi, kaikki pyörät ilmestyivät paikalle sovittuun aikaan ja niin lähdimme liikkeelle. Ajosuoritus aloitetaan ja päätetään kirjallisella todistajien lausunnolla ja polttoainetankkauksella. Ajon aikana kerätään tankkauskuitit reitin kulmapisteissä, joiden perusteella lasketaan matkan pituus. Kilometrejä kertyi Pietarsaaresta pohjoisen kautta itärajan tuntumaan ja eteläisempiä reittejä takaisin 1730. Moottoripyörällä voi liikkua myös kohtuullisempia etäisyyksiä. – Vaimon kanssa tulee ajettua 3-5 päivän reissuja. Oikeastaan kaikki matkat kotimaassa teemme moottoripyörällä. Perheen kaksi lasta ovat kolmissakymmenissä ja jo omillaan, mutta vanhempien reissuunlähtö ei silti onnistu aivan ilman järjestelyjä. 11-vuotias Nero-koira on vietävä tyttärelle hoitoon ennen kuin moottoripyörä pärähtää käyntiin. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 15 Parisuhteen kuntoa koetellaan arjen keskellä Hymy,halaus ja kiitos! TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KETOLAINEN Pienet huomaavaisuudet pippuroivat parisuhteen makoisaksi, vaikka päivällispöydässä höyryäisi eilinen nakkisoppa. – Kylpyläreissut ja ulkomaanmatkat eivät paikkaa tilannetta, jos suhteesta puuttuu arjen hyvä olo, toteaa perheneuvoja Pekka Puukko Jyväskylän Perheasiain neuvottelukeskuksesta. Parisuhteen perusresepti on yksinkertainen. Jokainen haluaa kuulla, että kumppani kunnioittaa häntä juuri sellaisena kuin hän on. Hyvä liitto rakentuu toisen huomioimiselle ja arvostamiselle. – Hyvää huomenta, kiitos ja anteeksi. Vielä katse puolison silmiin, hymy ja halaus. Näitä voisi kokeilla, eivätkä ne maksa mitään. Turha kiire pois Kesä nostaa mieleen lempeät ajatukset, onhan tiedossa lomaa ja yhteistä aikaa. Painekin voi pukata pintaan, sillä kesällä pitäisi ehtiä tekemään monenlaista. Pitää reissata, olla puolison kanssa ja viedä lapset huvipuistoon. Anoppilassakin pitäisi jossain välissä pyörähtää. – Joissakin perheissä lomaan kohdistuu sellainen toive, että kaikki asiat ja suhteet pitäisi hoitaa kerralla kuntoon. Mutta tarvitseeko elämässä ehtiä niin paljon? Eikö rauhoittuminen ja ympärilleen katseleminen riitä? vinkkaa Pekka Puukko. Kaikkia nähtävyyksiä ei siis tarvitse nähdä eikä kaikkia sukulaisia tarvitse tavata. Keskeneräistä mökkiremppaa voi jatkaa vaikka ensi suvena. Loman ajankäyttöä kannattaa suunnitella perheen kanssa porukalla. – On hyvä tuoda esiin omat toiveet ja kuunnella muiden mielipiteitä. Näin löytyy kompromissi, jossa jokainen joustaa omalta osaltaan. 16 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Etsi yhteistä aikaa Työssään Pekka Puukko on huomannut, että yhteinen mukava harrastus toimii parisuhteen liimana. Kesällä voi aloittaa vaikka yhteisen melomisen tai lavatanssin. – Puolisoiden viettämä yhteinen aika on aina kotiinpäin! Ajankäytön suhteen perheen pikkulapsiaika on haasteellisinta, jossa tukijoukoilla – tuttavilla ja sukulaisilla – on iso merkitys. – Kannattaa käyttää heitä lapsenvahteina, jos se vain on mahdollista. Aina lapsenlikkaa ei löydy. Silloin vanhemmat voivat laittaa ”itsekkäästi” vaikka lastenvideot pyörimään, jotta saavat olla hetken kahden. – Eräs pariskunta kertoi, että he järjestivät lapsille yläkertaan videoillan. Itse he söivät sillä välin alakerrassa kynttiläillallista. Juttele ja kuuntele Puolet parisuhdeneuvontaan hakeutuvista asiakkaista on jo miehiä. – Miehet ovat oppineet keskustelemaan parisuhteen kysymyksistä, sanoo Puukko. Sekä miehet että naiset toivovat pohjimmiltaan samaa: että voisi jakaa ajatuksiaan puolison kanssa. Että olisi joku, joka kuuntelee. – Naiset kokevat tärkeäksi puhumalla selvittää ajatuksiaan. Naiselle on tärkeää kokea, että on miehelleen ykkösihminen. Miehille puhuminen on enemmänkin pyrkimystä ratkaista puheena oleva asia. – Tämän erilaisuuden jos puolisot ymmärtäisivät, oltaisiin jo pitkällä kohtaamisen tiellä. Mies kaipaa naiseltaan tietoa siitä, että hän riittää. – Parasta, mitä nainen voi miehelleen sanoa on, että minusta tuntuu hyvältä kun teit tuon asian juuri tuolla tavalla. aikaa. Lomaan kuuluu myös kahdenkeskinen irtiotto. Pari päivää poissa kotoa onkin heille ruhtinaallinen maksimi. Aivan helposti sekään ei onnistu, sillä lapsenvahdin löytyminen ison katraan kaitsijaksi on kynnyksen takana. – Mitä enemmän on lapsia, sitä vaikeampi on vaivata sukulaisia. Saunassa kahden kesken Rakkaus on vihreä Hakoset ovat olleet yhdessä 17 vuotta. Parisuhteeseen panostaminen on kannattanut. – Ei tätä pyöritystä millään jaksaisi, jos suhteessa olisi ongelmia. Vaikka yhteinen pikkureissu silloin tällöin piristää, arjen pienet teot luovat kuitenkin suhteelle vakaan pohjan. Paljon voi touhuta niin, että lapset ovat menossa mukana. Johanna osoittaa välittämistään JOHANNA JA EERO HAKOSEN YHTEINEN AIKA ALKAA, KUN LAPSET OVAT UNTEN MAILLA. eväillä. un talossa asuu kolvätyö. Vuorotyötä tekevän perhees– Teen melkein joka päivä Eerolle me kouluikäistä sä arjen pyöritys olisi paljon mutkikeväät töihin mukaan. poikaa ja yksi kolkaampaa. Eero sanoo arvostavansa elettä. mevuotias tytär, Vanhempien kahdenkeskinen aika Työkaveritkin ovat asian huomanriittää vanhemmilla löytyy Hakosilla iltayhdeksän ja yöneet. perheen huoltotyöunen välistä. – Itse tekemieni leipien välissä on tä aamusta iltaan. – Laitamme lapset vuoroilloin nukvain makkaraa, mutta Johanna laittaa – Ruoanlaitto, pyykkäys ja lasten harkumaan. Sillä välin toinen meistä lämaina mukaan jotain vihreää, salaattia rastuksiin kuskaaminen ovat toinen työmittää saunan. Lauteilla ehdimme tai muuta. vuoro varsinaisen työpäivän jälkeen, savaihtaa ajatuksia ja kohdata toisemEero harrastaa yllätyksiä puolisolnoo Kaipolan tehtaalla työskentelevä me. leen. Hän ei tuo kukkia syntymäpäilaborantti Johanna Hakonen. Kesä tuo kaivattua väljyyttä elävänä, mutta se voi tapahtua joskus Myös aviomies Eero Hakonen tekee mään. Lomalla Hakosen perhe unohihan tavallisena maanantaina. työtä paperitehtaalla Jämsänkoskella. taa aikataulut ja ottaa rennosti. – Koetan myös usein sanoa vaimol– Onneksi meillä on molemmilla päi– Pyrimme pitämään kesälomat yhtä le, mitä hän minulle merkitsee. K PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 17 PANOSTA TYÖOLOIHIN, VAHVISTA TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISTA, TIIMITYÖTÄ JA ESIMIESTEN KOULUTUSTA. NÄILLÄ KEINOILLA VOIDAAN VAIKUTTAA TYÖHYVINVOINTIIN PAPERITEOLLISUUDESSA, SE ON TUTKITTU JUTTU. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA, KUVA: EIJA VALKONEN Yhteispeli on avattu M uistatko vastanneesi Hyvis-kyselyyn toukokuussa 2008 tai syyskuussa 2009? Ehkä sinua myös haasteltiin aiheesta tarkemmin. Työntekijöiden vastaukset on nyt summattu tutkimuksen avulla, jotta paperiteollisuudessa voitaisiin yhteistuumin kehittää työhyvinvointia ja hallita sairauspoissaoloja. Monella työpaikalla koettiin kyselyiden aikaan tuskan hetkiä alan rakennemuutoksen takia. Saatu aineisto kertoo siis myös alan muutostilanteiden kokemisesta. Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen toivoo, että tutkimus jalkautuisi kaikille paperiteollisuuden työpaikoille. – Rakennemuutoksen vuoksi työ- ■ Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n yhteisestä aloit- teesta vuonna 2008 käynnistetyssä HYVIS-hankkeessa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämisen keinoihin ja sairauspoissaolojen syihin. ■ Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. ■ Hankkeeseen osallistui kahdeksan tuotantolaitosta neljästä eri metsäteollisuuskonsernista: Sappi Kirkniemi, M-realilta Tako ja Kyro Board, Stora Ensolta Anjalankosken ja Imatran tehtaat sekä UPM:ltä Rauma ja Valkeakoski Tervasaari. Metsä Botnia Kaskinen ehti olla mukana ensimmäisessä kyselyssä. kuormaa jakaa entistä pienempi joukko. Jotta nämä ihmiset jaksaisivat ja tekemisen taso säilyisi, työhyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin vaikuttaminen on entistä tärkeämpää, muistuttaa Ahonen. Aloite Hyvis-tutkimuksen tekemiseen tuli Paperiliitolta ja Metsäteollisuus ry:ltä. Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Jari Forssin mukaan hyvillä käytännöillä työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa, kun asia koetaan yhteisesti tärkeäksi. – Löydettyjä hyviä käytäntöjä tulisi soveltaa koko alalle ja hakea kullekin tehtaalle parhaiten sopivat menettelyt. Työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen ja sairauspoissaolojen hallinta on myös merkittävä osa alan kilpailukykyä, sanoo Forss. Hyvis aloitti vuoropuhelun työhyvinvoinnin kehittämisestä ja sairauspoissaolojen hallinnasta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa saatuja tuloksia jaettiin ja pureskeltiin jo matkan varrella, eikä raporttia ole valmistumisensa jälkeenkään tarkoitus haudata. Rahoitus aineiston jatkokäsittelyä varten on jo olemassa. Hankkeessa oli alkujaan mukana kahdeksan paperitehdasta. Yksi tehtaista, Kaskinen, lopetti tutkimuksen kuluessa toimintansa. Millä keinoin liikkeelle? Panostaminen työoloihin, työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, tiimi- 18 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 työtä ja esimiesten koulutus ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin. Myös varhainen välittäminen ja työntekijöiden omaa työkykyä koskevien arvioiden kuunteleminen tukivat tutkimuksen mukaan työhyvinvointia. Työnkierron koettiin lisäävän työn haastavuutta ja vaihtelevuutta sekä tasaavan työkuormaa. – Tehtäväkuvien laajentuessa tarve henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen korostuu, kertoo professori Anneli Leppänen Työterveyslaitoksesta. – Yhä useampi työntekijä koki tarvetta ammatilliseen lisäkoulutukseen. Positiivista on, että osaamisen kehittämiseen paperinvalmistuksessa on olemassa toimivia menetelmiä, joita voidaan käyttää työpaikoilla verraten lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Mikä sairastuttaa? Paperiteollisuudessa on eniten tukija liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaolopäiviä. Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolopäivistä noin 60 prosenttia muodostuu pitkistä, yli 10 päivän poissaoloista. Sen sijaan lyhyitä poissaoloja on lukumääraisesti enemmän. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä ennalta panostamalla työpisteiden ergonomiaan, työ- ja tehtäväkiertoon sekä mahdollisiin työtä helpottaviin apuvälineisiin. Myös ripeä hoitoon pääsy on sairauspoissaolojen hallitsemisen avaintekijöitä. Esimiehet avainasemassa • Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Kari Moilanen ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutetu Taisto Nieminen pelasivat työturvallisuuspäivän teemaan mukaisesti yhteistä peliä, mutta eri maaleihin. Yksilön terveyskäyttäytymiseen liittyvistä seikoista selvimmin yhteydessä sairauspoissaolojen määrään olivat riskirajat ylittävä alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Terveyskäyttäytymistä voitiin puolestaan tukea hyvällä työterveyshuollolla sekä varhaisella puuttumisella. Sappi Finland Kirkniemen tehtaan pihalla on poikkeuksellista ohjelmaa. Siellä harjoitellaan yhteispelejä – työturvallisuudessa ja jalkapallossa. Yhtiön tehtailla vietetään työturvallisuuspäivää kerran vuodessa. Tänä vuonna teema on MM-kilpailujen kunniaksi ”Pelataan yhdessä samaan maaliin”. Yhteispeli työturvallisuusasioissa on tuottanut Kirkniemessä tuloksia. Vielä 1990-luvulla työturvallisuus oli tehtaalla retuperällä, nyt tilanne on Suomen paperitehtaiden parhaasta päästä. Huoli työn tekemisen turvallisuudesta on kuitenkin suuri, sillä takana on työvoiman vähennyksiä. – Viime työhyvinvointibarometrin mukaan 60 prosenttia työntekijöistä huutaa lisäkoulutusta nykyisiin tehtäviin. Siinä tuli työnjohdollekin selväksi, ettei asioita osata. Aiemmin saattoi vielä kaveri auttaa, mutta enää sitä taustatukeakaan ei ole. Myös Hyvis tuo esiin sen, että osaamista tarvitaan, työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen se- littää. Hän toivoo koulutuksen lisäämistä myös esimiehille. Sairauspoissaolot ovat Kirkniemessä vähentyneet 4,7 prosenttiin. Pudotus 9 prosentista on selvä, mutta luku on välillä myös noussut. Lähiesimiehen, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on yksi keino vaikuttaa poissaoloihin ja työhyvinvointiin. Kirkniemellä on esimerkiksi elvytetty pitkien sairauslomien jälkeisiä työhönpaluukeskusteluja. lisää saman kappaleen loppuun: Kirkniemessä ollaan myös kehittämässä pitkien sairauslomien jälkeistä työhönpaluukeskustelumallia saatujen kokemusten perusteella. Niemisen mielestä aika henkii nyt välittämistä ja huolenpitoa terveys- ja turvallisuusasioissa. – Melkein tuntuu, että olisi palattu 70luvulle, kun työkaverilta suorastaan kuuluukin kysyä, miten hän jaksaa, onko työssä jotain mitä voi muuttaa, summaa Nieminen yksinkertaisen työhyvinvointireseptin. Tukea tiimille etenkin muutoksissa Tutkimuksen mukaan työskentely hyvin toimivassa ja yhteistyösuuntautuneessa ryhmässä vähensi sairauspoissaolojen määrää. Poissaoloja voidaan siten vähentää tukemalla työryhmien, esimiesten ja koko työyhteisön hyvää toimintaa. Paperiteollisuudessa suurin osa työstä tehdään tiimeissä tai muissa ryhmissä. Kun työpaikalla tehtiin merkittäviä muutoksia, korostui muutosprosessien hyvä hallinta. Paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin tutkimuksen aikana kokeiltavaksi käytäntö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoituksella enintään kolme päivää. Lisäksi osassa tehtaista kokeiltiin mm. työhönpaluukeskusteluja pitkien sairauspoissaolojen jälkeen ja kolmivuorotyössä lyhyttä vuorojärjestelmää. Kokemukset näistä kokeiluista olivat myönteisiä ja niiden katsottiin parantaneen työntekijöiden jaksamista. Oma ilmoitus 1-3 vuorokauden sairauspoissaoloista tuli pysyväksi säännökseksi huhtikuussa voimaan tulleessa raskaan paperiteollisuuden työehtosopimuksessa. LUE HYVIS-RAPORTTI KOKONAISUUDESSAAN LIITON KOTISIVUILTA WWW.PAPERILIITTO.FI Kun mikään ei riitä • UPM:n Tervasaaren tehtaan työntekijöiden vastaamisaktiivisuus oli kummassakin Hyvis-kyselyssä paras. Kyselyihin vastasi 80 prosenttia paperiliittolaisista työntekijöistä. Ammattiosaston mielestä vastaamalla osoitettiin työntekijöiden halu sitoutua työhyvinvoinnin kehittämiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan. – Koko ammattiosasto oli mukana hankkeessa voimakkaasti, koska sitä pidettiin niin tärkeänä, kertoo osasto 45:n puheenjohtaja Harri Honkala. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies markkinoivat kyselyä aktiivisesti muun työsuojeluorganisaation kanssa. Lisäksi vastaajien kesken arvottiin työnantajan ja ammattiosaston kustantamia lahjakortteja huomattava määrä. Ensimmäisen kyselyn jälkeen UPM ilmoitti sulkevansa sellutehtaan ja 200 henkilöä sanottaisiin irti. Tilanne työhyvinvoinnin kehittämisen suhteen oli haasteellinen, mutta toiseenkin kyselyyn vastattiin aktiivisesti. Sen tuloksia olisi työpaikalla pitänyt pystyä ammattiosaston mielestä erityisesti ruotimaan, sillä ilmapiiri oli kiristynyt. Tammi-helmikuussa ristiriitatilanteet Tervasaaressa kärjistyivät mielenilmaukseen saakka. Ratkaisua päätettiin etsiä työnantajan ja työntekijöiden yhteisesti sopiman ulkopuolisen konsultin avulla. Työnantajan haluttomuus kertoa ja käsitellä tuloksia aiheutti uuden kolauksen työntekijöiden luottamukselle. Heistä tuntui, että neuvotteluhalukkuuteen vastattiin enää vain sanelemalla. Tervasaaren Hyvis-tukiryhmässä on muun muassa ideoitu tilaisuuksien järjestämistä yhteishengen kehittämiseksi ja todettu kiusaamisen työpaikalla vähentyneen. Työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtosen mielestä vuoropuhelua ja yhteisöllisyyttä olisi tarvittu nimenomaan muutostilanteissa. Lehtonen ja Honkala toivovat panostusta erityisesti esimieskoulutukseen ja johtamistapoihin.Työntekijöiden sitoutumishalua he eivät epäile. – Eivätkö siitä kerro sairauspoissaolojen vähentyminen ja se, että tehdään hyvää tulosta? Lehtonen kysyy. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 19 TAMMERKOSKEN PARTAALLA VALMISTETAAN LAATUA TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: ARI KORKALA KARTONKIA kerroksista PARASTA A-RYHMÄÄ, EIKÄ YHTÄÄN VÄHEMPÄÄ. LAADUSTA JA OSAAMISESTA EI TAMPEREEN TAKOLLA TINGITÄ. TOUKOKUUSSA 145 VUOTTA TÄYTTÄNYT TEHDAS VALMISTAA KARTONKIA, JOHON MAAILMALLA PAKATAAN LUKSUSTUPAKOITA. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: ARI KORKALA R ekkaliikenne Tampereen Laukontorin kulmalla tuo tullessaan ja vie mennessään. M-realin Takon tehdas sijaitsee kaupungin keskustassa, eikä varastotilaa juuri ole. Enimmäkseen Metsäliitto konsernin omilta tehtailta tulevat massapaalit puretaan kyydistä ja tilalle lastataan valmista kartonkia. Tuotteet kuljetetaan muutaman kilometrin päähän Viinikkaan, mistä ne lähtevät rautateitse vientiin. Takolla taidolla tehdyllä kartongilla on kysyntää yhtä varmasti kuin Aasian kasvavilla markkinoilla myydään koviin askeihin pakattua merkkitupakkaa. Se tarkoittaa, että 170 työntekijän lisäksi Takolla riittää tänä vuonna töitä myös 40 kesätyöntekijälle. – Viime keväästä lähtien on ajettu täysillä, sanoo tehtaan pääluottamusmies Jari Heikkilä. Lomautusvaroituksia Takollakin viime vuonna jaettiin, mutta lähes kaikki jäivät toteutumatta. Vähemmän tekee enemmän Vinovalopöydälle saa neljä erilaista valaistusta. Mika Heikkilä etsii kartongista virheitä. 20 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Kartonkia valmistetaan neitseellisestä kuidusta. Jari Heikkilän mukaan Tako on sen valmistamisessa markkinoilla laatujohtaja. Kun laatuun on panostettu, on tuotteella kysyntää ja töitäkin riittää. Heikkilän aloittaessa Takolla 1973 tehtaalla oli noin 800 työntekijää ja vuosituotanto kolmelta koneelta alle 100 000 tonnia. Jäljellä on enää alle neljännes tuon ajan työntekijämäärästä. Kahdella koneella tuotetaan nyt yli kaksinPA P E R I L I I T TO 5 / 2010 21 Pääluottamusmies Jari Heikkilä kulkee kartonkikone kolmoselta kerrosta alemmas pituusleikkurille. kertainen määrä kartonkia. Yhteistoimintaneuvotteluja vähennyksistä käytiin viimeksi vuonna 2007, kun kartonkikone 2 pysäytettiin. Silloin sanottiin irti 126 työntekijää, joista noin 70 oli kovia irtisanomisia. Samassa yhteydessä muun muassa siivous siirtyi ulkopuoliselle yrittäjälle. työkokeiluilla on yritetty ajoissa löytää tehtäviä, jotta vaivoja ei syntyisi tai jotta vaivat saataisiin hallintaan. Takolla on myös ollut jo ennen tämänkeväistä uutta työehtosopimusta paikallinen sopimus vaihtoehtoisesta työstä. Silmätikku keskustassa Kesä töissä Kun Tammerkoskeen ja kaupungin keskustaan rajoittuvalla tontilla tilaa on vähän, on tehdas käyttänyt hyväkseen kerrosrakentamista. Kartonkikone 3:n pää ulottuu lähelle ulkoseinää, joten tampuurin vaihto on pitänyt mitoittaa juuri sopivasti. Tampuuri lasketaan koneen sivulta näytteidenoton jälkeen kerros alemmas pituusleikkurille. Muu teollisuus kosken varrelta on kadonnut, punatiiliset rakennukset ovat nyt muussa käytössä. Ainoa tehdas onkin sitten silmätikku. Se ei saisi haista, jättää päästöjä, saati tuottaa melua. – Silmän alla tässä ollaan. Siksi esimerkiksi ympäristövaikutukset on otettu korostetusti huomioon, sanoo työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl. Energialähteenä tehtaalla on käytetty maakaasua jo 1980-luvulta lähtien. Omaa puhdistamoa tehtaalla ei ole, vaan jätevesien puhdistus ostetaan Tampereen kaupungilta. Silmätikuksi joutumisesta on hyötyä, jos ajatellaan vaikka työturvallisuutta. Tapaturmataajuus on kolmessa vuodessa vähentynyt selvästi. Syitä on monia. – Tehtaalla on esimerkiksi panostettu henkilökohtaisten suojainten käyttöön. Niiden ansiosta on estetty erityisesti viilto- ja silmätapaturmia, Rosendahl selittää. Palkallisten sairauslomien määrä on Takolla niinkin alhainen kuin 3,4 prosenttia. Sairauslomien kokonaisprosentti, jossa ovat mukana myös pitemmät sairauslomat ja johon on laskettu mukaan sekä työntekijät että toimihenkilöt, on 6,3. Takolla työhyvinvointiin on voitu vaikuttaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota työperäisiin vaivoihin. Työpisteen vaihdoilla ja Kesätyöntekijä Jari Lantela piti ruokatauon pituusleikkurin valvomossa. 22 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahlin mukaan työturvallisuus on parantunut Takolla selvästi viime vuosina. Massan valvomon monitoreista voi seurata kuljetusliikennettä tehtaan pihalla. Siitä näkyy myös elämää portin takana Laukontorilla. Aurinkoinen sää on saanut ihmiset liikkeelle laivarannan varteen. Matka mustamakkarakioskille ei olisi pitkä, mutta harva takolainen ehtii enää lounastaa torilla. Omia eväitä pituusleikkurin valvomossa haukkaa Jari Lantela. Neljättä kesää Takolla työskentelevä Lantela opiskelee tuotantotaloutta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pituusleikkurin tiimissä tulee tutuksi teollisuuden tuotantoprosessi. Toiveena on myöhemmin saada työkokemusta myös taloushallinnon puolelta. Kesätyö tukee Lantelan mielestä omaa tulevaisuutta. – Jos päädyn aikanaan johtotehtäviin ja talouspuolelle, on hyvä ymmärtää myös prosessia, hän perustelee. Toisella kesätyöntekijällä Asko Hakasella on takanaan 20 vuotta töitä Takolla. Vuonna 2007 irtisanottu Hakanen on palannut nyt töihin kolmanneksi kesäksi. – Talvet työttömänä, kesät töissä, kiteyttää Hakanen työrytminsä. Kesätyö on alkanut vasta eilen, mutta massaosaston töihin Hakanen tarttuu rutiinilla. Prosessinhoitaja Lassi Laankoski tekee vuorotteluvapaan sijaisuutta pituusleikkurin tiimissä. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 23 KEINOJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN JA SAIRAUSPOISSALOJEN HALLINTAAN TAKOLLA ON MIETITTY MYÖS OSANA HYVIS-HANKETTA. HANKKEESSA OLI MUKANA KAHDEKSAN PAPERITEHDASTA, PAPERILIITTO, METSÄTEOLLISUUS RY JA TYÖTERVEYSLAITOS. PROJEKTIN TULOKSISTA VOIT LUKEA TARKEMMIN TÄMÄN LEHDEN SIVULTA 18. Laatua takaamassa Sylinterimies Mika Heikkilä irrottaa valmiista kartonkirullasta näytteet kahteen suuntaan. Pystysuuntaisista leikataan arkit, jotka lähtevät laboratorioon, pitkittäiset tutkitaan vinovalopöydällä. Lisäksi kiedotaan näyterulla automaatin analyysia varten. Heikkilä näkee valopöydällä neljän eri valaistuksen avulla, jos kartonkiin on jäänyt vesitippoja, viiruja tai likaa, jos kartongista puuttuu maalia, siihen on tullut viiltoja tai päällystyksessä on mikä tahansa virhe, jonka takia kartonkierä osittain tai kokonaan hylätään. Ja mieluummin hylätään varmuuden vuoksi, jotta asiakas voi olla tuotteeseen tyytyväinen. Laaduntarkkailuun kuuluu myös painoväritesti. Mika Heikkilän silmät ovat 20 vuoden työkokemuksella harjaantuneet havaitsemaan, toimiiko kartongille sivelty väri kuten pitääkin. Laboratorion kehitysosastolla laboratorionhoitaja Terhi Kopranen syöttää rullalla saapuneen näytteen PaperLab-automaattiin. Arkit hän tutkii silmämääräisesti valoa vasten. Osalle näytteistä tehdään käsinmittaus. Sauna palauttaa Aurinko porottaa lastauspihalla, mutta avoimista ovista karkaa ulos vielä lämpimämpää ilmaa. Kartonkikone ykkösen märässä päässä on paikoin asteita kuten miedossa löylyssä. Valvomo on siihen verrattuna viileäkaappi. Ilmastointi ei ainoastaan lisää työviihtyvyyttä: se estää tiekoneita kuumenemasta, jotta ne eivät ala temppuilla. Mikä auttaa siihen, etteivät valvomon työntekijät ala hikipäissään temppuilla eli mikä virkistää päivän aikana? – Odotus, että työpäivän päätteeksi pääsee saunaan, heittää tuotannon prosessinhoitaja Jorma Koivumaa. Kartonkiarkkien virheitä tutkitaan silmämääräisesti myös laboratorion puolella. Terhi Kopranen näkee valoa vasten, jos pinnassa on virheitä. 24 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Asko Hakasella on massaosaston kesätyöntekijäksi pitkä kokemus Takolta. Ei ole vieressä istuvalla Marko Myllymaallakaan pätevämpiä niksejä. Parikymmentä vuotta tehtaalla on opettanut tekemään töitä kuumissakin oltavissa. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Takon iltavuorolaisia saattoi piristää tehtaan sijainti konserttipaikan kupeessa: suvannon toisella puolella Ratinan Stadionilla esiintyi heviyhtye ACDC. Ei ihme, jos musiikki kuului hetkittäin yli työn äänien, sillä vesistöt kantoivat kumun pitemmällekin jopa kilometrien päähän. Työnkierto virkistää Vaikka kuluttavaan vuorotyöhön olisi alun perin lähtenyt rahan takia, työssä vuodesta toiseen jaksamisessa auttaa hyvä tiimi ja työilmapiiri. – Tako on hyvä työpaikka, ihmisethän sen tekevät. Sillä on suuri merkitys, kun vuorotyö ja sen sovittaminen muuhun elämään rassaa ja stressaa, sanoo kartonkikone ykkösellä ja sen jälkikäsittelyssä työskentelevä Janne Ylimäki. Myös työn vaihtelevuus lisää mielekkyyttä. Takolla otettiin työnkierto kokeiluun 1990-luvun lopulla. Pääluottamusmies Jari Heikkilä kertoo, että ennakkoluuloista huolimatta kokeilu onnistui eikä vanhaan haluttu palata. – Sairauspoissaolot vähenivät, samoin ylitöiden tekeminen, vahvistaa työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl. Janne Ylimäen tie kävi Takolle vuonna 1998 kesätöiden kautta. Teknillisen opiston jälkeen hän pääsi opiskelemaan Teknilliseen yliopistoon, mutta monestakin syystä työelämä veti pitemmän korren. Nykyisin hän työskentelee vuoropäivin koneella ja jälkikäsittelyssä. – Vaihtelua on sopivasti, työ on riittävän fyysistä ja oma-aloitteista, Ylimäki kuvailee. Yliopistopaikan Ylimäki on pitänyt kaiken varalta, vaikkei näköpiirissä olekaan töiden loppuminen. Hyvästä työpaikasta ei luopuisi myöskään Mika Heikkilä: – Tämä on maailman paras työpaikka, kun vaan saa olla täällä töissä. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 25 SieviAir Focus 1 S1 43-52516-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 1 XL S1 49-52516-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Focus 2 S1 43-52518-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 2 XL S1 49-52518-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 1 S1 43-52702-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 1 XL S1 49-52702-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton Ilmavat, mukavat, metallittomat turvajalkineet Sievin Metallittomat turvajalkinemallit edustavat uusinta turvajalkineteknologiaa. Esimerkiksi täysin metallittomat Sievi ZONE ja Sievi ELIXIR ovat turvajalkineet, joissa on kaikki turvaominaisuudet; naulaanastumis- ja varvassuoja sekä elastinen pohjarakenne. Sievin Metallittomissa SieviAir® Focus -malleissa yhdistyy komposiittivarvassuoja tavallista leveämpään lestiin – saat jaloillesi turvallisuuden lisäksi uskomattoman työmukavuuden! Sievi 2010 -mallistosta löydät myös muita metallittomia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja työolosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme www.sievi.com Sievi Zone S3 43-52140-562-09M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52140-563-09M 39-47 EN ISO 20345: S3 SieviAir Galaxy 2 S1 43-52704-182-31M 36-38 EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 2 XL S1 49-52704-183-33M 39-47 EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi Elixir XL S3 49-52752-503-33M 39-47 EN ISO 20345: S3 Metalliton Sievi Elixir High XL S3 49-52754-503-33M 39-47 EN ISO 20345: S3 Metalliton www.sievi.com Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Puh. (08) 488 11, Fax (08) 488 1200 [email protected], www.sievi.com MAAILMAN PAPERI A JATTELEMISEN AIHETTA JUHANI ARTTO HARMAA TALOUS Harmaa talous on helppo tuomita, mutta kukapa ei joskus maksaisi pikku palveluksesta mieluummin pari kymppiä suoraan kukkarosta, kuin jäisi odottamaan tilaisuutta antaa vastapalvelus. Tekeekö tilaisuus varkaan? RUOTSISSA KIISTA LAKON AIHEUTTAMIEN MENETYSTEN KORVAAMISESTA JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMILLE Ruotsissa Stora Enson, Korsnäsin ja Billerudin kolme tehdasta aikoo maksaa järjestäytymättömille työntekijöille täyden palkan huhtikuun yhdeltätoista päivältä, jolloin ammattiliitto Pappersin lakko esti heidän työntekonsa. Pappersissa menettelyä pidetään provokaationa ja päätellään, että se loukkaa järjestäytymisvapautta. ”Katsomme, että työnantaja pyrkii tällä tavoin pitämään työntekijät liiton ulkopuolella”, Pappersin puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg toteaa ay-julkaisu Dagens Arbetessa. Pappersin äskettäisessä liittokokouksessa arveltiin, että palkan maksaminen järjestäytymättömille lakkopäiviltä on kuin sodan julistus ay-liikettä vastaan. Toukokuun lopulla työnantajien Skogsindustrierna-järjestön neuvottelupäällikkö Per Hidensten luonnehti syntynyttä tilanne ”onnettomaksi” ja ilmoitti neuvottelevansa asiasta Pappersin kanssa. Kesäkuun alussa kiistaa alettiin käsitellä paikallisissa neuvotteluissa. Ellei niissä löydy yhteisymmärrystä, edessä lienevät liittotason viralliset neuvottelut ja niiden epäonnistuessa mahdollisesti kiistan vieminen työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Pappersin vaatimus on selkeä. Yhtiöiden on luovuttava suunnitelmastaan maksaa järjestäytymättömille lakkopäiviltä täysi palkka. Työnantajien Hidensten puolestaan selittää, että laki velvoittaa maksamaan palkan lakon aikana työvelvollisiin kuuluneille työntekijöille, vaikka he eivät tuotannon keskeytymisen vuoksi tehneetkään työtä. 28 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 SAKSAN PAPERINJALOSTAJILLE NIUKAT PALKANKOROTUKSET Saksassa 100 000 paperinjalostajan palkkoja korotetaan yhteensä 4,1 prosenttia uudella sopimuskaudella, joka päättyy elokuun lopussa 2012. Korotukset toteutetaan 1. marraskuuta 2010 (1,3 prosenttia), 1. toukokuuta 2011 (1,5) ja 1. maaliskuuta 2012 (1,3). Ennen sopimuksen syntyä ammattiliitto ver.di pehmensi työnantajien asenteita seitsemässä osavaltiossa järjestetyillä lakoilla. Neuvottelujen alkuvaiheessa työnantajat tarjosivat ensimmäiselle sopimusvuodelle pientä kertaerää ja toiselle vuodelle 1,6 prosentin nousua palkkoihin. Lisäksi työnantajat vaativat määräystä, jonka mukaan liittotasolla sovituista palkoista voitaisiin tinkiä paikallisissa neuvotteluissa. Yli 2 miljoonan jäsenen monialaliitto ver.di tavoitteli alun perin 4,5 prosentin parannusta palkkoihin. YHTIÖT JA YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT YHTEISTYÖSSÄ KANADASSA Kanadassa 21 metsäteollisuusyhtiötä ja 9 ympäristöjärjestöä ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on lisätä metsäluonnon suojelua. Ajankohtaista on muun muassa hirvensukuisen karibun suojelualueiden kehittely. Paperi- ja sellutyöläisiä organisoiva ammattiliitto CEP pitää sopimusta myönteisenä askeleena. Liiton puheenjohtajan Dave Colesin mukaan sopimus edustaa toivon kipinää kovia kokeneelle metsäteollisuudelle. Hän odottaa, että yhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen yhteistyö ajan mittaan vahvistaa Kanadan metsäteollisuuden asemaa maailmanmarkkinoilla. Hän patistelee maakuntien hallintoja tukemaan sopimusta ja rahoittamaan siihen perustuvaa suunnittelu- ja tutkimustyötä. Olemme uudelleenrakentamassa metsäteollisuutta sen perusteista lähtien, mitä yhtiöt, työläiset ja ympäristönsuojelijat edistävät olemalla valmiita vaikeisiin kompromisseihin, Coles sanoo liiton tiedotteessa. KANADAN ITÄOSIIN 5-VUOTINEN SOPIMUSMALLI Harmittava harmaus PETRI VANHALA Liittosihteeri Kanadassa ammattiliitto CEP:n sellu- ja paperisektori on hyväksynyt AbitibiBowaterin kanssa toukokuussa solmitun sopimuksen malliksi koko itäisen Kanadan metsäteollisuudelle. Alueen metsäteollisuudessa työskentelee noin 4 600 työntekijää. AbitibiBowaterin sopimus on voimassa viisi vuotta. Se sisältää määräyksiä, joilla tuetaan vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan yhtiön rakenteellisia muutoksia uuden nousun mahdollistamiseksi. Muutoksilla tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä. AbitibiBowaterissa ja muissa kriisiyhtiöissä palkkoja alennetaan 10 prosenttia. Taloudellisesti paremmassa asemassa olevissa yhtiöissä palkat jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Neljäntenä sopimusvuonna palkkoja nostetaan 1,0 prosenttia ja viidentenä 1,5 prosenttia. Viime vuosina Kanadan metsäteollisuudessa on menetetty suuri määrä työpaikkoja. ”Sopimusmallin hyväksymisellä pyrimme luomaan alan teollisuudelle oikeudenmukaiset ja tasapainoiset normit”, monialaliitto CEP:n puheenjohtaja Dave Coles perustelee. ”Sopimus antaa työnantajille hengähdystauon palkankorotuksilta. Meidän oli hoidettava osuutemme”, hän toteaa New Brunswick Telegraph-Journalissa. Kesä on tullut ja moni nuori on etsiskellyt kesätöitä. Itse muistan, kun 13-vuotiaana olin harventamassa sokerijuurikkaita. Työ oli raskasta, mutta tilipussi ilahdutti nuoren pojan mieltä. Nyt nuorille ei tahdo kesätyöpaikkaa löytyä. Maassa on 300 000 työtöntä, joten ei ole töitä muillakaan. Kuitenkin harmaa talous kukoistaa, eli jossain sitä työtä tehdään. On arvioitu, että harmaan talouden myötä valtio menettää vuosit- tain noin viisi miljardia euroa. Paljonko sinne Kreikkaan lainattiinkaan, 1,5 miljardia euroa? Suurimmat ongelmat ovat rakennusalalla, jossa harmaa talous on yhä useammin ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa. Tietojeni mukaan harmaa talous on liiketaloudellisesti rakennusalan merkittävin uhka. Vuosittaiset tappiot alalle ovat jopa 350 miljoonaa euroa. Näiden summien saaminen kasaan menojen leikkaamisella ei ole ihan yksinkertainen asia. Julkista taloutta pitää ilman muuta tarkkailla ja tehdä ajoissa tarvittavat leikkaukset, mutta pitää myös panostaa valvontaan, jolla saadaan tuo viisi miljardia valtiolle. Verokeskustelua käyvät poliitikot pohtivat verojen nostoja ja laskuja, mutta tämä iso ongelma jää kuitenkin käsittelemättä. Pelottavinta tässä on se, että ei lama ole yksin syynä tähän tilanteeseen. Eikä kyseessä ole vain lakisääteisten maksujen ja verojen kiertäminen. Kyseessä on rikollinen toiminta, joka jostain syystä hyväksytään. Tai siihen ei ainakaan hallituksen toimesta puututa riittävän tehokkaasti. Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä maa joka täyttää ”veroparatiisin” merkit. Maa tarvitsee investointeja, ei pimeää taloutta. Myös yksityiset ihmiset ovat valmiit teettämään työnsä pimeästi, vaikka muuten moralisoivat rikollista toimintaa. Yhteiskunnan moraalin rappeutumisen ensimmäinen merkki on hyväksyä yhteiskunnan ulkopuolinen talous, harmaa talous. Kesälomien aikana, kun niitä mökkien kattoja korjaillaan, niin vilkaisepas sinne katolle. Onko siellä tavallinen, rehellinen työmies, vai rosvo, joka juuri varastaa meidän yhteistä kassaa? Älä hyväksy harmaata taloutta, sillä se syö työpaikkoja ja yhteistä hyvää. O 55 // 22 00 11 00 PP AA PP EE RR II LL II II TT TT O 29 VA JA RAA O ILM TA L NYT A MU AISE PSI KA KSI AN ! DUPPELIT, SINGELIT JA TRIPPELIT TUNNETUKSI KESÄN HITTIPELISSÄ. Herrasmiesten uluu www.iloku hintaan.fi ,, Keskittymistä ja tarkkuutta, mutta löysin rantein, sanoo lappeenrantalainen Markku Talonpoika kesäisen petankki-pelin filosofiasta. LAPPILAINEN ELÄMYSKYLPYLÄ AVATAAN 2.9.2010! Lumisadetta ja muita luonnonilmiöitä, 17 allasta ja 9 saunaa: uudistettu Kylpylähotelli Levitunturi arpoo elämyskylpylän avajaisten kunniaksi viisi majoituslahjakorttia. Ja kuten aina, kaikki hotellin runsaat palvelut ja aktiviteetit kuuluvat samaan pakettiin! Osallistu kilpailuun osoitteessa www.ilokuuluuhintaan.fi. RAVINTOLAMAAILMA %LiViiMUSIIKKIA A SS E D UO V A A LT I Levitunturissa tanssitaan joka ilta Suomen suosituimpien iskelmätähtien tahtiin. P.S. Tapaat meidät myös Tangomarkkinoilla. 30 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 LASTENMAAILMA LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 www.hotellilevitunturi.fi Liity Kylpylähotelli Levitunturin Facebook -ryhmään! TEKSTI JA KUVAT: KEIJO MARTIKAINEN LEVI SPA BOWLING (avataan syksyllä) Y ksi alkaneen kesän vaivaton, rasittamaton ja mitä mukavin yhdessä olemisen ajanviete on petankki-peli. Ranskassa viime vuosisadan alussa syntynyt herrasmiesten peli on muuttanut Suomeen muiden Euroopan asioiden kanssa. Tiedossa on, että peliä pelataan paperityöläisten keskuudessa paikkakunnasta riippuen hyvinkin aktiivisesti. Esim. Kymi-Saimaan piirin alueella on lähes sata kilpailijaa, joista ainakin kolmasosa on paperityöntekijöitä. Lisänä ovat kesäiltojen perhe- ja kaveripiirien pelit, joiden osanottajamäärää on vaikea arvioida. Petankista on tullut mukava harrastus kaikenikäisille pelaajille. Peli on helppo aloittaa vaikka kaveriporukalla. Aloittaminen vaatii vain pelikuulat, tasaisen sopivan hiekkaisen alustan ja hieman innos- kesäpeli käy myös duunarilta tusta. Muutaman pelin jälkeen oletkin jo täysillä mukana ja pian otat osaa myös kilpailuihin. Petankkia pelataan juuri sitä varten tehdyillä niklatuilla metallikuulilla. Näitä 720 grammaa painavia kuulia yritetään heittää mahdollisimman lähelle maalipalloa eli snadia, joka on aiemmin heitetty maahan, noin 6- 10 metrin päähän. Kilpailuissa vastustajat yrittävät ”töniä” omilla heitoillaan toisen palloja etäämmäksi snadista. Näin tulevat tutuksi pelin tasot ja singelit, duppelit ja trippelit. – Yksinpeluussa eli singelissä heitetään tarkkuutta, jolloin kolmen pallon yhteenlaskettu etäisyyspituus snadista on kilpailijan tulos, kertoo lappeenrantalainen Markku Talonpoika lajin yksityiskohdista. Duppeli on kaksinpelaamista ja trippeli kolmen henkilön joukkue. Eläkeputkessa nykyisin oleva Markku Talonpoika sanoo harrastaneensa petankkia yli kymmenen vuotta. Markusta petankki on hieno kesäinen seurapeli – se on herrasmiesten peli, josta työmieskin saa hyvää ajanvietettä. – Meillä on hirmuisen tarkka, mutta erit- täin mukava porukka. Joukkueeseemme kuuluu minun lisäkseni Tuuliaisen Olavi ja Viskarin Kale. Kale ja minä olemme pelikuulien tykittäjiä ja Olavi pitää tarkkuudesta huolen. Viime kesänä TUL:n liittojuhlilla joukkueemme jäi pisteen päähän c-cupin voitosta, kertoo Markku. Sääntöihin kuuluu, että aina ennen pelin alkua kätellään ja peli viedään läpi hillitysti. Keskustellaan ja pidetään vireyttä yllä. – Olemme tavanneet porukoita, jotka kertoivat harjoittelevansa jopa 4-6 kertaa viikossa tarkkuusheittoa. Se tuntuu jo ammattilaisten touhulta. Kuntoa on tottakai pidettävä yllä, mutta minulle riittää harvempi heittely, sanoo veteraanien kisoihin valmistautuva Talonpoika ja huikkaa samalla, että tervetuloa kiinnostuneet pelaamaan. – Tää on ihan mukava juttu. Hyvin heitetty. Tarkkuusheitossa heittopallot tulee saada mahdollisimman lähelle maalipalloa eli snadia. Vastustajalla on mahdollisuus ”töniä” palloja etäämmälle omilla heitoillaan. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 31 Historia havisee, Ensimmäinen suomalainen Suomessa painettu väitöskirja vuodelta 1642. paperi pysyy TEKSTI: KAI MAKSIMAINEN KUVAT: KANSALLISKIRJASTON ARKISTO SUOMALAISEN PAPERIN HISTORIA JUONTAA AINA 1600-LUVULLE, POHJAN TOMASBÖLEN KYLÄÄN RAKENNETTUUN PAPERIMYLLYYN. Discursus politicus de prudentia ja muut alkuaikojen väitöskirjat tehtiin vielä ulkomaiselle paperille, mutta Tomasbölen myllyn perustamiseen vahvasti vaikuttanut Turun piispa Johannes Gezelius käytti jo paljon kotimaista paperia. Etenkin oman kirjapainon perustaminen Turkuun 1669 edisti tuotteliaana kirjoittajana tunnetun miehen hengentuotteiden leviämistä suomalaisessa vormussa. Vuoden 1827 Turun palo oli paha isku myös suomalaiselle kirjallisuudelle. - Lähes kaikki varhaiset kirjat ja lähdeteokset paloivat, esimerkiksi de prudentiaa on säilynyt vain yksi kappale. Tuon jälkeen Turun akatemia kirjastoineen siirrettiinkin Helsinkiin, kertoo erikoiskirjastonhoitaja Sirkka Havu Suomen kansalliskirjastosta. K atso kuinka puhtaan valkoista, aivan kuin uutta, yksikönjohtaja István Kecskeméti toteaa ihaillen. Syvällä Kansallisarkiston peruskivijalan hyllyillä lepäävät vanhimmat digitointihankkeessa digitoidut aineistot, voudintilit 1530-luvulta. Paperin konservointia väitöskirjassaan käsitellyt Kecskeméti tuntee niin vanhojen papyrusten kuin nykyisten bittimaailmojenkin välittämään informaatioon liittyvät salat. Käsillä olevien voudintilien paperi on hänen arvionsa mukaan Ranskasta tai Saksasta. Ensimmäinen suomalainen paperimylly perustettiin Tomasböleen vasta 1667. - Käsipaperimyllyjä on koko historian aikana ollut Suomessa hyvin vähän, vain 13. Esimerkiksi osissa Kataloniaa yhdessä kylässä saattoi toimia yhtaikaa useampi mylly. Syitä oli useita: Suomi oli Ruotsin vallan aikana vain yksi syrjäinen provinssi, ja parhaat raakaaineet, lumput, vietiin emämaahan. Paperinvalmistuksen alkuajat eivät muutenkaan maamme mainetta hivele, sillä Tomasbölen paperi oli jo aikanaan todella huonolaatuista. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija huomatakseen, että ero vaikkapa Kecskemétin esittelemiin voudintilikirjoihin on kuin yöllä ja päivällä: paperi on tummaa ja haurastunutta ja sisältää epäpuhtauksia. - Raaka-aineiden lisäksi vaikutti kiire ja huolimattomuus. Tomasböle teki paperia aika vähän, mutta työ oli käsityövaltaista ja todella raskasta, Kecskeméti kertoo. Teolliseen tuotantoon Paperilla oli alkuaikoina huomattava symbolinen arvo, ja etenkin parhaat laadut olivat todella kalliita. Tekijän merkiksi muodostui jo varhain vesileima. Myös Tomasbölessä niitä käytettiin jonkin verran, Kecskemétin arvioiden mukaan myllyn liki viisikymmenvuotisen historian saatossa 7-11 erilaista. - Isolla paperiarkilla oli yleensä kaksi vesileimaa; se kenelle paperi oli tehty, hallitsija tai muu, sekä tekijän koodit. 1600–1700-luvuilla kehiteltiin paperin valmistusta nopeuttavia laitteita, kuten kuidut murskaava hollanteri. Samalla kun kuidut lyhenivät, niistä tuli kemiallisesti hapettuvampia ja paperin laatu heikkeni. Dramaattinen notkahdus säilymiselle tuli 1800-luvun puolivälissä, jolloin teollinen paperinvalmistus oli jo tullut Suomeen. Tuolloin massaan alettiin sekoittaa puuhioketta. Nykyisin, kun käytetään kemiallista, valkaistua sellua, ja siinä neutraaliliimaa, kuidut pysyvät paremmin kasassa ja säilyvät. Arkistointipaperien säilyvyyteen liittyvät määräykset tuovat valmistajille Kecskemétin mukaan vielä tiukempia vaateita. - Arkistokopiopapereihin lisättävät kalkkiyhdisteet pidentävät paperin ikää. Arkistopapereissa saatetaan käyttää myös lintterikuitua, jopa sataprosenttista pellavaa. Turun palo paha isku Sysäyksen omaan paperimyllyyn antoi Turun akatemian perustaminen 1640 ja siellä kaksi vuotta myöhemmin aloittaneen kirjapainon paperin tarve. Ensimmäinen Suomessa painettu kirja, Mikael Wexioniuksen PAPERIMATERIAALIEN AIKAJANA ■ Papyrus 10 000-5000 vuotta eaa. ■ pergamentti 100-luku ■ kiinalaiset aloittivat paperinvalmistuksen noin 2000 vuotta sitten ■ arabialainen paperintekotaito Maurien mukana Espanjaan 900-luku ■ länsimaisen paperintekotaidon oletetaan levinneen Eurooppaan Italian kautta noin 1200-luvulla. KUVA: PEKKA SIPOLA KUVA: PEKKA SIPOLA Arkistokotelolle sadan vuoden takuu Jokainen arkistossa piipahtanut tunnistaa hieman elähtäneen pistävän ominaistuoksun. Se ei johdu itse asiapapereista, vaan niitä verhoavien arkistokoteloiden happamoitumisesta. Ne haurastuvatkin usein jo muutamassa kymmenessä vuodessa. Toisin on asianlaita Kirkkonummella sijaitsevan, pakkaustarvikkeita valmistavan Pa-Hu:n kehittämässä uutuustuotteessa. - Me takaamme arkistopahvikoteloidemme kestävän vähintään sata vuotta, myyntifaktori Ari Saloranta sanoo. 32 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Kun Kansallisarkisto vertaili vuosi sitten kahdeksaa ympäri Eurooppaa kehitettyä materiaalia, PahuMat olikin vanhenemistestien selkeä ykkönen. Tärkein seikka kestävyyden kannalta on se, että valmistuksessa ei ole käytetty täyteaineena ligniiniä. Stora Enson lehtipuusulfaattisellusta valmistama pahvi on myös täysin happovapaa. Kansallisarkisto ja useat maakunta-arkistot ovat tilanneet suosittelemiaan kansioita jo tuhansia kappaleita, ja digitalisoinnin myötä ne korvaavat vanhat kokonaan. Vuodesta 1940 toimineella Pa-Hu:n tehtaalla väännetään pahvista ja paperista tuotetta noin 60 hengen voimin. Pakkaustekniikat muuttuvat, mutta jotain tuttua löytyy arkistokoteloistakin jatkossa. - Perinteinen nappinauhakiinnitys on se, jonka Arkistolaitos halusi edelleen säilyttää, Saloranta kertoo. Laminointikoneen käyttäjä Pentti Koskinen testasi koneet ennen uutta ajorupeamaa. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 33 VARAMIES Mielen hiekkalinna rakentui vaikeasta aiheesta Kemiläisen Kari Hanhisuannon kolmannen kirjan Hiekkalinnan päähenkilö sairastuu vakavaan masennukseen. Hän kieltäytyy avusta ja vajoaa entistä syvemmälle. Voiko sairaudesta selvitä omin voimin? Eforalla työskentelevää Hanhisuantoa haastatteli kirjanjulkistamistilaisuudessa samaan Veitsiluodon ammattiosastoon kuuluva Timo Berg. Kari Hanhisuannon kirja Hiekkalinna kertoo osin tositapahtumiin perustuen masennuksesta. Hanhisuon aikaisemmat romaanit ovat Isä meidän ja Käenlaulu. Masennus-aihe oli rankka myös Karille, koska on sellaisen itselläänkin tunnistanut olleen. Kirja sisältö syntyi, kun aiheesta pyydettiin kirjoittamaan. Kirjoitusprosessi oli kahden vuoden mittainen. Kirja koostuu tasoista ja on sekä totta, että fiktiota. Hanhisuanto on työstänyt kirjaa useaan kertaan. Sen esilukijoiden joukossa on ollut henkilö, joka on omakohtaisesti kokenut syvän masennuksen ja voinut siksi kertoa näkemyksiään Karille. Mistäpä sitten putkahtaa nimi kirjalle, onko se helpoin osa kirjoittamista? – Ei suinkaan, se on oma juttunsa eikä lainkaan toteudu helposti, niin kuin moni asiaa tuntematon luulisi. Miten olet samaistunut kirjaasi mutta samalla onnistunut pysymään niin sanotusti ulkopuolisena? – Olen osannut pysyä erossa kirjan tapahtumista niin, etten ole missään vaiheessa jäänyt tarinan vangiksi. Miten jatkossa, tuleeko uutta tekstiä? – Uutta on tulossa jo syksyllä, se on rikosromaani. Seuraavaksi voisikin kirjoittaa narsismista, vaikken sittenkään mielelläni ”tongi” ihmisten pään sisuksia. Tekstejä ja aiheita on varastossa useita. Missä järjestyksessä ja ajassa ne kirjana tulevat esiin, en tiedä vielä. Miten saat aikasi riittämään, kun olet niin monessa mukana? Käyt töissä, esiinnyt kahdessa kuorossa, olet Palaudu työn imusta Voiman lähteet. Hakanen Jari, Ahola Kirsi, Härmä Mikko, Kukkonen Ritva, Sallinen Mikael. Työterveyslaitos. Helsinki 2009. Voiman lähteissä etsitään keinoja hyvinvoinnin edistämiseksi ja työuupumuksen ehkäisemiseksi: miten huolehdit itsestäsi, miten tunnistat arkipäivän merkit ylikuormittumisesta tai kuulutko riskiryhmään. Oppaassa tarkastellaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti työn paineissa selviämiseen liittyviä haasteita ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Uudistettuun painokseen on lisätty osioita ajanhallinnasta, työn imusta sekä palautumisesta työkuormituksen jälkeen. Kirja on saatavilla myös ruotsiksi. 34 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 kuorossa puheenjohtajana, pelaat petankkia… – Kirjoittamiseen jää aikaa, sillä se on mukaansa tempaavaa ja sitä tekee mielellään eikä pakosta. Silloin kaikkeen muuhunkin jää aikaa. Delegoin tehtäviä muille, jolloin ei tarvitse itse tehdä juuri mitään. Tämä oli vitsi, huomasithan. Kyllä, nyt kun sanoit sen. Kemissä tänä keväänä pidetyssä kirjanjulkistamistilaisuudessa kirjailija lukee pari otetta uudesta kirjasta. Tilaan laskeutuu suuri hiljaisuus kaikkien kuunnellessa, on kuin läsnäolijat olisivat menneet kirjan sanomaan sisälle miettien suhtautumistaan kuulemaansa ja miten sellaista aihetta voisi käsitellä. Kun Kari räpsäyttää kirjan kiinni kaikki säpsähtävät ”hereille”. Nuo pari luettua otetta sai mielenkiintoni ja uteliaisuuteni kirjaa kohtaan kasvamaan ja lukuhaluni nousi usealla potenssilla. Kirjasta en aio kertoa enempää, sillä sehän on sinun juttusi, hyvä lukija. Muistiaan voi kehittää Pieni kirja muistista. Kalakoski Virpi. Työterveyslaitos. Helsinki 2009. Miksi joskus joutuu palaamaan takaisin toiseen huoneeseen muistaakseen, mitä tuli hakemaan? Miksen muista uuden tuttavuuden nimeä? Tarvitsemme muistia työssä, opiskelussa, ystävien kanssa keskustellessa ja elämän kohokohtia muistellessa. Muistiin rakentuu myös minuutemme ja sitä voi kehittää läpi elämänkaaren. Kirjassa esitellään lukuisa joukko muistin toiminnan periaatteita ja ohjeita. Niiden avulla voi parantaa muistamistaan ja välttää turhaa muistin kuormittumista. Kylmää kohtelua T yöntekijän nimi on Pirkko. Hän on tavallinen suomalainen nainen, joka rakensi vuosikymmenet omaa ja läheistensä elämää työstä saadulla palkalla ja yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla. Perhe oli hankkinut kotikaupungista omakotitalon jonka tonttimaan nurkassa Pirkko piti pientä kasvimaata viherpeukaloviettiä tyydyttäen. Hän teki yli 35 vuotta työtä ison puunjalostusyhtiön paperitehtaassa kolmessa vuorossa. Tehtaalla oli hyvä maine ja sen tekemisen meininkiä kehuttiin ihan valtakunnan lehdissäkin. Töitä tehtiin varsinkin 1980- ja 1990-luvuilla kivassa porukassa tosissaan ja tuotantoennätyskahveja juotiin huumorilla maustettuna. Kukaan ei puhunut sitoutumisesta tai muista höpötyksistä. Oli vain mukava tehdä töitä ja Pirkosta tuntui että hänellä sekä firmalla meni ihan mukavasti. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ne alkoivat sitten puhua ja kirjoitella kaikenlaista kunnes alkoi suomalaisen metsäteollisuuden alasajo. Sen ensimmäinen näytös toteutettiin vuonna 2005 historiallisella työsululla. Sairauslomia Pirkolle oli tullut iän myötä jonkin verran enemmän. Aiemmin hän oli potenut vain flunssia, ei keskimääräistä enempää vuosittain. Veroja tälle maalle ja kotikunnalleen hän maksoi palkastaan ja muista hyödykkeistään sen, mitä oli päätettykin. Lapset olivat lähteneet omilleen ja nyt Pirkon ilona olivat lastenlapset, joita hän tapasi vapaapäivinään molemminpuolisilla vierailuilla. Monet elämisen kolhut olivat käyneet Pirkon elämässä vuosien varrella, kuten meidän kaikkien muidenkin, mutta aina niistä oli jotenkin selvitty. 53-vuotiaana hän alkoi tähystellä muutaman vuoden päässä olevaa eläkeputken päätä, sillä hänestä tuntui, että hän oli oman osansa tälle systeemille kohta antanut. Tehtaan johto oli pian kuitenkin ilmoitLuottamusmies kertoi Pirkolle muutanut - konsernijohtoa miellyttääkseen tosturvasta ja työttömyyskassan päiväja oman asemansa kovuutta esittääkseen rahasta sekä sen, miten työnantajalla on – ei-toivotut uutiset: henkilöstöä irtisaoikeus ottaa ja erottaa työntekijä. Nyt notaan ja yt-neuvotteluissa vapaamatPirkko ymmärsi enemmän. Hän ymkustajat pudotetaan kylmästi kyydismärsi senkin, että ammattiosaston tehtä. Tämä uhkaus sai aikaan ihmisissä tävänä on puolustaa työssä olevien (jälpelkoa ja epävarmuutta sekä loi lukuijelle jäävien) jäsenten etuja. ”Työttösan joukon mitä ihmeellisimpiä huhumyydestä huolta kantakoot minä itse, ja. Vaikka Pirkko ei mikään monitoimityöttömyyskassa ja maan hallitus,” hän ihme ollutkaan, hänestä tuntui, etteivät ajatteli. Tunteiden myllerrys kertoi, mitulevat vähennykset vielä häntä koske: ten hän on vain heiteltävä pelinappula ”Kai ne nyt sen verran katsoo, että vietässä systeemissä. lä muutama vuosi ja sitten lähdettäisiin kunniallisesti täysin palvelleena.” EdelPirkko meni työpaikalleen ja katselisten vuosien sairauslomat käväisili hetken tutun tehdassalin seiniä ja vät mielessä ja Pirkko ajatteli käyvänsä konetta. Haikeat muistot käväisivät töissä vaikka mielessä, mutta työnvähän saiantajaansa kohtaan raana, jos se hän tunsi tällä hetkellä asiaan vaisyvää vihaa. Sitten hän Kylän baarissa Pirkko kuttaisi. Liisoitti pomolle ja kerkuuli viereisen oitellut jutoi menevänsä lääkäpöydän hymyilevästä tut tehtaalriin. Kävellessään vasla kertoivat, taanotolle hänen poskeskustelusta sanat, kuinka muikelleen vieri monta miten paikkakunnan ta enemmän kyyneltä. Tässäkö oli tehtaassa tehtiin sairastaneet palkka koko elämän alkoivat kokestäneestä uurastamihiljakkoin ”etninen kea niin sasesta? Elämän edessä puhdistus”. nottuja ihnäytti nyt olevan vuomeparanturi, jota on vaikea ylitmisia. Tehtää. Hänkö muka ”vataan johtoa paamatkustaja”? Myötämä hymyilytti, mutta he kätkivät sen hemmin Pirkko kuuli työtovereilta, mihymyn työntekijöiden silmiltä. Omissa ten nuorempia ja hänen mielestään hysaunailloissaan he kyllä pärskivät asialle vin ammattitaitoisiakin ihmisiä potkitsitäkin äänekkäämmin. tiin pihalle. Hän kuuli senkin, miten pari vuotta sitten lopetetusta tehtaasta Pirkon suunnitelmat romahtivat kuitulleita kavereita sai jäädä, mutta ikäntenkin täysin yhtenä keväisenä aamusä omana väkenä olleita sai lähteä. Kyna, kun kutsu konttoriin kävi ja ilmoilän baarissa Pirkko kuuli viereisen pöytus irtisanomisesta lyötiin käteen. Vaikdän hymyilevästä keskustelusta sanat, ka silmissä sumeni ja käsi vapisi Pirkon miten paikkakunnan tehtaassa tehtiin vastaanottaessa paperia, hän oli päättähiljakkoin ”etninen puhdistus”. Hyvin nyt, ettei itkisi henkilöstöasianhoitajan tuottavasta ja jalohenkisestä paperitehja luottamusmiehen nähden. Surun aika taasta oli tullut kilometritehdas. olisi myöhemmin. Kävellessään konttorista työpaikalleen hänen mielessään Olikohan kaikista Suomen paperikävi useaan kertaan sanat miksi, miksi. tehtaista tullut samanlaisia? Jos oli, Syy lopputilille oli kirjoitettuna: tuoniin silloinhan meitä kovia kokeneita tannolliset ja taloudelliset syyt. Syy, on paljon. ”Mutta mitäpä tuo minuljota Pirkko ei ymmärtänyt. Tuollaile kuului,” aprikoi Pirkko illalla nuksia lappuja työnantaja voi kirjoitelkumaan mennessään. Hänen viimeila vaikka ihan huvikseen, jos halunen työpäivänsä tässä tehtaassa on josaa joistakin työntekijöistä eroon, kukus syksyllä. Sitä ennen vietetään kunten johtaja oli talvella uhannutkin. non kesä. ” ” PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 35 PA P E R I T Y Ö V Ä E N T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A Työttömyyspäivärahan hakeminen Päivärahahakemuksen liitteet Täytä työttömyyspäivärahahakemus huolellisesti. Työttömyyskassa joutuu palauttamaan puutteellisesti täytetyt hakemukset. Jos tarvitset apua hakemuksen täyttämisessä, ota yhteyttä työttömyyskassaan tai ammattiosastosi taloudenhoitajaan. AINA • Jäljennös työtodistuksesta. • Yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus (tilinauha ei kelpaa). • Palkkatodistus vähintään 34 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta. Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä mahdolliset palkattomat poissaolot. TYÖSSÄOLOEHTO Sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos työttömäksi jäätyäsi olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa ja jäsenenä ollessasi täyttänyt työssäoloehdon. Jos haet päivärahaa ensimmäistä kertaa, työssäoloehto (ns. alkuehto) on 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Jos olet saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa 1.1.1997 jälkeen työssäoloehto (ns. paluuehto/nollausehto) on 34 viikkoa 24 kuukauden aikana. Ilmoittaudu Työ- ja elinkeinotoimistoon Ilmoittaudu henkilökohtaisesti TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Muista jatkossa ilmoittautua TE-toimiston ohjeen mukaan. Päivärahaa voidaan maksaa vain, kun työnhakusi on voimassa. Ensimmäinen päivärahahakemus Työttömyyspäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai voit tulostaa sen osoitteesta www. tyj.fi. Päivärahaa haetaan aina taannehtien, joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Jos työttömyytesi alkaa keskellä viikkoa, täytä hakemus yhdeltä vajaalta ja kolmelta täydeltä viikolta. Jos haluat hakea päivärahaa kuukausittain ja työttömyytesi alkaa keskellä kuukautta, täytä ensimmäinen hakemus vajaan kalenterikuukauden loppuun ja jatkossa kalenterikuukausittain. Päivärahaa voidaan maksaa takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta. TARVITTAESSA • Kopio irtisanomisilmoituksesta. • Kopiot viimeisistä jäsenmaksukuiteista, jos jäsenmaksua ei ole peritty suoraan palkasta. • Päätös kotihoidontuesta, jos sitä maksetaan sinulle tai puolisollesi, sekä selvitys siitä kuka hoitaa lasta. Hakemuslomakkeessa on ohjeet muista mahdollisista liitteistä. Tarkista, että nimesi ja henkilötunnuksesi on jokaisessa hakemuksen liitteessä. Alkuperäisiä todistuksia ei palauteta, joten otathan todistuksista työttömyyskassaa varten kopiot. Älä nido papereita yhteen. HUOMAA: Täytä ansiopäivärahan sähköinen jatkohakemus täysien kalenterikuukausien (kuun 1. päivästä kuun viimeiseen) tai neljän kalenteriviikon jaksoissa (ma-su). Sähköisen hakemuksen voi jättää aikaisintaan seuraavana päivänä hakujakson päättymisestä. Esimerkiksi: jos haet päivärahaa ajalta 1.5.–31.5.2010, voit jättää sähköisen hakemuksen aikaisintaan 1.6.2010. PUHELINPÄIVYSTYS kesällä kokopäiväisesti ma-pe klo 8.30–15.30 numerossa 0800 0 7089 07/10 DVD-soitin 7’’ näytöllä Vene- ja vapaa-ajan akut Polkupyöräteline Mukana verkkolaite, langaton peliohjain, pelit-CD, jossa 10 eri peliä, autojohto ja niskatukikiinnityspussi autokäyttöön. Toistaa DVD/CD/MP3/JPEG/DivX. 880-DVD7010 Korkealuokkaiset Hankook E-Nex akut ovat oikea valinta tilanteisiin, joissa vaaditaan pitkää toiminta-aikaa ja kestävyyttä. Saatavana 86 Ah ja 100 Ah:n tehoisina. Kiinnitys vetokoukun nuppiin. 910-F9-K 14900 USB/SD/AUX-IN-liitännät etupaneelissa. Tukee max. 8 Gt USB flash-muistia. Teho 4 x 40W. RCA-linjaulostulo. 859-8001 Toivottavasti lomasi sujuu turvallisesti. Jos vahinko kuitenkin yllättää, turvanasi on Paperiliiton jäsenten vakuutusturva. Katso lisätiedot ja tutustu muihinkin etuihisi osoitteessa if.fi/paperiliitto 36 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 5900 if.fi/paperiliitto 010 19 19 19 Maan laajin varaosaketju! 100 Ah 936-86800 936-10080 9800 USB/SD/RDS-radiosoitin If toivottaa Paperiliiton jäsenille hyvää kesää! 86 Ah 10800 1400 Champion PowerSport venetulpat Renkaanpaikkausaerosoli Erikoismuotoiltu sytytyspää, varmempi sytytys ja tyhjäkäynti. Sopii mm. Bombardier, Johnson Evinrude, Mercury, Volvo Penta. Täyttää ja korjaa tyhjentyneen renkaan ilman renkaanvaihtoa. Sopii kaikille rengastyypeille. Pakkaus 300 ml. 118-H2 Alkaen 390 470 kpl Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. 13,00 /l Kysy myös Fixus-korjaamopalveluja! www.fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.8.2010 asti tai niin kauan kuin erää riittää. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 37 KOHDATAAN PAPERITORILLA Paperiliiton puheenjohtajan huone kiinnosti monia. Tuolia kokeili myös Vilhelmiina Ropponen. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: EIJA VALKONEN P aperiliiton ammattiosaston jäsenet perheineen Kymi-Saimaan piiristä tutustuivat liiton toimistoon Helsingin matkallaan. Avoimien ovien ohjelmassa oli toimiston tiloihin tutustumisen lomassa taikuriesityksiä, kasvomaalausta ja piirustuskilpailu. Lähes 200 vierailijan joukossa oli vanhempia ja isovanhempia lapsineen sekä muita huvipuistohumusta kiinnostuneita. Hakaniemestä retkeläiset nimittäin jatkoivat matkaa pääetappiinsa Linnanmäelle. Toimistolla järjestetyssä piirustuskilpailussa aiheena oli ”Ihana päivä Linnanmäellä”. Vaikka taikuri Keken esiintymisten ja kahvittelun lomaan ei liiemmin aikaa jäänyt, kertyi toimiston ihailtavaksi pino värikkäitä piirroksia 1–14-vuotiailta tekijöiltä. Huvipuistotunnelmien tallentamisesta saivat palkinnon Saana Savuaho ja Milla Jakonen Lappeenrannasta, Iiro Soininen ja Ira Soininen Imatralta, Jenna Kinnunen Heinolasta sekä Reetta Kosonen Voikkaalta. TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA rai- Muistathan lomamatkojasi suunnitellessa, että paperiliittolaisten käytettävissä on kolme hyvin hoidettua ja viihtyisää lomakohdetta. Lomapaikat sijaitsevat Särkelässä, Puralassa ja Törmälässä. Niiden käyttö on jäsenille ilmaista. Loma-alueiden hoitajat antavat mielellään lisätietoja kohteista ja ottavat vastaan varauksia. Särkelä: Soile Kunnari, puh. 050 373 9877. Varausaika on arkisin kello 11.–13. Purala: Riku Valve, puh. 050 340 0127. Törmälä: Pekka Kovanen, puh. 050 566 6119. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 Sara Töyrylä Heinolasta sai kasvomaalauspisteessä poskeensa kesäisen perhosen. Kymi-Saimaa tutustui toimistoon Etuja lomailuun 38 Alueella sijaitsevalla TAPAHTUMATORILLA on Paperiliiton oma tukikohta, minne voi tulla tapaamaan paperiliittolaisia. Jäsenkorttia näyttämällä kojulta saa mukaansa pienen kesälahjan. Torstaista sunnuntaihin kestävässä tapahtumassa esiintyvät muun muassa Paula Koivuniemi, Jarkko Martikainen, M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Chisu, Popeda, PMMP, Kari Tapio, Maria Lund ja Semmarit. Lisäksi festivaalin ohjelmistossa on näyttelyitä, lasten- ja nuorten ohjelmaa, yöyhteislauluja, klubeja, lavatansseja, musiikkiristeilyjä sekä työväenmusiikin helmiä. kaa heinäkuussa Tervasaaren tehtaan pihamaalla. Lisäksi juhla-aluetta on myös Myllysaaren museon tienoo. Tapahtuman esiintymisten keskipisteenä on PAPERITORI, joka toteutetaan yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Paperiliiton jäsenet saavat 5 euroa alennusta valitusta lipusta, ku- Lisätietoja www.valmu.com ten useat muutkin SAK:n liittojen jäsenet. N PAPERILIITO ! JÄSENETU Taikuri Keken temput huvittivat ja hämmästyttivät ja Paperiliiton toimiston vieraita. Hae lomatukea syksyksi Syksyisiin tuettuihin lomiin on hakuajat käynnissä parhaillaan. Näistä ohjatuista, terveyttä edistävistä ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävistä lomista löytyy lisätietoja liiton kotisivuilta www.paperiliitto.fi Lapin kesätunturi on kokemus Viihtyisä rinnehotelli tarjoaa tunnelmaa, kylpyläpalveluita ja hauskaa ohjelmaa koko perheelle myös kesäaikaan. Hyvin opastetuille patikointi- ja pyöräreiteille pääset suoraan hotellilta ja Gondolihissi vie huipulle 718 metrin korkeuteen huikeisiin maisemiin. Kylpyläosasto ja hemmottelupalvelut tarjoavat rentouttavan lisän päivääsi. Tule, tunturin kesä on koettava itse! Kesäpaketti 60,- alk. /2 hlöä/2 hh/vrk Hintaan sisältyy majoitus hotellihuoneessa, aamiainen, allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö. Ruskapaketti 343,- alk. /hlö/2 hh/7 vrk Hintaan sisältyy majoitus hotellihuoneessa, aamiainen, päivällinen, allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö sekä talon viikko-ohjelmat. Alennus on huonekohtainen. KYSY MYÖS TILAVIA HUONEISTOJA! HOTELLI YLLÄS SAAGA Iso-Ylläksentie 42, 95980 Ylläsjärvi puh. (016) 215 8000 HOTEL YLLASSAAGAlsWWWYLLASSAAGAl PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 39 Sudoku HELPPO SUDOKUJEN RATKAISUOHJE Sudoku on numeroristikko, jossa ruudukko täytetään numerolla 1-9. Jokaisella vaaka- ja pystyrivillä sekä 3x3 osaruudukossa sama numero saa esiintyä vain yhden kerran. KESKITASO HAASTAVA MITÄS TIEDÄT 40 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 ?? 1. Millä toisella nimellä tunnetaan kala nimeltä norssi? 2. Missä kaupungissa pidetään Paperiliiton motoristien kokoontuminen kesällä 2010? ? 3. Minä vuonna mäkihyppääjä Matti Ensio Nykänen on syntynyt? 4. Kuka johtaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa? 5. Milloin Suomi sai ensimmäisen naispresidentin? 6. Minkä nimisiin osiin Tonava-joki jakaa Budabestin kaupungin? 7. Mikä on kibbutsi? 8. Mikä on kooltaan suurin eurosetelimme? 9. Kenen uusin CD-albumi on Vieras paratiisissa? 10. Mitä tarkoittaa lyhenne Oyj? PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 41 OSASTOT MISTÄS TIESIT 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kuore Lappeenrannassa Vuonna 1963 Lakimies Timo Räty Vuonna 2000 Tarja Halosesta Budaan ja Bestiin Israelilainen kollektiivitila 500 euron seteli Kari Tapion Julkinen Osakeyhtiö Hyvä Paperiliiton jäsen Lielahden Sellun Eläkeläiset KESÄRETKI Viikinsaaren torstaina 5.elokuuta. Lähtö klo 11 laivalla. Perillä makkaranpaistoa ym. mukavaa. Tervetuloa! Joutsenon osasto 23 ONKIKILPAILUT lauantaina 4.9. klo 9.00–12.00. Onginta Likosenlahdessa, palkinnot ja kahvit Koivikossa. Kyröskosken osasto 38 VETOUISTELUKILPAILU lauantaina 21.8. Pähkinärannassa klo 15.00–19.00 ja perinteiset ELOILTAMAT klo 18.00 alkaen. RISTIKON RATKAISU Valkeakosken osasto 70 Järjestämme jäsenillemme TEATTERIRETKEN lauantaina 21.8. Tampereen Musiikkiteatteri Palatsissa esitettävään Rakkausrevyy musikaalirevyyseen. Esitys alkaa klo 13.00. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 euroa, max 2 lippua/jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta elokuun alkupäivistä lähtien tai soittamalla Markku Salokivelle 040 731 0197 tai Jorma Pirttilälle 0400 943 104. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka starttaa klo 11.30 Liikenteen talleita jatkaen reittiä Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki – Hakakatu – Helletie – Juhannusvuorentie – Kaapelintie – Sääksmäentie – Ulvajankatu – Valkeakoskenkatu – Valtakatu – Lempääläntie – Kenraalintie – Painontie – Eerolantie – Salomaantie – Kaakonojantie – Seminmutka – Tampere, sekä samaa reittiä käänteisessä järjestyksessä takaisin. Tallink Silja ja Club One tarjoaa Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One –jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver –tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. 20% perusalennus sekä 35% ennakkovaraajan etu tietyistä normaali hintaisista tuotteistamme. Lisätietoa eduista www.clubone.fi Karhulan osasto 73 Tarjoaa jäsenille perheineen PERINTEISEN LOHISOPAN Mansikkaniemessä lauantaina 28.8. alkaen klo 13.00. Ilmoittautumiset 20.8. klo 15.00 mennessä plm. 050 521 0176 tai tsv. 050 526 1662. Eläkeläiset ja työssäkäyvät jäsenet tervetuloa! Liity nyt Club One asiakkaaksi netissä osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen Liittymiset liittonne asiakasnumerolla 6685. Mikäli olet jo Club One –jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One kanta-asiakasnumerosi ja yrityksesi asiakasnumeron osoitteeseen [email protected], näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver –tason kortin. HAURIS Hintatiedot ja varaukset : Silja Line, puh. 0600 174 552, Tallink, puh. 0600 15 700 (1,72€/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) 42 PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 KESKITASO HAASTAVA SUDOKU RATKAISU HELPPO Oikeudet muutoksiin pidätetään. Seuraava PAPERILIITTO -lehti ilmestyy 30.8. Aineistot 13.8. mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineisto Ilmestyy 7. 10.9. 27.9. 8. 8.10. 25.10. 9. 5.11. 22.11. 10. 3.12. 20.12. PA P E R I L I I T TO 5 / 2010 43 . . . n i e k e k s i r e m a m t u n t e a k a a L tivaankin r vaa Tikapuut/työtaso Säädettävä. Paksut, kulmikkaat puolat. 3 automaattisesti lukittuvaa saranaparia. Max kuormitus tikkaina 150kg, työtasona 120kg. Taso sisältyy pakettiin. 38-4595 | 79,90 € Bosch PCM 7 -jiirisaha Max sahauskapasiteetti 110x50mm. Terän halkaisija 190mm, teho 1100W, laserosoitin. 78-9129 | 149,00 € Laastinsekoitin Teho 1400W (78-9418) ja kokoontaittuva laastinsekoitinteline (78-3710) yhteishintaan 99,00 € (119,80€) Bosch PTA2400 -jiirisahapöytä Kokoontaittuva, helppo kuljettaa työkohteeseen. Pituus 122cm, paino 20,4kg. Työstöpöydän pituus jatkokappaleella 244cm, korkeus 82cm. 78-9139 | 99,00 € R n a v a akent Autoilevan ihmisen tavaratalo. Espoo • Hyvinkää • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta Lohja • Oulu • Pori • Rovaniemi • Salo • Tampere • Turku • Vaasa • Vantaa Tilaustavaratalo netissä: www.motonet.fi • Avoinna 24/7
© Copyright 2024