LIITTO
LIITTO PAPERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 22.11.2010 NO 9 Siisteys tuo sujuvuutta s. 12 Hyvinvointia yhteistuumin s. 14 Väyliä työllistymiseen s. 18 Aarteita talon uumenista s. 28 Toimitukselta Kenen jonossa seisot K un lattialla on roska, moni kävelee sen ohi huomaamatta. Yksi huomaa, muttei tee mitään. Toinen tai joskus vasta tuhannes ohikulkija kumartuu nostamaan ja laittamaan sen roskakoriin. Ne kaikki muut ajattelivat, että ei kuulu minulle. Kenties joku intoutuu pudottamaan entisen vie- reen uuden roskan. Kun maailmassa on tahra, kaikki eivät sitä huomaa. Yksi ummistaa silmät, koska ei halua nähdä. Toinen ei näe, koska on sokea. Kolmas ei saa tahraa mielestään ja pitää huolen siitä, että muutkin oppivat sen tuntemaan ja tekee kaikkensa sen poistamiseksi. Kun yhteiskunnassa on jokin asia pielessä, ei paha poistu tehoaineilla tai vippaskonsteilla. On turha aina odottaa, että joku muu tulisi nostamaan roskan tai poistaisi tahran. Sekään ei auta, että valtaapitävät saavat kuulla kunniansa, jos ei ole esittää, mitä halutaan tilalle. Silti niiden, joiden ääni kuuluu kovimpana, saavat muut taakseen. He tekevät tahrasta keskipisteen yrittämättä pohtia, mistä se on tullut tai miten sen voi poistaa. Kun joudut jonottamaan, yrität etsiä lyhyimmän jonon, muttet huomaa nenäsi edessä täysin vapaata väylää. Ihmiset kuuluvat laumaan ja tuntevat olonsa turvalliseksi, kun tietävät kuuluvansa joukkoon. Pisin jono, kuuluvin ääni. Ne vetoavat. Mutta ennen kuin asetut seuraavan kerran jonoon, mieti, onko keulassa joku, jonka maailmassa pienilläkin tahroilla on merkitystä ja joka tuntee vastuunsa silloin, kun kaikki muut sitä väistävät. Tai ehkä ryhdyt rohkeasti jonosi ensimmäiseksi, kannat vastuuta, et vain vastusta. PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu 1906. Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes 43 000 jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) 7089 227 Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) 7089 291 [email protected] SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 9/2010 Osoite: PL 326, 00531 HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) 708 91 (keskus) Faksi (09) 7012 279 Lehden aineistot: [email protected] www.paperiliitto.fi 4 UUTISIA 6 KOLUMNISSA patistellaan aktiivisuuteen 14 HYVINVOIVA TYÖPAIKKA selättää sairauspoissaolot 16 AJATTELEMISEN AIHETTA työhyvinvoinnista 17 MAAILMAN PAPERI 22 RAUHALLISESTI lauantai-illan tansseissa 27 VARAMIES vannoo paperin nimeen 28 VANHAN TALON uumenista löytyi aarteita 32 RISTIKKO 33 KILPAILUUN osallistuminen kannatti Perheyrityksessä valmistetaan postituspakkauksia pitkällä perinteellä. 8 Futureimagebank Loputon taistelu siisteyden puolesta työpaikoilla kannattaa. Se vaikuttaa viihtyvyyteen ja myös turvallisuuteen. 12 Miten jatkaa, kun työ lakkaa? Varkaudessa, Mäntässä ja Jyväskylässä on etsitty vastauksia, miten irtisanominen muuttaa arkea. 18 Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos MikaMainos Oy Oy Iso-Heikkiläntie Iso-Heikkiläntie 8 8 20200 TURKU 20200 TURKU puh. (02) 2351 371 puh. (02) 2351 371 [email protected] [email protected] Tilaukset: Lehti Lehti lähetetään lähetetään ilmaiseksi ilmaiseksi kaikille kaikille Paperiliiton Paperiliiton jäsenille. jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmestyy kertaa vuodessa. voi tilata.10 Vuosikerran hinta onLehden voi tilata myös jäsenkuntaan kuuluma8,50 euroa. ton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteen Osoitteenmuutos: muutos: Kun teet teet virallisen virallisen muuttoilmoimuuttoilmoiKun tuksen, sinun sinun ei ei tarvitse tarvitse ilmoittaa ilmoittaa tuksen, uutta osoitettasi Paperiliittoon. uutta osoitettasi Paperiliittoon. Osoitteenmuutos tulee voimaan Osoitteenmuutos noin 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy 20.12.2010. 26.1.2009. Aineistot Aineistot tulee mennessä. tulee olla olla toimituksessa toimituksessa 3.12.2010 9.1.2009 mennessä. Painopaikka: Painopaikka: Kehitys Kehitys Oy Oy / / Allatum Allatum Oy, Oy, Pori Pori ISSN 0356-0708 Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Kannen kuvat: Veikko Somerpuro Kannen TarjaTimo Ahokas Kannen kuva: kuvassa: Niskanen, Peterson Packaging Oy M-real sulkee paperikoneen Simpeleeltä • Myllykoski pysäyttää paperikoneen • Myllykoski Paper pysäyttää yhden paperikoneen loppuvuodeksi. Päällystämätöntä painopaperia valmistava PK 6 pysäytetään marraskuun lopussa ja pidetään pysäytettynä vuoden loppuun. Lisäksi osa henkilöstöstä lomautetaan. Yhtiön mukaan on mahdollista, että tuotannonrajoituksia jatketaan tammikuussa ja sen jälkeenkin. PK 6:lla työskentelee välittömissä tuotantotehtävissä noin 80 henkilöä. Tuotanto jatkuu normaalisti paperikoneilla 4 ja 7. Sunilan kunnossapito Empowerille • Stora Enson Sunilan sellutehtaan kunnossapito siirtyy Empower Oy:lle. Tehtaan kunnossapidon, materiaali- ja ostotoimintojen sekä teknisen suunnittelun ja projektoinnin siirto tapahtuu liikkeenluovutuksena ensi vuoden alusta lähtien. Ulkoistaminen koskee noin 60 Sunilan työntekijää, jotka siirty- 4 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 vät Empowerin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Empower toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntija-palveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektorilla. Empowerilla on toimintaa kymmenillä paikkakunnilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja henkilöstöä lähes 3000. METSÄTEOLLISUUSKONSERNIT paransivat tulostaan OSAVUOSIKATSAUSTEN YHTEENVETO: ESA KAITILA sesti päällystettyjä etikettipapereita ja joustopakkauspapereita. M-real on aikaisemmin ilmoittanut investoivansa Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennukseen 26 miljoonaa euroa. Kesällä 2011 toteutettavalla investoinnilla kasvatetaan tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin 80 000 tonnilla. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVA: PEKKA SIPOLA M-realin Simpeleen tehtaalla käytyjen yt-neuvotteluiden tuloksena tehtaan paperikone suljetaan vuoden loppuun mennessä. Henkilöstövähennys on enintään 70 henkilöä. Erikoispaperituotanto siirtyy Simpeleeltä Saksassa sijaitsevalla Gohrsmühlen tehtaalle, josta Mreal jatkossa toimittaa yksipuolei- Kolmas vuosineljännes jatkui suurimmissa metsäteollisuuskonserneissa tulosparannuksilla ja loppuvuoden näkymiä pidetään suotuisina. Myös metsäteollisuuden investoinnit ovat lähteneet viime kuukausina vauhdilla liikkeelle. Esimerkiksi Andritz Pulp & Paperin alkuvuoden tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi alkuvuonna. Metso Paperin tilauskanta kasvoi lähes kaksi kolmannesta. Yhtiöt ovat tehneet myös suurkauppoja sellu- ja paperitehtaisiin eri puolilla maailmaa UPM:n tammi-syyskuussa tekemien investointien määrä oli 153 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta. Suurin käynnissä oleva projekti on Pietarsaaren kuorimon uusiminen. Kokonaisinvestoinniksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa. Stora Enso konsernin kuluvan vuoden investoinnit tulevat olemaan noin 400 miljoonaa euroa. Metsäliiton bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa yhteensä 48 miljoonaa euroa. Varovaisia arvioita tulevasta Loppuvuodesta odotetaan suotuisaa. UPM arvioi euromääräisten myyntihintojen ja toimitusmäärien pysyvän kolmannen neljänneksen tasolla, mutta muuttuvien kustannusten jatkavan nousuaan. Yhtiö odottaa edelleen vuoden jälkipuoliskon liikevoiton olevan alkupuoliskoa parempi. Stora Ensossa markkinanäkymiä pidetään edelleen suotuisina, mutta muuttuvien kustannuksiin, joidenkin tuotteiden kausiluonteisesti heikon kysynnän ja huoltoseisokkien odotetaan kuitenkin laskevan viimeisen neljänneksen tulosta. M-real arvioi paperiliiketoimintoihin liittyvien tulosparannustoimien jatkuvan. UPM:n kysyntä ja toimitusmäärät kasvoivat kaikissa liiketoiminnoissa ja liikevaihto kasvoi 17 prosenttia. Konsernin kassavirta oli vahva ja nettovelat pienemmät kuin ennen vuoden takaista Uruguay-kauppaa. Energialiiketoiminta on tuottanut UPM: lle tasaisesti hyvän tuloksen. Selluntuottajana UPM on hyötynyt viime aikojen vahvasta kysynnästä ja hyvistä hinnoista. Paperin kysyntä kasvoi kaikilla UPM:n päämarkkinoilla ja myös painopapereissa. Yhtiö nosti paperien keskihintaa euroina 4 prosentilla viime vuodesta. Paperiliiketoiminta teki kuitenkin tappiota, koska kuitukustannukset olivat huomattavasti viimevuotista kor- Liikevaihdot vahvoilla keammat. Tarraliiketoiminnan kannattavuus parani viime vuodesta Stora Ensolle kolmas vuosineljännes oli vahva ja tulos lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Liikevoitto oli 255 milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia, kasvua edellisvuodesta 124 milj. euroa. Hyvään tulokseen johti yhtiön mukaan tuotevalikoiman selkeytyminen, hintojen nousu ja toimitusmäärien kasvu. Valuuttakurssit vaikuttivat positiivisesti liikevaihtoon, mutta sen kumosivat valuuttakurssien epäsuotuisat vaikutukset kustannuksiin. M-realin kannattavuus parani edelleen ja neljännesvuositulos oli paras moneen vuoteen. Kartongin vuosisopimusneuvottelut suurimpien asiakkaiden kanssa ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti sekä hinnankorotusten että lisätoimitusten osalta. Kartongin kysyntänäkymiä M-real pitää erittäin hyvinä ja on siksi tehnyt merkittäviä. investointipäätöksiä. Esimerkiksi Simpeleen tehtaan kartonkituotantoa ja arkitusta päätettiin laajentaa. Paperiliitto hakee tukea energialinjauksille • Paperiliitto on tehnyt SAK:n valtuustolle aloitteen energiapolitiikkaan ja energiaverolinjauksiin vaikuttamisesta. Paperiliitto esittää, että SAK yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa vaikuttaisi kaikin käytettävissä olevin keinoin nykyisen hallituksen energiapoliittisiin linjauksiin ja viimeistään tulevaan hallitusohjelmaan. Paperiliitto pyytää keskusjärjestöjen vaikuttavan siihen, ettei metsäteollisuuden ja muun energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä heikennettäisi entisestään kansallisilla päätöksillä ja lisämaksuilla. Hallituksen tänä syksynä julkistamat energia- ja polttoaineverojen korotuksen kohdistuvat suurelta osin metsäteollisuuden toimialaan. Paperiliiton mielestä energiaverot, jotka heikentävät globaalissa kilpailussa olevan alan kilpailuedellytyksiä, aiheuttavat metsäteollisuudelle ja koko kansantaloudelle suurta haittaa. Kohoavat energiakustannukset muun muassa vähentävät investointeja päästöttömän energian ja metsäteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä tapahtuvasta biopolttoaineiden kehittelystä, aloitteessa todetaan. Hallituksen suunnittelemat veronkorotukset nostaisivat teollisuuden energiaverot moninkertaisiksi kilpailijamaihin verrattuna. Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus ei maksa energiaveroa lainkaan, joten sillä on 70 miljoonan euron kustannusetu Suomeen verrattuna. Paperiliitto muistuttaa, että ero Ruotsin hyväksi kasvaisi jopa 130 miljoonaan euroon, jos Suomen veroleikkuria ei muuteta. Tämän lisäksi dieselveron ja moottoripolttoöljyn verotuksen kiristäminen aiheuttaa metsäteollisuudelle 25 miljoonaan euron lisälaskun, jos korotuksia ei kompensoida kuorma-autojen käyttövoimaveron alennuksella, kuten on esitetty. Jo tänä vuonna ratamaksujen korotukset ja VR:n muutosohjelma korottavat rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmaksuja yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Kaikkiaan esitetyt veronkorotukset nostaisivat kustannuksia noin 52 miljoonalla eurolla nykytasosta. Lisälaskua on odotettavissa myös valmisteilla olevasta rikkidirektiivistä, joka esitetyssä muodossaan nostaisi merirahtihintoja vuositasolla peräti 200-300 miljoonaa euroa. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 5 KOLUMNI Paperiliittolaiset, Aktiivisuutta, toimintaa ja vaikuttamista kaivataan! S ”Ensi vuosi tulee olemaan erityisen tärkeä vaikuttamisen vuosi. yksy on edennyt jo talven kynnykselle ja ammattiosastot pitävät syyskokouksiaan. Liiton toimisto kiertää kenttää niin syyskokouksissa kuin myös erillisen nimikkoteeman ”Paperiliitto kiertää” merkeissä. Hyvinkäällä pidetyillä työehtosopimus- ja järjestöpäivillä oli noin 250 eri puolilta Suomea tullutta ammattiosastojemme aktiivista toimijaa kuulemassa ajankohtaisia kuulumisia ja ennen kaikkea miettimässä tulevia haasteita ja vastauksia niihin. Kaikki on siis hyvin vai? Ei välttämättä, sillä vaikka aktiivit toimivat todella kiitettävästi, ei uusia toimijoita tahdota saada lähtemään mukaan. Vaikka olemme erikseen ”räätälöineet” yksipäiväisen perehdytyskurssin uusillekin toimijoille, ei vetovoima tahdo riittää. Vika ei varmaankaan ole niissä jäsenissä, joita tavoittelemme vaan kyllä se löytynee muualta. Tämän päivän yhteiskunnassa on niin paljon erilaisia aktiviteetteja ja houkutuksia, että joudumme väkisinkin kilpailemaan jäsenistön huomiosta niiden kanssa. Ja usein nämä muut houkutukset vievät voiton. Syitä tähän on varmaan monia, mutta kyllä tämä antaa pohtimisen aihetta meille itsellemmekin. Joudumme esittämään kysymyksiä, onko meidän toimintamme houkuttelevaa, sopiiko meidän toimintatapamme tämän päivän haasteisiin, onko tarjontamme vanhanaikaista ja siten vähän kiinnostavuutta sisältävää. Vai mikä on syy? Näitä me joudumme varmaan pohtimaan hyvinkin syvällisesti liittomme toimistolla ja hallinnossa, sillä emme voi jäädä ”laakereille lepäämään” näin tärkeässä asiassa. nähdään Jyväskylässä ja Tampereella lenkaan samantekevää, millaisilla linjauksilla ja arvomaailmalla tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään. Voisi luulla, että tämä asia on jokaiselle palkansaajalle itsestäänselvyys, mutta eipä näytä olevan. Edelleen elää vahva usko siihen, ettei poliittisilla linjavalinnoilla ole juuri mitään merkitystä ja siksi ei kannata edes lähteä äänestysuurnalle. Mutta mitenkä muuten tätä maata johdetaan kuin kansalta saadulla valtakirjalla? Sitä tämä edustuksellinen demokratia nimenomaan on. Me valitsemme linjat ja henkilöt ja he toteuttavat sen suuntaisia toimenpiteitä, joita me edellytämme. Mutta kansan enemmistön linjan toteutuminen edellyttää, että vaivaudumme sen verran toimimaan, että käymme edes äänestämässä. Tämäkin vuosi kääntyy pikku hiljaa lopuilleen ja uuden vuoden haasteet siis odottavat. Tämäkään vuosi ei ole ollut helppo meille paperityöntekijöille, mutta uskomukseni mukaan joistain uhkakuvista huolimatta tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta. Mutta se valoisampi tulevaisuus ei tule itsestään vaan se on tehtävä, ja mieluiten tehtävä ammattiyhdistysliikkeen perinteen mukaisesti yhdessä tehden. Näin vuoden lähetessä loppuaan haluan itseni ja toimistomme puolesta kiittää jäsenistöämme hyvästä yhteistyöstä ja tuesta vaikeissa asioissa. Samalla haluan toivottaa teille kaikilla rauhoittavaa joulunaikaa. Satsatkaa laatuaikaan ja lepoon perheenne kanssa. JOUKO AHONEN Ensi vuosi tulee olemaan erityisen tärkeä vaikuttamisen vuosi. Keväällä järjestettävillä eduskuntavaaleilla tulee olemaan erityisen tärkeä merkitys meidän jokaisen jokapäiväiseen elämään tulevina vuosina. Ei nimittäin ole ol- 6 P A P E R I L I I T T O 9 / 2 0 1 01 Puheenjohtaja Uusi numeromme on 010 289 7700 • Paperiliitto-kiertää tapahtumia on jäljellä vielä kaksi. Jyväskylässä tapaamme 27.11. ja Tampereella 22.1.2011. Tapahtumiin ilmoittautumiset ovat käynnissä, olethan muistanut ilmoittautua mukaan! Katso lisää liiton nettisivuilta tai kysy ammattiosastosi puheenjohtajalta. Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyys-kassan puhelinnumerot ovat muuttuneet. Vaihteen uusi numero on 010 289 7700. Muutos tehtiin, koska vanhan tilalle vaihdettiin teknisesti nykyaikaisempi vaihde. Uusi järjestelmä parantaa erityisesti liiton toimitsijoiden tavoitettavuutta. Toimiston henkilökunnan uudet alanumerot löydät liiton kotisivuilta osoitteesta www.paperiliitto. fi kohdasta yhteystiedot. Toimitsijoiden gsm-numerot eivät ole muuttuneet. Työttömyyskassan maksuton palvelunumero 0800-0-7089 säilyy ennallaan ja sen päivystys on maanantaista perjantaihin klo 12.00–15.30. Lomapaikkojen varaus käy sähköpostilla • Voit tehdä varauksia Paperiliiton lomapaikkoihin nyt myös sähköpostilla, sillä lomapaikan hoitajille on avattu omat sähköpostit. Liiton lomapaikoissa Puralassa, Törmälässä ja Särkelässä on tarjolla myös langaton laajakaistayhteys, jota voit käyttää joko omalla tai yhteiskäyttöön tarkoitetulla tietokoneella. Lisätietoja lomapaikoista näet liiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi kohdasta jäsenyys> jäsenedut> etuja lomailuun. Lomapaikkojen hoitajien sähköpostiosoitteet: Purala: [email protected] Törmälä: [email protected] Särkelä: [email protected] Kampanjoin masennusta vastaan • Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistynyt yhteiskampanja MastDo. Kampanja on sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen. MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja ja suomalaisille sopivaa kannustusta työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. MastDo:n kampanja kestää ensi helmikuun loppuun saakka ja se on osa masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentä- miseen tähtäävää Masto-hanketta. Vuosittain jää noin 4000 suomalaista masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja lopulta jääminen eläkkeelle ovat työpaikoille haaste työurien katkeamisen ja hiljaisen tiedon menettämisen takia. Masennusperusteisista sairaspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyy myös yhteiskunnalle iso lasku, joka vuonna 2009 oli 633 miljoonaa euroa. Lisätietoja: MastDo www.mastdo.fi Masto-hanke www.tartumasennukseen.fi Puheluhinnat liiton kiinteisiin numeroihin soitettaessa ovat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä: 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. MITÄS TIEDÄT 1. Kuka kirjoitti romaanitrilogian Täällä Pohjantähden alla? 2. Mitähän merkitsee kirjainlyhenne IAU? 3. Kuinka monta paperi- tai sellutehdasta Suomessa suljettiin vuonna 2008? 4. Missä urheilulajissa saa rangaistuksen koukkaamisesta? 5. Kuinka monta astetta on täysi ympyrä? 6. Minkä eläimen hetki on aamuyöllä siinä klo 3-4 aikoihin? 7. Kuka on Kiviniemen hallituksen peruspalveluministeri? 8. Montako pelinumeroa valitaan Viking Loton peruspelin yhdestä ruudukosta? 9. Kuka on metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja? 10. Minkä kunnan alueella sijaitsee Talvivaaran kaivos? ? ? PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 7 PUSSIKESKUS TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: PEKKA SIPOLA poikineen A semointi oikealle kohdalle, millilleen. Kun fleksopainokonetta hoitava Lilja ”Lilli” Luostarinen mittaa painolaatan paikkaa, hän hyppää istumaan koneen päälle tai liukuu sen alle rullamittoineen kuin asentaja autokorjaamolla. Ja kohta kone painaa uutta erää postituspusseja postimyyntifirmalle. Lilja Luostarinen tuli Pussikeskukseen töihin 30 vuotta sitten. Hänet opasti töihin nykyinen työnjohtaja Jarmo Niva, joka on ollut talossa pisimpään. Työvuosien varrella Luostariselle on tullut tutuksi lähes jokainen kone ja työvaihe. Puolet työurastaan Lilli on myös toiminut pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna kymmenelle työntekijälle. Luostarinen on oppinut tuntemaan perheyrityksen vetäjien kaikki kolme sukupolvea. Yrityksen perustajan Veikko Janhosen pojan Tarmon jälkeen toimitusjohtajana on tämän poika Janne Janhonen. Hänet ja tuotannon teknisen puolen toimivuudesta vastaavan Jonne-veljen Lilli on tuntenut pikkupojista saakka. – Ja perehdyttänyt, kun tulivat tänne alkuun kesätöihin, Luostarinen naurahtaa. Kantti kestää Jarmo Niva asettaa painolaattaa telalle. 8 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Nettikaupan kasvu on yksi syy siihen, miksi paperipussien valmistuksella aloittaneen helsinkiläisen perheyrityksen tuotteilla on yhä kysyntää. Pussikeskuksen osaamista postituspusseille, -pakkauksien ja patenttiratkaisujen valmistajana on myös palkittu kansainvälisissä pakkausalan kilpailuissa. Pussikeskuksen tuotanto alkoi kauppapusseista, joita PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 9 PUSSIKESKUS OY ■ Helsingissä sijaitsevan perheyrityksen perusti Veikko Janhonen 1956. Toinen tehdas aloitti Tallinnassa 2004. ■ valmistaa erikoisvahvoja postituspakkauksia konttori- ja teollisuuskäyttöön paperista ja pahvista ■ liikevaihdosta 35–40 prosenttia tulee viennistä ■ tuotti pusseja viime vuonna noin 7,6 miljoonaa kappaletta ja tuottaa tänä vuonna arviolta 8 miljoonaa kappaletta Joonas Merikukka ja tuplapussien pino. Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi. Lilja Luostarinen mittaa laatan oikeaa paikkaa telalla. 10 tehtiin käsin. Postituspakkausten kehittely vei kuitenkin voiton ja kauppapussituotanto myytiin. 1980-luvulta lähtien Pussikeskus on valmistanut niin sanottuja tuplapusseja. Yritys valmistaa myös pakkauskoneita, joilla asiakas pakkaa tuotteensa räätälöidysti. Kysynnän muutoksiin on myös Pussikeskuksessa pitänyt varautua. – Kun kirjakerhoja ja –kustantamoja on mennyt nurin, on pitänyt etsiä uusia asiakkaita, Jonne Janhonen toteaa. Tilalle ovat tulleet pelejä ja elokuvia myyvät nettikaupat. Äskettäin Pussikeskus on myynyt neljä pakkauskonetta Euroopan suurimpiin kuuluvan pelien ja elokuvien myyjälle, jolta lähtee 16 miljoonaa lähetystä vuodessa. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Tuotannosta yli 35 prosenttia menee nykyisin vientiin. Kilpailu postituspakkausten valmistajien kesken on kovaa, sillä muovi-, paperi- ja kartonki taistelevat kukin ominaisuuksillaan. Jonne Janhosen käsityksen mukaan kilpailijoita oli vuosikymmenen alussa enemmän kuin nykyisin. – Kenellä kantti kestää, se säilyttää paikkansa. Kotimaisesta paperista Pakkausten kehittäminen vastaamaan asiakkaan ja postin vaatimuksia edellyttää edelleen kekseliäisyyttä, jotta pakkaus olisi samaan aikaan riittävän suojaava, kevyt ja ohut ja jotta tilattu tuote kulkisi pakkauksessa mahdollisimman kätevästi ja edullisesti perille. Pussikeskuksen tuotteiden valmistuksessa käytetään Suomessa kotimaista paperia. Tallinnan tehtaalla piti siirtyä ruotsalaiseen, kun siellä käytetyn laadun valmistus Suomessa loppui. Toinen tehdas perustettiin muutama vuosi sitten siksi, että iso asiakas halusi turvata tuotteiden saannin myös siinä tapauksessa, että tuotanto odottamattomasta syystä, kuten tulipalon vuoksi, keskeytyisi. Lilja Luostarisen mukaan tehtaan perustaminen Tallinnaan herätti aikoinaan epäilyjä, miten käy tuotannolle Helsingissä Henkilöstövähennyksiä tai tuotantomuutoksia ei kuitenkaan ole uuden tehtaan perustamisen jälkeen tehty. Lentokentän kupeessa Pussikeskuksen pihalle kuuluu viereiseltä Malmin lentokentältä potkureiden pärinä. Tuotantosalissa äänessä on tällä hetkellä vain yksi kone, sillä kahdella muulla on menossa painolaatan vaihto. Jarmo Niva mittailee postituspussikoneen telalta oikeaa kohdan ja teippaa laatan kiinni. Lilja Luostarinen tekee samaa työvaihetta painokoneella. Pakkauskoneella puolestaan on poikkeuksellinen kuhina. Asiakas on tilannut postituspussinsa tavallista pienem- piin eriin. Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi. Miehet ovat tulleet Pussikeskukseen töihin 1980-luvun lopulla. Oman talon käsipareja täydentävä vuokratyöntekijä Joonas Merikukka ei ollut silloin vielä edes syntynyt. Viime kevään ylioppilas Merikukka nostaa lavalta pusseja pakattavaksi. Kokemusta teollisuustyöstä hänellä ei ennestään ole. Vuokratöitä hän tekee odotellessaan armeijaan menoa tammikuussa. Pakkauskoneen käydessä taustalla Lilli Luostarinen asettaa koneen tuotteelle eli valmistelee painatusta, kiinnittää teipit laattaan ja asettaa laatan rummulle. Oma työpiste on läpikotaisin tuttu ja oikeat työasennot löytyneet vuosien kokemuksesta. Työkykyä on edesauttanut muun muassa se, että työajalla, omalla työpaikalla ja työnantajan kustannuksella on päässyt hierojan käsittelyyn joka toinen viikko. Miesporukassa työskentelyä Lilli pitää pelkästään positiivisena asiana: aina tarvitessaan saa apua. Työpaikan ilmapiiriä Lilli pitää hyvänä ja syy on yksinkertainen ja olennainen. – Täällä saa olla oma itsensä. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 11 TEKSTI: SIINA VASAMA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO Kuinka ELÄMÄ ( Ä) N L A ATUA TEHTAILLA TULEE VALMISTA, MUTTA SAMALLA SYNTYY ROSKAA. JOKAISELLA TYÖPAIKALLA ON OMAT KONSTINSA, JOILLA SOTKUSTA SELVITÄÄN. LOPUTTOMALTA TUNTUVA TAISTELU SIISTEYDEN PUOLESTA ON TÄRKEÄÄ PAITSI VIIHTYVYYDEN, MYÖS TURVALLISUUDEN KANNALTA. SOTKU selätetään T ämä on sopivan sotkuinen paikka, meille luvattiin ennakkoon. Ja perjantai on viikon likaisin päivä. Silti Peterson Packaging Oy:n arkkijalostamossa silmiin ei osu sotkua. Roskaa kyllä on riittämiin. Sitä kärrätään ulos monta tonnia joka viikko. Kun valmistetaan pahvilaatikoita, siinä sivussa syntyy myös valtava määrä silppua. – Paikkojen siistiminen kuuluu duuniin. Jos sitä ei tehtäisi jatkuvasti, täällä eivät parin tunnin kuluttua pystyisi liikkumaan trukit eivätkä ihmiset, sanoo jalostustyöntekijä Timo Niskanen. Koneet rouskuttavat, taittavat, värjäävät ja liimaavat pahvia erilaisiksi laatikoiksi. Koneita käyttävät ihmiset valvovat samalla laatua. Kakkoslaatu lentää kaaressa roskakasaan. Kasaa kasvattaa varsinkin pahvisilppu. Sitä harjataan koneiden alta ja kauhotaan isoihin roskakuuppeihin, jotka viedään trukilla ulos. Siellä silppu kipataan puristimeen, joka vetää kuusikin tonnia kerralla. Isoille pahveille on oma konttinsa. Kaikki menee kierrätykseen. Ympäristö kunnossa, ihmiset kunnossa 12 – Meillä jokainen työntekijä siivoaa oman alueensa, Timo Niskanen kertoo. – Homma toimii hyvin, koska porukka on hyvä. Ja kaikki tietävät, että kun koneet ja ympäristö ovat kunnossa, ihmisetkin pysyvät paremmassa kunnossa. – Minä taidan olla paikan sottaisin mies, Jorma Savolainen esittäytyy. Ei häntäkään kyllä voi sottaiseksi sanoa. Muutamat väritahrat käsissä ovat ainoa merkki siitä, että hän tekee hommia painokoneella, PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Parannuksia omalle työpaikalle jolla pahvit värjätään. – Onneksi värit ovat vesiliukoisia, Savolainen virnistää. Niin kauan kuin kone toimii normaalisti, työn likaisin vaihe on värin valuttaminen koneeseen ja sieltä pois, ja painolaatan suihkuttaminen puhtaaksi. Pahinta on pöly – Pöly on pahin ongelma. Sitä tulee pahvia leikatessa paljon, Timo Niskanen toteaa. Jokainen tuntee vaikutuksen hengityksessä iltaisin. Mutta hengityssuojaimetkaan eivät ratkaise ongelmaa. Hengityssuojain kasvoilla on niin raskasta tehdä töitä, että jo vähän ajan kuluttua alkaa hikoilla. – Pitäisi olla oma happipullo niin kuin julkkiksilla, porukka vitsailee. Hanskat kaikilla on käsissä, mutta ei siisteyden vaalimiseksi. – Pahvi on niin terävää, että muuten olisi haavoilla koko ajan, Niskanen sanoo. Käsineetkään eivät tätä käsittelyä kauan kestä. – Viikon tai kaksi. Näissäkin näemmä on jo reiät. Perjantaisin, ennen kuin arkkijalostajat lähtevät viettämään viikonloppua, on edessä tunnin kestävä siivousurakka. Silloin hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Pölyt puhalletaan pois koneiden päältä paineilmalla ja pahvisilput harjataan tavallistakin huolellisemmin pois koneiden alta. Samalla tehdään koneiden normaali huolto ja öljyäminen. Jalostustyöntekijöiden lähdettyä tehtaalle tulee siivousporukka, joka ajaa märkäkoneella lattiat pölyttömiksi. Taas on siistiä – maanantaihin saakka. ■ Jokaisella työpaikalla kannattaisi toteuttaa Työterveyslaitoksen TUTTAVA® eli Turvallisesti tuottavat työtavat –kehittämisohjelma, joka koskee järjestystä ja siisteyttä. ■ Siihen osallistuneissa yrityksissä tapaturmat ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljännekseen aiemmasta. Lisäksi on saatu kustannussäästöjä, kun toiminta on tehostunut ja toimitusvarmuus, yhteistoiminta, viihtyvyys ja yrityskuva ovat parantuneet. ■ TUTTAVA® -kehittämisohjelmassa määritellään eri henkilöstöryhmien yhteistyönä, mitä hyvä järjestys ja siisteys ovat. Erityisesti pohditaan asioita, joilla on päivittäin merkitystä turvallisuudelle ja työn tekemiselle. LISÄTIETOJA: WWW.TTL.FI Tappavan tehokas paineilma • Paineilmapistooli voi olla tappava ase. Jos paineilmasuihkusta pääsee ilmaa verenkiertoon vaikka haavan kautta, seurauksena voi olla vakavia vaurioita, jopa kuolema. Siksi paineilmaa ei pidä koskaan käyttää ihmisten tai vaatteiden puhdistamiseen. Paineilmasuihkun voimasta sinkoavat roskat voivat aiheuttaa vaurioita silmiin ja ihoon. Kun paineilmaa käytetään, silmien ja korvien suojaus voi olla tarpeen, ja hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Paineilman levittämä hienopöly voi leijailla ilmassa monia tunteja. Paineilman sijaan puhdistukseen olisi parempi käyttää pölynimuria aina, kun se on mahdollista. Jos pölyn aiheuttamat ärsytysoireet ovat jatkuvia, työpaikan siivous esimerkiksi märkäpyyhinnällä pitäisi tehdä useammin. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS, LAPPEENRANNAN ALUEJOHTAJA IRMA WELLING Paineilma puhdistaa pölyn pois koneiden päältä. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 13 Mistä pökköä pesään ja lisää työhyvinvointia työpaikoille? Hyvis-hanke vahvisti, että työhyvinvoinnin parantaminen on yhteydessä vähentyviin sairauspoissaoloihin. Miten Hyvis käytännössä näkyi mukana olleilla työpaikoilla, siitä kerrottiin Paperiteollisuuden työturvallisuuspäivässä Helsingissä. Yhteistyö vie työhyvinvointia eteenpäin TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVA: FUTUREIMAGEBANK.COM P Koulutusta tarvitaan aperiteollisuuden tehtaanjohdolle, linjajohdolle ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattu päivä antoi kuvaa siitä, missä mennään työturvallisuudessa ja miten veyslaitoksen yhdessä Työsuojelurahaston tuella toteuttama Hyvis-hanke. Kesäkuussa julkaistun tutkimuksen jalkauttaminen on työpaikoilla vasta alullaan – mutta paikalla olleiden mukaan sitä ei suinkaan ole unohdettu. tulevaisuudessa. Keskiöön päivän aikana nousi Paperiliiton, Metsäteollisuus ry:n ja Työter- Hyvis-tutkimuksen keskeiset tulokset veti yhteen Paperiliiton tutkija Esa Kaitila: Työhyvinvoinnin parantami- Poissaolojen syyt esiin Kaikki kunnossa? nen edellyttää sairauspoissaolojen syiden selvittämistä. Pysyvä sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttää hyvinvoivaa ja työhönsä motivoitunutta henkilöstöä. Olennaista tuloksissa on Kaitilan mielestä se, että työhyvinvoinnin parantaminen on yhteydessä vähentyviin sairauspoissa- ■ ■ Kunnossapidon multimediaohjelmia voi käyt- Ohjelmat perustuvat todellisiin tilanteisiin, kuten Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän tuottamiin TOT-raportteihin. Niissä on kuolemaan johtaneen työtapaturman kuvaus sekä asiantuntijaryhmän pohdinta tapahtuneen syistä ja toimenpiteistä, joilla vastaavanlainen tilanne voitaisiin välttää. tää esimerkiksi oman tietämyksen ja osaamisen kehittämiseen, yksin tai yhdessä, työpaikan turvallisuuskoulutuksessa ja –valmennuksessa, oppilaitosten koulutusaineistona, työturvallisuudesta tiedottamiseen yleensä ja kunnossapitoalan turvallisuudesta erityisesti. ■ Palvelu on osa eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on mm. parantaa tietoisuutta työpaikan kunnossapitoon liittyvistä riskeistä ja osoittaa, että näitä riskejä voidaan poistaa tai vähentää. ■ Kaikki kunnossa –nettisivusto tarjoaa vapaasti käyttöösi multimediaohjelmia, jotka liittyvät kunnossapitotyön työterveyteen ja -turvallisuuteen. Palvelu on käyttäjälleen maksuton. Lisätietoja kampanjasta löydät: www.riskithaltuun.fi/kunnossapito 14 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 oloihin ja että omaan työympäristöön vaikuttaminen lisää työhyvinvointia. Esimiehen ymmärtävä suhtautuminen poissaoloihin vähentää poissaoloja. Työhyvinvointiin panostaminen vähentää poissaoloja pitkäjänteisemmin kuin tiukka kontrolli. Syys-lokakuun vaihteeseen mennessä Hyviksen hyvistä käytännöistä oli keskusteltu vasta 40 prosentissa ammattiosastoja. Tämä selvisi Paperiliiton järjestöpäivillä tehdyssä kyselyssä. Useimmissa paperiliittolaisten tehtaissa Hyvistä ei vielä ollut ollut esillä. Siellä, missä alkuun oli päästy, aiottiin pureutua esimerkiksi varhaisen välittämisen malliin, esimieskoulutukseen, älä kiusaa –oppaaseen ja työhönpaluukeskusteluihin. Lisäksi tärkeinä pidettiin ammatillisen osaamisen ylläpitokoulutusta sekä henkisen ja fyysisen jaksamisen aiheita. Hyödyt havaittu Hyvikseen osallistui neljä metsäteollisuuskonsernia, joista työturvallisuuspäivässä olivat esillä Sappi Kirkniemi, UPM Rauma, M-real Tako ja Kyro sekä Stora Enso Anjalankosken ja Imatran tehtaat. Sapin turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen kannusti työturvallisuuspäivän osallistujia arvioimaan parhaat käytännöt ja sovittamaan ne omaan toimintaympäristöön. Työssä auttaa kokemusten vaihto osallistuneiden konsernien, yksiköiden, tutkimusja ohjausryhmien kanssa. UPM:ssä on laskettu, että työhyvinvointityössä onnistuminen voi merkitä yritykselle huomattavia säästöjä. Sairauspoissaoloprosentin pudotessa 1 prosentin UPM Suomi säästää noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi säästöä tulee työterveyshuoltokulusta. UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen esitteli lisäksi työterveyshuollon hoitorahaa, jolla yhden vuoden aikana on UPM:llä Suomessa säästetty arvioiden mukaan lähes 900 000 euroa. Hoidettavien määrä vuodessa on noin 60 henkilöä. Hoitorahan avulla sairauslomia on saatu lyhennettyä, kun toimenpide, konsultaatiot ja kuntoutus voidaan teettää yksityisesti ja vältetään jonotus julkisen sektorin palveluihin. Työsuojeluvaltuutetun näkökulmasta Hyviksestä kertoi UPM Rauman työsuojeluvaltuutettu Jaana Vahanto. Hyviksen ansiosta yhteistyö terveyshuollon kanssa on lisääntynyt ja tutkimuksesta saatiin taustatietoa työpaikkaselvityksen tekoon työoloista ja työkuormasta. Hyviksen tulokset ovat olleet yksi syy siihen, että muutosvaiheissa Raumalla on saatu lisättyä koulutusta. – Hyvistä ei ole täysin hyödynnetty, sillä hyödynnettävää kyllä riittää, Vahanto totesi. Työsuhdepäällikkö Hannu Tolonen toi esiin M-realissa hyväksi käytännöksi koetun poissaolojen selvityksen, joka tehdään nimettömästi neljä kertaa vuodessa. Näin saadaan selville, mihin pisteisiin sairauspoissaolot kohdentuvat ja tietoa voidaan käyttää ennakoivassa työterveyshuollossa hyväksi. M-real satsaa työhyvinvointiin myös henkilöresurssein: konserniin on tänä syksynä nimitetty työhyvinvointijohtaja. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja Stora Ensolta kertoi, miten Hyvis on tuonut esiin kehittämisehdotuksia ”runsain mitoin” niin työturvallisuuden, työterveyden, esimiestyön, työryhmien kuin johdonkin kannalta. Sen, mitä hankkeesta on opittu Kajasoja tiivisti kolmeen asiaan: yhteistyötä, arkipäivän asioita ja keskustelua. Työhyvinvoinnin kehittämisen voi aloittaa tänään. Hyviä eväitä saa tutustumalla Hyviksen loppuraporttiin, jonka saa kätevästi Paperiliiton nettisivuilta kohdasta Työsuojelu > Hyvis-loppuraportti. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 15 A J AT T E L E M I S E N A I H ET TA TYÖHYVINVOINTI MAAILMAN PAPERI JUHANI ARTTO Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen INTIAN PAPERITEOLLISUUDEN PALVELUKSESSA ON 120 000 TYÖNTEKIJÄÄ professori Marja-Liisa Manka on jo neljä kertaa julistanut maamme työpaikoille työrauhan. Ensi vuoden alussa hän jatkaa käytäntöä, mutta tällä kertaa työnilon julistuksella. Mankan mielestä työhyvinvointiin panostaminen on yrityksille kannattavaa, sillä tutkimustiedon mukaan hyvinvoivat työyhteisöt ovat myös tehokkaita. TEKSTI JA KUVA: MARKKU TASALA M anka on mielissään siitä, että koko ajan laajempaa julkisuutta saanut perinne on otettu niin hyvin vastaan. Työnilon julistuksen yhteistyökumppaneiden joukossa on muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, työmarkkinajärjestöjä, ammattiliittoja ja tavallisia työpaikkoja. – Työnilosta on kysymys silloin, kun työhön on mukava tulla ja työn tuloksista voi nauttia. Työniloa tuntee, kun hallitsee työnsä, kykenee vaikuttamaan siihen ja voi käyttää siinä monipuolisesti osaamistaan, Manka selittää. – Tällaisessa työyhteisössä saa palautetta ja oppii myös työtovereilta. Jos ihminen kokee olevansa arvostettu ja tarpeellinen, niin hän jaksaa paljon paremmin. Luottamus on oleellinen elementti työssä. Teollisuustyöpaikat ovat Mankan mukaan karkaamassa Suomesta. Työ ei voi olla mielekästä, jos työpaikka on katkolla koko ajan. Itsehallinnan tunne menetetään, kun työpaikan säilymiseen ei voi enää omalla uhrautuvalla työllään vaikuttaa. – Tärkeätä olisi löytää keinoja kestävän tuottavuuden synnyttämiseen. Työhyvinvointitoimet ovat osa kestävän tuottavuuden kehittämisestä, mutta tänä päivänä ei tunnu olevan aikaa odottaa siitä saatavia tuloksia. Hyvinvointi ja tuottavuus Marja-Liisa Mankan mielestä työhyvinvoinnissa kiinnitetään vieläkin huomiota liian suppeisiin osa-alueisiin, lähinnä tyky-toimintaan ja työterveyshuoltoon. Sen sijaan satsaukset työyhteisön toimivuuden kehittämiseen toisivat runsaasti uusia mahdollisuuksia. 16 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julistaa työnilon sanomaa: ”Hyvinvoinnilla tehdään tulosta!” Mankan johtama tutkimus- ja koulutusyksikkö Synergos on kyennyt tutkimuksillaan osoittamaan selkeän korrelaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Työhyvinvoinnin kehittämisellä on saatu vähennettyä sairauspoissaoloja ja eläköitymiskustannuksia sekä parannettua työilmapiiriä ja asiakastyytyväisyyttä. – Menestystä ei voida enää perustaa vain niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknologisille resursseille. Jokaisen työpaikan menestymisen perusta löytyy inhimillisistä tekijöistä. Työnantajan hyvä henkilöstöpolitiikka auttaa saamaan hyviä työntekijöitä jatkossakin. Manka pitää vääränä Kelan ja Elinkeinoelämän keskusliiton omaksumaa kantaa siitä, että työuupumuksen vuoksi työstä poissaoleva ei ole oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Burnout on hänen mielestään aina työyhteisön ongelma, jolloin uupumuksella on selvä syy-yhteys työhön eikä sen voida katsoa johtuvan ”yksilön heikkoudesta”. Työelämässä noudatettava käytäntö on tällä hetkellä hyvin kirjava, sillä monilla työpaikoilla työuupumuksesta toipuvalle maksetaan edelleenkin palkkaa. – Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä, myös psyykkisestä jaksamisesta, toteaa Manka. – Esimies ei kuitenkaan aina voi tietää työntekijöidensä ylikuormitusrajaa. Tästä syystä myös työntekijä itse on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja oman tilansa tunnistamisesta. Mankan mielestä psyykkinen stressi vaikuttaa myös myönteisesti: ponnistelemme ja saamme aikaan. Pahimmillaan stressi kuitenkin sairastuttaa, tekee kyyniseksi, masentaa ja alentaa itsetuntoa. TYÖNTEKIJÄÄ EI RANGAISTA TYÖTAPATURMASTA Äskettäisessä päätöksessään Ruotsin työtuomioistuin ei hyväksy työntekijän irtisanomista työtapaturman aiheuttamisen perusteella. Ratkaisu koski maaliskuussa 2009 Mondi Dynäs –voimapaperitehtaalla sattunutta työtapaturmaa, jossa kolme tonnia painanut paperirulla luiskahti trukin haarukasta ja murskasi työtoverin jalat. Asiasta on raportoinut ruotsalainen ay-julkaisu Dagens Arbete. Tapaus vietiin työtuomioistuimeen sen vuoksi, että työnantaja irtisanoi trukinkuljettajan syyttäen häntä järjettömästä ja lähes rikollisesta toiminnasta. Ammattiosaston puheenjohtaja Sven Sollén pitää työtuomioistuimen päätöstä erittäin merkittävänä, koska se kieltää irtisanomisen työntekijän tekemän virheen perusteella. Ammattiliitto Pappersin toimitsija Lars Wåhlstedt korostaa ratkaisun periaatteellista merkitystä. Työtuomioistuimen päätös velvoitti yrityksen ottamaan trukinkuljettajan takaisin töihin, mutta yritys ei siihen suostunut, vaan mieluummin maksoi hänelle peräti 32 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli noin 70 000 euroa. Lisäksi yhtiön on maksettava noin 11 000 euroa vahingonkorvausta. Intian paperiteollisuuden toimialajärjestö IPMA pitää alan näkymiä Intiassa lupaavina. Se johtuu ennen muuta ennusteista, joiden mukaan paperin kysyntä kasvaa nopeasti. IPMAn mukaan kysyntä Intiassa kasvaa jopa nopeammin kuin missään muualla. Yhdistys arvioi, että kulutus nousee 14 miljoonaan tonniin tilikaudella 2015-2016. Se merkitsisi lähes 10 kilon käyttöä vuodessa asukasta kohti. Vaikka kotimaan tuotantokapasiteettia ollaan laajentamassa, sellu- ja paperituotteiden tuonti tulee todennäköisesti kasvamaan, IPMA ennustaa. Tilikaudella 20072008 Intian paperitehtaiden tuotantokapasiteetti nousi 9,3 miljoonaan tonniin. Paperia ja kartonkia valmistettiin 7,6 miljoonaa tonnia. Alan yritysten palveluksessa on 120 000 työntekijää, minkä lisäksi yritykset työllistävät epäsuorasti 34 000 henkilöä. Kuituraaka-ainetta intialaiset työstävät puun lisäksi, bambusta, vehnän oljista, riisin akanoista ja sokeriruo’osta. Kierrätyskuidun osuus on 44 prosenttia, kemiallisen sellun 35 prosenttia ja maatalousjätteiden 21 prosenttia. Intia on sallinut vuodesta 1997 ulkomaisen omistuksen paperiteollisuudessa, mutta ulkomaiset investoinnit Intian paperiteollisuuteen ovat pysyneet pieninä. Maailmanpankin osana toimiva rahoituslaitos IFC on mukana kolmen tehtaan kehittämisessä. RUOTSALAISTEHTAAN ”PSYKOSOSIAALINEN TYÖYMPÄRISTÖ” TUTKITAAN Bäckhammarin sellu- ja paperitehtaalla Ruotsissa kärsitään nykyään huonosta työilmapiiristä. Ongelmat ovat niin vakavia, että tehtaan johto on päättänyt teetättää selvityksen tehtaan ”psykososiaalisesta työympäristöstä”. Ay-julkaisu Dagens Arbeten selostuksesta käy ilmi, että ongelmien taustalla ovat lähes kymmenen vuotta sitten alkaneet jatkuvat uudelleenjärjestelyt. Aiemmin ne eivät kuormittaneet henkilöstöä kohtuuttomasti, mutta vuonna 2008 tehdyn omistajanvaihdoksen jälkeen tiedonkulku on muuttunut kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseksi. Tehtaan pääomistaja on norjalainen Nordic Paper. Uusi johto on reagoinut ikävästi työntekijöiden valituksiin, mikä on synnyttänyt pelon ilmapiirin. ”Työntekijät eivät koe voivansa käyttää ammattitaitoaan, vaan aika menee raporttien kirjoittamiseen”, ammattiosaston puheenjohtaja Per Gustafsson arvostelee. RUOTSISSA PUUNJALOSTUSLAITOKSELTA LEVISI JÄLLEEN LEGIONELLA-BAKTEEREJA Domsjön sellutehtaan läheisyydessä viidellä henkilöllä on todettu legioonalaistautia aiheuttavia legionella-bakteereja. Terveysviranomaisten selvityksen mukaan bakteerit ovat peräisin tehtaan biopuhdistusjärjestelmästä, jonka vesiallasta puhdistettiin syyskuussa tehtaan huoltokatkon aikana. Tehtaan ympäristöpäällikkö Patrik Svensson arvelee ay-julkaisu Dagens Arbetessa, että bakteerit ovat levinneet hengitysilmaan painepesurin nostattaman sumupilven mukana. Bakteeritartunta on todettu puhdistustyön hoitaneilla kahdella yrittäjällä sekä kolmella tehtaan lähellä asuvalla henkilöllä. Pahimmissa tapauksissa legioonalaistautiin sairastunut voi menehtyä tautiin. Nyt Domsjössä tartunnan saaneet ovat ainoastaan oireilleet lievästi. Kolme vuotta sitten legioonalaistautiin sairastui Ortvikenin paperitehtaan työntekijä. Kuusi vuotta sitten Kappa Kraftlinerin tehtaalla Piteåssa tunnistettiin legioonalaistautitapaus. Se johti Ruotsin metsäteollisuudessa laajaan tutkimukseen, jossa legionella-bakteereja löytyi 27 tehtaan biomenetelmiä soveltavista puhdistamoista. Aiempien löydösten tapaan Domsjön sellutehtaan bakteerilöydöt johtavat puhdistamolla ja sen puhdistusmenetelmässä joihinkin muutoksiin, ympäristöpäällikkö Patrik Svensson toteaa. PP AA PP EE RR II LL II II TT TT O O 99 // 22 00 11 10 17 JYVÄSKYLÄSSÄ SULJETTIIN KANKAAN PAPERITEHDAS JA VARKAUDESSA KAKSI SANOMALEHTIPAPERIKONETTA, MÄNTÄSSÄ SUPISTUI LEIVINPAPERIN VALMISTUS. TOIMITUS KÄVI KYSELEMÄSSÄ, MILLAISIN TOIMIN JA TEHOIN IRTISANOTUILLE ON NÄILLÄ PAIKKAKUNNILLA LUOTU VÄYLIÄ TYÖLLISTYMISEEN. TEKSTI JA KUVAT: EEVA ELORANTA-JOKELA T uhannen ja yhden yön päästä Kaskisten sellutehtaalta puretuissa kattiloissa keitetään sellua intialaisen yrityksen voimin. Osat odottavat nyt kuljetusta Kaskisten satamassa. Kaupungin työttömyysaste on kolminkertaistunut ja työttömyysaste on noussut lähes 15 prosenttiin. TE-toimiston mukaan korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt siinä tahdissa, kuin oli odotettu. Kaskisista 400 kilometriä itään sijaitsevassa Varkaudessa tavoitellaan ja toivotaan toisenlaista tahtia usean tahon voimin. Varkauden tehtaan kahden sanomalehtipaperikoneen sulkemisen takia Stora Enso sanoi tänä vuonna irti 175 ja Efora 70 henkilöä. Muihin tehtaisiin Stora Enso on tarjonnut irtisanottaville uusia työtehtäviä yhtiön sisällä sekä uudelleensijoittumispalvelujen avulla. Yritystoiminnan aloittamisesta kiinnostuneille yhtiö tarjoaa taloudellista tukea. Henkilöstöpäällikkö Aimo Kettusen mukaan irtisanotuista storaensolaisesta 84:lle on löytynyt uusi työpaikka. – Suurin osa on työllistynyt Stora Ensoon muille paikkakunnille Ouluun, Imatralle, Veitsiluotoon, Ruovedelle tai Lahteen. Lisäksi tähän mennessä on tullut yksi hakemus yrityksen perustamiseksi ja li- 18 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Miten jatkaa, kun työ lakkaa säksi on tulossa kymmenen muuta realistista yrityshanketta, Kettunen summaa. Työnantaja tukee omaehtoista koulutusta enimmillään 5000 eurolla. Lisäksi se tarjoaa uravalmennusta, johon sisältyy 10 päivää kestävä osio työnhakuvalmiuksista ja 10-15 päivän osio tietokoneopetusta. Kolmannessa osiossa on mahdollista tutustua vapaavalintaiseen itseä kiinnostavaan alaan. Äkkimuutos heti liikkeelle Äkkimuutos-hanke palvelee Varkaudessa ja Leppävirralla rakennemuutoksessa vuosina 2008– 2010 tuotannolli- sista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Se lähti viime muutokseen joidenkin työntekijöiden mielestä turhankin ajoissa, kun yt-neuvottelut olivat alkuvaiheessa. Toimintatapa herätti epäluuloja, vaikka tarkoitus oli hyvä. Tulemalla mukaan mahdollisimman varhain päästään alkuun tukitoimissa ja voidaan kohdentaa niitä sopivalla tavalla. – Tavoitteenamme on, että irtisanotut mahdollisimman pian kirjautuvat asiakkaiksi te-toimistoon ja että jo irtisanomisaikana jokaiselle saadaan tehtyä työllistymissuunnitelma, kertoo projektipäällikkö Tuula Eloranta. Kun suunnitelmia tehdään pitemmän ajan kuluessa, eivät palvelut ruuhkau- du tammikuussa, jolloin irtisanomisajat useimmilla päättyvät. Eloranta kiittää, että työllistymis- ja koulutustarpeita on tullut esiin myös Paperiliiton Varkauden osaston 14 kautta. Heidän työtään Eloranta pitää tärkeänä. – Kuten myös työllistymistiimiä, henkilöstön edustajista muodostettua porukkaa, joka on käynyt työpaikalla henkilökohtaisesti muistuttamassa irtisanotuille, että ilmoittautuvat työnhakijaksi. Tiimiläiset ovat olleet tukihenkilöitä, sparraajia, joiden kautta saamme suoraa tietoa siitä, mitä ihmiset tarvitsevat, Eloranta jatkaa. Eero Karvinen on varautunut tulevaan ja käynyt muun muassa pankissa neuvottelemassa, miten toimia, jos tulot putoavat. Aktiivisuus ilahduttanut Työpaikkojen menetyksen uhka laskeutui Varkauden tehtaille jo kesällä 2009. Liekö asian pitkä kypsyttelyaika syynä siihen, että pontta uusien urien etsimiseen tuntuu monilla olevan. – Ihmiset ovat ilahduttavan aktiivisesti lähteneet liikkeelle, sanoo Tuula Eloranta. Myös henkilöstöpäällikkö Aimo Kettunen on yllättynyt: – Positiivinen vauhti on päällä. Kuumahiertämön hoitaja Ari Pöllänen on parhaillaan mukana työnantajan tarjoaman uravalmennuksen atk-koulutuksessa ja edessä on tekstinkäsittelyohjelman ajokortin suoritus. Pölläsen mielestä koulutus on ollut hyvä asia. Tulevaisuutensa suhteen Pöllänen on realisti, sillä hän arvelee iän vaikeuttavan työllistymistä. Takana on 34 vuoden työura tehtaalla. On myös mahdollista, että tehtaalta järjestyy tuuraus vielä puoleksi vuodeksi. Pöllänen on ehtinyt pohtia, miten elämä muuttuu, jos edessä onkin työttömyys. – Menot on sitten suhteutettava tuloihin. Ari Pölläselle ei vielä ole selvää, mitä irtisanomisen jälkeen. Luvassa on mahdollisesti myös edelleen töitä tehtaalla. Tilaisuus kysyä Äkkimuutoksen rekryohjaajan on voinut tavata työllistymistiimiläisten seurassa omalla työpaikalla tai varaamalla häneltä ajan. Eforalta irtisanottu Eero Karvinen varasi tapaamisajan ammattiosastonsa järjestämässä neuvontatilaisuudessa Tori-Torpalla. Markkinapäivänä torilta olisi riittänyt rokkaa useammallekin kävijälle. Samalla sai vastauksia kysymyksiin työttömyysturvasta, sairauskassan jäsenyyden jatkumisesta tai tuoreimmista koulutuspaikoista. Eero Karvinen on työskennellyt 10 viime vuotta ajoneuvokorjaamolla ja toiminut myös asiantuntevana luottamusmiehenä. Kesken viime kesäloman Karvinen sai pyynnön palata töihin ja kahta päivää myöhemmin käteen lyötiin irtisanomisilmoitus. Sen jälkeen Karvinen on lähettänyt avoimia työhakemuksia yrityksiin. Työpaikan saaminen VR:ltä oli lähellä, mutta luokkahitsaajan paperit puuttuivat. Toinen työpaikka taas olisi edellyttänyt reissaamista, mutta vaimon reumasairauden takia jatkuvat komennushommat eivät onnistu. Mieluiten Karvinen olisi jatkanut entistä työtään. – Motivaatiota olisi riittänyt vielä vuosiksi alan huonoista uutisista huolimatta. Myös paikkakunnan takia olisin täydestä sydämestä jatkanut, Karvinen sanoo. Kunnallispolitiikan kautta hänellä on suoraa tuntumaa siihen, kuinka paljon tehdas vaikuttaa Varkauden kaupungin talouteen. Eero Karvinen myöntää, ettei tulevaisuudenuskon säilyttäminen aina ole helppoa. – Mutta uskottava on. Kukaan ei tuo työpaikkoja omalle sohvalle, täytyy löytyä motivaatiota hakea töitä ja olla itse aktiivinen. Aktiivisuutta vaan, toivottaa Karvinen kohtalotovereilleen. Irtisanotuille jaetusta tuesta ja kannattelusta Karviselta antaa kiitoksen kolmikolle, joka Tori-Torpallakin pyörii keskustelemassa: pääluottamusmies Kai Pärnäselle, varapääluottamusmies Timo Suhoselle ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilaiselle. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 19 Miten jatkaa... Jyväskylän kaupunki siirtyi marraskuun alussa Kankaan tehtaan omistajaksi. K Mäntässä etsitään irtisanottaville työtä ankaan paperitehtaan omistus on pyörinyt viime vuodet karusellia. Ensin Sappi osti tehtaan M-realilta, mutta Sappi lopetti toimintansa lyhyeen. M-real osti kiinteistön Sappilta takaisin viime kesänä - vain myydäkseen sen Jyväskylän kaupungille. Kankaan tehdaskiinteistö käsittää 99 000 kerrosneliömetriä keskellä Jyväskylän kaupunkia. Tehtaan alla ja ympärillä on 25,5 hehtaarin maa-alue. Koko komeuden kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa. – Ensimmäiseksi alueelle valmistellaan osayleiskaava. Myös ideakilpailu on tarkoitus järjestää. Kyseessä on monipuolinen alue asumisen ja työpaikkojen suhteen, kuvailee Jyväs- Vanha tehdas on suojeltu kylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Hänen mukaansa nyt aletaan todella miettiä, mitä alueelta lähtee, mitä jää ja mitä tulee. Ainakin tehtaan vanha osa jää, sillä se on suojelukohde. Alueella toimii edelleen yrityksiä, muiden muassa Pyrollin paperinjalostustehdas, joka työllistää parikymmentä henkeä. – Käymme yritysten kanssa neuvottelut, ”Kankaalaiset pitävät edelleen yhtä.” mutta periaate on, että entiset vuokralaiset voivat jatkaa edelleen. Kankaan tehdastiloissa on yhä kaksi paperikonetta, joista toisen omistaa M-real ja toisen Sappi. – Ne ovat yhtiöiden irtainta, jonka ne hoitavat pois tehtaasta. Entä ihmiset? Mutta mitä kuuluu entisille kankaalaiselle, 150 ihmiselle? – Osa on työttömänä, osa odottaa eläkkeelle pääsyä, osa on koulun penkillä ja osa työllistynyt. Jotkut ovat yhä vailla ratkaisua eli työttöminä, luettelee pääluottamusmies Kari Forsman. Mäntän paperitehtaalta piti alun Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö laskeskelee, että Metsä Tissuen väen perin vähentää 150 työntekijää, vähennykset tietävät kaupungin verotuloihin yli miljoonan euron pudotusta. mutta lopullinen vähennettävien – Meidän työttömyysasteemme on 11,4 promäärä on syksyn mittaan täsmensenttia ja Metsä Tissuen väen vähentäminen lisää lukua vajaalla prosenttiyksiköllä. tynyt 117:ksi. Heistä 96 on työnteMänttä-Vilppulan elinkeinopolitiikkaa ohkijöitä, 13 alempia ja 8 ylempiä toijaava MW-kehitys Oy on pyrkinyt etsimään irtisanottaville paperityöntekijöille korvaavia mihenkilöitä. työpaikkoja alueen yrityksistä. – Yllättävän hyvältä näyttää, vaikka kaikille ei uutta työpaikkaa ensi hätään löydykään, kommentoi tilannetta MW-kehityksen toimietsä Tissue turvautui irtisatusjohtaja Otto Härkönen. nomisiin, koska yhtiö siir– Yrityksissä on patoutunutta työvoiman tartää leivinpaperien valmistusvetta. Kymmenkunta vapaata työpaikkaa on jo linjojaan Mänttä-Vilppulasta löytynyt ja me haravoimme yrityksiä edelleen. Saksaan. Irtisanotut joutuvat – Itse asiassa minusta tuntuu, jättämään tehtaan viimeistään että me voimme päästä tästä ensi vuoden elokuussa. ”Kymmenkunta irtisanomissumasta kuin koi– Työntekijöistä 34 pääsee ra veräjästä, jos yleinen taloueläkeratkaisujen piiriin ja var- vapaata dellinen kehitys jatkuu hyvänä, sinaisia ”kovia irtisanomisia” työpaikkaa on iloitsee jo virkansa puolesta opon noin 60, tietää Mäntän patimismia hehkuva Härkönen. peritehtaan pääluottamusmies löytynyt.” Metsä Tissuen pääluottaTimo Virtanen. musmies Timo Virtanen ei jaa Irtisanottujen työllisyystoimitusjohtaja Härkösen optinäkymät Mäntässä näyttävät mismia. Virtasen mielestä aika lohdut– Hienoa se tietysti olisi, mutta kyllä irtitomilta: sanottujen työllistäminen näyttää suoraan sa– Kaupunki on pieni ja monet muutkin yrinoen vaikealta. tykset ovat vaikeuksissa. Siksi ei ole kovin realistista odottaa nopeaa käännettä työllisyystiTEKSTI: ESA TUOMINEN lanteessa. M 20 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 – Ammattiosasto yhdistää, vaikka työ loppui, sanovat entiset työkaverit Kari Forsman, Eino Laitinen, Tarja Ruuskanen, Kari Kauppinen ja Harri Manninen. Hän itse on ”putken päässä”, ansiosidonnaisella 500 päivän työttömyysjaksolla. – Kotihommia kyllä riittää, mutta virallisesti olen siis työtön työnhakija, hän selittää. Samassa asemassa on Tarja Ruuskanen. – Kolme kuukautta työttömänä meni hyvin, mutta sitten alkoi tuntua tosi pahalta. Haluaisin vielä tehdä jotain, hän puuskahtaa. Kari Kauppisella kävi parempi tuuri. Hän pääsi Kankaalta suoraan Äänekosken tehtaalle töihin. Kaikkiaan Kankaan porukkaa siirtyi Äänekoskelle 18 henkeä. – Oma työmatkani vain piteni 30 kilometristä 75 kilometriin, kertoo Kauppinen. Isona sähköasentaja Ammattiosaston puheenjohtaja Harri Manninen lähti puolestaan koulun penkille. Hänestä tulee isona sähköasentaja. – Koulu menee hyvin, mutta työharjoittelupaikka on ollut tiukassa, hän valittelee. Kun Mannisen opinnot päättyvät toukokuussa, suuri haaste onkin työpaikan löytäminen. – Oman yrityksen perustaminen ei ainakaan heti tule kyseeseen jo lupienkaan takia. Muutosturvan kautta järjestetyssä uudelleenkoulutuksessa on kaikkiaan 15 entistä kankaalaista. Mutta 17 henkilöä on vielä ilman tietoa tulevasta. Heidän osaltaan on pohdinta kesken. Yksi joukosta hymyilee. Hän on Eino Laitinen, joka ei peittele iloaan vapaapäiville pääsystä. – Mutta tämä on vain henkilökohtaista eikä koske asiaa yleensä. Kankaalaiset pitävät edelleen yhtä. Kaveria ei ole jätetty. Kari Forsman jatkaa työtään pääluottamusmiehenä vuoden loppuun. Tarvittaessa hän tekee sitä vapaaehtoisena eteenpäinkin. Samoin aikoo tehdä työsuojeluvaltuutettu Jukka Blomberg. – Ihmiset soittelevat ja kaipaavat yhä tukea. Miehet myöntävät, että paljon on tekemistä, ennen kuin tapaus nimeltä Kangas on täysin selvitelty ihmisten osalta. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KETOLAINEN PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 21 TANSSEISSA PALJON TÖITÄ, Silloin tällöin Heikkilää vastaan tulee Tampereen kaduilla mies, joka kysyy aina yhden ja saman kysymyksen: vieläkö muistat? – Meillä on hiukan eri versio vuosikymmenen takaisesta tapahtumasta. Miehen mukaan me olimme painineet lumihangessa, kun olin heittänyt hänet ulos tansseista räyhäämisen takia. Minä taas muistelen, että olin kyllä taluttamassa häntä ulos, mutta kaaduimme molemmat lumikinokseen. – Joka tapauksessa nauramme molemmat makeasti vanhalle jutulle. Minkään näköistä kaunaa ei ole jäänyt siitä kummallekaan. KOSKA TANSSIT SUJUVAT Tanssitaitureita JARI HEIKKILÄLLÄ EI OLE NYKYÄÄN RAUHALLISESTI. Pääluottamusmies valvoo järjestystä TEKSTI: ESA TUOMINEN KUVAT: MERJA OJALA 22 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 T akon kartonkitehtaan pääluottamusmies Jari Heikkilä, 56, on tunnettu mies Tampereella. Hän häärii kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, käy Paperiliiton hallituksen kokouksissa Helsingissä ja johtaa urheiluseuraa. Mutta sitä ei moni tiedä, että kaiken tämän lisäksi Heikkilä valvoo vielä järjestystä tansseissa. Kerran kuukaudessa hän kiinnittää keltaisen Järjestyksenvalvoja-kilven takkinsa pieleen ja seuraa silmä kovana, että kaikki sujuu häiriöttä Uudenkylän Tapiolan työväentalon tanssikarkeloissa. Mikä saa miehen uhraamaan lauantai-iltansa järjestysmiestehtäviin vuodesta toiseen? – Meidän urheiluseuramme, Järvensivun Kisa, saa tansseista hiukan rahaa toimintaansa. Siksi minä olen siellä heilunut valkoinen nauha käsivarressa jo 1970-luvulta lähtien, joskin muutama vuosi sitten nauha vaihtui keltaiseen rintamerkkiin, Heikkilän perustelu kuuluu. Ei enää riehuta Jari Heikkilän massiivisen olemuksen voisi hyvin kuvitella sopivan järjestysmieheksi tansseihin. Jo miehen koko riittää rauhoittamaan monen hulinoitsijan. – Mutta kun niitä hulinoitsijoita ei meidän tansseissamme ole! Väki tulee sinne tanssimaan. Ei siellä ulkona käydä ryypyllä eikä tapella naisista. Kaikki sujuu fiksusti ja sivistyneesti. Toista oli takavuosina, 1970-luvulla: – Joo, silloin oli välillä meno hurjaa. Oli käsirysyä ja juopottelua. Kai rauhoittuminen johtuu siitä, että meillä käy nykyään varttuneempaa väkeä. Silloin ennen vanhaan tanssijat olivat nuorempia ja heissä oli joskus pitelemistä… Menneinä vuosikymmeninä Tampereella järjestettiin tansseja elävän orkesterin kanssa useammallakin seura- ja työväentalolla. Ja ravintoloiden tanssit vielä päälle – niissäkin menoa tahditti oikea orkesteri. Nykyään tanssiravintoloiden määrä on supistunut pariin, eikä työväentaloiltakaan enää juuri kuulu tanssin jytke. Vain Uudenkylän Tapiola on jäänyt muistoksi menneiltä ajoilta. – Meillä käy parisensataa ihmistä lauantaisin ”joraamassa”. Pari vuotta sitten ei käynyt kuin 150, mutta nyt on tullut uutta väkeä mukaan. Joskus kun paikalle saadaan erityisen hyvä orkesteri, voi illan mittaan mennä 250:kin pääsylippua. Heikkilä on pannut merkille, että sitä mukaa kun tanssit ovat ”kuivahtaneet” ja kun tanssijoiden ikä on noussut, on parketilla vilistävien parien taito kasvanut. – Siellä menee nykyään melkoista taituria. Näkee, että kursseilla on käyty ja tanssia on harrastettu. Kömpelöä hiihtelyä ei lavalle juuri enää näe. Ennen vanhaan tansseissa kävi niin, että järjestysmiehet eivät aina jaksaneet pitäytyä roolissaan vaan panivat tilaisuuden tullen käsivarsinauhan taskuunsa ja kumarsivat daamille. Heikkilä sanoo kuitenkin, että hänen Järjestyksenvalvoja -tunnuksensa pysyy näkyvillä koko illan. Hän antaa toisten tanssia. – Meillä on aina orkesteri paikalla. Eikä mikään parin miehen duo, vaan siinä pitää olla neljä tai viisi soittajaa. Musiikki on sekoitus vanhaa ja uutta, mutta mitään rämäkkää rockia meillä ei kyllä soiteta. Voisi olla, että väki ei siitä tykkäisi. Siinäkin on pysytty uskollisena entisille ajoille, että saliin muodostuu naisten rivi ja miesten rivi, vaikka melkein kaikki tulevatkin paikalle pariskuntina. Kun soitto alkaa, miehet käyvät kumartamassa daamin itselleen. Ja niin kuin säännöt sanovat, pari kappaletta mennään saman parin kanssa. – Kyllä meille joskus tulee naisia ilman miesseuraakin. He tosin valittavat, että vapaita miehiä ei tahdo löytyä ,, - KUN SOITTO ALKAA, MIEHET KÄYVÄT KUMARTAMASSA DAAMIN ITSELLEEN. JA NIIN KUIN SÄÄNNÖT SANOVAT, PARI KAPPALETTA MENNÄÄN tanssittajiksi. Toisin sanoen, jos haluaa itselleen elämänsä miehen löytää, niin ehkä meidän tanssimme eivät sittenkään taida olla se oikea paikka… Takolla menee hyvin Pääluottamusmies Jari Heikkilällä on menossa toinen kausi Paperiliiton hallituksessa. Työpaikallaan Takossa hän on toiminut pääluottamusmiehenä jo 18 vuotta. Sinä aikana hän on ehtinyt nähdä nousuja ja laskuja työllisyydessä ja työoloissa. – Tako on ainoa Tammerkosken partaan punatiilisistä tehdasrakennuksista, jossa vielä on teollista toimintaa. Muista on tullut museoita, toimistoja ja kauppoja. Tällä hetkellä Tako näyttäisi olevan taas vaihteeksi vahvassa vedossa. – Kaksi kartonkikonetta käy yötä päivää ja väkimäärä on nyt pysynyt 170:ssä. Kartongilla tuntuu olevan taas kysyntää maailmalla kun talous on lähtenyt nousuun. Pääluottamusmies Heikkilältä riittää voimia myös Tampereen kunnallispolitiikkaan. Niinpä hän kulkee usein puolen kilometrin matkan Takolta kaupungintalolle – ja takaisin. Se on hänelle, entiselle Järvensivun Kisan suunnistajalle, helppoa: osoitteet löytyvät ilman navigaattoriakin. – Joo, kyllä siitä suunnistuksesta on apua kun osoitteita hakee. Vaikka suunnistusta tulikin harrastettua ”30 kiloa sitten”. SAMAN PARIN KANSSA. Naisten rivi - ja miesten Uudenkylän Tapiolan tansseissa on pysytty uskollisena työväen- ja seurantalojen tanssiperinteille. Ei ole siirrytty levymusiikkiin ”tiskijukista” nyt puhumattakaan. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 23 statiivi Sievi Hurricane XL S3 on uusi, tyylikäs ja lämmin talvikenkä vaativiin olosuhteisiin. Metalliton komposiittivarvassuoja XL-laajuudessa sekä metallinen naulaan- Alaska Thermo XL S3HRO astumissuoja pitävät jalkasi turvassa. 47-52421-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 HRO Aito lammasturkisvuori Kengän päällinen on yhdistelmä vettähylkivää, kestävää tekstiiliä sekä polyuretaanipinnoitettua nahkaa. Heijastava tehostemateriaali saappaan varressa lisää Solid S2 45-52272-142-OPM 35-38 EN ISO 20345: S2 turvallisuutta. Kengässä on miellyttävä ja Solid XL S2 lämmin vuori, joka pitää jalat lämpiminä. 47-52272-103-OPM 39-47 EN ISO 20345: S2 Lisäeristeenä on lisäksi Thinsulate-vuori. Solid Lady S3 45-52271-342-OPM 35-38 EN ISO 20345: S3 Thermo Alu -lämpöpohjallinen täydentää tehokkaasti kengän lämpöominaisuuksia. Kengän pohjamateriaalina on pitävä Sievi FlexStep -polyuretaanipohja. Solid XL+ S3 Sievi 2010 mallistosta löydät myös monia 47-52271-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 muita lämpimiä vaihtoehtoja vaativiin ja kylmiin olosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme www.sievi.com Hot S2 45-52290-142-OPM 35-38 EN ISO 20345: S2 Lämmin vuori Hot XL S2HRO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja 47-52490-163-OPM 39-47 EN ISO 20345: S2 HRO Aito lammasturkisvuori Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24 85310 SIEVI AS. Puh. 08-488 11 Fax 08-488 1200 [email protected] www.sievi.com Hurricane XL S3 49-52043-303-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 Komposiittikärki Hot XL S3HRO 47-52489-363-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 HRO Aito lammasturkisvuori VARAMIES Paperia tarvitaan vaikka mihin Ski & Nordic Chalets 4 vrk 22.12.–26.12.2010 Ski & Nordic Chalets 4 vrk 22.12.–26.12.2010 1 makuuhuoneen huoneistossa 2 makuuhuoneen huoneistossa 465,- / 2 hlöä 638,- / 4 hlöä 77,- / aikuinen lisävuoteella 58,50,- / lapsi lisävuoteella Max 3 lisävuodetta. Paketteihin sisältyy majoitus, liinavaatteet, loppusiivous, allasosaston vapaa käyttö ja joulu-päivällinen 24.12. Huoneistossa oma sauna ja keittiö. Huoneistot sijaitsevat gondoliaseman läheisyydessä. hti e l s u x i F i Uus 2. 1 . 1 y y t s e ilm Talven tarjoukset autoilijalle! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Tarjoamme käyttöösi kattavan valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluja. Tarkemmat yhteystiedot ja lisää informaatiota Fixus-kauppiaista: 26 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 www.fixus.fi Tarkkaile postiasi. M onet kuulemani keskustelut ja lukemani kirjoitukset ovat viime aikoina sivunneet paperin käytön tulevaisuutta. Jotkut näkevät, että paperin käyttö, jos ei nyt ihan lopu, niin ainakin vähenee sähköisen näytön ja lukulaitteen tieltä. Selaillessani joitakin viime vuosien maailmanlaajuisia ja kotimaisia tilastoja on todettava, että sanomaja painopaperin kulutus on vähentynyt. Olkoon tästä vaikkapa seurausesimerkkinä se, että Suomessa sanomalehteä tehdään enää vain yhdellä Kaipolan koneella. Suomessa ei internet ole vielä tietääkseni lopettanut yhtään sanomalehteä, vaikka aamulla ilmestyvät ns. iltapäivälehdet pienentävätkin sivumääriä. USA:ssa on jo lopetettu useita lehtiä. Suomeen tarvittava sanomalehtipaperi tuodaan lisääntyneessä määrin naapurista Venäjältä, mikä on kotimaisen työllisyyden varjopuoli. Kun venäläinen saa tarpeeksi jalansijaa markkinoillamme, on pelkona, että maksuja ja tulleja alkaa tulla. Vaikka tuotantokustannukset olisivatkin nyt edullisimmat, ovatko kokonaiskustannukset sitä viiden vuoden päästä? Vai, käykö tuontipaperille kuin Venäjän puukaupalle? Hinta ei ainakaan laske? Paperin kulutusasiassa Varamies on sen koulukunnan kannalla, että paperia tarvitaan vastaisuudessakin ja ties vaikka mihin. Jos katsoo taaksepäin, niin yksikään toista korvaava tiedonvälitysmuoto ei ole syönyt toistaan. Aikanaan television piti syrjäyttää radio, tietokoneen piti lopettaa toimistopaperin käyttö, internet-lehtien pi- ti lopettaa lehtien tilaaminen, sähköpostin piti syrjäyttää kirjepostin kanto ja nyt digikirja on puskemassa paperisen romaanin lukulaitteeksi. Yksikään näistä ei ole toteutunut, vaan ne ovat täydentäneet toisiaan kuin vastakohtaisista asioista pitävät aviopuolisot. Kun kurkistaa tulevaisuuteen, niin lehtien luku internetissä tullee maksulliseksi. Nyt vielä sanomalehdet jakavat parhaita uutisiaan ilmaiseksi siellä. Ne tekivät kai tämän virheen aikanaan mainosmielessä. Varamies ajattelee kenties hieman vanhanaikaisesti, että on turha puhua verkkolehdestä. Eihän se mikään lehti ole, jos hiirtä napauttelemalla saat sivuja eteesi. Se ei kolahda aamulla postiluukusta. Ei se edes rapise käsissäsi. Eikä sillä voi pois heitettynä sytyttää saunanuunia tai kääriä siihen kaloja. Verkkoilmaisulta puuttuu se kirjan ja lehden sielu, mikä syntyy käyttäjän ja välineen välille. Jotkut sanovat tätä riippuvuudeksi, jota tosin ilmenee myös tietokonetta kohtaan, sillä jos se on päivän aukeamatta tai aukeaminen hidastuu, niin olet kuin vailla jotain. Lehtien säilymisen psykologisina tekijöinä Suomessa ovat niiden kestotilaukset ja kotiinkanto. Suomessa paperintekijät ovat olleet ammatti-ihmisiä tekemään juuri paino - ja kirjoituspapereita. Niillä yhtiöt tekevät myös bisneksensä. Uutena markkinarakona ovat tulleet tarpeelliseksi, ja monen työpaikan pelastukseksi, pehmo- ja pakkauspaperit. Esimerkiksi näin syysflunssan aikoina, kun nenäsi vuotaa, on mukava kaivaa taskusta pehmoisen tuntuinen paperi, jolla pyyhkiä valuvat räkä- uspahveja, joita paperintekijät tekevät. Sitä ei aina vain tule ajatelleeksi, kun niitä kierrätyslavalle ruttailee. ” Kun kurkistaa tulevaisuuteen, niin lehtien luku internetissä tullee maksulliseksi. ” tipat. Mukava on myös pyöräyttää keittiörullasta paperi, jolla pyyhkäistä liikoja sotkuja. Miten tätä tekisit IPhonella tai pienimmilläkään kannettavilla? Ja kyllä se tarvitsee se ihmisen toinenkin pää sitä pehmeää paperia pyyhkimiseen ja puhdistamiseen. Se vain, että rullan leveys tuntuu vain kapenevan koko ajan ja kai sen halkaisijakin on pienempi kuin muutama vuosi sitten. Pakkaukset ovat hyviä ja monesti tarpeellisia. Ruoka- ja elintarvikkeet tarvitsevat erilaisia pakkausmateriaaleja. Niillä on oma tarkoituksensa, vaikka kuluttaja väliin noituukin avatessaan niitä. Kodinkoneet ja laitteet laitetaan myös tiiviisiin ja kolhuja kestäviin pakkauksiin. Niihin käytetään kartonkeja ja muita pakka- Maailman paperikulutusta katselleessa Amerikka kuluttaa 260 kiloa henkeä kohden vuodessa. Afrikan maissa, missä tulevaisuuden markkinat ovat, kulutus on vain 8 kiloa henkeä kohden. Venäjä ja Aasia käyttävät noin 40 kiloa henkeä kohden. Me eurooppalaiset kulutamme 155 kiloa henkeä kohden. Paperin kulutus on yksi osa ihmisten elintasoa, mutta ei kaikki. Paperin käyttö tuo lisäsivistystä, kun ihminen oppii lukemaan ja sitä kautta käyttämään paperia ja kirjaa. Jos me siirrymme pelkästään netin käyttöön ja kuvien selailuun sieltä, niin netti voi tehdä meistä riippuvuuden lisäksi myös tyhmiä. Eli on siis kokonaisuutena järkevämpää tehdä puusta paperia ja kartonkia, kuin polttaa se kantoineen päivineen jossain polttolaitoksessa bioenergiaksi. Siispä kääritään joululahjat nätteihin papereihin, eikä anneta niitä folioissa tai muovipusseissa. *** Erilaisia tilastoja on tehty ja tehdään. Meitä tavallisia talousnakkien ostajia kiinnostaa ainakin eräs alkoholitilasto. Nimittäin vuonna 1970 sinun piti tehdä yhden Koskenkorvapullon saamiseksi töitä noin 2,5 tuntia. Vuonna 2010 saman pullon saat n. 45 minuutin työpanoksella. Kumman hinta on noussut ja kumman laskenut? Työn vai pullon? Siinäpä miettimistä. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 27 JARMO INGINMAAN VAARIN ISÄ, MATTI INGINMAA, OLI TIETTÄVÄSTI SUVUN ENSIMMÄINEN MIES KYMIN OSAKEYHTIÖN PALVELUKSESSA. Löytöjä - Aikaisempien vuosien pitkät työrupeamat perustuivat ehkä ihmisestä välittämiseen. JARMO INGINMAA • talon eristeistä TEKSTI JA KUVAT: PAAVO PESONEN TOMMI MANNINEN ARVELEE, ETTÄ OSA ON LAITETTU SÄILÖÖN TARKOITUKSENA KERTOA SEN AIKAISISTA TAPAHTUMISTA JÄLKIPOLVILLE. 28 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 K un Kymin sellutehtaalla työskentelevä Tommi Manninen remontoi omakotitaloaan ja purki vanhaa ulkorakennusta, hän teki löytöjä. Purueristyksen sisältä löytyi oman aikakautensa lehtiä, kirjoja, hinnastoja ja tiedotteita. Mielenkiintoisimpia olivat Mannisen mielestä Kymin Osakeyhtiön historiasta kertovat julkaisut. Olipa alun perin 1954 rakennetun talon rakenteisiin kätketty vuonna 1947 julkaistu historiateos yhtiön siihenastisesta toiminnasta. Teoksen oli kirjoittanut Victor Hoving. – Näyttää siltä, että suurin osa paperituotteista on joutunut rakenteisiin siihen aikaan vallinneen rakennustarvikepulan takia. Lehtiä ja muita julkaisuja oli levitetty yläpohjaan ja seiniin estämään eristeenä käytetyn purun leviäminen vääriin paikkoihin, sanoo Manninen. Hän arvelee, että osa on laitettu säilöön tarkoituksena kertoa sen aikaisista tapahtumista jälkipolville. Mukana oli muun muassa valokuva-albumi, jonka kuvissa oli päivämääriä 1920luvulta lähtien. Osa papereista oli päässyt kostumaan ja mennyt pilalle, mutta jotain Tommi Manninen otti talteen. Vuosikymmenten työuria Yksi kiinnostavimmista taltioinneista oli pitkistä työurista kertova Kymin Osakeyhtiön julkaisu. Mustavalkoisin kuvin varustetussa vihkosessa esiteltiin yhtiön eri tuotantolaitoksissa työskennelleitä, pitkän työrupeaman tehneitä henkilöitä. Pisin esitelty työsuhde oli kestänyt 70 vuotta. Toisen polven kymiläinen Tommi Manninen arvelee, että sellaiseen ei enää kukaan nykypäivän kiihtyneen työtahdin takia yltäisi. Hän uskoo 40 vuoden yhtäjaksoisen työn olevan nykyiselle sukupolvelle jo hyvä saavutus, vaikka päättäjät muuta puuhaavatkin. Mannisen mielestä suuri osa nykypäivän päätöksentekijöistä on vieraantunut todellisuudesta. – Päättävissä elimissä on nykyisin liikaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole koskaan tehneet ”oikeaa” työtä. Heille pitäisi määrätä pakollinen ruumiillisen työn jakso, sanoo Manninen. ,, ,, Vaari ja aniskarkit jäivät mieleen Vaikka firman nimi on muuttunut vuosien saatossa, Inginmaan nimi on pysynyt. Kymin vuorokorjausryhmässä työskentelevä Jarmo Inginmaa on yhtiöläinen neljännessä sukupolvessa. Jarmo Inginmaan vaarin isä, Matti Inginmaa, oli tiettävästi suvun ensimmäinen mies Kymin Osakeyhtiön palveluksessa. Työsuhteen pituudesta ei ole varmaa tietoa. Tommi Mannisen talon eristeistä löytyneen ”Monia työvuosia yhtiön palveluksessa” -vihkosen mukaan Inginmaa palveli 52 vuotta. Tosin vihkosessa ei mainita julkaisuvuotta eikä sitä, oliko Matti Inginmaa jo julkaisuajankohtana eläkkeellä. Hän työskenteli ilmeisesti koko työssäoloaikansa Kymin puuhiomolla ja eteni siellä esimiesasemaan. Evert Inginmaa seurasi isänsä jälkiä Kymin puuhiomolle. Evertin tiedetään työskennelleen ensin liipintäyttäjänä. Jossain vaiheessa ”Eeppa” kävi jonkinlaisen työnjohtajakoulutuksen ja pääsi isänsä tavoin esimieheksi. – Muistan kyllä vaarini. Hän asui melkein lapsuudenkotini naapurissa. Siellä sitä käytiin aina syömässä Anis-karamellejä, joita vaari kaivoi laatikoistaan, sanoo Jarmo Inginmaa. – Tarkoin varjeltuna muistona on säilynyt Evertin työsopimus. Se on kehystettynä tallessa Jarmo Inginmaan veljellä Matti Inginmaa nuoremmalla, joka niin ikään on ollut nykyisen Kymin palveluksessa, mutta on jo siirtynyt niin sanottuun ”putkeen” 42 työvuoden jälkeen, kertoo Jarmo. Evert Inginmaa jäi eläkkeelle 65-vuotiaana. Seuraava yhtiöläinen oli Aimo Inginmaa, joka ehti kiertää useassa työpaikassa. Hän oli välillä töissä joen yläjuoksulla nykyisin jo suljetulla Voikkaan paperitehtaalla. Viimeiseksi työpaikaksi jäi Kymin paperikone kakkonen, jolta Aimo Inginmaa joutui jäämään sairauseläkkeelle 58-vuotiaana. Viisi polvea Inginmaita Kymillä Jarmo Inginmaa itse tuli Kymille töihin yhtiön ammattikoulun kautta vuonna 1975. Ensimmäinen työpaikka aukeni sähköverstaan moottorihuollossa. Sieltä työura eteni sähköasentajana klooritehtaan, kattilalaitoksen ja kuorimon kautta vuonna 1982 nykyiseen vuorosähköasentajan työhön. Jarmo Inginmaa sanoo kuusankoskelaisten paperitehtaiden olleen hänen niissä työskennelleille sukulaisilleen hyviä työpaikkoja. Kohta 35 vuotta Kymillä työskennellyt Inginmaa on tyytyväinen omaan asemaansa, mutta tietää, että kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Nykyinen meno pistää miettimään. – Aikaisempien vuosien pitkät työrupeamat perustuivat ehkä ihmisestä välittämiseen. Metsäyhtiöt pitivät varsinkin 1900-vuosisadan alku- ja keskivaiheilla työntekijöistään hyvää huolta. Heille mm. alettiin rakentaa vuokra-asuntoja, järjestettiin terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tehtaissa työskentelevät pääsivät nauttimaan monenlaisista eduista. Niin sanotut tehtaan kaupat perustettiin monesti työntekijöiden asumusten lähelle ja vapaaajan harrastusten mahdollisuudet olivat moninaiset. Näillä eduilla houkuteltiin väkeä maaseudulta töihin tehtaisiin, tietää Inginmaa. Jarmo Inginmaan tytär Mirva oli kuusi vuotta Kymin palveluksessa valmistuttuaan Kouvolan ammattilukion atk-linjalta vuonna 2000. Hän työskenteli tuolloin Kuusankoskella Kymin tietohallinnossa. Nykyisin tytär on toisella uralla, mutta ehti olla viidennen sukupolven edustaja, joka työskenteli alun perin Kymin Osakeyhtiö -nimisen yhtiön palkkalistoilla. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 29 HAURIS HAE NYT LOMALLE ! Paperiliitto järjestää yhdessä eri lomajärjestöjen kanssa liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen ohjattua, terveyttä edistävää ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää lomatoimintaa. Alkuvuoden 2011 lomille hakuaika on käynnissä juuri nyt. Alkuvuoden 2011 lomille on vielä paikkoja vapaana seuraavasti: TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT Eväitä elämään 16.-21.02.2011 Ei omavastuuta (62,50€) Hakuaikaa jatkettu 21.12.2010 saakka ostaessasi kampanjaan kuuluvat talvijalkineet saat kaupan päälle lämpöiset ja hyvälaatuiset jalas-sukat LAPSIPERHEILLE Vintiöviikot 14.03.-19.03.2011 Omavastuu 110 € aikuinen, alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta Hakuaika päättyy 14.01.2011 Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä. Lomaviikot toteutetaan täysihoidolla. Hakemuksia saa Paperiliiton nettisivuilta, ammattiosaston lomavastaavalta ja liiton toimistolta. Lisätietoja antaa Paperiliiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes, [email protected], p. 010 289 7700. Huom! Rajoitettu erä kampanja on voimassa vain kampanjaan osallistuvissa liikkeissä, joiden yhteystiedot ja kampanjasisällön löydät kampanjanettisivuilta: www.jalas.com/talvikampanja Lämpimät ja kuivat jalat? Kyllä! Jalka on kehon monimutkaisimpia osia. Useat hermot, luut, nivelet ja lihakset toimivat tasapainoisesti yhteistyössä. Työssä jalat altistuvat rasitukselle, varsinkin kun haasteellinen ja vaarallinen työympäristö asettaa jalkineille lisävaatimuksia. Me kuuntelimme, mitä jaloilla oli sanottavaa ja suunnittelimme malliston, jossa jalat voivat tuntea olevansa tyytyväisiä – olosuhteista riippumatta. Tutustu talvimalleihin nettisivuillamme www.jalas.com 30 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Allekirjoitettu hakemus lähetetään liiton toimistoon: Hanna-Kaisa Siimes, Paperiliitto ry, PL 326, 00531 Helsinki. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomajärjestöt tekevät varsinaiset lopulliset valinnat hakijakohtaisesti. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Kaikki vuoden 2011 lomat joulukuun Paperiliitto-lehdessä ja Paperiliiton järjestöesitteessä. Seuraa liiton lomaetuja myös liiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi. Hae SAK:n kulttuuriapurahaa SAK:n kulttuurirahasto on julistanut vuoden 2011 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n nettiosoitteesta www.sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 10.1.2011 mennessä Paperiliiton toimistoon Päivi Turtiaiselle, os. PL 362, 00531 Helsinki. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa osoitteessa www.sak.fi viimeistään 16.2.2011 sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja SAK:ssa antavat Pirjo Vainio, puh. 040 527 8805 ([email protected]) ja Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152 ([email protected]) ja Paperiliitossa Päivi Turtiainen, puh. 0400 759 887 ([email protected]) PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 31 Yllätyspotti matkaa varten • Paperiliiton nettisivuilla käynti yllätti imatralaisen Antti Röyskyn iloisesti. Hän osallistui samalla vakuutusyhtiö Ifin kilpailuun. Röysky oli arvonnan 1741 osallistujasta onnekkain ja voitti 1000 euron arvoisen matkalahjakortin. Etsiessään tietoja työttömyysturvasta Antti Röysky huomasi liiton nettisivuilla kilpailun ja päätti osallistua, kuten aina silloin tällöin tekee. Toisinaan on tullut jotakin voitettua, mutta tämänkertainen lienee arvokkaimmasta päästä. M-realin Simpeleen tehtaalla 40 vuotta työskennellyt Röysky on vastikään jäänyt kartonkitehtaalta niin sanotusti eläkeputkeen. Pitkän työuran ja vuorotyön tekemisen jälkeen tuntui, että onkin jo sopiva aika hellittää. Puhelu vakuutusyhtiöstä yllätti mukavalla tavalla. – Puhelin soi tuli hieman huonolla hetkellä ja olin lopettaa puhelun alkuunsa. Kannattikin kuunnella loppuun saakka, Röysky myhäilee. Lahjakorttinsa Röysky arvelee käyttävänsä johonkin kaupunkilomaan. TEKSTI JA KUVA: EEVA ELORANTA-JOKELA Antti Röysky voitti matkalahjakortin Ifin Paperiliiton jäsenille järjestämässä kilpailussa. PA P E R I T Y Ö V Ä E N T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A LÄHETÄ VEROTUSPÄÄTÖS AJOISSA Jos olet maa- tai metsätilan omistaja tai sivutoiminen yrittäjä ja työttömyyskassa maksaa sinulle ansiopäivärahaa vuonna 2011, lähetä verotuspäätös vuodelta 2009 työttömyyskassaan. Sivutulot tarkistetaan aina viimeisen vahvistetun verotuksen mukaan. Jos päivärahaa maksetaan vuonna 2010, käytetään vuoden 2008 verotuspäätöstä. 1.1.2011 alkaen otetaan käyttöön vuoden 2009 verotuspäätös. Varmistathan, että verotuspäätöksesi on ajoissa työttömyyskassalla. Lähetä se viimeistään, kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä. OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKELÄISEN ELÄKEPÄÄTÖS Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja saat vähennettyä ansiopäivärahaa, lähetä kopio vuoden 2011 eläkepäätöksestä työttömyyskassaan. Toimita se perille ajoissa, jotta eläkepäätös on työttömyyskassalla viimeistään, kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä. JOS TYÖTÖN SAIRASTUU Jos sairastut työttömänä ollessasi, merkitse päivärahahakemukseen päiväsarakkeen kohdalle ”sairas”. Hae sairauspäivärahaa Kelasta. Liitä Kelan päätös sairauspäivärahasta päivärahahakemukseesi. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos olet ollut ansiopäivärahansaajana ennen sairastumistasi. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos kyseessä on omavastuuaikaa lyhyempi sairaus, ei sinulla ole oikeutta sairauspäivärahaan. Tällaisissa tapauksissa työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa edelleen. JOS SAIRAUS KESTÄÄ PITKÄÄN Jos sairaus kestää niin kauan, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan ”Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Työkyvyttömyys eläkkeen hakeminen ei estä työttömyyspäivärahan saamista. 32 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PL 349 00531 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) Faksi: (09) 7089 246 TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPÄIVYSTYS KLO 12.00–15.30. Työttömyyskassaan voi soittaa ilmaiseksi. Maksuton palvelunumero on 0800-0-7089. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 33 OSASTOT Tainionkosken osasto 22 Pikkujoulut Vuoksenhovissa lauantaina 4.12. alkaen klo 18.00. Omavastuu 10 euroa, jolla pääset nauttimaan perinteisiä jouluherkkuja Ravintola Amandan karjalaisesta joulujuhlapöydästä. Lisäksi arvontaa ja mukavaa seuraa! Ilmoittautumiset 22.11. mennessä Karille joko puh. 0204 623 911 tai sähköpostilla. Turun osasto 24 Perinteinen jouluruokailu Ravintola-laiva Svarte Rudolfissa 11.12. kello 18.00 alkaen. Ruokailun hinta on 10 €, eläkeläiset ja työttömät 5 €. Maksu Seijalle paikan päällä. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä Seija Virtaselle, p. 050 465 9608. Kyröskosken osasto 38 Pikkujoulu 4.12. klo.18.00 Hälläpirtillä. Seppo Niemi orkestereineen viihdyttää. Liput sairaskassasta (portti) 5 €, lapset ilmaiseksi. Mukaan pikkupaketti. SYYSKOKOUKSET 2010 Heinolan osasto 81 Lasten pikkujoulut lauantaina 18.12. klo 14.00 Elokuvateatteri Elossa ”Risto Räppääjä ja polkupyörävaras”. Valmistumisvuosi 2010, kesto 1h 19 min. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 5 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut 16.12. mennessä pääluottamusmiehille Fluting 044-7429754, SePack 040-8457129, DisPlayPack 0505369353 PS. Saavu ajoissa paikalle. Heinolan osasto 81 Pikkujoulut Heinolan Casinolla lauantaina 11.12. kello 18.00. Illalliskortin hinta 15 euroa. Hintaan sisältyy jouluruoka ja glögi. Juhla on tarkoitettu osaston jäsenille ja hänen seuralaiselleen. Pikkujoulut ovat yksityistilaisuus. Illan musiikista vastaa Isto Hiltunen & Uusi Iloinen Orkesteri. Ilmoittautumiset ja maksut 3.12. mennessä Fluting plm puh. 0447429754, SePack plm puh. 0408457129, DisPlayPack plm puh. 050-5369353. Pirkanmaan piiri: Kyröskosken os. n:o 38, ke 24.11 klo 16.00, Hälläpirtti Hämeenlinna osasto 66, la 27.11. klo 14.00, Cumulus Hämeenlinna Tampereen os. n:o 62, la 27.11. klo 14.00, kirjastotalo Metso. Kymen piiri: Inkeroisten os. n:o 15, ti 23.11. klo 18.00, Paperipirtti. Ruoveden osasto 76, su 28.11. klo 12, palvelutalo Honkala Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. n:o 46, ma 29.11. klo 18.00, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3. Lohjan os. n:o 47, pe 26.11. klo 18.00, LUSP:n kokoustila, Laurinkatu 48 B Saimaan piiri: Joutsenon os. n:o 23, ke 24.11. klo 17.00, Honkalahden työväentalo, Huvitie 4. Pohjois-Karjalan piiri: Juankosken os. n:o 57, ti 30.11. klo 16.00, Ruukin Kievari. MERKITSE KALENTERIISI: Paperiliiton motoristien VI kokoontumisajot järjestetään 22. - 24.7.2011 Kuopiossa. RISTIKON RATKAISU MISTÄS TIESIT 34 PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 1. Väinö Linna 2. Ilmailualan Unioni 3. Seitsemän 4. Jääkiekossa Seuraava 5. 360 astetta 6. Suden hetki PAPERILIITTO -lehti 7. Paula Risikko 8. Kuusi numeroa 9. Björn Wahlroos 10. Sotkamon kunnassa ? ilmestyy 20.12. Aineistot 3.12. mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineisto Ilmestyy 10. 3.12. 20.12. PA P E R I L I I T TO 9 / 2011 35
© Copyright 2024