LIITTO

LIITTO
PAPERI
PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 22.11.2010 NO 9
Siisteys tuo
sujuvuutta s. 12
Hyvinvointia yhteistuumin s. 14
Väyliä työllistymiseen s. 18
Aarteita talon uumenista s. 28
Toimitukselta
Kenen jonossa seisot
K
un lattialla on roska, moni kävelee
sen ohi huomaamatta. Yksi huomaa,
muttei tee mitään. Toinen tai joskus vasta tuhannes ohikulkija kumartuu nostamaan ja laittamaan sen roskakoriin. Ne kaikki muut ajattelivat,
että ei kuulu minulle. Kenties joku
intoutuu pudottamaan entisen vie-
reen uuden roskan.
Kun maailmassa on tahra, kaikki eivät sitä huomaa. Yksi
ummistaa silmät, koska ei halua nähdä. Toinen ei näe, koska on sokea. Kolmas ei saa tahraa mielestään ja pitää huolen
siitä, että muutkin oppivat sen tuntemaan ja tekee kaikkensa
sen poistamiseksi.
Kun yhteiskunnassa on jokin asia pielessä, ei paha poistu
tehoaineilla tai vippaskonsteilla. On turha aina odottaa, että joku muu tulisi nostamaan roskan tai poistaisi tahran. Sekään ei auta, että valtaapitävät saavat kuulla kunniansa, jos
ei ole esittää, mitä halutaan tilalle. Silti niiden, joiden ääni
kuuluu kovimpana, saavat muut taakseen. He tekevät tahrasta keskipisteen yrittämättä pohtia, mistä se on tullut tai miten sen voi poistaa.
Kun joudut jonottamaan, yrität etsiä lyhyimmän jonon,
muttet huomaa nenäsi edessä täysin vapaata väylää. Ihmiset
kuuluvat laumaan ja tuntevat olonsa turvalliseksi, kun tietävät kuuluvansa joukkoon. Pisin jono, kuuluvin ääni. Ne vetoavat. Mutta ennen kuin asetut seuraavan kerran jonoon, mieti, onko keulassa joku, jonka maailmassa pienilläkin tahroilla on merkitystä ja joka tuntee vastuunsa silloin, kun kaikki
muut sitä väistävät.
Tai ehkä ryhdyt rohkeasti jonosi ensimmäiseksi, kannat
vastuuta, et vain vastusta.
PAPERILIITTO
Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu 1906. Liitto on
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto.
Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes 43 000
jäsentä.
PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti
Julkaisija: Paperiliitto r.y.
Päätoimittaja: Jouko Ahonen
Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) 7089 227
Toimittaja:
Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) 7089 291
[email protected]
SISÄLTÖ
PÄÄKIRJOITUS
MARRASKUU 9/2010
Osoite:
PL 326, 00531 HELSINKI
Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs
Puhelin (09) 708 91 (keskus)
Faksi (09) 7012 279
Lehden aineistot:
[email protected]
www.paperiliitto.fi
4
UUTISIA
6
KOLUMNISSA
patistellaan
aktiivisuuteen
14
HYVINVOIVA TYÖPAIKKA
selättää sairauspoissaolot
16
AJATTELEMISEN
AIHETTA
työhyvinvoinnista
17
MAAILMAN PAPERI
22
RAUHALLISESTI
lauantai-illan
tansseissa
27
VARAMIES
vannoo
paperin nimeen
28
VANHAN TALON
uumenista löytyi
aarteita
32
RISTIKKO
33
KILPAILUUN
osallistuminen kannatti
Perheyrityksessä
valmistetaan
postituspakkauksia
pitkällä perinteellä.
8
Futureimagebank
Loputon taistelu
siisteyden
puolesta
työpaikoilla
kannattaa.
Se vaikuttaa
viihtyvyyteen
ja myös
turvallisuuteen.
12
Miten jatkaa, kun työ lakkaa?
Varkaudessa, Mäntässä ja
Jyväskylässä on etsitty
vastauksia, miten
irtisanominen muuttaa arkea.
18
Ilmoitusmarkkinointi:
MikaMainos
MikaMainos Oy
Oy
Iso-Heikkiläntie
Iso-Heikkiläntie 8
8
20200 TURKU
20200
TURKU
puh. (02) 2351 371
puh. (02) 2351 371
[email protected]
[email protected]
Tilaukset:
Lehti
Lehti lähetetään
lähetetään ilmaiseksi
ilmaiseksi kaikille
kaikille
Paperiliiton
Paperiliiton jäsenille.
jäsenille. Paperiliitto-lehti
Paperiliitto-lehti
ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden
ilmestyy
kertaa vuodessa.
voi tilata.10
Vuosikerran
hinta onLehden
voi
tilata
myös
jäsenkuntaan
kuuluma8,50 euroa.
ton 8,50 euron vuosi-kertahintaan.
Osoitteen
Osoitteenmuutos:
muutos:
Kun teet
teet virallisen
virallisen muuttoilmoimuuttoilmoiKun
tuksen, sinun
sinun ei
ei tarvitse
tarvitse ilmoittaa
ilmoittaa
tuksen,
uutta osoitettasi Paperiliittoon.
uutta
osoitettasi Paperiliittoon.
Osoitteenmuutos
tulee voimaan
Osoitteenmuutos
noin 4 viikossa. tulee voimaan
noin 4 viikossa.
Seuraava lehti ilmestyy 20.12.2010.
26.1.2009. Aineistot
Aineistot
tulee
mennessä.
tulee olla
olla toimituksessa
toimituksessa 3.12.2010
9.1.2009 mennessä.
Painopaikka:
Painopaikka: Kehitys
Kehitys Oy
Oy /
/ Allatum
Allatum Oy,
Oy, Pori
Pori
ISSN 0356-0708 Ulkoasu: Tuulikki Poutanen
Ulkoasu:
Tuulikki
Poutanen
Kannen kuvat: Veikko Somerpuro
Kannen
TarjaTimo
Ahokas
Kannen kuva:
kuvassa:
Niskanen,
Peterson Packaging Oy
M-real sulkee
paperikoneen Simpeleeltä
•
Myllykoski pysäyttää
paperikoneen
•
Myllykoski Paper pysäyttää
yhden paperikoneen loppuvuodeksi. Päällystämätöntä painopaperia valmistava PK 6 pysäytetään
marraskuun lopussa ja pidetään
pysäytettynä vuoden loppuun. Lisäksi osa henkilöstöstä lomautetaan.
Yhtiön mukaan on mahdollista,
että tuotannonrajoituksia jatketaan tammikuussa ja sen jälkeenkin. PK 6:lla työskentelee välittömissä tuotantotehtävissä noin 80
henkilöä.
Tuotanto jatkuu normaalisti
paperikoneilla 4 ja 7.
Sunilan kunnossapito
Empowerille
•
Stora Enson Sunilan sellutehtaan kunnossapito siirtyy Empower Oy:lle. Tehtaan kunnossapidon, materiaali- ja ostotoimintojen sekä teknisen suunnittelun ja
projektoinnin siirto tapahtuu liikkeenluovutuksena ensi vuoden
alusta lähtien.
Ulkoistaminen koskee noin 60
Sunilan työntekijää, jotka siirty-
4
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
vät Empowerin palvelukseen ns.
vanhoina työntekijöinä.
Empower toimittaa rakentamis-,
ylläpito- ja asiantuntija-palveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektorilla. Empowerilla on
toimintaa kymmenillä paikkakunnilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja henkilöstöä lähes 3000.
METSÄTEOLLISUUSKONSERNIT
paransivat tulostaan
OSAVUOSIKATSAUSTEN YHTEENVETO: ESA KAITILA
sesti päällystettyjä etikettipapereita ja joustopakkauspapereita.
M-real on aikaisemmin ilmoittanut investoivansa Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennukseen 26 miljoonaa euroa. Kesällä 2011 toteutettavalla investoinnilla kasvatetaan tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin
80 000 tonnilla.
TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVA: PEKKA SIPOLA
M-realin Simpeleen tehtaalla käytyjen yt-neuvotteluiden tuloksena tehtaan paperikone suljetaan vuoden loppuun mennessä.
Henkilöstövähennys on enintään
70 henkilöä.
Erikoispaperituotanto siirtyy
Simpeleeltä Saksassa sijaitsevalla
Gohrsmühlen tehtaalle, josta Mreal jatkossa toimittaa yksipuolei-
Kolmas vuosineljännes jatkui suurimmissa metsäteollisuuskonserneissa tulosparannuksilla ja loppuvuoden näkymiä pidetään suotuisina. Myös metsäteollisuuden investoinnit ovat lähteneet viime kuukausina vauhdilla
liikkeelle.
Esimerkiksi Andritz Pulp & Paperin alkuvuoden tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi alkuvuonna. Metso
Paperin tilauskanta kasvoi lähes kaksi kolmannesta. Yhtiöt ovat tehneet myös suurkauppoja sellu- ja paperitehtaisiin eri puolilla maailmaa
UPM:n tammi-syyskuussa tekemien investointien
määrä oli 153 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta. Suurin käynnissä oleva projekti on Pietarsaaren kuorimon uusiminen. Kokonaisinvestoinniksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa. Stora Enso konsernin kuluvan
vuoden investoinnit tulevat olemaan noin 400 miljoonaa
euroa. Metsäliiton bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa yhteensä 48 miljoonaa euroa.
Varovaisia arvioita tulevasta
Loppuvuodesta odotetaan suotuisaa. UPM arvioi euromääräisten myyntihintojen ja toimitusmäärien pysyvän kolmannen neljänneksen
tasolla, mutta muuttuvien kustannusten jatkavan nousuaan. Yhtiö odottaa edelleen vuoden
jälkipuoliskon liikevoiton olevan alkupuoliskoa
parempi.
Stora Ensossa markkinanäkymiä pidetään edelleen suotuisina, mutta muuttuvien
kustannuksiin, joidenkin tuotteiden kausiluonteisesti heikon kysynnän ja huoltoseisokkien odotetaan kuitenkin laskevan viimeisen neljänneksen tulosta.
M-real arvioi paperiliiketoimintoihin
liittyvien tulosparannustoimien jatkuvan.
UPM:n kysyntä ja
toimitusmäärät kasvoivat kaikissa liiketoiminnoissa ja liikevaihto kasvoi 17
prosenttia. Konsernin kassavirta oli vahva ja nettovelat pienemmät kuin ennen
vuoden takaista Uruguay-kauppaa.
Energialiiketoiminta on tuottanut UPM:
lle tasaisesti hyvän tuloksen. Selluntuottajana UPM on hyötynyt viime aikojen vahvasta kysynnästä ja hyvistä hinnoista. Paperin
kysyntä kasvoi kaikilla UPM:n päämarkkinoilla ja myös painopapereissa. Yhtiö nosti paperien keskihintaa euroina 4 prosentilla viime vuodesta. Paperiliiketoiminta teki
kuitenkin tappiota, koska kuitukustannukset olivat huomattavasti viimevuotista kor-
Liikevaihdot
vahvoilla
keammat. Tarraliiketoiminnan kannattavuus parani viime vuodesta
Stora Ensolle kolmas vuosineljännes
oli vahva ja tulos lähes kaksinkertaistui
edellisvuodesta. Liikevoitto oli 255 milj.
euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän
arvon muutoksia, kasvua edellisvuodesta 124 milj. euroa. Hyvään tulokseen johti yhtiön mukaan tuotevalikoiman selkeytyminen, hintojen nousu ja toimitusmäärien kasvu.
Valuuttakurssit vaikuttivat positiivisesti liikevaihtoon, mutta sen kumosivat valuuttakurssien epäsuotuisat vaikutukset
kustannuksiin.
M-realin kannattavuus parani edelleen
ja neljännesvuositulos oli paras moneen
vuoteen. Kartongin vuosisopimusneuvottelut suurimpien asiakkaiden kanssa ovat
edenneet tavoitteiden mukaisesti sekä hinnankorotusten että lisätoimitusten osalta.
Kartongin kysyntänäkymiä M-real pitää
erittäin hyvinä ja on siksi tehnyt merkittäviä. investointipäätöksiä. Esimerkiksi Simpeleen tehtaan kartonkituotantoa ja arkitusta päätettiin laajentaa.
Paperiliitto hakee
tukea
energialinjauksille
•
Paperiliitto on tehnyt SAK:n valtuustolle aloitteen energiapolitiikkaan ja energiaverolinjauksiin
vaikuttamisesta. Paperiliitto esittää, että SAK yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa vaikuttaisi kaikin käytettävissä olevin keinoin nykyisen hallituksen energiapoliittisiin linjauksiin ja
viimeistään tulevaan hallitusohjelmaan.
Paperiliitto pyytää keskusjärjestöjen vaikuttavan
siihen, ettei metsäteollisuuden ja muun energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä heikennettäisi entisestään kansallisilla päätöksillä ja lisämaksuilla.
Hallituksen tänä syksynä julkistamat energia- ja
polttoaineverojen korotuksen kohdistuvat suurelta osin metsäteollisuuden toimialaan. Paperiliiton
mielestä energiaverot, jotka heikentävät globaalissa kilpailussa olevan alan kilpailuedellytyksiä, aiheuttavat metsäteollisuudelle ja koko kansantaloudelle suurta haittaa. Kohoavat energiakustannukset muun muassa vähentävät investointeja päästöttömän energian ja metsäteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä tapahtuvasta biopolttoaineiden
kehittelystä, aloitteessa todetaan.
Hallituksen suunnittelemat veronkorotukset
nostaisivat teollisuuden energiaverot moninkertaisiksi kilpailijamaihin verrattuna. Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus ei maksa energiaveroa lainkaan,
joten sillä on 70 miljoonan euron kustannusetu
Suomeen verrattuna. Paperiliitto muistuttaa, että
ero Ruotsin hyväksi kasvaisi jopa 130 miljoonaan
euroon, jos Suomen veroleikkuria ei muuteta.
Tämän lisäksi dieselveron ja moottoripolttoöljyn
verotuksen kiristäminen aiheuttaa metsäteollisuudelle 25 miljoonaan euron lisälaskun, jos korotuksia ei kompensoida kuorma-autojen käyttövoimaveron alennuksella, kuten on esitetty. Jo tänä vuonna ratamaksujen korotukset ja VR:n muutosohjelma korottavat rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmaksuja yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan esitetyt veronkorotukset nostaisivat
kustannuksia noin 52 miljoonalla eurolla nykytasosta. Lisälaskua on odotettavissa myös valmisteilla olevasta rikkidirektiivistä, joka esitetyssä muodossaan nostaisi merirahtihintoja vuositasolla peräti 200-300 miljoonaa euroa.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
5
KOLUMNI
Paperiliittolaiset,
Aktiivisuutta, toimintaa ja
vaikuttamista kaivataan!
S
”Ensi vuosi
tulee olemaan
erityisen
tärkeä
vaikuttamisen
vuosi.
yksy on edennyt jo talven kynnykselle ja ammattiosastot pitävät syyskokouksiaan. Liiton
toimisto kiertää kenttää niin
syyskokouksissa kuin myös
erillisen nimikkoteeman ”Paperiliitto kiertää” merkeissä.
Hyvinkäällä pidetyillä työehtosopimus- ja järjestöpäivillä oli noin 250 eri
puolilta Suomea tullutta ammattiosastojemme aktiivista toimijaa kuulemassa ajankohtaisia kuulumisia ja ennen kaikkea miettimässä
tulevia haasteita ja vastauksia niihin. Kaikki on
siis hyvin vai? Ei välttämättä, sillä vaikka aktiivit toimivat todella kiitettävästi, ei uusia toimijoita tahdota saada lähtemään mukaan. Vaikka
olemme erikseen ”räätälöineet” yksipäiväisen
perehdytyskurssin uusillekin toimijoille, ei vetovoima tahdo riittää. Vika ei varmaankaan ole
niissä jäsenissä, joita tavoittelemme vaan kyllä
se löytynee muualta.
Tämän päivän yhteiskunnassa on niin
paljon erilaisia aktiviteetteja ja houkutuksia,
että joudumme väkisinkin kilpailemaan jäsenistön huomiosta niiden kanssa. Ja usein nämä muut houkutukset vievät voiton. Syitä tähän on varmaan monia, mutta kyllä tämä antaa pohtimisen aihetta meille itsellemmekin.
Joudumme esittämään kysymyksiä, onko meidän toimintamme houkuttelevaa, sopiiko meidän toimintatapamme tämän päivän haasteisiin, onko tarjontamme vanhanaikaista ja siten
vähän kiinnostavuutta sisältävää. Vai mikä on
syy? Näitä me joudumme varmaan pohtimaan
hyvinkin syvällisesti liittomme toimistolla ja
hallinnossa, sillä emme voi jäädä ”laakereille
lepäämään” näin tärkeässä asiassa.
nähdään
Jyväskylässä ja Tampereella
lenkaan samantekevää, millaisilla linjauksilla ja
arvomaailmalla tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään. Voisi luulla, että tämä asia on
jokaiselle palkansaajalle itsestäänselvyys, mutta eipä näytä olevan. Edelleen elää vahva usko siihen, ettei poliittisilla linjavalinnoilla ole
juuri mitään merkitystä ja siksi ei kannata edes
lähteä äänestysuurnalle. Mutta mitenkä muuten tätä maata johdetaan kuin kansalta saadulla
valtakirjalla? Sitä tämä edustuksellinen demokratia nimenomaan on. Me valitsemme linjat
ja henkilöt ja he toteuttavat sen suuntaisia toimenpiteitä, joita me edellytämme. Mutta kansan enemmistön linjan toteutuminen edellyttää, että vaivaudumme sen verran toimimaan,
että käymme edes äänestämässä.
Tämäkin vuosi kääntyy pikku hiljaa lopuilleen ja uuden vuoden haasteet siis odottavat.
Tämäkään vuosi ei ole ollut helppo meille paperityöntekijöille, mutta uskomukseni mukaan
joistain uhkakuvista huolimatta tulevaisuus
näyttää kuitenkin valoisammalta. Mutta se valoisampi tulevaisuus ei tule itsestään vaan se on
tehtävä, ja mieluiten tehtävä ammattiyhdistysliikkeen perinteen mukaisesti yhdessä tehden.
Näin vuoden lähetessä loppuaan haluan itseni ja toimistomme puolesta kiittää jäsenistöämme hyvästä yhteistyöstä ja tuesta vaikeissa asioissa. Samalla haluan toivottaa teille
kaikilla rauhoittavaa joulunaikaa. Satsatkaa laatuaikaan ja lepoon perheenne kanssa.
JOUKO AHONEN
Ensi vuosi tulee olemaan erityisen tärkeä
vaikuttamisen vuosi. Keväällä järjestettävillä
eduskuntavaaleilla tulee olemaan erityisen tärkeä merkitys meidän jokaisen jokapäiväiseen
elämään tulevina vuosina. Ei nimittäin ole ol-
6
P A P E R I L I I T T O 9 / 2 0 1 01
Puheenjohtaja
Uusi numeromme on
010 289 7700
•
Paperiliitto-kiertää tapahtumia on jäljellä vielä kaksi.
Jyväskylässä tapaamme 27.11. ja Tampereella 22.1.2011.
Tapahtumiin ilmoittautumiset ovat käynnissä, olethan muistanut
ilmoittautua mukaan!
Katso lisää liiton nettisivuilta tai kysy ammattiosastosi
puheenjohtajalta.
Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyys-kassan
puhelinnumerot ovat muuttuneet.
Vaihteen uusi numero on 010 289 7700.
Muutos tehtiin, koska vanhan tilalle vaihdettiin
teknisesti nykyaikaisempi vaihde. Uusi järjestelmä parantaa erityisesti liiton toimitsijoiden tavoitettavuutta.
Toimiston henkilökunnan uudet alanumerot löydät liiton kotisivuilta osoitteesta www.paperiliitto.
fi kohdasta yhteystiedot. Toimitsijoiden gsm-numerot eivät ole muuttuneet.
Työttömyyskassan maksuton palvelunumero
0800-0-7089 säilyy ennallaan ja sen päivystys on
maanantaista perjantaihin klo 12.00–15.30.
Lomapaikkojen varaus käy
sähköpostilla
•
Voit tehdä varauksia Paperiliiton lomapaikkoihin nyt myös sähköpostilla,
sillä lomapaikan hoitajille on avattu omat sähköpostit.
Liiton lomapaikoissa Puralassa, Törmälässä ja Särkelässä on tarjolla myös
langaton laajakaistayhteys, jota voit käyttää joko omalla tai yhteiskäyttöön tarkoitetulla tietokoneella.
Lisätietoja lomapaikoista näet liiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi kohdasta jäsenyys> jäsenedut> etuja lomailuun.
Lomapaikkojen hoitajien sähköpostiosoitteet:
Purala: [email protected]
Törmälä: [email protected]
Särkelä: [email protected]
Kampanjoin masennusta
vastaan
•
Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on
käynnistynyt yhteiskampanja MastDo. Kampanja on sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen.
MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi
heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja
ja suomalaisille sopivaa kannustusta
työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. MastDo:n
kampanja kestää ensi helmikuun loppuun saakka ja se on osa masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentä-
miseen tähtäävää Masto-hanketta.
Vuosittain jää noin 4000 suomalaista masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle.
Masennuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja lopulta jääminen eläkkeelle ovat työpaikoille haaste työurien katkeamisen ja hiljaisen tiedon menettämisen takia.
Masennusperusteisista sairaspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyy myös yhteiskunnalle iso lasku, joka
vuonna 2009 oli 633 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
MastDo www.mastdo.fi
Masto-hanke
www.tartumasennukseen.fi
Puheluhinnat liiton kiinteisiin numeroihin
soitettaessa ovat: kotimaan kiinteän verkon
liittymistä: 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista.
MITÄS TIEDÄT
1.
Kuka kirjoitti romaanitrilogian Täällä Pohjantähden
alla?
2. Mitähän merkitsee kirjainlyhenne IAU?
3. Kuinka monta paperi- tai sellutehdasta Suomessa
suljettiin vuonna 2008?
4. Missä urheilulajissa saa rangaistuksen koukkaamisesta?
5. Kuinka monta astetta on täysi ympyrä?
6. Minkä eläimen hetki on aamuyöllä siinä klo 3-4
aikoihin?
7.
Kuka on Kiviniemen hallituksen peruspalveluministeri?
8. Montako pelinumeroa valitaan Viking Loton peruspelin yhdestä ruudukosta?
9. Kuka on metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja?
10. Minkä kunnan alueella sijaitsee Talvivaaran kaivos?
?
?
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
7
PUSSIKESKUS
TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: PEKKA SIPOLA
poikineen
A
semointi oikealle kohdalle, millilleen. Kun fleksopainokonetta hoitava Lilja ”Lilli” Luostarinen
mittaa painolaatan paikkaa, hän
hyppää istumaan koneen päälle
tai liukuu sen alle rullamittoineen
kuin asentaja autokorjaamolla. Ja
kohta kone painaa uutta erää postituspusseja postimyyntifirmalle.
Lilja Luostarinen tuli Pussikeskukseen töihin 30 vuotta sitten. Hänet opasti töihin nykyinen työnjohtaja Jarmo Niva, joka on ollut talossa pisimpään. Työvuosien varrella Luostariselle on tullut tutuksi lähes jokainen kone ja työvaihe. Puolet työurastaan Lilli on
myös toiminut pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna kymmenelle työntekijälle.
Luostarinen on oppinut tuntemaan perheyrityksen vetäjien kaikki kolme sukupolvea. Yrityksen perustajan Veikko
Janhosen pojan Tarmon jälkeen toimitusjohtajana on tämän poika Janne Janhonen. Hänet ja tuotannon teknisen
puolen toimivuudesta vastaavan Jonne-veljen Lilli on tuntenut pikkupojista saakka.
– Ja perehdyttänyt, kun tulivat tänne alkuun kesätöihin,
Luostarinen naurahtaa.
Kantti kestää
Jarmo Niva asettaa painolaattaa telalle.
8
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Nettikaupan kasvu on yksi syy siihen, miksi paperipussien
valmistuksella aloittaneen helsinkiläisen perheyrityksen tuotteilla on yhä kysyntää. Pussikeskuksen osaamista postituspusseille, -pakkauksien ja patenttiratkaisujen valmistajana on
myös palkittu kansainvälisissä pakkausalan kilpailuissa.
Pussikeskuksen tuotanto alkoi kauppapusseista, joita
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
9
PUSSIKESKUS OY
■
Helsingissä sijaitsevan perheyrityksen perusti
Veikko Janhonen 1956. Toinen tehdas aloitti
Tallinnassa 2004.
■
valmistaa erikoisvahvoja postituspakkauksia
konttori- ja teollisuuskäyttöön paperista ja
pahvista
■
liikevaihdosta 35–40 prosenttia tulee viennistä
■
tuotti pusseja viime vuonna noin 7,6 miljoonaa
kappaletta ja tuottaa tänä vuonna arviolta 8
miljoonaa kappaletta
Joonas
Merikukka ja
tuplapussien
pino.
Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja
Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi.
Lilja Luostarinen mittaa laatan oikeaa paikkaa telalla.
10
tehtiin käsin. Postituspakkausten kehittely vei kuitenkin voiton ja kauppapussituotanto myytiin. 1980-luvulta lähtien Pussikeskus on valmistanut
niin sanottuja tuplapusseja. Yritys valmistaa myös pakkauskoneita, joilla asiakas pakkaa tuotteensa räätälöidysti.
Kysynnän muutoksiin on myös Pussikeskuksessa pitänyt varautua.
– Kun kirjakerhoja ja –kustantamoja
on mennyt nurin, on pitänyt etsiä uusia
asiakkaita, Jonne Janhonen toteaa.
Tilalle ovat tulleet pelejä ja elokuvia
myyvät nettikaupat. Äskettäin Pussikeskus on myynyt neljä pakkauskonetta Euroopan suurimpiin kuuluvan pelien ja elokuvien myyjälle, jolta lähtee 16
miljoonaa lähetystä vuodessa.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Tuotannosta yli 35 prosenttia menee
nykyisin vientiin. Kilpailu postituspakkausten valmistajien kesken on kovaa,
sillä muovi-, paperi- ja kartonki taistelevat kukin ominaisuuksillaan. Jonne Janhosen käsityksen mukaan kilpailijoita oli vuosikymmenen alussa enemmän kuin nykyisin.
– Kenellä kantti kestää, se säilyttää
paikkansa.
Kotimaisesta paperista
Pakkausten kehittäminen vastaamaan
asiakkaan ja postin vaatimuksia edellyttää edelleen kekseliäisyyttä, jotta pakkaus olisi samaan aikaan riittävän suojaava, kevyt ja ohut ja jotta tilattu tuote
kulkisi pakkauksessa mahdollisimman
kätevästi ja edullisesti perille.
Pussikeskuksen tuotteiden valmistuksessa käytetään Suomessa kotimaista paperia. Tallinnan tehtaalla piti siirtyä ruotsalaiseen, kun siellä käytetyn laadun valmistus Suomessa loppui. Toinen tehdas perustettiin muutama vuosi sitten siksi, että iso asiakas
halusi turvata tuotteiden saannin myös
siinä tapauksessa, että tuotanto odottamattomasta syystä, kuten tulipalon
vuoksi, keskeytyisi.
Lilja Luostarisen mukaan tehtaan
perustaminen Tallinnaan herätti aikoinaan epäilyjä, miten käy tuotannolle Helsingissä Henkilöstövähennyksiä
tai tuotantomuutoksia ei kuitenkaan
ole uuden tehtaan perustamisen jälkeen tehty.
Lentokentän kupeessa
Pussikeskuksen pihalle kuuluu viereiseltä Malmin lentokentältä potkureiden pärinä. Tuotantosalissa äänessä on
tällä hetkellä vain yksi kone, sillä kahdella muulla on menossa painolaatan
vaihto. Jarmo Niva mittailee postituspussikoneen telalta oikeaa kohdan ja
teippaa laatan kiinni. Lilja Luostarinen tekee samaa työvaihetta painokoneella.
Pakkauskoneella puolestaan on poikkeuksellinen kuhina. Asiakas on tilannut postituspussinsa tavallista pienem-
piin eriin.
Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi. Miehet ovat tulleet Pussikeskukseen töihin 1980-luvun lopulla. Oman talon
käsipareja täydentävä vuokratyöntekijä Joonas Merikukka ei ollut silloin
vielä edes syntynyt. Viime kevään ylioppilas Merikukka nostaa lavalta pusseja pakattavaksi. Kokemusta teollisuustyöstä hänellä ei ennestään ole.
Vuokratöitä hän tekee odotellessaan
armeijaan menoa tammikuussa.
Pakkauskoneen käydessä taustalla
Lilli Luostarinen asettaa koneen tuotteelle eli valmistelee painatusta, kiinnittää teipit laattaan ja asettaa laatan
rummulle. Oma työpiste on läpikotaisin tuttu ja oikeat työasennot löytyneet vuosien kokemuksesta. Työkykyä
on edesauttanut muun muassa se, että
työajalla, omalla työpaikalla ja työnantajan kustannuksella on päässyt hierojan käsittelyyn joka toinen viikko.
Miesporukassa työskentelyä Lilli pitää pelkästään positiivisena asiana: aina
tarvitessaan saa apua. Työpaikan ilmapiiriä Lilli pitää hyvänä ja syy on yksinkertainen ja olennainen.
– Täällä saa olla oma itsensä.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
11
TEKSTI: SIINA VASAMA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO
Kuinka
ELÄMÄ
( Ä)
N L A ATUA
TEHTAILLA TULEE VALMISTA,
MUTTA SAMALLA SYNTYY ROSKAA.
JOKAISELLA TYÖPAIKALLA ON OMAT
KONSTINSA, JOILLA SOTKUSTA
SELVITÄÄN. LOPUTTOMALTA
TUNTUVA TAISTELU SIISTEYDEN
PUOLESTA ON TÄRKEÄÄ
PAITSI VIIHTYVYYDEN, MYÖS
TURVALLISUUDEN KANNALTA.
SOTKU selätetään
T
ämä on sopivan sotkuinen paikka, meille luvattiin ennakkoon. Ja
perjantai on viikon likaisin päivä. Silti Peterson Packaging Oy:n
arkkijalostamossa silmiin ei osu sotkua.
Roskaa kyllä on riittämiin. Sitä kärrätään
ulos monta tonnia joka viikko. Kun valmistetaan pahvilaatikoita, siinä sivussa syntyy myös
valtava määrä silppua.
– Paikkojen siistiminen kuuluu duuniin. Jos
sitä ei tehtäisi jatkuvasti, täällä eivät parin tunnin kuluttua pystyisi liikkumaan trukit eivätkä
ihmiset, sanoo jalostustyöntekijä Timo Niskanen.
Koneet rouskuttavat, taittavat, värjäävät ja
liimaavat pahvia erilaisiksi laatikoiksi. Koneita
käyttävät ihmiset valvovat samalla laatua. Kakkoslaatu lentää kaaressa roskakasaan.
Kasaa kasvattaa varsinkin pahvisilppu. Sitä harjataan koneiden alta ja kauhotaan isoihin
roskakuuppeihin, jotka viedään trukilla ulos.
Siellä silppu kipataan puristimeen, joka vetää
kuusikin tonnia kerralla. Isoille pahveille on
oma konttinsa. Kaikki menee kierrätykseen.
Ympäristö kunnossa, ihmiset kunnossa
12
– Meillä jokainen työntekijä siivoaa oman alueensa, Timo Niskanen kertoo.
– Homma toimii hyvin, koska porukka on
hyvä. Ja kaikki tietävät, että kun koneet ja ympäristö ovat kunnossa, ihmisetkin pysyvät paremmassa kunnossa.
– Minä taidan olla paikan sottaisin mies,
Jorma Savolainen esittäytyy.
Ei häntäkään kyllä voi sottaiseksi sanoa.
Muutamat väritahrat käsissä ovat ainoa merkki siitä, että hän tekee hommia painokoneella,
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Parannuksia omalle työpaikalle
jolla pahvit värjätään.
– Onneksi värit ovat vesiliukoisia, Savolainen virnistää.
Niin kauan kuin kone toimii normaalisti,
työn likaisin vaihe on värin valuttaminen koneeseen ja sieltä pois, ja painolaatan suihkuttaminen puhtaaksi.
Pahinta on pöly
– Pöly on pahin ongelma. Sitä tulee pahvia leikatessa paljon, Timo Niskanen toteaa.
Jokainen tuntee vaikutuksen hengityksessä iltaisin. Mutta hengityssuojaimetkaan eivät
ratkaise ongelmaa. Hengityssuojain kasvoilla
on niin raskasta tehdä töitä, että jo vähän ajan
kuluttua alkaa hikoilla.
– Pitäisi olla oma happipullo niin kuin julkkiksilla, porukka vitsailee.
Hanskat kaikilla on käsissä, mutta ei siisteyden vaalimiseksi.
– Pahvi on niin terävää, että muuten olisi haavoilla koko ajan, Niskanen sanoo. Käsineetkään eivät tätä käsittelyä kauan kestä.
– Viikon tai kaksi. Näissäkin näemmä on jo
reiät.
Perjantaisin, ennen kuin arkkijalostajat lähtevät viettämään viikonloppua, on edessä tunnin kestävä siivousurakka. Silloin hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Pölyt puhalletaan
pois koneiden päältä paineilmalla ja pahvisilput harjataan tavallistakin huolellisemmin pois
koneiden alta. Samalla tehdään koneiden normaali huolto ja öljyäminen.
Jalostustyöntekijöiden lähdettyä tehtaalle
tulee siivousporukka, joka ajaa märkäkoneella
lattiat pölyttömiksi. Taas on siistiä – maanantaihin saakka.
■ Jokaisella työpaikalla kannattaisi toteuttaa Työterveyslaitoksen
TUTTAVA® eli Turvallisesti tuottavat työtavat –kehittämisohjelma, joka koskee järjestystä ja siisteyttä.
■ Siihen osallistuneissa yrityksissä tapaturmat ja sairauspoissaolot
ovat vähentyneet jopa neljännekseen aiemmasta. Lisäksi on saatu
kustannussäästöjä, kun toiminta on tehostunut ja toimitusvarmuus,
yhteistoiminta, viihtyvyys ja yrityskuva ovat parantuneet.
■ TUTTAVA® -kehittämisohjelmassa määritellään eri henkilöstöryhmien yhteistyönä, mitä hyvä järjestys ja siisteys ovat. Erityisesti pohditaan asioita, joilla on päivittäin merkitystä turvallisuudelle ja työn tekemiselle.
LISÄTIETOJA: WWW.TTL.FI
Tappavan tehokas
paineilma
•
Paineilmapistooli voi olla tappava ase. Jos paineilmasuihkusta pääsee
ilmaa verenkiertoon vaikka haavan
kautta, seurauksena voi olla vakavia
vaurioita, jopa kuolema. Siksi paineilmaa ei pidä koskaan käyttää ihmisten
tai vaatteiden puhdistamiseen.
Paineilmasuihkun voimasta sinkoavat roskat voivat aiheuttaa vaurioita silmiin ja ihoon. Kun paineilmaa
käytetään, silmien ja korvien suojaus
voi olla tarpeen, ja hengityssuojaimet
ovat välttämättömät. Paineilman levittämä hienopöly voi leijailla ilmassa monia tunteja.
Paineilman sijaan puhdistukseen
olisi parempi käyttää pölynimuria aina, kun se on mahdollista. Jos pölyn
aiheuttamat ärsytysoireet ovat jatkuvia, työpaikan siivous esimerkiksi
märkäpyyhinnällä pitäisi tehdä useammin.
LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS,
LAPPEENRANNAN ALUEJOHTAJA IRMA WELLING
Paineilma puhdistaa pölyn
pois koneiden päältä.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
13
Mistä pökköä pesään ja lisää työhyvinvointia työpaikoille? Hyvis-hanke vahvisti, että työhyvinvoinnin parantaminen on yhteydessä vähentyviin sairauspoissaoloihin. Miten Hyvis käytännössä
näkyi mukana olleilla työpaikoilla, siitä kerrottiin Paperiteollisuuden työturvallisuuspäivässä
Helsingissä.
Yhteistyö vie
työhyvinvointia
eteenpäin
TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA
KUVA: FUTUREIMAGEBANK.COM
P
Koulutusta tarvitaan
aperiteollisuuden
tehtaanjohdolle,
linjajohdolle ja
työsuojeluvaltuutetuille suunnattu
päivä antoi kuvaa
siitä, missä mennään työturvallisuudessa ja miten
veyslaitoksen yhdessä Työsuojelurahaston tuella toteuttama Hyvis-hanke.
Kesäkuussa julkaistun tutkimuksen jalkauttaminen on työpaikoilla vasta alullaan – mutta paikalla olleiden mukaan
sitä ei suinkaan ole unohdettu.
tulevaisuudessa.
Keskiöön päivän aikana nousi Paperiliiton, Metsäteollisuus ry:n ja Työter-
Hyvis-tutkimuksen keskeiset tulokset veti yhteen Paperiliiton tutkija Esa
Kaitila: Työhyvinvoinnin parantami-
Poissaolojen syyt esiin
Kaikki kunnossa?
nen edellyttää sairauspoissaolojen syiden
selvittämistä. Pysyvä
sairauspoissaolojen
vähentäminen edellyttää hyvinvoivaa ja
työhönsä motivoitunutta henkilöstöä.
Olennaista tuloksissa on Kaitilan mielestä se, että työhyvinvoinnin parantaminen on
yhteydessä vähentyviin sairauspoissa-
■
■ Kunnossapidon multimediaohjelmia voi käyt-
Ohjelmat perustuvat todellisiin tilanteisiin, kuten Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän
tuottamiin TOT-raportteihin. Niissä on kuolemaan
johtaneen työtapaturman kuvaus sekä asiantuntijaryhmän pohdinta tapahtuneen syistä ja toimenpiteistä, joilla vastaavanlainen tilanne voitaisiin välttää.
tää esimerkiksi oman tietämyksen ja osaamisen kehittämiseen, yksin tai yhdessä, työpaikan
turvallisuuskoulutuksessa ja –valmennuksessa,
oppilaitosten koulutusaineistona, työturvallisuudesta tiedottamiseen yleensä ja kunnossapitoalan turvallisuudesta erityisesti.
■ Palvelu on osa eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on
mm. parantaa tietoisuutta työpaikan kunnossapitoon
liittyvistä riskeistä ja osoittaa, että näitä riskejä voidaan poistaa tai vähentää.
■ Kaikki kunnossa –nettisivusto tarjoaa vapaasti
käyttöösi multimediaohjelmia, jotka liittyvät kunnossapitotyön työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Palvelu on käyttäjälleen maksuton.
Lisätietoja kampanjasta löydät: www.riskithaltuun.fi/kunnossapito
14
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
oloihin ja että
omaan työympäristöön vaikuttaminen lisää työhyvinvointia. Esimiehen ymmärtävä suhtautuminen poissaoloihin vähentää poissaoloja. Työhyvinvointiin
panostaminen vähentää poissaoloja pitkäjänteisemmin kuin tiukka
kontrolli.
Syys-lokakuun vaihteeseen mennessä
Hyviksen hyvistä käytännöistä oli keskusteltu vasta 40 prosentissa ammattiosastoja. Tämä selvisi Paperiliiton järjestöpäivillä tehdyssä kyselyssä. Useimmissa paperiliittolaisten tehtaissa Hyvistä ei vielä ollut ollut esillä. Siellä,
missä alkuun oli päästy, aiottiin pureutua esimerkiksi varhaisen välittämisen
malliin, esimieskoulutukseen, älä kiusaa –oppaaseen ja työhönpaluukeskusteluihin. Lisäksi tärkeinä pidettiin ammatillisen osaamisen ylläpitokoulutusta sekä henkisen ja fyysisen jaksamisen
aiheita.
Hyödyt havaittu
Hyvikseen osallistui neljä metsäteollisuuskonsernia, joista työturvallisuuspäivässä olivat esillä Sappi Kirkniemi, UPM Rauma, M-real Tako ja
Kyro sekä Stora
Enso Anjalankosken ja
Imatran tehtaat.
Sapin
turvallisuuspäällikkö
Jari Haijanen kannusti työturvallisuuspäivän osallistujia arvioimaan
parhaat käytännöt ja sovittamaan ne
omaan toimintaympäristöön. Työssä
auttaa kokemusten vaihto osallistuneiden konsernien, yksiköiden, tutkimusja ohjausryhmien kanssa.
UPM:ssä on laskettu, että työhyvinvointityössä onnistuminen voi merkitä yritykselle huomattavia säästöjä.
Sairauspoissaoloprosentin pudotessa
1 prosentin UPM Suomi säästää noin
10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi
säästöä tulee työterveyshuoltokulusta.
UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen esitteli lisäksi työterveyshuollon hoitorahaa, jolla yhden vuoden aikana on UPM:llä Suomessa säästetty
arvioiden mukaan lähes 900 000 euroa.
Hoidettavien määrä vuodessa on noin
60 henkilöä. Hoitorahan avulla sairauslomia on saatu lyhennettyä, kun toimenpide, konsultaatiot ja kuntoutus
voidaan teettää yksityisesti ja vältetään
jonotus julkisen sektorin palveluihin.
Työsuojeluvaltuutetun
näkökulmasta Hyviksestä kertoi UPM Rauman työsuojeluvaltuutettu Jaana Vahanto. Hyviksen ansiosta yhteistyö terveyshuollon kanssa on lisääntynyt ja tutkimuksesta saatiin taustatietoa työpaikkaselvityksen
tekoon työoloista ja työkuormasta. Hyviksen tulokset ovat olleet yksi syy siihen, että muutosvaiheissa Raumalla on saatu lisättyä koulutusta.
– Hyvistä ei ole täysin hyödynnetty, sillä
hyödynnettävää kyllä riittää, Vahanto totesi.
Työsuhdepäällikkö Hannu Tolonen toi
esiin M-realissa hyväksi käytännöksi koetun poissaolojen selvityksen, joka tehdään
nimettömästi neljä kertaa vuodessa. Näin
saadaan selville, mihin pisteisiin sairauspoissaolot kohdentuvat ja tietoa voidaan
käyttää ennakoivassa työterveyshuollossa
hyväksi.
M-real satsaa työhyvinvointiin myös
henkilöresurssein: konserniin on tänä syksynä nimitetty työhyvinvointijohtaja.
Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja Stora Ensolta kertoi, miten Hyvis on
tuonut esiin kehittämisehdotuksia ”runsain mitoin” niin työturvallisuuden, työterveyden, esimiestyön, työryhmien kuin
johdonkin kannalta. Sen, mitä hankkeesta on opittu Kajasoja tiivisti kolmeen asiaan: yhteistyötä, arkipäivän asioita ja keskustelua.
Työhyvinvoinnin kehittämisen voi aloittaa tänään. Hyviä eväitä saa tutustumalla
Hyviksen loppuraporttiin, jonka saa kätevästi Paperiliiton nettisivuilta kohdasta
Työsuojelu > Hyvis-loppuraportti.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
15
A J AT T E L E M I S E N A I H ET TA
TYÖHYVINVOINTI
MAAILMAN PAPERI
JUHANI ARTTO
Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen
INTIAN PAPERITEOLLISUUDEN
PALVELUKSESSA ON
120 000 TYÖNTEKIJÄÄ
professori Marja-Liisa Manka on jo neljä kertaa
julistanut maamme työpaikoille työrauhan. Ensi
vuoden alussa hän jatkaa käytäntöä, mutta tällä kertaa
työnilon julistuksella. Mankan mielestä työhyvinvointiin
panostaminen on yrityksille kannattavaa, sillä
tutkimustiedon mukaan hyvinvoivat työyhteisöt ovat
myös tehokkaita.
TEKSTI JA KUVA: MARKKU TASALA
M
anka on mielissään siitä, että koko ajan laajempaa
julkisuutta saanut
perinne on otettu niin hyvin vastaan. Työnilon
julistuksen yhteistyökumppaneiden joukossa on muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, työmarkkinajärjestöjä, ammattiliittoja ja tavallisia työpaikkoja.
– Työnilosta on kysymys silloin, kun työhön
on mukava tulla ja työn tuloksista voi nauttia.
Työniloa tuntee, kun hallitsee työnsä, kykenee
vaikuttamaan siihen ja voi käyttää siinä monipuolisesti osaamistaan, Manka selittää.
– Tällaisessa työyhteisössä saa palautetta ja
oppii myös työtovereilta. Jos ihminen kokee
olevansa arvostettu ja tarpeellinen, niin hän
jaksaa paljon paremmin. Luottamus on oleellinen elementti työssä.
Teollisuustyöpaikat ovat Mankan mukaan
karkaamassa Suomesta. Työ ei voi olla mielekästä, jos työpaikka on katkolla koko ajan. Itsehallinnan tunne menetetään, kun työpaikan
säilymiseen ei voi enää omalla uhrautuvalla
työllään vaikuttaa.
– Tärkeätä olisi löytää keinoja kestävän tuottavuuden synnyttämiseen. Työhyvinvointitoimet ovat osa kestävän tuottavuuden kehittämisestä, mutta tänä päivänä ei tunnu olevan aikaa
odottaa siitä saatavia tuloksia.
Hyvinvointi ja tuottavuus
Marja-Liisa Mankan mielestä työhyvinvoinnissa kiinnitetään vieläkin huomiota liian suppeisiin osa-alueisiin, lähinnä tyky-toimintaan
ja työterveyshuoltoon. Sen sijaan satsaukset
työyhteisön toimivuuden kehittämiseen toisivat runsaasti uusia mahdollisuuksia.
16
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Työhyvinvoinnin professori
Marja-Liisa Manka julistaa
työnilon sanomaa:
”Hyvinvoinnilla tehdään
tulosta!”
Mankan johtama tutkimus- ja koulutusyksikkö Synergos on kyennyt tutkimuksillaan osoittamaan selkeän korrelaation työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden välillä. Työhyvinvoinnin kehittämisellä on saatu vähennettyä sairauspoissaoloja ja eläköitymiskustannuksia sekä parannettua
työilmapiiriä ja asiakastyytyväisyyttä.
– Menestystä ei voida enää perustaa vain
niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknologisille resursseille. Jokaisen työpaikan menestymisen perusta löytyy inhimillisistä tekijöistä. Työnantajan hyvä henkilöstöpolitiikka
auttaa saamaan hyviä työntekijöitä jatkossakin.
Manka pitää vääränä Kelan ja Elinkeinoelämän keskusliiton omaksumaa kantaa siitä, että työuupumuksen vuoksi työstä poissaoleva ei
ole oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Burnout on hänen mielestään aina työyhteisön ongelma, jolloin uupumuksella on selvä syy-yhteys työhön eikä sen voida katsoa johtuvan ”yksilön heikkoudesta”.
Työelämässä noudatettava käytäntö on tällä hetkellä hyvin kirjava, sillä monilla työpaikoilla työuupumuksesta toipuvalle maksetaan
edelleenkin palkkaa.
– Työturvallisuuslain mukaan työnantaja
on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä
turvallisuudesta ja terveydestä, myös psyykkisestä jaksamisesta, toteaa Manka.
– Esimies ei kuitenkaan aina voi tietää työntekijöidensä ylikuormitusrajaa. Tästä syystä
myös työntekijä itse on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja oman tilansa tunnistamisesta.
Mankan mielestä psyykkinen stressi vaikuttaa myös myönteisesti: ponnistelemme ja
saamme aikaan. Pahimmillaan stressi kuitenkin sairastuttaa, tekee kyyniseksi, masentaa ja
alentaa itsetuntoa.
TYÖNTEKIJÄÄ
EI RANGAISTA
TYÖTAPATURMASTA
Äskettäisessä päätöksessään Ruotsin työtuomioistuin ei hyväksy työntekijän irtisanomista työtapaturman aiheuttamisen
perusteella. Ratkaisu koski maaliskuussa
2009 Mondi Dynäs –voimapaperitehtaalla sattunutta työtapaturmaa, jossa kolme
tonnia painanut paperirulla luiskahti trukin
haarukasta ja murskasi työtoverin jalat. Asiasta on raportoinut ruotsalainen ay-julkaisu Dagens Arbete.
Tapaus vietiin työtuomioistuimeen sen
vuoksi, että työnantaja irtisanoi trukinkuljettajan syyttäen häntä järjettömästä ja lähes rikollisesta toiminnasta. Ammattiosaston puheenjohtaja Sven Sollén pitää työtuomioistuimen päätöstä erittäin merkittävänä, koska se kieltää irtisanomisen työntekijän tekemän virheen perusteella. Ammattiliitto Pappersin toimitsija Lars Wåhlstedt korostaa ratkaisun periaatteellista
merkitystä.
Työtuomioistuimen päätös velvoitti yrityksen ottamaan trukinkuljettajan takaisin
töihin, mutta yritys ei siihen suostunut,
vaan mieluummin maksoi hänelle peräti
32 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli noin 70 000 euroa. Lisäksi yhtiön
on maksettava noin 11 000 euroa vahingonkorvausta.
Intian paperiteollisuuden toimialajärjestö
IPMA pitää alan näkymiä Intiassa lupaavina. Se johtuu ennen muuta ennusteista, joiden mukaan paperin kysyntä kasvaa nopeasti. IPMAn mukaan kysyntä Intiassa kasvaa jopa nopeammin kuin missään muualla. Yhdistys arvioi, että kulutus
nousee 14 miljoonaan tonniin tilikaudella 2015-2016. Se merkitsisi lähes 10 kilon
käyttöä vuodessa asukasta kohti.
Vaikka kotimaan tuotantokapasiteettia
ollaan laajentamassa, sellu- ja paperituotteiden tuonti tulee todennäköisesti kasvamaan, IPMA ennustaa. Tilikaudella 20072008 Intian paperitehtaiden tuotantokapasiteetti nousi 9,3 miljoonaan tonniin. Paperia ja kartonkia valmistettiin 7,6 miljoonaa tonnia. Alan yritysten palveluksessa on
120 000 työntekijää, minkä lisäksi yritykset
työllistävät epäsuorasti 34 000 henkilöä.
Kuituraaka-ainetta intialaiset työstävät
puun lisäksi, bambusta, vehnän oljista, riisin akanoista ja sokeriruo’osta. Kierrätyskuidun osuus on 44 prosenttia, kemiallisen sellun 35 prosenttia ja maatalousjätteiden 21 prosenttia.
Intia on sallinut vuodesta 1997 ulkomaisen omistuksen paperiteollisuudessa,
mutta ulkomaiset investoinnit Intian paperiteollisuuteen ovat pysyneet pieninä.
Maailmanpankin osana toimiva rahoituslaitos IFC on mukana kolmen tehtaan kehittämisessä.
RUOTSALAISTEHTAAN
”PSYKOSOSIAALINEN
TYÖYMPÄRISTÖ”
TUTKITAAN
Bäckhammarin sellu- ja paperitehtaalla
Ruotsissa kärsitään nykyään huonosta työilmapiiristä. Ongelmat ovat niin vakavia, että tehtaan johto on päättänyt teetättää selvityksen tehtaan ”psykososiaalisesta työympäristöstä”.
Ay-julkaisu Dagens Arbeten selostuksesta käy ilmi, että ongelmien taustalla
ovat lähes kymmenen vuotta sitten alkaneet jatkuvat uudelleenjärjestelyt. Aiemmin ne eivät kuormittaneet henkilöstöä
kohtuuttomasti, mutta vuonna 2008 tehdyn omistajanvaihdoksen jälkeen tiedonkulku on muuttunut kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseksi. Tehtaan pääomistaja on
norjalainen Nordic Paper.
Uusi johto on reagoinut ikävästi työntekijöiden valituksiin, mikä on synnyttänyt
pelon ilmapiirin. ”Työntekijät eivät koe voivansa käyttää ammattitaitoaan, vaan aika menee raporttien kirjoittamiseen”, ammattiosaston puheenjohtaja Per Gustafsson arvostelee.
RUOTSISSA PUUNJALOSTUSLAITOKSELTA
LEVISI JÄLLEEN
LEGIONELLA-BAKTEEREJA
Domsjön sellutehtaan läheisyydessä viidellä henkilöllä on todettu legioonalaistautia aiheuttavia legionella-bakteereja. Terveysviranomaisten selvityksen mukaan bakteerit ovat peräisin tehtaan biopuhdistusjärjestelmästä, jonka vesiallasta puhdistettiin syyskuussa tehtaan huoltokatkon aikana.
Tehtaan ympäristöpäällikkö Patrik
Svensson arvelee ay-julkaisu Dagens Arbetessa, että bakteerit ovat levinneet hengitysilmaan painepesurin nostattaman sumupilven mukana. Bakteeritartunta on todettu puhdistustyön hoitaneilla kahdella yrittäjällä sekä kolmella tehtaan lähellä
asuvalla henkilöllä.
Pahimmissa tapauksissa legioonalaistautiin sairastunut voi menehtyä tautiin.
Nyt Domsjössä tartunnan saaneet ovat ainoastaan oireilleet lievästi.
Kolme vuotta sitten legioonalaistautiin
sairastui Ortvikenin paperitehtaan työntekijä. Kuusi vuotta sitten Kappa Kraftlinerin
tehtaalla Piteåssa tunnistettiin legioonalaistautitapaus. Se johti Ruotsin metsäteollisuudessa laajaan tutkimukseen, jossa legionella-bakteereja löytyi 27 tehtaan biomenetelmiä soveltavista puhdistamoista.
Aiempien löydösten tapaan Domsjön
sellutehtaan bakteerilöydöt johtavat puhdistamolla ja sen puhdistusmenetelmässä joihinkin muutoksiin, ympäristöpäällikkö Patrik Svensson toteaa.
PP AA PP EE RR II LL II II TT TT O
O 99 // 22 00 11 10
17
JYVÄSKYLÄSSÄ SULJETTIIN
KANKAAN PAPERITEHDAS
JA VARKAUDESSA KAKSI
SANOMALEHTIPAPERIKONETTA,
MÄNTÄSSÄ SUPISTUI
LEIVINPAPERIN VALMISTUS.
TOIMITUS KÄVI KYSELEMÄSSÄ,
MILLAISIN TOIMIN JA TEHOIN
IRTISANOTUILLE ON NÄILLÄ
PAIKKAKUNNILLA LUOTU
VÄYLIÄ TYÖLLISTYMISEEN.
TEKSTI JA KUVAT: EEVA ELORANTA-JOKELA
T
uhannen ja yhden yön
päästä Kaskisten sellutehtaalta puretuissa kattiloissa keitetään sellua intialaisen yrityksen voimin. Osat
odottavat nyt kuljetusta
Kaskisten satamassa.
Kaupungin työttömyysaste on kolminkertaistunut ja työttömyysaste on noussut lähes
15 prosenttiin. TE-toimiston mukaan korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt siinä tahdissa,
kuin oli odotettu.
Kaskisista 400 kilometriä itään sijaitsevassa
Varkaudessa tavoitellaan ja toivotaan toisenlaista tahtia usean tahon voimin. Varkauden
tehtaan kahden sanomalehtipaperikoneen sulkemisen takia Stora Enso sanoi tänä vuonna irti 175 ja Efora 70 henkilöä.
Muihin tehtaisiin
Stora Enso on tarjonnut irtisanottaville uusia
työtehtäviä yhtiön sisällä sekä uudelleensijoittumispalvelujen avulla. Yritystoiminnan aloittamisesta kiinnostuneille yhtiö tarjoaa taloudellista tukea.
Henkilöstöpäällikkö Aimo Kettusen
mukaan irtisanotuista storaensolaisesta
84:lle on löytynyt uusi työpaikka.
– Suurin osa on työllistynyt Stora Ensoon muille paikkakunnille Ouluun, Imatralle, Veitsiluotoon, Ruovedelle tai Lahteen. Lisäksi tähän mennessä on tullut yksi hakemus yrityksen perustamiseksi ja li-
18
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Miten jatkaa,
kun työ lakkaa
säksi on tulossa kymmenen muuta realistista
yrityshanketta, Kettunen summaa.
Työnantaja tukee omaehtoista koulutusta
enimmillään 5000 eurolla. Lisäksi se tarjoaa
uravalmennusta, johon sisältyy 10 päivää kestävä osio työnhakuvalmiuksista ja 10-15 päivän osio tietokoneopetusta. Kolmannessa osiossa on mahdollista tutustua vapaavalintaiseen
itseä kiinnostavaan alaan.
Äkkimuutos heti liikkeelle
Äkkimuutos-hanke palvelee
Varkaudessa ja Leppävirralla rakennemuutoksessa vuosina 2008–
2010 tuotannolli-
sista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Se lähti viime muutokseen joidenkin
työntekijöiden mielestä turhankin ajoissa, kun
yt-neuvottelut olivat alkuvaiheessa.
Toimintatapa herätti epäluuloja, vaikka tarkoitus oli hyvä. Tulemalla mukaan mahdollisimman varhain päästään alkuun tukitoimissa
ja voidaan kohdentaa niitä sopivalla tavalla.
– Tavoitteenamme on, että irtisanotut mahdollisimman pian kirjautuvat asiakkaiksi te-toimistoon ja että jo irtisanomisaikana jokaiselle saadaan tehtyä työllistymissuunnitelma, kertoo projektipäällikkö Tuula
Eloranta.
Kun suunnitelmia tehdään
pitemmän ajan kuluessa,
eivät palvelut ruuhkau-
du tammikuussa, jolloin irtisanomisajat useimmilla päättyvät.
Eloranta kiittää, että työllistymis- ja koulutustarpeita on tullut esiin myös Paperiliiton
Varkauden osaston 14 kautta. Heidän työtään
Eloranta pitää tärkeänä.
– Kuten myös työllistymistiimiä, henkilöstön edustajista muodostettua porukkaa, joka
on käynyt työpaikalla henkilökohtaisesti muistuttamassa irtisanotuille, että ilmoittautuvat
työnhakijaksi. Tiimiläiset ovat olleet tukihenkilöitä, sparraajia, joiden kautta saamme suoraa tietoa siitä, mitä ihmiset tarvitsevat, Eloranta jatkaa.
Eero Karvinen on varautunut
tulevaan ja käynyt muun muassa
pankissa neuvottelemassa, miten
toimia, jos tulot putoavat.
Aktiivisuus ilahduttanut
Työpaikkojen menetyksen uhka laskeutui
Varkauden tehtaille jo kesällä 2009. Liekö asian pitkä kypsyttelyaika syynä siihen, että pontta uusien urien etsimiseen tuntuu monilla olevan.
– Ihmiset ovat ilahduttavan aktiivisesti lähteneet liikkeelle, sanoo Tuula Eloranta.
Myös henkilöstöpäällikkö Aimo Kettunen
on yllättynyt: – Positiivinen vauhti on päällä.
Kuumahiertämön hoitaja Ari Pöllänen on
parhaillaan mukana työnantajan tarjoaman
uravalmennuksen atk-koulutuksessa ja edessä
on tekstinkäsittelyohjelman ajokortin suoritus.
Pölläsen mielestä koulutus on ollut hyvä asia.
Tulevaisuutensa suhteen Pöllänen on realisti, sillä hän arvelee iän vaikeuttavan työllistymistä. Takana on 34 vuoden työura tehtaalla.
On myös mahdollista, että tehtaalta järjestyy
tuuraus vielä puoleksi vuodeksi.
Pöllänen on ehtinyt pohtia, miten elämä
muuttuu, jos edessä onkin työttömyys.
– Menot on sitten suhteutettava tuloihin.
Ari Pölläselle ei vielä ole
selvää, mitä irtisanomisen
jälkeen. Luvassa on
mahdollisesti myös edelleen
töitä tehtaalla.
Tilaisuus kysyä
Äkkimuutoksen rekryohjaajan on voinut tavata työllistymistiimiläisten seurassa omalla työpaikalla tai varaamalla häneltä ajan.
Eforalta irtisanottu Eero Karvinen varasi tapaamisajan ammattiosastonsa järjestämässä neuvontatilaisuudessa Tori-Torpalla. Markkinapäivänä torilta olisi riittänyt rokkaa useammallekin kävijälle. Samalla sai vastauksia kysymyksiin työttömyysturvasta, sairauskassan jäsenyyden jatkumisesta tai tuoreimmista koulutuspaikoista.
Eero Karvinen on työskennellyt 10 viime vuotta ajoneuvokorjaamolla ja toiminut myös asiantuntevana luottamusmiehenä. Kesken
viime kesäloman Karvinen sai pyynnön palata töihin ja kahta päivää
myöhemmin käteen lyötiin irtisanomisilmoitus. Sen jälkeen Karvinen
on lähettänyt avoimia työhakemuksia yrityksiin. Työpaikan saaminen
VR:ltä oli lähellä, mutta luokkahitsaajan paperit puuttuivat. Toinen
työpaikka taas olisi edellyttänyt reissaamista, mutta vaimon reumasairauden takia jatkuvat komennushommat eivät onnistu. Mieluiten
Karvinen olisi jatkanut entistä työtään.
– Motivaatiota olisi riittänyt vielä vuosiksi alan huonoista uutisista
huolimatta. Myös paikkakunnan takia olisin täydestä sydämestä jatkanut, Karvinen sanoo. Kunnallispolitiikan kautta hänellä on suoraa
tuntumaa siihen, kuinka paljon tehdas vaikuttaa Varkauden kaupungin talouteen.
Eero Karvinen myöntää, ettei tulevaisuudenuskon säilyttäminen
aina ole helppoa.
– Mutta uskottava on. Kukaan ei tuo työpaikkoja omalle sohvalle,
täytyy löytyä motivaatiota hakea töitä ja olla itse aktiivinen. Aktiivisuutta vaan, toivottaa Karvinen kohtalotovereilleen.
Irtisanotuille jaetusta tuesta ja kannattelusta Karviselta antaa kiitoksen kolmikolle, joka Tori-Torpallakin pyörii keskustelemassa: pääluottamusmies Kai Pärnäselle, varapääluottamusmies Timo Suhoselle ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilaiselle.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
19
Miten jatkaa...
Jyväskylän kaupunki siirtyi marraskuun alussa Kankaan tehtaan
omistajaksi.
K
Mäntässä etsitään
irtisanottaville työtä
ankaan paperitehtaan omistus
on pyörinyt viime vuodet karusellia. Ensin Sappi osti tehtaan M-realilta, mutta Sappi
lopetti toimintansa lyhyeen.
M-real osti kiinteistön Sappilta takaisin viime kesänä - vain myydäkseen
sen Jyväskylän kaupungille.
Kankaan tehdaskiinteistö käsittää 99 000
kerrosneliömetriä keskellä Jyväskylän kaupunkia. Tehtaan alla ja ympärillä on 25,5 hehtaarin maa-alue. Koko komeuden kauppahinta oli
13 miljoonaa euroa.
– Ensimmäiseksi alueelle valmistellaan
osayleiskaava. Myös ideakilpailu on tarkoitus
järjestää. Kyseessä on monipuolinen alue asumisen ja työpaikkojen suhteen, kuvailee Jyväs-
Vanha tehdas on suojeltu
kylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Hänen mukaansa nyt aletaan todella miettiä,
mitä alueelta lähtee, mitä jää ja mitä tulee. Ainakin tehtaan vanha osa jää, sillä se on suojelukohde. Alueella toimii edelleen yrityksiä, muiden muassa Pyrollin paperinjalostustehdas, joka työllistää parikymmentä henkeä.
– Käymme yritysten kanssa neuvottelut,
”Kankaalaiset
pitävät
edelleen yhtä.”
mutta periaate on, että entiset vuokralaiset voivat jatkaa edelleen.
Kankaan tehdastiloissa on yhä kaksi paperikonetta, joista toisen omistaa M-real ja toisen Sappi.
– Ne ovat yhtiöiden irtainta, jonka ne hoitavat pois tehtaasta.
Entä ihmiset?
Mutta mitä kuuluu entisille kankaalaiselle, 150
ihmiselle?
– Osa on työttömänä, osa odottaa eläkkeelle
pääsyä, osa on koulun penkillä ja osa työllistynyt. Jotkut ovat yhä vailla ratkaisua eli työttöminä, luettelee pääluottamusmies Kari Forsman.
Mäntän paperitehtaalta piti alun
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa
Sirviö laskeskelee, että Metsä Tissuen väen
perin vähentää 150 työntekijää,
vähennykset tietävät kaupungin verotuloihin
yli miljoonan euron pudotusta.
mutta lopullinen vähennettävien
– Meidän työttömyysasteemme on 11,4 promäärä on syksyn mittaan täsmensenttia ja Metsä Tissuen väen vähentäminen lisää lukua vajaalla prosenttiyksiköllä.
tynyt 117:ksi. Heistä 96 on työnteMänttä-Vilppulan elinkeinopolitiikkaa ohkijöitä, 13 alempia ja 8 ylempiä toijaava MW-kehitys Oy on pyrkinyt etsimään
irtisanottaville paperityöntekijöille korvaavia
mihenkilöitä.
työpaikkoja alueen yrityksistä.
– Yllättävän hyvältä näyttää, vaikka kaikille ei uutta työpaikkaa ensi hätään löydykään,
kommentoi tilannetta MW-kehityksen toimietsä Tissue turvautui irtisatusjohtaja Otto Härkönen.
nomisiin, koska yhtiö siir– Yrityksissä on patoutunutta työvoiman tartää leivinpaperien valmistusvetta. Kymmenkunta vapaata työpaikkaa on jo
linjojaan Mänttä-Vilppulasta
löytynyt ja me haravoimme yrityksiä edelleen.
Saksaan. Irtisanotut joutuvat
– Itse asiassa minusta tuntuu,
jättämään tehtaan viimeistään
että me voimme päästä tästä
ensi vuoden elokuussa.
”Kymmenkunta irtisanomissumasta kuin koi– Työntekijöistä 34 pääsee
ra veräjästä, jos yleinen taloueläkeratkaisujen piiriin ja var- vapaata
dellinen kehitys jatkuu hyvänä,
sinaisia ”kovia irtisanomisia” työpaikkaa on
iloitsee jo virkansa puolesta opon noin 60, tietää Mäntän patimismia hehkuva Härkönen.
peritehtaan pääluottamusmies löytynyt.”
Metsä Tissuen pääluottaTimo Virtanen.
musmies
Timo Virtanen ei jaa
Irtisanottujen työllisyystoimitusjohtaja Härkösen optinäkymät Mäntässä näyttävät
mismia.
Virtasen mielestä aika lohdut– Hienoa se tietysti olisi, mutta kyllä irtitomilta:
sanottujen työllistäminen näyttää suoraan sa– Kaupunki on pieni ja monet muutkin yrinoen vaikealta.
tykset ovat vaikeuksissa. Siksi ei ole kovin realistista odottaa nopeaa käännettä työllisyystiTEKSTI: ESA TUOMINEN
lanteessa.
M
20
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
– Ammattiosasto
yhdistää, vaikka
työ loppui, sanovat
entiset työkaverit Kari
Forsman, Eino Laitinen,
Tarja Ruuskanen, Kari
Kauppinen ja Harri
Manninen.
Hän itse on ”putken päässä”, ansiosidonnaisella 500 päivän työttömyysjaksolla.
– Kotihommia kyllä riittää, mutta virallisesti
olen siis työtön työnhakija, hän selittää.
Samassa asemassa on Tarja Ruuskanen.
– Kolme kuukautta työttömänä meni hyvin,
mutta sitten alkoi tuntua tosi pahalta. Haluaisin vielä tehdä jotain, hän puuskahtaa.
Kari Kauppisella kävi parempi tuuri. Hän
pääsi Kankaalta suoraan Äänekosken tehtaalle
töihin. Kaikkiaan Kankaan porukkaa siirtyi Äänekoskelle 18 henkeä.
– Oma työmatkani vain piteni 30 kilometristä 75 kilometriin, kertoo Kauppinen.
Isona sähköasentaja
Ammattiosaston puheenjohtaja Harri Manninen lähti puolestaan koulun penkille. Hänestä tulee isona sähköasentaja.
– Koulu menee hyvin, mutta työharjoittelupaikka on ollut tiukassa, hän valittelee.
Kun Mannisen opinnot päättyvät toukokuussa, suuri haaste onkin työpaikan löytäminen.
– Oman yrityksen perustaminen ei ainakaan
heti tule kyseeseen jo lupienkaan takia.
Muutosturvan kautta järjestetyssä uudelleenkoulutuksessa on kaikkiaan 15 entistä kankaalaista. Mutta 17 henkilöä on vielä ilman
tietoa tulevasta. Heidän osaltaan on pohdinta kesken.
Yksi joukosta hymyilee. Hän on Eino Laitinen, joka ei peittele iloaan vapaapäiville pääsystä.
– Mutta tämä on vain henkilökohtaista eikä
koske asiaa yleensä.
Kankaalaiset pitävät edelleen yhtä. Kaveria
ei ole jätetty.
Kari Forsman jatkaa työtään pääluottamusmiehenä vuoden loppuun. Tarvittaessa hän
tekee sitä vapaaehtoisena eteenpäinkin.
Samoin aikoo tehdä työsuojeluvaltuutettu
Jukka Blomberg.
– Ihmiset soittelevat ja kaipaavat yhä tukea.
Miehet myöntävät, että paljon on tekemistä, ennen kuin tapaus nimeltä Kangas on täysin selvitelty ihmisten osalta.
TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KETOLAINEN
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
21
TANSSEISSA PALJON TÖITÄ,
Silloin tällöin Heikkilää vastaan tulee Tampereen kaduilla mies, joka kysyy aina yhden ja saman kysymyksen:
vieläkö muistat?
– Meillä on hiukan eri versio vuosikymmenen takaisesta tapahtumasta.
Miehen mukaan me olimme painineet
lumihangessa, kun olin heittänyt hänet
ulos tansseista räyhäämisen takia. Minä taas muistelen, että olin kyllä taluttamassa häntä ulos, mutta kaaduimme
molemmat lumikinokseen.
– Joka tapauksessa nauramme molemmat makeasti vanhalle jutulle.
Minkään näköistä kaunaa ei ole jäänyt
siitä kummallekaan.
KOSKA TANSSIT SUJUVAT
Tanssitaitureita
JARI HEIKKILÄLLÄ EI OLE
NYKYÄÄN RAUHALLISESTI.
Pääluottamusmies valvoo
järjestystä
TEKSTI: ESA TUOMINEN KUVAT: MERJA OJALA
22
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
T
akon kartonkitehtaan pääluottamusmies Jari Heikkilä, 56, on tunnettu mies
Tampereella. Hän häärii kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, käy Paperiliiton hallituksen kokouksissa Helsingissä
ja johtaa urheiluseuraa.
Mutta sitä ei moni tiedä, että kaiken
tämän lisäksi Heikkilä valvoo vielä järjestystä tansseissa. Kerran kuukaudessa hän kiinnittää keltaisen Järjestyksenvalvoja-kilven takkinsa pieleen ja seuraa silmä kovana, että kaikki sujuu häiriöttä Uudenkylän Tapiolan työväentalon tanssikarkeloissa.
Mikä saa miehen uhraamaan lauantai-iltansa järjestysmiestehtäviin vuodesta toiseen?
– Meidän urheiluseuramme, Järvensivun Kisa, saa tansseista hiukan rahaa toimintaansa. Siksi minä olen siellä heilunut valkoinen nauha käsivarressa jo 1970-luvulta lähtien,
joskin muutama vuosi sitten nauha vaihtui keltaiseen rintamerkkiin, Heikkilän perustelu kuuluu.
Ei enää riehuta
Jari Heikkilän massiivisen olemuksen voisi hyvin kuvitella
sopivan järjestysmieheksi tansseihin. Jo miehen koko riittää
rauhoittamaan monen hulinoitsijan.
– Mutta kun niitä hulinoitsijoita ei meidän tansseissamme ole! Väki tulee sinne tanssimaan. Ei siellä ulkona käydä ryypyllä eikä tapella naisista. Kaikki sujuu fiksusti ja sivistyneesti.
Toista oli takavuosina, 1970-luvulla:
– Joo, silloin oli välillä meno hurjaa. Oli käsirysyä ja juopottelua. Kai rauhoittuminen johtuu siitä, että meillä käy nykyään varttuneempaa väkeä. Silloin ennen vanhaan tanssijat
olivat nuorempia ja heissä oli joskus pitelemistä…
Menneinä vuosikymmeninä Tampereella järjestettiin tansseja elävän orkesterin kanssa useammallakin seura- ja työväentalolla. Ja ravintoloiden
tanssit vielä päälle – niissäkin menoa
tahditti oikea orkesteri.
Nykyään tanssiravintoloiden määrä
on supistunut pariin, eikä työväentaloiltakaan enää juuri kuulu tanssin jytke. Vain Uudenkylän Tapiola on jäänyt
muistoksi menneiltä ajoilta.
– Meillä käy parisensataa ihmistä
lauantaisin ”joraamassa”. Pari vuotta
sitten ei käynyt kuin 150, mutta nyt on
tullut uutta väkeä mukaan. Joskus kun
paikalle saadaan erityisen hyvä orkesteri, voi illan mittaan mennä 250:kin pääsylippua.
Heikkilä on pannut merkille, että sitä mukaa kun tanssit ovat ”kuivahtaneet” ja kun tanssijoiden ikä on noussut, on parketilla vilistävien parien taito kasvanut.
– Siellä menee nykyään melkoista
taituria. Näkee, että kursseilla on käyty ja tanssia on harrastettu. Kömpelöä
hiihtelyä ei lavalle juuri enää näe.
Ennen vanhaan tansseissa kävi niin,
että järjestysmiehet eivät aina jaksaneet pitäytyä roolissaan vaan panivat
tilaisuuden tullen käsivarsinauhan taskuunsa ja kumarsivat daamille. Heikkilä sanoo kuitenkin, että hänen Järjestyksenvalvoja -tunnuksensa pysyy näkyvillä koko illan. Hän antaa toisten
tanssia.
– Meillä on aina orkesteri paikalla.
Eikä mikään parin miehen duo, vaan
siinä pitää olla neljä tai viisi soittajaa.
Musiikki on sekoitus vanhaa ja uutta,
mutta mitään rämäkkää rockia meillä ei
kyllä soiteta. Voisi olla, että väki ei siitä tykkäisi.
Siinäkin on pysytty uskollisena entisille ajoille, että saliin muodostuu naisten rivi ja miesten rivi, vaikka melkein
kaikki tulevatkin paikalle pariskuntina.
Kun soitto alkaa, miehet käyvät kumartamassa daamin itselleen. Ja niin kuin
säännöt sanovat, pari kappaletta mennään saman parin kanssa.
– Kyllä meille joskus tulee naisia ilman miesseuraakin. He tosin valittavat, että vapaita miehiä ei tahdo löytyä
,,
- KUN SOITTO ALKAA,
MIEHET KÄYVÄT
KUMARTAMASSA
DAAMIN ITSELLEEN. JA
NIIN KUIN SÄÄNNÖT
SANOVAT, PARI
KAPPALETTA MENNÄÄN
tanssittajiksi. Toisin sanoen, jos haluaa
itselleen elämänsä miehen löytää, niin
ehkä meidän tanssimme eivät sittenkään taida olla se oikea paikka…
Takolla menee hyvin
Pääluottamusmies Jari Heikkilällä on
menossa toinen kausi Paperiliiton hallituksessa. Työpaikallaan Takossa hän
on toiminut pääluottamusmiehenä jo
18 vuotta. Sinä aikana hän on ehtinyt
nähdä nousuja ja laskuja työllisyydessä
ja työoloissa.
– Tako on ainoa Tammerkosken partaan punatiilisistä tehdasrakennuksista, jossa vielä on teollista toimintaa.
Muista on tullut museoita, toimistoja
ja kauppoja.
Tällä hetkellä Tako näyttäisi olevan
taas vaihteeksi vahvassa vedossa.
– Kaksi kartonkikonetta käy yötä päivää ja väkimäärä on nyt pysynyt
170:ssä. Kartongilla tuntuu olevan taas
kysyntää maailmalla kun talous on lähtenyt nousuun.
Pääluottamusmies Heikkilältä riittää
voimia myös Tampereen kunnallispolitiikkaan. Niinpä hän kulkee usein puolen kilometrin matkan Takolta kaupungintalolle – ja takaisin. Se on hänelle,
entiselle Järvensivun Kisan suunnistajalle, helppoa: osoitteet löytyvät ilman
navigaattoriakin.
– Joo, kyllä siitä suunnistuksesta
on apua kun osoitteita hakee. Vaikka
suunnistusta tulikin harrastettua ”30
kiloa sitten”.
SAMAN PARIN KANSSA.
Naisten rivi - ja miesten
Uudenkylän Tapiolan tansseissa on pysytty uskollisena työväen- ja seurantalojen tanssiperinteille. Ei ole siirrytty
levymusiikkiin ”tiskijukista” nyt puhumattakaan.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
23
statiivi
Sievi Hurricane XL S3 on uusi, tyylikäs
ja lämmin talvikenkä vaativiin olosuhteisiin. Metalliton komposiittivarvassuoja
XL-laajuudessa sekä metallinen naulaan-
Alaska Thermo
XL S3HRO
astumissuoja pitävät jalkasi turvassa.
47-52421-363-08M
39-47 EN ISO 20345: S3 HRO
Aito lammasturkisvuori
Kengän päällinen on yhdistelmä vettähylkivää, kestävää tekstiiliä sekä polyuretaanipinnoitettua nahkaa. Heijastava tehostemateriaali saappaan varressa lisää
Solid S2
45-52272-142-OPM
35-38 EN ISO 20345: S2
turvallisuutta. Kengässä on miellyttävä ja
Solid XL S2
lämmin vuori, joka pitää jalat lämpiminä.
47-52272-103-OPM
39-47 EN ISO 20345: S2
Lisäeristeenä on lisäksi Thinsulate-vuori.
Solid Lady S3
45-52271-342-OPM
35-38 EN ISO 20345: S3
Thermo Alu -lämpöpohjallinen täydentää tehokkaasti kengän lämpöominaisuuksia. Kengän pohjamateriaalina on
pitävä Sievi FlexStep -polyuretaanipohja.
Solid XL+ S3
Sievi 2010 mallistosta löydät myös monia
47-52271-353-OPM
39-47 EN ISO 20345: S3
muita lämpimiä vaihtoehtoja vaativiin ja kylmiin olosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme www.sievi.com
Hot S2
45-52290-142-OPM
35-38 EN ISO 20345: S2
Lämmin vuori
Hot XL S2HRO
Pohjois-Euroopan johtava
turva- ja ammattijalkinevalmistaja
47-52490-163-OPM
39-47 EN ISO 20345: S2 HRO
Aito lammasturkisvuori
Sievin Jalkine Oy
Korhosenkatu 24
85310 SIEVI AS.
Puh. 08-488 11
Fax 08-488 1200
[email protected]
www.sievi.com
Hurricane XL S3
49-52043-303-OPM
39-47 EN ISO 20345: S3
Komposiittikärki
Hot XL S3HRO
47-52489-363-OPM
39-47 EN ISO 20345: S3 HRO
Aito lammasturkisvuori
VARAMIES
Paperia tarvitaan vaikka mihin
Ski & Nordic Chalets
4 vrk 22.12.–26.12.2010
Ski & Nordic Chalets
4 vrk 22.12.–26.12.2010
1 makuuhuoneen huoneistossa
2 makuuhuoneen huoneistossa
465,- / 2 hlöä
638,- / 4 hlöä
77,- / aikuinen lisävuoteella
58,50,- / lapsi lisävuoteella
Max 3 lisävuodetta.
Paketteihin sisältyy majoitus, liinavaatteet, loppusiivous,
allasosaston vapaa käyttö ja joulu-päivällinen 24.12.
Huoneistossa oma sauna ja keittiö. Huoneistot sijaitsevat
gondoliaseman läheisyydessä.
hti
e
l
s
u
x
i
F
i
Uus
2.
1
.
1
y
y
t
s
e
ilm
Talven
tarjoukset
autoilijalle!
Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen
erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Tarjoamme käyttöösi kattavan
valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluja.
Tarkemmat yhteystiedot ja lisää
informaatiota Fixus-kauppiaista:
26
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
www.fixus.fi
Tarkkaile postiasi.
M
onet kuulemani keskustelut ja
lukemani kirjoitukset ovat viime aikoina sivunneet paperin käytön tulevaisuutta. Jotkut näkevät, että paperin käyttö, jos ei nyt ihan lopu,
niin ainakin vähenee sähköisen
näytön ja lukulaitteen tieltä. Selaillessani joitakin viime vuosien
maailmanlaajuisia ja kotimaisia tilastoja on todettava, että sanomaja painopaperin kulutus on vähentynyt. Olkoon tästä vaikkapa seurausesimerkkinä se, että Suomessa
sanomalehteä tehdään enää vain
yhdellä Kaipolan koneella. Suomessa ei internet ole vielä tietääkseni lopettanut yhtään sanomalehteä, vaikka aamulla ilmestyvät
ns. iltapäivälehdet pienentävätkin
sivumääriä. USA:ssa on jo lopetettu useita lehtiä.
Suomeen tarvittava sanomalehtipaperi tuodaan lisääntyneessä määrin naapurista Venäjältä,
mikä on kotimaisen työllisyyden
varjopuoli. Kun venäläinen saa
tarpeeksi jalansijaa markkinoillamme, on pelkona, että maksuja
ja tulleja alkaa tulla. Vaikka tuotantokustannukset olisivatkin nyt
edullisimmat, ovatko kokonaiskustannukset sitä viiden vuoden
päästä? Vai, käykö tuontipaperille
kuin Venäjän puukaupalle? Hinta
ei ainakaan laske?
Paperin kulutusasiassa Varamies
on sen koulukunnan kannalla, että paperia tarvitaan vastaisuudessakin ja ties vaikka mihin. Jos katsoo taaksepäin, niin yksikään toista korvaava tiedonvälitysmuoto ei
ole syönyt toistaan. Aikanaan television piti syrjäyttää radio, tietokoneen piti lopettaa toimistopaperin käyttö, internet-lehtien pi-
ti lopettaa lehtien tilaaminen, sähköpostin piti syrjäyttää kirjepostin kanto ja nyt digikirja on puskemassa paperisen romaanin lukulaitteeksi. Yksikään näistä ei ole
toteutunut, vaan ne ovat täydentäneet toisiaan kuin vastakohtaisista asioista pitävät aviopuolisot.
Kun kurkistaa tulevaisuuteen,
niin lehtien luku internetissä tullee maksulliseksi. Nyt vielä sanomalehdet jakavat parhaita uutisiaan ilmaiseksi siellä. Ne tekivät
kai tämän virheen aikanaan mainosmielessä.
Varamies ajattelee kenties hieman vanhanaikaisesti, että on turha puhua verkkolehdestä. Eihän
se mikään lehti ole, jos hiirtä napauttelemalla saat sivuja eteesi. Se
ei kolahda aamulla postiluukusta. Ei se edes rapise käsissäsi. Eikä sillä voi pois heitettynä sytyttää
saunanuunia tai kääriä siihen kaloja. Verkkoilmaisulta puuttuu se
kirjan ja lehden sielu, mikä syntyy
käyttäjän ja välineen välille. Jotkut
sanovat tätä riippuvuudeksi, jota tosin ilmenee myös tietokonetta kohtaan, sillä jos se on päivän
aukeamatta tai aukeaminen hidastuu, niin olet kuin vailla jotain.
Lehtien säilymisen psykologisina tekijöinä Suomessa ovat niiden
kestotilaukset ja kotiinkanto.
Suomessa paperintekijät ovat
olleet ammatti-ihmisiä tekemään
juuri paino - ja kirjoituspapereita.
Niillä yhtiöt tekevät myös bisneksensä. Uutena markkinarakona
ovat tulleet tarpeelliseksi, ja monen työpaikan pelastukseksi, pehmo- ja pakkauspaperit. Esimerkiksi näin syysflunssan aikoina,
kun nenäsi vuotaa, on mukava kaivaa taskusta pehmoisen tuntuinen
paperi, jolla pyyhkiä valuvat räkä-
uspahveja, joita paperintekijät tekevät. Sitä ei aina vain tule ajatelleeksi, kun niitä kierrätyslavalle
ruttailee.
”
Kun kurkistaa
tulevaisuuteen,
niin lehtien
luku internetissä
tullee
maksulliseksi.
”
tipat. Mukava on myös pyöräyttää
keittiörullasta paperi, jolla pyyhkäistä liikoja sotkuja. Miten tätä
tekisit IPhonella tai pienimmilläkään kannettavilla? Ja kyllä se tarvitsee se ihmisen toinenkin pää sitä pehmeää paperia pyyhkimiseen
ja puhdistamiseen. Se vain, että
rullan leveys tuntuu vain kapenevan koko ajan ja kai sen halkaisijakin on pienempi kuin muutama
vuosi sitten.
Pakkaukset ovat hyviä ja monesti tarpeellisia. Ruoka- ja elintarvikkeet tarvitsevat erilaisia pakkausmateriaaleja. Niillä on oma
tarkoituksensa, vaikka kuluttaja väliin noituukin avatessaan niitä. Kodinkoneet ja laitteet laitetaan myös tiiviisiin ja kolhuja kestäviin pakkauksiin. Niihin käytetään kartonkeja ja muita pakka-
Maailman paperikulutusta katselleessa Amerikka kuluttaa 260
kiloa henkeä kohden vuodessa. Afrikan maissa, missä tulevaisuuden
markkinat ovat, kulutus on vain
8 kiloa henkeä kohden. Venäjä ja
Aasia käyttävät noin 40 kiloa henkeä kohden. Me eurooppalaiset
kulutamme 155 kiloa henkeä kohden. Paperin kulutus on yksi osa
ihmisten elintasoa, mutta ei kaikki. Paperin käyttö tuo lisäsivistystä, kun ihminen oppii lukemaan ja
sitä kautta käyttämään paperia ja
kirjaa. Jos me siirrymme pelkästään netin käyttöön ja kuvien selailuun sieltä, niin netti voi tehdä
meistä riippuvuuden lisäksi myös
tyhmiä. Eli on siis kokonaisuutena järkevämpää tehdä puusta paperia ja kartonkia, kuin polttaa se
kantoineen päivineen jossain polttolaitoksessa bioenergiaksi. Siispä
kääritään joululahjat nätteihin papereihin, eikä anneta niitä folioissa tai muovipusseissa.
***
Erilaisia tilastoja on tehty ja
tehdään. Meitä tavallisia talousnakkien ostajia kiinnostaa ainakin eräs alkoholitilasto. Nimittäin vuonna 1970 sinun piti tehdä
yhden Koskenkorvapullon saamiseksi töitä noin 2,5 tuntia. Vuonna
2010 saman pullon saat n. 45 minuutin työpanoksella. Kumman
hinta on noussut ja kumman laskenut? Työn vai pullon? Siinäpä
miettimistä.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
27
JARMO INGINMAAN
VAARIN ISÄ, MATTI
INGINMAA, OLI TIETTÄVÄSTI
SUVUN ENSIMMÄINEN
MIES KYMIN OSAKEYHTIÖN
PALVELUKSESSA.
Löytöjä
- Aikaisempien vuosien pitkät
työrupeamat perustuivat ehkä
ihmisestä välittämiseen.
JARMO INGINMAA
•
talon eristeistä
TEKSTI JA KUVAT: PAAVO PESONEN
TOMMI MANNINEN ARVELEE,
ETTÄ OSA ON LAITETTU SÄILÖÖN
TARKOITUKSENA KERTOA SEN
AIKAISISTA TAPAHTUMISTA
JÄLKIPOLVILLE.
28
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
K
un Kymin sellutehtaalla
työskentelevä Tommi
Manninen remontoi
omakotitaloaan ja purki
vanhaa ulkorakennusta, hän teki löytöjä. Purueristyksen sisältä löytyi oman aikakautensa
lehtiä, kirjoja, hinnastoja ja tiedotteita.
Mielenkiintoisimpia olivat Mannisen mielestä Kymin Osakeyhtiön historiasta kertovat
julkaisut. Olipa alun perin 1954 rakennetun talon rakenteisiin kätketty vuonna 1947 julkaistu
historiateos yhtiön siihenastisesta toiminnasta.
Teoksen oli kirjoittanut Victor Hoving.
– Näyttää siltä, että suurin osa paperituotteista on joutunut rakenteisiin siihen aikaan
vallinneen rakennustarvikepulan takia. Lehtiä ja muita julkaisuja oli levitetty yläpohjaan
ja seiniin estämään eristeenä käytetyn purun
leviäminen vääriin paikkoihin, sanoo Manninen.
Hän arvelee, että osa on laitettu säilöön tarkoituksena kertoa sen aikaisista tapahtumista
jälkipolville. Mukana oli muun muassa valokuva-albumi, jonka kuvissa oli päivämääriä 1920luvulta lähtien. Osa papereista oli päässyt kostumaan ja mennyt pilalle, mutta jotain Tommi
Manninen otti talteen.
Vuosikymmenten
työuria
Yksi kiinnostavimmista taltioinneista oli pitkistä työurista kertova
Kymin Osakeyhtiön julkaisu. Mustavalkoisin kuvin varustetussa vihkosessa esiteltiin yhtiön eri tuotantolaitoksissa työskennelleitä, pitkän työrupeaman tehneitä henkilöitä. Pisin esitelty työsuhde oli kestänyt 70 vuotta. Toisen polven kymiläinen Tommi Manninen arvelee, että sellaiseen ei
enää kukaan nykypäivän kiihtyneen työtahdin takia yltäisi.
Hän uskoo 40 vuoden yhtäjaksoisen työn olevan nykyiselle sukupolvelle jo hyvä saavutus, vaikka päättäjät muuta puuhaavatkin.
Mannisen mielestä suuri osa nykypäivän päätöksentekijöistä on vieraantunut todellisuudesta.
– Päättävissä elimissä on nykyisin liikaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole koskaan tehneet
”oikeaa” työtä. Heille pitäisi määrätä pakollinen
ruumiillisen työn jakso, sanoo Manninen.
,,
,,
Vaari ja
aniskarkit
jäivät mieleen
Vaikka firman nimi on muuttunut vuosien
saatossa, Inginmaan nimi on pysynyt. Kymin
vuorokorjausryhmässä työskentelevä Jarmo
Inginmaa on yhtiöläinen neljännessä sukupolvessa. Jarmo Inginmaan vaarin isä, Matti Inginmaa, oli tiettävästi suvun ensimmäinen mies Kymin Osakeyhtiön palveluksessa. Työsuhteen pituudesta ei ole varmaa tietoa. Tommi Mannisen talon eristeistä löytyneen ”Monia työvuosia yhtiön palveluksessa” -vihkosen mukaan Inginmaa palveli 52 vuotta. Tosin vihkosessa ei mainita
julkaisuvuotta eikä sitä, oliko Matti Inginmaa jo julkaisuajankohtana eläkkeellä. Hän työskenteli ilmeisesti koko työssäoloaikansa Kymin puuhiomolla ja eteni siellä esimiesasemaan.
Evert Inginmaa seurasi isänsä jälkiä Kymin puuhiomolle. Evertin tiedetään työskennelleen ensin liipintäyttäjänä. Jossain vaiheessa ”Eeppa”
kävi jonkinlaisen työnjohtajakoulutuksen ja pääsi isänsä tavoin esimieheksi.
– Muistan kyllä vaarini. Hän asui
melkein lapsuudenkotini naapurissa.
Siellä sitä käytiin aina syömässä Anis-karamellejä, joita vaari kaivoi laatikoistaan,
sanoo Jarmo Inginmaa.
– Tarkoin varjeltuna muistona on säilynyt
Evertin työsopimus. Se on kehystettynä tallessa Jarmo Inginmaan veljellä Matti Inginmaa nuoremmalla, joka niin ikään on ollut nykyisen Kymin
palveluksessa, mutta on jo siirtynyt niin sanottuun
”putkeen” 42 työvuoden jälkeen, kertoo Jarmo.
Evert Inginmaa jäi eläkkeelle 65-vuotiaana.
Seuraava yhtiöläinen oli Aimo Inginmaa, joka
ehti kiertää useassa työpaikassa. Hän oli välillä töissä joen yläjuoksulla nykyisin jo suljetulla Voikkaan
paperitehtaalla. Viimeiseksi työpaikaksi jäi Kymin
paperikone kakkonen, jolta Aimo Inginmaa joutui
jäämään sairauseläkkeelle 58-vuotiaana.
Viisi polvea Inginmaita Kymillä
Jarmo Inginmaa itse tuli Kymille töihin yhtiön
ammattikoulun kautta vuonna 1975. Ensimmäinen
työpaikka aukeni sähköverstaan moottorihuollossa. Sieltä työura eteni sähköasentajana klooritehtaan, kattilalaitoksen ja kuorimon kautta vuonna
1982 nykyiseen vuorosähköasentajan työhön.
Jarmo Inginmaa sanoo kuusankoskelaisten paperitehtaiden olleen hänen niissä työskennelleille sukulaisilleen hyviä työpaikkoja. Kohta 35 vuotta Kymillä työskennellyt Inginmaa on tyytyväinen
omaan asemaansa, mutta tietää, että kaikilla asiat
eivät ole yhtä hyvin. Nykyinen meno pistää miettimään.
– Aikaisempien vuosien pitkät työrupeamat perustuivat ehkä ihmisestä välittämiseen. Metsäyhtiöt pitivät varsinkin 1900-vuosisadan alku- ja keskivaiheilla työntekijöistään hyvää huolta. Heille mm.
alettiin rakentaa vuokra-asuntoja, järjestettiin terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tehtaissa työskentelevät pääsivät nauttimaan monenlaisista eduista. Niin sanotut tehtaan kaupat perustettiin monesti työntekijöiden asumusten lähelle ja vapaaajan harrastusten mahdollisuudet olivat moninaiset. Näillä eduilla houkuteltiin väkeä maaseudulta
töihin tehtaisiin, tietää Inginmaa.
Jarmo Inginmaan tytär Mirva oli kuusi vuotta Kymin palveluksessa valmistuttuaan Kouvolan ammattilukion atk-linjalta vuonna 2000. Hän
työskenteli tuolloin Kuusankoskella Kymin tietohallinnossa. Nykyisin tytär on toisella uralla, mutta ehti olla viidennen sukupolven edustaja, joka
työskenteli alun perin Kymin Osakeyhtiö -nimisen yhtiön palkkalistoilla.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
29
HAURIS
HAE NYT
LOMALLE !
Paperiliitto järjestää yhdessä eri lomajärjestöjen kanssa liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen ohjattua, terveyttä edistävää ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää
lomatoimintaa. Alkuvuoden 2011 lomille hakuaika on käynnissä juuri nyt.
Alkuvuoden 2011 lomille on vielä paikkoja
vapaana seuraavasti:
TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT
Eväitä elämään 16.-21.02.2011
Ei omavastuuta (62,50€)
Hakuaikaa jatkettu 21.12.2010 saakka
ostaessasi kampanjaan kuuluvat
talvijalkineet saat kaupan päälle
lämpöiset ja hyvälaatuiset jalas-sukat
LAPSIPERHEILLE
Vintiöviikot 14.03.-19.03.2011
Omavastuu 110 € aikuinen,
alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta
Hakuaika päättyy 14.01.2011
Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa
Polvijärvellä. Lomaviikot toteutetaan täysihoidolla.
Hakemuksia saa Paperiliiton nettisivuilta, ammattiosaston
lomavastaavalta ja liiton toimistolta. Lisätietoja antaa
Paperiliiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes,
[email protected], p. 010 289 7700.
Huom! Rajoitettu erä
kampanja on voimassa vain kampanjaan osallistuvissa liikkeissä,
joiden yhteystiedot ja kampanjasisällön löydät kampanjanettisivuilta:
www.jalas.com/talvikampanja
Lämpimät ja kuivat jalat? Kyllä!
Jalka on kehon monimutkaisimpia osia. Useat hermot, luut, nivelet ja lihakset toimivat tasapainoisesti yhteistyössä. Työssä jalat
altistuvat rasitukselle, varsinkin kun haasteellinen ja vaarallinen työympäristö asettaa jalkineille lisävaatimuksia. Me kuuntelimme,
mitä jaloilla oli sanottavaa ja suunnittelimme malliston, jossa jalat voivat tuntea olevansa tyytyväisiä – olosuhteista riippumatta.
Tutustu talvimalleihin nettisivuillamme www.jalas.com
30
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta.
Allekirjoitettu hakemus lähetetään liiton toimistoon:
Hanna-Kaisa Siimes, Paperiliitto ry, PL 326, 00531 Helsinki.
Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja
taloudellisin perustein. Lomajärjestöt tekevät varsinaiset
lopulliset valinnat hakijakohtaisesti. Lomatukea ei myönnetä
peräkkäisinä vuosina.
Kaikki vuoden 2011 lomat joulukuun Paperiliitto-lehdessä
ja Paperiliiton järjestöesitteessä.
Seuraa liiton lomaetuja myös liiton nettisivuilta
www.paperiliitto.fi.
Hae SAK:n
kulttuuriapurahaa
SAK:n kulttuurirahasto on julistanut vuoden 2011 apurahat haettaviksi.
Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen
yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.
Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n nettiosoitteesta
www.sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja
allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 10.1.2011
mennessä Paperiliiton toimistoon Päivi Turtiaiselle, os. PL 362,
00531 Helsinki.
Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa
osoitteessa www.sak.fi viimeistään 16.2.2011 sekä Palkkatyöläisessä
ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös
henkilökohtaisesti.
Lisätietoja SAK:ssa antavat
Pirjo Vainio, puh. 040 527 8805 ([email protected]) ja
Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152
([email protected]) ja
Paperiliitossa Päivi Turtiainen, puh. 0400 759 887
([email protected])
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
31
Yllätyspotti matkaa varten
•
Paperiliiton nettisivuilla käynti yllätti imatralaisen
Antti Röyskyn iloisesti. Hän osallistui samalla vakuutusyhtiö
Ifin kilpailuun. Röysky oli arvonnan 1741 osallistujasta onnekkain ja voitti 1000 euron arvoisen matkalahjakortin.
Etsiessään tietoja työttömyysturvasta Antti Röysky huomasi
liiton nettisivuilla kilpailun ja päätti osallistua, kuten aina silloin tällöin tekee. Toisinaan on tullut jotakin voitettua, mutta
tämänkertainen lienee arvokkaimmasta päästä.
M-realin Simpeleen tehtaalla 40 vuotta työskennellyt Röysky on vastikään jäänyt kartonkitehtaalta niin sanotusti eläkeputkeen. Pitkän työuran ja vuorotyön tekemisen jälkeen tuntui, että onkin jo sopiva aika hellittää.
Puhelu vakuutusyhtiöstä yllätti mukavalla tavalla.
– Puhelin soi tuli hieman huonolla hetkellä ja olin lopettaa puhelun alkuunsa. Kannattikin kuunnella loppuun saakka, Röysky myhäilee.
Lahjakorttinsa Röysky arvelee käyttävänsä johonkin kaupunkilomaan.
TEKSTI JA KUVA: EEVA ELORANTA-JOKELA
Antti Röysky voitti matkalahjakortin Ifin Paperiliiton
jäsenille järjestämässä kilpailussa.
PA P E R I T Y Ö V Ä E N T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A
LÄHETÄ VEROTUSPÄÄTÖS AJOISSA
Jos olet maa- tai metsätilan omistaja tai sivutoiminen yrittäjä ja työttömyyskassa maksaa
sinulle ansiopäivärahaa vuonna 2011, lähetä verotuspäätös vuodelta 2009 työttömyyskassaan.
Sivutulot tarkistetaan aina viimeisen vahvistetun verotuksen mukaan. Jos päivärahaa maksetaan vuonna 2010, käytetään vuoden 2008 verotuspäätöstä. 1.1.2011 alkaen otetaan
käyttöön vuoden 2009 verotuspäätös.
Varmistathan, että verotuspäätöksesi on ajoissa työttömyyskassalla. Lähetä se viimeistään,
kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä.
OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKELÄISEN ELÄKEPÄÄTÖS
Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja saat vähennettyä ansiopäivärahaa, lähetä kopio vuoden 2011 eläkepäätöksestä työttömyyskassaan. Toimita se perille ajoissa, jotta eläkepäätös
on työttömyyskassalla viimeistään, kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä.
JOS TYÖTÖN SAIRASTUU
Jos sairastut työttömänä ollessasi, merkitse päivärahahakemukseen päiväsarakkeen kohdalle
”sairas”. Hae sairauspäivärahaa Kelasta. Liitä Kelan päätös sairauspäivärahasta päivärahahakemukseesi. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos olet ollut ansiopäivärahansaajana ennen sairastumistasi. Sairauspäivärahan
omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Jos kyseessä on omavastuuaikaa lyhyempi sairaus, ei sinulla ole oikeutta sairauspäivärahaan.
Tällaisissa tapauksissa työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa edelleen.
JOS SAIRAUS KESTÄÄ PITKÄÄN
Jos sairaus kestää niin kauan, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan ”Työnhakijalla, joka on saanut
enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Työkyvyttömyys eläkkeen hakeminen ei estä työttömyyspäivärahan saamista.
32
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA
PL 349
00531 Helsinki
Puhelin: 010 289 7700 (vaihde)
Faksi: (09) 7089 246
TYÖTTÖMYYSKASSAN
PUHELINPÄIVYSTYS
KLO 12.00–15.30.
Työttömyyskassaan
voi soittaa ilmaiseksi.
Maksuton palvelunumero
on 0800-0-7089.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
33
OSASTOT
Tainionkosken osasto 22
Pikkujoulut Vuoksenhovissa lauantaina 4.12. alkaen klo 18.00.
Omavastuu 10 euroa, jolla pääset nauttimaan perinteisiä jouluherkkuja Ravintola Amandan karjalaisesta joulujuhlapöydästä. Lisäksi arvontaa ja mukavaa seuraa! Ilmoittautumiset 22.11. mennessä
Karille joko puh. 0204 623 911
tai sähköpostilla.
Turun osasto 24
Perinteinen jouluruokailu Ravintola-laiva Svarte Rudolfissa 11.12.
kello 18.00 alkaen. Ruokailun hinta on 10 €, eläkeläiset ja työttömät
5 €. Maksu Seijalle paikan päällä.
Ilmoittautumiset 5.12. mennessä
Seija Virtaselle, p. 050 465 9608.
Kyröskosken osasto 38
Pikkujoulu 4.12. klo.18.00 Hälläpirtillä. Seppo Niemi orkestereineen viihdyttää. Liput sairaskassasta (portti) 5 €, lapset ilmaiseksi. Mukaan pikkupaketti.
SYYSKOKOUKSET 2010
Heinolan osasto 81
Lasten pikkujoulut lauantaina 18.12. klo 14.00 Elokuvateatteri Elossa ”Risto Räppääjä ja polkupyörävaras”. Valmistumisvuosi
2010, kesto 1h 19 min.
Lapset ilmaiseksi, aikuiset 5 euroa.
Ilmoittautumiset ja maksut 16.12.
mennessä pääluottamusmiehille Fluting 044-7429754, SePack
040-8457129, DisPlayPack 0505369353 PS. Saavu ajoissa paikalle.
Heinolan osasto 81
Pikkujoulut Heinolan Casinolla
lauantaina 11.12. kello 18.00. Illalliskortin hinta 15 euroa.
Hintaan sisältyy jouluruoka ja glögi. Juhla on tarkoitettu osaston jäsenille ja hänen seuralaiselleen.
Pikkujoulut ovat yksityistilaisuus.
Illan musiikista vastaa Isto Hiltunen & Uusi Iloinen Orkesteri. Ilmoittautumiset ja maksut 3.12.
mennessä Fluting plm puh. 0447429754, SePack plm puh. 0408457129, DisPlayPack plm puh.
050-5369353.
Pirkanmaan piiri:
Kyröskosken os. n:o 38,
ke 24.11 klo 16.00, Hälläpirtti
Hämeenlinna osasto 66,
la 27.11. klo 14.00,
Cumulus Hämeenlinna
Tampereen os. n:o 62,
la 27.11. klo 14.00,
kirjastotalo Metso.
Kymen piiri:
Inkeroisten os. n:o 15,
ti 23.11. klo 18.00, Paperipirtti.
Ruoveden osasto 76,
su 28.11. klo 12, palvelutalo Honkala
Etelä-Suomen piiri:
Helsingin os. n:o 46,
ma 29.11. klo 18.00, Nummelan
Työväentalo, Pisteenkaari 3.
Lohjan os. n:o 47,
pe 26.11. klo 18.00,
LUSP:n kokoustila, Laurinkatu 48 B
Saimaan piiri:
Joutsenon os. n:o 23,
ke 24.11. klo 17.00,
Honkalahden työväentalo, Huvitie 4.
Pohjois-Karjalan piiri:
Juankosken os. n:o 57, ti 30.11.
klo 16.00, Ruukin Kievari.
MERKITSE KALENTERIISI:
Paperiliiton motoristien
VI kokoontumisajot järjestetään
22. - 24.7.2011 Kuopiossa.
RISTIKON RATKAISU
MISTÄS
TIESIT
34
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
1.
Väinö Linna
2.
Ilmailualan Unioni
3.
Seitsemän
4.
Jääkiekossa
Seuraava
5.
360 astetta
6.
Suden hetki
PAPERILIITTO -lehti
7.
Paula Risikko
8.
Kuusi numeroa
9.
Björn Wahlroos
10.
Sotkamon kunnassa
?
ilmestyy 20.12.
Aineistot 3.12.
mennessä.
ILMESTYMISAIKATAULU 2010
Numero
Aineisto
Ilmestyy
10.
3.12.
20.12.
PA P E R I L I I T TO 9 / 2011
35