teri]oen huvilaelaman vaiheet teri]oen merikvlpvla 5 vuotias

TERI]OENHUVILAELAMAN
VAIHEET
TERI]OEN MERIKVLPVLA
5 VUOTIAS
r0i6-26i8
1928
Kannaksen
Osuusliik
r.l.
Kannaksen suurin
kaufJlJaliike
5
Konttori ia Keskusvaraslo
Puhelimet144ja 140
TerijoenKeskikvlässä
Oma keskusvhdistää
MvVmälöitä
muunmuassa:
eri osastoihin
TerijoenKeskikvlässä
Puhelin1 4 1
Ollinpäässä.
,,
142
Käkösenpäässä
,,
I
.
Kellomäenasemalla
1
Xuokkalan
l6
Ollilan
Hinnat
tasaisimmat ia tavarain
hvvvys aina
taatuin
s
TERI]OENHUVILAELAMAN
VAI H EET
|:::::
TERIJOEN MERIKVLPVLA
5 VUOTIAS
"Kuin niittypaju
painon alta
me nousemmeain'
uudelleen,
J. H. Erkko
Teatter
Ieliioen
\,A
Itlakkaralehdos ALE
Tefiioki
T e r i j o k i- P u h . l i n 5 0
Elokuuanäytäntöjä
tiisläi, lorstai-ja
sunnuntaiiltoina
t:
Varasto ia Mrymälä
Ohielmistossa
fitfös kaikkl kotitnaiset
TeriioenRautaO
Puhelin
Taloustauaroita
Rautaaeri muotoina
Maalaustarpeita
Tapetteja
Mattoja
2
Ampumatarpeita
Polkupyöriä
Autokumia
loottoriöljyjä
Bentsüniä
Huolelliseslivalikoituvarasto.
Hinnat kilpailukvkviset.
Suomenlahti
Sun pinnallesi illoin
Sinussaaina uaimafi
putoo kuuhun ku[ta,
maiesteetinnäämme,
Sinulle, suuri kunn[oitta[n se meidät hürmaa,
paljastammepäämme.
Sinulle /listystä laulaa
metllä sydän, De ,
olet tuiman myrskln,
lempeydenmeri.
Oot äiti pt/hä meille,
sün syliis sutut hukkuu,
oj1 t,tläs hiliaisuudenpth[ys
kun uäreesnükkuu.
Rakastain rantoiasi
Sun sulo hietlkoiltas
onnen seppeleitälüomme
onnen sadüt herää,
aurinko armarlden säteet ia kerran iki-keüään
Kannakselletuomme.
sieluihimme ke.ää.
'l:::,ii'::::
!
Kannakselaisetja kesäasukkaat
Mvlrn hvvin
laiileUustavaüstoslani iunnetlüien
lehlaiden,kuten
Omega,Zenith, E terna
s e k äo i k e i l a
lll Moser €\ Co:n kelloja
<>
S u o s i t t c l eonm a n p a j a n ik u l l a ' a h o p e a t e o k s i a
T ä v a r a 1e n s i l u o k k a i s e l . S r r o l n a l l i t . t l i n n a t l o h l u u l l i s e l ,
tluorn,! Ainoä oplillinenliike paikkakunnallal
tiyviä rädiokonejlä ja lä.peila
+
E. ]. MIETTINEN
Kello, Kulla ra Oplillin€n liike
T e r j i o kPi r h . 8 3
Toiminimi
R. KAASINEN
Kenkäkauppa
Tcfiioki. Puh. 105
JT
Parhailen
l,iilellu väräsiopaikkat{unnalla
kevät- ia kesäuutuuksia
uselssaeri väreissä.
I
huvilaelämä
ilmestw
Venäläinen
Teriioelle
Venäläisenhuvila-asutuksenalkuvaiheet.
EitäTerijoellaon aikanaanollut maammehuomatlavin
huvila-asutus,
sitä ei tarvitsetodistella.Onhan se Vlei
niinkuinsanolaan,,surullinen"
tosi
sesiitunneltutosiasia,
asia. Kun Teriioellanvkvisinkinon varsin huomattava
kesäisin,
täVtVVmeidänläs1ähuvilaasutuk
huvila-asutus
jakaa se kahleenosaan,venäläiseen
sestakertoessamne
ailakaudenvoi laskeakes
ia süomalaiseen.
Venäläisen
täneennoin 50 vuotta ja päättvise 1917. Suomalaisen
huvila-asutuksenvoidaan katsoa alkaneen1922 23.
kuvaustatästä
Voidaksemme
anlaa vajavaisinlakaan
valtavastaliikkeestä tuntuivathansen vaikutuksetei
vaan koko meidänvaltiotaloudesvkgin Iaikkakunnalla,
salil;*1 - lävtvv meidän siiflvä aikaan, jolloin huvilaasutustafäällä ei vielä olluf. Ainoasfaan
sitenme tulemme luntemaansen pohian,sen taustan,lota
vastaankVsVmvslä on katseltava.Tuo vanhoienolojen tarkastelu,
vaikkapase tävtvvkintehdätässähVvinpintapuolisesti,
saattaameidät loivottavastiVmmärlämään,
miksi huvilaaFutustatännesvntVi.Oliko se luonnollinen
l!los oloien
kehilvksestä.
luonteenvai oliko se vain kannakselaisen
rikkaruoho?
heikkoudenkasvattama
KnurScnerren
Kiuennäisuesila
Viruoitusjuomatehdas
P e r u s i e t l1L9! 0 1- T E R I J O K I
Puhelin
Suosittelee
ensil.lokkaisia,
vanhaslaan
hvviksi tunneiluiavalmisteitaan,kuten
SITRUUNASAODAA
LItvIONAADEIA i:iz\::
POMONAA
kaikki valmisteltu
puhtaastasokerista
seLä
Vichy-ja Soadauettä
ja
Kiuennäisuesiä
80
Mitä historia meille opettaa.
jos me silmäilemmehistoriaamme
a'na siitä saakka,
kuu krislinuskoaluovat purret kosketlivalKarjalanrannil.(koa,
niin me huomaamme,
eltä siitä aiastasaakkaon
asemassa
kuinmuüosa
Kannasollut aivan loisenlaisessa
i , . n m a J l ä m m eK, a n n a k 5 e s m
l au o d 0 5 l uria i J _ r 3 . r l l l o
d o s l u ir i i r a m a a^ a h d e ng i l l o i g e nm a a i l n a n v ä l l rvnä l i lc .
Jo silloin nääräsi kohlalo,eltä muun Suomenlanlereita
nluokataania pehmitetään
kuokallaja auralla,Kannaksen
tantereitasotaralsrijen
kavioilla.Tvön rauhaon puuttuva
hävitvslä.Tämä
Kannakselta.
Sota seurasisotaa,hävilvs
epävarmaeiämä,alinomainenuhkan alla olenlincn,se
vaikulli kansanluonleeseen.Se leki tvön1eontoivotto'
maksi. la vaikkaolisi ollulkin tvöinloa,toivoa ia üskallusta,milä se hvödvtii? Rakennalänä vuonnatalo,kvl'
jos ei sota
vä viiia peltoon,
ensi vuonnasola ne hävittää,
hävitä,hiipii raian takaavainolainenja jätlää jälkeensä
sav!aval rauniof ja polielutpellot. TVö ei päässVtkään
poika ei voinut jatkaa
vlrosisaloihin
kantamaanhedelmiä,
isänsätvötä.hänenoli aina alettavaalusla.
Aina siilä aiaslaasti,kunnaammeluli hisloriannäköpiiriin, on Kannassaanütsuorittaatälä raskastaraiaveroa. Asia ei olisi vh1äänsiitä muutlunul,olisipatäällä
tai uusasunut pohialainen,
hämäläinen,
satakunfalainen
maalainen... Raia on raia. Aulioitlavatvoimatolisivat
aina vVörVneet
VIitse.
Mutta meidän kivikätkveesene on kohtalo luonüt
vielä lukuisiamuilakinelim;; vaikeulaviä s;rn)iä.
Seutu,jossaraiaelämänkirous painoi kaikkeatvötäja
saatiinasuametiossauseintalvikausjakin
Vrilteliäisvvttä,
sissä havumajoissa,
tämä seutuioutui jo varhaisina
ajkoina lahioitusmaaksi.
Vaikkeiraiaseutulainen
vuosisatoihin
ollutkaanluntenutlain suojelevaa
turvaa,muodostuilahjoilusmaa'aikana
mielivaltavhä tukalammaksi.TVöntüloslen rippeelkinriistettiin. Kärsimvslen
mal,avhä kaikero'tui. TävdellisestikvnittVinäjouluivat nämäseudüt
tävdellisesti
Venäiänvallan alle. Liki sala vuotta kesti
tämä Kannaksenvankeus.Sitä alennustilaa.
iohon Kannas poljetliin,on mahdolon kuvailla,sen kärsimvksiä
tuli vemahdotonmilata. Kruunuksinäille kärsimvksille
Olihansinä aikanakannaknäläinenlahjoitusmaa'aika.
eltei saanul
selainenlalonpoikaniin surkeassaasemassa,
Ne,iÄ*F.["^:'
"lliil,liXl;
L,",1".1
h u o l e h l i ah i s r ä r a i s i r u o k a t a r p e evl r l
h e r k u t ,s i l l ä
KRU 7?N-TUTTU
erikoisliikkeenä
p r i k ü a k n n n n l l ca n
huomaltauin
llerkkü-,
iloti-lolous
ia
5iiüol|laatouorain
koüplo
Puhelin 148
TERTTOEN
KrRlAPAPERI KAUPPA
puhelin
6
6 u hA
o .s e p p ä n e n )
TERIIOKI
@
S u om a l a i s t a K i r i a I l i s u u t t a
Kirioitus., Konllort- ia Roulutarpe{tar/.m.
Teriioen Valokuua-postikortteia
rünsas lalikoima
Irf i,i.rlr /.ij/./rrr''/r,:i
r
e; p ita asun_
riillä!'ästi fuita asunloaarrl;rnmillääl{sccrr.
loaan korlalakseen. Kajkl<i rritä hän.s1:r irli saatiin, se
ote n.
Monet sukupolucl oli!,.1 eläncel KinlLali:jel1a.Missä
olivat lvön t loksei? Nc oii hänr'llä rijsicllv, taikka sitten nc ölival tuhkana ntaan uLrrreniin!jalofneef. Sota ia
mielivalla olivat aina hänelle l.kia lLlkeneel.TVön tulokset aina rijstetliin jä hävilcttiin ^ilistäänvrlistüksestaei
voinut olla puhettakaan.ll:in -"i ollui iLrhlaaiapoika,!aan
kIn isänrnaa.valliopäiviensäkaut_
rajahirmu!enILrnielema,
ta alkoi liiinnittää häneen huoxriotaania 1867 päätti todenteolla hänel kohottäa.
Lahjoitusmaidenlunastus ia isojako.
186?DäällivätSuoncn valiiopäivätlunaslaalahioitusmaat ia_siis vaDautlaakannaksenkinmiehet ia naiset,
iotka lilluluivalLinlulanhovin maihin. iloahantuo uutimulta onnen
;en lüonnollisestihcrätti kannakaelaisissa,
tarviltiin
kesäei niin pian saapunul.Kaupanhiefoiniseen
.r: s
Terijoen
Seurahuonetta
iaka ko rja u ksen kautta
an saetetlLtkakonaatl
uuteen küntoon
suositellaan
aruoisaIlc/leisölie
A n n a T ar v a i n e n
Ieriioen
Kauppa
0u
O n i s t .I l . I H O
Puhelin
77
vielä 15 vuotta, sillä vasia 1882sai valtio nämäseüdut
lunaslciuksi.
Valtio maksoi Lintulanlahioitüsmaisla
vhfeensä3,066,581
mk. 20 p:iä,s. o. 43 mk. 80 p:iä hehtaarilta. Kun valtio oli eroittanutifselleenerinäisiäalueila,
puitamelsistä,
suoritettavak
hakkauttanut
iäi talonpoikain
si a;noastaan
171.947
mk.04 p:iä-Hinta ei ollul slluri ia
Mutlaepäse voitiinsuoriltaahelpponak!oletusmaksuna.
jaivarma tilanne,taloudellinen
ahdinkotiiaKannakselia,
k!i. Valtio mää!äsi.et1äisoiakoolisi loimiteitava.
Vaikea
ei hänelläol
oli talonpoianrvhtvä maitaanvilielemään,
lut varo;a,asunnotolivalränsislvncet.Ei hän saanutlai
karjan eikä monen
noia siemenen,maanvilielvskalujen,
kipcästita|ritiavanirlaimistonostoon. Multavailka hän
ei hän voinut siihen
olisi pvslvnvtkinmaataviljelemään,
rvhjvä,sillä eihän hän tielänvt,missähänenmaapalslan
Maal saivat nurmetiua,aidat kaa
sa lulisi siiailsemaan.
tüivat. . . Piti odottaaisoiakoa. .. la eihänsitä tarvinnut
odottaasen enenpääeikä uähenpääkuin 13 vuotla. la
sittense vihdoinkintulla pamahli.Multa jos mikäänon
tuonut harmaitahiuksiakannakselaisen
Däähän.niin on
c e r i m äi s o i ä k o S
i .l l ä s v n . i l l äs e s e l o n u l l i s e . ar ii h c u l l e
ja muun Suomaanviljelijän
tvi ,,isorako"
kannakselaisen
men maanvilieliiäin
välille.
ettäsuuri osa tiloiamuoEnsiksikin
on huomautetlava,
doslui sellaisiksi,
etteivätne voi vilieliiäänsäelättää.On
mvös oietlava hüomioon,elJäesim.Terijoellaia Kello'-'
mäelläon runsaastihiekkamaita,
aivan lenlohiekkaa,
niitä ei voi mikäänmaailmanmahti
viljellä.Mainiilakoon
tässä,e1täleriioella on viljelvksiä,
ioidenpinta'alaon alle 3 ha 38,31plos., vil'elmiä,joiden pinta-alaon l0-25
ha 1,3pros. Länsi-ia keskisuomalaiset
tailavalmakeasti
hvmvillä,kun me kulsummenäiden palojen omistaiia
maanvilieiiiöiksi.
Multa ei tässäkvllin. lsojakopiti huolen siitä,että nuo 3 ha suuruisetkaan
viljelmäteivät ole
lohkossaNe voivat olla kahdessa,
vhdessä
iopa kolmes'
sakin Dalassaia niiden välillä voi olla muutamankilomeirin malka.Kun tämäntuntee,ei juuri ihmeltele,ettei
tänneole svntVnVt,,elinvoimaista
taionpoikaislüokkaa'.
Mutta on muutamiamaliikelpoisiakin
tiloja siellä,missä
niitä on voinut muodoslua.
Tämänkuvankannaksen
oloislaolemmetahtoneetenhuvila'eläsin antaa,ennenkuinrvhdvmmekuvailemaan
män svnlvä. Tätä lauslaa vastaanon oloia kalseltava.
Kangas- ja
Sekatauaraliike
P. KAAPA
TERIiOKi
P u h c l i n1 5 9
j"0ntshlilke
t'lrotil!1. Anlikainen
suosItellaan
r::.., . . i:::j:
HVv'nlaiiteltu
ravaravarasto
l 1 i n n a tk o h t u u I I i s e t !
Kannakseh uanhinpia suanataisia liikkeitä.
Viertotie
Kansallis-Osal{e
Pankkia
KßsITYOLIIKET:m1 "...........,.......
i:::i;:::r:::::r.:::::ri::::r::::r:::::i::::1:::::!:::i
M.YLONEN
tlr.Posc[eioroll'ir
...,,....-.......
perill,
lTerkku-,
Liha-ia Sekatauankauppa
KASITOITA
alotetluia ia piirrettviä
Käsityötarpeita
Ilalleja piirretään
t
LEIKKIKALU]A
Suom. lehtaitten y. m.
Teriioki
+t2a
Nämävuosisatoien
kolhimiseton vmmärrettävä,
silloin me
1l1nnemme
sen nraaperäniohon huvilaelämäpesivlVV.
Siihenon müitakinsVilä,joila tulemmevieiä kosketteiemaan.
Miten huuila-asutusKannaksellasyntll
Kun me rvhdvmme
täläkvsvmvstä
käsittelemään,
on
seikkoja.
neidän otettavahuomioonmuutamiamäärääviä
svnnVtiävät
miljoonakaupungit
Kaikkiallamaailmassa
vm'
Sella'siatarvils' aikoinaanVenäDärilläänhuvilaseütuia.
jän pääkaupunkikin.
lhananSuomenlahden
rannallaolevat Kuokkalaia leriioki ensiksikiinnillivätitseensähuomiota- MvöhemminseurasivatXellomäkiia Raivola.Nä
mä seuduthanio luonlo ilse on luonut huvilaseuduksi.
ter
Veftaansavailla oleva ranta,ihanat honkakummut,
veellinenilmanala. Kun tunteevenäläiseneiämänherm o s r u n e i - u u d se en n, p o l i i r l i s evna a a n a i n r i s e nv ä a n n u vaisuuden,
VmmärtäähVvin,että sen pääkalpunginasukkaal ka'pasivatkesäislärauhaa.Kaunisseutuia suomalaisen elämänfauhallisuüsalkoi heitä kiinnostaa.Milkään merkiteivät viittaasiihen,että heidäntulollaanolisi
ollul miläänpoliitlistatarkoitusta.Hetulivattännekesää
potaholtaei siinämi1ään
vieltänään.Suomalaiseltakaan
liiliista vaaraahuomattü.Kesäviefaat
toivatrahaa.iasilä
iakamaanei saanütiäädä Kannasvksin,vaansaaliinjakoon kiiruhli väkeävmpärimaan.
Koko n.s. KannaksenkVsVmVson vielä perin nuori
kvsvn!s. Kvsvmvsheräsi siksi,että huvila-asutüksessa
huomaltiineräs perin vaarallinenilmiö. Ei itse huvilavaan lätä vaaraavaslaanaleltiintaistella.Jase
asutllstä,
käsiinalkoi keräVtväarvevaaraoli se, eltä venäläislen
luttavassanäärässäsuomalaislamaala:i€ se oli ikävä
iimiö lodellakin. Asian toi ensiksiesillemuistaaksemme
kirjoittamalla
asi1905toimittaiaMikko Puhakka-vainaa,
asta. Kirioitusherätliansailtuahuomiota.M.m.kokoonja 1908asetli
tui kuntienedustaiiaasiastaneuvotlelemaan
hallilüskomiteanasianiohdosla.Komiteamielinnössään
lolesi.että kehilvsoli kulkenuivääräänsuunlaan.
Mistä sittensai alkunsalämä huvilaasulusia maiden
mVVnti?Kannaksen
miestäja naislahansiitäon swtetlv.
Varsin ankarassaäänilaiissaon puhutlu hänen,,kevvtkansallistunfeesmielisvvdestään",
hänen,,väliehtvneestä
.)t3t
Kori auslraia
Onrist.
E. MOUKULAiNEi\
O s u u s l i i l , k e e! ine r .
Suorittaa:
AIt.ipn
lr^n pitrDh
aiokaluien.
lukkoien,astioitien
v.n. alaansakuuluvaa
xorjausla.
ErikoisestisuositellaankestävvVdestään
tunnettua
tVötämmeautojenlinjaare'ssa.
l{uokkalon
MaalaistenkauIm
Omist.K. ANTTOLAIT\-EN
Liikkeet
T e r i j o e I I a i a K u o k k a l a s sa
,t::i,I.;:::
Edullisimmat
ostopaikat paikkakunnillaan!
faar" h:f.n. ) :jttln,.'.slaii:ii|1, r.irl.rl(1iIid..il:r;iri, hänan
. , k J l l . n ! ! | n a r , t l a l l i i : E : i i r aiI.'l t . e . f u l L l j t I l { . a r i : t i i1- ä m ä n
l i i k k f f n . l i ! i r l { o i j t i nj r r n t j k . r a m r r ri o : i a s i ; t i t !)r h u e .
'' ..r.'r,\t 1 .,11.'.:..r ., .t (rII r
'.
-:
r,
, ..| .,r.Ji
"
cikä t::i.l!:i::r,iialt.rir.I Iuvii.r-as..iLls
ir.-i,!lvi t.rn|l.rjo sill o r r . i ! x l { r n n a s k u u l u i l e h l . r i r u j m : t a n\ -r r ! n , r j r r1LV k j s 1 ö haliilr'scn .rllc. Voilrr;ikkdanhei:ili,llrjr l::lf .iLlhilisellc
a u i o : i i ! ' l s i n g i n P : f l a f i I r a L | a i i , ]i o l . r v : r i n . t : i l i li S ; 0 i a
s a n r . r nv u o d e n s V V j l { , r ! l tl l p i n i a l o l l l f a i r i l i I l i n s a . l o
Trti iacn .n si ntä i D.n r a riita Ia.
vuonna1875,sjis viisi vLrottaradanvaünistulnisenljälkeen
oli Teriioella28 huvilaa. VLronna1882,jolloin lahjoitusmaat iouluivatSuomenvaltiolle,oli näitä huvilapalstoia
Terijoella60. Talonpoikienkalsanlokantaa
kuvaa se, etiä
jälkeenvaalivat näilä ,.,t]i1älsl1äolevia
he lLrnasluksen
palstojailselleensillä perusteella,
cltä lahjoitusntaeherrat
olival ne mVVneel
1ai lüovuttaneet
ottalnattataianpoikien
mielipiteilä huomioon. Elenktn Tcfijoen raulapalsloja,
haluttiin Dois. Ven;iläiicrtaäs
iotka olivat venäläisillä,
palstoihin1äyttäonislusoiketahtoivatvuokfaatniinsakin
utta. S€naattioli sitonLltkätensä ennakkolupauksella.
Se oli maat lunastacssaan
sitoutunutlurvaamaan
huvila
asukkaidenk:rnsaatehtviensopimust-Än
edeilyttämät
oi
t5'.
kki
Konsallis-0sake-P
Teriloen k ontto ri
on arki jol{a päivä
Ii:ilo
10 2
Konttori loimittaakaikkia frankk;asioita
Paruuksehen, Paruuksehen
Tihdon kiirühlae,
Sit'l!ä rüümis üirkistystä,
Kaunrulta saa;
Saan sieltä saippüdl ia flaiuucpn
Saan kaikki, iolla its?Ji ihanaksi tecn;
Si?ll' aukee runsah.ßli siitnän elc?n
Kail<kea, tnitä taruitsen n1ä silloin
kun mptlan pulikoitnaan Suomanlah(ic,
Sicll' ilomiclin aina kaupal t?en,
Sc kohtuvden kun n1äärää hintioillcr;:.
K EMI KAALI- 'A
PARVUS
HAJUVESIKAUPPA
Teritoki
keüde1.Tielvsti ei hallitusvoinul lupauksesläerr
;-'eiäv,
jar',
tVä,mutta kun se lähti sitl€n näi1ähuvilakvsvnivl{siä
jestämään,
otti se askeleen.
ioka oli varsin kohlalol:s.
f'lallituksenasellamakomiteaerolti lahioitusnaista
valli
olle viisi emätilaa,Terijoeltan:rol 13,14,l5 (pafhaalpei,
kat), Raivolastan:ro 12 ja Kuokkalasla
n:ro13. Nlutia.i
siinä kvllin- Valtio eroitli näistäemäliloista112 hur.'rlapalslaa,Teriioella63, Kuokkalassa
37 ja Raivolessa12.
Nämä palstattarjosi hallitusos '
tettavaksi. Eltä kannakselaiset
eiväthalunneet
maansaioutüvan
venäläisille,
todistaase, että 70
suomalaistaosiajaa ilnlotlautui.
Venäläisiä
ostajiaoli 40. Flintana
oli nuisiaaksemme
3 mk. 25 p.
neliösvli.Xenellepalslatjoutuivat? Venätäisille
!? Suomalaisei
oslaialsivuuteltiin.lvliksimene
leltiin näin? Siksi,e1täpelätliin,
etläjos suomalaisel
saisivalpals,
tat,korottaisivat
he hintoiaia ,p
r?ä/äisd1
eivät voisi niitä ostaaMitä nruuSuomi,joka useinKan
nasla sVVltää,
tästäajallelee?
Esimerkkioli annettu.Tuli oli i
sVlVlettv
tappurojhin.Kun l.rerrani
vallio mvi, niin miksi ei mvös
kannakselainen,'oka,
kulenedellä
olemneosoiltaneel,
oli taioudelli
sessa ahdinkotilassa-Hän mvi
T.rii\r1 stu nal.iner
pakonahdistanrana.
laloudellisen
Hänenmcnciteivään
ei ehkävoi
hvväksvä,lnulta
scn voi Vmlnäftää.iuuttatämänvvnti ei
olisi päässVlvicläkäänniin suureen!'auhliin,jospaikkakunnan ulkopuolcllaolevat henkilöteiväi olisi huomanneet iässä atfäärililaisrütla. Mutla he hLlomasivat
sen,
ostivattäältäliloia, palsloiitivatne ja mVivätvenäläisille.
Vahion virkamicheikininnostuivat. Peruslivai oikein
nrvvnrikonttoieja.
I{ultaaiuli taskuihinia tvVtvväisinä
he
poisluivai. Xluila kannakselainen
i:1isVntipukiksi.
ja silä seüranNäin svntViKannaksella
huvila-asritus
n u i i k ä v : i l m i ö ,r r i a i d em
n V V n lvj i c r a s m a a l a i s i l l e .
.t?''
,. HUUHTASEN
Hvvinlajiteltuia
sekatavarakauppoja
suositellaan
kesävieraille
Teriioki - Puhe!in 25
Konüiilloriliike
K. TRUBE
SUOSITELLAAN!
+18+
Vanha Terijoki ja alkaua huuila-asutus.
lo vanhoistaajoistasaakkaon Terijokiollul Kannak
sen hüomallavinseuiu,sen keskus. 1500luvulla se oli
mefkilsevinpaikkaAvräpäässä.1596mainilaanTeriioella
olleen 29 ialoa. Sen vanhemmasta
elämästäon säilvnvt
vähäntietoja.Huolimattaettäse aina oli sodanialoissa.
on se niinä aikoina koetianutharjoiitaamaanviljelVstä,
koskapa1546käVtiinpvvtämässä
kuninkaallalupaamyy
dä viliaa Rääveliin.Suurtahanse vilielvsnäissärauhattomissaoloissaei voinut olia.mutta siitä huolimatlaviipurilaisetkauppiaatolivat kateellisiaja 1550he valittivat
kuninkaalle,vaatien,eltä nämä tefijokelaiselkauppias
talonpojat siirrettäisiin
Viipuriin.
Liikevhtevdessä
mVösvenäläisten
kanssaoltiin. MVVliin hevosia,kalaa,turkiksia. Salakuljetusta
harioitettiin.
Katanhoitoaha{oitettiin;onhan vielä jäännöksiä
verrattain huomattavistaKo teikon ia Svriin niitvistä.
MuuloksenTeriioenrauhalliseen
elämään- vuoden
1808 09 iälkee)rei sodistavoi Duhua loi vuosi 1870.
Silloin valmishliPietarinrala.
Miltä nävltikäänTeriioki 1860 70?
läksi aiamaanpehmvtlärantatietä
los Tvrisevän-ojalta
mvöten asemallepäin, voi tuntea olevansa tävdellisessä
erämaassa.
Koskemattomaf
hongikothumajivaltien kahden puolen. Siellätäällä näkvi ränsistvnvtmökki. Vaslaan tuli joku kuihtuneennäköinenrahtimies,
ioka kuletti
Iaihallahevoskaakillaan
lavaroitaPietarisfa.
LakkiDäinen.
äVrämöispukua
kanlavaemänrävoipilkistääiostainmökin
oven raosta. MVIIV-ojan Teriioen-ojaksi
silä nvt kutsu,
taan-- varrellaoli mvllv ia Rotkinanrvökkinäinkauppa.
Merikvlpvlänvastapäätäoli Stven talo ia kauppa,aikanaan Kannaksensuurin. Autio oli kansakouluntontti,
nvkvinenopetlajanasuntooli kapakkana.pailsi ,,miestä
väkevämpää"
sai kapakastaostaamuitakinlavaroita,
vanhoja ukkoja istui pöVdänääressä,lsaijua" hörppien....
Nuorisoa ei näkvnvt,parikvmmenvuotisetpoiat katsottiin
!ielä liian lapsekkaiksi
housuiakantamaan.
Apteekinseutu
oli autio hiekkakenltä,
iossasieilä täällä kasvoiiokunen
kituva kalaja pensas.Kirkon kohdallamolemminpuolin
tietälainehtivatviliavainiol.
Siitäasemalle
saakkaoli tienpaitsi
varsillalehtomaifa,ilman
minkäänlaisia
asumuksia,
aivan VlikäVtävän
lähelläoli parisenasumusla.Siellä,mis-
Ilotelli PUISTOLA
P u h e l i1
n1 4
Teriioki
Ensiluokkaisin
hotellipaikkakunnalla
Suositellaan!
j::::
Tariotaan:
AAMIAISIA
PAIVALLISIA
ILLALLISIA
Annoksiakoko päivän
rit::;
Soitosta huolehtii erinomainen
iouhlorkesteri.
ITotelliPUISTOLA
on
KODIKKAIN
a 2A .:
sä nvt ovat ihanatrantapuistot
ia huvilät,oli moninpaikoin läpipääsemättömäf
suof. Tedjokioli silloinkuinnukkuva prinsessa,
iokaodottiheräitäiää.
la sellainentulikin.
Se luli huvilaasuluksenmuodossa.Ensimäisethuvilat
TeriioellaolivalBehnein,Müserin,Kümrin,Durdinin,Kar'
tikorskinia Semenovan
huvilat.Mistäänvaßinaisestahu'
vevilaelämästä
ei voinul silloin puhüa.Nuo ens;mäiset
hVolival itsekinhVvinvaatimatonfa,
näläisetkesävieräat
patriarkaliista
herrasväkeä.
Useimmatheistä
väntahtoisla,
olival n. s. ,,omanonnensaseppiä",jotka olivat ivhiäslä
aloitlaneelja nvl vanhoillapäivillään naultivatansioistaan ia kasvaltivalkokoamiensa
Dääomienvaslaisiafuhlaajia. Kaikki oli halpaa. Kun n. s. Lohmaninneidit ostivat itselleenn. s. Petomäen.maksoivalhe koko laasataruplaaja sitä pidettiinsilloin koiasiamaa-alLleesla
meanahintana.25 rupialla sai jo laaianalueenmaata.
ja paikkakuntalaisten
väSuhdeensimäisten
kesävieraiden
lillä oli mitä parhain.
Mutta fämä sinapinsiemenalkoi pian versoa. 1875,
kuten io edellämainitsimme,
oli Terijoellaio 29 huvilaa.
Teriensimäinen
hotelli,HotellBellevue,
1874rakennettiin
1872.SamoiTerijoelleoli peruslettu
ioelle. Viinakauppa
hin aikoihinaLettiinrakentaaoluttehdasta.Varsinainen
avattiin1875ja samoihinaikoihintoimi mVösolutkauppa
lukumääräliKesä-as!kasten
Savolaisenbalsamitehdas.
.sääntvihilialleenja sen mukanaalkoi ilmestvävenäläistä lvöväkeä. Erittäinrunsaastisitä ei koskaanole ollut
kulkükauppiaai
alkoivatkulek'
täällä.Mvöskinvenäläiset
sia ja vakinaisiavenäläisiäkauppiaitakinasettuikvlään.
Vanhimmatvenäläiselliikkeetolival: Frantsovja Kunitsin (18?9ja 1880).lo vuonna 1878oli Teritoellakuudelpalstallahuvila'asutusfa.
Tähänasti oliseu'
lakvmmenellä
väkeä,ioilla oli
dulla asunut ainoastaanvarakkaampaa
konttorisleoma huvila.NVt alkoi io saapuakeskisäätvä,
j.
jotka
pikkuvirkamiehiä
alkoivat
vuokrata
itseln.
e.,
ia,
leen asuntoia paikkakuntalaisilta,Tämä aiheutti sen,että
paikkakuntalaiset
alkoivatnäihin aikoihinrakenfaakesähuviloita, ioita sitten vuokrasivatkesävielaille. Vuokraamaan saairuivalpietarilaisetjo kevättalvellaja tämä aihesvnlvmisen.la täsläoli laasseuraukulli aiuriliikenleen
ilnieslvminen.
Huvilanomissena,;iuomarahaiäriesteimän
taian tävtvi antaa aiurille,ios hänen tuomansa,,Ierra'
ei ollul toivuokrasihuvilan,iuomarahaa.los ei antanut,
+21 t
eruoen
Hiiva-ia Oluttehdas
suosittelee
hvväksi
tunneltua
oimahiivaansa
ia
Olutta
O s o l e :T E R I I O X I
]UHO MAAMELA
TERIJOKI
Vttokra-auto
'Oakland, saatauana lyhyemnille ja
pitemmille matkoille
Puhclin 84
'22
siilä aiuri ei luonul
voakaansaada huvilaavuokratuksi,
vuokraajaasinne.
\,ksinkertaisesti
Elämäkvlässäoli rauhallisla.Ror|eaaesivallaaedusti kvlässä vksi poliisi,komeaparlainen
,,lierikka". Kun
hän näki ionkunukkelinhoipertelevan
tiellä,mukkasihän
silä kepilläänja sanoi: ,,Määkoitiis,herratsattuunäkemää". la ukkelimeni.TVvnenävirlasi silloin veri suonis_
kapakka,
viinakauppa,
bal'
sa, siliä kvlässäoli oluttehdas,
samilehdasia csim. 1875tuoliin kvläänPietaristaolütta
noin 15,000ämpäriä(vedroa).
alkuvai
Näin olemmekinkertoneethuvila-asuluksen
iulcmmekuvailemaan
tänän hLlvilaheista.Seüraavassa
I 11i..,
k.skikll;1;i.
vuo'
eiänän kchilVSlähuippLrLrnsa.
la iämäkausisis:rllVV
s i e n 1 8 9 0i a l 9 l 7 v ä l i l l e .
nopeaakasvaSilnäilkääüllneDre nVt hui"iiaelämär'i
misla ia l<chiltVnisl5.Voidaansancä,ellä se !,Liodcsta
189095 oli säännöllislä,
tasaistanousua. Vucsina1395kLriilcinrmil1915se kulli i:illiläisaskclin
eieonpäin,ollen
l a a n I 9 1 0i a 1 9 1 .
Terijoki muuttutl
huuilakaupungiksi.
lS90vuosi on Srlonenhisloriassasurulijseni;lnni1VksenvLrosi.SilloinhanjLilaisliinkuuhrisaposliln.nifesii,
io
ensi;lskelee
tavoidaanDilä;imaanmc vrnä1äislVltärlisen
iimassa.Vaikka
na. Kaikenläisia
uhkaaviahuhLljaliil1i{Lri
AleksanteriilLn politiikkaolikiir vcrrallainpidäliVväistä
E.STENDERC
A.U,Pos$ehoroll
P L 1 l r : l ,1f 1 7
Lelu, Tupakka ja
villatauaroita
Liha, makk3ra i: ruokaravaraka!ppa
S U O S I T E I - IA A N
v.m.
SUOSITELLAAN
Itlilrlro
llillunenG.A.B0ßtS0tfltl
Ford valluuletiu
korlaamo.
Autokoulu.
Vuokra-autoja
saatavana,
Perilliset
Kukkakauppa
t11;.tr":::
Polkupvöfiäia
raipella,
Recordbensiiniasema.
PUHELI
Suositellaan
!
Suomeakohtaan,kertoivathlhut m. m. sola-,kulku- ia
se_
rahalailoksen
olevanvaarassa.OIihankeisarierää5een
merkinnvttuon tunnetunivallisenreunaatinalisiukseen
sa: Onko Suomiosa Venäiänvallakuntaa
namuistutuksen
vai Däinvasloin?
kesäasukasioukossa,ioka
täälMuttas'inävenäläisessä
lä asui,ei huomannutmitäänvihamielisiävirtauksia,ei_
Iosin v. 18951000ke'
kä Suomenlakienhalveksunlista.
anloi valtakirianolutlehtailiiaFieischmannille
säasukasta
Kuntakokous
valtakiräänestääTerijoelleolutmVVmälää.
ian laitlomanahvlkäsi.Tämävoi luntuaVhdenvertaisüusmuttasitä se ei silti ollut. Se ehkä
lain etulaukaukselta.
ja Vllvtvksestä,
eikä siitä sen
iohllli aiattelemaltomuudesta
suurempiarettelöiläseurannulkaan.
Valtio
Näinä vüosinahuvilaasutuslisääntvinopeasti:
mvvdärapsi palsloiaanniinkltinennenkin.Vkgilviselu5_
kollisinaalamaisinaseurasivatpaimenenperästä.Uusia
venäläistenhuviloita alkoi kohota kuin sieniäsateella.
Maanmvvntiia vuokrausalkoi saadajo suurpii eisvvttä.
rakennetliinniille leitä ia
Suürempia
alueitapalstoifettiin,
näin svntvivätKellomäensuunnallehuvilaseudut,
ioissa
tontliiäriestvs.
oli säännöllinen
MuttavenäläisetitsekinalkoivatTeriioellaoloia iär'es'
kunnallisleneikä iäriestvsvitellä.He eivät tunkeufuneel
seuran,nimellä,,Vhtielle,vaanhe perustivai
ranomaisten
järjestämisläva er", ioka
dislvs Teriioenhuvila-alueen
Terijokeennährvhtvi varsin huomaltaviinparannuksiin
n.s. palokunnanpuiston
den. Valtio luovutiivhdistvkselle
Vhdislvs perustikvlään palokunnan,
hallinlo-oikeudella.
ranlaanlai
Suomenlahden
huoleht'teidenkastelemisesla.
jalkakäVtävä
siltoineen,virvotettiin hvvä,savipintainen
kekoiuineen'a penkkeineen.Svksvisinhuolehtivhdislvs
nähden
katuvalaisluksesta.Mvöskin rannansuoielemiseen
Se sai aikaanIuvernöörin
rvhtvi Vhdistvs
toimenpileisiin.
määrävksen,ettei rannan kapeimmistakohdistasaanutot.taahiekkaaeikä kiviä. Palokunnanpuistostam(odostui
Teriioelle.Se olikin aikanaan
ensimäinenkansanpuisto
pühtaatiatlakäV'
kunnossa.Sirotistutuksef,
e nomaisessa
tävät ia hvvät tenniskenlätantoivatsille viehätvksensä.
Se pvvsi Teriioelle
Murtavhdistvstoivoi vielä enemmän.
kunlakokouksen
ia leki siinä ehdoluksenhuvila-elämän
järiesrämi9eksi.
he lausuvatm.m.,.loita
Perusteluissaan
aioillaanon lullulpääTeriioenhuvila-alue,
iokaviimeisillä
Rangas-,Lyhyttavarain,Naisten-ia Miestm
Valmiiden vaatteidenkauppa
A. IMADITDIN
Puhelin
TERIIOKI
5 2 - V i e n o l i e( K i v i t a l o )
..',,:.
Teriioen kesk€isin i. parh.it€n
varuslettu nai8len ia miesten valmiitlcn vaatteiden eriko isliike
MVV:
P u m p u l i -v, i l l a - ,s a m e l t i -i a s i l k k i k ä n kaiia, Pellavaleoksiaja Trikotävaroiia,
Kä6itvö-, villa-, kiiho- ja pümpulilän,
koia, SukLia, Xäsineitä, Pilsiä, Prodwreiä.Väljllu väraslokauniilakoriste,
k a n k ä i i ay . n . n e u l o n a l a r p e i t a .
Suuri
varasto
lurkistavaroita.
H00M.!
Tilauksestasüoriielaan lyöl xopeasl'
i a a i s l i k k a a s loi m i s s a
'
tvöhuoneissa
1 7i n n a t a l l e
kilpailun!
niin
kesäpaikaksi,voisi
kaupunginasukkailten
mieluisaksi
hVsäilVitää
suurenlisääntvmisen
aikana,jota Vhä kestää,
kunnian
vän maineensekä variellaSuomenoikeudellisen
on komitea
hvväs1äiäriesfvksestä
ia lain-alaisuudesla,
ve
Teriioen
küuluu
senVhdistvksen
valtuuttamana,
iohon
roa maksavathenkilö1,
nähnVttaneelliseksipilää eritVisen valvonnanalla teittenkunnossapitäminen,poliisi'
posti'
hoito,teittenvalaiseminen,
sopivarakennusjäriestvs,
rakeniaminen
v.m."Voidakseen
ia sähkösanoma-aseman
tahfoi vhdistvs,
toimia näiden tehtäviensüoritlamiseksi,
59S alistuaKunnallislauta'
vedolenArmollisenasetuksen
hankkimistaan
kunnanalle ia tehdäsille tili verotuksella
Kaniakscn
nerentanlaa.
mainitvaroista.VhdisiVslahloi,kuien se kiriclmässään
see, etsiä toiminnalleen
.,laillisiämuoloa". Mitä sitten
ehdotuksei?
sisälsivätVhdislvkscn
piti Vhdistvksen
larkoiluksia
lokaisenhuvilanomisiajan
vuokrisla,
varten luovuttaa3 pros. huviloistasaamislaan
Nämä varat, jolka kruununvoutikanlaisiia luovultaisi
jain Vlläpilämiseen,
poliisjpalveli
kävtel1äisiin
vhdistvkselle,
lailcltaisiinsellaisiatcilä,iotka ovat hoidolia,avustetlaisiin palokunlaa,edislctläisiinkouluien,sairashuoneiden
larpeellisten
lailostenperuslaia nuidcn paikkakLlnrallc
m i . a . k . ' L r r . .irr,J i , n h u u i l a - . L r l ui .Jn . e .
joidcn maa ulolluu ajotienvar_
Ne huvilanoülistajal,
relle, velvoilcttaisiinasetlamaanticnvarrellelVhlViäia
pitämäännc lornnossa.
.274
Ainoastaan
2 O
mk.maksaa
KINltil(IElttEltIl
Ainoakunnallinen
ilmoiius,ia uutislehti
Kannaksella
Pieni, mutta pirteä!
Tilatkaa,Kannaksen Lehti"!
llmoittakaa Kannaksen Lehdessä!
C\
Kannakselaiset!
Painotöifä larvilessanne
kääntvkääoman kiria
p a i n o n n e p u o l e e n lS e s i i a i t s eTe e r i j o e l l a ,
(Kansallisaivanvastapäätä
asemataloa
Osake-Pankin
ent.huoneustossa)
Siisti työ!
Hinnat kohtllulliset!
+28 +
Ehdotus sisälsimvöskin Iuonnoksen{akennusiärjeskiellet
huvila'alueella
telmäksi. Xarian kulieskeleminen
KeriäämVönnettäisiin.
läisiin,ainoastaan
läpikulkuoikeus
minen ehdotettiin kiellettäväksi. Posetiivinsoittaiat,mafkustavat voimisteluseuralv. m. komeliantlariteivät saisi
esiintvä küin vhdistvksenantamallaluvalla.
hvvin
ehdoluksel
Kulen täslä näkw olival vhdistvksen
olisi
kännareltavia,
ia ios ne olisivallulleethvväksvlviksi.
niistä oll!t Teriioen kehitvksellesuurta hvöfvä. Mutta
Kokouksenpäälöksistä
kokousmuüttelinäitäehdoiuksia.
valitettiinia kuvernöörikumosiehdotuksen.Kokous,iota
pideltiinhofelliBellevuessa
heinäkuun
5 p:nä
seloslimme,
lahjoi1891. Vhdistvskuitenkineli, ia vapaaehtoisilla
mukaan. Noin 10
tuksilla koefti toimia suunnitelmiensa
vuotla loimitlllaan, alkoi vhdistvs väsvä ia sai viimein
hiliaisenhaulauksen.
Tetiioellevesiparannuslaitos
Vüonna1892rakennetliin
juhlasaleineen.
SaunaPuistossa
oli tilavaKasino-rakennus
rakennettiin
sauna'
rakennussiiaitsirannalla.lälkeenpäin
rav'ntolaraken
rakennuksenvhtevieenkaksikerfoksinen
nus ia pitkin rantakäVlävänvierustaanoin 30 mtr. pjtkä
siellä
lasiveranta.Kasinonpuislo oli hvvässäkunnossa,
soilteliiokapäilava(torvisoittokunta
oli torvisoiltokunnalle
v ä ) ,o l i r e n n i c k e n rräurl ,l a l u i s t i n r ai al ab i l i a a r d i h u o n e e l . T ä l a i v a v h t e vKcr o n 5 t a idi n
l .. . K d a t l o
olimvö5kin
h ä na i k a a n
niminenlaivavälittivhdenkesänliikeftäia rannallerakenpurjeh_
nettiintullirakennus,
ioka siitemminmuodosteltiin
rünsaslisääntV_
dusseuranpaviljongiksi.Kesävieraiden
minenoli mvöskinlisännvirunsaastikauppiaita.Etenkin
oli huomaltava
kauppiaidenlisääntVminen
venäläis1en
vilisi teillä.Kaikenkulkukauppiaita
vilisemällä
Venäläisiä
kokoontui.1897oli Terijoella
laaluisiakeinolielijoita
vmn ä r i v u o d p no l c v i dv e n ä l ä iä. k a u p l o j a1 2 .s L' 'uok- ua l a i s i a
nlo_
v a i na . K e ) ä l l ä h äo
n l i v e n ;ä i - l e n k a u p p o i e n
olevia
ninkertainen.1909oli suomalaisiaVmpärivuoden
liikkeitä 16,venäläisiäl3 ia 1911venäläisiä20 ia suo'
malaisia 16. Voi huoletisanoa,.etläetenkinruokatava_
liha_
käsissä,
rain kauDDao1imiltei kokonaanvenäläisten
kallnDaoli heillä kokonaan. Seuraüs1ästäoli se, eltä
venäläiselliiketavatalkoivatmvöskinpesivlväsuomalai
siin Iiikkeisiin.
täällä
kesäcLämä
sai väkiiuonaliikkeen
Tämävilkastuva
vilkastlmaan.Kunta vaslustikvllä väkiiuoma_anomrlksia,
.') 29 ..'
Samalla
siroia
ia
kestäviä
':':Puutarhakiikkuj
a'::,
(hintaan Smk.300:
ia 360:
) ia
Puutarhahuonekaluia
1... j
: t.J
Toiminimi
l. Hallenberg
Puuseppäosasto
Tammisuo
multa k!vernööriniitä auliistiravintoloillernvönsi 1890
1900vuosienvälilläanoi Kivcnnavankünlakokoukselta
Terijoelle22 hcnkilöä.llai,roiäan10 ia
anniskeluoikcuksia
nlvi olLlltapullottainla korri
Kuokkalaan3. Oluttehdas
päih\'neicentem
tain. N*.s.I-ankisenhiekkanluodoslLli
kcsäviuais!a.
hcrnosiulnisia
herälti
mcllvsDaikaksi
ia
'o-urrehoa.
'8 '. 'r J I Llr'rr_
lämj
n a l o ii o L l rk . l l T : 1 r
. i | " . i r' r ' f : c ' i i
r e n e l r k i - r i c l u i . i nu , i t d l o f . f i j J . l l . 1 L
pelastaInaan
kahtakertaalavarolta
kehoittaa
I r i k i h J l L 5 ,r. cr l u u l l i ! ' aLl r \ o l\ o . . i a u l o ' j r
kohla korkit paukkuivat,a ukkojenlaulun
paLoiiehdasporokii.KVIälärset
säcslvksellä
iaken_
uudelleen
kocltivatestääolultehtaan
l t r n i - r Jn v k v .c l l . l J i k . l e . _ . r r " r i v i l - ' i t li
onnrsluneet.
Näin oli huvilaasutussaanul vankan
p o h i ä n .K v r r n e r l . i nl r r h a n - i i n o u ' i k e , ä
i s u k a , r e nl u k u .N i : d e - k r vn . n ; l i . i c n l L r l . u ,
iotka asüivallääLläVmpärivuoden,oli sulloli omakansaVenäläisillä
restilisäänivnvt.
koulu ia oma kirkko (paloi 1907). Olipa
itsel_
rakennutianut
Kuropatkin
sotaministeri
i n g i n k i nV
l e e no r n d nr r u l a l i e f d vi o
. enälii_
n e n r a h J l v b n - i s u o l t l l a i ' c nf a h a n p o i g
muutiuivat
ilrnoituskilvet
tiellään.KauDDoien
venäläisiksi.Tästä älköön kannakselarsra
l i i k e m i e h sr äv v t c r ä k öS
. i lä h c i l l do l i i l m o i muitamonellahelsinkituksissasuorneakin,
läisellä suufliikkeelläolivat'lmoituskilvei
Suurenliiken
ainoastaanvenäiänkieliset.
Teri_
teen tähdenoli vallio ollul pakoiletturakentamaan
Tvrisevän
ojalle,
se ulottuuasemalta
ioelleuDeanvieltolien,
se maksoivalliolle Vli
bn 7 kin. pitkä ja valmistuttuaan
300.000mk.
N ; i n v h ä l . r a i e r eira v a i m i c l u e kn u, l k r l c r r j o k ik o h l i
v u o s i aI q i 0 i a I q l l . i o i l o i nc e o l l d u r e u l e n )kar r k k L r l o i l ' a .
Silloin Duhkesihüvilaelämä tävleen loistoonsa Lüo
k r a r n m ev l e r s k a l i J Ue,l ä l n äi. n i i n ä k e ' : r ' r '
.i 31 .
RRIVOLRN
DR5
KOTELOTEH
R A I V OL A
O m i s l .V I X T O R R A M O
TERIIOENNPTEEKKI
Omistojo
A K S E L IE . K O R H C N E N
+ 32 /,,
Venäläisen
huvilaelämän
Ioistokausi.
Vt:t1ii!;iinenltuvilaelätnii ku l<kein millaa n.
1910 i.1 l.ltl lasketaan Teriioclla ollcrn noin ira.0C0
k.'si.sirk.srir. On hVvin vlnntärrcitävaä,lnill.isckjr ntc
hiläispcsäi{sjkViä silloin muuttLri. Otkcon, eliä f.f;jor-rl
h L r r , i laal u e o n i n a j n ,n o i l l ] 4 l 5 k m . I i l i { : 1j n 3 I r r n .
ie!.:i, !rLliir sjil. huolinraita
o l i v a t k n i k k i r r a h d o l l j . r l' a
Drahdollonrallririk.l vuokfatut. \_oin 10 jitnaa \,:iliiii Dji!ir1ärn liili.tiä Tr,fijocn ja IrietariI vjliliä. AjLrrcilaoli yli
pLioli t haila, siihcn Iisäksi autopussil, Ii.s;rasukk.idön
omal veljal()t ja aLLlor. ]\\iir;i t{csiniroli Ter.iioi{ieD:ijle
r | \ ' . : , i i t k . , r ' . n d r l - k| - . o , . , . r ' , r
k i n l i a l ' t r x r r q li ut l t u u n o t e t t u i n a .
i1-<rirrll;:sai io käsilvksen1ästän rLrrairai,jIuosta.
Kün
jrna si,rl)rii lriflafrsta,alkoi asclna alL,(-(-lla
kauhra ntclu.
K a n r . i . i i i , c s c l t l L - l i v saai .l o i h i nn o u s e t aa i u r i j c r k k o. l r r o i
li:r',"it.,r,rf |,i:llr äVtilkse|. Ajurii nouseIa1 seisi-.allccn
r : 1 1 . l . . l r . , , l r l ! . s L r u ,i a a v e s ü u ,p a a f i n a l I , o : j . l 1 t i l '
I,i'
.:r. ,:
| . v t t : r: .
.t). ..
'. I i
'.
,
. kr\dt
J
(
. .
.
'.
:
:.,.r ., . d rr
L i \ j.
t.. tr
.,lt .
\
'
'
.. :..
,.
ror' | , hr.ir, i:
.:, r.
\ : r l , , r j r l ; . . | . I l l i f e r ' . V o h i n k ov a a n ,e i l e j c t o t f r ! i . r
silloirl
; , : : . . r , , . , 1r . . f
'
r!,i,r ir!r(ll!.I iirrfit Oti,ii nifi
1']
0sake-Pankki
lauo-l(oüalan
SuomalainenmaakuntaPankki
pankkiliike
Tävdellinen
Teriioen konttori avoinnalo-2
Hammaslääkäri
Aino
Hendunen
Vastaanotto:
Teriioella
keskiviikkona
maanantaina,
ia
perjantaina
klo 10 3.
Raivolassa
ja lauantaina
tiistaina,
torstaina
k l o 1 0 - - 1 2a . p i.a 5 - 6 i . p .
vielä Vlei-e)liote u. Siirrvmmevterlolienvaraelle.Val
jakko valiakon nerästä,aulo auton nerä)lä,ajuri ajurin
perästäkulkeeohitsc. Kulkuetävlrääkoko Ieveänviäftotien. Aivan kuin scisoisi ParisissaRue de Rivolin tai
Av. des. ChampsEIVseesinvarrella. Tuossaaja, dmir a ä l r I. u o s s am i n : s t o .I iu, o < s rdu h l i n ä sI u
, o s s ah o v i n e l r o , , ,
Tuossaraa. ruhltnasD:n rakastajataf,
tuos-alnonimilio
n ä ä r i ) . n . e . M . t ä i ( o m e i n l jad e d L r s r r u i n-redu r a äk i i i ä ä
ohitsesi. Slaavilainenraha, ja kauneüsnaailntasiinä
esiintVV.
SiiüVmmeillalla Kasinollc... Sielläon laLrantaii u h l ä r . . . E 5 i i n t V V c n ä i ; k u u l r J i s r . . r lpai Jj t r i " l . . r - ri aa
l a u l a j r al,i * , . . r i l l i - c f n d , e t i nr ä h r J eir- n , . r vr . . c , . r e r ä j n
ioku hck!,üallisiatunnclria hefältäv; farssr. Sjlkki ja
kulla kinlalteleuat
ja hienojen
l{31somossi...IiLr'.rsujcn
haluvcsicntuoksllt:ivttää;lnan. Avorintajsiiäliikkuiat
slaai,ittarei
kuin sadun keijul(aisei.Samppanjalasit
kili,
sevät,tanssinsäveletlen11oavat...
Slaavila'nen
osaaiuhlia
. . Tänääniunteetlietiäväituli,
ia osaa neultiaelämästä.
i u h l a a n ' ri .d l L o o n. . I n e n n dv e d . n n as L , m u " I n i . ä . r r t ä .
I - t uI r 'r ö s u n n u n : . ti iipv ;n äd . i m u n ; i v - l lräu l l . t k irna n l a penkillä... uüolettonanaliikkuu kesä!ierasioukko
aarnnk:ivelVl1ään...
Näkeeluonnonkauncutta,
näkec ihornaälinia puuieriulLlomaatekokauneutta_
Mikä prrklrjen
ki!javuusja loistavuus.
Viimeiscntruodin ihanimmatsaavu!fks:ri liikkuval silmiesi ohitse. Tuossanuori kavalieeri,läydellinenmuolinukkclaskeilclee
sLrlavia
kohteljaisu,-rksia]luo|clle näVliclijäftärelle.
Tuossa taas Vskien
+35+
llltt|lilEll
Uelieksel
PUIIELIN
66
LIHR- JR
RUOKfiTRVflRflKffUPPfi
O. SEILONEN
Tcrijoki
Puh.45
kulkeevanhaparooni,ionka
silmienvmpärilläolevatsiniset renkaat Xaininmerkkeinämuistuttavateletvistä liian
runsaistaelämän riemuisfa.
Siirrymmerantahietikolle.Koko ranla kuhiseeauringonkvlvvn otta'ista. Kvlki kviessä siellä loiutaan. Tuli'
set silmät säihkvvät,vartaloien ääriviivat luovat eteemme
hurmaaviakauneuksia.Sielläon elämälleiuuri aukeavaa nuoruudensuloülta,siellä on ihran pöhöttämiälihamöhkäleilä,ioiden poskillaauringonhellearmotlomasti
saa ihomaalinvi ailenaan. Meressäsuoritefaanvilleiä
haaveillaan
intiaanilansseia.
rannallahakkaillaan.
.. . Kakansanlaulu,tuoliahtaaioku kaihoinen,kaukaasialainen
ta taaskuuluukoNiimmeduetlojostainoopperasta.
Siaavilaista tempperamenttiä.He ovat helken lapsia,he tah
tovaffunteaelon tulipunaisimmat
hetkei,vaikkapaheli sen
iälkeenraukeaisivatkin.
Missä liikutkaan,kaikkiallakohtaasilmääsislaavilainen huolettomuus. Helposti on kukkaro täVttvnvt,Vhtä
helpostise saa tvhientväkin.Alinomaapuvut vaihtuvat,
alinomaa mielialat. l{e fanssivat,pelaavattennistä,pur'
iehtivat,ratsasfavat(Terijoellaoli silloin maneesi,iosta
sai vuokfatahevosia)
aina samademooni-ilme
silmissään.
Siirrvmme vielä rannalle purtehdusseuransatamaan.
Miliooniamaksavaaallonmurtaia
on täVnnämitä upeimpia kilpailupursia,
kuin tiheämetsäkohoavatniiden lipntetutmastotkohti korkeutla.Tuollahääräiiee'iaDanin
sodasla lunnetlu amiraaliSkrvdlovkilpailuieniärjestäiänä.
Satamansuulle pvsähtvvvenäläinenlvkkivene.Merisotilaat soutaval safaman laituriin suuriruhtinaan. flän on
kilpailuiensuojeliia. Tvkkivenheampuu muutamialaukauksia,puriehdusseuran
lippu kohoaavlös. Puriehduskausi on alkanut. Kilpailualkaa.
Niin suurmaailmalliseksi
on kaikkimuutlunut.Paikka
kunnanasukasseisooihmetellen
svrjässä.Hän aiattelee:
Parin kuukaudenkuluttua on kaikki ohitse. Keveät ke
säperhosetovat pois leniäneel.PakkaneniähmettääSuoikkunoitapeittävätlimenlahdenjäähän. Korukauppoien
kaisen harmaat laudat. fluvilal uinuvat lumivallien keskellä. . . Satu on loppunut,.. Teriioki lepää seuraavaa
kesäkauttavarten.
Sellaista
oli elämäTeriioella1910 11,silloinkun kesäelämäsaavuttihuippunsa.
Teriioen
Urheilu-ia Sähköliike
V. }IAKULI
P€rusi, l9o7 -- Puhelin 150
ll.GralscIel]'in
Liha-ia Ruokatavarakauppaa
i .'i: :
Monipuotinenk o rj auspaia
Vuokft.aulo
:i
Tarioaavarasto3taan
Herme3, Thor ia Exira
polkupyöriä seke niiden
taDeila ia kumia.
Urheilü- iaSähkötarpeila
Käyttäkää meidän
Teritoki, Viertotie
Puhelinb3
PELKOSEN
Mylly la Saha
l{armlokalioo
T e r i i o k i .P u h -1 1 5
Limonaadeiamme
i:::::i::::j
Suosiletaanvilian iaühalusta,
puutavaransahaüstaja kallopär€iden wlmistusla wn€n.
Kannaksen
Virvoitusiuomatehdas
Sahattuapuulavaraaja kallopäreitä on värastossa
Teriioki. Puh. 5?
Tukkeia iä netsiä osieiaan!
4389
huuila-elämän
so[tuninen.
Venäläisen
huolcllornat
llVvin lfaagillisestiloppuivalvenä1äislen
an'
ihanallarannalla.Maailrlansoia
h,:ikc1Srronr.nlahden
toi niili."en!iüäiscn,ankaraniskun. Kesäinenc1ämäoli
jüuri kukl{einrlnillaan,
olihan hcllcisenheinäkuunviinlei
Sc !.r'
nen p:ii,: kun levisi iieio sodail jLllisialniscsla.
l l l t l l : r i r s : h k ö i s k ü I. l o j a h r r o l e l l o l n ukra: sl o s i v . l l ( a i
frr r, ,r
5rr.r:,r1lrr.l.rr
f e i n . I { r i 1 ! i v . rflr o i c l i l ] j e h e to, d o t i r h a nh c i l : i r n l . r l n a l l e
äidil krrl'
I:ih1ö. Enner niin f.riillonrasli iloa naLrttirrcct
k i v . r v a k a v i n as. i l l ä I { c n e l i äm i c s ,k e r e l l ä p o i k a o l i j o r r _
t,rva sodan jnlkoihin. Vleensä kaikkiin kesäasllkkaihin
sillä eihän kos_
lunlLri!'iesli vaikültaneentvrnristvlläväsli.
kaan voinul varmuudclla pääiellä,koska sota päällVisiia
mil:i kaikl<easota loisi nrukanairn. Ä1vöskinpäkokauhu
vallasi ffonen, sillä olihan l{ronsladlin i. Vhinäen lif
1v rr vi,r._-;
noi rl*r v.r.lJf;i; i.r Inon |.n,r'
lloni ldrvillcli nreritaistclujenkchta alka'.ar ja lakcni kii-
OY HRNKE
TUKKUKNUPPN
Viipuri
S ä h k ö o s o i t eI I:A N K E
Pühelin 840 & 1549
Mvv:
Koli ja uiko'naina viliaa ja
s i i . t o h a a r a v a r o i t as e k ä l a i k l r i a a l . . n n e k u u l u v i äl e h d d s tuolleila.
Erikoinen
kangas-ia rihkamatauaraosasto
A b m h a n i n k a t u6
Vä ki re hu- ia apulan taj
l
.
r
i
n
r
e
T i e n h a a r a s lV
a i,i p u . i s t ai a s a l a m a r l a i n a
ornsroi
s a a l a v a nkaä v p i äl a i e j a .
aivan kllin
kesä-asukasjoukko
reestiPietariin.
Venäiäinen
havahtuisiitä uni elämästä,
iota se oli elänvt,sillä kVlmä,
ar'nolonloluu5 kat5oi5ilä suoraansilmiin.
mutla jo huomat'
Solakesinä
saapuikvllä kesävieraita,
avastiharveniunein
ioukoin.Tummatvariottunluivatliikkuvan heidän elämänsävllä. Vielähänilokin koettirie
pakotetulhahiaa,mutta se tunlui enemmänleennäiseltä,
l a . N ä k i i o n a l i o nm u s r i äp u k u i ar. u o f l a k e i k a r e i llai i k k u i l a v a l l i g l dv ä h e m m ä nK
. u l l ae r e n ä äv i r f a n n uvl h l ä
runsaastikuin ennen. Multa loisin nlenettelin. s. sofa
külassiioukko,
ionka mauton mahtailu'a koreilu tunlui
alkoi jo painaamerkElintarvepulakin
niintvmpäisevä11ä.
clämään.
kinsä kesävieraslen
vöi mukanaanpaljon vakinaisiaTeBolshevikikapina
joukolta
riioen kesävieraita.Iraljon n1urhaltiin,suurelta
riistettiinkokonaanomaisults. Kun sittentuli Suonen
v a p a u s c o li a r a i a s u l e l l i i nv,o v e n ä l ä i . ehnu v i l a e l ä m ä n
Aruuhan lpriiocl a vielä ioukko ve
kai-oaDäällVnepkci.
multane ovatvaan
näläisiä.
ehkänoin 1200 1500henkeä,
iloparvesta.Osa näisläio vapaussodan
mureniaenlisestä
aikanaeli täällä,osa on päässvtVenäjähälännepakenelnaan. Tuntuuniin surulliseltaheitä katsella. Kuluneis_
kulkevatmVVuseai aivan repaleissakin
sa Dukimissa,
jälteitä. Onhantosin pienempiiouk_
den omaisuuiensa
k o , i o h o nk ö V h v v isa n ö v r l V m veqi o l e n i i n l u n l u v a dl e i _
, ilen
m a a l v ö n v t . T u n r u ün i i n k u r n m a l l i , e l kt aa l s e l l am
kul_
alueen kenraalikuvernööri
erään suiren venäläisen
keti!rin asussa. Ruhkee keriuulla,aivan täVdellisessä
vedättämässä,
ensorakuormaa
tinaannäkeehevosmiehenä
kakaloiakauppaamassa,
tisen hienonkauppiaan-rouvan
d nv V m ä ' - ä .
m a r i h e ) r avni i n e i s i ;h u o n e k a l u i a m
tävttääsamasurulli_
Kun kalseleeheidänhuviloilaan,
nen lunne nielen. Kafot sisäänluhisllneei,akkunatsä_
päieinä.Toisiaovat kvllä pihamiehetpitäneetkunnossa
. uuresf a l t o n h a nn i i r äo n p o i s s i i r f e l vl vm p ä r iS u o m e aS
tä Teriioenl,olelli Rivieräslaon lehlv Kouvolanseurah u o n ee. f ä i 5 l äh u v i l a ' l di o n n e k i nS u o m e ns v f i ä i - e e pn i täiääntehtv kirkko i. n. e. Monessarakennüksessa,
ion_
kä seinien sisällä ennen slaavilainenilo raikui,tuumii
laaienta_
talonpoikavilielVksiensä
nvt keskisuomalainen
kuin irtaimistoonkuulumista.Nämä niin kiinteimistöön
neet,,herrasväen tähteet" ovat hvvin lövtäneetostaiia aisaakka. Palion on mvös valtionaset_
na Pohjanmaalta
Kenkäkauppa
A. M. KARRI
TERI]OXI
Suosr'tellaan
TerijoenPuutorho
o.Y.
Toimitloo
vöhittöintoi tl]kuttoin
kukkio
kohtuullisiinhintoihinensiluokkoisio
koteihinluoluno toi suoroon
torhoslo
P U U T N R HO
R, Y .
TERIIOEN
Puhelin31. Os.Teriioki
tamahoilokomileä
mvvnvlia vhä mvv niilä huviloila'jotka ovat iääneethoidoita.Runsaastion mvöskinkomeila
puisroia- ikäväkvllä kaadellu.On milä svvimminvarVhole tarmokkaasli
lilertaia.ehei niiddn suoielemiseen
surullisina
kiviialkarauniol
dvtlv. Kannoiia rakennLlslen
täälläkermuistomerkkeini
kerlovallulevillesLrkupolville
huolettomuudesla.
elämän
ran vallinneestaIoistostaia
oli siis loppunutia loppunut
huvila-asutus
Venäläinen
äkkiään.tavalla,iola ei osaltu aavistaakaanKun niin
mikä tällä asulukDationon nuhutlrisillä vaikuluksesla,
sitä seikkaa
koskelellakoon
iella on oliut kanndkselaisiin,
lässähiukan.
asutuksenloistokaulena
Että esim.Terijokivenäläisen
luVenäläisten
oli aivan luonnollista.
nävtfi venäläiseltä.
ku kesä-aikana
oli noin 15 20 kertaasuurempikuinsuomalaislen.Oli siis llonnollista,etfä kesä'aikanaoli vaikea löVlää suomalaistaelämää. Muttasanoakvllä voi,
ettäseudunväestöolisi millään
muttaei mitlääntodistaa,
Kansallisuutensa
tavallaunhottanutkansallisuulensa.
ia
väestö
sivistvksen
hvväksiteki suomalainen
suomalaisen
valtaoli suurin,enemnoinaaikoina,juuri kun venäläinen
rnän küin ehkä mikäänmuü seutu maassammevastaavana aikana.&leilläon siitä vllin kvllin sitoviatodistuksia.
joita oli hvvin lukuisasli,loicdistvsseurat,
Paikkakunnan
küin koskaanennentai sen iäl_
mivatsilloinvilkkaammin
Neliä
laaiennettiin.
huomatlavasti
keen.Xansakoululaitosta
sellaisiksiisänmaallisen
suurta lauluiuhlaamoodosluivat
innostuksen
helkiksi,
iollaisiasen iälkeeneioleollut. Teri'
ja sen toimintasaatiinkävn'
ioen vhteiskouluperuslettiin
Tais'
kunnallinen
toimintaheräteltiin.
liin. Kirkollinenia
lelussavenäläistä
sortoavastaanolitämä seuiu ensimäislcn riveissä.Vaaleissaääneslirraikkakuntavaltavallaäänllmiantaiiaia venäienenemmistöllä
ainalaillisuuskantaa.
läisen sorron kätvreitä ei paikkakuntalaisisiasvntvnVt.
Venäläisessä
kansakoulussa
lie koko sen olemassaolon
oppilas,nekäänei kaikaikanakäVnvt'oku suomalainen
Iapsia. Avioliitloiavenäki paikkakunnalla
svntvneiden
läislen kanssa ei svntvnvt. Muualta tulluf sivistvneistö
ia virkamiehistöoli kvllä suhteissa,ja hvvissäkin,mutta
se ei ollut paikkakuntalaislensW. Sanolaan,etlä venä'
viekkaiksiia pet'
läinenluonne opetti paikkakuntalaiset
kuttaiiksi. Kalsottakoon rikostilastoa. Se lodistaa, että
on tapahlunutpaljon vätäällä tuollaisiapetos-rikoksia
A. HEIN
Kukka-, hedelmä-ia
uihannesliike
i;. r
'1.1,
Puhelin 134
Teriioki
KAR'ALA
VAKUUTUS
OV.
Palo-. kuljetus-, muriolarkaus-, lasi iä auiovakuuluksia
o
ILMARINEN
TAPATURMAVAKOUTOS
OY.
Lainmääräisia
ä väpaaehloisia t.paiurmavakuutuksia
o
PääkonltoritViipuriss.
4, Puhelimet24m-& s38
Punasenlähtecnkatu
hemmänküin muualla. Suurempaapelosiutlualäällä ei
että1uoelämäopetti
Sanotaan,
ole laDahtunuf
ainoaakaan.
kvl
Olosuhteet
saamatloüilsi.
veLloiksi,
Daikkäkuntalaisel
esille,nluila
iä eiväi laskeneetkaikkealoimintatarmoa
o r r ä no n r P n - a' s n n ä ä
k v l l äs e u d u, a n r m oe n n i i n m o . 1 l a
r o r k . ro \ J l l v h i ä , l j J l k ä n ^ c l i . r n v l - e i - o v r l l I k c v . i l l d n o \
. ei 'vl <
öe
' _n
i . r L l ae.t t i o l a t , a i o k ä . e u d . l l a' a m r n i ) - ä O n' <
i < i nm a i n i t t . cr .i r ä v e n ä l a i ' v t -o n i i l l : 1 n \ rl a ' " r r
ianrkculu|ri'c(n
i i l k i J . r . c i r V lv ä : n ! n j i n 1 ; d ' n r i k
Totta on, cltä vanhanpolvenlielcssäia puvLls
i<aänsa.
perinlöi
vanhemmalta
aialta,silii aialla ktln tärnä
sa oli
,llliir,r,
/,.!;:'r .,i1,1rr
s. soRtN'tN
Kotelotehtcita
Rnirnlnq<n
'f
.
in
tI
reruoetro
!
sUOSITELLNfrN
_-lII:.,j:
i1.,.j
ovatherkkäinnoslus
teessa
on kvllävhtvmäkohtia.
Sellaisia
ja keskitvksen
puute.Ne kvlläseutulaisissa
täälläkjnilme
lainattuia.
nevät,mutiaei niidentawitseolla slaavilaisilta
Tämä huvila'asutus
ei voinut tää11äsuomalaisuuden
selkärankaa
katkaista.
Senosoittivatnäidenseutuicnasukkun näiiä pitäijäv.
kaat silloin adressissaan
hallils;ialle,
19ll VritettiinVenäiäänliitlää. Sen iohdostarnaamrne
lehdetlotesivat,että raialla,,on süonalaislakansaa",el
tä tuo adressi,,kohotlaaheidätSuonen kansanoikcuk
sien puohrstaiien
eluriviin i. n. e.
Emme lällä kaikellaole tahtoneervenäläisiähuvilapäinvastoin
asutuslapuolustaa.
iloitsenlme,
eilä s.r loppui,
että tämä seutusiitä vapaului.Se cii liian rastiastaakka
kantaa,ja kukapa1icläämihin seurauksiin
se cliir vienvt
kään,jos se olisi saän t iatl{11a.OlenlnevaaiL.:;reelto
joila sen jo1]:i:r51a
miksitahfoneel
osoiltaane sVVtökset,
on
Kannakseen
kohdistehu.BunniallaXannas son raakan
kantoi.Senkunniakkaanlnin
ei nikäänrtüuka: I i .rarnme
heinoista'uuri tälläpaikall,ialisl!oinutmcne1,,li.,.
illeistä
p de,tiintäälei I\tllttlahuenanmaalalsla
ia suomalaisuus
lä toisessaarvossakLrinläniirannikoila.
la tämä tietois us nLrodcstaakjvijilar ir;e.ralletoiminnallernme.
la sirhenpeiustuuuskor ne ir'r r:: horiuj,r r;iiri pohmatoni<annaksen
valoisa5ia
tuie!,aisuudesra.
ialtanle voimnlekirkkainsjllrrnkalsoarrluuhlr Sronleen
€jrii3'.il rjernntan,
iuoillälai5en,
ia toivoaselrmVötälLrnloa
raiamuurinl.ionriscssa.
,'.:.',
Terijaen scütahuonr
alku.
huvila-asuiuksen
Suornalaisen
Vuoclesia1913 1923,siis lloill 5 vuolia oli Teriioella
r i v j . 1 i , .n, t . , r . . . u o - ' .I i u v i l är - r l u . o l i t r r o n r t- eLuudvui llJl e'
^hlVi
n ; ' u . r : 1 j . ,. r l . I l o l . ( 1 1 J i ä ' L l l ' - r r l u i . l v
! i ; ' n : . l " i . . ' d n . " c l r u k d n e , v r r r ' v i l r r k k i . e l ä n"r
f v d v , . . i l ; , o f n , ' i u r :. n ' ' o m , n d o ;l , r r ü d c l K l l n h r r v l l a l
sd'soivailvhiitiä,ei n!issäkukaansuoritlanuttavannLlkal
. i a - l e " ; , , r , , . r 0;' . N i n ; r ' { \ i i - e l k o f i r t r ' r V oor l.i v r i
lviväe,,o,
rrll
n u L t l n ä l l d nv l
vuolu 'lna ll lolJtlplnl
liioi..r a
l J l ' . o ' r i i r r ,r a : r' r ' o v e l l r i k k u - 4 1m a a l € l
' r ' ; D ' u c l""ai i o l i r . i . d a i n . rv n l i i i l o ' ' i J \ o r i a u ' V ö l ;
v r i n , Ä i i t . . ' nc r . a r . a t a r r - i o : f u i ' o t a I U l r o i ' l J r l d l l t
1 1 u ' 1 ; i ' : r L r i o ; ..: o l t r l . I l I k Ll ' r " ' o l i - i f a k c n l ' r n u l
i , m i l l - ro l i ' - i k n . l n r l . l { r u . l ' a ' ' ; i r l o ' k i d i h T v ö '
änkarasti. Sillä lalvikauppa oli ta!allisesti huono, multa
i r l . i e . v . r h : r r q ok: o r ' ; 'r1 uv l ' k' .Lr \' d ._e ' i k J n l ? N v l l ; m ä
u t ( o L r " A i L ri i n e n e l
k . f l D n . ro l l ' . l , r r . r l L r . r r
i i v ; i ' t u l o n s a . S a m a n l a i s l a , , r ä l k ä k a u l l al ü' n s i v a i k ä s i _
tvöläiset,puüarhtlrii \' rn Jr lisälrsi painoival nloni3 hv
v]n
'- raskaästilrunakaJ'inaraih€Llltnniaivahingot
r,;ri,liuxaniutscn läfsirn'ksiä ci mlualla hromathL'los
-l
r i n n i , ' , . , ' . ' r | |' K a r n . : . {p . ; , ' . - ' ' i l l o , n f i l ; r V l i ; r i ' i ;
r
r
L
llle
r
r
r
r
r
a
u
L
l
l
_
1
1
h ä r - a n lrd i ; . i o i Ä 1 r ' d ; n r ' r r " a n l ' c
'
l
c
l
ol_
e
v
ä
l
o
l
c
\
'
,
r
P
_
e
'
.
l
i
'
c
,
n
,
I
i
l
'
r
n
.
icLc.;
i;r;"
hrn.ct u;tliai!lila nr.rnktiillann lle iioitsivat.kLllenmuu_
iän Sr,o,"l, 5a.!irlciusll !apardcsla, nLll1a he iloilsival
.' 43 .:
l V h j i nv a r s o i n .J a u s e i nk u u l ie t e m p ä täu l e v i e nh e n k i l ö l e n l a u 5 u v a nr t o n s äs i i l ä ,e l j ä l u o k i r o l t uh u v i l aa ) r , l u s
o r l s a a t u K a n n a k s e l lIäV r e h l V m ä ä n
N.e . i o t k a t u n . i v r l
Kann€kcenia._senroiminlamahdollisuuk5ia;
ne J.älselival
s u r u l l l s t nm i e l i n K a n n a k s e a
n l e n n u s t i l a aH. e i t ä m v ö s
krn 5urelli eräs loinen seikka. He huomasivat,
kuirka
! V p e r ; äo n a n l a as e l l ä i s l etnu l o l ä h t e i d eknu,i n K t n n a k _
s c l l ao. n , o l l a k ä V t t ä mdä. T ä m ; i h a n a. e u r u, u h a n . i n e
n u v l t o l n e eune, r r a l l o m t n
r aen l o . n en . m d a nn a r l . an e
q
t o t n e e nr a f \ p e u l u uM
, i k ä k a n ) a l l i s o m d t ) unudst nmneunt e
e
n u k k a a n .J. a m e t d d n\ u O n t a l a i n es n
i v i 5 l V n e t s l ö mkm
a.,
tekesäsiiotad.lä dirld ..puistötaseuräkunraa
lii,1r.l!ri:,
n I | n k u t nL _ n s tL a m p e n5 u v a i t 5 e)ea l t u v ä s tsi a n o a .O l l a e n n u o r n l o o1
n ä m ä ni a s e u d u l l av a l l i , s e v alna l o u d e l l i
sen
nää ,v;t he. että länne läVIVVsddda
,anctnkottlan.
suunra!tumaan.uomdldinpnhuviiä_aculus.Ttiihaa on
s u o m a t ä t s l emn e n n äV i r o n I a i m u i d e nu l k o m a a l a i s t e n
s e u t u l eanu r t n g opna r a n n ea v a k s ki ,u n K a n n ä k c eänu r i n k o
sen lvon VhlahVvjnvoi suoriltaa.Se on surkeda,dantatI o [ r ] r u r l a) o. s . J ä ä l liää ä d ä ä n
i t k e m d ä rnd u n i o i d ejnu u r , l l e
lä t(arsoanallrletaan
vaan valtiovältaän.t(yllin on s,nne
rurna-an,
m aan äpua )aamatla,luiiolp u. He n.i.:jrvjl
roperaasuru lsen Ioinetromuuden
ia rVhlVdtVöirön.
j<iri'oirul,ia.
ilr""vl hetsinkitäjsiin
renlrin
,.^.Yi-1.0-ü
iäis.a
Henorre n suomälatslasivislVnei5löä
saalumdanke.iänra
vielrämään
Teriioelle.
Kuväilliin,
mitpni"ri1"l: o"-ir,a"i
Kesanvle
ondtkkä ta miten se voi ldrjora keSävicraillc
muKavuuksid,
lo'la mlkään loinen paikkaklrnlaInäa\samnte
e r k V k e n et a r l o a m a a nN, ä t n o l i s a n o u . u o m a l a i ) e nh L l v i l ä
asuruksensvntvsanat.
. . A s i a j o u i u i m V d \ k i ne - i l l e K a n n ä k s e nk u n l | e np d u s t a
id kävisenruotesrakan.dneducrata
lfl:l
vl|no 'l19191k.*T..
r\rkkanenprlämäs.ä
täälläkokouksen.Vdlaicevassä
p u n e e s < ä a nh ! n k u v a i l i c e u d u n s u u r i a n t a h d o l l i , u u k , i a
m ! o q o s l u d v. t , h t V t i k \ i \ U o m a l ä i c t e knä L r n u n k i l a t - l e n
kes.arseksr
vtrktslyspaikdk\i.Kokouksessä,
iossänuhplt.iiohli
5 l I o t n e n k u n n d n v a l t u u - l op
nu h e e n j o h l a i o
a n e r t a i ai . H .
r ü r n e n , . n V l t o v ä i n a i a .o l t i i n V k - i m i e l i s i .äl i t ä , o t r ;
rorrneen
.olici prkaiqeslirVhdV ävä jr valiltiin aqiaaedelleen
v r e r n a a nt o r m l k u n i ai,o h o n t u l i v a ro p e l t a i a H . S u t i n p n ,
1.
osa5lonäällikköX. Srahlberg,apurai-nimisDries
Mikko por-
r e eSr i. S i n i t ä i n ek ni r.j a k a u p pJi au.h oA .
X
-I !al nn e1 nn kl oatm
r el 'p] p
mjltaM
i a i k k oU o t i n e n
ta
Toimikunlarvhtvikinheli lvöhön S€ nvvsiia.saikLlnklrlolluksla'
nalla kävllövaroia.Se loimilli sanomalehllln
ia välilli.vuokli"iola künnoscäolevislahuviloista
r'änf,f,ri
rauk.ia. Eihän se losin ihmeiläsäanulalkaan slllamle_
ia menivälpä
otivatniin lamäannuksissa
iÄi oait<t<at<L,nnatta
niinkin pilkälle.ellä canomalehmuutamatkannakselaisel
tästätvöstä
Muttaseuraus
äiiä-"iliuiti"ul t oto hommaa.
kalseelsaaliinkään'
oii-t,rire"tin se, ellä känsalaistemme
alkoi saapLräToimiiJi.a;"-x"ünit."tt" ia kesävieraita
kunnanvaivatlulival lävdelleenpalkilt,ksi.kun he kuulli"iaui"riia"n lausuvansuuren ihailunsa seutuakoh""i
taan,
üesä 1923olikin Kannaksenuudesti heräämisenkesä'
xesiuieraat alkoivat kirioitella sanomalehtiinvaikutelmisi"in. oiu" palan erää;lä kirioiluksesta:.Tuo-Teriioen
en missäänmuuallaSuomessa
L;;is ;a;lahiela,iommoista
se nvt loislaailta-auringon
ihanasti
;iten
;le ;ähnvtkään,
valossariuhallisessahiliaisuudessa. Nvkvinensuomalainen taulaa:,KaunisKariala.isiemmemaa mLlfiamlla
;;;;; i;;rn;;, Ännenkuinse muistaaeltä ei se onni
lvölä siinä larvilaan
lauteloisla,
svnnv
"'
llii,i. rrola lubn rakasletunhvväksi odolammeellä
oian .ianim" lukea pat'on kirioiluksiaKannaksenlvön
naü"tl Ott"kaakilvallaosaa Karialan
üi'lr',.i- 5,"t*
sen se ansailsee"
k";il'";i.ivöhön.
ü'";;;;";
t<ti;na uiätetvrlauluiuhlalanloivat asialle
ö;;;;
uitiiJiia. pa;i.inist"ti Kvöiti Kallion sanatnäilläiLrhlilla:
kiinnilenäväsuurla huo..h;iiü;;;;ltan ;n raiasäutuLrn
omiin
väeslönon mvösluoleltava
ü";l;.-;"it; raiaseudun
innostvölärmo!
paikkakunlalaislen
ia
iitaäiuar
uöirniinÄ"t',
lusta. lokaisen rinnassaalkoi kVleäusko ella Kannak_
vaän tvh
ei enää lvvdvtä soitlamaan'
ja innosvoimalla
luomaan
"ä-i.";li;k;li;i"
."n tluttä tulevaisuutia
ävtaan
tuksella.
''
l:rmi elämen herääminenanloi toimikunnalleroh
keulla rvhlvä laaiempiin suunnilelrniinkesä_asuiuksen
ia toimi
iäi",ja.iiäü". Ün'etmirlvpsviv;rrodellisuLrdeksi
päit,tit
,,ntrtaisiaia .kesävieraila
i,i;rr;-;;hk;;i t utsua
22 p:näkeskuslelemaan
heinäkuun
Teriioenseurahuoneetle
peru5laaTeriioellekvlnvlaitos'
mätra-oiiiiuut<si.ra
Mutla rästänäiväsläalkaauusiiakgopaikkakunlamm€
vaiheis5aia siilä kerrommeseuraaväs(aslemenoll nelmaahan
kivikkoiseen
se langennur
iÄi"-iiirt,ü oioirri,
"tlei
{ 50+
TERTIOEN
MERIKVLPVLA
Vanhatkreikkalaiset
sanolvat:
,,PAsMrErrtNsÄRsARos"
(.,ioka ei ole kreikkaläinen,on barbaari")
Mutla me sanomme:
ioka ei polta
,,Pieni-Kerho"
ei ole suomalainen
savükkeila,
i::i.ji i:::
ii
::
i:
XER HO-savukkeita
valmislaaainoa s':omalainen
lupakkatehdas
VIIPURIN TUPAKKA O.V.
ViiPuri
Merikylpylän
syntyja vaiheet.
Ilannakselaisia
sanolaanVleensäsaamaomiksi,ntutta
lähän saanatlomuuleen
ei ole niin palion vaikultanut
hVvänlahdon
puule,kuin vaikeatolosuhlcct. lo silloin,
kun vcnäiäinenloistokausioli tää11äl{ulkeimnlillaan
ia
venäläinensorto käikkeinvointakkain
r)raassannne,
tehtiin täällävritVksiävällatahuvilaelänääiohravaikcskuselimetsuomalaisiin
käsiin.Ensinäisenä
kohdisretjiin
hvökk . r v . . i t , rv c r; l i r i V l d ' t J . ) v t . J r r . i J k a J r n , , , . s .
I-rlokn
r r , , rl ' . i - o . V . i - i - " r i k V . . t : r . o t n . ä , t J
larioutlriiäscniksisanotluunvhdistvl{sccn näinolisivat suomalarset
saaneetencnmistön muttaVhdistvksen iohlokuntahVlkäsilarjokkaat.Silloin kuLllLri
sanolun VhdislVksen
iohlokuntaankaksi suomalaistaja nämäkin äänestivälsuornalaislen
pääsVävastaan. Mainitul suolnaläiset
eivä1olleet Däikkakunlalaisia.
Kun sitten TcrijoenkLlnla perustettiin,
uudisteltiinhVökkäVs
ia
puisto saaliinkinsuLlrillaponnistuksillakunnalle. KUn
huomaitiin,et1äTefijoenvenäläinenpüriehdusscura
oli
vaan ase Venäjänsotaministeriön
kädessäja sen varojlla rakennelliinmiljooniantaksavaaallonmurtaja,
tärkoitllksellasaadasiitä jonkünlainen
suoiaasemapienille
lVkkivenheillc,
rvhtvi künta häälämäänsanottuaseLlraa
rannasta.IsonjaonpöVtäkirioiila
todistelliinsitovasti,
e ä
sanotturanlakütl1üiTeriioenmaanomislajille,
eikävaltiolle.
M!lta valtio väitti sen kuuluvanitselleenja voilti senaa53 .i
lissa, ia vallion vuokrasopimus,iolla se 300 markan vuoluisesta vuokrasta oli vüokrannut rannan puriehdusseu_
ralle. iäi voimaan.
Mvöskin oli vireillä kvsvmvs rvhtvmisestätoimenpileisiin venäläisenkvlpVlaitoksensuhteen. Luultiin, eftä
sekin oli saanut tonttinsa valliolta vaan toisfaiseksiniinkuin n. s. Palokunnanpuistonkinolivat saaneel
mutla kun sorto vhä paisui, kunnan viranomaisiateliettiin
vankilaania karkoitettiin,iäi asia silleen.
Mutta aiatussuomalaisenkvlpvlaitoksenperuslamisesta
iäi mieliin kvternään,ainakin kaksi kertaa oli kvsvmvs
venäläisenkvlpvlaitoksenostamisesta.Ensimäisenkerran,
muislaaksemme
1912,olisi eräs suomalainenrahamiesvhtvmä sen ostanutkin,mutta hinnoista ei sovittu. Kun
romahhuvilaelämän
osittainen
silten tapahtuivenäläisen
dus maailmansodansvtvtfvä,hefäsi kvsvmvs taas esille.
Asiastapidetiiinneüvottelu'a
ia rvhdvttiinjo toimeenpanemaan koemerkintääperustetfavaaosakeVhiiötävarten.
että
Valliollisetolot kuitenkinkehittvivätsiihensuuntaan,
suunnitelma
raukesi.TässälieneesVVtäväli1lähuomautTeri_
laa, etlä m.m. tuomari Jonas Castr6nkäVdessään
loella silloin,kun täällä,,svötiinvehnäsläia pühuttiinveeitä tänneei ole svntvnvl
näiää",lausuikummastüksensa,
kvlpvlaifosta,
sillä ovathannämäfannatiha_
suomalaista
kesänä
nimmat.milä hän on nähnvt.Sanoiitseseuraavana
lulevansatänne.tiedusteliio itselleenkesäksiasunnonkin
kVlpVlaitos
on pefustet'
hotelli Rivierasta.Suomalainen
siinä
fava.se oli hänenaiatuksensa
ia hän sanoiolevansa
vei hänetRüotmukana.Mutta hänenvltvvä sairautensa
siin siksi kesäksieikä tänne. (Tänä vainajanihastusia
hoitavanelimenhvvä
innostusolisi hänentestamenttiään
aineksenponniste_
muislaa,kun se katseleesuomalaisen
luia tässäsuhteessa).
jäikeen,kun saatiintietää,ettänuo kvlpvVapaussodan
heräsi
la'losrakennukset
aiiottiinmvvdäpoissiiüettäviksi,
ostamisesta.lnnoslusta
taas aiatus näiden rakennuslen
oli asiaan,eräs huomattavasumma oli fiedossa,mutta
hinta.elenkintontistaoli huimaavaia asia raukesi.
pefustamisesta
kvlpVlaitoksen
Mutlaajatussuomalaisen
ei vaan voinut hautaanfua.Se komitea,josfa edellisessä
huvilaosassaon ollut puhe ia joka valittiinsuomalaista
alotteen.
teki kvlpvlaitosasiassa
asulusta herä1tämään,
kokouksessa
viimeisessä
Toimikunnan
iohtaiaW.Stählberg
peruslämisestä.
Aciaakanesitti aialuksenkvlpvlailoksen
naleltiinia vastusletliin.
Kannaitaialsaivalkuilenkinäikaan
oleviakesävie'
sen, etlä päätetliinkutsuapaikkakunnalla
raila ja paikkakuntalaisianeuvottelemaanasiasta.
22 p:nä1923.Seura'
heinäkuun
Tuli sittenkokouspäivä,
huoneensaliin oli kokoontunutrunsaastivleisöä. Mutta
. Henkilö.ionka Ioirniasiaslaoli sVnlVä,.pannukakku
kunla oli valinnutavaamaankokouksenia selostamaan
asiaa,kieltävlvi,ei sanonutvoivansahanketiakannatlaa.
Mutta loimikunta selvivtvi asiastasiten,et1ätoinliitaia
nämälehtävä1.
Mil.ikoUolinenotti suoiiiiaakseen
Kokousalkoi.ToimittaiaMikko Uolinenlausuiosaanpuhuenniistämahdollisuüksisla,
ottaiattervetulleiksi,
ioita
huvila-asutus.
Iefiioellesuomalainen
on olemassa
Deruslaa
Puhuiahuonauttimvöskin,että me eDmesaa hetkeäkään
uhrata,vaan nvt on laotlava,sillä rauta on nvt küuma,
muutensaammeiäädäitkemään,,kantoien
iuurille".
püheenjohtaiaksi
avaaja
valitliinkokouksen
Kokouksen
K.
kiiuriksi
raütatievirkamies
ia
lalovaara.
pa'lkakunperustamisesta
KvsvmVksen
kvlpVlaitoksen
nalle alusti kokoüksenpuheenjohtaia.Hän kuvaili seu_
tässäsuhteessa,
oso'tli mitä
dun harvinainetedellvtvkset
meillä on ia miten kvlpVlaitos
kaikkia mahdollisuuksia
paikkak!nnantaloudel_
vaikutlamaan
tulisi elävöittävästi
liseen'a henkiseenelämään. Aluslajamvönsi,että vas_
paljonsitkeää,
epä
tuksiaon palion,tarvitaanharvinaisen
ilsekästätvötä,ennenküinlaitoskohoaa.Mriltahuokauk
silla ia lvhiillä sanoillaei mihinkäänpäästä.Meidänon
nävietlävä,että me lodellakin pVslvmmeluovaan tvö
h ö n . L 4 e i d äonn o p i l l a \ al u o l r ä _ ' a äonm d d nv o r I a ä ' n m e ,
epäilijäleivät koskaansaa mitäänaikaan.Loppulaüsun'
lonaan ehdotli alustaia.et1äkokous lässä kokouksessa
pää1täisiperustaaTerijoellesuomalaisenkvlpvlaitoksen
ia valilsisiloimikunnanrvhtVnäänasianjohdostapikaisiin- tarmokkaisiin
loimenDiteisiin.
Kokouksenvaltava
Asian iohdoslasvntVikeskustclua.
ainoastaan
enemmistöVhtvi alusfaiaan,
vksi henk'löasettui vashrstavalle
kannalle. Hänen mielestäänolisi toistaiseksiodotetlava.Kunhankesävieraat
ovat täällämuütamia vuosia asuneetia ios he kalsovattarvilsevansa
kvlpvlaitosta,
niin voidaanhansitlen ottaa asia esille.
päätti kokous,että suomalainen
kvlpvVksimielisesti
laitos on saalavaTeriioelle.Päätetti'nvalitat henk'nen
loimikunlaasiaaaiamaan.Toimikunnanon valmistetlava
asiaakajkjltapuolin,on laadiltavasääntöehdolus,
ioim't
ja osakcmaksuien
pääilääosakepääoman
1aaloerrlerkintä,
suLrrllLldesta
valittiin:TohloritN. LepV.m. ToiiJlikuntaan
pälä ja H. Väisänen,nimismiesIl. Blohm,apteekkariAk
seli Korhoncn,apulaisninrismics
Mikko Porvali,liikemies
I. Sipponenja toinittaja Nlikko UotinenTcrijoclta,joh
taja V. Slahlbergia maanviljclijä
iUikkoKoukkLlKuokka
lasta. ToimikunnalleannettiinoikeLrsläVdentääitseään
ja kutsLrakoolle Lrusikokoussääntöehdotusta
tarkastarnaan. ToimikLrnnan
kokoonkutsujaksi
vdlltliir ioimitlaia
0s, (rrttD
tuok;salis1e.
,Uikko Llolincn. Perustusoli lasketlü. Laskettllvleisen
vallitessa.Siksi tunsi toiinikuntaluiaä maa'
innostukscn
Derääolevanjalkoiensaalla ja rVhtvitvöhön.
kokouksensa
TerijoenSellraToimikünlapili ensilnäisen
puheeniohlaToimikunnan
huoneella26 prä heinäkuLlta.
ial{si ia sihlecr'lsi valittiinioimitlajalUikkoUotinen.Kopaikastaia hVväksvi
kous kesküstelicnsin kVlpvlaitokscn
pääomaksieh_
osakevhtiön
siksi Terijoen.Pcruslcllavan
sadan
markanosak_
mk.,
5,000
dotelaan500,000
iacltuna
voidaankorottaä1 mili. 500,000
keesecn.Osakepääoma
mk. (Siis toilnikuniaarvioi verrattainkorkeallckokouk
Pu
sessa ilmenneeninnosluksenja uhrautuvaisuuden).
jätettiinsääntöehdotuksen
janrehtäväksi
heeniohta
ia osakc
laatimincn.
Toimikunnanlisäiäseniksipää
merkintälisloien
tettiin kutsua seuraavathenkilöt: tehlailiiaA. Koreneif,
johtaiatMustonen,KunttujaToiviainen,rautatiev'rkamies
liikemiesMelto,kruununvoutiPaiari,kapteeni
Laukkanen,
Schrödef,lehtori Roiha ia hra Hänninen.XVlpvlaitoksen
paikaksiaiateltiinnVkVistäkVlpVlaitoksen
tonttia.
Seuraavassakokouksessa2 p:nä elokuutahvväksvttiin
Nimeksi
sääntöehdotus
ia ehdotusosakemerkintälistaksi.
hVväksvttiin:Terijoen kVIpVlaitos.Osakemerkintälistoia
päätettiinpainattaa,
samoinseinillekiinniiettäviä
ilmoitukmerkilsemään
osakevhliön
osakkeita.
sia,ioissakehoitetaan
Seuraava
kokousoli 16p:näelokuuta.Toimittaja
Mikko
puheeniohtaian
ja sihteeUotinenpVVsieroatoimikunnan
rin toimistasekäloimikunnanjäsenvvdestä.
TähänpVVnföön kokoussuostui. Toimikunnanpuheeniohtaiaksi
va
littiin tohtori Nino Leppäläia sihteeiksi W. Slählberg.
Toimikunnan Iisäiäseneksipäätetliin kutsua kauppias
P. Paavolainen
Raivolasla.
Elokuun 26 p:nä pili toimikuntauuden kokouksensa.
Tässäkokouksessa
keskusieltiin
laajemmalti
iulevankvlpvlaitoksenpaikasta.Tehtailiia Koreneii oli sitä mieltä,että
entinen kvlpVlaiioson valtion maalla ja olisi se tonfti
helpostisaatavissa.
Lehtori Roiha ehdottipaikaksimaalari Saarioniontteia,iotka ovat Seurahuoneen
kohdalla
rannassa.Mvöskinn.s. Pietisentonttia,jolla kvlpvlaitos
nVl siiaitsee,esiiettiin.Toimikuntakävi tarkaslamassa
kaikki tontit ia Diti n.s. Pietisentonttiakaikkeinedulli
simpana.Hrat Roihaia 51ählberg
valtultettiinneuvoltele
maan mianituntontin ostamisesla.Päätetliinmvös oftaa
selvä,kuulLlllkoent.kvlpvlaitoksen
tontti valtiolle.
Toimiküntakokoontuitaassvvskuün23 p:nä.Puheen
iohta'ailmoitti,että hän oli heroien Roihania Sfählbergin
ja oli
kanssaneuvotellutn.s. Pietisentontin ostamisesta
tonlti saatavissaseuraavillaehdoilla:kauppaon päätet
tävä viivvttelemätlä;kauppahintaon 75,000mk., josta
25,000mk. maksetaan
heti kun kauppakiriaon allekirioi
tettu ia loppu 50,000mk. jää velaksi kiinnitvstä vastaan.
päätliVksimielisesti
Toimikunla
ostaalontin. KunkVlpV
päätetti'ntontti
laitostaei vielä virallisestiole peNstettu,
oslaa toimikunnannimiin. Kauppaapäättämään
valittiin
puheenjohtaia
pääleltiinottaa
ia sihteeri. Toimikunnalle
30,000markan laina, josta kaikki toimikunnaniäsenet
menevätomakohtaiseen
takaukseen.
Toimikunnanrahas
tonhoitaiaksi
valitliin kauppiasl. Sipponen.
Teimikunnan kokouksessa11 p:nä marraskuutapää_
tettiin osakkeidenmerkitsemisaikaapidentää helmikuun
1D:vään1924.
Tammikuun20 p:ksi 1924oli toimikunfaküfsunulSeu'
rahuoneellevleisen kokouksenvleisemminnäistäasioista
püheeniohtajaksi
Kokouksen
valittiintohkeskustelemaan.
to N. Leppäläia sihteeriksi'ohtaiaW. Slählberg. Kokous päätli ludistaa aikaisemmintehdvn päätöksenia
perustaaTedioelle kvlpvlaitoksen,
nimeltä:TeriioenMerikvlpvläO.V. Puheeniohtaia
luki sääntöehdotuksen,
ioka
laafiminen
sellaisenaan
hvväksvftiin.Vhtiösopimuskirjan
jätettiinfohlo N. Leppälänja rautvirkamiesP. Laukka'
s?n huoleksi.Ne esiletäänDerustavalle
kokoukselle.
Helmikuunl7 D:nä kokoontuivaf
merkinneethenkilöl
varsinaiseenperustavaankokoukseen.KokouksenpuheenW. Slähliohtaianatoimi tohtori N. Leppäläia sihteerinä
ja hvväksvltiin.
be|g. PVkäljttäinluettiin sääntöehdotus
Nimeksi luli TerijoenMerikvlpvläo. V. ia osakepääoma
hvväksvttiin150,000
markaksioikeudellakorottaase 500,000
valitliin:tohmarkkaan.Vhtiönensimäiseen
iohtokunlaan
tori Nino Leppälä,nimismiesHarrv BIohm, tehtailiia
A. Koreneff,apulaisnimismies
Mikko Porvali,raulalievir
kamies P. Laukkanen,iohtaia W. Stählbergia johtaja
valiltiin liikemiesl. Sippo'
J. Toiviainen.Vara'äseneksi
valitnen ia nimismiesN.Rätv.Vhtiön filien tarkastaiiksi
ja kiriaka!ppiasluho A.
tiin pankin'ohlajaSulo Mustonen
varallepankiniohtaia
E. Kunttu. Johtokunalle
Seppänen,
annettiinvallüutushakea säännöillevahvistus,pää1tää
lop!llisestitontinostosla,rakennushommista
v.m.
on päivättvhelmik.17p:nä1924ja
Vhtiönsopimuskirja
sai vahvisfuksenmaaliskuun 12 p:Iä 1924.
*
Johtokunnantoiminta 1924 25.
toimi tohtori Nino Lep
lohtokunnanpuheeniohtaiana
pälä,varapuheenjohtaiana
nimismies
Harrv Blohm,rahas'
tonhoitajana
lehtailijaA. Koreneifia kiriurinaraulatievirkamiesP. Laukkanen.
kun mailohtokunnanlvötaakkameilleosaksiselviää,
' T ä s s ä o n i o h t o k u n n a nt o i m i n l a v u o sl a
i s k e i l uk e s l ä v ä nv u o s i kokouksestavuosikokookseen.eikä I{alentefivüositiain. Vuosikokous
oli pidellävä ennen maalisk. l5 p:vää.
pili länä toimikaulena
40 viral'
nitsemme,
että 'oh1okünta
lisla kokousta,lukuunollamatla
vksitvisiäne!volteluja.
Ensimäinen,
Iaajempikanlo'nen
tvö, oli paikan hankkiminenkvlpvlälle.Kaksi pailkaaoli ehdolla,kulenolempaikkaia
me maininneet,
nimi1läinvanhankvlpvlailoksen
n. s. Pietisentonlti, iolla nvkvinen kVlpvlailossiiailsee.
Viimeksi mainitun olisi väliaikainenJoimikunlaoslanut
75,000markasla,
mutta kun maksuehdoisla
ei sovillu,raukesi oslovrilVs.NVI uusi johioküntaleki tariouksen,
tarioten tontista55,000mk. Sanallataiosi iohlokuntaen1.
kvlpVlaitoksen
lonlisla,josla pVvdetliin50,000mk.,25,000
kaulla päästiinn'in pitkälle,etlä nvmk. Neuvolteluien
k V i s e nk V l f ' V l a i 1 o , {r-ocnnln 5 . l l o i n e o
n m i . t a l aT d l o l dO V .
O t . K . ; s i i a n r ü a L as i l i s l r
'
suosluinlVVmään
lontir 63,000
marl<asta.
Kol.{ouksessa
,
johlokun
hvväksvl1iin
Talola OV:nlariousia valluut€tliin
nan puheenjohlaja
kaupanpäättämään
ia rahaslonhoilaia
ia kirioitettiinkauppakirjal2 p:nä huhtikuula1924. Ent.
kvlpVlailoksen
tontli olisi saalu 35,000mk.,nlutia hVlkäsi
johtokuntasen. Kun lontti oli saalu,rvhdVttiinhcli sLrun
niitelemaanrakennuksienkoriauksia.Pitäen päämäärä
paikl{akunla
nään,että lailos on peruslettuparantamaan
paikka
lajsten laloudellislaasemaa,annetliin
korjaustVöt
r'r Sanroinäletliin mvöslin
kuntalaiselle1VöVhlVmälle
,.
suunnilcllasaunarakennuslaPiirustuksetkorjauslöjhin,
ja koppcihinlaä1iarkkit.G. lvjgström.
saunarakennukseen
HvlpVlailoksen
lontin vieressäoleva n. s. SuhodoiskVn
tonttios1e1liin
30,000
markanhinnastaja siinäolevahuvilarakennuskäViettiin
saLlnarakennuksen
tan)eisiin.TVömies
r"
Vhtvmäsai iänänkintVönleh1äväkseen..,otelliinrouva
59'
LailoksenintendenA. Vuori laitoksenravintoloilsiiaksi.
tiksi valittiin taiteililaArvi Mansikka""j, ia samanapäivänä hvväksvttiinrouva E. v. Alithansairasvoimisteluia
hierontalailoksen
iohlaiaksi.Taileiliia Mansikanerotlua
valittiinhänentilalleentaiteiliiaHeikki Teittinen.
Paitsilätä kävtännöllislä
tvötä,leki iohtokunta
vleisempääkin 1vötälaitoksenhvväksi. lulkaisliinkuviteltulenketolehlinen:,,^4innekesäksi",ioka päättviseuraavaan
hoilukseen:
uskoovoivansalariotatännesaapuville
virkis,,Terijoki
fävän kesän. TVVtVväisiä
ovat ne olleet,jotka täällä ennen
oval asuneel.
Tervetuloasiis! Tulkaasenkintähden.ettävierasvalta
on täältä murtunut. Tulkaa suomalaisillasvdämillänne
Kannaksennousuaautlamaan.TulkaasitomaansitäsuomalaistensivislvksensiteilläVhä lujemminmuuhunSuomeen. Tervetuloa!"
Täfä lehtistäleviteitiinVmpärimaan. Maan sanomalehdissä iulkasi iohtolunta mvös kehoituskirjoituksia,
ioissapunaisenalankanaoli ajatus:
tukemaan! Viettä,,KesäksiTeriioellel Seutltkuntaa
vaafiva
mään viihtvisä,hauska,vähemmänkustannuksia
Kannasifseääntukemaaneikä aina
kesä. Velvoiltaahan
tuomitsemaan.Mutta tuon velvoituksentävttäminenon
kun sen toleultaminen
helppoa,
iokaiselleVksilölletarioaa
ja kesävirkistVkseen
nähsuuria etuia terveVdenhoiioon
oen
KesäküunI p:nä laitosavattiin. Kesäk.9 p:ksi kulsuttiin helsinkiläisiäia viipurilaisiasanomalehtimiehiä
tutuslumaanlailokseen.Tvvlvväisiäolivat sanomalehtiefäskinkirioilti: ,,MultapääasiaTerimiehelkävntiinsä,
sen keskeisinpaikka,on tiefenkin
ioen Merikvlpvlässä,
metrin
ranta.Se Ieviääpuolensadan
ihanaSuomenlahden
santalevvisenähäikäisevänvalkoisena,hienonhienona
ranvvönä kilomehiitäinia on tästä aarteenarvoisesla
nasta leikattukVlpvlälle150m. pituinenkaistale,aallonmurtaiastalänteen,ia on se erolettumuüstaranta-alueesta.
Tälle alueelle mahtuu kvlpvkoppeja sadottain la tullaan
niitä rakenlamaansekä vksinkerlaisia että loisteliaita,
Sellaistakvlpvrantaaküin Teriiokiei mikäänmuu kvlpypaikkameidänmaassamme
mikäseikka
kVkene
tarioamaan,
valoiTeriioenMerikplpvlälle
varmaslituleekinlakaamaan
san lulevaisuuden. Verraton merenrantaia raifis mänty-
melsä ovalkintämänkvlpvlänvahvimmatpuoletja tekee
alue muulenkinkaikkineiärjeslelvineen
mitä miellvttävimmän vaikuluksen,mikä funnetuksitultuaankeräätietenkin
raitliin iä lerveellisenkVlpVIä-elämän
VsrävärTeriioelle
kesäänsäviellämään"
pidetliinkesäkuunl5 p:nä.
Kvlpvlaitoksen
avaiaisiuhla
Koristellu KVlpvlaitossai silloin vastaanottaa
runsaasti
iuhlavieraita.Monipuolinenohjelmasuorileitiin.Tohtori
LeppäläIausuiVleisöntefvetulleeksi.
TaiteiliiaArvi ^4ansikka esitli Iausurtoa.Tohlori O. l. brummerpiti iuhla,
puheen,jossa hän huomautli,että tämänkinlaitoksenpe,
ruslaminenon katsoltava
raiaseudun
luiittamiseksi.
Toivoi
hommanmenestvvän
ia koilüvanonneksikoko Kannakselle.Gluntteiaesittiväthrat Roihaia Lowein,Vksinlaulua
tohtor'nnaGoßchelnik.
Näin oli Me kvlpvlä aloitlanutloimintansavaloisin
merkeinia kesävieraita
saapuirunsaasliosoittaensiten,
että laitostodellakinoli tarpeenvaatima.Kokouksessaan
'1, pääiti johtokunta anoa Vallioneuvostolta 50,000mk.
avustusfalääkärininstrumenttien
hankia hoitovälineiden
kimista va en. Tänä vuonna teki svvsmvrskvtuhojaan,
hävitläenaitoia,koppeiaja katkoenpuita kvlpvpuistosta.
Vahingof aruioiliin 8,000markaksi ia anottiin valtiolta
niistä korvausla. Mvöskinalkoi iohtokuntatehdäsuunnitelmiaseuraavaa
kvlpvkautlavarten.Iilattiinlisäällimapäätettiinlehdä tuntuvia
koppeia. Kasinorakennuksessa
suurennuslöitä.lohtokuntaneuvottelimVös Vhtiönvelja kutsui Vlimääräisen
ko'en vakaannuttamisesta
Vhtiökokouksenmarrask.16 p:ksi. TässäVhtiökokokouksessa,
iossapuhettajohti toimittaiaMikko Uotinenja pövtäkiriaa
pili konltodstiT. Pullinen,pääfeltiinoltaaVhtiölle150,000
ja vahvistettiin
johtokunnan
rnarkankiinnitvslaina
kokouksessaanrr,, suunnittelemal
avuslusanomuksel
Valtioneuvoslolleia Kadalankulttuurirahaslon'sännistölle.
Kokouk'
'irj kalsoijohtokunta
sessaan
taIpeelliseksi
kohotlaaosakepääomaaja kutsui asian iohdostaVlimääräisen
vhtiöjossa
kokouksenioulukuun14 p:ksi.Tässäkokouksessa,
puhetlaiohli ia pöVtäkirjaa
piti toimiltaiaMikko Uotinen,
pääteltiinosakepääoma
korottaaI00,000
markallaja iälet4i, 1925
tiin asiastaiohiuvat loimenpiteet
iohtokunnalle.
pidetvssäkokouksessa
päätettiinensi kvlpVkautla
varlen
ottaa rva T. Saastamoinen
hieronnania saitasvoimislelun
ellä ravinlolaaei
iohtaiattareksi.Oli heräteltvkVsVmVs,
vaan pitäisiVhliö itse ravinlolaa.Kocnää vuokrattaisi,
'' päättijohlokLlnla,
ettäravinlolaedelleenkouksessaan
,
kin vuokrataan.
O s a k e v h l i öenn s i m ä i n evnu o s i k o k o upsi d e t t i i nl 5 p r n ä
helrrlikuula1925. Kokoüksessajohti puhctla toimitlaja
Mikko Uotinenja pöytäkirjaapiti konttoristiToivo Pulli
nen. Johlokunnan
toininla ja tilikc omus hvväksvltiinia
rr)Vönnetliin
tilivapaüs.Samallalausui Vh'
iohlokünnalle
iiökokousjohtokunnalle
kiitolllsuutensa
iohtokunnanuh
rautuvastaia tafmokkaasta
tvöstä. vhliön johtokuntaan
: : r ._,
I.tiio.n
Vit lotr.tl).
valittiin entisistäiäsenisiä:tohtori N. I-eppälä,tehtailija
A. Koreneif,rautaiicvirkamies
P. Laukkanenja uusiksi
iuomari
O.
Akesson,
kruununvoutiE. Paiari,
iäseniksi
vänrikki K. Penttiläja liikemicsA. Mello. Varajäseniksi
valitliin iohlajaV. Stahlbetgja raulalievifkamies
K. lalo
vaara. Tilintarkästaiiksi
valittiin entiset. Vielä mVönsi
kokousiohtokunnalle
oikeudenottaa 50,000narkan kiin'
nitVslainan.
N ä i n o l i e n s i m ä i n etno i m i n l a v u o s a
i a l uo n n e l l i s e s t i
loppuunia siilrvmmeseuraamaartoisenloininlavuoden
vaiheita.
Johtokunnan toiminta 1925 26.
puheeniohtajana
loimi tohtori Nino LepJohtokunnan
tuomari Otfo Akesson,rahas!älä, varapuheeniohtajana
tonhoitaianatehtailiiaA. Koreneii ja kirjurina rautatievirkamiesP. Laukkanen.Runsaastioli tänäkinvuonna
tvötä. Kokouksiapidetfin 29.
mainiltakoon
toimenpiteislä
lohtokunnantärkeimmistä
selrraavaa:'u. päälti johtokuntaanoa valt'olta200,000
W. Kasubskv
markanlainaa.r'J,rvalittiinravintoloiisijaksi
5 vuodeksi 'a intendentiksifaiteiliia Toivo Niskanen.
perinpohjainen
lohtokunnansuurin tvö on rakennuksen
päätettiin
N.s.
Valkoinen
verandasali
rakentaa,
uudistus.
samoin uudistettiinkeittiöja laiteltiinsäilvtvs-,Ieikkeleia puhdistush!oneet.Piirustuksetnäihin laati arkkitehti
G. Wigströmia suoritti tvöt urakoitsijaKiuru. Uimavoitiinilmoit.
koppejalisättiintüntuvasti."., kokouksessa
taa, että Vallioneuvostooli maaliskuunl8 p:nä mvönlänvt kvlpvlälle 25,000markan avustuksenhoitovälineiden
hankkimistavarten. lohtokunla iulkaisi taas kuviletun
lentolehtisen,,Teriioen
Merikvlpvlä1925".TässäjulkaisussaiohtokuntaveloaaVleisöön,lausuen:
,,Terijoennuori Merikvlpvläon monessasuhteessa
osottautunutVleisönlempilapseksi.Läheltä ia kaukaa
saapui viime kesänä runsaasfikvlpv- ja kesävieraita.
on vleisö ilmituonut
Lukuisissasanomalehtikirjoituksissa
ihastuksensalaitokseenja seutukuntaan.Laitoksensuuren
merkitvksenon maan halliluskintunnustanutsuomalla
HaItaastitoivomme,
sille huomattavan
valtioavustuksen.
et|ä Merikylpvlänvsrävienluku nvt alkavanakesänävhä
ltSaanlvlSl
piXvlpvkausialkoi 1p:nä kesäkuutaia avaiaisjuhla
dettiin 14 p:nä kesäkuuta.Kesä osoitti,eftä lohtokunta
Kasinotakennusta,sillä
oli osunutoikeaanlaa'enlaessaan
Sesonkiluku IisääntVi
varsinhuomattavasfi.
kesävierasien
meniköhänniitä
lippuienmenekkikinkasvoivli odoiusten,
vli tühannen. Erikoista viehätvsläkesäelämälleantoi
kamariorkesteri.
L Veneskosken
kapellimestari
lohrokunrapäärli mvöskin rakpnlaakellarin ia sen
D ä ä l l ep a l v e l i j a i nr u o k a i l u h u o n e e n
l o. h l o k u n l ak u l ' t r i
Kokork'
iokakuun25 D:kqivlimääräi.en
vhliökokoüksen.
sessajohti pühettaiohta'aEmiLSöderlingia pövtäkirjaa
pili rautatievirkamies
P. Laukkanen.
Kokousoikeutliioh'
1, 63 i..
lokunnan otfamaanenlistenlisäksi100,000
markankiinpääle iin VhliöjiriesnilVslainan.Samassakokouksessa
lVksen4 5 muullaasilen,eltä iohlokunravalitaanI vuodeksi,kahlenaensi vuolenaeroaaarvankaulta2 ia sitfen
v!oron mukaan. r0jl kääntvijohtokunlalaas Valtioneuvoslon puoleenanoen50.000markanavuslusta.Tammi,
kuun 10 prn kokousoli iohlokunnalle
kaikkeinmieluisim,
pia. Silloin voi näet püheeniohtaia
ilmoitlaa,e1täValtioneuvostooli nvöntänytkVlpvlälle
200,000
markanpilempiaikaisenlainan. Samassakokouksessa
Däätliiohtokunla
anoa KariälanKulltuurirahaslon
i.ännislöllä5,OOO
markan
avuslusla,
Vuosikokouspideltiin 26 p:nä helmikuuta.Kokouksessajohti puhellatoimittaiaMikko Uotinenja pöVtäkitaa
piti iohtaia Emil Söderling.lohtokunnanesttlämätoiminta-ia lilikerlomushvväksvttiin
lilinlarkastaiien
Iausunnon perusteella
kiilollisuudella.Vhtiönjohtokuntaanvalittjin entisisläjäsenistä:tohtoriNino Leppälä,luQmari
Otto
Akesson,tehtailijaA. Koreneff,kruununvoutiEino Paiari,
rautalievirkamies
PaavoLaukkanen,
liikemiesAntti Melto
ia uulenajäsenenäkapteeniA. Thuneberg.Varaiäseniksi
valittiinvänrikkiK. Penttiläia tohtofi H. Sarin. Tilinlar
kastaiiksi valiltiin entiset.
Johlokunnan toiminta 1926 27.
toimi tohtoriNino Lep
lohlokunnanpuheeniohtaiana
pälä,varapuheeniohralana
ruomäriOlto Akesson,
raha'tonhoitajanaliikemiesA. Melto ia kidurinaraul:virkamies
P.
Laukkanen.VuodenkuluessaDifi iohtokunta13kolousla.
ja kellari
Tänäkinvuonnatehtiinpienempiä
korjauslöitä
sekä palveliiainruokailuhuonevalmistuivat.Ednäisiä
uudistuksiapantiintoimeen. Niinpä nvi laaditfiiniohtojohon
kunnallemenoaruioja valiltiintoimitusvaliokunta,
tulivat puheeniohtaia,
varapuheeniohtaia,
rahastonhoitaia
ia sihteeri. Lailoksen intendentiksivalittiin taiteiliia
A. Halonen. Hieronnanja sairasvoimislelun
'ohlaiaksi
valitliinlohtoriK. Tanner.MVöskinpääletliinlänävuonna
asettaaerilvinen kamreeri,olihan to'minta paisunutjo
siksi suureksi. l(aoreerinatoimi laiteiliiaUlias tlakkarainen. lohtokunlaiulkaisitaaskinlentolehiisen,runsaasti
kuvitelun,nimellä,,Terijoen
Merikvlpvlä1926".la mainilsee iohtokuntaloimenpiteislään
lässäseuraavaa:
- _ . , V i i m ek v l p v k a u sois o i l t ie, l l äk V I p y l äVnl e i s e c t i i h a i l l u
tilai5uuksjssa
luhlasallosollauluiuseimmissä
liian ahraaksi,
kvlpVvieraslen
luvunodottamattoman
runsaaksi
kasvaessa.
Tämän epäkohdanpoistamiseksi
on johtokunfarvhtvnVt
toimenpiteisiin
ia esiintvviuhlasaliensi kesänätarkoiiuÄtaan vastaavaksi
puuteeitule
laajennetluna.
Uimama'ojen
ensikesänävaivaamaan,
sillä uusia uimamaioja
on rakenneltu. Rannanpuhtaanapiloon ia iäriestelvvn
kiinnitetään entistäsuurempaa
huolta. KeitliöDuoli- niin ensiluokkaiseksi
kuin se viimekesänätunnuslettiinkin lulee
reriioen toistohuuitoita.
saamaantarpeellisia
lisäVksiä,
niin eltäse voi entistätehoj
sammin palvellaVleisöä.MVöskinhintoienjärjestelVstä
on huolehdittuja uskomme,
että sen suhteen-ei-1ule
öle
maan qVVlämuistulukseen.KVlpvvieraiden
mukavuutla
i d v i i h r V r r VäV o n i o h t o k u n llaa h t o n upl a l v e l l as i l l är o i
menpileellään,
että se on eroittanuljntendentinja loimit
siian foimet;edellinenvoi nvt kokonaanantautuahuvjpuolen.ja virkistvstilaisuuksien
iärjestelVVn,
iälkimäinen
laas voi entistänopeamminpalvellavleiiöä niuissasuh,
leissa....
Lukuisia muitakin parannuksjäon teh1v,lisättv
hoitovälineitäV. rn. Parhaimmatvoimansaon lritoksen
saadakseen
lailoksensiihenkuntoon.
iohtokuntauhrannut,
eltäsenrunsailtenVstävienluku Vhä lisääntvisi."
saanlohtokuntasuunnittelimvöskinvesikelkkamäen
nista,multa voittamattomien
esteidentakiaaiatusraükesi.
pidelliinvaihtelevalla
Tavanmukainen
avaiaisjuhla
ohsaapuirunsaasti,kuten edellisenäielmalla.Kesävieraita
kin kesänä.Merikvlpvläoli nvt saanutkilpailijoita,
uusia
holelleja,joissa samoinailtoina kuin kvlpvlässäkinoli
vapaaltanssi-illat.Tämä aiheuttisen, elfeisesonkilippujen menekki päässvt kohoamaan.Mutta ilomielin voi
johtokunfahuomata,että laitosvoitti itselleenVhä uusia
LääVsläviä.Eri vierailuistamainitlakoonEtelä-Karialän
käriseuranvierailu.Johtokuntakoetti kiinnittääVhäsuutempaa huomiotakvlpylän talouteenja seufaus olikin,
että huomattavavoifto tältä toimintakaudeltasaatiin.
Vuosikokouspidettiinmaalishuun
13p:näja iohti siinä
puhettaloimittalaMikko Uotinenja pövtäkiriaa
piti herra
A. Sihvola. lohtokunnantoiminta-ja tilikertomus
hvväksVttiin tilinfarkastaiain
lausunnonperusleellakiitollisuudella. lohtokuntaan"
valittiin entisistätohtori Nino Leppälä,fuomariOtlo Akesson,
kapteeniA. Thunebefg,
kruununvouti Eino Paiari,rautatievirkamies
P. Laukkanen,
liikemiesAnlti Melto ia uudeksiiäseneksipankiniohfaia
Einar Kunttu. Varajäseniksi
valittiinvänrikkiX. Penflilä
ia tohtori LI. Safön. TilintarkastaiiksipankiniohtaiaSulo
Mustonenja kiriakauppiasluho A. Seppänen,varalle
nimismiesHaffV Blohm ia kunnankamreeri
S. Sipiläinen.
Johtokunnan toiminta 1927 28.
toimi tohtoriNino Leplohtokünnanpuheeniohtajana
pälä,vafapuheenjohtaiana
tuomariOtto Akesson,rahaspankiniohtaia
tonhoitoiana
Einar Kunttuia kidurinarautatievirkamies
PaavoLaukkanen.lohtokuntapiti toimintavuodenkuluessa11 kokousta.
Tästä vuodesia voi sanoa,että se on ollut tavallista
rauhallisempaa.
Koppejakvllä lisättiin,muttamitääneriko{aus-ia laaiennustöitä
tVisempiä
ei s!ofitettu.Laitoksen
intendentiksivalittiin faiteiliia Heikki leittinen ja kamreeriksi taiteiliiaUlias Hakkarainenja hie.onta-ta sairasvoimisteluniohtaianatoimi tohtorinna Elli Hakulinen.
Reklaamifoimintaanvarattiin 10,000rnk. ja huolehti siitä
O. V. Suomen llmoituskeskus. Lentolehtisen ..Teriioen
MerikylpVlä1927" iohfokunta iulkaisi, tervehlienkesävieralla:
,,Tulkaattetuhansin taaskln
ilon isoihin pitoihin.,
sarau a Surmaamanan,
terv€vttätehoamahan.
tänne Kannaksenkunnailie,
suvi rannoilleSuomenlahden.
täälläse kesä kulkevi
k!in ilon siivillä suhisten"
I-a Iisäten:,,Neljännentoinintakautensa
alkaa lerijoen
Merikylpvläcnsi kesäkuunI p:nä. Merikvlpvläkuisuu
laac länäkinl(psänäkaikkiavirkislVsläkaipaavia
ia väsVm V s r ät u n t p v i a
h e n k i l ö i l iäh a n a nS u o m e n l ä h d ieann n a l i e
virkistvmäänja voimistumaan.
Toislamatlausein lausu!
luia lotuuksia,että lerijoella on maan ihanin uimaranta,
rantahielikkoverraton,me -ilma vaikutiaavoimakkaasti
i ä h a v u p u i . ekl u n n a ä al n l a v anr i h k a t u o k 5 u l l am
ao
nn e l l e
s u r k ä s l u n e e lrl ien n a l l ea p u a i a v a h u i 5 l u s l raa, h d o m m e
vaän sanoa,eltä TerijoenMcrikvlpvläon maän huomatldvin ia suosituinq
. e o n v u o s i v u o d e l l dv e t ä n vvr h ä
enemmänVleisöänuoleensaia se nau ii sen helmassa
paranrunei'len
IukuiglenkVlpVvierasren
5uuftaräkkautta.
Mulla se voj nVr enli:tä ehomminläVlrääsuurralehtäväänsä. Se on kansalaisten
suosioniä valtiovallanfuen
kauttavoinut muodostua
alallaanensih.rokkaiseksi
parannuslaitokseksi.
Sen parannusteho
on kohonnut.siliä tervevdenhoitovälineitä
on voitu lisätä ia fehostaa.Tämä
on iloinen.lisäVs,niihin
apuneuvoihin,
loita luonto io Vksistäänfarioaa.Enfislätllrvallisemmin
voivatsiis liania,
laisel kesäksisaaDuaTeriioelle."
Ioiminiaohjelna,niin juhliin kuin muuhunkinnähden
oli samanlainenkuin ennenkin. Entisiäkesävieraita
oli
runsaastisaapünut,
mutlamvöskinrunsaastiuusia.lohtokunnalleoli mieluistahavaiia,etiä kvlpvlaitosnauttiilaa,
jalli suosiota,sillä sanomalehdissä
bii entistärunsaammin kirioituksia
Teri,oesta.KVlpVkausi
loppüitänävuonna
l5 p:nä elokuula ravintoloitsiianitsepäisenmenettelvn
iohdosta.Tamänlähdensanoiiohtokuiltaravintoloilsijän
kanssatehdvn sopimuksenirti ja valitsi kokouksessäan
3 vuodeksi rouva LVdia
l'i,. kvlpVlänravintoloitsijaksi
Valiakan.
. _ V h l i ö nv u o s i k o k o un\i d e i i n 4 p : n äh e l m i k u u li a j o h t i
sr'nä nuhella niri5mie>harry Blohm ja pöVläkirjaa
piri
toimittaja K. Niinivaara. Tilintarkastaiienlausunnonperusteellakwäksvttiin kiilollisuudellajohtokunnantoiminlakapia lilikertomus.lohfokunnastaolivat eroamisvuorossa
leeni A. Thunebergia liikemies Antti Melto,iotka molemmat valittiin uudelleen. (Nvt toimitettiinvaali muufettujen
sääntöien mukaan.) Varaiäseniksi valitfiin liikemies ETuisku ia iohtaia E. A. Muurman. Tilintarkastaiiksivaliltiin pankiniohta,aSulo Mustonenia kidakauppiasluho
A. Seppänen,varalle nimismiesHarry Blohm ia kunnan_
kämreeri S. Sipiläinen.
-29.
J ohtokunnan toiminta I 928
toimi rohlori Nino Lep.
lohlokünnanpuheeniohlaiana
pälä,varapuheenjohtaiäna
luomariOrtoAkesson,
rahaslonhoitaiana pankinjohtaiaEinar Kunttu ja kirjurina iohtaja
E. A. Muurman.
iohlokuntaon rvhtvnvl !armokkaihintoimenpileisiin
lalviiuhlan
ensi kvlpvkaurlavarten.Se vielrionnisluneen
hinnal on
lisätäkaeenkävttövaroiaan.Sesonkilippuien
tuntuvasti alennettu,ollen ne ensi kvlpvkautena:viikolta
10 mk.; kuukaudella 30 mk.; koko sesonkiaialtapaikkakunlalaisilla 50 mk. ia muilta 75 mk.
Kvlpvlän lääkärinä toimii tohtori Nino Leppälä,ioka
on tälä tointa hoitanutkvlpvlaitoksenalusta saakka. Ohiltoiatüliaanviettämään
lohfoiokalaüantai-illa.
ielmallisia
kunta ei lule säästämäänvoimiaan,saadakseentulevan
kvlpvkaudenentistä vaihtelevammaksi
ia miellVlläväm
eltä lailoksenifienden.
mäksi. Siilä on io lakauksena.
tiksi on onnistutlu saamaanlaiteiliia Aku KäVhkö. Hievoitulee huolehtimaan
ronnasla ja sairasvoimislelusta
mistelunopettaiaTerttu Kainuvaara.
Erikoisla innostustaluottanevatvastamkenneltuvesi_
kelkkamäkiia muul huvitukset rannalla.
Olemme näin lvhvesii kertoneel Teriioen Medkvlpvlä
Ov:n tähänastisetvaiheet. Kun kvlpvlä ensi kesänä,heinäkuun 22 p:nä viettääviisi-vuotistajuhlaansa,lävttää
tvvlvväiswden tunne monen l.iannakselaisensvdämen.
menneet.Kvlpvläseisoo
Hukkaaneiväl ole ponnislukset
nvt luialla maaperällä,ionka on luonut uuttera,epäitsekäs
muila,,voittvö. Palionon tosinvieläpuutleilaolemassa,
+68i)
lamaltomat" esteef ovat hävinneetia ,,epäilijät"ovat anlaneef äänensävaimentua. Palton on laitoksensuhteenennustettu,ennustettu innosfunein,hvvää tarkoittavin mielin. Vaikka laitoksesta ei muodostuisikaanennusteftua
huomattavintakVIpVlaifosta",
niin kaikessa
,,pohjoismaiden
lapauksessauhraufuva,tarmokas tvö voi siitä kasvattaa
kvlpvlän,joka on oteltavavakavastihuomioon,kun maamme kvlpvlaitoksistapuhutaan.
Multa paitsi sitä, erlä kVIpVläilse on päässvrtukevälle pohiälle,on se välillise<liluoltanurpaikkakunnalle
runsaa5lihVötVä.OnhanelämäTeriioella
aivanIoistakuin
silloin,kun TeriioenMerikVlpvlää
ei ollul olemassa.Kaikkialla huomaa elämän h€räämistä,Vritteliäisvvftäia toiminnan halua. ja mikä on kaikkeii tärkeinfä: ih;isissä
on vahvislunul usko,eltä lämä seutu ei ole luomittu kuolemaan,vaan on sillä huomattavatelämänia menestvmisen
mahdollisuuder
edessään.
Mvöshäänei ole vähäiseksiarvioitava sitä tvötä. ioka
on lehlV,kun on saalu maanhuomiokiinlvmääiKannak.
seen. Xannaksenvanhakuva.jokaherällivaanluomioita,
on saatumonensvdämestä
poislumaania sijalleon saatu
moneensvdämeensvntvmäänuusi kuva Xannaksesla,
joka
herättäämvötätunloa
ia velvoittaauhrauksiinXannaksen
hvväksi.
Toivokaamme
hartaasti,eltä tämä kaunis alku päättvisi onnelliseen
lofiputulokseen.
Kasvakoon
Vhäsuuremmiksi Ieriioen MerikVIpVlän
Vsläväparvet.Ja anlakoon
Korkeinkajkille,iotkasanhVväksi
lvö;kentelevä1,
runsaasli
voimiäia silkevlraluodatä51äsurullicesra
seuduslaseulu,
i o h o nm a a nk a l s ev o i a i r a r a k k a u d e l kl ao h d i s l u a .
1..:;-*-';,..:...'
Iurisliholelli
SU0MI
Vrstapää1äsuomal.kirkkoa
(Enr. hotelli Imalr.)
- Puh.110
TERItOKI
Suositleleep.rinpohiaisestiuusitluia,viihlVisiähüoneitaanarv. vleisölle.
ja illaUisla. Annoksia koko
päiväll'siä
Aamiaisia,
päivän. Xuukaüsiruokailijoii!olelaan.
Malkail'jar, etsikää
T U R I S T I T I O T EL L I S U O M I
, 'i::: ---i:ri,..
Ensiluokkaista
NaistenKampaamoa
ja
Parturiliikettä
SUOSITELLAAN
T e r i i o k i . V i e n o t i e . V a s l a p ä ä lsäu o m a l k. h k k o a
v. xENtAK
Tervetuloa
Teriioelle
1928
TERTIOEN
MERTKVLPVLAI.T
5:s kylpykausialkaa kesäkuun
10 p:nä
Kutomoliike flel$Saltnelan
Omisi. Hilir Kuismanen
Terijoki. viertotie
Vashpäätäkirkkoa
ia valnisleiaanmieslen,naist e ni a l a s l e na l u s v a a t t e i t a
sekA naisien pukuja hllpoihin h'nroihin.
I:sen luoL.n vaatturiliikc Terl,o.llr
Iiankaitr ia hwää tvötä
Ieliioen n. |Jß|J50tt
Hemikaalikaulto Terijoki. Viertotie
Suomenkifkon vieressä
Ithelin 112
-fERlloKr
Suurl valikoinaälaankuulrvja tarpeita.
U i m a p u l r u j-an v s s v i äi .
O t e t ä a nv ä s l a a nv a l o k u v a u s t ö i l ä .V a r . s r o s svaa l o k u v a u s -
S.vo'Rärj2l.n Pankin
NAISIEN JA TIERRAIN
alusvaatleila,naistenpukula,
ulkoläisiarrikootakkeia,sukkia, krävälleia V.m.
P är i i s i n
uodit.
.m
Valmiina ia tilaukse.ta.
TerijoenMerikylpylän5:s kylpykausi.
luofti Kan_
mvötätuntoon
Suomalaisensivistvneistön
naksenkansa,kun se heinäkuun22 p:nä 1923päättiperustaa Teriioen Merikvlpvlän. Se oli vakultettu siitä, elfä
kun ne vaantulevattun_
Xannaksenluonnonkauneudet,
netuiksi,tulevatvoittamaanpaljon uskollisiavstäviä. Tämä
TeriioenMeriusko ei ole pettänvfkään.
kannakselaisten
kasvanul,
mulla
kvlr,vlänvslävienIuku on vuogivuodella
säririttat<unkvlnvlätunleesiilä rloa,on sille vielä mieluisempaa.e, ellä vsräviensuhde .iihen on lullul vhä
läheisCnmäksi
ia kiinrl'ämmäk-i.Kvlpvlälläon io luia
kantaioukko.
ioka ikävöidenodottaakesän saapumista,
kvlpvkaudenalkamista,voidakseentaas elää iälleennäketaaskesäküunl0 p:nä
misennieluisia heikiä. Avatessaan
tervehtiikvlovensa,alkaessaanviidennentoimikautensa,
Dvlä vanhoiavstäviään.Se lausuuleidäl svdämellisesli
ieiverulleik'i.Se lupaavoimicnsamukaanläVlläävelvolvoiIisuutensateitä kohlaan. Kvlpvlä on vuosjvüodelta
mistunut,siksipä te voitte mvöskin laaientaavaatimukhesianne.Suurinilommeon koetlaaponnistllksillamme
rättää teissä tvvtvväisvvltä. Ttllkaa taaskinkeväisentuuTulkaataaskinsenraitista
lahduksentavallaKannakselle.
säteilvätunsen auringontenhoavaa
ilmaa hengittämään,
temaan,sen aaltoien lempeääsvleilvä tuntemaan la sen
viileääleppoisuuttanauttimaanrauhallistenhonkanummien
Uskomme,eitä moni tlusi miellvmYksenside tulee teitä
taas €nsi kesänä Rannakseensitomaan ia Kannaksen
surunkaunis kuva entisfä svvemmälleteidän sieluihinne
painuu. Varmassauslossa,että tiennetänneiohtaa,lau_
summe leidäf tervetulleiksi.
. Me toivommemVöskinrunsaasiiuusia vsläviä. Me
olemme väkuulelluiasiitä, e ä kauniin Suomenlahden
ranloien maine on jo Vli maan lentänvi,ellä Kännaksen
kesäisenelämänvirkistävätenhovleisestilunnetaan.
siksipä tahdommekinvaan muutaman alleviivauksentähdäTalvisen,uuvutiavantvön rasi amaihminentuskinvoi
löV1ää
itselleenkäVlännöllisempää
ia samallävirkislävämpää kesänvieltopaikkaa
kuin Teriiokion. MahtaväSuomenlahtirauhoirtaä,_sen
meri-ilmaon virkjslävääja voi_
mislavaa,aurinkokVlvvr
sen hienon hienoillähiekkaran_
noilla oval jo monenuununeerelinvoimalvahvislaneel
ia
lamautuneen
mielenelämäntoivoon
ia elämänluottamüüseen herättäneel.Mu d ei Vksin Suomenlahlija sen
verraton,voltlamalonranla suo leille v,rkislVstä.
voimia
ia lervevlrä. Kauneillahiekkäkummuilla
voille henai ää
ikihonkienraiti.tavaapihkatuoksua.Täälläon lumöavia
puistoja. Emst Lamp6nkutsuukinniidentähdenseutua
Suomen.Palmvraksi näiden ikivanhoienpuistojensiimeksessätuntee ihminen sitä rauhaa,joia rauhättoman
lVökaudenjälkeen jokainenIarvilsee.Täällävoi saäda
itselleenmirä ihaninpia kesä-a5unloia.
onhanTerijokiio
vanhastaan
tunneliuhuviloislaan.
Täällävoi tehdämukavasli relkiä Vmpärirlöön.
niin ialan kuin nolkupvörällä
lai äulolla.Voi tutusluaInon vallaviinpaltereihid,
iojden
vertaisiamuisromerkkeiä
ei mjssäänmuualläSuoinessa
voi nähdä. Voi nistäVrVä
Europankomeimmassa
lehlikuusimelsässä
Raivolassa,
ioka melsä houku elee luokseen kesäjsinrunsaastiulkomaalaisiakinmatkustajia.Lukuisia muitakinretkeilvpaikkoia
on, kuten LintulännaisIüOSlanv. m,
Terijoki on siinäkin suhteessaedullinen kesänvietlo,
ja tervevdenhoitopaikka,että aina voi olla vhtevdessä
muun maailmankänssaja hoitaaasioitäan.Sd on rautalien varrella.posri kiV ioka päivä.on lennätinia nuhelinlailos. Lukulsatensiluokkaiset
ravinlolatpalveleval
Vleisöä.
Kvlpvlailos valkoisine tanssi- ja ruokasaleineensiiaitsee rauhallisenpuistonkeskellä.Saunalaitos
on uudenaikainen. Sairasvoimisteluaja hierontäa on saalavissa,
+74+
I
ko"
samoinlävdeilistälääkärinhoitoa.Lääkehoidollisten
neidenhankkimiseen
on tehtv suuriauhrauksia.
Tanssiaisiaja virkistäviähuvitilaisuuksia
iärjestelään
säännöllisesti.Tilaisuus on urheiluun,puriehdukseen,
tennis-ia keilaDeliin.
Rohlienemmä
sanoa,e1täTeriioki tävsin täVtlää ne
voidaan
vaatimukset,ioita Vleensäkesänvieftopaikalle
aseltaa.
Terijoki
Eräslärkeäseikkaon mvöskinhuomautettava:
on paikkakunta,
iossa hinnat ovat kohfuulliset.HVvää,
ravinlovoimistavaa
ruokaasaakvlpvlänensiluokkaisesta
lasfa,ioka nvt iouduttuaantänä vuonna uusiin läsiin,
lävttääentistäsuurempiavaalimuksia.
Siis teruetuloalulustumaan.
että
Olemmevakuutettuia,
kävntinneluo teistäKannaksen
Vstävän,
ioka vhä uudeileen ia uudelleenfänneDalaa.Samallakun olonnetäällä
virkismuodostuütervevttänne
voimisfavaksi
ia mieltänne
täväksi,auttaase samallaKannaksenhenkistäia aatleellista nousua. la tämän nousuntoteuttaminen
on iuuri
Tähän
TeijoenMerikvlpvlän
suuri,isänmaallinen
tarkoitus.
sanomalla:
vleväänia jaloontvöhönse kulsuufeiläkin,
teruetullut.
olkaa svdämellisesti
l{vlpvkausi
kestääkesä',heinä-ja elokuun.Kaikkiin
mielihvvällä
kvselvihin
vastataan
Jahtakünta.
l. hr.SELLMAN
MISTO
ASIANAJOTO]
Terijoella
Puhel'n 28
Aiaa asioita maan kaikissaoikeuslaitoksissa
ia laatii asiakirjoia
N o p e a i a 1 ä s m ä l l i n e nt o i m i l ! s
TERIJOTN
MERIKYLPYLR
5:s kvlpvkaüsl -i"-^i"28
Lääkäri: LäekeL lis. N. Leppälä.
ITieronta- ja Sai.asuoimistelulailoksen iohttia:
voimistelünopeftajaTe tu Kainuvaara.
Intendentti: taiteilija Aku KäVhkö.
Ka'inon ravintoloitsija..rouva Lvdia Valiakka.
Teriioen ltlerikf lpylä Oy:n toimitusjohtaia : tlike,
mies Anfti Melto.
Mcrlkylpvlääsuositellaancrikobesti tolpueiapotilaita
ia .ellatsia hcnkilöitä eerten,iofka
tarvils€vatvlrklstyelä.
+?6+
-!
Parannuske[not: Aurinko- ia lääkekvlvvf, hieronla ia sairasvoimistelusekä sähköhoilo.
Asuntoia on saatavissaKasinolta,hotelli PuisloIasta v. m.
Rro,kaasaadaanXasinolla,hotelli Puistolassa
V.m.
Hinnal:
Lääkärinpalkkiolääkäriliitontaksanmukaan.
Sisäänkirioilusmaksu
25:
hieronlä
l5:- .
Sdirasvoimislelu
ia
Höhensonnel5: -.
15:Menlhooli kvlpv
Lääkekylutt:
, l2tHiilihappo
. 15:- Fluoli
l0:Männvnhako
l5: Suolakvlpv
.20iSpriipvvhkeet . l0:
Oxvgenooli
1:.
sauna 7: - Vasta
Suomalainen
2. 5:
Lakana.
Amme
1:.
2:Pvvheliina
Suihku
fluoneet Kasinolla 30 60 mk. vuorokausi.
200mk. viikolta.
Ruoka Kasinollailmanaamükahvia
aamukahvinkeft 225 ,,
Sc'onkiliput (iolka oikeutt.valvapaaseenpää
swn rannalle ia Merikvlpvläniäriestämiiniuhliin,
ohjelmallisiinillanviettoihin
ia lanssiaisiin):
Koko kesä75: , kuukausi30:-, viikko l0:-.
Ulmakojujen vuokra on 3 mk. trinnilia laikka
50 mk. viikolta.
Rantamaksu 1 nk. päiväilä niillä, ioilla ei ole
sesonkilippua.
Ohtelmalllset lllanvietot lanantaisln.
Johtokunta.
I
I
HUOMIO!
Suomalaisen Kannaksen nousukausi
alkaa! Teriioki tarioaatäVsinuusittuia ihanla kesä- ia talviasuntoial
t
Seuraarat suomalaßeen kuosiin, ensituokkaiseenkuntoon
koriattt huuitat sutkeutuuatyteisön
palvelukseen:
Täysihoitola
Riviera
I h a n a X a s i n o S u o m e n l a h d er a
n n n a l l a .E n s i l u o k k a i n e n
r a \ i n r o l a : A ! ä ' . 1 d s u r n h u o n e p rV' ä l r ä u dp u i e , oj a m e r i r a n l ä l N ä k ö a l au l a p a l l e !P ü h e l i n1 5 . P i a n i r n o .
l o h t a i aH
: ilia Väänänen.
Suomi-Riviera
I v l a h l a v arna n i a s e u d u n
ävräälläl Siislii huoneet!
tlvvä uimarania ia kisa-
Mansikkamäki
Viihdvlrävähuvila metsän
vadossa viljelvsmaineen.
tlarvinainen kesä-asunto.
Toivola
Xauniilla mäellä,josla aukeaaverraton näköala.
Alsiikkaat loistohuoneei. Upeasti sisustettuvilpola V.m.
D i l j a ä r djia p u h e l i n .
Ilola
Pirtti
Puron reunalla! tluvilalla
Upean puiston ja kasvi
l a r h a n k e s k e l l ä .H v v i n
iäriesieltVläysihoilola.
iohtaia: Ilandi Korhonen.
Päivölä
Kaarlola
Lähellä rnerikvlpvlän
üinaräniaa. EnsilLrokkainen raviniola-la läVsihoilolaliike- Pianiino.
lohtaia: Ida Sundqvlst.
Bauhala
Xeskikylässä. Hertlrisia,
suosiituiaasunloi:. Avara
pihanaa ja puisto.
Puhelin 107.
Purola
Kaksi oivällisia kesähuvi.
laa. Rauhaisapüisto.Ava-
luhlallislen honki€n keskellä. tiyvä kasvitarha.
Viihdytläväkesäasunto.
Linja-auto uälittää säännöllistäliikettä tässän ainiltüjen täysihoitolain.Keskikvlän ia asemanuäliIä. Kertanaksti 2 5 mk.
Tervetuloavirkistvmään!
Terveluloa Rannaksenkauneuksia
lhailemaan.
Lähempiätietoja antavatja vuokralariouksiavastaanottavat:varatüoma llmari Hvttinen Viipurissa Lakiasiain toimislossaKonttinen& SarasteViipuri, Torkkelinkatu 16. Puhelin752, tvöniohtaiä Paavo Mentu
Terijoellaia insinööriKarl BergmanHelsingissä
Luotsikatu14.ouhelin21991
<>79+
:*l
i
t,
)
I
1,
1
Ig!n
s;u0lml
:al o
Ittr-Pamkki
r'l )sa
ulsaalol0l
vi
tl
l,
Ittl
U
( ntl r i
uri' i nr kkor
i i p)ur
r i. l 4
Lel{santclinlL
:l{sa I t cnnli
h o t e l h rt
E nt . Dccll\v e d c r e
)uh
438
ir. 43
Pu
E
tlvvillää korkoa:
'd kdrr"v'
'
; r,Ji',.,;;: : ,..;;;;; . ,.Jr Lirr Ir"'''-vI rLr 5
r)
L",:,uLel
i
J
lli
luok.€!
niaäscudun
taloud3llista
elämää palvel€va rahalailos'
\rEIPURIN
AUTOLA
?U}IASENI-ATITEENAPTEEI{IiITALO
fuhclin 3070
llä SJoniclr suurin fO I D ::l v;ä
i äO R D - ! a r a 0 s r a
T ä V d e i l i n evni r a s t o ä l k ü p e r ä i sF
(iCODRlCfl-laai!rerkaita'
.itr tukutlt'n ia uähittäilt
Aultrt.uuik!
TOIM!NIMI
E.TASKINEN
TERI]OXI
Taskinen
Pühclin143. ' Sähköos.:
.
'
Suosiftelee
VmpäriSuomen
k y s y t l y j äv i l l a k u t o m o n s a
tuotteita kuten naisten ,a
jumpemiestenvillatakkeja,
reita,pullovereiäV.m.V.m.
'lerijoer
rii.JalaiDo OJ