1. No category

TERJOKKOINE
KEVÄT 201 4
Terjokkoine - Kevät 201 4
1
TERJOKKOINE
Terijoki-Seura ry:n
jäsenlehti
Terijoki-Seura ry:n
yhteystiedot
Terjokkoine
ISSN-L 2243-391 0
ISSN 2243-391 0 (Painettu)
ISSN 2243-3929 (Verkkojulkaisu)
Lehti ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa ja se sisältyy Terijoki-Seura ry:n jäsenmaksuun.
Terjokkoisen osoite on VeliPekka Sevón, Isonvillasaarentie 7N1 52, 00960 Helsinki tai
velipekka.sevon(at)gmail.com.
Seuraava Terjokkoine ilmestyy
syyskuussa 201 4 ja siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään yllä olevaan osoitteeseen 1 5.8.201 4 mennessä.
Jäsenmaksu 201 4
Lehden mukana lähetetään
vuoden 201 4 jäsenmaksu, joka pyydetään maksamaan eräpäivään mennessä käyttäen
laskussa olevaa viitettä. Lisäksi lähetetään myös vuoden
201 3 jäsenmaksu, jos se on
jäänyt maksamatta.
2
Puheenjohtaja
Nina Sevón-Vilkman
nina.sevon(at)koti.fimnet.fi
Sihteeri
Riitta Kivinen
Jukolanahde 1 C 20
021 80 Espoo
riittakivinen(at)hotmail.com
0400 555 1 33
Kuva-arkisto
Jukka Marttinen
Rialtonkuja 6 B 23
00580 Helsinki
jukka.marttinen42(at)mail.com
040 51 7 4286
Tuotemyynti
Marja Felt
(09) 241 4669
Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite on terijoki-seura(at)terijoki.fi, jota pyydetään käyttämään otettaessa yhteyttä
seuraan sähköpostin välityksellä. Seuran kotisivu löytyy
osoitteesta www.terijoki.fi.
Terjokkoine - Kevät 201 4
Seuran puheenjohtaja vaihtui
Tuovi Paju
Terijoki-Seuran vuosi 201 4 alkoi uuden puheenjohtajan luotsaamana. Syyskokouksessa Nina Sevón-Vilkmanista tuli Jukka Marttisen seuraaja. Voidaan puhua
myös sukupolven vaihdoksesta, sillä Nina on vasta viisikymppinen ja rapiat päälle, ja täyttä päätä työelämässä.
Jos puhutaan Kannaksen kansainvälisistä ihmisistä,
niin Nina kuuluu heihin. Hän on kasvanut Raumalla,
mutta äidin puolelta suvun juuret ovat Terijoella ja itäPreussissa, isän puolestaan Artjärvellä, silti aikanaan
miehelle tuli Pietarikin tutuksi. Sodan jälkeen äiti ja erityisesti isovanhemmat pitivät perinteitä yllä, joten pääkaupunkiseudulle siirryttyään Nina kulkeutui luontevasti terijokelaistoiminnan piiriin. Terijoki-työryhmässä
suunniteltiin kesäjuhlia, talvitapahtumia ja kotiseutumatkoja, toteutettiin ja osallistuttiin, ja Nina valittiin
myös Teri-Säätiön hallitukseen. Työkseen hän johtaa
Farmasian Oppimiskeskusta, ja kun on Karjalaisten
kesäjuhlien aika, hänet näkee Terijoki-Seuran lippuvartiossa. Ja jos joku asiaa aprikoi, niin kyllä, VeliPekka Sevón on Ninan veli. Se pitkä mies, joka usein
kulkee lähietäisyydellä kamera kaulassa, on puoliso
Harri Vilkman, Pohjois-Karjalan poikia. Häntä me terjokkoiset saamme kiittää toimintamme ahkerasta tallentamisesta.
Terjokkoine - Kevät 201 4
3
Nina toivoo seuraan lisää ikäisiään ja nuorempia, mutta äitinsä suvun eli Hintzellien sukukirjan laatijana hän
on pohtinut myös sukuseurojen mahdollisuuksia yhteyksien ylläpitäjinä – olivathan monet suvut samoilta
kyliltä kotoisin.
Nina harrastaa vaeltamista, ja yksi retkien kohokohta
on aina näköalapaikka. Katsotaan, mihin suuntaan
saamme tähytä yhdessä hänen kanssaan.
Hyvät terjokkoiset!
Toimittuani nyt kolme vuotta Terijoki-Seuran puheenjohtajana jätän tämän tehtävän seuraajalleni Nina
Sevón-Vilkmanille. Uskon, että Ninan myötä seuran
toimintaan saadaan uutta puhtia kun selvästi nuorempi vetäjä nyt tarttuu ruoriin. Toivotan Ninalle menestystä uudessa tehtävässään!
Seuran tehtävien jaossa tapahtuu toinenkin muutos
kun uutena seuran valokuva-arkiston hoitajana aloittaa Marja-Liisa Pohjanvirta. Vanhat, sotaa edeltävän
ajan kuvat on saatu digitaaliseen muotoon samoin kuvatekstit. Mutta vielä on työsarkaaJ.
Haluan tässä yhteydessä kiittää Marja-Liisan edeltäjää
Markku Kohoa hänen pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta
työstään seuran kuva-arkiston parissa.
Omana kautenani seuran toiminta jatkui vakaana ja
perinteisiä muotoja noudattaen Terijoki-juhlien, kevät4
Terjokkoine - Kevät 201 4
retkien ja pikkujoulujen merkeissä. Mitään radikaalia
tai uutta ja raflaavaa ei seuran toiminnassa tapahtunut. Ehkä mainitsemisen arvoinen teko on seuran arkiston kuntoon saattaminen. Nyt tiedämme mitä arkistossamme on ja mitä mistäkin löytyy.
Seuran toimintaa on pyöritetty viimeiset kymmenen
vuotta lähes samoilla henkilöresursseilla.
Olemme saaneet uusia jäseniä runsaastikin, mutta aktiiviseen toimintaan ei tunnu olevan tungosta. Uudet
jäsenet, ottakaa rohkeasti ja reippaasti yhteyttä hallituksen jäseniin ja kertokaa mielenkiinnostanne ja halustanne tulla mukaan seuran toimintaan. Se on monella tavalla antoisaa ja palkitsee tekijänsä.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia seuran hallituksen ja Terijoki-työryhmän jäseniä hyvästä yhteistyöstä.
Toivotan myös kaikille Terijoki-Seuran jäsenille antoisaa ja hyvää alkanutta vuotta.
Jukka Marttinen
Hyvät jäsenet!
Uuteen luottamistehtävään sitoutuminen laittaa väkisinkin miettimään, löytyykö itseltään aikaa ja voimia
tehtävän hoitoon. Työelämässä työtahti on nykyisin
melko kiivasta. Varsinkin ikääntyessä on osattava arvioida omien voimavarojensa ja ajan riittävyys.
Terjokkoine - Kevät 201 4
5
Terijokelaistoimintaan tulin mukaan tämän vuosituhannen alussa. Teimme vuonna 1 999 onnistuneen sukumatkan Terijoelle, minkä innoittamana tulin mukaan
Terijoki-työryhmän toimintaan. Työryhmä oli tuolloin
järjestämässä 62. Terijoki-juhlia Terijoelle. Toiminnassa oli silloin niin kuin tänäkin päivänä pieni, mutta aktiivinen joukko asialleen omistautuneita, eri-ikäisiä ihmisiä. Teri-Säätiön ja Terijoki-seuran välinen yhteistyö
oli jo tuolloin aktiivista, josta osoituksena oli Terijokityöryhmä.
Seuran puheenjohtajuutta en olisi rohjennut ottaa vastaan ilman terijokelaistoiminnassa mukana olevien ihmisten tukea ja kannustusta. Menestyksen ja onnistumisten takana on aina toimiva tiimi, jossa jokaisen
työpanos on tärkeä. Toivon, että voimme tulevassa
hallitustyöskentelyssä tukea ja innostaa toisiamme.
Väistyvä puheenjohtaja Jukka Marttinen on lupautunut
jatkossakin olemaan aktiivisesti mukana toiminnassa.
Jukka ottaa tehtäväkseen Terijoki-Seuran valokuvakokoelman elektronisen arkistointityön loppuunsaattamisen. Kun työ on valmis, arkistointijärjestelmään syötettyjen hakusanojen avulla valokuvakokoelman
käytettävyys paranee merkittävästi.
Uudelta puheenjohtajalta odotetaan uusia ideoita ja
ajatuksia. Toiminnassa pitkään mukana olleena en ole
varma ajatusteni tuoreudesta. Kansainvälistyvässä
maailmassa omien juurien tunteminen ja yhteisöllisyys
6
Terjokkoine - Kevät 201 4
on saanut jalansijaa ihmisten arvomaailmassa. Uskon,
että Terijoki-Seura voi omalta osaltaan olla mukana
tyydyttämässä tätä tarvetta.
Tervetuloa mukaan terijokelaistoimintaan. Jos et voi
olla mukana toiminnan organisoinnissa, voit aina osallistua Terijoki- tilaisuuksiin. Järjestäjille paras kiitos
työstä on runsas osallistuminen tapahtumiin, joita se
järjestää.
Nina Sevón-Vilkman
Terijoki-Seuran hallituksen lyhyt esittely
Nina Sevòn-Vilkman , puheenjohtaja. Toisen polven
terijokelainen, äiti on syntynyt Terijoen Käkösenpäässä. Seuran puheenjohtajuuden lisäksi hän on Terisäätiön hallituksen varajäsen. Karjalaisuuteen liittyvä
luottamustehtävänä on toimia Hintzellin Sukuseuran
sihteerinä.
Marja-Liisa Pohjanvirta, varapuheenjohtaja ja seuran
kuva-arkiston hoitaja. Toisen polven terijokelainen, äiti
on syntynyt Terijoen Keskikylällä ja isä Viipurissa.
Riitta Kivinen , sihteeri, toisen polven evakko, isä on
syntynyt Suistamolla. Seuran sihteerin tehtävän lisäksi
Helsinki - Santahamina sotilaskotiyhdistyksen hallituksen jäsen. Terijoki-työryhmän jäsen.
Terjokkoine - Kevät 201 4
7
Marja Felt,
hallituksen jäsen ja hoitaa seuran tuotemyynnin. Syntyperäinen terijokelainen Kuokkalan Ollilasta, isä on syntynyt Kuokkalassa ja äiti Ollilassa.
Seuran hallituksen jäsenyyden lisäksi hän on Teri-säätiön hallituksen varapuheenjohtajan. Terijoki-työryhmän jäsen.
Markku Koho,
hallituksen jäsen. Toisen polven terijokelainen, isä on syntynyt Tyrisevällä. Toiminut aikaisemmin myös seuran varapuheenjohtajana ja seuran
kuva-arkiston hoitajana.
Jukka Marttinen ,
hallituksen jäsen. Toisen polven terijokelainen, molemmat vanhemmat ovat syntyneet
Terijoella. Lisäksi hän on Teri-säätiön hallintoneuvoston jäsen. Toiminut aikaisemmin myös seuran puheenjohtajana. Terijoki-työryhmän jäsen.
Juhani Sipiläinen ,
hallituksen jäsen. Syntyperäinen
terijokelainen Terijoen Käkösenpäästä, isä on syntynyt
Terijoella.
Olli Torkkel i, hallituksen jäsen. Toisen polven terijoke-
lainen, isä on syntynyt Tyrisevällä. Hallituksen jäsenyyden lisäksi hän on Teri-säätiön hallintoneuvoston
varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on Kannaksen Osuusliikkeen hallintoneuvoston jäsen. Toiminut aikaisemmin
myös seuran puheenjohtaja. Terijoki-työryhmän jäsen.
8
Terjokkoine - Kevät 201 4
Osakeyhtiö Terijoen Oluttehdas 1 868 - 1 938
Antti Räty
Teijoen Oluttehtaan historia
Kauppias Carl Gustaf Heyno vuokrasi vuonna 1 868
Kivennavan kunnasta Terijoen kylästä tontin N:o 1 2.
Samaan sopimukseen sisältyi asuinrakennuksen sekä
oluttehtaan rakentaminen sekä oluen myyntilupa Kivennavan kunnassa. Tontin vuokra oli 50 ruplaa vuodessa.
Tehtaan rakentaminen siirtyi vuoteen 1 873, jolloin työt
aloitettiin. Yksi syy miksi rakentaminen siirtyi, oli Viipurin ja Pietarin välille rakennettu junarata, joka valmistui
vuonna 1 870.
Tehtaan valmistuttua sen isännöitsijäksi tuli saksalaissyntyinen panimomestari Andreas Fleischman, joka
aloitti tehtävänsä vuoden 1 874 keväällä. Nimeksi tuli
Terijoki Ölbryggeribolag. Heynolla oli oma kauppayhtiö
Heyno & Co. Pietarissa, joten hän antoi oluttehtaan
toiminnoista täyden vastuun Fleischmanille. Tuotanto
oli heti alusta alkaen noin 50.000 kannua vuodessa,
josta alkuvuosina huomattava osa vietiin Pietariin, jossa Heyno myi sen eteenpäin. Tuotannossa oli oluen lisäksi myös sima.
Vuoden 1 877 syksyllä Heyno asetti tontin sekä siellä
olevat rakennukset myyntiin. Uutta omistajaa haettiin
Terjokkoine - Kevät 201 4
9
tehtaalle noin puoli vuotta, mutta kun ostajaa ei löytynyt, toimintaa jatkettiin kuten ennenkin.
Muutos omistussuhteisiin tuli kuitenkin helmikuussa
1 879, jolloin Heyno kuoli. Perikunta eli käytännössä
leski Marie Lovise sai lopulta tehtaan myytyä. Nimittäin Fleischmanin uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli
Pietarista entinen kultaseppä oluenpanija Aron Ignatius Kallberg. Heistä tuli yhdessä tehtaan uudet omistajat. Tehtaan nimi muuttui muotoon Terijoki Ölbryggeri, mutta se esiintyi myös omistajien mukaan
nimettynä Fleischmanin ja Kallbergin oluttehdas.
Seuraavana vuosikymmenen alussa tehdasta laajennettiin ja tämän jälkeen vuosituotanto nousi pysyvästi
yli 200.000 litran. Tällä oli myös se vaikutus, että Terijoesta oli tulossa, ja oli osittain jo tullutkin, ns. "jouppojen huvilakaupunki". Kaduilla tapahtuva juopottelu oli
yleistä niin päivällä kuin yölläkin. Juopottelua tapahtui
suuremmissa määrin oluttehtaan vieressä olevalla rakentamattomalla tontilla, jota kutsuttiin oluttehtaan
kentäksi. Oli nimittäin niin, että tämän kentän yhdellä
sivulla oli koulu, jonka tonttirajalla kulki matala aita.
Juoppojen osalta tätä aitaa pidettiin käymälänä. Koulun ikkunoista näki suoraan kentälle ja aidalle. Koulussa opetuksen aikana ulos katsominen olikin kiellettyä.
Näiden ongelmien lisäksi monissa venäläisten asuttamissa huviloissa pidettiin juhlia ja salakapakointia.
Mainittakoon, että Terijoen nimismiehellä ei juuri ollut
mahdollisuuksia eikä ilmeisesti halua valvoa, mitä kylässä tapahtui. Näin ollen vuonna 1 888 perustettiin Te10
Terjokkoine - Kevät 201 4
rijoelle raittiusseura. Heti ensitöikseen seura puuttui
nimismiehen laiskaan toimintaan.
Omistajista Kallberg kuoli vuoden 1 890 kesällä ja hänen osuus siirtyi leski Emilia Maria Kallbergille. Syyskuussa 1 896 lopulla Andreas Fleischman ja leski Emilia Kallberg rekisteröivät tehtaan nimelle A.
Fleischman ja E. kallberg (rekisterinumero 8.379).
Maaliskuussa 1 898 Viipurilainen tehtailija kauppaneuvos Feodor Sergejeff, tehtailija Vilhelm Veltheim ja
rautatien kirjanpitäjä Frans Fredrik Engeström perustivat Viipurissa yhtiön nimeltä Terijoki Ölbryggeri Aktiebolag (1 0.094). Sen osakepääoma oli 1 25.000 markkaa (250 á 500mk). Yhtiön säännöt vahvistettiin
senaatissa 1 .4.1 898.
Yhtiön nimiin ostettiin Fleischmanin ja Kallbergin
omistama, hieman jo ränsistynyt, kaksikerroksinen
oluttehdas tontteineen. Tämä puurakenteinen tehdasTerjokkoine - Kevät 201 4
11
kiinteistö oli arvioiden mukaan täydellisen kunnostuksen tarpeessa, mutta uudelleenrakentamiseen ei ollut
yhtiöllä varoja. Tehdas oli kuitenkin saatava ajanmukaiseen kuntoon, joten turvauduttiin erikoiseen suunnitelmaan. Nimittäin tulipalo tuhosi tehtaan 21 .1 2.1 898
maan tasalle, mutta vakuutettuna 40.000 markasta,
joten se rakennettiin uudelleen. Monet epäilivät, ettei
se palanut vahingossa. Vakuutusyhtiön tarkastajat löysivät pystyyn jääneestä piipusta halkeaman ja kirjasivat palon alkaneen sieltä. Uusi tehdas rakennettiin kivestä.
Tammikuussa 1 899 tupakkatehtailija Matti Roiha, insinööri Hjlmar Gallén ja arkkitehti Allan Schulman perustivat Viipurissa yhtiön nimeltä Osakeyhtiö Terijoen
Oluttehdas (rekisterinumero 11 .073). Sen osakepääoma oli 300.000 markka (1 .500 á 200mk). Yhtiön
säännöt vahvistettiin senaatissa 28.4.1 899.
Sergejeffin yhtiö (1 0.094) rekisteröitiin vain ruotsinkielisenä ja Roihan (11 .073) vain suomenkielisenä.
Kauppaneuvos Sergejeffin perustaman yhtiön tehtävä
oli tässä vaiheessa suoritettu. Tästä eteenpäin tehtaan
toimia hoiti Matti Roiha yhtiökumppaneineen. Mainittakoon, että heti tulipalon jälkeen Roihan hallitukseen
tuli pieniä muutoksia. Näytti siis siltä, että hallituksessa kaikki eivät ilmeisesti uskoneet ko. suunnitelmaan.
Tontilla oli siis vuoden 1 899 tammikuussa tehtaan rauniot, mutta täysin säästynyt puoliksi maanalle raken12
Terjokkoine - Kevät 201 4
nettu olutvarasto. Toiminta lähti käyntiin säästyneiden
oluiden myynnillä. Ja kun vanhat oluet loppuivat, lisää
tuotiin muualta kuten Viipurista, Lappeenrannasta ja
Helsingistä. Tähän ulkopuolisten oluiden myyntitoimintaan puutui mm. Terijoen raittiusseura kiivaasti. Ulkopuolisten tehtaiden oluita, kun ei Terijoella saanut
myydä ilman lupaa. Nimismies ei arvatenkaan tehnyt,
pyynnöistä huolimatta, edes ilmoitusta Viipurin läänin
kuvernöörille. Ja kuinka ollakaan, myös tähän välinpitämättömyyteen raittiusseura puuttui.
Tehtaan rakennustöiden aikana, kesällä 1 899,
Fleischman kuoli. Tästä syystä myös uuden oluenpanijan etsintä aloitettiin. Tehdas valmistui seuraavana
vuonna.
Oluenpanijaksi ja isännöitsijäksi tuli Tampereen Ison
Oluttehtaan isännöitsijä venäläissyntyinen oluenpanija
Alexander Koreneff. Hän kuului hetken Ison oluttehtaan sekä Terijoen tehtaan hallituksiin. Vuoden 1 901
maaliskuussa hänet valittiin Terijoen tehtaan johtajaksi. Virallisesti Koreneff muutti Terijoelle vasta 1 902 kesällä, jolloin myös Roiha luopui johtokunnan paikasta
ja myöhemmin osakkuudesta. Muun hallituksen ja
osakkaiden osalta tuli pieniä muutoksia seuraavien 1 5
vuoden aikana. Vuonna 1 905 oluenpanijaksi tuli Imatralta venäläissyntyinen panimomestari Ernst Pohuda.
Ikävä tapahtuma tapahtui vuoden 1 908 heinäkuun 23.
päivä Terijoella Bellevue nimisen hotellin ravintolan
biljardisalissa. Siellä olivat runoilija Mikko Uotinen ysTerjokkoine - Kevät 201 4
13
tävineen pelaamassa sekä sekä toisessa huoneessa
oluttehtailija Koreneff ja panimomestari Pohuda iltaa
viettämässä. Mainittakoon, että Uotinen oli juuri hetkeä aikaisemmin julkaissut laajan tutkielman karjalan
ja rajaseudun juomisongelmista sekä yleisestä pahennuksesta itse anniskeluravintoloita kohtaan. Ja kun
Koreneff huomasi Uotisen olevan pelaamassa hyökkäsi hän kädet nyrkissä hänen kimppuun syyttäen
häntä loukkaavista kirjoituksista oluttehtaita kohtaan.
Hetken päästä myös Pohuda liittyi mukaan. Joka tapauksessa Uotinen sai 1 0 minuuttia ns. Pietarilaista
käsittelyä. Nimismiehen saapuessa paikalle, näki hän
ensimmäisenä pihalla verisen ja lähes tajuttoman Uotisen.
Tämä nujakka johti oikeuskäsittelyyn, jonka seurauksena Koreneff ja Pohuda saivat kummatkin kahden
kuukauden vankeusrangaistukset ja sakkoja. He tietysti valittivat päätöksestä, joka muutettiin lopulta vain
sakoiksi.
Terijoki itsenäistyi Kivennavan kunnasta omaksi kunnaksi vuoden 1 911 alusta lähtien.
Vuonna 1 91 2 valmistui yhteensä 339.988 litraa olutta
ja 77.985 litraa mietoja juomia. Sodan sytyttyä tuotantomäärät laskivat ja lopulta vuonna 1 91 9, kieltolain
myötä, vahvojen mallasjuomien tuotanto lopetettiin.
Viimeisinä tehtaan teknisinä johtajina toimivat Karl Appelberg ja Alfred Tuominen. Toimintaa jatkettiin mm.
virvoitusjuomilla 1 920-luvun puolelle, jolloin kaikki tuo14
Terjokkoine - Kevät 201 4
tanto ja toiminta tämän yhtiön (11 .073) alaisuudessa
lopetettiin. Mainittakoon, että yhtiötä ei lakkautettu,
vaan se oli vain toimettomana. Lopulta vasta vuonna
1 938 yhtiö kirjattiin lakkautetuksi.
Tehtaan myöhäisempi toiminta
Oluttehtaan kiinteistö ei jäänyt tyhjilleen, vaan Koreneff perusti sinne uuden yhtiön vuonna 1 924 hiivan
valmistusta varten. Nimeksi tuli Karjalan Hiiva- ja Oluttehdas Oy (51 .667). Toiminta jatkui korjauksen ja laajennuksen jälkeen vuonna 1 925. Yhtiön johtokuntaan
kuuluivat lisäksi John Salvesen ja Karl Appelberg.
Mallasjuomia ei tehtaassa valmistettu. Toiminta ajautui
konkurssiin seuraavan vuoden keväällä.
Vuonna 1 927 tehtaan uusi omistaja Bruno Lagus rekisteröi sen nimelle Terijoen Hiiva- ja Oluttehdas
(57.874). Laguksen aikana tuotanto alkoi hiivan tuoTerjokkoine - Kevät 201 4
15
tannolla, mutta seuraavana vuonna mukaan tuli myös
mieto mallasjuoma. Toiminta tuli tiensä päähän jo
vuonna 1 930 ja toiminta päättyi. Tämän jälkeen kiinteistössä ei hiiva- tai juomateollisuutta harjoitettu moneen vuoteen.
Juoma- ja elintarviketeollisuus jatkui kiinteistössä
vuonna 1 936, jolloin kunta osti tontin ja kiinteistöt
1 75.000 markalla. Tämän jälkeen perustettiin hedelmien jalostuslaitos Terijoen Tuote Oy (82.276). Yhtiön
osakepääomasta kunta omisti puolet ja sen tekniseksi
johtajaksi tuli saksalaissyntyinen Reinhold Wegelein.
Kiinteistöä oli
korjattu ja laajennettu hiivatehtaan aikana
eikä muutoksia
tarvinnut juuri
tehdä, joten toiminta alkoi jo
vuonna 1 937.
Tuotannossa oli
tomaattija
kurkkujalosteita
sekä monien
marjojen pakkausta ja myyntiä. Erikoista oli se, että
monien mehujen lisäksi tuotannossa oli myös mm. väkevä hedelmäviini nimeltä "TT" ja kirsikkalikööri. Sodan alettua vuoden 1 939 lopulla, toiminta lopetettiin.
Etiketit: Kim Lindberg
16
Terjokkoine - Kevät 201 4
Tulitikkuetikettejä Terijoelta
Terjokkoine - Kevät 201 4
17
18
Terjokkoine - Kevät 201 4
Evakkovaellus Virolahdell a
Evakkovaellus järjestetään lauantaina 1 9.7.201 4 Virolahdella kolmannen kerran. Tapahtuma on kahdeksas
valtakunnallinen vaellus. Ensimmäinen järjestettiin Virolahdella kesäkuussa 2006 ja myös vuoden 2009
vaellus oli Virolahdella.
Kutsun vaellukselle esittää evakkotyttö Virojoelt.
Terveisii evakkotytölt Virojoelt!
Tunnet sie olevais sukulaissielu evakkolapsil? Tahot
sie kokkee elämyksii?
Kussun siut Virolahel ens kesän, heinäkuus 1 9 päivän
evakkovaelluksel.
Mitä o Evakkovaellus?
Myö asjast kiinnostunneet kokkoonnuttaa yhtee reippaal mielel ja ilosen. Syyvvää aamupallaa ja lähetää
kävelemmää, autokyyvvis tai vaik polkupyöräl ravintola Olkihatust kohti Bunkkerimuseoo noi kaheksa kilometri matka. Kuletaa ihana satumetsä läp, jota aikanaa o käyttäneet Virolahe evakot.
Kyl kaheksakymppinekkii jaksaa sen matkan kulkii,
kävelysauvat o hyvä apu, oon kokkeilt. Yhteishenki
tekkee matka varrel hyvvää. Voip kanssakulkijoillee
Terjokkoine - Kevät 201 4
19
haastella kaikest elämässää. Senkii "repu" kantamist
voip vähä helpottaa. Matkaa ei tehä juoksemal, vaa
jokkaine oma tahi mukkaa.
Tervettulloo!
Evakkolaps Kaisu Rokka
Virolahden Karjalaseura puhheejohtaja
Evakkoja ja hevoskärrykuormia tien päällä. SA-kuva.
Juhlamatka Terijoelle 25. - 27.7.201 4
Terijoki-juhla Terijoella 26.7.201 4
20
Terjokkoine - Kevät 201 4
Karjalan Liiton tapahtumia
Torstaina 27.2.201 4 klo 1 8.00 Pitäjäesittelyn aiheena
on Viipuri. Viipurin arkkitehtuurista puhuu arkkitehti
Juha Lankinen ja Viipurin kulttuurielämästä dosentti
Pentti Paavolainen.
Torstaina 20.3.201 4 klo 1 8.00 Pitäjäesittelyn aiheena
on Sortavala, jota esittelevät varatuomari Risto Voipio
ja professori Reijo Pajamo. Illan aikana kuullaan katsaus Sortavalan vaiheisiin ja musiikkielämään.
Lauantaina 29.3201 4. klo 1 3.30 Luovutetun Karjalan
hautausmaat –seminaari. Seminaarissa käsitellään
luovutetun Karjalan hautausmaiden säilyttämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Seminaarissa aiheesta puhuvat mm. yliarkkitehti Raija Seppänen (Muolaalaisten
seura), tutkimuspäällikkö, FT Hannu Takala (Äyräpään
pitäjäseura) ja Sotavainajain muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen. Sotavainajain
muiston vaalimisyhdistys vastaa sotilashautausmaiden rekisteröintiprosessista. Lisäksi tilaisuuteen pyritään saamaan mukaan venäläisiä asiantuntijoita. Seminaarin tarkempi ohjelma julkaistaan osoitteessa:
www.karjalanliitto.fi.
Yllä olevat tilaisuudet järjestetään Helsingissä Karjalatalolla (Käpylänkuja 1 ).
Lisätietoja Karjalan Liitosta ja sen järjestämistä ohjelmista löytyy osoitteesta www.karjalanliitto.fi.
Terjokkoine - Kevät 201 4
21
Terjokkoisen tapahtumakalenteri
Sunnuntaina 23.3.201 4 kello 1 4.30 Terijokelaisten talvitapahtuma Järvenpään Seurakuntatalolla aiheena Siirtoväen
sielunpaimenet Paavo Kiuru ja Väinö Mutru. Katso lisää
viereinen sivu.
Torstaina 1 0.4.201 4 kello 1 7.00 Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen kevätkokous Helsingissä Hotelli Arthurissa
(Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen
1 0 §:n mukaiset asiat.
Lauantaina 1 7.5.201 4 Kevätretki Suomen Luontokeskus
Haltiaan Nuuksioon. Haltia on uudenlainen luontokeskus,
joka kokoaa Suomen luonnon yhden katon alle ja tuo sen
aivan ihollesi niin rakennuksen ja tilojen kautta kuin upeissa näyttelyissä. Haltian rakennus on arkkitehti Rainer
Mahlamäen suunnittelema ja kalevalaisen taruston inspiroima. Siinä kohtaavat villi luonto ja ihminen, rauhallisesti
ja sopusoinnussa keskenään. Haltiassa sinua ympäröivät
Nuuksion ja Pitkäjärven huikeat maisemat. Haltian näyttelyissä puolestaan saat aidon elämyksen koko Suomen
luonnosta. Matkan hinta on noin 30 euroa ja se sisältää
kuljetuksen, lounaan buffetpöydästä ja opastuksen. Ilmoittautumiset retkelle 8.5.201 4 mennessä Marja Feltille puhelin (09) 241 4669. Matkalle lähdetään Helsingistä Kiasman
pysäkiltä noin kello 9.00. Retkelle voi osallistua huonojalkaisetkin! Tarkemmat tiedot mm. lähtöajasta saat ilmoittautumisen yhteydessä.
Juhlamatka 25 - 27.7.201 4 ja 26.7.201 4 Terijoki-juhla
Terijoella. Lisätietoja www.terijoki.fi tai Olli ja Marjut Torkkeli 050 357 0080 tai marjut.torkkeli(at)elisanet.fi.
22
Terjokkoine - Kevät 201 4
Siirtoväen sielunpaimenet
Paavo Kiuru ja Väinö Mutru
Terijokelaisten talvitapahtuma sunnuntaina 23. maaliskuuta 201 4 kello 1 4.30. Järvenpään seurakuntatalolla
(Kirkkotie 1 ). Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Rovasti Paavo Kiuru oli paitsi saarnamies myös tunnettu
kirjailija. Hänen perintönsä on saanut uuden elämän, kun
hänen teoksiaan, mm. Karjalan naisprofeetta Helena
Konttinen, on dramatisoitu kesäteatteriesityksiksi. Idean
sai Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteriohjaaja Jouni
Laine, joka kertoo meille mielenkiintoisesta työstään ja
taustoittaa sitä kuvin.
Rovasti ja kirkkoherra Väinö Mutru kulki seurakuntalaistensa evakkotien, ja hänestä tuli Tuusulan asukkaana
tunnettu kunnallispolitiikan hahmo. Häntä äänesti vaaleissa myös kantaväestö, ei ainoastaan karjalaiset. Hän
eli mukana terijokelaistensa arjessa ja juhlassa, ja hänestä kuultiin mukavia kaskuja ja liikuttavia tarinoita, joita
talvitapahtumaan saapuvillakin voi vielä olla tiedossa.
Rovasti Väinö Mutrusta kertoo ja häntä muistelee opetusneuvos Juhani Sipiläinen.
Väinö Mutru teki urotyön pelastamalla Terijoen kirkon
esineistöä, josta osa päätyi Järvenpään seurakunnan
haltuun. Meillä on mahdollisuus nähdä näitä kalleuksia,
sillä ohjelmaan sisältyy tälläkin kertaa kohta ”evakkoesineet”.
Terjokkoine - Kevät 201 4
23
Myynnissä olevia tuotteita
Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle 201 4.
Kalenterin kuvituksena on terijokelaisten yritysten mainoksia 1 930-luvulta. Kalenterin hinta on 1 2 euroa.
Terijoki-pinssi .
Pinssi on Terijoen sinikeltaisen vaakunan mukainen ja sen hinta on 5 euroa.
Terijoki-mikrokuituliina. Liinan hinta on 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa.
Hospodi, sanoi Terijoen täti.
Pia Barbara Pirilän
kirjoittama hauska ja tunnelmallinen kertomus pikkutytöstä, joka tarkkaan seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Havainnoistaan ja aikuisten tarinoista hän luo mielenkiintoisen maailman, joka on osaksi totta, osaksi kuvitelmaa. Ruotsinkielinen alkuteoksen vuodelta 1 975 on
suomentanut Tuovi Paju. Kirjan hinta on 1 3 euroa.
Terijokelaisista järvenpääläisiksi.
Sodan johdosta
evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan Järvenpään
asemakylä. Jatkosodan aikana eivät terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa lukuun ottamatta
ja osin siksi terijokelaiset juurtuivat uudelle kotiseudulleen aikaisemmin kun evakkojen valtaosa. Kirja kertoo
miten terijokelaisista tuli järvenpääläisiä. Kirjan hinta
on 20 euroa.
Yllä olevia ja muita myynnissä olevia tuotteita voi
ostaa terijokelaisten tapaamisissa ja osoitteessa
www.terijoki.fi. Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä
puhelin: (09) 241 4669.
Terjokkoine - Kevät 201 4