Vuosikertomus 2011
Vuosikertomus 2011 ArVokAstA työtä Järjestöllä ei ole markkina-arvoa samalla tavalla kuin pörssiyrityksillä. Markkina-arvo mitataan euroissa. Hinta muodostuu, kun osakkeen pörssiarvo kerrotaan osakkeiden lukumäärällä. Yksinkertaista. Paitsi ehkä ei. Markkina-arvo muuttuu pörssissä hetkittäin. Tätä kirjoittaessani Nokian markkina-arvo on päivän Kauppalehden mukaan hieman yli 12.271 miljardia euroa. Mikä lienee kun tämä lehti ilmestyy? Arvokas yhä – toivottavasti. Mutta mikä tekee järjestöstä arvokkaan? Sitä olemme pohtineet HelsinkiMissiossa päivittäessämme strategiaamme. Olemme ja haluamme olla arvoyhteisö. Mutta emme olleet koskaan suoranaisesti nimenneet arvojamme. Nyt sen teimme. Nimenomaan avuksi työmme suunnitteluun, ohjaamiseen ja arviointiin. Juuri tähän arvot ovat mainio väline. Mikael Agricolalle, joka toi sanan suomenkieleen, arvo tarkoitti arviota ja arviointia. Arvot tekevät arvokkaaksi. Seuraavien vuosien aikana rakennamme ja arvioimme työtämme näiden kolmen arvon pohjalta: Läsnäolo, suopeus ja uskallus. Järjestön arvokkuus on kuin karisma; ominaisuus joka huomattavan yksituumaisesti tunnistetaan, vaikkei sitä pystytä mittaamaan euroissa. Me HelsinkiMissiossa haluamme tulla tunnistetuksi arvoistamme. Olli Valtonen toiminnanjohtaja Helsinkimission hallitus 2012 Hallituksen jäsenet Puheenjohtaja Hannu Tonteri, TTM, MBA Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Varapuheenjohtaja Tapio Aaltonen, yritysvalmentaja, kirjailija Helsinkimission valtuuskunta Reijo Karhinen, pääjohtaja Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen, kauppat. tohtori h.c. Sirkka Hämäläinen, kauppat. tohtori Valtuuskunnan jäsenet Metropoliitta Ambrosius Irja Askola, Helsingin piispa Arto Bryggare, kauppat. maisteri Helena Helve, tutkimusprofessori/dosentti Yrjö Kopra, toimitusjohtaja Caroline Lilius, markkinointijohtaja Harri Hollmén, toimitusjohtaja Eero Huovinen, emerituspiispa Olli Härmänmaa, varatuomari Sirkka-Liisa Kivelä, professori Pentti Kivinen, toimitusjohtaja Lasse Koivu, dipl. ekonomi Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko Johannes Koroma, EK, asiamies Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Matti Leikola, professori Pekka Merilampi, laamanni Kari Neilimo, vuorineuvos Mauri Niemi, hall. puh.joht.,toim.joht. Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja Topi Paananen, toimitusjohtaja Mauri Palvi, hallituksen puheenjohtaja Paavo Pitkänen, FM Jukka Riikonen, Helsingin poliisikomentaja Tapani Ruokanen, päätoimittaja Karsten Slotte, konsernijohtaja Kari O. Sohlberg, vuorineuvos Timo Strandberg, professori Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Astrid Thors, kansanedustaja Seppo Tirkkonen, rovasti Liisa Tuovinen, rovasti Muistamme lämmöllä tammikuussa 2012 äkillisesti menehtynyttä hallituksen puheenjohtajaa varatuomari Juha Laitista. 2 tuotot jA kulut 2011 tuotot toiminnoittain kulut toiminnoittain 4 162 651 € Seniori- ja vanhustyö 19% 4 056 435 € Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Varainhankinta 9% Nuorisopalvelut 49% Hallinto 7% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7% Seniori- ja vanhustyö 20% Erityisryhmätyö 9% Auttamis- ja kehittämistyö 17% Nuorisopalvelut 50% Erityisryhmätyö 9% tuotot yhteensä tulolähteittäin kulut yhteensä kululajeittain 4 162 651 € 4 056 437 € Sijoitus- ja rahoitustuotot 7% Varainhankintatuotot 21% Muut varsinaisen toiminnan tuotot 3% Hoito- ja palvelutuotot 22% Avustukset: RAY 30% Muut kulut 27% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Avustukset: julkinen 8% Henkilöstökulut 69% Avustukset: säätiöt ym. 8% ”HelsinkiMissio on järjestänyt jo vuosia jouluisen juhla-aterian yksinäisille vanhuksille ja heidän tukihenkilöilleen. Viime jouluna tulin tilaisuuden loppuosaan. Ruokailu oli kohta päättymässä. Toistasataa ihmistä, iloisia ilmeitä ja tasainen puheensorina. Eräs rouva, jonka tunnistin jo vuosien takaa tarttui käteeni, hymyili ja sanoi: Tiedätkö – minä en ole ollut yksinäinen enää vuosiin. Kiitos!” Olli Valtonen toiminnanjohtaja Kuva: Jani Laukkanen 3 strAtegiset päälinjAt kiteytyiVät Vuonna 2011 HelsinkiMissio jatkoi taisteluaan yksinäisyyttä vastaan niin nuorten, senioreiden kuin erityisryhmien parissa. Järjestö kohtasi huoltensa kanssa yksin jääneitä sekä ammattiauttajien että koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Lisäksi se haastoi aktiivisesti kaikkia suomalaisia toimintaan unohdettujen puolesta. Mennyttä vuotta leimasi merkittävästi valmistautuminen tulevaan. Järjestössä työstettiin uusi strategia ja valmisteltiin lähes kaikki työalat kokoavaa muuttoa uusiin yhteisiin toimitiloihin. Vuonna 2011 myös työstettiin HelsinkiMission uutta avausta. Aloitettuaan taistelunsa yksinäisyyttä vastaan kriisinuorten parissa 20 vuotta sitten ja nostettuaan vanhusten yksinäisyyden yhteiskunnan areenalle 10 vuotta sitten, järjestö lähti 2011 pureutumaan lapsiperheiden hätään. Tämän lisäksi toiminnan toinen kivijalka, vapaaehtoistoiminta, ojensi kätensä suomenruotsalaisten pariin. Vuoden 2011 strategiatyöstössä kiteytettiin päälinjat vuosille 2011-2016 seuraavaan viiteen kohtaan: 1 2 3 4 5 Toiminnan laajentaminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi Asiakasmäärien kasvattaminen Toimintaedellytysten turvaaminen ja varainhankintapohjan laajentaminen Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen ja suuntaaminen Tarkoituksena oli saada HelsinkiMission strategiasta työkalu, joka jäsentää, arvottaa ja integroi kaikkea, mitä järjestön moninaisilla työaloilla tehdään. Sen tehtävänä oli myös tarjota työalojen esimiehille johtamisen väline, jolla toiminnan tuloksellisuutta voidaan mitata entistä konkreettisemmin. Vuonna 2011 ehdittiin jo jalkauttaa uutta strategiaa.Toiminta laajeni lapsiperheiden auttamisen avauksen valmistelulla. Lisäksi vapaaehtoistoiminta käynnistyi ruotsin kielellä. ”Jokaviikkoinen ilonaiheeni on aito mummoenergia – toki mukana on pappojakin – lataan sillä akkuni säännöllisesti. Kohtaamisten vahva läsnäolo – yhteisöllisyyden tunne, silmien syttyminen, yhdessä nauraminen, muistojen jakaminen – siinä voimaa antavaa ainesta jokaiseen päivään.” Sari Vapaavuori Kuva: Jani Laukkanen apulaistoiminnanjohtaja 4 Asiakasmäärät lisääntyivät niin ammatillisen työn kuin vapaaehtoistoiminnan alueilla. Järjestön talous pysyi vakaana ja tulos oli jo kolmatta kertaa peräkkäin positiivinen. Varainhankinnan tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat edelleenkin RAY ja Helsingin kaupunki, mutta toimintaedellytyksiä turvattiin myös uusien kumppanuuksien kautta. Varainkeräyksen keskeisenä elementtinä oli edelleen face-to-face-katuvarainhankinta. Organisaation ja henkilöstön kehittämistä rakennettiin päättämällä ja työstämällä vuoden 2012 muutto yhteisiin tiloihin, joissa yhteinen toiminta on helpompaa. Myös yhteisen suunnittelun ja koulutusten merkitystä painotettiin ja vuodelle 2012 valmisteltiin esimieskoulutus. Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen jatkui erityisesti palkitulla kampanjoinnillamme ”Kadonnut lapsi” sekä muilla vuoden yksinäisyyspiikkeihin ajoitetuilla aktiivisilla viestintätoimenpiteillä. seniorityö ●Nuorten Kriisipiste ●Krisjouren för unga ●Aggredi ●Kotivuori nuorten kriisityö ●Resonaari resonaari tutkimu s ●Senioripysäkki ●Cecilia seniorityö kehitys ja Helsinkimission orgAnisAAtio Toimintamuotojen kehittäminen ja uusien luominen ●Pelastakaa sukupolvi -hanke nuorten kriisityö ●Aamukorva ●Ryhmät ●Tukihenkilöt ●Keikka-apu ●Tukihenkilöt resonaari ●Soittokaverit Ammattiapu ”Jo vuoden 2010 lopussa HelsinkiMissiossa käynnistettiin uuden kehittämisohjelman työstäminen. Vuonna 2011 prosessin työstäminen jatkui yhdessä henkilöstön kanssa. Kehittämisohjelmaa vauhditti tieto järjestön uusista tulevista toimitiloista vuoden 2012 alkupuolella. Edellinen laaja kehittämisohjelma laadittiin 10 vuotta aikaisemmin. HelsinkiMissio on kuitenkin päivittänyt strategiaansa pienimuotoisesti vuosittain. Strategiatyö HelsinkiMissiossa on jatkuvaa kehittämistyötä, jonka tarkoituksena on pitää järjestö kilpailukykyisenä. Ja strategian merkitys korostuu erityisesti nyt järjestömme kasvaessa. Uskomme, että vain ytimekäs, hyvin laadittu – ymmärrettävä – strategia toimii. Olemme panostaneet esimiesten kanssa erityisesti strategian jalkauttamiseen henkilöstölle, koko porukan innostamiseen. Ja on ollut todella hienoa huomata – jälleen kerran – kuinka paljon osaamista, innostusta ja intohimoa löytyykään täältä talon sisältä!” Helsinkimissio Vapaaehtoistoiminta missio eli perusteHtäVä Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta – yksinäisyyttä vastaan. ArVot Läsnäolo Suopeus Uskallus Sari Vapaavuori, apulaistoiminnanjohtaja 5 Visio eli tuleVAisuudenkuVA 2016 Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana. 1. VApAAeHtoistoimintA – AikAA jA läsnäoloA iHmiseltä iHmiselle Vapaaehtoisemme osallistuivat senioreiden, nuorten ja kehitysvammaisten tukemiseen monin eri tavoin: läsnäoloa ja tukea tarjoavina tukihenkilöinä, keikka-apulaisina arjen askareissa, vanhusten auttavaan puhelimeen Aamukorvaan vastaajina, virikeryhmien ohjaajina ja Resonaarissa kehitysvammaisten soittokavereina. Vapaaehtoisia oli vuoden 2011 lopussa 1600, joista aktiivisesti toimi 500–600 henkilöä eri tehtävissä. Huipputason asiantuntemusta ja tuoretta tutkimustietoa HelsinkiMissio on kasvattanut vaikuttavuuttaan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan osaajana jo usean vuoden ajan. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kehittämiseen panostettiin entistäkin voimakkaammin vuonna 2011, joka oli myös EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Järjestömme osallistui ”Aamukorvan työnohjauksessa saa positiivista palautetta, mikä auttaa jaksamaan ja pitämään hyvää mieltä yllä. Parasta on kuitenkin, kun soittaja, joka on puhelun alussa ollut hädissään tai ahdistunut, kiittää puhelun lopuksi keskustelusta ja kertoo, että puhelusta on ollut apua. Onnistumisen hetkiä kokee joka kerralla, kun tuntee todella kohdanneensa toisen ihmisen ja voineensa olla avuksi.” Aamukorva-päivystäjä taa esiteltiin useille julkisen sektorin tahoille, järjestöille ja oppilaitosten edustajille. Näissä yhteyksissä pidettiin esillä myös sosiaalisen pääoman tematiikkaa. HelsinkiMission vapaaehtoistyötä johtamaan ja kehittämään rekrytoitiin kansalaistoiminnan johtaja, Henrietta Grönlund. Hänen vahva verkostoitumisensa suomalaiseen ja kansainväliseen vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuskenttään tekee tutkimustiedon hyödyntämisen luontevaksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa. Kansalaistoiminnan johtajan lisäksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa työskenteli vuonna 2011 neljä työntekijää kokoaikaisesti ja yksi työntekijä osa-aikaisesti. Vapaaehtoisten apua uusille kohderyhmille teemavuoteen asiantuntijan roolissa, luennoimalla ja osallistumalla vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarin paneelikeskusteluun. Lisäksi HelsinkiMission vapaaehtoistoimin- Vuonna 2011 vapaaehtoistoimintaa ryhdyttiin laajentamaan kahteen uuteen ryhmään: ruotsinkieliseen senioriväestöön sekä lapsiperheisiin. Kummankin ryhmän avuntarve ”Ihmeellisintä minulle on aina vain auttamisen halu ja sen vastavuoroinen anti. Liikutun aina, kun näen esimerkiksi salillisen uusia vapaaehtoisia koulutuksessa: miten ihmeellistä ja ihanaa, että he tulevat! Haluavat antaa vapaa-aikansa tuntemattomien auttamiseen. Toisaalta arjessa näen jatkuvasti, miten paljon vapaaehtoiset toiminnasta saavat. Toisen ihmisen auttaminen lisää tutkitusti auttajankin hyvinvointia, onnellisuutta ja jopa terveyttä. Tämän näkee ja kuulee vapaaehtoisistamme, vaikka he toiminnassa kohtaavat raskaitakin asioita.” Henrietta Grönlund kansalaistoiminnan johtaja Kuva: Jani Laukkanen 6 Kuva: Jani Laukkanen ”Oli liikuttavaa, kun tuettava sanoi, että tuskin olisi enää elossa jos minua ei olisi.” Tukihenkilö näyttäytyi toimintaympäristön analyysissä suurena, eikä riittävää apua ollut saatavilla. Oikeus saada apua ja myös oikeus toimia vapaaehtoisena omalla äidinkielellään ovat HelsinkiMission arvoissa tärkeitä. Vuonna 2011 rekrytoitiin projektipäällikkö kehittämään ruotsinkielistä senioritoimintaa, verkostoiduttiin kaupungin ruotsinkielisiin toimijoihin, perustettiin ohjausryhmä, haettiin rahoitusta ja pilotoitiin vapaaehtoisten toteuttamaa ryhmätoimintaa ja keikka-apua. Ruotsinkielinen senioritoiminta laajentaa HelsinkiMission ruotsinkielistä työtä, jota on aiemmin tehty Krisjouren för ungan työssä nuorten parissa. 2012 toiminta laajenee, ja ruotsinkielisiä koulutuksia uusille vapaaehtoisille järjestetään useita. Lapsiperheiden auttamisen keskiössä ovat riittävän varhainen tuki ja kynnyksen Vuonna 2011 HelsinkiMissio järjesti perinteiseen tapaan joulujuhlan senioreille Mikael Agricolan kirkon kryptassa. madaltaminen avun hakemiseen. Tavoitteena on näin ennaltaehkäistä arjen haasteiden muuttuminen vakavammiksi ongelmiksi. HelsinkiMission vuonna 2012 konkretisoituva projekti on osa Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa ja RAY:n rahoittamaa uutta Emma ja Elias -ohjelmaa, johon otettiin ensimmäisessä vaiheessa Suomesta 13 projektia. Verkostoyhteistyö on keskeinen osa tätä Pelastakaa sukupolvi -nimen saanutta projektia. Yhteistyötä suunniteltiin intensiivisesti Helsingin kaupungin ja kahden kumppanijärjestön (Helsingin diakonissalaitos, Pienperheyhdistys) kanssa, ja kolmannen sektorin lapsiperhepalveluista toteutettiin mittava selvitys palveluiden katvealueiden selvittämiseksi. yhteisillä arvoilla yksinäisyyttä vastaan Myös jo vakiintunutta vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa suomenkielisen senioriväestön sekä Nuorten Kriisipisteen ja Krisjouren 7 för ungan asiakkaina olevien nuorten parissa kehitettiin. HelsinkiMission vapaaehtoisille tehtiin kysely, jotta heitä voitaisiin tukea tehtävissään mahdollisimman hyvin. Keskeisimpinä syinä vapaaehtoistoiminnalle HelsinkiMissiossa näyttäytyivät halu auttaa, halu tehdä jotain merkityksellistä sekä kokemus siitä, että HelsinkiMission arvot ovat samanlaiset kuin vapaaehtoisen omat arvot. Myös toiminnan organisoinnin laadukkuus oli keskeinen syy toimia vapaaehtoisena HelsinkiMissiossa. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin laatua työstettiin kyselyn pohjalta myös vapaaehtoistoiminnan yksikön työntekijöiden kesken. HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan organisoinnin keskeisiksi tekijöiksi hahmoteltiin ”lämmin ihmisläheisyys ja arvopohjaisuus”, ”laadukas, vastuullinen ja luotettava toiminta”, ”dynaamisuus ja innovatiivisuus” sekä ”monipuolisuus ja valinnan mahdollisuus”. ”Tuntuu ihanalta, jos vanhuksen silmistä loistaa ilo tai hän haluaa välttämättä halata minua keikan jälkeen.” Keikka-auttaja tehostettua tukea sitä tarvitseville Toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi laajennettiin myös olemassa olevan toiminnan sisällä. HelsinkiMission seniorityössä on havaittu kohderyhmä, joka voi liian huonosti saadakseen apua tavallisen vapaaeh- toistoiminnan piiristä, ja johon kuuluvat eivät syystä tai toisesta sovellu tai pysty osallistumaan Senioripysäkin keskusteluryhmiin. Tähän tarpeeseen lähdettiin pilotoimaan Senioripysäkin terapeuttien johdolla uutta vaativamman tuen vapaaehtoistoimintaa, jossa vapaaehtoiset saavat koulutuksen ja työnohjauksen Senioripysäkin terapeutilta, ja voivat näin ottaa tuettavakseen vaativamman asiakkaan. Mallin pilottikoulutus toteutetaan vuonna 2012. "När man som frivillig ställer upp för en annan människa stiger man in i ett rum där vänskap och omtanke råder. Man ger och man tar emot. När man stiger ut igen är man starkare och klokare. Den tiden är väl använd." Volontär i HelsingforsMission HelsingForsmission utVidgAr sin VerksAmHet I slutet av 2010 bodde det bara i Helsingfors sammanlagt 10 570 svenskspråkiga personer över 60 år. Många över 65-åriga bodde ensamma bland annat i stadskärnan, Drumsö och östra Helsingfors (Helsingfors stads faktacentral). Enligt befolkningsprognosen för Helsingfors 2011–2050 beräknas antalet svenskspråkiga över 75 år stiga fram till år 2020.Trots det står ganska litet svensk hjälp till buds för seniorbefolkningen. Enligt HelsingforsMission är det viktigt att få hjälp och kunna verka som volontär på sitt eget modersmål. År 2011 rekryterade vi en projektchef för att utveckla den svenskspråkiga seniorverksamheten, skapade nätverkskontakter till svenskspråkiga aktörer i staden samt pensionärsorganisationer och startade en egen ledningsgrupp. Vi sökte och fick finansiering för att inleda utbildning av svenskspråkiga volontärer för engångshjälp, stödpersons- och gruppverksamhet. År 2012 utvidgas utbildningen och verksamheten till att starta Morgonens lyssnande öra och kulturellt socialarbete. Den svenskspråkiga seniorverksamheten utvidgar HelsingforsMissions svenskspråkiga arbete, som tidigare bedrivits bland unga genom Krisjouren för unga. Kuva Jani Laukkanen Under år 2011 började vi utvidga HelsingforsMissions volontärverksamhet till två grupper: den svenskspråkiga seniorbefolkningen och till små barn och deras familjer. Fram till 2011 hade de svenskspråkiga redan fått hjälp från Krisjouren för unga. Liisa Melin började i augusti 2011 som projektchef för den svenska volontärverksamheten. 8 Muistoja vuoden 2011 varrelta Vapaaehtoisten virkistystapahtumassa Uunisaaressa toukokuussa 2011 Mikko Kuustonen säesti ja innosti yhteislauluun. Kuvat: Helena Hulkko Hyvä seura, tiivis tunnelma ja kesäinen merituuli vetivät suut hymyyn jo venematkalla Uunisaareen. Kuva Jani Laukkanen Kuva: Jani Laukkanen Iloisia osallistujia vapaaehtoisten virkistystapahtumassa toukokuussa 2011. Maanantaiset Laula kanssamme -tilaisuudet Kinaporissa ja Palvelutalo Ceciliassa vetivät joka kerta salin täyteen väkeä nauttimaan yhdessäolosta ja yhteislaulun virkistävästä voimasta. Odotettu seniorityön joulujuhla järjestyi tänäkin vuonna kymmenien vapaaehtoisten voimin. Vaikka työstä ei saa palkkaa, niin sitäkin enemmän hyvää mieltä ja iloa elämään. Kuva: Jani Laukkanen Kuva: Hannu Holmberg Pienten koululaisten kuoro ilahdutti Palvelutalo Cecilian väkeä jouluisessa Lucia-juhlassa 13.12.2011. Juttuhetki perinteisessä seniorien joulujuhlassa Mikael Agricolan kirkon kryptassa joulukuussa 2011. 9 Kuva: Christian Rosenlund 2. seniorityö – yksinäisten VAnHusten rinnAllA HelsinkiMission seniorityö on järjestön työmuodoista laajimmin vapaaehtoisvoimin toteutuvaa. Vuoden 2011 aikana vapaaehtoisemme auttoivat senioreja lähes 10 000 kertaa monin eri tavoin: Aamukorvapuhelimeen vastaten, keikka-apua antaen, tukihenkilöinä toimien ja virikeryhmiä ohjaten. Vapaaehtoisavun lisäksi tarjoamme ammattiapua: Senioripysäkki-ryhmät ehkäisevät tehokkaasti yli 60-vuotiaiden psykososiaalisia ongelmia jo 30 paikkakunnalla ympäri maata. Aamukorva vastasi ja kuunteli joka aamu Aamukorva – auttava puhelin seniori-ikäisille – on kuunnellut ikäihmisten huolia jo vuodesta 2001 lähtien. Sen avulla on osaltaan ehkäisty vanhusten masennusta ja itsemurhia sekä tuettu senioreja arjen jaksamisessa. Aamukorva on ollut keskustelijana ja kuuntelijana sitä tarvitseville aamun varhaisina tunteina kello 5–9 joka aamu, jolloin muut auttavat puhelimet eivät päivystä. Aamukorva-päivystyksistä vastasi viime vuonna 50–60 koulutettua vapaaehtoista. Jotkut pitkään toiminnassa mukana olleista vapaaehtoisista ovat lopettaneet päivystämisen, mutta tilalle on saatu uusia vapaaehtoisia (vuonna 2011 koulutettiin 14 uutta päivystäjää). 10 200 180 keikka-apua saaneiden määrä kasvoi 79 % 160 161 140 120 100 80 60 90 40 20 0 2010 2011 Keikka-apua saaneiden seniorien määrä kasvoi reilusti. Vuonna 2010 keikka-apua sai 90 henkilöä, vuonna 2011 jo 161 henkilöä. Vuoden 2011 aikana vapaaehtoisemme auttoivat senioreja lähes 10 000 kertaa. Aamukorvaan tuli puheluja vuonna 2011 edellisvuoden tapaan keskimäärin 9 aamussa. Vastaanotettujen puheluiden määrä oli 3122 kpl. Keskustelujen pituus oli 90 prosentissa puheluista alle 30 minuuttia. Vain poikkeustapauksissa, kuten erityisen ahdistuneen soittajan kanssa puheluita jatketaan pidempään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsee puhumaan päivystäjän kanssa. Soittajien enemmistö on edelleen naisia (78 %). Soittajista 80 % oli yli 55-vuotiaita. Yli 75-vuotiaiden soittajien osuus oli noin 9 %. Aamukorvasta soitetaan myös joillekin erityisen vaikeassa asemassa oleville tai erityisen paljon yksinäisyydestä kärsiville vanhuksille. Ensisijaisesti soittajat kaipasivat keskusteluseuraa. Keskusteluissa käsiteltiin yleisimmin arjessa selviytymistä, sairauksia, yksinäisyyttä sekä perhesuhteisiin liittyviä asioita. ”Meillä oli niin hauskaa yhdessä, taksikuskikin nauroi jutuillemme, kun kikattelimme takapenkillä.” Aili, 86, oli vapaaehtoisen keikka-apulaisen kanssa pankkireissulla auttamiskeikkaa, kun vuonna 2010 keikkoja toteutui 211 kpl). Keikkatoiminnassa oli vuonna 2011 mukana noin 100 vapaaehtoista. Uusia keikka-auttajia koulutettiin 64 yhteensä kolmessa koulutuksessa. Kasvun mahdollisuuksia on edelleen, mikäli keikkatoimintaan saadaan toimiva asiakkuusjärjestelmä (toteutunee 2012). Virikeryhmistä voimaa ja virkeyttä Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea vuorovaikutusta tarjoamalla senioreille myös vapaaehtoisten ohjaamia keskustelu- ja virikeryhmiä. Vapaaehtoisten ohjaamia, säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä toimi vuonna 2011 noin 36. SeniorTrainer -projektiin kuuluvia virikeryhmiä oli 11 ja niissä oli noin 1690 asiakaskontaktia. Senioripysäkin vapaaehtoistoimintaan kuuluvia virikeryhmiä oli 25, ne kokoontuivat palvelutalo Ceciliassa ja HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa ja niissä oli yhteensä noin 3300 kontaktia. Virikeryhmien osalta yhteistyötä palvelutalojen ja -keskusten kanssa on kehitetty entisestään: vapaaehtoisia pyritään saamaan ryhmänohjaajiksi sinne, missä senioreja jo on. Syksystä 2011 alkaen toimintaa on ollut myös ruotsin kielellä (kaksi ryhmää ja keikkatoimintaa vuonna 2011). Vuonna 2012 toiminta laajenee, ja toteutetaan useita ruotsinkielisiä vapaaehtoistoiminnan koulutuksia. Keikka-avun mallin valtakunnallistaminen on aloitettu Espoosta, jossa se toimii HelsinkiMission konsultoivalla tuella. Neuvotteluja käydään lisäksi muutamien tahojen kanssa. Yhteistyössä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Osaaja-projektin kanssa on tarjottu Keikka-avun mallia eri tahoille eri puolille Suomea. Projektissa on vuonna 2011 toteutettu myös yritysten vapaaehtoistoimintaohjelma kahden yrityksen kanssa sekä pilotoitu oppilaitosten vapaaehtoistoimintaa Ressun IB-lukion kanssa. tukihenkilöt jakoivat iloja ja suruja Vapaaehtoiset tukevat senioreja myös toimimalla yksinäisten senioreiden tukihenkilöinä. Vuonna 2011 tukihenkilöitä oli yhteensä 70 ja he tapasivat tuettavia senioreja yhteensä noin 1400 kertaa vuoden aikana. Tukihenkilösuhteiden hoitaminen vaatii vapaaehtoiselta ja tuettavalta vähintään vuoden pituista sitoutumista. ”Kiitos kun olette olemassa!” Keikka-apua saanut Vilho, 70 keikka-apua arkisiin pulmiin Muun muassa keikkamuotoista apua tarjoava SeniorTrainer -projekti käynnistyi keväällä 2009. Projektin tavoitteena oli kehittää malli, joka haastaa suuren määrän ihmisiä mukaan kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten avuksi. Tavoiteltavia vaikutuksia ovat senioreiden elämänlaadun ja toimintakyvyn paraneminen, masennuksen ehkäisy ja sairastavuuden väheneminen. Keikka-avun malli koostuu vapaaehtoisten tarjoamasta keikka-avusta ja vapaaehtoisten ohjaamista erilaisista virikeryhmistä. HelsinkiMission keikkatoiminnan asiakasmäärä kasvoi 79 % edellisvuodesta (vuonna 2011 keikka-apua sai 161 eri henkilöä, kun vuonna 2010 keikka-apua saaneita oli 90). Toteutuneiden auttamiskeikkojen määrä kasvoi 69 % (vuonna 2011 tehtiin 357 Virikeryhmien lisäksi juhlat ja tapahtumat piristävät senioreiden elämää. Palvelutalo Ceciliassa järjestettiin 13.12. Lucia-juhla, jossa koululaisten Lucia-kuoro ilahdutti senioreja. 11 senioripysäkki VAnHuuden mAsennustA jA itsemurHiA estämässä Senioripysäkki syntyi kun tajusimme, että Suomessa joka toinen päivä yli 65-vuotias tekee itsemurhan. Senioripysäkki vähentää ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta ja muita psykososiaalisia ongelmia. Senioripysäkki myös ehkäisee ikääntyneiden itsemurhia, joiden taustalla on lähes aina masennus ja yksinäisyys. Yksinäisyys lisää myös muistisairausriskiä. Vähentäessään yksinäisyyttä Senioripysäkki ehkäisee muistisairauksien syntyä ja kalliin laitoshoidon tarvetta. Senioripysäkki toimii neljällä eri tavalla. Yhteistä niille kaikille on ryhmien älykäs käyttö. Suurin osa ryhmistä on ammattilaisten johtamia senioripysäkkiryhmiä HelsinkiMission päämajassa Albertinkadulla ja 29 paikkakunnalla ympäri Suomea. Niiden lisäksi tarjoamme vanhuksille vapaaehtoisten ohjaamia erilaisia virikeryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. Neljäs Senioripysäkin työmuoto on ohjaajakoulutus. Olemme kouluttaneet 99 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista senioripysäkkiohjaajiksi. Koulutuksen jälkeen ryhmän ohjaaja toimii omassa organisaatiossaan tai muussa jo olemassa olevassa organisaatiossa ohjaten Senioripysäkki-keskusteluryhmiä. Vuosi 2011 oli koulutusten osalta välivuosi rahoituksen epävarmuuden ja henkilöresurssien vuoksi. Pysyvän rahoituksen varmistuttua uusien koulutusten suunnittelu ja toiminnan kehittäminen on nyt voitu käynnistää uudelleen. Senioripysäkki muutti uusiin Senioripysäkki-ohjaajakoulutus antaa toimitiloihin sinulle uusia maaliskuussa 2011, ja samalla rekrytoitiin työkaluja ja näkökulmia työhösi – ja samalla koko lisää henkilökuntaa. Lisärekrytointien myötä elämääsi. Ohjaajakoulutus kestää 1,5 vuotta ja voit osallistua siihen joustavasti työsi ohella.pystyttiin Senioripysäkki-ryhmien määrää kasvattamaan. Senioripysäkki-ohjaajana pystyt auttamaan te- terapeuttiset keskusteluryhmät Helsingissä Senioripysäkin asiakkaiden ongelmat vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Senioripysäkin toiminnan painopiste on lievissä ja keskivaikeissa ongelmissa. Senioripysäkin asiakkaiden ongelmat vuoden 2011 aikana ovat liittyneet esimerkiksi yksinäisyyteen, masennukseen, ahdistukseen, elämäntilanteessa tapahtuviin muutoksiin, kuten puolison kuolemaan sekä ihmissuhdeongelmiin. Senioripysäkin asiakkaat ovat pääsääntöisesti helsinkiläisiä (yli 90 %) ja yli 60-vuotiaita. HelsinkiMission omissa Senioripysäkki-ryhmissä käyneiden keski-ikä on viime vuosista laskenut ja on tällä hetkellä noin 65–70 vuotta. Senioripysäkin toiminta on aina asiakkaille maksutonta. Senioripysäkki ”Ilman ryhmää en olisi selvinnyt. Nyt uskallan itse ottaa vastuun elämästäni”. Tuulikki, 72, vuoden pituisen Senioripysäkki-ryhmän päättyessä on matalan kynnyksen avun paikka, jonne ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Helsingin Senioripysäkillä oli vuonna 2011 yhteensä 2073 ammatillista kontaktia (kun vuonna 2010 kontakteja oli 1358). “ senioripysäkkejä tarvitaan lisää! ” UUtta voimaa elämääsi, UUsia tUUlia työhösi ”Ryhmäkeskustelu on kansainvälistenkin tutkimusten mukaan erittäin tuloksellista ikääntyneiden yksinäisyyden ja lievän masennuksen hoidossa. Yhdistämällä lääkehoito ja ryhmäkeskustelu voidaan lievittää myös keskivaikeaa masennusta. hokkaasti yksinäisyydestä ja masennuksesta kärsiviä senioreja. Senioripysäkki-ryhmämalli vähentää tutkimusten mukaan tehokkaasti ”Kyl yksinäisyyttä, mä oon ryhmän avulla ja senioreiden masennusta ahdistusta. oivaltanut, ett’ asioita voi tehdä Julkiselta sektorilta puuttuu toimiva ja organisoitu ryhmämalli, joka voisi ennaltaehkäistä ja lievittää ikääntyneen psykososiaalisia ongelmia. HelsinkiMission kehittämä ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki-ryhmämalli mahdollistaa kipeidenkin kokemusten jakamisen toisen samanikäisen kanssa ja tuo tunteen vertaisuudesta ja yhteisöllisyyden tunteesta." toisinkin kuin aina ennen on tehnyt.” Soita ja kysy lisää: Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, yleislääketieteen professori (emerita), Turun yliopisto vastaava psykoterapeutti Jaakko, 71, Senioripysäkki-ryhmän kesto Susan Kuusisto, puh. 046 851 3700 1,5 vuotta (kokoontuminen www.senioripysakki.fi kerran viikossa) 12 ”Olen aivan toisenlainen kuin vuosi sitten. Itsetuntoni on noussut, en käytä enää masennuslääkettä. Elämääni on löytynyt uusia asioita. Olen saanut uudelleen elämästä kiinni, enkä enää tunne katkeruutta menneisyyttä kohtaan”. Saara, 69, vuoden pituisen Senioripysäkki-ryhmän päättyessä Valtakunnalliset keskusteluryhmät Senioripysäkin valtakunnallisia keskusteluryhmiä toimi vuonna 2011 yhteensä 29 paikkakunnalla. Valtakunnallisissa Senioripysäkki-ryhmissä oli yhteensä 1905 kontaktia (käyntikertaa). Ryhmäläisten keski-ikä oli 71 vuotta. Nuorin heistä oli 60-vuotias, vanhin 88-vuotias. Miehiä ryhmäläisistä oli noin 15 %. Yhden Senioripysäkki-ryhmän kesto on ollut 15 viikkoa, ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan. Senioripysäkin ansiosta ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa pystytään selkeästi säästämään. Senioripysäkin ryhmäkuntoutusta tutkittaessa kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla olivat huomattavasti vähäisemmät kuin kontrolleilla (hoitoryhmä 3122 e/henkilövuosi vrt 4752 e/henkilövuosi. (Routasalo, Pitkälä ym. 2005, Senioripysäkin ryhmäterapia psykososiaalisena kuntoutuksena). ”Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun olen voinut puhua vaikeasta elämästäni jollekin. Tuntuu siltä, että minut hyväksytään tässä ryhmässä sellaisena kuin olen.” senioripysäkki-koulutus on ollut monin tavoin antoisaa ”Senioripysäkki-ohjaajan koulutus on kartuttanut omia henkisiä voimavarojani ja tuonut tullessaan varmuutta kohdata ihmisiä yksilöinä muissakin tilanteissa kuin Senioripysäkki-ryhmässä. Koulutuksessa on oppinut itsetuntemusta, elämäntaidoista vaikeimman opettelemista eli itsensä ja myös oman osaamattomuutensa hyväksymistä. Näiden asioiden kautta oppii ymmärtämään omaa käyttäytymistään ryhmän jäsenenä sekä ryhmän ohjaajana. Koulutus on saanut minut näkemään uudet asiat haasteena, ei uhkana ja olen oppinut myös ”tässä ja nyt -elämistä”. Mirjami, 68, Senioripysäkkiryhmän kesto 15 viikkoa 13 Senioripysäkki on tarjonnut ohjaajalle todellisen työkalupakin, jonka avulla ryhmätilanteissa käsitellään varsin arkojakin asioita. Hienointa on ollut huomata se, ettei näiden työkalujen anneta ruostua, vaan työkaluja sekä ohjaajaa huolletaan säännöllisissä Senioripysäkki-ohjaajille tarjotuissa maksuttomissa jatkokoulutuksissa.” Tarja Kulmala avopalveluohjaaja, Senioripysäkki-ohjaaja Kivipuron Toimintakeskus 3. nuorten kriisityö – AjoissA syrjäytymistä VAstAAn Nuorten kriisityö antaa vaikeuksissa oleville nuorille mahdollisuuden tulla kohdatuksi, tuetuksi ja hoidetuksi sekä auttaa nuoria löytämään oma tiensä hyvään kasvuun. Tavoitteena on vahvistaa nuoren osallisuutta yhteiskunnassamme – niin opinnoissa kuin työelämässä – rakentamalla pohjaa nuoren sosiaaliselle hyvinvoinnille ja psyykkiselle terveydelle. HelsinkiMission Nuorten kriisityö koostuu Nuorten Kriisipisteestä, Krisjouren för ungasta, Kotivuoren lastenkodista ja väkivaltatyön kehittämishankkeesta Aggredista. nuorten kriisipiste Nuorten Kriisipiste täydentää pääkaupunkiseudun nuorille suunnattua palvelukokonaisuutta. Kriisipiste tarjoaa ammatillista keskusteluapua kriisiin ajautuneille 12–29 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Keskusteluapua tarjotaan myös kohderyhmään kuuluville pariskunnille. Kriisipiste on matalan kynnyksen paikka, jossa nuori voi asioida nimettömänä, diagnoositta ja maksutta. Kriisipiste tarjosi vuoden 2011 aikana nuoren hyvinvointiin apua päivystystoiminnan, lyhytkestoisen terapeuttisen keskusteluavun ja ryhmätoiminnan keinoin. Lisäksi pääkaupunkiseudun kouluissa kiersi projektityöntekijä, joka keskusteli ja ohjasi erilaisia räätälöityjä työpajoja nuorten mielenterveyteen ja avun hakemiseen liittyen. Vuosi 2011 todisti taas ennaltaehkäisevän työn merkitystä; viime vuonna Nuorten Kriisipisteen tarjoama lyhytkestoinen keskusteluapu oli riittävää hieman yli puolelle siellä asioineista nuorista ja vain lähes viidennes ohjattiin eteenpäin HelsinkiMission ulkopuoliseen toimintaan. Käytännössä näitä toimijoita olivat psykiatrian poliklinikat, terveyskeskukset, yksityiset lääkäriasemat tai muut kansalaisjärjestöt kuten Valkonauhaliitto. Strategian mukaisesti myös asia- ”Tässä työssä tapaa nuoria laidasta laitaan: näennäisesti hyvin pärjäävistä, mutta silti jaksamisensa rajoilla sinnittelevistä suorittajista aina rikollisiin velanperijöihin. He tulevat aivan erilaisista maailmoista, mutta yhteistä heille on yksinäisyys. – Onneksi toivottomia tapauksia ei ole.” Olavi Sydänmaanlakka Kuva: Jani Laukkanen Nuorten kriisityön johtaja 14 Vastaajien lukumäärä 327 250 207 200 Nainen 24 v. 137 150 89 100 0 38 29 55 47 29 16 0 Str es si Se litt äm pa ät ha ön ol Pa kko o -oi ree t 50 Its etu ho isu us (nu M a ore se n il ntu Dia n (m gnos moitt ut o uu oi l alla tu ama) o dia mas Ah gno ennu s dis tu oitu) s tuns / pa Sy temuniikki öm k ise set en l Va i ka ongeittyvä va ps lma yki a sa trine ira n us kasmääriä pystyttiin kasvattamaan 2011. Varattujen käyntien kontaktimäärät kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. Myös ryhmätoiminta sekä kouluja kiertänyt projektityöntekijä auttoivat tuen tai avun saamisessa yhä suuremmille ihmismäärille. Kriisipisteen keskeinen työskentelymuoto oli päivystystoiminta (vastaanottoja puhelinpäivystys). Päivystysaikana nuori voi soittaa tai tulla suoraan keskustelemaan ilman varattua aikaa tai lähetettä. Vuoden 2011 päivystykseen otettiin yhteyttä yhteensä 1217 kertaa (vuonna 2010 yhteydenottokertoja oli 850). Päivystykseen yhteyttä ottaneista liki 70 % oli naisia. Päivystystoiminnan lisäksi Kriisipiste tarjosi lyhytkestoista keskusteluapua (varatut käynnit) tai yhteistyötä 389 nuorelle (v. 2010/310), 21 pariskunnalle (v. 2010/15), 21 perheelle (v. 2010/33) ja 6 eri verkostolle Pe lot ”Mä oon aina luullut, että mä sekoon, jos puhun näistä. Mutta ei tää niin kauheeta ollutkaan.” psyykkiset ongelmat asiointisyynä Varattuja käyntejä (v. 2010/5). Kaikista varatuista käynneistä 70 prosentissa asiakkaana oli nainen. Varattujen käyntien kontaktimäärä kasvoi merkittävästi. Toimintavuonna se oli 2286 (v. 2010/1854). Keskeisimmät asiointisyyt olivat psyykkisiä: ahdistus ja paniikkituntemukset sekä masentunut olo. Myös erilaiset sosiaaliset ja somaattiset ongelmat ovat esillä. Esimerkiksi perhe- ja parisuhdeasiat, opiskeluun ja työhön liittyvät ongelmat. Myös stressi ja selittämätön paha olo ovat usein keskusteluissa esiin nousevia teemoja. annat håll i samhället som har gjort att tredje sektorns roll har blivit ännu viktigare. Som resultat av bland annat omstruktureringen mellan Folkhälsans tonårspoliklinik och HNS ungdomspsykiatriska poliklinik hittade även yngre, 14–16-åringar till Krisjouren. Nätverkssamarbetet har i relation till tidigare år ytterligare specificerats och samarbetet har utökats även på konkret nivå genom gemensamma grupper, kurser och pilotprojekt. Grupperna och kurserna har haft temat ”Balans i livet” och främst varit psykoedukativa till sin natur. De har förverkligats både vid Krisjouren och som skräddarsydda kurser för SVEPS mediaverkstads ungdomar. Utöver grupperna och kurserna har det även varit frågan om enskilda föreläsningar och workshops för skolelever. Samarbetet har också synats i form av deltagande i olika styr- och ledningsgrupper för projekt där ungdomarnas välmående är i focus. ”Kaveri suositteli tätä paikkaa, ‘jos sä et mene sinne, niin mä vaikka kannan sut‘, se sanoi.” Mies 25 v. krisjouren för unga Krisjouren för ungas målgrupp var 12-29åriga svenskspråkiga ungdomar och unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen. Verksamhetens huvudsakliga målsättning var att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och på ett förebyggande plan förhindra illamående. Som arbetsformer användes telefonjour, besökjour, samtalshjälp i form av individuella besök, samt par-, familje- och nätverksträffar. Därtill användes gruppverksamhet, nätverkssamarbete och skolsamarbete. Målsättningarna för år 2011 förverkligades över förväntningarna. I och med en aktiv marknadsföring och informationsspridning såväl inom skolvärlden som i nätverket, var antalet kontakter som nåtts via det förebyggande arbetet tusentals. År 2011 var antalet förebyggande kontakter 4400, vilket är en markant ökning från 2010 då motsvarande antal var 700. Resultatet av detta syntes även i klientmängden vid Krisjouren år 2011 då antalet besök ökade med nästan 100 %. Klientökningen kan även förklaras med bristande resurser på orsaker för besöken 2011 Övriga orsaker 9% Somatiska problem 14% Sociala svårigheter 40% 15 Psykiska orsaker 36% kotivuoren lastenkoti HelsinkiMission omistama Kotivuoren lastenkoti on yksi Helsingin vanhimmista. Kotivuoren lastenkoti tarjoaa Helsingin kaupungin sijoittamille 12–17-vuotiaille lapsille pitkäaikaista kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa. Keskeisimpiä työmuotoja ovat olleet omaohjaajatyöskentely, perhetyö, erilainen verkostotyö ja nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen. Toimintavuoden aikana hoitovuorokausia oli 4290. Lastenkodissa on 2 osastoa, joissa työskenteli yhteensä 14 henkilöä: johtaja, 2 vastaavaa ohjaajaa, 10 ohjaajaa sekä keittäjäemäntä. Kotivuoren lastenkoti tekee läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sijais- ja avohuollon työntekijöiden ja lasten lähi- ja viranomaisverkoston kanssa. Lisäksi Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka oli hoitotyön merkittävin yhteistyökumppani. Myös koulujen opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tehtiin yhteistyötä säännöllisesti. Aggredi Aggredi-projektin tavoitteena on mahdollistaa nopea ja tehokas puuttuminen kodin ulkopuolisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren aikuisen elämään. Mallissa luodaan kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on pysäyttää nuoren elämän tuhoava kier- re ja rakentaa nuorelle uusi mahdollisuus. Aggredin tavoitteena on luoda tieteellisesti todennettu, tuloksellinen työtapa 18-35-vuotiaiden väkivaltarikollisten auttamiseksi. Yksilötasolla tavoitteena on asiakkaiden väkivaltarikosten väheneminen tai niiden loppuminen kokonaan. Projektin tarkoituksena on luoda ja kehittää järjestelmää vaikeasti tavoitettavien ja heikosti motivoituvien asiakkaiden saattamiseksi hoidollisen työn piiriin. Projektin toinen keskeinen tavoite on kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden kanssa tehtävien hoidollisten työmenetelmien kehittäminen. Aggredin työmuotoja ovat yksilötyö, vertaistyö, verkostotyö, vertaistyönohjaus, ”Kun mä kerroin mun haaveista, ne pyrki tukemaan mua. Ei ole tyrkytetty, että sun täytyis nyt muuttua. On ymmärretty. Pelisäännöt on selvät, kumpikin voi olla omia itseään.” Emil, Aggredin asiakas tutkimus-, arviointi-, koulutus-, konsultointi ja tiedotustoiminta. Vuonna 2011 Aggredissa oli 6 työntekijää, osa-aikainen johtaja sekä 1–2 kokemusasiantuntijaa. Vuodelle asetetut tavoitteet olivat paikallisen asiakastyön jatkaminen ja kehittäminen, 30-50 uuden asiakkaan tavoittaminen, työmuodon soveltuvuuden testaaminen mahdollisesti muulla paikkakunnalla, tutkimukseen vaadittavien asiakasmäärien varmistaminen, asiantuntijaverkoston luominen, vapaaehtoistyön innovaatioiden jäsentyminen osaksi asiakastyötä, seminaarinjärjestäminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin uuden projektityöntekijän kanssa Sylttytehdas-hanke, jossa luodaan asiantuntijat ja kansalaiset yhdistävä verkkofoorumi vä”Mulla on vaimo ja sil lon tytär. On tullu niin paljon asioita elämään, tärkeämpiä asioita. Kun on saanu asunnon, vaimon perheen ja raittiuden. Ei ois varaa lähteä istuun. Ennemmin lähtee pois (väkivaltatilanteesta) ja välttää niitä.” Tuomas, Aggredin asiakas 16 Kuva: Daniel Forsman Under år 2011 var jourkontakterna totalt 315 stycken. Av kontakttagningarna var största delen e-post, därefter samtal och jourbesök. Allt som allt ökade kontakttagningarna från föregående år nästan med det dubbla (165 kontakttagningar år 2010). Av kontakttagningarna till jouren gällde 80 % kvinnor och 20 % män. År 2011 besökte allt som allt 81 klienter Krisjouren för unga. Av dessa bestod 90 % av individuella klienter, 7,5 % av familjer och 2,5 % av nätverk. De flesta besöksorsakerna fanns under sociala svårigheter och psykiska orsaker. Av dessa var problem inom familjen, problem med studier/arbete, ångest-/panikkänslor, problem i parförhållandet, deprimerad känsla samt självförtroendeproblematik de teman som oftast diskuterades med krisarbetaren. Totala antalet förverkligade besök år 2011 var 721, vilket var nästan dubbelt mer än år 2010, då antalet var 395 stycken. kivaltatyön edistämiseksi ymmärrystä ja tietoa lisäämällä. Uusia asiakkaita vuonna 2011 oli yhteensä 65 (asiakkaita toimintavuonna 2011 oli yhteensä 76). Projektissa on ollut yhteensä 174 tekijäasiakasta (27.12.2011 mennessä). Toimintavuoden aikana jatkuivat myös Optulan ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimukset. HelsinkiMission toimintojen ulkopuolisia kumppaneita ja asiakasohjautuvuustahoja projektissa vuonna 2011 olivat: Hel- singin Rikosseuraamuskeskus (Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto), Helsingin vankila, Suomenlinnan vankila, Helsingin vankilassa ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa toimivat arviointikeskukset, Keravan vankila, Vantaan vankila, Jokelan Vankila, Vanajan vankila, Riihimäen vankila, Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto / Vantaan, Espoon ja Porvoon toimipaikat, Helsingin poliisi, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelun jälkihuolto, Sininauhasäätiön asumispalvelut, sisäasiainministeriön sisäisen turvalli- suuden organisaatio, Rikosuhripäivystys, Jussi-työ, Kriminaalihuollon tukisäätiö sekä KRIS Helsinki. Muita yhteistyötahoja olivat: Hämeenlinnan vankila, Autismisäätiö, Auroran psykiatrinen sairaala, Samarian asumispalvelut sekä Oulun Setlementti, Oulun poliisi ja kaupunki, Miessakit/Lyömätön linja, Pro-tukipiste / Etsivä yksikkö, Väestöliitto/ Miehenaika, Helsingin kaupungin turvallisuusohjausryhmä/Katuväkivaltatyöryhmä, Helsingin kaupunki turvallisuus-osasto, Kris Suomi ry, Kovaosaisten ystävät ry, Oikeus- 17 ”Ajattelin vähän, että tämä Aggredi on semmoista, että sun tarvii nyt muuttua. Selvisi kuitenkin, että täällä otetaan ihminen sellaisena kuin on. Täällä on kokemusta näistä hommista.” Emil, Aggredin asiakas poliittinen tutkimuslaitos, Helsingin kaupungin tietokeskus. 4. resonAAri – kAikki soittAA Resonaari tuo tavoitteellisen musiikinopetuksen ja soittamisen ilon kehitysvammaisille ja muille erityisryhmiin kuuluville. Resonaarissa on kaksi yksikköä: musiikkikoulu ja asiantuntija- ja osaamiskeskus. Resonaarin musiikkikoulussa tarjotaan opetusta ihmisille, jotka eivät pysty sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan tavallisten musiikkikoulujen opetukseen. Suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset. Muita kohderyhmiä ovat liikunta- ja näkövammaiset, tarkkaavaisuushäiriöiset sekä oppimishäiriöistä kärsivät ja mielenterveyskuntoutujat. Keskeinen apuväline Resonaarin opetustyössä ovat kuvionuotit, joiden avulla kaikki voivat oppia soittamaan. Resonaarin musiikkikoulun oppilasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Varsinaiseen opetukseen osallistui vuonna 2011 lähes 200 oppilasta. Lisäksi noin 30 oppilasta osallistui periodimaiseen opetukseen vuonna 2011. Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yhteensä yli 6200, ja annetun opetuksen kokonaismäärä oli yli 3600 tuntia. Resonaarissa työskenteli kolme päätoimista ja viidestä kuuteen sivutoimista työntekijää. enemmän keikkoja, enemmän yleisöä Resonaarin oppilaat ja bändit esiintyivät ahkerasti saaden runsaasti esiintymiskokemusta ja laajasti näkyvyyttä. Yleisömäärä Resonaarin musiikkikoulun järjestämissä konserteissa sekä tilaisuuksissa, joissa oppilaat ovat esiintyneet, oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan yli 6600 henkeä (vuonna 2010 yleisömäärä oli 4850). Vuonna 2011 Resonaarin oman konserttitoiminnan keskeisimmät tapahtumat ”Soittaessa keikalla saa hyvän fiiliksen ja yleisöllekin tulee sellanen olo, että ne tajuu, että kehitysvammaiset osaa myös soittaa.” Mikael, 22, Resonaarin oppilas olivat muusikko-musiikintohtori Aija Puurtisen kanssa toteutettu Valoilmiö-kirkkokonsertti Kulosaaren kirkossa tammikuussa, yhdessä ZOOM ry:n kanssa toteutettu Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa toukokuussa sekä Kehitysvammatuki 57:n ja Kehitysvammaisten tukisäätiön kanssa yhdessä toteutettu StayUpLate-konsertti ja rock-klubi Gloriassa syyskuussa. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia konsertteja ja tapahtumia Resonaarin omalle väelle ja muille kohderyhmille. Loka-joulukuussa Resonaari toteutti Kaikki soittaa -tapahtumakiertueen. Asiantuntemusta ja verkostoitumista Resonaarin asiantuntijakeskus on mukana erityismusiikkikasvatuksen, kulttuurisen sosiaalityön, kuntoutuksen ja musiikkiterapian kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Se on kansainvälisestikin arvostettu toimija, joka tuottaa materiaalia erityisryhmien musiikkitoiminnan käyttöön. Resonaari on kerännyt Suomesta ja ulkomailta alan osaajia ja osaamista yhteiseen verkostoon, jota hyödynnetään musiikkitoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. ”Resonaarissa on vahva usko siihen, että hyvinvointi lisääntyy kun kaikki soittaa!” Kaarlo Uusitalo ja Markku Kaikkonen Kuva: Jani Laukkanen Resonaarin johtajat 18 Kuva: Pekka Elomaa Keväiseksi perinteeksi muodostunut Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa 16.5. tarjosi musiikin ja esiintymisen iloa Resonaarin oppilaille ja sykähdyttäviä hetkiä yleisölle. Resonaarin asiantuntija- ja konsultaatiopalveluihin osallistui vuonna 2011 yhteensä noin 30 vierailuryhmää, mikä tarkoittaa yli yhtä vierailijaryhmäkäyntiä musiikkikoulun jokaisena toimintaviikkona. Lukumääräisesti vieraita oli 150. Lisäksi Resonaarin kautta toteutettuihin tai resonaarilaisen edustamiin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 800 henkilöä Suomessa (yhteensä 12 koulutustapahtumaa) ja lähes 300 henkilöä ulkomailla. Vuonna 2011 päättyi Central Baltic INTERREG IV A Programme -ohjelman mukainen EU-projekti ”Improving access to music education for people with special needs – Music for All. Projektin pääpartnerina toimi Riga City Council, muina partnereina olivat Resonaari ja Tolaram Foundation (Tallinna). projekteilla hyviä tuloksia Vuonna 2011 päättyi RAY-rahoitteinen Kaikki soittaa -projekti. Projektin keskeisiä tuloksia olivat Soittokaveri-vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja käynnistäminen, Seniorit soittaa -toimintamallin kehittäminen ja käynnistäminen sekä kaikkisoittaa.fi -verkkosivuston avaaminen. Lisäksi vuonna 2011 Resonaarissa jatkui opetus- ja kulttuuriminis- teriön tukemana vuonna 2009 käynnistynyt Kehitysvammaiset muusikkoina -kehittämishanke. Sen tuloksena pystyttiin työllistämään Resonaarin kaksi oppilasta ammattimuusikoiksi Resonaarin musiikkikouluun. ”Kyllä itselläni on sellainen tunne, että olen selvinnyt ja onnistunut kaikissa esiintymisissä – kovan harjoittelun myötä.” Riikka, 19, Resonaarin oppilas 5. yHteisöllisyyttä tukeVAt pAlVelut – Henkistä tukeA jA AineellistA ApuA HelsinkiMissio pystyi tarjoamaan myös aineellista apua toiminnan piirissä oleville kaupunkilaisille ja HelsinkiMission asiakkaille.Yhteisöllisyyttä vahvistettiin suosituilla Laula kanssamme -tapahtumilla, retkillä ja juhlilla. Yhteisöpalvelut vastaa myös diakonia-avustustoiminnasta tarjoten aineellista diakoniaapua sitä tarvitseville, lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Erilaisilla diakonia-avustuksilla pystyttiin auttamaan vajaata sataa avun tarpeessa olevaa kaupunkilaista. Lisäksi viikoittaisella keittolounaalla kävi säännöllisesti Sörnäisten alueen vanhuksia. Yhteisöpalvelut teki vuonna 2011 verkostomaisesti yhteistyötä järjestön useiden yksiköiden kanssa. Yhteisöpalvelujen järjestämiin Laula kanssamme -tilaisuuksiin osallistui viikoittain noin 200 henkilöä (toimintakuukaudet tammi-kesäkuu sekä syys-joulukuu). HelsinkiMission Ceciliapalvelutalon erilaisiin tapahtumiin, kuten 19 iltamiin, kesä- ja joulujuhliin, hartauksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 henkilöä. Sielunhoidollisia keskusteluja käytiin noin 40. HelsinkiMissio teki yhteistyötäTuomasyhteisön kanssa, mikä mahdollisti omalta osaltaan myös henkisen ja hengellisen kasvun. HelsinkiMissio järjesti messun kahdesti. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen,Tuomiokirkkoseurakunnan ja Agricola-liikkeen kanssa. 6. VArAinHAnkintA jA mArkkinointiViestintä Vuonna 2011 varainhankinta ylitti selkeästi tavoitteensa ja markkinointiviestinnällä haastettiin maamme kadonneita lähimmäisiä. Yritys- ja yksityislahjoitukset kasvoivat edellisestä vuodesta 15,15 %. Suoraveloituslahjoitukset kasvoivat 22,61 %, näiden kokonaistuotto oli 426 173 €. HelsinkiMissiolla oli 2011 4 600 suoraveloituslahjoittajaa. Vuoden 2011 joulun alla lanseerattiin uusi varainhankinnallinen tuote: Aikalahja. Se sijoittui aineettomien lahjojen kategoriaan. Aikalahjaa kampanjoitiin kuluttaja- ja yrityskohderyhmiin; syrjäytyneiden ja yksinäisten auttamiseen niin nuorten kuin senioreiden sektoreilla. HelsinkiMission vuosittainen pääkampanja oli alkuvuonna 2011 lanseerattu “Kadonnut tytär/ poika”. Kampanjan tavoitteena oli kasvattaa empatian määrää maassamme. Se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien Pahvilla, Hopea- ja Rautajyvillä sekä A-lehtien ja ET:n tunnustuksilla. HelsinkiMission mainonta huomattiin myös muuten: vapaaehtoisille 5/2011 tehdyn kyselymme mukaan esimerkiksi vapaaehtoisten pääasiallisena kiinnostuksen herättäjänä on ollut HelsinkiMission mainonta (noin 40 % vastaajista kertoi tulleensa toimintaan mukaan mediakampanjan innoittamana). HelsinkiMission pääyhteistyökumppaneina olivat vuonna 2011 Fennia, Helsingin OP Pankki ja Sokotel. Muina yhteistyö- ja yrityskumppaneina olivat mm. Delta-auto kahdella järjestön käyttöön annetulla minibussilla, Folk Finland ja ClearChannel. Lisäksi lukuisat Yritysystävät antoivat HelsinkiMission toimintaan taloudellista tukea, tuotteitaan ja omaa osaamistaan. Järjestön markkinointiviestintäkanavat muodostuivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä HelsinkiMissio-lehdestä, verkkosivustosta, sähköisestä ja painetusta suoramarkkinoinnista, esitteistä, lehdistöviestinnästä, lehti-ilmoittelusta, tapahtumista sekä facebookista. Lehden postijakelu oli vuoden lopussa runsaat 11.000 kappaletta ja sähköinen jakelu noin 1850 kappaletta. Vuoden 2011 medianäkyvyys koostui keskeisesti 2011 Mielenterveyspalkinnon saaneen Olavi Sydänmaanlakan, uuden kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grön- Varainhankinnan tuotot 2011 1 224 163 € (sisältää avustukset säätiöiltä) Yritystuki 16% Säätiöt 27% Keräystuotot ja lahjoitukset yksityisiltä 8% Lahjoitukset kuukausitukijoilta 35% Jäsenmaksut alle 1% Testamentit 9% Merkkipäivälahjoitukset 1% Toiminnan tukimyynti 1% Tapahtumien tuotot 3% Varainhankinnan tuottojen käyttö 2011 Varainhankinnan kulut 9,8 % Auttamistyöhön 90,2 % Varainhankinnan välittömät kulut tuotoista ovat 9,8 % (sisältää F2F-katuvarainkerääjien palkat ja varainhankinnan kulut). lundin sekä toiminnanjohtaja Olli Valtosen haastatteluista, Kadonneet-kampanjasta sekä Aikalahjasta. Järjestön ilme ja verkkopalvelu uusittiin 2011 ja asiakasviestintään valjastettiin digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Kaikissa kanavissa tapahtuvassa asiakas- viestinnässä vahvistettiin johdonmukaisesti arvokeskeistä brandia. Ensi askelet otettiin järjestöiltä edellytettävään viestinnän vuorovaikutteisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. pääyHteistyökumppAnit Helsingin op pankki Helsingin OP Pankki on pääkaupunkiseudulla toimiva OP-Pohjola-ryhmään kuuluva suomalainen pankki. Helsingin OP Pankki tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta ja pitää huolta asiakkaistaan mm. palkitsemalla asioinnin keskittämisestä bonuksilla ja muilla eduilla. ”Vuodesta 2003 jatkunut yhteistyö HelsinkiMission kanssa antaa meille mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta omasta lähiympäristöstämme arvojemme mukai- 20 sesti. HelsinkiMission työ pääkaupunkiseudun hädänalaisten, erityisesti vanhusten auttamiseksi on lähellä sydäntämme. Olemme tehneet yhteistyötä mm. tilaisuuksien järjestämisessä, tiedottamisessa, kampanjoissa ja joulukortin merkeissä.” sokotel oy Sokotel Oy on SOK:n matkailu- ja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. SOK-yhtymän hotelliliiketoiminta toimii Sokos Hotels ja Radisson Blu Hotels & Resorts -brändien alla yhteensä 58 hotellilla. Folk! Tutustu työhömme helsinkimissio.fi ”Vuonna 2011 kampanjoimme kadonnut tytär/poika -teemalla. Aihe oli tärkeä ja ajankohtainen – myös omassa elämässäni. Olen itse kadonnut tytär. Nykyään täysorpo. Yksinäisyys ja kaipuu konkretisoituivat jo kampanjan suunnitteluvaiheessa, ja moninkertaistuivat kaiken saamamme koskettavan palautteen kautta – aihe pysäytti, liikutti ja keskustelutti. Ja uskon, että haastoi ihmiset miettimään, mikä elämässä on tärkeää.” Sari Vapaavuori, Syrjäytyminen on jo perinnölliStä. apulaistoiminnanjohtaja Syrjäytyminen etenee sukupolvien ketjussa. Sen hyytävin muoto on yksinäisyys. Syrjään joutuneet tarvitsevat kipeästi aikaa ja apua. Laitokset eivät voi korvata myötätuntoa ja lähimmäisenrakkautta. Ihminen voi. HelsinkiMission Aikakaupasta voit ostaa lahjaksi aikaa ja yhdessäoloa yksinäiselle nuorelle tai vanhukselle. yKSinäiSen KuulemiSeen KAhvihetKi Kotiin unohtuneelle KävelySeurAA KeSKuStelutuoKioitA 10 € 25 € 50 € Ajattele miltä tuntuu, kun oma lapsi katoaa? Tähän tunteeseen saavat tutustua tuhannet suomalaiset vanhukset, kadotettuaan yhteyden lapsiinsa. Viikoiksi, kuukausiksi, vuosiksi, kokonaan. Meidän jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että omilla vanhemmillamme on lapsi - koko elämän ajan. AhdiStuneelle Mediatilan lahjoitti Auta lähimmäistä ja tutustu Aikakauppaan www.helsinkimissio.fi tai soita 0600-12021 (9,93 € + pvm) lähimmäisille, nuorille ja vanhuksille, jotka AikAlAHjAllA mAHdollistetAAn ovat jääneet täysin yksin. kAHViHetkiä yksinäisille Lahjoitusvaroilla rekrytoidaan, kouluVuoden 2011 joulumarkkinoille lanseerattiin tetaan ja tuetaan vapaaehtoisia tukihenHelsinkiMission ensimmäinen aineeton kilöiksi, keikka-avuksi, ryhmänohjaajiksi ja lahja, ihmisten yksinäisyyttä lievittävä AiAamukorva-päivystäjiksi sekä kehitetään kalahja. Aikalahjan ostaja antaa koulutettujen vapaaehtoisten aikaa ja läsnäoloa niille Sokotel Oy:lle kuuluu 15 Sokos Hotellia ja 6 Radisson Blu Hotels & Resorts hotellia. Sokotel Oy tuottaa matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajan palveluita ja etuja asiakkailleen. Visiomme on olla asiakkaan ykkösvalinta. ”Sokotel on aloittanut kolmivuotisen yhteistyön HelsinkiMission kanssa vuonna 2011. HelsinkiMission työ lasten ja nuorten auttamiseksi on tärkeää ja haluamme osaltamme olla kantamassa vastuuta heistä. Olemme Kotivuoren Lastenkodin yrityskummi. Hotelli- ja ravintola-alan yrityksenä meille luonnollinen tapa auttaa, on mm. järjestää lapsille virkistäytymistempauksia hotelleissamme ja ravintoloissamme sekä tarjota lomanviettomahdollisuuksia.” Fennia – vakuuttamisen erikoisliike Fennia on vuonna 1882 perustettu keskinäinen, asiakkaiden omistama vahin- kovakuutusyhtiö. Fennia kuuluu Fenniaryhmään, joka tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille kaikki niiden tarvitsemat vakuutuspalvelut. Fennia-ryhmään kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia, henkivakuutusyhtiö HenkiFennia ja Fennia Varainhoito. Yhdessä Fennia-ryhmä tarjoaa asiakkailleen monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden hoidossa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. ”HelsinkiMissio tekee tärkeätä työtä henkisen turvallisuuden lisäämiseksi, siksi Fennia on ollut mukana yhteistyössä HelsinkiMission kanssa vuodesta 2004. Meille yhteistyö on luonnollinen tapa olla mukana kantamassa vastuuta. Vakuutusyhtiönä meille ovat tuttuja monet turvattomuuden aiheuttajat, kuten esim. kotitapaturmat. Kannamme vastuuta myös liikenneturvallisuudesta ja talouden riskienhallinnasta.” 21 HelsinkiMission toimintaa niin senioreiden kuin nuorten parissa. Yksinäiselle ihmiselle annettu aika ja läsnäolo – juuri se on HelsinkiMission tuote. Helena Hulkko, viestintäpäällikkö kiitämme yhteistyöstä Anglo-Nordic Oy Boehringer Ingelheim Finland Ky Clear Channel Suomi Oy Delta Motor Group Oy Erweko Painotuote Oy Erweko Publicom Oy Folk Finland Oy Grey Eminence Oy HEKU Haahtela HR Oy Kari Eklund - DM Oy Microsoft Oy NCC Rakennus Oy Robert Bosch Oy Sanoma Pro Oy Sherpa Wella Professional Finland Zeeland Helsinki 7. tAlous jA HAllinto Helsinkimissio ry HelsinkiMission varsinaisen toiminnan tuotot olivat 3.002.186,84 euroa, jossa on lisäystä 10 % edellisestä vuodesta. Varsinaisen toiminnan kulut olivat 3.776.158,83 euroa. Kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 13,4 %. Henkilöstökuluissa, 2.725.839,02 euroa, nousu oli 16,0 %, joka johtui työehtosopimuksen mukaisesta palkkakehityksestä sekä projektihenkilöstön lisäyksestä toimintasuunnitelman mukaisesti. Muut kulut, 1.050.319,81 euroa, kasvoivat 7,1 %, mikä johtui projektikulujen ja yhteisten resurssien lisäyksestä. Varainhankinnan tuotot olivat 888.169,85 euroa, kun ne olivat edellisenä vuonna 771.300,01 euroa, eli kasvu oli 15,15% johtuen erityisesti testamenttilahjoitusten lisäyksestä.Testamenttilahjoituksia oli kolme, ja suurin niistä oli 107.222 euroa. Varainhankinnan nettotuotto 766.802,65 euroa on 14,30 % edellisvuotista parempi. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä on 113.383,14 euroa, mikä on 0,40 % edellisvuotta heikompi. Maksuvalmiustilanne oli hyvä koko vuoden muun muassa varainhankinnan lisääntyneiden tuottojen ansiosta. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin takaisin yhteensä 94.118,00 euroa. Tilanteessa 31.12.2011 pankkilainoja oli jäljellä 342.351 euroa. Nettokorkokulu oli -7.352,66 euroa (edellisenä vuonna -9.179,90 euroa). Tilikauden ylijäämä oli 106.213,80 euroa . Helsinkimissio ry:n palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 72 henkilöä ja HelsinkiMissio-konsernin palveluksessa keskimäärin 73 henkilöä. konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen emoyhdistyksen tuloslaskelmakaavaa. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tuotot ja kulut on esitetty sijoitus- ja rahoitustoiminnassa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat yhtiöt: Aktori Oy, omistusosuus 100 % Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia, omistusosuus 100 % Asunto Oy Harjunportti, omistusosuus 63,89 % Konsernituloslaskelma osoittaa ylijäämää 109.497 euroa (vuonna 2010: 183.639 euroa ylijäämää). Konsernitaseen loppu- summa on 19.509.101 euroa (vuonna 2010: 19.681.597 euroa). Aktori Oy Aktori Oy harjoittaa pienimuotoista matkatoimintaa sekä palvelu- ja kirjamyyntiä. Yhtiön liikevaihto oli 18.220,06 euroa (2010: 17.849,10 euroa) ja tilikauden voitto 18,06 euroa (2010: 2,18 euroa). Oma pääoma oli 5.454,84 euroa osakepääoman ollessa 8.409,40 euroa. Sitä vahvistaa lisäksi 3.080 euron pääomalaina emoyhdistykseltä. Taseen loppusumma oli 12.261,84 euroa. Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia omistaa ja ylläpitää kiinteistöä, jossa Palvelutalo Cecilia toimii. Yhtiön tilikauden voitto oli 9,23 euroa poistojen (542.342,77 euroa) ja tilinpäätössiirtojen (193.030) jälkeen. Yhtiön rahoituskulut olivat 278.654,99 euroa, kun ne edellisvuonna olivat 241.187,56 euroa. Yhtiön pysyvät vastaavat olivat 14.503.305,91 euroa ja lainat rahoituslaitoksilta 14.698.442,00 euroa. Taseen loppusumma oli 15.412.163,63 euroa. Asunto Oy Harjunportti Helsinkimissio ry:n omistaa Asunto Oy Harjunportissa omat toimitilansa sekä vuokralla olevia asunto- ja liikehuoneistoja. Yhtiön tilikauden ylijäämä oli 5.104,50 euroa ja taseen loppusumma 2.664.983,39 euroa. HAllinto Niemi, Kari Neilimo, Pekka Merilampi, Topi Paananen, Mauri Palvi, Paavo Pitkänen, Jukka Riikonen, Tapani Ruokanen, Karsten Slotte, Kari O. Sohlberg, Timo Strandberg, Sakari Tamminen, Astrid Thors, Seppo Tirkkonen ja Liisa Tuovinen. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa: 28.4.2011 ja 8.12.2011 Kinaporinkadun kerhosalissa. Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluivat vuonna 2011Tapio Aaltonen, Jaana Hallamaa, Yrjö Kopra, Juha Laitinen (puheenjohtaja), Heikki Ropponen ja Hannu Tonteri (varapuheenjohtaja). Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa, lisäksi se piti yhden sähköpostikokouksen. HelsinkiMission toiminnanjohtaja oli Olli Valtonen. HelsinkiMission talousvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Juha Laitinen, jäseninä Hannu Tonteri, Heikki Ropponen, Sari Vapaavuori, Olli Valtonen sekä pysyvinä asiantuntijoina kiinteistöasioissa Kari Karvonen, Ukko Laurila ja sihteerinä Paula Kotonen-Hautala. Varainhankintavaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Juha Laitinen, varapuheenjohtajana Olli Valtonen, Tapio Aaltonen, Kari Hämäläinen, Jyrki Kiviharju, Yrjö Kopra, Sari Vapaavuori ja sihteerinä Kaisu Haumont/ Helena Hulkko. Yhdistyksen vuosikokous valitsi yhdistyksen ja konsernin tilintarkastajaksi KHT Johanna Mäntyharju-Keinäsen ja varatilintarkastajaksi KHT Roger Rejströmin. it HelsinkiMission ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous. Vuonna 2011 se kokoontui 28.4. Kinaporinkadun kerhosalissa. Yhdistyksellä oli vuonna 2011 yhteensä 120 jäsentä. Yhdistyksen kokouksen valitsemaan valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Reijo Karhinen sekä varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen ja Sirkka Hämäläinen. Valtuuskunnan jäseniä olivat Metropoliitta Ambrosius, Irja Askola, Arto Bryggare, Helena Helve, Harri Hollmén, Eero Huovinen, Olli Härmänmaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Pentti Kivinen, Lasse Koivu, Eija-Riitta Korhola, Johannes Koroma, Antti Kuljukka, Matti Leikola, Mauri 22 HelsinkiMission IT-toiminnan tarkoituksena oli tarjota toimivat ja ajantasaiset ITjärjestelmät ja niiden ylläpito varsinaisen toiminnan tarpeisiin.Toimintavuoden aikana koodattiin HelsinkiMission uudet nettisivut. Loppuvuonna aloitettiin uusien toimitilojen vaatimat isommat järjestelmämuutokset maaliskuussa 2012 tapahtuvaa muuttoa varten. Toiminnasta vastasi täystoiminen IT-päällikkö. Kuva: Anna Lepistö tuleVAisuudennäkymät HelsinkiMissio on vahvasti siirtämässä markkinoinnin painopistettä vanhustyöstä kohti Pelastakaa sukupolvi -kansanliikkeen ennaltaehkäisevää lapsiperhetyötä. Uuden avauksen rinnalla säilyvät kaikki olemassa olevat työalat ja näiden toimivuuden ja kehittymisen varmistava markkinointi. HelsinkiMission uusien Albertinkadun toimitilojen mahdollistama eri työmuotojen synergia kasvaa ja toiminta tehostuu. Ruotsinkielisten työmuotojen osuus kasvaa entisestään. Laajentuessaan järjestö pitää kuitenkin kiinni yhtä yhteistä HelsinkiMissio-brandia rakentavasta strategiastaan siitä huolimatta, että kyseessä on konsernityyppinen järjestö monine työaloineen. HelsinkiMission toimintaa ohjaavassa strategiassa mainitaan yhtenä päälinjauksena ”toiminnan laajentaminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi”. Toiminnan laajentaminen on haaste ja kutsu jo olemassa oleville HelsinkiMission työmuodoille etsiä uusia ja tehokkaita kei- 23 noja vastata yksinäisyyden ongelmaan. Se on samalla haaste myös koko järjestölle. Tähän asti HelsinkiMissio on Senioripysäkin valtakunnallistamista lukuun ottamatta toiminut etupäässä Helsingissä. Se on nyt aloittanut vapaaehtoistoiminnan konseptien valtakunnallistamisen keikkamallinsa levittämisestä. Myös ryhmämallin ja tukihenkilötoiminnan sekä järjestön ammattityön eri osa-alueiden levittämiseen Helsingin ulkopuolelle on odotuksia. Helsinkimission tuloslAskelmA HELSINKIMISSIO RY TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 3 002 186,84 2 727 546,36 -2 725 839,02 -2 349 126,57 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/Kulujäämä -9 649,09 -7 373,42 -1 040 670,72 -973 597,52 -3 776 158,83 -3 330 097,51 -773 971,99 -602 551,15 VARAINHANKINTA Tuotot 888 169,85 771 300,01 Kulut -121 367,20 -100 476,78 766 802,65 670 823,23 -7 169,34 68 272,08 Tuotot 272 294,38 248 584,83 Kulut -158 911,24 -134 742,17 113 383,14 113 842,66 106 213,80 182 114,74 106 213,80 182 114,74 Tuotto-/Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotto-/Kulujäämä Siirto omakatteiseen rahastoon TILIKAUDEN TULOS 24 HelsinkiMission tase HELSINKIMISSIO RY TASE 31.12.2011 31.12.2010 2 886,66 6 139,94 2 886,66 6 139,94 5 966,63 5 966,63 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat 7 557,20 7 872,08 16 830,65 9 515,14 30 354,48 23 353,85 1 557 907,53 1 557 907,53 625 329,70 609 751,98 2 183 237,23 2 167 659,51 2 216 478,37 2 197 153,30 3 080,00 3 080,00 3 080,00 3 080,00 43 717,86 52 800,33 870,92 2 575,77 Muut saamiset 11 233,80 13 757,62 Siirtosaamiset 120 549,54 63 279,92 176 372,12 132 413,64 Rahat ja pankkisaamiset 613 148,83 428 187,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 792 600,95 563 680,97 3 009 079,32 2 760 834,27 Koneet ja kalusto Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikainen Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset Pitkäaikainen Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 HelsinkiMission tase HELSINKIMISSIO RY 31.12.2011 31.12.2010 1 128 755,01 1 128 755,01 Edit ja LJ Mantilan muistorahasto 218 187,93 218 187,93 Sakari Sohlbergin muistorahasto 16 818,79 16 818,79 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 220 066,57 37 951,83 Tilikauden yli/alijäämä 106 213,80 182 114,74 1 690 042,10 1 583 828,30 248 233,00 342 351,00 248 233,00 342 351,00 Lainat rahoituslaitoksilta 94 118,00 94 118,00 Ostovelat 94 924,94 56 202,45 Muut velat 54 485,40 52 268,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Toimintapääoma VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Siirtovelat 827 275,88 632 066,14 1 070 804,22 834 654,97 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 319 037,22 1 177 005,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 009 079,32 2 760 834,27 26 nuorten kriisityö, tuotot nuorten kriisityö, kulut 2 020 034 € 2 036 320 € Muut avustukset (säätiöt yms.) 11% Avustukset: Helsingin kaupunki ja muu julkinen sektori 6% Muut kulut 25% Henkilöstökulut 75% Hoitoja palvelutuotot 46% Avustukset: RAY 33% Kohdistettu varainhankinta 4% seniorityö, tuotot seniorityö, kulut 785 306 € 822 196 € Kohdistettu varainhankinta 11% Avustukset: RAY 67% Muut tuotot 1% Muut avustukset (säätiöt yms.) 11% Henkilöstökulut 69% Muut kulut 31% Avustukset: Helsingin kaupunki ja muu julkinen sektori 10% erityisryhmätyö, tuotot Muut tuotot 2% Hoitoja palvelutuotot 28% Muut avustukset (säätiöt yms.) 10% 389 661 € Kohdistettu varainhankinta 5% erityisryhmätyö, kulut 384 755 € Avustukset: RAY 18% Muut kulut 26% Avustukset: Helsingin kaupunki ja muu julkinen sektori 37% 27 Henkilöstökulut 74 % tule kuukAusitukijAksi – AutAt teHokkAimmin! Kuukausitukijana vaikutat tehokkaimmin siihen, että jonkun yksinäisen elämä muuttuu paremmaksi. Kuukausilahjoittaminen on myös helppo tapa tukijalle: itse valittu tukisumma veloitetaan sovittuna eräpäivänä tukijan tililtä suoraveloituksena. Haluan auttaa lähimmäisiä lähelläni ”Tuen HelsinkiMission toimintaa, koska ensinnäkin luotan Valtosen Ollin tahtoon ja kykyyn tehdä aitoa, konkreettista hyvää koko tiiminsä kanssa sellaisten asioiden parissa, joissa tarve on suuri. Toiseksi jokaisen yksilön tulee mielestäni miettiä edes hyvin pieniä tapoja auttaa. Avun tarvitsijoiden sijainti omassa kaupungissa on myös minulle merkittävä asia.” Tomi Hilvo, toimitusjohtaja Management Events HelsinkiMission kuukausilahjoittaja vuodesta 2004 toimi näin: Täytä viereinen valtakirja ja postita se kirjekuoressa toimistoomme. Postimerkkiä et tarvitse, kun kirjoitat kuoren päälle: HelsinkiMissio, 5008731, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Kuukausitukijana saat maksutta neljä kertaa vuodessa HelsinkiMissio-lehden, jossa kerrotaan muun muassa, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Keräyslupa 2020/2010/3531 ❐ Haluan perinteisen lehden sijasta sähköisen lehden, jolloin saan sähköpostiini neljä kertaa vuodessa linkin, josta pääsen lukemaan uusimman verkkolehden.
© Copyright 2024