HelsinkiMission vuosikertomus 2012
Vuosikertomus 2012 kiiHkeÄ Vuosi 2012 Vuosikertomus on aina hyvä juttu. Pakottaa meidät arvioimaan tehtyä työtä, sen tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämän lehden sisään sijoitettu vuosikertomusosio antaa sinulle mahdollisuuden arvioida toimintaamme. Vuosi 2012 oli yksi kiihkeimmistä HelsinkiMission toimintakausista vuosiin. Tässä muutama maistiainen eletystä ja koetusta. Me saimme uuden osoitteen. Muutto Sörnäisistä Kamppiin oli kova rutistus, eikä se olisi ollut mahdollinen ilman toimintaamme tukeneita ystäviä. Muuton suurin merkitys on siinä, että ripeästi kasvanut toiminta sai nyt isoimman osan työaloista saman katon alle. Keskinäiseen yhteyteen. Siksi voi sanoa, että vuosi 2012 merkitsi yhteisen työnäyn, toimintakulttuurin ja yhteisten arvojen kirkastumista. Hyvät toimivat tilat tehostavat työtämme ja HelsinkiMission Olli Valtonen asiakkaat ja vapaaehtoiset ovat heti löytäneet Albertin päämajasta uuden kodin. toiminnanjohtaja Taloutemme kesti. Kiitos! Vielä kesäkuussa näytti hälyttävältä. Olimme 150000 euroa jäljessä budjetoidusta. Tasaisen vauhdin taulukolla pahin kuva oli miinusta vuoden lopussa kaksinkertaisesti. Toisin kävi, kuten näet vuosikertomuksen luvuista. Teimme jopa ylijäämäisen tuloksen. Syitä oli useita. Yksi niistä ankara säästökuuri, toinen se, että loppuvuonna varainkeräykset tuottivat – erityisesti ilahdutti yritysten mukaantulo taloustalkoisiimme. Suuri kiitos myös säätiöille, jotka lisäsivät tukeaan. RAY ja Helsingin kaupunki olivat myös vuonna 2012 tärkeät tukipilarimme. Lähdimme pelastamaan sukupolvea. Loppuvuonna käynnistimme uuden kampanjan lapsiperheiden tueksi. Kampanja palkittiin vuoden 2012 parhaana aikakauslehtimainoksena. Saimme vapaaehtoiskoulutuksemme täyteen tulevaisuuden äiti- ja isämentoreita, välitimme uusia vapaaehtoisia myös Helsingin sosiaalitoimelle, pienperheyhdistykselle ja Diakonissalaitokselle. Vuosi 2012 kuljettiin uuden strategiamme ohjauksessa. Tässä viisi tavoitettamme. 1. Toiminnan laajentaminen taistelussa yksinäisyyttä vastaan. 2. Asiakasmäärien kasvattaminen. 3. Toiminnan kannattavuuden ja rahoituspohjan laajentaminen. 4. Organisaation ja henkilöstön kehittäminen. 5. Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen ja suuntaaminen. Valtuuskunnan jäsenet HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa. Helsinkimission hallitus 2012 Helsinkimission valtuuskunta Puheenjohtaja Hannu Tonteri, toimitusjohtaja, kauppaneuvos Varapuheenjohtaja Tapio Aaltonen, yritysvalmentaja, kirjailija Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Yrjö Kopra, toimitusjohtaja Caroline Lilius, markkinointijohtaja Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja Puheenjohtaja Reijo Karhinen, pääjohtaja Varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen, kauppat. tohtori h.c. Sirkka Hämäläinen, kauppat. tohtori 2 Metropoliitta Ambrosius Irja Askola, Helsingin piispa Arto Bryggare, kauppat. maisteri Helena Helve, tutkimusprofessori/dosentti Harri Hollmén, toimitusjohtaja Eero Huovinen, emerituspiispa Olli Härmänmaa, varatuomari Sirkka-Liisa Kivelä, professori Pentti Kivinen, kauppaneuvos Lasse Koivu, dipl. ekonomi Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko Johannes Koroma, EK, asiamies Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Matti Leikola, professori Pekka Merilampi, laamanni Kari Neilimo, vuorineuvos Mauri Niemi, hall. puh.joht.,toim.joht. Topi Paananen, toimitusjohtaja Mauri Palvi, hallituksen puheenjohtaja Paavo Pitkänen, FM Jukka Riikonen, Helsingin poliisikomentaja Tapani Ruokanen, päätoimittaja Karsten Slotte, konsernijohtaja Kari O. Sohlberg, vuorineuvos Timo Strandberg, professori Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Astrid Thors, kansanedustaja Seppo Tirkkonen, rovasti Liisa Tuovinen, rovasti Kuka päättää HelsinkiMissiossa? Todellisuudessa järjestössä toimitaan samaan tapaan kuin demokraattisessa valtiossa. Ylintä päätösvaltaa käyttävät järjestön jäsenet ja hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee vuosikokous tai valtuuskunta. HelsinkiMission valtuuskuntaa ja hallitusta ohjaavat yhdistyslaki sekä Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistamat säännöt vuodelta 1883. Muutaman kerran sääntöjä on toki vuosien varrella uudistettu, viimeksi 2009. Kauppatieteiden tohtori Ahti Hirvonen kuuluu HelsinkiMission pitkäaikaisimpiin vaikuttajiin. Aluksi Hirvonen toimi järjestön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 vuoteen 2005, joista kuusi viimeistä vuotta puheenjohtajana. HelsinkiMission valtuuskunnan perustamisesta lähtien (vuodesta 2006) hän on ollut valtuuskunnan varapuheenjohtaja. – Hallituksen sekä valtuuskunnan tehtävät on määritelty yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä. HelsinkiMissiossa valtuuskunnan tärkein tehtävä on valita hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä, Hirvonen kertoo. Hirvosen mukaan HelsinkiMission valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa eikä työskentele kokousten välillä toisin kuin hallitus. Valtuuskunnan toiminnan painopiste on syyskokouksessa. Silloin käsitellään muun muassa yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallitus. HelsinkiMission valtuuskuntaan kuuluu vähintään 15 ja enintään 40 jäsentä, jotka yhdistyksen vuosikokous valitsee yhdistyksen tärkeiden yhteistyötahojen sekä muiden sidosryhmien edustajista ja henkilöistä, jotka edistävät yhdistyksen toimintaa. – Hallitus on vastuussa järjestön toiminnasta vuoden kerrallaan. Pyrimme siihen, että puolet hallituksen jäsenistä on erovuo- Kuva: Jani Laukkanen Kuka järjestössä oikein käyttää ylintä valtaa ja tekee toiminnan linjaukset. Toiminnanjohtajako? Ahti Hirvosella on merkittävä työura takanaan. Hän on toiminut elinkeinoelämän johtotehtävissä vuodesta 1955 vuoteen 1995, minkä jälkeen hän oli muutaman vuoden eräiden suurten yhtiöiden kuten Nokian ja Outokummun hallituksissa. Viimeinen päätoiminen tehtävä oli Suomen Yhdyspankin pääjohtajuus. rossa vuosittain. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. – Järjestössä hallituksen vastuu on käytännössä suurempi kuin osakeyhtiössä ja sen takia toiminnanjohtajallakaan ei ole yhtä paljon valtaa kuin osakeyhtiön toimitusjohta- 3 jalla. Se puolestaan johtuu siitä, että järjestössä toiminnanjohtaja ei ole toimielin toisin kuin osakeyhtiössä, Hirvonen selventää. Teksti: Jaana Kiuru Kuva: Jani Laukkanen 2012 – yHteisöllisyydeN Vuosi Vuosi 2012 toi mukanaan kaksi merkittävää muutosta HelsinkiMissioon: toimintojen keskittämisen uuteen päämajaan ja uuden työmuodon käynnistämisen. Kuva: Jani Laukkanen Maaliskuussa 2012 järjestö muutti Sörnäisistä Kamppiin ja keskitti suurimman osan toiminnoistaan saman katon alle. Seniorityö, Nuorten Kriisipiste ja Krisjouren för unga, vapaaehtoistoiminta, hallinto, viestintä ja varainhankinta ovat nyt kaikki samassa osoitteessa Albertinkatu 33:ssa. Yhteiset tilat ovat edistäneet järjestön yhtenäisyyttä. Päivittäinen arjen vuorovaikutus on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä ja kasvanutta yhteistyötä. Organisaation kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Työmuotojen muutto yhteisiin tiloihin mahdollisti myös synergian tehokkaamman hyödyntämisen. Päällekkäisiä toimintoja voitiin vähentää, rakenteita vahvistettiin ja työnkuvia selkeytettiin. Toimintavuonna panostettiin erityisesti ● ● siihen, että muutostilanteessa henkilöstö ymmärtää entistä paremmin HelsinkiMission strategian ja myös sen, mitä se tarkoittaa omassa työssä. Yhteisen strategiatyöskentelyn kautta kullakin yksiköllä oli käytössään strategiasta johdetut tavoitteet ja mittaristo. Strategian jalkauttamistyö jatkui läpi vuoden. Yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistettiin, koulutukseen ja työn tekemisen tukemiseen panostettiin. Myös yhteinen säännöllinen arvokeskustelu jatkui. Koko järjestössä oli käytössä yhteinen kehityskeskusteluprosessi. Muutostilanteissa erityisesti esimiestyöskentelyn merkitys korostuu. Toimintavuonna jatkettiin vuonna 2011 aloitettua esimieskoulutusta, ja koulutus nivottiin tiiviiksi osaksi muutosjohtamista. HelsinkiMissiolla oli toimintavuoden lopussa noin 90 palkattua työntekijää. Sari Vapaavuori apulaistoiminnanjohtaja tuotot ja kulut 2012 tuotot toiminnoittain kulut toiminnoittain 4 837 595 € Seniori- ja vanhustyö 9% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 6% 4 743 116 € Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Vapaaehtoistoiminta Varainhankinta 6% 17% Hallinto 9% Vapaaehtoistyö 16% Auttamis- ja kehittämistyö 18% Nuorisopalvelut 42% Seniori- ja vanhustyö 12% Erityisryhmätyö 9% Nuorisopalvelut 43% Erityisryhmätyö 9% tuotot yhteensä tulolähteittäin kulut yhteensä kululajeittain 4 837 595 € Sijoitus- ja rahoitustuotot 6% Varainhankintatuotot 20% Muut varsinaisen toiminnan tuotot 3% Hoito- ja palvelutuotot 20% 4 743 116 € Muut kulut 28% Avustukset: RAY 31% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Avustukset: julkinen 9% Avustukset: säätiöt ym. 11% 4 Henkilöstökulut 68% ● ● ● ● ● NÄiN HelsiNkimissio auttaa ●Senioripysäkki ●Cecilia työ lapsiperhe seniorityö seniorityö ●Nuorten Kriisipiste ●Krisjouren för unga ●Aggredi Nuorten kriisityö ●Kotivuori Nuorten kriisityö resonaari ●Resonaari resonaari ammattiapu Vapaaehtoistoiminta missio eli perusteHtÄVÄ Visio eli tuleVaisuudeNkuVa 2016 Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta – yksinäisyyttä vastaan. Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana. arVot Läsnäolo Suopeus Uskallus 5 ●Pelastakaa sukupolvi -hanke ●Äiti- ja isämentorit ja muu perheiden tuki ●Aamukorva ●Ryhmät ●Tukihenkilöt ●Keikka-apu ●Tukihenkilöt ●Soittokaverit 1. VapaaeHtoistoimiNta – auttamiseN iloa ja Helpotusta yksiNÄisyyteeN Vapaaehtoisemme osallistuivat vuonna 2012 seniorien, nuorten ja erityisryhmien auttamiseen monin tavoin: Tukihenkilöinä, keikka-auttajina arjen askareissa, toimintaryhmien ohjaajina, Aamukorvan päivystäjinä ja Resonaarissa soittokavereina. ”Joka kerta, kun tapaan mummokaveriani, koen ilon hetkiä. Yhdessä nauretut naurut, jaetut ilot ja surut, hauskat tarinat, virkistävä kauppareissu tai yhteiset kahvit. Tai vain jutteluhetki, halaus, ilo toisen olemassaolosta ja molemmin puolisesta uudesta ihmissuhteesta riemastuttavat aina.” Seniorin tukihenkilö uusia kohderyhmiä avun piiriin Vuonna 2012 HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta laajeni edelleen sekä asiakasryhmien että asiakasmäärien ja -kontaktien osalta. Uutena asiakasryhmänä toimintaan tulivat mukaan lapset ja lapsiperheet, kun Pelastakaa sukupolvi -hanke käynnistyi lokakuussa. Hanke lanseerattiin HelsinkiMission vuoden 2012 pääkampanjana, minkä seurauksena saatiin hakemus lähes 200 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelta. Ensimmäiset koulutetut vapaaehtoiset toimivat jo lasten ja perheiden tukena. Kaikkiaan uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan yli 200 henkilöä yhteensä kymmenessä peruskoulutusjaksossa. Aiemmin koulutetuille vapaaehtoisille järjestettiin jatkokoulutuksia sekä säännöllistä työnohjausta ja virkistystilaisuuksia kulttuurin ja yhdessäolon merkeissä. Vuoden 2012 lopussa saatiin uusi rahoitus hankkeelle, joka yhdistää HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan kaksi asiakasryhmää, seniorit ja lapsiperheet. Tämä nelivuotinen Albertin olohuone -hanke käynnistyy tänä vuonna. Siinä kehitetään yhteisöllistä ja sukupolvien kohtaamista edistävää toimintaa HelsinkiMission Albertinkadun päämajan tiloissa. Ruotsinkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien parissa on kahden vuoden kehittämistyön jälkeen vakiintunutta ja se laajenee edelleen. HelsinkiMissio on saanut näkyvän ja luotetun aseman myös kaupungin ruotsinkielisissä verkostoissa ja väestönosassa. Ruotsinkielisiä vapaaehtoisia koulutettiin vuonna 2012 neljässä koulutuksessa, ja kymmenet ruotsinkieliset seniorit saivat heiltä apua, tukea ja piristystä omalla äidinkielellään. Myös suomenkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien tukena kasvoi vuonna 2012 lähes kaikilla mittareilla mitattuna (asiakasmäärät, kontaktimäärät, koulutettujen vapaaehtoisten määrät). Yhä useampi siis sai apua tai kokea auttamisen iloa. Nuorten tukihenkilötoiminta integroitiin osaksi vapaaehtoistoiminnan yksikköä ja sen työn kokonaisuutta, ja Resonaarissa tehtiin soittokaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta kartoitus ja kehitettiin sen organisointia entisestään. aamukorva vastasi 3715 puheluun Aamukorva tarjosi vuoden jokaisena aamuna klo 5–9 kuuntelijan yksinäisille senioreille. Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi voimakkaasti, lähes 20 % edellisestä vuodesta. Vapaaehtoiset vastasivat vuoden 2012 aikana 3715 puheluun eli keskimäärin yli kymmeneen puheluun joka aamu. 6 Kuva: Jani Laukkanen Lisäksi vapaaehtoiset ovat tuoneet iloa ja apua neulomalla villasukkia, leipomalla, avustamalla monenlaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä esilaulamalla yhteislaulutilaisuuksissa, joita järjestetään jo useita viikossa sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuoden 2012 aikana vapaaehtoisia oli aktiivisesti toiminnassa mukana noin 600 henkilöä eri tehtävissä. – Vapaaehtoisiamme motivoi se, että HelsinkiMission arvot ovat samanlaiset kuin heidän omat arvonsa, kertoo kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. Kuva: Jani Laukkanen Senioriryhmät tarjoavat mielekästä yhdessäoloa seniori-ikäisille. Ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission koulutetut ryhmänohjaajat. Kuvassa tiistaikahvilaan osallistujia. Soittajista noin kolme neljäsosaa kuului Aamukorvan ensisijaiseen kohderyhmään, yli 60-vuotiaisiin. Soittajat kaipasivat useimmiten keskusteluapua ja seuraa, keskustelunaiheiden liittyessä arjen asioihin, sairauksiin ja yksinäisyyteen. Aamukorvapäivystyksestä vastasi viime vuonna 66 koulutettua vapaaehtoista. Uusia päivystäjiä koulutettiin 28. 4000 3500 3715 keikka-apua entistä enemmän SeniorTrainer-projektissa työmuotoja ovat keikka- ja ryhmätoiminta. Keikkojen määrä kasvoi merkittävästi. Vapaaehtoiset ovat auttaneet senioreja keikka-avussa (ulkoiluja saattoapu, arjen askareet yms.) vuoden 2012 aikana 683 kertaa (edellisenä vuonna 357). Keikoista noin 50 tehtiin ruotsinkielisten seniorien avuksi heidän omalla äidinkielellään. Kaikkiaan keikka-apua sai vuonna 2012 400 3122 3000 300 300 2500 200 2000 1500 100 161 2012 Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi lähes 20 % edellisvuodesta. ryhmät ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoiset ohjaavat kymmeniä erilaisia senioriryhmiä, joissa keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Suomen- tai ruotsinkielisiä ryhmiä toimi vuonna 2012 kymmeniä HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanien palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Vapaaehtoinen kohtasi seniorin vuonna 2012 näissä ryhmissä yli 4500 kertaa. Tukihenkilönä seniorille tai nuorelle toimi vuoden 2012 aikana 130 vapaaehtoista. Tukihenkilö tapaa samaa senioria tai nuorta säännöllisesti yhteisen tekemisen ja yhdessä olemisen merkeissä yleensä vähintään vuoden ajan. Myös tukihenkilötoimintaa järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä. 90 1000 2011 lähes 300 henkilöä (vuonna 2011 keikkaapua sai 161 henkilöä ja vuonna 2010 keikkaapua sai 90 henkilöä). 2010 2011 2012 Keikka-apua saaneiden seniorien määrä on kasvanut reilusti vuosi vuodelta. Vuonna 2012 Keikka-apua saaneiden määrä kasvoi 86 % edellisvuodesta. 7 ”Tämä on hyvä ryhmä. Kun uskonnosta ja politiikasta ei puhuta, ei tule riitoja. Ulkopolitiikkaa kyllä käsitellään ja sitä, miten saataisiin nuorille töitä.” Pauli, 80, senioriryhmän jäsen ”Yhtenä pääsiäisaamuna kello viideltä minulla oli pitkä keskustelu tosi ahdistuneen ihmisen kanssa. Mutta kun sitten yhdessä katsoimme ikkunasta ulos – hän omasta ikkunastaan ja minä HelsinkiMission ikkunasta – pitääkö paikkansa, että aurinko tanssii pääsiäisaamuna ja totesimme, että se tanssii, niin samalla se vei osan ahdistuksesta mennessään.” Kuva: Henni Kuusisto Aamukorva-päivystäjä ”Jouluaaton joulujuhlat Ceciliassa ovat olleet tosi koskettavia – kiitollisin mielin omaan joulunviettoon. Ja iloisena siitä, että on voinut antaa iloa muille.” Vapaaehtoisilta hyvää palautetta toimiva organisaatio Vapaaehtoisilta kerätään jatkuvasti palautetta koulutuksista, virkistystoiminnasta ja toiminnan organisoinnista. Toimintavuonna 2012 tehtiin lisäksi laajempi kysely vapaaehtoisille. Kyselyllä haluttiin saada palautetta asioista, joihin vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa on erityisesti panostettu (kuten viestintä) ja toisaalta haluttiin nostaa esiin kehittämiskohteita. Vapaaehtoisten intranetiä käyttävät antoivat siitä hyvää palautetta, ja vuonna 2012 lanseerattu vapaaehtoisten sähköinen kirje oli otettu positiivisesti vastaan. Vapaaehtoiset antoivat kiitosta myös säännöllisestä työnohjauksesta. Kyselystä saatiin lisäksi paljon hyviä kehittämisideoita, joita toiminnan organisoinnissa voidaan hyödyntää. Vapaaehtoisilta kysyttiin myös HelsinkiMission arvoihin liittyviä kysymyksiä. Vastanneista esimerkiksi 91 % koki, että HelsinkiMissio vaikuttaa myönteisesti Helsingin tai helsinkiläisten arvoihin ja 90 % koki, että HelsinkiMissio tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia. Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2012 aikana 8 työntekijää. Takana on kahden vuoden kehitystyö. Haasteena on toiminnan kasvaessa ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja laadun varmistaminen. Näyttää siltä, että onnistuimme. Aamukorva-päivystäjä ”Aamukorvassa iloisia hetkiä tulee melko usein, koska lyhyenkin puhelun aikana soittaja saa yleensä kevennettyä taakkaansa ja olo helpottuu. Tämä kyllä kuuluu vastaajankin päässä.” Aamukorva-päivystäjä Kuva:Christian Rosenlund ”Parasta on, kun soittaja, joka on puhelun alussa ollut hädissään, peloissaan tai ahdistunut, kiittää puhelun lopuksi keskustelusta ja kertoo, että puhelusta on ollut apua.” Vapaaehtoinen 8 ”Koen joka viikko, että minua odotetaan vierailulle ja olen saanut tuettavan henkilön innostumaan uudelleen myös muiden seurasta.” Seniorin tukihenkilö Kuva: Jani Laukkanen asiantuntemusta ja tutkimusosaamista Asiakaskohtaamisia ohjaa henkilökohtaisuus: jokainen apua tai tukea tarvitseva kohdataan yksilönä. Työtä tukevat selkeytetyt tehtävänkuvat, työntekijöiden tiimityö ja monipuolinen osaaminen. HelsinkiMission vahva asema kansalaistoiminnan kentällä edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia, johtavaa sisältöasiantuntemusta ja näistä molemmista viestimistä. Ilman vapaaehtoisia myös HelsinkiMission mandaatti kansalaiskeskustelun suuntaajana olisi ohuempi, eikä paraskaan brändi kestä ellei toiminnan laatu vastaa brändin lupauksia. ”Vain pari keikkaa on takana, mutta on ollut kovin ilahduttavaa, kun näkee miten piristää toisen ihmisen päivää pelkällä läsnäololla.” Keikka-auttaja 9 Toiminnanjohtaja Olli Valtonen, apulaistoiminnanjohtaja Sari Vapaavuori ja kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund luennoivat ja vierailivat mediassa laajasti vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoina. Kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund väitteli keväällä 2012 Helsingin yliopistossa vapaaehtoistoiminnasta ja arvoista, mikä lisäsi luennointipyyntöjä ja median kiinnostusta myös HelsinkiMission tutkimusosaamiseen. Vuonna 2012 panostettiin edelleen vahvasti toiminnan laadusta ja asiantuntemuksesta viestimiseen (mm. työtä tukevat materiaalit, Pelastakaa sukupolvi/Sekakäyttäjä -kampanja ja kampanjasivusto, Facebook-sivut, Google adwords -markkinointi). HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta sai runsaasti näkyvyyttä erilaisissa verkostoissa ja mediassa (mm. useat YLE:n pääuutislähetykset, MTV3:n ohjelmat, HS, HBL, Kyrkpressen, Kirkko & kaupunki sekä lukuisat muut lehdet, radiokanavat). Myös vapaaehtoiset viestivät tehokkaasti HelsinkiMissiosta ja toiminnastaan sen auttamistyössä. pelastakaa sukupolvi – uusi hanke lapsiperheiden tueksi Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin. Hanke tukee perheitä, lapsia ja vanhempia pääosin ennaltaehkäisevästi: apua ja tukea tarjotaan siinä vaiheessa kun arjen haasteet ja huolet eivät vielä ole kasautuneet vakaviksi ongelmiksi. Näin vapaaehtoistoiminta lisää perheiden hyvinvointia, arjessa selviämistä ja jaksamista sekä arjen mielekkyyttä. asiakkaita välittäville ammattilaisille (kaupungin perhepalveluiden henkilökunta, esim. päivähoidossa ja varhaisessa tuessa) ja luotiin vapaaehtoisten rekrytoinnin prosessit ja suunnitelmat (toimintaan hakeutuminen, koulutukset, työn ohjaus ja tuki) yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeen kumppanitahot ovat Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki ja Pienperheyhdistys. Pelastakaa sukupolvi -kampanja käynnistyi syksyllä 2012 näkyen pääkaupunkiseudun katukuvassa, lehdissä ja televisiossa sekä sosiaalisessa mediassa ja hankkeen omilla kampanjasivuilla. Kuva: Anna Lepistö sujuvalla yhteistyöllä hyvään lopputulokseen Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille hanke tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Se madaltaa kynnystä lasten ja perheiden auttamistoimintaan ja mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan suurelle kiinnostuneiden joukolle. Hankkeen päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Myös Helsingin kaupunki sekä Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö tukevat hanketta. perusteellista suunnittelua & hätkähdyttävä mainoskampanja Vuonna 2012 luotiin pohja hankkeen tulevalle toiminnalle: suunniteltiin ja toteutettiin kampanja ”Isona minusta tulee sekäkäyttäjä” ja kampanjasivusto, tuotettiin oppaat ja muu materiaali vapaaehtoisille, asiakkaille ja Syksyllä 2012 yhteensä 50 Helsingin kaupungin työntekijää hankkeen pilottialueiden päiväkodeista, leikkipuistoista sekä varhaisen tuen ja kotipalvelun yksiköistä kokoontui hankkeen työntekijöiden johdolla yhteisiin kehittämistilaisuuksiin suunnittelemaan äitija isämentoritoimintaa. Yhteisen kehittämisen pohjalta Helsingin kaupungin työntekijät pystyvät kertomaan tukea tarvitseville asiakkailleen mahdollisuudesta saada HelsinkiMission kautta koulutettu vapaaehtoinen vanhemman tai perheen tueksi. Palaute tilaisuuksista oli erinomaista. HelsinkiMission ja kumppanien (Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki, Pienperheyhdistys) osin yhteinen ja osin eri toimintamuotoihin jakautuva vapaaehtoisten koulutus käynnistyi marraskuussa 2012. Hankkeen vapaaehtoistoimintaan saatiin hakemus lähes 200 ihmiseltä, joista noin 50 osallistui ensimmäiseen pilottikoulutukseen syksyllä 2012. Vapaaehtoiset toimivat lapsiperheiden tukena eri tavoin: äiti- ja isämentoreina (HelsinkiMission itse koordinoima toimintamuoto), mieskavereina lapsille, joilla ei ole aikuista miestä elämässään (kumppaninamme Pienperheyhdistys), eri tehtävissä Helsingin Diakonissalaitoksen perhepalveluissa (kumppaninamme Diakonissalaitos) ja Helsingin kaupungin loma- ja tukiperhetoiminnassa sekä tukihenkilötoiminnassa lapsille ja nuorille (joista suuri osa lastensuojelun asiakkaita, yhteistyötahona Helsingin kaupunki). 10 ”Ajattelin ennen, että miten minä aina kaiken jaksavana äitinä, vaimona ja työntekijänä voisin pyytää keneltäkään apua. Kynnys itse pärjäämiselle oli niin suuri. Vasta arjen tukea saadessani ymmärsin, että meistä jokainen tarvitsee toista ihmistä – kaltaistaan äitiä tai isää, omaa pärjäämisen kynnystä madaltamaan.” Kahden lapsen äiti pelastakaa sukupolVi kuuluu emma & elias -oHjelmaaN Pelastakaa sukupolvi -hanke on osa Rahaautomaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. Emma & Elias -avustusohjelma (2012–2017) kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmaan valitaan noin 10 projektia vuodessa: yhteensä noin 40 eri projektia neljän ensimmäisen vuoden aikana. Valittujen projektien kautta edistetään ohjelman kattoteemoja: tuetaan vanhemmuutta, painotetaan aikuisten yhteistä vastuuta sekä lasten oikeutta turvalliseen lapsuuteen. Kumppanit hankkeeseen on valittu näiden vastavuoroisten osaamisalueiden perusteella, jotta hankkeella saadaan mahdollisimman suuri vastavuoroinen hyöty ja synergia. Helsingin Diakonissalaitos, Pienperheyhdistys ja Helsingin kaupunki tarjoavat HelsinkiMissiolle asiantuntemusta ja asiakaskuntaa pienten lasten ja heidän perheidensä auttamiseen, Mieskaveritoiminta ja kaupunki myös jo kohderyhmän parissa toimivat vapaaehtoistoiminnan mallit. lapsiperheiden hätä kosketti Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö on tukenut Pelastakaa sukupolvi -hanketta sen suunnitteluvaiheista vuodesta 2010 lähtien. Mikä sai vanhusten ja sotaveteraanien auttamiseen keskittyneen säätiön tukemaan perhetyötä? Tarina alkaa vuonna 1868. Saksasta muuttanut Peter Starckjohann perusti tuolloin rautakaupan Viipuriin. Toimelias liikemies laajensi yritystään, mutta poikamiehenä hänellä ei ollut työlleen jatkajaa. Seuraajaksi kutsuttiin Saksasta Peterin veljenpoika Julius. Starckjohann & Co. laajeni voimakkaasti. Työntekijöiden määrä kasvoi yli kahteensataan 1930-luvulle tultaessa, ja ”Tarkin puoti” oli jo käsite alallaan. Juliuksen viidestä pojasta vanhin, hänkin nimeltään Peter, ”Pekko-herraksi” kutsuttu (1885–1973) sai yrityksen johdettavakseen 1929. Sotien jälkeen yhtiön liiketoiminta laajeni niin, että Starckjohannilla oli rautakauppoja yhdeksässä kaupungissa ympäri maata. Starckjohann-konserni oli perheen omistuksessa yli 130 vuotta. Vuonna 1998 yritys siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Peter Starckjohann työskenteli yrityksen toimitusjohtajana 1970-luvulle saakka. Vahvasti viipurilainen ja isänmaallinen mies siirsi elämänarvonsa tyttärilleen Eileenille ja Thelmalle. Isänsä kuoltua Eileen Starckjohann ja Thelma Bruun o.s. Starckjohann säätiöittivät perintöomaisuutensa kumpikin omaksi säätiökseen, jotka yhdistettiin 1998. Sisarusten arvojen mukaisesti Starckjohannsäätiö tukee sotaveteraaneja, vanhustyötä, opiskelevia nuoria sekä useita sosiaalialan yhteisöjä. Thelma Bruun toimi säätiön kunniapuheenjohtajana elämänsä loppuun asti. Hän kuoli Helsingissä 95 vuoden iässä 2012. lähimmäisenrakkaus ohjaa säätiön toimintaa Säätiön nykyinen puheenjohtaja Kirsti von Fieandt on Thelma Bruunin kummitytär, jonka rouva Bruun pyysi mukaan säätiön hallitukseen työnsä jatkajaksi. – Kattosana on lähimmäisenrakkaus. Sitä kukin meistä toteuttaa kykyjensä ja Starckjohann-säätiölle on tärkeää kaikessa avustustyössä se, että tuettavat kohteet eivät ole lyhytkestoisia projekteja, vaan niissä täytyy olla jatkuvuutta. Juuri sellainen on Pelastakaa sukupolvi -hanke. – Kun menemme johonkin mukaan, niin kannamme vastuumme, emmekä hyppää laivasta pois kesken matkan, Kirsti von Fieandt toteaa. mahdollisuuksiensa mukaan. Thelman ja Eileenin alkuperäinen idea oli sotaveteraanien auttaminen. Veteraanien rivit harvenevat kuitenkin vuosi vuodelta, joten aloimme etsiä siihen rinnalle pitkäkestoista ja meidät vakuuttavaa kohdetta, jolla olisi jatkuvuutta, von Fieandt kertoo. Von Fieandtin mielestä HelsinkiMission toiminta ja Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tukeminen sopivat säätiölle erinomaisesti. Niissä toteutuu Starckjohannin sisarusten ajatus siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisryhmiä pitää auttaa, jos siihen on mahdollisuus. – Perehdyimme hyvin tarkkaan HelsinkiMission organisaatioon ja kaikkeen siihen, mitä järjestö tekee. Kun OlliValtonen vuonna 2010 esitteli HelsinkiMission työmuotoja, hän kertoi myös uudesta suunnitteilla olevasta hankkeesta, jossa lapsiperheitä pyritään tukemaan ennen kuin ongelmat kasaantuvat kokonaiseksi vuoreksi. Silloin alkoi tuntua siltä, että tämä voisi olla juuri sopiva kohde meille. Suinpäin ei silti heittäydytty mukaan, vaan tukeminen aloitettiin pienemmällä summalla ja kuulostellen. 11 – Huomasimme, että hankkeen pohjustus- ja suunnittelutyö oli tehty erittäin ammattitaitoisesti ja suurella vakavuudella. Meihin teki vaikutuksen myös se, että vapaaehtoiset koulutetaan ja heistä huolehditaan hyvin. Ammattitaidon lisäksi von Fieandt kehuu HelsinkiMission lämminhenkisyyttä, jonka voi hänen mukaansa aistia järjestön toiminnassa. Säätiön ja järjestön hyvä keskusteluyhteys sekä tarkat raportit toiminnan tuloksista saavat myös kiitosta osakseen. Jokainen säätiön hallituksen viidestä jäsenestä on tuonut itseään koskettavia kohteita auttamistyön piiriin. Epäselväksi ei jää, ketkä ovat von Fieandtin sydäntä lähellä. – Ajattelen monesti pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria perheitä, joilla on juuret jossain muualla, eikä lähipiiriä lähellä. Kun mummit ja ukit asuvat kaukana, ei apua ole helposti saatavilla. Minulla on se suuri onni, että lapset ja lapsenlapset asuvat lähellä, ja aina kun voin heitä auttaa, teen sen mielelläni. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Henni Kuusisto deN sVeNskspråkiga VoloNtÄrVerksamHeteN för eNsamma seNiorer i HelsiNgforsmissioN Volontärutbildningen inleds i februari 2012 då också en volontärpool bildades. Vi har haft fyra volontärutbildningar 2012. Via dem har vi fått 52 utbildade volontärer som fungerar som stödpersoner (13 volontärer och 260 kontakter), engångshjälpare (49 gånger, 24 personer), budbärare samt seniorgruppledare (3 ledare och 188 kontakter). På Allsång, Kvällskaffet och Julfest har vi haft som medhjälpare 25 volontärer. Målet är att vi varje år får 50 nya utbildade volontärer. Vi har en arbetshandledare för våra volontärer som ansvarar för att volontärerna orkar med sitt arbete bland seniorer (3 arbetshandledningar, 12 kontakter). Kulturellt socialarbete: Vi har inlett vår Allsång på Albertsgatan i maj 2012. Varje torsdag sjunger seniorer med en rad kända musiker bekanta sånger (18 gånger, 318 kontakter). Detta ingår i vårt förebyggande kulturella socialarbete, som till hösten utö- ”Jag har bekanta som är 80 år gamla, men de är tråkiga.” Kuva: Jani Laukkanen En 85-årig dam som har en ung stödperson kades med Musik till kvällskaffet. En gång i månaden bjuder seniorer på klassisk musik i form av presentationer och musik, både inspelad och live (4 gånger, 53 kontakter). Stödet till seniorer via volontärer och det förebyggande kulturella socialarbetet har visat sig vara största betydelse, eftersom verksamheten långt är en pionjärinsats på området. Efterfrågan och mottagandet har varit stort från första början. Vi har verkligen nått ensamma svenskspråkiga seniorer och vi har märkt att behovet att få hjälp är väldigt sort. Östra sidan av Helsingfors behöver mest insatser för att nå dessa ensamma. Vi har grundat också en arbetsgrupp av olika organisationer för att börja söka efter de äldre som har stannat ensam hemma. I vår verksamhet har det varit viktigt att skapa ett nätverk med finlandssvenska organisationer och institutioner. Vi samarbetar bl.a. med Folkhälsan, Röda korset, Samrådet - Svenska Pensionärsförbundet, SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder, Psykosociala förbundet, Luckan, Helsingfors stad, församlingarna i Helsingfors. Vi samarbetar med olika privata och kommunala servicehem, högskolor och kulturorganisationer. Vi har sedan augusti 2011 en egen styrgrupp. Kuva: Jani Laukkanen – Vi har fått en bra start med arbetet för medkänslan, säger projektschef Liisa Melin. ”Volontären är så härlig, att jag får lust att krama henne.” En 80-årig senior Musik till kvällskaffet serveras en gång i månaden, för musikvalet står Ann-Kristin Schevelew. 12 Laula kanssamme -tilaisuudet ovat saavuttaneet suosiota vuodesta toiseen. Kuvassa esilaulajat Margit Juselius (vas.), Martti Ahlström ja juontaja Inna Vintturi. laula kanssamme vetää salit täyteen joka viikko Laula kanssamme on koonnut seniorit laulamaan vuodesta 2000 lähtien. Viikoittaisiin tilaisuuksiin kerääntyy joka kerta salin täydeltä laulajia eri puolilta Helsinkiä. Musiikin maisteri Inna Vintturi on vetänyt Laula kanssamme -tilaisuuksia HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa vuodesta 2000 ja Vuosaaren Palvelutalo Ceciliassa vuodesta 2004, jolloin talo valmistui. Vintturi toimii tilaisuuksien juontajana ja musiikkivastaavana, pianistina, huilistina tai laulajana. Lisäksi mukana on kolme neljä esilaulajaa, kaikki pitkän linjan vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös toiminnanjohtaja Olli Valtonen on osallistunut usean vuoden ajan Kinaporin tilaisuuksiin sekä puhujana että muusikkona muiden joukossa pianolla säestäen. ihminen on luotu laulamaan Seniorien laulattaminen on Vintturille mieleistä työtä, sillä edellä mainittujen lisäksi hän vastaa säestyksistä syksyllä startanneessa Albertinkadun Laula kanssamme -tilaisuudessa tiistaisin ja säestää viikoittaisessa Allsång på Albertsgatan -tilaisuudessa. Hän on myös hiljattain toimittanut 300 seniorien suosikkilaulua sisältävän Laula kanssamme -kirjan. – Laula kanssamme -tilaisuuksien suosion salaisuus on siinä, että ihminen on luotu laulamaan. Lauluista saa voimaa, rauhaa ja iloista mieltä. Tulen itsekin hyvälle tuulelle näissä tilaisuuksissa, seniorien lauluilo antaa voimaa, Vintturi kuvailee. ”tässä tuntee tekevänsä hyvää” Esilaulaja Martti Ahlström kertoo aloittaneensa laulattajan uransa niin ikään vuonna 2000, kun Inna Vintturi soitti ja pyysi mukaan toimintaan. – Laulan Kinaporin ja Cecilian tilaisuuksissa yhdessä Margit Juseliuksen ja Matti Melkon kanssa. Maanantaisin klo 13 meillä on ensin Kinaporissa tilaisuus ja iltapäivällä klo 15 jatketaan Ceciliassa. – Lisäksi vedin vuodesta 2001 lähtien vastaavanlaista laulutilaisuutta Tuomiokirkkoseurakunnassa yhdessä Markku Turusen kanssa. Viime vuonna hänen jäädessään eläkkeelle tämä tilaisuus oli vaarassa loppua, mutta sitten Inna (Vintturi) kehotti minua ottamaan mummot mukaan ja tulemaan Albertinkadulle. Niin sitten tein, ja viime syksystä lähtien olemme järjestäneet Laula kanssamme -tilaisuuksia kolme kertaa viikossa. lähes 8000 kontaktia vuonna 2012 Ja laulajia riittää! Viime vuonna Laula kanssamme -tilaisuuksien kontaktimäärä oli lähes 8000. Viime vuoden toukokuusta lähtien kerran viikossa järjestetyn ruotsinkielisen Allsång på Albertsgatan -tilaisuuden kävijämäärä ylitti sekin 300 jo puolessa vuodessa. 13 Voi siis syystä sanoa, että tämän tyyppisiä laulutilaisuuksia tarvitaan. Mutta mikä saa yksityisyrittäjänä työskentelevän Ahlströmin lähtemään kolme kertaa viikossa ilman rahallista korvausta mukaan seniorien yhteislauluihin? – Olen varmaan hullu siinä mielessä, että haluan olla esillä ja tulen hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa. Ehkä esiintymishaluni juontaa juurensa siitä, että tulen näyttelijäsuvusta. Äitini Liisa Tuomi lauloi paljon ja minäkin olen laulanut musikaalimusiikkia ja operetteja pienestä pitäen. Tiedän siis, minkälaisesta musiikista äitini ikäiset ihmiset tykkäävät. Hyödyllinen harrastus – Laula kanssamme -tilaisuuksien vetäminen on minulle tärkeä, järkevä ja sitouttava harrastus. Sen ansiosta tunnen itseni tarpeelliseksi. Seniorien laulattaminen ja naurattaminen on minulle luontevaa toimintaa, josta nautin, Ahlström summaa. Vaikka laulattamisesta koituu paljon iloa, niin välillä tulee eteen kohtaamisia, jotka koskettavat sydänjuuria myöten. – Kun Ceciliassa vanhus tulee sanomaan, että tämä maanantai-päivä, jolloin te tulette tänne palvelutaloon, on viikon tärkein päivä, niin kyllähän se vetää vakavaksi. Silloin tuntee, että yksinäisyyttä vastaan tässä taistellaan. Silloin tuntee tekevänsä jotain hyvää. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Sanna Ontto a 2. seNiorityö pitÄÄ seNioreista Huolta Yksinäisyys on ikääntyneiden suurimpia ongelmia. Yksinäisyys myös tutkitusti lisää sekä muistisairausriskiä että muiden sairauksien riskiä. HelsinkiMission seniorityö tarjoaa apuaan ja palveluitaan yksinäisyyden kokemuksesta kärsiville senioreille. HelsinkiMission Senioripysäkille saattoi taas tulla uusiin psykoterapeutin ohjaamiin maksuttomiin keskusteluryhmiin alkuvuodesta 2012. Yli 60-vuotiaille tarjottu matalan kynnyksen Senioripysäkki-ryhmämalli on Suomessa ainutlaatuinen. Senioripysäkki vähentää tutkimusten mukaan tehokkaasti senioreiden yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Näin se ehkäisee muun muassa yksinäisyydestä johtuvien muistisairauksien syntyä ja laitoshoidon tarvetta. HelsinkiMission luoma Senioripysäkkimalli toimii Helsingissä psykoterapeuttien ohjaamana ja 30 paikkakunnalla ympäri Suomea järjestön kouluttamien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten ohjaamana. senioripysäkki – yksin ei tarvitse jaksaa Senioripysäkin päätavoitteena on vähentää ja ehkäistä ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta ja muita psykososiaalisia ongelmia ammatillisen ja vapaaehtoistyön avulla. Senioripysäkin työmenetelminä ovat keskusteluryhmät, yksilötuki sekä vapaaehtoisten tuottama ryhmätoiminta ja tukihenkilötoiminta. Senioripysäkki on matalan kynnyksen avun paikka, jonne ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission psykoterapeutit ja Senioripysäkkiryhmän ohjaajakoulutuksen saaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Senioripysäkki-ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Ryhmien kesto vaihtelee 15 viikosta 1–2 vuoteen. senioripysäkki-ohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus Senioripysäkki-ohjaajia koulutetaan valtakunnallisesti, ja koulutuksen jälkeen ryhmän ohjaaja toimii omassa organisaatiossaan tai muussa jo olemassa olevassa organisaatiossa ohjaten Senioripysäkki-ryhmiä. Helsingissä aloitti helmikuussa 2012 jälleen uusi Senioripysäkki-koulutus. Kou”Vielä viime syksynä mä luulin, että mä oon ainut, jolla ei oo ihanaa parisuhdetta ja hurmaavia lapsenlapsia ja paljon ystäviä ja joka ei elä ihanaa elämää. Jos ei olis tällaista Helsinki Missiota niin mä luulisin niin vieläkin. Mut Helsinki Missio on luonut sellaisen ilmiön, että on alettu puhua siitä, että meitä on muitakin, meitä elämän naarmuttamia.” Senioripysäkin asiakas lutetut Senioripysäkki-ohjaajat saavat säännöllistä tukea ja ohjausta valmistumisen jälkeenkin. Senioripysäkin ammatillinen terapiatyö on kehittänyt erilaisia toimintamalleja HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan käyttöön. Maaliskuussa 2012 alkoi Senio- 14 ripysäkin psykoterapeuttien ohjaama uusi ns. syventävä tukihenkilökoulutus. Osa Senioripysäkin asiakkaista tarvitsee tuekseen vapaaehtoista, joka on saanut koulutusta kohdatakseen seniorin, jonka tuen tarve on tavallista suurempi. senioripysäkki Helsingissä Helsingin Senioripysäkin asiakkaat ovat pääsääntöisesti helsinkiläisiä (yli 90 %) ja yli 60-vuotiaita. Asiakkaiden ongelmat vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Senioripysäkin toiminta painottuu lievien ja keskivaikeiden ongelmien hoitoon. Helsingissä senioripysäkin toiminnasta vastaavat psykoterapeutit ja ryhmät ovat luonteeltaan terapeuttisia keskusteluryhmiä. Helsingin Senioripysäkillä oli vuonna 2012 yhteensä 2863 ammatillista kontaktia (vuonna 2011 ammatillisia kontakteja oli 2073). Vuoden 2012 maaliskuussa Senioripysäkki muutti HelsinkiMission yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle. Uuteen toimitilaan muutettiin melko pian sen jälkeen kun edellisen muuton jälkeen oli saatu toiminta käyntiin Lääkäritalossa. Tiheä muuttaminen ja sen mukanaan tuomat toiminnalliset viiveet vaikuttivat Senioripysäkin toimintaan jonkin verran. Ryhmien jatkuminen ja uusien käynnistäminen vaativat selkeästi enemmän aikaa. Myös henkilöresurssoinnissa ”Olen puhunut tässä ryhmässä itsestäni enemmän kuin koskaan aiemmin elämäni aikana kenellekään. Minua ei ole koskaan kuunneltu näin kuin nyt tässä ryhmässä on kuunneltu.” Mies, 74, Senioripysäkki-ryhmän päättyessä Kuva: Jani Laukkanen Lisäksi järjestö verkostoitui aktiivisesti alueen eri toimijoiden ja seurakuntien diakoniatoiminnan kanssa. Erilaisilla diakoniaavustuksilla pystyttiin auttamaan reilusti yli 100:aa avun tarpeessa olevaa kaupunkilaista. Viikoittaisella keittolounaalla kävi säännöllisesti Sörnäisten alueen vanhuksia, monelle heistä se oli viikon ainoa lämmin ruoka. Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuuksiin osallistui viikoittain yli 200 senioria. tapahtui muutoksia, ja niissä on selkeä vaje. Senioripysäkin vastaava ohjaaja jäi toimivapaalle syksyn käynnistyessä. Senioripysäkin henkilöstövaje näkyi toimintavuonna esimerkiksi valtakunnallisen työn toteuttamisessa.Työnohjaukselliset tapaamiset ja uusien ohjaajien koulutus edellyttävät matkustamista; esimerkiksi yksi Senioripysäkki-paikkakunta sitoo yhden kouluttajan työpanosta lähes kuukauden vuodessa. Helsingin Senioripysäkillä työskenteli vuonna 2012 yhteensä kuusi henkilöä (joista yksi henkilö on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori) ja osa-aikainen johtaja. senioripysäkki toimii jo 30 paikkakunnalla Senioripysäkin toiminta on laajentunut alun perin Helsingissä tapahtuvasta ja HelsinkiMission toteuttamasta toiminnasta laajaksi valtakunnallisen verkoston varassa tapahtuvaksi toiminnaksi. Valtakunnallisia Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Senioripysäkki-ryhmäohjaajakoulutuksen. Ryhmät ovat luonteeltaan keskusteluryhmiä. Vuonna 2012 Senioripysäkki-toimintaa oli 30 paikkakunnalla ja uusia Senioripysäkki-ohjaajia koulutettiin lisää. Koulutettuja ohjaajia on yli 100. Senioripysäkki-ryhmien ohjaajakoulutus on aloitettu jo vuonna 2007. Koulutus antaa valmiuden ryhmien kokoa- miseen ja ohjaamiseen. Yhden Senioripysäkki-ryhmän kesto on ollut 15 viikkoa, ryhmä on kokoontunut kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. yhteisöpalvelut – virkistystä ja diakonia-apua Yhteisöpalvelujen tavoitteena oli kehittää ja järjestää HelsinkiMission palvelujen piirissä oleville asiakkaille ja vapaaehtoisille henkis- ”Minulla on kaksi lasta 15 vuoden välein, eli olen yli 30 vuotta ollut äiti ja sitten hoidin lapsenlapsia. Nyt kerrankin on minun aikani. Saan miettiä mitä todella haluan tässä ja nyt, tämän ikäisenä”. Nainen, 67, Senioripysäkin asiakas tä hyvinvointia ja hengellistä elämää tukevia toimintoja ja tilaisuuksia. Yhteisöpalvelut vastaa myös HelsinkiMission diakonia-avustustoiminnasta: tarjoaa aineellista ja henkistä diakonia-apua sitä tarvitseville, lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Toimintavuonna uusien asiakkaiden määrä kasvoi. Muutto Albertinkadulle toi avun pariin uusia kohderyhmiä. Yhteisöpalvelut teki vuonna 2012 yhteistyötä järjestön useiden yksiköiden kanssa. 15 yhteislaulua ja muita tilaisuuksia Yhteisöpalvelujen järjestämiin Laula kanssamme -tilaisuuksiin osallistui viikoittain reilusti yli 200 henkilöä (toimintakuukaudet tammi–kesäkuu sekä syys–joulukuu). Laula kanssamme tilaisuuksia järjestettiin maanantaisin Kinaporissa ja Palvelutalo Ceciliassa. Lisäksi Albertinkadulla aloitettiin uusi Laula kanssamme -ryhmä syksyllä 2012. Laula kanssamme tilaisuuksien yhteenlaskettu kontaktimäärä oli lähes 8000. HelsinkiMission Palvelutalo Cecilian erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten iltamiin, kesä- ja joulujuhliin, erilaisiin retkiin, hartauksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 henkilöä. Sielunhoidollisia keskusteluja käytiin noin 40. HelsinkiMissio teki yhteistyötäTuomasyhteisön kanssa, mikä mahdollisti omalta osaltaan myös henkisen ja hengellisen kasvun. HelsinkiMissio järjesti Tuomasmessun kahdesti.Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Agricola-liikkeen kanssa. HelsinkiMission perinteinen Kynttiläkonsertti keräsi 800 kuulijaa. ”Se mitä olen ryhmästä saanut, on rakkaus. Rakkaus ja armollisuus itseä kohtaan. Minulla on uusi rakkaussuhde, suhde itseeni.” Nainen, 66, Senioripysäkin asiakas 3. NuorteN kriisityö – Helposti saataVaa apua ajoissa Nuorten kriisityön tavoitteena on antaa vaikeuksissa oleville pääkaupunkiseudun nuorille mahdollisuus tulla kohdatuksi, tuetuksi ja hoidetuksi, sekä auttaa nuoria löytämään oma tiensä hyvään kasvuun. Valtaosa auttamisesta tapahtuu ammattiauttajien, kriisi- ja projektityöntekijöiden voimin. ”Kyllä mulla vieläkin on joskus paha olla, mut ei mitään sellasta horroria kuin keväällä. Kiitti avusta!” Nainen 19 v Nuorten kriisipiste Nuorten Kriisipisteen kohderyhmänä ovat 12–29-vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Toiminnan keskiössä on tiistaista torstaihin kello 9–13 toteutettu päivystystoiminta (vastaanotto- ja puhelinpäivystys). Päivystysaikana nuori voi soittaa tai tulla käymään ilman ajanvarausta ja ilman diagnoosia. Palvelu on nuorelle maksutonta ja hän voi halutessaan asioida anonyymisti. Muutto yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle toi selkeästi lisää uusia nuoria Kriisipisteen palveluiden pariin. Nuorten Kriisipisteessä se näkyi esimerkiksi ajoittaisena kriisipäivystyksen ruuhkautumisena. Yleisimmät nuorten asiointisyyt olivat psyykkisiä: ahdistus ja paniikkituntemukset sekä masentunut olo. Myös erilaiset sosiaaliset ongelmat perheessä ja parisuhteessa keskusteluttivat, samoin työhön ja opiskeluun liittyvät ongelmat ja huoli tulevaisuudesta. Somaattisten ongelmien osuus oli vähäisempi, niistä selkeästi esiin nousivat uneen ja nukkumiseen liittyvät vaikeudet ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat. päivystyksen kautta avun piiriin Nuorten Kriisipisteen asiakkaaksi tullaan päivystyksen kautta. Uusia päivystysyhteydenottoja oli 802 vuonna 2012. Asiakkaana jo olevilta nuorilta yhteydenottoja oli puhelimitse 489 ja sähköpostitse 288 vuonna 2012. Suurin osa yhteyttä ottaneista oli naisia (70,4 %). Päivystykseen yhteyttä ottaneista lähes puolelle varattiin aika omalle kriisityöntekijälle. Puhelimitse yhteyttä ottaneita ohjattiin myös suoraan Nuorten Kriisipisteen käyntipäivystykseen nopean avunsaannin mahdollistamiseksi. Mikäli Nuorten Kriisipisteen palvelut eivät olleet lähtökohtaisesti paras vaihtoehto, nuori ohjattiin oikean avun – yleisimmin psykiatrian poliklinikan, terveysaseman tai koulun oppilashuollon palvelujen – piiriin. Vuonna 2012 toteutui 1897 asiakastapaamista. Tapaamisaikoja varattiin 406 nuorelle. Lisäksi aikoja varattiin myös perheille, pareille ja verkostoille. Asiakkaiden keski-ikä oli 20 vuotta. Ryhmätoiminnan määrä kaksinkertais- tui: kaikkiaan vuoden 2012 aikana kokoontui 917 erilaista ryhmää ja niihin osallistui yhteensä 4374 henkilöä. reilusti yli puolelle lyhytkestoinen apu oli riittävää Nuorten Kriisipisteen asiakkaista 56 % ei tarvinnut jatkohoitoa keskusteluavun jälkeen. Luku on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin ja kertoo siitä, että kiitettävän iso osa asiakkaista on psyykkiset ongelmat asiointisyynä Yleisimmät yksittäiset tapaamisissa nousseet teemat löytyvät psyykkisistä syistä; ahdistus ja paniikkituntemukset, masentunut olo sekä pelot. Pakko-oireet Itsetuhoisuus 5% 1% Selittämätön paha olo 6% Stressi 12% Masentunut olo (nuoren ilmoittama) 21% Pelot 10% Vakava psykiatrinen sairaus alle 1% Syömiseen liittyvät ongelmat 4% Diagnosoitu masennus (muualla diagnosoitu) 5% Ahdistus / Paniikkituntemukset 35% 16 Kuva: Satu Lekola Nuorten Kriisipisteen työntekijät auttavat 12–29-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että työskentelemällä ennaltaehkäisevästi lyhytkin keskustelujakso voi olla siihen hetkeen riittävää. Hieman yli viidennes nuorista jatkoi tilastoimisvaiheessa edelleen Nuorten Kriisipisteen asiakkaana tai HelsinkiMission muussa toiminnassa, kuten tukihenkilötoiminnassa. Vuoden 2012 aikana toteutettiin yhteensä 18 tukisuhdetta, joista valtaosa jatkuu edelleen. Vuonna 2012 Nuorten Kriisipisteellä työskenteli 6 kriisityöntekijää, vastaava kriisityöntekijä, projektityöntekijä, yhteyspäällikkö sekä Nuorten kriisityön johtaja. ”Mun kaveri kävi täällä kuukausi sitte. Se sano, et tääl voi puhua mistä vaa. Mäkin sit ajattelin tulla.” ”Nyt uskallan kertoa äidille, että olen homo.” Tyttö 14 v Mies 25 v yli puolet asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei jatkohoitoa Hoito keskeytyi Jatkaa edelleen Nuorten Kriisipisteellä Ohjattu HelsinkiMission omaan toimintaan ”Mä oon saanu täällä enemmän selkeyttä elämääni kuin viimesen neljän vuoden aikana yhteensä.” Kirjoitettu lähete/lausunto Lyhytkestoinen keskusteluapu osoittautui riittäväksi yli puolelle Nuorten Kriisipisteessä asioiville nuorille. 17 Nainen 18 v krisjouren för unga antalet besök vid krisjouren för unga ”Jag kände mig omhändertagen direkt då jag kom innanför dörren.” Kvinna, 23 Kuva: Anna Lepistö Krisjouren för ungas målgrupp var 12–29åriga svenskspråkiga ungdomar och unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen. Den huvudsakliga målsättningen var att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och på ett förebyggande plan förhindra illamående. Som arbetsformer har använts telefon- och e-postjour, samtalshjälp i form av individuella besök, samt par-, familje- och nätverksträffar. Därtill har använts gruppverksamhet, nätverkssamarbete och skolsamarbete. Målsättningarna för år 2012 har förverkligats till mesta dels enligt verksamhetsplanen för 2012. Klientmängden ökade något år 2012 samtidigt som Krisjourens verksamhet utvidgades med anställningen av en till krisarbetare våren 2012. Vi satsade mera på bl.a. workshopar (mindre grupper) för enskilda skolklasser och den förbyggande effekten man kan skapa genom dessa. Detta för att behovet av marknadsföring (för stora skolgrupper i form av t.ex. morgonsamlingar) minskade och det under 2012 visat sig att målgruppen hittat Krisjouren allt bättre. Samarbetsparter och nätverk har ökat markant under år 2012 och nya projekt planeras ständigt. Krisjouren för unga har år 2012 varit med i 4 styrgrupper. Via effektiv marknadsföring (bl.a. till skolorna samt nätverk, tidning, radio) och djungeltrumman (som klienterna delgett varandra), samt anställningen av en till krisarbetare, har Krisjouren för unga nått sin målgrupp och kunnat svara på klienternas behov av samtalshjälp. Under år 2012 var jourkontakterna totalt 350 stycken (315 stycken år 2011). Av kontakttagningarna var största delen epost, därefter telefonsamtal av klienter och samarbetsparter). Av kontakttagningarna till jouren gällde 71 % kvinnor och 29 % män (80 % kvinnor och 20 % män år 2011). År 2012 besökte allt som allt 110 klienter Krisjouren för unga (81 klienter år 2011). Besöksgångerna/klient varierar kraftigt. Av dessa bestod 96 % av individuella klienter (övriga par och familjer). Totala antalet förverkligade besök år 2012 var 800 (721 år 2011 och 395 år 2010). Besöksorsakerna Då statistiken förs in, kan flera än en besöksorsak per klient kruxas för, vilket ofta också är fallet. Därför syns det i Hänvisad till annan istans 9% 1000 800 Remiss 1% 721 750 500 statistiken betydligt fler besöksorsaker än antal klienter. Vi delar in besöksorsakerna i fyra kategorier: psykiska orsaker, sociala svårigheter, somatiska problem och övriga orsaker. De flesta orsakerna till besöken hittas under sociala svårigheter, där problem inom familjen, problem med studier/arbete, problem i parförhållandet samt självförtroendeproblematik är de teman som oftast har diskuterats med krisarbetaren. Nästan lika mycket av besöksorsakerna platsar under kategorin psykiska orsaker, där ångest/panikkänslor, deprimerad känsla och stress är de vanligaste orsakerna. Fortsätter fortfarande vid Krisjouren (t.ex. efter ärsskiftet el. dyl. då du inför statistik före vården avslutas) 38% 395 250 år 2010 Ingen fortsätt vård 45% år 2011 år 2012 Antalet besök vid Krisjouren för unga år 2012 (800) var dubbelt mer än år 2010, då antalet var 395 stycken. Vården avbröts 7% 18 ”Jag fick hjälp att se att jag har de verktygen jag behöver för att leva mitt liv.” Kvinna, 25 Vuonna 2012 valmistauduttiin ja osallistuttiin Helsingin kaupungin kilpailutukseen. Toimintavuoden 2012 loppuun asti Kotivuoren rahoitus on perustunut Helsingin kaupungin kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen ja siihen liittyvään tarjousneuvotteluun. Toimintavuoden aikana hoitovuorokausia oli 4349. Lastenkodissa on 2 osastoa, joissa työskentelee yhteensä 14 henkilöä: johtaja, 2 vastaavaa ohjaajaa, 10 ohjaajaa sekä keittäjäemäntä. Kotivuoresta muutti vuonna 2012 kaksi lasta pois, toinen kotiin ja toinen Helsingin kaupungin tukiasuntoon. Vastaavasti Kotivuoreen muutti kaksi nuorta. Vuoden 2012 aikana Kotivuoressa on ollut sijoitettuna 14 lasta (kolme poikaa ja 11 tyttöä). Keskimääräinen hoitoaika oli 2012 reilut 2 vuotta. Sijoituksien syinä olivat esimerkiksi koulunkäyntivaikeudet, vanhempien kasvatusvaikeudet sekä psyykkiset syyt, kuten tunne-elämän häiriöt ja masentuneisuus. ”Minulla on kaikki hyvin, en mä lähtis muuttamaan Kotivuoressa mitään.” kotivuoren lastenkoti Poika 14 v HelsinkiMission omistama Kotivuoren lastenkoti Puotilassa on Helsingin toiseksi vanhin lastenkoti. Kotivuori tarjoaa Helsingin kaupungin sijoittamille 12–17-vuotiaille lapsille pitkäaikaista kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa. Keskeisimpiä työmuotoja ovat olleet omaohjaajatyöskentely, perhetyö, erilainen verkostotyö ja nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen. Lisäksi kesällä järjestettiin perheleirejä HelsinkiMission leirikeskukseen Sääksiin Nurmijärvelle. Kotivuoren lastenkoti teki läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sijais- ja avohuollon työntekijöiden ja lasten lähi- ja viranomaisverkoston kanssa. Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka oli hoitotyön merkittävin yhteistyökumppani. Myös koulujen opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tehtiin yhteistyötä säännöllisesti. Järjestön sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti Nuorten Kriisipisteen ja Resonaarin kanssa, esimerkiksi bänditoimintaa ja yksilöopetusta laulussa. ”En tiedä missä olisin, ellen olisi päässyt Kotivuoreen.” Tyttö 17 v aggredi Suomessa tehtävän katuväkivaltatyön kehittämishanke Aggredi päättyi vuoden 2012 lopulla, ja toimintavuonna 2012 valmisteltiin Aggredin siirtymistä jatkorahoituksen piiriin (RAY). Aggredi-hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan ja tukemaan marginaalissa olevia ihmisiä. Hanke on nostanut väkivallantekijöiden hoidollisen tarpeen esiin ja osoittanut, että väkivallantekijöiden kanssa voidaan työskennellä pitkäjänteisesti. Kaikki Aggredihankkeen määritellyt tavoitteet toteutuivat. Aggredi-projektin tavoitteena oli luoda kumppanuuteen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren rikos- ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi.Tavoitteena oli myös asiakkaiden väkivaltarikoksien väheneminen tai loppuminen kokonaan. Aggredissa luotiin kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden hoidollinen palvelu sekä vahvistettiin asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijatahona, joka konsultoi ja kouluttaa alan opiskelijoita ja asiantuntijoita. Projektissa 19 ”Motivaatio tulla tänne oli just se, että mä en halua asioida missään virastossa.” Arto, Aggredin asiakas vakiinnutettiin tavoitteen mukaisesti toimintamalli pääkaupunkiseudulle ja laajennettiin Aggredin työtapaa valtakunnallisesti. Helsingin tietokeskuksen tutkimusartikkelin mukaan Aggredin asiakkaat ovat sitä mieltä, että Aggredissa ymmärretään katujen todellisuutta ja nuorten elämäntilannetta. Vaihtoehtoja elämän tulevalle suunnalle on mahdollista punnita sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka eivät tuomitse, vaan ovat keskustelukumppaneita. Asiakkaan ollessa motivoitunut muuttamaan elämäänsä Aggredin prosessi on tehokas. Aggredi on ylittänyt hankkeen aikana tavoitteen asiakasmäärästä. Aggredi-projektin määrällisenä asiakastavoitteena oli 100–150 asiakasta, ja toteuma oli 162. Aggrediin ohjautuneista asiakkaista 79 % aloittaa varsinaisen asiakasprosessin. Aggredi pystyy tarttumaan myös sellaisiin väkivallantekijöihin, jotka syyllistyvät toistuvasti vakaviin väkivaltarikoksiin. Viranomaisten keinot puuttua tilanteeseen yksinään eivät ole olleet riittäviä. Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden laatimien lausuntojen perusteella Aggredi täydentää palvelujärjestelmää ja toimii merkittävänä yhteistyökumppanina väkivaltarikoksia tehneiden vankien vankeus/vapauttamisprosessissa. Eri yhteistyötahojen lausuntojen mukaan vankilasta Aggrediin ohjautuvat vangit ovat haasteellinen asiakasryhmä. Vankien kotikunnissa ei helpolla löydy palveluja eikä välttämättä ammattitaitoa tälle asiakasryhmälle. Merkittävää on, että kolmannen sektorin toimijan palveluiden piiriin pääsee joustavasti, eikä asiakkuus ole sidoksissa kotikuntaan. Vuonna 2012 Aggredissa oli 6 työntekijää, osa-aikainen johtaja sekä kokemusasiantuntija. ”Olen 27 vuotta, kohta kolme vuotta ollut vapaana. Ehkä kasvoin aikuiseksi pikkuhiljaa. Ei enää oikeastaan jaksa. Tietää seuraukset mitä siitä on, jos menettää hermonsa. Aikaisemmin kaikki, mistä pystyi vähänkin luistaan, niin luistin.” Seppo, Aggredin asiakas 4. resoNaari – aiNutlaatuiNeN musiikkikeskus Resonaarin kohderyhmänä ovat oppilaat, joille musiikin opiskelu tavanomaisin menetelmin olisi mahdotonta. Resonaari jakaantuu kahteen yksikköön: erityisryhmille suunnattuun musiikkikouluun sekä asiantuntija- ja osaamiskeskukseen. Resonaarin musiikkikoulun toiminta-ajatuksena on tarjota opetusta sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan tavallisten musiikkikoulujen opetukseen. Suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset ihmiset. Muita kohderyhmiä ovat mm. liikuntaja näkövammaiset, tarkkaavaisuushäiriöiset, oppimishäiriöistä kärsivät ja mielenterveyskuntoutujat. Resonaarin oppilasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Varsinaiseen opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä vuonna 2012 oli 207. Periodimaiseen opetukseen osallistui noin 30 oppilasta. Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yhteensä lähes 6800 ja annetun opetuksen kokonaismäärä lähes 4100 tuntia. (Edellisenä vuonna opetukseen liittyviä käyntikertoja oli 6200 ja opetuksen kokonaismäärä oli 3600 tuntia.) Resonaarissa on kolme päätoimista sekä 8–9 sivutoimista työntekijää sekä sivutoiminen hallintoassistentti. Resonaarin johtajat toimivat osin RAY:n tukemassa Resonaarin asiantuntijapalvelussa sekä erillisesti rahoitetussa kehitysvammaisten ja erilaisten oppijoiden Resonaarigroupyhtyeen kehittämisprojektissa. Kuva: Pekka Elomaa musiikkikoulu – tavoitteellista musiikinopetusta erityisryhmille Perinteinen Resonaari soi -konsertti 14.5.2012 oli jälleen kevään odotettu huipputapaus. naarin musiikkikoulun järjestämissä konserteissa sekä esiintymisissä oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan lähes 5500 henkeä. Vuonna 2012 Resonaarin oman konserttitoiminnan keskeisimmät tapahtumat olivat muusikko Laura Sippolan kanssa toteutettu Valoilmiö-kirkkokonsertti Kulosaaren kirkossa tammikuussa ja ZOOM ry:n kanssa toteutettu Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa toukokuussa. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia konsertteja ja tapahtumia niin Resonaarin omalle väelle kuin laajemminkin. Syyskaudella Resonaari ”Se ensimmäinen esiintyminen oli semmonen, että tuntui mukavalta ja antoisalta esiintyä sellasessa isossa konserttisalissa suurelle yleisölle. Siitä jää hyvä mieli niin itselle kuin muillekin.” Resonaarin oppilas toteutti Kaikki soittaa -tapahtumakiertueen. Uutena toimintamuotona alkoi kaupungin kotihoidon asiakkaille suunnattu Kaikki soittaa -musiikkipalvelu. runsaasti esiintymisiä & uusi toimintamuoto Resonaarin oppilaat ja bändit esiintyivät ahkerasti vuoden aikana.Yleisömäärä ResoKuva: Sari Tammikari ”Mun sydämessä tuntuu, se rupee sykkiin, että nyt mä onnistun joo. Ja kun ihmiset taputtaa siitäkin tulee sellasta energiaa.” Resonaarin oppilas Resonaarin Riskiryhmä-bändiin kuuluu kuusi soittajaa, jotka aloittivat soittoharjoittelun muutama vuosi sitten lähes 70-vuotiaina. 20 Kuva: Jani Laukkanen – Kuvionuottien kautta iso erilaisten oppijoiden ryhmä saatiin tekemiseen mukaan. Kuvionuotit mahdollistavat soitonopettelun myös kotona, ilman opettajaa, Markku Kaikkonen ja Kaarlo Uusitalo toteavat. soittamisen ilo kaikkien ulottuville Kaikki soittaa -musiikkipalvelut ovat osallistavia musiikkitapahtumia, joita järjestetään mm. senioreille palvelukeskuksiin ja -taloihin, erityisryhmiin kuuluville henkilöille (esim. liikuntaesteiset ja laitoksissa asuvat), sairaalahoidossa oleville, kotihoidon tai kotisairaanhoidon palvelujen piirissä oleville – henkilöille, joiden on hankalaa muuten päästä nauttimaan musiikista ja soittamisesta. asiantuntijapalvelut – palkittua osaamista Resonaari on mukana musiikin erityispedagogiikan, erityismusiikkikasvatuksen, kulttuurisen sosiaalityön, kuntoutuksen ja musiikkiterapian kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Resonaarin asiantuntija- ja konsultaatiopalveluihin kuului vuonna 2012 yhteensä 57 vierailukäyntiä. Lukumääräisesti vieraita oli 186 ja muihin konsultaatiotyyppisiin tapahtumiin osallistui 239 henkilöä. Lisäksi Resonaarin kautta toteutettuihin tai resonaarilaisen edustamiin koulutustilaisuuksiin osallistui 1641 henkilöä Suomessa ja ulkomailla. kuvionuottiklubi ja kotisivupalvelut Resonaarin ylläpitämään moniammatilliseen Kuvionuottiklubiin kuului vuonna 2012 yli 300 henkilöä, joista yli 130 on liittynyt extranet-palvelujen käyttäjiksi. Kotisivujen merkitystä laajemminkin valtakunnallisena informaatio- ja asiantuntijapalveluna kuvaa viime vuosien aikana kasvanut kotisivupalvelujen käyttöaste: latauksia yhteensä 107 705 kpl, latauksia päivässä keskimäärin 295 latausta per päivä, eri IP-osoitteita yhteensä 11 619 kpl. daan jatkossa vakiinnuttaa ammattiorkesteritoiminnaksi. Tällainen kehitysvammaisista ja erilaisista oppijoista koostuva ammattiyhtye tai -orkesteri on kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen. music for all -tutkimusryhmä Music for All -tutkimusryhmän keskuksena ja olennaisena tutkimusympäristönä toimii Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari. Ryhmän tutkijat ovat Resonaarin lisäksi kiinnittyneet suomalaisiin huippuyliopistoihin: Helsingin ja Jyväskylän yliopistoihin ja Åbo Akademiin. Tutkimusryhmä on keskittynyt musiikin erityispedagogiikan järjestelmälliseen ja monitieteiseen tutkimukseen – tiedon tuottamiseen musiikin oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi. resonaarigroup – ammattina soittaminen Resonaarigroup on kuuden kehitysvammaisen ja erilaisen oppijan yhtye, joka harjoittelee ja toimii Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa. Resonaarigroupin toimintaa voidaan pitää jo nyt osin ammattimaisena ja tavoitteena on, että yhtyeen toiminta voi- 21 resonaarin saamat tunnustukset vuonna 2012 Resonaari valittiin Music as a Global Resource Compendium: Solutions for Social and Economic Issues -hakemistoon. Resonaarin johtaja Markku Kaikkonen valittiin International Society for Music Education ISME:n Music in Special Education komissioon, johon kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä eri puolilta maailmaa. Resonaarille myönnettiin Afred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto musiikkikasvatuksen ja musiikin avulla tapahtuvan kuntoutuksen alalla tehtävään työhön. 6. teHokasta markkiNoiNtiViestiNtÄÄ HelsinkiMission viestinnässä hyödynnettiin tehokkaasti monikanavaisuutta ja sähköistä markkinointia. Aktiivisen lehdistötiedottamisen ansiosta saatiin runsaasti toimituksellista medianäkyvyyttä. Järjestön viestintäkanavat muodostuivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä HelsinkiMissio-lehdestä ja sen sähköisestä versiosta, verkkosivustosta, sähköisestä suoramarkkinoinnista, esitteistä, lehdistötiedotuksesta, lehti-ilmoittelusta, Facebookista sekä hakusanamarkkinoinnista. Vuoden pääkampanja käynnistettiin tuttuun tapaan katukuvassa näkyvän ulkomainonnan avulla. Verkkosivut kiinnostivat Pelastakaa sukupolvi -mainoskampanja vetosi tunteisiin hätkähdyttävillä lapsiaiheisilla kuvilla. Kuukauden kuluessa kampanjan aloituksesta vapaaehtoiskoulutukseen lapsiperheitä tukemaan oli hakenut 131 henkilöä. HelsinkiMission verkkosivusto uudistettiin vuoden 2011 lopulla. Uudistuksen tulokset näkyivät selkeästi vuoden 2012 käyntimäärässä, jossa oli kasvua 56 % edellisvuoteen. Kun vuonna 2011 verkkosivuillamme oli 55 557 käyntiä, niin vuonna 2012 käyntimäärä oli 86 262. Käyntimäärän kasvuun vaikutti myös HelsinkiMission pääkampanjaan liittyvän uuden Pelastakaa sukupolvi -sivuston luominen syksyllä 2012. Lisäksi Nuorten Kriisipisteen ja Krisjouren för Ungan sivustoilla käynnistettiin vilkas blogikirjoittelu. Molemmilla sivustoilla julkaistiin yli 40 blogikirjoitusta 2012. Facebook-sivun aktiivinen päivitys lisäsi yhteiskunnallista keskustelua ja toi järjestölle lisää tykkääjiä. Asiakasviestinnässä otettiin käyttöön sähköinen uutiskirjetyökalu. Se toimi tehokkaana välineenä sekä viestinnässä että varainhankinnassa mahdollistaen viestien seurannan ja analysoinnin. laajasti medianäkyvyyttä palkittua mainontaa Vuoden 2012 järjestelmällinen lehdistötiedottaminen tuotti paljon medianäkyvyyttä. Mediaosumia oli 258, mikä on 31 % enemmän kuin edellisvuonna (vuonna 2011 mediaosumia oli 197). Mediaosumissa on mukana painettu media sekä radioja TV-osumat. (Lähde: Julkisuusraportit, M-BrainMedia Oy.) HelsinkiMission asiakaslehti postitettiin neljästi vuodessa järjestön tukijoille, vapaaehtoisille ja muille järjestön toiminnasta kiinnostuneille. Lehden postitusmäärä oli runsaat 11 000 ja sähköisellä lehdellä oli noin 2300 tilaajaa. Järjestön brändin tukemiseen panostettiin vahvasti. HelsinkiMission vuosien 2011/2012 kampanja Kadonnut tytär/poika palkittiin monissa alan kilpailuissa, ja valtakunnallisten Kärkimedia-lehtien lukijat äänestivät sen parhaimmaksi kampanjaksi. Pelastakaa sukupolvi -kampanja käynnistettiin syksyllä 2012 ulkomainoksissa, Talentumin lehdissä ja TV:ssä. Mainos- ja ilmoitustila saatiin pääosin lahjoituksina. Tavoitteensa mukaisesti se myös herätti keskustelua ja sai vapaaehtoisia sekä lahjoittajia liikkeelle. Kampanjaa tukemaan toteutettiin Pelastakaa sukupolvi -verkkosivusto, Facebook-sivu ja blogisivu sekä viraalikampanja. Varainhankinnan tuotot 2012 Varainhankinnan tuottojen käyttö 2012 1 528 633 € (sisältää avustukset säätiöiltä) Keräystuotot ja lahjoitukset yksityisiltä 6% Yritystuki 9% Varainhankinnan kulut 6,3 % Auttamistyöhön 93,7 % Säätiöt 36% Lahjoitukset kuukausitukijoilta 33% Jäsenmaksut alle 1% Testamentit 13% Tapahtumien tuotot 2% Merkkipäivälahjoitukset 1% Toiminnan tukimyynti alle 1% 22 aikalaHjalla maHdollistetaaN yksiNÄisteN auttamiNeN 7. tuloksellista VaraiNHaNkiNtaa Varainhankinnan tavoitteet ylitettiin selkeästi vuonna 2012. Yritys- ja yksityislahjoitukset kasvoivat edellisestä vuodesta 11 %. Suoraveloituslahjoitukset kasvoivat 12 %. Kokonaistuotto oli 497 652 €. Vuoden lopulla HelsinkiMissiolla oli noin 4 600 suoraveloituslahjoittajaa. Katuvarainhankinta oli entiseen tapaan tärkein keino suoraveloituslahjoitusten hankkimiseksi. Suoraveloituskäytännön muuttumiseen EU:ssa on varauduttu. Pelastakaa sukupolvi -mainoskampanjan laaja näkyvyys mediassa tuki katuvarainhankintaa ja sähköistä markkinointia. Varainhankintaa varten luotiin uusi kampanjaan liittyvä Aikalahja, Lapsuuspakkaus. sähköistä markkinointia Pelastakaa sukupolvi -kärjellä toteutettiin ennen joulua pääkaupunkiseudun yrityspäättäjille suunnattu sähköinen suoramarkkinointikampanja, joka ylitti tavoitteensa moninkertaisesti. Myös kuluttajien tekemät Aikalahjaostot lisääntyivät mainoskampanjan ja sitä tukevan viraalikampanjan ansiosta. Järjestön omia yksityisasiakkaita lähestyttiin vuoden aikana kolme kertaa sähköpostisuoralla: ystävänpäivän, äitienpäivän ja joulun alla Pelastakaa sukupolvi -kärjellä. Yrityspäättäjille lähetetty sähköinen suoramarkkinointikampanja tuotti 114 000 € ja yksityiskampanja 11 000 €. HelsinkiMission verkossa olevassa Hyvänkaupasta myytiin perinteisiä villasukkia, tuohuksia ja joulukortteja liki 10 000 eurolla. Varainhankintaa tuettiin myös mainostamalla Pelastakaa sukupolvi -teemalla Talentumin lehdissä, Helsingin Sanomissa sekä omassa HelsinkiMissio-lehdessä vanhusteemalla. Yritysten yhteiskuntavastuuseen kehitettiin Vapaaehtoistoiminta yrityksille -konsepti, jossa mukana on jo joukko yrityksiä. Edellisvuonna lanseerattujen aineettomien Aikalahjojen rinnalle Aikakauppaan tuotiin syksyllä uusi Aikalahja, Lapsuuspakkaus. Lapsuuspakkausten tuotolla rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan vapaaehtoisia lapsiperheiden tueksi. pääyhteistyökumppanit fennia – vakuuttamisen erikoisliike Fennia on vuonna 1882 perustettu keskinäinen, asiakkaiden omistama vahinkovakuutusyhtiö. Fennia kuuluu Fenniaryhmään, joka tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille kaikki niiden tarvitsemat vakuutuspalvelut. Fennia-ryhmään kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia, henkivakuutusyhtiö HenkiFennia, Fennia Varainhoito Oy ja Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy. Yhdessä Fenniaryhmä tarjoaa asiakkailleen monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden hoidossa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. HelsinkiMissio tekee tärkeätä työtä henkisen turvallisuuden lisäämiseksi, siksi Fennia on ollut mukana yhteistyössä HelsinkiMission kanssa vuodesta 2004. Fennialle yhteistyö on luonnollinen tapa olla mukana kantamassa vastuuta. Vakuutusyhtiö Fennialle ovat tuttuja monet turvattomuuden aiheuttajat, esimerkiksi kotitapaturmat. Fennia kantaa vastuuta myös liikenneturvallisuudesta ja talouden riskienhallinnasta. Helsingin op pankki Helsingin OP Pankki on pääkaupunkiseudulla toimiva OP-Pohjola-ryhmään kuuluva suomalainen pankki. Se tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta ja pitää huolta asiakkaistaan mm. palkitsemalla asioinnin keskittämisestä bonuksilla ja muilla eduilla. Vuodesta 2003 jatkunut yhteistyö HelsinkiMission kanssa antaa Helsingin OP Pankille mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta omasta lähiympäristöstä yrityksen arvojen mukaisesti. HelsinkiMission työ pääkaupunkiseudun hädänalaisten, erityisesti vanhusten auttamiseksi on Helsingin OP Pankille tärkeää. Yhteistyötä on tehty mm. tilaisuuksien järjestämisessä, tiedottamisessa, kampanjoissa ja joulukortin merkeissä. sokotel oy Sokotel Oy on SOK:n matkailu- ja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. 23 SOK-yhtymän hotelliliiketoiminta toimii Sokos Hotels ja Radisson Blu Hotels & Resorts -brändien alla yhteensä 58 hotellilla. Sokotel Oy:lle kuuluu 15 Sokos Hotellia ja 6 Radisson Blu Hotels & Resorts hotellia. Sokotel Oy tuottaa matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajan palveluita ja etuja asiakkailleen. Visiomme on olla asiakkaan ykkösvalinta. Sokotel on aloittanut kolmivuotisen yhteistyön HelsinkiMission kanssa vuonna 2011. HelsinkiMission työ lasten ja nuorten auttamiseksi on tärkeää, ja Sokotel haluaa osaltaan olla kantamassa vastuuta heistä. Sokotel on Kotivuoren Lastenkodin yrityskummi. Hotelli- ja ravintola-alan yrityksenä Sokotel auttaa on mm. järjestämällä lapsille virkistäytymistempauksia hotelleissaan ja ravintoloissaan sekä tarjoamalla lomanviettomahdollisuuksia. kiitämme yhteistyöstä AC-Sanafor Oy Anglo Nordic Oy Boehringer Ingelmheim Finland Ky Oy Eli Lilly Finland Ab Clear Channel Suomi Oy Delta Motor Group Oy Divest Group Oy Erweko Painotuote Oy Erweko Publicom Oy Folk Finland Oy Grey Eminence Oy Haahtela HR Oy HEKU Komediateatteri Arena Microsoft Oy Otavamedia Oy Robert Bosch Oy Sanoma News/Helsingin Sanomat Seed Digital Media Oy Sherpa Sinelli Oy Staples Finland Oy Suomen Verkko-opettajat Oy Talentum Wella Professional Finland Zeeland Helsinki 8. talous ja HalliNto Helsinkimissio ry HelsinkiMission varsinaisen toiminnan tuotot olivat 3.571.729,09 euroa, jossa on lisäystä 19 % edellisestä vuodesta. Eniten kasvoivat säätiötuotot. Varsinaisen toiminnan kulut olivat 4.478.138,97 euroa. Kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 18,6 %. Henkilöstökuluissa, 3.150.578,36 euroa, nousu oli 15,6 %, joka johtui työehtosopimuksen mukaisesta palkkakehityksestä sekä projektihenkilöstön lisäyksestä toimintasuunnitelman mukaisesti. Muut kulut, 1.314.798,59 euroa, kasvoivat 26,3 %, mikä johtui projektikulujen lisäyksestä ja mm. uusiin toimitiloihin liittyvistä kuluista sekä panostuksesta tiedotukseen ja IT-hankintoihin. Va r a i n h a n k i n n a n tu o t o t o l i va t 983.285,91 euroa, kun ne olivat edellisenä vuonna 888.169,85 euroa, eli kasvu oli 10,7 %, johtuen suurimmalta osin suoraveloitustuottojen ja testamenttilahjoitusten lisäyksestä. Varainhankinnan nettotuotto 887.571,35 euroa on 15,7 % edellisvuotista parempi. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä on 112.928 euroa, mikä on 0,40 % edellisvuotta heikompi. Maksuvalmiustilanne oli hyvä koko vuoden alkuvuonna tulleen testamenttilahjoituksen vuoksi sekä loppuvuonna saatujen muiden varainhankinnan lahjoitusten ansiosta. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin takaisin yhteensä 154.118,00 euroa. Tilanteessa 31.12.2012 pankkilainoja oli jäljellä 188.233 euroa. Nettokorkokulu oli -6.759,88 euroa (edellisenä vuonna -7.352,66 euroa). Tilikauden ylijäämä oli 94.478,70 euroa. Helsinkimissio ry:n palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 77 henkilöä (kokoaikaisiksi muutettuina) ja HelsinkiMissio-konsernin palveluksessa keskimäärin 78 henkilöä. konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen emoyhdistyksen tuloslaskelmakaavaa. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tuotot ja kulut on esitetty sijoitus- ja rahoitustoiminnassa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat yhtiöt: Aktori Oy, omistusosuus 100 % Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia, omistusosuus 100 % Asunto Oy Harjunportti, omistusosuus 63,78 % Konsernituloslaskelma osoittaa ylijäämää 266.463 euroa (vuonna 2011: 252.399 euroa ylijäämää). Konsernitaseen loppusumma on 18.819.230 euroa (vuonna 2011: 19.509.101 euroa). tytäryhtiöt aktori oy Aktori Oy harjoittaa pienimuotoista matkatoimintaa sekä palvelu- ja kirjamyyntiä. Yhtiön liikevaihto oli 19.696,66 euroa (2011: 18.220,06 euroa) ja tilikauden tappio -1.848,81 euroa (2011: +18,06 euroa). Oma pääoma oli 3.606,03 euroa osakepääoman ollessa 8.409,40 euroa. Sitä vahvistaa lisäksi 3.080 euron pääomalaina emoyhdistykseltä. Taseen loppusumma oli 9.855,32 euroa. kiinteistö oy Helsingin Cecilia Kiinteistö Oy Helsingin Cecilia omistaa ja ylläpitää kiinteistöä, jossa Palvelutalo Cecilia toimii. Yhtiön tilikauden voitto oli 19,82 euroa poistojen (507.430,77 euroa) ja tilinpäätössiirtojen (231.229,82) jälkeen. Yhtiön rahoituskulut olivat 268.384,80 euroa, kun ne edellisvuonna olivat 278.654,99 euroa. Yhtiön pysyvät vastaavat olivat 14.001.581,97 euroa ja lainat rahoituslaitoksilta 14.033.084,00 euroa. Taseen loppusumma oli 14.913.443,48 euroa. asunto oy Harjunportti Helsinkimissio ry omistaa Asunto Oy Harjunportissa kerhosalin sekä vuokralla olevia asunto-, toimisto- ja liikehuoneistoja. Yhtiön tilikauden alijäämä oli 9.583,12 euroa ja taseen loppusumma 2.661.008,14 euroa. HalliNto HelsinkiMission ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous. Vuonna 2012 se kokoontui 19.4. Albertinkadun juhlasalissa. Yhdistyksellä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 109 jäsentä. Yhdistyksen kokouksen valitsemaan valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Reijo Karhinen sekä varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen ja Sirkka Hämäläinen. Valtuuskunnan jäseniä olivat Metropoliitta Ambrosius, Irja Askola, Arto Bryggare, Helena Helve, 24 Harri Hollmén, Eero Huovinen, Olli Härmänmaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Pentti Kivinen, Lasse Koivu, Eija-Riitta Korhola, Johannes Koroma, Antti Kuljukka, Matti Leikola, Mauri Niemi, Kari Neilimo, Pekka Merilampi, Topi Paananen, Mauri Palvi, Paavo Pitkänen, Jukka Riikonen, Tapani Ruokanen, Karsten Slotte, Kari O. Sohlberg, Timo Strandberg, Sakari Tamminen, Astrid Thors, Seppo Tirkkonen ja Liisa Tuovinen. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa: 19.4.2012 ja 11.12.2012 Albertinkadun juhlasalissa. Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluivat vuonna 2012 Juha Laitinen (1/2012 asti), Tapio Aaltonen, Jaana Hallamaa, Caroline Lilius, Yrjö Kopra, Heikki Ropponen ja HannuTonteri. Hallituksen puheenjohtajana toiminut Juha Laitinen menehtyi äkillisesti tammikuussa 2012 vakavaan sairauteen. Hallitus valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Hannu Tonterin ja varapuheenjohtajaksi Tapio Aaltosen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa, lisäksi se piti yhden sähköpostikokouksen ja osallistui toukokuussa 2012 Tukholman kaupunkilähetykseen vierailuun. HelsinkiMission toiminnanjohtaja oli Olli Valtonen. HelsinkiMission talousvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hannu Tonteri, jäseninä Mauri Palvi, Heikki Ropponen, Sari Vapaavuori, Olli Valtonen sekä pysyvinä asiantuntijoina kiinteistöasioissa Kari Karvonen, Ukko Laurila, Mauri Niemi ja sihteerinä Paula Kotonen-Hautala. Varainhankintavaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jyrki Kiviharju, varapuheenjohtajana Olli Valtonen, Tapio Aaltonen, Kari Hämäläinen,Yrjö Kopra, Sari Vapaavuori ja sihteerinä Liisa Melin. Yhdistyksen vuosikokous valitsi yhdistyksen ja konsernin tilintarkastajaksi KHT Johanna Mäntyharjun ja varatilintarkastajaksi KHT Roger Rejströmin. it HelsinkiMission IT-toiminta tarjoaa toimivat IT-järjestelmät ja niiden ylläpidon varsinaisen toiminnan tarpeisiin. Keskeinen resurssointia vaativa kokonaisuus oli HelsinkiMission it:n muutto uusiin toimitiloihin. Järjestelmiä ajantasaistettiin ja konekantaa uudistettiin vastaamaan paremmin kasvavan toiminnan tarpeita. Yksinäisyys on ilmiönä tullut suomalaiseen keskusteluun. Yksinäisyyttä ei pystytä katkaisemaan viranomaiskeinoin. Lähimmäinen on parasta lääkettä yksinäisyyteen. tuleVaisuudeNNÄkymÄt Yksinäisyys on ilmiönä tullut julkiseen keskusteluun, ei vähiten HelsinkiMission kampanjoinnin ansiosta. HelsinkiMission keskittyminen kaupunkilaisessa köyhyydessä yksinäisyyteen on johtamassa uusiin avauksiin uusien, tuoreiden tahojen kanssa. Yksi esimerkki on Helsingin yrittäjät ry, joka on huolissaan keskustan pienten ”kivijalkayritysten” yrittäjien jaksamisesta. Helsingin yrittäjien kanssa suunnitellaan ratkaisuksi Yrittäjäpysäkkiä. Sen konsepti on samanlainen kuin Senioripysäkin: ryhmämalli, joka perustuu osaavaan ryhmänjohtajaan ja ryhmäläisten vertaistukeen. Yrittäjäpysäkin konseptia kehitellään ja testataan vuoden 2013 aikana. Vapaaehtoistyön arvostus on uudessa, vahvassa nousussa. Presidentin kanslia, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sitra ovat tahoja, jotka ovat nostaneet sosiaalisen 25 pääoman merkityksen uudella tasolla omiin strategioihinsa, ja joiden kanssa myös HelsinkiMissio on yhteistyössä. Erityinen haasteensa liittyy face-to-face -keräysten tulevaisuuteen. Vuosi 2013 on viimeinen vuosi nykyisenkaltaisen suoravelotusjärjestelmän osalta. Suomi on siirtynyt muun Euroopan kanssa SEPAan (Single European Payment Area), joka ei mahdollista vuonna 2014 nykyisenkaltaista suoraveloitusta. HelsiNkimissioN tuloslaskelma HELSINKIMISSIO RY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 3 571 729,09 3 002 186,84 -3 150 578,36 -12 762,02 -1 314 798,59 -4 478 138,97 -2 725 839,02 -9 649,09 -1 040 670,72 -3 776 158,83 -906 409,88 -773 971,99 983 285,91 -95 714,56 887 571,35 888 169,85 -121 367,20 766 802,65 -18 838,53 -7 169,34 282 579,74 -169 262,51 113 317,23 272 294,38 -158 911,24 113 383,14 Tuotto-/Kulujäämä 94 478,70 106 213,80 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 94 478,70 106 213,80 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/Kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Tuotto-/Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut tapahtumia 2012 Tammikuu uudet senioripysäkkiryhmät starttasivat jälleen Helsingissä HelsinkiMission Senioripysäkille saattoi taas tulla uusiin psykoterapeutin ohjaamiin maksuttomiin keskusteluryhmiin alkuvuodesta 2012. Yli 60-vuotiaille tarjottu matalan kynnyksen Senioripysäkki-ryhmämalli on Suomessa ainutlaatuinen. Helmikuu Helsinkimissio muutti kalliosta kamppiin HelsinkiMission Sörnäisten kortteleissa toimineet työalat saivat 1.3.2012 uuden yhteisen päämajan osoitteesta Albertinkatu 33. Albertinkadun vuokratiloihin muuttivat HelsinkiMission Seniorityö, Nuorten kriisityö, Vapaaehtoistoiminta sekä keskushallinto. 26 Maaliskuu kadonnut tytär -mainos palkittiin Hesarin pahvilla Mainostoimisto Folkin suunnittelema ilmoitus Kadonnut tytär palkittiin 27.3.2012 Helsingin Sanomien Pahvilla. Vuoden Pahvi on lukijoiden parhaaksi äänestämä Helsingin Sanomissa ollut ilmoitus. Kadonneet-kampanja oli jo aiemminkin palkittu muun muassa Hopea- ja Rautajyvillä, ET-lehden tunnustuspalkinnolla, sekä A-lehtien Media-Finlandialla. HelsinkiMission tase HELSINKIMISSIO RY TASE 31.12.2012 31.12.2011 727,34 727,34 2 886,66 2 886,66 5 966,63 7 254,90 28 922,29 42 143,82 5 966,63 7 557,20 16 830,65 30 354,48 1 557 907,53 520 062,90 2 077 970,43 1 557 907,53 625 329,70 2 183 237,23 2 120 841,59 2 216 478,37 3 080,00 3 080,00 78 857,00 10 521,62 12 386,39 78 827,38 180 592,39 43 717,86 870,92 11 233,80 120 549,54 176 372,12 Rahat ja pankkisaamiset 521 933,50 613 148,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 705 605,89 792 600,95 2 826 447,48 3 009 079,32 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikainen Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Huhtikuu aamukorva kuunteli pääsiäispyhinäkin yksinäisiä vanhuksia HelsinkiMission auttavan puhelimen Aamukorvan tilastoissa näkyy vuosittain pääsiäispyhinä jopa 50 %:n kasvu vanhusten puheluissa. Aamukorvassa päivystää koulutettu vapaaehtoinen kuuntelija vuoden jokaisena aamuna klo 5-9. Toukokuu resonaari soi ja sykähdytti allsång på albertsgatan -yhteislaulutilaisuudet käyntiin Resonaari Soi on Resonaarin musiikkikoulun ja Zoomin taiteilijoiden yhteiskonsertti, jossa erityisryhmille suunnatun Resonaarin musiikkikoulun oppilaat esiintyvät yhdessä Suomen eturivin artistien ja muusikoiden kanssa. Perinteinen konsertti järjestettiin jo kahdeksannen kerran 14.5.2012 Savoy-teatterissa Helsingissä. Toukokuussa alkoivat ruotsinkielisille senioreille suunnatut Allsång på Albertsgatan yhteislaulutilaisuudet. Kom som du är – njut Av musiKen! Artister 31.5 Simo Bäckman och Mikko Helenius Artister 7.6 Johanna Almark och Kaarle Mannila Du är hjärtligt välkommen i vårt glada sällskap! Sjung av hjärtans lust eller bara njut av gemenskapen. Fritt inträde – vi bjuder på kaffe. 31.5 och 7.6 kl. 13 - 14 Albertsgatan 33, Helsingfors Vi fortsätter efter sommarpausen 30.8.2012 HelsingforsMission är en fristående organisation inom socialbranschen, som kämpar mot vår tids största plåga – ensamhet. Verksamheten bland seniorer, specialgrupper, ungdomar och barnfamiljer drivs av professionella hjälpare och utbildade volontärer. Tfn 045 - 8690 945 • E-post [email protected] • www.helsingforsmission.fi 27 I samarbete med HelsinkiMission tase Avus ja HELSINKIMISSIO RY 31.12.2012 31.12.2011 1 128 755,01 325 410,02 16 818,79 219 058,28 94 478,70 1 784 520,80 1 128 755,01 218 187,93 16 818,79 220 066,57 106 213,80 1 690 042,10 0,00 0,00 248 233,00 248 233,00 188 233,00 77 002,92 59 247,03 717 443,73 1 041 926,68 94 118,00 94 924,94 54 485,40 827 275,88 1 070 804,22 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 041 926,68 1 319 037,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 826 447,48 3 009 079,32 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Toimintapääoma Edit ja LJ Mantilan muistorahasto Sakari Sohlbergin muistorahasto Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Kesäkuu keikka-apua ja kesäkahvila senioreille HelsinkiMissio tarjosi tukea läpi kesän senioreille sekä nuorille. Senioreille oli tarjolla keikka-apua sekä Aamukorva-puhelimen ystävällinen kuulija. Uutena palveluna aloitti Albertinkatu 33:n seniorien kesäkahvila tiistaisin klo 10-12. Heinäkuu Nuorten kriisipiste ja krisjouren för unga vastasivat nuorten hätään Elokuu Henrietta grönlund sparrasi syrjäytymistyöryhmää Nuorten Kriisipiste ja Krisjouren för unga päivystivät koko kesän tiistaista torstaihin antaen tukea hädässä oleville nuorille. Uusimmat ajatukset syrjäytymistä vastaan astuivat askelen kohti todellisuutta 18.8. School of Activism -tapahtumassa WDC Paviljongissa. Syrjäytymisryhmää oli sparraamassa Henrietta Grönlund, HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja. 28 Nuorten kriisityö, tuotot Nuorten kriisityö, kulut 2 047 204 € 2 047 689 € Muut avustukset (säätiöt yms.) 13% Muut kulut 25% Avustukset:Helsingin kaupunki ja muu julkinen sektori 6% Hoitoja palvelutuotot 47% Avustukset: RAY 32% Henkilöstökulut 75% Kohdistettu varainhankinta 2% seniorityö, tuotot seniorityö, kulut 420 963 € Kohdistettu varainhankinta 14% 549 485 € Avustukset: RAY 68% Muut kulut 28% Avustukset: Helsingin kaupunki 18% Henkilöstökulut 72% erityisryhmätyö, tuotot erityisryhmätyö, kulut 433 315 € Kohdistettu varainhankinta 6% Muut tuotot 2% 430 306 € Avustukset: RAY 18% Muut kulut 23% Opetustuotot 29% Avustukset: Helsingin kaupunki ja muu julkinen sektori 36% Muut avustukset (säätiöt yms.) 8% Syyskuu minun kirjani -iltapäivät käynnistyivät Tutut kirjojen ystävät esittelivät itselleen merkityksellisiä kirjoja Minun kirjani -iltapäivissä. Tilaisuuksia järjestettiin syksyn ajan neljänä keskiviikkona klo 14–15.30 Albertinkatu 33:ssa. Syksyn ensimmäinen kirjavieras oli Jukka Puotila 26.9. Henkilöstökulut 77 % Lokakuu pelastakaa sukupolvi -kampanja käynnistyi HelsinkiMissio laajensi toimintaansa tukemaan maamme lapsiperheitä. Kampanjoimme syksyllä kutsumalla tavalliset suomalaiset apuun perheiden hädän ja huostaanottojen välttämiseksi. 29 olli Valtonen studio 55:ssä Miten pohjatonta yksinäisyyttä voi vähentää? Olli Valtonen kertoi HelsinkiMission keinoista – vapaaehtoistoiminnasta ja ammattiavusta – Markku Veijalaisen juontamassa Studio 55 -TV-ohjelmassa 9.10.2012. Helsinkimission kuukausitukijana vuodesta 2000 lähtien Tepa Wallin, mikä sai sinut ryhtymään HelsinkiMission tukijaksi? – Vanhukset oli tärkein syy. Siihen aikaan kukaan ei puhunut vanhusten asemasta ja yksinäisyydestä lukuun ottamatta HelsinkiMissiota. Vanhusten tilanteessa ei olisi varmasti tapahtunut mitään parannusta, jos ei olisi HelsinkiMission kaltaista järjestöä, joka pitää vanhusten yksinäisyyttä jatkuvasti esillä julkisuudessa. Olen toiminut myös Aamukorva-päivystäjänä ja silloin ymmärsin, miten suuri ongelma yksinäisyys onkaan ja miten paljon apua tarvitaan. Onneksi myös HelsinkiMission Senioripysäkki auttaa apua tarvitsevia senioreja maksutta, sillä kaikilla ei ole rahaa kalliisiin terapioihin. Kuva: Jani Laukkanen Tepa Wallin on tukenut HelsinkiMission auttamistyötä jo 13 vuoden ajan. Marraskuu resonaari sai alfred kordelinin palkinnon musiikkikasvatuksestaan Joulukuu seniorien joulujuhlassa lämmin tunnelma HelsinkiMission musiikin erityispalvelukeskus Resonaari sai 6.11.2012 Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinnon musiikkikasvatuksen ja musiikin avulla tapahtuvan kuntoutuksen alalla tehtävään työhön. – Palkinto on tunnustus oppimisen tasa-arvolle Suomessa, sanovat Resonaarin johtajat Markku Kaikkonen ja Kaarlo Uusitalo. Mikael Agricolan kirkon kryptassa 18.12.2012 järjestetty perinteinen seniorien joulujuhla keräsi salin täyteen yleisöä nauttimaan musiikkipitoisesta ohjelmasta, jouluateriasta, toistensa seurasta ja lämminhenkisestä tunnelmasta. 30 Valoisa tiliNpÄÄtös – HelsinkiMission tuore tilinpäätös on edellistä valoisampi. Kampanjat ovat tuottaneet tulosta niin yrityskuin yksityislahjoittajienkin puolella, arvioi tilintarkastaja Johanna Mäntyharju. – Usein yleishyödyllisessä toiminnassa painottuu asia, mutta talouspuoli ontuu. HelsinkiMissiossa näiden kahden asian yhdistämisessä on onnistuttu: ollaan kustannustietoisia, mutta samalla tiedostetaan rahan rajallisuus. Johanna Mäntyharjun edeltäjä Anders Sjöholm hoiti HelsinkiMission tilintarkastajan tehtävää 30 vuotta. Yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastukseen erikoistunut Mäntyharju otti tehtävän vastaan kaksi vuotta sitten. – Ilman muuta, oli vastaukseni, kun minua ehdotettiin tehtävään. Päätöksen tekemistä joudutti HelsinkiMission arvopohja. Koen erittäin tärkeäksi sen, mitä asiakkaani tekevät, eli heidän toimintansa sisällön. Jos se vastaa omaa arvomaailmaani, silloin saan olla mukana tekemässä jotain hyvää. Helsinki Mission arvot sopivat omiini. – Talossa on myös innostava ilmapiiri, jossa on tekemisen meiningin lisäksi uudenaikainen ja innovatiivinen tyyli tehdä asioita. Yhdistyksen tai säätiön toimintaa ohjaava tarkoituspykälä on Johanna Mäntyharjun mukaan aina sen perusajatus, josta kaikki lähtee. – Viime aikoina tämä asia on saanut tilaa julkisuudessa. Lahjoittajilla ja avustusten antajilla on oltava varmuus siitä, että toiminta on yleishyödyllistä, eikä sen tarkoitus ole tuottaa voittoa. On tärkeä tietää, mihin raha menee. Vielä 1980-luvulla Helsingin Kaupunkilähetys saattoi jakaa rahaa käteisenä. Rahaa jonotettiin Kaupunkilähetyksen toimistolta, ja sitä myönnettiin tarveharkinnan perusteella. – Modernin HelsinkiMission tehtävä ei ole enää jakaa rahaa. HelsinkiMissio täydentää toiminnallaan sellaisia asioita, joita julkinen sektori ei voi toteuttaa, kuten yksinäisyyden lievittämistä. Niinpä se ei myöskään pyri ottamaan julkisen vallan tehtäviä itselleen, vaan tarjoaa niitä täydentäviä toi- Yhteisön arvopohja on tilintarkastaja Johanna Mäntyharjulle tärkeä asia. mintamuotoja. Johanna Mäntyharju näkee kolmannen sektorin tärkeänä osana yhteiskuntaa. – Ilman vapaaehtoistyötä esimerkiksi nuorten harrastusmahdollisuudet kapenisivat huomattavasti, ja perustuuhan myös HelsinkiMission tekemä työ paljolti vapaehtoisuuteen. Yksi järjestö tarjoaa asuntoja asunnottomille, toinen tekee päihteiden vastaista työtä, kolmas poistaa yksinäisyyttä. – Yhteiskunnalle tulisi kalliiksi, jos kaikki vapaaehtoistyö tehtäisiin palkkatyönä. Olennaista on, että ne, jotka tässä yhteiskunnassa pärjäävät, haluavat auttaa niitä, joilla menee heikommin. Aina ei voida ajatella, että yhteiskunta auttaa. Ja tuskinpa vapaaehtoistyötä tehtäisiin nykyisessä laajuudes- 31 sa, jos sitä alettaisiin verottaa. Mäntyharju on ehtinyt tehdä muutakin kuin tarkastaa tilejä, muun muassa kouluttaa Markkinointi-instituutissa kirjanpitäjiä ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnassa ainejärjestöjen talousvastaavia. – Uskon, että nuorissa on tulevaisuus. Samalla olen yrittänyt omalta osaltani oikaista sitä väärinkäsitystä, että tilintarkastus olisi tylsää numeroiden pyörittämistä. – Tilintarkastaja saa olla tekemisissä hyvinkin erilaisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Vuorovaikutussuhteet ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ovatkin tässä työssä ehdoton vaatimus. Teksti ja kuva: Harri Markkula HelsinkiMissio - vähemmän yksinäisyyttä vuonna 2012 Kuva: Sanna Ontto Vapaaehtoisten ohjaamissa toiminta- ja keskusteluryhmissä seniori kohtasi vapaaehtoisen yli 4500 kertaa. Keikka-avun määrä kasvoi merkittävästi: vapaaehtoiset tekivät senioreiden luona yhteensä 634 auttamiskeikkaa (vuonna 2011 keikkoja oli 357). Aamukorva vastasi 3715 puheluun. Nuorten Kriisipisteelle tuli 802 uutta päivystysyhteydenottoa. Tapaamisaikoja varattiin 406 nuorelle. Kuva: Anna Lepistö Allt som allt 110 klienter besökte Krisjouren för unga och jourkontakterna var totalt 350 stycken. Tukihenkilönä seniorille tai nuorelle toimi noin 130 vapaaehtoista. Allsång på Albertsgatan har inletts i maj. Varje torsdag sjöng seniorer med en rad kända musiker bekanta sånger,18 gånger, 318 kontakter. Viikoittaisten Laula kanssamme -tilaisuuksien kontaktimäärä oli 8000. Koulutimme yhteensä yli 200 uutta vapaaehtoista. Vapaaehtoisia oli aktiivisesti mukana noin 600 eri tehtävissä. Kuva: Henni Kuusisto Kuva: Anna Lepistö Ensimmäisessä Pelastakaa sukupolvi -hankkeen koulutuksessa syksyllä koulutettiin 50 vapaaehtoista lapsiperheiden tueksi.
© Copyright 2024