ELEKTRONINEN KIRJA KIRJASTON JA KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Marja-Leena Harjuniemi, KTM, kirjastoamanuenssi / Jyväskylän yliopiston kirjasto, Vaasa 26.9.2013 E-kirjat JYKissä E-aineiston markkinointi Kirjaston oma oppiminen Tunnusluvut Palvelumaisema Sisäinen markkinointi WWW-sivut Ensimmäinen markkinointikohde Opetus- ja esittely videot E-kirjat osana ammattitaitoa Tapahtumat Kstoihmisten oma IL-kyky? Benchmarking Onko kisto ’oppiva organisaatio’? Jalkautuminen, jne. Asiantuntijuus Hankintamallit Käyttötilastoja Käytön edistämistä Vaikutus kirjastolle/käyttäjille Oma tausta • Työtausta: n. 30 vuotta yliopistokirjastossa n. 15 vuotta VYK, n. 15 vuotta JYK • Kauppatieteiden maisteri (Pääaine johtaminen; Asiakaspalvelu ja markkinointi, Yhteisöviestintä, Henkilöstöjohtaminen, EU-op., jne.) • Kirjastoalan opintoja (Kauppaopisto, KITI-alan erityisopinnot, informaatiotutkimuksen perusteet; aineopinnot meneillään) • E-kirjan (iPad) käyttäjänä tuore, mutta ”happy user” E-aineistot Jyväskylän yliopistossa • Yli 370 000 e-kirjaa • Painettuja kirjoja 1,8 milj. kpl • 20 700 elektronista lehteä • Painettuja alle 1900 nimekettä • 250 tietokantaa • Satoja hakuteoksia ja käsikirja- tyyppisiä teoksia ja sanakirjoja • Kurssikirjoista 7 % e-muodossa • Lainoja/v. painetut: 1 000 000 • Latauksia/v. e-kirjat: n. 1 000 000 • Opiskelijoita 14 535 • Avoin yo: 14 500 • Henkilökuntaa: 2685 • Kstohlökunta: 64 Hankintalinjauksia • Lähes 80 % hankinnoista e-aineistoja • Painotus yhä vahvemmin e-aineistoissa • Kurssikirjoista tilataan aina e-versio, jos saatavissa • Opintovaatimusten kirjoista 7 % saatavana e-muodossa • Myös yleiskokoelman kirjoissa pyritään e-versioihin • Käsikirjoja hyvin saatavana; ne lähes aina e-muodossa Photo by adamr, FreeDigitalPhotos Käyttökirjallisuus Tutkimuskäyttöön tarkoitetut Käsikirjat, sanakirjat • Ebrary • Ellibs • Dawsonera • EbscoHost E-books Elsevier E-books (yksitt.)  Springer (Lecture Notes)  Yritysonline (SanomaPro)  Lisäksi yksittäisostot  • EEBO – Early English Books Online • ECCO – Eighteenth Century Collections Online • mm. • SAGE Knowledge • SAGE Reference Online Handbooks • SAGE Research Methods Online Enemmänkin otettaisi • Huono saatavuus (kustantajat eivät tuota) • Kotimaisia kirjoja vähän • Ei myydä kirjastoille • E-kirja ilmestyy usein myöhemmin kuin painettu; kustantaja haluaa ensin voitot painetusta • Sekä muuttuvia paketteja että ”ikuisia” kertaostoja • Sekä suoraan kustantajalta että FinELibin kautta (valtaosa) • Erilaisia lainausmalleja • Kirja yhdellä kerrallaan (Ellibs) / rajoittamaton (esim. Ebrary) • Pakettien kohtaavuus vaihtelee palveluiden ja tieteenalan mukaan Patron Driven Aquisition (PDA) • Ebrary • Peruskokoelman lisäksi PDA-kokoelma • 1. käyttö ns. Short Term Loan • Toisella kerralla jo ostautuu • Kerta tarkoittaa 10 min. aktiivista käyttöä / kopiointia / tulostusta • Ebraryltä ensin iso PDA-kokoelma, sittemmin rajatumpi tarjonta • Ebsco • Ebscolta vain PDA-hankintaisia nimekkeitä (70 kpl valittu kokoelma) • Ostautuvat heti • Dawsonera • Kirjakohtaiset lukukreditit • Hälyyttää, kun kreditit loppumassa • Surffailua paljon, ostautumisia vähän Käytön edistämistä • Integroitu kokoelma• • • • • • tietokantaan OR-koodit kurssikirjastossa Ajankohtaista-palsta Blogi Kuukauden e-aineisto Aihealainformaatikoiden kohdennettu tiedotus Laitosvierailut Palautteista päätellen tietoa e-aineistoista ei saada riittävästi. Tietämättömyys näkyy myös koulutuksissa. QR-koodit kurssikirjastossa Lainattavat iPad-laitteet • iPad-laitteiden lainaaminen • • • • 10 kpl) tarkoitus aloittaa syksyn aikana Laina-aika 2 vkoa Voi varata Ei voi uusia netin kautta Kadonnut tai vahingoittunut laite korvattava vastaavalla tai maksamalla käypä hinta 20 iPad laitetta henkilökunnan käyttöön Hienoa! Käytön haasteet • Monenlaiset käyttöliittymät • Monenlaiset lukulaitteet • Vaihtelevat lisenssiehdot Joskin, ovatko (käyttäjille) ongelmia? Korostetaanko puheessa liikaa? • Rajoitukset: tulostus / tallennus / kopiointi • Usein henkilökunta kokee e-aineistot liian monimutkaiseksi. Aineisto ei tällöin jalkaudu luontevaksi osaksi kokoelmaa. Ongelma vai RETORINEN ongelma? Ongelma kenelle? Usein tuntuu, että nimenomaan kirjastohenkilökunta kokee aineistot vaikeiksi. Tämä näkyy sekä puheessa että ohjeistuksissa. Me emme markkinoi mitään, mitä emme itse kunnolla osaa. HAASTEET: Markkinointi. Oman osaamisen kehittäminen. Selkeämpi ohjeistus. Uudenlaistuvia työtehtäviä - Teknistä ymmärrystä Testauskykyä Neuvottelutaitoja Sopimustenlukutaitoa Opetustaitoja, ohjeistusta - Mutta eikö se ole vain hyvä? - Kirjastoista on tekniikan myötä myös poistunut tehtäviä Kehitystä koko ajan • Edistyneet lukulaitteet • Latausmahdollisuus omalle koneelle • Joko kokonaan (laina-aika) tai osittain (PDF-tiedostot) • Osassa mahdollista jo myös tekstin korostaminen ja reunahuomautusten tekeminen (myös iPad-versioissa) • Lisäksi lukukokokemusta parantavia elementtejä: taustavalo, kirjasinkoon suurentaminen, jne. • Kustantajien välinen kilpailu pakottaa edistymään iPad tuli markkinoille vasta v. 2010 Ebrary-kirja BlueFire Reader -lukijalla: Alleviivaus, omien huomautusten teko, etc. Osin jo enemmän lisäarvoa kuin mitä painettu kirja tarjoaa Eihän näillä mitään tee, jos näihin ei pysty alleviivaamaan tai tekemään merkintöjä. Johon positiivisemmin e-kirjoihin suhtautuva kollega lakonisesti: Ei kirjaston kirjoja saa alleviivata muutenkaan… Happy User = omat kokemukset • iPadin käyttäjäksi keväällä 2013 • Välitön innostus & ymmärrys lukulaitteen edistävästä • • • • • • merkityksestä Mieluummin e-kirja kuin perinteinen Opiskelu- ja työmateriaalit mukana Monta kirjaa matkalla mukana Vähentänyt printtaamista, lisännyt lukemista Lukemista helpottavat elementit Lisäarvoa tuovat elementit  Uusi suhde kirjallisuuteen 78 % tutkijoista kokee saavansa kaiken/lähes kaiken e-muodossa • Tieteenalakohtaiset vaihtelut Vuonna 2002 piti ehkä e-saatavuutta hyvänä 20 % vastaajista. • Kyselyn vastaajat keskimääräistä IT-orientoituneempia Vuonna 2007 piti e-saatavuutta hyvänä jo 70 % vastaajista. (Lähde: Tieto tutkijan pöydälle, 2012) Monografioiden osuus tosin vielä pieni E-kurssikirjat Suomen yliopistoissa Lähde: Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi 22.8.2013 http://synblogi.wordpress.com/2013/08/22/e-kurssikirjojen-maarat-yliopistokirjastoissa/ ”10 vuoden päästä ei ole enää perinteisiä kurssikirjastoja. 20 vuoden päästä ei ole enää perinteistä kirjastotyötä. Eli sitä, että käsiteltäisi suuria määriä perinteisiä kirjoja. Sen sijaan tutkimuksen tuki ja opetustyö lisääntyvät. Pitää oppia tekemään uusia asioita, oppia uusi kulttuuri. Se on kirjastoille haaste.” (Teknisen alan kirjastonjohtajan tulevaisuusvisio, KITO-seminaarissa 23.5.2013) Paljon on, lisää tulee – ja lisää HALUTAAN • Miksi kaikkien alojen kaikki • • • • • aineistot eivät ole e-muodossa saatavissa? Miksi uusimpiin lehtiin ei pääse? Miksi kirjaston kirjat eivät käy Kindleen? Mikä lukuohjelma on paras? Miksi toisen kirjaston e-kirjaa ei voi lainata? Miksi kotimaista aineistoa ei ole Asiakkaat odottavat, että kirjasto osaa vastata e-aineistoihin liittyviin kysymyksiin. (Suur-Jyväskylä Lehti, 31.8.2013) Kirjaston rooli osana e-kirjakehitystä • Fyysisen kokoelman merkitys vähenee • Erilaisten (teknisten) työkalujen merkitys kasvaa. • Henkilökunnan tärkeä oppia ymmärtää tietoteknologista ympäristöä & muuttuvia markkinoita • Oppia itse käyttämään • Tiedon tarjoaminen uusista palveluista • Asiakkaiden kiinnostuksen herättämisen • Oman roolin näkyväksi tekeminen E-AINEISTOJEN MARKKINOINTI ”Lisätiedot kirjastojen tarjoamista aineistoista oli ylivoimaisesti toivotuin palvelu kaikissa vastaajaryhmissä. Tarve tälle näkyi myös avovastauksissa.” ”Voi kun näitä [tietokantoja] olisi ollut jo kaksi vuotta sitten, kun tein kandityötäni!” 1) Tieto tutkijan pöydälle : raportti elektronisten aineistojen käytöstä tutkimustyössä, 2012) 2) Gradu-vaiheen opiskelija viime vuoden opiskelijamessuilla saadessaan käteensä oman alansa tietokannoista kertovan handoutin.) (Financial Review, 05 Aug 2013) Realiteetti on, että kirjaston uusista palveluista ja tietokanta-aineistoista ei tiedetä. Liian usein kirjastot vastaavat tähän sanomalla vain, että imago on väärä. Mistä tietäisivät, ellei niistä ei kerrota? MARKKINOIMATTOMUUDEN SYYT Oma mielikuva tai asenne Epävarmuus osaamisesta Kirjastojen palvelumaisemista ja www-sivuista päätellen kirjastot merkitsevät myös kirjastoihmisille itselleen pääasiassa vain kirjoja (painettuja). Henkilökunnassa on liikaa henkilöitä, jotka eivät itsekään osaa e-aineistoja kunnolla. Tai eivät pidä niistä. Me emme markkinoi mitään, mitä emme kunnolla osaa. MARKKINOINTIMAHDOLLISUUKSIA • • • • • • • Palvelumaisema : fyysiset tilat WWW-sivut Kustantajien valmiit PR-materiaalit Opetus- ja esittelyvideot Tapahtumat Jalkautuminen : iPradians Benchmarking • Oman toiminnan kautta annettu esimerkki TODELLINEN LISÄARVO ASIAKKAILLE Mitä lisäarvoa asiakkaille? Huvi Hyöty Imago-etu Ratkaisut, elämän helpotus, positiivinen mielikuva Vain todellista lisäarvoa palvelun käyttäjälle sisältävä markkinointiviestintä on tuloksellista Liian usein lähdetään liikkeelle päinvastoin ajatuksella, mitä kirjasto saa, mikä kuulostaa hyvältä PALVELUMAISEMA On tärkeää, että asiakkaat näkevät heti, mitä tuotteita ja palveluita on saatavilla ja mistä ne löytyvät • • • • • Ns. ”myymälämainonta” Opasteet, julisteet Ensivaikutelma Palvelumuotoilu, tuotteistaminen Asiantuntijapalvelut näkyviin • Vrt. kauppojen tavarasijoittelu: • Miksi maitotaloustuotteet aina kaupan perällä? • Miksi naisten osastolle miesten osaston kautta? Asiakasvirrat. Kirjastossa käy satoja opiskelijoita/päivä. Sillä, miltä kirjastot näyttävät/näyttäytyvät, on MIELIKUVAYHTEISKUNNASSA suuri merkitys. Kirjastot pitävät valitettavan hyvin aivan itse huolen siitä, että imago on ”väärä”. (Imagot eivät koskaan ole ”vääriä”.) Oppimistila jo itsessään on parhaimmillaan pedagoginen elementti. Tietokantojen / tietopalvelun näkyväksi tekeminen KASVATUSTIETEIDEN TIEDONHANKINTA LIIKUNTATIETEIDEN TIEDONHANKINTA EUROOPPA -TIEDOTUS MATEMAAT TALOUSTIETEIDEN TIEDONHANKINTA MAT.-LUO TIEDONHANKINTA Kirjasto on 1,8 miljoonaa kirjaa 7500 lehtinimekettä + tuhansia verkkokirjoja 20 000 elektronista lehteä Moderni tietomaailma Yli 200 tieteellistä online-tietokantaa Laadukasta tietoa Käytössäsi 24/7 KUSTANTAJIEN VALMIIT PR-MATERIAALIT • • • • Postereita Flyereitä Tutkimussuunnitelmapohjia Tiedonhankintaan liittyviä ohje-handouteja • Markkinointiohjeita • Esimerkkikysymyksiä käyttötutkimukseen • Usein myös kustomoitavia • ELLEI NÄITÄ OLE, PITÄÄ VAATIA. • OSAKSI SOPIMUKSIA, MYÖS SUOMEKSI OPETUSVIDEOT, ESITTELYVIDEOT • • • • • • • • Valtava potentiaalinen lukijakunta Etäopiskelun mahdollistaminen Palvelevat eri oppimistyylejä Opettavat myös opettajaa ”Media is the message” Loistava tapa tuoda esiin osaamista. Tarjoavat ratkaisuja koettuun käytön hankaluuteen. Tyyli Nopeus Lyhyys Arizona State Universityn ’Library minutes’ -sarja Youtubessa British Library Business and IP Centre - http://www.bl.uk/bipc/visitus/tour/tour.html TAPAHTUMAT • Uusien opiskelijoiden aloitusinfot • Aitiopaikka! • Tietoisuuden herättäminen • Odotusten nosto • Lukiolaisten vierailut • Tulevia asiakkaita (niitä väheneviä) • Julkisen mielipiteen muodostajia • Asiakassuhteen rakentaminen • Tutkijoille suunnatut tapahtumat • Yo-kirjastossa selkeät kohderyhmät Handoutit JNE. • iPrarians • ”Roaming librarians” • Pois tiskin takaa – ainakin syksyllä • Testattu – toimii • Benchmarking • Hämmästyttävän vähän käytetty metodi • Hyviä esimerkkejä on (mm. Terkko) • Jne. Mahdollisuuksia on. Mutta… ”Opeta ensin oma väki, vasta sitten muu väki.” KIRJASTOJEN ELINEHTO: OPPIMINEN SISÄINEN MARKKINOINTI Me markkinoimme muille • Kyseenalaistaminen • Aloitteellisuus • Ongelmanratkaisukyky • Itseohjautuvuus ”Informaatiolukutaito on ’survival kit’ alati muuttuvassa maailmassa.” • Erilaisten näkemysten rikkaus • Oman toiminnan subjektius • Miksi-kysymysten teko Toimivatko kirjastot todella itse näin? Juhlapuheissa kyllä • Kun lukee toimintakertomuksia tai kuuntelee juhlapuheita, kirjastot näyttäytyvät joustavasti muuttuvina lintukotoina Retorinen loukko nro 2 Tyytyväisyysloukku • Kirjastot saavat aina asiakaskyselyissä loistavaa palautetta. Asiakkaat rakastavat kirjastoja. • Kuitenkin kirjastojen imago on matala. • Miten tämä on mahdollista? Imago Kuitenkin: Matala imago, olemassaolon kyseenalaistus Korkea Korkea Matala Korkea Matala Matala Matala Korkea × Maine Odotusten nostaminen • Imagoa nostetaan asiakkaiden odotuksia nostamalla ja täyttämällä (!) nämä odotukset • Ei ylisanoja • Kirjastoilta ei nykyisellään odoteta paljoa, odotukset on helppo täyttää • Vrt. hostelli vs. loistohotelli Katse omaan osaamiseen 1. Me emme markkinoi asioita, joita emme itse kunnolla osaa 2. Epävarmuus uusista asioista aiheuttaa muutosvastarintaa (luonnollinen ilmiö) 3. Seuraa ulkoisen markkinoinnin mitätöityminen Oman toiminnan esimerkki • Se, että kirjastonhoitajat kehittävät ja laativat strategioita informaatiolukutaidon implementoimiseen, vaatii paljon heiltä itseltään. Heidän on ensin itse opittava IL-taitoisiksi. • Edellyttää systemaattista muutosta. Osoitettava käytännössä, että itse ymmärtävät, mitä informaatiolukutaito merkitsee. (Bundy, Alan, ed. (2004). Australian and New Zealand information literacy framework) Asiantuntija uudistuu • • Asiantuntijat erottaa ei-asiantuntijoista se, että asiantuntija näkee vaikeat tilanteet ja ristiriidat haasteena ja kykenee reflektiivisiin vertailuihin. Ei-asiantuntija pitäytyy tutussa ja turvallisessa. Miten on teidän kirjastonne asiantuntijuus? (Bereiter & Scardamalia: Surpassing ourselves, 1993) Sisäinen markkinointi • Oma henkilökunta on ensimmäinen ja tärkeä markkinointikohde • Hämmästyttävään usein unohdettu kohderyhmä • Organisaation tulee varmistaa, että luvattu palvelu toteutuu myös käytännössä. • Ellei henkilöstö tunne uusia palveluita ja/tai työkaluja, se ei markkinoi niitä, päinvastoin vie markkinointiviestinnän uskottavuuden Osaamisen ”New normal” • E-aineistotuntemuksen tulisi olla osaamisen uusi normaali tila • Tulevaisuuden trendit • Katse sisäiseen koulutukseen • Kaikki mukaan koulutuksiin • Joskin erityisesti jokainen asiakaspalvelutiskillä oleva Miten alan koulutus vastaa tähän? • Pelkkä koulutuksessa käyminen, ellei siirrä oppimaansa eteenpäin. • Vasta tiedon siirtäminen eteenpäin pakottaa ajattelemaan oppimaansa. • On myös hyvä tapa luoda oppimiskulttuuria. • Koulutus on resurssi vasta kun se on tuottavassa käytössä. Resurssit • Näissä asioissa vedotaan aina resurssipulaan, vaikka tosi asia on, että huonojen palvelutapahtumien korjaamiseen menee paljon enemmän aikaa kuin asian ennakointiin ja parannuksiin. • Toiminnan laadun parantaminen ei useinkaan vaadi lisäkustannuksia. • Usein vaaditaan vain asian sisäistämistä, uskallusta ja ”päin menemistä”, rohkaisua. MUTTA MUKAAN VAAN, MUUTOS ON PAREMPAAN! E-kirjat tulevat Ne vaikuttavat varmasti kirjastojen tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa meitä on varmastikin vähemmän. Mutta työ todennäköisesti nykyistä arvostetumpaa. E-kirjoissa piilee monta mahdollisuutta. Eli eiku mukaan vaan! Muutos on parempaan päin. KIRJASTOJEN ASEMA