VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015 - 2025 KUNNAN KULTTUURIPALVELUT V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND LIITE 6.3. KULTTUURISTRATEGIATYÖN PANEELIKESKUSTELUISTA NOUSSEET TEEMAT (TURKU, NAUVO, LAITILA, LOIMAA, SALO) KUNNAN KULTTUURIPALVELUT JA YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI Kunnan ylläpitämä kulttuuritoiminta vaihtelee sisällöltään hyvinkin paljon riippuen paikkakunnan vahvuuksista, erityispiirteistä ja mielenkiinnon kohteista. Kunnalliseen kulttuuritoimintaan kuuluvat yleinen kulttuuritoiminta ja avustukset sekä kunnasta riippuen kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ja taideoppilaitokset. Kunta on lisäksi paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja tärkeä yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille sekä tiedon välittäjä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta toteaa, että ”kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa.” Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laki ei kuitenkaan määrittele, millaista tarjonnan pitäisi olla ja mikä taho sitä toteuttaa. VARSINAIS-SUOMESSA SUURIA EROJA KUNTIEN VÄLILLÄ KULTTUURIN RAHOITUKSESSA Kulttuuritoiminnan rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä koko Suomessa, myös Varsinais-Suomessa. Vuonna 2013 rahaa kulttuuriin käytettiin Turussa 205 euroa asukasta kohden ja Salossa 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 prosenttia meni kirjastojen sekä taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton 2014 julkaisemasta kulttuuritoimintaan käytetystä kustannusvertailusta. Kuntien rahoitus ja valtionosuudet tulevat jatkossa vähentymään ja yksityisen ja kolmannen sektorin rooli kulttuuripalveluiden tuottajana korostuu entisestään, vaikka valtiolla ja säätiöillä on nyt paljon enemmän rahaa kuin 20 vuotta sitten. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi myös katsottaessa vuoteen 2025. Kulttuuripalvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja kuntien välisenä yhteistyönä. TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISEN SUUNTIA Syksyllä 2015 järjestettiin Turun seudulla, Loimaalla, Laitilassa, Nauvossa ja Salossa alueellisia keskustelutyöpajoja. Alueiden kulttuuriasiantuntijat keskustelivat kunnallisista kulttuuripalveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhteinen näkemys oli, että tulevaisuudessa tilaaja-tuottajamalli ja kuntien kulttuurin tuottamisen ulkoistaminen yleistyvät ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kulttuuripalveluissa. Yksityinen ja kolmas sektori, ns. vapaa kenttä, tulee tuottamaan merkittävän osan kuntien kulttuuripalveluista. Kirjastojen rooli koetaan edelleen merkittävänä. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille. Niiden käyttöä tullaan laajentamaan olohuoneiksi, joissa tarjotaan myös muita palveluita. Muutenkin kuntien kulttuuritiloja hyödynnetään tehokkaammin ja avataan myös vapaan kentän käyttöön. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Visiona nähtiin maakunnallinen kulttuuripolkumalli, joka on kirjoitettu kaikkien varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmiin. Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys koettiin myös merkittäväksi teemaksi, joka korostuu entisestään. Toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy ja se huomioidaan myös rahoituksessa. Koettiin, että kunnalliset kulttuuripalvelut on vanhentunut käsite. Päättäjät ja rahoittajat tarvitsevat tietoa kulttuuriin sijoitetuista kerrannaisvaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksista, jotka ovat investointeja tulevaisuuteen. On myös uskallettava tehdä uusia avauksia ja hankkeita, jotka tuovat elinvoimaa ja kasvua alueelle. Esimerkkinä Turun Logomo, josta tuli suuri luovan talouden keskus. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND KUNNAN ROOLI KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA VISIOITA VUODELLE 2015 JOKAISESSA KUNNASSA ON PALKATTU KULTTUURIKOORDINAATTORI Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan Varsinais-Suomeen tarvitaan 40 kulttuurialan viranhaltijaa. Kunnassa pitäisi olla kulttuurivastaava jokaista 10000 asukasta kohden. Pienimmillä kunnilla voisi olla yhteinen viran- tai toimenhaltija. Kulttuuri on osa kunnan peruspalvelua ja kulttuuripalveluiden ydintehtävä on kuntalaisten sivistyksestä huolehtiminen. Kunnilla on tasa-arvoisen kulttuuripalvelun tuottajan rooli. Kulttuurin volyymi tulee pitää isona; saatavilla monipuolista ja kattavaa tarjontaa kapenevista resursseista huolimatta. Määrärahoja kulttuurin huomioimiseen sisällytetään kunnan budjettiin eri sektoreille, ei vain kulttuuripuolelle. Valtionosuuksien lisäksi kunnilla pitää olla omia tuloja. Verovaroin tuetun kulttuurin osuus pienentyy, vrt. kaupunginteatterin yhtiöittäminen. Julkiset palvelut tulee kohdentaa heille, joille kulttuurin kuluttaminen muuten on liian kallista. Jokaisessa kunnassa tulee olla kansanopisto tai ainakin opiston palvelut helposti saavutettavissa. Kuntien tulee tarjota sellaisia palveluita, joista näkyy paikallisuus ja alueellisuus. Kulttuuri tuodaan lähelle ihmisten arkea. Kuntien tehtävä on myös osoittaa toimijoille tiloja, tukea toimijoiden verkostoitumista sekä osoittaa resursseja mm. avustuksin. Kunnat tuottavat yhteisiä kulttuuripalveluita, tarjoavat niitä toisille kunnille tai ostavat yhdessä palveluja vaikkapa kansalaisopistolta. Kuntien kulttuuripalvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä. TILAAJA-TUOTTAJAMALLI ON OTETTU KÄYTTÖÖN KULTTUURIPALVELUISSA Tilaaja-tuottajamallia lisätään. Kulttuurin tuottamista ulkoistetaan ja hallinnollisia raja-aitoja kaadetaan. Kunta tekee sopimuksia kolmannen sektorin kanssa. Kunnissa kehitetään ostopalveluja ja lisätään asiantuntemusta koulutuksella. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi. Kunnallinen kulttuuripalvelu on vanhanaikaista. Käyttäjä ei tiedä kuka palvelun tuottaa, eikä hänen tarvitsekaan tietää. Koordinaatiota lisätään kunnissa. Esimerkiksi Nauvossa on jo olemassa Multicultur, kolmas sektori, joka tekee hyvää yhteistyötä kunnan kanssa. KUNNAN, YKSITYISEN SEKTORIN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖ ON TIIVISTÄ Kunta on kulttuuripuun runko, kolmas sektori puun oksat ja lehdet. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut voivat hiipua. Vapaaehtoistoiminnan merkitys ei vähene, mutta käsiparit ehkä vähenevät. Paikalliset kunnan asukkaat ja kesäasukkaat toimivat yhdessä alueen yhdistysten kanssa tapahtumien toteuttamisessa. Yhdistyspohjaiset kesä- ym. teatterit tuottavat paljon ohjelmaa. Kannustetaan yrityksiä mukaan tuottamaan kulttuuria. Kulttuurin kaupallistamisen kautta päästään kulttuuriyrittäjyyteen. Hyvä kulttuuritarjonta kasvattaa luovia ihmisiä, uusia irtiottoja, uusia mahdollisuuksia. Hallinnointi on usein ongelmallista aloitteleville yrittäjille. Kuntiin luodaan tuottajafirmoja, joissa on yhteisiä hallinto-osaajia. Laajennetaan yhteistyötä mm. avaamalla kunnan nettisivuille osio, jonne yksityinen taho voi tuoda omia tuotantojaan. Näin kunta antaa kolmannelle sektorille omaa tilaa. Kun välimatkat ovat pitkiä ja kunnat yhä isompia yksiköitä, kannattaa kulttuuri tuoda sinne, missä kulttuurin kuluttajat ovat. Käytetään hyväksi tietotekniikan mahdollisuuksia. Metropolitan-teatteri mahdollistaa suurelle katsojajoukolle hienoista produktioista nauttimisen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3 KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSET TUNNETAAN JA TUNNUSTETAAN Kulttuuri on hyvinvoinnin väline ja luovuuden kumppani. Kunnan kulttuuripalveluista ei lyhyellä tähtäyksellä jää viivan alle mitään, mutta pidemmässä juoksussa vaikutukset ovat merkittävät. Kulttuuri merkitsee eri kuntalaisille eri asioita. Kulttuurin hyvinvointi tarkoittaa mm. elämäniloa, nautintoa ja virkistystä. Kun hyvinvointivaikutukset tajutaan, tarjonta laajenee. Kulttuurin elinkaariajattelu; hyvinvointia ja sivistystä kaikille ikäryhmille. Hyvinvointihankkeita on kunnissa ja niiden merkitys on tunnustettu. Priorisoidaan lasten kulttuuri. Päiväkodeissa lähdetään leikin varjolla opettamaan taidetta ja luovuutta sekä esiintymistaitoja. Kaikkein pienimpien kulttuurikasvatus aloitetaan esim. nukketeatteriesityksistä ja satukirjoista. Kouluun palkataan ohjaajiksi ammattitaiteilijoita. Kunta tukee myös koulukonsertti-, teatteri- ym. kiertueita. Vanhainkoteihin ja palvelutaloihin tuotetaan mm. viihdemusiikkia, kiertäviä teatterinäytöksiä ja tanssiesityksiä, taidetta ja elokuvia. Saavutettavuus toteutetaan viemällä kulttuuripalvelut käyttäjien luokse. Alueellinen, liikenteellinen ja taloudellinen saavutettavuus toteutetaan pääsylippujen hintojen kohtuullistamisella ja porrastamisella. Liikuntarajoitteisten ja vanhusten avustajat pääsevät esityksiin maksutta. Esitykset näytetään aina täysille katsojille, jolloin viime hetken liput ovat edullisempia. KULTTUURIKASVATUS OSAKSI OPETUSSUUNNITELMAA Kulttuurikasvatus otetaan mukaan osaksi päiväkotien ja koulujen opetussuunnitelmia. Perheitä kannustetaan kulttuurikasvatukseen ja tukemaan lapsen luovuutta. Päiväkodeissa ja kouluissa tunnustetaan luovuuden merkitys ja tunnistetaan luovuus. Kulttuuristrategian painopisteeksi on asetettu kulttuurikylpy pienestä pitäen. Kunnallinen kulttuuripolku sisällytetään opetussuunnitelmaan. Polku voi olla eri kunnissa oman näköisensä. Nostetaan lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta liikuntaharrastusten rinnalle. Kulttuuri tulee vahvasti opetuksen piiriin – koulussa lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa, kun taas kodit ovat hyvin erilaisia. Valtio tukee toimintaa, jos kunnat eivät itse pysty. Päiväkodeille ja kouluille hankitaan mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Esitysten lisäksi taiteilijoiden läsnäolo kouluissa ja päiväkodeissa antaa lapsille virikkeitä, jotka he muistavat vielä aikuisenakin. Koulun jälkeen kouluissa on iltapäivätoimintaa, joka sisältää kulttuuria liikunnan lisäksi. Koulutoimi näkee roolinsa kulttuurikasvattajana. Verovaroilla lapsille ja nuorille tarjotaan korkealaatuista kulttuuria, tanssia, teatteria, musiikkia ja elokuvia. Koko ikäluokka on helposti saavutettavissa kouluissa. Viedään ohjelmaa kouluihin, koska resurssit viedä kokonaisia koululuokkia teattereihin ym. ovat vähäiset. Otetaan käyttöön joustavan koulupäivän malli, joka tuodaan esille myös OKM:n lastenkulttuuripoliittisessa ehdotuksessa. Koululaisten käyttöön annetaan kulttuurikortteja tms. ja luodaan kannustimia niiden käyttöön. Myös kirjastot otetaan monikäyttöön. Elokuvat ja muu koulun jälkeen järjestetty ohjelma lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ruokitaan perheiden mahdollisuutta kokea kulttuuria. Tuetaan perheiden hyvinvointia kulttuurin avulla. Perheet matkustavat, suunnataan palveluita heille. KIRJASTOT MUUTETAAN KANSALAISTEN OLOHUONEIKSI Kirjastojen käyttöä laajennetaan, kuten useissa kirjastoissa on jo tehtykin. Kirjastoista tehdään ihmisten olohuoneita, eri sukupolvien kohtaamispaikkoja, joista löytyy monipuolisia palveluja kaikille ikäryhmille. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden asukkaille. Kirjastojen lakkauttaminen olisi katastrofi kuntaliitosalueille. Luentojen, lukupiirien ja lainaustoiminnan lisäksi kirjastoon kuuluvat yhteispalvelupisteet, tietokoneet ja internetin käyttö ja opastus. Toimintaa laajennetaan myös elokuva-, teatteri- sekä tanssiesitysten pitopaikaksi. Koululaisille kirjasto on vapaa-ajan kohtaamispaikka. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNALLINEN LASTEN KULTTUURIKESKUS TURUN PALVELUALUEELLE Turun palvelualue nähdään laajana kulttuurialueena. Kunnan omat kulttuuripalvelut nähdään osana laajempaa kokonaisuutta. Kulttuuripalveluita ja -laitoksia keskitetään yhteisiin tiloihin (kirjastojen monikäyttö, tanssi, teatteri, elokuvat jne.). Samalla koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Varsinais-Suomen Lasten kulttuurikeskus kokoaa yhteen maakunnan lasten ja nuorten kulttuurin tekijät ja palvelut. Kulttuuri nähdään resurssina. Kulttuurimatkailuun panostetaan. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista asiakkaiden kanssa. Luodaan aito vuorovaikutus kulttuurin tuottajien välille sekä tuottajien ja kuluttajien välille. Taide avautuu vuorovaikutuksen kautta, ei pelkästään instituutioissa. Maakunnan museotoimintaa tulisi uudistaa digitaalisinkin keinoin. PROSENTTITAITEELLA TÄRKEÄ MERKITYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ JA LUONNONYMPÄRISTÖSSÄ Kulttuuri mielletään osaksi kaikkia sektoreita, myös osaksi teknistä sektoria. Prosenttitaiteen merkitys kasvaa rakentamisessa ja ympäristönhoidossa. RAHOITUSINSTRUMENTIT Kansainvälinen kulttuurin yhteistyö lisääntyy. Hyödynnetään EU:n instrumentteja, rahoitusta ja kulttuurinvaihtoa. Rahoitusta on tarjolla, esim. pienissä maaseutukunnissa (Leader mm.), joten kunnat eivät ole yksin. Kunta, yhdistykset ja yritykset toimivat yhdessä. Rahoitusmahdollisuuksista järjestetään koulutusta. Pyritään eroon kehittämishankkeiden hankebyrokratiasta. Kunnat löytävät uusia rahoitusinstrumentteja. AVUSTUKSISTA UUSIIN RAHOITUSMALLEIHIN Nykyiset avustusjärjestelmät puretaan ja uudistetaan. Tehostetaan uudenlaisia avustuksia saavien tahojen ja hankkeiden toteuttamista, seurantaa ja arviointia. Hankitaan uudenlaisia ostopalveluita. Ihmiset tulevat teatteriin vapaa-aikanaan. Julkisilla varoilla tuotettu taide on laadukasta. Tunnetaan kulttuurin käyttäjät ja keskitetään varojen jako ammattilaisille. Jos puoliammattilaiset jakavat keskenään kovin pieniä summia, lopputulos kärsii. Päättäjät ovat tietoisia tuotantojen taustoista ja tuloksista. MUUTTUVAT TOIMINTATAVAT Resurssien kohdentamista tulisi tehdä toimintatapojen kautta, ei vain kohderyhmiä valitsemalla. Tarvitaan toimintatapojen muutosta, sillä joskus pystytään jopa lisäämään palveluita toimintoja yhdistämällä. Tarkastelukulmaan otetaan mallia sote-sektorilta. Lisätään kuntien, kulttuurilaitosten, harrastajien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Taiteenalojen edustajat tulevat paremmin esiin ja yleisön tietoisuuteen. Tehdään taide näkyväksi. KULTTUURIN ARVOSTUS JA TIETOISUUS KASVAA Ymmärretään, että kulttuurin tekeminen on luovien ihmisten työtä ja työn tuloksista pitää maksaa. Arvostuksen kasvun kautta saadaan yleisö maksullisiin kulttuuritapahtumiin. Tuottajat kasvattavat kulttuurin kuluttajia arvostamaan taiteilijoiden työtä. Kulttuurikokemuksista maksetaan samoin kuin urheilutapahtumista. Tarvitaan asennekasvatusta ja lobbausta. Vuonna 2025 kulttuuri sisältyy kunnan budjetissa kaikille sektoreille, ei pelkästään kulttuuribudjettiin. Kulttuuri ymmärretään hyvinvointipalveluna, sen merkitystä ei enää tarvitse erikseen perustella. Luovuus nähdään arvona, jolla lisätään luovaa yrittäjyyttä ja jolla saadaan alueille kasvua ja elinvoimaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5 LUOVIEN ALOJEN KOULUTUSPAIKAT SÄILYVÄT VARSINAIS-SUOMESSA Taidealan kouluttajien täytyy koko ajan pysyä ajassa; uudistua ja uudistaa. Kouluttajien vastuulla on se, minkälaista osaamista koulutus tuottaa. Suomessa on koulutettu paljon taiteilijoita kaikilla aloilla ja kulttuuripuolen ammattilaisia olettamalla, että kaikille riittää työtä. Taiteilijoiden tilojen puute kumpuaa osaltaan koulutuksen räjähdysmäisestä kasvusta. Koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Nähdään kulttuuri resurssina. Panostetaan kulttuurimatkailuun. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista tavallisten ihmisten kanssa. Taide nähdään osana arvoja, joista elämme. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Cultural personal trainerien käyttö, joita joissakin kunnissa jo onkin. Otetaan käyttöön terveydenhuollon ammattilaisten määräämät kulttuurireseptit. Luodaan kulttuurialan vanhainkoti. Työllistetään taiteilijat esim. kansalaispalkalla. Työllistetään taiteilijoita kouluavustajiksi. Houkutellaan yrityksiä osasponsoreiksi. Taiteilijoille työtiloja – kunnat antavat tyhjiä kiinteistöjään käyttöön. Osoitetaan taiteilijoille kunnan ylläpitämä yhteinen tila, jota esim. teatteri- ja oopperaryhmät voivat käyttää. Rakennetaan kuntien keskuspaikoille esiintymislavoja, jossa koululaiset ja harrastelijat voivat esiintyä ponnahdus pinnalle -tyyppisesti herättämään mielenkiintoa esityksiin ja esiintymiseen. Tehdään prosenttitaidetta edelleen tunnetuksi. Esimerkit, tietoiskut ja mainokset kohdennetaan myös rakennusliikkeille – imagon nosto. Kuntien omille kotisivuille myös tilaa vapaan kentän käyttöön. Dagisfestival, päiväkotifestivaalit. Lisätään päiväkotien ja koulujen yhteistyötä. Kulttuuripilleri – positiivinen vaikutus, esim. tanssin keinoin. HAASTEET 1. Nuoret eivät lähde enää samalla tavalla kotiseutu- tai vapaaehtoistyöhön. 2. Kulttuuri joutuu aina perustelemaan itsensä! Sen arvo pitää tehdä näkyväksi. 3. Urheiluharrastuksista ollaan valmiita maksamaan isoja summia, mutta kulttuurista ei. Kulttuurin taloudellinen tukeminen nostetaan urheilun tukemisen tasolle. 4. Kulttuurin mittaaminen on vaikeaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7