NRO 3/ 2013 MAALISKUU n i t Ris ansa K Jeesus on ylösnoussut! Ristin Kansa 9. vuosikerta Julkaisija: Suomen Helluntaikansa ry Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI [email protected] www.helluntaikansa.fi Päätoimittaja (Lehteen tulevat kirjoitukset ja palautteet) Juhana Lehmuskoski Eskonkorventie 110 41800 KORPILAHTI puh. 044 082 1871 [email protected] Toimitussihteeri Jouko Laaksonen Jämijärventie 13 b 8 38800 JÄMIJÄRVI puh. 050 561 1173 [email protected] Laskutus ja asiakaspalvelu: Suomen Helluntaikansa ry Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI puh. 045 233 3939 [email protected] toimistoaika 9-13 Ilmestyy 12 kertaa vuodessa Tilaushinta kestotilauksena: kotimaahan 45 € vuosi Eurooppaan 50 € vuosi muihin maihin 60 € vuosi Toimituskunta Erkki Hietanen Heikki Lahti Kaija Turunen Hannes Vehviläinen Pankkitili: Suomen Helluntaikansa ry OP 553701-240291 IBAN FI07 5537 0120 0402 91 BIC OKOYFIHH Lahjoitusten viitenumerot: Yleiset lahjoitukset 71 Evankeliointi Suomessa 725 Lähetystyö 738 Kurssikeskus 7401 Vakituinen kannattaja 1009 Rahastonhoitaja Matti Salo puh. 050 012 8090 [email protected] Painopaikka Skyprint Oy, Saarikoskentie 61 29880 LEVÄSJOKI puh. 02 552 7217 PÄÄKIRJOITUS Ristinnsa Ka YKSINÄINEN TAISTELU Juhana Lehmuskoski Jeesus taisteli yksin, että sinun ei tarvitsisi olla yksin. Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin pääsiäisjuhla on lähellä. Vaikka siihen liittyvä paastonaika ei monellekaan enää nykyään merkitse konkreettista paastoamista, juhla saa meidät erityisellä tavalla muistelemaan Jeesuksen tuskien tietä, via dolorosaa, hänen kärsimyksiään ja uhrikuolemaansa edestämme. Jeesus kulki yksinäisen tien. Hänen kanssaan ei ollut yhtäkään miestä, niin kuin Veikko Antikainen kirjoittaa tässä lehdessä. Uni voitti opetuslapsetkin Getsemanen puutarhassa. Vähän aikaisemmin Pietari oli vannonut, että hän ei tule kieltämään Mestariaan. Varhaisen aamun kukonlauluun mennessä hän kuitenkin oli tehnyt sen jo kolmesti! Kun vangitsijat veivät Jeesuksen mukanaan, kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat (Matt. 26:56). Siitä huolimatta Jeesus jatkoi Lunastajan tehtäväänsä niiden hyväksi, jotka jättivät hänet yksin. Jeesus kesti yksinäisen taistelunsa. Hän meni oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, on puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Hän on uuden liiton välimies, että ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön. (Hebr. 9:12–15) Jeesus oli Jumalan Karitsa, joka uhrattiin puolestamme. Hänen veriuhrinsa syntien lunastukseksi on ainutlaatuinen tapahtuma maailmanhistoriassa, ja mitään muuta läheskään siihen verrattavaa tapahtumaa eivät historiankirjat tunne. Niin kuin puolestaan Esko Kallioniemi kirjoittaa, uskovat saavat olla Jumalan ystäviä. Lauluntekijä runoilee: ”Ystävää Jeesuksen laista toista mistään ei löydykään. Luotansa heikointakaan ei poista, hylkää ei yhtäkään.” (HL 84:1) Pidetään, ystävät, perhepiireissämme tänäkin pääsiäisenä esillä Jeesuksen rakkaudentekoa puolestamme ja kiitetään siitä yhdessä. Nykyään puhutaan siitä, että vanhempien tulisi antaa laatuaikaa lapsilleen. Sen parempaa laatuaikaa ei ole kuin että perheissä rukoillaan yhdessä ja luetaan Jumalan Sanaa, Raamattua. Martta Rajalan kirjoituksessa kysytään, näemmekö rinnallamme ketään, joka tarvitsee meitä. Pyhä Henki tahtoisi yhdistää meidät niin, että ymmärrämme yhteyden siunauksen. Sinuakin tarvitaan kirkastamaan lähimmäisellesi Jeesuksen sovituskuolemaa ja rukoilemaan hänen puolestaan. Juhana Lehmuskoski 3 Ristinnsa 4 Ka SISÄLLYS 3Pääkirjoitus 4 Kanssasi Getsemanessa 5 Jumalan ystäviä 6-7 Kuukauden kolumnisti 8 Sydämeltä sydämelle 8 Älä katso taaksesi 9 Yö, joka muutti kaiken -tilaisuus KANSSASI GETSEMANESSA Herra, sinun kanssasi Getsemanessa: verta, hikeä, tuskaa. Pilkattavana, naurettavana. Perkeleellä ja hänen joukoillaan valta. Porissa Pimeys, suuri ja saartava pimeys. 10-11Ei ollut yhtäkään miestä Taistelu, tuskan huudot, hiki- ja veripisarat. Taistelu, pimeys. 12 Ulkoinen ja sisäinen kasvu 13 Mitä uskoon tulemisessa tapahtuu? Herra, hukun, auta. 14 Sielullinen ja hengellinen Huudan vain tuskaa, itken. 15 Juhani Karvinen Milloin tämä taistelu päättyy? 16-17Kysymyspalsta Tunne heikkoudesta, kuin häviö. Tartun käteesi, näen kasvosi. 18-19Auschwitz kakkonen Ymmärrän rakkautesi: 19Armo Välität, ymmärrät. 20 Sanan nälkää entisessä Neuvostoliitossa Otat syleilyysi ja kannat, tiedät tuskani. Näet, kuinka minuun sattuu. Luovutan itseni sinun syliisi. 21Lammasportilla Vain sinä voit, kannat ja voitat. 22 Sota on Herran, sinun sotasi. Ken kerran? (laulu) 23-24Mertiörannan tapahtumia 25 Seurakunnat ilmoittavat 26-27Tiedoksi Olet Herrani, voittajani. Kunnian kuningas, Jeesus! Irma Pihl Pori JUMALAN YSTÄVIÄ Ristinnsa Ka Esko Kallioniemi Jaakobin kirjeen toisen luvun jakeessa 23 on kirjoitettu näin: ”Ja niin toteutui Raamatun sana: ’Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi’. Ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.” Maailmankaikkeuden Luoja, taivaallinen Isämme, tarjoaa meille ihmisille ystävyyttä itsensä kanssa. Siinä ajatuksessa on sulattelemista, Hän on pyhä, täydellisen vanhurskas, virheetön, erehtymätön. Silti hän etsii ystävyyttä ihmisen kanssa. Se on aika valtava mahdollisuus! On yksi ehto! Tämä rakkaus on ansiotonta, mutta ei täysin ehdotonta. Muuttumattomat ehdot mainittiin Raamatun jakeessa: tulee uskoa Jumalaa. Ei riitä, että pitää taivasasiat totena, uskoo Korkeimpaan hartaasti. Ehtona on uskoa Jumalaa. Se ei ole hiki päässä ponnistelua, ennemminkin tulee antautua Jeesuksen ohjaukseen omassa elämässänsä. Tulee nöyrtyä tunnustamaan: ”Herra, sinä tiedät, mikä on minulle tosi parhaaksi.” Sitä, että syntinen ihminen luetaan vanhurskaaksi, tuskin pystyn koskaan täysin ymmärtämään. Kristuksen tähden saan kuitenkin elää sitä todeksi. Jeesuksen ystävät Jeesus näytti esimerkin tästä asiasta. Johanneksen evankeliumissa on valtavan syvällinen saarna, jonka Mestari piti oppilailleen ennen pääsiäisen tapahtumia. Siellä on mainittu Joh. 15:15: ”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä olen kuullut Isältäni.” Rakkauden tähden Raamattu puhuu paljon Herran palvelijoista ja palvelijattarista ja yleensä palvelemisesta, pesihän Jeesuskin jopa opetuslastensa jalat. Ymmärtääkseni tässä on kuitenkin sanoma siitä, että me emme palvele Herraa siksi, että hän vaatii ja käskee. Palvelemme siksi, että hän ensin rakasti meitä, palveli meitä, uhrasi itsensä tähtemme. Sitä rakkauden määrää, mikä tihkuu tuosta jakeesta, en ymmärrä täysin milloinkaan. Armosta saan silti kokea siitä edes murto-osan jo täällä maan päällä. Mitä onkaan taivas! Kaikki vajavainen on lakannut, saamme ikuisesti täydellisinä palvoa Jeesusta, uhrikaritsaamme, ystäväämme. Tosiystävä on kallis lahja Jeesus on ystävistä parhain, mutta äärettömän kiitollinen olen myös ystävistä, joita on annettu matkatovereiksi tälle uskontaipaleelle. Joskus siitä saattaa tulla itsestäänselvyys, mutta se on äärettömän tärkeä lahja. Etsitään jokainen omalla kohdallamme johdatus tässäkin asiassa, ja ollaan valmiita käyttöä varten, tosiystävistä on huutava pula tässä ajassa. Esko Kallioniemi 5 Ristinnsa 6 Ka Kuukauden kolumnisti ONNEA MATKALLA PIENUUTEEN Kun seurailee kehitystä maamme helluntaiseurakunnissa ja koko herätysliikkeessä, mieli käy levottomaksi. Huoli johtuu siitä, että monet hengelliselle toiminnalle olennaiset tekijät osoittautuvat tarpeettomiksi. Tilalle hyväksytään verrattaisin pinnallisia Vilho Mäkelä ilmiöitä. Olen melko pitkään saanut seurata herätyksemme toiminnallista ilmastoa. Tapahtuneen muutoksen voi havaita. Seurakuntien edistyminen ja evankelioimistyön menestyminen olivat keskeisin tavoite toiminnassa joitakin aikoja taaksepäin. Me seurakuntatyöntekijät vähän kilpailimmekin siitä, että jäsenmäärä seurakunnissa lisääntyisi. Työn edistyminen oli saarnamiesten sisäinen ambitio. Suomalaiseen kulttuuriin sopivat toimintatavat, koskettava hengellinen musiikki, henkilökohtaiset puheenvuorot elämän muutoksesta ja vaikuttava julistus, jossa joskus kuolemantapauksia oli yli tarpeen, kuitenkin tuotti tulosta. Loppiaisena vuonna 1954 aloitimme työtoverieni kanssa kokoussarjan eräässä pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla. Olimme varautuneet olemaan paikkakunnalla vain pari viikkoa, mutta kokoukset jatkuivat huhtikuulle asti. Kesäkuussa pidettiin kastetilaisuus, jossa kastettiin 37 uskoon tullutta, ja elokuussa kastettiin vielä yhdeksän lisää. Vuonna 1966 rakensimme rukoushuoneen Pohjois-Satakuntaan, runsaan sadan hengen seurakunnan toimintakeskukseksi. Työ alkoi menestyä niin, että seuraavan vuoden tammikuussa pidettiin kastetilaisuus, ja 15 uutta jäsentä liittyi seurakuntaan. Neljän seuraavan vuoden aikana seurakunta lisääntyi usealla kymmenellä. Jos suomalaiseen kulttuuriin liittyvä hengellinen evankelioimistoiminta laiminlyödään ja vaihdetaan pinnallisempiin, vierasperäisiin toimintatapoihin, hyvä ei seuraa. Kun kadotetaan keskinäinen yhteys ja uskovien vastuuntunto, menetetään arvokasta pääomaa. Tavoitteeksi sisäinen kasvu Paavali asettaa 1 Kor. 13 sisäisen kasvun keskeiseksi tavoitteeksi kristitylle. ”Rakkaus on lempeä, ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei etsi omaa etuaan, ei käyttäydy sopimattomasti, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaiken se uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kestää.” Jos tällainen sisäinen kehittyminen jää sivuseikaksi ja näiden sisäisten elämänarvojen sijaan hyväksytään toisenlaisia tavoitteita, hedelmän tuottaminen jää vajaaksi uskonelämässä. Kristillisyyden perusasia on itsensä alentaminen. Se on merkillinen kiertokulku, että antaessaan saa ja hävitessään voittaa. Joku on lausunut nöyryydestä: ”Nöyryys ei ole heikkoutta, vaan harvinaisen suurta viisautta.” Miten tällaista sisäistä kasvua voisi tavoittaa? Vaikuttava tekijä on Sanan julistus seurakunnassa. Korintton seurakunnassa Sanan palvelun kautta ei edistystä tavoiteltu. Se johtui uskovien asenteista. Tätä Paavali pahoittelee. ”Minä en voinut puhua teille niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan. Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä ette kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään.” Erilaisia puheita on nykyään helppo pitää, jopa opettaa Sanaa. Netistä saa ainekset vaikka minkälaiseen puheeseen. Eri asia on, mikä merkitys tällaisilla puheilla on kristitylle ja seurakunnalle. Tärkeätä olisi sananpalvelijoiden tuntea vastuuta julistuksestaan. Voidaan puhua mieliksi ihmisille ja myötäillä hyväksyttyjä näkökantoja. Tavoite tulisi olla julistaa Jumalan Sanaa. Parhaimmillaan julistaja on silloin, kun sisäiseen Ristinnsa Ka 7 intuitioon pohjautuva sanoma saa tulla julki. Tämä sisäinen intuitio toimii niin, että Sana alkaa elää julistajan mielessä. Sanan kohta liittyy toiseensa, ja syntyy sanoma. Se voi olla joskus jopa profeetallinen ilmoitus kuulijoille. Tällaisen sanoman saaminen edellyttää etsimistä ja kuulolla oloa Herran edessä. Joskus on hyödyksi viettää aikaa ihmisten parissa. Silloin oppii tajuamaan niitä olosuhteita, joissa ihmiset elävät. He elävät arkista elämää työn ja elämänvastuun keskellä. Näkee senkin, mistä olosuhteista ihminen Sanan kuuloon saapuu. Luultavasti julistaja näissä yhteyksissä kokee myötätuntoa kuulijoihinsa ja lähestyy lämmöllä heitä. Tämä on hyvä lähtökohta julistustoiminnalle. Usein tällainen sanoma tavoittaa kuulijoiden sydämet. Kuulijoissa se vaikuttaa eri tavoin. Jotkut kokevat hyvää oloa, tuntevat tulleensa ravituiksi sisäisesti. Jos sanomassa on profeetallista sisältöä, jotkut tuntevat tarvetta tarkistaa elämäntilanteitaan ja tehdä parannusta. Jotkut kuulijoista tarvitsevat, että heitä siunataan oikein kätten päälle panemisen kautta. Tällainen julistus on arvokasta sielunhoitoa. Silloin kun pidettiin vielä niin sanottuja herätyskokouksia, usein niihin saatu sisäinen innoitus oli profeetallista ilmoitusta. Monet kuulijat tulivat uskonratkaisun paikalle sen johdosta, että julistaja puheessaan kosketteli kuulijan salattuja asioita. Joskus ihmiset moittivat uskovia siitä, että he puhuvat julistajille ihmisten asioita ja nämä puheissaan kertovat ne julkisuuteen. Näin ei ollut, mutta Jumalan Henki otti julistuksen kautta ihmisiä sisäiseen puhutteluun. Monia ihmisiä tuli uskoon tätäkin kautta. Tämä sisäiseen intuitiivisuuteen pohjautuva julistus on Paavalin mainitsemaa vahvaa ruokaa. Sillä rakennetaan ihmisen minuutta, rohkaistaan vilpittömään uskonkilvoitukseen ja varoitetaan veltosta vaelluksesta. On luonnollista, että seurakunnallisessa toiminnassa tulee opettaa totuuksia Sanasta. On suureksi siunaukseksi uskoville, kun päästään eroon erilaisista uskomuksista, joita hengellisten asioiden liepeillä on vieläkin aika tavalla. Jumalastakin on kovin monenlaisia käsityksiä. Sanaa tulee opettaa selkeän ymmärryksen tasolla. Aitoa korvataan epäaidolla Kun tämä sisäiseen intuitiivisuuteen pohjautuva Herran Sana on harvinainen, sitä on alettu korvata epäaidolla. Näin tehtiin jo Korinttossakin. Siellä uskovat eivät varttuneet sisäisesti, mutta he etsivät kyllä armolahjoja. He jäivät hengellisesti alaikäisiksi, mutta armolahjojen rikkaus oli heillä täysimääräinen. Näyttää siltä, että armolahjat eivät johda aina kristittyä sisäiseen varttumiseen. Karismaattisuus saattaa joskus johtaa joitakin kristittyjä tavoittelemaan kohtuuttomia. Luultavasti Korinttossakin kävi näin. Tuskin Paavali muuten viittaisi 13. luvun alussa huimaan tavoitteeseen siirtää uskolla jopa vuoria. Saadakseen armoitusta jotkut ovat valmiita vaikka polttamaan omaa ruumistaan. Sisäinen pyhityskilvoitus jäi kuitenkin heikoksi. Keskuudessa oli riitoja, jotkut elivät epäsiveellisesti ja keskinäinen yhteys oli rajallista. Meidän aikanamme tavoitellaan ”karismaattisuutta”. Se antaa paljon tilaa ihmisen näkyvyydelle. Monet lupaukset vaikeuksissa oleville päättyvät joskus pettymykseen. Armolahjojen käytöllä pyritään todistamaan Jumalan läsnäolo. Tällainen johtaa todellisen hengellisyyden ja uskonkilvoituksen tuhoon. Varsinkin, kun monet odottavat todellista Jumalan ilmestymistä. En väitä, ettei olisi olemassa raitista ja rakentavaa armolahjojen vaikutusta. Haluan vain kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka eivät rakenna. Onnea matkalla pienuuteen Vilho Hartonen toimi Katinalan Raamattuopistolla pari vuotta johtajana. Hänen hyvä ystävänsä Niilo Tuomenoksa poikkesi tervehtimään Hartosta ja tutustumaan meneillään olevaan opiskeluun. Kahvipöydässä Tuomenoksa nousi ja piti puheen Hartoselle: ”Jumala on nyt siunannut helluntaiherätystä ja antanut sille tällaisen opinahjon, jossa voitte nuorisoanne kouluttaa. Toivotan teille siunausta, mutta samalla kehotan nöyryyteen. Sinulle, Vilho, pitkäaikaiselle ystävälleni, toivotan onnea matkalla pienuuteen.” Tällaisia toivotuksia on aiheellista toivottaa toisillemme nykyäänkin. Vilho Mäkelä Ristinnsa 8 Ka PELASTUS KESTÄÄ SYDÄMELTÄ Hannu Grönroos SYDÄMELLE ”…jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.” (Hebr. 7:25) Monia vuosia sitten menin sairaalaan tapaamaan erästä läheistä kristittyä veljeä. Olin saanut hänen rinnallaan julistaa evankeliumia monissa tilaisuuksissa. Hän oli nuoruudessaan kovia kokenut mies. Monia vuosia ennen uskoontuloaan hän oli tehnyt teon, joka saattoi hänet vuosiksi vankilaan sovittamaan tekoaan. Tullessaan vankilasta hän oli vapaa mies, ennen kaikkea siksi, että Jeesus oli pelastanut hänet. Siitä alkoi ystäväni tie Herran todistajana. Nyt hän oli sairastunut syöpään. Kun astuin kynnyksen yli potilashuoneeseen, jossa hän oli, hän minut huomatessaan kohotti heikon kätensä ja sanoi hiljaisella äänellä: ”Pelastus kestää.” Vietin hänen kanssaan ihanan hetken. Ei mennyt monta päivää tuon hetkemme jälkeen, kun hän siirtyi ajasta iäisyyteen. Pelastus kestää, niin sinun kuin meidän kaikkien elämässä, kun se on Herran Jeesuksen kädessä. Hän nostaa, kantaa ja vie perille. Sinun ei tarvitse kuin levätä, se riittää. Rukous: Kiitän, Herra, että pelastus kestää minunkin kohdallani. Kiitän myös siitä, että minäkin lapsenasi saan olla rukouksesi kohteena. Hannu Grönroos ÄLÄ KATSO TAAKSESI! Hänelle Jeesus sanoi: ”Ei kukaan, joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ole kelvollinen Jumalan valtakuntaan.” (Luuk. 9:62, Raamattu Kansalle -käännös 2012) Kun olemme vastaanottaneet Jumalan Pojan, Jeesuksen, elämäämme ja tulleet hänen omikseen, olemme jättäneet taaksemme entisen elämän, jossa elimme tämän maailman menon mukaan. Olemme tarttuneet auraan, jonka avulla menemme eteenpäin niin hengellisessä kuin maallisessa elämässämme, kunnes pääsemme kotiin Jumalan luo. Olemme tarttuneet Jumalan antamaan auraan. Näin olemme liikkeelle lähteneet, ja aurallamme avaamme edessä olevan tien, Jumalamme avulla. Pääsemme eteenpäin niin kauan, kun katsomme eteenpäin Kristukseen, ja auran avulla vaot aukenevat. Joskus jätämme työn kesken ja jäämme katsomaan elämässä taaksepäin, ja auramme jää paikalleen. Alamme katsoa itseämme emmekä Jeesukseen Kristukseen. Matkamme pysähtyy, eikä reitti enää avaudu eteenpäin. Tämä on sielujemme vihollisen suunnitelma kohdallamme. Kiitos Jumalalle, että meillä on Puolustaja, Pyhä Henki, joka tulee avuksi, kun annamme hänen ohjata ja johdattaa meitä pois itsestämme, takaisin Jeesukseen. Älkäämme katsoko taaksepäin, vaan eteenpäin olkoon katseemme luotu ja Jeesukseen Kristukseen. Rohkaisuksi meille jokaiselle Herrassa Paavalin sana Fil. 3:13–14 ja 4:7. Mennään Jumalan armosta eteenpäin Jeesuksen Kristuksen avulla. Marina Tolvanen Iisalmi YÖ, JOKA MUUTTI KAIKEN -tilaisuus Porissa Ristinnsa Ka Esa Kuusinen Juhlatalo Mekani täyttyi kuulijoista, kun veteraanijulistajat Vilho Mäkelä ja Heikki Lahti tulivat Poriin 27.1. Nimi illalle tuli todistajien elämästä. Mitä tapahtui Minna ja Janne Kujalalle reilu vuosi sitten? Minna ja Janne antoivat todistuksen, joka jäi varmasti kuulijoiden mieleen. Tapahtuman musiikista vastasivat Euran lauluveljet johtajanaan Asko Leino. Vanhat hengelliset laulut toivat taivaan lähelle. Vanhanajan julistajat ja laulajat vetivät kuulijoita kaikista ikäluokista. Nuoriakin oli runsaasti mukana. Tilaisuuden aloitti seurakunnan paimen Esa Kuusinen todeten, että veteraanijulistajat ovat vanhanajan apostoleja ja pelkäämättömiä Sanan palvelijoita. Heikki Lahti päätti kokouksen kertoen myös omasta vakavasta sairaudestaan ja siitä toipumisesta. Kokouksen päätös yllätti. Kymmeniä oli esillä etsien pelastusta, uudistusta, ja johdatusta. Tätä olemme rukoilleet, ja näyttää siltä, että taivas aukeaa Porinkin kohdalla. Seuraava tilaisuus on Juhlatalo Mekanissa la 9.3. klo 17. Mukana ovat Vilho Mäkelä, Heikki Lahti, Asko Leino ja Euran lauluveljet sekä urheilulääkäri Sakari Orava. Tilaisuudet järjestää Porin Baptistiseurakunta. Esa Kuusinen Janne ja Minna Kujala Heikki Lahti Juhlasalissa on kauniisti entisöidyt entiset Keski-Porin kirkon urut Vilho Mäkelä 9 Ristinnsa 10 Ka EI OLLUT YHTÄ Veikko Antikainen Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki. (Jes. 59:16) Jeesus kävi yksinäistä taistelua. Getsemanen puutarhan rukoustaistelusta Jeesus kuljetettiin sidottuna yön pimeydessä ylipapin ja neuvoston kuulusteltavaksi. Pietarin rohkeus pettää Opetuslapsista vain Pietari, ylipapin tuttavan Johanneksen lisäksi, uskaltautui seuraamaan Jeesusta ylipapin palatsin pihalle saakka. Siellä Pietari kuitenkin kielsi kolmasti tuntevansa Jeesuksen. Tilanne oli liian ylivoimainen hänelle, joka ei vielä ollut saanut Pyhän Hengen täyteyttä ja voimaa vaan omassa voimassaan yritti taistella Saatanan voimia vastaan. Muistakaamme, kuinka Jeesuksen ollessa opetuslastensa kanssa edellisenä iltana syömässä pääsiäislammasta paikalla oli itse Saatana, joka meni aterian aikana Juudakseen (Joh. 13:27) varmistamaan, että hän tekee kavallustyönsä loppuun saakka. Getsemanen puutarhassa Jeesus itse sanoi kiinniottajilleen: ”Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta” (Luuk. 22:53). Ylipapin palatsin pihalla elettiin maailmanhistorian synkimpiä hetkiä, sillä Saatana itse oli varmistamassa Jeesuksen kuolemantuomiota. Ei siinä ihminen omin voimin kestä, ei edes Pietari, vaikka hän uskalsi seurata näin pitkälle Jeesusta. Pietarin katkera itku pimeässä yössä oli seurauksena hänen yrityksestään. Jesajan ennustus toteutui Pietarinkin kohdalla: ”Ettei ollut yhtäkään miestä”. Jeesuksen kuulustelu Jeesuksen kuulustelut jatkuivat ylipapin palatsissa, jossa etsittiin turhaan häntä vastaan vääriä todistajia. Lopulta Jeesuksen syyksi keksittiin Jumalan pilkka, koska Jeesus myönsi olevansa Jumalan Poika! Hänet vietiin roomalaisen maaherran Pilatuksen tuomittavaksi. Pilatuksen yritykset syyttömän Jeesuksen vapauttamiseksi epäonnistuivat. ”Pilatus kuitenkin tiesi, että juutalaiset olivat kateudesta antaneet Jeesuksen hänen käsiinsä.” (Matt. 27:18) Pilatus itse myös todisti kansalle kuulusteltuaan Jeesusta: ”Minä en löydä hänessä mitään syytä.” (Joh. 19: 6). Pilatuksen vaimokin lähetti miehelleen sanan: ”Älä tee mitään sille vanhurskaalle miehelle.” (Matt. 27:19). Löytyi nainen, joka yritti auttaa Jeesusta! Mikään ei auttanut, meteli vain yltyi. Pilatus vapautti kansan pyynnöstä murhamiehen ja lopulta kansan nähden pesi kätensä sanoen: ”Minä olen viaton tämän miehen vereen.” Paikalla ollut kansa huusi yhteen ääneen: ”Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme päälle.” (Matt. 27:24, 25) Tiedämme historiasta, miten kohtalokkaita nämä sanat ovat heille olleet! Jeesuksen tuomio Silloin Pilatus luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Roomalaiset sotilaat ruoskivat Jeesuksen. He myös pilkkasivat häntä, väänsivät orjantappuroista piikkikruunun ja panivat sen Jeesuksen päähän. Muistamme, kun ensimmäinen ihmispari lankesi paratiisissa, niin Jumala sanoi Aadamille: ”Kirottu olkoon maa sinun tähtesi, se kasvaa orjantappuroita.” Tästä kirotusta orjantappurasta tehdyllä orjantappurakruunulla syntiin langennut ja jumalaton maailma kruunasi taivaan ja maan kuninkaan! Jeesus oli niin rääkätty ja verinen, että profeetta Jesajan saama sana toteutui hänessä täydelleen: ”Sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.” (Jes. 52:14) Matka Golgatalle alkoi. Sotilaat panivat Jeesuk- ÄKÄÄN MIESTÄ sen kantamaan alkumatkan itse omaa ristiään mutta pakottivat sitten tapaamansa Simonin, kyreneläisen miehen, kantamaan Jeesuksen ristiä hänen jäljessään Golgatalle, joka sijaitsi Jerusalemin porttien ulkopuolella. Golgata Golgatalla roomalaiset sotilaat, kolmannella hetkellä eli yhdeksännellä tunnilla, naulitsivat Jeesuksen keskimmäiselle ristille ja kaksi ryöväriä, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle. Ristin juurella näemme vartioivat sotilaat sekä ilkkuvat ja pilkkaavat kirjanoppineet sekä ylipapin ja kansan joka hetkeä aikaisemmin ”ristiinnaulitse”huudoillaan oli saanut Pilatuksen tuomitsemaan Jeesuksen kuolemaan, se on: tekemään oikeusmurhan. Jeesuksen seuraajista olivat paikalla hänen äitinsä sekä ne naiset, jotka seurasivat häntä. Opetuslapsista oli paikalla ainoastaan Johannes, ylipapin tuttu. Kaikki toiset olivat paenneet, ja Pietari oli itkemässä katumuksen kyyneleitä Mestarinsa pettämisestä! Toinen ristiinnaulituista ryöväreistä kääntyi Jeesuksen puoleen ja pyysi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.” Näin saamme tavata Jeesuksen sovitustyön ensilyhteen, joka pääsee synnittömänä paratiisiin Jeesuksen kanssa! (Luuk. 23:42–43) Se on täytetty Kuudennella hetkellä laskeutui pimeys, ja se kesti yhdeksänteen hetkeen saakka. Jeesus tehtiin synniksi, kun hänen päälleen heitettiin meidän ja koko ihmiskunnan syntikuorma. Isäkin joutui hylkäämään hänet! Yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Tämä tuskanhuuto kuuluisi meidän suustamme ilman hänen uhrikuolemaansa. (Mark. 15:34) Tämän synkän hetken jälkeen Jeesus sanoi ikuiset vapauttavat sanansa: ”Se on täytetty.” Näihin sanoihin mekin voimme täydellisesti turvata tietäen, että hänen suorittamansa pelastustyö on kaikin puolin Ristinnsa Ka täysin valmis. Me emme voi siihen itse mitään lisätä vaan ainoastaan ottaa sen vastaan omalle kohdallemme lahjana häneltä. Tämän sanottuaan Jeesus sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”, ja antoi henkensä (Luuk. 23:46 ja Joh. 19:30). ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 6:23) Sillä hetkellä maa järisi, kalliot halkesivat ja haudat aukenivat. Kun roomalainen sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika.” Näin nämä pakanakansojen edustajat antoivat kunnian Jumalalle! Samalla hetkellä myös temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Tämä oli merkkinä Jeesuksen veljille, juutalaisille, ylipapille ja kirjanoppineille. Tie kaikkein pyhimpään oli auki, se avattiin ylhäältä päin. Enää ei ylimmäisen papin tarvitse kerran vuodessa mennä esiripun toiselle puolelle mukanaan verta omien syntiensä tähden. Ylipapit ja kirjanoppineet eivät kuitenkaan ottaneet tätäkään armon osoitusta vastaan vaan edelleen paaduttivat sydämensä. He eivät antaneet kunniaa Jumalalle (Matt. 27: 51–54). Tämä Jeesuksen uhri, ”Jumalan Karitsa”, tulee niin omakohtaiseksi kuin mielessäni soivat laulun sanat ”Sinut ristin puuhun löivät syntini, ja kun kärsit, näit jo minut, velkani” kertovat. Pyhä Henki hoitaa sydäntäni ja osoittaa, että Jeesus teki tämän kaiken minun tähteni (Joh. 16:14). Veikko Antikainen Muurame 11 12 Ristinnsa Ka ULKOINEN JA SISÄINEN KASVU Jani Lindroos Jeesuksesta sanotaan: ”Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.” (Luuk. 2:40) ole mukana työtoverit, eivät sisaret ja veljet, ei puoliso. Silloin mietitään vain: ”Ovatko asiani kunnossa, ovatko ne kunnossa lähimmäisteni kanssa? Minä haluan antaa kaikille anteeksi!” Tahdotaan päästä sisäisesti vapaaksi, päästä ahtaalta avaralle. Jumala ei vaadi mahdotJeesus oli ihminen Jani Lindroos ja Jumala, mutta tomia eikä kiusaa meitä vaan hahän varttui ja kasvoi vähitellen. Jo luaa auttaa meitä. lapsena hänen elämäänsä kuitenJumalan tulessa kin seurattiin, lapsesta aikuisuuteen ja kuoleman hetkiin saakka. Tänä päivänä hän on meille täy- Vaikka sinulla, lukijani, olisi ikää jo paljon, sinua voivat vielä olla dellinen esimerkki elämästä. odottamassa elämäsi parhaat päivät. Eräs pariskunta Suomesta Luonnollinen kasvu oli matkalla Israelissa. Eräs ulkoIhmisen luonnollinen kasvu ta- maalainen sisar sai pariskunnalle pahtuu kuin automaattisesti. Pys- selkeän näyn ja profetian, joka tymme arvioimaan päältä päin ilmensi seuraavaa: Miehen viisuunnilleen, minkä ikäinen ihmi- meiset päivät ovat alkaneet, mutta nen on. Sitten on vielä henkinen ne tulevat olemaan onnellisempia ja hengellinen kasvu. Hengellistä päiviä kuin koskaan. Tulkki mietkasvuasi ei mitata sillä, jos sinä ti, voiko hän noin kuolemanmatuot esiin profetian tai käytät jo- kuista profetiaa tulkata pariskuntakin muuta hengellistä lahjaa nalle. Hän kuitenkin käänsi koko ja Jumalan voitelu tulee yllesi. sanoman, ja samalla Israelin matOlet silloin saanut Jumalan ar- kalla kymmenen päivän kuluttua mosta kokenut ihmeitä, ja Jumala kyseinen mies sai sydänkohtaukkäyttää sinua. Nöyryys on avain sen ja kuoli. Myöhemmin vaimo siihen, että sinä pysyt käyttökel- totesi niiden viimeisten päivien poisena, muuten luukut menevät olevan miehelleen todella onnelliset. kiinni. Sinäkin voit kokea vielä jotaHerran tahto on, että sinä koet kin aivan uutta Herran kanssa, jos hengellistä kasvua sisäisesti, niin päästät määrätyistä asioista irti. että valo voisi loistaa elämästäsi, teoistasi ja olemuksestasi. Tämä Se ei ole helppoa, ja se voi viedä kuin tuleen. Se on kuitenkin Juon meidän suuri haasteemme. Olen ollut monta kertaa paikal- malan tuli. Et ole ihmisten tulessa la jonkun ihmisen viimeisen läh- etkä ihmisten kiusattavissa. Sinä dön hetkellä. Yleensä ihmisellä, pystyt päästämään irti sellaisista joka ei ole täysin kovettunut ja asioista, joista et ole kuvitellut kylmentynyt, sellaisella hetkellä voivasi luopua, kun Jumalan rakarvojärjestys muuttuu. Hän alkaa kaus ja voima tulee yllesi. Sinä ottaa ratkaisevia askelia, jotka oli- pääset niistä vapaaksi. si pitänyt ottaa jo kymmeniä vuoKatkera neste ulos sia aikaisemmin. Pienet kinat ja kahnaukset alkavat tuntua kovin pieniltä Jumalan valtasuuruuden Monet asiat voivat olla ruosteena rinnalla, kun tietää pian ylittävän- astiassamme, niin että siitä puutsä kuoleman virran. Silloin eivät tuu hyvä maku. Kun viikunapuun hedelmä on kypsymässä, sen hedelmään voidaan tehdä jokamiehen oikeudella viilto. Jos sitä ei tehdä, siitä ei tule kovin hyvänmakuinen. Kun se tehdään, kitkerä neste valuu siitä ulos. Siitä tulee paremman makuinen, ja se kyllä kiinteytyy uudelleen ehyeksi. Jumala voi sallia meidänkin elämäämme jonkinlaisen viillon, mutta sen johdosta paha neste valuu elämästämme ulos. Uskallatko sinä sanoa, että elämässäsi ei ole tällaista aluetta etkä tarvitse Jumalan tekemää viiltoa. Etkö tarvitse, että kirves tulee puun juurelle? Vai uskallatko tunnustaa, että sellaista on sinunkin elämässäsi? Sanotko: ”Ojennan käteni sinun puoleesi, vanhurskas Mestari, ja pyydän, että leikkaat pois sen, mikä vaatii leikkausta. Haluan olla vielä siunaukseksi. Anna käyttöominaisuuksieni parantua!” Tämän käsittelyn jälkeen tulee voitelu. Ennen sitä olet voinut hakata päätäsi seinään, paastota vaikka kymmenen päivää. Voitelua ei kuitenkaan ole tullut. Nöyryyden ja parannuksen kautta se tulee, ei täydellisyyden kautta. Sano Jumalalle: ”Minä en voi maksaa sitä hintaa, joka olisi tarpeen, mutta sinä, Jeesus, sen maksoit. Tuon veren hinnan edessä haluan tänä päivänä nöyrtyä ja anoa armahdusta.” Ei tarvita kymmentä askelta tehokkaaseen rukoukseen. Syntisen rukous avaa taivaan ja armon tunnon meidän elämäämme. Ota ratkaisun askel elämässäsi. Näet suurempia siunauksia kuin olet osannut odottaa. Jani Lindroos MITÄ USKOON TULEMISESSA Sakari Ahola TAPAHTUU? Raamattu käyttää monia eri sanoja kuvaamaan uudestisyntymistä. Hengestä, Sanasta ja Jumalasta syntyminen tarkoittavat aivan samaa: syntyä elävään uskoon. Syntymä on aina kokemus, mutta lihallista syntymäämme me emme muista. Kun Jumala synnyttää elävään uskoon, sen me koemme ja muistamme. Synnin seuraus Syntiinlankeemuksessa yhteys Jumalaan katkesi. Ihmisen ja Jumalan väliin tuli synti, ja se erotti ja katkaisi yhteyden. Tilanne on tänä aikanakin sama. Me kaikki olemme rikkoneet Jumalaa vastaan. Jos ei näin olisi, kenenkään ei tarvitsisi kantaa huolta omasta kohtalostaan, taivasosuus olisi jo varmistettu. Harvoin tuodaan esille totuutta syntiinlankeemuksen seurauksesta. Koko ihmiskuntatämän seurauksena elää maailmassa sielunvihollisen, saatanan, hallintavallassa ja omistuksessa. Yhteyden löytäminen Jeesus toi esille, kuka voi meidät vapauttaa tästä orjuudesta. Kun opetusl apset kysyivät Jeesukselta, kuka sitten voi pelastua, Jeesus sanoi: ”Tosin se on ihmiselle mahdotonta, mutta Jumalalle se on mahdollista.” Tämän katkenneen yhteyden Jeesus tuli Isän Jumalan valtuuttamana sovittamaan. On sanottu kauniisti: Jeesuksessa Kristuksessa Jumala rakensi sillan, jota myöten ihminen voi päästä Jumalan tuntemiseen. Syntien anteeksi saaminen Raamattu kertoo sovintoverestä. Se tarkoittaa sovintoa ihmisen ja Jumalan välille. Jeesuksen veri on vuodatettu kaikkien syntisten ihmisten edestä. Miten veren puhdistava voima koetaan? Synnin ja syyllisyyden taakat ovat painolastina elämässä. Niistä ei voi saada vapautusta muuten kuin veren puhdistuksen kautta. Vain veren vaikutuksen kokenut saa myös kokea syntiensä anteeksi saamisen. Ilman veren puhdistuksen kokemusta ei ole yhteyttä elävään Jumalaan. Verellä pestyt Kun me lähdemme tätä uskon tietä vaeltamaan, me saamme veren puhdistavan voiman elämämme ylle. Jeesuksen veri puhdistaa meitä kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa. Ristinnsa Ka 13 Ainoastaan verellä pestyt ovat kerran Jumalan taivaassa. Veri on vanhurskauden ja valkeitten vaatteiden puhdistaja. Sana aukeaa Raamattu on Pyhällä Hengellä lukittu kirja, sitä ei voi ihmisjärki avata. Tällä tarkoitan Jumalan Sanan totuutta. Mistään muusta me emme löydä totuutta kuin hänen Sanastaan, koska Sana on Jumala. Sana on uskonelämän ydin, koska se on meidän ruokamme ja juomamme. Jokainen tietää, miten meille käy, jos emme syö. Me kuolemme. Tämä sama totuus koskee hengellistä elämäämmekin. Meidän on syötävä Jumalan Sanaa, että kasvaisimme hänen tuntemisessaan ja kestäisimme sielunvihollisen juonet ja metkut. Pyhä Henki Jeesus puhui lahjasta eli voiman saamisesta. Miten kävisi, jos Pyhä henki otettaisiin meiltä uskovilta pois. Uskon, että todistusvoima ja Sanan avautuminen lakkaisivat, ehkä olisimme avuttomia pelkureita. Me elämme Pyhän Hengen aikakautta. Olemme saaneet tämän voiman Jumalalta. Se on annettu uskoontulon yhteydessä jokaiselle Jumalan hengestä syntyneelle. Jossa ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole myöskään Jumalan oma. Hengen johto on hengellisessä elämässä a ja o. Jos sitä ei ole elämässämme ja seurakunnassamme, olemme kuin joessa kelluva puun kaarna, joka ei tiedä, mihin on matkalla. Todistus Usko ei ole ihmisen todistuksen varaan laitettu. On monenlaisia lupaajia: ”Jos teet niin tai teet näin, niin minä lupaan sinut sitten taivaaseen.” Uskon todistus tulee Jumalalta. Jeesus sanoi: ”Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani.” Jos meillä ei olisi Jumalalta saatua todistusta, miten me voisimme todistaa uskostamme? Sakari Ahola Reisjärvi Ristinnsa 14 Ka SIELULLINEN JA HENGELLINEN Pentti Mäkinen Juudaksen kirjeessä (1:19) sanoo vanha Raamattumme joistakin ihmisistä: ”He ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.” Raamattu Kansalle -käännös sanoo: ”He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole.” Kysymys on nimenomaan siitä, että heillä ei ollut Jumalan Henkeä, Pyhää Henkeä. Hebrealaiskirjeessä (4:12) sanotaan, että kaksiteräinen miekka, Jumalan Sana, tunkee läpi ja erottaa sielun ja hengen. Tässä on epäilemättä kysymys ihmisen hengestä, ei Pyhästä Hengestä. 1. Korinttolaiskirjeen 15. luvussa (jakeesta 46 jakeeseen 54) puhutaan ylösnousemusruumiista hengellisenä ruumiina: ”Kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.” (1 Kor. 15:52) Meidän nykyinen fyysinen ruumiimme on ”sielullinen ruumis” (jae 44). Joitakin karismaattisia ilmiöitä on tapana moittia sielullisiksi. Yksi asia on kuitenkin selvä: sielu on kaikessa mukana, mitä ihminen kokee. Kun liitonarkkia vihdoinkin oltiin tuomassa Jerusalemiin, Daavid karkeloi kaikin voimin (2 Sam. 6:5, 14). Jakeessa 16 sanotaan Daavidin hyppineen ja karkeloineen. Kysymys ei varmastikaan ollut joistakin säännönmukaisista tanssiliikkeistä vaan pikemminkin spontaanista ilon purkautumisesta hyppelynä ”Herran edessä” (jae 14). Daavid oli vihdoinkin onnistunut saamaan pyhän liitonarkin hallituskaupunkiinsa. Arkkihan oli joutunut filistealaisten haltuun sillä tavoin kuin kuvataan 1. Samuelin kirjan 4. luvussa. Sieltä se oli saatu takaisin, mutta Daavidin ensimmäinen yritys tuoda arkki pääkaupunkiin oli kariutunut Ussan kuolemaan (2 Sam. 6:1–11). Daavid oli hyvillä mielin; hänen sielunsa iloitsi. Myös Pyhä Henki oli vaikuttamassa, kun Daavid hyppi ja karkeloi kaikin voimin Herran edessä (jae 16). Raamatun tekstissä ei moitita Daavidia sanallakaan hänen pomppimisestaan. Mutta hänen vaimonsa katsotaan ansainneen moitteen, kun hän ”halveksi sydämessään” Daavidia ja toi sen esiinkin. Lopuksi sanotaan jakeessa 23: ”Eikä Miikal, Saulin tytär, saanut yhtään lasta koko elinaikanaan.” Kuulostaa siltä kuin tämä ”sielullisen” Daavidin halveksunta olisi ollut syynä hänen lapsettomuuteensa. Jos en olisikaan taipuvainen karkeloimaan kaikin voimin Herran edessä, en lähde tuomitsemaan toista, jos hän Herran edessä, Pyhän Hengen vaikutuksessa, vähän irrottelee enemmän kuin muut. Herran edessä hän seisoo tai kaatuu – itse asiassa Herra pitää hänet pystyssä (Room. 14:4). Varmaan kuitenkin kaikki, jotka ovat vuosikymmeniä olleet helluntaikansan (tarkoitan tällä yleensä helluntaiseurakuntia) parissa, ovat huomanneet, että joskus yritetään väellä ja voimalla saada aikaan joitakin tavoiteltuja ilmiöitä. Jos yksi pomppii, kaikkien pitää pomppia. Jos yksi kohottaa kätensä, kaikkien pitää kohottaa. Me olemme kaikki erilaisia persoonallisuuksia, eikä ole oikein, jos yritetään juntata kaikki samaan muottiin. Jos puhuja kehottaa kohottamaan kädet, en takuulla kohota, vaikka muuten voin niin tehdä, jos siltä tuntuu. Spontaanisuus ja yksilöllisyys pitää säilyttää. Profeetta, ihminen, jolla on profetian lahja, voi haluta käyttää lahjaansa itsensä korostamiseen, itsensä ylentämiseen. Se voi näkyä suoraan, tai pienen miettimisen jälkeen voi kuitenkin arvella, että motiivina oikeastaan on itsensä ylentäminen. Tällaista en nimittäisi sielulliseksi vaan vähän rumemmalla nimellä lihalliseksi. Se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi eli itsensä ylentämiseksi. Pentti Mäkinen JUHANI KAR- Ristinnsa Juhani Ka Karvinen PIMEYDEN HENKIMAAILMA Vihollinen ei ole kaikkialla läsnä oleva Jotkut voivat yllättyä kuullessaan, ettei vihollinen olekaan kaikkialla läsnä oleva. Kuka meitä sitten kiusaa, ellei se ole paholainen? Raamattu sanoo, että kiusaaja voi kyllä meitä kiusata (1 Tess. 3:5), jopa heittää muutamia vankeuteen (Ilm. 2:10), mutta pääasiallinen kiusauksen lähde on oma turmeltunut lihamme, joka kiusaa jokaista (Jaak. 1:14). Sielunvihollinen on tosin kaiken pahan alkusyy, mutta nykyiset kiusaukset asuvat langenneessa lihassamme, siksi lankeamisia kutsutaan lihan teoiksi (Gal. 5:19‑21). Ei kaikkitietävä Paholaisen tietojen puutteellisuudesta on oivallisena esimerkkinä Jeesuksen ristiinnaulitseminen (1 Kor. 2:8). Tämä on hämmästyttävää, sillä Jeesus oli puhunut kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan oppilailleen, ja nämä tapahtumat oli myös ennustettu Raamatussa. Vihollisella näkyy olleen tässä kohtaa sokea piste. Tässä tapauksessa sen tietämättömyys Jumalan suunnitelmista kostautuikin kohtalokkaalla tavalla. Sielunvihollinen ei myöskään ymmärrä kielilläpuhumista (1 Kor. 14:2). On jopa kyseenalaista, kykeneekö se tietämään hengellisten ihmisten ajatuksia ja mielenliikkeitä (1 Kor. 2:15). Vihollisen tietoja ja älyä ei pidä kuitenkaan halveksia. Vaikkei se olekaan kaikkitietävä, sillä on niin pitkä kokemus ihmisten käsittelystä ja sellainen ihmistuntemus, että se pystyy aina voittamaan ihmisen, joka koettaa selviytyä ilman Jumalaa. Ei iankaikkinen Luotuna olentona ei sielunvihollinen ole myöskään iankaikkinen. Joskus on ollut hetki, jolloin ei sitä eikä mitään muutakaan luotua ole ollut. Kerran luotuna se nyt kuitenkin on eräässä mielessä ikuinen kuten muutkin henget ja ihmiset. Pahan iankaikkisuus tulee kuitenkin kulumaan helvetissä (Ilm. 20:10). Ei kaikkivaltias Kaikkivaltius on sekin vain Jumalan ominaisuus. Pyrkiessään esiintymään Jumalana se kuitenkin yrittää esiintyä kaikkivalti aana (Ilm. 13:1‑7). Jumala antaakin sille lopunaikana suuren vallan lyhyeksi ajaksi maan päällä. Se on kuitenkin vain vihollisen vallan lopun alkua. Kristityille on annettu valta ja valtuudet vastustaa paholaista ja voittaa se (Jaak. 4:7). Seurakunnan ylösotto ennen Antikristuksen valtaannousua selittääkin luontevasti pahan vallan äkillisen kasvun lopunaikana. Onhan näin ”tieltä poistettu se mikä vielä pidättää”. Jeesuksen paluu maan päälle lopettaa kuitenkin lyhyeen vihollisen herruusunelmat, kun taivaan sotajoukot kukistavat hetkessä sen vallan (Ilm. 19:11). Vaikka vihollinen ei olekaan kaikkivaltias, sillä on omalla alueellaan suuri valta. Se hallitsee pimeydessä (Ef. 6:12). Niin kauan kuin ihminen elää pimeydessä, hän on jokseenkin vihollisen armoilla. Pimeys tarkoittaa Raamatussa syntiä ja tietä mättömyyttä. Jumalan valtakunta on ihmiselle ainoa luotettava turva-alue vi hollisen valtaa vastaan (Kol. 1:12– 13). Seurakunta edustaa maailmassa tätä valtakuntaa. Siksi seurakunnasta erottaminen onkin ”saatanan haltuun hylkäämistä” (1 Kor. 5:5 ja 1 Tim. 1:20). 15 Ristinnsa 16 Ka KysymyspalstaRis? tin TESTAMENTTI VAI LIITTO? Olen kuullut, että testamentti-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa oikeastaan liittoa. Pitäisikö Uuden testamentin sijasta siis puhua mieluummin Uudesta liitosta? Jeesushan teki uuden liiton, jossa mekin saamme olla mukana. Vastaus: Testamentti-sana on kreikan kielellä diatheke. Tällä sanalla on molemmat kysyjän mainitsemat merkitykset, testamentti ja liitto. Vanhassa testamentissa tätä sanaa vastaa hebrean kielen sana berit. Kun Vanha testamentti käännettiin kreikan kielelle nimellä Septuaginta, berit käännettiin juuri sanalla diatheke. Liitto ja testamentti Raamattu tuntuu yhdistävän diatheke-sanan eri merkitykset siten, että liitosta puhutaan samanaikaisesti myös testamenttina. Näin on esimerkiksi Gal. 3:15–17. Kysymyksessä on liitto, jonka Jumala teki Aabrahamin kanssa ja jonka oli määrä tulla myös pakanoiden osaksi (Gal. 3:14). Paavali kirjoittaa: ”Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.” (Gal. 3:17) Tässä jakeessa käytetään diatheke-sanaa tarkoittamaan testamenttia. Lupaus-sana on epangelia, mutta tämä lupaus sisältyy testamenttiin. Jumalan solmima liitto on samalla testamentti ja lupaus tulevasta. Jeesuksen jälkisäädös Kaksi jaetta aikaisemmin sanotaan: ”Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.” Tässä liittoa kuvataan selvästi testamenttina eli jälkisäädöksenä. Useassa seuraavassa jakeessa käytetään lupaussanaa, ja se soveltuu hyvin testamenttiajatuksen yhteyteen, onhan jälkisäädös juuri lupaus siitä, mitä tullaan perimään. Perintö Hebrealaiskirje puhuu uudesta liitosta ja käyttää siitä diatheke-sanaa. Samassa jakeessa sitä käytetään sekä uudesta että vanhasta liitosta: ”Sentähden hän Juhan a Lehm uskoski (Jeesus) on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.” (Hebr. 9:15) Liittoon kuuluu siis perintö. Tämän vuoksi liitto on samalla myös testamentti. Niinpä heti seuraavassa jakeessa liittoa kuvataan testamenttina eli jälkisäädöksenä: ”Sillä missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema toteennäytettävä.” (Hebr. 9:16) Laatija on jo kuollut Tätä jaetta käännettäessä on jo otettava testamentti-sana käyttöön. Sen avulla päästään kristinuskon sanoman ytimeen: Liiton eli testamentin laatija on kuollut, joten testamentti on nyt voimassa. Se on avattavissa perinnön saajien hyödyksi. Jeesus hankki kuolemallaan meille kaiken sen, mitä Jumala on lapsilleen valmistanut. Seuraava jae jatkaa: ”Sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä.” (Hebr. 9:17) Ajatus testamentista liittyy Jeesuksen uhrikuolemaan. Jo vanha liitto viittasi testamentin laatijan tulevaan kuolemaan. Seuraava jae sanoo: ”Sentähden ei myöskään ensimmäistä liittoa verettä vihitty.” (Hebr. 9:18) Liitto vai testamentti? Kun Jumala tekee liiton ihmisen kanssa, se näkyy sisäisenä uskonelämänä. Uskova palvelee Jeesusta. Hän kuuluu Jumalan valtakuntaan. Kun Raamattu kertoo tästä sydämen tasolla toteutuvasta Jumalan liitosta ihmisten kanssa, silloin diatheke on syytä suomentaa liitto-sanalla. Kun diatheke-sanalla kuvataan Uuden liiton Kirjoituksia, kuten useissa edellä mainitsemissani jakeissa, silloin on paikallaan käyttää testamenttisanaa. Näin se kuvaa Jeesuksen jälkeensä jättämää lupausten kokoelmaa, meille rakasta Raamattua, jota voimme tutkia, vaikka Herramme ja Mestarimme kuoli, nousi kuolleista ja otettiin taivaaseen. Pian hän saapuu, ja loputkin Sanan lupauksista käyvät toteen. Juhana Lehmuskoski Kysymyspalsta jatkuu Pentti Mäkinen VIINIPUUN OKSAT Johanneksen evankeliumissa 15:2 sanotaan: ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.” Jotkut ovat kääntäneet sanat ’hän karsii pois’ seuraavasti: nostaa ylös. Onko tämä käännös oikea vai onko vain pelästytty ajatusta, että hedelmää tuottamattomat kristityt joutuisivat kadotukseen? Millaisia kristittyjä ovat tällaiset hedelmää tuottamattomat?” Nimimerkki Tietoa haluava Vastaus: Kysyjän esittämä tekstimuoto on 30-lu- vun Raamatusta. Raamattu Kansalle –käännös sanoo aika lailla samoin, ainoastaan sana ’pois’ on poistettu: Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii, ja jokaisen... Kuitenkin RK-käännöksessä on sanan ’karsii’ kohdalla alaviite: Tai: ”nostaa maasta”. Kreikan sana airoo (aeiroo) tulee sanasta aaeer, ilma, ja tarkoitti alun perin ilmaan nostamista. Se sai kuitenkin jo varhain merkityksen ’ottaa pois’ tai ’viedä pois’. Onhan maasta nostaminen kutakuinkin sama asia kuin pois ottaminen, ja viemisen ajatuskin voi tästä helposti kehittyä. Vie pois! Molempia merkityksiä (nostaa maasta ja ottaa pois) voidaan pitää keskeisinä perusmerkityksinä. Kun kansanjoukko huutaa Jeesuksesta: ”Vie pois!” (Luuk. 23:18; Joh. 19:15), käytetään evankeliumeissa tätä samaa sanaa. Maasta nostaminen ei tässä ole ajatuksena. Seppo Seppälä, heprean ja Israelin tuntija, sanakirjojen tekijä, näyttää olevan myös viininviljelyksen tuntija. Hän kirjoittaa: ”Olen ollut viisi vuotta seuraamassa kohtalaisen läheltä viininköynnösviljelmiä, vaikka itse työssä en ole ollut mukana. Lehtien lakastuttua ja pudottua köynnökset käydään läpi ja suurin osa oksista leikataan pois joko kokonaan tai osittain, hoitajan harkinnan mukaan. Ulkopuolisen silmillä katsottuna tulos näyttää täydelliseltä karsimiselta, mutta loppujen lopuksi, kasvukauden päästyä käyntiin, oksantyngät alkavat vihertää ja kasvaa uutta pituutta ja aikanaan tuottavat myös rypäleitä. Jos jokin viinitarhan kulma jää leikkaamatta, ei sieltä myöskään tule satoa” Karsia Eli perusteellisesta karsimisesta on kysymys. Seppälä käyttää myös sanontaa ’leikataan osittain’, joten olisi selvyyden vuoksi ollut parempi laittaa Raamattu Ristinnsa Ka 17 Kansalle -käännökseenkin: karsii pois. Saarisalo sanoo Raamatun sanakirjassaan, että ’muhkeimmat’ oksat leikataan pois. Tästä voisi päästä siihen käsitykseen, että juuri ne oksat, jotka eivät kanna hedelmää, versovat ja viheriöivät hienosti. Englantilainen NIV-käännös (New International Version) sanoo jakeen jälkimmäisessä osassa: Every branch that does bear fruit he prunes. Eli: Hän karsii/ typistää jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää. Jos tämä on oikea kuvaus siitä, mitä puhdistaminen on (ja siihenhän Seppälän kuvauskin näyttäisi viittaavan), silloin on vaikea edes kuvitella, että hedelmää kantamattomat oksat vain nostettaisiin maasta, kun samalla hedelmällisiä oksia karsitaan kovalla kädellä. Leikataan pois Joko puhdistaminen on jotakin muuta kuin mitä se NIV:in mukaan on tai sitten oksat, jotka eivät kanna hedelmää, todella leikataan pois. Puhdistaminen ei kuitenkaan missään tapauksessa voi olla yhtä lievä toimenpide kuin maahan painuneiden oksien kohottaminen. Ei kohottaminen oikein tunnu tähän mielekkäältä ratkaisulta. Tätä vahvistaa jatkona oleva jae 6: ”Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.” Hedelmää kantamattomien oksien oleminen Kristus-viinipuussa on sinänsä hiukan ihmeellinen asia. Jos on elimellisessä yhteydessä Kristukseen, silloin hänestä lähtevä voima synnyttää hedelmää. Niin kuin Jaakob sanoo (2:17, 26): ”Usko ilman tekoja on kuollut.” Oikeastaan: ”Usko ilman töitä” eli usko ilman vaikutuksia, hedelmää. Elävä usko tekee hedelmää Tämän mukaan siis, jos usko on elävä, sillä on vaikutuksia, sillä on hedelmää. Englanninkielisissä käännöksissä on yleensä sellaisia sanoja kuin ’take away’, ’remove’, ’cut off’, so. ottaa pois, poistaa, leikata pois. Saksalaiset Luther ja Elberfelder: wegnehmen, ottaa pois. Ruotsalainen Folkbibeln 1998: skär han bort, leikkaa hän pois. Eesti piibel 1997: lõikab ta ära, leikkaa hän pois. Ei juuri löydy käännöstä, jossa puhuttaisiin maasta (ilmaan) nostamisesta. Joka tapauksessa ajatuksen ’ei kanna hedelmää’ voi sanoa korostetustikin: ”ei kanna kerrassaan yhtään hedelmää”. Jos vähänkin hedelmää on, kuuluu puhdistettavien joukkoon. Jakeen 6 mukaan jo Jeesuksessa pysyminen on tarvittavaa hedelmää. Pentti Mäkinen 18 AUSCHWITZ KAKKONEN Ristinnsa Ka Toisen maailmansodan aikana vuonna 1941 alkoivat natsijoukot rakentaa Etelä-Puolaan toista keskitysleiriä, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Auschwitz-Birkenau. Tämä toinen Auschwitz sijaitsi Brzezinkan kylässä, kolmen kilometrin päässä Auschwitzistä. Vuosina 1942–44 perustettiin 42 uutta sivuleiriä. Koko alue oli valtava. Siellä sijaitsi teollisuuslaitoksia, metalli- ja kivihiilikaivoksia ynnä muita, joissa vankeja käytettiin työvoimana. Vuonna 1942 aloitettiin juutalaisten joukkotuhoaminen. Alkoivat ensimmäiset joukkokuljetukset Schleesiasta ja muualta miehitetystä Puolasta. Sitten kuljetukset jatkuivat Slovakiasta, Ranskasta, Belgiasta ja Hollannista sekä syksyllä Saksasta ja Norjasta, Liettuasta ja muista miehitetyistä maista. Mainittakoon, että Ruotsi ja Sveitsi eivät olleet mukana sodassa, joten niistä maista ei juutalaisia tullut. Suomi, vaikka oli Saksan liittolainen, ei luovuttanut muita kuin ne kahdeksan ”vahingossa”, ja heidän muistokseen on perustettu Yad Hashmonan kibbutsi lähelle Jerusalemia. Raine Pitkonen Rautatie Auschwitz-Birkenaun leiriin, joka sijaitsee kolmen kilometrin päässä Auschwitz I:stä. Rautatie johtaa suoraan kaasukammioon ja krematorioon. Molemmilla puolilla on vankiparakkeja. Kuva on otettu leirin pääportin vartiotornista. Vankiparakin vuoteita Birkenaussa. Vangit oli sullottu kolmeen kerrokseen, ja joka aamu joku huomasi nukkuneensa kuolleen vieressä. Syöpäläiset ja rotat olivat alituisia seuralaisia. Parakeissa oli maalattia, ja leiri oli perustettu suolle, joten sateella lattia oli vesivelliä. Rabbit pitivät jumalanpalveluksia ja rukouksia. Vangit lukivat runoja ulkoRaine Pitkonen muistista ja piirsivät tauluja. Raamatun sivuja liikkui vangilta toiselle, ja jakeita opeteltiin ulkoa. Jokaisella näistä kengistä on joku joskus kulkenut. Vangeilta pois otettuja kenkiä, jotka on löydetty Auschwitz I:stä. Kun neuvostoarmeija vapautti lopulta leirin, löydettiin 7000 kiloa naisten hiuksia pakattuina säkkeihin, joita ei ollut vielä ehditty lähettää Kolmannen valtakunnan tehtaisiin. Analyyseissä niistä löydettiin jäämiä Zyklon B:stä. Saksalaiset valmistivat hiuksista muun muassa karkeaa kangasta. Ristinnsa Ka 19 Zyklon B –purkkeja ja –rakeita, jotka muuttuivat kaasuksi (löydetty Auschwitz I:stä). Tämä myrkky oli alun perin tarkoitettu rotanmyrkyksi. ARMO Liisa Rantasaari Armo on sitä, että saan olla Jumalan lapsi ja pelastettu. Armoa on sekin, että Jumala on tähän saakka pitänyt huolen, ettei maailma ole saanut pauloihinsa. Armoa on, ettei ole maailman kanssa samassa riettauden lätäköissä. Mutta ei armo varjele, jos tahallamme altistamme itsemme maailmallisille tavoille tai huveille. On valvottava elämäämme ja vaellustamme, ettei vihollinen pääse sisään sieltä, missä muurinaukko on avoinna. Siksi sydämeni palava halu on, että kaikki me Jumalan lapset, jotka olemme matkalla taivaaseen, tekisimme parannusta ja pyytäisimme uudistumista ja sitä ensirakkautta, joka on kadonnut. Jeesus ottaa jokaisen lapsensa avosylin syleilyynsä ja tahtoo uudistaa ja antaa uutta iloöljyä elämäämme masentuneen hengen sijaan. Hän antaa tahraantuneen vanhurskauden vaatteen sijaan uuden hänen verellään puhdistetun vaatteen. Tämä vaate yllämme saamme odottaa pian alkavia Karitsan häitä. Veriylkämme Jeesus tulee ja noutaa morsiamensa tuuliin ja pilviin. Ja näin saamme olla aina Herran luona. Armotalouskausi on loppumassa, siksi nyt kaikki valmistelut kuntoon, että hääsalin ovet meille aukeavat eikä kukaan jäisi pois joukosta. Maailma houkutuksineen houkuttelee, ja vihollinen kuiskaa, ettei tämä tai tuo teko ole pahasta. Emme saa antaa pienintäkään mahdollisuutta viholliselle päästä elämäämme sisälle ja seurakuntiin. Kun olemme Jeesuksen veren suojissa, ei vihollisella ole mitään otetta meihin. Armo kasvattaa mei- tä Jeesuksessa, ja armo peittää tunnustetut ja hylätyt synnit. Jeesuksen veri puhdistaa, jos lankeamme mutta nousemme ja teemme parannuksen lankeemuksestamme, emmekä jää siihen. Mutta armolla emme voi peittää syntiämme tai tekojamme, jotka ovat Jumalan tuntemista vastaan. Armo ei ole automaattinen pääsylippu taivaaseen, niin kuin se nykyisin annetaan ymmärtää. ”Mutta sinun armossasi on minulle kyllin”, sanoi Paavali. Niin se on meillekin, jos me elämme Kristuksessa ja Kristus meissä. Hän kasvaa ja minä vähenen. Jos olemme oksastettuja jaloon öljypuuhun, Kristukseen, tuotamme hedelmää, josta näkee, mitä tekoa uskomme on. Hedelmästään puu tunnetaan: ”Mutta hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. (Gal. 5:22) ”Sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä.” (Ef. 5:9) Pyrkikäämme tähän, niin kauan kuin päivä on. Kasvu on hidasta, mutta sitä tapahtuu, kun Sana saa antaa elämäämme kasvun voiman. Pyhä Henki voitelee meidät ja opettaa meitä, ja Kristus-kalliosta virtaa pelastuksen lähteestä kasteleva vesi. Pääsemme vähitellen nilkkavesistä uimaan armon mereen. Armon meri on veri Jeesuksen. Tähän pyydän itse saada omassa elämässäni voimaa. Ja sitä kaipaan ja tarvitsen, niin heikko olen omassa voimassani. Mutta ”kaikki minä voin Kristuksessa, joka minua vahvistaa”, niin myös sinua, sisareni ja veljeni, joka tätä tekstiä luet. Ole siunattu, ja saakoon Kristus runsaasti asua sinussa. Liisa Rantasaari Loppi Ristinnsa 20 Ka SANAN NÄLKÄÄ ENTISESSÄ NEUVOSTOLIITOSSA Hoilolassa, Sanankeitaan iltapäiväkokouksessa 87-vuotias sota- ja evankelistaveteraani Kauko Vihavainen kertoi seuraavan tapauksen niiltä ajoilta, jolloin evankeliointi helpottui Venäjällä. Olimme viipurilaisen veljen kanssa lentomatkalla Minskistä Habarovskiin, viemässä hengellistä kirjallisuutta Kaukoitään. Lentokone laskeutui polttoainetäydennykseen aina neljän tunnin päästä, ensin Tseljabinskiin ja sitten Irkutskiin, ja pitihän koneen matkustamoa kentällä tuulettaakin. Irkutskissa saimme silmäillä Baikalia, noin 1600 metriä syvää, maailman syvintä järveä. Lentomatkaa kertyi kaikkiaan 12 tuntia. Kauko Vihavainen Puna-armeijan kapteeni Täydessä 170 matkustajan tilassa istui viipurilainen evankelistatoverini edessäni. Hänen vierellään istui puna-armeijan kapteeni vaimonsa kanssa, ja heidän 11-kuukautinen poikansa huojui katon rajassa riippuvassa lullassa nukkuen makoisaa unta. Pian kuulin toverini ja kapteenin keskustelun kääntyvän hengellisiin asioihin ja kielitaitoisena osallistuin niihin. Voi ihme, kuinka tiedonjanoinen tuo punaupseeri olikaan. Havaitsin, että kymmenkunta ihmistä ympärillämme kuunteli korvat tarkkana keskusteluamme. Ojensimme kapteenille kuulokkeet ja mp-soittimen, että hän sai kuunnella hengellisiä lauluja. Viimeisellä etapilla, lähestyessämme Habarovskia, kapteeni pyysi meiltä Raamattua. Kerroimme, että käsitavaroissamme ei sitä ole, mutta lastiruumassa on muutakin kirjallisuutta, ja perillä voimme antaa niitä. Sanan nälkä Kauko-veli on vielä vireässä saarnakunnossa Habarovskiin laskeuduttuamme odottelimme liukuhihnan vieressä laukkujamme hyvin pitkään, sillä ne olivat viimeisten joukossa. Avasin laukun, otin neljä venäjäksi käännettyä kirjaa: Raamatun, Lasten Raamatun, Billy Grahamin: Rauha Jumalan kanssa, ja Tapio Nousiaisen evankeliointikirjasen. Iäksi jäi mieleeni kapteenin kiitollinen katse ja luja kädenpuristus, kun hän sai minulta nuo kirjat. Hallissa ympärillä seisovat matkustajat näkivät, kun suomalainen sotaveteraani ja venäläinen punaupseeri kohtelivat rakkaudellisesti toisiaan. Monenlaista olen kokenut näillä Venäjän matkoillani, mutta yhdeksi tähtihetkekseni jäi tämän upseerin ilmaisema Jumalan Sanan nälkä. Lukuisilla matkoillani eräs presidentti Koiviston armahtama entinen elinkautisvanki on osoittautunut uskolliseksi kyytimiehekseni. Antti Virolainen Muistiin merkitsi Antti Virolainen LAMMASPORTILLA Ristinnsa Ka 21 Joh 5:1-8 Odota! Mies odotti lammikon reunalla pylväskäytävien välissä. Hän oli odottanut meidän mielestämme jo liian kauan. Sairausvuosia oli takana kolmekymmentäkahdeksan. Se on pitkä aika. Liian monta kertaa mies oli tullut tuskaiseksi tai kateelliseksi, katkeraksi tai toivottomaksi tai koki olevansa riittämätön kaikkeen. Hän oli tullut kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, tai hän vain oli yhteiskunnan tuottamaton ”jäte”. Hänellä ei ollut mitään arvoa. Itsetunto oli nollilla. Kun Jeesus tuli, hän ei tarvinnutkaan niitä metodeja, joita muutoin olisi tarvittu. Hän kysyi vain yhden kysymyksen: Tahdotko? Sen jälkeen tarvittiin vain yksi lyhyt lause Jeesuksen huulilta. Jeesus toimii aina omalla tavallaan ja omalla ajallaan. Jeesus tiesi! Hän tietää nytkin. Hän näkee nytkin. Hän näki miehen sinnikkään odotuksen, kaipauksen ja yrityksen kerta toisensa jälkeen. Vain muutama sana hänen huuliltaan riittää. Jeesus ei moittinut miestä siitä, että hänen mielensä oli lukemattomat kerrat ollut pettynyt, kateellinen, murheellinen, katkeroitunut, suuttunut, tuskastunut tai epätoivoinen. Ei mitään sinne päinkään. Hän vain tuli ajallaan ja toimi tavallaan. Hän ei ole muuttunut. Hän on sama tänäänkin. Odota! Ei ollut apua Sairaus riepoi jäseniä. Ainoa lohtu oli nähdä ympärillään kohtalotovereita. Mutta heillä kaikilla näytti kuitenkin olevan joku, joka auttoi niin että ajallaan kukin pääsi altaaseen tullen terveeksi. Kaikki toiset olivat parempiosaisia. Tällä miehellä ei ollut ketään. Mies yritti epätoivoisesti kerta toisensa jälkeen omin avuin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sokeakin hapuilee jotenkuten jopa onnistuen oikeaan kohteeseen. Rampa saattaa päästä kontatenkin, jos pystyy olemaan tarpeeksi nopea. Kuivettuneet kudoksetkin kantoivat toisinaan, mutta hänen kohdallaan ei. Aina joku ehti ensin Jeesus tiesi hänen sairastaneen jo kauan aikaa. Nyt kuulen jonkun sanovan, että miksi hän ei tullut aiemmin. Kuulen toisen arvelevan, että mies ei varmaan halunnut tulla terveeksi. Hän oli kenties tottunut, rutinoitunut osaansa. Saiko hän lammikolle joltakulta ruokaa, niin ettei tarvinnut tehdä työtä eikä nähdä vaivaa elantonsa eteen? Kuulen jonkun sanovan, että kelpasihan siinä maata, olla vain ja lekotella ulkoilmassa kauniissa säässä. Mies sanoi: Minulla ei ole ketään joka auttaisi minua juuri oikealla ajalla. Juuri silloin, kun olisi pitänyt toimia, olisi pitänyt mennä. Seuraavassa hetkessä se oli liian myöhäistä. Kyllä hän yritti. Kyllä hän halusi mennä ja tehdä oman osuutensa. Aina joku vain ehti ensin. Emmekö näe? Kuinkahan monta vierellämme makailee niitä, joilla ei ole ketään auttajaa. Eikö ole ketään, joka tajuaisi oikean ajan ja tavan. Kuka on juuri sinun ja minun lähelläni tämän miehen kaltaisessa olotilassa. Emmekö näe tai emmekö kuule? Odottaako Jeesus meidän toimivan? Onko hän kutsunut meidät johonkin toimintaan jonkun hyväksi? Martta Rajala Ristinnsa 22 Ka Ilmari Kauppinen KEN KERRAN? Sanat:Tuntematon 21.5.2008 Sävel: Ilmari Kauppinen 15.7.2008 Tulevia tapahtumia Mertiörannassa Ristinnsa Ka 23 JUHANNUSJUHLAT 20.-23.6. Varaa aikaa tulla juhlimaan sisarien ja veljien kanssa Jumalan Sanan ääreen kauniiseen järvimaisemaan pystytettyihin suurtelttoihin. Tervetuloa läheltä ja kaukaa yhteiseen juhannustapahtumaan! ALUSTAVA OHJELMA To 20.6. 19.00 Tervetulokokous Pe 21.6. 8-10Aamupala 10.00 Sana ja rukous 11.00 Raamattutunti 12.00 Ruokailu 14.00 Aaton juhlakokous 15.30 Kahvi 18.00 Hyvän Sanoman ilta 20.30 Myöhäisillan tilaisuus La 22.6. 8-10Aamupala 10.00 Sana ja rukous 11.00 Raamattutunti 12.00 Ruokailu 14.00 Juhannusjuhla 15.30 Kahvi 18.00 Hyvän Sanoman ilta 20.30 Myöhäisillan tilaisuus Su 23.6. 8-10Aamupala 09.30 Rukoushetki 10.00 Raamattutunti 11.30 Päätöstilaisuus 13.00 Päätösruokailu TALKOOLAISIA TARVITAAN Jos haluat palvella vapaaehtoistyössä juhlien aikana monimuotoisissa tehtävissä, keittiöllä, siivouksessa, liikenteen ohjauksessa, järjestyksenvalvojana, telttojen pystytyksessä jne., ota yhteyttä Hannes Vehviläiseen puh. 040 751 6613. Voit ilmoittautua myös toimistoon Kaija Turuselle puh. 045 233 3939. Tarjoamme talkoolaisille tarvittaessa majoituksen ja ylöspidon. MERTIÖRANNAN TARPEITA Kiitos kaikille lahjoittajille siitä, millä olette olleet mukana kehittämässä ja avustamassa Jumalan Sanan levittämistä Mertiörannan kautta. Edelleen kaikki arjen työtä helpottavat välineet ja työkalut ovat tervetulleita. Ensi kesän ehkä kaikkein tarpeellisin työväline olisi päältä ajettava hyväkuntoinen ja tehokas ruohonleikkuri suurten nurmikkoalueiden kunnossapitoon. Parhaiten apu kohdistuu oikeaan kohteeseen uhrilahjan avulla. Toimintakeskuksella on omat säännölliset kulunsa, lisäksi on erilaisia huolto- ja perusparannusmenoeriä, joita ei kohtuullisilla kurssimaksuilla voida kattaa. Toiminta perustuu suurelta osin uskon varaan. Jumalalla on tapana käyttää ihmisiä toteuttaakseen niin uskonvaraiset kuin käytännön työtehtävätkin, ja siinä me kaikki voimme olla mukana. Ristinnsa 24 Ka TOIMINTAKESKUS Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI puh. 045 233 3939 MERTIÖRANNAN TOIMINTAKESKUKSEN OHJELMA 13.-23.3.Raamattupäivät ”Uskovaisena lopunajassa”, opettamassa Aki Miettinen, Joel Porkka ja Heikki Ahonen. Ohjelmassa myös ”Raamatun Hebrea”, Kaija Turunen. Aloitus keskiviikkona klo 12 ja päätös seuraavan viikon lauantaina klo 13. Kurssimaksu koko ajalta 250-300 € majapaikasta riippuen. Osallistua voi myös osalle ajasta. 28.3.-1.4.Pääsiäisjuhlat Aloitus torstaina klo 14 ja päätös maanantaina klo 13. Opettajina Juhani Huotari ja Heikki Huttunen. Osallistumismaksu 200 €, lapset 120 €. 12.-14.4. Musiikki- ja kuoropäivät Opetusta ja harjoitusta antavat Aarno Engblom ja Irene Ahonen. Aloitus perjantaina klo 17 ja tapahtuma päättyy musiikkijuhlaan klo 14. Laulajat ja soittajat tervetulleita. Kulut katetaan vapaaehtoisella uhrilla. 19.-21.4.Naistenpäivät Aloitus perjantaina klo 17 ja päätös sunnuntaina klo 13. Sanassa palvelevat Salli Kuhanen ja Annikki Salo. Osallistumismaksu 60-70 €. 27.4. Suomen Helluntaikansa ry:n vuosikokous 1.5. Vappulounas Lounas klo 13.00, hengellinen kokous, päätöskahvit, Lasse ja Leena Heimonen 13.-18.5.Talkooviikko 24.-26.5.Seniorileiri Aloitus perjantaina klo 17 ja päätös sunnuntaina klo 13. Matti ja Annikki Salo sekä Aulis ja Airi Rusi. Osallistumismaksu 60-70 €. Ilmoittautumiset toimistoon viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa puh. 045 233 3939, toimistoaika 9-15, tai sähköpostilla [email protected] Omat liinavaatteet mukaan. Liinavaateveloitus 10 € / tapahtuma. Myös osan ajasta mukana olevat ja päiväkävijät tervetulleita. Hiihtoleiriläisiä otetaan vapaille viikoille. SEURAKUNNAT ILMOITTAVAT Ristinnsa Ka 25 Ristin Kansa julkaisee ilmaiseksi korkeintaan 4 rivin mittaisia seurakuntien kokousilmoituksia. Ilmoitathan muutoksista toimitussihteerille. Ylimenevästä osasta tai toisesta ilmoituksesta veloitetaan 0,75 € / pmm. Espoonlahden Helluntaiseurakunta, Kipparinkatu 2, 02320 Espoo. Tilaisuudet su klo 17 ja ti klo 19. Sähköposti: [email protected]. Internet: www.espoonlahtihsrk.fi puh. 0400 858 658. Länsi-Päijänteen Helluntaiseurakunta, KorpilahtiJyväskylä. Saarnaaja Juhana Lehmuskoski puh. 0440 821 871. Evankelista Heimo Nuutinen puh. 040 531 4537. www.lansi-paijanteenhelluntaisrk.weebly.com Evankelinen kotikirkko, Torrevieja Espanja. Yhteysh. P-H Pohjola puh Fi+358405628289 Esp+34639852693 s-posti. [email protected] www. costablancankotikirkko.com Outokummun Helluntaiseurakunta, Kiisukatu 1, puh. 013 561 530 Hyrynsalmen helluntaiseurakunta Kaartotie 7 89400 Hyrynsalmi. Tilaisuudet su klo 11 ja ti klo 19 rukouskokous. Tervetuloa! Erkki Mäkinen puh. 0400 877837. Sähköposti [email protected] Janakkalan helluntaiseurakunta, Liikekuja 1, Turenki puh. 050 3313 940. Sunnuntaisin päivätilaisuus klo 16 ja keskiviikkoisin raamattupiiri ja rukousilta klo 18. Joensuun perinteisen Sanan ystävät, Evankeliumin ilta torstaisin klo 18.30 Malmikatu 2. Tervetuloa! Leo Lehmus p. 040–9671361 www.perinteinensana.com Kalajoen Helluntaiseurakunta. Kalajoent. 39, 85100 Kalajoki. Tilaisuudet to, pe ja su. Reijo Siipola puh. 040 737 6593. Sähköposti: [email protected] Nettisivut: www kalajoenhelluntaiseurakunta.com Kiikan Kotiseurakunta Kontintie 2: Ma klo 9.00 aamurukous. Rukousillat ke ja pe klo 19 kodeissa. Su päivätilaisuus klo 14. Evankelista Kaarina Isokivijärvi puh. (03)5135051 Kinnulan Helluntaiseurakunta. Rukousillat torstaisin klo 19 ja sunnuntaisin päiväkokoukset klo 11. Tarkemmat tiedot seurakunnan toiminnasta puh. 044 053 042 tai 050 323 1701 (Antero Aarrekangas). Kivijärven Helluntaiseurakunta, puh. 040 539 7391. Päiväkokous su klo 11.00 ja rukouskokous ti klo 19.00. Kokkolanseudun Perinteinen Helluntaiseurakunta, Rantakatu 27 (Snellman koti) Seppo Särkioja p. 050 309 3920. Kokoukset su klo 13 ja to majataloilta klo 19. Kuusankosken Helluntaiseurakunta Pallokentäntie 1, to klo 18 Sana ja rukous, su klo 11 päiväkokous. Veikko Siekkinen puh. 041 503 16 19. Lestijärven Helluntaiseurakunta, su päiväkokous klo 11, to rukouskokous klo 19, la kirpputori klo 1013. Puh. 040 912 2549. Paltamon helluntaisrk, Puolangantie 10. Ti klo 18 Sana ja rukous, To klo 12 Päivätilaisuus, Su klo 12 tai 18 Hyvää Sanomaa. www.paltamonhelluntaisrk. com Pirkanmaan Perinteinen Helluntaiseurakunta, Ilomäentie 5 (Adventtikirkko) Tampere. Rukouskokous ti klo 18, päiväkokous su klo 16.00. Tapani Rajahalme, puh. 040 715 1204 Porin Baptistiseurakunta, Ojantie 11, paimen Esa Kuusinen, puh. 050 574 6610. Ma raamattupiiri klo 18.00, ke sana ja rukous klo 18.00, su ilosanoman ilta klo 17.00. Rautavaaran KotiSeurakunta. Päiväkokoukset su klo 11, Sana ja rukous ti klo 19 ja Neulekahvila to klo 18 KotiParkissa, Savontie 10. Juhani Ylivainio 044 030 1154 tai Esa Vilhunen puh. 040 912 4704. Reisjärven Helluntaiseurakunta, Rönöntie 5. puh. 050-4118790. Päiväkokous su klo 12 ja rukouskokous ti klo 19. Sallan Helluntaiseurakunta Tasalantie 12. Katso ilmoitukset Koti-Lappi-lehdestä. Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme. Siikaisten helluntaiseurakunta, Lauttijärventie 1 C, 29810 Siikainen. Kirjeenvaihtaja Juhani Glade puh. 046 5487838. Sähköposti: [email protected] Tammijärvi, PYHÄN HENGEN illat Orijärvellä, Orijärventie 258. Ti 16.4. klo 19 ja su 12.5. klo 15. Lasse Kangassalo. TERVETULOA! Tuusulan Helluntaiseurakunta, ke klo 19 sana ja rukous, su klo 15 päiväkokous, www.tuusulanhelluntaisrk.net puh. 045 316 7427 Voikkaan Saalem helluntaiseurakunta, Voikkaantie 22, ti klo 19 rukousilta, su klo 11 päiväkokous. Ari Tanhula, puh. 040 824 4011. TIEDOKSI Ristinnsa 26 Ka Porin Baptistiseurakunta Ojantie 11, Pori Naistenpäivä la 23.3.2013 alk. klo 9. Opettajina Tuula Kuusinen, Hilkka Ahlqvist ja Vuokko Kallioniemi. Ruokailu järjestetään. TERVETULOA läheltä ja kaukaa. ILOSANOMAN ILTA Juhlatalo Mekanissa, Konepajan ranta 2 B, PORI lauantaina 9.3.2013 klo 17.00 Puhuvat professori, urheilukirurgi ja ortopedi Sakari Orava, Heikki Lahti ja Vilho Mäkelä Musiikissa Asko Leino ja Euran lauluveljet Järjestää Porin Baptistiseurakunta Mertiörannan henkilökunnan yhteystiedot: Toiminnanjohtaja: Hannes Vehviläinen, puh. 040 751 6613 [email protected] Toimistosihteeri: Kaija Turunen, puh. 045 233 3939 [email protected] Emäntä:Tiina Lahdenoja, puh. 0400 805 877 Kiinteistönhoitaja: Antti Turunen, puh. 050 543 3416 Raamattupäivät Sanan Keitaalla jatkuvat! Tsiikontie 36, 82760 HOILOLA Pääsiäisenä 29.-31.3. tilaisuudet perjantaina ja lauantaina klo 11, 14 ja 17, sunnuntaina klo 11 ja 14. Huhtikuun Raamattupäivät 27.-28.4. lauantaina klo 11, 14 ja 17, sunnuntaina klo 11 ja 14. Tarkemmat ohjelma- ja puhujatiedot seurakunnan kotisivuilla, www.perinteinensana.com Info ja huonevaraukset puhelin 045-8542322 Suomen Helluntaikansa ry:n kotisivut www.helluntaikansa.fi LEHDEN TILAUKSET JA MUUT YHTEYDENOTOT Lehden vuosikertatilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset ja muut yhteydenotot Suomen Helluntaikansa ry:n toimistoon toimistoaikana klo 9-13 puh. 045 233 3939, Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI, sähköposti: [email protected] Helluntaikansan tapahtumien ja kurssien yhteydessä kuultujen raamattutuntien tallentaminen CD-levyille alkaa jälleen uuden toimintakeskuksen toiminnan myötä. Tilaukset Suomen Helluntaikansa ry:n toimistosta, Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI, puh. 045 233 3939 tai sähköpos- tilla [email protected] Ristinnsa Ka 27 KEVÄTKONFERENSSI IISALMESSA Helatorstaina 9.5.2013 Kangaslammin koulu, Petter Kumpulaisentie 30 OHJELMA 9.00Tervetulokahvi 10.00Tervetulosanat 10.15 Raamattutunti, Heikki Huttunen 11.00Info 11.30 Raamattutunti, Markku Kuokkanen 12.30Ruokailu Kangaslammin koulu TERVETULOA KEVÄÄN JUHLAAN IISALMEEN 14.00Musiikkijuhla 15.30Kahvi 16.00Kuoroharjoitus 17.00 Herätyskokous, Merja Hautanen, Lasse Heimonen ja Erkki Hietanen Ristin Kansa -lehti Anna lehti luettavaksi ystävällesi ja kerro hänelle mahdollisuudesta tilata Ristin Kansa -lehti kestotilauksena hintaan 45 € / vuosi. Lahjatilauksista sekä eläkkeellä olevien saarnaajien ja evankelistojen tilauksista myönnetään 5 €:n alennus. Tilaushinta Eurooppaan on 50 € ja muihin maihin 60 € / vuosi. Kätevimmin teet tilauksen sähköpostilla osoitteella [email protected], nettisivujen kautta osoitteessa www.helluntaikansa.fi tai puhelimella numerosta 045 233 3939 toimistoaikana klo 9-13. Lehti sisältää rakentavia ja mielenkiintoisia Jumalan Sanaan perustuvia kirjoituksia, tietoa Helluntaikansan juhlista ja tapahtumista sekä Mertiörannan toimintakeskuksen toiminnasta. M Itella Posti Oy 4,00 € ISSN-L 2243-2434 ISSN 2243-2434 Ristin sa Kan
© Copyright 2024