NRO 3/ 2013 MAALISKUU - Suomen Helluntaikansa ry

NRO 3/ 2013
MAALISKUU
n
i
t
Ris ansa
K
Jeesus on
ylösnoussut!
Ristin
Kansa
9. vuosikerta
Julkaisija:
Suomen Helluntaikansa ry
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI
[email protected]
www.helluntaikansa.fi
Päätoimittaja
(Lehteen tulevat kirjoitukset ja
palautteet)
Juhana Lehmuskoski
Eskonkorventie 110
41800 KORPILAHTI
puh. 044 082 1871
[email protected]
Toimitussihteeri
Jouko Laaksonen
Jämijärventie 13 b 8
38800 JÄMIJÄRVI
puh. 050 561 1173
[email protected]
Laskutus ja asiakaspalvelu:
Suomen Helluntaikansa ry
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI
puh. 045 233 3939
[email protected]
toimistoaika 9-13
Ilmestyy 12 kertaa vuodessa
Tilaushinta kestotilauksena:
kotimaahan 45 € vuosi
Eurooppaan 50 € vuosi
muihin maihin 60 € vuosi
Toimituskunta
Erkki Hietanen
Heikki Lahti
Kaija Turunen
Hannes Vehviläinen
Pankkitili:
Suomen Helluntaikansa ry
OP 553701-240291
IBAN FI07 5537 0120 0402 91
BIC OKOYFIHH
Lahjoitusten viitenumerot:
Yleiset lahjoitukset 71
Evankeliointi Suomessa 725
Lähetystyö 738
Kurssikeskus 7401
Vakituinen kannattaja 1009
Rahastonhoitaja Matti Salo
puh. 050 012 8090
[email protected]
Painopaikka
Skyprint Oy, Saarikoskentie 61
29880 LEVÄSJOKI
puh. 02 552 7217
PÄÄKIRJOITUS
Ristinnsa
Ka
YKSINÄINEN TAISTELU
Juhana Lehmuskoski
Jeesus taisteli yksin, että sinun ei tarvitsisi olla yksin.
Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin pääsiäisjuhla on lähellä. Vaikka siihen liittyvä paastonaika
ei monellekaan enää nykyään merkitse konkreettista paastoamista, juhla saa meidät erityisellä
tavalla muistelemaan Jeesuksen tuskien tietä, via dolorosaa, hänen kärsimyksiään ja uhrikuolemaansa edestämme.
Jeesus kulki yksinäisen tien. Hänen kanssaan ei ollut yhtäkään miestä, niin kuin Veikko Antikainen kirjoittaa tässä lehdessä. Uni voitti opetuslapsetkin Getsemanen puutarhassa. Vähän
aikaisemmin Pietari oli vannonut, että hän ei tule kieltämään Mestariaan. Varhaisen aamun kukonlauluun mennessä hän kuitenkin oli tehnyt sen jo kolmesti!
Kun vangitsijat veivät Jeesuksen mukanaan, kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat
(Matt. 26:56). Siitä huolimatta Jeesus jatkoi Lunastajan tehtäväänsä niiden hyväksi, jotka jättivät
hänet yksin.
Jeesus kesti yksinäisen taistelunsa. Hän meni oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, on puhdistava meidän omantuntomme kuolleista
teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Hän on uuden liiton välimies, että ne, jotka ovat kutsutut,
saisivat luvatun iankaikkisen perinnön. (Hebr. 9:12–15)
Jeesus oli Jumalan Karitsa, joka uhrattiin puolestamme. Hänen veriuhrinsa syntien lunastukseksi on ainutlaatuinen tapahtuma maailmanhistoriassa, ja mitään muuta läheskään siihen
verrattavaa tapahtumaa eivät historiankirjat tunne.
Niin kuin puolestaan Esko Kallioniemi kirjoittaa, uskovat saavat olla Jumalan ystäviä. Lauluntekijä runoilee: ”Ystävää Jeesuksen laista toista mistään ei löydykään. Luotansa heikointakaan ei
poista, hylkää ei yhtäkään.” (HL 84:1)
Pidetään, ystävät, perhepiireissämme tänäkin pääsiäisenä
esillä Jeesuksen rakkaudentekoa puolestamme ja kiitetään siitä
yhdessä. Nykyään puhutaan siitä, että vanhempien tulisi antaa
laatuaikaa lapsilleen. Sen parempaa laatuaikaa ei ole kuin että
perheissä rukoillaan yhdessä ja luetaan Jumalan Sanaa, Raamattua.
Martta Rajalan kirjoituksessa kysytään, näemmekö rinnallamme ketään, joka tarvitsee meitä. Pyhä Henki tahtoisi yhdistää meidät niin, että ymmärrämme yhteyden siunauksen. Sinuakin tarvitaan kirkastamaan lähimmäisellesi Jeesuksen sovituskuolemaa ja rukoilemaan hänen puolestaan.
Juhana Lehmuskoski
3
Ristinnsa
4
Ka
SISÄLLYS
3Pääkirjoitus
4
Kanssasi Getsemanessa
5
Jumalan ystäviä
6-7
Kuukauden kolumnisti
8
Sydämeltä sydämelle
8
Älä katso taaksesi
9
Yö, joka muutti kaiken -tilaisuus
KANSSASI GETSEMANESSA
Herra, sinun kanssasi Getsemanessa:
verta, hikeä, tuskaa.
Pilkattavana, naurettavana.
Perkeleellä ja hänen joukoillaan valta.
Porissa
Pimeys, suuri ja saartava pimeys.
10-11Ei ollut yhtäkään miestä
Taistelu, tuskan huudot, hiki- ja veripisarat.
Taistelu, pimeys.
12
Ulkoinen ja sisäinen kasvu
13
Mitä uskoon tulemisessa tapahtuu?
Herra, hukun, auta.
14
Sielullinen ja hengellinen
Huudan vain tuskaa, itken.
15
Juhani Karvinen
Milloin tämä taistelu päättyy?
16-17Kysymyspalsta
Tunne heikkoudesta, kuin häviö.
Tartun käteesi, näen kasvosi.
18-19Auschwitz kakkonen Ymmärrän rakkautesi:
19Armo
Välität, ymmärrät.
20
Sanan nälkää entisessä Neuvostoliitossa
Otat syleilyysi ja kannat, tiedät tuskani.
Näet, kuinka minuun sattuu.
Luovutan itseni sinun syliisi.
21Lammasportilla
Vain sinä voit, kannat ja voitat.
22
Sota on Herran, sinun sotasi.
Ken kerran? (laulu)
23-24Mertiörannan tapahtumia
25
Seurakunnat ilmoittavat
26-27Tiedoksi
Olet Herrani, voittajani.
Kunnian kuningas, Jeesus!
Irma Pihl
Pori
JUMALAN YSTÄVIÄ
Ristinnsa
Ka
Esko Kallioniemi
Jaakobin kirjeen toisen luvun jakeessa 23 on kirjoitettu näin: ”Ja niin
toteutui Raamatun sana: ’Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi’. Ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.”
Maailmankaikkeuden Luoja, taivaallinen Isämme, tarjoaa meille ihmisille ystävyyttä itsensä
kanssa. Siinä ajatuksessa on sulattelemista, Hän on pyhä, täydellisen vanhurskas, virheetön,
erehtymätön. Silti hän etsii ystävyyttä ihmisen kanssa. Se on aika valtava mahdollisuus!
On yksi ehto!
Tämä rakkaus on ansiotonta, mutta ei täysin ehdotonta. Muuttumattomat ehdot mainittiin Raamatun jakeessa: tulee uskoa Jumalaa. Ei riitä, että pitää taivasasiat totena, uskoo Korkeimpaan
hartaasti. Ehtona on uskoa Jumalaa.
Se ei ole hiki päässä ponnistelua, ennemminkin tulee antautua Jeesuksen ohjaukseen omassa elämässänsä. Tulee nöyrtyä tunnustamaan: ”Herra, sinä tiedät, mikä on minulle tosi parhaaksi.” Sitä, että syntinen ihminen luetaan vanhurskaaksi, tuskin pystyn koskaan täysin ymmärtämään. Kristuksen tähden saan kuitenkin elää sitä todeksi.
Jeesuksen ystävät
Jeesus näytti esimerkin tästä asiasta. Johanneksen evankeliumissa on valtavan syvällinen
saarna, jonka Mestari piti oppilailleen ennen pääsiäisen tapahtumia.
Siellä on mainittu Joh. 15:15: ”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä,
mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille
kaikki, mitä olen kuullut Isältäni.”
Rakkauden tähden
Raamattu puhuu paljon Herran palvelijoista ja palvelijattarista ja yleensä palvelemisesta, pesihän Jeesuskin jopa opetuslastensa jalat.
Ymmärtääkseni tässä on kuitenkin sanoma siitä, että me emme palvele Herraa siksi, että hän
vaatii ja käskee. Palvelemme siksi, että hän ensin rakasti meitä, palveli meitä, uhrasi itsensä
tähtemme.
Sitä rakkauden määrää, mikä tihkuu tuosta jakeesta, en ymmärrä täysin milloinkaan. Armosta saan silti kokea siitä edes murto-osan jo täällä maan päällä. Mitä onkaan taivas! Kaikki
vajavainen on lakannut, saamme ikuisesti täydellisinä palvoa Jeesusta, uhrikaritsaamme, ystäväämme.
Tosiystävä on kallis lahja
Jeesus on ystävistä parhain, mutta äärettömän kiitollinen olen myös ystävistä, joita on annettu
matkatovereiksi tälle uskontaipaleelle. Joskus siitä saattaa tulla itsestäänselvyys, mutta se on
äärettömän tärkeä lahja.
Etsitään jokainen omalla kohdallamme johdatus tässäkin asiassa, ja ollaan valmiita käyttöä
varten, tosiystävistä on huutava pula tässä ajassa.
Esko Kallioniemi
5
Ristinnsa
6
Ka
Kuukauden
kolumnisti
ONNEA MATKALLA PIENUUTEEN
Kun seurailee kehitystä maamme helluntaiseurakunnissa ja koko herätysliikkeessä,
mieli käy levottomaksi. Huoli johtuu siitä, että monet hengelliselle toiminnalle olennaiset tekijät osoittautuvat tarpeettomiksi. Tilalle hyväksytään verrattaisin pinnallisia
Vilho Mäkelä
ilmiöitä.
Olen melko pitkään saanut seurata herätyksemme toiminnallista ilmastoa. Tapahtuneen muutoksen voi
havaita. Seurakuntien edistyminen ja evankelioimistyön menestyminen olivat keskeisin tavoite toiminnassa joitakin aikoja taaksepäin.
Me seurakuntatyöntekijät vähän kilpailimmekin siitä, että jäsenmäärä seurakunnissa lisääntyisi. Työn
edistyminen oli saarnamiesten sisäinen ambitio. Suomalaiseen kulttuuriin sopivat toimintatavat, koskettava
hengellinen musiikki, henkilökohtaiset puheenvuorot elämän muutoksesta ja vaikuttava julistus, jossa joskus kuolemantapauksia oli yli tarpeen, kuitenkin tuotti tulosta.
Loppiaisena vuonna 1954 aloitimme työtoverieni kanssa kokoussarjan eräässä pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla. Olimme varautuneet olemaan paikkakunnalla vain pari viikkoa, mutta kokoukset jatkuivat huhtikuulle asti. Kesäkuussa pidettiin kastetilaisuus, jossa kastettiin 37 uskoon tullutta, ja elokuussa kastettiin
vielä yhdeksän lisää.
Vuonna 1966 rakensimme rukoushuoneen Pohjois-Satakuntaan, runsaan sadan hengen seurakunnan toimintakeskukseksi. Työ alkoi menestyä niin, että seuraavan vuoden tammikuussa pidettiin kastetilaisuus, ja
15 uutta jäsentä liittyi seurakuntaan. Neljän seuraavan vuoden aikana seurakunta lisääntyi usealla kymmenellä. Jos suomalaiseen kulttuuriin liittyvä hengellinen evankelioimistoiminta laiminlyödään ja vaihdetaan
pinnallisempiin, vierasperäisiin toimintatapoihin, hyvä ei seuraa. Kun kadotetaan keskinäinen yhteys ja
uskovien vastuuntunto, menetetään arvokasta pääomaa.
Tavoitteeksi sisäinen kasvu
Paavali asettaa 1 Kor. 13 sisäisen kasvun keskeiseksi tavoitteeksi kristitylle. ”Rakkaus on lempeä, ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei etsi omaa etuaan, ei käyttäydy sopimattomasti, ei katkeroidu, ei muistele
kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaiken se
uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kestää.”
Jos tällainen sisäinen kehittyminen jää sivuseikaksi ja näiden sisäisten elämänarvojen sijaan hyväksytään toisenlaisia tavoitteita, hedelmän tuottaminen jää vajaaksi uskonelämässä. Kristillisyyden perusasia
on itsensä alentaminen. Se on merkillinen kiertokulku, että antaessaan saa ja hävitessään voittaa. Joku on
lausunut nöyryydestä: ”Nöyryys ei ole heikkoutta, vaan harvinaisen suurta viisautta.” Miten tällaista sisäistä kasvua voisi tavoittaa?
Vaikuttava tekijä on Sanan julistus seurakunnassa. Korintton seurakunnassa Sanan palvelun kautta ei
edistystä tavoiteltu. Se johtui uskovien asenteista. Tätä Paavali pahoittelee. ”Minä en voinut puhua teille
niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan. Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä ette
kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään.”
Erilaisia puheita on nykyään helppo pitää, jopa opettaa Sanaa. Netistä saa ainekset vaikka minkälaiseen
puheeseen. Eri asia on, mikä merkitys tällaisilla puheilla on kristitylle ja seurakunnalle. Tärkeätä olisi sananpalvelijoiden tuntea vastuuta julistuksestaan. Voidaan puhua mieliksi ihmisille ja myötäillä hyväksyttyjä näkökantoja. Tavoite tulisi olla julistaa Jumalan Sanaa. Parhaimmillaan julistaja on silloin, kun sisäiseen
Ristinnsa
Ka
7
intuitioon pohjautuva sanoma saa tulla julki. Tämä sisäinen intuitio toimii niin, että Sana alkaa elää julistajan mielessä. Sanan kohta liittyy toiseensa, ja syntyy sanoma. Se voi olla joskus jopa profeetallinen ilmoitus
kuulijoille. Tällaisen sanoman saaminen edellyttää etsimistä ja kuulolla oloa Herran edessä.
Joskus on hyödyksi viettää aikaa ihmisten parissa. Silloin oppii tajuamaan niitä olosuhteita, joissa ihmiset
elävät. He elävät arkista elämää työn ja elämänvastuun keskellä. Näkee senkin, mistä olosuhteista ihminen
Sanan kuuloon saapuu. Luultavasti julistaja näissä yhteyksissä kokee myötätuntoa kuulijoihinsa ja lähestyy
lämmöllä heitä. Tämä on hyvä lähtökohta julistustoiminnalle. Usein tällainen sanoma tavoittaa kuulijoiden
sydämet. Kuulijoissa se vaikuttaa eri tavoin. Jotkut kokevat hyvää oloa, tuntevat tulleensa ravituiksi sisäisesti. Jos sanomassa on profeetallista sisältöä, jotkut tuntevat tarvetta tarkistaa elämäntilanteitaan ja tehdä
parannusta. Jotkut kuulijoista tarvitsevat, että heitä siunataan oikein kätten päälle panemisen kautta. Tällainen julistus on arvokasta sielunhoitoa.
Silloin kun pidettiin vielä niin sanottuja herätyskokouksia, usein niihin saatu sisäinen innoitus oli profeetallista ilmoitusta. Monet kuulijat tulivat uskonratkaisun paikalle sen johdosta, että julistaja puheessaan
kosketteli kuulijan salattuja asioita. Joskus ihmiset moittivat uskovia siitä, että he puhuvat julistajille ihmisten asioita ja nämä puheissaan kertovat ne julkisuuteen. Näin ei ollut, mutta Jumalan Henki otti julistuksen
kautta ihmisiä sisäiseen puhutteluun. Monia ihmisiä tuli uskoon tätäkin kautta.
Tämä sisäiseen intuitiivisuuteen pohjautuva julistus on Paavalin mainitsemaa vahvaa ruokaa. Sillä rakennetaan ihmisen minuutta, rohkaistaan vilpittömään uskonkilvoitukseen ja varoitetaan veltosta vaelluksesta.
On luonnollista, että seurakunnallisessa toiminnassa tulee opettaa totuuksia Sanasta. On suureksi siunaukseksi uskoville, kun päästään eroon erilaisista uskomuksista, joita hengellisten asioiden liepeillä on vieläkin aika tavalla. Jumalastakin on kovin monenlaisia käsityksiä. Sanaa tulee opettaa selkeän ymmärryksen
tasolla.
Aitoa korvataan epäaidolla
Kun tämä sisäiseen intuitiivisuuteen pohjautuva Herran Sana on harvinainen, sitä on alettu korvata epäaidolla. Näin tehtiin jo Korinttossakin. Siellä uskovat eivät varttuneet sisäisesti, mutta he etsivät kyllä armolahjoja. He jäivät hengellisesti alaikäisiksi, mutta armolahjojen rikkaus oli heillä täysimääräinen. Näyttää
siltä, että armolahjat eivät johda aina kristittyä sisäiseen varttumiseen.
Karismaattisuus saattaa joskus johtaa joitakin kristittyjä tavoittelemaan kohtuuttomia. Luultavasti Korinttossakin kävi näin. Tuskin Paavali muuten viittaisi 13. luvun alussa huimaan tavoitteeseen siirtää uskolla jopa vuoria. Saadakseen armoitusta jotkut ovat valmiita vaikka polttamaan omaa ruumistaan. Sisäinen
pyhityskilvoitus jäi kuitenkin heikoksi. Keskuudessa oli riitoja, jotkut elivät epäsiveellisesti ja keskinäinen
yhteys oli rajallista.
Meidän aikanamme tavoitellaan ”karismaattisuutta”. Se antaa paljon tilaa ihmisen näkyvyydelle. Monet lupaukset vaikeuksissa oleville päättyvät joskus pettymykseen. Armolahjojen käytöllä pyritään todistamaan Jumalan läsnäolo. Tällainen johtaa todellisen hengellisyyden ja uskonkilvoituksen tuhoon. Varsinkin,
kun monet odottavat todellista Jumalan ilmestymistä. En väitä, ettei olisi olemassa raitista ja rakentavaa
armolahjojen vaikutusta. Haluan vain kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka eivät rakenna.
Onnea matkalla pienuuteen
Vilho Hartonen toimi Katinalan Raamattuopistolla pari vuotta johtajana. Hänen hyvä ystävänsä Niilo Tuomenoksa poikkesi tervehtimään Hartosta ja tutustumaan meneillään olevaan opiskeluun. Kahvipöydässä
Tuomenoksa nousi ja piti puheen Hartoselle: ”Jumala on nyt siunannut helluntaiherätystä ja antanut sille
tällaisen opinahjon, jossa voitte nuorisoanne kouluttaa. Toivotan teille siunausta, mutta samalla kehotan
nöyryyteen. Sinulle, Vilho, pitkäaikaiselle ystävälleni, toivotan onnea matkalla pienuuteen.” Tällaisia toivotuksia on aiheellista toivottaa toisillemme nykyäänkin.
Vilho Mäkelä
Ristinnsa
8
Ka
PELASTUS KESTÄÄ
SYDÄMELTÄ
Hannu Grönroos SYDÄMELLE
”…jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat,
koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.” (Hebr. 7:25)
Monia vuosia sitten menin sairaalaan tapaamaan erästä läheistä kristittyä veljeä. Olin saanut hänen
rinnallaan julistaa evankeliumia monissa tilaisuuksissa. Hän oli nuoruudessaan kovia kokenut mies.
Monia vuosia ennen uskoontuloaan hän oli tehnyt teon, joka saattoi hänet vuosiksi vankilaan sovittamaan tekoaan. Tullessaan vankilasta hän oli vapaa mies, ennen kaikkea siksi, että Jeesus oli pelastanut
hänet. Siitä alkoi ystäväni tie Herran todistajana.
Nyt hän oli sairastunut syöpään. Kun astuin kynnyksen yli potilashuoneeseen, jossa hän oli, hän
minut huomatessaan kohotti heikon kätensä ja sanoi hiljaisella äänellä: ”Pelastus kestää.”
Vietin hänen kanssaan ihanan hetken. Ei mennyt monta päivää tuon hetkemme jälkeen, kun hän
siirtyi ajasta iäisyyteen. Pelastus kestää, niin sinun kuin meidän kaikkien elämässä, kun se on Herran
Jeesuksen kädessä. Hän nostaa, kantaa ja vie perille. Sinun ei tarvitse kuin levätä, se riittää.
Rukous:
Kiitän, Herra, että pelastus kestää minunkin kohdallani. Kiitän myös siitä, että minäkin lapsenasi saan
olla rukouksesi kohteena.
Hannu Grönroos
ÄLÄ KATSO TAAKSESI!
Hänelle Jeesus sanoi: ”Ei kukaan, joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ole kelvollinen Jumalan valtakuntaan.” (Luuk. 9:62, Raamattu Kansalle -käännös 2012)
Kun olemme vastaanottaneet Jumalan Pojan, Jeesuksen, elämäämme ja tulleet hänen omikseen, olemme jättäneet taaksemme entisen elämän, jossa elimme tämän maailman menon mukaan. Olemme tarttuneet auraan, jonka avulla menemme eteenpäin niin hengellisessä kuin maallisessa elämässämme,
kunnes pääsemme kotiin Jumalan luo. Olemme tarttuneet Jumalan antamaan auraan.
Näin olemme liikkeelle lähteneet, ja aurallamme avaamme edessä olevan tien, Jumalamme avulla.
Pääsemme eteenpäin niin kauan, kun katsomme eteenpäin Kristukseen, ja auran avulla vaot aukenevat.
Joskus jätämme työn kesken ja jäämme katsomaan elämässä taaksepäin, ja auramme jää paikalleen. Alamme katsoa itseämme emmekä Jeesukseen Kristukseen. Matkamme pysähtyy, eikä reitti enää
avaudu eteenpäin. Tämä on sielujemme vihollisen suunnitelma kohdallamme.
Kiitos Jumalalle, että meillä on Puolustaja, Pyhä Henki, joka tulee avuksi, kun annamme hänen
ohjata ja johdattaa meitä pois itsestämme, takaisin Jeesukseen. Älkäämme katsoko taaksepäin, vaan
eteenpäin olkoon katseemme luotu ja Jeesukseen Kristukseen.
Rohkaisuksi meille jokaiselle Herrassa Paavalin sana Fil. 3:13–14 ja 4:7. Mennään Jumalan armosta
eteenpäin Jeesuksen Kristuksen avulla.
Marina Tolvanen Iisalmi
YÖ, JOKA MUUTTI KAIKEN
-tilaisuus Porissa
Ristinnsa
Ka
Esa Kuusinen
Juhlatalo Mekani täyttyi kuulijoista, kun veteraanijulistajat Vilho Mäkelä ja Heikki Lahti tulivat Poriin 27.1. Nimi illalle tuli todistajien
elämästä. Mitä tapahtui Minna ja Janne Kujalalle reilu vuosi sitten?
Minna ja Janne antoivat todistuksen, joka jäi varmasti kuulijoiden mieleen. Tapahtuman musiikista vastasivat Euran lauluveljet johtajanaan Asko Leino. Vanhat hengelliset laulut toivat taivaan lähelle.
Vanhanajan julistajat ja laulajat vetivät kuulijoita kaikista ikäluokista.
Nuoriakin oli runsaasti mukana.
Tilaisuuden aloitti seurakunnan paimen Esa Kuusinen todeten, että
veteraanijulistajat ovat vanhanajan apostoleja ja pelkäämättömiä Sanan palvelijoita.
Heikki Lahti päätti kokouksen kertoen myös omasta vakavasta sairaudestaan ja siitä toipumisesta. Kokouksen päätös yllätti. Kymmeniä
oli esillä etsien pelastusta, uudistusta, ja johdatusta. Tätä olemme rukoilleet, ja näyttää siltä, että taivas aukeaa Porinkin kohdalla.
Seuraava tilaisuus on Juhlatalo Mekanissa la 9.3. klo 17. Mukana
ovat Vilho Mäkelä, Heikki Lahti, Asko Leino ja Euran lauluveljet sekä
urheilulääkäri Sakari Orava.
Tilaisuudet järjestää Porin Baptistiseurakunta.
Esa Kuusinen
Janne ja Minna Kujala
Heikki Lahti
Juhlasalissa on kauniisti entisöidyt entiset Keski-Porin kirkon urut
Vilho Mäkelä
9
Ristinnsa
10
Ka
EI OLLUT YHTÄ
Veikko Antikainen
Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään
miestä, ja hän ihmetteli, ettei
kukaan astunut väliin. Silloin
hänen oma käsivartensa auttoi
häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki. (Jes. 59:16)
Jeesus kävi yksinäistä taistelua. Getsemanen puutarhan rukoustaistelusta
Jeesus kuljetettiin sidottuna yön pimeydessä ylipapin ja neuvoston kuulusteltavaksi.
Pietarin rohkeus pettää
Opetuslapsista vain Pietari, ylipapin
tuttavan Johanneksen lisäksi, uskaltautui seuraamaan Jeesusta ylipapin palatsin pihalle saakka. Siellä Pietari kuitenkin kielsi kolmasti tuntevansa Jeesuksen. Tilanne oli liian ylivoimainen
hänelle, joka ei vielä ollut saanut Pyhän
Hengen täyteyttä ja voimaa vaan omassa voimassaan yritti taistella Saatanan
voimia vastaan. Muistakaamme, kuinka Jeesuksen ollessa opetuslastensa
kanssa edellisenä iltana syömässä pääsiäislammasta paikalla oli itse Saatana,
joka meni aterian aikana Juudakseen
(Joh. 13:27) varmistamaan, että hän tekee kavallustyönsä loppuun saakka.
Getsemanen puutarhassa Jeesus itse
sanoi kiinniottajilleen: ”Tämä on teidän
hetkenne ja pimeyden valta” (Luuk.
22:53). Ylipapin palatsin pihalla elettiin maailmanhistorian synkimpiä hetkiä, sillä Saatana itse oli varmistamassa
Jeesuksen kuolemantuomiota. Ei siinä
ihminen omin voimin kestä, ei edes
Pietari, vaikka hän uskalsi seurata näin
pitkälle Jeesusta. Pietarin katkera itku
pimeässä yössä oli seurauksena hänen
yrityksestään. Jesajan ennustus toteutui
Pietarinkin kohdalla: ”Ettei ollut yhtäkään miestä”.
Jeesuksen kuulustelu
Jeesuksen kuulustelut jatkuivat ylipapin palatsissa,
jossa etsittiin turhaan häntä vastaan vääriä todistajia. Lopulta Jeesuksen syyksi keksittiin Jumalan
pilkka, koska Jeesus myönsi olevansa Jumalan Poika!
Hänet vietiin roomalaisen maaherran Pilatuksen
tuomittavaksi. Pilatuksen yritykset syyttömän Jeesuksen vapauttamiseksi epäonnistuivat. ”Pilatus
kuitenkin tiesi, että juutalaiset olivat kateudesta antaneet Jeesuksen hänen käsiinsä.” (Matt. 27:18)
Pilatus itse myös todisti kansalle kuulusteltuaan
Jeesusta: ”Minä en löydä hänessä mitään syytä.”
(Joh. 19: 6). Pilatuksen vaimokin lähetti miehelleen
sanan: ”Älä tee mitään sille vanhurskaalle miehelle.” (Matt. 27:19). Löytyi nainen, joka yritti auttaa
Jeesusta!
Mikään ei auttanut, meteli vain yltyi. Pilatus
vapautti kansan pyynnöstä murhamiehen ja lopulta kansan nähden pesi kätensä sanoen: ”Minä olen
viaton tämän miehen vereen.”
Paikalla ollut kansa huusi yhteen ääneen: ”Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme
päälle.” (Matt. 27:24, 25) Tiedämme historiasta,
miten kohtalokkaita nämä sanat ovat heille olleet!
Jeesuksen tuomio
Silloin Pilatus luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Roomalaiset sotilaat ruoskivat Jeesuksen. He
myös pilkkasivat häntä, väänsivät orjantappuroista piikkikruunun ja panivat sen Jeesuksen päähän.
Muistamme, kun ensimmäinen ihmispari lankesi
paratiisissa, niin Jumala sanoi Aadamille: ”Kirottu
olkoon maa sinun tähtesi, se kasvaa orjantappuroita.”
Tästä kirotusta orjantappurasta tehdyllä orjantappurakruunulla syntiin langennut ja jumalaton maailma kruunasi taivaan ja maan kuninkaan! Jeesus oli
niin rääkätty ja verinen, että profeetta Jesajan saama
sana toteutui hänessä täydelleen: ”Sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa,
hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.” (Jes.
52:14)
Matka Golgatalle alkoi. Sotilaat panivat Jeesuk-
ÄKÄÄN MIESTÄ
sen kantamaan alkumatkan itse omaa ristiään mutta
pakottivat sitten tapaamansa Simonin, kyreneläisen
miehen, kantamaan Jeesuksen ristiä hänen jäljessään Golgatalle, joka sijaitsi Jerusalemin porttien
ulkopuolella.
Golgata
Golgatalla roomalaiset sotilaat, kolmannella hetkellä eli yhdeksännellä tunnilla, naulitsivat Jeesuksen
keskimmäiselle ristille ja kaksi ryöväriä, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
Ristin juurella näemme vartioivat sotilaat sekä ilkkuvat ja pilkkaavat kirjanoppineet sekä ylipapin ja
kansan joka hetkeä aikaisemmin ”ristiinnaulitse”huudoillaan oli saanut Pilatuksen tuomitsemaan
Jeesuksen kuolemaan, se on: tekemään oikeusmurhan.
Jeesuksen seuraajista olivat paikalla hänen äitinsä
sekä ne naiset, jotka seurasivat häntä. Opetuslapsista oli paikalla ainoastaan Johannes, ylipapin tuttu.
Kaikki toiset olivat paenneet, ja Pietari oli itkemässä katumuksen kyyneleitä Mestarinsa pettämisestä!
Toinen ristiinnaulituista ryöväreistä kääntyi Jeesuksen puoleen ja pyysi: ”Jeesus, muista minua, kun
tulet valtakuntaasi.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun
oleman minun kanssani paratiisissa.” Näin saamme tavata Jeesuksen sovitustyön ensilyhteen, joka
pääsee synnittömänä paratiisiin Jeesuksen kanssa!
(Luuk. 23:42–43)
Se on täytetty
Kuudennella hetkellä laskeutui pimeys, ja se kesti
yhdeksänteen hetkeen saakka. Jeesus tehtiin synniksi, kun hänen päälleen heitettiin meidän ja koko ihmiskunnan syntikuorma. Isäkin joutui hylkäämään
hänet! Yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi ristillä:
”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Tämä
tuskanhuuto kuuluisi meidän suustamme ilman hänen uhrikuolemaansa. (Mark. 15:34)
Tämän synkän hetken jälkeen Jeesus sanoi ikuiset
vapauttavat sanansa: ”Se on täytetty.” Näihin sanoihin mekin voimme täydellisesti turvata tietäen, että
hänen suorittamansa pelastustyö on kaikin puolin
Ristinnsa
Ka
täysin valmis. Me emme voi siihen
itse mitään lisätä vaan ainoastaan ottaa sen vastaan omalle kohdallemme
lahjana häneltä. Tämän sanottuaan
Jeesus sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä
annan henkeni”, ja antoi henkensä
(Luuk. 23:46 ja Joh. 19:30).
”Sillä synnin palkka on kuolema,
mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”
(Room. 6:23)
Sillä hetkellä maa järisi, kalliot halkesivat ja haudat aukenivat. Kun roomalainen sadanpäämies ja ne, jotka
hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta,
näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja
sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan
Poika.” Näin nämä pakanakansojen
edustajat antoivat kunnian Jumalalle!
Samalla hetkellä myös temppelin
esirippu repesi kahtia ylhäältä alas
asti. Tämä oli merkkinä Jeesuksen
veljille, juutalaisille, ylipapille ja
kirjanoppineille. Tie kaikkein pyhimpään oli auki, se avattiin ylhäältä
päin. Enää ei ylimmäisen papin tarvitse kerran vuodessa mennä esiripun toiselle puolelle mukanaan verta
omien syntiensä tähden. Ylipapit ja
kirjanoppineet eivät kuitenkaan ottaneet tätäkään armon osoitusta vastaan
vaan edelleen paaduttivat sydämensä.
He eivät antaneet kunniaa Jumalalle
(Matt. 27: 51–54).
Tämä Jeesuksen uhri, ”Jumalan
Karitsa”, tulee niin omakohtaiseksi
kuin mielessäni soivat laulun sanat
”Sinut ristin puuhun löivät syntini,
ja kun kärsit, näit jo minut, velkani”
kertovat. Pyhä Henki hoitaa sydäntäni ja osoittaa, että Jeesus teki tämän
kaiken minun tähteni (Joh. 16:14).
Veikko Antikainen
Muurame
11
12
Ristinnsa
Ka
ULKOINEN JA SISÄINEN KASVU
Jani Lindroos
Jeesuksesta sanotaan: ”Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja
täyttyi viisaudella,
ja Jumalan armo
oli hänen päällänsä.” (Luuk. 2:40)
ole mukana työtoverit, eivät sisaret ja veljet, ei puoliso.
Silloin mietitään vain: ”Ovatko asiani kunnossa, ovatko ne
kunnossa lähimmäisteni kanssa?
Minä haluan antaa kaikille anteeksi!” Tahdotaan päästä sisäisesti vapaaksi, päästä ahtaalta
avaralle. Jumala ei vaadi mahdotJeesus oli ihminen
Jani Lindroos
ja Jumala, mutta tomia eikä kiusaa meitä vaan hahän varttui ja kasvoi vähitellen. Jo luaa auttaa meitä.
lapsena hänen elämäänsä kuitenJumalan tulessa
kin seurattiin, lapsesta aikuisuuteen ja kuoleman hetkiin saakka.
Tänä päivänä hän on meille täy- Vaikka sinulla, lukijani, olisi ikää
jo paljon, sinua voivat vielä olla
dellinen esimerkki elämästä.
odottamassa elämäsi parhaat päivät. Eräs pariskunta Suomesta
Luonnollinen kasvu
oli matkalla Israelissa. Eräs ulkoIhmisen luonnollinen kasvu ta- maalainen sisar sai pariskunnalle
pahtuu kuin automaattisesti. Pys- selkeän näyn ja profetian, joka
tymme arvioimaan päältä päin ilmensi seuraavaa: Miehen viisuunnilleen, minkä ikäinen ihmi- meiset päivät ovat alkaneet, mutta
nen on. Sitten on vielä henkinen ne tulevat olemaan onnellisempia
ja hengellinen kasvu. Hengellistä päiviä kuin koskaan. Tulkki mietkasvuasi ei mitata sillä, jos sinä ti, voiko hän noin kuolemanmatuot esiin profetian tai käytät jo- kuista profetiaa tulkata pariskuntakin muuta hengellistä lahjaa nalle. Hän kuitenkin käänsi koko
ja Jumalan voitelu tulee yllesi. sanoman, ja samalla Israelin matOlet silloin saanut Jumalan ar- kalla kymmenen päivän kuluttua
mosta kokenut ihmeitä, ja Jumala kyseinen mies sai sydänkohtaukkäyttää sinua. Nöyryys on avain sen ja kuoli. Myöhemmin vaimo
siihen, että sinä pysyt käyttökel- totesi niiden viimeisten päivien
poisena, muuten luukut menevät olevan miehelleen todella onnelliset.
kiinni.
Sinäkin voit kokea vielä jotaHerran tahto on, että sinä koet
kin
aivan uutta Herran kanssa, jos
hengellistä kasvua sisäisesti, niin
päästät
määrätyistä asioista irti.
että valo voisi loistaa elämästäsi,
teoistasi ja olemuksestasi. Tämä Se ei ole helppoa, ja se voi viedä
kuin tuleen. Se on kuitenkin Juon meidän suuri haasteemme.
Olen ollut monta kertaa paikal- malan tuli. Et ole ihmisten tulessa
la jonkun ihmisen viimeisen läh- etkä ihmisten kiusattavissa. Sinä
dön hetkellä. Yleensä ihmisellä, pystyt päästämään irti sellaisista
joka ei ole täysin kovettunut ja asioista, joista et ole kuvitellut
kylmentynyt, sellaisella hetkellä voivasi luopua, kun Jumalan rakarvojärjestys muuttuu. Hän alkaa kaus ja voima tulee yllesi. Sinä
ottaa ratkaisevia askelia, jotka oli- pääset niistä vapaaksi.
si pitänyt ottaa jo kymmeniä vuoKatkera neste ulos
sia aikaisemmin. Pienet kinat ja
kahnaukset alkavat tuntua kovin
pieniltä Jumalan valtasuuruuden Monet asiat voivat olla ruosteena
rinnalla, kun tietää pian ylittävän- astiassamme, niin että siitä puutsä kuoleman virran. Silloin eivät tuu hyvä maku. Kun viikunapuun
hedelmä on kypsymässä, sen hedelmään voidaan tehdä jokamiehen oikeudella viilto. Jos sitä ei
tehdä, siitä ei tule kovin hyvänmakuinen. Kun se tehdään, kitkerä
neste valuu siitä ulos. Siitä tulee
paremman makuinen, ja se kyllä
kiinteytyy uudelleen ehyeksi.
Jumala voi sallia meidänkin
elämäämme jonkinlaisen viillon,
mutta sen johdosta paha neste
valuu elämästämme ulos. Uskallatko sinä sanoa, että elämässäsi
ei ole tällaista aluetta etkä tarvitse Jumalan tekemää viiltoa.
Etkö tarvitse, että kirves tulee
puun juurelle? Vai uskallatko tunnustaa, että sellaista on sinunkin
elämässäsi? Sanotko: ”Ojennan
käteni sinun puoleesi, vanhurskas
Mestari, ja pyydän, että leikkaat
pois sen, mikä vaatii leikkausta.
Haluan olla vielä siunaukseksi.
Anna käyttöominaisuuksieni parantua!”
Tämän käsittelyn jälkeen tulee voitelu. Ennen sitä olet voinut hakata päätäsi seinään, paastota vaikka kymmenen päivää.
Voitelua ei kuitenkaan ole tullut. Nöyryyden ja parannuksen
kautta se tulee, ei täydellisyyden
kautta. Sano Jumalalle: ”Minä en
voi maksaa sitä hintaa, joka olisi
tarpeen, mutta sinä, Jeesus, sen
maksoit. Tuon veren hinnan edessä haluan tänä päivänä nöyrtyä ja
anoa armahdusta.”
Ei tarvita kymmentä askelta
tehokkaaseen rukoukseen. Syntisen rukous avaa taivaan ja armon
tunnon meidän elämäämme. Ota
ratkaisun askel elämässäsi. Näet
suurempia siunauksia kuin olet
osannut odottaa.
Jani Lindroos
MITÄ USKOON TULEMISESSA
Sakari Ahola
TAPAHTUU?
Raamattu käyttää monia eri sanoja kuvaamaan uudestisyntymistä. Hengestä, Sanasta ja Jumalasta
syntyminen tarkoittavat aivan samaa: syntyä elävään uskoon.
Syntymä on aina kokemus, mutta lihallista syntymäämme me emme muista. Kun Jumala synnyttää elävään uskoon, sen me koemme ja muistamme.
Synnin seuraus
Syntiinlankeemuksessa yhteys Jumalaan katkesi.
Ihmisen ja Jumalan väliin tuli synti, ja se erotti ja
katkaisi yhteyden.
Tilanne on tänä aikanakin sama. Me kaikki olemme rikkoneet Jumalaa vastaan. Jos ei näin olisi, kenenkään ei tarvitsisi kantaa huolta omasta kohtalostaan, taivasosuus olisi jo varmistettu.
Harvoin tuodaan esille totuutta syntiinlankeemuksen seurauksesta. Koko ihmiskuntatämän seurauksena elää maailmassa sielunvihollisen, saatanan, hallintavallassa ja omistuksessa.
Yhteyden löytäminen
Jeesus toi esille, kuka voi meidät vapauttaa tästä
orjuudesta. Kun opetusl apset kysyivät Jeesukselta,
kuka sitten voi pelastua, Jeesus sanoi: ”Tosin se on
ihmiselle mahdotonta, mutta Jumalalle se on mahdollista.”
Tämän katkenneen yhteyden Jeesus tuli Isän
Jumalan valtuuttamana sovittamaan. On sanottu
kauniisti: Jeesuksessa Kristuksessa Jumala rakensi
sillan, jota myöten ihminen voi päästä Jumalan tuntemiseen.
Syntien anteeksi saaminen
Raamattu kertoo sovintoverestä. Se tarkoittaa sovintoa ihmisen ja Jumalan välille. Jeesuksen veri
on vuodatettu kaikkien syntisten ihmisten edestä.
Miten veren puhdistava voima koetaan? Synnin
ja syyllisyyden taakat ovat painolastina elämässä.
Niistä ei voi saada vapautusta muuten kuin veren
puhdistuksen kautta.
Vain veren vaikutuksen kokenut saa myös kokea
syntiensä anteeksi saamisen. Ilman veren puhdistuksen kokemusta ei ole yhteyttä elävään Jumalaan.
Verellä pestyt
Kun me lähdemme tätä uskon tietä vaeltamaan, me
saamme veren puhdistavan voiman elämämme ylle.
Jeesuksen veri puhdistaa meitä kuolleista teoista
palvelemaan elävää Jumalaa.
Ristinnsa
Ka
13
Ainoastaan verellä pestyt ovat kerran Jumalan
taivaassa. Veri on vanhurskauden ja valkeitten vaatteiden puhdistaja.
Sana aukeaa
Raamattu on Pyhällä Hengellä lukittu kirja, sitä ei
voi ihmisjärki avata. Tällä tarkoitan Jumalan Sanan
totuutta. Mistään muusta me emme löydä totuutta
kuin hänen Sanastaan, koska Sana on Jumala.
Sana on uskonelämän ydin, koska se on meidän
ruokamme ja juomamme. Jokainen tietää, miten
meille käy, jos emme syö. Me kuolemme.
Tämä sama totuus koskee hengellistä elämäämmekin. Meidän on syötävä Jumalan Sanaa, että kasvaisimme hänen tuntemisessaan ja kestäisimme sielunvihollisen juonet ja metkut.
Pyhä Henki
Jeesus puhui lahjasta eli voiman saamisesta. Miten
kävisi, jos Pyhä henki otettaisiin meiltä uskovilta
pois. Uskon, että todistusvoima ja Sanan avautuminen lakkaisivat, ehkä olisimme avuttomia pelkureita.
Me elämme Pyhän Hengen aikakautta. Olemme
saaneet tämän voiman Jumalalta. Se on annettu uskoontulon yhteydessä jokaiselle Jumalan hengestä
syntyneelle. Jossa ei ole Kristuksen Henkeä, se ei
ole myöskään Jumalan oma.
Hengen johto on hengellisessä elämässä a ja o.
Jos sitä ei ole elämässämme ja seurakunnassamme,
olemme kuin joessa kelluva puun kaarna, joka ei
tiedä, mihin on matkalla.
Todistus
Usko ei ole ihmisen todistuksen varaan laitettu. On
monenlaisia lupaajia: ”Jos teet niin tai teet näin,
niin minä lupaan sinut sitten taivaaseen.”
Uskon todistus tulee Jumalalta. Jeesus sanoi: ”Jos
joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä
omiani.”
Jos meillä ei olisi Jumalalta saatua todistusta,
miten me voisimme todistaa uskostamme?
Sakari Ahola
Reisjärvi
Ristinnsa
14
Ka
SIELULLINEN JA HENGELLINEN
Pentti Mäkinen
Juudaksen kirjeessä (1:19) sanoo vanha Raamattumme joistakin ihmisistä: ”He ovat
sielullisia, henkeä heillä ei ole.” Raamattu Kansalle -käännös sanoo: ”He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole.” Kysymys on nimenomaan siitä, että heillä ei ollut
Jumalan Henkeä, Pyhää Henkeä.
Hebrealaiskirjeessä (4:12) sanotaan, että kaksiteräinen miekka, Jumalan Sana, tunkee läpi ja erottaa sielun ja hengen. Tässä on epäilemättä kysymys ihmisen hengestä,
ei Pyhästä Hengestä.
1. Korinttolaiskirjeen 15. luvussa (jakeesta 46 jakeeseen 54) puhutaan ylösnousemusruumiista hengellisenä ruumiina: ”Kuolleet nousevat katoamattomina, ja me
muutumme.” (1 Kor. 15:52)
Meidän nykyinen fyysinen ruumiimme on ”sielullinen ruumis” (jae 44). Joitakin
karismaattisia ilmiöitä on tapana moittia sielullisiksi. Yksi asia on kuitenkin selvä:
sielu on kaikessa mukana, mitä ihminen kokee.
Kun liitonarkkia vihdoinkin oltiin tuomassa Jerusalemiin, Daavid karkeloi kaikin
voimin (2 Sam. 6:5, 14). Jakeessa 16 sanotaan Daavidin hyppineen ja karkeloineen.
Kysymys ei varmastikaan ollut joistakin säännönmukaisista tanssiliikkeistä vaan
pikemminkin spontaanista ilon purkautumisesta hyppelynä ”Herran edessä” (jae 14).
Daavid oli vihdoinkin onnistunut saamaan pyhän liitonarkin hallituskaupunkiinsa.
Arkkihan oli joutunut filistealaisten haltuun sillä tavoin kuin kuvataan 1. Samuelin
kirjan 4. luvussa. Sieltä se oli saatu takaisin, mutta Daavidin ensimmäinen yritys
tuoda arkki pääkaupunkiin oli kariutunut Ussan kuolemaan (2 Sam. 6:1–11).
Daavid oli hyvillä mielin; hänen sielunsa iloitsi. Myös Pyhä Henki oli vaikuttamassa, kun Daavid hyppi ja karkeloi kaikin voimin Herran edessä (jae 16). Raamatun
tekstissä ei moitita Daavidia sanallakaan hänen pomppimisestaan.
Mutta hänen vaimonsa katsotaan ansainneen moitteen, kun hän ”halveksi sydämessään” Daavidia ja toi sen esiinkin. Lopuksi sanotaan jakeessa 23: ”Eikä Miikal,
Saulin tytär, saanut yhtään lasta koko elinaikanaan.” Kuulostaa siltä kuin tämä ”sielullisen” Daavidin halveksunta olisi ollut syynä hänen lapsettomuuteensa.
Jos en olisikaan taipuvainen karkeloimaan kaikin voimin Herran edessä, en lähde
tuomitsemaan toista, jos hän Herran edessä, Pyhän Hengen vaikutuksessa, vähän irrottelee enemmän kuin muut. Herran edessä hän seisoo tai kaatuu – itse asiassa Herra
pitää hänet pystyssä (Room. 14:4).
Varmaan kuitenkin kaikki, jotka ovat vuosikymmeniä olleet helluntaikansan (tarkoitan tällä yleensä helluntaiseurakuntia) parissa, ovat huomanneet, että joskus yritetään väellä ja voimalla saada aikaan joitakin tavoiteltuja ilmiöitä. Jos yksi pomppii,
kaikkien pitää pomppia. Jos yksi kohottaa kätensä, kaikkien pitää kohottaa.
Me olemme kaikki erilaisia persoonallisuuksia, eikä ole oikein, jos yritetään juntata kaikki samaan muottiin. Jos puhuja kehottaa kohottamaan kädet, en takuulla kohota, vaikka muuten voin niin tehdä, jos siltä tuntuu. Spontaanisuus ja yksilöllisyys
pitää säilyttää.
Profeetta, ihminen, jolla on profetian lahja, voi haluta käyttää lahjaansa itsensä
korostamiseen, itsensä ylentämiseen. Se voi näkyä suoraan, tai pienen miettimisen
jälkeen voi kuitenkin arvella, että motiivina oikeastaan on itsensä ylentäminen. Tällaista en nimittäisi sielulliseksi vaan vähän rumemmalla nimellä lihalliseksi. Se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi eli itsensä ylentämiseksi.
Pentti Mäkinen
JUHANI KAR-
Ristinnsa
Juhani
Ka
Karvinen
PIMEYDEN HENKIMAAILMA
Vihollinen ei ole kaikkialla läsnä oleva
Jotkut voivat yllättyä kuullessaan, ettei vihollinen
olekaan kaikkialla läsnä oleva. Kuka meitä sitten
kiusaa, ellei se ole paholainen? Raamattu sanoo,
että kiusaaja voi kyl­lä meitä kiusata (1 Tess. 3:5),
jopa heittää muutamia vankeuteen (Ilm. 2:10), mutta pääasiallinen kiusauksen lähde on oma turmeltunut lihamme, joka kiusaa jokaista (Jaak. 1:14).
Sielunvihollinen on tosin kaiken pahan alkusyy,
mutta nykyiset kiusaukset asuvat langenneessa lihassamme, siksi lankeamisia kutsutaan lihan te­oiksi
(Gal. 5:19‑21).
Ei kaikkitietävä
Paholaisen tietojen puutteellisuudesta on oivallisena esimerkki­nä Jeesuksen ristiinnaulitseminen (1
Kor. 2:8). Tämä on hämmästyt­tävää, sillä Jeesus oli
puhunut kuolemastaan ja ylösnousemukses­taan oppilailleen, ja nämä tapahtumat oli myös ennustettu
Raamatussa.
Vihollisella näkyy olleen tässä kohtaa sokea piste. Tässä tapauksessa sen tietämättömyys Jumalan
suunnitelmista kos­tautuikin kohtalokkaalla tavalla.
Sielunvihollinen ei myöskään ymmärrä kielilläpuhumista (1 Kor. 14:2). On jopa kyseen­alaista, kykeneekö se tietämään hengellisten ihmisten ajatuksia
ja mielenliikkeitä (1 Kor. 2:15).
Vihollisen tietoja ja älyä ei pidä kuitenkaan halveksia. Vaik­kei se olekaan kaikkitietävä, sillä on
niin pitkä kokemus ihmisten käsittelystä ja sellainen ihmistuntemus, että se pystyy aina voittamaan
ihmisen, joka koettaa selviytyä ilman Jumalaa.
Ei iankaikkinen
Luotuna olentona ei sielunvihollinen ole myöskään
iankaikkinen. Joskus on ollut hetki, jolloin ei sitä
eikä mitään muutakaan luo­tua ole ollut. Kerran luotuna se nyt kuitenkin on eräässä mie­lessä ikuinen kuten muutkin henget ja ihmiset. Pahan ian­kaikkisuus
tulee kuitenkin kulumaan helvetissä
(Ilm. 20:10).
Ei kaikkivaltias
Kaikkivaltius on sekin vain Jumalan ominaisuus. Pyrkiessään esiintymään Jumalana se kuitenkin yrittää esiintyä kaikkivalti­
aana (Ilm.
13:1‑7). Jumala antaakin sille lopunaikana suuren vallan lyhyeksi ajaksi
maan päällä. Se on kuitenkin vain
vihollisen val­lan lopun alkua.
Kristityille on annettu valta ja valtuudet vastustaa paholaista ja voittaa
se (Jaak. 4:7). Seurakunnan ylösotto
ennen Antikristuksen valtaannousua
selittääkin luontevasti pahan vallan
äkillisen kasvun lopunaikana. Onhan näin ”tieltä poistettu se mikä
vielä pidättää”.
Jeesuksen paluu maan päälle lopettaa kuitenkin lyhyeen viholli­sen
herruusunelmat, kun taivaan sotajoukot kukistavat hetkessä sen vallan (Ilm. 19:11).
Vaikka vihollinen ei olekaan kaikkivaltias, sillä on omalla alueellaan
suuri valta. Se hallitsee pimeydessä
(Ef. 6:12). Niin kauan kuin ihminen
elää pimeydessä, hän on jokseenkin vihol­lisen armoilla. Pimeys tarkoittaa Raamatussa syntiä ja tietä­
mättömyyttä.
Jumalan valtakunta on ihmiselle ainoa luotettava turva-alue vi­
hollisen valtaa vastaan (Kol. 1:12–
13). Seurakunta edustaa maail­massa
tätä valtakuntaa. Siksi seurakunnasta erottaminen onkin ”saatanan haltuun hylkäämistä” (1 Kor. 5:5 ja 1
Tim. 1:20).
15
Ristinnsa
16
Ka
KysymyspalstaRis?
tin
TESTAMENTTI VAI LIITTO?
Olen kuullut, että testamentti-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa oikeastaan liittoa. Pitäisikö
Uuden testamentin sijasta siis puhua mieluummin
Uudesta liitosta? Jeesushan teki uuden liiton, jossa
mekin saamme olla mukana.
Vastaus: Testamentti-sana on kreikan kielellä
diatheke. Tällä sanalla on molemmat kysyjän mainitsemat merkitykset, testamentti ja liitto.
Vanhassa testamentissa tätä sanaa vastaa hebrean
kielen sana berit. Kun Vanha testamentti käännettiin
kreikan kielelle nimellä Septuaginta, berit käännettiin juuri sanalla diatheke.
Liitto ja testamentti
Raamattu tuntuu yhdistävän diatheke-sanan eri
merkitykset siten, että liitosta puhutaan samanaikaisesti myös testamenttina. Näin on esimerkiksi Gal.
3:15–17. Kysymyksessä on liitto, jonka Jumala teki
Aabrahamin kanssa ja jonka oli määrä tulla myös
pakanoiden osaksi (Gal. 3:14).
Paavali kirjoittaa: ”Jumalan ennen vahvistamaa
testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi
lupauksen mitättömäksi.” (Gal. 3:17)
Tässä jakeessa käytetään diatheke-sanaa tarkoittamaan testamenttia. Lupaus-sana on epangelia,
mutta tämä lupaus sisältyy testamenttiin. Jumalan
solmima liitto on samalla testamentti ja lupaus tulevasta.
Jeesuksen jälkisäädös
Kaksi jaetta aikaisemmin sanotaan: ”Eihän kukaan
voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia
eikä siihen mitään lisätä.” Tässä liittoa kuvataan
selvästi testamenttina eli jälkisäädöksenä.
Useassa seuraavassa jakeessa käytetään lupaussanaa, ja se soveltuu hyvin testamenttiajatuksen yhteyteen, onhan jälkisäädös juuri lupaus siitä, mitä
tullaan perimään.
Perintö
Hebrealaiskirje puhuu uudesta liitosta ja käyttää siitä diatheke-sanaa. Samassa jakeessa sitä käytetään
sekä uudesta että vanhasta liitosta: ”Sentähden hän
Juhan a Lehm uskoski
(Jeesus) on uuden liiton välimies, että,
koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista,
ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.” (Hebr. 9:15)
Liittoon kuuluu siis perintö. Tämän vuoksi liitto
on samalla myös testamentti. Niinpä heti seuraavassa jakeessa liittoa kuvataan testamenttina eli jälkisäädöksenä: ”Sillä missä on testamentti, siinä on
sen tekijän kuolema toteennäytettävä.” (Hebr. 9:16)
Laatija on jo kuollut
Tätä jaetta käännettäessä on jo otettava testamentti-sana käyttöön. Sen avulla päästään kristinuskon
sanoman ytimeen: Liiton eli testamentin laatija on
kuollut, joten testamentti on nyt voimassa. Se on
avattavissa perinnön saajien hyödyksi. Jeesus hankki kuolemallaan meille kaiken sen, mitä Jumala on
lapsilleen valmistanut.
Seuraava jae jatkaa: ”Sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan
ole voimassa tekijänsä eläessä.” (Hebr. 9:17) Ajatus testamentista liittyy Jeesuksen uhrikuolemaan.
Jo vanha liitto viittasi testamentin laatijan tulevaan kuolemaan. Seuraava jae sanoo: ”Sentähden
ei myöskään ensimmäistä liittoa verettä vihitty.”
(Hebr. 9:18)
Liitto vai testamentti?
Kun Jumala tekee liiton ihmisen kanssa, se näkyy
sisäisenä uskonelämänä. Uskova palvelee Jeesusta.
Hän kuuluu Jumalan valtakuntaan. Kun Raamattu
kertoo tästä sydämen tasolla toteutuvasta Jumalan
liitosta ihmisten kanssa, silloin diatheke on syytä
suomentaa liitto-sanalla.
Kun diatheke-sanalla kuvataan Uuden liiton
Kirjoituksia, kuten useissa edellä mainitsemissani
jakeissa, silloin on paikallaan käyttää testamenttisanaa.
Näin se kuvaa Jeesuksen jälkeensä jättämää lupausten kokoelmaa, meille rakasta Raamattua, jota
voimme tutkia, vaikka Herramme ja Mestarimme
kuoli, nousi kuolleista ja otettiin taivaaseen. Pian
hän saapuu, ja loputkin Sanan lupauksista käyvät
toteen.
Juhana Lehmuskoski
Kysymyspalsta jatkuu
Pentti Mäkinen
VIINIPUUN OKSAT
Johanneksen evankeliumissa 15:2 sanotaan: ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän
karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän
puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.”
Jotkut ovat kääntäneet sanat ’hän karsii pois’ seuraavasti: nostaa ylös. Onko tämä käännös oikea vai
onko vain pelästytty ajatusta, että hedelmää tuottamattomat kristityt joutuisivat kadotukseen? Millaisia
kristittyjä ovat tällaiset hedelmää tuottamattomat?”
Nimimerkki Tietoa haluava
Vastaus: Kysyjän esittämä tekstimuoto on 30-lu-
vun Raamatusta. Raamattu Kansalle –käännös sanoo
aika lailla samoin, ainoastaan sana ’pois’ on poistettu: Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää,
hän karsii, ja jokaisen...
Kuitenkin RK-käännöksessä on sanan ’karsii’ kohdalla alaviite: Tai: ”nostaa maasta”. Kreikan sana airoo (aeiroo) tulee sanasta aaeer, ilma, ja tarkoitti alun
perin ilmaan nostamista. Se sai kuitenkin jo varhain
merkityksen ’ottaa pois’ tai ’viedä pois’.
Onhan maasta nostaminen kutakuinkin sama asia
kuin pois ottaminen, ja viemisen ajatuskin voi tästä
helposti kehittyä.
Vie pois!
Molempia merkityksiä (nostaa maasta ja ottaa
pois) voidaan pitää keskeisinä perusmerkityksinä.
Kun kansanjoukko huutaa Jeesuksesta: ”Vie pois!”
(Luuk. 23:18; Joh. 19:15), käytetään evankeliumeissa tätä samaa sanaa. Maasta nostaminen ei tässä ole
ajatuksena.
Seppo Seppälä, heprean ja Israelin tuntija, sanakirjojen tekijä, näyttää olevan myös viininviljelyksen
tuntija. Hän kirjoittaa: ”Olen ollut viisi vuotta seuraamassa kohtalaisen läheltä viininköynnösviljelmiä,
vaikka itse työssä en ole ollut mukana. Lehtien lakastuttua ja pudottua köynnökset käydään läpi ja suurin
osa oksista leikataan pois joko kokonaan tai osittain,
hoitajan harkinnan mukaan.
Ulkopuolisen silmillä katsottuna tulos näyttää
täydelliseltä karsimiselta, mutta loppujen lopuksi,
kasvukauden päästyä käyntiin, oksantyngät alkavat
vihertää ja kasvaa uutta pituutta ja aikanaan tuottavat
myös rypäleitä. Jos jokin viinitarhan kulma jää leikkaamatta, ei sieltä myöskään tule satoa”
Karsia
Eli perusteellisesta karsimisesta on kysymys. Seppälä käyttää myös sanontaa ’leikataan osittain’, joten
olisi selvyyden vuoksi ollut parempi laittaa Raamattu
Ristinnsa
Ka
17
Kansalle -käännökseenkin: karsii pois.
Saarisalo sanoo Raamatun sanakirjassaan, että
’muhkeimmat’ oksat leikataan pois. Tästä voisi päästä siihen käsitykseen, että juuri ne oksat, jotka eivät
kanna hedelmää, versovat ja viheriöivät hienosti.
Englantilainen NIV-käännös (New International
Version) sanoo jakeen jälkimmäisessä osassa: Every
branch that does bear fruit he prunes. Eli: Hän karsii/
typistää jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää. Jos
tämä on oikea kuvaus siitä, mitä puhdistaminen on
(ja siihenhän Seppälän kuvauskin näyttäisi viittaavan), silloin on vaikea edes kuvitella, että hedelmää
kantamattomat oksat vain nostettaisiin maasta, kun
samalla hedelmällisiä oksia karsitaan kovalla kädellä.
Leikataan pois
Joko puhdistaminen on jotakin muuta kuin mitä se
NIV:in mukaan on tai sitten oksat, jotka eivät kanna
hedelmää, todella leikataan pois. Puhdistaminen ei
kuitenkaan missään tapauksessa voi olla yhtä lievä
toimenpide kuin maahan painuneiden oksien kohottaminen. Ei kohottaminen oikein tunnu tähän mielekkäältä ratkaisulta.
Tätä vahvistaa jatkona oleva jae 6: ”Jos joku ei
pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin
oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.”
Hedelmää kantamattomien oksien oleminen Kristus-viinipuussa on sinänsä hiukan ihmeellinen asia.
Jos on elimellisessä yhteydessä Kristukseen, silloin
hänestä lähtevä voima synnyttää hedelmää. Niin
kuin Jaakob sanoo (2:17, 26): ”Usko ilman tekoja on
kuollut.” Oikeastaan: ”Usko ilman töitä” eli usko ilman vaikutuksia, hedelmää.
Elävä usko tekee hedelmää
Tämän mukaan siis, jos usko on elävä, sillä on vaikutuksia, sillä on hedelmää.
Englanninkielisissä käännöksissä on yleensä sellaisia sanoja kuin ’take away’, ’remove’, ’cut off’,
so. ottaa pois, poistaa, leikata pois. Saksalaiset Luther ja Elberfelder: wegnehmen, ottaa pois. Ruotsalainen Folkbibeln 1998: skär han bort, leikkaa hän pois.
Eesti piibel 1997: lõikab ta ära, leikkaa hän pois.
Ei juuri löydy käännöstä, jossa puhuttaisiin maasta (ilmaan) nostamisesta. Joka tapauksessa ajatuksen
’ei kanna hedelmää’ voi sanoa korostetustikin: ”ei
kanna kerrassaan yhtään hedelmää”. Jos vähänkin
hedelmää on, kuuluu puhdistettavien joukkoon. Jakeen 6 mukaan jo Jeesuksessa pysyminen on tarvittavaa hedelmää.
Pentti Mäkinen
18
AUSCHWITZ KAKKONEN
Ristinnsa
Ka
Toisen
maailmansodan aikana vuonna 1941
alkoivat natsijoukot rakentaa
Etelä-Puolaan
toista keskitysleiriä, jota
myöhemmin kutsuttiin nimellä Auschwitz-Birkenau.
Tämä toinen Auschwitz sijaitsi
Brzezinkan kylässä, kolmen kilometrin päässä Auschwitzistä.
Vuosina 1942–44 perustettiin 42
uutta sivuleiriä. Koko alue oli
valtava. Siellä sijaitsi teollisuuslaitoksia, metalli- ja kivihiilikaivoksia ynnä muita, joissa vankeja
käytettiin työvoimana.
Vuonna 1942 aloitettiin juutalaisten
joukkotuhoaminen.
Alkoivat ensimmäiset joukkokuljetukset Schleesiasta ja muualta miehitetystä Puolasta. Sitten
kuljetukset jatkuivat Slovakiasta, Ranskasta, Belgiasta ja Hollannista sekä syksyllä Saksasta
ja Norjasta, Liettuasta ja muista
miehitetyistä maista.
Mainittakoon, että Ruotsi ja
Sveitsi eivät olleet mukana sodassa, joten niistä maista ei juutalaisia tullut. Suomi, vaikka oli
Saksan liittolainen, ei luovuttanut
muita kuin ne kahdeksan ”vahingossa”, ja heidän muistokseen on
perustettu Yad Hashmonan kibbutsi lähelle Jerusalemia.
Raine Pitkonen
Rautatie Auschwitz-Birkenaun leiriin, joka sijaitsee kolmen kilometrin
päässä Auschwitz I:stä. Rautatie johtaa suoraan kaasukammioon ja
krematorioon. Molemmilla puolilla on vankiparakkeja. Kuva on otettu
leirin pääportin vartiotornista.
Vankiparakin vuoteita Birkenaussa. Vangit oli sullottu kolmeen kerrokseen, ja joka aamu joku huomasi nukkuneensa kuolleen vieressä. Syöpäläiset ja rotat olivat alituisia seuralaisia. Parakeissa oli maalattia,
ja leiri oli perustettu suolle, joten sateella lattia oli vesivelliä. Rabbit
pitivät jumalanpalveluksia ja rukouksia. Vangit lukivat runoja ulkoRaine Pitkonen muistista ja piirsivät tauluja. Raamatun sivuja liikkui vangilta toiselle,
ja jakeita opeteltiin ulkoa.
Jokaisella näistä kengistä on joku joskus kulkenut. Vangeilta pois otettuja kenkiä, jotka on löydetty Auschwitz I:stä. Kun neuvostoarmeija
vapautti lopulta leirin, löydettiin 7000 kiloa naisten hiuksia pakattuina
säkkeihin, joita ei ollut vielä ehditty lähettää Kolmannen valtakunnan
tehtaisiin. Analyyseissä niistä löydettiin jäämiä Zyklon B:stä. Saksalaiset valmistivat hiuksista muun muassa karkeaa kangasta.
Ristinnsa
Ka
19
Zyklon B –purkkeja ja –rakeita, jotka
muuttuivat kaasuksi (löydetty Auschwitz
I:stä). Tämä myrkky oli alun perin tarkoitettu rotanmyrkyksi.
ARMO
Liisa Rantasaari
Armo on sitä, että saan olla
Jumalan lapsi ja pelastettu.
Armoa on sekin, että Jumala
on tähän saakka pitänyt huolen, ettei maailma ole saanut
pauloihinsa. Armoa on, ettei ole maailman kanssa
samassa riettauden lätäköissä. Mutta ei armo varjele, jos tahallamme altistamme itsemme maailmallisille tavoille tai huveille. On valvottava elämäämme ja vaellustamme, ettei vihollinen pääse sisään
sieltä, missä muurinaukko on avoinna.
Siksi sydämeni palava halu on, että kaikki me
Jumalan lapset, jotka olemme matkalla taivaaseen,
tekisimme parannusta ja pyytäisimme uudistumista
ja sitä ensirakkautta, joka on kadonnut. Jeesus ottaa
jokaisen lapsensa avosylin syleilyynsä ja tahtoo uudistaa ja antaa uutta iloöljyä elämäämme masentuneen hengen sijaan.
Hän antaa tahraantuneen vanhurskauden vaatteen
sijaan uuden hänen verellään puhdistetun vaatteen.
Tämä vaate yllämme saamme odottaa pian alkavia
Karitsan häitä. Veriylkämme Jeesus tulee ja noutaa
morsiamensa tuuliin ja pilviin. Ja näin saamme olla
aina Herran luona.
Armotalouskausi on loppumassa, siksi nyt kaikki
valmistelut kuntoon, että hääsalin ovet meille aukeavat eikä kukaan jäisi pois joukosta.
Maailma houkutuksineen houkuttelee, ja vihollinen kuiskaa, ettei tämä tai tuo teko ole pahasta.
Emme saa antaa pienintäkään mahdollisuutta viholliselle päästä elämäämme sisälle ja seurakuntiin.
Kun olemme Jeesuksen veren suojissa, ei vihollisella ole mitään otetta meihin. Armo kasvattaa mei-
tä Jeesuksessa, ja armo peittää tunnustetut ja hylätyt synnit. Jeesuksen veri puhdistaa, jos lankeamme
mutta nousemme ja teemme parannuksen lankeemuksestamme, emmekä jää siihen.
Mutta armolla emme voi peittää syntiämme tai
tekojamme, jotka ovat Jumalan tuntemista vastaan.
Armo ei ole automaattinen pääsylippu taivaaseen,
niin kuin se nykyisin annetaan ymmärtää.
”Mutta sinun armossasi on minulle kyllin”, sanoi
Paavali. Niin se on meillekin, jos me elämme Kristuksessa ja Kristus meissä. Hän kasvaa ja minä vähenen. Jos olemme oksastettuja jaloon öljypuuhun,
Kristukseen, tuotamme hedelmää, josta näkee, mitä
tekoa uskomme on. Hedelmästään puu tunnetaan:
”Mutta hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. (Gal. 5:22)
”Sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä.” (Ef. 5:9) Pyrkikäämme
tähän, niin kauan kuin päivä on. Kasvu on hidasta,
mutta sitä tapahtuu, kun Sana saa antaa elämäämme kasvun voiman. Pyhä Henki voitelee meidät ja
opettaa meitä, ja Kristus-kalliosta virtaa pelastuksen lähteestä kasteleva vesi. Pääsemme vähitellen
nilkkavesistä uimaan armon mereen.
Armon meri on veri Jeesuksen. Tähän pyydän itse
saada omassa elämässäni voimaa. Ja sitä kaipaan
ja tarvitsen, niin heikko olen omassa voimassani.
Mutta ”kaikki minä voin Kristuksessa, joka minua
vahvistaa”, niin myös sinua, sisareni ja veljeni, joka
tätä tekstiä luet. Ole siunattu, ja saakoon Kristus
runsaasti asua sinussa.
Liisa Rantasaari Loppi
Ristinnsa
20
Ka
SANAN NÄLKÄÄ
ENTISESSÄ NEUVOSTOLIITOSSA
Hoilolassa, Sanankeitaan iltapäiväkokouksessa 87-vuotias sota- ja
evankelistaveteraani Kauko Vihavainen kertoi seuraavan tapauksen
niiltä ajoilta, jolloin evankeliointi helpottui Venäjällä.
Olimme viipurilaisen veljen kanssa lentomatkalla Minskistä Habarovskiin, viemässä hengellistä kirjallisuutta Kaukoitään. Lentokone
laskeutui polttoainetäydennykseen aina neljän tunnin päästä, ensin
Tseljabinskiin ja sitten Irkutskiin, ja pitihän koneen matkustamoa kentällä tuulettaakin.
Irkutskissa saimme silmäillä Baikalia, noin 1600 metriä syvää, maailman syvintä järveä. Lentomatkaa kertyi kaikkiaan 12 tuntia.
Kauko Vihavainen
Puna-armeijan kapteeni
Täydessä 170 matkustajan tilassa istui viipurilainen evankelistatoverini edessäni. Hänen vierellään istui puna-armeijan
kapteeni vaimonsa kanssa, ja heidän 11-kuukautinen poikansa
huojui katon rajassa riippuvassa lullassa nukkuen makoisaa
unta.
Pian kuulin toverini ja kapteenin keskustelun kääntyvän
hengellisiin asioihin ja kielitaitoisena osallistuin niihin. Voi
ihme, kuinka tiedonjanoinen tuo punaupseeri olikaan. Havaitsin, että kymmenkunta ihmistä ympärillämme kuunteli korvat
tarkkana keskusteluamme.
Ojensimme kapteenille kuulokkeet ja mp-soittimen, että hän
sai kuunnella hengellisiä lauluja. Viimeisellä etapilla, lähestyessämme Habarovskia, kapteeni pyysi meiltä Raamattua. Kerroimme, että käsitavaroissamme ei sitä ole, mutta lastiruumassa on muutakin kirjallisuutta, ja perillä voimme antaa niitä.
Sanan nälkä
Kauko-veli on vielä vireässä saarnakunnossa
Habarovskiin laskeuduttuamme odottelimme liukuhihnan vieressä laukkujamme hyvin pitkään, sillä ne
olivat viimeisten joukossa. Avasin laukun, otin neljä venäjäksi käännettyä kirjaa: Raamatun, Lasten Raamatun, Billy Grahamin: Rauha Jumalan kanssa, ja Tapio Nousiaisen evankeliointikirjasen.
Iäksi jäi mieleeni kapteenin kiitollinen katse ja luja kädenpuristus, kun hän sai minulta nuo kirjat. Hallissa ympärillä seisovat matkustajat näkivät, kun suomalainen sotaveteraani ja
venäläinen punaupseeri kohtelivat rakkaudellisesti toisiaan.
Monenlaista olen kokenut näillä Venäjän matkoillani, mutta yhdeksi tähtihetkekseni jäi tämän upseerin ilmaisema Jumalan Sanan nälkä.
Lukuisilla matkoillani eräs presidentti Koiviston armahtama entinen elinkautisvanki on osoittautunut uskolliseksi kyytimiehekseni.
Antti Virolainen
Muistiin merkitsi
Antti Virolainen
LAMMASPORTILLA
Ristinnsa
Ka
21
Joh 5:1-8
Odota!
Mies odotti lammikon reunalla pylväskäytävien välissä. Hän oli odottanut meidän mielestämme jo liian kauan. Sairausvuosia oli takana kolmekymmentäkahdeksan. Se on pitkä aika.
Liian monta kertaa mies oli tullut tuskaiseksi tai
kateelliseksi, katkeraksi tai toivottomaksi tai koki
olevansa riittämätön kaikkeen. Hän oli tullut kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, tai hän vain oli
yhteiskunnan tuottamaton ”jäte”. Hänellä ei ollut
mitään arvoa. Itsetunto oli nollilla.
Kun Jeesus tuli, hän ei tarvinnutkaan niitä metodeja, joita muutoin olisi tarvittu. Hän kysyi vain yhden
kysymyksen: Tahdotko? Sen jälkeen tarvittiin vain
yksi lyhyt lause Jeesuksen huulilta. Jeesus toimii
aina omalla tavallaan ja omalla ajallaan.
Jeesus tiesi! Hän tietää nytkin. Hän näkee nytkin.
Hän näki miehen sinnikkään odotuksen, kaipauksen
ja yrityksen kerta toisensa jälkeen. Vain muutama
sana hänen huuliltaan riittää.
Jeesus ei moittinut miestä siitä, että hänen mielensä oli lukemattomat kerrat ollut pettynyt, kateellinen, murheellinen, katkeroitunut, suuttunut,
tuskastunut tai epätoivoinen. Ei mitään sinne päinkään. Hän vain tuli ajallaan ja toimi tavallaan. Hän
ei ole muuttunut. Hän on sama tänäänkin. Odota!
Ei ollut apua
Sairaus riepoi jäseniä. Ainoa lohtu oli nähdä ympärillään kohtalotovereita. Mutta heillä kaikilla näytti
kuitenkin olevan joku, joka auttoi niin että ajallaan
kukin pääsi altaaseen tullen terveeksi. Kaikki toiset
olivat parempiosaisia. Tällä miehellä ei ollut ketään.
Mies yritti epätoivoisesti kerta toisensa jälkeen
omin avuin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sokeakin hapuilee jotenkuten jopa onnistuen oikeaan
kohteeseen. Rampa saattaa päästä kontatenkin, jos
pystyy olemaan tarpeeksi nopea. Kuivettuneet kudoksetkin kantoivat toisinaan, mutta hänen kohdallaan ei.
Aina joku ehti ensin
Jeesus tiesi hänen sairastaneen jo kauan aikaa. Nyt
kuulen jonkun sanovan, että miksi hän ei tullut aiemmin.
Kuulen toisen arvelevan, että mies ei varmaan halunnut tulla terveeksi. Hän oli kenties tottunut, rutinoitunut osaansa. Saiko hän lammikolle joltakulta
ruokaa, niin ettei tarvinnut tehdä työtä eikä nähdä
vaivaa elantonsa eteen?
Kuulen jonkun sanovan, että kelpasihan siinä
maata, olla vain ja lekotella ulkoilmassa kauniissa
säässä.
Mies sanoi: Minulla ei ole ketään joka auttaisi minua juuri oikealla ajalla. Juuri silloin, kun olisi pitänyt toimia, olisi pitänyt mennä. Seuraavassa hetkessä se oli liian myöhäistä. Kyllä hän yritti. Kyllä hän
halusi mennä ja tehdä oman osuutensa. Aina joku
vain ehti ensin.
Emmekö näe?
Kuinkahan monta vierellämme makailee niitä, joilla ei ole ketään auttajaa. Eikö ole ketään, joka tajuaisi oikean ajan ja tavan.
Kuka on juuri sinun ja minun lähelläni tämän
miehen kaltaisessa olotilassa. Emmekö näe tai emmekö kuule? Odottaako Jeesus meidän toimivan?
Onko hän kutsunut meidät johonkin toimintaan jonkun hyväksi?
Martta Rajala
Ristinnsa
22
Ka
Ilmari Kauppinen
KEN KERRAN?
Sanat:Tuntematon
21.5.2008
Sävel: Ilmari Kauppinen
15.7.2008
Tulevia tapahtumia
Mertiörannassa
Ristinnsa
Ka
23
JUHANNUSJUHLAT 20.-23.6.
Varaa aikaa tulla juhlimaan sisarien ja veljien kanssa Jumalan Sanan
ääreen kauniiseen järvimaisemaan pystytettyihin suurtelttoihin.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa yhteiseen juhannustapahtumaan!
ALUSTAVA OHJELMA
To 20.6. 19.00 Tervetulokokous
Pe 21.6.
8-10Aamupala
10.00 Sana ja rukous
11.00
Raamattutunti
12.00
Ruokailu
14.00
Aaton juhlakokous
15.30
Kahvi
18.00 Hyvän Sanoman ilta
20.30
Myöhäisillan tilaisuus
La 22.6. 8-10Aamupala
10.00 Sana ja rukous
11.00
Raamattutunti
12.00
Ruokailu
14.00
Juhannusjuhla
15.30
Kahvi
18.00 Hyvän Sanoman ilta
20.30
Myöhäisillan tilaisuus
Su 23.6. 8-10Aamupala
09.30
Rukoushetki
10.00
Raamattutunti
11.30
Päätöstilaisuus
13.00
Päätösruokailu
TALKOOLAISIA TARVITAAN
Jos haluat palvella vapaaehtoistyössä juhlien aikana
monimuotoisissa tehtävissä, keittiöllä, siivouksessa,
liikenteen ohjauksessa, järjestyksenvalvojana, telttojen
pystytyksessä jne., ota yhteyttä Hannes Vehviläiseen
puh. 040 751 6613. Voit ilmoittautua myös toimistoon
Kaija Turuselle puh. 045 233 3939. Tarjoamme talkoolaisille tarvittaessa majoituksen ja ylöspidon.
MERTIÖRANNAN TARPEITA
Kiitos kaikille lahjoittajille siitä, millä olette olleet mukana kehittämässä ja avustamassa Jumalan Sanan levittämistä Mertiörannan kautta. Edelleen kaikki arjen
työtä helpottavat välineet ja työkalut ovat tervetulleita.
Ensi kesän ehkä kaikkein tarpeellisin työväline olisi
päältä ajettava hyväkuntoinen ja tehokas ruohonleikkuri suurten nurmikkoalueiden kunnossapitoon. Parhaiten apu kohdistuu oikeaan kohteeseen uhrilahjan avulla. Toimintakeskuksella on omat säännölliset kulunsa,
lisäksi on erilaisia huolto- ja perusparannusmenoeriä,
joita ei kohtuullisilla kurssimaksuilla voida kattaa. Toiminta perustuu suurelta osin uskon varaan. Jumalalla
on tapana käyttää ihmisiä toteuttaakseen niin uskonvaraiset kuin käytännön työtehtävätkin, ja siinä me kaikki
voimme olla mukana.
Ristinnsa
24
Ka
TOIMINTAKESKUS
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI puh. 045 233 3939
MERTIÖRANNAN
TOIMINTAKESKUKSEN OHJELMA
13.-23.3.Raamattupäivät
”Uskovaisena lopunajassa”, opettamassa Aki Miettinen, Joel Porkka ja Heikki Ahonen. Ohjelmassa myös ”Raamatun Hebrea”, Kaija Turunen. Aloitus keskiviikkona klo 12 ja päätös seuraavan viikon lauantaina klo 13.
Kurssimaksu koko ajalta 250-300 € majapaikasta riippuen.
Osallistua voi myös osalle ajasta.
28.3.-1.4.Pääsiäisjuhlat
Aloitus torstaina klo 14 ja päätös maanantaina klo 13. Opettajina Juhani Huotari ja Heikki Huttunen. Osallistumismaksu 200 €, lapset 120 €.
12.-14.4.
Musiikki- ja kuoropäivät
Opetusta ja harjoitusta antavat Aarno Engblom ja Irene Ahonen.
Aloitus perjantaina klo 17 ja tapahtuma päättyy musiikkijuhlaan klo 14.
Laulajat ja soittajat tervetulleita. Kulut katetaan vapaaehtoisella uhrilla.
19.-21.4.Naistenpäivät
Aloitus perjantaina klo 17 ja päätös sunnuntaina klo 13.
Sanassa palvelevat Salli Kuhanen ja Annikki Salo. Osallistumismaksu 60-70 €.
27.4.
Suomen Helluntaikansa ry:n vuosikokous
1.5.
Vappulounas
Lounas klo 13.00, hengellinen kokous, päätöskahvit, Lasse ja Leena Heimonen
13.-18.5.Talkooviikko
24.-26.5.Seniorileiri
Aloitus perjantaina klo 17 ja päätös sunnuntaina klo 13.
Matti ja Annikki Salo sekä Aulis ja Airi Rusi. Osallistumismaksu 60-70 €.
Ilmoittautumiset toimistoon viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa puh. 045 233 3939, toimistoaika 9-15,
tai sähköpostilla [email protected] Omat liinavaatteet mukaan. Liinavaateveloitus 10 € / tapahtuma. Myös osan ajasta mukana olevat ja päiväkävijät tervetulleita. Hiihtoleiriläisiä otetaan vapaille viikoille.
SEURAKUNNAT
ILMOITTAVAT
Ristinnsa
Ka
25
Ristin Kansa julkaisee ilmaiseksi korkeintaan 4 rivin mittaisia seurakuntien kokousilmoituksia. Ilmoitathan muutoksista toimitussihteerille. Ylimenevästä osasta tai toisesta ilmoituksesta veloitetaan 0,75 € / pmm.
Espoonlahden Helluntaiseurakunta, Kipparinkatu
2, 02320 Espoo. Tilaisuudet su klo 17 ja ti klo 19.
Sähköposti: [email protected]. Internet: www.espoonlahtihsrk.fi puh. 0400 858 658.
Länsi-Päijänteen Helluntaiseurakunta, KorpilahtiJyväskylä. Saarnaaja Juhana Lehmuskoski puh. 0440
821 871. Evankelista Heimo Nuutinen puh. 040 531
4537. www.lansi-paijanteenhelluntaisrk.weebly.com
Evankelinen kotikirkko, Torrevieja Espanja.
Yhteysh. P-H Pohjola puh Fi+358405628289
Esp+34639852693 s-posti. [email protected]
www. costablancankotikirkko.com
Outokummun Helluntaiseurakunta, Kiisukatu 1,
puh. 013 561 530
Hyrynsalmen helluntaiseurakunta Kaartotie 7 89400
Hyrynsalmi. Tilaisuudet su klo 11 ja ti klo 19 rukouskokous. Tervetuloa! Erkki Mäkinen puh. 0400
877837. Sähköposti [email protected]
Janakkalan helluntaiseurakunta, Liikekuja 1, Turenki puh. 050 3313 940. Sunnuntaisin päivätilaisuus
klo 16 ja keskiviikkoisin raamattupiiri ja rukousilta
klo 18.
Joensuun perinteisen Sanan ystävät, Evankeliumin
ilta torstaisin klo 18.30 Malmikatu 2. Tervetuloa!
Leo Lehmus p. 040–9671361 www.perinteinensana.com
Kalajoen Helluntaiseurakunta. Kalajoent. 39, 85100
Kalajoki. Tilaisuudet to, pe ja su. Reijo Siipola puh.
040 737 6593. Sähköposti: [email protected] Nettisivut: www kalajoenhelluntaiseurakunta.com
Kiikan Kotiseurakunta Kontintie 2: Ma klo 9.00 aamurukous. Rukousillat ke ja pe klo 19 kodeissa. Su
päivätilaisuus klo 14. Evankelista Kaarina Isokivijärvi puh. (03)5135051
Kinnulan Helluntaiseurakunta. Rukousillat torstaisin
klo 19 ja sunnuntaisin päiväkokoukset klo 11. Tarkemmat tiedot seurakunnan toiminnasta puh. 044
053 042 tai 050 323 1701 (Antero Aarrekangas).
Kivijärven Helluntaiseurakunta, puh. 040 539 7391.
Päiväkokous su klo 11.00 ja rukouskokous ti klo
19.00.
Kokkolanseudun Perinteinen Helluntaiseurakunta,
Rantakatu 27 (Snellman koti) Seppo Särkioja p. 050
309 3920. Kokoukset su klo 13 ja to majataloilta
klo 19.
Kuusankosken Helluntaiseurakunta Pallokentäntie 1,
to klo 18 Sana ja rukous, su klo 11 päiväkokous.
Veikko Siekkinen puh. 041 503 16 19.
Lestijärven Helluntaiseurakunta, su päiväkokous
klo 11, to rukouskokous klo 19, la kirpputori klo 1013. Puh. 040 912 2549.
Paltamon helluntaisrk, Puolangantie 10. Ti klo 18
Sana ja rukous, To klo 12 Päivätilaisuus, Su klo 12
tai 18 Hyvää Sanomaa. www.paltamonhelluntaisrk.
com
Pirkanmaan Perinteinen Helluntaiseurakunta, Ilomäentie 5 (Adventtikirkko) Tampere. Rukouskokous ti klo 18, päiväkokous su klo 16.00. Tapani Rajahalme, puh. 040 715 1204
Porin Baptistiseurakunta, Ojantie 11, paimen Esa
Kuusinen, puh. 050 574 6610. Ma raamattupiiri klo
18.00, ke sana ja rukous klo 18.00, su ilosanoman
ilta klo 17.00.
Rautavaaran KotiSeurakunta. Päiväkokoukset su
klo 11, Sana ja rukous ti klo 19 ja Neulekahvila to
klo 18 KotiParkissa, Savontie 10. Juhani Ylivainio
044 030 1154 tai Esa Vilhunen puh. 040 912 4704.
Reisjärven Helluntaiseurakunta, Rönöntie 5. puh.
050-4118790. Päiväkokous su klo 12 ja rukouskokous ti klo 19.
Sallan Helluntaiseurakunta Tasalantie 12. Katso ilmoitukset Koti-Lappi-lehdestä. Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme.
Siikaisten helluntaiseurakunta, Lauttijärventie 1 C,
29810 Siikainen. Kirjeenvaihtaja Juhani Glade
puh. 046 5487838. Sähköposti: [email protected]
Tammijärvi, PYHÄN HENGEN illat Orijärvellä,
Orijärventie 258. Ti 16.4. klo 19 ja su 12.5. klo 15.
Lasse Kangassalo. TERVETULOA!
Tuusulan Helluntaiseurakunta, ke klo 19 sana ja rukous, su klo 15 päiväkokous, www.tuusulanhelluntaisrk.net puh. 045 316 7427
Voikkaan Saalem helluntaiseurakunta, Voikkaantie
22, ti klo 19 rukousilta, su klo 11 päiväkokous. Ari
Tanhula, puh. 040 824 4011.
TIEDOKSI
Ristinnsa
26
Ka
Porin Baptistiseurakunta
Ojantie 11, Pori
Naistenpäivä
la 23.3.2013 alk. klo 9.
Opettajina Tuula Kuusinen,
Hilkka Ahlqvist ja Vuokko
Kallioniemi. Ruokailu järjestetään. TERVETULOA
läheltä ja kaukaa.
ILOSANOMAN ILTA
Juhlatalo Mekanissa, Konepajan ranta 2 B, PORI
lauantaina 9.3.2013 klo 17.00
Puhuvat professori, urheilukirurgi
ja ortopedi Sakari Orava,
Heikki Lahti ja Vilho Mäkelä
Musiikissa Asko Leino ja
Euran lauluveljet
Järjestää Porin Baptistiseurakunta
Mertiörannan henkilökunnan
yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja: Hannes Vehviläinen,
puh. 040 751 6613
[email protected]
Toimistosihteeri: Kaija Turunen,
puh. 045 233 3939 [email protected]
Emäntä:Tiina Lahdenoja, puh. 0400 805 877
Kiinteistönhoitaja: Antti Turunen,
puh. 050 543 3416
Raamattupäivät
Sanan Keitaalla jatkuvat!
Tsiikontie 36, 82760 HOILOLA
Pääsiäisenä 29.-31.3. tilaisuudet perjantaina ja lauantaina klo 11, 14 ja 17, sunnuntaina klo 11 ja 14.
Huhtikuun Raamattupäivät 27.-28.4. lauantaina
klo 11, 14 ja 17, sunnuntaina klo 11 ja 14.
Tarkemmat ohjelma- ja puhujatiedot seurakunnan kotisivuilla, www.perinteinensana.com
Info ja huonevaraukset puhelin 045-8542322
Suomen Helluntaikansa ry:n kotisivut
www.helluntaikansa.fi
LEHDEN TILAUKSET JA MUUT YHTEYDENOTOT
Lehden vuosikertatilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset ja muut yhteydenotot Suomen Helluntaikansa ry:n toimistoon toimistoaikana klo 9-13 puh. 045 233 3939, Vihuntie 21, 38800
JÄMIJÄRVI, sähköposti: [email protected]
Helluntaikansan tapahtumien ja kurssien yhteydessä kuultujen raamattutuntien tallentaminen CD-levyille alkaa jälleen uuden toimintakeskuksen toiminnan myötä. Tilaukset Suomen Helluntaikansa ry:n toimistosta, Vihuntie 21,
38800 JÄMIJÄRVI, puh. 045 233 3939 tai sähköpos-
tilla [email protected]
Ristinnsa
Ka
27
KEVÄTKONFERENSSI IISALMESSA
Helatorstaina 9.5.2013
Kangaslammin koulu, Petter Kumpulaisentie 30
OHJELMA
9.00Tervetulokahvi
10.00Tervetulosanat
10.15 Raamattutunti, Heikki Huttunen
11.00Info
11.30 Raamattutunti, Markku Kuokkanen
12.30Ruokailu
Kangaslammin koulu
TERVETULOA KEVÄÄN
JUHLAAN IISALMEEN
14.00Musiikkijuhla
15.30Kahvi
16.00Kuoroharjoitus
17.00 Herätyskokous, Merja Hautanen, Lasse Heimonen ja Erkki Hietanen
Ristin Kansa -lehti
Anna lehti luettavaksi ystävällesi ja kerro
hänelle mahdollisuudesta tilata Ristin Kansa
-lehti kestotilauksena hintaan 45 € / vuosi.
Lahjatilauksista sekä eläkkeellä olevien saarnaajien ja evankelistojen tilauksista myönnetään 5 €:n alennus. Tilaushinta Eurooppaan
on 50 € ja muihin maihin 60 € / vuosi. Kätevimmin teet tilauksen sähköpostilla osoitteella [email protected], nettisivujen
kautta osoitteessa www.helluntaikansa.fi tai
puhelimella numerosta 045 233 3939 toimistoaikana klo 9-13. Lehti sisältää rakentavia ja
mielenkiintoisia Jumalan Sanaan perustuvia
kirjoituksia, tietoa Helluntaikansan juhlista ja
tapahtumista sekä Mertiörannan toimintakeskuksen toiminnasta.
M
Itella Posti Oy
4,00 €
ISSN-L 2243-2434
ISSN 2243-2434
Ristin sa
Kan