VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI

Nro 4 • Huhtikuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta
VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI
Muuttumisleikki
Studio Alex T:ssä
Rautalampilaiset
Päitsillä
Lounas-kahvila Viola
aukesi Vesannolle
KY
E
N
I
Ä
LÄL
N
Rautalampi takaisin
maailman kartalle
s. 12-13
Erja
Puoskari
10.000
Painos aina vähintäänkappaletta
6
7
11
15
FC Stagen pelaajat seuraavat vaihtopenkiltä pelin kulkua. Taustalla joukkueen omat
cheerleaderit.
Stage-musikaali saa jatkoa nuorten omasta toivomuksesta
FC Stage on musikaali
urheiluhengessä
Nuorten toivomuksesta Rautalammilla nähdään tänäkin vuonna
koulumusikaali. FC Stage saa ensiiltansa Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa tulevana perjantaina.
2
Tämän vuotinen stage-musikaali rakentuu urheilun, erityisesti jalkapallon
ympärille. Nuorten jalkapallojoukkue
joutuu sijaiskärsijäksi aikuisten mutkikkaan elämän vuoksi. Esitystä vauhditetaan niin Popedan, Abban, Queenin
kuin Eppu Normaalinkin musiikilla,
josta osa on saanut uuden sanoituksen
käsikirjoittajan työpöydällä.
Mukana musikaalissa on kaikkiaan
nelisenkymmentä nuorta. Musiikista
vastaa oma bändi, joka koostuu yläkoululaisista ja lukiolaisista.
Tuotanto on Matti Lohen koulun ja
Sisä-Savon kansalaisopiston (Teatraali)
yhteistyötä. Ohjauksesta vastaa Harri
Helin, musiikista Anneli Tarvainen ja
koreografioista Mira Laasonen.
Musikaalin on käsikirjoittanut lukion abiturientti Niina Hämäläinen, joka
suorittaa samalla teatterin lukiodiplomin. Viimeinen arviointi käsikirjoituksesta tehdään ensi-illassa, jota on katsomassa diplomia ohjaava opettaja Janne
Hirvonen sekä toinen arvioija, lukion
äidinkielen opettaja Sanna Loikkanen.
- Tiesin jo ensimmäisenä lukiovuonna, että haluan diplomin suorittaa.
Käsikirjoittaminen on ollut haastavaa,
sillä tiedän ihmisten odottavan siltä pal-
Koulumusikaalin ohjaus on yhteistyötä.
Koreografioista vastaa Mira Laasonen,
ohjauksesta Harri Helin, musiikista Anneli
Tarvainen ja käsikirjoituksesta Niina
Hämäläinen.
jon, ja samoin tiedän että käsikirjoitus
tullaan myös arvioimaan, Hämäläinen
kertoo.
Hämäläinen kertoo, että teoksen otsikko ”FC Stage” tuli valmiina, muutoin
käsikirjoitus on hänen sekä produktiossa
mukana olevien koululaisten käsialaa.
- Sanoisin, että vastaan käsikirjoituksen punaisesta langasta. Ajatuksia on
tullut paljon näyttelijöiltä, pyysin ideoita
paperille syksyllä. Samalla tietää millaisia juttuja nuorilla itsellään on ja osaa
kirjoittaa tekstiä heidät huomioiden.
Viime vuonna työväentalolla esitetty BackStage -musikaali keräsi kaikkiaan noin 450 katsojaa. Kuten urheiluun
kuuluukin, sponsoreina ovat paikalliset
yritykset. Myös nuorisotoimi on yhteistyökumppanina tuotannossa.
FC Stage -musikaalin lippuja myydään ennakkoon Arttelissa.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Kevätmarkkinat lauantaina
Perinteiset kevätmarkkinat järjestetään tulevana lauantaina Ravintola Mortonin takapihalla. Rautalammin Hevosystäväinseuran järjestämille markkinoille on
tulossa myyjiä ympäri Suomea.
Samana päivänä on myös kevätkirppis Työväentalolla kello 9-14 sekä MLL:n
kevätkirppis kirjastolla nuorisotiloilla kello 10-15.
Jätkäjätkät vierailee
Mortonissa
Jani Pursiainen ja Matti Väänänen kertovat, että tulevien rivitalojen sijainti on paikkakunnan parhaita. Taustalla näkyy Savisilta.
Tavoitteena aloittaa rakennustyöt toukokuussa
Uusia asuntoja Lassilanrantaan
Lassilanrantaan on nousemassa
uusi rivitaloyhtiö. Käynnissä on
parhaillaan kolme rakennusta ja
kymmenen huoneistoa käsittävän
kohdeen ennakkomarkkinointi.
- Kiinnostusta on ollut kovasti, eikä
tämä ole mitään myyntimiehen puhetta,
kertoo myyntipäällikkö Matti Väänänen
kohdetta markkinoivasta JYA Housing
LKV -kiinteistönvälitystoimistosta.
Rakennustyöt olisi tarkoituksena
käynnistää kevään aikana, kun huoneistoista saadaan varaukset paperille. Jani
Pursiainen Rakennusliike Pihatosta kertoo, että jos rakennustyöt päästää aloittamaan toukokuussa, valmistuvat uudet
asunnot jouluksi.
Ensimmäisenä nousevassa rakennuksessa on kaksi kolmiota sekä kaksi
kaksiota. Väänäsen mukaan tässä vaiheessa asunnon varaava pääsee vaikuttamaan niin pintamateriaaleihin, rakenneratkaisuihin, keittiökalusteisiin kuin
kodinkoneisiinkin. Asunnoissa on myös
takkavaraus.
- Valmiina asunnoissa on autokatos
sekä lasitettu terassi järvelle päin, molemmat sisältyvät asunnon hintaan, Väänänen kertoo.
Tammikuussa kolmannen albuminsa ”Marian Sairaala” julkaissut Jätkäjätkät
kiertää Suomea 10 konsertin verran huhtikuun aikana. Kiertue piipahtaa myös
Rautalammilla Ravintola Mortonissa keskiviikkona 24.4.
Yhdeksänhenkinen kokoonpano on
noussut kevyen musiikin puolella yhdeksi
Suomen arvostetuimmista livekokoonpanoista. Arkipäivästä johtuen Rautalammin keikka alkaa jo yhdeksältä illalla.
Satulateatterilta Syrra
Rautalammin lukion Satulateatteri
esittää toukokuun alussa Janica Branderin
käsikirjoittaman näytelmän Syrra. Näytelmä on rohkea kuvaus perheestä, joka ei
pysty käsittelemään yhden perheenjäsenen kuolemaa.
Syrra on tänä lukuvuonna jo Satulateatterin toinen tuotanto. Syksyllä
esitetty ”Miehiä ja Naisia” valittiin myös
Ramppikuumeeseen, kansalliseen nuorisoteatterikatselmukseen.
Syrra saa ensi-iltansa torstaina 2.5.
Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa.
Talkoot Puroniemessä
Havainnekuva ensimmäisestä Lassilanrantaan nousevasta rivitalosta.
Autokatos sekä lasiterassi kuuluvat asuntojen hintaan.
Väänäsen mukaan vastaavalta paiKohdetta markkinoi JYA Housing
kalta ei uutta rivitalohuoneistoa muualta LKV. Suunnittelusta vastaavat yhteissamaan hintaan saa.
työssä Rakennusinsinööritoimisto Tiimi
- Rantaan on matkaa noin 30 met- sekä Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso ja
riä ja talot on omalla tontilla, Pursiainen rakentamisesta Rakennusliike Pihatto.
jatkaa. Paikallinen ei ehkä
Kohde on ostajan kanhuomaakaan, miten hyvä
nalta turvallinen rs-kohde.
paikka asunnoilla on, hän
Rs-pankkina toimii OP
”Paikallinen ei ehkä Suonenjoki. Asuntoon pääjatkaa.
huomaakaan,
Väänäsen mukaan suusee kiinni pienellä pääomalmiten hyvä paikka
rin osa kysyjistä onkin ulla ja loput erät maksetaan
asunnoilla on.”
kopaikkakuntalaisia, joskin
maksupostin
mukaisesti
useimmilla on juuria Raukohteen valmistuessa. Veltalammilla.
kaosuuden voi maksaa pois
Omarantaisen taloyhtiön rannan myös kuukausittaisella rahoitusvastikkäytöstä päättää perustettava taloyhtiö, keella asunnon jo valmistuttua.
mutta mahdollisuudet rannassa on niin
- Lainoitus on sovittu valmiiksi eikä
laiturin, pation kuin venepaikkojenkin siihen tarvita omia vakuuksia, Väänänen
rakentamiseen.
kertoo.
www.rautalampilehti.fi
Puroniemen leirikeskuksen kevättalvella ostanut Puroniemen Ystävät ry
odottaa leirikeskukseen vilkasta tapahtumakesää.
Puroniemessä paikkoja kunnostetaan talkoovoimin 10.-12.5. Mukaan
talkoisiin voi tulla oman ajankäytön sallimissa rajoissa muutamaksi tunniksi tai
useammaksi päiväksi.
Alkukesästä luvassa on myös aikuisten kristinoppileiri sekä Pyhien Pietarin
ja Paavalin praasniekka ja Puroniemen
55-vuotisjuhla.
Historiallinen yhdistys
järjestää matkan suomalaismetsiin
Rautalammin Historiallinen yhdistys järjestää matkan Ruotsin ja Norjan
suomalaismetsiin, Finnskogaan 8.-13. elokuuta. Matkalla vieraillaan Karlstadissa,
Torsbyssä, Mattilassa, Malungissa, Morassa sekä Falunissa. Tutuksi tulevat niin
entisöidyt suomalaistalot kuin metsäsuomalaisten jälkeläisetkin.
580 euron hintaiseen matkaan sisältyy linja-auto- ja laivamatkat, majoitukset
sekä lounaat ja illalliset. Ilmoittautua voi
24.6. saakka Raimo Jalkaselle, p. 040 558
5208, [email protected].
3
Rautalammin Yrittäjät
Rautalampi kasvaa ja kukoistaa
Rautalampi on ilmiö. Rautalampi on paikka mihin edelläkävijät muuttavat. Uudenlainen maaseutu kiinnostaa ja
trendianalyytikot ennustavat, että maaseutu vetää tulevaisuudessa väkeä, jos toimintaympäristöt, asumisolosuhteet
ja lähipalvelut tyydyttävät muuttoaikeissa olevien tarpeet.
Rautalammilla uskalletaan uida vastavirtaan ja tehdä rohkeita päätöksiä. Uudella valtuustolla ja muilla päättäjillä on
edessään loistava tulevaisuus, kun vain kuntaa johdetaan ja
viedään siihen suuntaan mihin kuntastrategiassa, elinkeinostrategiassa ja kuntasuunnitelmassa olevat visiot tähtäävät.
Työn alla oleva hallitusohjelma, jota työstävät kaikkien rautalampilaisten puolueryhmien edustajat yhdessä kunnan johdon kanssa, tulee antamaan hyvän suunnan päätöksenteolle.
Kunnan visio on, että Rautalampi on vuonna 2020 asukkaiden ja yrittäjien aktiivisella yhteistyöllä rakennettu ekologinen, vetovoimainen ja viihtyisä asuinkunta. Elinkeinostrategiassa visioidaan tämän lisäksi, että Rautalammista tulee
Pohjois-Savon innovatiivisin eri alojen yrittäjien suosima
maaseutukunta, jossa nuorten yrittäjien osuus on kasvava ja
jossa etätyömahdollisuudet ovat huippuluokkaa.
Näitä tavoitteita kohti mennään myös Helsingissä, kun
Rautalampi tähtää uudelleen maailmankartalle 29.5.-3.6.2013
Kansalaistorilla. Erityisesti kutsun teitä yrittäjät mukaan ainakin tapahtuman viimeiseen päivään, jolloin tukka on takana
ja tulevaisuus edessä. Silloin on teemana yrittäjyys. Yrittäjillä
on mahdollisuus myydä ja esitellä tuotteitaan, sopia tapaamisia kohtaamiskonttiin tai tulla vähintään mukaan muuten
vaan. Yhteiskuljetukset ja asumiset on järjestetty, päätät vain
tulla paikalle ja olla mukana tässä monien mahdollisuuksien
tapahtumassa.
Painotalo I-Print Oy:n toimitusjohtaja Sepp
rautalampilaisille vieraille. Kuvassa L
Yrittäjät ja
yhteisellä mat
Rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja
HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI
jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi
suunnittelupalvelun, pitopalvelun,
tarjoilun tai kokkauksen,
kun niitä tarvitset!
Ota yhteyttä!
helionjuhlapalvelu.fi
Heli Matilainen
Kortteliin 83, entisen ”Osulan” paikalle, suunnitellaan kauppakeskusta, jonka rakentamisessa ja toiminnassa toteutetaan
aivan uudenlaisia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Kauppakeskus on tarkoitus rakentaa modernin puurakentamisen
ja konttirakentamisen yhdistelmänä. Kauppakeskukseen on
suunnitteilla ympärivuotinen markkinapaikka, josta saa tuoreita lähialueen vihanneksia, marjoja, leipää, juustoja, lihaa
ja kalaa. Kauppakeskukseen on suunnitteilla päivittäistavarakauppa, viinakauppa, terveyskioski sekä muita yrityksiä.
Rakennuksesta halutaan ainutlaatuinen ja moderni, jossa
on huomioitu myös ekologisuus ja ympäristöarvot. Konttirakentamisella Kauppakeskuksesta saadaan muunneltava ja
erilaisiin tarpeisiin sopiva kokonaisuus.
Kauppakeskuksen suunnittelua varten on käynnistetty
esiselvityshanke. Esiselvityshankkeen hakijana toimii Rautalammin Yrittäjät ry. Hankkeen avulla selvitetään konseptin
kehittämisestä kiinnostuneet yhteistyötahot, puu-ja konttirakentamisen soveltuvuus sekä kustannusarvio.
Hankkeessa selvitetään myös mahdolliset palvelujentarjoajat, kuten lähiruokatarjonta, matkailu- ja terveydenhuoltoalan toiminta sekä nykyisen palvelutarjonnan puutteet. Esiselvitys käynnistyy huhtikuun aikana ja valmistuu elokuun
loppuun mennessä. Selvitystyön tulee tekemään rautalamilaissyntyinen Jukka Hytönen Jutacon Oy:stä.
Marita Leskinen
elinkeinoasiamies
045 875 9333
4
www.rautalampilehti.fi
Rautalammin kunta
Painotalon tuotanto kiinnosti yrittäjiä. Kuvassa
Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti
Vepsäläinen ja hallituksen jäsen Jukka Varis.
Markkinointipäällikkö Tuula Lahti kertoi
Seinäjoen kaupunkiseudun Komiabrändimarkkinoinnista.
mukana emäpitäjän kehittämisessä
Rautalammilla ei vain yritetä,
täällä myös onnistutaan
po Lahti esitteli Ilkka-Yhtymää sekä painotalon tuotantoa
Lahden lisäksi Kirsi Mannila ja Sari Hintikka-Varis.
elinkeinojaosto
tkalla Pohjanmaalla
Rautalammin kunnan elinkeinojaoston ja Rautalammin
Yrittäjien hallituksen yhteisillä tutustumismatkoilla voi sanoa
olevan jo pitkät perinteet. Yritys- ja elinkeinoelämään käydään
tutustumassa yhdessä noin kerran valtuustokauden aikana.
Matkan tarkoituksena on avoin keskustelu kunnan luottamushenkilöiden ja yrittäjien välillä. Tavoitteena on löytää
uusia ideoita myös kotipaikkakuntamme palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.
Tänä vuonna matka suuntautui Pohjanmaalle, jossa esimerkiksi Seinäjoen kaupunkiseudun Komia-brändillä on tehty
seutua tunnetuksi varsin tuloksellisesti. Seinäjoen kaupungin
ja ympäristökuntien yhteinen markkinointi on ollut näyttävää
koko Suomen mittakaavassa ja alueen tunnettuus on markkinointipäällikkö Tuula Lahden mukaan selkeästi parantunut.
Matkalla tutustuttiin myös Lapuan ja Kauhavan kaupunkien yritys- ja matkailutoimintaan. Entisen Alahärmän
kunnan alueella sijaitsevan Powerparkin myötä matkailu on
noussut koko nykyisen Kauhavan kaupungin yhdeksi kärkielinkeinoksi. Aihe on ajankohtainen myös Rautalammilta,
vaikka mahdollisen kansallispuiston kuntaan tuoma matkailu
onkin luoteeltaan erilaista. Pohjalaista hulluutta edusti myös
Hunurinjärven matkailukeskus, missä keskelle erämaata on
rakennettu tekojärvi sekä näyttävä hirsirakenteinen matkailukeskus.
Vaikka Pohjanmaa on tunnettu vahvasta yrittäjyydestään, voimme hyvillä mielin todeta, ettemme Rautalammilla juurikaan kalpene länsisuomalaisten rinnalla. Pohjalaista
energiaklusteria edustavien Megakoneen ja Veljekset AlaTalkkarin välinen läheinen yhteistyö oli hyvä esimerkki tiiviistä yrityskumppanuudesta, missä Rautalammillakin löytyisi
paljon kehittämismahdollisuuksia.
Kun Rautalampi vietti toissa vuonna
450-vuotisjuhliaan minulla ainakin heräsi ajatus,
että kun olemme onnistuneet säilyttämään itsenäisen kunnan viiden eri vuosisadan pyörteissä
ja haasteissa, niin täytyy sen olla mahdollista
nykymaailmassakin. Uskon, että samantapainen
ajatus pälkähti useampaankin päähän, sillä juhlavuoden aikana ja sen jälkeen on emäpitäjässä
alkanut tapahtua. Olemme tainneet yhdessä ymmärtää, ettei kukaan meidän puolestamme pidä
tätä tienoota elossa ellemme me itse. Yhdistykset, yritykset, kunta ja kuntalaiset ovat kaikki
lähteneet näihin talkoisiin mukaan rohkeasti
tekemällä ja kokeilemalla. Sen huomaa! Paljon
hyviä asioita on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähiviikkojen ja -kuukausien aikana.
Näkyvimmät ja valtakunnallisellakin tasolla
kiinnostavimmat jutut lienevät tuleva kansallispuisto sekä Rautalampi takaisin maailmankartalle-hanke, joista kummankin uskon tuovan
paikkakunnallemme mukavasti lisää matkailijoita, pidemmällä tähtäimellä myös asukkaita ja
kesä-asukkaita.
Entäs sitten, kun tänä kesänä saammekin
seuraksemme Rautalammille aiempia vuosia
suuremman ja vuosittain kasvavan joukon matkailijoita? Vastaus on yksinkertainen; otetaan
heidät vastaan rautalampilaisella vieraanvaraisuudella ja savolaisella lupsakkuudella, jotta he
nauttisivat olostaan, kertoisivat hyvää viestiä
myös kavereilleen ja tulisivat itse käymään uudestaan. Oman paikkakunnan ulkopuolelta tulevat asiakkaat ovat tärkeitä paikallisten asukkaidenkin kannalta, sillä esimerkiksi matkailijoiden
ja lomailijoiden vauhdittama kesäsesonki mahdollistaa usealle rautalampilaiselle yritykselle
sellaisten palveluiden tarjoamisen ja laajemman
tuotevalikoiman kuin muutoin olisi mahdollista.
Asiassa piilee myös pieni dilemma. Yrityksen voi olla hankala lisätä resurssejaan ennen
kuin tuo edellä mainittu matkailijavirta kasvaa
ja taas toisaalta, jotta matkailijat tahtovat tulla
tänne on puitteet ja palvelut oltava hyvällä mallilla. Antamalla hieman aikaa silloin tällöin aikaa
tällaisten tulevaisuudenkuvien ajattelulle voimme niihin vähän kerrallaan valmistautua. Kun
kannamme kukin niin yrityksenä kuin asukkaanakin oman pienen kortemme yhteiseen kekoon
lähtee asiat rullaamaan, aivan kuin olemme nyt
jo saattaneet huomatakin. Rautalampilaisten
yritysten usko oman kuntamme elinvoimaisuuteen ja vetovoimaan on vahva. Pidetään emäpitäjä eloisana ja nostetaan se yhdessä takaisin
sinne minne se kuuluukin, maailmankartalle!
Petri Virta
varapuheenjohtaja
Rautalammin Yrittäjät ry.
R
www.rautalampilehti.fi
5
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Maiju Rissanen, Iiro Lyytinen
Muuttumisleikin mallit ja tekijät. Vasemmalta parturi-kampaaja Jaana Järvikylä, Saara Korhonen,
Kati Miettinen, parturi-kampaaja Riina Häkkinen, Ansku Paananen, parturi-kampaaja Riikka
Venäläinen sekä Jonna Hämäläinen.
Joka päivä muuttumisleikkiä
Parturi-kampaamo Studio Alex T.
Suonenjoella järjesti muuttumisleikin kolmen työntekijöidensä,
kolmen paikallisen mallin ja paikallisten vaateliikkeiden, Keskus-Asusteen ja Roosan kanssa.
6
- Tällaista päivää emme ennen ole
järjestäneet, mutta muuttumisleikkihän
on nimenomaan sitä, mitä me joka päivä asiakkaillemme teemme, yrittäjä Alex
Tuominen kertoo.
Muuttumisleikissä mallit tulivat
kampaamolle aamulla omana itsenään,
jonka jälkeen Alex T:n työntekijät alkoivat suunnitella heille persoonallisuutta
korostavaa hiusten leikkausta, värjäystä
sekä meikkausta.
- Se on kampaajan perustyötä etsiä
hyviä vaihtoehtoja totuttuun turvalliseen
tyyliin verrattuna, Tuominen kertoo.
Vaatteet eivät tietenkään suoraan kuulu meidän palveluihimme, mutta toki
voimme olla mukana suunnittelemassa
kokonaisuuksia myös vaatteiden kera,
hän jatkaa.
Kolme liikettä omistava Tuominen
toimii myös kouluttajana. Hän kertoo
käyvänsä tutustumassa maailman muodin tuoreimpiin ilmiöihin ulkomailla ainakin muutaman kerran vuodessa.
- Esimerkiksi Lontoosta, Pariisista,
Wienistä ja Berliinistä on mahdollista
saada tieto tulevasta muodista jopa vuosi ennen kuin tieto muuten Suomeen asti
tulee. Pidän huolen, että meidän henkilökunta saa tämän tiedon ensimmäisten
joukosta, Alex Tuominen kertoo.
Alex Tuominen kertoo tekevänsä
vuodessa noin 50 koulutuskeikkaa. Studio Alex T:n asiakkaiksi tervetulleita
Tärkeä osa muuttumisleikkiä oli kuvaukset
ennen ja jälkeen. Jaana Järvikylä tekee
viime hetken valmistelut Saara Korhoselle.
Kameran takana Maiju Rissanen.
Riina Häkkisen asiakkaana
muuttumisleikissä oli Kati Miettinen.
ovat kaikki vauvasta vaariin.
- Meillä tärkeimmät teesit ovat palvelu, ammattitaito ja rento ilmapiiri. Joskus ihmiset mieltävät, että kouluttajan
liikkeen asiakkaat ovat kaikki malleja,
mutta kaikki vauvasta vaariin ovat meille
tärkeitä asiakkaita. Joka liikkeessä meillä on tosi hyvä porukka, jonka innostus
työhön näkyy myös työn tuloksissa.
Suonenjoella Alex T pyörii kolmen
henkilön voimin. Liikettä luotsaa parturi-kampaaja, meikkaaja Riikka Venäläinen. Asiakkaita palvelevat myös parturikampaaja, meikkaaja Riina Häkkinen
sekä parturi-kampaaja Jaana Järvikylä.
Lisäksi Alex T. toimii Kuopiossa sekä
Mikkelissä. Pitkällä tähtäimellä Tuominen kertoo tavoittelevansa yhteensä viittä liikettä.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Jani Huuskonen ja Aki Waris osallistuivat tämän vuoden Päijänteen ympäriajoon.
Wariksen 7-vuotias Jussi-poika odottaa jo innolla milloin ikä riittää itse osallistua
kilpailuun.
Pyörän selässä
Päijänteen ympäri
Päijänteen ympäriajo on Suomen
tunnetuin endurokilpailu. Enduron
eli luotettavuusajon tavoitteena
on testata ajajien ja pyörien kykyä
selviytyä määritellystä reitistä aikataulun puitteissa sekä nopeutta
erillisillä maastokokeilla.
luokan voitto vuodelta 1998.
- Edellisen kerran vuonna 2001
jouduin keskeyttämään. Asia jäi kaivelemaan ja se tuli nyt korjatuksi, Waris
naurahtaa.
Lajina enduro on melko raskas, ja
normaaleihin endurokilpailuihin verrattuna Päijänteen ympäriajo on huomattaRautalammilta tämänvuotiseen Päi- vasti pidempi. Monelle jo maaliin pääsejänteen ympäriajoon osallistuivat Jani minen on voitto.
Huuskonen ja Aki Waris. Huuskonen
- Pyörän mittariin tuli tunteja 17
on harrastanut lajia vuodesta 2009 alka- ja kilometrejä vähän vaille 800. Aikaien, Waris puolestaan teki paluun kilpa- sempina vuosina matkaa tuli tosin vieareenoille kymmenen vuoden tauon jäl- lä enemmän, kun myös startti tapahtui
keen.
Helsingistä, Huuskonen kertoo.
Kokonaispituudeltaan 780 kilomet- Nykyään voi kuitenkin käyttää
rin mittainen rupeama
huoltomiehiä, entisaikaan
käynnistyi lauantaina 23.3.
pyörään ei saanut koskea
Vierumäeltä. Reitti palaoikeastaan muut kuin ajaja,
”Keskeytys vuonna Aki Waris muistelee.
si Jämsän, Jyväskylän ja
2001 jäi kaivelemaan
Joutsan kautta yötauolle
Huuskonen ja Waris
ja asia tuli nyt
Vierumäelle, josta matka
kiittävät kaikkia tukijoita,
korjattua.”
jatkui seuraavana aamuna
jotka ovat mahdollistaneet
Helsinkiin. Reitin varrelle
osallistumisen
kilpailuun
mahtui kaikkiaan 24 maassekä perheitään jotka ovat
tokoetta.
antaneet aikaa miesten harrastukselle.
”Päitsi” ei ollut kummallekaan mieKaikkiaan yli 200 ajajan kilpailushistä ensimmäinen, Huuskonen ajoi ki- sa Keski-Suomen Moottorikerhon Jani
san nyt kolmannen ja Waris neljännen Huuskonen sijoittui KTM:llä B2-luokaskerran. Huuskonen kertoi lähteneensä sa 3. sijalle 3 ja koko B-luokassa 6. sijalle.
hakemaan luokkavoittoa, tavoite tyssä- Konneveden Moottorikerhoa edustanut
si kuitenkin torstai-iltana nousseeseen Aki Waris sijoittui Hondalla C1-luokassa
kuumeeseen. Waris sen sijaan ei tun- 9. sijalle ja koko C-luokassa 19. sijalle.
nustanut ajaneensa yhtä tavoitteellisesti,
vaikka miehellä onkin plakkarissa C-
www.rautalampilehti.fi
7
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Erja Puoskarin perhealbumi
KY
E
N
I
Ä
LÄL
N
Puoskarien kotona paljon on rakennettu vanhaa hyödyntämällä. Keittiön kaapistot ovat Kuutinharjun vanhan laitoskeittiön kaappeja.
Ikkunassa on koulutyönä tehdyt lasiset kuvat lapsista.
Erja Puoskari kertoo jo aikanaan ajatelleensa, että jatkaa myöhemmin opiskelua
Päivähoitajasta muotoilijaksi
Useimmat rautalampilaiset tuntevat Erja Puoskarin päiväkodin
lastenhoitajana. Muutama vuosi
sitten Erja teki rohkean liikkeen ja
päätti vaihtaa alaa. Hän lähti opiskelemaan tila- ja kalustemuotoilua.
8
Koti maaseudulla
Myös miehensä Sepon Erja tapasi opiskellessaan Pieksämäellä. Sieltä Erja haeskelikin töitä, kunnes Elli Ruotsalainen
pyysi sijaiseksi päiväkotiin. Sijaisuuden
kautta hän sai myöhemmin vakituisen
viran päiväkodista.
Hän kertoo jo aikanaan valmistut- Ensin kävin töissä Pieksämäeltä
tuaan päivähoitajaksi ajakäsin, mutta kun Sepon
telleensa työskentelevänsä
työt oli iltapainotteisia, jäin
muutaman vuoden, jonka
aika usein kotiin yöksi. Mi”Seppo sanoi, että
jälkeen voisi jatkaa opintonusta tuntui ihan hölmöltä
kyllä hän voisi
ja.
ajaa Pieksämäelle ja pönötRautalammille
- Sitten tulee asuntotää yksin kaksiossa.
muuttaa.”
lainat ja lapset, siinähän se
Kun Riihikodolle avauhumpsahtaakin elämä tietui lastenhoitajan virka, hän
tyn askeleen eteen päin.
kysyi mieheltään olisiko tämä valmis
Puoskari kertoo, ettei syy alanvaih- muuttamaan Rautalammille, sillä Piektoon ollut vanhassa alassa. Hän hakeutui sämäeltä käsin hän ei enää olisi jaksanut
17-vuotiaana opiskelemaan Sisälähe- töissä ajaa.
tysseuran kasvattajaopistoon. Ensin oli
- Seppo sanoi, että kyllä hän voisi
kuitenkin opiskeltava vuosi Suonenjo- Rautalammille muuttaa, Puoskari nauella talouslinjalla, sillä sosiaalialan oppi- rahtaa.
laitoksiin oli tuohon aikaan 17 vuoden
Erja Puoskari tunnustaa aina tahtoikäraja.
neensa asua maaseudulla. Näkemykseen
hän sai vaihvistusta jo 15-vuotiaana ol- paljon on pyritty tekemään vanhaa kierlessaan kesän lastenhoitajana Tampere- rättämällä.
laisessa perheessä.
Esimerkiksi Puoskarien keittiön
- Minusta oli kamalaa, kun piti paka- kaapit ovat Kuutinharjun vanhan laitosta tavarat vaunuihin ja lähteä puistoon, keittiön entiset ja makuuhuoneesta löykun lapset halusivat ulos. Täällähän on tyy Rautalammin vanhan kirjaston hyltotuttu siihen, että avataan vaan ovi ja lyistä itse kunnostettu kirjahylly. Erjan
lapset saa juosta pihalla
mukaan heillä vierailevat
rauhassa, hän naurahtaa.
tietävät, että aina on joku
Rautalammille muutetpaikka auki jostain kohdal”Nähtiin vanhan
tuaan Erja ja Seppo asuivat talon kommervenkit, ta.
muutaman vuoden vuok- ajateltiin ostaa oma ja
- Muuttaessa tiedettiin,
ralla vanhassa omakotitaettä kaikki on remontoitalaittaa sitä.”
lossa Pakarilan suunnalla.
va, mutta ensin piti katsoa
- Siinä nähtiin kaikki
mistä kannattaa aloittaa.
vanhan talon kommervenkit. Siitä huo- Remonttia on tehty omin voimin, mutlimatta ajateltiin ostaa oma ja alkaa lait- ta rakenteiden kohdalla on turvauduttu
tamaan sitä.
ammattilaisen apuun.
Oma koti löytyikin Suursuon maise- Mutta en ole kokenut sitä rasitteemista vuonna 1998. Puoskarit olivat et- na. Se on meille harrastus eikä minua aisineet taloa, jota saisi itse laitella matkan nakaan haittaa, ettei joka paikka ole aina
varrella.
tip-top. Aina meillä pyörii sahanpurua
- Ja sitä on todella saanut tehdä. jossain nurkassa.
Mutta uutta ei ole oikeastaan ostettu
Veera-Alina syntyi vuonna 1999
kuin sohva ja sängyt, mahdollisimman keskelle kaikkein suurinta remonttia.
Veera-Alina ja Heikki poseeraavat rättäreiden maailmankokouksessa auton konepellillä.
Äidin opiskelu on ollut koko perheen yhteinen juttu.
enemmän. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta Erja oli opintovapaalla päätyöstään ollen kesät töissä päiväkodilla.
Opiskelu jatkui
- Sitten piti miettiä irtisanoudunko
alanvaihdon myötä
vai enkö. Tykkäsin kuitenkin hirveäs- Leenan syntymän jälkeen aloin miet- ti olla töissä päiväkodilla. Seppo toimi
tiä, palaanko töihin vai
silloin hyvänä tsempparina
onko nyt aika opiskelulle.
ja sanoi, että olen idiootti
En tiennyt edes jatkaisinko
jos lopetan koulun kesken
”Aloin miettiä
opintoja päivähoitopuolella
ja heitän hukkaan kahden
palaanko töihin,
vai vaihtaisinko kokonaan
vai olisiko nyt aika vuoden työn. Eihän entinen
opiskelulle.”
alaa.
ammattitutkinto
mihinOsin käsityöharrastukkään katoaisi, jos opiskelun
sen kautta Erja kiinnostui
jälkeen haluaisinkin palata
tila- ja kalustemuotoilusta. Hän kertoi vanhaan ammattiin.
kaivanneensa työssä erityisesti tuloksia,
Tavoitteena on valmistua kevään
jotka ovat heti nähtävissä.
tai alkukesän aikana. Parhaillaan työn
- Löysin Kuopion Muotoiluakate- alla on opinnäytetyö, jonka aiheena on
mian ja sattumalta yhteishaku oli juuri Rautalammin Pentipellon kouluun rakäynnissä. Tila- ja kalustemuotoilun kennettavan päiväkodin tila- ja kalusteopiskelun aloitin vuonna 2009.
suunnittelu.
Opiskelijaksi heittäytyminen oli
- Halusin nähdä, voinko käyttää
mielenkiintoinen kokemus. Yhtäkkiä hyödyksi vuosien varrella hankittua tieesimerkiksi omiin aikatauluihinsa sai toa ja aikaisempaa ammattitaitoa. Se on
vaikuttaa huomattavasti aikaisempaa myös haaste, sillä pitäisi yrittää pysyä
Heikki syntyi kaksi vuotta myöhemmin
ja perheen nuorin Leena vuonna 2006.
Erja Mehto vajaan vuoden ikäisenä.
tila- ja kalustemuotoilussa eikä syventyä
liikaa pedagogiseen puoleen.
Tulevaisuus on tällä hetkellä avoin.
Toisaalta Puoskari kertoo kaipaavansa
työyhteisöä, mutta toisaalta hän haluaisi
saada tehdä työtä täysin omalla tavallaan.
- Olen avoin kaikelle ja uskon, että
aika näyttää, hän naurahtaa.
ja rättäriajeluita.
Pidemmilläkin reissuilla ovat Puoskarit rättärillä käyneet. Vuonna 2005 he
ajoivat Suomesta parinkymmenen muun
harrastajan kanssa Skotlantiin rättäreiden maailmankokoukseen. Veera-Alina
oli tuolloin viisi- ja Heikki kolmevuotias.
- Ja kuten siellä päin aina, melkein
koko reissun satoi. Lähiseutujen kauRättisitikka ja teltta
poista loppui peitot, kun siellä oli niin
Opiskelun ohessa harrastukset sai- kylmä. Meillä onkin sanonta: rättisitikka
vat väistyä. Pitkät koulupäivät, autolla + teltta + Puoskarin kesäloma = vesisaajaminen ja tietokoneella
de.
työskentely kuitenkin pa- Niin pienellä autolla
kottavat liikkumaan säänkun koko perhe lähtee telt”Lähiseutujen
kaupoista loppui
nöllisesti, että kunto pysyy
tailemaan kosteaan ilmaspeitot, kun siellä
yllä. Suvun perintönä tultoon, pitää jo vähän miettiä
oli
niin
kylmä.
”
lut rättisitikkaharrastus on
mitä voi pakata mukaan.
kuitenkin pysynyt mukana
Vaikkei Erja Puoskari
menossa.
aktiiviharrastajaksi tunnusSeppo ei aluksi lämmennyt vanhoil- taudukaan, kertoo hän silti suunnittelele autoille, mutta Hollannin maailman- vansa matkaa vuoden 2015 maailmankokouksessa vierailtuaan hänkin sanoi: kokoukseen Puolaan.
”Kyllä meillekin tulee rättisitikka.” Myös
- Ja kyllä joka kesä jossain reissussa
lapset odottavat jo innolla tulevaa kesää rättärillä käydään.
9
Teksti: Pekka Tuovinen Kuva: Iiro Lyytinen
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
TAPAHTUMAT
SU 21.4.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Rippikoulu mukana.
TI 23.4.
10-synttärit klo 11.30 ja
3-vuotissynttärit srk-talolla klo
17.30. Mukana Taikuri Alfrendo.
LA 27.4. Veteraanipäivän jumalanpalvelus
kirkossa klo 10.
SU 28.4. Messu kirkossa klo 10, kirkkokuoro.
MA 29.4. Lähetyksen raamattuilta srk-talolla
klo 18. Raamattutunti: “lähetystyön
työjärjestys.”
TI 30.4.
Vappubaari Yhteisvastuun
hyväksi kahden kuusen alla
kirkkopuistossa. Klo 9 alkaen
nokipannukahvia, simaa, munkkeja
ja makkaranpaistoa. Simaa ja
munkkeja voi tilata ennakkoon 23.4.
saakka, puh. 020 155 6160.
SU 5.5.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Marja-Leena Niinivaara-Koskell,
Pekka Leskelä, Tervon kirkkokuoro.
KE 8.5.
“Kevään sana ja sävel” kirkossa
klo 18, mukana laulaja-evankelista
Kyösti Kytöjoki, säestäjänä Esa
Ojajärvi.
TO 9.5.
Helatorstain messu kirkossa klo 10.
Kauneimmat hengelliset laulut
Törmälässä klo 15.30.
SU 12.5. Äitienpäivän messu kirkossa klo 10,
äitienpäiväjuhla seurakuntatalolla.
SU 19.5. Helluntain jumalanpalvelus
kirkossa klo 10. LC
Rautalampi Malvin
30-vuotisjuhlajumalanpalvelus,
saarnaa Raimo Jalkanen.
Jumalanpalveluksen jälkeen
kaatuneiden muistopäivän
kunnianosoitus sankarihaudoilla,
puhe: Kalle Kilpeläinen.
TI 21.5.
Hoitokoti- ja kotihoitoväen
ehtoollisenvietto kirkossa klo 13.
KE 22.5. Kevätretki Maaningalle yhdessä
SPR:n kanssa. Lähtö klo 8 asemaaukiolta, kohteina Korkeakoski,
Maaningan kirkko (messu) ja
Lohimaa. Paluu klo 17-18. Hinta
35€. Lisätietoja: Antti Kaipiainen,
p. 040 837 0682 ja Eila Jalkanen
(ilmoittautumiset) p. 040 540 0551.
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet
löydät seurakunnan nettisivuilta ja
Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan
kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
10
www.rautalamminseurakunta.fi
Ehtoollisenvietosta
Moni lienee pannut merkille kirkollisista ilmoituksista vierasperäisen sanan ”messu”.
Aikaisemmin sen sijasta käytettiin samaa tarkoittavaa, mutta pidempää ”ehtoollisjumalanpalvelusta”.
Miten esim. keliakiaa potevien on mahdollista
nauttia ehtoollista? Kirkon suosituksen mukaan leipää
olisi oltava tarjolla myös keliaakikoille sekä vehnäallergikoille. Rautalammin seurakunnassa on jo jonkin
aikaa ollut tarjolla heille sopivaa gluteenitonta leipää.
Myös alkoholitonta viiniä saa aina pyydettäessä. Tarkoituksena on, että kaikki voisivat tulla ehtoolliselle.
Messun liturgina toimiva pappi ohjeistaa asiasta messun alussa.
Ehtoollisen asettavat ja sitä jakavat papit. Jaka-
massa voi olla myös diakoneja, nuorisotyönohjaajia ja
kirkkoherran päätöksellä vapaaehtoisia ehtoollisavustajia (Kirkkojärjestys 2:12 §). Rautalammin seurakunnassa on myönnetty oikeus avustaa ehtoollisen jaossa
kolmelle seurakunnan jäsenelle.
Jo useamman vuoden ajan on jumalanpalveluksissa toiminut vapaaehtoisten ryhmä hoitaen lähinnä
Raamatun tekstien lukua ja kolehdin kantoa. Toinen,
eläkeläisistä koostuva vapaaehtoisryhmä on puolestaan toiminut esittelijöinä kirkossa vieraileville. Tervetuloa mukaan näihin ryhmiin!
Messu on siis jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista. Lisää kirkollisten sanojen selityksiä kirkon
nettisivuilla www.evl.fi > ”Aamenesta öylättiin” -sanasto.
LEIRIT KESÄLLÄ 2013
PE-SU
17.-19.5.
TO 6.6.
TI-TO
4.-6.6.
KE 12.6.
TI-PE
25.-28.6.
MA-KE
1.-3.7.
Kehitysvammaisten leiri Törmälässä, tarkoitettu
varttuneemmille nuorille ja aikuisille. Tied. Anja
Ahonen, p. 040 756 9853 tai Raimo Jalkanen p. 040
558. 2439.
Kesäleiripäivä Kaijärvellä 2004-2005 syntyneille.
Luontoleiri Vuorijärven maastossa
kaiken ikäisille. Alle 12-vuotiaat aikuisen mukana.
Ohjelmassa kalastusta, patikointia ja telttailua. Tied.
ja ilm. Antti Kaipiainen.
Maatilaretki koululaisille
Tied. ja ilm. Helena Korhonen.
Soutuleiri, telttamajoitus Martinniemessä. Leirille
ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset, nuoret ja
vanhemmat, alle 12-vuotiaat aikuisen mukana.
Ohjelmassa kirkkovenesoutua, kalastusta ja
luontoretkeilyä. Tied. ja ilm. Antti Kaipiainen.
Telttaleiri Puroniemessä 2000-2003
syntyneille. Tied. ja ilm. Helena Korhonen.
Helena Korhonen, p. 0400 367 131, [email protected]
Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682, [email protected]
Leipojia etsitään!
Seurakunta etsii vapaaehtoistyöhön leipojia. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat olla
yhteydessä Marja-Leena Pöyhöseen (p. 040 564 7704) tai Maarit Cajaniin (p. 040 754 6482).
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Marita Leskinen Törmälän puikkoihin
Rautalammilla toimivan Törmälän loma- ja
kurssikeskuksen toimitusjohtajaksi on valittu Marita Leskinen. Nykyisin Rautalammin elinkeinoasiamiehenä toimiva Leskinen seuraa tehtävässä
Raimo Jalkasta. Leskinen aloittaa toimitusjohtajan
tehtävässä heinäkuussa, jolloin hän myös jättäytyy
pois elinkeinoasiamiehen tehtävästä.
- Pohdin yhtä jos toista kautta, haenko tehtävään ja olenko hullu jättäessäni elinkeinoasiamiehen työn, josta olen valtavan paljon pitänyt. Jo
pitkään minulla on kuitenkin ollut sellainen rakkaussuhde Törmälään, etten voinut jättää tilaisuutta
käyttämättä sen tullessa eteen, Leskinen kertoo.
Törmälässä Leskinen kertoo näkevänsä valtavasti mahdollisuuksia, jotka entisestään parantuvat
tulevan kansallispuiston ja luontomatkailun kehittymisen myötä.
- Haluan olla kehittämässä Rautalammin matkailua ja näen matkailuyrittäjien verkottumisen tärkeänä ja sen eteen tulen myös työskentelemään.
Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä
kertoo, että kunnan elinkeinoasiamiehen työ tullaan täyttämään mahdollisimman pikaisesti. Hän
Marita Leskinen aloittaa Törmälän
toimitusjohtajana heinäkuun alussa.
myös kiittelee Leskisen tekemää työtä ja kertoo
monien hankkeiden olevan tällä hetkellä hyvässä
vaiheessa.
Marita Leskinen on toiminut Rautalammin
elinkeinoasiamiehenä vuodesta 2010. Sitä ennen
hän toimi vuonna 2007 perustamansa Rautalampilehden kustantajana ja päätoimittajana. Hän on
Rautalampilehteä kustantavan Viestirauta Oy:n
hallituksen puheenjohtaja.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Viola vihdoin auki
Viola tarkoittaa orvokkia.
Se on myös uuden lounaskahvilan nimi ja Sari
Liimataisen kukkakaupan
aputoiminimi. Kuvassa
Johanna Simonen (vas.) ja
Sari Liimatainen.
Asiakkaita kuunnellen
Lounas-kahvila on vihdoin avannut ovensa Vesannolla. Violaksi nimetyssä ruokapaikassa on
Violassa on 32 asiakaspaikkaa. Se on avoinna arkisin
tarjolla niin lounasta kuin pitsaa ja grilliherkkukello 9-17. Kesän lähestyessä aukioloaikoja on suunjakin.
Lounaspaikkaa vesantolaiset ovat jo ehtineet kaivata – eikä vähiten yrittäjä itse.
– Vihdoin ja viimein saamme ovet auki, Sari Liimatainen huokaa tyytyväisenä.
Liimatainen kertoo lounaspaikan perustamisen
tuntuneen ikuisuusprojektilta, sillä tarvetta sille on ollut
jo pitkään.
– Tälle on selkeä tilaus. Pitopalvelupuolella olen
joutunut välillä myymään ”ei oota”, kukkakauppiaana ja
pitopalveluyrittäjänä ennestään toimiva nainen kertoo.
Kunta halusi tukea aktiivista, tiloja etsivää yrittäjää
ja lopulta vuokrasi ja remontoi kirjaston kulmalla vapautuneet tilat lounas-kahvilan käyttöön. Yrittäjä itse
kalusti tilat.
nitelmissa pidentää esimerkiksi perjantai-iltoihin ja
sunnuntaille. Liimataisen lisäksi Violassa työskentelee
tervolainen ravintola-alan ammattilainen Johanna Simonen. Yrittäjän äiti auttaa tarvittaessa, ja tarkoitus on
myös palkata osa-aikainen työntekijä.
Liimataisen kukkakauppa hautauspalveluineen
jatkaa edelleen naapurirakennuksessa, mutta pitopalveluasiakkaiden yrittäjä toivoo asioivan uusissa tiloissa.
Alkuinnostuksen jälkeen koittaa arki, ja Sari Liimatainen toivookin asiakkailta palautetta lounas-kahvilan kehittämiseen.
– Kertokaa, mitä mieltä olette ja millaisia lounastoivomuksia teillä on. Haemme sitä, mikä toimii täällä. Tämähän on hyvin pitkälti yhteistyötä asiakkaiden
kanssa.
• Sorat ja murskeet
• Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä
• Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla
• Lavettikuljetukset
• Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta
Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416
11
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
Tilinpäätös painui poistojen jälkeen miinukselle
Alijäämästä huolimatta talous vakaalla pohjalla
NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN ON
JÄLLEEN KÄYNNISSÄ
Rautalammin kunta tukee rautalampilaisten
nuorten kesätyöllistymistä. Kunta myöntää kesätyöllistämistukea rautalampilaisille yrityksille,
yhteisöille, kotitalouksille sekä yksityishenkilöille
kesätyöpaikan järjestämisessä rautalampilaisille
nuorille ajalla 1.6. - 31.8.2013. Tuki on haettavissa huhtikuun loppuun saakka ja sen suuruus on
16-vuotiaista 90 euroa ja 17-20-vuotiaista 180 euroa.
Myös kunta työllistää rautalampilaisia nuoria
kesällä. Hakemuslomakkeita kunnan kesätöihin
on saatavilla nuorisotiloista, kirjastosta sekä koulujen kanslioista. Hakuaika päättyy 30.4.
Lisätietoja nuorten kesätyöllistämisestä löydät liikunta- ja nuorisotoimen sivuilta kohdasta
kesätyöllistäminen.
LAKISÄÄTEINEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALMISTEILLA
Hallintojohtaja Tapio Kataja ja kunnanjohtaja Risto Niemelä esittelivät Rautalammin kunnan vuoden 2012
tilinpäätöstä. Niukka alijäämä muodostaa haasteen, sillä kunnassa on edessä suuret investoinnit.
Rautalammin kunnan vuoden 2012 tilinpäätös jää noin
432.000 euroa alijäämäiseksi.
Tuloslaskelman
mukainen
vuosikate oli 201.000 euroa, joka
633.000 euron poistojen jälkeen jäi
alijäämäiseksi.
- Alijäämästä huolimatta kunnan yleinen taloudellinen tilanne
on kohtuullisen vakaa. Edellisestä
alijäämäisestä tilinpäätöksestä on
kuitenkin aikaa, ja ylijäämiä on tasetilillä noin 276.000 euroa, kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo.
Alijäämää jää siis 156.000 euroa,
mikä on katettava seuraavan neljän
vuoden aikana. Viime vuonna kunnassa ei ollut suuria investointihankkeita, mutta tänä vuonna sellaisia on
luvassa, mikä hallintojohtaja Tapio
Katajan mukaan muodostaa haasteen alijäämän kattamisessa.
Suurin yksittäinen tekijä alijää-
AAMUKAHVIT
Kaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä
työllistäville.
HUB Rautalammin tiloissa
torstaina 18.4. klo 9.00
12
Mukana kunnanjohtaja ja
elinkeinoasiamies. Tervetuloa
vaihtamaan kuulumisia ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
män muodostumisessa on 250.000
euron takaustappio, mutta käyttötalouden osuus alijäämän muodostumisessa on kuitenkin noin 200.000
euroa.
- Puhuttaessa takaustappioista
on muistettava, että yritykset ovat
toimiessaan olleet kunnassa merkittäviä työllistäjiä ja myös muut kerrannaisvaikutukset yrityskentässä
ovat kaikesta huolimatta olleet positiivisia.
Niemelän mukaan kunta on
ollut harkitsevainen yritystakausten
myöntämisessä. Hän myös kiittää
yrittäjien suoraselkäisyyttä niissä
harvoissa tapauksissa 2000-luvulla,
kun kunta on takauksia joutunut
maksamaan.
Vuodenvaihteessa kunnalla oli
lainaa yhteensä 6,86 miljoonaa euroa, eli 246.000 vuodentakaista vähemmän. Asukasta kohden velkaa
oli 1.991 euroa.
Kunnan tuloista merkittävin
osa, lähes 50 prosenttia, muodostuu
valtionosuuksista. Noin 35 prosenttia on verotuloja ja 10 prosenttia
toimintatuottoja. Suurimman osan
nielee terveydenhoito (6,9 m€), sosiaalitoimi (8,0 m€) sekä koulutus
(5,1 m€)
- Suurin haaste kunnan taloudessa on se, että tulot näyttäisivät
pienentyvän samalla kun menot
kasvavat. Myös palvelujen ostot ovat
kasvaneet merkittävästi, mikä suurelta osin johtuu terveydenhuollon
kasvaneista menoista, Tapio Kataja
kertoo.
Palvelujen osto on viimevuosina
noussut ohi kunnan omien henkilöstökulujen.
- Ulkoisten käyttömenojen kasvaminen on tietenkin haaste. Lovi
lankeaa kunnan maksettavaksi,
vaikkemme siihen juurikaan itse voi
vaikuttaa, Kataja kertoo.
Nuorisotoimi tiedottaa:
KEVÄTDISCO
Rautalammin kunnassa on valmisteilla lakisääteinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomukseen kootaan tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista
tekijöistä. Hyvinvointikertomus toimii kunnan
viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden työvälineenä päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Pian käynnistyy hyvinvointikertomuksen
kuntalaiskuuleminen, johon vastaaminen onnistuu sähköisesti kunnan kotisivuilla. Vastata voi
myös kirjallisesti lomakkeella, joka tulee saataville
esimerkiksi kirjastoon, terveyskeskukseen ja kunnanvirastolle. Kyselylomakkeita toimitetaan myös
asumispalveluyksiköihin.
Vastauksia toivotaan kaikilta ikäryhmiltä.
Tulokset käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastaajia voi tuloksista tunnistaa. Kyselyn
avulla kunta saa tietoa, jonka pohjalta hyvinvointia ja terveyttä pyritään kohentamaan ja palveluita voidaan kehittää entistä paremmin vastaamaan
todellisia tarpeita.
LIIKUNTAKYSELYN TULOKSET OVAT
VALMISTUNEET
Alkuvuodesta kuntalaisille toteutetun liikuntakyselyn tulokset ovat valmistuneet. Raportti
liikuntakyselystä on ladattavissa Rautalammin
kunnan kotisivuilta.
FC Stage -musikaali
Nuokulla tiistaina 7.5.
1-5 luokat klo 17-19
6-9 luokat ja lukio 19-21.30
Puffetti, oheisohjelmaa,
menevää musiikkia!
Matti Lohen koulun vanhassa
juhlasalissa
Pe 19.4. klo 18.00
La 20.4. klo 12.00 ja 15.00
Su 21.4. klo 12.00 ja 15.00
Ma 22.4. klo 18.00
Järj. Nuorisotoimi &
5A luokka
Liput 7€,
ennakkomyynti Arttelista.
Satulateatteri esittää:
SYRRA
Matti Lohen koulun vanhassa
juhlasalissa
To 2.5. klo 18.00
Pe 3.5. klo 18.00
Su 5.5. klo 16.00
Käsikirjoitus Janica Brander.
Liput 5€
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Vesantolainen opettaja Pekka Vepsäläinen on julkaissut
viidennen kirjansa. Aiemmin hän on kirjoittanut muun muassa
Sisä-Savon murteen sanakirjan.
Sanataiturilta runokirja
Vesantolainen Pekka Vepsäläinen mietti, miten
juhlistaa 50-vuotispäiväänsä. Lopulta hän keksi
julkaista omakustannekirjan. Pöytälaatikkorunot pääsivät kansien väliin.
Viime vuonna viettämänsä 50-vuotisjuhlan kunniaksi Pekka Vepsäläinen painatti viisikymmentä Savon
Antero Vipunen -kirjaa. Hän jakoi ne juhlavierailleen.
Myöhemmin hän huomasi, että kirjoja olisi saanut olla
enemmän. Niin hän otti kysytystä tuotoksestaan entistä reilumman painoksen, ja nyt kirjaa on lainattavissa
muun muassa Vesannon ja Rautalammin kirjastoista
sekä ostettavissa Vestorista.
Runokirjan Vepsäläinen on kirjoittanut Savon
murteella Kalevalan runomittaan. Se ei tee kirjasta kuitenkaan vaikealukuista.
– Jutta Ritvanen oli kahdeksannella luokalla, kun
hän kuvitti runot. Eikä hän itkenyt yhtään, Vepsäläinen
kertoo hymyillen nuoren luku-urakasta.
Oudompia paikallisia murresanoja ja muun muassa vanhojen työtapojen sanastoa kirjoittaja avaa lukijoilleen kirjan edetessä. Sanat kiehtovat häntä aina
intohimoksi asti.
– Yksi motiivi oli leikkiä sanoilla. Minulla on
mieltymys kaikenlaisiin kieliin, englantia, ruotsia, saksaa, venäjää ja aunuksenkarjalaa puhuva sekä vienankarjalaa ja vepsää kirjoitettuna ymmärtävä mies sanoo.
Hänen kotonaankin puhutaan päivittäin suomen lisäksi venäjän ja baškiirin kieltä.
Paikallisia tarinoita ja sankar’töitä
Vepsäläisen kirjassa sanoista kasvaa runoja – ja tarinoita.
– Runoissa pitää olla kertomus. Tämä on runomuotoinen romaani, tekijä luonnehtii.
Tarinat kumpuavat paikallisesta, monen suun
kautta kulkeneesta perimätiedosta. Välillä kertoja on
höystänyt tarinoita mieleisekseen.
– Osa tarinoista on vapaasti keksittyjä, osa reippaasti valehdeltuja.
Kirjan takakannessa Vepsäläinen johdattelee kirjan teemoihin: ”Liekö meillä koskaan kuultu savolaisten sankar’töistä? Pohjalaiset, porilaiset – vain ne kerskuu kaiken aikaa, hyppää pöydälle ja huutaa! Entä jos
elo menisi niin kuin se vain mennä voisi, ilman hätää,
hämmennystä? Tää on miehen toiveuni, suomalaisen,
savolaisen.”
www.rautalampilehti.fi
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
KAIVINKONETYÖT
040 705 1586
Sami Lehmonen
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
Rautalampi
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
305 6515
Jari Pietiläinen
040 581 8771
[email protected]
Tero Hiltunen
040 149 0123
[email protected]
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle
040 715 5625
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Harri Ikävalko
Asemakatu 11
77600 Suonenjoki
(017) 513 652
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
13
Kyliltä kuultua: Jussin, Aapelin ja Akselin saunareissu
Juho Jäntti perheineen muutti Rautalammin Ihalaiskylän Kannaksesta Suonenjoelle Viipperon kylän Paavolaan v. 1913. Vanhin poika Jussi Jäntti (s. 1896) piti pitkään
yhteyttä serkkuunsa Mehtiön Aapeli Jänttiin (s. 1898).
Aikaa myöten samaan porukkaan liittyi Hirvolan Akseli
Hirvonen (s. 1898). Kaikilla heillä oli sama harrastys, metsästys. Varmaankin he olivat luonteeltaankin samanlaisia,
koskapa he kaikki menivät naimisiinkin yli 30-vuotiaina.
Jokavuotiseksi perinteeksi kaveruksille tuli syystöiden ja -kyntöjen jälkeen pariviikkoinen metsästyskausi
vuoroin Suonenjoen, vuoroin Rautalammin puolella Kun
sukulaispaikkoja oli paljon, löytyi metsästäjille ja koirille
aina yöpaikka, varsinkin kun repuista oli esittää yhteiseksi ateriaksi jänis- tai lintupaistin tarpeita. Syyslomaviikot
sujuivat näin rattoisasti kymmenen vuoden ajan. Monet
hauskat tapahtumat koettiin yhdessä.
Kerran Rautalammin puolella metsästettäessä jänisjahti päättyi tavallista kauemmaksi kotinurkilta - Pieksämäen puolelle. Kun kun ajon jälkeen jänis oli pantu reppuun, alkoi ilta jo hämärtää. Aapeli tiesi siinä lähistöllä
olevan talon, jossa oli tyttöjäkin, eiköhän sieltä saisi jänispaistin varjolla yösijankin. Kaverukset rohkaisivat toisiaan
ja ryhtyivät tuumaan. Niin mentin taloon. Kun Jussi esitti
isännälle, keitä ollaan , millä asioilla ja eväillä liikutaan,
otettiin heidät myönteisesti vastaan. Isäntä sanoi saunankin olevan sopivasti lämpiämässä, niin että illemmalla
kylvetään porukalla. Pian oli myös jäniskeitto kiehumassa.
Talossa sattui olemaan töissä kiertävä suutari, joka
jossakin lomassa kertoi talon isännän ja aikamiespojan
olevan sellaisia kylpijöitä, jotka ajavat löylyllä vieraat pois
lauteilta. Kaverukset tuumivat vain,että se on hyvä tietää.
Saunassa sitten havaittiin, että isäntäväki oli tottuneita löylyn ottajia. Siinä vaiheessa, kun olo alkoi jo käydä
tukalaksi, isäntä tiedusteli, että jokohan alettaisiin ottaa
löylyjä. Jussi tuumi siihen, että ”kun on koko päevän tuolla
metässä koeriin kansa juosta riehnittännä, nii siinä tahtoo
tulla hik. Ja ku kohta pasissa yhessä paekassa seistä torottaa, tulloo tuas kylymä. Kyllä tämä löyly, kaeke tuo jäläkee,
tekköö sitte hyvvee. Ruvetaa vua löylyjä lyömää”. Ja isäntä
nakkeli koululla vettä kiukaalle.
Kaikki lauteilla olijat olivat syvässä kumarassa. Korvia, olkapäitä ja selkää poltti. Hämärimmässä nurkassa
Akseli käytti vielä vastaa. Tässä vaiheessa talon miehet pudottautuivat alas lauteilta, pesaisivat itsensä ja kehoittivat
vieraita jatkamaan kaikessa rauhassa. Kun he olivat panneet oven kiinni, piti heti muodon vuoksi porauttaa vähän
löylyä.
Kun urhot hetken päästä astelivat saunalta pihaan,
ihmettelivät Jussi ja Aapeli Akselin vastankäyttöä, vaikka
silloin lauteilla poltti niin mahdottomasti. Akseli tuumasi
kylvettäneensa lauteitten penkkiä alta päin.
Seuraavana aamuna suutari kertoi isännän tavanneen
semmoisia kylpymiehiä, jotka olivat ajaneet hänetkin lauteilta. Metsästyskavereilla oli muutaman päivän ajan rakkoja korvanlehdissä ja selässä muistuttamassa unohtumattomasta saunaillasta.
Aarne Hirvonen kirjoitti muistiin
Jussi Jäntin kertomat tapahtumat
1970-luvulla. Jäntti vietti tuolloin
eläkepäiviään Suonenjoen keskustassa.
Aarne Hirvonen
Johtaja
Isäni syntyi 1911 Peltosalmella erityisen köyhään
kotiin. Eeva-mummo jäi leskeksi kolme vuotta myöhemmin. Perhe ajautui täydelliseen ahdinkoon ja isä
myytiin veljensä tavoin huutolaiseksi.
Nuorukaisen työskennellessä sahalla huomattiin
hänen poikkeuksellinen matemaattinen lahjakkuutensa ja patruuna patisteli nuorukaisen kauppakouluun. Vuonna 1935 tuli muutto Iisalmesta Varpaisjärvelle, missä mies toimi kahden eri osuusliikkeen
myymälänhoitajana.
Johtamiskoulutusta ja -kokemusta alkoi karttua
neljäntoista kuukauden kestoisella armeijareissulla keväästä 1932 kesään 1933. Talvisodan päätyttyä komennettiin kersantti reserviupseerikouluun
ja komppanianpäällikkönä toiminut luutnantti
kotiutui 22.11.1944. Siviilissä mies kävi joitakin
SOK:laisen osuuskauppaliikkeen liikkeenjohdollisia
kursseja työn ohessa.
Kesällä 1946 viisihenkinen perhe muutti Rautalammille isän tultua nimitetyksi Rautalammin
osuuskaupan keskusmyymälänhoitajaksi, josta hän
siirtyi saman liikkeen toimitusjohtajaksi 1948. Kahden vaikean sydäninfarktin jälkeen kirjoitettiin juuri 51 vuotta täyttäneelle miehelle sairaseläke. Reino
Lämsä kuoli kolmisen kuukautta myöhemmin kesällä 1962.
Syntymäkotikuntani väkiluvuksi kirjattiin 7174
vuonna1953. Nyt paikkakunnalla asuu alle puolet
tuosta määrästä. Ihmiset tekivät ostoksensa omalla
kylällä. Erilaisia kauppaliikkeitä oli yksin kirkonkylällä lähemmäs parikymmentä suurimpina Rau-
14
talammin osuuskauppa ja osuusliike Kansanvoima,
joiden yhteinen osuus vähittäiskaupan vuosivaihdosta oli noin 80 %. 1954 rautalampilaisista 19,6 %
oli osuuskaupan jäseniä. Osuuskaupalla oli lisäksi
sivumyymälöitä kylillä parhaimmillaan likemmäs
kymmenen. Toimihenkilöitä isäni johtamassa liikkeessä työskenteli noin 60. Siteeraus Rautalammin
450-vuotishistoriikista: ”Osuusliikkeiden menestystekijöinä olivat epäilemättä sitoutuneet, pitkäaikaiset työntekijät ja pidetyt johtajat, jotka parhaimmillaan loivat liikkeistään perheenomaisen, yhteen
hiileen puhaltavan yhteisön.”
Sodankäyneet johtajat eivät 60 vuotta sitten istuneet kuuntelemassa jääkiekkovalmentajien taikka
muiden voltinheittäjien lennokkaita luentoja managementista ja leadershipistä. Kukaan ei heitä opettanut karvaamaan, syöttämään toiselle ja pitämään
oman pään peliä tyhjänä. Tuskinpa näytettiin vaikeaselkoisia pallukoita, missä johtamisen osa-alueet
ovat limittäin tai käppyröitä, joilla kuvataan prosesseja. Erityiseksi ongelmaksi ei noussut tiedonkulku. Toimihenkilöitä ja asiakkaita pidettiin tärkeinä,
vaikka kukaan ei neuvonut. Isä vietti kuulemma
suuren osan aukioloajasta muualla kuin konttorissaan, teki isommat kaupat henkilökohtaisesti ja
haastatti ukkoja kahvilassa poltellen bostonia
heidän kanssaan. Viiden jälkeen hän vetäytyi paperitöihin ja vapaa-aikaa oli oikeastaan vaan lauantaista iltapäivästä maanantaiaamuun.
Kun katselee taajamien ja kyli-
en vanhoja rakennuksia, ei tarvitse ottaa historian
kirjoja käteensä nähdäkseen, että vilkasta on ollut
kaupanteko niissäkin maisemissa vanhoina aikoina.
Olohuoneen ikkunoiksi liian isot aukot ja tien puolelta suoraan käyvä ovi paljastavat taannoisen käyttötarkoituksen. Pankit näkyvät laittavan luukkunsa
kiinni yksi kerrallaan. Myös johtajat ovat kirkonkyliltä vähentyneet tai siirtyneet kaupunkeihin etäjohtamaan.
Nykyjohtajat pakotetaan tahkoamaan tulosta
keinolla millä hyvänsä. Ilman korkeakoulututkintoa ei ylimmille paikoille ole enää asiaa. Koulutusta
pomot saavat riittävästi. Itse välttelen muuta kuin
työpaikalla puolipakolla annettavaa valmennusta.
Niissä käyn istumassa parin vuoden välein muutaman tunnin tai kokonaisen päivän. PowerPointin
esittäjät vaihtuvat joka kerta. Uutta viisautta ei tykillä seinälle ammuttuna synny. Joitakin kuuntelee
mielellään ja huomaa, ettei ole ihan kaikkea tehnyt
väärin. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara,
sen olen pannut esimiestehtävissä ja -valmennuksessa noin kolme vuosikymmentä olleena merkille.
Takapuolen irrotessa koulunpenkistä tahtoo tämä
tosiasia nopeasti unohtua.
Esimiehellä pitäisi olla aikaa istua kiireettömästi sekä asiakkaiden että omien tuloksentekijöiden parissa turisemassa välillä vaikka
ihan jonninjoutavia. Tällaisia johtajia ei nykyaikana juuri ole. Saisi kyllä olla.
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
Päätoimittajan palsta
Lakeutta niin nottei silmä pökkää
Olin mukana Rautalammin kunnan ja Rautalammin Yrittäjien yhteisellä matkalla Pohjanmaalla. Matka oli kokonaisuudessaan varsin mielenkiintoinen, mutta vähintään yhtä kiintoisaa on
se, kuinka pohjalainen kansanluonne näyttäytyy koko seudun
ulkoasussa.
Paikallisten sanoin silmä lepää, kun ”lakeutta on niin ettei
silmä pökkää”. Lakeuttaan pohjalaiset tuntuvat vaalivan monella
tavalla.
Silmiinpistävää on nimittäin siisteys, jota näytetään vaalivan
niin kotipihoissa, teollisuuskiinteistöissä kuin kaupunkien yleisillä
alueillakin. Paikat eivät repsota ja tienvarret ovat siistejä eikä ro-
juja ole heitetty pihan reunalle odottamaan siivousinnostusta.
Paikalliset selittivät sen johtuvan siitä, että aina täytyy näyttää komiammalta kuin naapurissa. Veljekset Ala-Talkkarin hallin pihalla
kävellessä ei enää hiekoitushiekat rapisseet kengissä.
Siisteyden ylläpitäminen vaatii valtavasti työtä, mutta kantaa
myös hedelmää. Rautalammin Yrittäjät ovat vuosittain keväisin
järjestäneet kirkonkylän siivoustalkoot. Tänä vuonna voitaisikin
ottaa mallia Pohjanmaalta, minkä laitamaille emäpitäjä aikanaan
ulottuikin.
Iiro Lyytinen
päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää
osoitteella [email protected]
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta
sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
Viidakkorummutusta yhdessä
Rautalampi takaisin maailman kartalle! -iskulause on pyörinyt monissa keskusteluissa kuluvan vuoden mittaan. Mutta miksi ihmeessä
takaisin? Eihän se ole sieltä mihinkään kadonnutkaan! Ei niin, mutta
haluammekin sen olevan taas yhtä tärkeä paikkakunta kuten se oli
1600-luvun Suomessa.
Aluksi jopa hurjilta tuntuvat ideat kantavat Rautalammilla.
Yhdessä tekeminen on yksi idearikkaan ja inspiroivan pitäjämme
vahvuuksista. Esimerkiksi Helsingin viikon ideoinnissa 12. maaliskuuta oli mukana lähes 50 henkilöä. Nämä luvut eivät ole arkipäivää
kaikkialla, mutta Rautalammilla ne ovat. Täällä innostutaan ja töitä
tehdään yhdessä. Tuon ideoinnin pohjalta näemme Helsingissä mm.
Matin hulppeat hevosvankkurit, AnnaWildRosen kierrätystyöpajan,
Maria Hännisen sekä RaUtun haasteottelun.
Helsingin tapahtuman avajaisiin on enää alle viisikymmentä
yötä. Keskiviikkona 29.5. Rautalampi-konttikylä kohoaa Kansalaistorille kuudeksi päiväksi. Ennen sitä meillä kaikilla on vielä paljon
tehtävää. Toistaiseksi viidakkorumpua Helsingin valloituksen suhteen on soitettu kovaan ääneen vasta Rautalammilla. Seuraavaksi
meidän on rummutettava niin, että se kuuluu yli Suomen rajojenkin.
Rummuttajiksi eli viestinviejiksi tarvitaan koko rautalampiheimoa
eli meitä kaikkia. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitsemme
jokaisen meidän panosta!
Jarna Kaplas
Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen projektipäällikkö
Rautalampilehti 4/2013
Painos: 10.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
asti
keräsi runsa
ly
e
tt
y
ä
n
a
ir
Ko
aslammin Rats
yleisöä Rauta Lisää kuvia:
lle.
tuskeskukse
mpilehti.fi
www.rautala
hla
piirin vuosiju
Lions 107-K
a
sataa leijona
keräsi toista
:
ille. Lue lisää
Rautalamm
.fi
ti
mpileh
www.rautala
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
[email protected]
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
[email protected]
Myyntipäällikkö:
Marja Kämppi
040 669 2250
[email protected]
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
[email protected]
441 895
Painotuote
15
Ennen-jälkeen by Studio Alex T Suonenjoki:
b y R I I K K A V.
by RIINA H.
by JAANA J.
Studio Alex T. tarjoaa seuraavia palveluja:
–
–
–
–
16
Hiustenleikkaukset
Värjäyskäsittelyt
Kihartamiskäsittelyt
Hiusten tuuhennukset
Studio Alex T. Hair Design
–
–
–
–
Email. [email protected]
Hiusten pidennykset
Meikkauspalvelut
Näytökset
Koulutukset
www.studioalex.fi
Suonenjoen toimipiste:
Rautalammintie 20
77600 Suonenjoki
puh. 040 19 666 77