1. No category

Nro 12 • Joulukuu 2012 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta
VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI
Hermoratahieronta
on rentouttavaa
Joulupuodeista
pukinkonttiin
Ostetaan omalta
kylältä!
KY
E
N
I
Ä
LÄL
N
Monta vaihtoehtoa
joulupuuksi
s. 12-13
Maukolan
Anna-Liisa
11.500
Joulunumero, painoskappaletta
5
6-7
10
11
Savon Lvi ja Kylmälaite
Rauhallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta 2013!
045 328 8002
Kauttamme saat:
Nyt Lvi ja
kylmäalan
työt urakalla tai
tuntiveloituksella.
Takuutyönä!!
-
Ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput
Putken sulatukset
Viemärikuvaukset
Putki- ja kylmäalan asennustyöt
Putkitarvikkeet mm. kattilat, hanat,
varaajat, wc-istuimet, altaat, viemärit,
vesijohdot ym.ym.
- Suurkeittiökalusteet, pakastehuoneet, kylmiöt
- Kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen huollot
- Jäähdytykset
Ota yhteystiedot talteen!
Savon Lvi ja Kylmälaite
Teollisuustie 3
77700 Rautalampi
Puh. 045 328 8002
Kun vuotaa hana tai on putkessa patti, kutsu apuun putki Matti =)
Hyvää Joulun odotusta!
Tervetuloa
Palvelemme 23.12. asti
sunnuntaisin klo 12–21
www.peeassa.fi
S-market Rautalampi
Kuopiontie 10, Rautalampi
puh. 010 762 8740 (0,0828 € /puhelu + 0,1199 € /min)
Arkisin 8–21
Lauantaisin 8–18
Sunnuntaisin 12–21 (23.12. saakka)
Liity
PeeÄssän
asiakasomistajaksi
2
LIITTYMISETUINA
1 pkt Kulta Katriina -kahvia,
Geisha suklaakonvehtirasia,
muumimuki, 10 euron etuseteli
PeeÄssän ravintoloihin sekä
ostoskassi!
Asiakasomistajaksi liityttäessä maksetaan Osuuskauppa PeeÄssän osuusmaksu 100 €. Sen voi maksaa
kerralla kokonaan tai lii-tyttäessä 20 €, jolloin loppuosa maksetaan kertyvällä Bonuksella 24 kk kuluessa.
Bonus alkaa kertyä 50 euron kuukausiostoilla. Asiakasomistajaksi liityttäessä annettavat tiedot tallennetaan S-ryhmän asiakasomistaja- ja asiakasrekisteriin. www.peeassa.fi
BONUSTAULUKKO
Osuuskauppa PeeÄssä
Talouden
Bonus
Bonusta
Bonusta
kuukausiostot
%
kuukaudessa vuodessa
vähintään
vähintään vähintään
900 €
800 €
700 €
600 €
500 €
400 €
300 €
200 €
50 €
5,0 %
4,5 %
4,0 %
3,5 %
3,0 %
2,5 %
2,0 %
1,5 %
1,0 %
45 €
36 €
28 €
21 €
15 €
10 €
6€
3€
0,5 €
540 €
432 €
336 €
252 €
180 €
120 €
72 €
36 €
6€
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Kerkonkoski saa jälleen
kyläkaupan
Kerkonkosken kauppa avataan
jälleen tulevan vuoden alkupuolella.
Kaupan ottaa hoitoonsa energinen
naisporukka. Kauppiaina toimivat
alueelta lähtöisin olevat serkukset.
Kauppa avataan tammikuun lopulla.
MLL:n paikallisyhdistys jakaa
hyvää joulumieltä
Sisä-Savon Liikennekoulun yrittäjät Keijo Happonen ja Esko Paananen lupaavat, että kun oppilas ja opettaja hoitavat
hommansa, saa autokoulusta tulevaisuudessa entistä paremmat eväät liikenteessä toimimiseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rautalammin paikallisyhdistys on
mukana jakamassa hyvää joulumieltä. MLL:n Hyvä Joulumieli -keräyksellä lahjoitetaan ruokaa vähävaraisten
lapsiperheiden joulupöytiin.
Rautalammilla viisitoista 70 euron ruokalahjakorttia ohjataan perheisiin kunnan perhetyön kautta.
Lakimuutos edellyttää muutoksia myös autokouluissa
Tavoitteena parempi
liikenneturvallisuus
Tammikuussa voimaan astuva uusi
ajokorttilaki tuo muutoksia ajokortin suorittamiseen. Lain tähtäimessä on parempi liikenneturvallisuus.
Sisä-Savon Liikennekoulun yrittäjä Keijo Happonen harmittelee, että
ajokorttilain muuttumisen yhteydessä
puhutaan yleensä ainoastaan hinnan
nousemisesta. Hän lupaa, että tulevaisuudessa autokoulusta saa entistä paremmat eväät liikenteessä toimimiseen.
- Kyllä mekin ollaan ihan uudessa
tilanteessa. Koulutuksissa on juostu pitkin vuotta, aikansahan siinä aina menee
ennen kuin itsekin asiat opitaan. Kaiken
kaikkiaan kuitenkin hyvään suuntaan
ollaan menossa, Happonen mietiskelee.
Oma kortti mopoautolle
Lakimuutoksen taustalla on EU:n kolmas ajokorttidirektiivi, jonka myötä esimerkiksi mopokorttiin vaaditaan jo nykyisin teoria- ja ajo-opetus autokoulussa.
Tammikuussa mopo- ja mopoautokortit
tulevat toisistaan erillisiksi. Mopokortin
voi ajaa 15-vuotiaana, kevyen nelipyörän
kuljettamiseen oikeuttavan ”mopoautokortin” ikäraja on jatkossa 16 vuotta.
Myös moottoripyöräkortteihin tulee
muutoksia. Niin kutsuttu kevarikortti ei
jatkossa nouse automaattisesti tehovapaaseen A-luokkaan. Väliin tulee uusi
A2-luokka, jossa pyörän maksimiteho on
35 kilowattia. Tehovapaan luokan kortin
ikäraja on jatkossa 24 vuotta. Kortin korottaminen A1-luokasta A2-luokkaan
ja A2-luokasta A-luokkaan edellyttävät
molemmat seitsemän tunnin koulutusta.
A-luokan kortti ilman aiempaa A1- tai
A2-korttia vaatii jatkossakin erillisen
kuljettajatutkinnon.
Sähköiset välineet
käyttöön opetuksessa
Suurin muutos tapahtuu normaalissa
henkilöautokortissa. Koulutus muuttuu
nykyisen kaksivaiheisen koulutuksen sijasta kolmivaiheiseksi. Jatkossa ajokortin
saaminen edellyttää myös aktiivista itseopiskelua esimerkiksi netissä.
Ajo-opetus lisääntyy muutamalla
tunnilla. Kuljettajatutkinnon suorittajan
tulee pitää oppimispäiväkirjaa ja opiskella 20 tuntia itsenäisesti verkko-opetuksena.
- Sähköiset välineet tulevat käyttöön
myös autokouluihin. Auto voidaan välillä laittaa vaikka parkkiin tienposkeen ja
katsella risteystilanteita tablet-tietoko-
neelta, Happonen kertoo.
Niin ikään oppimispäiväkirja ja opetuskortit ovat tulevaisuudessa sähköisiä.
Pidemmällä tähtäimellä autokoulun autossa voi olla esimerkiksi GPS- ja kiihtyvyysanturit, joiden avulla ajotunneista
saadaan hyvin tarkkoja tietoja. Ajettua
reittiä ja tapahtumia voidaan jälkeen
päin tutkia kartalta.
Kuorma-autokortin saanti muuttuu
jatkossa haastavammaksi. Sen ikäraja
ilman ammattitutkintoa nousee 21 vuoteen.
- Tästä tulee vielä ongelmia kuorma-autoliikennöitsijöille, kun nuorien
kuljettajien saanti muuttuu entistä haastavammaksi, Happonen arvelee.
Liikennetraktorille, jonka kuljettaminen nykyisin edellyttää kuormaautokorttia, tulee oma LT-kortti. Sen
saaminen edellyttää käsittelykokeen
suorittamista ja 18 vuoden ikää.
- Uudistuksessa on ajateltu puhtaasti
maatalon poikia. Monilla maatiloilla on
liikennetraktoreita, ja nykyinen kuormaautokortti on jo niin vaativa että moni
jäisi ilman uudistusta ajo-oikeudetta,
Happonen arvelee.
www.rautalampilehti.fi
LähiTapiolan Leena Vepsäläinen,
Pirkko Enäsuo ja Arto Vesterinen
toivottavat Kaijan Toimistopalvelun
tervetulleeksi yhteiseen toimistoon.
LähiTapiola ja Kaijan Toimistopalvelu saman katon alle
LähiTapiola ja Kaijan Toimistopalvelu muuttavat Rautalammilla yhteisiin tiloihin. Kaijan Toimistopalvelu
siirtyy Pyykönkulmasta LähiTapiolan
tiloihin vuoden lopulla.
LähiTapiolan
myyntipäällikkö
Arto Vesterinen on iloinen ratkaisusta, jossa vakuutusyhtiön palvelut
saatiin pysymään paikkakunnalla jatkossakin.
Satulateatterin ”Miehiä ja
naisia” lukion salissa
Rautalammin lukion Satulateatterin ”Miehiä ja naisia” esitetään lukion salissa to 13.12. klo 18 (ensi-ilta),
pe 14.8. klo 18 ja ma 17.12. klo 18. Lippujen ennakkomyynti Arttelissa.
Rautalampilehti ilmestyy
seuraavan kerran 19.2.2013
Rautalampilehti ilmestyy seuraavan kerran ensi vuoden tiistaina 19.
helmikuuta 2013. Toivotamme lukijoillemme ja asiakkaillemme iloista ja
rentouttavaa joulun aikaa sekä menestystä tulevalle vuodelle!
3
Teksti: Petri Virta Kuva: Iiro Lyytinen
Konneveden kirkossa
Joulukonsertti
Gl
r ia!
o
o
o
o
o
o
Ke 19.12. klo 19
Mökit nukkuu lumiset
Esa Ruuttunen, baritoni
ja sellokvartetti
Iida-Vilhelmiina Laine, Ulla Lampela,
Jussi Makkonen, Matti Makkonen
ouluJyön
messu
ma 24.12.
klo 23.
Liput 10 €
Liput ennakkoon Voxis-kirppikseltä, Kauppatie 39,
ke 10-17 ja la 10-14, puh. 040 726 9498.
Muu ohjelma:
www.konnevesi.fi/seurakunta
Hermoratahieroja Soile Kiiski palvelee asiakkaitaan Väänälässä, jonne löytää tiensä
Osuuspankin sisäpihan kautta.
Hermoratahieronta
hoitaa ja rentouttaa
4
Outo tunne kävellä kameran ja kirjoituslehtiön kanssa samasta ovesta mistä niin monta kertaa aiemminkin. Tällä
kertaa tilanne on kuitenkin aiemmasta
poikkeava, astuin nimittäin sisään Rautalampilehden entiseen toimitukseen,
joka lehden muutettua Hubille muuttui
nopeasti hermoratahierojan tunnelmalliseksi toimipisteeksi. Rauhalliset pastellisävyt sisustuksessa, tunnelmallinen
valaistus ja miellyttävän hiljaisena soiva
rento musiikki loivat hyvän fiiliksen heti
sisään astuessa.
Kuopiontien varressa, Osuuspankin naapurissa majaansa pitää nykyään
hermoratahieroja Soile Kiiski. Hän kertoo minulle hermoratahieronnan olevan alunperin kiinalainen hoitomuoto.
Hermoratahieronnasta on myöhemmin
kehittynyt sekä kiinalainen että venäläinen tyylisuunta. Soike Kiiskin käyttämä
kiinalainen muoto on hieman hellävaraisempi, mukavan rentouttava ja samalla
koko kehoa hoitava.
Hermoratahieronnassa
käydään
aina läpi koko keho akupisteitä ja hermoratoja seuraillen peukaloilla tai muil-
la sormilla painaen ja pyörittäen. Kokonaisuudessaan yksi hoitokerta kestää
puolestatoista kahteen tuntiin ja se alkaa
aina rentouttavalla viidentoista minuutin päähieronnalla edeten siitä käsiin,
selkään ja jalkoihin. Riittävän pitkä hoitoaika antaa keholle ja hermostolle mahdollisuuden syvärentoutumiseen, jonka
aikana elimistön oma parannustoiminta voi korjata siellä olevia häiriötiloja ja
poistaa sairauksia.
Hermoratahieronta sopiikin erittäin hyvin nykypäivän stressaantuneelle
ihmiselle, koska se rauhoittaa ja tasapainottaa hermostoa, parantaa verenkiertoaja on erittäin puhdistava auttaen elimistöä poistamaan sinne kerääntyneitä
kuona-aineita.
Tätä juttua tehdessä pääsin tutustumaan hermoratahierontaan asiakkaan
näkökulmasta lyhyen kokeiluhieronnan
verran. Jo tuona lyhyenä aikana tuli niin
rento fiilis ja hartioiden kireys alkoi heti
helpottamaan, jotenä aivan varmasti
tahdon palata hermoratahierontapöydälle uudestaan. Mitä nopeammin sen
parempi.
Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Petri Virta
Pentinpelto-projektissa lavalle nousevat JiiPee Jetsu (vas.) ja Taavi Simonen sekä Juha
Kukkonen (ei kuvassa).
Pikkujouluiloa
rockmuusikoiden tapaan
Rautalammin Rockmuusikot juhlivat pikkujoulujaan Ravintola Mortonissa tulevana lauantaina.
Rockmuusikoiden perinteiset pikkujoulut ovat kaikelle kansalle avoimet.
Tarjolla on koko illan edestä livemusiikkia, ikään kuin Rocmuusikoiden joululahjana myös sisäänpääsy on ilmainen
kello 23 saakka.
- Haluamme myös kiittää kaikkia
paikallisia yrityksiä, jotka ovat tukeneet
toimintaamme syksyllä järjestetyssä keräyksessä, yhdistyksen puheenjohtaja
Topi Ek kertoo.
Pikkujouluissa ensimmäisenä lavalle nousee JiiPee Jetsun, Taavi Simosen
ja Juha Kukkosen Pentinpelto-projekti.
Luvassa on JiiPeen sanoin ”perinteisiä
joululauluja tavallisella tyylillä - taattua
tavaratalon taustamusiikkia.”
Illan päättää kuopiolais-pieksämäkeläinen
Kalle Blomkvist.
Illan päättää alkuvuodesta Kuopion
nuorisopalveluiden järjestämässä bändikilpailussa menestynyt suomenkielistä
poprockia soittava Kalle Blomkvist.
- Välissä on tuttuun tapaan Rockmuusikoiden järjestämää ennennäkemätöntä ja -kuulematonta juttua, eikä kinkkuarvontaakaan sovi unohtaa, Ek sanoo.
Rockmuusikoiden pikkujoulut alkavat 15.12. kello 21 Ravintola Mortonissa.
Vapaa pääsy klo 23 asti, ikäraja 18 vuotta.
5
Puoti ja Puhvetti -liikkeessä riittää valikoimaa. Laukut ovat yksi kysytyimmistä tuotteista.
Niina Venäläinen on antanut vanhoille lusikoille uuden elämän kaulakoruina.
Puodista pukinkonttiin
Uudet lähipuodit houkuttelevat joulun alla. Niissä on tarjolla yksilöllisiä
tuotteita pukinkonttiin, virkistäviä
kahvihetkiä ja paikallista tunnelmaa.
Kun saapuu Tervon torin vieressä sijaitsevaan Puoti ja Puhvetti -liikkeeseen,
vastassa on kangaspuiden iloinen kalke.
Ääni kuuluu naapurihuoneesta, kansalaisopiston kutomapiiristä, mutta se tuo kotoisan tunnelman myös liikkeen puolelle.
Puoti ja Puhvetti on toiminut kuukauden päivät. Kun uusi lähituoteyhdistys, Tervon Tekevät ry vuokrasi kunnalta
myynti- ja kahviotilat, ne täyttyivät pian
mitä moninaisimmista käsitöistä aina tpaidoista hartiahuiveihin ja koruista veistoksiin. Kahvila puolestaan täyttyi piparin
ja pullan tuoksusta – ja koko liiketila asiakkaista.
– Meidät on otettu ihanasti vastaan.
Monet ovat iloinneet, kun he saavat ostaa
tervolaisia tuotteita joululahjoiksi, yhdistyksen puheenjohtaja, Alma Hyvönen sanoo hymyillen.
Hän kertoo, että liikkeessä on myynnissä vain yhdistyksen jäsenten tuotteita.
Jäseniä on noin kolmekymmentä, joten
tuotoksia on esillä monipuolisesti. Joukosta puuttuvat vain puu- ja metallityöt.
Joululahjakauppa on siis käynnistynyt
mukavasti. Joko jostakin on tullut hittituote?
– Villasukat, laukut ja leivonnaiset –
niitä on mennyt eniten, Hyvönen tietää.
Naisten laadukkaiden kangaslaukkujen takana on tuotemerkki Made by Kari.
Laukut ovat yksilöllisiä, sillä samaa mallia
on olemassa vain yksi kokoaan. Naapurin
rouvalla ei siten tule samanlaista vastaan.
Made by Kari -tuotteista löytyy
laukkuja niin juhlaan kuin viikonloppumatkallekin. Ne ovat ryhdikkäitä niissä
käytettyjen kolminkertaisten kankaiden,
tukimateriaalien ja levypohjien ansioista.
Ne säilyttävät siten muotonsa tyhjänäkin.
Liikkeessä näkyy monia muitakin
yhtä huolella ja rakkaudella tehtyjä käsitöitä. Esimerkiksi Nina Venäläinen on
loihtinut vanhoista lusikoista kauniita
kaulakoruja ja Niina Saviranta on muotoillut keraamisia kuppeja, joissa lankakerät pysyvät oivallisesti kurissa vaikka
sukkia neuloessa.
Pienyrittäjien valmisteet
tutuiksi
Myös Rautalammin Vaajasalmeen avattu
lähipuoti vetää asiakkaita. Peltolan Puoti
ja Kahvilan avajaiset oli menestys.
LAHJAKSI VAIVATON ISTUNTA
R
6
SALLIN VÄKI TOIVOTTAA VANHOILLE JA UUSILLE
ASIAKKAILLEEN LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ!
Teksti: Sari Toikkanen Kuvat: Sari Toikkanen, Iiro Lyytinen
Varikselta lahjat ja paljon muuta
jouluisin hinnoin!
Talvihaalari Pe/Oxford
Vettä ja likaa hylkivä materiaali. Lämmin
tikkivuori, heijastimet, irrotettava huppu,
runsaasti taskuja sekä lahkeissa
vetoketjut. Yleisimmät koot, väri
viininpunainen/harmaa. (49,-)
Loppuerä:
36,90
Pulverimaalattu teräsputkirunko.
Jalkajarrulla ja kelaavalla vetimellä.
Maksimikantavuus 75 kg. Keltainen.
399,-
Lumentyönnin Fiskars
Snow Light 145020
34,90
Muovipäällysteisellä alumiinivarrella,
ergonominen ponsi. Alumiinilistalla
vahvistettu muovipesä. Pituus 150 cm.
Leveys 54,5 cm.
Ilman K-Plussakorttia 39,90
Hiihtokauden avajaispaketti:
Peltonen Facide Nanogrip
pitopohjassukset
174-202 cm
+siteet kiinnitettynä
ja Rex Omega sauvat
samaan hintaan!
199,-
Tarjous voimassa 22.11.-15.12. 2012 tai niin kauan kuin
varastoerä riittää. 1 pari/talous.
Retkiluistimet
alkaen
69,-
Nokia Kaira
huopavuorisaappaat
79,-
irtovuorilla
99,-
Talvimaihari
Jalas Off
Road 4778
K-Plussakortilla
24,90
Kauppatie 43, Konnevesi
p. 040 583 1522
Ma-pe 9-17
La 9-14
Etusi
28%
Hinta ilman K-Plussa-korttia 34,90
Talvityövaatteet tarjoushinnoin!
Snickers, Dimex, Prof
89,-
Talvitakki
Prof
HI-Vis
Talviavohaalari
Dimex 619
59,90
Runsas valikoima
lämpimiä talvikäsineitä!
Urheilu ja kalastus Varis
VARIS
Vainiontie 2
p. 020 769 1870
www.rautia.fi/
konnevesi
Laatu, palvelu, helppous...
Kauttamme saat kaikki pienrakentamiseen liittyvät
suunnittelu- ja rakennustyöt
– kuntokartoitukset
– laskutyönä tai avaimet käteen periaatteella
– yhteistyökumppaniemme kautta myös LVIS-työt
SOITA JA KYSY LISÄÄ
020 768 9180
Pienrakentajan suunnittelutoimisto
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
www.asamak.fi
Yhteistyömme tuloksena on rakennusprojektisi aloitus
sekä loppuunsaattaminen entistä vaivattomampaa.
Tarjoamme ”valmiin paketin” juuri Sinun tarpeisiisi, joka
sisältää sekä projektin suunnittelun että toteutuksen.
www.i-consilium.fi
tuotteita. Valikoima ei ole laaja, mutta sitäkin laadukkaampi, Kärkkäinen sanoo.
Valikoimaa kuitenkin löytyy: on piparkakkuja, glögiä, hilloja, hyydykkeitä,
teejuomia, mausteita, kynttilöitä, koruja
ja keramiikkaa muiden muassa. Yrittäjien omista, Peltolan Juustolan tuotteista
on tarjolla erilaisia juustoja, jäätelöä ja
kirnuvoita, jota kysytään varsinkin jouluna. Puoti palvelee vain joulun alla, mutta
suunnitteilla on jo kesäpuodin avaaminen.
Puoti ja Puhvetti on avoinna ma-pe
9-16, la 9-14 (loppiaisen jälkeen uudet aukioloajat). Peltolan Puoti ja Kahvila 15.12.
klo 10-16 ja 21.12. klo 10-16
3 kpl: Parireki
Väinö
330-390 cm,
leveys n. 80 cm
K-Plussakortilla
– Avajaispäivä oli aivan huikea. Meillä kävi noin kaksisataa asiakasta, yrittäjä
Matti Kärkkäinen muistelee.
– Puoti on ollut auki kolmena päivänä. Vaimo puhui jo vakioasiakkaista, mies
naurahtaa.
Hän arvelee, että asiakkaita houkuttelee Nujulan entiseen kyläkouluun remontoitu, tunnelmallinen puoti, hänen
puolisonsa Minnariitta Pitkäsen leipomat
tuoreet pullat ja herkulliset kakut sekä
tuotteet, joita ei muualta tahdo saada.
– Täälläpäin ei oikein ole tarjolla erikoisempia tuotteita. Haluamme tarjota
hyväksi havaittuja, tuttujen pienyrittäjien
350,-
260x80 cm,
lava 185x78 cm
Rattikelkka
Excellent Sport
Nujulan entisellä kyläkoululla toimivan Peltolan Puodin suosio on yllättänyt
Matti Kärkkäisen ja Minnariitta Pitkäsen.
4 kpl: Verkkoreki
Väinö
Rakentamisen ja kalustamisen
vahva ammattilainen
Teollisuustie 3
77700 Rautalampi
Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
Rauhallista Joulua, sekä rakentavaa Uutta Vuotta 2013!
7
Teksti ja kuva: Juho Pahajoki
Jokainen vauva saa Rautalammilla kahdeksan lahjakorttia. Tästä nipusta yksi käytettiin kampaajakäyntiin.
Vauvabonus on suosittu ja tarpeellinen
Vuoden 2012 ajan Rautalam- kunnassa haluttu asettaa.
millq maksettuun syntyvien lasten
- Yhtä hyvin kuin vaippo400 euron suuruisen vauvabonuk- ja, vauvaperheissä voidaan tarvita
sen suhtaudutaan kunnassa posi- myös hemmottelua, rakennustartiivisesti. Bonusta on maksettu lah- vikkeita tai oma hetki ravintolassa,
jakortteina, jotka käyvät kaikkiin Leskinen toteaa.
kunnan alueella toimiviin yritykVauvabonus on tulossa
siin. Vaikka aivan naapurikunnissa
myös seuraavalle
ei vastaavaa rahaa ole tarjolla, niin
vuodelle.
aivan harvinaisuus Rautalammin
Vaikka vauvarahaa ei olekaan
raha ei ole, sillä 67 kuntaa kertoo
muistavansa jotenkin syntyviä vau- suunnattu vain vaippoihin, pieni kierros kylänraitin yrityksissä
vojaan.
Vauvabonus on osa kunnan viittaa siihen, että vauvabonukset
elinkeinostrategiaa, jossa pyritään menevät lähinnä päivittäisiin tartekemään Rautalammista muis- peisiin. S-Marketissa lahjakortteja
näkyy lähes viikoitta maaseutukunnista
positiivisesti erottuva ”Bonuksen ei odoteta tain, mutta esimerkiksi kampaamoissa,
vetovoimainen
asuyksinään tuovan
kultasepänliikkeessä
mispaikka, joka houketään kuntaan,
kuttelee paluumuut- mutta se on luomassa tai Sepon Kalusteessa
tajia ja uutta väkeä, positiivista mielikuvaa ei bonuksia ole näkyperheystävällisestä nyt. Myös Arttelissa
kunnan elinkeinoasiakunnasta.”
tai Pestarin valinnassa
mies Marita Leskinen
lahjakorttien käyttäkertoo. Bonuksen ei
odoteta yksistään tuovan ketään jien määrä on ollut pieni. Voikin
kuntaan, mutta se on osaltaan todeta, että lapsiperheissä ylimääluomassa positiivista mielikuvaa räinenkin raha menee jokapäiväiperheystävällisestä kunnasta. Ra- siin kuluihin. Niissäkin yrityksisjoituksia vauvarahan käytölle ei ole sä, joissa vauvarahaa ei vielä ollut
Rautalampilehti ilmestyy
seuraavan kerran
8
19.2.2013
• Kasvohoidot
• Ripsien ja kulmien kestovärjäykset
• Käsi- ja jalkahoidot
• Depilaatiot • Ehostukset
• Lahjakortit
Kauneushoitola
Onnenjyvä
p. 040 044 8505
kauneushoitola@onnenjyvä.fi
www.onnenjyva.fi
Iisvedentie 3, 77600 Suonenjoki
Palvelemme ti–pe 10–18, muulloin sopimuksen mukaan
nähty, suhtauduttiin kuitenkin positiivisesti kunnan myöntämään
bonukseen. Se nähtiin tarpeellisena
lapsiperheille ja pidettiin hyvänä
kannustusta oman kunnan yritysten käyttöön.
Seurakunnan perhekerhosta
löytyy useita lapsibonuksen saaneita. Äidit vahvistavat käsityksen siitä, että pääasiassa raha menee perheen normaaleihin kuluihin. Jotkut
tosin kertovat säästävänsä seteleitä
johonkin erityisempään hankintaan. Kaikki bonuksen saajat ovat
ymmärrettävästi tyytyväisiä etuun
ja useat muistavat kiittää myös kotihoidon kuntalisää. Monet ovat
kertoneet näistä eduista ystävilleen
toisilla paikkakunnilla ja ne ovatkin
herättäneet kateuden sekaista ihailua.
Myös äidit pitävät edun suuntausta oman paikkakunnan yrityksiin
hyvänä, mutta moni pitää kerralla
käytettävän 50 euron lahjakortin
suuruutta hankalana. Pienemmillekin lahjaseteleille olisi käyttöä. Bonuksen jatkamisesta tulevina vuosina kaikilla äideillä on yksimielinen
vastaus: ehdottomasti kyllä.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Vesanto-lehti kiinnostaa nyt enemmän kuin muut. Painotuoretta julkaisua tutkimassa Sisko Kuhmonen,
Anu Hytönen ja Mirja Nuutinen.
Perinteikäs lehti uudistui
Rauhaisaa
joulun aikaa
kaikille Teille!
- Keep going -
Vesanto-lehteä osataan odot- shokkia”, hän kirjoittaa työstään taitaa. Se on ilmestynyt jo 46 deblogissaan.
vuotta, aiempina vuosina myös
Mirja Nuutiselle ulkoasun
suunnitteleminen, mainosten luoVesannon Joulu -nimisenä.
Joulukuun alkupuolella ilmestyvää lehteä ostetaan omaksi iloksi,
se sujahtaa moneen pukinkonttiin
ja sitä lähetetään myös tervehdykseksi kaukaisille sukulaisille.
– Moni odottaa kotiseutulehden ilmestymistä. Sillä on ihmisille
erilaisia merkityksiä, ensimmäistä
vuotta lehden päätoimittajana työskentelevä Anu Hytönen kertoo.
Tänä vuonna tuo Vesannon
Kotiseutuyhdistyksen julkaisema
lehti tuli painosta uudistuneena.
Näkyvin muutos on ulkoasussa. Värikkään ja ilmeikkään, ajanmukaisen ulkoasun on luonut graafinen
suunnittelija Mirja Nuutinen. ”Ulkoasua uusiksi, mutta niin, ettei tule
minen ja lehden taittaminen on ollut mieluisa haaste.
– Tämä on ollut elämää suurempi juttu, paluumuuttajan haaste.
Pääsin takaisin sisälle Vesannolle,
nainen toteaa.
Lehdessä ajankuva
Sisällöltään lehti on tuhti, yli seitsemänkymmentäsivuinen paketti
paikallishistoriaa ja myös tämän
päivän Vesantoa. Se sisältää totuttuun tapaan kunnan ja seurakuntien sivut, paikallisyhdistysten
kuulumisia,
muistokirjoituksia,
vauva-uutisia, koululaisten tarinoita, runoja, muisteluksia ja tapahtumia vuoden varrelta. Tänä vuonna
tuotoksia sävyttää eläin-aihe.
Jetista
Oy
www.jetista.fi
Juttujen ja kuvien toimittaminen on ollut vapaaehtoista. Monet
vesantolaiset, kesävesantolaiset ja
kotiseuturakkaat ovat lähettäneet
aineistoa julkaistavaksi.
– On hienoa, että näin pienellä
kunnalla on tällainen perinne. Juttuja tuli tänä vuonna runsaasti, Anu
Hytönen toteaa.
Myös kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Sisko Kuhmonen näkee
lehden arvokkaana kotiseututyönä
ja haluaa välittää lämpimät kiitoksensa kaikille lehden tekoon osallistuneille.
– Tämä on Vesannon kuva.
Lehden tarkoitus on ajankuvan välittäminen. Tämän päivän asiat ovat
huomisen kulttuurihistoriaa, Kuhmonen sanoo.
Vesanto-lehti on myynnissä
Vesannon kaupoissa ja kirjastossa.
• ELINTARVIKKEET • PAISTOPISTE
• KUKAT • ASIAMIESPOSTI
Avoinna talvella ma–pe 8–21, la 8–20, su 11–20
kesällä ma–pe 8–21, la 8–21, su 11–21
Myllytie 1, 72210 TERVO
(017) 387 2699 • [email protected]
Hyvin palveleva...
...Sinua varten
Varastotie 2
77600 Suonenjoki
p. (017) 512 000
0400 376 884
9
Teksti: Petri Virta Kuva: Iiro Lyytinen
Reeta Lyytinen Arttelista, kampanjan alulle pannut Juho Pahajoki ja Pestarin Riitta Kirjavainen ovat kaikki
yhtä mieltä siitä, että valinnanvaraa Rautalammilla on. Se kuitenkin säilyy vain jos palveluita käytetään.
Facebook-kampanja on kerännyt jo toistasataa osallistujaa
Jouluostokset omalta kylältä
- Erityisen mukavaa mielestäni
- Idea taisi lähteä liikkeelle siitä,
kun kaikki puhuivat Matkuk- on, että asia on lähtenyt liikkeelle
sen ostoskeskuksen avajaisista. muualta kuin itse yrittäjistä, Reeta
Siitä miten hullu meininki siellä Lyytinen kertoo.
Pestarin yrittäjä Riitta Kirjaon ollut.
- Sitten ajattelin, että oikeastaan
kaikki tarvittava on kuitenkin saatavissa omaltakin paikkakunnalta,
Facebook-kampanjan oman kylän
palveluiden puolesta käynnistänyt
Juho Pahajoki kertoo.
Kampanjan ideana on pitää
esillä niitä pieniä valintoja, joilla on
suuri vaikutus oman kylän palveluiden säilymiseen.
- Paikallinen tuote tai lahjakortti työllistää ja tuo kuntaan veroja. Laadukas suomalainen lahja
tai paikallisen yrittäjän lahjakortti
ilahduttaa pitkään ja on ekologinen
valinta, Pahajoki kertoo kampanjasivullaan.
Facebook-kampanja on
kerännyt jo toistasataa
osallistujaa
10
www.rautalampilehti.fi
Tähän mennessä ”Ostetaan
omalta kylältä, tuetaan rautalampilaista työtä” -tapahtumaan Facebookissa on ilmoittautunut jo noin
150 osallistujaa. Yrittäjien mieltä
asian saama huomio lämmittää.
vainen on samoilla linjoilla.
- Palvelut Rautalammilla pysyy vain jos niitä käytetään. Käytän
usein esimerkkinä sukkaparia. Niin
pienestä se lähtee, kun sukat ostaa
Rautalammilta, on sekin jo jotain,
Kirjavainen muistuttaa.
- Ja aika usein kuulee sitäkin,
että on käyty kaupungista etsimässä
jotain tavaraa, joka lopulta löytyykin meidän kaupan hyllystä, hän
naurahtaa.
Yrittäjät ovat useina vuosina
kampanjoineet juuri joulun alla
oman kylän palveluiden puolesta.
Oman tai naapurikunnan liikkeessä käytetty raha jää kiertoon omalle
lähialueelle. Palveluiden käyttö on
myös ainoa tapa taata niiden pysyminen paikkakunnalla.
- Omalla kylällä shoppailemalla säästää myös bensaa, hermoja, aikaa ja rahaa, Pahajoki pohtii.
Pahajoki muistuttaa, että yhtä
lailla kauppaliikkeiden kanssa kaikkien muidenkin paikallisten yrittäjien tarjontaa pyritään tuomaan
esiin kampanjalla.
- Tapahtumasivulla on ilahduttavan paljon jaettu joululahjavinkkejä. On kerrottu hierojista, käsityöläisistä ja muista paikkakunnan
erikoisuuksista.
- Mielestäni on ehdottomasti
hyvä, että asiaa pidetään esillä. Olen
kyllä kuullut kampanjasta asiakkailta, vaikka itse en Facebookissa ole,
yrittäjä Kaija Hemming Kelloliike
Hemmingistä kertoo.
Arpajaiset kauppojen
yhteistyönä
Paikalliset kauppiaat lyövät lisää
vettä kampanjan myllyyn ja järjestävät ennen joulua arvontoja,
joihin voi osallistua asioimalla paikallisissa liikkeissä. Arvontaan voi
osallistua Arttelissa, Pestarissa ja
Hemmingissä tai ottamalla kuvan
rautalampilaisesta tai Rautalammilta ostetusta joululahjasta ja lähettämällä sen osoitteeseen jupahajo@
gmail.com. Lisää tietoa kilpailusta
löytyy osoitteesta http://ostetaanomaltakylalta.wordpress.com.
Ensimmäisen arvonnan palkinnon, Pestarin lahjoittama Lumikristalli-valosarjan voitti Maija
Korhonen. Tällä viikolla arvotaan
Kelloliike Hemmingin ja ensi viikolla Arttelin lahjoittama palkinto.
Teksti: Sari Toikkanen Kuva: Iiro Lyytinen
Kuusiviljelmällä on vilkkainta viikkoa ennen joulua. Kari Rossi uskaltaa kuitenkin luvata, että heltä saa kauniin
joulupuun vielä aattonakin. Kuvassa hän karistelee lumia lännenpihdasta.
Joulupuissa on valinnanvaraa
koiselle.
Pihdat eivät helposti
Joulupuu on yhä useammin serkarista
– Valkokuusi tuoksuu mustabiankuusi, mustakuusi tai vaikka lännenpihta. Erikoispuiden Yllättäen kuusen valinta ei olekaan herukalle. Jotkut pitävät siitä, mutta
helppo, vaikka lumiviitta olisikin jo eivät kaikki. Kun valkokuusen tuo
suosio on hiljalleen kasvanut.
karissut oksilta. Kuusilajeja kun on
Maisema on jo kauniin joului- mistä valita.
nen. Myös kuuset ovat lumen peiTutuimpia ovat metsäkuuset,
tossa, minkä vuoksi niistä on vaikea tosin nekin näyttävät tavallista luonvalita joulupuuksi sopivaa. Rossin nonkuusta tiheämmiltä.
Kuusiviljelmällä Suonenjoella on sii– Kuusia leikataan kaksi, joshen osattu varautua. Viljelijät, Virpi kus kolmekin kertaa vuodessa. Siten
ja Kari Rossi ovat jo hyvissä ajoin, niistä saadaan tuuheita ja kartiomaisulan maan aikana, merkinneet pu- sia. Samalla niiden kasvatusaika pinaisella nauhalla myyntiin lähtevät, tenee. Keskimäärin se on kaksitoista
tasaiset ja tuuheat puut. Nyt enää vuotta, viljelijät taustoittavat.
moottorisaha pärisee ja lumi pölisee,
Serbiankuusi erottuu metsäkuukun puita kaatuu nurin yksi toisensa sesta sen neulasiston hopeaan vivahperään.
tavalla värisävyllään. Leikattuna se
Suurin osa myytävistä puista myös alkaa tehdä käpyjä nuorena.
matkaa isoille tukkuostajille ympäVarsinainen käpykuusi on kuiri Suomen, aina Helsinkiä ja Oulua tenkin mustakuusi. Sen sutjakkaa
myöten. Tilalla on myös vähittäis- ja aavistuksen tummanvihreää olemyyntiä.
musta koristavat runsaat, pienet kä– Pihamyynti on meillä lisään- vyt, jotka pysyvät puussa pitkään.
tynyt. Asiakkaita tulee noin sadan
Pihtojen etuna on puolestaan
kilometrin säteeltä. Monesta on neulasten kestävyys.
mukava lähteä
– Pihdat säilyttävät neulakuusenhakusensa muita joulupuita paremmatkalle, Virpi
min, Virpi Rossi kertoo.
”Pihdat säilyttävät
Rossi kertoo.
Puoliso kehuu eritoten länneulasensa muita
Tilalla
nenpihtaa, jota he ovat viime
joulupuita
käydessään voi
vuosina saaneet myyntiin.
paremmin.”
kierrellä pel– Se on oikea kuusien kuloilla etsimässä
ningas: pehmyt- ja pitkäneulasitä kaikkein
sinen, täyteläinen ja tuuhea. Se
kauneinta kuusta. Sopivan löydyttyä kasvaa luonnostaan läpinäkymättöse kaadetaan. Osa asiakkaista taas mäksi.
haluaa valita omansa valmiiksi kaaValkokuusen neulasisto on sitä
detuista ja esille tuoduista puista.
vastoin piikikäs – ja se tuoksuu eri-
sisälle, se tuoksuu pari kolme päivää.
Kuusi kasvaa sisällä
Myös puun kokoa kannattaa silmäillä, eikä aina valita sitä kaikkein näyttävintä puuta.
– Kuusi kasvaa, kun sen vie
sisälle. Ulkona se näyttää usein pienelle. Parimetrinen riittää yleensä
hyvin, sillä latvatähti ja kuusenjalka
lisäävät kuitenkin vielä pituutta.
Kun oma kuusi löytyy, Rossit
neuvovat huolehtimaan siitä hyvin.
Kuljettaessa puu tulee suojata viimalta. Esimerkiksi kuusitilalla puut
ujutetaan verkkopussiin kuljetusta
varten. Tilalta saa tarvittaessa myös
apua puun kuljettamiseen.
Ennen sisälle vientiä kuusesta
kopsautetaan irtoneulaset pois täräyttämällä sen tyvi maahan. Tyveen
sahataan uusi imupinta ja kuusi asetetaan vesiämpäriin. Puu viedään
sulamaan viileään tilaan. Puun voi
sulattaa myös pesuhuoneessa siten,
että sitä suihkutetaan välillä kylmällä
vedellä. Tuolloinkin tyven on oltava
vesiämpärissä.
Kun kuusi tuodaan paraatipaikalle, on huolehdittava, ettei vesi
pääse loppumaan kuusenjalasta ja
että imupinta pysyy koko ajan veden
alla. Niin tuosta odotetusta jouluvieraasta voi nauttia aina loppiaiseen
asti.
uneushoitola
Ka
toivottaa
Rauhaisaa Joulua
ja Onnellista
Uutta Vuotta!
Anna lahjaksi omaa aikaa
hemmottelevassa hoidossa.
Lahjakortit voit tilata puhelimitse.
Muista myös tuotelahjat,
joiden valinnassa avustan mielelläni.
SKY Diplomi kosmetologi
Leila Kokkonen
Koipiniementie 494 a, Rautalampi
Asemakuja 3, Konnevesi
p. 0400 864 612
Muista myös:
facebook.com/rautalampilehti
twitter.com/rautalampilehti
11
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Anna-Liisa Vainikaisen perhealbumi
KY
E
N
I
Ä
LÄL
N
Maukolanniemen kärjessä sijaitsevan Maukolan talon salista avautuu mahtavat näkymät Hankavedelle. Jokaisesta ikkunasta näkyy vesi, pellot ovat hyvät ja metsä lähellä.
Siinä Anna-Liisa kokee myös Taivaan Isän olevan lähellä. Valokuvat pöydällä muistuttavat poisnukkuneista läheisistä.
Äiti sanoi, että pojat pitävät talon ja tytöt hankkivat elämän. Korkeimman tahto määräsi toisin.
Maukolan Anna-Liisa
Anna-Liisa Vainikainen, omaa sukua Leskinen, oli vahvasti virkauralla
vanhainkodin johtajattarena. Velvollisuus kutsui Anna-Liisan hoitamaan kotitilaa Rautalammille.
12
Liisalle selvä asia ja keskikoulun jälkeen
hän hakeutui Porvoon naisopistoon. Siellä hän tutustui kieltenopettajaystäväänsä,
jonka avustuksella hän hakeutui lastenhoitajaksi länsisaksalaiseen perheeseen
vuonna 1959. Saksassa tulikin vietettyä
Anna-Liisa syntyi Maukolan maa- kaikkiaan puolitoista vuotta. Vuoden
laistaloon vappuna 1936. Hänen isän- työn jälkeen perhe maksoi sovitusti pasä Heikki Leskinen kuoli
luulipun, vaikka varalta
seuraavana keväänä ennen
myös äiti oli antanut rahat
Anna-Liisan 1-vuotissyntypaluulippuun. Ne rahat
”Sain opiskelupaikan, Anna-Liisa kuitenkin käytti
mäpäivää. Kesällä syntyivät
koska olin ollut
hänen veljensä, kaksospojat
kameraan.
ulkomailla.”
Eero ja Heikki. Maatilan
Matkan tarkoituksena
työt tulivat Anna-Liisalle
oli nähdä maailmaa ja viitutuksi jo nuorena. Milloin
sastua. Saksassa Anna-Liisa
hän ei ollut navetassa, aika meni siivouk- näkikin ensimmäistä kertaa automaattiseen tai leipomiseen.
sen pesukoneen, jollainen hänen palattuaan hankittiin Maukolaankin.
Ulkomailla käynti toi
Ennen ulkomaille lähtöään Annaopiskelupaikan
Liisa oli jättänyt kysymyksen sosiaalialan
Anna-Liisan äiti oli suunnitellut lastensa opinnoista lehden kysymys-vastaus -palstulevaisuutta. Hänen mukaansa pojat pi- talle. Palatessa äidin lehdestä talteen ottäisivät talon ja tytöt hankkisivat elämän. tama vastaus oli odottamassa ja matka
Koulutuksen hankkiminen olikin Anna- suuntautui Tampereelle opiskelemaan
vanhustenhuoltoa.
- Minulle kerrottiin, että sain opiskelupaikan koska olin ollut ulkomailla,
Anna-Liisa naurahtaa.
Sain olla Eeron kanssa hänen viimeisen
elinvuotensa.
Veljiensä kuoltua Anna-Liisa oli vaikean paikan edessä. Hän toimi vanhainkodin johtajattarena Haukivuorella.
Rakas työ vanhusten parissa
- Haukivuori oli ihana paikka. Pidin
Työ vanhusten parissa oli Anna-Liisalle myös siitä, kuinka uskonto oli vahvasti pirakas. Hän ehti uransa aitäjän hengessä.
kana toimia vanhainkodin
Ajatus siitä, että Mau”Minulle
tuli
voimakas
johtajattarena Hyrynsalmelkola jäisi hoitamatta tuntunne,
että
minun
la, Kangaslammilla, Kiurutui kuitenkin kamalalta.
on mentävä kotiin Elämänsä jaakobinpainin
vedellä ja Haukivuorella.
Maukolaan eikä
- Minä rakastin sitä
päätteeksi hän palasi jälleen
Pielavedelle.”
työtä. Vapaa-ajallakin vein
kotiinsa Maukolaan ja aloitti
vanhuksia kirkkoon ja pidin
maatalon pidon – työn, johuolta. Minulle on kutsumus palvella ih- hon hänellä ei ollut minkäänlaista koulumisiä, Anna-Liisa kertoo.
tusta.
Ollessaan töissä Kiuruvedellä AnnaPellot viljelykseen ja
Liisa tuli valituksi vanhainkodin johtasata
mullia navettaan
jaksi Pielavedelle. Hänelle kuitenkin tuli
voimakas tunne, että hänen on mentävä Pellot Maukolassa oli pantu pakettiin ja
Pielaveden sijasta kotiin Maukolaan.
karja hävitetty.
- Eero sanoi että tule, kyllähän sinä
- Minä sanoin, etten turhaan vantäältä pääset lähtemään ihan milloin ha- hainkodista lähde. Laitan mullikasvatluat. Ja kiitollinen olen, että menin kotiin. tamon ja pellot viljelykseen. Niin myös
Vuonna 1964 Maukolaan uutena hankittu Amazon on aina mennyt katsastuksesta läpi
ensimmäisellä yrittämällä. Anna-Liisa ja Volvo hoitavat hommat loppuun yhteisellä sopimuksella.
Anna-Liisa muutaman vuoden ikäisenä Pyykösen valokuvaamossa
ikuistetussa kuvassa.
siinmenoa, mutta minä olin haaveillut
tapahtui.
Työ oli rankkaa ja nykyiseen automa- juhannushäistä ja sanoin, ettei tässä nyt
tisoituun karjanhoitoon verrattuna kovin häitä ehditä viettämään, on niin paljon
erilaistakin. Ainoastaan lannat saatiin hommaa navetassakin.
Seuraavana kesänä vastaus oli kuiulos napista, rehupaalit oli purettava kätenkin myönteinen ja häitä vietettiin kuin
sin.
vietettiinkin juhannuksena.
- Rankkaa se oli. ToiSinisessä puvussaan Annasena kesänä märkyys ja
tuholaiset verottivat satoa.
”Pastori sanoi, että Liisa ajatteli, että kerrankin
Kiitospyhänä kirkossa ajat- ihmisen pitäisi pystyä hän saa leikkiä kuningatar
telin, etten voi kiittää kesän
kiittämään, kun on Silviaa.
ollut epäonnea.”
Matti muutti kotitilaltuloksista. Pastori kuitenkin
taan Vehmeristä Maukosanoi, että ihmisen pitäisi
laan. Entisestä tallista tehpystyä kiittämään kun on
ollut epäonnea, ja ajattelin, että niin se on. tiin navetta kymmenelle lehmälle.
- Tykkään olla Maukolassa ja olen
Ei tässä häitä ehditä
kiitollinen kaikesta, mitä minulle on anviettämään
nettu. Toivon, että saisin loppuun asti olla
Vehmersalmelta kotoisin oleva Matti Matin kanssa, ilman en pärjäisi.
Vainikainen tuli hänkin Anna-Liisan
Vuonna 1997 lääkäri määräsi Matin
elämään kuin korkeimman johdatukses- sairauslomalle. Pellot oli annettava vuokta, vaikka Anna-Liisan äiti olikin arvellut ralle ja karjanpito lopetettava. Se oli kova
voimakastahtoisen tyttärensä jäävän van- paikka.
haksi piiaksi.
- Meillä on kuitenkin hirvittävän
- Vuonna 1983 Matti ehdotti naimi- hyvä vuokralainen. Pietiläisen Matti
Eläimet ovat aina olleet Anna-Liisalle rakkaita.
kulki kymmenen vuotta Martinniemes- uutena vuonna 1964. Neuvottelut rahatä hoitamassa eläimiä meidän navetassa. kirstua vartioineen äidin kanssa olivat
Maukolan navetta jäi tyhjäksi vuonna Anna-Liisan mukaan pitkät. Parin vuo2007 ja se vasta ihmeelliseltä tuntuikin, den päästä on auton 50-vuotisjuhlat, neihan kuin elämä olisi loppunut kokonaan. likymppiset on jo pidetty.
Matti Pietiläisen poika
- Kun astun Volvoon,
Rauno Pietiläinen jatkaa
astun siihen vanhaan hykuitenkin Maukolan pelto”Minä olen Volvon vään aikaan. Rakastan kaikjen viljelyä.
kanssa sopinut, että kea vanhaa ja elän muistois- Minä olen niin tyyty- hommat hoidetaan sa. Minä olen Volvon kanssa
väinen, hän on pitänyt pel- yhdessä loppuun asti.” sopinut, että hommat hoidetomaisemat niin kauniisti
taan yhdessä loppuun asti.
hoidettuina ja hyvinä.
Anna-Liisa kokee Maukolan kuuluvan Rautalampilaisille, ja ovet
Maukolan ovet on auki ja
ovatkin auki ja kynnys matala.
kynnys matala
Anna-Liisa kertoo, että hänellä ei ole yhtäkään ihmistä, jota ei voisi reilusti katsoa
silmiin ja tervehtiä.
- Minä ajan kylälle, laitan vanhan
Volvon parkkiin ja kävelen paikasta toiseen. Ja tervehdin vastaantulijoita.
Anna-Liisan Volvo Amazon onkin
tuttu näky Rautalammin kirkonkylällä.
Hänen veljensä hankkivat sen Maukolaan
Joulu on rauhoittumisen
aikaa
Joulun Anna-Liisa viettää Matin kanssa
Maukolassa. Perinteiseen jouluun kuuluvat kuusi, kynttilät ja jouluruuat.
- Silloin on aika rauhoittua. Käyn kirkossa ja tapanina Törmälässä. Ja jokaiselle
Rautalampilaiselle haluan toivottaa Taivaan Isän siunaamaa joulua.
13
Muuten hyvä mutta laita SEILINKI sana ylös ja sen alle
ja olishan siinä hyvä näkyä osoitekkin eli meijerintie 10 kerkonkoski.
Automyynnin kohdalle laita että Automyynti J.Romppanen edullisia käyttöautoja.
puhelin numerot oli oikein
EA
L
S
T
M
T
Hyvää Joulua ja
menestyksellistä Uutta Vuotta
asiakkaillemme ja
yhteistyökumppaneillemme!
E E
Kerkonkoski
HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI
jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi
suunnittelupalvelun, pitopalvelun,
tarjoilun tai kokkauksen,
kun niitä tarvitset!
Ota yhteyttä!
helionjuhlapalvelu.fi
Heli Matilainen
045 875 9333
Rauhallista Joulua
ja Hyvää
Uutta Vuotta!
Iisveden Rantapaviljonki
Puh. 040 502 4770, (017) 515 340
www.iisvedenrantapaviljonki.net
•
•
Villa
Konnevesi
•
•
Toivottaa rauhallista
Joulun odotusta!
Kuuselantie 12, Konnevesi
www.mediverkko.fi
PUUTAVARAN
Hyvää Joulua
ja
Onnea Uudelle
Vuodelle!
koneellinen valmistus
ja lähikuljetus
VELJEKSET KOSUNEN
RTV-Huolto
Taito Hänninen
0400 227 699 JARMO
040 552 7789 HARRI
SORAT JA
MURSKEET
TOIMITUKSET JA MYYNTI
METSÄVARIS OY
PEKKA 040 035 7800
JUKKA 040 030 0609
PAKARINEN
Rauhallista
Joulua!
PUUSEPÄNLIIKE
Kiitos
asiakkaillemme
kuluneesta
vuodesta!
Rajalantie 32, Rautalampi
0400 670838/ Heikki
• Saha- ja höylätavaraa
(panelit ja listat)
• Kestopuuta
Kello- ja
kultaliike
T.F.
emming
TAKSI
JAV-PALVELUT OY
045 112 0400
JUKKA MARKKANEN
Konnekoskentie 8, Rautalampi
0400 380 355
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Rautalammin
maa- ja kotitalousseura ry
KALKITUSPALVELU
VILJO STOLT KY
• Reikihoitoa
• Reikikursseja I, II
• Lahjakortteja
sairaanhoitaja Ritva Ruhanen
Korolammintie 42, Rautalampi
www.rautalampilehti.fi
Rauhallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta!
Kiitos asiakkaille ja
yhteistyökumppaneille!
16
Teksti: Sari Toikkanen Kuva: Harry Lehto
Toivotamme asiakkaillemme
Hyvää Joulua
ja Onnellista
Vuotta 2013!
Car Service
Boschakkutarjous:
s 5013 100A 138 €
s 4005 60A 78 €
Huollot ja korjaukset kaikille autoille!
Määräaikaishuollot, ilmastointihuollot, testaukset,
jarruhuollot, pikaöljynvaihdot, sähkötyöt...
Mukavaa ajoa!
DEFA Termini alk. 60 €
Calix 1200W 16,90 €
WEBASTO ja DEFA
(Termini 1350 W)
”Täällä luonnon keskellä mieleen nousee asioita, joita maailman kiireen keskellä ei ehdi
mietiskelemään”, Kirsi Lehto kirjoittaa. Nyt nuo mielenliikkeet ovat runoina Niiniveen
lauluja -kirjassa.
Tiedenaisen paluu juurilleen
Yliopistolla uraa tekevän naisen
arki on kiireinen. Kaarinalaiselle
Kirsi Lehdolle ei juuri jää aikaa pysähtyä kuuntelemaan tuntojaan.
Lomalla on toisin.
Kun hän ajaa kuuden tunnin matkan länsirannikolta Savon sydänmaille,
aistit alkavat herkistyä. Perillä, Niiniveden rannalla, mökin rauhassa niitä sitten
alkaa pulpahdella – runoja.
– Niitä putoaa tietoiseen mieleen
jostakin hakematta, Kirsi Lehto kuvailee.
Nyt Lehto haluaa jakaa runojaan
muiden kanssa. Hän on julkaissut joulukuun alussa kirjan Niiniveen lauluja. Omakustannekirja orasteli mielessä
pitkään, mutta vasta kun lähipiiri alkoi
patistella, rohkaistui nainen tuntojensa
julkaisemiseen.
Runoissaan nainen havainnoi ym-
päröivää luontoa ja seuraa vuodenkiertoa. Aivan kuin hän haluaisi taltioida
hetkiä, joihin palata, vaikka sitten kirjan
muodossa.
– Olen ollut 35 vuotta maailmalla.
Olen jo pitkään kaivannut takaisin kotiseudulle, vesantolaislähtöinen nainen
sanoo.
Kaipuu ja kotiseuturakkaus ovat
vain yksi kirjan teemoista.
– Olen kirjannut tunnelmia ja tehnyt muistiinpanoja siitä, mitä mielessä
liikahtaa.
Tunnelmia myötäilevät vesantolaisen Irma Kortekallion hienot luontokuvat. Mirja Nuutisen, niin ikään
vesantolaisen taitajan kädenjälki näkyy
puolestaan painoksen ulkoasuna. Niiniveen lauluja on myynnissä Vesannolla
Vestorissa ja Rautalammilla Arttelissa.
autolämmittimet meiltä.
Kysy tarjous autoosi!
Moottorin ja auton sisätilan
lämmittäminen parantaa ajomukavuutta ja turvallisuutta
sekä pidentää autosi ja sen moottorin elinkaarta.
Rautalammin Autoapu Oy
Koritie 6, 77700 Rautalampi, Puh. 017 530 655, 0400 557 882
Palvelemme ma–pe 8.00 –17.00
17
Tekstit: Pekka Tuovinen Kuva: Iiro Lyytinen
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
Joulu alkaa
adventista.
Pekka-pappi
adventtikirkossa
Tavis-aasin kanssa.
TAPAHTUMAT
KE 12.12. Päivähoidon ja päiväkerhojen
joulujuhla kirkossa klo 18.
TO 13.12. Nuorten ilta seurakuntatalolla
jouluisissa merkeissä klo 17.30.
PE 14.12. Alakoululaisten jouluinen
puuhapäivä srk-talolla
klo 12.30-14.30.
Perheiden askarteluilta
srk-talolla klo 17.
Kauneimmat joululaulut
Kerkonkosken Seuralassa klo 18.
SU 16.12. Messu kirkossa klo 10.
Kauneimmat joululaulut
kirkossa klo 18.
TI 18.12. Sävel Joulun -joulukonsertti
kirkossa klo 18. Sointu-kvartetti.
Ohjelma 5€.
PE 21.12. Koulujen joulukirkko klo 11.45.
Isovanhemmat mukaan!
SU 23.12. Messu kirkossa klo 10,
kehitysvammaisten joulujuhla.
MA 24.12. Jouluaaton hartaus kirkossa klo 15.
TI 25.12. Jouluaamun jumalanpalvelus
kirkossa klo 8.
KE 26.12. Tapaninpäivän messu kirkossa klo
10.
Messu Törmälän kirkossa klo 12,
saarnaa rovasti Raimo Jalkanen,
kirkkokahvit.
MA 31.12. Uudenvuodenaaton yökirkko klo
23.15.
TI 1.1.
Uudenvuodenpäivän messu
kirkossa klo 10.
SU 6.1.
Loppiaisen jumalanpalvelus
kirkossa klo 10.
SU 13.1. Lehtomäen kodin kirkkopyhä,
messu kirkossa klo 10, saarnaa
Jorma Huusko, kirkkokahvit ja
seurat seurakuntatalolla.
SU 27.1. Rautalampi-messu Suonenjoen
kirkossa klo 10.
Tulossa keväällä 2013:
7.4.2013
GOSPELKONSERTTI KIRKOSSA
Ursula ja Jorma Hynninen, laulu
Ilmari Räikkönen, piano
Kuopion Nuorisokuoro
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet
löydät seurakunnan nettisivuilta ja
Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan
kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
18
www.rautalamminseurakunta.fi
TALLISSA
TAVIS-AASIN JOULURUNO
Tavis-aasi on nyt tallissa:
onpas täällä kaikki ”mallissa”!
Majatalo täynnä tungokseen –
Piltti pieni syntyy seimeen.
Mietteitä joulun alla
”Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda
ilosi virrasta.
Sinun luonasi on elämän lähde,
sinun valostasi me saamme valon”
(Ps. 36:9-10)
Jouluaaton psalmitekstin katkelma saattaa ensi alkuun johtaa
ajatukset runsaisiin pöydän antimiin, lukuisiin kynttilöihin ja jouluiloon – mitä se sitten sisältääkin.
Jyrkän vastakohdan tälle muodostaa
jouluevankeliumin maininta majatalosta, jossa ei ollut tilaa Marialle,
Joosefille ja Jeesus-lapselle, jonka oli
siksi mentävä syntymään pimeään
talliin. Tämä vastakohtaisuus syvenee kohti ristiä, jolle aikuinen Jeesus
Nasaretilainen sitten naulittiin.
Ja kuitenkin, juuri tätä tietä
meille valmistettiin ylen runsaat
armon antimet – perinteisen joululaulun sanoin ”kaikki taivaan
tavarat”: syntien anteeksiantamus,
ikuinen elämä, rakkaus lähimmäistä
kohtaan sekä todellinen joulurauha
ja -ilo. Näitä meille tarjotaan joulun sanomassa ja ehtoollispöydässä
”Herran huoneessa”, seurakunnan
yhteydessä.
Näin saamme halua, neuvokkuutta ja voimaa tuoda jouluiloa
niille, jotka jäävät yksin, ilman pöytään pantavaa. Monenlaista apua
kaivataan lähellä ja kaukana. Tänä
vuonna 40 vuotta täyttävällä Kauneimmat joululaulut –keräyksellä
tuetaan lukutaitotyötä Mekong-joen
alueella Kaukoidässä. Tällaiset lahjat antavat aavistaa, että Jumala on
olemassa ja rakastaa meitä ja että
hänellä on vielä suurempi lahja tarjottavanaan. Tämä lahja on Joulun
Lapsi itse ja kaikki, mitä hän tuo
tullessaan. Hänet kohtaamme jouluevankeliumissa, joka pyhittää joulumme. Siunattua joulun odotusta
kaikille!
Pekka Tuovinen
kirkkoherra
Miten minä auttaa voisin,
mietti aasi. Voisko toisin
olla olosuhteet täällä
tallissa - ei tyhjän päällä?
Nyt mä lapsenkehdon suon,
heille lahjaksi näin tuon,
kun ei ole mitään muuta
vuodetta tai lepopuuta.
Minä heinät kyllä löydän
vaikka alta syöttöpöydän.
Saako Jeesus meillä tilaa?
Emme kaiketi tee pilaa
joulun sanomasta suuresta,
joka versoi Iisain juuresta?
Missä Jeesus saa nyt seimen?
Taitaa yksin köyhä syömmen
olla auki Jeesus-lapselle,
tarjolla näin Joulun Herralle.
Kaikille nyt joulun sanomaa
viekää, tässä kaikki auttakaa!
Lapsiakaan älkää estäkö,
Herran luokse tulla kieltäkö.
Näin me oomme Herran juhtia,
tähän työhön saamme puhtia
armosta myös itse eläen,
joulun sanomasta nauttien.
Vapahtaja syntyi meille,
synnin teille eksyneille!
Taivas maata silloin kosketti,
Jumala näin meitä armahti.
Uudet työntekijät siunattiin
tehtäviinsä
Uuden kirkkovuoden aloittavassa adventtikirkossa siunattiin tehtäviinsä myös Rautalammin seurakunnan uudet työntekijät.
Seurakunnassa on hiljattain aloittanut
peräti kolme uutta työntekijää, seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua, lastenohjaaja
Terhi Härmä sekä lähetyssihteeri MarjaLeena Pöyhönen.
Siunaajina olivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Olli Markkanen, kirkkovaltuutettu ja aikuistyön johtokunnan puheenjohtaja Irmeli Virta, lapsi- ja nuorisotyön
johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Ruostila, kirkkoherra Pekka Tuovinen ja nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen.
• Sorat ja murskeet
• Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä
• Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla
• Lavettikuljetukset
• Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Jari Pietiläinen
040 581 8771
Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416
[email protected]
Tero Hiltunen
040 149 0123
[email protected]
• Kaksi inva-autoa
(joista toisessa uutuutena paarivarustus)
• 16-paikkainen bussi
JUHA 040 765 3398
SIRKKA 0400 670 777
Myös udet!
maatalo
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
Tarja p. 040 582 7226
Anne p. 040 703 8478
305 6515
HOIKANKULJETUS KY
Rautalampi
• kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla
• kuolinpesien tyhjennykset
KAIVINKONETYÖT
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
HOIKANHUOLTO
• maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton
ja kuorma-auton renkaat
• korjaukset ja asennukset
• kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu
• mökki-/omakotitalkkari
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
040 705 1586
Sami Lehmonen
Rautalampi
044 751 4555 • [email protected]
Vehkamurrontie 85, Rautalampi
• Autokierrätys/romutustodistukset
• Rehupaalien kuljetus
• 40 t autovaaka
• Romumetallin nouto/osto
• Rumpuputkea 160/315/500
Romunkeräys
PULKKINEN OY
Pasi Pulkkinen
Lintikonkatu 26
77600 Suonenjoki
Puh. 0400 175 058
www.romunkerayspulkkinen.fi
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle
040 715 5625
KULJETUKSET • NOSTOT
• Pihapuiden poistot nostokorista
• Polttopuita
• Suursäkeissä pelletit
lämmitykseen ja kuivikkeeksi
• Paalitettua kutterinpurua
Ari Pitkänen 0400 372 572
www.transkuljari.fi
Kone Raivio Ky
• Kaivinkonetyöt
14 tn ja 1,5 tn
• Traktorityöt,
• Talvikunnossapito
tehokkaalla
kalustolla
Soita Ville, 040 766 5769
email: [email protected]
www.koneraivio.fi
A
VARA A!
S
S
I
O
AJ
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Harri Ikävalko
Asemakatu 11
77600 Suonenjoki
(017) 513 652
19
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
Yhteisellä koulutuksella ryhmädynamiikka muodostuu yli puoluerajojen
Valtuutetut koulun penkissä
Uudet valtuutetut Kirsi Mannila, Janne Hirvonen
ja Sami Räsänen pitävät luottamushenkilöiden
kouluttamista perusteltuna ja avartavana.
UUSILTA VALTUUTETUILTA KIITOSTA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ
Liikkeenjohdon konsultti Urpo Laakkonen johdatti uusia valtuutettuja strategiseen ajatteluun ja päätöksentekoon.
Aiheena oli kunta- ja elinkeinostrategian jalkauttaminen käytäntöön.
Kuntavaaleissa valituiksi tulleilla
uusilla valtuutetuilla on pitänyt
kiirettä. Viikottain he ovat istuneet valtuustosalin penkkeihin
opiskelemaan.
Koulutuksissa on käyty läpi esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon
periaatteita. Koulutuksen edetessä
perehdytään yhä enemmän Rautalammin kunnan erikoispiirteisiin ja
tilanteeseen. Viime tiistaina ohjelmassa oli kunta- ja elinkeinostrategian jalkauttaminen käytäntöön.
Kouluttajana oli liikkeenjohdon
konsultti Urpo Laakkonen Wiltrain
Consultingista.
- Tämä on erittäin edistyksellinen idea Rautalammin kunnalta.
Usein tarjotaan ainoastaan yleisiä
koulutustilaisuuksia
kunnanvaltuutetuille, täällä on järjestetty oma
koulutus jossa voidaan pureutua
oman kunnan asioihin, Laakkonen
JOULUKAHVIT
Kaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä
työllistäville.
VANHASSA PEURASSA
torstaina 13.12. klo 9.00
20
Mukana kunnanjohtaja ja
elinkeinoasiamies. Tervetuloa
vaihtamaan kuulumisia ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
kiittelee.
tehtävä ja oman alueen elinvoimaiLaakkosen mukaan suomalai- suutta kehitettävä. Siinä tarvitaan
nen yhteiskunta ajaa parhaillaan yhteistyötä yli puoluerajojen, hän
suuria paineita kuntiin. Tulevaisuu- jatkaa.
dessa hyvä ja yhteinen päätöksenLaakkosen mukaan koulutus on
teko nousevat entistä
paikallaan juuri ennen
suurempaan arvoon.
uuden valtuustokau”Tämä on erittäin
Kokonaisuuksien hahden alkua. Näin ryhedistyksellinen
mottaminen tulevaimädynamiikka lähtee
idea Rautalammin
suudessa on entistä
kehittymään yhteisen
kunntalta.”
tärkeämpää, kuntapokeskustelun kautta yli
litiikalle
tyypillisistä
puoluerajojen.
osapäätöksistä olisi päästävä eroon.
Kunta- ja elinkeinostrategi- On hämmästyttävää, miten vä- at eivät ole pelkkiä papereita vaan
hän luottamushenkilöille tarjotaan valintoja ja suunnitelmia paikkaoman kunnan asioihin pureutuvaa kunnan elinkeinoelämän kehittämikoulutusta. Itse olen ollut toteutta- seksi. Koko elinkeinopolitiikan tamassa vastaavaa koulutusta ainoas- voitteenahan on luoda yrittäjyyden
taan Sallan kunnassa, missä tehtiin kautta työtä ja työpaikkoja Rautasuuria muutoksia kuntastrategiaan, lammille. Tavoitteiden toteuttamiLaakkonen sanoo.
seen tarvitaan päättäjien, yrittäjien,
- Ottamatta kantaa siihen, tu- virkamiesten ja muiden yhteistyötaleeko kuntia tulevaisuudessa esimer- hojen yhteistyötä.
kiksi yhdistää vai ei, uudistuksia on
Viime tiistaina liikkeenjohdon konsultti Urpo
Laakkonen johdatti uusia valtuutettuja kunta- ja
elinkeinostrategian jalkauttamiseen. Rautalammin
vuoden 2020 kuntastrategiassa ja elinkeinostrategiassa vuosille 2012-2015 määritellään lukuisia tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Uudet valtuutetut pitävät järjestettyä koulutusta perusteltuna ja hyvin suunniteltuna.
- Minulle oli täysi yllätys, että tällainen järjestetään, mutta pideän koulutusta hyvin suunniteltuna
ja varsinkin uusille luottamushenkilöille ja valtuutetuille tärkeänä, Kirsi Mannila sanoo.
Uudet valtuutetut ovat saaneet paljon materiaalia ja sen yhteinen läpikäynti koulutuksissa koetaan hyödyllisenä. Mannilan mukaan koulutuksissa
käsitys asioista laajenee, mikä on hyödyksi tulevassa päätöksenteossa.
- Onhan nuo oppimateriaalit jo omatoimisesti luettu, mutta kun yhdessä opiskellaan, sisäistää
oman kunnan asiat vielä paremmin, Sami Räsänen
kertoo.
- Esimerkiksi elinkeinostrategiassa on toistakymmentä painopistealuetta. Niistä tulisi löytää
terävimmät kärjet, Janne Hirvonen pohtii.
Elinkeinoasiamies Marita Leskinen haluaa uudet päättäjät mukaan toteuttamaan kunnan elinkeinostrategiaa. Strategia nojaa kuntastrategiaan ja
vahvaan, jo olemassaolevaan yrittäjyyteen. Yhteisellä päämäärällä on tavoitteena saada paikkakunnalle uusia asukkaita ja työpaikkoja.
Satulateatteri esittää:
Kiitos lahjoituksista
MIEHIÄ JA NAISIA
Rautalammin kirjaston toimintaa
ovat vuoden 2012 aikana kirja- ja
lehtilahjoituksin tukeneet:
ELINKEINOASIAMIES
Esitykset lukion salissa:
Marita Leskinen
Ensi-ilta TO 13.12. klo 18.00
PE 14.12. klo 18.00
MA 17.12. klo 13.00 (koululaisille)
MA 17.12. klo 18.00
on tavattavissa perjantaisin
Liput 5€.
Ennakkomyynti Arttelissa.
HUB RAUTALAMMIN
tiloissa kello 9-15.
Vuoden 2013 alusta alkaen.
Juhai Helen, Hilkka Hirvonen, Eija ja Jouko
Holopainen, Leena Jalkanen, Leena-Maija
Jalkanen-Pellikka, Pentti Karppinen, Aune
Korhonen, Sirkka Korpela, Tuija Manninen,
Päivi Markkanen, Mirella Mäkelä, Toini
Pakarinen, Arja ja Reijo Riionheimo, Helena
Rossi, Anneli Varis, Hilkka Vepsäläinen, Tarja
Vepsäläinen ja Seppo Westman.
Lämmin kiitos! Toivotamme kaikille
rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
Palvelutason säilyttäminen ensisijaista. Talousarvio niukasti ylijäämäinen.
Ensi vuonna alkaa suuret investoinnit
Kunnanjohtaja Risto
Niemelä ja hallintojohtaja
Tapio Kataja kertovat ensi
vuoden talousarvion olevan
investointipainotteinen. Se
on kuitenkin ylijäämäinen ja
säilyttää nykyisen palvelutason.
Rautalammin kunnan ensi vuoden
talousarviota leimaavat suuret investoinnit. Talousarvio on kuitenkin
tasapainossa ja säilyttää nykyisen
palvelutason.
mikäli hankkeeseen saadaan myönteinen
avustuspäätös. Myös kuituverkon rakentaminen on suuri investointi tulevaisuuteen.
Taloussuunnitelmissa vuosille 20142017 on varauduttu myös Kerkonjoen
- Investoinnit ovat erittäin merkittä- koulun peruskorjaukseen, vanhusten
vät. Ensi vuoden talousarpäivätoimintakeskuksen tivion ja tulevian vuosien talojen rakentamiseen sekä
”Investoinnit
tulevan
loussuunnitelman mukaan
Kerkonjoen ja kuntakeskukvuoden talousarviossa
lähes kymmenen miljoonaa
sen välisen siirtoviemärin
ovat erittäin
euroa bruttona vuoteen
rakentamiseen. Pienemmismerkittävät.”
2016 mennessä, Risto Nietä investoinneista mainittamelä kertoo.
koon Matti Lohen koulun
Suurimpia investointeja ovat Pentin- liikuntasalin lattian uusiminen.
pellon koulun remontti joka on alkanut jo
Hallintojohtaja Tapio Katajan mukuluvana vuonna. Ensi vuonna on mää- kaan talousarvion laatiminen osoittaurä aloittaa ratsastuslukion peruskorjaus, tui ennakoitua hankalammaksi. Kunnan
käyttömenojen kasvu on ollut oletettua Tuloja pyritään kasvattamaan myös piesuurempaa.
nillä maksujen korotuksilla.
- Talousarviossa tilikausi päättyy
Tällä hetkellä Rautalammin kunnal86.000 euroa ylijäämäisenä. Seuraavat la on lainaa reilu kuusi miljoonaa euroa,
taloussuunnitelmat tähtäävät nollatulok- 1.794 euroa asukasta kohden. Investoinseen, se on parasta mitä näin raskaalla tien myötä lainaa joudutaan ottamaan liinvestointiohjelmalla voidaan esittää, Ka- sää ja enimmillään vuoden 2014 lopussa
taja kertoo.
lainaa tullee olemaan reilu
- Kunta vastaa näin
kahdeksan miljoonaa euroa,
myös tarpeeseen elvyttää
minkä jälkeen lainan määrä
”Kunta vastaa myös
tarpeeseen elvyttää
taloutta. Lisäksi nyt suunlähtee laskuun ja tavoittaa
taloutta.
”
niteltavat investoinnit ovat
nykyisen reilun kuuden milselkeä panostus tulevaisuujoonan tason vuoden 2017
teen, Niemelä muistuttaa.
lopussa.
Yhtäkään hallintokuntaa ei Niemelän
- Nykyinen matala korkotaso tulee
ja Katajan mukaan ole erityisesti kuritettu toki jossain vaiheessa nousemaan, mikä
tai leikattu. Nostetun kiinteistöveron vai- on huomioitu taloussuunnitelmissa, Kakutus tulopuolella on noin 110.000 euroa. taja muistuttaa.
21
Kyliltä kuultua: Runebergistä oli tulla Rautalammin vävypoika
Tapahtumaketju alkoi Maria Juliana Nygrenin syntymastä v.1806 nimismies Nygrenin perheseen Viitasaarella. Nimismiehen kuoltua orvoksi jäänyt Maria pääsi
18-vuotiaana sukulaisensa Saarijärven kruununvouti Danielssonin perheeseen talousmamselliksi. Tähän samaan
aikaan v.1825 perheessä toimi opintojensa lomassa kotiopettajana Johan Ludvig Runeberg ansaitsemassa opiskeluvaroja. Nuorten kesken leimahti rakkaus. He menivät
kihloihin ja lupautuivat odottamaan tulevia onnellisia
aikoja.
Johan Ludvig jatkoi opintojaan Turussa. Maria onnistui hyvien suhteiden avustamana saamaan talousmamsellin paikan Rautalammin Lassilasta tuomari
Westzynthiuksen perheessä. Kolmen vuoden ajan pidettiin kirjeitse yhteyttä. Kerran kuukaudessa postilaukku
kulki pitäjän läpi. Pappilassa se avattiin, pitäjään jäävä
posti otettiin laukusta ja lähtevä posti pantiin laukkuun.
Pappilasta posti toimitettiin vastaanottajille.
Kun kolme vuotta oli oltu erossa, ilmaantui Johan
Ludvig kestikievarikyytejä käyttäen yllättäen Rautalammille. Marian tapaaminen oli pettymys. Maria odotti
lasta. Selvisi, että jokin nuori tuomarikokelas Lassilassa
asioidessaan oli onnistunut sammuttamaan palavan suhteen. Runeberg päätti luopua vähin äänin suhteestaan
Mariaan. - Maria kuoli 32-vuotiaana seuraavan lapsensa
syntymän jälkeen.
Maria Nygren jätti ilmeisesti Johan Ludvigiin syvän
jäljen. Kerrotaan hänen käyneen myöhemmin Rautalammilla Marian haudalla ja istuttaneen sille puun. Hauta on
sijainnut jossakin alaristeyksen tienoilla. Myös Ruoveden kuuluisan Runoilijan lähteen äärellä syntyneen runon ”Lähteellä” arvellaan viittaavan Mariaan. (Saarijärvelläkin kerrotaan olleen lähde, jonka äärellä Runeberg
oli usein käynyt. Myöhemmin se oli jäänyt tietöiden alle.)
Mitä Johan Ludvig näki heijastuksena lähteen pinnasta?
”Kas tuos on pilvi loistava, ihana kaunoinen, jo kähti pois
pakenemaan, hyvästi varjoineen. -Ei tullut Johan Ludvig Runebergistä rautalampilaisten vävypoikaa.
40-vuotta Aarne Hirvosen muistissa
säilyneen tarinan kertoi silloinen
Karjalan kartanon omistaja Jarl Roschier.
Aarne Hirvonen
Rakkaat muistot
Lumi narskuu talvikengän alla. Pieni pakkanen jouduttaa askelta. Hautausmaa näyttää vieläkin katsojan silmissä alastomalta, sillä muutama
vuosi sitten käynyt kesämyrsky veteli sukuhaudoilla olleet ikikuuset pirstaleiksi. Iso Metsuri parturoi aluetta surutta. Lumivaipan keskellä kajastavat
valot, ihmiset ovat tuoneet läheisilleen joulukynttilät. Saavutan pienen kävelyn jälkeen määränpääni.
Käytävän molemmin puolin olevissa haudoissa lepäävät isä, äiti ja kaksi veljeäni. Hyvin lähellä aidan
toisella puolella sekä ortodokseille että luterilaisille
tarkoitetulla leposijalla on ikiunessa siskoni mies.
Muistot palailevat mieleen.
Isäni kuollessa olin vasta seitsemänvuotias,
joten muistikuvani hänen hautajaisistaan perustuvat ennen muuta muiden kertomaan ja valokuviin.
Mustavalkoisissa otoksissa vuodelta 1962 repalehtaa pieni valkotukkainen poika äitinsä käsipuolessa
hämillinen ilme kasvoillaan. Muistan ihmetelleeni
sitä itkun määrää, mikä naisväestä irtosi. En tajunnut tilannetta. En ymmärtänyt, että isä ei enää
takaisin tule. Arkulle tuotiin valtavat määrät kukkia ja seppeleitä. Liikennöitsijä Alli Jääskeläisen
tiedetään sanoneen, ettei hän ole koskaan nähnyt
Rautalammilla tuollaista kukkamäärää. Eikä kuulemma nähdä, ennen kuin hän itse kuolee. Asia piti
sittemmin paikkansa.
Raskain saattomatkani oli vuonna 1980, kun
vanhin veljeni kuoli 38-vuotiaana. Edellä kuvatusta syystä Erkistä oli tullut minulle enemmän
kuin veli, sillä jonkun oli otettava hoitaakseen isälle
kuuluneita velvollisuuksia ja tehtäviä. Tiesin velimiehen olevan sydäntautisen, mutta en osannut
ennustaa lähdön tulevan näin aikaisin. Kannoin
yhtenä tällä kertaa monessa eri merkityksessä hyvin raskasta arkkua. Sain järjestellä käytännön
asioita, kun sattumoisin olin tuohon aikaan lomaani viettämässä synnyinkotikunnassani. Suru oli
22
työnnettävä tuonnemmaksi. Koin jollakin tavalla
tarpeelliseksi yrittää olla vahva ja tukea muita heidän omassa tuskassaan. Joitakin kuukausia myöhemmin tunteet tulivat pintaan ja sain itketyksi
helpottavat itkuni pitkän kaavan mukaan.
Äiti lähti vuonna 1988. Minä olin pienien
poikiemme kanssa juuri aloittanut kesälomani ja
illalla saunassa käytyään talvella 70 vuotta täyttänyt äitimme jäi puuhastelemaan keittiöön meidän
muiden painuessa yöpuulle. Kaikki oli hänellä
hyvin, paremmin kuin vuosikymmeniin taloudellisesti ja muutenkin. Aamulla heräsin siihen, kun
en kuullut alakerrasta yskimistä. Äiti oli nukkunut yöllä pois omaan sänkyynsä. Järjestelin taas
käytännön asioita ja kantamistehtäviä oli tiedossa.
Sinne laskettiin isän viereen. Heinäkuun puolivälissä keskellä helteistä kesää.
Vanhimman siskoni mies, Karjalan evakko ja
Ruotsissa sotalapsena ollut velikulta oli minulle tärkeä henkilö. Minä olin vasta tuloillani, kun Lassi
perheeseemme ilmaantui. Niinpä hän pesi pyllyni tarvittaessa, opetti tärkeitä ja vähän vähemmän
tärkeitä asioita varsinkin ollessani aikuistuva nuori
mies sekä tuki minua monin eri tavoin lähdettyäni
16-vuotiaana maailmalle. Lauri oli ortodoksi, joten hänen siunaamisensa oli minulle uusi kokemus.
Arkun kansi pidettiin auki ja koin tilaisuuden monella tavoin valoisampana kuin meillä luterilaisilla. Pappi kuvasi läheisemme olevan tilaisuudessa
läsnä, henki vaan oli paennut. Mies näytti peräti
hyvältä arkussa maatessaan. Totta kai olin yksi
kantajista. Elettiin vuotta 2007.
Näytti vakavasti siltä, että joku Lämsän
miehistä viettää 60-vuotispäiviään, sillä
toisen veljeni syntymäpäiväkutsut oli jo
postitettu. Yläkerran Tuomari päätti
toisin. Lokakuussa 2008 nukkui VeliHeikki pysyvään uneen omassa sän-
gyssään Rautalammin Sillankorvassa. Rosoinen
elämä, mikä silisi liian myöhään, päättyi monen
eri sairauden summana. Elämäntaparemontti olisi
pitänyt tehdä, vaikka mies ei enää viimeiseen viiteentoista vuoteen juonut pisaraakaan alkoholia
eikä tupakoinut. Olin kuusikosta taas ensimmäinen vasemmalta. Oma tuttu pappi, Tuovisen Pekka
siunasi miehen kappelissa, mikä perheellemme on
tullut aikojen saatossa hyvin tutuksi. On pyhätössä
toki muutakin järjestetty kuin isän, äidin ja veljien
saattomatkatilaisuuksia. Iloisia asioita.
Hautajaiset ovat aina surullisia. Kaikkiin ihmisiin ja siunaustilaisuuksiin sekä järjestelyihin
liittyy paljon myös mukavia muistoja. Äitini hautajaisia järjestellessäni otin yhteyttä jo jonkun aikaa
eläkkeellä olleeseen rovasti Leo Tarvaiseen, joka
vuosikymmenien kuluessa ennätti hoitaa perheemme keskuudessa lukuisat kirkolliset toimitukset.
Arvostettu kirkonmies jutteli leppoisasti muistellen
isäni kuolleen mahdottoman kauan sitten ja että
nytkö kuoli sitten äiti-Kaarina. Edelleen hän arveli kuluneen pitkään myös veljeni kuolemasta. Kun
kerroin tiimalasin valuneen kahdeksan vuotta, lausahti monessa mukana ollut pappismies: ”Erkki se
kirjoitteli keskikoulussa tavattoman hyviä aineita.”
Veli-Heikille Leo Tarvainen oli todennut kerran
kylällä nähdessään olevan hänen mielestään outoa,
kun entisistä rippilapsista on tullut vanhoja ukkoja.
Herään ja totean nukkuneeni hyvät unet mökin
lämpimässä. Nousen, laitan tulet hellaan, lyön vaatetta niskaan ja lähden virittämään valkean huvimajan kamiinaan. Joulurauhan julistamiseen
on aikaa reilut neljä tuntia. 19. joulu peräkkäin Aitoossa. Unia muistellessa.
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
Päätoimittajan palsta
Laitetaan vuosi purkkiin
Vuodenvaihteen lähestyessä meillä on hauska tapa summata kuluneen vuoden tapahtumat ja tehdä lupauksia tulevaa vuotta silmällä pitäen. Yhtä varmasti muistellaan myös, mistä kulunut
vuosi tullaan muistamaan sen siirtyessä osaksi historiaa.
Rautalammilla tänä vuonna pinnalla on ollut ainakin kansallispuisto. Ympäristöministeri näytti hankkeelle vihreää valoa ja se
on parhaillaan jatkovalmistelussa. Rautalammilla tehdäänkin töitä
täyttä päätä oman kansallispuiston saamiseksi.
Kun näin joulun alla olemme tottuneet toivomaan kaikenlaista, voimme toivoa menestyksekästä tulevaisuutta myös omalle paikkakunnallemme. Totuus on kuitenkin se, että tulevaisuus
on meidän itse tehtävä. Ensi vuonna laitetaan hihat heilumaan oikein kunnolla, pitäähän ainakin se kansallispuisto saada valmiiksi.
On ilahduttavaa, kuinka paikkakunnalla on nostettu esiin
omien palveluiden käyttämisen tärkeys. Samaan aikaan ei voi
toivoa palveluidemme säilyvän ja käyttää itse palveluita toisaalla.
Suosittelen käyttämään tätä Rautalampilehteä oppaana joulun
hankinnoissa. Sivuilta löytyy miltei kaikki, mitä jouluun tarvitsee.
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Tapaamme Rautalampilehden merkeissä jälleen ensi vuoden helmikuussa.
Iiro Lyytinen
päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää
osoitteella [email protected]
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta
sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
sittiin
uksessa mars
a
v
a
n
lu
u
jo
in
uolesta.
Rautalamm
alveluiden p
p
n
lä
y
k
n
a
om
maistui
a joulupuuro
m
a
o
rj
ta
n
a
Kunn
ieraille.
joulunavausv
Tuttuun tapaan pa
ikalla vieraili myö
s
Joulupukki.
ä Päivä
a järjestetyss
ss
n
a
k
n
se
k
u
rhonen
ulunava
ies Jukka Ko
m
lo
a
p
Yhtäaikaa jo
a
ss
a
ellä.
a -tapahtum
muttaa ved
m
sa
a
sa
i
paloasemall
e
rasvapaloa
näytti, miksi
Rautalampilehti 12/2012
Painos: 11.500 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
ukin p
ämä ”Joulup
tt
si
e
n
ri
e
tt
a
in Te
rmoja.
Rautalamm
ön nauruhe
kirvotti yleis
oika”
menoin.
Itsenäisyyspäivää juhlittiin perinteisin
ton huoJaakko Huttunen sai Suomen Kotiseutulii
utyöstä.
mionosoituksen ansiokkaasta kotiseut
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
[email protected]
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
[email protected]
Myyntipäällikkö:
Carita Toivola
050 327 7014
[email protected]
Ilmoitusmyynti:
Tari Toivola
050 569 1669
[email protected]
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
[email protected]
23
24