3 4 7 s. 8-9 - Rautalampilehti
Nro 3 • Maaliskuu 2012 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 5. vuosikerta SUONENJOKI - KONNEVESI - RAUTALAMPI - VESANTO - TERVO 3 4 7 KY Ratsastuskeskuksella uusia tuulia Koivuranta täyttää 90 vuotta Rakennuslandia erikoistuu kylppäreihin E N I Ä LÄL N s. 8-9 Raimo Halinen 10.000 Painos joka numerossa vähintäänkappaletta HAUSKA PÄIVÄ! Kaikki yhdessä hauskanpitoon - Tervetuloa! DUMLE UKISA ASK TARKKUUS.3L. KLO 14 LA 17 LUMIKENKÄRETKI LA 17.3. KLO 16 S SU PUJO TIGA 18. TT 3. K EL LO U 14 ILMOTTAUTUMINEN VUOKRAAMOON Kaikki avoinna rinteet Pankki- ja vakuutusasiat? Kun kysyimme ihmisiltä pankki- ja vakuutusasioista, selvisi, että monella ne ovat kuin kuuluisat Ellun kanat – missä sattuu ja siellä täällä sekaisin. Kannattaakin tarkistaa bonuslaskurista, kuinka paljon sinä hyötyisit, jos ne löytäisivät tiensä saman katon alle. op.fi/bonuslaskuri RINTEET ETTÄ 13 RINN Ä 5 HISSI Paras paikka perheelle! Tervetuloa hauskanpitoon ma-la 10-20 ja su 10-17 info: 040 300 2320, www.hakarinteet.fi Nyt on hinnat KOHDALLAAN! Näillä hinnoilla niin kauan kuin varastoa riittää! Rautalammilla lauantaina 24.3.2012 klo. 9.00–16.15 Matti Lohen koulu, Koulutie 14, Rautalampi Yrityksen perustamisen teemapäivä Väinö parireki Väinö verkkoreki 260x80 cm 349,Pilkkireissulle! Asseri Nuorgam pilkkihaalarit 79,Koot S-XXL Ozoom Termo lämpösaapas •330-390 cm •Galvanoitua terästä, jalasten pohja muovitettu •Jousitettu nytkä Latuhöylä Arctic 30 kg Kokoontaittuva aisa, FIS-mitoilla 499,179,- Paljon erilaisia vahvoja ahkioita, esim. Kalastaja 3 malli 67x119x 20 cm 42,90 Peltonen Nanogrip pitopohjasukset ja muut hiihtovälineet lähiseudun edullisimpaan hintaan! 49,-50°C Tavallista edullisempi urheilukauppa Urheilu ja kalastus Varis 2 Kauppatie 43, Konnevesi p. 040 583 1522 Ma-pe 9-17 La 9-14 Yrityksen perustamisen teemapäivä on tarkoitettu kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Teemapäivä auttaa yrityksen suunnittelun alkuvaiheessa olevaa henkilöä ymmärtämään mitä ja missä järjestyksessä hänen tulisi tehdä yrityksen perustamiseksi. Teemapäivä sisältää tietoa erittäin tiivistetysti muun muassa yritystoiminnan suunnittelusta, yritysmuodoista, aloittavan yrittäjän talouslaskelmista, markkinoinnin suunnittelusta ja starttirahasta. Yrityksen perustamisen teemapäivään otetaan mukaan enintään 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 18.3. mennessä: www.ely-keskus.fi/pohjois-savo/starttiyrittajaksi tai projektisihteeri Hannele Rouvinen, [email protected], puh. 040 772 3569. Tutustu myös muihin järjestettäviin yrittäjäkoulutuksiimme: www.ely-keskus.fi/pohjois-savo/starttiyrittajaksi Lisätietoja: Projektipäällikkö Ari Tanskanen [email protected] puh. 050 395 2629 Pohjois-Savon ELY-keskus Startti Yrittäjäksi –projekti www.ely-keskus.fi/pohjois-savo Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Tiina Vainikainen jättäytyy hiljalleen sivummalle ja jättää ratsastuksen opetuksen Teemu Pesun harteille. Teemu Pesu opettaa Ratsastuskeskuksella Rautalammin Ratsastuskeskuksel- linjalle Ypäjän hevosopistoon. Pesu on nen näyttö on edessä toukokuussa. la on tammikuun lopulta alkaen kilpaillut pääasiassa kenttä- ja esteratToiminta jatkuu entisellään opettanut ratsastusta Teemu Pesu. sastuksessa. - Kirjoitin ylioppilaaksi 2008. SeuRatsastuskeskuksen yrittäjä ja vas- raavana vuonna menin armeijaan ja sen taava ratsastuksenopettaja jälkeen hakeuduin Harjun Tiina Vainikainen on jääoppimiskeskukseen opisIsän työn mässä äitiyslomalle. kelemaan ratsastuksenohvuoksi Pesu - Hiljalleen aion tästä jaajaksi. Vaihdoin koulua jäädä sivummalle, toimin 2010 Oulun seudun amvietti kolme toki edelleen yrittäjän asevuotta lapsuu- mattiopiston Pudasjärven massa, mutta olen yrittänyt yksikköön, mutta jatkoin destaan delegoida työni mahdollisamaa opiskelua, Teemu Tanskassa. simman tehokkaasti muulle Pesu kertoo. henkilökunnalle. Nuoruudessaan hän on asunut isänsä työn vuoksi kolme vuotta Teemu Pesu Tanskassa. valmistuu keväällä Tällä hetkellä asunto löytyy Rautaratsastuksenohjaajaksi lammilta Pappilanpellolta ja ratsastuk24-vuotias Teemu Pesu on kotoisin Ou- senohjaajan tutkinnon on määrä valmislusta. Ratsastusta hän on harrastanut jo tua tämän vuoden toukokuussa. yli 15 vuotta, minkä johdosta hän haNäyttöihin perustuvasta tutkinnosta keutuikin opiskelemaan Loimaan lukion suoritettuna on jo ratsastuksenohjaukvalmennuspainotteiselle hevosurheilu- sen ja esteratsastuksen näytöt. Viimei- työpanostaan Sorsasalon ja Varkauden Ratsastuskeskuksille. Kokeilu on toiminut yllättävän hyvin, Tiina Vainikainen kertoo. Tiina Vainikainen kertoo, että toiminta Ratsastuskeskuksella jatkuu entisellään, Monipuolista hevosalan ainoastaan tekijä vaihtuu. koulutusta - Kyllä minä jollain tasolla taustalla vaikutan, mielenrauha ei kestäisi lähteä Rautalammin Ratsastuskeskuksella toinyt pois ja tulla 2013 tamintaa pyörittää Rautalamkaisin. Mutta päivittäisestä min Ratsupalvelut Oy -ni”Mielenrauha ei minen yritys. Liikevaihdolla työstä yritän pysyä erossa. kestäisi lähteä Vastaava tallityöntekijä mitattuna lukion ratsastusMarkku Vainikainen jatlinja tuo kolmanneksen yrinyt kokonaan kaa entiseen malliin tallin tyksen liikevaihdosta. pois ja tulla puolella. Lisäksi keskukselToisen kolmanneksen vuonna 2013 la työskentelevät ratsastuktuo Savon ammatti- ja aitakaisin. senohjaaja Sari Uimonen kuisopiston luonto-ohjaajija oppisopimuksella hevoen koulutus. senhoitajan tutkintoa suorittava Mirella - Harvalla ratsastuskeskuksella kouMäkelä. lutustoiminta on yhtä monipuolista kuin - Sari Uimonen työskentelee Rau- meillä, Tiina Vainikainen sanoo. talammilla vain yhden viikon kuukau- Lisäksi meillä on ylläpidossa ykdesta, vaikka onkin kokoaikaisena palk- sityisten ihmisten hevosia, järjestämme kalistoillamme. Vuokraamme hänen ratsastustunteja ja kesäleirejä, hän jatkaa. 3 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Koivurannan arkisto Toimitusjohtaja Juha Suokivi Koivurannan vanhan linja-autohallin edustalla. Rakennuksen rakensi 1939 hänen isoisänsä Viljami Liimatainen, joka suunnitteli rakennukseen myös ravintolaa ja kauppaa. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet. Nykyisin talossa on yrityksen toimisto ja Suokiven äidin asunto. Koivuranta Oy on Suomen vanhimpia linja-autoliikenneyhtiöitä Ensi vuonna juhlitaan 90-vuotista taivalta Koivuranta Oy:n tarina voidaan katsoa alkaneeksi kesästä 1923. Tuolta ajalta löytyy dokumentteja, joiden mukaan säännöllinen linjaautoliikenne on alkanut. aa ymmärtäneet, ja hän joutuikin useasti vastaamaan kysymykseen: ”Et kai sinä maksua ota kun oot sinne menossa muutenkin?” Sota ja Kivisalmen bussiturma mustat hetket - Joidenkin mukaan liikennöintiä on ollut jo kesällä 1922, mutta 2013 olem- 1930-luvun lopulla puhjennut sota oli me päättäneet juhlia yrityksen 90-vuo- kova koettelemus myös Koivurannalle. tista taivalta. Joka tapaukYhtiön kymmenestä linjasessa Koivuranta lukeutuu autosta viisi pakko-otettiin ”Et kai sinä maamme vanhimpiin linjamaksua ota kun valtiolle. autoyhtiöihin, toimitusjohPolttoaineen ja varaosioot sinne taja Juha Suokivi kertoo. en saanti oli hyvin vaikeaa. menossa Yrityksen on perustaHäkäpönttöautoja varten muutenkin?” nut Suokiven isoisä, ViljaKoivurannalla oli hiilenmi Liimatainen. Hän oli polttomiilut varikon läheiveturinkuljettaja ja näki siksi tarpeen syydessä, mutta tielaitos käski purkaa linja-autoilla tapahtuvalle syöttöliiken- rumilukset pois. Nykypäivänä sellaiset teelle. olisi suojelukohteita. - Isoisä alkoi ajaa linja-autolla Kon- Kyllä sen ajan mekaanikot ovat nevedeltä Kuusaaseen, missä oli lähin olleet melko seppiä. Olen kuullut, että junaseisake. Myöhemmin alkoi liikenne erään linja-auton moottorin säryttyä Hankasalmelle ja Laukaaseen. on autoon kesäksi vaihdettu T-Fordin Kaikki eivät Liimataisen liikeide- moottori. Syksyllä oikea moottori oli 4 saatu kuntoon ja vaihdettu takaisin. Myös vuonna 1956 tapahtunut Kivisalmen linja-autoturma kuuluu yrityksen koettelemuksiin. Kivisalmen lossille ajaneen linja-auton jarrut pettivät ja auto syöksyi järveen Rautalammin ja Konneveden rajalla. Onnettomuudessa hukkui 15 auton 33 matkustajasta. - Se on lamauttanut koko yrityksen aikanaan. Olen vilkuillut dokumentteja aiheesta, mutta ne on niin ikävää luettavaa ettei niitä paljon viitsi lukea. Enimmillään yrityksellä oli 30 linjaautoa ja 60 työntekijää 1960-70 -lukujen taitteessa. Nykyisin toimintaa pyöritetään 17 auton ja 25 henkilön voimin. - Reitit eivät ole vähentyneet täysin vastaavassa määrin, nykyään autokiertoon kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen ja toiminta on tehokkaampaa, Suokivi kertoo. Oikeista töistä linjaautofirman ohjaksiin Koivuranta Oy on Suokiven sisarusten sataprosenttisesti omistama perheyhtiö. Juha on sisaruksista ainoa yrityksessä työskentelevä. - Koulutustaustaltani olen diplomiinsinööri. Olin ihan oikeissa töissä Helsingissä kun isäni Jaakko Suokivi kuoli yllättäen vuonna 1988 ja minun piti tulla katsomaan miten linja-autofirmaa pyöritetään. - Silloin oli aika kovaa aikaa, jouduin heti saneeraamaan toimintaa aika kovalla kädellä. Itsekin ratin takana Toimitusjohtajan päivä alkaa kello 7.15, jolloin hän lähtee kuljettamaan Konneveden nuoria kouluun. Koulun pihassa ollaan kello 9, minkä jälkeen Suokivi suuntaa töihin toimistolle. Iltapäivällä hän hyppää uudelleen auton rattiin ajamaan koululaiset koteihinsa. - Tykkään myös laskettelusta, ja jos on ajoja Häkälle tai Rukalle, olen yleensä käsi pystyssä viivalla lähdössä, Suokivi naurahtaa. Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Konneveden kunta Juha Suokivi ajaa Koivurannan vuoroja myös itse. Koulukyydeillä käytettävissä autoissa on nykypäivänä oltava alkolukko, mihin on puhallettava auton käynnistämiseksi. evroletin alla olevan Ch m em as V . se it htiin paljon ntoa. Pula-aikana te an omaa tuota n n ra u iv o K n kori o Alan haasteet on kovat mutta eteen päin mennään Maaseudun autioituminen ja autoistuminen ovat suuri haaste paikalliselle linja-autoyhtiölle. - Matkustajamäärät täällä ovat pudonneet aivan radikaalisti. Nykyään perheissä on lähes poikkeuksetta yhtä monta henkilöautoa kuin on ajokortillisia perheenjäseniä. Polttoaineiden ja palkkakustannusten nousu on myös erittäin suuri haaste, kun valtion tukemien linja-autovuorojen tuet samaan aikaan pienenevät. - Polttoainetehokkuutta pyritään parantamaan esimerkiksi käyttämällä pienempiä autoja tarpeen mukaan. Alan koko sopimus- ja lupajärjestelmä tulee lähivuosina uudistumaan EU:n vaatimuksesta, eikä tulevaisuudesta ole vielä tarkkaa tietoa. - Pelissä mukana on päätetty pysyä. Suomessa on kaksi miljoonaa ajokortitonta, ei tarve mihinkään ole kadonnut. Onko sinulla vanhoja kuvia tai juttuja? Ensi vuonna olevan juhlavuoden kunniaksi Konneveden Kotiseutuyhdistys julkaisee Koivuranta Oy:stä historiikin, jonka toimittaa lehdistöneuvos Pekka Kivelä. - Aineistoa kerätään parasta aikaa, joten jos sinulla on Koivurantaan liittyviä kuvia tai pieniä juttuja, olemme niistä erittäin kiitollisia, Juha Suokivi kertoo. Kuvia voi lähettää Koivurannalle postitse. Skannauksen jälkeen kuvat palautetaan lähettäjälle, kunhan mukana on yhteystiedot. Kuvia ja juttuja voi lähettää myös sähköpostitse. Koivuranta Oy Jokirannantie 210 44300 Konnevesi [email protected] Kari Levänen Siikakoskessa virtaa nyt oikeasti paikallinen vesi. Konneveden kunta osti seitsemän koskea Konneveden kunta on ostanut Kellankosken Voima Oy:n. Kauppaan kuuluu seitsemän kosken vesistöoikeudet, useita rakennuksia, voimalaitos sekä teollisuushalli. - Kaupat tehtiin pari viikkoa sitten, kuntalaisilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Kunta omistaa nyt 99% Kellankosken Voima Oy:stä ja yhtiölle on valittu paikallinen hallitus, kunnanjohtaja Kari Levänen kertoo. Yleinen ilmapiiri Konnevedellä on se, että koskireitin tulee kuulua kunnan omistukseen. Päätäntävalta koskien matkailu- ja kalastuskäytöstä on nyt omassa kunnassa. Kuuden miljoonan euron kaupan kunta rahoittaa suurelta osin pankkilainalla. Konneveden kunnalla oli viime vuoden lopussa velkaa asukasta kohden alle tuhat euroa, mikä on selvästi alle valtakunnan keskitason. Kauppa maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa Kaupalla ei haeta nopeaa tuottoa. Konnevetisille tärkeämpiä ovatkin tunne- ja imagosyyt. Kunnassa uskotaan myös siihen, että koskien rahallinen arvo tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. - On tullut paljon myönteistä pa- lautetta siitä, kuinka upeaa on, että kunta omistaa koskireitin. Kaupan tuotto tulee vuosien mittaan monta eri kautta, esimerkiksi paikalliset yritykset hyötyvät kun koskien matkailukäyttöä päästään kehittämään. Kalakannasta on tärkeä huolehtia Konnevedellä on pitkään puhuttu herrain koskista, sillä paikallisilla kalastajilla ei ole ollut koskille asiaa. Täysin avoimiksi kalastukselle kosket eivät kuitenkaan tule. - Kunnan tärkeä tehtävä on hoitaa ja parantaa koskien luontaista taimenkantaa, joka ei kestä aivan rajoittamatonta kalastusta koskissa, kunnanjohtaja Levänen rauhoittelee. Koskikauppa on herättänyt laajasti mielenkiintoa Solmittu kauppa on huomioitu laajasti myös valtakunnan tasolla. Yleisesti ottaen kauppaa on pidetty järkevänä ja kaukonäköisenä ratkaisuna. - Kyllä tässä on saanut kyselyihin vastata. Työpöydällä taitaa nytkin olla kymmenisen yhteistyötarjousta, mikä on tietenkin positiivista sikäli että kumppaneita ei tarvitse alkaa itse metsästämään, Kari Levänen myhäilee. 5 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Luotettava ja asiantunteva rakentaja vuodesta 1967 lähtien. Rautalammin Rakennus Oy Kuopiontie 30, 77700 RAUTALAMPI Rakennustekniset työt, Jarmo Sahlberg 0400 31 6323 LVI- työt, Kari Röntynen 050 337 3720 www.rautalamminrakennus.fi Suunnittelusta toteutukseen: • uudisrakennukset • saneerauskohteet (katot, ikkunat, pesu- ja saunatilat sekä keittiöt) Omakotitaloista kesämökkeihin ja pieniin teollisuushalleihin. ta Muis ousl kotitannys! e väh 0400 337 292 [email protected] www.arihulkkonen.com KERROSTALOTALO 3h+k+kph 76,5 m². Erittäin hyväkuntoinen ja toimiva asunto valoisalla paikalla, palvelut lähellä,1.kerros. Hp. 69.500 € RT 2h+k+kph+vh 60 m² Siisti ja remontoitu huoneisto erittäin rauhallisella ja valoisalla paikalla. Hp. 50.000 € 6 RT 1h+k+alk+kph 41 m². Opintie 28 As 15, palvelujen lähellä pikkunäppärä ja edullinen asunto Hp. 39.500 €. MAATILA Vaajasalmi 2h+tupakeittiö+eteinen+kph/wc+vinttikamari+vintti n 75 m². Rakennettu 1940-luvulla hirsirakennus, vanhat hirret osittain näkyvissä. Pa 9,9 ha, josta metsää n 9,4 ha. Hyväkuntoinen navettarakennus, pihasauna. Rauhallisella paikalla. Paikka vaatii remonttia ja siistimistä. Hp 85.000 € Vapaa-ajan asunto / pientalo Vekarolahti Iisveden rannalla 2h+k+s+ph+et+kuisti n 56 m². Tontti 2.050 m2 Iisvesi. Aitta, varasto, maakellari. Sähkö/puulämmitys.Hyvä kulkuyhteys, hienolla paikalla Vekarolahdella. Hp.129.500 € OK-talo Kanervapolku Rautalampi 3-4+k+s+kph+wc+et+at+var 94/148 m². Tontti 1.350 m² vuokrattu. Katto, lämpökeskus+putket+lattiat ja kph/s remontoitu. Iso ja erittäin valoisa piha-alue Rautalammin keskustassa palvelujen lähellä. Hp. 115.400 € MAATILA / OK-talo Kerkonkoski 4h+k+s+kph n 80/100m². Tila n 4 ha metsämaata Sonkarin rannalla. Navetta ja riihi. Vesiosuuskunnan vesi ja viemäri. Puu/sähkölämmitys. Sopii myös vapaa-ajanasunnoksi. Hp 94.500 €. METSÄTILA Tallivirta Kiikarvuori 49,84 ha Tallivirran rannalla, rantaviivaa n 400 m, puusto yhteensä 4.245 m3, tie perille. Hp 148.500 € METSÄTILA Hankalahti 18,48 ha Konnekoskentien varrella, puusto 2.290 m3. Hp 59.500 € Kuopiontie 32, 77700 Rautalampi, puh. 020 155 0503 Sirpa aloitti kiinteistönvälittäjänä Uusi kiinteistöalan yrittäjä, tervolainen Sirpa Lindsberg palvelee mielellään pienilläkin paikkakunnilla. Hän herättelee tarjoamaan mummonmökkejä ja rantakohteita myyntiin jo nyt, vaikka kesään on vielä aikaa. Kun olet aikeissa remontoida tai rakentaa, ota yhteyttä! OK-TALO Vaajasalmi 5h+k+s+kph/wc+khh+wc n112,5/143 m². Rak. 1983 . Tontti yhteensä n 1,85 ha. Erillinen lämmin halli, jossa mm nosturi. Nokisenkoskelle 300 m. Hp 119.000 €. Sirpa Lindsberg toivoo, että häneen otettaisiin rohkeasti yhteyttä. Kiinteistönvälittäjä ymmärtää, että asuttu kohde on jonkun koti. Sen myyminen ei ole sanelupolitiikkaa, vaan aina yhteistyötä asiakkaan kanssa. Kun kysyy tuoreelta kiinteistöalan yrittäjältä, mikä lopulta ratkaisee asunnon ostamisen, vastaa hän nauraen ”vaimo”. Hetken mietittyään hän kuitenkin jatkaa. – Kyllä se on tunne, joka ratkaisee. Kun kävelet ovesta sisään, tiedät, onko asunto sinun, Sirpa Lindsberg sanoo. Esimerkiksi ikkunoista avautuva avara maisema tai mieluinen huonejärjestys voi saada asunnon tuntumaan omalta. Jokainen huomaa sellaiset itse. – Ei kohteesta tarvitse keksiä mitään hyviä puolia. Edut on tietysti hyvä kertoa. Jokaisella on oma mielikuva ihanneasunnostaan. Kiinteistönvälittäjän tehtäväksi jää selvittää ostajan tarpeet ja toiveet sekä etsiä hänelle sopivin tarjolla olevista kohteista. Sydän mukana Joulukuun alussa yrittäjänä ja myyntineuvottelijana RE/MAX Asuntomestareilla työnsä aloittanut Lindsberg tietää jo miten työskennellä ja saavuttaa tulosta. Ensinnäkin hän haluaa olla helposti lähestyttävä. – Koetan olla tavallinen oma itseni. Tärkeää on myös antaa asiakkaalleen aikaa. – Haluan, että asuntoaan myyvälle tulisi luottava, välitön ja kiireetön tunne. Jos lähden vaikka Konnevedelle saakka, eipä sille päivälle enää muuta käyntiä sovita. Uteliaisuus toimeksiannon suhteen on myös hyväksi. Lindsberg kertoo tekevänsä aina paljon kysymyksiä; hän haluaa tietää myytävästä kohteesta muutakin kuin maapinta-alan ja neliöt. Se helpottaa myöhemmin hänen omaa myyntityötään. Hän ymmärtää lisäksi välittävänsä koteja. – Kodilla on aina muutakin kuin rahallista arvoa. Mökkikauppa aluillaan Lindsbergin toimipaikka on Kuopiossa, linja-autoaseman päädyssä, mutta yrittäjänä hän voi tehdä töitä joustavasti myös kotoa käsin. Hän myös mielellään ottaa kohteita välitettäväkseen ympäröivistä kunnista. – Minulle ei ole vierasta lähteä pienillekään paikkakunnille, muun muassa Tervon, Vesannon, Rautalammin, Konneveden, Keiteleen, Pielaveden ja jopa Viitasaaren suuntaan tähyilevä Lindsberg sanoo. Tosin kuntarajat eivät sido maan- ja maailmanlaajuisesti toimivaa liikettä. Myyntineuvottelija patistelee jo aloittamaan kesän mökki- ja tonttikauppaa. Vaikka mökit yleensä ostetaan kesällä, kannattaa myyntiä suunnittelevan ottaa nyt yhteyttä välittäjään. Mökin voi laittaa nettiin ennakkomyyntiin. Kun mökkitiet kantavat, pystyy täydellä teholla aloittamaan aktiivisen myynnin näyttöineen. Netin välityksellä Tervon kohteen voi bongata vaikka Australiassa. Lindsberg paneekin toivoaan mahdollisiin paluumuuttajiin ja kotiseudultaan kesäpaikkaa etsiviin, jotta he vilkastuttaisivat pienten kuntien kiinteistökauppaa. Sirpa Lindsberg pyöritti aiemmin Tervossa lemmikkien hoitopaikkaa, Sirpanpihaa, mutta halusi päästä ihmisten ilmoille ja liikkuvampaan työhön. Hyppy uuteen innostaa nyt niin, että suunnitelmissa on kiinteistönvälitysalan tutkintojen, KiAT:in ja LKV:n suorittaminen. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Rautalammin Putkityö Oy Kivisalmentie 1651 B, Pakarila, 77700 Rautalampi LV-asennukset ja -korjaukset LV-tarvikemyynti puh 0400 909 278 Kauko Vepsäläinen puh 040 524 4720 Jani Huuskonen Tero Korhosen yritys Rakennuslandia on keskittynyt sisävalmistusvaiheen töihin, erityisesti märkätiloihin. Rakennuslandia keskittyy kylpyhuoneisiin VERHOOMO ASKO HÄMÄLÄINEN TOHOLAHDENTIE 53 A 77700 RAUTALAMPI • HUONEKALUT • JULKISET TILAT • AUTOT • TYYLIHUONEKALUT • VENEET • ENTISÖINTI [email protected] Yrittäminen on mukavaa Suonenjokelainen Rakennuslandia Oy on Tero Korhosen perustama rakennusalan yritys, jonka erikoisalaa ovat märkätilat, erityisesti kylpyhuo- Viime vuoden elokuun alusta asti yrittäjänä toiminut Korhonen on koulutukseltaan talonrakentaja. Aikaineet. semmin hän on opiskellut liikuntaneuvojaksi. - Keskittymällä yhteen tiettyyn raken- Yllätyksenä on tullut, miten mukatamisen osa-alueeseen voi tarjota asiak”Keskittymällä vaa yrittäminen oikeasti on. Rakennuskaille parasta palvelua, yrittäjä Tero Kortöistä tykkään erityisesti siksi, että voin tiettyyn honen sanoo. haastaa itseäni, koskaan tässä työssä ei tule rakentamisen Yritys palvelee pääasiassa yksityisiä valmiiksi vaan aina voi kehittyä. osa-alueeseen voi rakentajia, mutta Korhonen toivoo myös Korhonen osallistui viime syksynä tarjota asiakkaille alueen rakennusliikkeiden löytävän hänet Rautalammilla järjestetylle yrittäjyyskursparasta palvelua. ” tarvitessaan kylpyhuoneisiin liittyvää asisille, ja suosittelee kurssia kaikille yrittäantuntemusta. jyyttä harkitseville. - Tällä hetkellä töitä on riittänyt hyvin, mutta kesäl- Kurssi vahvisti käsitystäni yrittäjänä toimimisesle voin ottaa vielä uusia töitä. ta. Siellä sai paljon hyvää käytännön tietoa, suosittelen kyllä kurssia kaikille aiheesta kiinnostuneille. 040 580 5693 www.verhoomoaskohamalainen.fi JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä Sisävalmistusvaiheen töistä Korhonen pitää erityisesti siksi, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja toteuttaa yhdessä rakentamiseen liittyviä toiveita. - Tulevaisuudessa sisustussuunnittelu on suunta, mihin voisin yritystoimintaa laajentaa, mies kaavailee. Kone Raivio Ky • Kaivinkonetyöt 14 tn ja 1,5 tn • Traktorityöt, kesä ja talvi • Dumpperityöt Soita Ville, 040 766 5769 email: [email protected] www.koneraivio.fi Vapaa-ajan täyttää perhe ja urheilu Korhonen on reilun vuoden ikäisen Eetu-pojan isä, joten vapaa-aika kuluu paljolti perheen kanssa. Myös urheilu on tärkeä harrastus työkunnon ja pirteyden ylläpitämiseksi. T:mi Sähköasennus JUKKA HÄNNINEN 050 547 2622 Poikolantie 1, 77700 Rautalampi [email protected].fi http://personal.inet.fi/yritys/jukka.hanninen 7 KY E N I Ä LÄL N Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Raimo Halisen perhealbumi, Rautalammin paloaseman arkisto Palopäällikkö evp, harrastekalastaja ja eläkeläinen Raimo Halinen - Olen saanut elää valtavan rikkaan elämän. Olen nähnyt paljon ja paljon on tapahtunut. Koskaan en ole voinut sanoa, ettei minulla olisi tekemistä. sitä rahan hajuksi, niin minun nenään se haju ei käynyt. Toimettomaksi ei Halinen jäänyt tuolloinkaan, vaan seuraava työpaikka löytyi Kotkan satamasta. - Siellä sai aina jotain, mikä ei ollut luvallista, mutta hirveen tarpeellista. Kahvilaivaa purettaessa oli aina nosturikuskin kanssa sopimus, että joku säkki putoaa maahan. Satamatöissä sattui työtapaturma, kun suuri massapaali vyöryi Raimo Halisen jalan päälle. Pitkän sairausloman takia hän hankkiutui takaisin kotipitäjäänsä Rautalammille. Raimo Halinen on syntynyt juuri ennen sotia vuonna 1934. Nuoren miehen työura alkoi jo 12 kesäisenä Sahalan kartanolla. - Sahalan vanha isäntä kysyi äidiltä, että eikö tuo poika lähtis ajamaan hevosta. Minun mielestä hevosen ajo oli ihan hirvittävän mukavaa ja sinne läksin. Sitten oon ollu tekemässä ropsia, tukin uitossa. Töitä riitti siihen maailman ai42 vuotta kunnan kirjoilla kaan. Itse kunkin on seikkailunsa seikkail- Rautalammille palattuaan Raimo Halitava, ja vajaa parikymppinen nuori mies nen teki sekalaisia töitä. Esimerkiksi hän suuntasikin Rautalammilta kaivoi ojat kaikkiin Kotilai”Kahvilaivaa pohjoiseen, Savukoskelle. sen peltoihin. purettaessa oli - Erään Pihtiputaal- Martin kanssa oltiin ta Sahalan metsään töihin aina nosturikuskin sovittu metrihinta ojankaitulleen Kärkkäisen kanssa kanssa sopimus, että vusta, ja kun esitin laskun mentiin Rovaniemelle, misjoku säkki putoaa niin Martti sano oot misä heitettiin hattua jatkotanna molemmat puolet. maahan.” suunnasta. Siitä kai se kunnanrakennusmestari sitten näki että lapio minulla Keikka Etelä-Suomeen pyssyy kädessä. Pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeen ete1960-luvun alkupuolella Halista kylä alkoi tuntua nuoresta miehestä hou- syttiin kuntaan töihin. Siitä alkoi 42 vuokuttelevammalta vaihtoehdolta. Pääkau- den mittainen rupeama kunnan kirjoilla. punkikin oli harkinnassa, mutta velimies - Aloitin auton apumiehenä, mutta asui Kotkassa, jonne Halinen päätyikin melko pian aukesi nuohoojan paikka, töihin Gutzeitin tehtaalle. jota sitten hain ja pääsin. Se oli mielen- Se oli vain parin viikon mittainen kiintoista hommaa, paljon sai tavata ihtyörupeama. Vaikka paikalliset sanoivat misiä. 8 Palokuntaan Halinen oli kuulunut monta vuotta. Tulikasteen hän sai Ränssin sydänmaalla Lummukan lähellä. - Oli iso metsäpalo. Minut laitettiin muutaman muun miehen kanssa kaatamaan puita ja tekemään vastatuli. Kerettiin kaataa vaan muutama puu kun tulet näkyi edessä ja vanhimpana ollut Eeli Hänninen huusi: ”Nyt kaikki lampeen!” Tuli humahti meidän yli ja me istuttiin lammessa. Meillä ei ollut mitään hätää, mutta muut oli ihan varmoja että sieltä löytyy kolme palanutta miestä. maan, mutta sitten koko katto hemahti kerralla tuleen. Kun nähtiin ettei mitään ole enää tehtävissä, totesin toimintaohjeita kysyneille pojille: ”APP.” Paikalla oli myös Helsingin Sanomien toimittaja, joka oitis tuli kysymään mitä tuo tarkoittaa, johon vastasin: ”Antaa paskan palaa.” Tämän Helsingin Sanomat tietenkin uutisoi etusivullaan. Palokunta rakennettiin vaatimattomista lähtökohdista - Kun aloitin töissä palotoimella kalustonhoitajana, palokunnalla oli vanha Vuonna 1974 aukesi palopäällikön paik- Suzuki-merkkinen kuorma-auto. Kerran ka, jota Halinen päätti hakea. Kurkilahdessa oli sauna tulessa, ja palaa - Eivät huolineet, mutta ajattelin että se kerkesikin, koska palokunnan Suzuki nuohotaan sitten. syttyi palamaan ennen Kurkilahtea ja Kovin pitkäaikainen ei aika meni sen sammutta”Letkujakin saatiin valittu palopäällikkö ollut, miseen. ja pian Haliselta kysyttiin- Myöhemmin saatiin ostaa vasta, kun kin tulisiko hän palopäällioikeita paloautoja, mutta erään kunnanköksi jos hänet valittaisi. valtuutetun sauna joka hankinta oli kiven alla - Sanoin että tulen, ja päättäjille sai puhua umpaloi letkujen mutta ehtona on se, että loppuessa kesken.” met ja lammet ennen kuin saan jonkun korvauksen rahaa irtosi. Letkujakin koulutuksen ajalta, eihän minulla päte- saatiin ostaa vasta, kun erään kunnanvyyttä ollut siihen tehtävään. valtuutetun sauna paloi, koska meidän Kenties Rautalammin historian suu- letkut loppui kesken eikä saunaa saatu rin rakennuspalo tapahtui vuonna 1982 sammutettua. kun vanha Seurantalo, silloin huoneKuuden viikon kalutehtaana toiminut rakennus, paloi metsäpalovaroitus täysin. Samaisen tapahtuman johdosta palopäällikkö Halinen pääsi ensimmäi- Tultuaan valituksi palopäällikön virsen kerran Helsingin Sanomien kanteen. kaan oli Halisen muutettava asumaan - Näytti, että palo olisi saatu sammu- paloasemalle ja laitettava oma mökkinsä Palopäällikön paikka kutsuu Vuonna 1987 palopäällikkö Raimo Halinen sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Viimeisenä työpäivänään, uudenvuodenaattona 1992 hän otti vastaan Sisä-Savon palolaitosten järjestämän paraatin kunnanviraston edessä. Paraatia seuraa myös kunnanjohtaja Matti Aulis. Raimo Halinen pitää rannassa edelleen talviverkkoja, ettei kalan haju pääse kotoa häviämään. vuokralle. Siihen aikaan palopäivystystä viikon mittaisina kalastusvapaina, Halisuoritettiin 24 tuntia vuorokaudessa pa- nen naurahtaa. loasemalla. Kipinä kalastukseen - Yhtenä lauantai-iltana oltiin just seitsenvuotiaana keritty mökille Vilosensaareen kun palopäivystäjänä ollut Eino Roponen souti - Olin seitsenvuotias, kun pappa pyysi mukaan säyneenverkkoja laskemaan saareen ja sano että nyt se alako. Puhe oli metsäpalovaroituksesta, ja Lonkarille. Siitä iski se vaiva, joka ei vieläkään ole helpottanut. tuohon aikaan palopäälliEero Leskinen olikin kön oli astuttava virkaan ”Jos se ei oo Raimon 50-vuotispäivillä metsäpalovaroituksen tulkalassa, niin todennut päivänsankarislessa voimaan. aenakin se ta, että ”Jos ei se oo kalas- Ja se metsäpalovaroiaatteloo sitä. ” sa, niin aenakin se aatteloo tus kesti kuusi viikkoa. Sen sitä.” jälkeen soitin liittoon, että - Rantaverkot minulla on vedessä voiko tosiaan olla että pitää olla kuusi viikkoa putkeen töissä. Liitossa ihme- vieläkin, ettei kalan haju pääse kotoa häteltiin, että jossakin on vielä tuollainen viämään, mies myhäilee. sääntö voimassa. Kunnanjohtaja Nuutinen meinasi pudota tuolilta kun menin pyytämään kahden kuukauden vapaita. - Pidin vapaat useammassa erässä HuutokauppAMEKLARI JA POLIITIKKO Kunnan virkamiehenä Raimo Halinen vastasi pitkään pestuumarkkinoiden järjestämisestä. Moni muistanee hänet myös huutokauppameklarina. - Huutokauppoja pidin, kun niitä sattui olemaan. Usein niitä oli pestuumarkkinoiden aikaan, mutta pidin myös yksityisille irtaimiston hävityshuutokauppoja. Yhteisten asioiden hoitamisessakin Halinen on ollut mukana pitkään. - Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa liikojakin. Mutta kun jäin eläkkeelle, niin jäin pois myös kaikista luottamustehtävistä, ja se on ollut hyvä ratkaisu. Rautalampi on hänen mukaansa niin hyvä paikkakunta, että jos se olisi vielä vähän parempi niin pitäisi puhua asumisen sijasta lomailusta. - Täällä on hirveen mukavia ihmisiä. Sen tiedän, koska olen ollut niin paljon tekemisissä rautalampilaisten kans- sa, että lieneekö kukaan muu yhtä paljon ollutkaan. Ainoastaan poliittinen päätöksenteko on Halisen mukaan mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan. - Ennen pystyttiin neuvottelemaan ja sopimaan asioita. Ja päätökset piti. Ei pyörretty päätöksiä jälkeen päin ja kirjoiteltu kuka mitäkin oli sanonut. Aika kuluu verkkaisesti Työelämän ja luottamustehtävien jättämisen jälkeen elämä on rauhoittunut. - Kiireisimpään aikaan ehti yöllä käydä sängyn vieressä muutaman tunnin polvillaan. Vaimon Anna Marian kanssa tulee syksyllä täyteen 59 vuotta yhteistä taivalta. - Lapsia minulla ei ole yhtään, mutta poikia on kaksi; Anssi ja Jouni. Poikien lapset ovat Joonas, Emmi, Olli ja Milja. ”Johonkin aikaan uskalsin sanoa tuntevani jokaisen rautalampilaisen. Ja jos en nuorta tuntenut niin ainakin hänen vanhemmat oli tuttuja. Nyt en enää kaikkia tunne, mutta kyllä kaupalla käydessä moni tuntee minut.” Vasemmalla Hankavedestä verkolla saatu viisikiloinen taimen. Hankavedestä serkun Pentti Purasen kanssa saadusta 11,3 kiloisesta hauesta uutisoitiin Paikallislehti Sisä-Savossa. 9 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT PE 16.3. Lähetystyön raamattuilta Seurakuntatalolla kello 18. LA 17.3. Yhteisvastuutempaus Kerkonjoen koululla kello 10-12. SU 25.3. Marianpäivän messu kirkossa kello 10, Lähde-lapsikuoro Skuoritsasta, joht. Lena Andrejeva. Marianpäivän juhla Seurakuntatalolla. KE 28.3. Eräkahvila Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kirkkopuistossa kahden kuusen alla. 9.00 alkaen nokipannukahvia, teetä, mehua, munkkia ja makkaranpaistoa. 10.30 alkaen rantakala. Täytekakkuarpajaiset. MA 2.4. Hiljaisuuden lauluja kirkossa kello 18. Kyösti Kytöjoki. PE 27.4. Vappu-baari Kirkkopuistossa Yhteisvastuukeräykseen osallistuttu aktiivisesti Rautalammin seurakunta osallistuu jälleen kirkon yhteisvastuukeräykseen. Aiempina vuosina osallistuminen Rautalammilla on ollut varsin aktiivista. 10 - Kirkkopuistossa järjestetään eräkahvila ja vappu-baari. Kerkonkoskella on oma perinteinen yhteisvastuutempaus, lisäksi listakeräys on voimassa huhtikuun loppuun saakka, kertoo seurakunnan yhteisvastuukeräyksestä vastaava Antti Kaipiainen. Asukasmäärään suhteutettuna Rautalammin seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tuotto oli vuonna 2011 valtakunnan kuudenneksi paras. - Listakerääjiä meillä on viitisenkymmentä, ja tavoitteena on käydä jokaisella ovella. Oman seurakunnan yhteisvastuukeräykseen voi osallistua myös lahjoittamalla suoraan tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 65 tai OP FI14 5000 0120 2362 28 käyttäen Rautalammin seurakunnan viitenumeroa 306461. Tänä vuonna yhteisvastuukeräyksen tuotolla avustetaan kotimaassa ylivelkaantuneita myöntämällä matalakorkoisia pienlainoja talouden hallintaansaamiseksi. Kirkon Ulkomaanapu tukee yhteisvastuukeräyksen tuotolla Pohjois-Ugandassa omaisuutensa menettäneiden uutta alkua. Tapahtuman järjestelyt hoituvat vapaaehtoisten Olli Markkasen, Tuula Markkasen, Helena Peppasen ja Anna-Liisa Markkasen voimin. Kaikki uudet voimat toivotetaan tervetulleiksi mukaan toimintaan. Kerkolla perinteinen yhteisvastuutempaus Tulevana lauantaina Kerkonkosken koululla jär- riparilaisia omalta kylältä. He avustavat tapahtuman jestetään jälleen perinteinen yhteisvastuutem- järjestämisessä ja saavat siten merkintöjä seurakunnan paus. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki, toimintaan osallistumisesta. tuotto lahjoitetaan yhteisvastuukeräykseen. Mukava koko kylän tapahtuma Tapahtumassa myydään hernekeittoa, pannukakkua Järjestäjät kehuvat tapahtuman mukavaa ilmapiiriä. mansikkahillolla, maalaisruisleipää ja uunijuustoa. Lauantaina koululla vaihdetaan kuulumisia ruokailun Syömään voi tulla paikan päälle tai hakea ruokia kotiin lomassa ja nähdään muita kyläläisiä. vietäväksi. - Toivottavasti tapahtumaan tulisi ihmisiä myös Tapahtuman järjestävät vapaaehtoiset kerkonkos- kirkonkylästä, Helena Peppanen toivoo. kelaiset ja sen tuotto lahjoitetaan suoraan Tuula Markkanen muistelee, että herRautalammin seurakunnan yhteisvastuunekeittoa on aikaisempina vuosina keitet”Vieraillessaan keräykseen. Vapaaehtoiset kertovat nauttity noin 120 litraa ja lähes kaikki on aina uudella vansa tapahtuman järjestämisestä. mennyt. paikkakunnalla - Aina etukäteen miettii että taas se Yhteisvastuutempaukseen kuuluvat moni turisti haluaa tulee se hernekeittohomma, mutta sitten perinteisesti myös arpajaiset. tutustua kirkkoon. ” kun järjestelyissä pääsee vauhtiin niin hirYhteisvastuutempaus on Kerkonkosmu mukavaa vaihtelua tämä on omaan arkella järjestetty vuosittain 1990-luvun alkeen, Tuula Markkanen kertoo. kupuolelta saakka. Ison työn tapahtuman eteen tekee myös Kerkonkosken koulun keittäjä Helena Lappi, jolle muut vapaa- Tapahtuma alkaa Kerkonkosken koululla lauantaina ehtoiset haluavat esittää suuren kiitoksensa. kello 10. Hernekeittoa myydään kello 10-12. Mukaan järjestelyihin otetaan myös ensi kesän Arpajaiset noin kello 12. Yhteisvastuutempauksen ruokia voit tilata myös kotiin toimitettavaksi Kerkonkoskella, ellei itse ole mahdollisuutta hakea niitä koululta. Ota yhteyttä Olli Markkaseen 044 521 9730. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Vesannon Harinkaalla ei anneta arjen harmaudelle valtaa. Jos mitään ei tapahdu, pistetään tapahtumaan. Näin Henkireikä-kerho on virkistänyt kyläläisiä jo kymmenen vuoden ajan. Kaikki alkoi, kun Marja-Terttu Kauppinen kävi Riitta Korhosen luona kylässä. Tuolloin elettiin pimeintä aikaa vuodesta. Tuli puheeksi, miten pimeän saisi taitettua ja elämään väriä. Kauppinen ehdotti, että perustetaan oma ompeluseura. Korhonen oli ajatuksessa heti mukana. Meni kuitenkin pari kuukautta ennen kuin suunnitelma eteni. Eräänä päivänä Riitan mies, Paavo Korhonen tokaisi: ”Ette sitten perustaneetkaan sitä ompeluseuraa”. Siitä sisuuntuneena Kauppinen kutsui seuraavaksi vapaapäiväkseen kyläläisiä kahville. Päivä oli tuolloin 24.1.2002. Ompeluseuraa ei perustettu, mutta Henkireikä-kerhon voi katsoa saaneen alkunsa. Hyvää oloa päästä varpaisiin Samaisena päivänä, kymmenen vuotta myöhemmin, on Marja-Terttu ja Unto Kauppisen kotiin kokoontunut toistakymmentä henkeä. Kahvipöydän ääressä istuu useita samoja kyläläisiä kuin silloin kymmenen vuotta sitten, mutta joukossa on myös tuoreempia tulokkaita. – Ei olisi uskonut, että kerho jatkuu näin pitkään. Mutta hyvä näin, alusta asti mukana ollut ja toiminnalle nimen keksinyt Eeva Paananen toteaa. Kerholaiset alkoivat kokoontua toistensa luona parin viikon välein. Kahvittelulla oli edelleen sijansa, mutta tärkeintä oli nähdä muita ja saada jutella. Kokoontumisia linjattiin heti alusta pitäen. – Emme politikoi, juoruile eikä tämä ole uskonnollinen kerho, naiset kertovat. Alussa kerholla oli opintokerhon rooli – Saimme Työväen Sivistysliitolta hieman tukea toiminnalle. Meillä oli teemana fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, Marja-Terttu Kauppinen kertaa alkutaivalta. Tapaamisissa vieraili alan asiantuntijoita. Muun muassa muistihoitaja, mielenterveyshoitaja, jalkahoitaja ja hieroja ovat saaneet kutsun tulla mukaan useammankin kerran. Tasan kymmenen vuotta sitten perustettiin Henkireikä-kerho. Nyt oli vuoro suunnitella 10-vuotistaipaleen juhlistamista. Kuvassa kerholaisia: edessä vasemmalta lukien Eine Viitaniemi ja Marja-Terttu Kauppinen, keskellä Eeva Paananen, Laura Toikkanen, Liisa Pasanen, Riitta Korhonen, Alli Mokkila ja Lahja Hänninen, takana Alli Hedlund. Reijo (vas.) ja Yrjö Kauppinen ovat naapurustosta tulleet myös tapaamiseen mukaan. Kuvasta puuttuu aktiivikerholainen Olga Riikonen. Kerho kantaa ja kannattelee Kaikki palkitaan Kokoontumisten sisältö on elänyt hieman osallistujien mukaan. Alussa, kun mukana kulki enemmän laulamista harrastavia, saattoivat sävelet tahdittaa tapaamisia. Nykyään kerholaisten käsissä kiertää laulukirjoja useammin runokirjat. Tietokilpailut ovat myös olleet suosittua aivojumppaa. Niistä onkin tullut vakiintunut osa tapaamista. Se, jonka luona kerho kokoontuu, laatii tietokilpailukysymykset ajankohtaisista aiheista. Oikeasta vastauksesta saa pisteen, joka merkitään muistiin. Kerhovuoden lopuksi pisteet lasketaan yhteen ja kaikki palkitaan. Marja-Terttu Kauppinen haluaakin kiittää yrityksiä, jotka ovat lahjoittaneet palkintoja ja tukeneet siten kyläläisten omaehtoista toimintaa. Kesällä Henkireikä ei kokoonnu, mutta silloin on tullut tavaksi käydä yhdessä kesäteatterissa. Talvellakin kerholaiset saattavat lähteä virkistymään teatteriin, elokuviin tai vaikka nuotioretkelle. Eeva Paananen kehuu heidän joulun alla tekemäänsä matkaa Kuopioon kamarikuorokonserttiin. – En ole semmoisessa ennen käynytkään. Yksin ei tule lähdettyä, Paananen sanoo. Kirkolta asti tapaamisiin Kun kysyy, mikä saa käymään samassa kerhossa vuosikausia, on monen vastaus sama. – Yhdessäolo ja hyvä porukanhenki. Esimerkiksi Eine Viitaniemi sanoo, että hän on joutunut jäämään tapaamisista pois vain yhden ainoan kerran. Hänelle kerho on odotettu kohokohta. – Siinä päivä menee mukavasti. On päivälle ohjelmaa. Edes kirkolle muutto ei ole estänyt häntä osallistumasta, sillä aina on ollut kyytiä tarjolla entiselle kotikylälle. Muutkin kirkolle muuttaneet, alusta asti mukana kulkenut Liisa Pasanen ja Laura Toikkanen, pääsevät Alli Mokkilan kyydissä tapaamisiin. – Kävin täällä ensin työn puolesta, mutta nyt olen tyttöjen kuskina, Mokkila hymyilee. Hänen laukustaan yhä vieläkin löytyy mukavia muistiharjoituksia ja -pelejä tapaamisten ajankuluksi. Aina ei ehditä kaivata edes erityistä ohjelmaa, kun vanhojen asioiden muistelu siivittää tapaamista. Esimerkiksi Alli Hedlund kuuntelee mielellään tarinoita kotikonnultaan. – Ensin kuljetin täällä äitiäni, mutta sitten jäinkin itse. On hyvä, että on tekemisissä monenikäisten kanssa, Hedlund sanoo. Vetäjän sitouduttava Mikään kerho ei toimi ilman siihen sitoutunutta vetäjää. Lahja Hänninen kiittää Marja-Terttu Kauppista kerhon sieluksi ja sydämeksi. Hän sai tunnustuksen myös Vesannon kunnalta vuoden 2008 itsenäisyyspäiväjuhlassa lähimmäistyöstään Henkireikäkumppaneiden parissa. Kymmenen vuoden toiminta kertoo siitä, että yhteiselle tekemiselle on ollut tarvetta. Jos joskus onkin ollut harkinnassa lopettaa toiminta, se on jäänyt sille asteelle, sillä kesällä, jo hyvissä ajoin ennen kerhokauden alkua, naiset tavatessaan kysyvät. – Milloin taas aloitetaan? I Nuotti JM 18.3.2012 alkaen klo 11.00 • ELINTARVIKKEET • PAISTOPISTE • KUKAT • ASIAMIESPOSTI Avoinna talvella ma–pe 8–21, la 8–20, su 11–20 kesällä ma–pe 8–21, la 8–21, su 11–21 Myllytie 1, 72210 TERVO (017) 387 2699 • [email protected] Hyvin palveleva... ...Sinua varten Paikka: Horonjärvi Vesanto Ajettavat luokat: Nuoret/Naiset, EVK, Yleinen, Pappa Pääsyliput: 8 €, alle 12 v ilmaiseksi Järjestää: Vesannon UA ry Kisaetti buff NUOTTI Vesanto 11 • Sorat ja murskeet • Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä • Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla • Lavettikuljetukset • Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Jari Pietiläinen 040 581 8771 Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416 [email protected] Tero Hiltunen 040 149 0123 [email protected] ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko • Kaksi inva-autoa Asemakatu 11 77600 Suonenjoki • 16-paikkainen bussi (017) 513 652 (joista toisessa uutuutena paarivarustus) JUHA 040 765 3398 SIRKKA 0400 670 777 HOIKANKULJETUS KY Rautalampi • kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla • kuolinpesien tyhjennykset KAIVINKONETYÖT 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla HOIKANHUOLTO • maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton ja kuorma-auton renkaat • korjaukset ja asennukset • kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu • mökki-/omakotitalkkari 044 751 4555 • [email protected] Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita 040 705 1586 Sami Lehmonen Rautalampi Vehkamurrontie 85, Rautalampi • Autokierrätys/romutustodistukset • Rehupaalien kuljetus • 40 t autovaaka • Romumetallin nouto/osto • Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY Pasi Pulkkinen Lintikonkatu 26 77600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058 www.romunkerayspulkkinen.fi HINAUSPALVELU Henkilö- ja pakettiautot 040 510 1427 Herrantie 1073, 77700 Rautalampi Suonenjoki K. Vauhkonen PAKARINEN Rajalantie 32, Rautalampi 0400 670838/ Heikki 12 • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen PUUSEPÄNLIIKE Yksilöllistä, asiakkaan henkilökohtaiset lähtökohdat ja voimavarat huomioivaa asumispalvelua Rautalammilla. OSTETAAN / NOUDETAAN • Saha- ja höylätavaraa (panelit ja listat) • Kestopuuta 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys KALKITUSPALVELU VILJO STOLT KY RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Vuosittain Rautalammilla rakennetaan 4-5 omakotitaloa. Rakentamisen tahti on vähitellen nousemassa. Käynnistyneen kirkonkylän yleiskaavan toivotaan osaltaan lisäävän rakentamisen vireyttä. Antti Tuppura (vas.) ja Tuure Savolainen kehottavat ensi kesän rakentajia lähtemään asiansa kanssa liikkeelle nyt. Nyt on vielä mahdollista saada suunnittelijoita ja rakentajia ensi kesälle. Suunnittelijoiden, luvanmyöntäjien ja rakennusvalvonnan kiire kasvaa kesää kohden Rakentajien on nyt aika olla liikkeellä rakennusmääräysten mukaisia lupakuvia. Hyvin harvan rakentajan ammattitaito riittää sellaisten kuvien tekemiseen itse, Savolainen muistuttaa. Ammattisuunnittelijalta voi myös Kesä on rakentamisen tiukinta aikaa ja saada kaivattua ulkopuolista näkemyssuunnittelu on aloitettava nyt, jos tuleva- tä omaan hankkeeseen. Ammattilaisten na kesänä mielii rakentaa. tekemissä suunnitelmissa Rakennuslupien käsittelyn otetaan huomioon rakenkiireisin vaihe on toukonusten sijoitus tontille, ”Aloittaminen kesäkuussa. auringon nousu- ja laskuvenyy, jos ei ole - Aloittaminen venyy, suunnat, huonejärjestys liikkeellä jos ei ole liikkeellä tarpeeksi ja pihapiirin suunnittelu. tarpeeksi aikaisin. Pitää ottaa huoMyös mahdolliset tulevaiaikaisin.” mioon, että rakennuslupaa suuden laajennustarpeet varten pitää kuulla naapuon hyvä ottaa huomioon jo reita, joka myös vie oman suunnitteluvaiheessa. aikansa. Myös suunnittelijat ovat kiirei- Vieläkin näkee suunnitelmia, joissiä kesän lähestyessä, tekninen johtaja sa mökki on sijoitettu tontin parhaalle Tuure Savolainen luettelee. oleskelualueelle, Tuure Savolainen naurahtaa. Ammattilaisen tekemät - Rakentamiseen liittyvistä kussuunnitelmat helpottavat tannuksista 70-80 % sidotaan jo suunSavolainen ja rakennustarkastaja Antti nittelun aikana. Se tarkoittaa, että hyvä Tuppura suosittelevat ammattisuunnit- suunnitelma näkyy varmasti rakennuktelijan käyttöä. sen loppukustannuksissa, Antti Tuppura - Rakennusluvan saanti edellyttää muistuttaa. Rautalammin kunnan tekniseltä osastolta muistutetaan, että viimeistään nyt on oikea aika herätä, jos aikoo rakentaa tulevana kesänä. Kuvien hinnan tienaa helposti takaisin Olemalla ajoissa liikkeellä voi säästää myös rakennustarvikehankinnoissa. Hyvissä ajoin voi toimittajia vielä kilpailuttaa, mattimyöhäisille tavarantoimittajat sanelevat hinnat ja toimitusajat. Asianmukaisilla rakennuskuvilla tarvikkeiden määrät voidaan arvioida hyvin tarkasti. Samat piirustukset voi myöskin lähettää urakoitsijoille tarjouskyselyn liitteenä. - Kuvien hinnan tienaa helposti takaisin kun on ajoissa ja kilpailuttaa, Tuppura kertoo. Energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota Antti Tuppura kertoo, että 2010 voimaan astunut rakennusmääräyskokoelma edellyttää rakennusluvan hakemisen yhteydessä esitettäväksi energiaselvitystä uudesta rakennuksesta. - Nämä määräykset ohjaavat paljon rakentamista tulevaisuudessa. Rakentajien on tärkeää ymmärtää, ettei näitä ole tehty rakentajan kiusaksi vaan parhaaksi. Rakennukset vievät Suomessa paljon energiaa, ja jokainen säästetty prosentti on yhteistä säästöä. Tavoitteena arvokas rakennuskanta Hyvällä suunnittelulla ja asianmukaisella rakennustöiden valvonnalla tähdätään siihen, että rakennukset säilyttäisivät arvonsa mahdollisimman hyvin. - Ei kukaan rakenna pelkästään rakentamisen ilosta. Rakentaminen on valtavan kallista, joten kyllä siihen kannattaa panostaa ja ottaa suunnitelmista ja rakennusvalvonnasta kaikki hyöty irti, Antti Tuppura huomauttaa. Rakennusvalvonta sisältyy rakennuslupamaksuun, joten ei ole mitään syytä olla kutsumatta rakennustarkastajaa paikalle, kun siltä tuntuu. - Rakentamiseen liittyviä lupia Rautalammilla myönnetään vajaa 200 vuosittain, ja jokaisella rakennuksella järjestetään 5-8 katselmusta, kertoo Tuppura. 13 Nyt kannustamaan Kalpaa Mestaruusjahdissa! Kevään takkiuutuudet saapuneet! Bussimatka ma 26.3. Rautalammilta ja Suonenjoelta Ilmoittautumiset: (017) 511 811 Lisätiedot/Aikataulut: www.rautalamminauto.fi Tulossa: 16.3. Vares Uhkapelimerkki, K - 12, 1h 37 min. 23.3. Nälkäpeli 30.3. Lorax 3 D, 1h 34min. Rautalammintie 13, Suonenjoki puh. (017) 511 540 Avoinna ma–pe 9.00–17.00, la 9.00–13.00 Taas on talvi Helsingissä on kolmas kunnollinen talvi peräkkäin. Viitisen vuotta sitten satoi tammi-helmikuussa viikkotolkulla vettä. Lumi käväisi jonkun päivän olemassa maassa ennen kevättä. Jotkut perusasiat näyttävät muuttuneen - ikävä kyllä. Talonmiehiä ei enää ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Onneksi asumassamme kiinteistössä talkkari on ja hän huolehtii kiitettävästi pihamme sekä jalkakäytävien puhdistamisesta. Lumi saa kyytiä perinteisin keinoin, kolakin näkyy olevan faneerista, ajoilta jolloin bobcatit eivät pihoilla pyörineet. Käsipelillä hiekoitettu luminen alusta on mukava kävellä eikä kenkä siinä lipsahtele. Sen sijaan huoltoyhtiöiden varassa oleva kunnossapito on monesti täysin retuperällä. Kyse ei ole osaamisesta vaan viitsimisestä. Jos uudelle lumelle ei löydy muuta lääkettä kuin kylvää suolansukuisia sulattavia kemikaaleja jalkakäytävälle, jotakin on perusteellisesti pielessä. Töhkä tarttuu joka paikkaan polven alapuolella ja kulkeutuu puhdistustoimenpiteistä huolimatta huoneisiin asti. Hyvä esimerkki on oma aamuinen töihin tuloni. Pikkuroban ja Erottajan kulmassa oleva jalkakäytävä on pakkasista riippumatta epämiellyttävää suolavelliä, ollut jo useamman vuoden. Vaikka kierrän nykyään osuuden, törky on kantautunut muiden jaloissa aina Pikkuroban ja Kasarmikadun kulmaan asti. Potkin kengänpohjat puhtaiksi ulkoseinää vasten, pyyhin tomerasti jalkineeni ja nousen rappuja myöten viidenteen kerrokseen. Siitä huolimatta musta mönjä kulkeutuu virkahuoneeni lattialle. Savosta tulee, vaikka muuta väitetään, nerokkaita ideoita. Yksi talvikunnossapidon keino on lämmitettävä hiekka. Sora-ainekset näet pyyhkiytyvät jäiseltä alustalta nopeasti pois. Kuuma santa taas jäätyy pintaan kiinni pitkiksi toveiksi. Ei luulisi olevan mitenkään mahdotonta järjestää lämmitys auratraktorin perässä olevaan hiekoitusasti- 14 aan. Näin kemikaalien käyttöä voitaisiin vähentää oleellisesti. Täydellistä selkoa ei ole, mitkä myrkyt ovat sallittuja ja mitkä eivät. Valvonta kuitenkin on käsittääkseni melko olematonta. Me hölmöt rämmimme todennäköisesti jatkossakin nurkumatta lietteessä. Helsinkiin on ennättänyt kasvaa sellainen autoileva sukupolvi, joka ei tiedä talviajosta muuta kuin autokoulun pakollisen liukkaan kelin parituntisen. Nyt ollaan hämillään, kun kadut muistuttavat jauholaareja ja joutuu tekemään pikku temppuja, jotta saa kulkupelinsä ajoon kadun reunasta. Onnetonta on myös, että vaikka edellisestä lumisateesta on kulunut tätä kirjoitettaessa pari viikkoa, esimerkiksi Pieni Roobertinkatu on törkeässä kunnossa. Ei ole kuulemma kalustoa eikä paikkaa, mihin kipata. Pekka Halosen taulut, joissa taiteilija kuvaa savolaista talvimaisemaa, tuovat väistämättä mieleen lapsuuden Rautalammilla. Koulun jälkeen lähdettiin mäkeen ja siellä oltiin pimeään asti. Syväjärven Kalliorannassa oli useampi hyppyri, joissa samana päivänä saatettiin katkoa kolmetkin sukset, sillä myös syöksylasku ja pujottelu ilman keppejä kuuluivat ohjelmistoon. Täkätappi kirnusi nokassa, kun kotiin mentiin vähin äänin liiterille suksia pellinpalalla ja nupinauloilla korjailemaan. Luisto hiukan tietenkin kärsi ja ehkä liito-ominaisuudet, mutta kun mäkiennätykseni on vieläkin 16 metriä, välineillä ei suorituksiin isoja eroja syntynyt. Samoin hyppypuvut olivat ilmaa melko mukavasti läpäiseviä. Samat vaatteet kuin koulussa. Jos joulupukki oli tuonut uudet sukset ja toinen niistä katkesi aikaisintaan tapanina, väline korjattiin Markkasen veneveistämöllä jolloin lopputulos oli miltei uudenveroinen. Minulle tulee aina hyvä mieli, kun ajelen Luopioisten kirkonkylässä talviaikaan ja näen kaikenikäisten ihmisten liikkuvan potkureilla kevyen liikenteen väylillä, joista vaan puolet on hiekoitettu. Kuulin, että kokeilu aikanaan kohtasi vastustusta, kun pelättiin ihmisten katkovan liukkailla väylillä raajojaan. Olisi mukava kuulla, onko tämä mainio käytäntö aiheuttanut ruuhkaa terveysasemalla. Luulen, että ei. Luotan vielä suomalaisiin ja uskon järjen olevan mukana myös jalan liikuttaessa. Hyvillä jalkineilla ja erilaisilla liukuesteillä kyllä pärjää. Ei tarvitse talsia suolavellissä. Nyt pitää kuitenkin ottaa irti talvesta kaikki. Vanha Kirkkopuisto on upea talvisessa asussaan, kuura koristaa puut ja lumi valaisee maiseman. Ja minun silmissäni on hienoa, kun hautamuistomerkkien päällä ei makaile puolialastomia humalaisia eikä kukaan virtsaa lasten leikkikentälle. Hiihtolatukin oli taas puistoon ilmaantunut. Töölönlahdella on tehty moottorikelkkahavainto, se ei ole ollenkaan mukava asia. Lumitöiden kanssa mökillä on joskus tullut tuskitelluksi, mutta nyt ne tuntuvat aivan upeilta tehdä. Vitivalkoisen uuden pakkaslumen luominen ja kolaaminen napakassa pakkasessa raikkaassa maalaisilmassa on hienoa hommaa. Puut halkeavat, kun niille näyttää kirvestä. Eikä talvista metsää voita mikään. Avannon joutuu hakkaamaan paksuun jäähän, mutta uskokaa tai älkää, mitä kovempi on pakkanen, sitä mukavampaa on avannossa käyminen. On voittajan olo, kun saa pirtin lämpimäksi itse hakkaamillaan puilla. Mamma hiihtää nylkkäsee jäällä ja on tasaisemmalla päällä sen takia. Joten nautitaan nyt tästä! Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin Eteläisen poliisipiirin johtaja. Pääkirjoitus Yhteistyön voimasta Täällä vallitsee tekemisen meininki. Ennen kaikkea hienoa on se, että tähän tekemiseen kaikki voivat ottaa osaa. Itse olen ollut monessa mukana, ehkä liikaakin, mutta sen ansiosta olen oppinut tuntemaan paikallisia tekijöitä. Jos tarvetta ilmenee, tiedän mistä voin kysyä apua. Täällä aivan erityinen piirre on yhteistyö. Yrittäjien, yhdistysten ja julkisten tahojen yhteistoiminta vaikuttaa olevan varsin saumatonta. Omasta tontista ei olla mustasukkaisia. Hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä on esimerkiksi Rautalammilla järjestetty Lumikirkko. Kokkatoiminnan väki rakensi lumesta kirkon hallin HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI Kello- ja kultaliike T.F. emming palveleva erikoisliike elämäsi juhliin ja arkeen Rautalammin keskustassa jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen Kuopiontie 24 77700 RAUTALAMPI Puh. (017) 530 047, 0400 673 247 045 875 9333 pihaan Latsinmäelle. Tunnelmallinen iltakirkko syntyi yhdessä seurakunnan ja Kokkatoiminnan kanssa. Esimerkkejä on monia muitakin. Tämän viikon perjantaina näyttelijä Ismo Apell tulee sparraamaan yrittäjiä Rautalammille. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä paikallinen yrittäjäyhdistys ja kunta. Tässä lehdessä esillä ollut Koivuranta Oy täyttää ensi vuonna 90 vuotta, minkä kunniaksi yhtiöstä tehdään historiikki. Historiikin julkaiseen Konneveden Kotiseutuyhdistys. Myös tämä on hieno esimerkki siitä, miten yhdistyksissä olevia voimavaroja voidaan hyödyntää myös yrityselämässä. Yhteistyössä piilee suunnattomasti voimaa. Voisimmeko hyödyntää sitä vieläkin paremmin? OLETKO OSTAMASSA vai MYYMÄSSÄ ASUNTOA? Aurinko alkaa jo lämmittää ja kesämökkien ja tonttien vilkkain myyntiaika lähestyy. Jos olet myyntiaikeissa niin ota yhteyttä ja tehdään yhdessä juuri sinun kohteellesi sopiva markkinointisuunnitelma. Jos etsit unelmiesi kesäpaikkaa niin kerro minulle toiveesi ”punaisesta tuvastasi”. Sirpa Lindsberg 050 575 0795 RE/MAX-Asuntomestarit/Idapo Oy, LKV, Puijonkatu 45, 70300 Kuopio, p. 0102310160, [email protected]. Välityspalkkio 4 %+ alv. 23 % velattomasta hinnasta. Minimipalkkio 3000,- € (sis.alv.) tai sopimuksen mukaan. Talven poistoja edullisesti, tule tekemään löytöjä! än Kevä ksia u u t u u uu saap täin, t i v i ä p a tule j u! ihast Rautalammintie 14 Suonenjoki (017) 511 166 Ma–pe 9–17, la 9–13 HUHTIKUUN RAUTALAMPILEH ILMESTYY 3.4.! Sopivasti Pääsiäisen alla! Teemana mm. kevään juhlat, piha ja puutarha. Yrittäjä! t se evä K tulla a... a ott joll Ota yhteyttä palvelevaan ilmoitusmyyntiimme ja varaa mainospaikkasi tarkkaan luetusta oman alueen lehdestä. Painos 10 000 kpl. Lehti jaetaan jokaiseen kotiin Rautalammilla, Konnevedellä, Suonenjoella, Tervossa ja Vesannolla. Soita tai laita sähköpostia: Katriinan kukka- ja juhlapalvelu 017 387 2142 040 559 4158 [email protected] Rautalampilehti 3/2012 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki 050 321 4452 Tari puh. 050 569 1669 [email protected] Carita puh. 050 327 7014 [email protected] Joka kuukausi: PAINOS vähintään 10 000 kpl! HUOM! Rautalampilehden 5-vuotis JUHLANUMERO ilmestyy 15.5. Teemana mm. Mökkiläiset, kesän tapahtumat ja paljon paljon muuta! SUURJAKELU vähintään 11 500 kpl! Jaetaan myös Rautalampilaisten kesäasukkaiden kotiosoitteisiin Suomessa. Aurinkoista kevättä kaikille lukijoillemme! Rautalampilehden väki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 30 77700 Rautalampi [email protected] Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 [email protected] Myyntipäällikkö: Carita Toivola 050 327 7014 [email protected] Ilmoitusmyynti: Tari Toivola 050 569 1669 [email protected] Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 [email protected] 15 Laatu, palvelu, helppous... SISUSTA VIHERKASVEILLA JA KUKILLA Paljon viherkasveja ja kukkivia ruukkukasveja: erilaisia orkideoita, hortensioita - ja paljon muuta Maaliskuun ajan viherkasvin ostajalle lannoitepullo kaupan päälle (rajoitettu erä) Yhteistyömme tuloksena on rakennusprojektisi aloitus sekä loppuunsaattaminen entistä vaivattomampaa. Tarjoamme ”valmiin paketin” juuri Sinun tarpeisiisi, joka sisältää sekä projektin suunnittelun että toteutuksen. Kauttamme saat kaikki pienrakentamiseen liittyvät suunnittelu- ja rakennustyöt – laskutyönä tai avaimet käteen periaatteella – yhteistyökumppaniemme kautta myös LVIS-työt SOITA JA KYSY LISÄÄ 020-768 9180 Pienrakentajan suunnittelutoimisto Kuopiontie 30, 77700 Rautalampi Rakentamisen ja kalustamisen vahva ammattilainen Teollisuustie 3, 77700 Rautalampi www.autoasi.fi Car Se r vice ILMASTOINTILAITEHUOLTO 98 € X-tremepower polttimot 80 % KIR KK AAMP TARKASTUTA AUTOSI ILMASTOINTI ENNEN HELTEITÄ H4 alk. 2,00 € H7 alk. 4,00 € AUTOASI 5W40 täyssynteettinen öljy 4 L (4,63 €/ L) AUTOASI lasinpesuneste Luokitukset: API SL/CF ACEA A3/B4 BMW LL-98 MB 229.3 VW502.00 VW 505.00 GM LL-B-025 I /kpl TÄYSAUTOMAATTINEN LATURI XS3600 12V/ 3,6 A /kpl - 23 °C, myrkytön 5L (1,00 €/L) 6,00 € 59,90 € Boschakkutarjous: s 5013 100A 142,00 € s 4005 60A 19,50 € 80,00 € RAUTALAMMIN AUTOAPU OY 16 Koritie 6, 77700 Rautalampi, Puh. 017 530 655, 0400 557 882 Palvelemme ma-pe 8.00-17.00 www.asamak.fi www.insinooritoimistoconsilium.fi tä meil Nyt yös m ja enet lit m e u si p i as kukk
© Copyright 2024