SAU EXT LIRA 2012 1 Presidentti on työ Suomi elää ja hengittää suomalaisten teoista. Ja tekoja pitää tehdä presidentinkin. Hyvinvointiin on varaa, kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella työikäisellä on työtä. Tämän pohjana ovat oikein suunniteltu koulutus ja yritystoiminnan hyvät oltavat. Kaikki hyvä alkaa työstä. Vain kansa, jossa mahdollisimman moni työikäinen tekee hyvillä mielin työtään voi huolehtia heistä, joiden työura on jo tehty; heistä, joiden työura on vielä edessä ja heistä, jotka eivät työhön itse kykene. Presidentin on huolehdittava siitä, että suomalaisten näkökannat tunnetaan Euroopassa ja maailmalla. Presidentin on tehtävä työtä suomalaisen työn tulosten viemiseksi Suomesta maailmalle, mutta myös uuden työn hakemiseksi maailmalta Suomeen Ei ole oikeistolaista työtä. Ei ole vasemmistolaista työtä. On vain suomalaista työtä, jota haluan edistää. Kaikki työ, jo tehty työ tai vielä tekemättä oleva työ, on arvokasta. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Suomalaisia arvoja Jokainen ihminen ansaitsee henkilökohtaisen kunnioituksen ja ystävällisen kohtelun. Meillä on myös pidetty muunlaisia puheita. Pahoilla sanoilla on huono ominaisuus kertaan- tua, pannaan vielä pahemmaksi jotta kuuluu, ja lopputulos on paljon pahempi, kuin kukaan alun perin tarkoitti. Nyt presidentinvaalien keskustelut antavat hyvän tilaisuuden asettaa selvät rajat äärimielipiteille pitäen mielissä ihmisarvon sanoman. Entäpä muita suomalaisia arvoja? Pidän vaatimattomuuden hyveestä. Sellaisesta, että tuo ulospäin itsensä pikemmin varovaisesti kuin yläkanttiin. Minusta se ominaisuus on suomalainen vahvuus – vähät puheet eivät ole vahingoksi, kun ne kaikki ovat asiaa ja uskottavia – tai eiköhän nyt ole viimeistään selvää, että suuret elkeet peittävät suurimmat kuplat. Olen havainnut, että suomalaisia arvostetaan, erityisesti itäisissä kulttuureissa, meidän lievästä pidättyväisyydestämme, se kun tulkitaan toisen kunnioittamiseksi. Aivan oikein tulkittu. Luottamus ja luotettavuus ovat kaiken inhimillisen kanssakäymisen perusta. Meidän pääomamme tässä on suuri. Vieläkään, tai erityisesti nyt, ei ole syytä unohtaa mainetta maana joka maksoi velkansa. Tai kokonaan toinen esimerkki, maailman kalleimmat jalat, vai polvi tai nilkkako Beckhamilta petti, Suomessa ne leikattiin, koska suomalaiseen osaamiseen luotettiin. Luottamukseen on perustunut myös kykymme toimia yhdessä ja vaalia yhtenäisyyttä. Maata on niin johdettava, että jokainen voi luottaa tulevaan ja ettei kukaan suomalainen koe itseään unohdetuksi tai tarpeettomaksi. Henkilöä koskevaa Presidenttiydestä Suomen tasavallan presidenttiyden tavoittelu on tärkeä ja suuri ajatus. Sitä pohtiessani meni tällä kertaa aikaa niin, että ehdin vasta toisena ilmoittautua hakijoiden joukkoon. Moni kyseli, eikö olisi suurta olla presidentti? Sellaista suuruutta ei ollut mielessäni, ei asema, edes presidenttiys, ihmistä luo, tee, taikka anna hänelle arvoja johdettavaksi. Ei voi olettaa, että olisi yhtäkkiä jotain enemmän kuin on. Mutta presidentin toimessa on yksi suuri missio – palvella yhteistä hyvää. Näin ajattelen, näin vastasin ja näin tulisin toimimaan. Jotta voi palvella, pitää olla annettavaa. Ei riitä, että niin moni pyytää tai että gallupit ovat korkealla. On mentävä syvälle itseensä: olenko minä sen arvoinen, ovatko arvoni ja asenteeni sellaisia, että niistä on annettavaa? Kokemukset elämästä, heti lapsuudesta ja kodista lähtien, muokkaavat meitä muotoonsa. Jatko-opit saamme elämän koulussa. Minun osaltani ne ovat paljolti peräisin työelämästä ja yrittäjätoiminnasta. Kaksitoista vuotta Turun hovioikeudessa opettivat oikeudentuntoa, kunnioittamaan ja tavoittelemaan nähtävissä olevaa totuutta. Noissa tehtävissä näki läheltä elämän monet puolet: surut ja onnet, onnistumiset ja tappiot. Tavallinen elämä opettaa enemmän kuin yliopisto. Ilman noita kokemuksiani en olisi menestynyt politiikassa, enkä olisi tässä nyt. Oppi on oikeastaan yksinkertainen: miettii, miten tekee oikein, tekee ja sanoo mitä on tehnyt. Sauli Niinistö on monen toimen mies. Suoritettuaan oikeustieteen tutkinnon hän on toiminut mm. nimismiehenä ja runsaan kymmenen vuoden ajan tuomioistuinjuristina Turun hovioikeudessa. Juristinuran ajalta hänellä on kokemusta myös asianajotoimesta sekä yritysten hallinnosta. Tehtävissään hän on oppinut tuntemaan tosielämää. Tuomarintutkinto johdatti myös politiikkaan, kun salolaisen perinteen mukaan kaupungin nuorimman juristin piti ottaa holhouslautakunta johdettavakseen. Siitä tie kulki kaupunginhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajaksi. Niinistö on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri Lipposen hallitusten ajalta. Toimikauden alussa 90-luvun laman vaikutukset julkiseen talouteen olivat pahimmillaan ja työttömyys korkeimmillaan. Nuo vaikeudet voitettiin, ja Suomi tuli uudelle vuosituhannelle vahvana. Niinistö on valittu kolmestakin eri vaalipiiristä eduskuntaan, jossa hän on toiminut mm perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja puhemiehenä. Hän toimi 1998-2002 puheenjohtajana Euroopan Demokraattisen Unionissa (EDU), johon kuului porvarillisia puolueita liki kaikista Euroopan maista, ja oli avainasemassa yhdistettäessä EDU ja Euroopan Kansanpuolue EPP, jonka toiseksi kunniapuheenjohtajaksi hänet nimettiin. EDUn puheenjohtajana Niinistö toimi myös maailmanlaajuisen porvarillisten puolueiden IDUn piirissä. • s. 24.8.1948, Salo • Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari • Naimisissa VTM, viestintäpäällikkö Jenni Elina Haukion kanssa 2009• Avioliitosta Marja-Leena Alangon (k. 1995) kanssa 1975-1995 lapset Nuutti s. 1975 ja Matias s. 1980 Ura • Oma lakiasiantoimisto 1978-1988 • Hovioikeuden viskaali Turun hovioikeudessa 1976-1988 ja hovioikeudenneuvos 1994 • Kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus 1987-2011 • Oikeusministeri 13.4.1995-2.2.1996 • Varapääministeri 13.4.1995-31.8.2001 • Valtiovarainministeri 2.2.1996-17.4.2003 • Euroopan investointipankin (EIB) varapääjohtaja 2003-2007 • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, EBRD:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1999-2003, puheenjohtajana 1999-2000 • Kansainvälisen valuuttarahaston valuutta- ja rahoituskomitean, IMFC:n jäsen 2000-2001 • Eduskunnan puhemies 2007-2011 Poliittiset luottamustoimet ja virat • Salon kaupunginvaltuuston jäsen 1977-1992 • Salon kaupunginhallituksen jäsen 1977-1988 • Salon kaupunginvaltuuston pj1989-1992 • Varsinais-Suomen Kokoomus ry:n pj 1993-1994 • Kansallisen Kokoomuksen pj 1994-2001 • European Democratic Union, EDU:n pj 1998-2002 • Ecofin-neuvoston ja Euro-ryhmän pj 1999 • European People’s Party kunniapj 2003 Vuonna 2003 Niinistö siirtyi Euroopan Investointipankin varapresidentiksi Luxemburgiin ja palasi eduskuntaan 2007. Vastuualueena Niinistöllä oli t&k-rahoitus ja hän toimi myös puheenjohtajana Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmassa, jonka projektina oli mm. Pietarin jätevedenpuhdistamo. Julkaisut Niinistö elää avioliitossa viestintäpäällikkö Jenni Haukion kanssa ja hänellä on kaksi poikaa aikaisemmasta liitosta. Kodissa mellastaa nyt uutukainen, Lennuhauva. Muuta • ”Hiljaisten historia”, julkaistu 2007, Teos. Helsinki • ”Viiden vuoden yksinäisyys”, julkaistu 2005, Teos. Helsinki • ”Yhteinen raha: eurooppalaisen yhteistyön alku- vai päätepiste?” artikkeli kirjassa ”Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003”, Tammi. • Vuoden 2009 taitoluistelun EM-kisojen järjestelytoimikunnan pj • Tukikummit-säätiön hallituksen pj • Palloliiton pj 2009 2 Rohkeasti kohti uutta Sisältö Presidentti on työ Sauli Niinistö 1 Rohkeasti kohti uutta Tatu Johansson 2 Oppia ikä kaikki Liisa Tuominen 2 Kalenteri 2 Toimitus 2 Tekemisen meininkiä jo menneinä vuosina Taina Kirves-Järvinen 3 Sauli Juhani Nummentalo 4 Café Niinistö 5 Yrittäjäteema 8–9 Saloteam Oy Taina Kirves-Järvinen 8 Zapato Ky Taina Kirves-Järvinen 8 Kimmon Vihannes Oy Mika Hjelt 9 Inkeren Kartano Rauno Lahti 9 Juhlavuodesta uusiin haasteisiin Jyrki Sjöholm 9 Yhdistykset 10 Merkkisadetta 11 Hyvää mieltä Piritan päivänä Siv Ilola 11 Joulunjälkeiset myrskyt toivat monille tunteen siitä, miten voimaton ihminen on luonnonvoimien myllertäessä. Puita kaatui, siltoja sortui ja sähköjä meni poikki. Myös nyky-yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät tietoliikenneverkot mykistyvät monin paikoin. Sairaaloissa sähkönsaaminen on kriittistä ja siksi ne ovatkin varavoimaloin varustettuja. Varavoimaloita, erilaisia aggregaatteja, on myös monilla maatiloilla, joissa sähköä tarvitaan eläinten hoitoon. Muuten me ihmiset pärjäämme hyvinkin pitkään kynttilänvalolla ja takkatulen lämmöllä, jos sellainen vain kotoa löytyy. Viimeisimpien osalta sähköjen odottelu meni vuoden vaihteen yli. Meillä Salossa on rakennettu uutta kaupunkiamme pian jo ensimmäinen valtuustokausi. Valtuuston päätettävänä on ollut helpompia asioita ja vaikeampia asioita, joista jälkimmäiset ovat muodostaneet suurimman osan erityisesti viimeaikoina. Myös nämä myllerrykset tulevat jatkumaan tulevina vuosina, kuten myrskyjenkin on ennustettu yleistyvän. Myrskyihin voi siis varautua kaivamalla johdot maahan, aggregaatilla, kynttilöillä ja kuivamuonalla, mutta miten yhteiskunnallisiin asioihin voi vaikuttaa ja miten niihin voi valmistautua? Salon Kokoomus on käynnistänyt oman strategiatyönsä ja sen loppuviilaukset tulevaa valtuustokautta varten valmistuvat keväällä, jonka jälkeen syksyllä käydään kunnallisvaalit. Näihin vaaleihin tarvitsemme hyviä Kokoomuslaisia ehdokkaita! Tule mukaan! Alkanut vuosi tuo uudistuksia myös valtakunnan politiikkaan. Tarja Halonen väistyy kahden kauden jälkeen presidentin paikalta ja tilalle valitaan uusi presidentti. Meillä salolaisilla on tälläkin kerralla oma ehdokas, joka jo kuusi vuotta sitten sai toisella kierroksella enemmistön äänistä Salossa. Viimeksi tosin ei vielä koko maan osalta tulos ollut sama, mutta nyt rohkeasti uskon Saulin tulevan valituksi Suomen Tasavallan Presidentiksi! Nähdään Cafe Niinistössä ja torilla, Tatu Johansson Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry, puheenjohtaja Kalenteri Tasavallan presidentin vaali Ennakkoäänestys kotimaassa 11.–17.1.2012 Vaalipäivä sunnuntai 22.1.2012 Tarvittaessa Toisen vaalin ennakkoäänestys 25.–31.1.2012 Toinen vaali sunnuntaina 5.2.2012 SAU EXT LIRA 2012 1 Julkaisija: Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A, 24100 Salo www.salonkokoomus.net Vastaava päätoimittaja Tatu Johansson p. 050 560 4344 Päätoimittaja: Liisa Tuominen p. 040 708 2164 Tiedotustoimikunta: Taina Kirves-Järvinen pj Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2012 Painos: 26.000 kpl Jakelu: Suorajakelu Oy Itella Oy Salon kaupunginvaltuusto 1989-1992, edessä keskellä puheenjohtaja Sauli Niinistö. Oikeassa reunassa ylinnä silloinen Salon kaupunginsihteeri, nykyinen Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen ja kaikkein reunimmaisena silloinen kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist. Kuvasssa myös mm. nykyisetkin valtuutetut Marjatta Hyttinen (kok), Marita Tuominen (kesk) ja Soile Nurminen (vas). Oppia ikä kaikki Raivatessani vanhoja papereita käteeni osui silloisen kaupunginsihteeri Arno Miettisen (nykyisen Rauman kaupunginjohtajan) lähettämä kuva Salon kaupunginvaltuustosta kaudelta 1989-1992. Keskellä kuvaa kädet ristissä istuu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sauli Niinistö, itse olen takarivissä valtuutettujen Pertti Heinonen ja Pekka Porko välissä. Kuvassa on monia vieläkin aktiivisesti kunnallispolitiikassa mukana olevia vaikuttajia, kuten Saulin vasemmalla puolella istuva Marita Tuominen ja hänen takanaan seisova nykyi- sen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Marjatta Hyttinen. Olin kahdeksan vuotta (19851992) Saulin kanssa samassa valtuustoryhmässä. Saulilta opin perehtymään asioihin ja taustoihin. Kun ryhmässä esitti muutosehdotuksen tai mielipiteen, se piti todella osata perustella. Varatuomarin tiukat kysymykset edellyttivät taustatietoa, ei kuulopuheita, vaan omakohtaista faktatietoa asioista. Siitä opista olen vieläkin kiitollinen. Olen ilolla seurannut Saulin poliittista uraa Salon kaupunginvaltuustosta eduskuntaan, kokoo- muspiirin puheenjohtajasta puolueen puheenjohtajaksi, ministeristä pankkiiriksi Eurooppaan. Pelkäsin, että sinne hän jääkin ja olin iloinen, kun paluu Suomen politiikkaan tapahtui. Sauli Niinistöstä Suomi ja suomalaiset saavat presidentin, joka on luotettava, oikeudenmukainen, jämäkkä ja päättäväinen ja kykenee edustamaan hyvin Suomea ja suomalaisia. Hän on kasvanut presidentin mittoihin katsoo asiaa mistä näkökulmasta hyvänsä koulutuksensa, uransa, luottamustehtäviensä ja henkilökohtaisen oman eletyn elämänsä kautta. Gallup-luvut näyttävät hyvältä, mutta vaalin tulosta ei kukaan tiedä, ennen kuin äänet on laskettu. Hyviin ennuslukuihin ei pidä tuudittautua, vaan tilaisuuteen pitää tarttua ja tehdä mahdollisuudesta totta: käy äänestämässä ehdokasta, joka on valmis tekemään tinkimätöntä työtä suomalaisten puolella ja puolesta. Äänestä Sauli Niinistöä. Liisa Tuominen Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry puheenjohtaja 2009-2011 3 Tekemisen meininkiä jo menneinä vuosina S auli Niinistön varhaisimmat juuret ovat Salon Kärkänkadulla, ruotsalaistalojen omakotialueella. Sieltä 3-vuotias Sauli muutti Nopolanmäkeen, jossa nuoruus vierähti. Nyt autamme saamaan Saulille uuden kodin Mäntyniemestä. Tässä välissä on tapahtunut paljon. Kaikkien salolaisten tuntemaksi Sauli Niinistö tuli kampanjoidessaan kaupunginvaltuustoon vuonna 1977. Lehti-ilmoittelulla oli jo silloin merkittävä osuus vaalikampanjoinnissa. Sauli luotti sanomalehden voimaan ja hyvin tuloksin - paikat kaupunginvaltuustoon sekä myöhemmin eduskuntaan aukenivat. Sauli Niinistöllä on uransa aikana ehtinyt olla jo monta vaalikampanjaa. Ero presidentinvaalikampanjoiden ja alkuaikojen eduskuntavaalikampanjoiden välillä on huomattava. Toki tavoiteltava tehtäväkin on eri luokkaa – nythän olemme tekemässä salolaissyntyisestä Saulista Suomelle presidenttiä! Kampanjoitiin 1980-luvullakin ahkerasti, mutta aivan toisilla resursseilla ja tykötarpeilla kuin tänä päivänä. Ennen esitteet riittivät vaalimateriaaliksi. Nykyisin on paitoja, pinssejä, mukeja, ihan kaikenlaista tavaraa. Samaakin on paljon: kokouksissa käydään ahkerasti puhumassa ja toreilla ollaan esillä edelleen, nykyään teltan kanssa. Kahvittelua turuilla ja toreilla Eeva ja Kauko Ihanaranta ovat olleet aikoinaan tekemässä Saulista kansanedustajaa tunnetuin seurauksin. Heiltä löytyykin mukavaa historiatietoa. Kauko kiersi Saulin kanssa valkoisella pikkubussilla Varsinais-Suomen toreja mukanaan esitteitä, ja mainoksina ehdokkaan kasvokuvat auton sivuikkunoissa - lainattuun pikkubussiin ei voinut liimailla tai maalailla mitään. Alkuaikoina ei ollut vielä kahvinkeittimiäkään mukana, joten jaettiin kahvikuponkeja, joilla voi mennä kahvilaan nauttimaan kupillisen. Edistystä oli, kun saatiin kahvinkeittimet ja voitiin keittää kahvit paikan päällä. Kahvivieraita on aina riittänyt runsaasti kokoomuksen kahvitustempauksissa. Yhden ainoan poikkeuksen Kauko Ihanaranta muistaa: ”Olimme Saulin kanssa Paimion torilla, emmekä tahtoneet saada pannullistakaan kulumaan - syitä vähäiseen menekkiin on leikkisästi arvuuteltu viereisistä myyjistä alkaen.” Vastaus on jäänyt arvoitukseksi. Piritan Kokoomusnaisten Eeva Ihanaranta oli mukana vuosia pitämässä tempausten kahvipannuja kuumina. Eeva kertoo Saulin osallistuneen aktiivisesti myös kahvinkaatoon. Vaalikampanjatyö Ehdokkaana vuonna 1992 numerolla 60 ja vuonna 2012 numerolla 6. teki Saulista kahvinkaatajan lisäksi myös mannekiinin. Eduskuntavaalien alla on Salossa järjestetty muotinäytöksiä niin Salon VPK:n talolla kuin Ravintola Rikalassakin, joissa Sauli on tutustunut mannekiinin uraan. Joulupukin ammattiakin Sauli on kokeillut Lions Clubin joulujuhlassa. Meillä on siis hyvin monitaitoinen ja muuntautumiskykyinen presidenttiehdokas. Viime presidentinvaaleissa 2006 perustettiin Café Niinistöjä ympäri Suomea, tietysti myös Saloon. Annankadun kahvilasta tuli hetkessä suosittu kokoontumispaikka. Koko kampanjan ajan Salossa olikin innokas tekemisen meininki ja kova ”draivi” päällä. Nyt Café Niinistöön voi Salossa poiketa Turuntie 5:ssä. Taina Kirves-Järvinen Kuvat Eeva ja Kauko Ihanarannan albumista Matiaksen (vas.) ja Nuutin yhteinen lukuhetki isän kanssa. Sauli Niinistöltä kysyttyä: 1. Miten urasi vaikuttajana lähti liikkeelle? – Salon holhouslautakunnan puheenjohtajuus oli ensimmäinen luottamustoimeni. Se oli kuulemma kaupungin nuorimman tuomarin velvollisuus. Siitä sitten pikkuhiljaa. 2. Kuka Sinut ’löysi’? – Salon Kokoomuksen puheenjohtajana oli silloin everstiluutnantti Olavi Laaksonen. Hän löysi ja ”työnsi” minua eteenpäin. 3. Ketkä vaikuttivat uran suuntaan eniten? – Varmasti juuri Olavi Laaksonen ja salolaiset tukijani kuten Aarne Poutanen, Pekka Porko, Kauko Ihanaranta jne. 4. K etkä vaalikampanjojen tiimiläisistä ovat jääneet eniten mieleen? – Juuri edellä mainitut ja monet muut. Salon torilla 1991 eduskuntavaalikampanja meneillään, kahvia tarjoilemassa Greta Tiainen (vas.), Kauko Ihanaranta, Senta-Synnöve Salmi ja Anna-Liisa Nurminen. Eeva Ihanaranta keitteli kahvia Esterinkadun kokoomuksen toimistossa ja miehet hoitivat kuljetuspuolen - 44 pumpputermoksellista kahvia lähti Esteristä torille nautittavaksi. Pienoisbussin ikkunoita koristivat Saulin kuvat numerolla 60. 5. Mistä sukujuuresi löytyvät? – Sukujuureni ovat Halikossa Kumion kylässä, josta isäni muutti perheineen kaupunkiin. 4 Eeva ja Kauko Ihanarannan albumista Vilhonkatu 8, 24100 SALO Puhelin (02) 777 6400 Telefax (02) 777 6444 Avoinna ma-pe 8-20, la 8-18, su 12–16 Katse tulevaisuuteen. Sauli ASIANAJOTOIMISTO NIINISTÖ Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, 24100 Salo, puh. (02) 777 8600 www.asianajoniinisto.fi Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, 24100 Salo, 02-731 2562 LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie 21 24240 SALO Puh. 02-7318 651, fax 02-7332 600 www.lvialfa.fi Salo Presidentinvaali on monella tapaa tunteita herättävä vaali. Omalta osaltani tämä on todellisuutta, koska ensimmäiset kohtaamiseni ehdokas Sauli Niinistöön ajoittuvat omaan lapsuuteeni ja tuttavuus on ollut merkityksellinen koko poliittiselle uralleni. Perheemme muutti vuonna 1967 silloisesta Perttelin kunnasta Salon kaupunkiin. Rakentamisen ammattilaisena isäni Pentti rakensi vajaan vuoden aikana omakotitalon nykyiseen Rappulan kaupunginosaan – silloiseen Nopolaan. Tuon rakentamisen ajan asuimme Väinö ja Hilkka Niinistön omakotitalon piharakennuksessa noin vuoden. Tänä aikana perheistämme tuli hyvin tuttuja keskenään. Itse olin tuolloin 9-vuotias Pajulan koulun oppilas, jonka koulun oppilas myös Sauli oli omassa lapsuudessaan. Saulin vanhemmat muistan lapsirakkaina ihmisinä ja Hilkka- äitiä tapaan edelleen silloin tällöin. Kontaktit tuona aikana armeijaa käyvään Sauliin jäivät melko vähäisiksi. Kummankaan mielessä ei silloin käynyt, että tiemme kohtaisivat tulevaisuudessa politiikassa. Kokoomus oli molempien valinta. Koululaispolitiikasta tuli merkittävä osa omaa elämääni jo 70-luvun alussa, mutta Sauli saatiin houkuteltua mukaan politiikkaan muutamaa vuotta myöhemmin. Hänet valittiinkin Salon kaupunginvaltuustoon v. 1976 vaaleissa, mutta kansanedustajuus irtosi vasta kolmannella yrittämällä kymmenen vuoden kuluttua. Tuon ajan Salon kokoomuksen ”isoilla pojilla” eversti evp Olavi Laaksosella ja kumppaneilla oli kunnianhimoiset tavoitteet tehdä salolaisesta juristista vahva vaikuttaja Suomen politiikkaan. Tämä visio on toteutunut ehkä jopa yli silloisten odotusten. Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut, ja omatkin muistoni ovat täynnä suuria tunteita tappioista voittoihin. Tunteita ja tuntemuksia on vaihdettu myös kahden kesken Saulin kanssa vuosien varrella: Toisinaan ilon ja surun kyynelein – mutta joskus myös ”isoilla kirjaimilla” toisiamme arvioiden. Aina on kuitenkin suunta ja päämäärä ollut yhteinen. Politiikkaan liittyviä yhteisiä muistoja on paljon. Pari asiaa nousee kuitenkin mieleeni päällimmäisenä. Vähitellen, siirtyessäni järjestöpolitiikasta kunnallispolitiikkaan, kysyin Saulilta olisiko minulla mahdollisuuksia päästä käräjäoikeuden lautamieheksi. Vastauksena Saulin otsa meni tutusti ryppyyn ja suu mutrulle: ”Kyllä sinun kannattaisi hakeutua poliittisen vaikuttamisen paikkoihin”. Tätä neuvoa olen siitä lähtien pyrkinyt toteuttamaan. Edelleen muistoista nousee yli muiden suurien tunteiden eduskuntavaalit vuonna 1982. Tuolloin Sauli jäi täpärästi ilman kansanedustajuutta. Salon Tehdaskadulla sijainnut vaalitoimisto oli täynnä ihmisiä odottaen suurta juhlaa ja omaa kansanedustajaa. Vaalituloksen vahvistumisen jälkeen tila tyhjeni hetkessä ja kuohujuomat jäivät pulloihin. Jäljelle Saulin lisäksi meitä jäi pieni joukko ”analysoimaan tulosta” ja soittelemaan kohtalontovereille. Kun aamu alkoi valjeta, olivat tulevaisuuden suunnitelmat jälleen selvät – tai ainakin vahvasti sinetöidyt! Seuraavat eduskuntavaalit toivat toivotun tuloksen ja suunta oli selkeä – eteenpäin. Kovan työn ja tukijoukkojen kannustamana monien vaiheiden jälkeen Sauli nousi ministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi. Salolaiset voivat olla ylpeitä Saulista. Omalle elämälleni olen tästä myötäelämisestä saanut suuria eväitä. Politiikassa mitään ei voi saavuttaa ilman kovaa työtä, ystävien kannustusta ja pitkäjänteisyyttä. Nyt teemme SAULISTA Suomen presidentin. Juhani Nummentalo Salon kaupunginhallitus puheenjohtaja RAKENNUSLIIKE T. RAUMAN OY Salo, Turuntie 8 puhelin 7313 017, 7317 791 fax 7317 635 P erämiehenkatu 4 24100 Salo www.tenwood.fi 5 8 Salon Yrittäjien juhlavuoden tunnelmissa kysyimme yrittäjien kuulumisia: 1. Yritysesittely pähkinänkuoressa. 4. Mitä toivoo valtiolta? 5. Taloudelliset näkymät Suomessa ja maailmalla kyseisen yrittäjän näkökulmasta? 2. Mistä yritysidea lähtenyt? 3. Mitä toivoo kaupungilta? Saloteam Oy Toimitusjohtaja Hannu Heinonen Vuonna 1991 perustettu Saloteam Oy toimii Salon Meriniityssä. Yhtiössä työskentelee 29 henkilöä. Yrityksessä suunnitellaan ratkaisuja ja valmistetaan laitteita elektroniikkateollisuuden tuotteiden manuaaliseen kokoonpanoon. Laitteita toimitetaan nykyään Suomen lisäksi Euroopassa, Pohjois- ja EteläAmerikassa sekä Aasiassa sijaitseville tehtaille. Viennin laajentuminen on mahdollistanut toiminnan tehostamisen ja tuotantomäärien nostamisen. Vaikka perheyritys on toiminut Salossa jo 20 vuotta, se on toimialastaan johtuen usealle salolaiselle melko tuntematon. Saloteamin yritysidea kehittyi, kun 1990-luvun alussa elektroniikkateollisuus eli suurta kasvun aikaa Suomessa. Näin syntyi tarve uusien tuotantomenetelmien ja laitteiden kehittämiseen sekä valmistukseen. Tästä heräsi ajatus perustaa yritys, joka voisi tarjota palvelujaan elektroniikkateollisuudelle. Saloteamin perustajalla Hannu Heinosella oli tähän sopiva tausta. Yhdentoista vuoden työura silloisessa Salorassa, nykyisessä Nokiassa, oli tuonut mukanaan tietoa ja taitoja alalta. Salon Halikon asemalta kotoi- Hannu Heinonen ja tuotantoväline, vaakakarainen työstökeskus. sin olevan Heinosen mielestä Salo on hyvä paikka toimia yrittäjänä. Yksi hyvistä puolista on kaupungin sijainti, olemme hyvien kulkuyhteyksien varrella. - Toivon Salon kaupungin edelleen kehittävän yhteydenpitoaan yritysten kanssa; keskustelut yrittäjien kanssa ovat tärkeitä. Kaupungin on hyvä kertoa avoimesti suunnitelmistaan ja uusista hankkeistaan, yrittäjä pohtii. Kysyttäessä toiveita valtion suunnalta nousee Heinosen päällimmäiseksi toiveeksi tasa-arvon säilyttäminen Suomessa. Tasa-arvo on erittäin tärkeää ja valtion johtohenkilöillä on tässä asiassa hyvin tärkeä rooli. - Turvataksemme Suomen talouden tulemme koko maassa tarvitsemaan uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka korvaavat Kaukoitään siirtyneen valmistuksen aukkoja. Olemme muutoshaasteiden edessä myös Salossa. Jatkossa joudumme varmasti tekemään vielä enemmän työtä uusien innovaatioiden löytämiseksi, Hannu Heinonen miettii tulevaisuuden haasteita. Suomi on riippuvainen viennistä, joten nyt on erityisen tärkeää, että EU-maat saisivat talousasiansa kuntoon. Vain siten epävarmuus saadaan vähenemään ja ihmisten luottamus talouteen takaisin. Taina Kirves-Järvinen Hannu Heinonen esittelee Saloteamin valmistamaa, kokoonpanoon käytettävää ruuvausjigiä. Zapato Ky Kristina Nyberg Salossa Turuntiellä toimii erikoisliike, jonne tullaan muualtakin Suomesta ihan varta vasten ostoksille. Zapaton maine yksilöllisyydessä on kiirinyt laajalle. Ulla Mattsson perusti liikkeen yli 20 vuotta sitten rakkaudesta kenkiin. Kimmokkeena oli myös Ullan yrittäjätausta. Perheyrityksen, Helisnummen Taimiston myynnin jälkeen veri veti edelleen yrittäjäksi. Liikepaikan löydyttyä Ulla Mattsson lähti Espanjaan sikäläisen ystävättärensä kanssa kolkuttelemaan kenkätehtaiden ovia. Sopivat yhteistyökumppanit löytyivät ja yksilöllisten kenkien tarina Salossa alkoi. Zapaton ideana on myydä erilaisia kenkiä, sellaisia, mitä ei muualta saa. Niinpä liikkeessä myytävät kengät on suurelta osin valmistettu vain Zapatoa varten pienissä tehtaissa. Liike haluaakin panostaa laatuun, yksilöllisyyteen ja palveluun. Perustajan Ulla Mattssonin lisäksi nykyään liikkeessä työskentelevät myös tyttäret Kristina (Titti) Nyberg ja Eerika Heino. Kristina on ollut mukana lähes 20 vuotta ja Eerika nelisen vuotta. Kristina suoritti pukeutumisneuvojan koulutuksen kaksi vuotta sitten ja sai siitä lisäinnostusta laajentaa Zapaton palveluja. Näin syntyi idea täydentää valikoimia vaatteilla. – Lensimme Eerikan kanssa Ruotsiin ja löysimmekin meille sopivia merkkejä. Vaatteet ovat ki- va lisä kengille. On ihana löytää asiakkaalle kokonaisuus vaatteista kenkiin, Kristina kuvailee palve- lukonseptia. Nykyään kengät käydään ostamassa kahdesti vuodessa Milanon messuilta. Vastaavasti vaatteet löytävät tiensä putiikkiin Kööpenhaminan messuilta. Salon kaupungilta Zapatossa toivotaan viihtyvyyttä. - Salo on kaunis pieni kaupunki, jonne on helppo tulla muualta Suomesta. - Valtiolta toivomme samaa kuin kaikki muutkin yrittäjät, että taloustilanne saataisiin kääntymään nousuun, Kristina miettii. Taloudelliset näkymät vaikuttavat yrittäjän sisäänostoihin. Määriin on kiinnitettävä huomiota, ettei osta liikaa. On huomattu, että hankalina aikoina asiakkaat ostavat vähemmän, ja panostavat laatuun. Euroopassa ei nyt kuulu hyvää. Valitettavan monia pieniä tehtaita Italiassa on kaatunut. Uusien tavarantoimittajien löytäminen on aina haasteellista. Kilpailu Italiassa on kiristynyt Kaukoidän tultua yhä enemmän mukaan markkinoille. - Me ostamme vain Euroopassa valmistettuja kenkiä, joiden on oltava nahkaa. Uskomme vakaasti, että hyvä laatu takaa jatkuvan asiakassuhteen, Kristina Nyberg summaa. Taina Kirves-Järvinen 9 Kimmon Vihannes Oy Toimitusjohtaja Kimmo Kunnia Kimmon Vihannes Oy:llä on vankka sija Varsinais-Suomen alueella. Toiminta yksityisessä tuoretavaratukussa perustuu tunnettuun turvallisen palvelun Patu-konseptiin ja nopeisiin joustoihin toimitusajoissa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Työntekijöitä yrityksellä on 40. Toiminta alkoi 1990-luvun alussa, kun toiminnalle ja omalla tilalla viljellyille juureksille haluttiin saada parempaa tuottoa jatkojalostuksella. Kimmon Vihannes on v. 1992 perustettu perheyritys, joka on kasvanut alkuaikojen hedelmäja vihannestukusta tämän päivän monipuoliseksi vähittäiskauppa-, ravintola- ja suurkeittiötukkuliikkeeksi. Säännölliset, yleensä päivittäiset toimitukset, sekä myyjien ammattitaito, kokemus ja henkilökohtainen ote takaavat sen, että Kimmo Kunnia odottaa keskustelua ja vuorovaikutusta yrittäjien ja kaupungin välillä entistä enemmän. Aloite ja yhteydenottoja voisi tulla myös kaupungin taholta. Valtion toimesta pitäisi pyrkiä pitämään verotus ja palkkataso maltillisena. Valtiolla pitäisi olla mahdollisuus tarvittaessa estää työtaistelutoimenpiteet. Kimmo Kunnia kertoo yrityksen luottavan omaan konseptiinsa, kunhan kustannustaso saadaan pi- dettyä kurissa. Ja jatkaa: Suurten yritysten vähentyessä pk-yritykset tulevat jatkossa pitämään Suomea pystyssä. Inkeren kartano Kartanon isäntä Henrik Jensen Perttelissä sijaitseva Inkeren keskiaikainen kartano on ollut Jensenin suvun hallussa vuodesta 1891. Kun Henrik Jensen tuli vuorollaan kartanon isännäksi, hän muutti tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä karjatilaksi. Pääosa kartanon tuotosta tulee lihatuotteiden ja heinän suoramyynnistä. Tilan karjankasvatus perustuu emolehmätuotantoon. Keväällä syntyneet vasikat laiduntavat kesän luonnonlaitumilla yhdessä muun lauman kanssa. Vasta syksyllä karja tuodaan talvehtimaan pihattonavetoihin, jolloin vasikat erotetaan emoistaan. Inkeren kartanon hereford-rotuista karjaa voi kesäisin ihailla Perttelin lisäksi myös Haukkalan kylässä Uskelanjoen varrella ja meren rannalla Vartsalassa. Laidunnus luonnonniityillä ja rantojen suojavyöhykkeillä vaikuttaa positiivisesti maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Jensenin mielestä laiduntavat eläimet pikemmin keräävät ravinteita niityiltä kuin rehevöittävät vesistöjä. Kaupungin viranomaisten toimintaan Henrik Jensen on tyyty- väinen. Toiminta on asiallista ja jouhevaa. Kaupungin hallinnoima SaloFood-hanke, jonka avulla tuodaan esille paikallisia elintarviketuotteita, saa myös kiitosta. Mahdollinen kauppahalli olisi hyvä myyntikanava, mutta riittäisikö Salon asiakaspohja kannattavaan toimintaan, Jensen pohtii. Henrik Jensenin mielestä valtion tulee jatkossakin puolustaa suomalaista elintarviketuotantoa. Tuotantotukea tarvitaan ja esimerkiksi geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin pitää suhtautua ainakin toistaiseksi varauksella. Tulevaisuutta Henrik Jensen odottaa positiivisin mielin. Ruokaa tarvitaan ja laadukkaalle lähiruualle näyttää olevan kysyntää. Erityisen toiveikkaasti Jensen suhtautuu niin sanotun niittylihan mahdollisuuksiin. Tämä tuotantotapa perustuu juuri luonnonlaitumien käyttöön karjan laidunalueena. Niittyliha onkin monissa maissa suosittu ympäristöystävällinen lihavaihtoehto ja Suomessa sitä saa Inkeren kartanosta. Rauno Lahti Juhlavuodesta uusiin haasteisiin Salon yrittäjät ry juhli viime vuonna 80-vuotista taivaltaan. Erilaisia tapahtumia oli pitkin vuotta iltatorin yleisötilaisuudesta pienempien piirien tapaamisiin. Vuosi huipentui loppusyksystä iltajuhliin uudessa Astrum-Areenassa, jossa puheiden ja palkitsemisten lisäksi tanssittiin ja nautittiin toistemme seurasta. Yhdistyksen seuraava vuosikymmen näyttää alkavan haastavissa olosuhteissa. Isot toimijat vähentävät väkeä ja yhä useammat henkilöt kääntävät katseensa PK-sektorin suuntaan. Kaupungin budjettipäälliköiden suunnitelmissa puuttuvia miljoonia on liikaa eikä säästöjen löytämiseksi tahdo löytyä vastuun kantajia. Onko yrittäjien ryhdyttävä talouden pelastajiksi? Jokaisen yrittäjän ensimmäisenä tavoitteena on oman yrityksen menestyksen turvaaminen ja vain tätä kautta verotuloja ja työllisyyttä voidaan parantaa. Nyt on aika jatkojalostaa innovaatioita ja perustaa uusia yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään vapautuvia resursseja. Tilanne on nähtävä mahdollisuutena. Tulevalta presidentiltä vaaditaan vahvoja kannanottoja, joilla turvataan yrittäjien toimintaedellytykset. Salon yrittäjien kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa tärkeimpänä asiana tulee olemaan aktiivinen yhteistyö eri yhdistysten ja toimijoiden välillä. Säännöllisiä kokoontumisia yrittäjäyhdistysten välillä kaupunginjohtajan luona on täydennetty kauppakamarin, nuorkauppakamarin ja yrittäjänaisten edustajilla. Meidän tulee kantaa osuutemme positiivisen imagon luomisessa ja viestittämisessä kuntarajojen sisäpuolella ja etenkin muualle Suomeen ja maailmalle. Yhteistyö kaupungin päättäjien kanssa tulee olla saumatonta ja viestin vaihtoa tulee jatkaa avoimin suhtein. Erään presidenttigallupin mukaan Sauli Niinistö on ehdokkaista yrittäjien ylivoimainen ykkönen ja ehdoton suosikki. Mielipidekyselyn mukaan kaksi kolmannesta yrittäjistä kannattaa Niinistöä seuraa- vaksi presidentiksi. Tämän kyselyn tuloksiin on helppoa yhtyä; onhan Niinistöllä itsellään kokemusta yrittäjyydestä sekä yrittäjäjärjestön jäsenyydestä. Salon ”poikana” paikallista ehdokasta on mukava kannattaa! Jyrki Sjöholm Salon Yrittäjät ry puheenjohtaja Mika Hjelt 10 PELTITÖITÄ • ILMASTOINTIA Myllyojankatu 8 Salo puh. 721 2300 J. JA M. LAUNOKORPI PUH. 02-421269, 02-420104, 0400-323488 Internet: www.launokorpi.com, e-mail: [email protected] Loistavat tilat arja Kankare Juhlapalvelu M juhlaillallisiin, perhejuhliin tai kokousten pitoon. Menu tarjoillaan makusi mukaan! Onnistuneet juhlasi järjestää: ISO9002 Rakennuspeltitöitä ilmastointia jo vuodesta 1935 Juhlapalvelu Marja Kankare Oy (02) 733 6198 Gsm 044 078 0357 Perniöntie 11, 24100 Salo www.marjakankare.net Metsä ja Energia Hemmilä Oy Antti Hemmilä Naapalantie 160, 24800 HALIKKO p. 02 736 8950 [email protected] www.metsajaenergia.fi Nyt Ykköspesä Avajaiset moottoritiellä matkalla Helsinkiin! YKKÖSPESÄ Meillä nautit itse leivotut sämpylät ja pullat sekä maukkaat kotiruuat. % 02 7381 232 Avoinna: ark. 5–21, la, su 8–21 0400 176 476 huomenna! Salo YKKÖSPESÄ 02-727 4680 02-727 4688 Ykköspesä Oy kiittää lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä, kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita. Kiitos myös kaikille, jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta. Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa. Parhaimmat onnittelut! Toivotamme hyvää vapunaikaa kaikille! Turku Avoinna: Ma-Pe 5-21 La-Su 8-21 Kukkakimppu Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Tatu Johansson, puheenjohtaja 050 560 4344 [email protected] Halikon Kokoomus ry: Osmo Friberg, puheenjohtaja [email protected] 0400 531 371 Halikon Kokoomusnaiset ry: Anne Järvinen, puheenjohtaja [email protected] 040 572 6153 Järvi-Salon Kokoomus ry: Jouko Marjalaakso, puheenjohtaja [email protected] 0440 741 061 Kiskon Kokoomus ry: Leena Manner, puheenjohtaja [email protected] 050 556 7877 Kuusjoen Kokoomus ry: Anne Passi, puheenjohtaja [email protected] 050 345 1834 Muurlan Kokoomus ry: Marjatta Halkilahti, puheenjohtaja [email protected] 044 337 8870 Perniön Kokoomus ry: Juha Laurila, puheenjohtaja [email protected] 040 542 2939 Perttelin Kokoomus ry: Eila Lahti, puheenjohtaja [email protected] 0400 525 990 Piritan Kokoomusnaiset ry: Siv Ilola, puheenjohtaja [email protected] 050-524 5343 Salo-Uskelan Kokoomus ry: Mika Hjelt, puheenjohtaja [email protected] 0500-535 690 Salon Kokoomusnuoret ry: Annika Viitanen, puheenjohtaja [email protected] 040-727 5692 Salon Kokoomusnaiset ry: Arja Lystilä, puheenjohtaja [email protected] 044-272 1942 Särkisalon Kokoomus ry: Juha Wikström, puheenjohtaja [email protected] 040-775 7565 Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534 Yli 300 000 E18 Helsinki Puh. 0273 81 232 Paimio Yhdistysten yhteystiedot Tervetuloa! Jo yli 300 000 Pohjolan vakuutuslaskua on maksettu OP-bonuksilla, joita kertyy pankkiasioinnista. Laske omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonuslaskuri ja tutustu lähemmin mahdollisuuteen saada viiden tähden laskuja Pohjolasta. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. , *** ** TURUNTIE 3, 24100 SALO PUH. (02) 731 3545, FAX. (02) 731 3547, GSM 0400 520 877 [email protected] Isännöinti Matti Laakso Oy p. 044 278 2746 Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh. Fax 02-727 3500 02-727 3550 www.salonjatehuolto.fi Asemakatu 7 2. krs 24100 SALO 11 www.lansitalo.fi Merkinsaajat yhteiskuvassa Kunnallisjärjestön syyskokouksessa: Juha Wikström (Sininen Leijona, Juhani Koitto (Valkoinen leijona), Jouko Marjalaakso (Vihreä Leijona), Eino Nygren (Kultainen Leijona), Eila Lahti(Sininen Leijona), Tatu Johansson (Sininen Leijona), Anne Järvinen (Valkoinen Leijona), Ari Aalto (Vihreä Leijona), Pasi Isokangas (Valkoinen Leijona), Mika Hjelt (Valkoinen Leijona), Annika Viitanen (Sininen Leijona) ja Sauli Niinistö (valitettavasti vain pahvisena). Merkkisadetta Kansallinen Kokoomus rp on myöntänyt Salon Kokoomuksen jäsenille tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Kansallisen Kokoomuksen järjestötoimintaan Leijonamerkkejä, jotka jaettiin Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestön syyskokouksessa 13. joulukuuta 2011. Tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Kansallisen Kokoomuksen järjestötoimintaan on myönnetty seuraavat leijonamerkit: Kokoomuksen Kultainen Leijona Arja Lystilä (Salon Kokoomusnaiset ry) ja Eino Nygren (SaloUskelan Kokoomus ry) Kokoomuksen Valkoinen Leijona Mika Hjelt (Hornin Kokoomus ry), Pasi Isokangas (Perniön Kokoomus ry), Anne Järvinen (Halikon Kokoomusnaiset ry), Juhani Koitto (Suomusjärven Kokoomus ry) ja Mikko Mannonen (Halikon Kokoomus ry) Kokoomuksen Sininen Leijona Tuomo Erkkola (Salo-Uskelan Kokoomus ry), Tatu Johansson (Salo-Uskelan Kokoomus ry), Eila Lahti (Perttelin Kokoomus ry), Teemu Laitakoski (Kiskon Kokoomus ry), Annika Viitanen (Salon Kokoomusnuoret ry) ja Juha Wikström (Särkisalon Kokoomus ry) VARATTU Kokoomuksen Vihreä Leijona Ari Aalto (Muurlan Kokoomus ry) ja Jouko Marjalaakso (Kiikalan Kokoomus ry) Hyvää mieltä Piritan päivänä Inkeren KARTANO www.inkere.fi Turuntie 8, 24100 Salo Puh. 727 6600 fax 727 6611 [email protected] Piritan Kokoomusnaiset ry. viettää vuosittain Piritan päivää järjestämällä jonkin tapahtuman. Aiempina vuosina on järjestetty vaalitilaisuuksia, teemakeskusteluja ja seminaareja. Tänä vuonna Piritan päivä 7.10. osui valtakunnallisen Vanhusten viikon perjantaille. Siitä lähti yhdistyksessämme ajatus viettää päivää yhdessä vanhusten kanssa ja niinpä järjestimme Ilolansalon asukkaille talon entisessä ruokalassa ohjelmallisen iltapäivän. Yhdistyksen omat viihdytysjoukot olivat asialla ja mukana olivat tällä kertaa myös Sanna Lundströmin pojat Alvin ja Anton. Pojat kajauttivat tilaisuuden aluksi komeasti muutaman laulun ja saivat yleisön heti vauhtiin ja tunnelman kattoon. Suomusjärven yhdistyksestä saivat viihdytysjoukkomme erittäin tarpeellisen vahvistuksen, kun mukaamme lähti runoileva murremestari Terttu Mielikäinen. Sillä aikaa, kun osa meistä piritalai- sista järjesti visailuja ja laulatti yleisöä, niin osa kiersi pöydissä keskustelemassa asukkaiden kanssa, lakkaamassa kynsiä, mittaamassa verenpaineita ja hieromassa käsiä. Tilaisuus päättyi Marja Kiviahon pitämään pieneen enkeliaiheiseen hartaushetkeen. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Siv Ilola Piritan Kokoomusnaiset ry puheenjohtaja 12 Johtavaa yritystilojen välitystoimintaa jo vuodesta 1986 alkaen. Osuustoiminta = yhteistä etua Hyvä valikoima myytäviä ja vuokrattavia yritystiloja mm. Salon, Someron, Raaseporin, Kemiönsaaren ja Paimion alueilla. Yritys- ja hautomotukien mahdollisuus 10 – 80 % - kysy lisää. Ja pääomasijoitukset 10.000 – 300.000 € uusiin ja toimiviin yrityksiin. Liiketeollinen osasto www.kiinteistokolmio.fi Olli Lehti Helsingintie 14, Salo [email protected] 0400-828699 Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään. S-ryhmän osuuskauppojen tulos käytetään oman toimialueen hyväksi asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista. Osuuskaupat ovat vahvoja oman alueensa tuntijoita ja kehittäjiä. Ne investoivat, työllistävät ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia. -konseptimyymälä Länsiranta 8, Salo, P. 731 7083 Ma-pe 9.30-17, la 9-14 www.sso.fi MYLLYOJANKATU 15 SALO PUH. 0207 800 800 www.laihonsahko.fi Meri-Teijo Marina Matkailukeskuksen venesatama, vene- ja laivalaitureita, telakointihallit, huoltoasema. Uusi kaava rak.oik 2000 m² kylpylä, ravintola, majoitus-, liike-, huolto- ja asuintilaa. Satamaluvat 300:lle venepaikalle. Kysy vaihtoehtoja. www.teijo.com Olli Lehti 0400-828699 Kotkanpesä 2000 Oy Förby Vanha Turuntie 114, 24800 Halikko p. (02) 7375 000 www.adi.fi Kiinteistö Laxell Oy Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt 040-221223 Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) 728 1120 www.murunda.fi Ruokala Margit Heinä Pitopalvelu Kalkkitie 2, 24280 SALO P. (02) 731 3175 GSM 040 553 0286 Wallius lämmitintehdas tiedottaa Valmistamme Warmos öljytäytteisiä lämmittimiä ja myymme tehtaalta joukosta erottuvia lämmittimiä jopa 30-50 % edullisemmin. Tämäkin lehti on painettu Salossa MAURI WALLIUS OY Muurlantie 510 25130 Muurla puh. 0400 120 905 [email protected] www.warmos.net SERTIFIOITU YRITYS WWW.LEHTITEHDAS.COM