Metsä on tuottava ja turvallinen sijoituskohde Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin Millainen on salonseutulainen keskivertometsänomistaja? Hän on noin 60-vuotias mies, omistaa metsää noin 22 hehtaaria, asuu maalla tai taajamassa, on siirtymässä kaupunkimetsäomistajaksi ja pikkuhiljaa eläkkeelle. Hän kuuluu siis yhteen kolmesta suurimmasta metsänomistajaryhmästä, jotka ovat maatilayrittäjät, palkansaajat ja eläkeläiset. Yhä enemmän alkaa metsänomistajissa olla jo naisiakin mukana. Me suomalaiset olemme metsäkansaa ja saamme hyvinvointia metsästä, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Savolainen Lounais-Suomen metsäkeskuksesta. Hänen tehtävänsä on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Hoitavatko suomalaiset hyvin metsiään? – Hoitavat, mutta paljon on silti tehtävää. Näyttää nimittäin siltä, että metsänhoidon taso on viime vuosina laskenut, sanoo Savolainen. – Hyvien taimikoiden osuus on vähentynyt. Erityisesti nuoren metsän hoito on tärkeää. Taimikoiden kasvua pitää seurata vuosittain. Metsien hoitopakkoa ei Suomessa ole, mutta jos puita kaataa, uusia täytyy istuttaa ja hakkuista täytyy tehdä ilmoitus. Metsänomistajat harmaantuvat Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Metsä siirtyy pääasiassa perintönä tai suvun sisäisillä kaupoilla. Kuolinpesien hallussa on yli 10 % yksityismetsistämme. Verotuksellisilla keinoilla, lähinnä perintö- ja Mikko Savolaisen tausta on maaseudulla, jossa myös metsurin työt ovat tulleet tutuiksi. Erikoisammattimies puunkaataja Pasanen työhuoneessaan, jossa hän viihtyy. lahjaveron huojennuksilla, voitaisiin antaa potkua sukupolven vaihdolle ja tilakoon suurentamiselle. Tulevien vuosikymmenien aikana metsäomaisuus on siirtymässä kaupunkilaissukupolvelle, jolle metsätietämys ei tule äidinmaidossa. Samalla metsänomistajien tavoitteet tulevat moninaistumaan. Osa haluaa lyödä puut heti rahoiksi, osa näkee pitemmälle ja huolehtii hyvin tuottavaa metsäomaisuuttaan. Tärkeätä on tehdä hakkuu- ja hoitosuunnitelma 10 vuodeksi ja taata metsän kasvun jatkuvuus. Menee nimittäin 70 – 90 vuotta ennen kuin istutettu taimi on hakkuukypsä. – Metsänhoito on siis yli sukupolven kestävää työtä, jossa Metsäkeskus, voi olla apuna ja tukena, sanoo Savolainen. delle olisi energiapuun lisäkäytöstä merkittävää etua. Salon kaupungilla on 2500 hehtaaria metsää, joka on pieninä, hajallaan olevina palstoina. Mikko Savolaisen mielestä Salon kannattaisi olla aktiivinen ja olla mukana yhteismetsän perustamisessa yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Koko Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on metsää noin 1 miljoona hehtaaria, eikä tuo pinta-ala ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Metsänhoitomenetelmien muutos, metsänviljely ja soiden ojitus ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että metsien hakkuista huolimatta niiden puumäärä on runsaasti lisääntynyt ja kasvu parantunut. Salo voisi tuplata puuperäisen energian käytön Metsä on turvallinen sijoitus Metsävaralaskelmien mukaan Salon seudulla voisi kestävästi tuplata nykyisen puuperäisen energian käytön. Tämä edellyttää, että hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Samoin metsien hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. – Näin toimien myös alueen työllisyy- Jos haluaa ostaa metsää, ohjeita saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä ja kiinteistöyrityksiltä. Metsän hintaan vaikuttavat tietenkin mm. puuston kunto ja metsän sijainti. Tarkka tila- ja hinta-arvio kannattaa teettää asiantuntijalla, joita löytyy mm. Metsäkeskuksesta. – Metsäta- louden aloittelijalle sopii 20–30 hehtaarin alue, toteaa Savolainen. Samat tahot avustavat myös silloin, kun joku haluaa myydä metsää. Savolainen on ollut Salon seudulla metsäasioiden asiantuntijana jo lähes neljäkymmentä vuotta. Metsähommia hän pääsee harrastamaan omilla metsäpalstoillaan Salossa ”Eihän metsä yleisesti ottaen kultakaivos ole, mutta se on tuottava ja turvallinen sijoitus, joka on pitänyt ajan saatossa pintansa.” – Omaisuutta kannattaa sitoa moneen paikkaan, ja yksi hyvä sijoituskohde silloin on metsä, neuvoo Savolainen. Juuri nyt elämme puun käytön suhteen murrosaikaa, kun paperin kysyntä vähenee ja puutuotteiden kannattavuus on koetuksella. Usko puun tulevaisuuteen ekologisena ja uusiutuvana materiaalina on kuitenkin laajaa. Savolainenkin on luottavainen. – Metsänkasvatusmallit näyttävät pysyvän siltä osin ennallaan, että jos puun onnistuu kasvattamaan järeäksi, siitä saa parhaan hinnan. Savolainen on havainnut, että kiinnostus metsäpalstoihin Salon seudulla on viime vuosina lisääntynyt. Metsän arvostus on nousussa. – Ei metsäteollisuudesta ehkä maallemme uutta Nokiaa tule, mutta uskon metsäteollisuuden tulevaisuuteen, sillä uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään koko ajan, ja niistä voi kehittyä uudenlaista, esimerkiksi muovin raaka-aineen korvaavaa, teollisuutta. Teksti ja kuvat: Marja-Leena Ruostesaari Mikä on Metsäkeskus? Metsäkeskukset, joita on Suomessa 13, ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön (ministeri Sirkka-Liisa Anttila) ohjauksessa. Ne johtavat alueellista metsäpolitiikkaa ja palvelevat metsätaloutta. Lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa metsätalouden kehittäminen, ja tavoitteena on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Metsäkeskusorganisaatio uudistuu vuoden 2012 alussa. Metsäkeskus palvelee metsänomistajia myös sähköisesti osoitteessa www. metsakeskus.fi SISÄLTÖ Paremminvointi, verot ja persut Liisa Tuominen s. 2 Tapahtumakalenteri s. 2 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan Timo Alanen s. 4 Kokoomusyhdistykset s. 8 VAALIT Pertti Hemmilä s. 3 Hanna Munter s. 5 Juhani Nummentalo s. 6 Annika Viitanen s. 7 Varsinais-Suomen Kokoomus s. 9 METSÄ Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin Marja-Leena Ruostesaari Nyt on sopiva aika kutsua puunkaataja Marja-Leena Ruostesaari s. 1 s. 2 LIIKENNE Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Ralf Hellsberg s. 10 Logistiikka talouden mittarina Ralf Hellsberg s. 10 Lunta kuljetettu ennätysmäärä Ralf Hellsberg s. 10 Kantatie 52 Someron vinkkelistä Matti Härkönen s. 10 Liikenneturvallisuus ja auto Taina Kirves-Järvinen s. 11 2 PÄÄKIRJOITUS Tapahtumakalenteri Paremminvointi, verot ja persut Pe 8.4. klo 13–17 Perniön torilla teltta ja ehdokkaita. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan! Perniön Kokoomus ry Paremminvointi On helppoa olla samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten hyvinvointi. Myös silloin, kun ajat ovat hankalat. Valtio luo puitteet ja olosuhteet hyvinvoinnille. Me ihmiset luomme kuitenkin itse mahdollisuuden sille, että voimme paremmin. Paremminvointi rakennetaan työllä, yrittämisellä ja välittämisellä. Innostuksella, eteenpäinkatsomisella ja suvaitsevaisuudella. Ottamalla vastuun siitä, että ketään ei jätetä ja huolehtimalla, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikata. Vapaaehtoistyöllä ei silti pidä korvata peruspalveluja eikä peruspalveluilla vapaaehtoistyötä, sillä molempia tarvitaan. Mutta uskotaan tulevaisuuteen, ei pelätä haasteita ja otetaan tarvittaessa härkää sarvista. Verot Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii verotuloja. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn tekemisen ja työllistämisen verottamisesta edelleen kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa on vielä parantamisen varaa eikä byrokratia saisi estää työllistymistä missään olosuhteissa, sillä kaikki työ on arvokasta. Veroja on syytä jatkossakin kerätä maksukyvyn mukaan, sillä se on oikeudenmukaista. Arvonlisäveron nostaminen ei vie Suomea kohti tasaveroa. Kulutuksen verottaminen ohjaa kuluttajien päätöksentekoa, kalliimmista hankinnoista veron euromääräinen osuus on suurempi. Verotuksella voidaan myös ohjata luonnonvarojen säästeliäämpään käyttöön. Persut ja vaalit Perussuomalaisten kannatuksen huikea gallup-nousu takaa huippujännittävät vaalit. Välillä puolueaktiivit ovat tuskailleet, kun politiikka ei tunnu kiinnostavan ketään, ja nyt vaalit ovatkin äkisti kaikkien huulilla. Persut ovat tehneet palveluksen politiikalle ja yhteiskunnalle. Asiat kiinnostavat ja näinhän monipuoluejärjestelmän ja demokratian kuuluukin toimia. Itselle sopivaa ehdokasta etsiessä kannattaa silti tutustua vaaliohjelmiin ja ennen kaikkea itse ehdokkaisiin. Protestiääni ei välttämättä ole se ääni, joka takaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden. Kokoomuksen vaaliohjelmaan, ’Matkaopas hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltioon’ voi tutustua netissä os. www.paremminvointivaltio.fi. Kokoomuksella on VarsinaisSuomessa 17 erinomaista ehdokasta (s. 9). Näistä neljä on Salon seudulta. Heiltä löytyy juuri sitä asennetta, jolla haasteita pelkäämättä kannetaan vastuuta ja rakennetaan tulevaisuutta. Lue lisää Pertti Hemmilästä (s. 3), Hanna Munterista (s. 5), Juhani Nummentalosta (s. 6) ja Annika Viitasesta (s. 7). Tervetuloa tapaamaan ehdokkaitamme tori- ja kahvilatapahtumiin! Liisa Tuominen Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry, pj Kokoomus kuuntelee – vaikka korvat punaisina. Tervetuloa kahville, olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä. Korva-kahvila os. Turuntie 5, Salo, avoinna arkisin klo 12.00– 17.00, lauantaisin klo 10.00–13.00. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Kokoomus kuuntelee Kiskossakin! Kahvila Korva on avoinna Kukkanurmessa maanantaista 4.4. aina lauantaihin 16.4. Arkisin 9–17, lauantaisin 10–14. Poikkea kahvikupille, kuunnellaan ja keskustellaan puolin ja toisin. Vaalien aattona lauantaina 16.4. tarjoamme kakkukahvit. Yhteistyössä Kiskon Kokoomus ja Kukkanurmi. Su 17.4. vaalikahvit, avoinna klo 11.00–23.00. Tervetuloa jännittämään vaalituloksia Salon Korva-kahvilaan! Ma 18.4. kiitoskahvit Salon Korva-kahvilassa, avoinna klo 14.00–17.00. Muut tapahtumat La 2.4. klo 10.00–11.30 tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita. Hernesoppatarjoilu! Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Ke 6.4. klo 18.00 naisehdokkaiden ilta Tule tapaamaan kokoomuslaisia naisehdokkaita Korva-kahvilaan, Turuntie 5, Salo! Mukana Annika Viitanen, Anne-Mari Virolainen, Saara-Sofia Sutela, Kaija Hartiala, Tiina Perho ja Sisko Hellgren. Kahvitarjoilu. Piritan Kokoomusnaiset ry Pe 8.4. Kiskolassa avaa ovensa vaalikahvila, jossa voit tavata päivän mittaan kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja kristillisdemokraattien ehdokkaita Salon seudulta ja kauempaakin. Tule ja tenttaa: löydä oma ehdokkaasi. Pistäydy hernekeitolle, kahville ja pullalle kello 12–18! Tervetuloa! Kiskon Kokoomus ry La 9.4. klo 10.00–11.30 tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan ulkoministeri Alexander Stubbia ja Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Rätyä Salon torille. Mukana myös eduskuntavaaliehdokkaita. Lohisoppatarjoilu. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry La 16.4. klo 10.00–11.30 tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita. Lohisoppatarjoilu. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Ma 2.5. klo 18.00 Kevättuulia -ilta HiusStudio Merinellissä, Länsiranta 8, Salo (Maripuotia vastapäätä). Nähdään ja kuullaan mm. kevään hius-, vaate- ja kenkäesittelyjä. Mukana HiusStudio Merinellin hiusyrittäjä Pirjo Merikukka ja Maria Mäkelä, Muotiperhon yrittäjä Kristiina Lempiäinen ja kenkä- ja vaateliike Zapaton yrittäjä Titti Nyberg sekä Snob Shop. Luvassa pientä tarjoilua. Ilmoittautumiset ke 27.4. mennessä Taina Kirves-Järviselle: [email protected] tai p. 040 535 6231. Piritan Kokoomusnaiset ry To 12.5. Kevätretki Perniöön. Vierailemme Teijo-Talojen tehtaalla, Joutnantie 73, Perniö. Teijo-Talot valmistaa erilaisia rakennuksia, jotka rakennetaan täysin valmiiksi jo tehtaalla. Yrityksen toimintaa esittelee Mari Ojanen. Lähtö torilta kimppakyydillä klo 17.30. Tilaisuus alkaa klo 18, jos tulet paikalle omalla autolla. Ilmoittaudu Arja Lystilälle ma 9.5 mennessä, p. 044 272 1942. Salon Kokoomusnaiset ry La 13.8. Toivo-tanssit Vuohensaaren lavalla klo 20-24 Tanssiorkesteri Esterin tahdissa. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry La 1.10. Oktoberfest Kuusjokitalolla klo 20 alkaen. Illan tähtivieraana on Kaija Koo. Kuusjoen Kokoomus ry La 5.11. vietetään Halloweenia Café Salossa. Illan musiikista vastaa Iskelmäyhtye Jet-Line. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Tervetuloa! Nyt on sopiva aika kutsua Puunkaataja Pasanen paikalle eli teki erikoispuunkaatohommia. Näitä töitä tuntui riittävän, joten suunnitelma omasta yrityksestä toteutui 2007. Nyt Pasasen yrityksen toiminta-alue ulottuu Helsingistä Turkuun, ja asiakaskunta on jokseenkin vakiintunut. Asiakkaita ovat mm. yksityiset, kaupungit ja seurakunta, eli kaikki sellaiset tahot, jotka haluavat hoitaa luontoa ja ympäristöään. Kari Pasanen, erikoispuunkaataja, lähdössä työkeikalle. Puunkaataja Kari Pasanen on erikoisammattimies, joka viettää suurimman osan työpäivästään muutaman metrin korkeudella puussa. Mitä vaikeampi puu ja mitä vaikeammassa paikassa, sinne kutsutaan Puunkaataja Pasanen tolppakenkineen ja sahoineen. Puunkaato pihapiirissä herättää aina tunteita, ja kaadettava puu naapurin tontin rajalla voi osoittautua yllättävän pyhäksi puuksi, lähes sukukalleudeksi. Kari Pasanen valmistui metsuriksi Rajamäen metsäkoulusta 1985. Hän teki metsurin töitä metsänhoitoyhdistyksille parikymmentä vuotta ja siinä ohessa ”kiipeili” Milloin tontinomistaja soittaa puunkaatajan paikalle? -Jos pihapiirissä on puu, joka halutaan kaataa, käyn katsomassa tilanteen, teen työsuunnitelman aikatauluineen ja hinta-arvion. Asiakas saattaa lähettää etukäteen sähköpostilla kuvan kaadettavista puista, jolloin tiedän, millaisia varusteita tarvitaan, tarvitaanko nostolava-autoa tai apumiehiä, kertoo Pasanen. – Puun maanpäällinen osuus kuuluu minun työhöni, kantomiehet ovat erikseen. Vien myös pois sopimuksen mukaan risut, oksat ja sahatun puun – ja teen vaikka klapeiksi, jos niin sovitaan. – Nyt on juuri sopiva aika katsella pihapiirin puita sillä silmällä, pitäisikö niitä harventaa tai poistaa. Jos haluaa, että nurmikko on kesällä kunnossa, kaato kannattaa tehdä nyt, kun lumikinoksetkin ovat madaltuneet, sanoo Pasanen. Työtilanne on Salon seudulla hyvä, kilpailevia tahoja on muutamia. Muun muassa VPK hoitaa puiden kaatoa. – Suomalaiset kunnioittavat metsää. Puut pihapiirissä ovat tärkeitä ja herättävät aina tunteita, kun niihin kajotaan. Kyllä tässä joskus täytyy olla psykologista silmää ja diplomaattista otetta, kun naapurit kiihkeästi keskustelevat kaadettavaksi suunnitellun puun kohtalosta, sanoo Pasanen. ”Metsien miehet” ja metsien miehet Televisiossa nähdyt amerikkalaiset metsuriohjelmat,” Metsien miehet”, lähinnä naurattavat ammattimiestä. – Siellä ne harppovat jättikokoisten kaatuvien puiden seassa ryteikössä paljain käsin, t-paita päällä, heppoinen kypärä päälaella. Alkeellisia näyttävät työkalut ja kuljetuskalustokin olevan. Kyllä meillä Suomessa on metsien miehillä aina asialliset vermeet: turvavaljaat, kypärä, työkäsineet ym. - ja kalliit vakuutukset päälle. Vahinkoja ei onneksi ole sattunut, kaikki sormetkin ovat tallella. Kiipeileminen on ketterän työntekijän puuhaa. Vieläkö puunkaataja kiipeilee kuuskymppisenä? – Kyllä aion kiipeillä, ja siksi pidän kunnostani huolta: juoksen muutaman maratonin kesässä, käyn kuntosalilla ja elän terveesti. Sitten, kun kiipeily loppuu, siirryn suunnittelemaan ja kunnostamaan ihmisten pihapiirejä. Tai teen klapeja. – Nyt olen tosi tyytyväinen työhöni. En osaa ajatellakaan, mitä muuta tekisin. Ja työtä riittää, sillä ei Suomesta metsä lopu. Marja-Leena Ruostesaari Haluan kaataa tontilta puun, mitä pitää tehdä? 1. Puun kaatamisesta kannattaa ensin keskustella taloyhtiön kokouksessa ja pyytää hallituksen lupa. Myös naapureille on syytä kertoa aikeistaan. Pitää myös selvittää, onko puu maisemaluvan varainen tai suojeltava puu. 2. Asemakaava-alueella puun kaatamiseen tarvitaan aina asianmukainen lupa. Lupa pyydetään Salossa kaupungin rakennusvalvonnan kansliasta, puh (02) 778 2308 tai (02)778 2317. Somerolla lupa pyydetään ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelältä, puhelin: (02) 7791 284, 044 7791 284. 3. Kun lupa kaupungilta on saatu, tilataan puunkaadon hallitseva ammattimies kaatotyöhön. Ammattihakemistosta löytyy puunkaatajia, ja lisäksi VPK voi käydä kaatamassa puun. 4. Kutsu kaataja katsomaan puuta ja työmaata etukäteen ja sovi hinta. 5. Sovi myös, mitä kaadetulle puulle tehdään: viekö kaataja pois pölkyt, oksat ja risut. Tekeekö klapeiksi? Onko puulla käyttöä esimerkiksi huonekalun tekijöille tai muille nikkareille? 6. Puunkaataja ei yleensä kajoa kantoon, vaan kantomiehet ovat erikseen. Heidät kutsutaan paikalle, jos kanto halutaan hävittää. 7. Ajoita puunkaato sellaiseen ajankohtaan, että mahdollinen nurmikko ehtii kuntoutua kesään mennessä. Kannon jyrsiminen saattaa tehdä pahaa jälkeä pihassa. 8. Jos mahdollista, istuta uusi puu kaadetun tilalle. Aseta ainakin kannon päälle kukkapurkki. 3 Pertti Hemmilä 177 Suomen talouteen löydettävä uusi suunta! Pertti Hemmilä, Kansanedustajana vuodesta 1999. Tuleva eduskunta joutuu tekemään kovia ratkaisuja Suomen taloustilanteen ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Suomen valtiontalous oli viime vuonna alijäämäinen yhdeksän miljardia euroa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, jo yli 70 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtiotalous pysyy alijäämäisenä seuraavan vaalikauden huolimatta talouskasvusta. Pahimmillaan tämä alijäämä voi kasvattaa valtion velkaa 32.5 miljardilla eurolla. Veronkorotukset eivät ole ratkaisu, sitä paitsi viime aikoina on esimerkiksi energian verotusta kiristetty sietorajan ylikin. Useat laskelmat osoittavat, että Suomi ei enää kestäisi uutta lamaa tai edes taantumaa. Suomen talouden tasapainottamiseksi eivät enää ollenkaan riitä tavanomaiset toimenpiteet. Tulevina vuosina tilannetta vaikeuttaa huollettavien määrän kaksinkertaistuminen nykyisestä eli ns. kestävyysvaje. Pienistä puroista ei nyt kasva riittävän suurta virtaa Julkisuudessa on esitetty kaikenlaisia keinoja julkisen talouden menojen hillitsemiseksi. Valtaosa keinoista on ”nappikauppaa” siihen nähden, että Suomen valtion menot ovat 9 miljardia suuremmat kuin tulot. Nykyisen muotoisen ja laajuisen hyvinvointivaltion rahoitusperuste on nyt vakavassa vaarassa. Menojen sopeuttaminen ja työn tekemistä ja työssä olevien määrää lisäävien ja siihen voimakkaasti kannustavien lainsäädännöllisten ja rakenteellisten uudistusten tekeminen on parempi tapa kuin verotuksen kiristäminen julkisen talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Lisävelanotto menoautomaattien rahoittamiseksi on vaarallista. Verojen korottaminen leikkaisi siivet yksityiseen kulutukseen ja investointeihin nojaavalta terveeltä talouskasvulta. Sen sijaan nyt kannattaisi ottaa huomioon kestävyysvaje, alati heikkenevä huoltosuhde ja maailmantalouden epävarmuus. Rakenteellisten uudistusten kannustettava voimakkaasti työn tekemiseen ja yrittämiseen Eräs keskeisimmistä ja tärkeimmistä keinoista julkisen talouden tasapainottamiseen on hallinnollisen taakan keventäminen ja byrokratian karsiminen. Suomessa on hallintobyrokratiaa ja sen aiheuttamaa taakkaa 20 miljoonan väestömäärälle. On yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja vähennettävä kaikenlaista kansalaisten turhaa holhoamista. Näin voidaan saavuttaa mittavia säästöjä ja myös suunnata koulutusta ja ohjata työvoimaa tuottavampaan työhön ja aloille, joissa on työvoimapulaa. Hallinnon keventämisen edellytys on selkeä, täsmällinen, yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö. Sauna ja avanto – sillä jaksaa pitkälle. Vanhoilla totutuilla toimintatavoilla ei voida enää jatkaa. Tulevina vuosina tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua, jotta hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus voidaan turvata ja jotta Suomen taloudellinen tilanne pysyy edes kohtuullisena. Jouko Laxell ja Tatu Johansson: Eduskuntaan tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan kokemusta ja osaamista! Jouko Laxell, kansanedustaja, yrittäjä: Tunnen Pertin ja hänen tapansa toimia erittäin hyvin. Yhteistyötä olemme tehneet pitkään kansanedustajakollegoina. Pertissä olen oppinut arvostamaan erityisesti kovaa työntekoa, suoraselkäisyyttä ja rohkeutta toimia. Häneen pätee sanonta ”Mikä luvataan, se pidetään”. Tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat väistämättä tekemään kovia päätöksiä. Suomen taloudellinen tilanne, huolettavien määrän nopea kasvu suhteessa työssäkäyviin jne edellyttävät aivan uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Pertti on sellainen päättäjä ja suoraselkäinen kansanedustaja, joita Suomi erityisesti tarvitsee nyt ja lähivuosina. Eduskunnassa olen seurannut Pertin työtä läheltä ja olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi yrittäjyyteen, talouteen sekä VarsinaisSuomeen ja Salon seutuun liittyvissä asioissa. Pertti tunnetaan edustajakollegoiden, virkamiesten, yritysten ja järjestöjen keskuudessa ahkerana ja asiantuntevana päättäjänä, joka osaa asiansa ja tinkimättömästi tekee työtään yhdessä muiden kanssa. Pertillä on sellainen kansanedustajalle tärkeä ominaisuus, että hän onnistuu saamaan ajamalleen asialle enemmistön tuen. Tulevien vuosien haasteet ja tiukat ajat edellyttävät pitkää kokemusta ja monipuolista asiaosaamista. Yhtenä esimerkkinä Pertillä on rautainen osaaminen erityisesti talousasioissa. Hän on kyennyt luomaan itselleen laajan verkoston yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla. Hänellä on päätöksiä tehtäessä kyky ottaa huomioon asioiden vaikutukset inhimilliseltäkin kannalta. Olen pannut merkille, että Pertille ehdottoman tärkeää on myös oikeudenmukaisuus ihan kaikessa, mitä hän tekee. Tatu Johansson: Olisin toivonut, että Joukokin olisi näissä vaaleissa vielä asettunut ehdolle. Hänen nyt luopuessa minun valinta oli varsin selkeä! Sekä Pertti että Jouko ovat tehneet työtä monien samojen asioiden puolesta Arvostan Pertissä hänen ahkeruutta ja suoraselkäisyyttä päätöksentekijänä ja asioiden ajajana. Monet niistä asioista, joiden puolesta Pertti tekee työtä, ovat sellaisia, jotka ovat minullekin tärkeitä. Jotain kertoo hänen ahkeruudesta ja asioihin paneutumisesta se, että Pertillä on enemmän valtiopäivätoimia kuin muilla kokoomuslaisilla, varsinaissuomalaisilla kansanedustajilla yhteensä. Pertti on tehnyt pitkään työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen Mannerheimin Lastensuojeluliiton erilaisissa luottamustehtävissä, Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä sekä tietysti Eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä. Hänen aloitteestaan aikanaan on syntynyt muun muassa lasten iltapäiväkerhotoiminta. Suomi on lähes saarivaltio, jolle erityisesti omavaraisuus on erittäin merkittävää. Maailmalla sattuneet katastrofit ovat osoittaneet sen, että erityisesti kotimainen ruoan- ja energiantuotanto ovat ensiarvoisen tärkeitä ja meidän kaikkien etu. Pertti on tuloksekkaasti toiminut puhtaan, suomalaisen ruoantuotannon puolesta sekä kotimaisen energiantuotannon edistämiseksi. Salossa ja Salon seudulla kokoomuslaisten pitää keskittää äänet oikein, jotta saamme eduskuntaan kansanedustajan, jolla on todelliset edellytykset vaikuttaa – eli Pertti Hemmilä. Tatu Johansson toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestön vpj, Salo-Uskelan Kokoomuksen pj INFORUUTU Pertti Hemmilä v Syntynyt 24.8.1955 v Neljä aikuista lasta v Kansanedustaja, poliisi, yrittäjä, maanviljelijä v Kansanedustajana vuodesta 1999. Vaalikaudella 2007-2011 Valtiovarainvaliokunta, Tarkastusvaliokunta, Maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj, Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunta, RAY:n hallitus, Kelan tilintarkastaja v Toiminut aktiivisesti 12 vuotta Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän jäsenenä ja myös sen puheenjohtajana v Muita luottamustehtäviä: Halikon kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1997–2004, MLL:n valtakunnallisia ja varsinaissuomalaisia luottamustehtäviä v Harrastukset: Hiihto, avantouinti, luonnossa liikkuminen v www.perttihemmila.net 4 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan VARATTU Vaikka Kanada on suomalaisille jotenkin tuttu maa, on siellä paljon yllätyksiä tarjolla. Ensinnäkin maa on jakaantunut osavaltioihin, jotka ovat aika itsenäisiä. Tämä näkyy havainnollisesti siinä, että kirjakaupoista on vaikea löytää koko Kanadaa kuvaavia karttoja, vaan tarjolla on etupäässä osavaltioiden karttoja. Löytämiini karttoihin ainakin isommat maastokohteiden nimet oli merkitty kahdella kielellä sekä englanniksi että ranskaksi: esimerkiksi Gulf of Sant Lawrence - Golve du Sant Laurent. Atlantin puoleisella itärannikolla on Quebecin osavaltio, jonka virallinen hallinnollinen kieli on ranska, muissa osavaltioissa käytetään virallisesti englantia. Quebecin osavaltion pääkaupunki on Montreal, jossa puhutaan sekä ranskaa että englantia, mutta ranskaa puhuva sai selvästi ystävällisemmän palvelun. Osavaltion toisessa suuressa kau- Sementtivalimo Salon Keilahalli Pormestarinkatu 5 SALO puh. 7333 671 Kokous-, saunatilat ja ravintola. Kaikki palvelut saman katon alta hohtokeilailuineen Matti Kultanen Ky Lummetie 6, 31400 Somero Puh. 02-748 8511, 0400-452 217 fax 02-748 8765 [email protected] www.autoanttila.fi Tuotekatu 12, Raisio Hauninen, Myllyä vastapäätä P. 4308000, 0500 532 305 Puh. 727 6600 fax 727 6611 [email protected] Astrum. PALVELEVA AUTO- JA VENETALO ASIANAJOTOIMISTO Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, 24100 Salo, puh (02) 777 8600 www.korvenoja-niinisto.ﬁ käytetään englantia. Eristyneisyydestä on seurannut tietynlaista takapajuisuutta ja kehittymättömyyttä. Esimerkiksi kännykät ja tietokoneet ovat paljon harvinaisempia kuin Suomessa. Kanadan kielipolitiikasta olisi hyvä oppia se, että yhden kielen korostaminen on vahingollista. Olisi hyvä, että pakkoruotsi poistettaisiinkin Suomen koululaitoksesta ja oppilaiden annettaisiin valita oman mieltymyksensä mukaan äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä. Timo Alanen, Somero Härkätien Kokoomus ry, puheenjohtaja Someron Sähkö ja Kone Oy SÄHKÖ-, LVI- JA KODINTEKNIIKAN AMMATTILIIKE Jukolantie 2, 31400 SOMERO puh. (02) 748 5888, Reino Laine 040 5012 222 Turuntie 372, Somero puh. 0400 920 643 Satamakatu 4, 24100 Salo, toimisto 0500 530 441, päivystys (02) 731 7153 Turuntie 8, 24100 Salo pungissa Quebecissa ranskan valta-asema oli vielä vahvempi, sillä monet eivät osanneet lainkaan englantia vaan puhuivat ja ymmärsivät vain ranskaa. Esimerkiksi katujennimet oli siellä kirjoitettu ainoastaan ranskaksi. Ranskan korostus on mennyt yllättävän pitkälle, sillä esimerkiksi englanninkielisiä kauppaketjujen nimiä on vaadittu vaihdettavaksi ranskankieliseen asuun. Niinpä tunnetun ja vanhan tavarataloketju The Bayn nimi on pitänyt ranskantaa La Baieksi. Tunnetun kosmetiikkaketjun The Body Shopin nimeä on vaadittu ranskannettavaksi, mutta siinä ei ole vielä onnistuttu. Sen sijaan suomalaisen hissiyhtiö Koneen nimi oli kirjoitettu huoltoauton kylkeen asuun Koné. Quebeckin osavaltio on ranskan kielen liiallisen painottamisen vuoksi joutunut eristyksiin muista osavaltioista sekä USA:sta, joissa – Henkilöautot – Ostot – Pakettiautot – Myynti – Matkailuautot – Rahoitus – Teräskoriset retkeily-/matkailuautot Citoren – Fiat – Ford Ari Anttila Oy Aluosa Oy Puh./fax +358 2 748 7191 GSM +358 50 524 3075 Palmantie 1, 31400 Somero [email protected] 5 Hanna Munter 181 Poliittinen puhdistus Moni istuva kansanedustaja jättää paikkansa omasta tahdostaan eduskunnassa tänä keväänä. Uusia edustajia tulee valituksi väistämättä. On hyvä, että ”pylvästalossa” väki vaihtuu, alkaa uusi aika. Politiikan moraalipohja on tahriintunut. Kentällä ilmenee tyytymättömyyttä. Moraalipohjan puhdistamiseen tarvitaan uusia ja rohkeita tekijöitä. Pohja ei puhdistu vain uusilla edustajilla vaan tarvitaan myös yhteistyökykyä sekä erityisesti rehellisyyttä. Likapyykin pesijöiksi on tarjolla paljon erilaisia uusia tulokkaita, mutta edustamani arvopuolueen lisäksi oma selkärankani kestää tulevan taakan. Tulevaisuuden hyvinvointivaltiossa tarvitaan rohkeita päättäjiä, tiukkaa talouskuria ja laaja-alaista vastuunkantoa, osaamista ja yhteistyötaitoja. Talouden kasvulla paikataan joiltakin osin kestävyysvajeesta johtuvia menoeriä. Suomeen on pystyttävä synnyttämään uusia työpaikkoja, jotta saadaan aitoa talouden kasvua eikä vain tilapäisiä tilastopiikkejä. Pitäjänteiseen, tulevaisuuteen suuntaavaan, tulokselliseen ja työllistävään politiikkaan tarvitaan työntekoa ja yrittäjyyttä lisääviä ja tukevia toimia. Verouudistukset onkin tehtävä yrittäjyyttä tukeviksi - ei kampittaviksi. Viime vuosina uudet työpaikat yksityisellä sektorilla ovat syntyneet suurilta osin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomalaista työtä ei tule verottaa liiaksi, sillä ”yliverottaminen” liputtaa loputkin työnantajat Suomesta ulkomaille. Trendi on väistämätön. Kilpailukykyisten yritysten säilyminen Suomessa vaatii työntekoon kannustavaa järjestelmää sekä kohtuullisia veroratkaisuja yrityksille ja palkansaajille. Salon seutukunnan dynaamisesta tulevaisuudesta on huolehdittava. Seutukunnallamme elää yli 64 000 ihmistä. Taajama-alueiden lisäksi seutukuntamme sisällä asuu huomattava joukko keskustaajamien ulkopuolella. Somerniemeläisenä yrittäjänä tunnen maalla asumisen ja yrittäjyyden haasteet ja haluan olla mahdollistamassa elämää elinvoimaisella maaseudulla. Koen vastuun omasta seutukunnasta ja maakunnasta on ilmeisen suureksi. Salo ja Somero muodostavat yhdessä seutukunnan, jonka yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä teidän valtakirjalla tulisin toimimaan. Tahtoa ja intoa yhteisen seutukuntamme etujen ajamiseen riittää! Suomen luotsaaminen kohti hyvinvoivaa yhteiskuntaa on alkanut ja tähän työhön tarvitaan koko kansaa. Juuri sinua! Näissä ”puhdistustalkoissa” tarvitaan työntekijöitä, työnantajia, eläkeläisiä, opiskelijoita, elämänsä ruuhkavuosia eläviä ihmisiä - aivan kaikkia! On kehitettävä turvallinen elinympäristö ihmisen koko elinkaaren ajaksi tulevaisuuden Suomelle. Tarmokas yrittäjänainen valmiina työhön! Ahkera yrittäjänainen valmiina työhön! INFORUUTU Hanna Munter v Ikä: 33 vuotta v Kotipaikka: Somerniemi, Somero v Perhe: Naimisissa, perheen lapset Teemu -90, Tuomas -92 ja Susanna -94 v Ammatti: Yrittäjä v Harrastukset: Lukeminen,järjestötoimintqa v www.hannamunter.fi v [email protected] Hanna Munter matkalla Minillä ja Sisulla eduskuntaan. Vauhtia päätöksentekoon, uutta energiaa eduskuntaan! Tuore osaaja ja yrittäjä Hanna Munter Eduskuntavaaleissa 17.4. valittavat kansanedustajat ovat isojen kysymysten edessä. Uusi eduskunta joutuu kohta aluksi viemään loppuun kuntien palvelurakenneuudistuksen eli ns. PARAShankkeen. Someron palvelutasoa ei saa hukata pakkoliitoksilla, vaan on kehitettävä yhteistyötä ja verkostoitumista. Tässä Hannalla on annettavanaan paljon hyödyllistä osaamista niin eduskunnassa kuin alueellisestikin, jotta syntyisi kaikkia alueen asukkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä ratkaisu. Hanna on kotoisin entiseltä Somerniemeltä, joten hän tuntee vanhastaan yhdistymisen hyvät ja huonot puolet. Hän on myös nähnyt, miten liitosalueen asukkaat ovat menestyksekkäästi puolustaneet ja kohentaneet omia asemiaan. Hanna on monessa mukana: hän on yrittäjä, perheenäiti, opiskelija ja hän hoitaa lisäksi yhteisiä asioita. Hän oli Someron yrittäjien puheenjohtaja vuosina 2007– 2009 sekä on ollut VarsinaisSuomen yrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Hanna on jo nyt vastuullisissa tehtävissä niin alueellisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin, joten hänellä on kokemusta yhteistyön merkityksestä asioiden hoidossa. Hänelle on tullut taitoa saada ratkaisu aikaan vaikeisiinkin kysymyksiin. Nyt tulevissa vaaleissa Hanna Munter, numero 181, on kaikkien käytettävissä alueen asioiden hoitajaksi kaikkien parhaaksi. Muista äänestää Hannaa, numero 181 - se kannattaa varmasti! Eero Manni, vaalipäällikkö Somero 6 Yhdistävä tekijä. Juhani Nummentalo. Yhdistävä tekijä. 183 Salo on pidettävä kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena. Juhani Nummentalo. Se ei toteudu ilman tuoreita ajatuksia ja aktiivisuutta. Salo on pidettävä kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena. Se vaatii yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Nyt Se ei toteudu ilman tuoreita ajatuksia ja aktiivisuutta. Se vaatii yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Nyt jos koskaan tarvitaan Salon edunvalvojaa vaikuttajos koskaan tarvitaan Salon edunvalvojaa vaikuttamaan valtakunnallisesti. Kokenutta vastuunkantajaa, maan valtakunnallisesti. Kokenutta vastuunkantajaa, jolla on näyttöjä. Yhdistävänä tekijänä. jolla on näyttöjä. Yhdistävänä tekijänä. Vastuunkantaja toimii. > Yrittäminen. > Yrittäminen. Hyvinvointia luodaan edistämällä talouskasvua. Mitä enemmän kiinnitämme siihen huomiota, sitä vähemmän meillä on paineita verojen korotuksiin ja leikkauksiin. Kasvu ei onnistu ilman yrittäjyyden tukemista ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yrittäjyys kantaa Suomea ja Varsinais-Suomea. > Huolenpito. Vastuunkantaja toimii. Numppa hoitaa ihmisia ja yhteisiä asioita. Vankka kokemus arjen asioista näkyy myös vastuullisessa päätöksenteossa. Terveydenhoitoalan ammattilainen osaa kuunnella ja toimia. Ketään ei saa jättää yksin. > Huolenpito. Numppa hoitaa ihmisia ja yhteisiä asioita. Vankka kokemus arjen asioista näkyy myös vastuullisessa päätöksenteossa. Terveydenhoitoalan ammattilainen osaa kuunnella ja toimia. > Koulutus. Ketään ei saa jättää yksin. Ne alueet, jotka satsaavat sivistykseen Saaristomeri voi, sitä paremmin itse voimme. On tehtävä päätöksiä, joista lapsemmekin voivat olla ylpeitä. Työ jatkuu. Yhdessä. > Saaristomeri. Ympäristön hyvinvointi on meidän hyvinvointiamme. pärjäävät. Kun pystymme tarjoamaan > Työllisyys. Mitä paremmin meille läheinen monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, Erityisesti Turun ja Salon seutu ovat viime Saaristomeri voi,työttömyyssitä paremmin voi maakuntamme hyvin. Maailman pavuosina painineet kasvaneiden ras opetus lähikouluissa on opettajien lukujen kanssa. Numppa on vaikuttanut vahvasti itse voimme. ansiota. Varhaiskasvatuksesta aikuiskoupaikallisesti ja maakunnallisesti uusien työ- ja lutukseen. Resursseista ja jaksamisesta koulutuspaikkojen luomiseksi. Nyt tarvitaanjoista On tehtävä päätöksiä, on huolehdittava. Se on kehityksen valtakirjaasi valtakunnalliseen vaikuttamiseen. lapsemmekin voivat edellytys. Meille ja lapsillemme. Työtä valoisamman tulevaisuuden eteen.olla ylpeitä. Työ jatkuu. Yhdessä. Ilman yrittäjyyttä ei ole työtä eikä kas- “Hyvä terveydenhuolto tarvitsee vahvat aluesairaalat ja saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen välillä. Juhani Nummentalo tekee työtä näiden asioiden eteen”. Jyrki Tikkanen, apulaisosastolääkäri, Salon aluesairala vua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Numpalla on laajat ja valmiit verkostot myös valtakunnan tasolla. “Numppa on teoillaan luottamustehtävissä osoittanut olevansa yrittäjän asialla. Vastuunkantaja toimii”. Ari Aalto, yrittäjä > Koulutus. Salo on Suomen maatalousvaltaisin kaupunki. “Hyvä terveydenhuolto tarvitsee vahvat aluesairaalat ja saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen välillä. Juhani Nummentalo tekee työtä näiden asioiden eteen”. Jyrki Tikkanen, apulaisosastolääkäri, Salon aluesairala Hyvinvointia luodaan edistämällä talouskasvua. Mitä enemmän kiinnitämme siihen huomiota, sitä vähemmän meillä on paineita>verojen korotuksiin ja leikkauksiin. Kasvu ei onnistu ilman Saaristomeri. Ympäristön hyvinvointi on yrittäjyyden tukemista ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. meidän hyvinvointiamme. Yrittäjyys kantaa Suomea ja Varsinais-Suomea. Mitä paremmin meille läheinen Joukon työlle jatkaja. Nyt tarvitaan Salon edunajajaa. Me olemme olleet mukana viemässä Jouko Laxellia eduskuntaan. Nyt tarvitaan Joukon työn jatkajaksi kokenut salolaisten ja salonseutulaisten yhteinen edunvalvoja. Ne alueet, jotka satsaavat sivistykseen Maa- ja metsätaloudella on keskeinen rooli maaseudun Juhania voi kuvata parhaiten kahdella perusasutuksen sekä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. Elinvoimainen maaseutu sanalla: saa aikaan. Hänessä yhdistyvät pärjäävät. Kun pystymme tarjoamaan nojaa maa- ja metsätalouteen, mutta mm. alan heikko houkuttelevuus, ympäristöhaittojen peruspositiivisuus ja eteenpäin vievä asenne. teeton korostaminen, uusien energiavaihtoehtojen hidas kehittely ja mahdollisen verouudistukHän luo uskoa menestykseen. Toivoa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, Salon seutu ovat viime sen uhkat maatalouden kannalta huolettavat nykyisiä maatalousyrittäjiä. Erityisesti Turun ja huomiseen. Hän on enemmän vastuullisten tekojen ja tuoreiden ajatusten voi maakuntamme hyvin. Maailman pavuosina painineet kasvaneiden työttömyys”Olemme keskustelleet Juhanin kanssa alueemme maatalouteen vaikuttavista asioista ja tulimme kuin katteettomien lupausten mies. vakuuttuneiksi, että Juhani vieopettajien huolemme eduskuntaan asti ja toimii jatkossakin kanavanamme ras opetus lähikouluissa on lukujen kanssa. Numppa vaikuttanut vahvasti asioidemme hoidossa.” Juhani ”Numppa”on Nummentalo on meidän ehdokkaamme eduskuntaan. ansiota. Varhaiskasvatuksesta aikuiskoupaikallisesti Mikko Jussila, agr. Kalle Pettilä, maanviljelysneuvosja maakunnallisesti uusien työ- ja Eeva Ihanaranta Tapio Lehtonen Janne Lehmussaari, agr. Pekka Rinne, maanviljelysneuvos lutukseen. Resursseista ja jaksamisesta Kaukoluomiseksi. Ihanaranta TaistoNyt Tulonentarvitaan koulutuspaikkojen Juha Wikström, agrol. Terttu Mielikäinen, sosiaalineuvos Risto Lehti Pertti Vuorio Jaakko Nieminen, maatalousyrittäjä on huolehdittava. Se on kehityksen valtakirjaasi valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Juhani Nummentalo. Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. edellytys. Meille ja lapsillemme. Työtä valoisamman tulevaisuuden eteen. Maakuntahallituksen jäsen. Mielenterveyshoitaja. Naimisissa, [email protected] Puh. 040-156 2270 numppa.net > Työllisyys. 11 ja 14 vuotiaat tyttäret. Katso lisää netistä. Ilman yrittäjyyttä ei ole työtä eikä kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Joukon työlle jatkaja. “Numppa on teoillaan luottamustehtävissä osoittanut olevansa yrittäjän asialla. Vastuunkantaja toimii”. Ari Aalto, yrittäjä Nyt tarvitaan Salon edunajajaa. Salo on Suomen maatalousvaltaisin kaupunki. Maa- ja metsätaloudella on keskeinen rooli maaseudun perusasutuksen sekä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. Elinvoimainen maaseutu nojaa maa- ja metsätalouteen, mutta mm. alan heikko houkuttelevuus, ympäristöhaittojen perusteeton korostaminen, uusien energiavaihtoehtojen hidas kehittely ja mahdollisen verouudistuksen uhkat maatalouden kannalta huolettavat nykyisiä maatalousyrittäjiä. ”Olemme keskustelleet Juhanin kanssa alueemme maatalouteen vaikuttavista asioista ja tulimme vakuuttuneiksi, että Juhani vie huolemme eduskuntaan asti ja toimii jatkossakin kanavanamme asioidemme hoidossa.” Mikko Jussila, agr. Janne Lehmussaari, agr. Terttu Mielikäinen, sosiaalineuvos Jaakko Nieminen, maatalousyrittäjä Juhani Nummentalo. Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen. Mielenterveyshoitaja. Naimisissa, 11 ja 14 vuotiaat tyttäret. Katso lisää netistä. Kalle Pettilä, maanviljelysneuvos Pekka Rinne, maanviljelysneuvos Juha Wikström, agrol. numppa.net Me olemme olleet mukana viemässä Jouko Laxellia eduskuntaan. Nyt tarvitaan Joukon työn jatkajaksi kokenut salolaisten ja salonseutulaisten yhteinen edunvalvoja. Juhania voi kuvata parhaiten kahdella sanalla: saa aikaan. Hänessä yhdistyvät positiivisuus ja eteenpäin vievä asenne. Hän luo uskoa menestykseen. Toivoa huomiseen. Hän on enemmän vastuullisten tekojen ja tuoreiden ajatusten kuin katteettomien lupausten mies. Juhani ”Numppa” Nummentalo on meidän ehdokkaamme eduskuntaan. Eeva Ihanaranta Kauko Ihanaranta Risto Lehti Tapio Lehtonen Taisto Tulonen Pertti Vuorio [email protected] Puh. 040-156 2270 7 Annika Viitanen 189 Koulutus kasvattaa. Elämässä tarvitaan monenlaista tietoa ja taitoa. Koulutus luo mahdollisuuksien tasa-arvoa, eli antaa jokaiselle mahdollisuuden rakentaa oman näköistään elämää. Koulutus kasvattaa suomalaista henkistä pääomaa niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. Maailmalla tunnettu suomalainen koulujärjestelmä kantaa läpi koko elämän. Turvallinen varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus johtavat jatko-opintoihin 2. asteella, myöhemmin mahdollisesti korkeakouluissa. Elinikäiseen oppimiseen kuuluu mahdollisuus kehittää ja päivittää omaa osaamistaan. Vapaa sivistystyö tukee omalta osaltaan elämän monipuolisuutta. Suomalainen osaaminen on maailman parasta. Sivistynyt Suomi on kilpailukykyinen! Työ kannattaa. Työ on oikeus, joka tuo toimeentulon lisäksi mielekästä sisältöä vapaa-aikaan. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolo. Työllistämiseen, yrittämiseen ja työn vastaanottamiseen on kannustettava. Jokaisella suomalaisella tulisi olla oikeus tehdä työtä omien voimavarojensa mukaan. Työelämän laatu ja joustavuus vaativat kehittämistä, sillä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ei tarvitse joutua tuntemaan huonoa omaatuntoa. Kun työura on takana, tulee jokaisella suomalaisella työmiehellä ja –naisella olla oikeus viettää ansaittuja eläkepäiviä. Suomalainen työ pitää talouden rattaat pyörimässä. Suomalainen työ luo paremminvointia! Tukitiimiläisiä kampanjan avausviikonloppuna Salon Veturitallissa Annikan konsertin jälkeen. Yhteisöllisyys yhdistää. Politiikka on ihmisiä varten. Talous on keino toteuttaa hyvinvointia yhteiskunnassamme. Päätöksenteon keskiössä on aina suomalainen ihminen, perhe tai yhteisö. Yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja yhdessä tekeminen kasvattavat hyvinvointia. Jokaisella suomalaisella on oikeus huolehtia ystävästään, naapuristaan tai vieraasta kadunkulkijasta. Välittäminen heijastuu positiivisesti tulevaisuuteen. Valmis työn tekijäksi. Päätöksenteossa tarvitaan vahvaa kokemusta ja uutta, rohkeaa näkemystä. Aito uudistuminen vaatii uusia tekijöitä. Vaalikentiltä saamani palaute on kannustanut eteenpäin. Tämä kevät on uudistumisen aikaa! Hyvä kansanedustaja kuuntelee, ottaa asioista selvää, on tavattavissa ja tavoitettavissa. Hyvä kansanedustaja puolustaa oman kotiseutunsa etua, on nöyrä ja ahkera. Hyvä kansanedustaja tekee töitä rohkeasti ja rehellisesti. Tähän työhön olen valmis. Syksyisellä Turun kauppatorilla maistuivat oman puutarhan omenat Kampanja-auto, tuttavallisemmin Ansku-biili, on maakuntamatkaajan luottopeli! INFORUUTU Annika Viitanen v s. 22.8.1985 v musiikkipedagogi, jatko-opiskelija v Työskennellyt musiikin lehtorina yläkoulussa ja lukiossa v kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan jäsen, Salon nuorisovaltuuston kummivaltuutettu, Salon Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtaja v Harrastaa vapaa-ajallaan hiihtoa, aikuisbalettia ja lenkkeilyä Helmi-koiran kanssa. Viettää mielellään aikaa kesämökillä Kiikalassa. v Motto: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. v www.annikaviitanen.fi Annika Viitanen – Rehti! Minulla on ollut onni ja mahdollisuus tuntea Annika jo liki 20 vuotta. Tänä aikana olen saanut ilolla seurata Annikan kasvua tulevaisuuden tekijäksi. Se arvomaailma ja vastuuntunto yhteisistä asioista, joiden puolesta Annika on jo pienestä pitäen liputtanut, tekee minut luottavaiseksi tulevaisuuteen. Niiden oikeiden asioiden puolustaminen ja eteenpäin vieminen, jota turvallinen tulevaisuutemme kaikin puolin vaatii, on Annikalle sydämen asia. Annika ei ole tyypillinen poliittinen liturgisti, vaan hän uskaltaa tuoda esille ja keskustella myös vaikeista, haastavista ja ikävistäkin yhteiskunnallisista asioista. Ja etsiä niihin kaikin mahdollisin keinoin parasta ratkaisua. Hän on rohkea. Se johtuu hänen erinomaisista sosiaalisista taidoistaan. Ne vankkumattomat, reilut ja rehelliset arvot, jotka Annikaan aina liitän, näkyy myös hänen omassa elämässään. Hän on hoitanut elämänsä, koulutuksensa, harrastuksensa, työnsä ja ystä- väpiirinsä arvosanalla 10. Se energia, kyky kuunnella ihmistä, taito tehdä porukassa päämäärästä totta, on kadehdittavaa. Kansanedustajaksi pyrkiessään tiedän voivani luottaa Annikaan sataprosenttisesti. Minkälainen maailma meillä on lähitulevaisuudessa? Minä, humanismin viimeinen linnake, annan siihen avaimet Annikalle. Risto Mattila, liikkeen harjoittaja PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN 8 Yhdistysten yhteystiedot rum.À KOKOOMUKSEN SALON KUNNALLISJÄRJESTÖ RY pj. Liisa Tuominen puh. 040-708 2164 [email protected] www.salonkokoomus.net AUTO- JA VENETALO HALIKON KOKOOMUS RY pj. Mikko Mannonen puh. 0400-122 658 mikko.mannonen@mikkomannonen. net Antti-Teollisuus Oy PELTITÖITÄ • ILMASTOINTIA Koskentie 89 Myllyojank. 8 Salo puh. 721 2300 25340 KANUNKI www.antti-teollisuus.fi OY Salon Tilipalvelu Oy Salo Turuntie ALFA21OY LVI-INSINÖÖRITOIMISTO 2424021 SALO Turuntie 24240 SALO PUH: 02/731 Puh. 02-7318 651, fax 2905 02-7332 600 www.lvialfa.fi HALIKON KOKOOMUSNAISET RY LIKON SEPPÄ pj. Anne Järvinen puh. 040-572 6153 [email protected] HORNIN KOKOOMUS RY pj. Mika Hjelt puh. 0500-535 690 [email protected] KIIKALAN KOKOOMUS RY pj. Jouko Marjalaakso puh. 0440-741 061 [email protected] KISKON KOKOOMUS RY pj. Leena Manner puh. 050-556 7877 [email protected] e paikalle palvelujen ja kauniin kirkon PPUPAIKALLE HALIKKOON! a uusi, nykyaikainen ja laadukas KUUSJOEN KOKOOMUS RY m. tilava pj.lasitettu parveke, huoneisAnne Passi o, lämmöntalteenotto, hissi, ovipuhelipuh. 050-345 1834 [email protected] MUURLAN KOKOOMUS RY pj. Marjatta Halkilahti 96.330 puh. 0400-922 454 € 2. krs 169.500 € 3. krs [email protected] Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, 24100 Salo, 02-731 2562 LVI-INSINÖÖRITOIMISTO AXELL KIINTEISTÖ L ALFA OY Hornink. 11 A 3 Turuntie 21 24240 SALO Puh. 050 512 1576 Puh. 02-7318 651, fax 02-7332 600 www.lvialfa.fi Asfalttipäällysteet lo 25340 KANUNKI SUOMUSJÄRVEN KOKOOMUS RY www.antti-teollisuus.fi pj. Juhani Koitto puh. 050-352 6506 [email protected] SÄRKISALON KOKOOMUS RY pj. Juha Wikström puh. 040-775 7565 [email protected] SOMERO HÄRKÄTIEN KOKOOMUS RY pj. Timo Alanen puh. 040-505 3920 [email protected] SOMERON KOKOOMUS RY pj. Kati Fonsell-Laurila puh. 040-559 5080 kati.fonsell-laurila@somero. salonseutu.fi T. RAUMAN OY Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A 24100 Salo www.salonkokoomus.net Kukkakimppu Painos: 26.000 kpl Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy Täyden palvelun Karl Forsström Ab vihannestalo Kimmon Vihannes Oy puh. 727 4400 Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Perämiehenkatu 9 24100 Salo Puh. 02071 50225 www.lemminkaineninfra.fi Perille toimitettuna tai noudettuna Jukka Elo 0400-176 476 Hereford pihvilihaa SALON KOKOOMUKSEN PAIKALLISYHDISTYKSETLaatuheinää hevosille PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN Henrik Jensen p. 0400 124 364 Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh. 040 7082 164 [email protected] Halikon Kokoomus Timo Luukka puh. 040 5529 739 [email protected] Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh. 040 5726 153 [email protected] Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh. 0500 535 690 [email protected] Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh. 050 3451 834 [email protected] Salon Kokoomusnuoret Annika Viitanen puh. 040 727 5692 [email protected] Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh. 0400 922 454 marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Salo-Uskelan Kokoomus Leena Liusvaara puh. 0440 164 944 [email protected] Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh. 044 7784 137 [email protected] Suomusjärven Kokoomus Juhani Koitto puh. 050 3526 506 [email protected] Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh. 0400 525 990 [email protected] Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh. 040 7757 565 [email protected] Johtavaa kiinteistövälitystä jo Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen vuodesta 1986 lähtien. puh. 040 5356 231 Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen puh. 0500 616 556 [email protected] [email protected] Kiinteistökolmio Oy LkV Kiskon Kokoomus Helsingintie 14, Salo Teemu Laitakoski Salon Kokoomusnaiset puh. 0500 788 755 Pirkko Lönnqvist puh. 02 723puh. 7300 [email protected] 050 5481 060 pirkko.lonnqvist@ www.kiinteistokolmio.fi salontilipalvelu.com 8 Salon K Annika puh. 04 annika. Salo-U Leena L puh. 04 leena.li Suomu Juhani puh. 05 juhani. Särkisa Juha W puh. 04 nummi RAKENNUSLIIKE Tiet, kadut ja pihat PIRITAN KOKOOMUSNAISET RY pj. Siv Ilola puh. 040-524 5343 [email protected] www.piritankokoomusnaiset.fi Antti-Teollisuus Oy 727 2100 Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534 PERTTELIN KOKOOMUS RY pj. Eila Lahti puh. 0400-525 990 [email protected] SALON KOKOOMUSNUORET RY pj. Annika Viitanen puh. 040-727 5692 Koskentie 89 [email protected] Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti Halikon Kokoomus puh. 0400 922 454 Timo Luukka marjatta.halkilahti@ puh. 040 5529 739 muurla.salonseutu.fi [email protected] Perniön Kokoomus Halikon Kokoomusnaiset Pasi Isokangas Anne Järvinen puh. 044 137 puh. 040 5726 153 MYLLYOJANKATU 157784 SALO [email protected] [email protected] Hornin KokoomusPUH. Perttelin Kokoomus Mika Hjelt Eila Lahti Nro 1/2009 SALOwww.laihonsahko.fi puh. 0500 535 690Maaliskuu 2008 puh. 0400 525 990 [email protected] [email protected] Päätoimittaja: Liisa Tuominen Ilmoitukset: Eino Nygren Kiikalan Kokoomus Piritan Kokoomusnaiset Toimituskunta: Jari Erikäinen Taina Kirves-Järvinen Leena Liusvaara puh. 0500 616 556 Eino Nygren puh. 040 5356 231 [email protected] Sanna Saarinen [email protected] Tatu Johansson Kiskon Mika HjeltKokoomus TeemuKirves Laitakoski Salon Kokoomusnaiset Taina Pekka Mäenpää Salo, Turuntie 8 puh. 0500 788 755 Pirkko Lönnqvist Tommi Virtanen [email protected] puh. 7317 050 5481 060 puhelin 7313 017, 791 Rauno Lahti pirkko.lonnqvist@ Marja-Leena Ruostesaari fax 7317 635 salontilipalvelu.com Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 189.890 € 1. krs SALON KOKOOMUSNAISET RY pj. Arja Lystilä puh. 044-272 1942 [email protected] Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh. 050 3451 834 [email protected] Sivunvalmistus: Salonjokilaakso PERNIÖN KOKOOMUS RY JÄRVI OY pj. Pasi Isokangas puh. 0400-524 442 [email protected] SALO-USKELAN KOKOOMUS RY pj. Tatu Johansson puh. 050-560 4344 [email protected] Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh. 040 7082 164 [email protected] SALON METALELEKTRO SORV-ELEKTRO Lisäksi Salossa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva Salon Seudun Kansalliset Seniorit ry Pentti Laakkio Kiertokatu 21 puh. 044 0364 234 [email protected] 24280 SALO Lisäksi Kansal Salon Kansa Pentti puh. 0 pentti. 9 9 LKT lastenlääkäri 182 177 P E R U U T TA M A L L A E I PÄ Ä S E E T E E N PÄ I N . 10 Tekstit ja kuvat Ralf Hellsberg Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Salon kaupungille Palvelukuljetuksia pitäisi pyrkiä entistä enemmän keskittämään ja niiden koordinointi pitäisi antaa yhdelle asiantuntevalle toimistolle Salon kaupungissa, sanovat sekä Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio että Salon Seudun Taksit ry:n puheenjohtaja Teuvo Heikkilä. Nykyisen tilanteen mukaan kaikki kuljetuksia tarvitsevat kaupungin eri toimialat määrittelevät logistiset tarpeensa, kilpailuttavat sekä toteuttavat kuljetuksensa itse. Palvelukuljetukset sosiaali- ja terveystoimessa, koululaisten kuljetukset sekä perinteinen linjaliikenne ovat aloja, joiden koordinointia ja toteutusta keskittämällä löytyisi väkisinkin synergiaetuja, kertoo Matti Vainio. Lisäksi Salon kokoisessa kaupungissa ylläpidetään valtavaa sisäistä postin- ja tavarankuljetuspalvelua eri pisteiden välillä. Kuljetusten yhdistämisen edellytyksenä olisi luonnollisesti myös se, että eri toimialat olisivat valmiita joustamaan sekä miettimään uusia ratkaisuja vanhojen toimintatapojen rinnalle ja tilalle. Tyypillistä tälle hetkelle on se, että kuljetusten tarvitsijat ovat laatineet itselleen minuuttiaikataulun, josta ei voi joustaa. Tämän seurauksena saattavat autot ajavat peräkkäin tai ristiin Salon alueella, kun oikealla koordinoinnilla ja asiakkaan 15 minuutin joustolla voitaisiin toteuttaa sama kuljetussuorite vähemmällä kalustolla ja edullisemmin. Tämä koskee suurinta osaa kaupungin kuljetuksista, pois suljettuja ovat ainoastaan alat kuten ruokakuljetukset, joissa elintarvikelait määrittävät mm. kuljetusajat sekä hygieniatason, joka estää lähes aina muiden tavaroiden kuljettamisen samassa kuormatilassa. – Kyllä palveluliikenteen suunnitteluun pitäisi ottaa mukaan myös paikallisia operaattoreita. Miten helsinkiläisen konsulttifirman paikallistuntemus voi yksin riittää, ihmettelevät Matti Vainio ja Teuvo Heikkilä. Ruusuja teiden ja katujen kunnossapidolle Koko ammattiliikenteen osalta voidaan todeta, että niin Tiehallinto, yksityiset tienpitäjät kuin Salon kaupunkikin on panostanut Salon talousalueen teiden ja katujen kunnossapitoon menneenä talvena. Liekö johtunut siitä, että takana oli jo yksi ennätyskova talvi, jolloin saatiin runsaasti harjoitusta lumen aurauksessa, mutta joka tapauksessa teiden talvikunnossapito oli ammattiliikenteen näkökulmasta erittäin hyvin hoidettu, oltiin sitten yksityistiellä hakemassa pieniä koululaisia tai viemässä tavaraa taajaman teollisuusalueelle raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä. Unohtaa ei Logistiikka talouden mittarina Logistiikka-ala on paitsi elintärkeä osa talouselämää, myös tunnustettu talouselämän mittari. Talouden kasvaessa logistiikka ja siihen liittyvä kysyntä kasvaa. Edellisen taantuman jälkeen näkyi selkeästi, kuinka syksyllä 2009 logistiikan kysyntä kääntyi kasvuun. Elinkeinoelämä alkoi elpyä ja siihen liittyvät investoinnit olivat kasvussa aina viime kevääseen asti, jolloin IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto ja EU-maat päättivät lainata Kreikalle yhteensä 110 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Suomi varasi rahaa budjetista tähän 1,6 miljardia euroa. Massiivinen tukilaina toiselle EUmaalle ja riski muista tukilainoista hidasti hyvin alkanutta kasvua ja teki liike-elämän varovaiseksi investointien suhteen. Nyt talouselämä näyttäisi palautuneen alkaneelle kasvu-uralle, joka heijastuu suoraan kasvaneena logistiikka-alan kysyntänä. Teollisuudenalasta riippuen on jopa ylitetty jo vuoden 2008 alun taso. Tieverkosto – kansallisomaisuutemme Liikenneviraston mukaan Suomessa on tieverkkoa 78 141 km, josta tieliikenteen runkoverkoksi on määritelty 3140 km. Valtio kerää tieliikenteestä veroina ja maksuina lähes 6,5 miljardia euroa vuosittain. Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelman ’Liikenneolosuhteet 2035’ mukaan tienpitoon tullaan käyttämään vuosittain 1,5 miljardia euroa, mikä on 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin tähän asti. Tästä 1,5 miljardista eurosta kohdistuu suoranaiseen tienpitoon vain noin kolmasosa. Esitetty rahamäärä ei riitä kuin tämänhetkisen runkoverkon ylläpitämiseen. Koko alempi tieverkostomme rappeutuu siinä määrin, että sen korjaaminen tulevaisuudessa on jopa kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Ironista on, että toimimalla Liikenneviraston suunnitelman mukaisesti tuhotaan tieten tahtoen suomalaisten kansallisomaisuutta. Salon Itäinen ohikulkutie Liikenneviraston suunnitelmien mukaan uusien tiehankkeiden toteuttamiseen käytetään entistä vähemmän varoja tulevaisuudessa. Tämä heijastuu valitettavalla tavalla myös Salon seutuun. Meille niin välttämätön kantatie 52 perusparannus, johon sisältyy Salon Itäisen ohikulkutien rakentaminen, on siten myös vastatuulessa. Tiehanketta, jonka ensimmäiset suunnitelmat tehtiin jo 80-luvulla, ei edes löydy Liikenneviraston Varsinais-Suomeen suunnitteilla olevien kymmenen kärkihankkeen joukosta. Hankkeen tärkeyttä voidaan tarkastella esimerkiksi Ely - keskuksen uusimman liikennemäärätilaston mukaan. Kantatie 52:n liikennemäärä Salon kohdalla on yli 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan kaluston osalta noin 1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohikulkutien toteutuessa suuri osa henkilöautoliikenteestä saataisiin pois Salon keskustasta. Raskaan kaluston osalta tilanne on vieläkin huolestuttavampi. Tällä hetkellä koko tien 52 etelästä tuleva raskas liikenne ohjataan Meriniityn teollisuusalueen kautta Halikkoon, 110-tielle. Kun samainen reitti on varattu myös adr-kuljetuksiin eli vaarallisten aineiden kuljettamiseen, on todella syytä huoleen: reitti kulkee Alhaisten asuinalueen läpi ylittäen vaarallisessa paikassa sähköisen rantaradan ja jatkaa edelleen katuverkkoa pitkin Halikkoon. Raskas ammattiliikenne on ollut huolestunut asiasta jo pitkään, asian tiimoilta on lähestytty myös Salon kaupunkia. Vahinkoja on jo sattunut kyseisellä tieosuudella. On ollut onni onnettomuudessa, että maahan valuneet kemikaalit eivät ole olleet ihmisiä tai ympäristöä vahingoittavia aineita. Asia on ollut viranomaisten tiedossa jo niin pitkään, että sen toivoisi vauhdittavan päätöksentekijöitä oikeaan ratkaisuun, kun käsitellään kantatien 52 peruskorjausta. Kantatie 52 Someron vinkkelistä Kehitys vaatii hyviä ja toimivia liikennereittejä. Yksi lähes unohduksiin jäänyt tie on nykyinen kantatie 52. Sen alku on Tammisaaressa, josta se on kulkenut Saloon. Tämä osuus on rakennettu uudelleen 1960- ja 1970-luvulla, mutta perussuunta noudattaa vanhan Kuninkaantien reittiä. Salosta kantatie jatkuu Somerolle. Tämä osuus on rakennettu 1960-luvulla ja kantatien aseman se sai vuoden 1996 tiennumerouudistuksessa. Somerolta kantatie 52 jatkuu Jokioisten Vaulammin risteykseen, jossa se kohtaa Turusta Lahteen johtavan valtatie 10:n. Tämä Someron ja Jokioisten välinen osuus on ollut vanha Helsingistä Poriin johtanut valtatie 2, joka vuoden 1996 uudistuksessa sen enemmälti korjaamatta nimettiin kantatieksi 52. Tie on muutaman kilometrin matkalta Someron taajaman pohjoispuolella rakennettu 1950-luvulla uudelleen, mutta lähes täysin vanhoillaan on tien pohjoispää. Samat mutkat on kierretty jo 1900-luvun alussa. Tie sai päällysteen vuonna 1965. Raskas tavaraliikenne on lisääntynyt tiellä huomattavasti, sillä Hangon satama on vilkastunut. Hankoon saapuva ja sieltä lähtevä liikenne käyttää osaltaan kantatietä 52. Liikennevirta suuntautuu Keski- ja Pohjois-Suomeen. Hangon satamasta laivat vievät tavaraa erityisesti Saksaan. Olisikin aika korjata kantatietä 52, erityisesti sen pohjoispäätä. Huomattava parannus saataisiin, jos pohjoispäässä olevat mutkat saataisiin oikaistua. Tällä osuudella on ollut huomattavan paljon liikenneonnettomuuksia, joskin henkilötappioilta toistaiseksi on vältytty. Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää kantatie 52:n peruskunnostus. Matti Härkönen, Somero Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio sekä Salon Seudun Taksit ry:n puheenjohtaja Teuvo Heikkilä. pidä tietenkään myöskään taajamien pyörätieverkostoja ja muita kevyeen liikenteen väyliä, jotka oli esimerkillisen hyvin hoidettu. Hatunnosto niille kymmenille ja kymmenille yrittäjille, kuljettajille ja muille asianosaisille, jotka ovat valvoneet taas viime talvenakin öitänsä varmistaakseen meille muille esteettömän ja turvallisen liikkumisen! Lunta kuljetettu lumenkaatopaikoille Salossa ennätysmäärä Maanrakennus Rannikko Oy:stä Jukka Rannikko kippaamassa lumikuormaa Vuohensaaren tien varrella. Kulunut talvi on ollut paitsi kylmä, niin myös ennätyksellinen lumen määrän suhteen. Salon kaupungin katumestari Kari Raidan mukaan Salossa ei liene koskaan ajettu näin paljon lunta lumenkaatopaikoille, ei edes edellinen talvi vedä vertoja kuluneelle kaudelle. – Kuormamäärä taitaa lähestyä 6000 kuormaa, tarkkaa määrää ei ihan tiedetä, koska kaupungin ylläpitämille lumenkaatopaikoille on saanut ajaa lunta myös yksityisistä kiinteistöistä, Raita kertoo. Neljä eri lumenkaatopaikkaa Lumenkaatopaikkoja on ollut tänä talvena neljässä eri paikassa. Ensin ajettiin perinteisesti Vuohensaaren tien varteen, tosin Halikonlahden lintutornille vievä maakannas jätettiin tänä vuonna tyhjäksi. Syynä tähän oli, että kannas on Naturaaluetta, johon lumen läjitys todettiin viime talvena kyseenalaiseksi. Koska Vuohensaaren tien varteen haluttiin jättää tilaa kevään varalle, lumenkaatopaikka siirrettiin vuoden vaihteen tietämissä Ollikkalaan. Kyseessä oli noin viiden hehtaarin alue Veitakkalan tien varressa. Aluetta ei kuitenkaan uskallettu kuormittaa lumimassoilla kuin muutaman viikon, koska pelättiin lumikuormasta aiheutuvan painon rasittavan joen pengertä ja aiheuttavan mahdollisesti sortumia. Seuraavaksi aurattiin Palometsästä parin kolmen hehtaarin laajuinen alue lunta varten. Sinne ei ehditty ajamaan kuin runsaan viikon, kun kentän pohjana oleva peltomaa alkoi antamaan periksi ajokaluston pyörien alla. Neljäs lumenkaatopaikka tänä talvena oli Meriniityssä, Majalan krouvin alapuolella sijaitseva aurinkokukkapelto. Sinne ajettiin lunta helmikuun alusta alkaen. Alue täyttyi maaliskuun alkupäivinä, josta lähtien lunta on jälleen ajettu Vuohensaaren tien varteen. Katujen harjaus Lumityöt ovat käytännössä ohi tältä keväältä, seuraavana katujen kunnossapito-ohjelmassa on hiekoitussepelien harjaus, kertoo Kari Raita. Tämä työ on itse asiassa jo aloitettu ja kevätauringon näyttäessä voimansa on katujen harjaus kohta täydessä käynnissä. 11 11 Liikenneturvallisuus ja auto – erottamaton pari paranee. Näin säästetään sekä kukkaroa että luontoa! Tulevaa aikaa ovat hybridi- ja sähköautot, joita jo tapaa, joskin melko harvoin. Salon Autoalan Liikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja, Traktoauto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Alanko iloitsee autokaupan selvästä piristymisestä. Autokauppa elpyi jo viime vuonna, joka oli vaihtoautokaupassakin hyvä vuosi. Taantuman aikana etsittiin edullisempia vaihtoehtoja, joten vaihtoautokauppa kävi ajoittain niinkin vilkkaana, että käytetyistä autoista syntyi jo pientä pulaakin. Autotyypeistä pienempien citymaastureiden suosio on viime aikoina kasvanut. Toivottavaa onkin, että pysäköintiruudut levenisivät samaan tahtiin! Vilhonkatu 8, 24100 SALO Puhelin (02) 777 6400 Telefax (02) 777 6444 Turvaa liikenteeseen Nykyautoissa on liikenneturvallisuus otettu hyvin huomioon. Kolarien varalta autoista löytyy turvatyynyjä niin edestä kuin sivuiltakin. Turvallisuutta parantavat myös ajohallintajärjestelmät, kuten luistonesto ja tutkat edessä ja takana, sekä lukkiutumattomat jarrut ja lujemmat korirakenteet. Kehittyneet korirakenteet pienentävät myös jalankulkijan vammoja törmäystilanteessa. Pienienkin autojen turvallisuus on näiden varusteiden avulla parantunut merkittävästi, Seppo Alanko toteaa tyytyväisenä. Jo kolme polvea Alangon sukua on tehnyt autokauppaa Salossa. Volkswagenia ja Audia edustava Traktoauto Oy kuuluu Salon vanhimpiin yrityksiin saavuttaessaan ensi vuonna kunnioitettavan 60 vuoden iän. Taina Kirves-Järvinen Luonto kiittää pienistä päästöistä Vähäpäästöisyys on autoissa päivän sana. Vaikka autojen koot selvästi suurenevat, niiden painot eivät. Nykyään auton rakenteissa käytetään laadukkaampaa terästä ja alumiinin käyttö on lisääntynyt; näin saadaan autoista kevyempiä. Kun auto kevenee, polttoaineen kulutus vähenee, niin päästöt pienenevät ja ympäristöystävällisyys Avoinna ma-pe 8-20, la 8-18, su 12–16 Salo Salorankatu 5–7 24240 Salo Paimio Vistantie 24 21530 Paimio 02-727 4680 02-727 4688 Salon Autoalan Liikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Alanko HIRSITALOJA VEHASEN TALOT VARATTU 25110 KRUUSILA Puh. 02-777‑610, fax 02-7286 239 Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Kimmon Vihannes Oy Satamakatu 31,24100 Salo puh. (02) 727 4400 Puh.02-727 3500 Fax 02-727 3550 www.salonjatehuolto.fi Salolainen ohjelma tiekuntien hallinnointiin Tiekunta Pro Yksikköjen laskenta, tiemaksut, tiekunnan kokous, laskutus, kirjanpito. www.softsalo.fi 25520 PERNIÖ AS Ruokala Margit Heinä Pitopalvelu Kalkkitie 2, 24280 SALO P. (02) 731 3175 GSM 040 553 0286 PELTITÖITÄ • ILMASTOINTIA Myllyojank. 8 Salo puh. 721 2300 12 OY Sähköurakointi LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie 21 24240 SALO Puh. 02-7318 651, fax 02-7332 600 www.lvialfa.fi eiseli- juhlaillallisiin, perhejuhliin tai kokousten pitoon. Menu tarjoillaan makusi mukaan! arja Kankare Juhlapalvelu M MIKKO Nro 1/2009 SALO Maaliskuu 2008 MANNONEN OY p. 0400 122 658 Päätoimittaja: Liisa Tuominen Ilmoitukset: Eino Nygren Toimituskunta: Leena Liusvaara Eino Nygren Sanna Saarinen Tatu Johansson Mika Hjelt Taina Kirves Pekka Mäenpää Tommi Virtanen Rauno Lahti Marja-Leena Ruostesaari Onnistuneet juhlasi järjestää: Juhlapalvelu Marja Kankare Oy (02) 733 6198 Gsm 044 078 0357 Perniöntie 11, 24100 Salo www.marjakankare.net Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A 24100 Salo www.salonkokoomus.net Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt Sivunvalmistus: Salonjokilaakso Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Painos: 26.000 kpl Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy ON! n Loistavat tilat AXELL KIINTEISTÖ L Hornink. 11 A 3 Puh. 050 512 1576 Isännöinti Matti Laakso Oy Täyden palvelun p. 044 278 2746 vihannestalo Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) 728 1120 www.murunda.fi Kimmon Lomahuvila Vihannes Oy Koivula s s s Salo puh. 727 4400 www.lansitalo.fi Omista vähän, hyödy paljon. Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Hyödyt sekä asiakkaana että omistajana. Asiakasomistaja on paitsi asiakas myös omalla sijoituksellaan yksi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omistajista. Eikä muita omistajia ole. Asiakasomistajille tämä tietää tuntuvia ja erityisiä etuja sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lue lisää: www.sso.fi. Liity sinäkin SSO:n aSiakaSOmiStajakSi! Nyt Ykköspesä Avajaiset moottoritiellä matkalla Helsinkiin! Perille toimitettuna tai noudettuna Jukka Elo 0400-176 476 www.elonsorajasepeli.fi % 02 7381 232 SALON KOKOOMUKSEN PAIKALLISYHDISTYKSET Halikon Kokoomus Timo Luukka puh. 040 5529 739 [email protected] Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh. 040 5726 153 [email protected] Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh. 0500 535 690 [email protected] Päätoimittaja: Metsä on tuottava ja turvallinen sijoituskohde Lounais-Suomessa metsä SISÄLTÖ Paremminvointi, verot ja persut Liisa Tuominen s. 2 Tapahtumakalenteri s. 2 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan Timo Alanen s. 4 Kokoomusyhdistykset s. 8 kasvaa hyvin Liisa Tuominen p. 040 708 2164 Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen Julkaisija: Kokoomuksen puh. 0500 616 556 Salon Kunnallisjärjestö ry [email protected] Esterinkatu 4 A, 24100 Salo Kiskon Kokoomus www.salonkokoomus.net Teemu Laitakoski Tiedotustoimikunta: puh. 0500 788 755 Taina Kirves-Järvinen pj [email protected] Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2011 Painos: 31.000 kpl Jakelu: Suorajakelu Oy Itella Oy Millainen on salonseutulainen keskivertometsänomistaja? Hän on noin 60-vuotias mies, omistaa metsää noin 22 hehtaaria, asuu maalla tai taajamassa, on siirtymässä kaupunkimetsäomistajaksi ja pikkuhiljaa eläkkeelle. Hän kuuluu siis yhteen kolmesta suurimmasta metsänomistajaryhmästä, jotka ovat maatilayrittäjät, palkansaajat ja eläkeläiset. Yhä enemmän alkaa metsänomistajissa olla jo naisiakin mukana. Me suomalaiset olemme metsäkansaa ja saamme hyvinvointia metsästä, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Savolainen Lounais-Suomen metsäkeskuksesta. Hänen tehtävänsä on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Hoitavatko suomalaiset hyvin metsiään? – Hoitavat, mutta paljon on silti tehtävää. Näyttää nimittäin siltä, että metsänhoidon taso on viime vuosina laskenut, sanoo Savolainen. – Hyvien taimikoiden osuus on vähentynyt. Erityisesti nuoren metsän hoito on tärkeää. Taimikoiden kasvua pitää seurata vuosittain. Metsien hoitopakkoa ei Suomessa ole, mutta jos puita kaataa, uusia täytyy istuttaa ja hakkuista täytyy tehdä ilmoitus. Metsänomistajat harmaantuvat Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Metsä siirtyy pääasiassa perintönä tai suvun sisäisillä kaupoilla. Kuolinpesien hallussa on yli 10 % yksityismetsistämme. Verotuksellisilla keinoilla, lähinnä perintö- ja Mikko Savolaisen tausta on maaseudulla, jossa myös metsurin työt ovat tulleet tutuiksi. Erikoisammattimies puunkaataja Pasanen työhuoneessaan, jossa hän viihtyy. lahjaveron huojennuksilla, voitaisiin antaa potkua sukupolven vaihdolle ja tilakoon suurentamiselle. Tulevien vuosikymmenien aikana metsäomaisuus on siirtymässä kaupunkilaissukupolvelle, jolle metsätietämys ei tule äidinmaidossa. Samalla metsänomistajien tavoitteet tulevat moninaistumaan. Osa haluaa lyödä puut heti rahoiksi, osa näkee pitemmälle ja huolehtii hyvin tuottavaa metsäomaisuuttaan. Tärkeätä on tehdä hakkuu- ja hoitosuunnitelma 10 vuodeksi ja taata metsän kasvun jatkuvuus. Menee nimittäin 70 – 90 vuotta ennen kuin istutettu taimi on hakkuukypsä. – Metsänhoito on siis yli sukupolven kestävää työtä, jossa Metsäkeskus, voi olla apuna ja tukena, sanoo Savolainen. delle olisi energiapuun lisäkäytöstä merkittävää etua. Salon kaupungilla on 2500 hehtaaria metsää, joka on pieninä, hajallaan olevina palstoina. Mikko Savolaisen mielestä Salon kannattaisi olla aktiivinen ja olla mukana yhteismetsän perustamisessa yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Koko Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on metsää noin 1 miljoona hehtaaria, eikä tuo pinta-ala ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Metsänhoitomenetelmien muutos, metsänviljely ja soiden ojitus ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että metsien hakkuista huolimatta niiden puumäärä on runsaasti lisääntynyt ja kasvu parantunut. Salo voisi tuplata puuperäisen energian käytön Metsä on turvallinen sijoitus Metsävaralaskelmien mukaan Salon seudulla voisi kestävästi tuplata nykyisen puuperäisen energian käytön. Tämä edellyttää, että hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Samoin metsien hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. – Näin toimien myös alueen työllisyy- Jos haluaa ostaa metsää, ohjeita saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä ja kiinteistöyrityksiltä. Metsän hintaan vaikuttavat tietenkin mm. puuston kunto ja metsän sijainti. Tarkka tila- ja hinta-arvio kannattaa teettää asiantuntijalla, joita löytyy mm. Metsäkeskuksesta. – Metsäta- louden aloittelijalle sopii 20–30 hehtaarin alue, toteaa Savolainen. Samat tahot avustavat myös silloin, kun joku haluaa myydä metsää. Savolainen on ollut Salon seudulla metsäasioiden asiantuntijana jo lähes neljäkymmentä vuotta. Metsähommia hän pääsee harrastamaan omilla metsäpalstoillaan Salossa ”Eihän metsä yleisesti ottaen kultakaivos ole, mutta se on tuottava ja turvallinen sijoitus, joka on pitänyt ajan saatossa pintansa.” – Omaisuutta kannattaa sitoa moneen paikkaan, ja yksi hyvä sijoituskohde silloin on metsä, neuvoo Savolainen. Juuri nyt elämme puun käytön suhteen murrosaikaa, kun paperin kysyntä vähenee ja puutuotteiden kannattavuus on koetuksella. Usko puun tulevaisuuteen ekologisena ja uusiutuvana materiaalina on kuitenkin laajaa. Savolainenkin on luottavainen. – Metsänkasvatusmallit näyttävät pysyvän siltä osin ennallaan, että jos puun onnistuu kasvattamaan järeäksi, siitä saa parhaan hinnan. Savolainen on havainnut, että kiinnostus metsäpalstoihin Salon seudulla on viime vuosina lisääntynyt. Metsän arvostus on nousussa. – Ei metsäteollisuudesta ehkä maallemme uutta Nokiaa tule, mutta uskon metsäteollisuuden tulevaisuuteen, sillä uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään koko ajan, ja niistä voi kehittyä uudenlaista, esimerkiksi muovin raaka-aineen korvaavaa, teollisuutta. Teksti ja kuvat: Marja-Leena Ruostesaari Mikä on Metsäkeskus? Metsäkeskukset, joita on Suomessa 13, ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön (ministeri Sirkka-Liisa Anttila) ohjauksessa. Ne johtavat alueellista metsäpolitiikkaa ja palvelevat metsätaloutta. Lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa metsätalouden kehittäminen, ja tavoitteena on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Metsäkeskusorganisaatio uudistuu vuoden 2012 alussa. Metsäkeskus palvelee metsänomistajia myös sähköisesti osoitteessa www. metsakeskus.fi VAALIT Pertti Hemmilä s. 3 Hanna Munter s. 5 Juhani Nummentalo s. 6 Annika Viitanen s. 7 Varsinais-Suomen Kokoomus s. 9 METSÄ Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin Marja-Leena Ruostesaari Nyt on sopiva aika kutsua puunkaataja Marja-Leena Ruostesaari s. 1 s. 2 LIIKENNE Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Ralf Hellsberg s. 10 Logistiikka talouden mittarina Ralf Hellsberg s. 10 Lunta kuljetettu ennätysmäärä Ralf Hellsberg s. 10 Kantatie 52 Someron vinkkelistä Matti Härkönen s. 10 Liikenneturvallisuus ja auto Taina Kirves Järvinen s. 11 Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh. 050 3451 834 [email protected] Salon Kokoomusnuoret Annika Viitanen puh. 040 727 5692 [email protected] Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh. 0400 922 454 marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Salo-Uskelan Kokoomus Leena Liusvaara puh. 0440 164 944 [email protected] Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh. 044 7784 137 [email protected] Suomusjärven Kokoomus Turku Juhani Koitto puh. 050 3526 506 [email protected]: Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh. 0400 525 990 [email protected] Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen puh. 040 5356 231 [email protected] Kiitos myös kaikille, jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta. Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa. Parhaimmat onnittelut! Toivotamme hyvää vapunaikaa kaikille! Ma-Pe 5-21 La-Su 8-21 Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh. 040 7757 565 [email protected] E18 Helsinki Puh. 0273 81 232 Tervetuloa! Kuljetukset R. Koivuniemi Ky Salon Logistiikka Ky www.salonlogistiikka.com Lisäksi Salossa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva Salon Seudun Kansalliset Seniorit ry Pentti Laakkio puh. 044 0364 234 [email protected] Yli 300 000 Salon Kokoomusnaiset Pirkko Lönnqvist puh. 050 5481 060 pirkko.lonnqvist@ salontilipalvelu.com Avoinna: ark. 5–21, la, su 8–21 Ykköspesä Oy kiittää lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä, kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita. PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh. 040 7082 164 [email protected] YKKÖSPESÄ Meillä nautit itse leivotut sämpylät ja pullat sekä maukkaat kotiruuat. Jo yli 300 000 Pohjolan vakuutuslaskua on maksettu OP-bonuksilla, joita kertyy pankkiasioinnista. Laske omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonuslaskuri ja tutustu lähemmin mahdollisuuteen saada viiden tähden laskuja Pohjolasta. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. , *** ** hu YKKÖ