1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: • Vaaliohjelma korostaa tekoja puheiden sijaan sivut 4-5 • Kokoomuksella hyvin kattava ehdokaslista sivut 6-7 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • syyskuu • 2/2012 Kokoomuksella riittää hyviä s. 8-9 ehdokkaita seuraavaksi pormestariksi Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! OKT, YLÖJÄRVI- YLINEN Oh+kirjastohuone+3mh+rt+k+khh+ s+3wc+lasitettu terassi, 226 m2 Suojalantie Ylöjärvellä, Näsijärven Kaiharinlahden rannalla sijaitseva, arkkitehti Antti Katajamäen suunnittelema vakituiseen asumiseen tarkoitettu omakotitalo. Kiinteistöllä ’mummonmökki’, savusauna, sekä erillinen rantasauna. Oma 1,15ha tila, jolla rantaviivaa n. 200m. Rakennusoikeutta jäljellä. Hp. 1,25MEUR. Soita oma esittelyaikasi, Seppo Kovala 0400-630 188 tai Petri Siipola 050-557 4299. etuovi.com, kohdenro 9464363 OKT, TAMPERE- VEHMAINEN oh+rt+kirj+k+2x wc+3mh+työh+th+ viherh+ sos.+khh+apuk+ 2xparv+ at+rantas. rak.ala, 332 m2 Saunaranta 4, OKT, TAMPERE- POHTOLA 3mh+2oh+th+k+khh+2wc+2vh+ saunaos+varasto/harrastetila+ rantasauna+ak, kok. ala 273m2 Ryydynkatu 55 Tampereen Vehmaisissa Kaukajärven rantatontilla oleva kaksikerroksinen omakotitalo. Iso 1799 m2 tontti, jossa puhtaan järven rantaviivaa 30 m. Rannassa oma rantasauna. Suojaisa hoidettu pihapiiri, jossa paljon istutuksia, pensaita ja puita. Hyvin suunnitellut avarat ja toimivat tilaratkaisut moniin tarpeisiin tässä hyvin rakennetussa talossa. Tällaisia kohteita harvoin tarjolla! Hp. 980.000 eur. Lisätiedot ja yhteydenotot Seppo Kovala 0400 630188 ja Markku Jortikka 040 9819791 7716882. etuovi.com, kohdenro Tampereen Ryydynlahden helmi! Yksi parhaista kohteista, jossa yhdistyvät omakoti- ja vapaa-ajan asumisen parhaat puolet, lähellä Tampereen keskustaa. Lisämausteina laadukkaat materiaalit, maalämpö ja tasokas rantasauna. Vaihdossa huomioidaan iso keskustan tai lähialueen asunto. Hp. 895.000 eur. Soita oma esittelyaikasi, Kovala 0400-630 188 ja Siipola 050557 4299. etuovi.com, kohdenro 9965965 OKT, PIRKKALA-PERE 4mh+k+rt+oh+2x aula+ khh+3xwc+ sauna os.+näköalaterassi, kok.ala 307,5m2 Partolantie 6 OKT, TAMPERE- POHTOLA Oh+3mh+k+rt+takkah+khh+ s+ 2wc+lämmin at+ var+terassi+ laituri/venepaikka, 158m2/196m2 Pohtolankatu 101 Pirkkalan Partolanmäellä näköalapaikalla sijaitseva erityisen tasokas ja hyvin varusteltu vuonna 2008 valmistunut omakotitalo. Sisääntulokerroksessa talon näyttävä takka kutsuu jo etuovelta sisään. Näkymät talon isoista ikkunoista ulos liittyvät kauniisti avariin sisätiloihin, jossa valo kulkee tasaisesti läpi talon. 2. kerroksessa sijaitsevat mm. 3 makuuhuonetta ja talon ylimmässä kerroksessa todella tasokas sauna- ja edustustila, sekä oleskeluun mahtava näköalaterassi porealtaineen. Vh. 890.000 eur. Lisätiedot ja esittelyt sopimuksesta, Seppo Kovala 04009651122 630 188 ja Petri Siipola 050-557 4299. etuovi.com, kohdenro Vapaa-ajan tontteja, Taivassalo, Paloniementie, 23310 Taivassalo Näsijärven ja Ryydynlahden jokiuomaan rajoittuva rantatontti, jolla laituri ja venepaikka. Hyvä veneyhteys. Tyylikäs yksitasoinen ja avara omakotitalo, jossa runsaasti huonekorkeutta. Puistoon rajoittuva 1001m2 tontti. Hp.629.000 eur. Sovi oma yksityinen esittelysi Seppo 0400-630 188 tai Petri 050-557 4299. etuovi.com, kohdenro 9768670 Tontteja länsirannikon upeimmalle paikalle ympärivuotiseen loma-asumiseen. Luonnonkaunis kallioinen merenranta-alue on laajan metsäluonnon ympäröimä. Isot ja suojaisat tontit mahdollistavat nykyaikaisen omakotirakentamisen ja loma-asumisen puitteet. Paikalle on jo suunniteltu PlusArkkitehtien atrium-tyyppisiä huviloita, jotka myötäilevät kauniisti maastoa. Ekologinen rakennustapa sekä uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät energiaratkaisut ovat myös panostus tulevaisuuteen. Taivassalo Haven on uniikki suojasatama hyvien liikenneyhteyksien päässä. Saaristomeren kansallispuiston läheisyys antaa alueelle sen ansaitsemaa turvaa ja statusta. Lisätiedot Seppo 0400-630 188, Markku 040- 771 6882 tai Petri 050- 557 4299. kts. tarkemmat tiedot etuovi.com, kohdenro 9687646 MIETITKÖ ASUNTOSI MYYNTIÄ? Asiakkaamme etsivät arvokohteita: Kysyttyjä ovat erityisesti keskusta- ja lähialueen kerrostalot ja perheasunnot, sekä Näsi- ja Pyhäjärven rantakiinteistöt. Hiljaisessa myynnissä useita arvokohteita, soita ja kysy lisää! Seppo Kovala, TJ, LKV 0400 630 188 Markku Jortikka 040 771 6882 Marvik Siipola, KIAT 050 919 2949 Elina Koskela 050 382 2362 Niko Laamanen, KED 0400 718 672 Petri Siipola 050 557 4299 LKV Kovala & Co Oy Onkiniemenkatu 1-3, 33230 Tampere | www.kovala.com 2 Palvelut pääteemana Suurin osa suomalaisista haluaa vaikuttaa kuntavaaleissa varmistaakseen hyvinvointipalvelujen saatavuuden. Tämä käy ilmi useasta vaalien alla tehdystä tutkimuksesta. Me tamperelaisessa kokoomuksessa olemme nostaneet tamperelaisten palvelut niin ikään ykkösteemaksi. Kokoomus on profiloitunut kuntauudistusta ajavana puolueena. Tämä on jo ehditty leimata kartanpiirtelyksi, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta. Kyse on siitä, kuinka työvoiman tarjonnan ja kuntien saamien yhteisöverotulojen vähentyessä sekä palvelutarpeiden kasvaessa voimme varmistaa sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen saatavuuden – ja vieläpä kohtuullisella maksu- ja verorasituksella. Tamperelaisen kokoomuksen lääkkeet ovat monituottajamallin määrätietoinen kehittäminen, kaupungin oman palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen, kaupunkilaisten valinnanvapauden kasvattaminen ja kaupungin tulopohjan kasvattaminen. Miten tämä kaikki sitten tehdään? Ehdotuksia löytyy vaaliohjelmastamme. Tässä muutamia poimintoja. Yksityisistä ja kolmannen sektorin palvelutuottajista on jo nyt paljon kokemusta. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa kuten akuuttikuntoutuksessa, palveluasumisessa ja kotipalveluissa niillä on suuri merkitys. Monituottajamallia tulee edelleen laajentaa esimerkiksi terveyspalveluihin. Kaupungin oma tuotanto ei edelleenkään ole kaikilta osin riittävän kustannustehokasta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi runsaat sairauspoissaolot. Haluamme tukea lähiesimiesten johtamismahdollisuuksia ja osallistaa työyhteisöjä kehittymään. Hyvästä työstä on myös uskallettava palkita. Tarvitsemme joustavuutta ja vaihtoehtoja palveluihin. Kun palvelut mukautuvat käyttäjien tarpeisiin, myös kaupunki säästää. Esimerkkinä voidaan mainita Tampere-lisä vaihtoehtona päiväkodille ja palvelusetelit esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluihin ja omaishoitoon. Palveluseteleiden käyttöä on reippaasti laajennettava seuraavalla valtuustokaudella. Vaalien alla monet haluavat jakaa kaikkea hyvää ja valitettavan usein jo ennen kuin on mistä jakaa. Tamperelainen kokoomus ottaa aina esiin myös kakun kasvattamisen, kun puhumme hyvinvoinnin turvaamisesta. Ilman menestyviä yrityksiä ja työpaikkoja ei ole palvelujakaan. Siksi meidän on panostettava koulutukseen ja siten osaavaan työvoimaan, liikenneinfrastruktuuriin ja yhteyksiin maailmalle, sujuvoitettava kaavoitusta ja rakennuslupamenettelyä ja luotava työtä myös kaupungin omilla suurhankkeilla. On selvää, että yritystoiminnan ja osaamisen edellytysten turvaaminen maksaa. Tamperelaisen kokoomuksen mielestä tulevaisuusinvestointeihin voidaan ja tulee ottaa lainaa, jotta varmistamme vetovoimamme ja tulevaisuutemme koulutuksen ja tutkimuksen, teollisen yritystoiminnan ja palvelujen kakkoskeskuksena Suomessa ja olemme kilpailukykyisiä myös koko Itämeren alueella. Harkittu panostus tulevaisuuteen tuottaa moninkertaisesti veroeuroja ja hyvinvointia. Velaksi ei kuitenkaan pidä syödä ja siksi käyttötaloudesta on pidettävä koko ajan huolta. Siksi Tampereen kaupungin viranhaltijat laativat vaihtoehtoisia talousarvioehdotuksia lautakunnille. Asioiden valmistelu on tamperelaisessa pormestarimallissa avointa ja vaihtoehtoiset suunnitelmat tulevat julkisuuteen. Niin tulevat myös sellaiset ehdotukset, joilla ei ole läpimenon edellytyksiä. Ne aiheuttavat hämmennystä ja jopa pelkoja tamperelaisten keskuudessa. Viimeaikaisia esimerkkejä virkamiesten pohtimista säästömahdollisuuksista ovat katuvalojen sammuttaminen, Tampere-lisän vieminen yli 2-vuotiailta ja nuorisokahvila Uniikin lopettaminen. Takavuosilta tulee mieleen vastaavan tyyppinen ehdotus uimahallien veden lämpötilan alentamisesta. On tärkeää ymmärtää, että viranhaltijoiden tehtävänä on valmistella erilaisia vaihtoehtoja lautakunnille talousarviokäsittelyn pohjaksi. Julkisuudessa olleet ehdotukset eivät ole olleet minkään lautakunnan käsittelyssä eivätkä ne siis ole talousarvioehdotuksia. Näitä kyllä käytetään erityisesti vaalien alla pelotteluun ja halutaan luoda vastakkainasettelua tulevaisuusinvestointien ja käyttötalouden menokurin välillä. Tähän halpaan ei saa mennä. Ääni tamperelaiselle kokoomukselle on ääni eteenpäin menemiselle. Se on ääni kasvulle, kohtuullisille elinkustannuksille sekä lähipalveluille ja hyvinvoinnille. Koulutuksesta elinvoimaa ja hyvinvointia Pari sataa vuotta sitten skotti James Finlayson päätti rakentaa Tammerkosken rannalle tehtaansa. Siitä alkoi Tampereen menestystarina. Pienestä kyläpahasesta on kehittynyt Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, joka on tunnettu niin korkeatasoisesta kulttuurielämästään kuin huipputeknologiastaan. Finlaysonin aikana vetovoimatekijä oli koski, joka houkutteli tehtailijoita juuri Tampereelle. Mikä on se tekijä, joka houkuttelee tänä päivänä ihmisiä ja yrityksiä Tampereelle? Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä, millä perusteella esimerkiksi eurooppalaiset yritykset valitsevat sijoituspaikan uudelle yksikölleen, on laadukkaat koulutuspalvelut ja osaava työvoima. Tampereella on monta vetovoimaista oppilaitosta. Pelkästään korkeakouluissa opiskelee 35 000 opiskelijaa eli joka kuudes tamperelainen on opiskelija. Opiskelijakulttuuri kuuluu Tampereen imagoon. Korkeatasoinen koulutus tuottaa meille osaajia. Kokoomus haluaa edistää opiskelijoiden asioita. Kuluvalla valtuustokaudella on tehty isoja ratkaisuja oppilaitostemme vetovoiman lisäämiseksi. Pirkanmaan ammatillinen koulutuskuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto muodostavat tulevaisuudessa Suomen suurimman ammattioppilaitoksen. Uusi iso koulutusorganisaatio voi reagoida nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja tarjoaa monipuolisia opintopolkuja. Perusopetuksen ja toisen asteen kouluverkkouudistus on antanut monia uusia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Tammerkosken lukio, joka on sekä yleislukio että taiteeseen ja muotoiluun keskittyvä kuvataidelukio. Hervannassa puolestaan on Tampereen teknillinen lukio, joka tekee yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Amurin kansainvälisen koulun myötä tamperelaisten yritysten on huomattavasti helpompi rekrytoida työntekijöitä ulkomailta, koska monille perheille kouluasiat ovat kynnyskysymys. Koulutuksella ei ole vain välinearvoa elinkeinoelämän palvelijana ja työmarkkinakansalaisten tuottajana. Koulutuksella on sivistyksellinen itseisarvo ja merkittävä tehtävä yksilön hyvinvoinnin edistämisessä. Kaikilla tamperelaisilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta. Tampereella on onnistuttu estämään koulujen eriarvoistuminen viisaalla yhdyskuntasuunnittelulla ja koulujen erityistarpeet huomioon ottavalla resurssoinnilla. Tampereella voi huoletta lähettää lapsensa mihin tahansa kouluun. Kohtuulliset ryhmäkoot ja turvallinen oppimisympäristö ovat asioita, joiden eteen Kokoomus ponnistelee. Koulutus on myös yksi parhaista keinoista katkaista syrjäytymisen kierre. Siksi meidän pitää huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa juuri sellaista tukea, kuin hän tarvitsee. Erityisen suuri merkitys on laadukkaalla opinto-ohjauksella toisen asteen opintoihin siirryttäessä. On tärkeää, että jokaiselle löytyy sopiva opiskelupaikka, ja vielä tärkeämpää on se, että opinnot suoritetaan loppuun. Syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat tarvitsevat tässä paljon henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Koulutuksen tason turvaaminen on Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelman keskeinen tavoite. Laadukkailla koulutuspalveluilla varmistetaan sekä Tampereen elinvoima että tamperelaisten hyvinvointi. Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Harri Airaksinen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja NYKY-TAMPERE • Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B 33210 TAMPERE Puh. 050 564 5054 Ilmoitukset Seppo Kovala P. 0400 630188 Päätoimittaja Harri Airaksinen Painos 93.000 kpl Toimitus ja ulkoasu Plenty´s Oy Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2012 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin 3 Siitä ei hyvä seuraa, jos seisotaan vain tumput suorina Kokoomus on ollut suurin puolue Tampereella jo usean vaalikauden ajan. Tämä on mahdollistanut asioiden eteenpäin viemisen ja terveen kehittämisen. Muun muassa seuraavat asiat on saatu Kokoomuksen johdolla järkevälle tolalle: • Tamperelaisten kunnallisveroprosentti on kaupunkiseudun alin. • Tampere on Suomen veto- voimaisin kaupunki. • Kaupunkilaisia koskevat maksut ja tariffit ovat korkeintaan suurten kaupunkien keskitasoa. • Kaupungin organisaatiota on pystytty keventämään, esimerkkinä infratuotanto. Kaupungin tuottamatonta omaisuutta on myyty, ei kiireellä vaan suunnitelmallisesti ja asialliseen hintaan. • Palveluseteli on saatu käyttöön, ja sen käyttöä laajennetaan. • Keskustan kuva on muuttumassa mm. siksi, että autot saadaan parkkiin maan alle – silti palvelut pysyvät lähellä, ja nyt autolla pääsee jopa lähemmäksi. Kulku keskustassa on sujuvampaa, ilma puhtaampaa. • Asunnottomuuteen on saatu ote ja kurssi muuttumaan: nyt jokaisella on mahdollisuus saada katto päänsä päälle, kunhan halua ja asennetta löytyy. • Omalääkärimallia kehitetään voimakkaasti, uudet terveysasemat tekevät tuloaan Tesomalle ja Lielahteen kauppakeskusten yhteyteen. Terveysnysse tuo palvelut kotinurkille. • Vanhusten kotihoitomah- dollisuutta kehitetään todelliseksi vaihtoehdoksi ja 80-vuotiaiden ikäluokkatarkastus tehdään kotona. • Tampere-lisä on merkittävä kannustin lapsiperheille, päivähoitoon on saatu lisää joustavuutta ja valinnanvapautta: hoitopaikka löytyy omalta asuinalueelta. Ääni Kokoomukselle on ääni eteenpäin menemiselle. Miksi ihmeessä pakittaa, kun tie on auki!? Lähipalvelut varmistettava Syksyn keskusteluja hallitsee kuntauudistus. Tavoite on hyvä. Halutaan varmistaa vahvemmat hartiat ja kantokyky, jotta peruspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Palvelujen pelätään kuitenkin keskittyvän keskuskuntiin. Hallinnon keskittäminen ei saa tarkoittaa palvelujen keskittämistä. Peruspalvelujen pitää olla riittävän lähellä ihmisiä. Kun hallintoa keskitetään ja palveluja johdetaan kokonaisuutena, pystytään paremmin hallitsemaan kustannuksia ja tarjoamaan laadukkaampia palveluja myös lähellä ihmisiä. Väestön terveyserot ovat entistä suuremmat ja palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnittain liikaa. Keväällä tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asui sellaisten terveyskeskusten alueilla, joissa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle joutui jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa. Kuinka paljon on hyötyä lä- hipalveluista, jotka eivät ole saatavissa? Lähipalveluja pitää myös uudistaa ennakkoluulottomasti. Lähipalvelulla tarkoitetaan myös kotiin vietäviä palveluja laitospalvelujen sijaan, sähköisiä palveluja netin kautta tai vaikkapa pyörillä liikkuvia palveluita. Perusterveydenhuollon tai jopa erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavat klinikkabussit ovat lähitulevaisuutta. Kaikkialla yhtä hyviä palveluja On tosiasia, että pienten kuntien on vaikea suoriutua yksin perustehtävistään. Suomen kunnista kaksi kolmasosaa kuuluu jo nyt johonkin yhteistoiminta-alueeseen, jossa palveluja tuotetaan kuntayhtymissä tai ostetaan isäntäkunnalta. palveluketjut eivät toimi asiakkaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto on monessa kunnassa heikentynyt ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena niin, ettei asiakkaan tarvitse kärsiä palvelujen pirstaleisuudesta. Tästä syystä myös perus- ja erikoispalvelut on integroitava saumattomiksi. Kunnalla pitää olla riittävät voimavarat sekä osaaminen ohjata ja kehittää palvelujärjestelmää asiakaskeskeisenä kokonaisuutena. Vain siten voidaan varmistaa, että väestö saa kaikkialla yhtä hyviä palveluja ja etteivät yksittäiset kalliit hoitoja palvelupäätökset horjuta kunnan taloutta. Lähipalvelujen järjestämiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä kunnan, yksityisten palvelujen tuottajien ja järjestöjen välillä. Vain yhdessä onnistutaan varmistamaan lähipalvelut. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, TtT Monille alueille on kuitenkin syntynyt liian monimutkaisia hallintorakenteita. Tästä syystä esimerkiksi hoito- ja Näin valitaan Kokoomuksen pormestariehdokas 1. Kuntavaaleissa 28.10.2012 valitaan kaupunginvaltuutetut. Pormestariehdokkuudesta kiinnostuneen on siis tultava valituksi valtuustoon. 2. Seuraavana päivänä, maanantaina 29.10. pormestariehdokkuudesta kiinnostuneet ilmoittautuvat kunnallissihteerille, joka toimittaa tiedon jäsenistölle. 3. Keskiviikkona 31.10. aluejärjestön yleiskokousedustajat ja uusi valtuustoryhmä järjestävät ehdokkaille tentin. 4. Neuvoa-antava jäsenäänestys järjestetään 1.11.–5.11.2012 5. Keskiviikkona 7.11.2012 aluejärjestön yleiskokous valitsee Kokoomuksen pormestariehdokkaan. 6. Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin tammikuussa 2013. TEETÄ VAIKKA väkisin UUTUUSKOMEDIASSA mm. Tuija Vuolle, Jere Riihinen ja Jukka Leisti naurattavat yleisönsä läkähdyksiin! Ensi-ilta 10.10. Ohjaus Panu Raipia Varaa lippusi! 7$03(5((1.20(',$7($77(5,_ZZZNRPHGLDWHDWWHULÀ_SXK SXKHOXQKLQWD½PLQSYPJVP½PLQSYP/LSXWDON½ Laiva, hyvä ruoka ja viihdyttävä ohjelma. Erilainen tapa järjestää tilaisuus juhlaan tai arkeen. Hopealinjan lippulaivalla m/s Silver Moonilla voi järjestää mm. Pikkujoulut jopa 130 hengen ryhmälle. Syys- ja talvikauden erikoisuutena voi seikkailla Pelastautumispuvuissa Pyhäjärvellä m/s Silver Swanilla. Seikkailun aikana nautitaan myös laivasaunan lämmöstä. Ravintolapalvelut järjestyvät laivoihin Hopealinjan kautta. Pyydä tarjous! F I N N I S H S I LV E R L I N E QtUPJNJTUP!IPQFBMJOKBö XXXIPQFBMJOKBö lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min 4 Matka sanoista tekoihin on yllättävän lyhyt! Kunnallispoliittisen päätöksenteon perimmäinen tavoite on varmistaa sujuva, mutkaton arki. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elämä soljuu eteenpäin ilman turhia koukeroita, byrokratiaa ja punnertamista. Kaupungin tehtävistä tärkein on peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen, siis se, että tarve ja tarjonta kohtaavat. Näin käy varmimmin, kun päätöksenteon kantavin elementti on terve järki. y k s y n 2012 kunnallisvaaleissa äänestäjä on jälleen paljon vartijana. Maailmalla eletään paikka paikoin kuin pellossa ja vaikutukset heijastuvat myös tänne pohjoisen perukoille. Kun jaettavana on vähemmän hyvää ja enemmän niukkuutta, on ratkaisevan tärkeää, mistä kulmasta tilannetta tarkkaillaan. Onneksi Tampereen taloutta on Kokoomuksen johdolla hoidettu varmoin ottein ja meillä on edelleenkin tukeva pohja hyvinvointimme jalustana. Koska kaikkea ei voi kuitenkaan saada, on priorisoitava, asetettava asioita tärkeysjärjestykseen. Tässä muutama tärkeä teema, joiden eteen Kokoomus ensisijaisesti alkavalla kunnallisvaalikaudella ponnistelee. S Terveys – sen kanssa ei leikitä Meistä jokainen tarvitsee aika ajoin terveyskeskus- ja lääkäripalveluja. Kokoomuslaisessa kuntapolitiikassa nämä palvelut löytyvät sieltä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat luonnostaan. Lähtökohtana on toimiva omalääkäri-hoitaja -malli, jossa ollaan tuttuja puolin jos toisin ja tunnetaan sairauksien taustat. Lisäksi joustava terveydenhoito edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Mainio esimerkki tästä on Terveysnysse, joka voi tänään parkkeerata K-marketin ja huomenna S-marketin pihamaalle. Lähtökohtaisesti kokoomuslaista ajattelua edustaa yhden oven politiikka, jossa mahdollisimman monta palvelun osa-aluetta löytyy yhden ja saman oven takaa. Tämä koskee toki muitakin sektoreita kuuluu kaupungille ja sen luottamushenkilöille. Vahva talous on kaiken kivijalka • Terveyspalvelujen paikka on siellä, missä ihmisetkin ovat. Koska ihmiset liikkuvat, palvelutkin voivat liikkua. • Ikääntyvillä on oltava vapaus valita oman kodin ja laitoshoidon välillä. Nyt käsi sydämelle: onko parempaa paikkaa viettää elämän iltaa kuin oma koti? • Yhden oven takaa on aina saatava mahdollisimman kattavaa palvelua: pois juoksutus, se on ajan ja voimavarojen haaskausta! • Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat tulevaisuuden tekijöitä: kasvuympäristön turvallisuus ja toimivuus on taattava ja lastentekoon kannustettava! • Korkeatasoinen koulutus tuottaa meille osaajia: luokkakokojen on siksi oltava kohtuullisia ja niin koulumatkojen kuin -päivienkin turvallisia. Koulukiusaaminen on saatava kuriin, samoin syrjäytymiseen on puututtava määrätietoisesti ja riittävän varhain! • Keskustan katujen rauhallisuuden ja siisteyden on oltava itsestäänselvyys! • Kaupungin talous on pidettävä tasapainossa: Tampereella on nyt suurkaupungeista vähiten velkaa ja kaupunkiseudun alin veroprosentti – tähän ei saa tulla muutosta. • Elinkeinoelämälle on luotava mahdollisuuksia sijoittua Tampereelle: määrätietoinen tonttipolitiikka mahdollistaa tämän. Koulutuksessa on otettava huomioon entistä paremmin yritysten tarpeet eli opintojen käytännönläheisyys. Oikein koulutettu työvoima tuo uusia yrityksiä kaupunkiin. • Monimuotoinen asuminen lisää viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kasvattamalla omakotitonttien tarjontaa saadaan erityisesti nuoret perheet rakentamaan Tampereelle eli estetään pakoa naapurikuntiin. kuin vain terveys- ja sosiaalipalveluja. Ketään ei jätetä onnensa nojaan Hyvinvointiyhteiskunnan tunnistaa kovempinakin aikoina siitä, että huolenpito jatkuu vaikka resurssien kanssa välillä tekeekin tiukkaa. Kun kaikki, niin vanhukset, nuoret, opiskelijat, lapsiperheet kuin sairaatkin, tuntevat, että tukiverkko on olemassa ja apua saatavilla, ehkäistään sivuraiteille ajautumista ja toivottavasti myöhempien vuosien suurempia ongelmia. Kokoomuslaisessa ajattelussa yksilön vapauteen päättää oman elämänsä suunnasta ei toki puututa edes kuntatasolla. Vain yhteisesti sovituista pelisäännöistä tulee pitää kiinni puolin jos toisin, jotta apu voi tavoittaa. Vanhuksille on tarjottava mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin halua ja voimia siihen riittää. Kotipalveluiden ja palvelukeskusten yhteistyötä tulee kehittää siten, että ikääntyvän omaa tahtoa voidaan kunnioittaa. Loppujen lopuksi kotona asuminen on aika usein paitsi vanhukselle mieluisin, myös yhteiskunnalle se kaikkein edullisin vaihtoehto. Lapsiperheiden arkea tuetaan Tampere-lisällä sekä kehittämällä muun muassa päivähoidon joustavuutta: kahdeksasta neljään -yhteiskunta on menneen talven lumia, siksi myös kuntasektorilla tarvitaan uuden ajan ajattelua. Valinnan vapautta lisää esimerkiksi palveluseteli, jonka käyttöä Kokoomuksen mielestä tulee laajentaa. Jatkossa hoiva- ja asumispalveluiden rinnalla tarjolla ovat myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin palvelut - asiakkaan oman tarpeen ja valinnan mukaan. Koulutuksen tasosta tulee huolehtia tippaakaan tinkimättä: tulevaisuuden osaajat saavat oppinsa ja kipinän kehittymiseen juuri tänään. Kohtuulliset luokkakoot, turvallinen oppimisympäristö ja rikkoutumaton työrauha kuuluvat tämän päivän kouluun, ja niiden eteen Kokoomus ponnistelee. Suvaitsevaisuutta opimme monikansallisuuden ja ylempien opinahjojen kansainvälistymisen kautta. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, ja Tampere voi mainiosti toimia erilaisten ihmisten yhteisenä kotina. Mieluummin lisää tuloja kuin veroja Jokainen tietää, että syksyn • Päätöksenteossa tarvitaan rohkeutta ja kaukokatseisuutta. Ranta-Tampellan rakentaminen, katuratikka, keskusjätevedenpuhdistamo, Sorin kaupunginosa ja muut kehityshankkeet ovat tulevaisuusinvestointeja, joita tulee ryhtyä toteuttamaan realistisella aikataululla ja tärkeysjärjestyksessä. Ennen sitä hankkeiden kustannustaso ja kustannusten jako on selvitettävä aukottomasti. • Uusien hankkeiden rinnalla tulee kehittää vanhoja hyviä ja toimivia ratkaisuja, mm. kumipyörien päällä kulkevaa joukkoliikennettä. Kaiken ydin on joustavuus. Kun julkinen kyyti kulkee läheltä ja on edullista, oma auto saattaa jäädä toiseksi. • Kevyen liikenteen väyliin on panostettava, koska lihasvoimaa edullisempaa ei ole. Polkupyörän satulaan on kannustettava, ja parhaiten se tapahtuu mahdollistamalla turvallinen ja sujuva matkanteko. • Terveen kehon paras kumppani on virkeä mieli. Kulttuuripalvelujen tarjontaa on kehitettävä, kesätapahtumien rinnalle on saatava aktiviteetteja myös pimeimpään vuodenaikaan. Siinä kun terveyspalvelut menevät kansalaisten pariin, myös kulttuuritapahtumat voivat tehdä saman! • Kaupungin markkinointiin ja vetovoimaisuuden kohottamiseen tulee satsata: matkailu niin Suomesta kuin ulkomailtakin on merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Suomalaisten mielestä Tampere on kaupungeista vetovoimaisin. Kehittämällä oikeita asioita se myös pysyy sellaisena. • Tampereen ja naapurikuntien yhteistyötä on kehitettävä kuntalaisten parhaaksi. Päällekkäisyyksiä on järkevää purkaa ja hankkeet, joihin ei yksin pysty, on viisasta toteuttaa yhdessä. 2012 kunnallisvaalit käydään poikkeuksellisen haastavissa oloissa. Kokoomuksen mielestä ollaan väärillä jäljillä, jos lähdetään vain karsinnan ja veronkorotusten tielle: hyökkäys kun on tunnetusti paras puolustus. Nyt tarvitaankin luovaa ajattelua, uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta investoida kaupungin infrastruktuuriin ja uusiin vetovoimatekijöihin. RantaTampellan kehittäminen, katuraitiotien rakentaminen, keskustan rakennushankkeet ja uusi keskusjätevedenpuhdistamo ovat esimerkkejä niistä hankkeista, joiden oikea-aikainen toteuttaminen valmistaa Tamperetta tulevaisuuteen. Hankkeiden hyödyt alkavat realisoitua kasvavana työllisyytenä ja verotuloina samalla hetkellä, kun lapio polkaistaan maahan. Sama positiivinen vaikutus on sillä, että huolehditaan asuin- ja yritysrakentamisen edellytyksistä, ensivaiheessa siis tonttitarjonnasta. Lisätään myös vuoropuhelua yrittäjien ja kaupungin välillä. Uudet asukkaat ja yritykset tuovat tullessaan työllisyyttä eli kysyntää olemassa oleville palveluille ja synnyttävät verotuloja niin suoraan kuin uusien työpaikkojenkin kautta. Tampereen vetovoimaisuudesta on siis syytä huolehtia – vai onko kellään mitään syytä kyseenalaistaa esimerkiksi 1960-luvun rohkeita ja kaukoviisaita päättäjiä, jotka loivat Särkänniemen? Samanlaista ennakkoluulottomuutta tarvitaan nyt, ja etenkin nyt! Eletään ihmisiksi Tampere on tunnetusti Suomen vetovoimaisin kaupunki. Meillä on paljon hyvää, ja sitten meillä on lieveilmiöitä. Kaupunkilaisten yhteinen olohuone, Keskustori ympäristöineen, on joiltakin osin levoton ja turvaton. Sama ilmiö on pesiytynyt myös kävelykaduille ja keskustan puistoihin. Kokoomuksen mielestä kuntapoliitikoiden tehtävä on tässäkin noudattaa enemmistön tahtoa eli taata rauha. Valvontaa ja tarvittavia toimenpiteitä on kohdistettava sinne, missä häiriökäyttäytymistä esiintyy. Jos poliisi ei ehdi, asia on ratkaistava ja rauha palautettava vaikkapa yksityisen palveluntarjoajan avulla. Ylipäätään, Kokoomuksen mielestä ei ole enää 2010-luvulla ratkaisevan tärkeää se, kuka tuottaa palvelut, vaan se, että ne ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja vaivattomasti kuntalaisten saatavilla. Palvelujen tason määrittely ja laadun valvonta Jotta meillä tamperelaisilla olisi mahdollisuus nauttia yhteisillä varoilla tuotetuista hyvinvointipalveluista, on kaupungin talouden oltava lujalla pohjalla. Kokoomuksen ajattelua ohjaa vastuullisuus, siis suomeksi sanottuna: pitää tienata se mitä syödään, pelkästään velaksi ei voida porhaltaa. Jo useiden vaalikausien ajan Tampereen taloutta on hoidettu pitkälti kokoomusjohtoisesti ja nimenomaan vastuuta korostaen, kakun kasvattamiseen pyrkien, mutta ensisijaisesti muilla keinoilla kuin veroja ja maksuja korottamalla. Tässä törmätäänkin niihin eroihin, joita Kokoomuksen ja muiden puolueiden ajattelussa on. Kokoomus näet näkee, että on oltava rohkea ja uskallettava tarttua uusiin hankkeisiin juuri silloin, kun niiden toteuttamisesta voidaan saada suurin hyöty muun muassa työllistävien vaikutusten ja verotulojen muodossa. Kun tekemistä yleensäkin on vähemmän, siitä kilpaillaan enemmän ja hyöty näkyy säästöinä myös toteuttamiskuluissa. Veronmaksaja hyötyy, ja loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, koska kehitys, investoinnit ja rohkeus niiden toteuttamiseen vievät tätä kaupunkia eteenpäin. Uusien investointien toteuttaminen ei tietenkään saa heikentää peruspalvelujen tuottamista. Koulut, neuvolat, päiväkodit, terveysasemat, vanhainkodit, liikuntapaikat ja muut jokapäiväisessä arjessa oleellisen tärkeät instituutiot pitävät pintansa ja jopa petraavat menoaan, jos se kokoomuslaisista kuntapäättäjistä on kiinni. Pidetään Tampere pinnalla! Se tapahtuu yhdessä tekemällä, yhteen hiileen puhaltamalla, rakentamalla, ei repimällä. Tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on perinteisesti pystytty näkemään yli puoluerajojen ja se on saavutus ja myös kaikkien etu. Asiat hoituvat parhaiten sopimalla, eivät sotimalla. Punainen lanka sinivalkoisen Kokoomuksen ajattelussa näkyy painopisteen valinnassa: kuntalainen ei ole kuntaa varten, vaan päinvastoin. 5 Kokoomukselle palveluiden tuottaminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys Ääni kokoomukselle on kädenpuristus vakaalle kehitykselle Tamperelaisen kokoomuksen vaaliohjelma on valmisteluprosessiin osallistuneiden Aluejärjestön varapuheenjohtajien Jarno Lahtisen ja Ritva Asula-Myllysen mielestä vahva kannanotto tamperelaisten paremman tulevaisuuden puolesta. – Ääni tamperelaisen kokoomuksen ehdokkaalle on kuin luja kädenpuristus turvatun tulevaisuuden ja vakaan kehityksen puolesta. Me teemme, emmekä vain meinaa, Lahtinen korostaa. okoomuksen kunnallisvaaliohjelmaa valmisteltiin laajalla rintamalla, sillä prosessi oli kaikille halukkaille avoin. – Ohjelmatyöryhmä valitsi olennaisimmat asiat ja tiivisti tekstin. Ohjelmassa on samaa draivia kuin tamperelaisen kokoomuksen tekemisessäkin, varapuheenjohtaja Jarno Lahtinen sanoo. – Taustalla oli myös tutkimus siitä, mitä tamperelaiset haluavat. Hyödynsimme sen viestiä sekä omaa arviointia siitä, mitä on jo saatu aikaan K ja mitä pitää vielä tehdä, Ritva Asula-Myllynen lisää. Sisällöltään ohjelma on sellainen, että lähes kaikkien kokoomuslaisten on siihen helppo sitoutua. – Ohjelma on hyvä kooste kaikesta siitä keskustelusta, mikä kirjoitusprosessin aikana käytiin. Sisältö ei kata vähempää kuin koko kaupungin tasapainoisen kehittämisen kohti entistä vetovoimaisempaa Tamperetta, sillä neljän vuoden aikana meidän on pystyttävä tarkastelemaan koko kuntasektoria. Palvelunäkökulma keskeisenä esiin Kokoomuksen vaaliohjelmassa palvelunäkökulma nostetaan keskeisenä esiin. Terveys- ja sosiaalipalveluja pitää kehittää muun muassa uusia toimintatapoja käyttöönottamalla, mikä näkyy kuntalaiselle parantuneena palveluna. Palveluseteleiden käytön laajentaminen on yksi oleellisimmista asioista. – Kokoomukselle palveluiden tuottaminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys, eikä ideologinen kysymys, Jarno Lahtinen korostaa. Myös lasten ja nuorten asiat ovat tärkeitä. Kokoomus haluaa pitää kiinni esimerkiksi kotihoidontuen Tampere-lisästä ja tarjota nuorille perheille omakotitontteja. Perinteisesti tamperelainen kokoomus on pitänyt kiinni vahvasta kaupungin taloudes- Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön varapuheenjohtajat Ritva Asula-Myllynen ja Jarno Lahtinen olivat mukana ohjelmatyöryhmässä, joka laati puolueen kunnallisvaaliohjelmaa. Siinä korostetaan yksilöiden oikeutta hyviin palveluihin. ta. Näin tulee olemaan myös jatkossa. – Tuloja on saatava lisää muun muassa yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla ja tulevaisuusinvestointeja tekemällä. Näin turvataan suotuisa verotulojen ja sitä kautta kaupunkilaisten hyvinvoinnin kehitys jatkossakin. –Yksi keskeisimpiä tavoitteita kokoomukselle talouspuolueena on se, että raha, mikä käytetään palveluihin on ensin tienattava, Ritva Asula-Myllynen lisää. – Tässä haluamme panostaa kaupunkia eteenpäin vieviin investointeihin, jotka työllistävät ja tekevät väestönkasvun ja elinkeinojen sijoittumisen mahdolliseksi. Pidämme tärkeänä sitä, että kuntalaista palvellaan yhden luukun periaatteella ja lähipalveluihin panostetaan. Teot ovat kauneinta puhetta Tulevaisuuden menestyksen eteen on tehtävä tekoja. Haihattelu ja peräpeiliin katsominen eivät kokoomuslaisten mielestä riitä. – Pääviesti ”Matka sanoista tekoihin on lyhyt” on juuri sitä, että teot ovat kauneinta puhetta. Se, mikä kirjoitetaan, ohjaa työskentelyä konkreetti- sesti seuraavan neljän vuoden ajan. Kokoomus on valmis käärimään hihansa yhteisen kotikaupungin eteen, AsulaMyllynen toteaa. Eräs keskeisimmistä asioista on kaupungin talouden pitäminen tasapainossa. Muutoin palveluiden taso on vaarassa. Velaksi ei voida syödä. – Tärkeää on pitää myös huolta Tampereen pitkän aikavälin kilpailukyvystä, eli muun muassa vetovoimastamme ihmisten ja yritysten keskuudessa. Se vaatii tulevaisuusinvestointeja, kuten uusien kaupunginosien ja yritysalueiden rakentamista, keskustan kehittämistä, ratikan tekemistä, Lahtinen tiivistää. Asula-Myllysen mielestä Tampereen on panostettava koko kunnan hyvinvointipalveluihin, mutta erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy on sitä, mihin jokaisen puolueen ja jokaisen toimijan koulutuksen järjestäjistä lähtien tulisi kantaa kortensa kekoon. – Lisäksi on huolehdittava kaupunkiympäristöstä, että se on turvallinen, viihtyisä ja sujuva liikkua niin jalan ja pyörällä kuin autolla, bussilla ja toivottavasti tulevaisuudessa myös ratikalla. Varapuheenjohtajat korostavat, että puheiden sijasta tarvitaan tekoja. – Kokoomuslainen ehdokas on valmis kantamaan vastuuta vaikeistakin asioista ja hän lähestyy asioita ratkaisulähtöisesti, ei vain valittamalla tai voivottelemalla. Palvelut on vietävä sinne, missä ihmiset ovat Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen korostavat puolueen ratkaisukeskeistä lähestymistapaa kunnallisvaaliohjelmaa laadittaessa. Kokoomus pistää toimeksi, eikä vain puhu. K okoomus on erityisesti kiinnostunut siitä, että saamme Tampereelle ihmisiä, yrityksiä ja tuloja, jotta voimme tarjota kuntalaisille hyvät palvelut. – Kyllähän meidän suuri kysymyksemme on mikä on meidän vetovoimatekijämme tänä päivänä, että ihmiset haluavat tulla tänne asumaan ja yrittämään, Leena Kostiainen sanoo. – Haluamme pitää esillä myös sitä mistä rahat tähän systeemiin tulevat, kyllähän ne aina jaettua saadaan. Meillä on oltava täällä menestyvää yritystoimintaa ja veronmaksajia. Sen eteen meidän täytyy lisätä esimerkiksi yrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä, ihan sitä arjen vuoropuhelua. On tärkeää, että otamme yrittäjien näkemykset huomioon kaikessa meidän päätöksenteossamme. Kaupungin imagoa on muutettava yrittäjäystävällisempään suuntaan. Se on asennekysymys, yksinkertaisesti keskustellaan yrityselämän kanssa enemmän. Laadukkaiden peruspalvelujen merkitystä ei voi liikaa korostaa. – Terveyspalvelut on ehkä se isoin kysymys tällä hetkellä. Saavutettavuus, henkilökohtaisuus, valinnan mahdollisuudet, nämä asiat painottuvat. Meidän terveyspalvelujärjestelmämme pompottaa tällä hetkellä ihmisiä luukulta toiselle. Palvelut pitää saada sinne missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Haluamme tuoda sähköistä palvelua terveyspalveluihin, jotta oikeaa työvoimaa riittää sinne missä niitä tekeviä käsiä tarvitaan, Harri Airaksinen korostaa. Palvelut olisi saatava yhden luukun takaa, puhuttiin sitten terveys- tai sosiaalipalveluista. Ketään ei jätetä yksin Peruspalvelut ovat avainasemassa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. – Puhe kääntyy kovin helposti korjaaviin toimenpiteisiin, mutta on oleellista, että meillä on hyvin toimiva neuvolajärjestelmä, päivähoito ja perusopetus. Sitä kautta perheillä on mahdollisuus saada apua, jos heille tulee ongelmallisia ti- lanteita elämässä. Tampereella tässä ollaan hyvässä tilanteessa ja sitä haluamme jatkaa, Kostiainen sanoo. – Haluamme korostaa yksilön omaa vastuuta elämästään ja läheisistään. Jos jollakulla on elämänhallinta kateissa, meidän tavoitteenamme on ohjata, tukea ihmistä niin, että hän pystyy ottamaan vastuuta omasta elämästään. On ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävä asia, että hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan itseään ja läheisiään koskeviin asioihin. – Sen takia lähdemme hyvin yksilöllisesti rakentamaan tukipalveluita ihmisille, jotta he pystyvät ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään. Palvelut on tehtävä räätälöiden, se ei onnistu kaikille kaikkea -periaatteella – 65 prosenttia eli kaksi kolmasosaa tamperelaisista ikäihmisistä on sitä mieltä, että paras paikka viettää elämän iltaa on kotona. Me lähdemme siitä, että haluamme edistää kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa tapahtuvaa ikäihmisten hoivaa, Harri Airaksinen lisää. Kokoomuksen tavoite on, että se on vaalien jälkeenkin suurin puolue Tampereella. – Kokoomus ei kuitenkaan pyri olemaan sellainen, joka sanelee asioita. Meidän keskeisiin arvoihimme kuuluu, että me arvostamme ja ymmärrämme muiden ryhmien mielipiteitä, Airaksinen korostaa. 6 7 8 Ilmoituksen maksaa Harri Airaksisen tukiryhmä. Asiat tykkää että ne hoidetaan. YTT Anna-Kaisa Ikonen toimii hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteerinä Valtiovarainministeriön ylimmässä johdossa. Aiemmin hän työskenteli Tampereen apulaispormestarina ja pormestarin 1. varahenkilönä sekä tätä ennen Pirkanmaan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskuksen) kehityspäällikkönä. HL Harri Jaskari on toisen kauden Pirkanmaan kansanedustaja. Sitä ennen hän on toiminut mm. Kokoomuksen puoluesihteerinä, Lipposen hallituksen erityisavustajana, Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtajana ja tutkijana Tampereen ja Edinburghin yliopistoissa. Yrittäjäkokemusta hänellä on 10 vuoden ajalta. Pormestariehdokkaat Kokoomuksen neljä pormestariehdokasta keskustelivat Tampereen tulevaisuudesta syyskuisessa paneelikeskustelussa Kalervo Kummolan johdolla. Kolmetuntisen aikana ehdittiin vastata myös yleisön kysymyksiin ja miettiä kuinka Tampereesta voitaisiin tehdä entistäkin vetovoimaisempi kaupunki. alervo Kummola polkaisee paneelin käyntiin toteamalla, että Tampereen pormestarimalli on edelleen hieman epäselvä. Ihmiset eivät tunnu oikein tietävän onko pormestari luottamus- vai virkamies. Panelisteilla ei tästä ole epäselvyyttä, vaan kaikki ovat yhtä mieltä: pormestari on luottamushenkilö. Anna-Kaisa Ikonen toteaa: – Pormestari on poliittinen johtaja ja antaa tässä roolissaan kaupungin päätöksenteolle kasvot. Samalla hänen tulee olla verkostojen johtaja, koska kaupungin hyvinvointia rakennetaan yhdessä kaupunkilaisten ja lukuisten kaupungissa toimivien tahojen kanssa. Hyvillä yhteyksillä maan hallitukseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon on suuri merkitys. Pormestarin tulee myös kyetä toimimaan organisaation ja asiantuntijoiden johtajana. Leena Kostiainen jatkaa: – Täytyy pitää kirkkaana K mielessä, että pormestari on luottamushenkilö. Sehän on koko pormestarimallin idea, että saamme entistä paremmin luottamushenkilöiden ja sitä kautta kuntalaisten näkemyksiä päätöksentekoon. Nykyisen pormestarin aikana ilmapiiri on muuttunut valtavasti ja nyt meillä on avoin ja keskusteleva toimintakulttuuri. Sitä pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin. Kostiainen lisää, että Tampereella pormestarin tehtävään on yhdistetty myös organisaation johtaminen eli entisen kaupunginjohtajan tehtäviä ja siksi kyseessä on erittäin vaativa pesti. Harri Airaksinen on samaa mieltä: – Pormestarin on oltava melkoinen moniottelija. Tampereen malli on ainutlaatuinen juuri siksi, että poliittisen prosessin johtamisen lisäksi pormestari johtaa myös valmisteluorganisaatiota. Se edellyttää kunnallishallinnon tuntemusta ja esimiestaitoja. Pormestarin tulee olla myös tahtotilojen asettaja muun muassa yrityksille ja koko seutukunnalle. Myös Harri Jaskari haluaa pormestarin näkyvän Tampereen ulkopuolella: – Pormestari pistää visioita eteenpäin ja valvoo niiden toteutuvan. Hän edustaa Tamperetta valtakunnan tasolla ja myös kansainvälisesti. Pormestarin tehtävä on samankaltainen kuin ministereillä ja sillä on yhtä suuri merkitys. Tietoa tunteiden tilalle kuntaliitoskeskusteluun Seutuyhteistyö nostattaa paneelissa vilkasta keskustelua. Kokoomuslaiset pormestariehdokkaat eivät lämpene pakkoliitoksille, vaan mahdolliset kuntaliitokset halutaan saavuttaa hyvässä yhteisymmärryksessä naapureiden kanssa. – Valtio edellyttää, että valitsemme selvitysmiehen selvittämään seutukunnan tilannetta ja kuntaliitosta. Tämä selvitys pitää ehdottomasti tehdä, sillä siitä saadaan aivan keskeistä suunnitteludataa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä koko kaupunkiseudun tulevaisuuden päätöksiä varten, Harri Airaksinen sanoo ja jatkaa: – On seuraavan pormestarin keskeinen tavoite luoda tälle seutukunnalle sellainen tahtotila, että näitä asioita mietitään yhdessä. Ehkä kuntaliitos ei ole se malli täällä ainakaan välittömästi, mutta ainakin sille pitää luoda otollista maaperää. Harri Jaskari peräänkuuluttaa Tampereelle entistä tiiviimpää yhteistyötä naapurikuntien kanssa, tuli kuntaliitoksia tai ei: – Asunto-, liikenne- ja elinkeinopoliittiset ratkaisut tulisi jo nyt päättää yhdessä. Kunnat voisivat yhdessä miettiä missä päin kaupunkiseutua ovat järkevimmät tontit teollisuuden käyttöön. Me voisimme myös ottaa mallia naapureilta eli katsoa missä kunnassa esimerkiksi päivähoito tai yrityskehitys on parhaiten hoidettu ja mitä siellä tehdään toisin kuin meillä. On tärkeää, että julkinen sektori toimii luovalla tavalla tehokkaasti. Leena Kostiainen kaipaa kunnon selvitystä seutuyhteistyöstä: – Tarvitsemme selkeitä tosiasioita ja perusteluja sille, miksi me olisimme yhdessä enemmän kuin yksin. Asiasta käydään tällä hetkellä hyvin tunnepitoista keskustelua ilman faktoja ja samaan aikaan tehdään liian kuntakohtaisia ratkaisuja maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Anna-Kaisa Ikonen on samoilla linjoilla: – Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kaupunkiseudun yhteistyö on toiminut tällä seudulla hyvin. Tietyissä asioissa näin onkin, mutta hankalissa kysymyksissä kuntarajat nousevat pystyyn. Näin käy esimerkiksi silloin, kun puhutaan jätevesistä tai kaatopaikasta. Emme voi vain jäädä kilpailemaan siitä, kuka saa marketin omalle tontilleen, vaan seudulla on oltava selkeä kokonaisnäkemys etenkin elinkeino-, liikenne- ja asumispuolesta. Vauhtia kaavoitukseen Tampereen odotetaan keskuskaupunkina tuottavan palveluita koko seutukunnalle ja kantavan vastuuta erityisen vaativista tehtävistä. Samaan aikaan yritykset ja parempituloiset ihmiset muuttavat ympäristökuntiin ja Tampereelle tulee suhteessa enemmän opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä. Anna-Kaisa Ikonen toteaa, että vaikka kaikki ovat tervetulleita asukkaita, kehitys on verotulojen kannalta ongelmallinen: – Tutkija Timo Aro on osoittanut, että Suomen kuusi suurinta keskuskaupunkia hävisivät yli 350 miljoonaa vuosien 2005–2008 välisenä aikana, kun taas kehyskunnat voittivat yli miljardin tämän kehityksen johdosta. Tällainen kehitys ei ole tarkoituksenmukaista eikä tasapuolista. Tampere pitäisi siis tehdä ve- 9 Kokoomuslaiset pormestariehdokkaat kohtasivat paneelikeskustelussa 8. syyskuuta ravintola Astorin alakerrassa. Ehdokkaat keskustelivat Tampereen tulevaisuudesta Kalervo Kummolan johdolla. Apulaispormestari, KM Leena Kostiaisella on takanaan pitkä työura rehtorina ja hän on suorittanut mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon. Nyt hän on pormestari Timo P. Niemisen 1. varahenkilö ja Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja, YTM Harri Airaksinen on siviilityössään VTT:n asiakasjohtaja. Hän on toiminut aikaisemmin Tampereen apulaispormestarina, Porvoon apulaiskaupunginjohtajana ja Tampereen elinkeinojohtajana. visioivat Tampereen tulevaisuutta tovoimaisemmaksi niin yrityksille kuin asukkaillekin. Harri Jaskari kannattaisi kilpailuun perustuvaa aluerakentamista. – Valtuusto voisi antaa suuntaviivat eli alueen ja kertoa minkä tyylistä rakentamista sinne halutaan. Sen jälkeen yritykset kilpailisivat aluerakentamisen suunnitelmillaan. Näin saataisiin kaavoitus huomattavasti paljon nopeammaksi. Harri Airaksinen vaatii ripeämpää kaavoitusta myös yritystonteille. – Tässä olemme selkeästi epäonnistuneet. Kiinteistötoimi on ollut vahvasti sitä mieltä, että tontteja ei voi kaavoittaa valmiiksi, vaan ne täytyy räätälöidä kullekin yritykselle erikseen. Lisäksi meillä kestää rakennuslupaprosessi käsittämättömät kuusi kuukautta, vaikka kaavoitus olisi jo aivan selvää. Mielestäni Tampereen pitäisi kaavoittaa valmiita yritystontteja peruskäyttöä varten. Tampereen elinkeinopolitiikka kaipaa pormestariehdokkaiden mielestä muutenkin ryhdistämistä. Kaupunki tarvitsee yksityisen sektorin työpaikkoja eli yrittäjien pitää tuntea olevansa tervetulleita Tampereelle. – Naapurikuntien vahvuus on elinkeinoasiamies, jonka luokse yrittäjä voi mennä ja sopia saman tien kahvikupin äärellä kuinka asia viedään eteenpäin. Mekin tarvitsemme tällaista kulttuuria eli matalan kynnyksen ripeää palvelua yrittäjille, Leena Kostiainen toteaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on erityisen tärkeä aihe jokaiselle kokoomuslaiselle pormestariehdokkaalle. Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että luokkakoot on pidettävä kohtuullisina ja Tampere-lisä säilytettävä. – Päivähoidon ja koulutuksen on oltava mahdollisimman laadukasta, sillä lapsuus on elämänvaihe, jossa luodaan eväät koko muulle elämälle, AnnaKaisa Ikonen muistuttaa. – Pieni luokkakoko mahdollistaa sen, että opettajalla on aikaa tutustua yksittäiseen oppilaaseen. Silloin hän huomaa heti, jos oppilaalla on ongelmia ja voi puuttua asiaan, Leena Kostiainen jatkaa. Koulujen kentät seurojen käyttöön Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on nyt pinnalla presidentti Sauli Niinistön julkistaman Ihan tavallisia asioita -kampanjan myötä. Tampereellakin on tässä asiassa vielä paljon tekemistä. Harri Airaksinen panostaisi kouluterveydenhuoltoon ja koulukuraattoreihin, jolloin ongelmiin pystytään reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hänellä on myös varsin käytännönläheinen ehdotus: – Kaupungin kannattaa tukea urheilu- ja harrastusseuroja sekä pitää huolta urheilupaikkojen kunnosta. Se on varsin kustannustehokasta syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvä ajatus myös kansanterveyden näkökulmasta. Leena Kostiainen kannattaa ajatusta ja vie sitä vielä askeleen verran pidemmälle: – Kouluille tulisi saada mahdollisimman paljon harrastustoimintaa, tarjosi sitä sitten musiikkiopisto, käsityökoulu tai urheiluseura. Eli seurat saavat ilmaiseksi tiloja käyttöön, kunhan tuovat harrastustoimin- taa iltapäivisin kouluille. Näin lapset pääsevät harrastamaan lähellä kotia. Harri Jaskarin mielestä työllistäminen on yksi hyvä lääke aikuistuvan nuoren syrjäytymiseen. – Työ on se mikä saa nuoren mukaan yhteiskuntaan. Ehkä meidän pitäisi suunnitella nykyistä enemmän erilaisia oppisopimuksen tyylisiä mestarikisälli-malleja, koska kaikki eivät ole lukuihmisiä. Tampere voisi olla pilottina uudenlaisille positiivisille kokeiluille, joilla syrjäytyminen saataisiin minimoitua, Jaskari ehdottaa. Anna-Kaisa Ikonen näkee syrjäytymisen ehkäisemisen yhtenä suurimpana kysymyksenä koko kuntakentässä. – Se ei ole tällä hetkellä kovin hyvin hallussa kunnilla, esimerkiksi viranomaisten yhteistyö on puutteellista ja yhtä lasta tai nuorta koskeva tieto on ripoteltu eri tahoille. Tärkeintä on pystyä tarttumaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Meillä onkin Tampereella tähän jo hyvä konsepti eli hyvinvointineuvola ja sille pitää olla tulevaisuudessakin resursseja. Ei holhousta, vaan kuulemista Ikäihmisten palvelut ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. – Olemme vieneet läpi erittäin ison rakenteellisen muutoksen tällä vaalikaudella: Anna-Kaisan johdolla laadittiin kokonaisvaltainen ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelma, Koukkuniemeä uudistetaan ja laitosvaltaisuudesta siirrytään tehostettuun palveluasumiseen. Lisäksi palvelukeskukset pal- velevat myös lähikortteleissa kotona asuvia ikäihmisiä, Harri Airaksinen mainitsee joitakin esimerkkejä jo tehdyistä toimenpiteistä ja painottaa: – Koukkuniemen kehittämisohjelma on vietävä läpi siinä laajuudessa ja aikataulussa kuin on sovittu, vaikka taloudessa tuleekin lähivuosina olemaan tiukkaa. Anna-Kaisa Ikonen lisää, että myös hoitoketjujen selkiyttämisessä on vielä töitä tehtävänä. Tavoitteena on, että jokaisen ikäihmisen henkilökohtaisen hoidon tarve arvioidaan säännöllisesti ja hän saa aina oikea-aikaista hoitoa. – Kotihoitoa täytyy ehdottomasti vahvistaa. Ja vaikka kotona asumista tuetaan, niin tarvitsemme ympärivuorokautiseen hoitoon lähemmäs sata paikkaa per vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Eri puolille kaupunkia on rakennettava ryhmäkoteja, jotta vanhus voi asua tutussa kaupunginosassa myös kuntonsa heikennyttyä. – Yhteiskunnan ei pitäisi holhota ikäihmisiä, vaan korostaa enemmän ihmisen itsemääräämisoikeutta. On erittäin tärkeää, että jokainen ihminen tulee kuulluksi, Ikonen korostaa. Leena Kostiainen on samaa mieltä: – Ei siis toimita niin, että ihminen on aina jonkun toimenpiteen kohteena, vaan hänellä pitää olla aktiivinen rooli, oli sitten kyse lapsista tai ikäihmisistä. Tämä on ihan asennekysymys, joka ei maksa mitään. – Jotkut puolueet ajattelevat ongelmien ratkeavan sillä, että annetaan yksi luku ja tehdään sitten palvelut kaikille ihmisille samalla tavalla ja tunnuslu- vulla. Kokoomuslainen ajattelu lähtee siitä, että ensin katsotaan ihmisen tarve ja siitä lähdetään rakentamaan juuri sellainen palvelu, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee. Harri Jaskari puhuu ennakoivan terveydenhuollon ja tehokkaamman kotipalvelun puolesta: – Ikäihmisille voisi olla kerran vuodessa tarkastus, jossa huomattaisiin ajoissa, jos he tarvitsevat kuntoutusta. Kotipalvelussa puolestaan voisi miettiä ranskalaista kilpailuttamismallia, jossa kilpaillaan laadulla. Julkisen sektorin lisäksi kaikki halukkaat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat tarjoaisivat palvelujaan samalla summalla, ja palveluseteleitä käyttävät asiakkaat voisivat valita niistä mielestään laadukkaimman. Keskusareena on hieno suunnitelma Tulevaisuuden investoinneista kaikki panelistit kannattavat erityisesti Keskusareenan rakentamista. – Olen vakuuttunut siitä, että Keskusareena on aivan loistava suunnitelma. Saamme sen myötä kokonaan uuden kaupunginosan ja se generoi kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa Tampereelle, Harri Airaksinen uskoo. – Keskusareenasta tulee kaupunkiin iso vetovoimatekijä. Sitä täytyy viedä eteenpäin etenkin, kun sille on löytymässä rahoittajia ja julkista rahaa tarvitaan suhteellisen vähän. Saamme Keskusareenasta edustavan portin kaupunkiin heille, jotka tulevat tänne rataa pitkin. Tällä hetkellä se seutu ei todellakaan ole kauneinta Tamperetta, Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa. Harri Jaskarin mielestä on poliittisen tahdon vähyyttä, jos Keskusareena ei toteudu. – Rantaväylän tunnelilla oli selkeä projektiryhmä ja nyt myös Keskusareena tarvitsee sellaisen. On erittäin oleellista, että pormestari vetää hanketta, että eduskunnan päässä on yhteyshenkilö ja että saamme Veikkauksen määrärahoja. Keskusareena on erittäin tärkeä investointi koko Tampereen seudulle. Panelistit uskovat areenan antavan uutta potkua myös matkakeskuksen suunnitelmille. – Oli erittäin suuri tappio kaupunkikehitykselle, että matkakeskus meni aikanaan mönkään. Se oli onnettomien sattumien summa, mutta hanke pitää ehdottomasti virittää uudelleen, Airaksinen sanoo. – Kysyin juuri valmistelevalta virkamieheltä mitä matkakeskukselle kuuluu ja minulle vakuutettiin, että asia on työn alla. Sitä ei siis ole haudattu, Leena Kostiainen kertoo. Ratikkasuunnitelmat saavat vihreää valoa muilta panelisteilta, mutta Jaskari kehottaa miettimään vielä muitakin vaihtoehtoja. Hän puhuu innostuneemmin lähijunan kuin ratikan puolesta. – Lähijuna olisi huikea mahdollisuus. Miksi emme laittaisi kaupunkiseudulle lisäraidetta ja katsoisi kuinka paljon ihmisiä siirtyy raideliikenteen käyttäjiksi, kun Orivedeltä tai Lempäälästä kulkisi aina puolen tunnin välein juna Tampereelle. 10 Tampere lisää tehostettua palveluasumista ja luopuu laitosmaisesta vanhainkotiasumisesta Ikäihmisten palvelut paranevat hyvää vauhtia Ikäihmisten palvelut ovat ottaneet isoja edistysaskeleita Tampereella kuluvan valtuustokauden aikana. Syytä onkin, sillä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tuntuvasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Ikääntyneet tamperelaiset pyritään nyt hoitamaan kotona laitos- tai sairaalahoidon sijaan. erveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden tilaajapäällikkö, lääketieteen tohtori Jari Ahvenainen on tyytyväinen tämän valtuustokauden aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Hän arvioi tilaajapäällikkö Eeva Päivärinnan johtaman Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen tilaajayksikön onnis- T tuneen hyvin työssään. – Jos asiaa ajatellaan sekä väestön että terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan kannalta, niin tärkeimmät tärkeimpiä saavutuksia on kolme, Jari Ahvenainen sanoo. – Tehostetun palveluasumisen lisääminen ja sen kirjon monipuolistuminen on jatkunut. Toiseksi kotihoidon kirjo on laajentunut ja sen saatavuus on parantunut. Kolmas tärkeä saavutus on ikäihmisten sairaaloiden roolin selkiytyminen. Tampereen kaupunki selkiyttää etenkin Kaupin ja Rauhaniemen sairaalan sekä Hatanpään psykogeriatristen sairaalaosastojen toimintoja taatakseen potilaille oikean hoitopaikan ja sujuvat palvelut. Ajatuksena on myös lisätä Tammenlehväkeskuksesta ostettavia palveluita. Tavoitteena ovat toimivat asiakaslähtöiset palveluketjut ja sairaaloiden väliset työnjaot. Esimerkiksi Kaupin sairaalassa parannetaan kuntouttavan sairaalahoidon edellytyksiä. Koukkuniemessä puolestaan muutetaan laitos- ja sairaalapaikkoja tehostetuksi palveluasumiseksi. – Tämä liittyy valtakunnalliseen linjaan eli siihen, että perinteisestä vanhainkotihoidosta luovutaan vähitellen kokonaan, Jari Ahvenainen mainitsee. mestari Irja Tulosen vetämän ikäihmisten sairaalatyöryhmän julkaisemaan raporttiin. Sen päällimmäisenä tavoitteena on lopettaa potilaiden pitkäaikainen laitoshoito ja mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Vanhuksen joutuessa sairaalaan hänelle pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti kuntoutusta, jotta sairaalassa olo jäisi lyhytaikaiseksi. Kotihoito on nyt avainasemassa ja sitä kehitetäänkin jatkuvasti. – Yksilön valinnanvapaus on laajentunut kotihoidossa. Hän voi valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan neuvonta- ja palvelupiste Kotitorilla, Jari Ahvenainen kertoo. Kotona asumista tuetaan aktiivisesti myös eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa päiväkeskuksissa, joissa tarjotaan virikkeellistä ja kuntouttavaa toimintaa sekä erilaisia palveluita lähikortteleissa asuville ikäihmisille. Lisäksi uusi Geripoli tuo tarvittaessa geriatrin palvelut kotiin. Tampereella ei tyydytä vain olemassa oleviin palveluihin, Kotona asumista tuetaan edelleen Sairaaloiden roolin selkiyttäminen pohjautuu apulaispor- JARNO Kaupunginvaltuusto myyntipäällikkö, ekonomi Ilmoituksen maksaa Leena Kostiaisen tukiryhmä. käyttää kaupunkilaisten rahoja. Siinä työssä on oltava oikeudenmukainen, harkitseva ja taitava. Kaupunginvaltuutetun on tunnettava monipuoli- ’’ Leena sesti ihmisten elämää. www.leenakostiainen.net Kostiainen ”Toivottavasti määrätietoinen linja jatkuu” Tampere on uranuurtaja myös siinä, että kaupunkiin on kuluvan valtuustokauden aikana saatu kaksi vanhusasiamiestä ja yksi valvontakoordinaattori. He valvovat ikäihmisille suunnatun palvelun laatua, kuuntelevat kuntalaisten huolia ja ratkovat mahdollisia ongelmatilanteita. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Suurin yksittäinen kehittämiskohde ikäihmisten palveluissa on Koukkuniemi, jossa peruskorjataan Jukola-taloa palveluasumisen käyttöön. Sen yhteyteen rakennetaan Impivaara-laajennusosa. Uusissa ja uusituissa tiloissa tulee toimimaan tehostetun palveluasumisen yksiköitä mikä tarkoittaa sitä, että joka asukkaalla on oma huone ja wc-kylpyhuone tai oma asunto yhteisten tilojen lisäksi. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Asiakkaina ovat paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitsevat tamperelaiset. Koukkuniemen ja ikäihmisten palveluiden kehittämisessä on päästy hyvään alkuun, mutta tekemistä ja rakentamista riittää vielä ainakin vuoteen 2025 asti. Jari Ahvenainen toivoo, että tänä syksynä valittava kaupunginvaltuusto jatkaisi hyvää työtä ja olisi edeltäjänsä tavoin valmis satsaamaan ikäihmisten palveluihin. – Toivoisin tällä valtuustokaudella alkaneen määrätietoisen linjan jatkuvan. Tehostettua palveluasumista on lisättävä vielä huomattavasti. Kokoomuksen alle 30-vuotiaat ehdokkaat Tampereella LAHTINEN ’’ vaan halutaan kehittää uutta ja parempaa. Kaupungin hallinnoimassa TampereSeniorohjelmassa etsitään parhaillaan uusia keinoja varmistaa, että tamperelaiset ikäihmiset voivat elää tyytyväistä elämää. Ohjelman tavoitteena on lisätä ihmisten aktiivista ja toimintakykyistä elämää kahdella vuodella ja tähän pyritään hyvinvointia ja terveyttä edistämällä. Painopiste on asiakaslähtöisissä palveluissa eli toimintoja kehitetään ikäihmisten toiveita ja tarpeita kuuntelemalla. Lapsiin ii ja j nuoriin ii panostaminen i on tulevaisuusinvestointi ”Panostammeko kriisiapuun ja nuorten virkaholhoukseen, vai peruskoulutuksen jälkeisiin koulutusmahdollisuuksiin ja ensimmäisiin työpaikkoihin? Tiedän, että Jarnolla on myös tähän selvä vastaus ja aidosti energiaa sekä osaamista viedä tätä minulle tärkeää asiaa huomattavasti paremmalle tolalle.” Jukka Hakosalo Vuoden Pirkanmaalainen Ekonomi 2011 Tehdään eikä, meinata! JARNOLAHTINEN JARNOL LAHTINEN.FI WWW. • Autio Siina, Humanististen tieteiden kandidaatti, tuntiopettaja • Eskelinen Riina-Eveliina, hallintotieteiden yo, asiakaspalvelija • Kaunisto Tommi, Sijoitusneuvoja, yrittäjä • Koponen Lauri, Yhteiskuntatieteiden yo • Kurki Piia, Sairaanhoitaja, Lähihoitaja • Markkanen Jouni, Opiskelijavaikuttaja, KTK • Marku Teemu, Tekniikan yo • Mäki-Hakola Maria, Yhteiskuntatieteiden yo, järjestösihteeri • Rajala Petri, Kauppatieteiden yo • Salonen Sofia, Eläinlääkäri • Sasi Ilkka, Kaupunginhallituksen jäsen, koordinaattori • Sällylä Anna, Opiskelija, yrittäjä • Tervo Jesse, Kuljetussuunnittelija, yrittäjä • Tomi Miika, Ministerin eduskunta-avustaja, YTK • Tuomaala Perttu, Yrittäjä, artisti • Vahvelainen Saana, Yhteiskuntatieteiden yo • Vikman Sofia, Kansaedustaja, YTM 11 Kokoomuksen listoilla tarjolla runsaasti tuoretta näkökulmaa Kokoomuslaisia nuorten ehdokkaita: eturivissä Maria Mäki-Hakola (vas.), Piia Kurki, Anna Sällylä, Siina Autio ja Riina-Eveliina Eskelinen. Keskirivissä Lauri Koponen, Ilkka Sasi, Sofia Vikman, Sofia Salonen ja Saana Vahvelainen ja takarivissä Perttu Tuomaala (istumassa), Jouni Markkanen, Teemu Marku ja Petri Rajala. Kuvasta puuttuvat Tommi Kaunisto, Jesse Tervo ja Miika Tomi. Kokoomuksella on todella paljon nuoria ehdokkaita Tampereen valtuustoon – peräti 17. – Meitä yhdistää paitsi puolue ja palava halu vaikuttaa rakkaan kotikaupunkimme asioihin, myös nuoruus ja sen mukanaan tuoma näkökulma tarkastella kunnallispolitiikkaa ja maailmaa laajemminkin. Näissä vaaleissa on monia erityisesti nuoria koskettavia asioita, jotka ovat lähellä sydäntämme, sanoo Kokoomuksen Nuorten Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Petri Rajala. ratikkaa ja Ranta-Tampellaa, arvioitaessa on niiden merkitys kaupunkimme tulevaisuudelle pitkällä tähtäimellä. Suurikin panostus kannattaa tehdä, jos se tuottaa hyötyä seuraavien 50 vuoden ajan. Nuorten mielestä kaupungin talous on pidettävä vakaalla pohjalla. Käyttötaloutta ei tule rahoittaa velanotolla. Tämän päivän velka on kulutusjuhlaa tulevaisuuden veronmaksajien kustannuksella. – On tosin erotettava toisistaan käyttötalous ja investoinnit: kotitaloudenkaan ei pidä tehdä ruokaostoksia velaksi, mutta harva kykenee hankkimaan asunnon ilman lainaa. Ei julkinen talous ole mitään rakettitiedettä, vaan siihen pätevät taloudenpidon lainalaisuudet: on ansaittava se, mitä syödään. sein toistellaan, että nuorissa on tulevaisuus. Petri Rajalan mielestä tämä pitää monella tapaa paikkansa. – Nuorina haluamme vaalia rohkeutta ja näkemystä tarkastella kunnallispoliittisten päätösten vaikutuksia yhtä vaalikautta pidemmälle. Keskeistä eri hankkeita, kuten Suomen hallintomallissa kunnilla on varsin laaja tehtäväkenttä. Peruspalvelut on hoidettava ikääntyvästä väestöstä ja kiristyvästä taloustilanteesta huolimatta. Tämä vaatii joustavia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Käyttäjälle keskeistä on palvelun laatu ja saatavuus, veronmaksajalle puolestaan tehokkuus. – Nämä eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Monituottajamallia ja palveluseteliä hyödyntämäl- U Peruspalvelut hoidettava lä palvelutuotantoa voidaan tehostaa laadusta tinkimättä. Tuottajataho on sivuseikka. Jossakin palvelussa tarkoituksenmukaisin tuottaja on kaupunki, toisessa yksityinen yritys tai kolmannen sektorin toimija. Lisäksi on pyrittävä siihen, että yhden oven takaa löytyy yhä enemmän palveluita – se on kaikkien etu, Petri Rajala huomauttaa. Nuorten syrjäytyminen on herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina. Syrjäytymiskehitystä voidaan ehkäistä myös kunnallispoliittisen päätöksenteon keinoin. Laadukas koulutus on tulevaisuuden tae sekä nuorelle että koko yhteiskunnalle. – Tästä syystä pidämme tärkeänä, että laatua ja monipuolisuutta vaalitaan kaikilla koulutusasteilla. Hyvä koulutus edesauttaa työllistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Työpaikkoja saatava lisää Erityisen pahana asiana nuoret ehdokkaat pitävät nuorisotyöttömyyttä. Tampereelle on saatava lisää työpaikkoja. Kaupunki voi tehdä oman osansa muun muassa huomioimalla kaavoituksessa elinkeinoelämän tarpeet ja osallistumalla järkeviin, työpaikkoja ja verotuloja luoviin investointeihin. Yrityksiä tulee kannustaa kaikin mahdollisin tavoin palk- kaamaan ja ottamaan harjoitteluun nuoria. – Syrjäytymisen estämisessä korostamme ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä. Kaupungin tulee tarjota riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, jotta nuorille tarjottaisiin apua, ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa. Kolmannen sektorin rooliakaan ei voi vähätellä. Monet urheiluseurat ja muut järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä nuorten parissa. On hienoa, jos kaupunki voi parantaa vapaaehtoistyön edellytyksiä ja tällä tavoin lisätä kansalaisaktiivisuutta, Petri Rajala toteaa. Liikenne on tärkeä osa sujuvaa arkea. Enemmistö nuorista ja opiskelijoista käyttää joukkoliikennettä. Linja-autoverkosto on nykyiselläänkin jo melko kattava. Sitä tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää vastaamaan alati muuttuvia tarpeita. – Erityisen tärkeinä pidämme hyviä liikenneyhteyksiä alueille, joilla sijaitsee opiskelija-asuntoja. Myös kuntarajat ylittävää joukkoliikennesuunnittelua on lisättävä, jotta Tampereelle on entistä helpompi tulla naapurikunnista. – Tulevaisuudessa näemme mieluusti ratikan osana kaupunkimme joukkoliikennettä, kunhan ensin saadaan selvyys riittävästä käyttäjämäärästä ja rahoituksesta. Mitä pyöräilyyn tulee, lienee jokaisen osapuo- len etu, että mahdollisimman suuri osa pyöräilijöistä pääsee kulkemaan pyöräteitä pitkin. Tällöin itse kunkin matkanteko on sujuvampaa ja turvallisempaa. Kaiken kaikkiaan uskomme, että eri liikkumistavat tukevat toisiaan. Tampereella on tilaa monille kulkumuodoille. Elinkeinoelämän tuomien työpaikkojen kannalta hyvät liikenneyhteydet ovat elintärkeässä asemassa, Rajala sanoo. Valinnanvapautta vaalittava Julkisen hallinnon tulee vaalia kansalaisten valinnanvapautta. Tämä pätee myös kaavoitukseen, jonka on nuorten näkemyksen mukaan perustuttava tamperelaisten kysyntään. Kaupunkimme tarvitsee monenlaista kaavoitusta. Tällä hetkellä Tampereella voidaan sanoa vallitsevan opiskelijaasuntopulan, jota tulee lievittää kaavoittamalla enemmän opiskelija-asuntoja hyvien liikenneyhteyksien päähän. – Siisti ja viihtyisä kaupunkiympäristö on merkittävä vetovoimatekijä. Kaupungin julkiset tilat ovat meidän kaikkien yhteinen olohuoneemme. Kuka haluaisi asua epäsiistissä tai kolkossa olohuoneessa? Elävä ja tapahtumarikas keskusta hyödyttää kaikkia tamperelaisia: tapahtumat ja festivaalit tuovat vaihtelua arkeemme ja matkailijoita kaupunkiimme, mikä puolestaan kerryttää verotuloja ja luo työllisyyttä, Petri Rajala muistuttaa. Kaikenlainen järkevä politiikka on itsestäänselvästi myös nuorten etu. On tietysti olemassa monia erityisesti nuoria koskettavia aiheita, mutta suurin osa asioista on tärkeitä kaikille ikäryhmille. – Vetovoimainen Tampere on kaikkien tavoitteena; yhdelle vetovoimaisuuden merkitys saattaa olla hieman erilainen kuin toiselle. Emme voi myöskään liikaa korostaa, että nuorten etu ei ole muilta pois. Emme usko yhteiskunnallisen päätöksenteon olevan nollasummapeliä. Nuorten ääni kuuluviin Tamperelaisista likimain joka kuudes on opiskelija, ja nuoria vielä useampi. Tämän tulee näkyä päätöksenteossa ja -tekijöissä. – Me nuoret ehdokkaat olemme erityisen sopivia ajamaan nuorten asiaa, koska olemme itsekin nuoria. Meidän ei siis tarvitse erikseen eläytyä nuorten asemaan, koska olemme siinä jo valmiiksi. – Pidämme tärkeänä, että valtuustossa on ihmisiä erilaisista ryhmistä ja taustoista tuomassa päätöksentekoon monenlaista näkökulmaa. Tärkeämpää kuin päätöksentekijän nimi on päätöksen sisältö. 12 Asumisen polku Pohjolassa >>> s/MISTUSASUNNOT s%LOISAKODIT s6UOKRAASUNNOT s4OIMITILAT Ihanaa olla kotona Haluaisitko viettää enemmän aikaa omassa kodissa? Meistä se on maailman paras paikka sekä arkena että juhlana. Uusia NCC Tähtikoteja on jo muuttovalmiina rantamaisemissa Pyynikillä ja Vehmaisissa, jonne tulee myös lisää uutta. Tutustu myös Kalevan pian valmistuviin Aktiivikoteihin ja sovi esittely. NCC Rakennus Oy ASUNTOMYYNTI puh. 050 593 6172 ja 050 593 6166 Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere ncc.fi/asunnot 0 1 2 ET PPK var. uhyll y metri ä laukk PH S HK SIIV. JK peili ALKOVI tehosteseinä MU AP KT OH valokuvataulu tehosteseinä Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825 33101 Tampere Puh. 020 775 9600 [email protected] www.pohjolarak.fi Katso myös: ncc.fi/ asuntoturva
© Copyright 2024