Pääluottamusmiehenpalsta II SAL 12/2014 (pdf)
Pääluottamusmiehen palsta II Mika Ylönen Majuri Työ- ja palvelusturvallisuus Syyllinen kunnes toisin todistetaan. Y llä oleva lause on kuvannut kulttuuria, mihin olemme tottuneet Puolustusvoimien vaara- ja onnettomuustilanteiden tutkimuksissa tähän saakka. Onnettomuus tai vaaratilanne on aina ollut jonkun syy ja syyllinen on täytynyt löytää. Varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset nimetään lähes välittömästi syylliseksi epäillyksi ja vieläpä epäillyksi törkeästä palvelusrikoksesta. Syylliseksi epäillyn rankaisemiseksi etsitään aina jokin pykälä, minkä perusteella rangaistus voidaan määrätä. Kun oikein kovasti etsii, silloin myös löytää. Syiden etsiminen tapahtuu ikään kuin tutkimusten sivutuotteena. Toimintakulttuuriin kuuluu myös se, että syylliseksi joutumisen todennäköisyys johtaa siihen, että ”läheltä piti”- rekisteriin ei kirjata tapahtuneita mahdollisia vaaratilanteita. Uusi aika, nolla tapaturmaa sekä avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri Työ- ja palvelusturvallisuus on ollut voimakkaan kehittämistyön kohteena Puolustusvoimissa muutaman vuoden ajan. Kysymys on erittäin tärkeästä kokonaisuudesta, kun otetaan huomioon viraston tehtävät ja toimintaympäristön monimuotoisuus. Työ- ja palvelusturvallisuuden päämääränä Puolustusvoimissa on nolla tapatur- 36 maa sekä avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri. Puolustusvoimissa toiminnasta vastaa Puolustusvoimain henkilöstöpäällikkö. Päämääränä on suojata henkilöitä heihin kohdistuvilta työstä, palveluksesta ja toimintaympäristöstä aiheutuvilta vaaroilta. Ilmavoimat on hyvä esimerkki avoimesta ilmoitus- ja tutkintakulttuurista. Ensin selvitetään syyt ja sen jälkeen ne tekijät, mitkä johtivat vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. Ilmavoimien toimintatavat ovat varmasti osaltaan globaalin ilmailukulttuurin kehityksen seurausta, mutta myös sen ansiota, että onnettomuuksien toistuminen halutaan välttää selvittämällä tapahtumaan johtaneet tekijät. Esimiehet uskaltavat olla syyttämättä alaisiaan, ellei tutkinta osoita jonkun olevan oikeasti syyllinen tapahtuneeseen. Halutaan etsiä syitä, ei syyllisiä Onnettomuus- ja vaaratilanteiden ilmoittamis- ja rekisteröintikulttuurin kehittäminen on ollut tärkeä osa työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan kehittämistä. Vaaratilanneja onnettomuustutkinnan keskeisimmäksi päämääräksi on asetettu turvallisuuden parantaminen. Tutkinnassa ei pidä etsiä syyllisiä vaan syitä. Asianomaisen osalta tarvitaan henkilön kirjallinen suostumus siihen, että tutkinnan aineisto voidaan luovuttaa esim. rangaistusharkintaa tekeville tahoille. Kun asiaa tarkastelee kokonaisuutena, on selvää, että päämäärältään hanke on oikea ja erittäin tarpeellinen. Kuinka turvallisuuden vaaliminen ohjeistuksen perusteella toteutuu, jää nähtäväksi. Kuinka Puolustusvoimat sitoutuu käytännön tasolla erityisesti vaara- ja onnettomuustutkinnan uusiin periaatteisiin? Kuinka asiat käytännössä tehdään varuskunnissa, sotaharjoituksissa, ampumaharjoituksissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä? Pelkästään normien, ohjeiden ja määräysten kirjoittaminen ei sellaisenaan muuta Puolustusvoimiin juurtuneita käytäntöjä. Uuden toimintakulttuurin toteuttaminen edellyttää kaikkien ajatusmaailman muuttumista, koulutusta, valmennusta ja niiden seurauksena kasvavaa rohkeutta toteuttaa asioiden selvittämistä uudella tavalla. On tärkeää, että toimintatavat ovat selvät ja niihin voi luottaa. Sitoutuminen muutokseen vaatii kaikkien osallistumista ja johdon vahvaa ohjausta. Asiaan liittyvät Puolustusvoimien ohjeet ja määräykset: - HJ650 ”Työ- ja palvelusturvallisuuden päämäärä Puolustusvoimissa” - HJ697 ”Työ- ja palvelusturvallisuuden perusteet Puolustusvoimissa” - HJ699 ”Vaaratilanne- ja onnettomuustutkinta Puolustusvoimissa” KOHTI UUDENLAISTA TOIMINTAKULTTUURIA Lähde: Pääesikunnan esitysaineisto PV:n yhteistoimintaelimessä 1.12.2014. Uusi Puolustusvoimien työsuojelun yhteistoimintasopimus Puolustusvoimissa on puolustusministeriön johdolla laadittu puolustushallinnon yhteistoimintasopimus. Uusi, pian allekirjoitettava sopimus astuu voimaan 1.1.2015. Vuoden vaihteen jälkeen on tärkeää, että kyseinen sopimus esitellään hallintoyksiköiden yhteistoimintaelimissä. Luottamusmiesten ja nykyisten työsuojeluvaltuutettujen on syytä perehtyä asiaan, jotta uusien työsuojeluorganisaatioiden toiminta alkaa sovitulla tavalla. Sopimuksessa tarkennetaan rooleja ja se rajoittaa mm. hallinnollisissa esimiestehtävissä toimivien mahdollisuutta toimia työsuojeluvaltuutettuina. Hallintoyksiköissä asian valmistelijana toimivat nimetyt työsuojelupäälliköt. Keskeistä on, että työsuojelutoimintaan osallistuva henkilöstö koulutetaan tehtäviinsä. Työnantajan on huolehdittava, että koulutustarve käsitellään kahden kuukauden kuluessa henkilövalinnoista. Kriisinhallintatehtävät ja sotilaan fyysinen kunto Kriisinhallintapalvelus perustuu vapaaehtoisuuteen. Se on myös upseerin uralla SOTILASAIKAKAUSLEHTI 12 | 2014 poikkeuksellinen mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen. Päästäkseen kriisinhallintatehtäviin, on henkilöstölle asetettu vaatimukset terveydentilan ja fyysisen kunnon osalta. Jokaisen palvelukseen hakeutuvan on syytä tunnistaa oma henkilökohtainen tilanteensa oman fyysisen kompetenssinsa osalta riittävän hyvissä ajoin ennen kriisinhallintatehtäviin valmentavaa koulutusjaksoa. Lääkärintarkastus ja fyysisen kunnon testit kuuluvat väistämättä kyseisen jakson ohjelmaan. Siispä systemaattinen kunnon kohottaminen testien läpäisemiseksi on monesti välttämätöntä, erityisesti varttuneemmilla sotilailla. Reputtaminen testeissä johtaa siihen, että palvelukseen on haettava korvaavaa henkilöstöä vaikka muuten henkilö olisi sopiva ja haluttu suunniteltuun tehtävään. Hallintoyksiköiden liikuntakasvatusupseerit ovat hyviä sparraajia ja konsultteja, joita voi hyödyntää fyysisen suorituskyvyn kehittämisessä, mikäli tarvetta siihen on. Kannattaa myös esitestata itsensä 12 minuutin juoksutestiä vastaavassa tilanteessa ennen varsinaista testiä. Varman päälle pelaaminen ei mene hukkaan. Hyvästä fyysisestä kunnosta ei ole haittaa kotimaan palveluksessakaan. Kriisinhallintapalveluksen eritysehdot Kriisinhallinnan yhteistoimintaryhmä viimeisteli kriisinhallintapalveluksen päivärahat ja erityiset ehdot. Kokonaisuus siirtyy ministerin päätettäväksi. Kokouksessa keskusteltiin erityisesti UNTSO- tarkkailijaoperaation erilaisista erityispäivärahakäytännöistä. Puolustusministeriö esitti Libanonin tarkkailijaryhmän päivärahan korottamista. Upseeriliitto toi esille olosuhteiden olevan hyvin samankaltaiset UNTSO:n kaikkien tarkkailijaryhmien välillä ja siten esitetylle korottamiselle olevan tarvetta, jopa ministeriön esitystä enemmän. Pääesikunta ei nähnyt tarvetta korottamiselle. Lopputuloksena kokouksessa päätettiin esittää erityisen operaatiokohtaisen päivärahan korottamista alkuperäistä ministeriön esitystä enemmän. Asiaa tarkastellaan uudelleen sopimuskäytännön mukaisesti ensi vuonna. 37
© Copyright 2024