Pääluottamusmiehenpalsta II SAL 12/2014 (pdf)

Pääluottamusmiehen palsta II
Mika Ylönen
Majuri
Työ- ja palvelusturvallisuus
Syyllinen kunnes toisin todistetaan.
Y
llä oleva lause on kuvannut kulttuuria, mihin olemme tottuneet
Puolustusvoimien vaara- ja onnettomuustilanteiden tutkimuksissa tähän saakka.
Onnettomuus tai vaaratilanne on aina ollut
jonkun syy ja syyllinen on täytynyt löytää. Varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset
nimetään lähes välittömästi syylliseksi
epäillyksi ja vieläpä epäillyksi törkeästä
palvelusrikoksesta. Syylliseksi epäillyn
rankaisemiseksi etsitään aina jokin pykälä, minkä perusteella rangaistus voidaan
määrätä. Kun oikein kovasti etsii, silloin
myös löytää.
Syiden etsiminen tapahtuu ikään kuin
tutkimusten sivutuotteena. Toimintakulttuuriin kuuluu myös se, että syylliseksi
joutumisen todennäköisyys johtaa siihen,
että ”läheltä piti”- rekisteriin ei kirjata tapahtuneita mahdollisia vaaratilanteita.
Uusi aika, nolla tapaturmaa
sekä avoin ja aloitteellinen
ilmoituskulttuuri
Työ- ja palvelusturvallisuus on ollut voimakkaan kehittämistyön kohteena Puolustusvoimissa muutaman vuoden ajan. Kysymys on erittäin tärkeästä kokonaisuudesta,
kun otetaan huomioon viraston tehtävät ja
toimintaympäristön monimuotoisuus.
Työ- ja palvelusturvallisuuden päämääränä Puolustusvoimissa on nolla tapatur-
36
maa sekä avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri. Puolustusvoimissa toiminnasta
vastaa Puolustusvoimain henkilöstöpäällikkö. Päämääränä on suojata henkilöitä
heihin kohdistuvilta työstä, palveluksesta
ja toimintaympäristöstä aiheutuvilta vaaroilta.
Ilmavoimat on hyvä esimerkki avoimesta ilmoitus- ja tutkintakulttuurista.
Ensin selvitetään syyt ja sen jälkeen ne
tekijät, mitkä johtivat vaaratilanteeseen tai
onnettomuuteen. Ilmavoimien toimintatavat ovat varmasti osaltaan globaalin ilmailukulttuurin kehityksen seurausta, mutta
myös sen ansiota, että onnettomuuksien
toistuminen halutaan välttää selvittämällä
tapahtumaan johtaneet tekijät. Esimiehet
uskaltavat olla syyttämättä alaisiaan, ellei
tutkinta osoita jonkun olevan oikeasti syyllinen tapahtuneeseen.
Halutaan etsiä syitä, ei syyllisiä
Onnettomuus- ja vaaratilanteiden ilmoittamis- ja rekisteröintikulttuurin kehittäminen
on ollut tärkeä osa työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan kehittämistä. Vaaratilanneja onnettomuustutkinnan keskeisimmäksi
päämääräksi on asetettu turvallisuuden
parantaminen. Tutkinnassa ei pidä etsiä
syyllisiä vaan syitä. Asianomaisen osalta
tarvitaan henkilön kirjallinen suostumus
siihen, että tutkinnan aineisto voidaan luovuttaa esim. rangaistusharkintaa tekeville
tahoille.
Kun asiaa tarkastelee kokonaisuutena,
on selvää, että päämäärältään hanke on
oikea ja erittäin tarpeellinen. Kuinka turvallisuuden vaaliminen ohjeistuksen perusteella toteutuu, jää nähtäväksi. Kuinka
Puolustusvoimat sitoutuu käytännön tasolla erityisesti vaara- ja onnettomuustutkinnan uusiin periaatteisiin? Kuinka
asiat käytännössä tehdään varuskunnissa,
sotaharjoituksissa, ampumaharjoituksissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä? Pelkästään normien, ohjeiden ja
määräysten kirjoittaminen ei sellaisenaan
muuta Puolustusvoimiin juurtuneita käytäntöjä.
Uuden toimintakulttuurin toteuttaminen edellyttää kaikkien ajatusmaailman
muuttumista, koulutusta, valmennusta ja
niiden seurauksena kasvavaa rohkeutta
toteuttaa asioiden selvittämistä uudella
tavalla. On tärkeää, että toimintatavat ovat
selvät ja niihin voi luottaa. Sitoutuminen
muutokseen vaatii kaikkien osallistumista
ja johdon vahvaa ohjausta.
Asiaan liittyvät Puolustusvoimien
ohjeet ja määräykset:
- HJ650 ”Työ- ja palvelusturvallisuuden päämäärä Puolustusvoimissa”
- HJ697 ”Työ- ja palvelusturvallisuuden perusteet Puolustusvoimissa”
- HJ699 ”Vaaratilanne- ja onnettomuustutkinta Puolustusvoimissa”
KOHTI UUDENLAISTA TOIMINTAKULTTUURIA
Lähde: Pääesikunnan esitysaineisto PV:n yhteistoimintaelimessä 1.12.2014.
Uusi Puolustusvoimien
työsuojelun
yhteistoimintasopimus
Puolustusvoimissa on puolustusministeriön
johdolla laadittu puolustushallinnon yhteistoimintasopimus. Uusi, pian allekirjoitettava
sopimus astuu voimaan 1.1.2015. Vuoden
vaihteen jälkeen on tärkeää, että kyseinen
sopimus esitellään hallintoyksiköiden yhteistoimintaelimissä. Luottamusmiesten ja
nykyisten työsuojeluvaltuutettujen on syytä
perehtyä asiaan, jotta uusien työsuojeluorganisaatioiden toiminta alkaa sovitulla
tavalla. Sopimuksessa tarkennetaan rooleja
ja se rajoittaa mm. hallinnollisissa esimiestehtävissä toimivien mahdollisuutta toimia
työsuojeluvaltuutettuina.
Hallintoyksiköissä asian valmistelijana toimivat nimetyt työsuojelupäälliköt.
Keskeistä on, että työsuojelutoimintaan
osallistuva henkilöstö koulutetaan tehtäviinsä. Työnantajan on huolehdittava, että
koulutustarve käsitellään kahden kuukauden kuluessa henkilövalinnoista.
Kriisinhallintatehtävät ja
sotilaan fyysinen kunto
Kriisinhallintapalvelus perustuu vapaaehtoisuuteen. Se on myös upseerin uralla
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
12 | 2014
poikkeuksellinen mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen. Päästäkseen kriisinhallintatehtäviin, on henkilöstölle asetettu vaatimukset terveydentilan ja fyysisen
kunnon osalta.
Jokaisen palvelukseen hakeutuvan on
syytä tunnistaa oma henkilökohtainen tilanteensa oman fyysisen kompetenssinsa
osalta riittävän hyvissä ajoin ennen kriisinhallintatehtäviin valmentavaa koulutusjaksoa. Lääkärintarkastus ja fyysisen kunnon testit kuuluvat väistämättä kyseisen
jakson ohjelmaan. Siispä systemaattinen
kunnon kohottaminen testien läpäisemiseksi on monesti välttämätöntä, erityisesti
varttuneemmilla sotilailla. Reputtaminen
testeissä johtaa siihen, että palvelukseen
on haettava korvaavaa henkilöstöä vaikka muuten henkilö olisi sopiva ja haluttu
suunniteltuun tehtävään.
Hallintoyksiköiden liikuntakasvatusupseerit ovat hyviä sparraajia ja konsultteja,
joita voi hyödyntää fyysisen suorituskyvyn
kehittämisessä, mikäli tarvetta siihen on.
Kannattaa myös esitestata itsensä 12 minuutin juoksutestiä vastaavassa tilanteessa
ennen varsinaista testiä. Varman päälle
pelaaminen ei mene hukkaan. Hyvästä
fyysisestä kunnosta ei ole haittaa kotimaan
palveluksessakaan.
Kriisinhallintapalveluksen
eritysehdot
Kriisinhallinnan yhteistoimintaryhmä viimeisteli kriisinhallintapalveluksen päivärahat ja erityiset ehdot. Kokonaisuus siirtyy
ministerin päätettäväksi. Kokouksessa
keskusteltiin erityisesti UNTSO- tarkkailijaoperaation erilaisista erityispäivärahakäytännöistä. Puolustusministeriö esitti
Libanonin tarkkailijaryhmän päivärahan
korottamista. Upseeriliitto toi esille olosuhteiden olevan hyvin samankaltaiset
UNTSO:n kaikkien tarkkailijaryhmien välillä ja siten esitetylle korottamiselle olevan
tarvetta, jopa ministeriön esitystä enemmän. Pääesikunta ei nähnyt tarvetta korottamiselle. Lopputuloksena kokouksessa
päätettiin esittää erityisen operaatiokohtaisen päivärahan korottamista alkuperäistä
ministeriön esitystä enemmän. Asiaa tarkastellaan uudelleen sopimuskäytännön
mukaisesti ensi vuonna.
37