Pääluottamusmiehen palsta I Jari Rantala Everstiluutnantti Oma aktiivisuus on tärkeää U pseeriliiton tärkeimpänä päämääränä puolustusvoimauudistuksessa on, että liiton jäsenet ja heidän perheensä selviytyvät parhaalla mahdollisella tavalla uudistuksesta. Upseeriliiton hallitus ja toimisto pyrkivät päämäärään kaikin mahdollisin tavoin. Paras mahdollinen toteutuminen edellyttää myös jokaisen uudistuksen kohteeksi joutuvan henkilön omaa aktiivisuutta ja panosta. Upseeriliiton sekä työnantajan toimet luovat perustan muutoksesta selviämiselle ja haittojen minimoimiselle. Ne ovat kuitenkin kokonaisuuksia, eivätkä anna suoraa vastausta kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja vaihtoehtoihin. Jokaisen tulee olla niiden pohjalta aktiivinen oman selviytymispolkunsa luomisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä. Aina pitää muistaa periaate: ”Sinä itse ajat parhaiten omaa etuasi, älä jätä sitä pelkästään muiden hoidettavaksi.” Yksityiskohdat tarkentuvat Mitä eri vaihtoehdot ovat ja kuinka muutoksen yksityiskohdat toteutuvat selviävät ratkaisumallin jatkosuunnittelun edetessä. Upseeriliitto tiedottaa jäsenilleen suunnittelun etenemisestä sekä siihen liittyvistä tukitoimien muutoksista ja käytännön toteuttamisesta, yhteistoimintamenettelystä, tehtävään määräysten ajoittumisesta ja 32 toteuttamistavasta, muutoskeskusteluun osallistumisesta ja keitä se konkreettisesti koskee, tehtävärakenteen tarkistuksista, henkilöstökokoonpanojen tarkistamisesta jne. Tässä muutama kohta omaan aktiivisuuteen: – Tuo selkeästi omat toiveesi esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esimiehille ja tarvittaessa luottamusmiehelle. – Hae riittävän vaativia tehtäviä, älä ole vaatimaton. – Seuraa PVAH:ssa olevia avoimia tehtäviä. – Osallistu muutoskoulutukseen ja henkisen tuen koulutustilaisuuksiin. – Valmistaudu huolella muutos keskusteluun ja täytä lomake etukäteen (halutessasi pyydä luottamusmies mukaan). – Älä jää yksin murheinesi ja muista tukea myös esimiestäsi. – Esimiehenä suhtaudu vakavasti muutokseen ja hanki tarvittava tieto. – Uudistus on haaste, mutta se voi olla myös mahdollisuus uuden alkuun. Nimet sopimuspaperiin Tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin 15.2.2012 neuvottelutulos puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä. Neuvottelut olivat tiukat, mutta ne käytiin avoimessa ilmapiirissä. Upseeriliiton hallitus hyväksyi sopimukset kokouksessaan 16.2.2012. Rajavartiolaitoksen neuvottelut kariutuivat ja virastoerä kohdennetaan yleiskorotuksen mukaisesti palkkataulukoihin (ns. perälauta). Neuvotteluissa oli kohdennettavissa 0,50 prosentin paikalliserä palkkasummasta. Puolustusvoimissa rahoitus kohdennettiin palkkaluokkiin JSA 8, 12, 14, 16, 17 ja 18. Puolustusministeriössä paikalliserä kohdennettiin palkkaluokkien 7, 8, 9 ,10, 11, 12 ,13.1, 13.2 ja 14 korotuksiin. Uudet palkkataulukot, joihin sisältyy myös 1,9 prosentin yleiskorotus, tulevat voimaan 1.3.2012 lukien ja maksuun takautuvasti. Maaliskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron kertaerä. Tekstimuutokset Puolustusvoimien neuvotteluissa sovittiin lisäksi muun muassa seuraavista muutoksista. Perheestään erillään asuva virkamies voi tehdä korvattavat 52 kotimatkaa 36 kuukauden aikana. Joustavien työaikajärjestelyiden kokeilua jatketaan. Maisterikurssilla palvelevien palkkaus on ensimmäisenä vuonna vaativuusluokka JSA 9 ja henkilökohtainen palkanosa 27% sekä toisena vuonna JSA 10 ja 32 %. Yleisesikuntaupseerikurssilla ja tekniikan lisäopin- JSA-palkkataulukko 1.3.2012 lukien Puolustusministeriön palkkausjärjestelmän palkkataulukko 1.3.2012 SotilasAikakausLehti 3 | 2012 33 noissa euromääräinen palkkaus määräytyy JSA 13 ja henkilökohtaisen palkanosan 31 % mukaisesti. Muutos astuu voimaan 1.1.2012 jälkeen alkavilla kursseilla. Lisäksi selvitetään työryhmässä 31.5.2012 mennessä koulutuskomennusten työaikajärjestelyjen tarkentaminen, esikunnissa tehtävän työn mitoitus sovellettavan työaikajakson mukaisesti sekä teknisen työaikasopimuksen koonnoksen valmistelu. Perustetaan työryhmä selvittämään vuoden 2012 aikana ns. tiedustelulennokkien käyttöön liittyvä tarve palkkausrakenteen tarkentamiseen. Sopimuskautena tutkitaan kustannuksia ja mahdollisuuksia nostaa sotaharjoitus- ja meripalvelukorvausraja koskemaan myös vaativuusluokkia JSA 17–18. Parannuksia työterveydenhuoltoon Pääesikunnan ja henkilöstöjärjestöjen työterveydenhuollon kehittämisen työryhmä kokoontui 27.2.2012 viimeistelemään joulukuussa 2011 käsiteltyjä kehittämisasioita. Tilaisuudessa aikaansaadut tarkennukset työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan käsiteltiin Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä 5.3.2012 ja ne otetaan käyttöön. Tarkennuksista ja yleensäkin työterveydenhuollon sisällöstä ja toiminnasta laaditaan maaliskuun aikana Pääesikunnan käsky joukko-osastoille. Tähän liittyen tulee järjestää myös koulutusta esimiehille. Työterveydenhuollon kehittämisen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa kun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa päivitetään laajemmin. Työterveydenhuollon kehittämiskohteet Valtiovarainministeriön määräyksen mukaan valtion henkilöstölle annettavan maksuttoman sairaanhoidon tulee olla työterveyspainotteista ja tukea työterveys- 34 huollon lakisääteistä toimintaa. Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon lisäksi työnantaja kustantaa myös erikoislääkärin tutkimuksen (1–2 konsultaatiokäyntiä) sairauden toteamiskeksi ja hoidon määrittämiseksi. Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Erikoislääkärin määräämien tutkimusten osalta hoitava työterveyslääkäri päättää, mitkä tutkimukset kuuluvat työnantajan kustantamaan sairaanhoitoon. Mikäli omalle puolustusvoimien terveysasemalle ei ole saatavissa lääkärin vastaanottoaikaa, annetaan maksusitoumus pääsääntöisesti terveyskeskukseen tai joissakin tapauksissa yksityiselle lääkäriasemalle. Äkillisen sairastumisen yhteydessä henkilöstöllä (esim. virkamatkalla olevat tai perheestään erillään asuvat) on oikeus käyttää mitä tahansa puolustusvoimien omaa terveysasemaa. Jos työterveyshuolto on järjestetty ostopalveluna, voi käyttää mitä tahansa sopimuskumppanin toimipistettä. Mikäli puolustusvoimien tai sopimuskumppanin palveluiden käyttö ei ole mahdollista, voi esimiehen luvalla tukeutua toisen paikkakunnan kunnallisen tai yksityisen terveydenhuollon palveluihin. Tällöin työntekijä laskuttaa käynnin kustannukset työnantajalta jälkikäteen. Fysikaalinen hoito sekä sairauslomat Työnantajan kustantamaan sairaanhoitoon kuuluvat myös työterveyshuollon asiantuntijapalvelut mm. työfysioterapeutin arviot ja ohjaus sekä työterveyspsykologin hoidontarpeen arvioinnit ja kuntoutustarveselvitykset. Mikäli henkilöllä on tuki- ja liikuntaelinten oireita, antaa työfysioterapeutti liikehoidolliset ohjeet oireiston hoitoon. Mikäli oireisto toimenpiteistä huolimatta jatkuu, arvioi työterveyslääkäri tilanteen ja antaa tarvittaessa lähetteen fysikaaliseen hoitoon (1–5 kertaa / vuosi). Hoitoon sisältyy omahoidon ohjeistus. Sairauslomien osalta noudatetaan VM:n ja virkaehtosopimuksen määräyk- siä. Enintään kolme päivää kestävät sairauspoissaolot työntekijä ilmoittaa esimiehelleen. Viiteen päivään asti riittää työterveyshoitajan todistus. Kuudennesta poissaolopäivästä alkaen vaaditaan lääkärintodistus. Työterveyshuollon aikaa ja kustannuksia ei ole tarpeen sitoa vain sen toteamiseksi, että henkilö on esimerkiksi flunssan vuoksi työkyvytön. Kehittämisen jatkotyöskentely Työryhmässä sovittujen asioiden toteuttamisaikataulu on seuraava: Ohje tapaturmaasioiden käsittelystä puolustusvoimissa täydennetään ja päivitetään vuoden 2012 aikana. Tapaturma-asiamiesten koulutustarpeet kartoitetaan vuoden 2012 aikana ja koulutus toteutetaan vuoden 2013 aikana. Puolustusvoimien työterveydenhuollon toimintasuunnitelmasta laaditaan koulutusmateriaali joukko-osastoille ja sen kouluttamisesta laaditaan käsky maaliskuun 2012 aikana. Puolustusvoimiin luodaan varhaisen välittämisen toimintamalli syyskuuhun 2012 mennessä. Työtapaturmien käsittelyn ja korvausten parantamista edistetään perustetussa Sotilastapaturma-asian neuvottelukunnassa sekä puolustusvoimien johdon ja valtiokonttorin välisissä neuvotteluissa. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on edistää sotilastapaturmalakiin perustuvan korvauskäytännön muuttamista kriisinhallintaoperaatioissa tapahtuvissa tapaturmissa. Sen jälkeen on tavoitteena heijastaa muuttunut korvauskäytäntö palveluksessa olevaan henkilöstöön.