jatkuvuuden ja muutosten hallinta puolustusvoimien

Tarmo Kellomäki
JATKUVUUDEN JA MUUTOSTEN HALLINTA
PUOLUSTUSVOIMIEN
KOKONAISARKKITEHTUURISSA
TJTSE25 Enterprise Architecture
Assignment
3.5.2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS
2011
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ........................................................................................................................3
2 JATKUVUUDEN JA MUUTOSTEN HALLINTA PVKOKA:SSA...............................4
2.1 PVTAK NÄKYMÄT..............................................................................................4
2.2 TÄYDENTÄVÄT LINJAUKSET .........................................................................7
2.3 TIETOHALLINNON NORMIT ..........................................................................9
2.4 EA -TYÖKALUT .................................................................................................10
3 YHTEENVETO..................................................................................................................11
4 LÄHTEET ..........................................................................................................................12
1 JOHDANTO
Jatkuvuuden ja muutosten hallinta on yksi tärkeimmistä tietohallinnon tehtävistä. Tämä on korostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti siitä
syystä, että organisaatiot ovat tulleet täysin riippuvaisiksi tietotekniikasta. Riippuvuus tietotekniikkaan on lisännyt tarvetta parantaa järjestelmien käytettävyyttä ja saatavuutta muun muassa tekemällä laajoja järjestelmäintegraatioita
tietojärjestelmäympäristöissä tehokkuuden ja kustannussäästöjen toivossa. Samalla kun tietojärjestelmäympäristöt ovat muuttuneet yhä enenevässä määrin
monimutkaisemmiksi, ovat ne muodostaneet haavoittuvuusriskin, joka voi johtaa ongelmiin tietojärjestelmien toiminnassa ja tiedonsiirrossa.
Jatkuvuuden ja muutosten hallinta limittyy yleensä organisaation kokonaisarkkitehtuurityön ja tietohallinnon prosessiviidakon sekaan. Jotta jatkuvuuden ja
muutosten hallinta toteutuisi tietojärjestelmäsuunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla, tulee kokonaisarkkitehtuurityön ohjeistuksessa tarkasti huomioitava jatkuvuuden ja muutosten hallinnan asettamat vaatimukset.
Jatkuvuuden ja muutosten hallinnan onnistunut toteuttaminen on Puolustusvoimille erittäin tärkeä asia, koska useat Puolustusvoimien järjestelmistä ovat
tieto-kriittisiä ja toisaalta tietohallinnon kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän hallitsemiseen Puolustusvoimissa
käytetään kokonaisarkkitehtuuria. Puolustusvoimissa kokonaisarkkitehtuurityö
aloitettiin vuonna 2003 TIERA (Tietojärjestelmien ratinalisointi) –hankkeen kolmannen vaiheen tuloksena, jolloin kokonaisarkkitehtuurin perusteet hyväksyttiin. Arkkitehtuurityön käynnistämisen yhteydessä käyttöönotettiin Puolustusvoimien tietohallinnon arkkitehtuurikehikko 1.0, joka perustui NATO:n arkkitehtuurikehikon (NAF) versioon 2. Tällä hetkellä puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuuri ja sen alatasot suunnitellaan ja kuvataan NAF:n (Nato Architecture Framework) version 3 pohjalta laaditun puolustusvoimien tietohallinnon
arkkitehtuurikehikon versio 2 (PVTAK2) mukaisesti.
Tässä työssä tutkitaan sitä, miten jatkuvuuden ja muutosten hallinta huomioidaan Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurissa ja PVTAK –kuvauskehikossa
sekä millä tavoin jatkuvuuden ja muutosten hallintaa ohjeistetaan Puolustusvoimissa. Työssä esitetään jatkuvuuden ja muutosten hallintaan liittyviä asiakokonaisuuksia yleisellä tasolla rajautuen PVTAK:n keskeisiin kuvausosioihin
ja tärkeimpiin normeihin sekä ohjeistuksiin.
Työssä esitellään keskeisimmät tavat, joilla jatkuvuuden ja muutosten hallintaa
toteutetaan Puolustusvoimissa. Lopuksi otetaan kantaa siihen, miten kokonaisarkkitehtuurityökaluja (EA tools) hyödynnetään jatkuvuus- ja muutossuunnittelussa.
4
2 JATKUVUUDEN JA MUUTOSTEN HALLINTA PVKOKA:SSA
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurin versio 2 voidaan katsoa koostuvan
muun muassa seuraavista osista:
• Suunnitteluprosessista johdetuista tavoitteista ja strategioista, jotka vaikuttavat keskeisesti johtamisjärjestelmän kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun
• Kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilan kuvauksista Puolustusvoimien tietohallinnon arkkitehtuurin (PVTAK2) mukaisissa näkymissä
• Kokonaisarkkitehtuurin tavoitearkkitehtuurin täydentävistä linjauksista,
jotka koskevat muun muassa tietoarkkitehtuuria, tietoturvallisuusarkkitehtuuria, palvelukeskeisen arkkitehtuurin soveltamisperiaatteista, järjestelmän hallintaa ja arkkitehtuurityön työjärjestystä. (PVTAK 2005)
Yksittäisten tietojärjestelmien kuin myös tietojärjestelmäympäristöjen jatkuvuuden ja muutosten hallintaan kiinnitetään huomiota Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurissa edellä kuvattujen osien sisällä. Seuraavaksi työssä esitellään keskeisimmät tavat, joilla jatkuvuuden ja muutosten hallinta huomioidaan
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurissa.
2.1 PVTAK NÄKYMÄT
Suomen Puolustusvoimissa kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen käytetään
Puolustusvoimien tietohallinnon arkkitehtuurikehikkoa (PVTAK), joka perustuu NATO:n arkkitehtuurikehikkoon (NAF). Tällä hetkellä puolustusvoimien
kokonaisarkkitehtuuri ja sen alatasot suunnitellaan ja kuvataan NAF:n (Nato
Architecture Framework) version 3 pohjalta laaditun puolustusvoimien tietohallinnon arkkitehtuurikehikon versio 2 (PVTAK2) mukaisesti. PVTAK kokonaisuus pitää sisällään rakenteen, jolla arkkitehtuuritasot ja arkkitehtuurinäkymät kuvataan, kuvausnäkymät ja kuvausmenetelmät, arkkitehtuurien kuvausohjeen ja kuvausympäristön. Erona NATO:n arkkitehtuurikehikkoon on erityisesti täsmennetyt kuvausnäkymät ja kuvausmenetelmävalinnat, jotka
NAF:ssa on määritetty löyhästi. Puolustusvoimien tietohallinnon arkkitehtuurikehikkoa päivitetään samassa syklissä, kuin NATO:n arkkitehtuurikehikkoa.
Puolustusvoimat jakaa arkkitehtuurinsa kolmeen eri arkkitehtuuritasoon: kokonais-, referenssi- ja kohdearkkitehtuuritasoon. (Sintonen ja muut 2010)
Arkkitehtuureja kuvataan kaikilla arkkitehtuuritasoilla käyttäen seuraavassa
lueteltuja kuvausnäkymiä, jotka ovat edelleen jaettu useampiin alakohtiin. Sulkuihin on merkitty NAF:n mukainen nimitys ja siitä johdettu suomalainen ly-
5
henne. Yleinen arkkitehtuurinäkymä (All view, PvAV-1 ja 2) määrittelee yleiset
puitteet kuvattavalle arkkitehtuurille. (Sintonen ja muut 2010)
• Suorituskykyarkkitehtuurinäkymä (Capability view, PvCV-1 - 7) edustaa
organisaation suorituskyvykkyyksiä
• Toiminnallinen arkkitehtuurinäkymä (Operational view, PvOV-1 – 6)
edustaa käyttäjien ja toimintojen näkökulmaa.
• Palveluarkkitehtuurinäkymä (Service view, PvSV-1 - 5) edustaa tuotettavia palveluita ja niiden taksonomiaa
• Järjestelmäarkkitehtuurinäkymä (Systems view, PvSV-1 – 10) edustaa tietojärjestelmien loogista tasoa.
• Tekninen arkkitehtuurinäkymä (Technical view, PvTV-1 – 5) edustaa
tuotevalintoja ja standardeja.
Jatkuvuuden- ja muutosten hallinta huomioidaan PVTAK:ssa aina suorituskyky
–tasolta järjestelmä –tasolle. Jatkuvuuteen ja muutoksiin otetaan kantaa seuraavissa kuvausnäkymien osissa:
PVCV-3 Suorituskykyjen ajoitus
Suorituskykynäkymässä kuvataan PV:n suorituskyvyt ja niiden yhteydet toisiinsa, aktiviteetteihin, palveluihin, organisaatioihin ja järjestelmiin. PVCV-3
kuvauksessa kuvataan suorituskykyjen ajoitus tekemällä mm. tekstuaalisia-,
graafisia- ja matriisikuvauksia sekä raportteja. Alla on esimerkki yhdestä kuvaustavasta. (Sintonen ja muut 2010)
Idea Generation
Pre-Planning
Planning
Implementing
Operating
Take Down
# Capability
0 Valtakunnan sotilaallinen
puolustaminen
1 Maapuolustuskyky
1,1 Mekanisoidun jalkaväkipataljoonan
hyökkäyksen torjuminen
1,2 NN
1,3 Moottoroidun jalkaväkipataljoonan
iskuportaan joukkojen siirtokyky
2 Meripuolustuskyky
2,1 Hyökkäysveneen torjuminen
3 Ilmapuolustuskyky
4 Johtamiskyky
4,1 Nykytilannekuva
4,2 Puolustusvoimien yhteinen
tulenkäyttö
4,3 Kyky johtaa valmiusprikaatia
liikkeestä puolustus- ja
hyökkäystaistelussa
5 Aluevalvontakyky
6 Ennakkovaroituskyky
7 Yhteiskunnan toimintaedellytysten
suojaamiskyky
8 Voimavarojen vastaanottokyky ja
sitä tukeva yhteistoimintakyky
9 Toiminnan ylläpitokyky
10 Kansainvälinen kriisinhallintakyky
11 Joukkotuotantokyky
12 Hyökkäyksen ennaltaehkäisykyky
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuva 1 Suorituskykyjen ajoitus
PVSV-8 Järjestelmien kehittymisennuste
Järjestelmänäkymässä kuvataan PV:ssä olevia ja sen toimintaa tukevia tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmien välisiä suhteita. PVSV-8 Järjestelmien kehitysennuste -näkymä kuvaa järjestelmän suunniteltua kehitystä sen elinkaaren aikana.
Kuvauksessa määritetään yleisellä tasolla lähtötilanne sekä vaiheittain suunni-
6
tellut lisätoiminnot järjestelmän versioinnin ja ajan suhteen. Alla on esimerkki
graafisesta kuvauksesta. (Sintonen ja muut 2010)
Kuva 2 Järjestelmien kehitysennuste
PVSOV-1 Palvelujen taksonomia
Palvelunäkymässä kuvataan ne palvelut, joita tarvitaan aktiviteettien tukemiseen. PVSOV-1 Palvelujen taksonomia –kuvauksessa eri palvelut kategorisoidaan, jonka jälkeen palvelunäkymässä keskitytään identifioimaan ja kuvaamaan palveluita eri elinkaaren vaiheissa mm. alla olevan esimerkkikuvan mukaisesti. (Sintonen ja muut 2010)
7
Käytössä
Uuden luonti
Valmis palvelu
Muutos olemassa olevaan
5. Will be deleted
Palvelu olemassa, mutta
tullaan hylkäämään
4. Existing
3. In development
Palvelu olemassa.
Palvelua toteutetaan.
2. Planned
Palvelutoiminnallisuus olemassa;
voidaan paketoida palveluksi
muuttamatta toiminnallisuutta
merkittävästi.
7. Will be replaced by
Toteutusaikataulu ja
omistajuus ainakin
karkeasti selvillä,
tarjouspyyntö
toteutuksesta
mahdollisesti tehty.
Ei käytössä
6. Will be merged to
Palvelutoiminnallisuus
olemassa, mutta joudutaan
luultavimmin toteuttamaan
kokonaan uudelleen
yhteisesti käytettäväksi
palveluksi.
1. Potential
8. Deleted
Palvelu tunnistettu, mutta ei omistajaa
tai selkeää käsitystä
toteutusaikataulusta.
Poistettu palvelu.
Kuva 3 Palvelujen elinkaari (Nenonen ja muut 2007)
PVPV-1 Hankeportfolion yhteydet
Hankeportfolion yhteyksillä kuvataan puolustusvoimien kehittämisohjelmarakenne ja hankkeet keskeisine riippuvuuksineen. Hankkeiden ja projektien keskinäinen organisoituminen ja riippuvuudet kuvataan aikajanalla. (Sintonen ja
muut 2010)
2.2 TÄYDENTÄVÄT LINJAUKSET
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuuriin lisättiin täydentäviä linjauksia siirryttäessä PVTAK versio 1:stä PVTAK versioon 2. Täydentävillä linjausten tarkoituksena on pyrkiä paremmin saavuttamaan tavoitearkkitehtuurissa asetetut
vaatimukset tiettyjen asiakokonaisuuksien osalta. Asiakokonaisuuksia ovat
muun muassa tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuuri. Seuraavaksi esitellään
tietoturvallisuuteen ja palveluarkkitehtuuriin liittyviä linjauksia, jotka ovat parantaneet jatkuvuuden hallinnan suunnittelua Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurityössä.
Tietoturvallisuus
Tietoturvallisuuteen liittyvillä linjauksilla pyritään parantamaan tietoturvan
suunnittelua ja toteutusta, jolloin tavoitellut toiminnallisuudet ja niissä oleva
tieto voidaan turvallisesti käsitellä tiedon koko elinkaaren aikana. Tietoturvallisuuden suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota jokaisella arkkitehtuuritasolla
sekä niiden välillä. Tietoturvallisuuden linjaukset liittyvät muun muassa palve-
8
luympäristöjen tietoturvaluokkiin, tiedon suojaamiseen, käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallintaan, tietohyökkäysten havainnointiin ja hallintaan, tietoverkkojen suojaamiseen ja palvelinhotellien liityntöjen suojaamiseen. (Sintonen ja
muut 2010)
Tietoturvallisuuteen liittyvät linjaukset eivät sisällä valmista suunnittelumallia
tietoturvallisuuden ja jatkuvuuden suunnitteluun, vaan antaa pelkästään suuntaviivat (guidelines) suunnittelulle. Seuraavassa alaluvussa kerrotaan tarkemmin suunnittelumalleista, joita ohjataan Puolustusvoimien tietohallinnon normeilla. (Sintonen ja muut 2010)
Palveluarkkitehtuuri
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurin palvelut dokumentoidaan johtamisjärjestelmän arkkitehtuurikehikkoon referenssi- ja kohdearkkitehtuureihin. Palveluarkkitehtuuriin liittyvä täydentävä linjaa palveluiden hallintamalli, jonka
avulla palvelukeskeisen kehityksen hyödyt (uudelleenkäytettävyys, kustannustehokkuus, prosessiorganisaation tuki) realisoituvat puolustusvoimilla.
Palveluarkkitehtuuriin osa-alueeseen liittyviä linjauksia ovat muun muassa
palvelukarttojen käyttäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalien kuvausten
lisäksi palveluarkkitehtuurista generoidaan palvelukartta automaattisesti, jolla
voidaan havainnollistaa esimerkiksi tietojärjestelmäpalveluiden jatkuvuutta eri
elinkaaren vaiheissa. Palvelukartasta julkaistaan uusi versio puolivuosittain ja
se on PV:n laajuinen palveluarkkitehtuurin kommunikointiväline ja siitä käy
ilmi palvelun keskeiset perustiedot sekä liitynnät puolustusvoimien suorituskykyihin sekä suorituskykyjä rakentaviin hankkeisiin aikajanalla. (Sintonen ja
muut 2010)
Toinen linjaus liittyy palveluiden hallintaan (Service Governance), joka kytketään kokonaisarkkitehtuurityöhön linjauksessa kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Linjauksessa huomioidaan muun muassa palvelujen elinkaaren ja jatkuvuuden suunnittelun aikaperspektiivit.
Järjestelmähallinta
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän järjestelmänhallinnalla tarkoitetaan sekä ITIL -määritysten mukaisia palvelunhallintatehtäviä että varsinaisia tekniikkaan kohdistuvia järjestelmänhallintatehtäviä. Täydentävissä linjauksissa muun
muassa käsketään järjestelmänhallinta suunnittelemaan ja toteuttamaan ITIL –
määritysten mukaisesti. (Sintonen ja muut 2010)
ITIL:n käyttö liittyy olennaisesti tietojärjestelmäympäristöjen jatkuvuuden ja
muutosten hallintaan. ITIL:n käytöllä pyritään muun muassa varmistamaan,
että johtamisjärjestelmätekniikka toimii vaatimusten mukaisilla vasteajoilla ja
sallitun häiriötason puitteissa, johtamisjärjestelmätekniikan palvelujen joustava
priorisointi toteutuu suunnitellusti ja ennakoimattomissa häiriötilanteissa ja ti-
9
lastotiedon tuottaminen ennakoivan ja reaktiivisen järjestelmän hallinnan sekä
järjestelmän kehittämisen tueksi.
2.3 TIETOHALLINNON NORMIT
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurityötä ohjataan tietohallinnon normeilla, jotka tarkentavat arkkitehtuurityöhön liittyviä sisältövaatimuksia. Toisaalta
Puolustusvoimien käytössä oleva suunnittelukehikko PVTAK ei tarjoa kaikkia
suunnitteluun tarvittavia elementtejä, jolloin normeilla pyritään myös täydentämään suunnittelumenetelmiä.
Jatkuvuuden ja muutosten hallintaa ohjataan eri normiasiakirjoilla. Tärkein tietohallinnon muutosten hallintaa ohjaava normi on normi tietohallintopäätösmenettelystä, jolla ohjataan tietohallintopalveluiden, -prosessien ja – järjestelmien elinkaaren hallintaa. Tietohallintopäätösmenettelyllä pyritään tehostamaan
tietohallinnolle osoitettujen voimavarojen käyttöä, priorisoimaan tietohallinnon
kehittämisen ja ylläpidon resursseja sekä erityisesti vähentämään päällekkäistä
tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää työtä koko puolustusvoimien tasolla.
Tietohallintopäätösmenettelyn yhteydessä tuotetaan tarvittavia arkkitehtuurikuvauksia ja dokumentteja muun muassa tietojärjestelmäympäristöjen tietoturvallisuudesta ja kehitysennusteista. (Tietohallintopäätösmenettely 2009)
Varsinaisesti jatkuvuuteen liittyviä normeja ovat ”PVHSMK 4.2.3.2 PALVELUYMPÄRISTÖJEN JA PALVELUIDEN TOIMINNAN VARMISTAMINEN” ja ”
PVHSMK 4.2.2.1 TIETOHALLINTO 016 PEJOJÄOS TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA”, joilla tarkennetaan jatkuvuuden hallinnan toteuttamista.
PALVELUYMPÄRISTÖJEN JA PALVELUIDEN TOIMINNAN VARMISTAMINEN normi keskittyy kuvaamaan tietojärjestelmäpalveluiden elinkaarisuunnittelua ja siihen liittyviä kriteeristöjä, kuten 1. Valtionhallinnon
tietoturva-asetus, 2. Pääesikunnan antamat ajan tasalla ja voimassa olevat normiohjeet, 3. Valtionhallinnon tietoturva-asetuksen pohjalta laaditut VAHTI –
ohjeet, 4. Tietoturvatasot, 5. ICT –varautuminen ja 6. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö. (PVHSMK 4.2.3.2)
TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA puolestaan rajautuu jatkuvuuden
hallinnan yhden osa-alueen, toipumissuunnittelun toteutuksen kuvaamiseen.
Se muun muassa sisältää listan toipumissuunnitelmaan sisällytettävistä asioista.
(PVHSMK 4.2.2.1)
10
2.4 EA -TYÖKALUT
Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuuri kuvataan IBM Rational System Architect –järjestelmää käyttäen. Arkkitehtuureita kuvataan käyttämällä pääsääntöisesti UML –notaatioon perustuvaa kuvaustapaa, mutta tarkkaa kuvausohjetta
siitä ei ole annettu. SA:n toiminnallisuuksista käytetään pääsääntöisesti vain
kuvaustoiminnallisuutta, eikä järjestelmän mahdollistamia analyysitoiminnallisuuksia ole juurikaan hyödynnetty.
Jatkuvuuden ja muutosten hallinnan suunnitteluun SA pystyisi tuomaan lisäarvoa muun muassa HeatMap managerin käytöllä ja toipumissuunnitteluun
(disaster recovery plan) liittyvien parametrien analysoinnin avulla. Tällä hetkellä Puolustusvoimien SA –työkalu ei mahdollista edellä mainittujen analyysien tekemistä, koska muun muassa HeatMap managerin käyttöön vaadittava
BPMN –toiminnallisuus on otettu pois käytöstä.
Jatkuvuuden ja muutosten hallinnan näkökulmasta SA:n analyysitoiminnallisuudet voisivat tuoda paljonkin lisäarvoa suunnittelutyöhön. Yhtenä esimerkkinä voisi olla tietojärjestelmäympäristöjen lisenssimaksujen parametritiedon
lisääminen kuvauksiin, jolloin tavoitekuvaukseen voitaisiin HeatMap managerilla tuottaa visuaalinen HeatMap paramentroidun tiedon perusteella.
Tällä hetkellä tietojärjestelmäympäristöjen suunnittelussa kuvauselementteihin
lisätään ainoastaan SA:n ”lifecycle” –välilehdellä oleva elinkaaren tila 8portaisella asteikolla (1. Potential – 8. Deleted).
11
3 YHTEENVETO
Tässä työssä tutkittiin sitä, miten Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurityössä huomioidaan jatkuvuuden ja muutosten hallinta. Työssä selvisi, että jatkuvuuden ja muutosten hallintaa tukevia elementtejä löytyy muun muassa Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmän PVTAK:n tietyistä
kuvausosioista. PVTAK:n mahdollistamat kuvaukset ovat kuitenkin melko rajattuja ja arkkitehdit saavat tuottaa kuvaukset suhteellisen vapaasti. Muun muassa tästä syystä kokonaisarkkitehtuurin versio 2:een tuli täydentäviä linjauksia, joilla PVTAK:n kuvausnäkymien rajallisuutta pyrittiin parantamaan.
Jatkuvuuden ja muutosten hallintaa tukevat täydentävät linjaukset liittyvät kokonaisarkkitehtuurin tietoturvallisuutta, palveluarkkitehtuuria ja järjestelmän
hallintaa koskeviin asioihin. Linjaukset sisältävät karkean tason ohjeita tietoturvallisuuden suunnittelun sisällöstä, palveluarkkitehtuurin suunnitteluun liittyvistä menetelmistä ja muun muassa linjauksen ITIL:n käytöstä järjestelmä hallinnassa.
Kokonaisarkkitehtuurissa olevia ohjeita täydennetään erilaisilla normeilla, joissa kuvataan tarkemmin esimerkiksi tietojärjestelmäpalveluiden elinkaaren ja
toipumissuunnittelussa edellytettävistä asioista, kuten VAHTI –ohjeistuksen
huomioiminen suunnittelussa.
Kokonaisarkkitehtuuri kuvataan Puolustusvoimissa IBM Rational System Architect –järjestelmää hyväksi käyttäen. Ongelmallista arkkitehtuurien kuvaamisessa on se, että arkkitehdeillä on vapaat kädet tuottaa kuvauksia. Tästä johtuen
kuvaustapa vaihtelee ja analyysien tuottaminen kuvauksista on vaikeaa. Jatkuvuuden ja muutosten hallintaa tukevia analyysitoiminnallisuuksia (HeatMaps,
Disaster Recovery Plan) ei myöskään käytetä Puolustusvoimissa. Kirjoittaja näkee kuitenkin mahdollisuuksia edellä mainittujen analyysitoiminnallisuuksien
käytöllä esimerkiksi tietojärjestelmäympäristöjen kustannusanalyysien tuottaminen.
12
4 LÄHTEET
Nenonen ja muut 2009. Puolustusvoimien operatiivinen palvelukehikko. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto 2007.
PVHSMK 4.2.3.2 Palveluympäristöjen ja palveluiden toiminnan varmistaminen.
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston normi.
PVHSMK 4.2.3.1 1 Tietohallinto 016 pejojäos Toiminnan jatkuvuuden hallinta.
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston normi.
PVTAK 2005. Puolustusvoimien tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri (KokA)
versio 1.0 2005. Puolustusvoimien julkinen määritysasiakirja. Pääesikunta johtamisjärjestelmäosasto.
Sintonen ja muut 2010. Puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuuri KokA versio 3
2010. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän arkkitehtuurityö. Koulutus uusille
arkkitehdeille 2010. Pääesikunta johtamisjärjestelmäosasto.
Tietohallintopäätösmenettely 2009. Tietohallintopäätösmenettely –normi 2009.
PVHSM 4.2.2.2 Tietohallinto 022. Pääesikunta johtamisjärjestelmäosasto.