Kunniakomppanialle uusi kuosi Tanssi- Lakkautetut
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Kunniakomppanialle uusi kuosi M/10-edustusasussa kunnioitetaan suomalaista sotahistoriaa. uutiset, sivu 3 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 14 (1167) 6.8.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Jarno Kovamäki / puolustusvoimat Osaaminen luo luottamusta Enemmistö suomalaisista luottaa suomalaisten sotilaiden osaamiseen. Maanpuolustuksessa nähdään paljon vahvuuksia mutta toisaalta mahdollisuuksiin pärjätä perinteisen kaltaisessa sodassa ei uskota. Puolustusministeri Jussi Niinistö luottaa puolustusvoimien osaamiseen mutta ymmärtää kansalaisten näkemyksiä sodasta. – Jos yksin ollaan suurvaltaa vastassa, mahdollisuudet puolustautua eivät pidemmän päälle ole hyvät. uutiset, sivu 3 Lakkautetut Sotilasura Tanssi- varuskunnat käyvät kaupaksi kiinnostaa palestiinalaisnaisia asento, ota! uutiset, sivu 4 maailmalla, sivu 6 vapaalla, sivu 15 2 ruotuväki 14/2015 pääkirjoitus nurkka 6.8.2015 Pelikonsolit – vihollisia vai liittolaisia? Hiljattain palveluksensa aloittaneista varusmiehistä moni hikoilee nyt fyysisen kestävyytensä äärirajoilla. Viimeksi keväällä sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi varusmiesten keskipainon nousseen seitsemällä kilolla 20 vuodessa ja Cooperin sujuvan nyt ennätyksellisen huonosti. Kun nuorten kuntotottumuksia tutkittiin laajemmin UKK-instituutin ja puolustusvoimien toimesta nelisen vuotta sitten, johtopäätösten mukaan tärkeimpiä syitä nuorten liikkumattomuuteen olivat peli-, video- ja internet-laitteet, jotka tarjoavat liikunnallisesti passivoivia harrastuksia. Kun viihde-elektroniikka ja tietokoneet ovat yleistyneet 1990-luvulla varusmiesten kunnon heikentyessä samaa tahtia, yhtäläisyysmerkit pelikoneen ja Suomen puolustuskykyä uhkaavan rapakuntoisen korpisoturin välille on ollut helppo vetää. Tutkimuksen ja aihetta koskevan keskustelun sävy on nykynuoren harrastusten kannalta turhan tuomitseva. Esimerkki päinvastaisesta suhtautumisesta löytyy puolustusvoimien omasta toiminnasta. Kun taistelussa varus- miesten huonoa kuntoa vastaan alettiin muutama vuosi sitten kaivata innovatiivisia aseita, puolustusvoimat keksi alkaa puhua tekniikan parissa viihtyvän sukupolven kieltä. Vuonna 2009 pelikonsoli muuttui liittolaiseksi, kun Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoittamina Suomen varuskuntiin hankittiin 350 Nintendo Wii -laitetta. Tuon ajan myydyimmät liikkeentunnistimella varustetut pelikonsolit mahdollistivat vaikkapa golfin ja tenniksen harjoittelun sisätiloissa. Kotkan rannikkopataljoonan komentaja Vesa Tuominen kiitteli tuolloin, että konsolit saivat urheilua karttavatkin varusmiehet kiinnostumaan liikkumisesta. Näin ongelmasta tuli osa ratkaisua. ”Nörtit voivat olla yhtä tärkeitä kuin Urheilukoulun tähdet.” * * * Teknologian kehittyminen on epäilemättä pilannut monen nuoren kunnon, mutta se on myös muuttanut sodankäynnin luonnetta. Tämä mahdollistaa sen, että nuoren tekniikkaharrastusta voi yhä laajemmin hyödyntää niin, että siitä on suoraa hyötyä maanpuolustukselle. Jos joku on tottunut käsittelemään tietokonetta tai muuta elektroniikkaa siviilissä, henkilölle voi kenties olla käyttöä alati kasvavalla kyberpuolustusalalla tai muissa teknisiä taitoja vaativissa tehtävissä. * * * Palveluksen aikana monet huomaavat, ettei heistä ole korpisotureiksi, mutta kaikkia ei metsässä nykyisin enää tarvitakaan. Vaikkei siis jonkun kunto riittäisikään tetsaamiseen enempää kuin peruskoulutuskauden suorittaminen minimissään vaatii, olisi väärin ajatella, että jokaisen ”nörtin” huono kunto heikentäisi automaattisesti Suomen puolustuskykyä. He voivat olla yhtä tärkeitä kuin Urheilukoulun tähdet. Modernin teknologian käyttö vaatii osaajia, ja onneksi varusmiesten joukossa on niitä, joilla on alalla harrastuneisuutta ja työkokemusta. Tätä voi pitää eräänä yleisen asevelvollisuuden hienoimmista piirteistä, kun jokaisen varusmiehen erityistaidot pyritään valjastamaan isänmaan käyttöön. tornitouhua > [email protected] Ydinaseneuvottelut jännityksen uhrina Ukrainan kriisistä alkanut Venäjän ja lännen välisten uusien jännitteiden aika tulee kestämään vielä pitkään. Olisi väärin kutsua nykyistä tilannetta uudeksi kylmäksi sodaksi, koska kylmä sota oli kahden vastakkain olleen yhteiskuntajärjestelmän kattavaa ja jyrkkää vastakkainoloa. Nyt on kyse sellaisesta poliittisten jännitteiden aallosta, joka saattaa jäädä väliaikaiseksi. Mutta tämä jännitteiden aalto vaikuttaa monilla suhteiden alueilla, ja yksi sen uhreista on ydinaseiden rajoittaminen uusien sopimusten kautta. Ydinaseiden lukumääräistä rajoittamista koskevat sopimukset ovat kaikki olleet Yhdysvaltain ja Neuvostoliitto/Venäjän välisiä. Tälläkin hetkellä ydinaseiden sopimuspohjainen vähentäminen jatkuu, sillä vuonna 2011 voimaan astuneen uuden START-sopimuksen mukaisesti osapuolet vähentävät strategisten ydinkärkiensä määrän vuoteen 2018 mennessä 1 550 sallitun kärjen maksimiin. Mutta tuo onkin sitten ainut voimassa oleva sopimus, jonka puitteissa vähennyksiä tapahtuu. Vielä ennen Venäjän alkuvuodesta 2014 toteuttamaa Krimin niemimaan valtausta Yhdysvallat ilmaisi julkisesti valmiutensa neuvotella pidemmälle menevistä strategisten ydinaseiden vähennyksistä. Yhdysvallat piti myös esillä mahdollisuutta tehdä Venäjän kanssa aivan uusi sopimus taktisten ydinaseiden vähentämisestä. Venäjä ei tällaisista aloitteista tuolloin innostunut, ja nyttemmin mahdollisuudet uusiin sopimuksiin ovat Ukrainan kriisin vuoksi menneet. Paluu uusien ydinasesopimusten tekemisen tielle on mahdollista vasta sitten, kun Ukrainan kriisin kylmentämät itä-länsisuhteet palaavat lämpimämmiksi. Mutta tällä hetkellä on vaikea kuvitella tässä suhteessa mitään oleellista muutosta vielä pitkiin aikoihin. Nykyisessä tilanteessa Venäjä on alkanut itse asiassa entisestäänkin korostamaan ydinasepelotteensa merkitystä maan sotilaspolitiikassa. On todella huolestuttavaa seurata sitä suoranaista uhoamista, mitä Venäjä tässä suhteessa virallisessa retoriikassaan tätä nykyä harrastaa. Yhtäältä tässä on kyse siitä, että Venäjä näkee vahvan asemansa ydinasemahtina olevan suuri tasapainottaja voimasuhdevertailussa Yhdysvaltain kanssa. Ovathan Yhdysvaltain tavanomainen aseellinen voima ja maan kyky käyttää sitä etäällä omasta alueesta huikeasti Venäjän asevoimia edellä. Toisaalta on kyse Venäjän halusta hyödyntää ydinasepelotteensa merkitystä ajankohtaisena kriisiviestinä. Venäjä haluaa esimerkiksi painottaa Ukrainan kriisin laajenemisen mahdollisuuden vaarallisuutta. Korostamalla asemaansa ydinasemahtina Venäjä haluaa viestittää, miten paljon sillä on tässä kriisissä pelissä. Osana suoraviivaista voimapolitiikkaansa Venäjä turvautuu vihjailuihin kriisin eskaloitumisen vaarasta, ja korostaa omaa päättäväisyyttään. Tämä on tuonut ydinaseulottuvuuden ikävällä tavalla mukaan asetelmaan, jossa Venäjä katsoo voivansa laajentaa omaa valtioaluettaan aseellisen voiman avulla. Pekka Sivonen Kirjoittaja on strategian professori Sotataidon laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulussa kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko mielestäsi oikein, että yritysten on mahdollista anoa tärkeille työntekijöilleen vapautus puolustusvoimien palveluksesta? sosiaalisesta mediasta @Apajakari 30.7. ”Minusta olisi uutinen, jos kävisi ilmi, että Suomi EI ole valmistautunut puolustamaan Ahvenanmaata.” Merivoimien tiedotuspäällikkö Anneli Apajakari otti kantaa Ahvenanmaahan liittyneeseen uutisointiin. @kaabou 25.7. ”Nyt 3 viikon jälkeen huomaan, että ainakin kävelen myös siviilissä yhtäkkiä paljon kovempaa kun ennen. Kuin olis muka kiire.” Kalevi Holmströmille on tarttunut palveluksesta tuliaisia myös siviiliin. @Jesyyman 2.8. ”Varustukset pakkailtu. Huomenna kipittämään tuliradalle ja kaasukammioon hengaamaan. Sitten keskiviikkoon asti leirillä.” Jesse Eskelisellä on alokaskauden sotilaskoulutus täydessä vauhdissa. @1VK_Chief 31.7. “Henkilökunnan palvelusammunnoissa tulokseksi tuli 90/100 ja 12/12. Jäi siis selvästi parannettavaa.” Karjalan prikaatin ensimmäisessä viestikomppaniassa myös henkilökunta pitää sotilaan perustaitoja yllä. Kyllä 63% Ei 37% Seuraava kysymys: Luotatko suomalaisten sotilaiden osaamiseen? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected] UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 [email protected] TOIMITUSSSIHTEERI Ossian Hartig Puh. 0299 500 736 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 27.8.2015 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected] LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 [email protected] TOIMITTAJAT Alikersantti Juho Korpela Puh. 0299 500 704 Alikersantti Antti Sarjanen Puh. 0299 500 739 Korpraali Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen [email protected] VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 570 289 [email protected] 3 uutiset ruotuväki 14/2015 Ministeri: Suomessa on hyviä sotilaita Suomalaiset pitävät suurta reserviä ja sotilaiden osaamista maanpuolustuksen vahvuuksina. Mahdollisuudet pärjätä perinteisen kaltaisessa sodassa koetaan huonoiksi. Helena Immonen Kriisi ei todennäköinen Vaikka omia mahdollisuuksia pärjätä sodassa epäilläänkin, ympäröivää turvallisuustilannetta arvioitaessa suomalaiset eivät pidä sotilaallisen kriisin mahdollisuutta Suomessa kovin todennäköisenä. MTS:n tutkimuksessa 72 prosenttia vastaajista piti erittäin tai melko epätodennäköisenä sitä, et- Kuva: SuomiAreena Uskovatko suomalaiset Suomen kykyyn puolustautua konfliktissa? Mikä meitä yleensäkään uhkaa? Näitä jo monia muita turvallisuuspoliittisia kysymyksiä pohdittiin Porin SuomiAreenassa heinäkuun puolessavälissä. Viestintätoimisto Tekir Oy julkaisi Porissa TNS Gallupilla teettämänsä kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä maanpuolustuksesta. Puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Suomen kyky puolustautua sotilaallisessa konfliktissa on huono tai erittäin huono. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2014 tutkimuksessa puolestaan 63 prosenttia suomalaisista piti Suomen mahdollisuuksia puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa huonoiksi. Epäilijöiden määrä oli noussut kahden vuoden aikana, sillä vuoden 2012 tutkimuksessa vastaava luku oli 51 prosenttia. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ymmärtää vastaajien kantoja mutta huomauttaa, että vastauksiin vaikuttaa jokaisen käsite sodasta tai kriisistä. – Jokainen tietysti vastaa omasta puolestaan (tutkimuksissa), mutta mahdollisesti vastaajien mielissä väikkyi talvisotamainen skenaario. Jos yksin ollaan suurvaltaa vastassa, niin mahdollisuudet puolustautua eivät pidemmän päälle ole hyvät, Niinistö kommentoi. – Vastauksissa toki näkyy voimapolitiikan paluu ja Ukrainan kriisi. Kansalaispalautteen perusteella myös edellisellä vaalikaudella tehdyt mittavat säästöt maanpuolustuksesta, varuskuntien lakkautukset ja jalkaväkimiinoista luopuminen ovat vaikuttaneet suomalaisten näkemyksiin puolustuksen tilasta. Porin SuomiAreenassa keskusteltiin turvallisuuspolitiikasta. Puolustusministeriön järjestämässä paneelissa pohdittiin sitä, mikä Suomea uhkaa ja kuinka siihen vastataan. tä Suomeen kohdistuisi sotilaallista uhkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Luku oli hieman laskenut edellisestä vuodesta, jolloin 79 prosenttia ei uskonut sotilaallisen uhan mahdollisuuteen. Tekirin kyselyyn vastanneet olivat vieläkin optimistisempia: 83 prosenttia vastaajista piti Suomen riskiä joutua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi tai osalliseksi sotatoimiin erittäin tai melko pienenä. – Näiden kyselyiden perusteella voi sanoa, että varsin realistinen kuva suomalaisilla on turvallisuusympäristöstä ja oman puolustuksen tilasta, Niinistö kommentoi. prosenttia vastaajista) ja suomalaisten maanpuolustustahtoa (80 prosenttia vastaajista). Niinistö yhtyy kansalaisten käsityksiin suomalaisen sotilaan osaamisesta. – On syntynyt mielikuva suomalaisen sotilaan vahvasta osaa- misesta, mikä pitääkin paikkansa. On mukavaa, että tämä mielikuva on välittynyt. Puolustusvoimissa on tehty asioita oikein: on koulutettu hyviä sotilaita. Niinistö korostaa kuitenkin, että vaikka mielikuvat ovat tärkeitä, puolustusvoimien kehittämisessä taito, tahto ja osaaminen ratkaisevat: niiden kautta rakentuu myös maanpuolustustahto. – Varusmiesten loppukyselyt antavat todellisen kuvan siitä, mikä luottamus omaan kykyyn on. Niillä jotka todella aseen saavat käteensä tositilanteessa, eli reservi- läiset, varusmiehet ja palkattu henkilökunta, on paras käsitys ammattitaidosta ja puolustusmateriaalin tehokkuudesta. Tältä osin voidaan olla levollisia, sillä varusmiesten loppukyselyt antavat hyviä tuloksia, osaamiseen ja kykyyn luotetaan kyllä. Uutiskommentti: Viestintä on vahva ase Kun kansalaisilta kysellään mielipiteitä esimerkiksi maanpuolustuksesta, vastaukseksi saadaan nimenomaan mielikuvia ja mielipiteitä, ei faktoja. Mielikuvat ovat tietysti tärkeitä, ja niiden kartoittaminen onnistuneen viestinnän tueksi välttämätöntä myös puolustusvoimissa. Vaikka Tekirin kyselystä ei sen pienen otannan vuoksi voida tehdä kovin laajoja johtopäätöksiä, vastausten hienoinen ristiriitaisuus on kiinnostavaa: toisaalta omasta Osaavat sotilaat Tekirin tutkimuksessa kysyttiin myös Suomen puolustuksen vahvuuksia, ja niitä vastaajat löysivät paljonkin. Parhaimpina vahvuuksina pidettiin muun muassa käytettävissä olevaa reserviä (66 prosenttia vastaajista), sodanjohdon taktista ja strategista osaamista (68 puolustuksesta löydetään paljon vahvuuksia ja sotilaiden osaamiseen luotetaan, mutta toisaalta omiin mahdollisuuksiin pärjätä sodassa ei uskota. Moni vastaaja ajattelikin varmasti automaattisesti perinteistä sotaa Venäjää vastaan. Silloin on helppo nyökkäillä, että kyllä, luotan puolustusvoimien osaamiseen ja kykyyn, mutta vastustaja on vain liian suuri ja mahtava. Viestinnällisesti tämä on kiinnostavaa, joskaan ei yllättävää. Vaikuttaakin siltä, että vaikka puolustusvoimat on kohtalaisen hyvin onnistunut viestimään omasta osaamisestaan, Venäjä on onnistunut vielä paremmin välittämään viestiä omasta sotilasherruudestaan. Informaatiosodankäynnin suurin voitto on se, jos kohdemaan kansalaiset pitävät sotaa hävittynä jo ennen kuin se on alkanutkaan. Siksi onkin ilahduttavaa huomata, että kaikesta huolimatta suomalaisten maanpuolustustahto on vahva: MTS:n kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, ja 84 prosenttia suomalaisista on valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjen ja taitojen mukaan. Viestintä on vahva ase, mutta sodan voi ratkaista myös vankkumaton maanpuolustustahto. Sitä meillä riittää. maata pääväriä. Vihreät yksityiskohdat muun muassa hihoissa ja poleteissa viittaavat puolestaan maavoimiin. Kaartin joukkojen perinteitä kunnioittaa hopeinen väri esimerkiksi kauluksissa. istuvuudesta otettiin huomioon huolellisissa pyrkimyksissä kohti parasta mahdollista asua. – Puvun prototyyppi hyväksyttiin itse asiassa jo vuonna 2010, mistä juontuu asun virallinen nimi. Kunniakomppania toteuttaa puolustusvoimien ylipäällikön, puolustusvoimain komentajan, puolustusministerin sekä Helsingin varuskunnan sotilaalliset edustustehtävät. Lisäksi kunniakomppanian tehtävänä on vastata Presidentinlinnan kunniavartiosta. Helena Immonen Kunniakomppania sai uudet vaatteet Kalle Toivonen Kuva: Juuso Metsälä / puolustusvoimat Kaartin jääkärirykmentin kunniakomppania esiintyi heinäkuun lopulla Helsingissä pidetyssä viikottaisessa vartioparaatissa ensimmäistä kertaa uuden m/10edustusasunsa kanssa. Aikaisemmin kunniakomppanian edustusasuna on ollut varusmiesten vanha lomapuku. Helsingin varuskunnan komendanttina toiminut, nykyinen Pääesikunnan henkilöstöosaston osastoesiupseeri, majuri Marko Maa- luoto oli tiivisti mukana uuden edustusasun hankinnassa. Hän korostaa sitä, miten uuden puvun sunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon puolustusvoimien satavuotiset perinteet sotavaatteiden tyylin osalta. – Asu on täysin uudenlainen, vaikka siinä on havaittavissa viitteitä muun muassa Panssarisoittokunnan esiintymisasuun, Maaluoto erittelee. Panssarisoittokunnan esiintymisasu on innoittanut kunniakomppanian uuden esiintymisasun har- Testaamalla paras mahdollinen lopputulos Asun testaamisesta vastasivat suurimmaksi osaksi Päävartion vartio-osaston vartiomiehet. Maaluodon mukaan koekäyttäjien tekemät huomiot muun muassa puvun 4 uutiset lyhyesti Kajaanissa harjoitellaan hinauslaskuvarjoilla Kajaanin Nuasjärvellä harjoitellaan heinä-elokuussa hinauslaskuvarjoilla toimimista. Ilmasotakoulun järjestämän harjoituksen tarkoituksena on valmentaa ilma-alusten miehistöä toimimaan oikein veteen päättyvässä heittoistuinhypyssä. Harjoituksen toisen viikon johtajan, majuri Pekka Kuoppalan mukaan harjoituksen tavoitteena on saada ohjaajien vesipelastautumistaidot rutiiniksi. – Koulutuksen läpi pyörähtää kahden viikon aikana noin sata henkilöä, Kuoppala kertoo. JVa Sarviniemeä ei pakkolunasteta Uudistettu yleisesikuntaupseerikurssi alkoi 77 oppilasupseeria aloitti uudistetun yleisesikuntaupseerikurssin maa-, meri-, ilma- ja rajavartiolinjoilla. Kurssilla syvennytään sotatieteellisiin opintoihin ja annetaan valmiudet ylimmissä tehtävissä toimimiseen. Uudistettu yleisesikuntaupseerin tutkinto on eversti Risto Kurosen mukaan päivitetty vastaamaan tulevaisuudessa yleisesikuntaupseerilta vaadittavaa osaamista. – Opetusohjelmaa kehittämällä otetaan huomioon osaamisvaatimusten yksityiskohdissa tapahtuvia muutoksia, kuten joukkorakenteen tai joukkojen käyttöperiaatteiden kehittyminen, kertoo Kuronen. JIm Rovaniemen keskustasta löytyi taas kranaatti Lakkautetut varuskunnat ovat menneet kaupaksi lähes kokonaan. Kauhavalla joukko yrittäjiä osti vanhan Lentosotakoulun alueen ja sai haltuunsa muun muassa kiitoradan. Juho Korpela Kauhavan Kauhavan entisen Lentosotakoulun sekä Kokkolan asevarikon alueet 4,5 miljoonalla ostanut LSK Business Park Oy on täynnä suunnitelmia. Yhtiön omistaa noin kymmenkunta pohjalaista yrittäjää. Heidän tavoitteenaan on saada varuskunta-alueelle uusia yrityksiä ja lentokoulutustoimintaa. Kun kauppakirja allekirjoitettiin vappuaattona 2014, sai uusi omistaja 500 hehtaaria alueita ja pelkästään Kauhavalta 45 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kun vuonna 2015 puolustusvoimat lähti, alkoi mahdollisuuksien kartoittaminen ja vuokralaisten etsiminen. Nyt alueen rakennuksissa on jo yhteensä kahdeksan vuokralaista. – Alueen kiinteistöt ovat erinomaisessa kunnossa. Esimerkiksi entisen muonituskeskuksen 3,5 miljoonan euron remontti valmistui vain hetki ennen lakkauttamispäätöstä, toteaa LSK Businessparkin projektipäällikkö Juha Jokelainen. Paluu juurille Lakkautetuista varuskunnista Kauhavan alue on ainutlaatuinen. Noin kolme kilometriä pitkä kiitotie takasi vuoteen 2014 asti lentokoulutuksen noin 4 500 sotilaalle. Nyt kentällä ei ole sotilaallista toimintaa. Uuden omistajan myötä kiitorata ei ole pysynyt tyhjänä. Normaalien pienlentokoneiden käytön lisäksi kentällä on esimerkiksi ajettu kiihdytysautolla. – Kiitoradan kuntoa on mediassa kritisoitu turhaan. Ammattilaiset ovat käyneet tarkastamassa pinnoitteen, eikä moitteita tullut, Jokelainen huomauttaa. Varuskunta-alueelle perustettiin kesäkuussa hotelli nimeltään LentoHotelli. Se tarjoaa majoittujille 300 majoituspaikkaa useissa eri rakennuksissa. LSK Businesspark tuntuu haaveilevan paluusta juurille. Jokinen LSK Businessparkin projektipäällikkö Juha Jokelainen esittelee Lentosotakoululta jääneitä perintöesineitä. kertoo alueen sopivan täydellisesti kertausharjoitusten pitämiseen, lentokoneiden huoltoon tai koulutustoimintaan. Jo kerran kuopattu juhannustapahtuma Lentäjien Juhannus on hyvä esimerkki uudelleen käynnistetystä toiminnasta: Hiljaiselon jälkeen tapahtuma palasi tänä vuonna Kauhavalle uusin voimin. Kävijöitä kaksipäiväisessä tapahtumassa oli 17 000. Kunta kaappasi kiinteistöt Kontiolahden varuskunnan alue myytiin etuosto-oikeuden kautta kunnalle 1,1 miljoonan euron hintaan. Noin kuuden kilometrin päässä keskustasta sijaitseva 158 hehtaarin alue nimeltään Kontioranta pitää sisällään yli 50 rakennusta. Varikko- ja teollisuusalueen seitsemästä rakennuskokonaisuudesta kuusi on jo saanut vuokralaisen. Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilän mukaan alueelle kaavaillaan vapaa-ajankeskusta, jonka rahoituksesta käydään paraikaa neuvotteluja. Prikaatin lakkauttamisesta koitunutta 300 työpaikan menetystä pyritään paikkaamaan myös houkuttelemalla alueelle uusia yrittäjiä. mentin alueet ostanut Sarakallion kiinteistöt Oy on perustanut Viikinlahden yrityspuiston. Osa alueen rakennuksista on jo myyty. Kuten Kauhavalla, myös Keuruulla löytyy majoitustilaa. Vanhan upseerikerhon tiloissa sijaitsee hotelli Viikinhovi. Sarakallion kiinteistöjen johtaja Timo Kauppinen kertoo alueen houkutelleen erityisesti autoista ja moottoriurheilusta kiinnostuneita. Yhtiö on myös ostanut varuskunnan alueella sijaitsevat kerros- ja rivitalot. Kiinteistöyritys kauppaa Keuruulla Alueet lähes myyty Keuruulla sijainneen Pioneeriryk- Kaikkien vanhojen varuskunta- alueiden myyjänä toimii valtion omistama Senaatti-kiinteistöt Oy. Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola kertoo Lahden Hennalassa kauppojen olevan osittain kesken. – Siellä rakennuksia myydään paloina. Muut alueet myytiin kokonaisuuksina, Maikola toteaa. Kaikki uudet omistajat ovat tähän mennessä tulleet Suomesta. Alueita kaupatessa on ollut Maikolan mukaan onnea. Ostajien löytäminen on ollut hankalaa. – Suuria hintoja kaupoista ei saatu, mutta se olikin odotettavissa, Maikola huokaa. Luonto kukoistaa harjoitusalueiden melskeessä Kalle Toivonen Korkealla kunnahalla hongat huminoi. Tykki paukkaa, puuta haukkaa ja rynnäkkökivääri soi. Suomenniemen mänty saa tuta kaarnoissaan tykkimiesten harjoitukset. Mutta kuinka paljon luonto todella kärsii puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla? Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöyksikön neuvotteleva virkamies Matias Warsta kertoo harjoitusalueiden toiminnan olevan luonnolle jopa hyvästä. – Moni luonnonsuojelija on tullut sanomaan, että pahinta mitä nykyisille harjoitusalueille voi käydä, on se, että puolustusvoimat lähtisi. Harjoitusalueet ovat pysyneet suljettuina ja siten niiden luonto koskemattomana. Lisäksi maalialueiden luonnon monimuotoisuudelle tekee hyvää se, että maa palaa välillä. Harjoitusalueilta löytyy aarnio- metsää sekä räjähteiden kulottamaa avointa hakamaata. Warstan mukaan puolustusvoimien harjoitusalueet luekutuvat niihin harvoihin paikkoihin, mistä jälkimmäiseksi mainitun kaltaisia alueita löytyy. – Karja ei enää laidunna niittymäisesti, joten nykyään sellaiset elinympäristöt ovat yhä harvinaisempia. Hakamailla elää hyvin monipuolinen lajisto, Warsta selventää. Meluhaitta ja pohjaveden saastuminen pahimmat uhat Suurimmat haasteet harjoitusalueiden toiminnassa ovat maaperän ja pohjaveden suojelu sekä ammuntojen ilmoille tykittämä meteli. Mahdollinen meluhaitta koskee lähinnä naapuruston asukkaita. Warstan mukaan puolustusvoimilla on tärkeä huolellisuusvelvoite pohjavesiä kohtaan, sillä moni harjoitusalue, esimerkiksi Säkylä, si- Kuva: Ville Bröijer Poliisin tietoon tuli kranaattiepäily Rovaniemen keskustan alueella keskipäivän aikaan torstaina 30. heinäkuuta. Remontissa olevan Lappiatalon työmaalta löytyi esine, jonka paikalle saapunut poliisi arvioi mahdolliseksi sodanaikaiseksi ammukseksi. Rikosylikonstaapeli Teemu Vilmi Rovaniemen poliisilaitokselta kertoo, että kranaatissa ei ollut sytytintä, joten aluetta ei tarvinnut eristää. Paikalle hälytettiin puolustusvoimat ja löytö varmistettiin räjähtämättömäksi. Kranaatti vietiin Rovajärven ampumaalueelle, jossa se tehdään vaarattomaksi. (YLE 30.7) KTo Vanhoilla varuskunta-alueilla on vetoa Kuva: Juho Korpela Sarviniemen alueen maanomistajat ovat hyväksyneet Metsähallituksen tekemän tarjouksen Sarvinimen maa-alueesta. Maanomistajien hyväksyntä tarkoittaa sitä, ettei Suomen valtion tarvitse pakkolunastaa aluetta. Alueesta oli kiinnostunut myös muutama venäläinen ostajakandidaatti. Ulkoministeriön erityisasiantuntijan Matias Warstan mukaan alueelle ei ole puolustusvoimilla erityisempiä suunnitelmia. – Alueen on tarkoitus säilyä virkistyskäytössä niin pitkälti, kuin puolustusvoimien toiminta turvallisesti sallii, hän kommentoi. ASa ruotuväki 14/2015 jaitsee tärkeällä pohjavesialueella. – Puolustusvoimille annettiin aikoinaan metsätaloudellisista syistä harjoitusalueiksi hiekkaisia harjuja, joilla metsä kasvaa kitsaasti. Sattumoisin nämä samat ympäristöt ovat tärkeitä pohjavesialueita, Warsta avaa. Meluselvityksiä puolustusvoimissa on tehty jo pitkään, mutta pohjaveden ja maaperän suojeluun on Warstan mukaan panostettu erityisesti viimeisen viiden vuoden sisällä. Ympäristön mahdollista pilaantumista tarkkaillaan järjestelmällisesti ja huolella. – Puolustusvoimien ympäristötyötä arvostetaan yleisesti. Kritiikkiä tulee lähinnä yksittäisiltä kansalaisilta melusta. Suomen puolustusvoimat on luontoystävällisyyden eturintamassa yhdessä maiden kuten Yhdysvallat, Norja ja Kanada kanssa, Warsta tiivistää. 5 uutiset ruotuväki 14/2015 Tavoitteiden kautta toimintakykyisemmäksi tähtäimessä Voiko keventää? Joonas Immonen Juho Korpela Puolustusvoimat määrittelee varusmiesten virallisen lomapuvun yleisessä palvelusohjesäännössä ja määräyksessä sotilaspukujen käytöstä. Siitä huolimatta lomaliikenteen seassa näkee usein monenkirjavia versioita lomavarustuksesta. Esimerkiksi kesän helteet ja kuumat ruuhkajunat voivat aiheuttaa tarpeen keventää päällysvaatteita. Puolustusvoimat toteuttaa pilotointihanketta sotilaan toimintakyvyn kehittämiseksi. Toimintakyky jaetaan pilotoinnissa neljään eri osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen. Pilotoinnin tavoitteena on käsitteiden ymmärtäminen sekä tavoitteiden asettelun ja niihin pyrkimisen opettelu. Tuloksiin tavoitteiden kautta Kuva: Olli Viljamaa Uudessa mallissa toimintakykyä pyritään kehittämään tavoitteiden asettamisen, edistymisen seuraamisen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. – Tavoitteita asettamalla opetetaan, miten tavoitteeseen päästään itsearvioinnin, osatavoitteiden, päivittäisen toiminnan, oikean asenteen ja jatkuvan kehittymisen arvioinnin avulla, kertoo Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta. Pilotin aikana varusmies käy läpi viisi sisällöltään uutta oppituntia. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta toteutetetaan vaiheittain kouluttajan opastamana. Itseopiskelumateriaaleja käytetään tukemaan kehitystä. – Opetusta tullaan tukemaan jatkossa myös sähköisillä työkaluilla, kuten PVMoodlella ja mobiilisovelluksella, Kostian toteaa. Uudistettu taistelutapa lisää yksittäisen varusmiehen toimintakyvyn tärkeyttä. Huomio myös miehistöön Toimintakyvyn kehittämisellä tuodaan uutta hyötyä erityisesti miehistön koulutukseen. Pilotin toteuttajan kapteeni Olli Koistisen ja sitä seuranneen sosiaalikuraattori Viivi Lehtisen mukaan panostaminen miehistön toimintakykyyn on tärkeää. Heidän mielestään miehis- vasta ongelmien ilmetessä, Kostian myöntää. Valmis hanke on tarkoitus ottaa käyttöön valtakunnallisesti vuoden 2016 alusta. Syksyn pilotointitulokset näyttävät, saavutetaanko tavoite. – Ensimmäisessä pilotissa varusmiehet kokivat toimintakykynsä kehittämisen tärkeäksi tulevaisuutta ajatellen, Kostian mainitsee. töön ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota P-kauden jälkeen, toisin kuin johtajakoulutukseen valituilla. – Maavoimien uusi taistelutapa asettaa enemmän vaatimuksia yksittäisen sotilaan toimintakyvylle. Pilotin suunnittelussa havaittiin, että henkistä toimintakykyä tulee pystyä parantamaan suunnitellusti varusmiespalveluksen aikana. Tällä hetkellä reagoidaan usein Laivue 2020 tuo uusia aluksia – ja töitä Kalle Toivonen Kuva: Kalle Toivonen Merivoimien Laivue 2020 -hanke tuo tullessaan ainakin neljä uutta sotalaivaa. Uudet laivat korvaavat 2020-luvulla vanhenevat Hämeenmaa- luokan miinalaivat Hämeenmaan ja Uusimaan, Rauma-luokan ohjusveneet Rauman, Porvoon, Raahen ja Naantalin sekä jo käytöstä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan. Merivoimien komentaja, kontraamiraali Kari Takanen painottaa, että Laivue 2020 -hankkeen tilaus tuo mukanaan hyvin todennäköisesti töitä suomalaisille telakoille. – Tilaus tulee olemaan miljardiluokkaa, mutta laivatilaus pyritään tekemään kotimaisilta valmistajilta, Takanen tiivistää. Tarkoituksena on, että uudet laivat tulevat olemaan teräsrunkoisia Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen 2020-luvulla vanhenevan miinalaiva Uusimaan kannella. ja yli 90 metriä pitkiä. Tilauksessa panostetaan laivojen monikäyttöisyyteen. Aluksilta edellytetään kykyä toimia sekä pirstaleisen saariston ahtaissa olosuhteissa että avomerellä. Aluksien on pystyttävä myös tukeutumaan jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, kuten laitureihin ja väyliin. – Suomi ei voi ostaa sotalaivojaan käytettynä, koska Suomen rannikkoalue on niin ainutlaatuinen. Tarvitsemme täällä esimerkiksi aluksia, jotka voivat sekä kulkea jäissä että miinoittaa, Takanen erittelee. Hallitus tehnee päätöksen tilauksesta tämän vuoden aikana ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähettänee ensimmäiset kyselyt telakoille syksyn aikana. Rakennustöiden on kaavailtu alkavan vuonna 2019. Maavoimien järjestyksessään 246. reserviupseerikurssi päättyi torstaina 23. heinäkuuta. Petäjä-nimeä kantaneelta kurssilta valmistui yhteensä 722 uutta upseerikokelasta. Reserviupseerikoulun tiloissa järjestettiin viimeisen päivän kunniaksi kurssin päätöstilaisuus. Tilaisuudessa jaettiin todistukset kurssin priimuksille sekä luovu- tettiin erilaisia huomionosoituksia. Kurssin priimukseksi valittiin upseerikokelas Teemu Nurmela Panssariprikaatista. Mannerheimristin ritari Tuomas Gerdt luovutti Nurmelalle Ritarikiven sekä kunniapalkkion. Tilaisuuden musiikista vastasi puolustusvoimien varusmiessoittokunta. Päivä päättyi katselmuksella ja ohimarssilla Kadettikoulunkadulla. Katselmuksen suorittajana ja ohimarssin vastaanottajana toimi puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas. 14 viikon kurssirupeaman huippuhetkiin kuului tälläkin kertaa kurssijuhla sekä perinteinen Kirkkojärven marssi, jonka voittajaksi selviytyi jääkäreistä koostuva Kärkikomppania. Tiedustelukomppania sijoittui toiseksi. Viimeisenä koettelemuksena upseerioppilaat suorittivat raskaan johtamisharjoituksen. Saako varustusta keventää tpaitaan tai kauluspaitaan esimerkiksi junassa tai ollessaan kesällä ulkona? – T-paitaan ei, mutta esimerkiksi paitapuseroon kyllä. Onko lomavarustuksessa eroja eri joukko-osastojen välillä? – Puolustusvoimissa on yksi yhteinen määräys sotilaspukujen, kuten varusmiesten lomavarustuksen käytöstä. Joukkoosaston sisällä tulee noudattaa pukeutumisessa yhtenäisyyttä. – Merivoimissa, Rannikkolaivastossa palvelevilla varusmiehillä varusmiesten loma- ja paraatipukuna on m/30. – Sotilaspukineiden yhdistäminen siviilipukineisiin on kielletty, mutta sotilapuvun kanssa saa käyttää sellaisia omia vaatteita, jotka eivät näy ulospäin. – Yleisin ja lisääntynyt epäkohta varusmiesten lomapukeutumisessa on liikkuminen ulkona ilman päähinettä. uutisia muualta Ralliautotehdas Hallin varuskunta-alueelle? Jämsän Seutu kirjoittaa, että Toyotan ralliautotehdasta ollaan mahdollisesti sijoittamassa Hallin entiselle varuskunta-alueelle. Päätös asiasta tehdään heinäkuun aikana. Alueelle on suunniteltu myös kylmäalan logistiikkakeskuksen sijoittamista. Varuskunta-alueen omistaa vielä toistaiseksi Senaatti-kiinteistöt, mutta neuvottelut alueen myynnistä ovat loppusuoralla. Mitään esteitä kauppojen toteutumiselle ei ole tiedossa. Jämsän kaupunki haluaa olla mukana tukemassa ralliautotehtaan sijoittamista Halliin. Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salmisen mukaan Halli olisi erinomainen paikka ralliautotehtaalle. Lentokentän läheisyys, alueelle pystyyn jääneet aidat sekä tila tehdä esimerkiksi testiajoja ovat alueen tarjoamia etuja. Jämsän Seutu 29.7. Vekarajärvellä ruokitaan yli 2 400 varusmiestä päivittäin Vekarajärven varuskunnan 2400 varusmiehen ruokkimiseen neljästi päivässä tarvitaan täsmällisyyttä ja tehokkuutta. Ruoka-aikaan joukkoja saapuu ruokailuun noin viiden minuutin välein. Koko väkimäärän ruokkimiseen on aikaa 1,5 tuntia, joten virheisiin ei ole ravintolan johtaja Titta Luoman mukaan varaa. Muonituskeskuksessa ruokailevien varusmiesten lisäksi on keittiön henkilökunnan muonitettava myös maastossa ruokailevat. Ruokakuljetuksia lähtee päivittäin peräti 75 lastia. Aterioita valmistetaan yhteensä 10 000 joka päivä. Muun muassa varuskunnissa ruoanlaitosta vastaavan Leijona Cateringin henkilökuntaan kuuluu 470 työntekijää, ja 50 toimipisteessä valmistetaan yhteensä 70 000 ateriaa päivittäin. Etelä-Saimaa 27.7. Libanonin turvallisuustilanne yhä hauras 246. reserviupseerikurssi päättyi Jussi Vainikka Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta, missä varustuksessa saa matkustaa lomille ja takaisin? – Pääsääntöisesti lomapuvussa m/05. Lomapuvun m/05 kanssa käytetään lomapuvun takkia, mutta päällimmäisenä voi olla myös vihreä paitapusero m/91 eli kauluspaita tai villapaita m/83, jonka alla on pidettävä kauluspaitaa. Talvisin lomapuvun kanssa voi käyttää luonnollisesti myös pakkastakkia m/05. – Ulkomaille vakinaiseen asuinpaikkaansa matkustavat voivat poistua siviiliasussa. Harjoituksissa, joissa lomapukua ei ole jaettu tai käsketty varustuk- seen, voi komentaja, päällikkö tai harjoituksen johtaja antaa luvan palveluspuvun käyttämiseen vapaalla/lomalla. – Meistä suurin osa lähti omiin joukkoyksikköihinsä johtajakaudelle ja pieni osa sitten muihin tehtäviin. Kyllä siinä sellainen odottava tunnelma oli oikeastaan koko viimeisen viikon ajan, RUK:n oppilaskunnan puheenjohtaja Joel Kontiainen kuvailee. Libanonin turvallisuustilanne on suomalais-irlantilaisen pataljoonan komentajan, everstiluutnantti Pertti Kelloniemen mukaan edelleen hauras. Syinä huonoon turvallisuustilanteeseen hän mainitsee rauhansopimuksen puuttumisen, Syyriassa käytävän sodan ja palestiinalaispakolaisten tilanteen, kirjoittaa Lapin Kansa. Libanonissa palvelee noin 350 suomalaista rauhanturvaajaa, joiden tehtävänä on valvoa Libanonin ja Israelin välistä rajaa säilyttäen tulitauko ja pitäen taistelevat osapuolet erossa toisistaan. YK:n johtaman, lähes neljäkymmentä vuotta kestäneen operaation tavoitteena on mahdollistaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voidaan siirtää kokonaan maan omille turvallisuusviranomaisille. Lapin Kansa 24.7. Toimittanut Joonas Immonen 6 maailmalla lyhyesti Matkustajakoneisiin ohjustorjuntajärjestelmä Israelin puolustushallinto on käskenyt Eilatin kaupunkiin lentäviä matkustajakoneita asentamaan SkyShield-nimisen ohjuspuolustusjärjestelmän. Käsky liittyy Isikseen sidonnaisten joukkojen hyökkäykseen Egyptin sotilasjoukkoja vastaan Siinain niemimaalla. Puolustusjärjestelmän tarkoitus on turvata matkustajakoneita terroristihyökkäyksiltä. Israelin hallitus investoi järjestelmään noin 70 miljoonaa euroa. Järjestelmä perustuu lasereihin ja lämpökameroihin, jotka havaitsevat maasta laukaistut ohjukset. JKo Kanadan asevoimat ostaa suomalaisia kiväärejä Natolla suurimmat harjoitukset sitten vuoden 2002 Kiinan presidentti älähti asevoimille korruptiosta Länsirannalla Jerikossa koulutetaan palestiinalaissotilaita. Sotilasura kiinnostaa naisia. Anna Kotaviita Palestiinalaishallinnon kansalliset turvallisuusjoukot (Palestinian National Security Forces) ovat puolisotilaallinen joukko, joka perustettiin reilu kaksikymmentä vuotta sitten Oslon sopimuksen myötä. Koulutuskeskus-Nuweima sijaitsee Länsirannalla historiallisessa Jerikossa. Sotilaiden peruskoulutuskausi kestää kolme kuukautta. – Kurssista riippuen erikoiskoulutus on 1–6 kuukautta. Meillä ei ole ilmatilaa tai esimerkiksi tankkeja, joten erikoistuminen järjestetään Jordaniassa, joskus Venäjällä, kertoo turvallisuusjoukkojen tiedotuspäällikkö, eversti Hafez Refai. Hän painottaa, että turvallisuus on yhteistyötä. – Israel valvoo sotilaskoulutusta, mutta teemme yhteistyötä muun muassa Englannin, Ranskan ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Tällä hetkellä myös Italia kouluttaa poliiseja Jerikossa. Refain mukaan sotilaita turvallisuusjoukoissa on noin 10 000. Muita osastoja ovat muun muassa Presidentin kaarti, tiedustelu ja siviilipoliisi. Alueen hajautuminen heikentää suorituskykyä Oslon sopimuksessa määritetään tiukat rajat Palestiinalaishallinnon turvallisuusviranomaisille. Eversti Refain mukaan sopimuksen A-, Bja C-hallintovyöhykkeet heikentävät turvallisuutta. Palestiinalaisten turvallisuusjoukot esittävät taisteluharjoitusnäytöksen Jerikossa. – Olemme täysin suorituskykyisiä ainoastaan A-alueella Länsirannalla. Ongelmia on C-alueilla ja esimerkiksi Jerusalemin lähiöissä. On alueita, joilla emme voi tomia lainkaan. Tilanne Gazan kaistaleella voisi muuttua uusien vaa- Kuva: Maria Santto Nato suunnittelee järjestävänsä yli 30 maan yhteiset harjoitukset syksyllä. Noin 36 000 henkilöä käsittävä harjoitus tulee olemaan suurin Naton järjestämä sitten vuoden 2002. Harjoitukseen osallistuu myös Natoon kuulumattomia maita, kuten Ruotsi. Harjoitus järjestetään terrorijärjestö Isisin aiheuttaman lisääntyvän uhan takia. Naton puheenjohtaja Jens Stoltenberg on sanonut, että arabimaiden kriisien takia odotettavissa on ’’ankara talvi’’. Harjoitusta pidetään Välimerellä Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Se alkaa lokakuun alussa ja jatkuu marraskuuhun asti. (YLE 15.7.) KTo Palestiinalaiset uskovat omaan armeijaan Kuva: Anna Kotaviita Kanadan asevoimat hankkii suomalaisia kiväärejä pohjoisilla alueilla toimiville vapaaehtoisjoukolleen. Vanhojen brittiläisten kiväärien tilalle Canadian Rangers -joukot saavat Sako T3 CTR -kiväärit. Kiväärien hankintaa perustellaan siten, että niiden pitää pystyä suojaamaan miehiä jääkarhuilta, susilta sekä muilta suurilta lihansyöjiltä. Aseiden on myös toimittava virheettömästi kylmissä olosuhteissa. Canadian Rangers on noin 5 000:sta Kanadan pohjoisosissa asuvasta vapaaehtoissotilaasta koostuva joukko.(HS 22.7.) JVa ruotuväki 14/2015 Luutnantit Samar Thawabhteh ja Nada I. Haijo sanovat, että palestiinalaisten naisten kiinnostus sotilaskoulutusta kohtaan on kasvussa. lien myötä, mutta nyt meillä ei ole siellä toimintaa. Hafez Refai muistuttaa, että Oslon sopimukset kirjoitettiin viideksi vuodeksi, jonka jälkeen Palestiinalaishallinnon piti saada täysi valta alueistaan. Hän harmittelee, ettei sopimuksen aikataulusta ei ole pidetty kiinni. – Haluamme luoda vakautta ja turvallisuutta myös naapureihin, mutta nykytilanne on ongelmallinen. Meillä on tarpeeksi miesvoimaa, mutta osa materiaalista makaa Jordaniassa, koska emme saa maahantuontilupaa. Palestiinalaishallinto hyväksyttiin huhtikuussa jäseneksi Kansainvälisen rikostuomioistuimeen. Haku vaikutti myös turvallisuusjoukkoihin. – Israel jäädytti verovarojamme, joten jouduimme jäädyttämään palkat ja rekrytointikierrokset, kertoo majuri Wissam Atwan prja tiedotusosastolta. Naissotilaiden määrä kasvaa Majuri Atwanin mukaan keskeisimmistä majureista noin kolmannes on jo naisia. – Palestiinalaisnaisilla on ollut aina merkittävä rooli miesten rinnalla. Meille on tärkeää olla suunnan näyttäjiä ja rikkoa ennakkoluuloja. Pystymme aivan samaan kuin miehetkin, toteaa turvallisuusjoukkojen tiedottaja, luutnantti Samar Thawabhteh. Luutnantti Nada I. Haijo painottaa sotilaiden tasa-arvoisuutta. – Koulutus on kaikille sama, emmekä ole kokeneet minkäänlaista syrjintää. Myös perheen ja muun yhteiskunnan tuki on ollut kannustavaa, hän toteaa. Sotilaat ja siviilit yhteistalkoisiin Turvallisuusjoukoissa yhteistyö siviilien kanssa on tärkeä strateginen linjaus. – Tarvitsemme siviilejä rakentamaan kanssamme vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Mekin osallistumme esimerkiksi talonrakennuksiin, oliivisadonkorjuisiin ja jaamme leipää tarvitseville, kertoo eversti Refai. Luutnantti Thawabhtehin mukaan yhteistoimintaleireistä on tullut suosittuja. – Olemme kutsuneet opiskelijoita ja nyt ensimmäistä kertaa toimittajia tutustumaan sotilaskoulutukseen. He elävät kasarmeilla ja heille opetetaan sotilaskuria, ampumista AK-47:lla ja marssimista. Turvallisuusjoukoissa uskotaan haasteista huolimatta tulevaisuuteen. – Koulutamme joukkoja ja rakennamme suorituskykyämme, jotta meillä jonain päivänä on oma valtio ja armeija, joka pystyy suoriutumaan sille asetetuista tehtävistä, kiteyttää eversti Hafez Refai. Somalian turvallisuusjoukkojen koulutus jatkuu Seitsemän suomalaista kouluttaa sekä virkamiehiä että sotilaita. JIm Kalle Toivonen Suomi on osallistunut vuodesta 2010 Euroopan Unionin koulutusoperaatioihin Somaliassa. EUTM (EU Training Mission) Somalia -nimellä kulkevan operaation päämäränä on tukea Somalian turvallisuusjoukkojen kehittämistä. Suomi osallistuu operaatioon esikunta-, neuvonantaja- ja kouluttajahenkilöstöllä. Operaatio alkoi vuoden 2010 huhtikuussa Ugandassa. Tuolloin suomalaisia toimi operaation parissa neljä henkeä. Varsinainen käytännön koulutus alkoi toukokuussa 2014 Somalian Mogadishussa. Tällä hetkellä suomalaisia työskentelee operaatiossa seitsemän. EUTM-Somaliaan osallistuu kaikkiaan 160 henkeä 12 eri EU-maasta. Everstiluutnantti Petteri Lampinen Maavoimien Esikunnan operatiiviselta osastolta kuvaa Suomen työpanoksen painopisteen olevan puhtaasti koulutustehtävissä. – Osa opetuksesta tapahtuu pääesikuntatasolla, missä neuvotaan paikallisia virkamiehiä. Toisessa päässä skaalaa koulutetaan yksittäisiä sotilaita ja joukkoja sotilaan käytännön taitojen osalta, Lampinen erittelee. Haasteita koulutukselle tuottaa Somalian epävakaa turvallisuustilanne. Sisällissodan repimää maata terrorisoivat muun muassa islamis- tiset Al-Shabaab-joukot. Erilaiset turvallisuusuhat vaikuttavat esimerkiksi siihen, missä koulutusosastot voivat liikkua. Lampisen mukaan operaatiossa tapahtuva kehitys on hidasta, mutta varmaa. – Tällaisessa monitahoisessa operaatiossa kehitys on aina melko hidasta. Puurtavaa kehitystyötä tehdään koko ajan, Lampinen painottaa. Lampisen mukaan operaation menestys näkyy siinä, miten paikalliset viranomaiset pystyvät pikku hiljaa ottamaan itse vastuulleen turvallisuustoiminnan rakentamisen. – Sitä kautta vaikuttavuus näkyy parhaiten. Kuva: Lehtikuva / AFP / Mohamed Abdiwahab Kiinan presidentti Xi Junping julisti puheessaan korruption vastaisen taistelun jatkuvan. Kiinan asevoimien korruption uskotaan olevan niin laaja, että se haittaa joukon taistelukykyä. Xi Jinping on tehnyt korruption hävittämisestä päätavoitteensa, ja useita korkea-arvoisia upseereita on jo pantu viralta. Muun muassa asevoimien keskuskomitean varapuheenjohtajana toiminut Xu Caihou menetti asemansa. Hän paljastui suurten lahjusten vastaanottamisesta vastineeksi upseerien uran edistämisestä. (YLE 20.7.) 7 reportaasi ruotuväki 14/2015 Kuvat: Juho Korpela Valtava määrä varusmiehiä johtaa väkisinkin odotteluun. Alokkaat jonottivat sotilaspassikuvauksiin kesäsateessa. Minuutintarkkaa arkea Kainuussa Suomen suurimpiin varuskuntiin lukeutuvan Kainuun prikaatin arki on vilkasta. Yli 2 500 varusmiehen joukolla on sekä hyvät että huonot puolensa. Jussi Vainikka Hämmentyneitä katseita ja epätietoisuutta. Samalla kuitenkin myös uteliaisuutta ja halua oppia uutta. Lähes 2 000 uuden alokkaan ensimmäinen viikko Kainuun prikaatissa Kajaanissa on päättymään päin. Kun uusien alokkaiden määrään lisätään vielä tammikuussa palvelukseen astuneet varusmiehet, saadaan joukko-osaston kokonaisvahvuudeksi yli 2 500. Se tekee Kainuun prikaatista yhden Suomen suurimmista joukko-osastoista. Kapteeni Anssi Katajamäki Kainuun prikaatin esikunnasta kertoo, että päivittäisten rutiinien järjesteleminen 15 perusyksikölle on tarkkaa puuhaa. – Minuuttiaikataulussa pelataan, että miten ruokailuun mennään. Kyllä siinä vilinä käy, kun noin 10 000 annosta päivässä tarjoillaan. Kainuun prikaatin varuskuntaravintolan päällikkö Jari Nevalainen kertoo, että ruokalassa työskentelee 35 Leijona Cateringin palkkalistoilla olevaa henkilöä. – Tätä joukkoa täydennetään sesonkiaikoina, Nevalainen lisää. Suurelle henkilöstömäärälle on totisesti tarvetta, sillä esimerkiksi astianpalautus tuntuu lounasaikaan tukkeutuvan helposti. Keittiöhenkilökunnan äänekkäällä ohjauksella homma saadaan kuitenkin ruotuun. Kainuun prikaatissa otettiin hiljattain käyttöön Suomen varuskuntien ensimmäinen maitobaari. Sekä varusmiehet että henkilökunnan jäsenet suorastaan huokuvat tyytyväisyyttä uutta järjestelmää käyttäessään. Kolmeasteiseksi jäähdytetty maito tulee hanoihin suoraan tuhannen litran säiliöstä. Ruokailun lisäksi varusvaihdossa käynti on aikataulutettava tarkkaan, vaikkei siellä joka päivä tarvitse asioida. Kainuun prikaatin varusvarastolla työskentelee 14 vakituista työntekijää. Valtava varastotila muistuttaa suuren tavaratalon varastoa eikä syyttä, sillä logistisessa suunnittelussa on käytetty apuna kauppaketjujen varastoja. Kokonaisuus käytettävänä harjoituksissa Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoava Heikinhalli on vielä iltapäivästä hiljainen. Illalla vilinää riittää senkin edestä, sillä kaksinkertaisen telinevoimistelun olympiavoittajan Heikki Savolaisen mukaan nimettyyn halliin tehdään vuodessa huimat 150 000 käyntikertaa. Hallin suosio varumiesten keskuudessa on helppo ymmärtää, sillä liikuntatiloja kierreltäessä ei voi olla vaikuttumatta. Tiloista löytyy perinteisten palloilulajien harrastamisen mahdollistavien salien lisäksi muun muassa kuntosali, uimahalli sekä Noptel-sisäampumarata. Aikataulut ovat laajaa joukkoa käsitellessä tiukkoja, mutta suuressa väkimäärässä on myös kiistattomia etuja. Pieniin varuskuntiin verrattuna Kajaanissa on saa- tavilla esimerkiksi huomattavan paljon materiaalia. – Suurin etu oman näkemykseni mukaan on se, että meillä on maavoimien joukosta kaikki aselajit ilmatorjuntaa lukuunottamtta, ja pystymme harjoittelemaan sodanajan kokoonpanossa koko ajan, Katajamäki selittää. ”Liikuntatiloja kierreltäessä ei voi olla vaikuttumatta.” on aina kokonaisuus käytössä, jolloin koulutettaville joukoille tulee heti oikeanlainen käsitys siitä, minkälaisessa ympäristössä toimitaan. Se on yksi suurimmista hyödyistä. Harjoitusalueet sijaitsevat lähellä daan sulutettua asvalttitietä, Kainuun prikaatin tiedottaja Satu Hujanen selventää. Lähes kaikki tarvittavat harjoitusalueet sijaitsevat muutenkin Anssi Katajamäen mukaan varuskunnan lähialueilla. – Lähiharjoitusalue pitää sisällään kaksi osaa: varuskunnan yhteydessä on harjoitusalue, joka on sotilasaluetta. Lisäksi meillä on taisteluampuma-aluetta, jota on Metsähallitukselta hankittu 6 500 hehtaaria, Katajamäki selittää. – Ainoa, mikä ajaa meitä täältä pois, on tykistöammunnat. Muutoin tarvittava löytyy tästä lähialueilta. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisen jälkeen vastuul- – Ei tarvitse harjoituttaa yhtä elementtiä kerrallaan, vaan meillä Uusinta uutta Kainuun prikaatissa ovat pioneereille rakennetut harjoitusympäristöt. Vastikään valmistuneella siltarakennelmalla harjoitellaan erityyppisiä panostamisia. Keskellä tiheää metsää liikuttaessa vastaan tulee yhtäkkiä satametrinen asvalttisuora. – Siinä harjoitellaan, miten saa- Maitobaari sulavoittaa varuskuntaravintolan toimivuutta huomattavasti. Kainuun prikaatin ylpeyden Heikinhallin tiloista löytyy muun muassa uimahalli. lamme on kaksi ampuma-aluetta: Vuosangan sekä Sotinpuron ampumakenttäalueet. Niissä molemmissa pystytään ampumaan joukko-yksiköiden taisteluammuntoja. Vilkas arkipäivä Kainuun sydämessä on kääntymässä hiljalleen iltaan. Alokkaat nauttivat sotilaskodin terassilla vielä viimeisiä grilliruokia. Seinäjokelainen alokas Aleksi Aho on ollut ensimmäiseen viikkoon tyytyväinen. – Tosi pitkään olen odottanut palveluksen alkua, ja on kyllä vastannut odotuksia! 8 NAISET ARMEIJASSA ruotuväki 14/2015 Sama kaiku on askelten Teksti: Antti Sarjanen Ulkoasu: Sofia Korhonen Naisten asepalvelus on kysymys, joka nousee usein esille, kun pohditaan suomalaista maanpuolustusta. Suomessa naiset voivat halutessaan suorittaa asepalveluksen, mutta miehille se on velvollisuus. Ruotuväki haastatteli kolmea palveluksessa olevaa naissotilasta. Heidän kotimaillaan on jokaisella oma tapansa järjestää naisten asepalvelus. KUVA: JUHO RÄTY Kuluva vuosi on puolustusvoimille merkittävä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun säädettiin laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Itsenäisen Suomen historiassa naiset ovat tosin olleet mukana taistelukentillä jo itsenäisyyden alusta lähtien. Ensimmäiset naiset taisteluissa Suomessa olivat punakaartin kouluttamia naiskaartilaisia, jotka taistelivat sisällissodan viimeisiin päiviin asti vuonna 1918. Toisen maailmansodan aikana naiset palvelivat kotirintaman lisäksi muun muassa Lotta Svärd -järjestössä. Lotat työskentelivät tärkeänä osana Suomen ilmapuolustusta ja he toimivat myös sotatoimialueilla hoito-ja lääkintätehtävissä. Vuodesta 1991 eteenpäin naisten on ollut mahdollista palvella rauhanturvaoperaatioissa lukuun ottamatta taistelutehtäviä. Naisille avautui vuonna 1995 mahdollisuus toimia kaikissa tehtävissä puolustusvoimissa ja kriisinhallintajoukoissa. Barton C. Hacker kuvaa kirjassaan Women and Military Institutions in Early Mordern Europe: A Reconnaissance naisten olleen aina suuri osa eri maiden asevoimia. Heidän imagonsa on vaihdellut vuosien saatossa. Naissotilasta on historiassa edustanut roomalaisia vastustanut kuningatar Boudic- Poikolaisella on panssarintorjunta-alikersanttina komennossaan paljon tulivoimaa. ca, 1400–1800-luvuilla asevoimiin kiinteästi kuuluneet pyykkärit ja Neuvostoliiton Puna-armeijan tarkka-ampujat. Hackerin mukaan naisten rooli ei koskaan ole ollut vaihtelevuudestaan huolimatta pieni. Ennen 1800-lukua ei saattanut yksikään suuri armeija kuvitella käyvänsä sotaa ilman suurta, naisista koostuvaa huoltojoukkiota, joka ulottui pitkäksi hännäksi marssivien sotilaiden perään. Naiset olivat yleisimmin alemmista sosiaaliluokista. Osa heistä oli sotilaiden vaimoja. He söivät, nukkuivat ja elivät sotilaiden mukana näiden retkillä. Naisväki toimi pyykkäreinä, kokkeina ja yleisinä huoltojoukkoina. He hoitivat tehtäviä, joita ilman yksikään armeija ei voisi nykyäänkään selvitä sodassa. 1400-luvulta 1800-luvulle armeijoiden mukana kulkeneet naiset olivat nimettömiä ja kasvottomia, eikä heidän elämästään juuri kirjoitettu. Naisten läsnäolosta suurissa konflikteissa kielivät kuitenkin muonavahvuudet, jotka merkittiin ruokaa tarvitsevien suiden määrällä. Vahvuudet ylittivät sotilaiden määrän tuhatpäin. Naisia oli mukana sotaretkillä usein saman verran kuin miespuolisia sotilaita. 1800-luvulle siirryttäessä, kun huoltoelementtejä alettiin sulauttaa varsinaisiin asevoimiin, alkoivat naiset hävitä marssivien armeijoiden yhteydestä. Samalla kuitenkin alettiin muodostaa instituutioita, jotka loivat pohjan naisten osallistamiselle tulevissa suursodissa. Nämä instituutiot sisälsivät samankaltaisia, mutta paremmin järjesteltyjä huoltotehtäviä. Naisia alettiin palkata keskiluokasta, ja he toimivat siviilityöntekijöinä sairaaloissa, ompelimoissa ja keittiöissä. Luoti ei katso sukupuolta Ensimmäiset naisten omat joukko-osastot perusti Venäjän väliaikaishallinto. Venäjän tsaari oli kaadettu, ja väliaikaishallinto yritti hallita vuonna 1917 itärintaman jo katastrofaaliseksi äitynyttä sotilaskarkuruutta ja kapinahenkeä perustamalla Mariya Bochkarevan alaisuuteen naispataljoonan. Helena Carreiras kirjoittaa kirjassaan Gender and the Military: Women in the Armed Forces of Western Democrasies naispatajoonan perustamisen olleen viimeisiä epätoivoisia yrityksiä herättää puolustustahtoa huonosti motivoituneiden joukkojen keskuudessa. Naisten esimerkillä uskottiin olevan kyky herättää 9 NAISET ARMEIJASSA ruotuväki 14/2015 KUVA: ELLY OLIEL taistelutahtoa ja estää lopullinen romahdus rintamalla. Naispataljoona menestyi taisteluissa, muttei kyennyt täyttämään sille annettua tehtävää nostattaa joukkojen moraalia. Toisessa maailmansodassa naiset mobilisoitiin mukaan sotaponnistuksiin kovemmin kuin koskaan ennen: tehtaiden ja kotirintaman lisäksi naiset osallistuivat lähes kaikissa eurooppalaisissa valtioissa ilmavalvontaan ja -puolustukseen. Sotaa käyvissä valtioissa, Neuvostoliittoa lukuun ottamatta, oli usein tapana, että vaikka naiset olivat kiinteä osa tutka- ja ilmavalvontatoimintaa, he eivät saaneet ”vetää liipasimesta”. Tappamista pidettiin liian maskuliinisena naisille. Neuvostoliitto integroi naisia hyvinkin tehokkaasti asevoimiinsa. Naissotilaita oli ilma- ja maavoimissa. Historian ensimmäiset naispuoliset hävittäjä-ässät ja tehokkaimmat tarkka-ampujat taistelivat puna-armeijan riveissä. Sodan lopussa yli 400 000 naista oli palvellut neuvostojoukoissa eturintamalla. Vaikka naisten panos nähtiin hyvin tärkeänä sotaponnistuksissa ja heidän asemansa parani yhteiskunnallisesti, ei naisia kuitenkaan pidetty asevoimien palveluksessa, vaan heidät demobilisoitiin sotien päätyttyä. Muusta maailmasta poiketen Israelissa naiset ottivat osaa vuoden 1948 sotiin alueella, kun Israelin valtiota muodostettiin. Israelissa naiset ovat alusta lähtien olleet osana asevoimia ja heidän roolinsa Israelin puolustusvoimissa on kasvanut jatkuvasti. Israel kuuluu niiden kolmen valtion joukkoon, jossa asevelvollisuus koskee kumpaakin sukupuolta. Myös Norjassa ja Eritreassa molemmat sukupuolet ovat asevelvollisia, mutta Israelissa asevelvollisuus on suuremmassa roolissa ja palvelusaika pidempi. Nykyaikainen naissotilas eroaa edeltäjistään paljon. Sukupuolet sulautuvat taistelukentillä molempien suorittaessa samoja tehtäviä. Monissa nykyaikaisissa asevoimissa naiset palvelevat sekaisin miesten kanssa ja vastaavanlainen kehitys on ollut käynnissä jo 1970-luvulta asti. Naisten oikeuksien ja naisten integraation asevoimiin voi historiallisesti nähdä korreloivan kaikkialla maailmassa. Valinta vai velvollisuus Suomalainen alikersantti Marika Poikolainen on koulutettu johtamaan kriisitilanteessa omaa kranaattikonekivääriryhmäänsä. Hänen päätökseensä lähteä palvelemaan maataan aseellisesti suhtauduttiin lähipiirissä aluksi järkyttyneinä. – Aluksi sain osakseni paljon kysymyksiä ja ihmettelyä, Poikolainen selittää. Nyt kun hieman aikaa on kulunut, ovat myös läheiset rauhoittuneet. – Palveluksestani on tullut lä- heisilleni arkea, ja he suhtautuvat minuun uudella tavalla. En tiedä johtuuko siitä, että puolustusvoimissa viettämäni aika on kasvattanut minua, hän jatkaa helpottuneena. Poikolaisella on mennyt asepalvelus hyvin ja hän kertoo nauttivansa joka hetkestä. – Koulutus ja kohtelu puolustusvoimissa on ollut tasa-arvoista, eikä minua kohdella eri tavoin sukupuoleni vuoksi. Vaatimukset ovat samat kuin kaikilla muillakin, Poikolainen korostaa. Poikolaisen mielestä mahdollisuus suorittaa asepalvelus on positiivinen asia. Hän kokee suomalaisen kulttuurin osaltaan vaikuttaneet naisten mahdollisuuksiin puolustusvoimissa. – Suomessa on meille naisille hyvin helppoa, sillä olemme vapaita päättämään haluammeko suorittaa asepalveluksen. Näin ei ole kuitenkaan monissa maissa, joissa uskonnon ja kulttuurin vuoksi naiset ovat enemmän kotona, eikä heillä ole samanlaisia ”Naiset pystyvät sodassa samaan kuin miehetkin.” vapauksia, Poikolainen pohtii. Poikolainen valitsi vapaaehtoisesti palveluksen puolustusvoimissa. Israelilainen Elly Oliel ei kuitenkaan saanut valita, vaikka olisi palvelukseen luultavasti päätynytkin. – Naiset pystyvät sodassa samaan kuin miehetkin, Oliel ilmoittaa. Hän palvelee parhaillaan Israelin puolustusvoimissa koirakouluttajana ja -käsittelijänä. Olielin tehtävänä on rauhanaikana ja mahdollisessa kriisitilanteessa toimia osana tiedustelu- ja etsintäryhmää. Oliel ja hänen henkilökohtainen koiransa on koulutettu myös erinäisiin jäljitys- ja kiinniottotehtäviin. Olielin mielestä asepalvelus on ehdottoman tärkeää. Hän pitää hyvänä sitä, että naisia kohdellaan Israelin puolustusvoimissa tasa-arvoisesti, joskin ei-taistelutehtäviin koulutettavien naisten palvelus on vuoden miesten palvelusta lyhyempi. Miehet ja taistelutehtäviin koulutettavat naiset palvelevat täydet kolme vuotta. – Naisilta ja miehiltä odotetaan Israelissa aivan samoja asioita. Kaikkien velvollisuus on puolustaa yhteistä maata. Ainoa asia jossa en ole samaa mieltä, on naisten lyhyempi palvelus, mutta toisaalta asevoimissa kaikki ei aina ole loo- gista, hän selventää. Oliel kertoo kunnioittavansa muissa maissa vapaaehtoisina palvelevia naisia paljon. – Esimerkiksi Suomessa palvelevat naiset ansaitsevat erityistä kunnioitusta, sillä heidän ei ole pakko palvella asevoimissa, mutta he tekevät sen silti. Naisten kannattaa taistella haluamansa eteen, sillä heidän on mahdollista saavuttaa mitä vain. Norjan puolustusvoimat tasaarvon edelläkävijöinä Norjalainen Hannah Eliassen syö, taistelee ja jopa nukkuu samoissa tuvissa miespuolisten palvelustovereidensa kanssa. Norjassa sukupuolten välinen integraatio puolustusvoimissa on viety hyvin pitkälle. Sotilaat voivat valita mies-, nais-ja sekatupien väliltä. Sekatupia tarjotaan vaihtoehtona, sillä kriisitilanteessa majoitusta ei voida järjestää sukupuolen perusteella. Eliassen sai motivaatiota asepalvelukselleen isänsä suorittamasta asevelvollisuudesta. Vaikka Norjassa onkin yleinen molempia sukupuolia koskeva asevelvollisuus, eivät kaikki ikäluokasta joudu sitä suorittamaan. Eliassenin mukaan sotilaat voivat näyttää hyvää esimerkkiä ja antaa paljon yhteiskunnalle. Hänen perhepiirinsä on ollut todella tyytyväinen valintaan suorittaa asepalvelus. – Kaksi pikkuserkkuani ilmoittivat hakeutuvansa asevoimiin keskusteluidemme seurauksena. Perheeni on kiinnostunut kuulemaan elämästäni palveluksessa ja käsittelemme mahdollisuuksiani puolustusvoimissa paljon. Myös moni ystävistäni harkitsee asepalvelusta. Kriisitilanteessa Eliassenin tehtäviin kuuluu komentopaikan operoiminen, vartiointi ja turvallisuudesta huolehtiminen. Hänelle on myös koulutettu telakuormaauton kuljettaminen. – Nautin ajastani täällä paljon, enkä voisi kuvitella olevani missään muualla juuri nyt, hän hehkuttaa. Eliassenilla riittää kehuja ryhmähengestä kantahenkilökunnalle ja palvelustovereille. Hän kertoo kokeneensa, että Norjan puolustusvoimien tapa asettaa miehet ja naiset samalle viivalle on paras tapa toteuttaa tasa-arvoa. Hän tunsi olevansa välittömästi osa joukkoa. Olielin tehtäviin kuuluu paljon vartiointia. KUVA: NORJAN PUOLUSTUSVOIMAT Lähteet: Helena Carreiras: Gender and the Military: Women in the Armed Forces of Western Democracies (Cass Military Studies 2006) Barton C. Hacker: Women and Military Institutions in Early Modern Europe: A Reconnaissance (The University of Chicago Press 1981) Thomas W. Zeiler ja Daniel M. DuBois: A Companion to World War II (Wiley-Black 2012) Viesti, turvallisuus ja vartiointitehtäviensä lisäksi Eliassen kuljettaa telakuorma-autoa. 10 kentällä lyhyesti Päivärahamaksussa oli ongelmia Maavoimien heinäkuisten alokkaiden päivärahojen maksussa oli viikolla 30 pieniä ongelmia. Osa alokkaista sai rahansa vasta seuraavan viikon maanantaina. Rahat oli tavoite maksaa jo perjantaina. Pääesikunnan koulutusosastolla palvelevan majuri Ville Kostianin mukaan päivärahojen maksuun käytettävässä ohjelmistossa oli virhe, jonka takia päivärahat eivät olleet kertyneet alokkaille oikein. Ongelma havaittiin, kun eräs joukko-osasto ilmoitti palkkaluettelossaan olleen poikkeuksellisia summia. JKo Vuoden pioneeri Karjalan prikaatista Vuoden 2014 pioneeriksi on nimitetty Karjalan prikaatin Raivaajakomppanian päällikkö majuri Juha Olli. Palkittava saa vuodeksi haltuunsa Ritarimaljan sekä Pioneeritarkastajan kilven. Majuri Olli on palvellut tähän mennessä kolmessa eri maavoimien joukko-osastossa eri puolilla Suomea ja kahdessa kriisihallintaoperatiossa. Pioneeritarkastaja eversti Jouko Rauhala kuvailee puheessaan Ollin johtamistyyliä ammattitaitoiseksi ja ihmisläheiseksi. Vuoden pioneeriksi voidaan valita ansiokkaasti maanpuolustuksen parissa toimiva sotilas tai reserviläinen. JKo Serenadia g-ruudissa Kapteeni Ville Uggeldahlilla on g-voimia pursuava yhden miehen show. Yleisön turvallisuus on tärkeintä, lentonäytöksessä ei riskejä oteta. Kari Lindholm laivueessa koulutetaan Hornetohjaajia sodan ajan tehtäviin. – Toimin myös ilmataistelun opettajana. Tehtävät tukevat toisiansa. Tulta takapuolestaan sylkevä sotalintu sinkoutuu startista silmukkaan kuin biisonin potkusta. Pilvitarhan kylkeen ponkaisevan Hornetin jylinä panee yleisön lahkeet lepattamaan. Konetta vääntää ruudikas ilmojen g-mies, joka taitaa kolmannen asteen. Immelmaneja, kuubalaisia tynnyreitä ja soihtuja. Suihkumoottoreiden mylvintää, jälkipolttoa ja kerosiinin käryä. Näitä on luvassa ilmavoimien esityslentäjän, kapteeni Ville Uggeldahlin 10 minuutin mittaisessa ja g-voimia pursuavassa yhden miehen showssa. Vauhdikkaan lentoesityksen taustalle sopisi pauhaamaan Top Gun -elokuvasta tuttu Mighty Wings. – Lennon aikana ilma on täynnä Hornetin jylinää. Se peittäisi alleen sekä musiikin, että selostuksen, eikä niitä sen takia ole tarjolla, Uggeldahl selvittää. Sotalintu heittäytyy pilven reunalta henkeäsalpaavaan syöksyyn kohti maata. Äkkiä nokka nousee takaisin taivaan sineen. Hurjaa menoa säestävät Hornetin omasuojaheitteet, tulikuumat soihdut. Goodness gracious, Great Balls of Fire! Esityslentäjästä sukeutuu esille myös erikoistehostemies ja ilmojen Dome Karukoski. – Pitää tarkoin miettiä, miltä liikkeet näyttävät maasta käsin. Siellähän se yleisö on. Soihdut ovat kuin mansikat kakun päällä. Lentäjäksi haluaa moni Ville Uggeldahl on kotoisin Turusta. Hän kiinnostui hävittäjälentäjän urasta monen muun nuorukaisen tavoin, kun pääsi seuraamaan Saab JS-35 Drakeneiden liikehdintää taivaalla ennen vuosituhannen vaihdetta. – Hain varusmiespalvelukseen Ilmasotakouluun Kauhavalle ja laskuvarjojääkärikouluun Uttiin. Palvelin P-kauden laskuvarjojääkärinä. Sen jälkeen pääsin ohjaajien alkeiskurssille, ja sillä tiellä ollaan. Uggeldahl sanoo, että hävittäjälentäjäksi haluavan ei kannata karsia itseään ulos ammatista ennen ilmavoimien järjestämiä pääsykokeita, vaikka kriteerit tiedetään vaativiksi. – Hakekaa ihmeessä, jos lentäminen kiinnostaa. Valintaupseerit kyllä harkitsevat, kuka tehtävään soveltuu. Ei sitä kannata itse ryhtyä arpomaan. Lentoja myös ulkomailla Kuva: Heikki Taanila Suomi ja Britannia harjoittelevat yhdessä ruotuväki 14/2015 Rajua rääkkiä Heinä- ja elokuussa lennettäviin ilmasotaharjoituksiin osallistuu Suomelta 2–4 F/A 18 -monitoimihävittäjää ja Iso-Britannialta 2–4 Eurofighter Typhoon -hävittäjää. Harjoituksen tiedotusvastaava majuri Aki Väisäsen mukaan brittien kanssa harjoitellaan normaaleja eri tyyppisten koneiden välisiä ilmataisteluskenaarioita. Naton Baltiasta toimivien lento-osastojen kanssa harjoittelu on puolustusministeriön hyväksymän puolustusvoimien vuoden 2015 harjoitussuunnitelman mukaista toimintaa. JKo Sotilastennis juhlii 40-vuotista historiaansa Esityslennolla lentonopeudet vaihtelevat noin 250:sta 1 000:een kilometriin tunnissa, koneen suunnan muutokset ovat rajuja. Tuhansia käyttötunteja normaalia palveluskäyttöä kestävän Hornetin elinkaari lyhenisi huomattavasti, mikäli sillä lennettäisiin pelkkiä esityskeikkoja. Koneita kierrätetään, jotta rakenteiden väsyminen voitaisiin minimoida. Esityksiä on noin 20 kertaa vuodessa, lisäksi ohjelmistoa pitää harjoitella. Osa harjoitteista tehdään simulaattorissa. – Matalalla lentäminen on koneelle rankkaa muutenkin, koska maanpinnan lähellä on turbulenttisuutta, joka röykyttää konetta. Kapteeni Ville Uggeldahl Lapin lennostosta toimii Ilmavoimien esityslentäjänä tänä vuonna. Kalustona on Hornet F/A18 monitoimihävittäjä. Jos rääkki on rajua koneelle, sitä se on myös miehelle. Ilmavoimien esityslentäjän tehtävä lienee sotilastehtävistä harvinaisin ja halutuin, mutta samalla myös rasittavimmasta päästä. Varusteineen liki 90-kiloinen lentäjä painaa tiukimmissa kurveissa hetkellisesti 800 kiloa. Esityslennolla g-voimat rusentavat lentäjän vartaloa uuteen muottiin toivottavasti vain väliaikaisesti. – Samantapaisia liikesarjoja väännetään toki myös normaaleilla taisteluharjoituslennoilla. Yhden miehen pesti Ilmavoimien esityslentäjän pesti tarjotaan vain yhdelle hävittäjälentäjälle kerrallaan. Kysymyksessä on kunniatehtävä. Esityslentäjällä on myös varamies, josta tulee esityslentäjä seuraavana vuonna. Hän lentää osan esityslennoista. Tehtävää hoidetaan vuoden verran. Vaikka esityslentäjän tehtävän hoitaminen vaatii aikaa, ennättää Uggeldahl osallistumaan myös normaaliin lentopalvelukseen. Hän toimii Lapin lennostossa Hävittäjälentolaivue 11:n ykköslentueen varapäällikkönä. Takana on reilu 850 tuntia Hornetin puikoissa. Laivueen tehtävänä on valvoa Suomen ilmatilan koskemattomuutta rauhan aikana ja ylläpitää tunnistuslentovalmiutta. Lisäksi kolumni Sotilasurheiluliitto järjestää sotilastenniksen 40-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlaturnauksen Suomen Urheiluopistolla vierumäellä 5.–9. elokuuta. Sarjoja löytyy henkilökunnan ja varusmiesten lisäksi ikämiehille, naisille ja veteraaneille. Liikuntaneuvos Risto Luukkasen mukaan Vierumäki on toiminut tennisturnauksen järjestämispaikkana yli 30 vuotta sen erinomaisten puitteiden vuoksi. – Laadukkaat ulko- ja sisäkentät tarjoavat hyvät puitteet turnaukselle, hän selittää. Turnauksia on ennen järjestetty muun muassa Hangossa, Tampereella ja Oulussa. ASa Joonas Immonen > [email protected] Asepalvelus, taakka vai tuki? Mielenterveydellinen syy on yleisin tämän hetkinen asepalveluksen keskeyttämisen peruste. Länsimaissa yleistyneet psyykkiset sairaudet kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat arkipäivää entistä useammalle nuorelle ja saattavat vaikuttaa toimintakykyyn hyvinkin paljon. Myös ilman varsinaista diagnoosia palveluksensa aloittaneista nuorista keskeyttää osa yksinkertaisesti, koska eivät koe jaksavansa henkisesti. Osatekijöitä voi olla monia erilaisia ja ne voivat osittain kummuta siviilielämän murheista ja vaikeuksista. Omasta kokemuksesta ja kave- Esityslentojen tarkoituksena on Ilmavoimien suorituskyvyn kärjen esittely lentonäytösten yleisölle. Hornet F/A 18 -monitoimihävittäjän liikehdinnästä ovat kiinnostuneet mattimeikäläisten lisäksi myös sotilasalan ammattilaiset. Uggeldahl esiintyi kesällä myös Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksessä Turussa. Silti eniten mielessä pyörii Englannissa järjestettävä kansainvälinen ilmailunäytös Royal International Air Tattoo. – Näytöksessä keskityin pelkästään esitykseen. Yleisön läsnäolo unohtui kun Hornet harppaa taivaalle. Kaikkein tärkeintä on yleisön turvallisuus, riskejä ei oteta. Tekniset viat ovat kuitenkin mahdollisia, vaikkakin epätodennäköisiä. – Lentosuunnat ja esityslinjat suunnitellaan siten, että kone ei putoa yleisön joukkoon, vaikka jokin menisi pieleen. Lento-ohjelmassa eri liikkeillä on minimikorkeudet, joita ei saa alittaa, Uggeldahl kertoo. Haasteet kasvattavat, mutta ne eivät saa olla ylitsepääsemättömiä. reiden kertomusten perusteella erityisesti varusmiespalveluksen alku koetaan monesti raskaana ja mielenterveyttä järkyttävänä käännekohtana elämässä. Toimintatapojen erilaisuus ja esimerkiksi komennetuksi tuleminen voivat olla kulttuurishokki, jos on tottunut melko vapaaseen olemiseen kotona ja koulussa. Jotkut kokevat erityisen ahdistavina sotaan liittyvät ajatukset ja kiristyneen tilanteen suhteellisen lähellä Suomen rajoja. Toisaalta osa on kertonut myös siitä, kuinka palvelus on tuonut säännöllisyyttä elämään ja tavallaan palauttanut sen raiteilleen, ainakin hetkellisesti. Mielestäni asepalvelus voisi parhaimmillaan olla rohkaisemassa nuorta ja olla auttamassa rakentamaan ehjempää identiteettiä. Palveluksessa koetuista haasteista selvitessään voi kokea itsensä onnistuneeksi ja kykeneväksi selviä- mään jatkossakin. Haasteet kasvattavat, mutta ne eivät saa olla ylitsepääsemättömiä. Suuren muutoksen tai vaikean elämäntilanteen edessä varusmies saattaa tarvita joskus ammattiauttajan puheille pääsyä. Sosiaalikuraattorit sekä sotilaspapit auttavat monissa ongelmissa ja ovat valmiita kuuntelemaan. He voivat joskus tuntua kuitenkin kaukaisilta ja vierailta tukihenkilöiltä. Palveluksen aikana on tärkeää, että nuorella on edes joku tukihenkilö, jolle puhua, olkoon se sitten kaveri tai ammattihenkilö. Nuoria tulisi rohkaista ystävysty- mään toisiinsa, ettei kukaan jäisi yksin. Mielestäni varuskunnissa tulisi henkilökunnan olla enemmän läsnä ja valmiina tukemaan erityisesti palveluksensa aloittavien nuorten parissa. Erityiset ”inttipsykologit”, joilla olisi psykologin tai terapeutin koulutus, olisivat mielestäni tervetullut lisäys varuskuntien henkilökuntaan sosiaalikuraattorien avuksi. Inttipsykologit voisivat olla erikoistuneet vain ja ainoastaan varusmiesten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 kentällä ruotuväki 14/2015 palveluksessa Radioamatöörit kesäleirillä Radioamatöörien kesäleiri järjestettiin tänä vuonna Räyskälässä. Puolustusvoimat oli mukana tapahtumassa Camp Kyyneleen alueella. Joonas Koivisto NIMI JA SOTILASARVO Ida Lahtinen, kersantti ASUINPAIKKA Ylöjärvi Puolustusvoimilta tukea Maavoimien esikunta haluaa aktiivisesti tukea sotilaspuolen radiotoimintaa. Varusmiehille tarjotaan osassa joukko-osastoja koulutusta laitteiden käyttöön ja huoltoon. Camp Kyyneleessä ollut kalusto oli Panssariprikaatin Viestirykmentistä. Radioamatöörien taajuuksilla käydään Salorannan mukaan kes- kustelua kaikesta harrastukseen liittyvästä sekä yleisistä asioista, kuten säästä. – Meillä on kuitenkin sellainen herrasmiessopimus, ettemme keskustele henkilökohtaisista asioista. Uskonnosta tai politiikasta ei taajuuksilla jutella, Saloranta kertoo. Salorannan mukaan sotilasradioamatööritoiminta voi olla hyödyllinen harrastus. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa viestiaselajin reserviläiset. – Esimerkiksi sähköttäjän taidot unohtuvat nopeasti ilman jatkuvaa harjoittelua. Harrastustoiminnasta voi olla heille hyötyä, Saloranta pohtii. Salorannan mukaan jotkut harrastajat osaavat esimerkiksi heijastaa radiosignaalinsa kuusta takaisin maahan nähdäkseen mihin se osuu. Valmis peruskarttalehti on kuusivärinen maastokartta, jossa maasto tuodaan esil9le mahdollisimman täydellisesti. Kartasta ilmenevät muun muassa tiet, rautatiet, polut, vesistöt, suot, viljelysmaat ja metsät sekä talot, huvilat ym. asumukset. Kartoittajien työ ei kuitenkaan lopu, vaikka valkoiset läiskät häviävät. Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan voimavarat käytetäänkin lähivuosina täysin uudistustyöhön – ovathan vanhimmat karttalehdet jo lähes 30 vuotta sitten kartoitettuja. Kuva: Ruotuväki – Peruskartat ovat puolustusvoimien toiminnalle kokonaisuudessaan aivan välttämättömät ja tämän tyyppisestä kartoittamisesta on näin ollen aivan perustavaa laatua oleva hyöty, sanoi puolustusministeri Erkki Huurtamo työn loppuun saamisen kunniaksi järjestetyllä juhlalounaalla Pellossa. Maanmittaushallituksen pääjohtaja Lauri Kantee sanoi Pellon kunnantalon seinään kiinnitetyn muistolaatan paljastuspuheessa, että Suomi on nyt kartastonsa puolesta eräs eturivin maita maailmassa. eteenpäin Ydinvoimalaitokselta tiedotuspäälliköksi Anna-Maria Länsimies siirtyi 1. heinäkuuta Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen viestintäpäällikön tehtävistä Maavoimien esikuntaan maavoimien tiedotuspäälliköksi. toimin kesän ajan määräaikaisena alokaskouluttajana Kirkonmaan linnakkeella Kotkassa. Maavoimien tiedotuspäällikkö johtaa ja kehittää maavoimien viestintää ja koordinoi maavoimien maineenhallintaa. Käytännössä olen osa viiden huippuviestijän tiimiä. Verkostoomme kuuluvat myös joukko-osastojen viestijät. Ulospäin viestinnälliset lopputuotteemme näkyvät esimerkiksi uutisina, nettisivujen sisältöinä, tiedotteina, sosiaalisen median päivityksinä tai tapahtumina. Niissä kerrotaan muun muassa maavoimien toiminnasta, asevelvollisuudesta ja kriisinhallintaoperaatioiden kuulumisista. Sisäisesti tuotamme erilai- sia viestinnän asiantuntijapalveluita maavoimien komentajalle ja maavoimien johdolle. Parasta työssäni on se, että saan jatkuvasti oppia uutta parhaiden asiantuntijoiden opastamana. Koko ajan täytyy olla hereillä sekä edustamani organisaation tapahtumista että mediassa esiin nousevista teemoista. Sosiaalista mediaa seurailen päivittäin. Maavoimat on kuukaudessa imaissut minut täysin mukaansa. Upeat kollegat, huippuasiantunteva organisaatio ja selkeä johtaminen luovat jatkossa hyvän pohjan oman asiantuntemukseni hyödyntämiselle. Porin prikaati, Niinisalo Työ harjaannuttaa kouluttamaan Joonas Immonen Kersantti Ida Lahtinen työskentelee sopimussotilaana Porin prikaatissa, Niinisalon varuskunnassa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa kouluttajan apulaisena toimiminen, sulkeisharjoituksien pitäminen ja aseotteiden kouluttaminen. – Sopimussotilaana toimiminen on tietynlaista työkokeilua, jossa pääsee kokeilemaan onko työ puolustusvoimissa sellaista missä viihtyy, Lahtinen kertoo. Varusmiespalveluksen lähestyessä loppua henkilökunta rohkaisi Lahtista jäämään sopimussotilaaksi. Hän päätti jäädä kokeilemaan avustavan kouluttajan roolia ja on viihtynyt siinä jo yli vuoden. Lahtinen kertoo, että hän on pitänyt ajastaan puolustusvoimissa. Erityisen tärkeitä hänelle ovat olleet joukkuetoverit varusmiesajan alusta lähtien. Nykyäänkin hän pitää oleellisena sitä, että porukassa on hyvä ryhmähenki ja kaikki tulevat toimeen keskenään. – Parasta ovat olleet työkaverit. Nuorempana kouluttajana olen saanut apua ja tukea sekä oppinut uutta lähes päivittäin. Olisi kurjaa tehdä töitä, jos työkavereiden kanssa ei tulisi toimeen, Lahtinen pohtii. Aliupseerikurssin tykkikouluttaja Kuva: Samuli Haapala Ennen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen viestintäpäällikön tehtäviä työskentelin muun muassa asiantuntijana Energiateollisuus ry:ssä. Koulutukseltani olen konetekniikan diplomi-insinööri sekä yleisen kirjallisuustieteen maisteri. Vapaaehtoisen asepalveluksen suoritin aikoinani merivoimissa, jonka jälkeen JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Kaveria ei jätetä!" Vääpeli Markku Saloranta yritti saada radiolinjoilla yhteyttä, mutta vastausta ei kuulunut. Kartat valmistumassa Jussi Vainikka TYÖPAIKKA KOULUTUS Ravintola-ala ruotuväki 40 vuotta sitten Maamme peruskartoituksen ensi vaiheen maastotyöt saatiin päätökseen elokuun 14. päivänä. Koko Suomen kattava peruskartasto (1:20 000) valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 1977 aikana. Peruskartoittaminen on ollut mittava työ: maastotyöt aloitettiin vuonna 1947. Kaikkiaan kartasto tulee sisältämään 3712 lehteä. Maanmittaushallitus ja puolustusvoimien Topografiakunta ovat jakaneet työt siten, että maanmittaushallitus on kartoittanut Eteläja Topografikunta Pohjois-Suomea. IKÄ 25 TOIMENKUVA Sopimussotilas, 3. tykistöpatterin apulaiskouluttaja Kuva: Joonas Koivisto Puolustusvoimat oli Camp Kyyneleen voimin mukana Räyskälän lentokentällä järjestetyllä radioamatöörien kesäleirillä. Leirillä on vuosittain nähtävillä monenlaisia harrastukseen liittyviä ilmiöitä Leirialueella järjestettiin erilaisia luentoja ja alue oli täynnä myyntipisteitä. Alan harrastajille löytyi monenlaista käytettyä tavaraa ja itse rakennettuja laitteita. Puolustusvoimat oli perustanut yhdessä Perinneradistien seuran kanssa Camp Kyyneleen. Perinneradistit esittelivät sotasaaliiksi saatua radiokalustoa ja laitteiden historiaa. Puolustusvoimien mastolla oli mahdollisuus tutustua sotilasradioamatöörien toimintaan ja lähetystunnukseen. Camp Kyyneleen puolustusvoimien kalustoa esitteli itsekin toiminnassa aktiivisesti mukana oleva vääpeli Marko Saloranta. Hän työskentelee Panssariprikaatissa kouluttajana ja asiantuntijana. Salorannan mukaan vuosittaisen leirin parasta antia on monelle se, että pääsee näkemään kasvotusten niitä muita harrastajia, joille on jutellut taajuuksilla pitkin vuotta. Sotilasradioamatööreillä on oma tunnus, jonka alla käydään keskustelua harrastajien kesken. Tunnus on käytössä erityisesti aktiivisuuspäivinä, joista yksi on vuosittain puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Anna-Maria Länsimies aloitti maavoimien tiedotuspäällikkönä heinäkuun alussa. Lahtisen työt sopimussotilaana alkoivat vuoden 2014 kesällä. Aluksi hän toimi aliupseerikurssin apulaiskouluttajana vastaten oppilaiden tykkikoulutuksesta. – Aliupseerikurssilla nuorten miesten ja naisten motivaatio uuden oppimiseen oli enemmän kuin hyvä. Tänä keväänä sai nähdä työnsä tuloksia, kun samaan yksikköön tuli alikersantteja, joita itse olin kouluttanut, riemuitsee Lahtinen. Alun perin Lahtinen halusi sotilaskoiraohjaajaksi, sillä koirat ovat lähellä hänen sydäntään. Hän kuitenkin päätyi lopulta tuliasemapatteriin, mutta kertoo, ettei ole katunut hetkeäkään. – Palveluksen alettua Niinisalossa, alkoi tuntua siltä, että aselaji on juuri sellainen mistä tykkään. Harrastukset mukana arjessa Lahtinen kertoo harrastavansa ratsastusta, koiria sekä lenkkeilyä. Apulaiskouluttajan työt matkoineen vievät niin paljon aikaa, että muuhun ei sitä juuri liikenekään. Hän kulkee päivittäin noin tunnin matkan Ylöjärveltä Niinisaloon ja takaisin. Lahtinen on alunperin kotoisin Mänttästä, mutta asuu nykyään Ylöjärven läheisyydessä. – Vanhemmat joskus puhuivat, että saattaisin sopia asepalvelukseen. Olen ollut pienestä asti temperamenttinen ja hieman kovaääninen, Lahtinen pohtii. Tulevaisuudessa Lahtisen suunnitelmissa on pyrkiä Maanpuolustuskorkeakouluun tai mahdollisesti vakituiseksi kouluttajaksi. Jos ura puolustusvoimissa ei urkene, niin Lahtinen suuntaa takaisin ravintola-alan töihin tai opiskelemaan lisää. Ida Lahtinen on tehnyt ravintola-alan töitä seitsemän vuotta. Hänen mukaansa samalla tavalla kuin ravintolatyössä, myös kouluttajana työskennellessä on tärkeää, että ryhmä toimii hyvin ja työpaikan yhteishenki on kohdallaan. 12 kentällä ruotuväki 14/2015 Merivoimat varustautuu uusilla herätemiinoilla PM-16-miinat korvaavat vuosikymmenen lopussa vanhentuvaa kalustoa. Ensimmäiset miinat on toimitettu, ja hanke päättyy 2017. Joonas Koivisto Hänen mukaansa PM-16 miinan etuja sitä edeltävään kalustoon nähden on sen nykyaikaisen tekniikan tuoma parempi ohjelmoitavuus ja suurempi räjähdelataus. Villikarin mukaan miinojen toimitus on sujunut keväästä alkaen ajallaan. Ensimmäinen erä olisi saavuttuaan valmis laskettavaksi veteen ja miinatyyppi on täydessä operatiivisessa käytössä toimitusten päättyessä 2017. Ideointi hankkeelle alkoi kesäkuussa 2011. Tietopyynnöt lähetettiin samaisena kesänä ja tarjouspyynnöt vuoden lopulla. Merivoimien tilaamilla uusilla PM-16 herätemiinoilla korvataan vanhentuvaa kalustoa ja ylläpidetään herätemiinojen lukumäärää operatiivista tarvetta vastaavalla tasolla. Miinat valmistaa kotimainen Forcit Oy. Miinojen toimitukset ovat alkaneet keväällä ja jatkuvat vuoden 2017 puoliväliin saakka. Herätemiinojen hankintaprojektiin on varattu tällä hetkellä 12 miljoonaa euroa. PM-16 miinat ovat merenpohjaan laskettavia pohjamiinoja. Herätemiina laukeaa aluksen antamasta herätteestä. Näitä ovat magneetti-, paine- ja akustiset herätteet. Ääniheräte tarkoittaa aluksen aiheuttamaa melua, joka etenee vedessä. Paineheräte syntyy aluksen syrjäyttäessä vettä liikkuessaan. Jos alus taas aiheuttaa muutoksen paikalliseen magneettikenttään liikkuessaan, syntyy magneettinen heräte. PM-16 miina painaa 710 kiloa ja on noin 1,3 metriä korkea. Taistelulatauksessa miinaan on pakattu 500 kiloa räjähdeainetta. Pitkä ja huolellinen hanke Uutta ja varmaa tekniikkaa Kuva: Thomas Weckström Merijärjestelmäosaston taisteluvälinealan toimialapäällikön, komentaja Mikko Villikarin mukaan hankkeen taustalla on merivoimien halu säilyttää herätemiinojen tuoma suorituskyky ja sen mukanaan tuoma kyky hallita merta. – Tarve suorituskyvyn säilyttämiselle oli olemassa. Osa kalustosta vanhenee vuosikymmenen lopussa, joten hankinta oli tarpeen, Villikari sanoo. PM-16-miinan lataus on yksi suurimmista, joita merivoimilla on käytössä. huomio! Sopimus hankkeesta Forcit Oy:n kanssa syntyi 2013 huhtikuussa. Villikarin mukaan tarjousneuvotteluiden prosessi vie aikaa erityisesti, kun kyse on räjähteistä. – Merimiinan hankintaan liittyy testipaketin suunnittelu, turvallisuusasioiden suunnittelu ja läpikäynti sekä hankkeen kaupallinen puoli. Tyydyttävään ratkaisuun pääsy vei aikaa, kun kaikki osaalueet tuli ottaa huomioon, Villikari sanoo. Lisäksi räjähteitä hankittaessa räjähdysainetestit täytyy käydä Villikarin mukaan millintarkasti läpi. Herätemiinat ovat tähän mennessä läpäisseet kaikki erittäin vaativat testit. Merimiinoitus lasketaan osaksi merivoimien kokonaistulenkäyttöä. Sillä torjutaan uppoumarunkoisia pinta-aluksia ja sukellusveneitä. Miinat lasketaan mereen siten, että jokaisen miinan tarkka paikka on tiedossa. Näin merimiinoite on laskemisen jälkeen myös omien joukkojen raivattavissa. digi Nupit kaakkoon pikkunikseillä Joonas Koivisto Lähde: Sotamuseo Ampuma-asento konepistoolilla kainalosta! Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Tapoja on monia Testatessa kokeiltiin viittä eri tapaa, joilla puhelimesta lähtevää ääntä voi vahvistaa ja parantaa. Puhelin asetettiin keraamiseen-, lasiseen ja pahviseen mukiin kaiutin mahdollisimman lähellä mukin pohjaa. Näiden lisäksi testattiin ääntä vahvistamaan suunniteltu Yllätys ja pettymys Kuva: Ville Bröijer Internet on täynnä vinkkejä älypuhelimien kanssa elämiseen. Yksi varusmiesten vapaa-ajan oleellinen osa on musiikki. Jos kunnollisia kaiuttimia ei löydy, voi arkisilla asioilla parantaa musiikkikokemustaan. Ruotuväki testasi musiikkia vapaa-ajallaan harrastavan kaartinjääkäri Heikki Haahkalan kanssa muutamaa suosittua niksiä, joita suositellaan helppoina ja toimivina. Pelkän puhelimen kaiuttimen tuottama ääni on usein Haahkalan mukaan heikkoa. – Matalat äänet eivät toistu kunnolla. Lisäksi korkeat ja keskeltä sävelasteikkoa löytyvät äänet sekoittuvat keskenään luoden puuroisen kokemuksen. verratessa pelkkään puhelimen kaiuttimeen. Se vahvisti lähinnä korkeita ja pistäviä ääniä, jotka ovat jo valmiiksi puhelinten heikkous. Tötterö paljastui testauksen heikoimmaksi niksiksi. Näitä menetelmiä testasimme. paperitötterö ja pahvimukien sisään askarrellut nappikuulokkeet. Ensimmäisenä keinona kokeiltiin puhelimen asettamista keraamiseen mukiin äänen parantamiseksi. Haahkalan mukaan tämä menetelmä ei erottunut laadussa pelkästä puhelimesta merkittävästi, ja matalat äänet hukkuivat yhä. Ainoa etu oli, että äänestä saatiin jonkin verran kovempi. Lasisen kahvimukin Haahkala koki huomattavasti paremmaksi. – Lasimukin läpi musiikki toistui paremmin, selvemmin ja siihen kätkeytyi lämmin sävy. Ääni tuo hieman mieleen putkiradion, mikä lämmittää muusikon mieltä, hän tunnelmoi. Tyypilliseen kahviloista tuttuun pahvimukiin asetettuna puhelimesta saadaan Haahkalan mukaan kunnolla matalat äänet esiin. Laatu oli lähellä lasimukia, mutta vielä parempi. Paperista teipin avustamana askarreltu tötterö ei tuonut apua Ennen testien aloittamista Haahkala veikkasi voittajaksi kahteen pahvimukiin askarreltuja kuulokkeita, jotka olisivat ainoa todellinen stereovaihtoehto. – Jos kuulokkeiden teho riittää, pitäisi sen kuulostaa kaikkein parhaalta. Tapaa käytettäessä tuli kuitenkin yllätys ilmi. Puhelimen mukana saapuneet oletuskuulokkeet eivät ainakaan tuota läheskään riittävää määrää ääntä. Lähtenyt ääni oli todella hiljainen, mutta laadultaan selvästi paras. Testien voittajaksi kuuntelun perusteella selviytyi selvästi kahviloiden take-away pahvimuki. Siitä lähtevä ääni on voimakkuudeltaan hyvä ja tasapainoinen. Kahvimukien verrattain helppo saatavuus tekee tästä hyödyllisen niksin, jos musiikista haluaa nauttia mukavammin. 13 vapaalla ruotuväki 14/2015 Kuva: Mali Mäkinen / Ylä-Tikkurilan Kipinä Mikko Lyttinen (punaisessa asussa) Vantaa Painicupissa viime syksynä. Painimasta palvelukseen Nuorten Suomen-mestari, aliupseerioppilas Mikko Lyttinen palvelee Urheilukoulussa ja tähtää kansainvälisiin kisoihin. Joonas Koivisto Uralle luonnollinen valinta Urheilukoulu oli Lyttiselle uran kehityksen ja aikataulujen kannalta luonnollinen valinta. Palvelusaika sopii hyvin yhteen kauden kalenterin kanssa. – Yleisesti omanikäisiltä kavereilta ja tutuilta on tullut ihan hyvää palautetta varusmiespalveluksesta. tupavisa 1. Kuinka monta leijonaa on prikaatikenraalin arvomerkissä? 2. Missä sijaitsee Maavoimien esikunta? 3. Kuinka monta Hornet-monitoimihävittäjää Suomella on? 4. Missä järjestetetään lääkintäreserviupseerikurssi? 5. Mikä on puolustusvoimien nykyinen sodanajan vahvuus? 6. Paljonko maksaa Sotilaslääketieteen keskuksen uusi potilassimulaationukke? 7. Moneenko eri merivoimien joukkoosastoon voi hakeutua kutsunnoissa? Palveluksen oheen ei ole sattunut toistaiseksi kilpailuja. Hän kertoo palveluksesta olleen hänelle hyötyä myös urheilijana. – Ainakin peruskunto on parantunut, olemme marssineet ja kävelleet sen verran paljon. Olemme myös ehtineet kahden muun saapumiserääni kuuluvan painijan kanssa harjoitella lajiharjoituksia kasarmilla hyvin, puitteet ovat siellä kunnossa. 8. Minkä niminen yhdysvaltalainen ohjushävittäjä vieraili Helsingissä heinäkuussa? 9. Mikä on Libanonin rauhanturvaoperaation virallinen lyhenne? 10. Minkä maalainen on kuvan rynnäkköpanssarivaunu? vastaukset Shokkialku Kuva: Joonas Koivisto Puolustusvoimien Urheilukoulussa varusmiespalvelustaan suorittava aliupseerioppilas Mikko Lyttinen on meritoitunut painija. Ennen palvelusta vaasalaiselle mukaan tarttui nuorten suomenmestaruus kreikkalais-roomalaisesta painista. – Olen harrastanut painia nyt suunnilleen 12 vuotta ja nykyään painoluokkani on 66-kiloiset, 1994 syntynyt Lyttinen toteaa. Seuratasolla Kuortaneen Kuntoa edustavalla nuorten suomen mestarilla on selkeät jatkotavoitteet. – Realistinen tavoite on miesten suomenmestaruus palveluksen jäl- keen. Sitä kautta aion päästä miesten edustusjoukkueeseen ja lopulta muutaman vuoden sisällä kansainvälisiin kisoihin. Kansainvälisille kentille tähyävällä Lyttisellä on jo kokemusta kansainvälisistä ympyröistä nuorten kisoista viime vuodelta. Päällimmäisenä Lyttiselle on toistaiseksi jäänyt mieleen palveluksesta ensimmäinen metsäharjoitus. Mikko Lyttisellä on ainakin yleiskunto kehittynyt palveluksen aikana. – Harjoituksessa satoi ainakin koko toisen päivän ja yön. Se oli mukava ja shokeeraava alku näihin hommiin, Lyttinen muistelee. Metsäaamut eivät silti tulleet Lyttiselle täysin yllätyksenä. Hän on urheiluopistossa opiskellessaan tottunut ulkoilmaelämään. – Harjoittelimme paljon ulkona ja esimerkiksi puolijoukkueteltassa majoittumisesta tuli jo kokemusta sieltä. Näihin pidempiin vaikkapa viikon kestäviin harjoituksiin ei sekään kuitenkaan voinut valmistaa, vaan ne ovat tulleet palveluksessa uutena. Palvelus on sujunut Lyttisellä hyvin ja hänen mukaansa yleinen tunnelma yksikössä on ollut ihan hyvä. Peruskoulutuskaudelta jäi muistoksi kultainen ampuma- merkki ensimmäisestä ampumataitotestistä. Harjoituksien vapaa-ajan viettoon kuuluva sotilaspaini on Lyttiselle tuttua, mutta hän ei ole päässyt harmikseen vielä lajia kokeilemaan. Taisteluammunnoista Hätilästä tavoitetulta Lyttiseltä löytyy huumoria palvelukseen ja palvelustovereiden kanssa. – En ole aamujen määrästä kovinkaan tarkkaa kirjaa pitänyt. Taitaa niitä suunnilleen 240 tänään olla jäljellä. Menee ihan mukavasti ja ehkä hieman nopeammin, jos ei turhaan ajattele niitä. 1. Yksi leijona, 2. Mikkelissä, 3. 62, 4. Riihimäen varuskunnassa , 5. 230 000 henkeä, 6. Noin 50 000 euroa , 7. Kahteen (Upinniemi ja Dragsvik), 8. USS Jason Dunham, 9. UNIFIL 10. Venäläinen 14 vapaalla elokuvat ruotuväki 14/2015 näyttely Ted 2 Ohjaus Seth MacFarlane Pääosissa Mark Wahlberg, Amanda Seyfried, Seth MacFarlane, Jessica Barth, Morgan Freeman, Liam Neeson, Patrick Warburton Ensi-ilta 17.7. mori ota loppuakseen. Katsoja tuntee itsensä väkisinkin ajoittain kiusaantuneeksi, kun itse juonesta täysin irralliset kohtaukset tuntuvat karkaavan täysin käsistä. Juoni itsessään ei ole huono, ja elokuva onnistuu ottamaan kevyestä otteestaan huolimatta kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kaiken kaikkiaan rainan vahvuudet jäävät kuitenkin lähinnä yksittäisten hauskojen kohtausten varaan. Niiden vastapainoksi Ted 2 sisältää liian monta turhaan pitkitettyä ja myötähäpeää aiheuttavaa kohtausta, joissa katsoja ehtii jo toivoa olevansa jossain muualla. Kuva: Ville Bröijer Vuonna 2012 edellisen kerran ihastuttanut ja vihastuttanut nallekarhu Ted on jälleen palannut valkokankaille. Ted ei ole aivan tavallinen nallekarhu, sillä hän puhuu ja toimii kuten tavalliset ihmisetkin. Elokuvan toisessa osassa päihteisiin menevä Ted on astunut maailmanhistorian ensimmäisenä nallekarhuna avioon. Ongelmat alkavat, kun Ted yrittää hehkeän vaimonsa Tami-Lynnin (Jessica Barth) kanssa adoptoida lasta. Ted todetaan omaisuudeksi ja hänen ihmisoikeutensa riistetään. Ted aloittaa yhdessä parhaan ystävänsä Johnin (Mark Wahlberg) kanssa toimet ihmisoikeuksiensa palauttamiseksi. Matkan varrella remmiin liittyy vielä aloitteleva juristi Samantha (Amanda Seyfried), ja soppa on valmis. Kolmikko toilailee minkä ehtii, eikä alatyylinen huu- Jussi Vainikka Sotainvalidien tarinat syventävät kuvaa sodistamme. Southpaw Ohjaus Antoine Fuqua Pääosissa Jake Gyllenhaal, Forest Whitaker, Rachel McAdams, Curtis ’’50 cent’’ Jackson Ensi-ilta 14.8. Kalifornian suuri makkaratehdas on jo ajat sitten lakannut kehittämästä tuoreita reseptejä. Nyrkkeilyelokuva Southpaw ei luo sääntöön edes sitä vahvistavaa poikkeusta. Elokuvassa lastenkodista tiensä herrain kartanoihin hakannut nyrkkeilijä tipahtaa lyhyen pinnansa vuoksi huipulta kovaa. Vaimo kuolee ja tytär otetaan huostaan. Seuraa klassinen tarina puhdistumisesta: maailman murjoma nyrkkeilijä karkoittaa viinapirun itsekurilla ja palaa takaisin kehään. Kiirastuli lusitaan hidastetun treenausmontaasin siivittämänä. Jake Gyllenhaal jatkaa Oscarjahtiaan tikkiin pumpattuna nyrkkisankarina. Forest Whitaker suoriutuu hyvin pakollisesta harmaapartaisen sensein roolista. Antoine Fuqua on ohjannut ehkä eheimmän elokuvansa sitten vuoden 2001 Training dayn. Missä siis vika? Miksi South- Sotainvalidit kertovat tarinansa pawta katsoessa tekee mieli heittää pyyhe kehään? Nyrkkeilyelokuva on genrenä kehänsä vanki. Puitteet eivät tarjoa mahdollisuutta laajalle paletille tarinoita. Southpaw menee kuitenkin jopa nyrkkeilyelokuvan mittapuulla riman alitse. Käsikirjoittajain kirjekurssin lopputyön makuisella päähenkilön polulla käydään läpi jokainen lajityypin klisee. Henkilöhahmot eivät tunnu oikeilta ihmisiltä, vaan ovat olemassa vain juonen tarkoitusperiä varten. Southpaw on pahimmanlaatuinen esimerkki taiteentekijän arkkivihollisesta: mukavuudenhalusta, pelosta ottaa riskejä. Kalle Toivonen Sotamuseon Maneesin uusin erikoisnäyttely käsittelee sodissamme pysyvästi vammautuneita. Näyttelyssä esiteltiin viiden ihmisen elämää ennen vammautumista ja sen jälkeen. Esitellyistä yksi on nainen ja loput miehiä. Sotainvalidinäyttelyn kanssa samaan aikaan esiteltiin myös muuta Suomen sotiin liittyvää kalustoa, välineistöä ja varustusta. Paikalla ollut toimitus ei odottanut näyttelyn olevan niinkään hienotunteinen ja hienostunut kuin se oli. Esillepano koostuu kankaista, jotka on täytetty vammakertomuksien ja elämäntarinoiden lisäksi tiedolla sotainvalideja tukemaan perustetuista veljes- ja sisarliitoista Mieleenpainuvinta näyttelyssä ovat ajatuksia herättävät veteraanien haastatteluista poimitut lausahdukset. Moni varusmieskin voinee samaistua erään veteraanin lausahdukseen ”Maanpuolustus on välttämätön paha, joka on vain kestettävä”. Tapahtumista tulee tilastojen sijaan aitoa elävää historiaa. Kirjoituksista paistaa sitkeys, kyky sopeutua ja positiivisuus vaikeissakin paikoissa. Sotainvalidit kertovat vammautumisistaan elävästi. Sääli ja murhe loistavat poissaolollaan, vaikka veteraanit ovat kohdanneet vaikeitakin paikkoja. Sotamuseon suunnittelija Lauri Haavisto kehuu näyttelyn saaneen paljon positiivista palautetta. – Kävijät ovat kutsuneet näyttelyä parhaaksi osaksi sotamuseota, hän selittää. Uutta tietoa tuli monesta suunnasta. Sotainvalideja oli sotien jälkeen jopa 96 000 ja ensimmäistä kertaa toimitukselle myös naisten kohtalot tuotiin esille. Naisten ja miesten tehtävät erosivat toisistaan hyvin paljon, joten vammautumistarinatkin ovat erilaisia. Miinoja ja sirpaleita Näyttely perehtyy myös vammo- jen vakavuuden määrittelyyn ja kertoo miten vammautumisen kanssa opittiin selviämään. Eino Anttila oli panssarimies sodassa ja haavoittui vakavasti oman panssaritorjuntatykin ammuttua hänen vaunuaan epähuomiossa. Anttilan päästä saatiin osa sirpaleista leikattua pois, mutta osa jouduttiin myös jättämään sinne hänen loppuelämäkseen. Kaisa Maasilta as- ”Tapahtumista tulee tilastojen sijaan elävää historiaa.” tui venäläiseen miinaan, eikä kävely ollut enää mahdollista ilman kipua ja särkyä. Vammojen hoitokeinoja avattiin, ja veteraanit kertoivat millaisia tapoja he joutuivat omaksumaan jatkaessaan tavallista elämäänsä sotien jälkeen. Näyttely on erittäin hyvällä maulla toteutettu ja järkyttävim- mät kuvat on jätetty pois, mikä tekee näyttelystä koko perheelle sopivan. Museossa oli esillä paljon muutakin kiinnostavaa. Sodista jääneet reliikit, kuten tykit, univormut ja oikea panssarivaunu saavat allekirjoittaneen kaltaisen kalustofanaatikon hurmokseen. Sisäänpääsy sotamuseoon on varusmiehille ja puolustuvoimien henkilökunnalle ilmainen. Hinta ei muutenkaan nouse päätähuimaavaksi, joten kesäinen vierailu Suomenlinnassa voisi hyvinkin sisältää myös vierailun Sotamuseon Maneesissa. Lisämaksusta pääsee myös tutustumaan sotien aikaiseen Vesikko-sukellusveneeseen. Sotamuseon Maneesi ei voi vielä luvata tulevia erikoisnäyttelyitä. – Tulevaisuus pitää sisällään niin paljon mahdollisuuksia, ettei vielä ole täyttä varmuutta seuraavista näyttelyistä, Haavisto selventää. Antti Sarjanen konsoli- ja lautapelit Tornio ´44 Lautapeli Mikugames Tornio ´44 on kuvaus Suomen ja Saksan välisestä taistelusta Kemissä ja Torniossa 1–8.10.1944. Peli on julkaisija Mikugamesin toinen. Pohjatyötä ja suunnittelua on tehty paljon, sillä peli pursuaa historiaa. Ohjeissa sodan kulkua käydään läpi päivä päivältä. Selostukset ovat tarkat, ja ne auttavat eläytymään taisteluihin. Kaikki, mitä laudalla pelin aikana tapahtuu, myötäilee vuoden 1944 tapahtumia tarkasti. Torni ´44 on kaksinpeli. Peli koostuu useista kymmenistä toisiaan muistuttavista pahvipaloista, kartasta ja nipusta ohjeita. Ohjeet ovat vain englanniksi. Eng- lanninkielinen sotatermistö onkin syytä olla hallussa, sillä ohjeet vilisevät pitkiä lauseita ja monimutkaisia lyhenteitä, eikä ohjevihkon raskas taitto ainakaan lisää lukunautintoa. Pelin arvioitu kesto on 5–10 tuntia. Kun jo pelkkien sääntöjen opetteluun menee useampi tunti, ei peliä voi millään mittakaavalla pitää selkeänä tai helppona. Pelinappuloiden lajittelukin kestää kauan. Monimutkaiset ohjeet hyökkäämisestä, pisteidenlaskusta ja liikkumisesta ovat ensi kertaa tämän mittakaavan strategiapelejä pelaavalle liikaa. Totuus on se, että pelin pelaaminen amatööripohjalta osottautui ainakin testaajalle itselleen mahdottomaksi. Useamman tunnin ohjeisiin perehtyminen, tuskaisa tutustuminen pelilautaan, nappu- F1 2015 XBox 360 Codemasters loiden loputon järjestely ja vielä tuskaisempi epäonnistumisen tunne – pelin pelaaminen ei onnistunut. Säännöt eivät avautuneet ja ne olivat aivan liian monimutkaiset. Harmittavaa, sillä peli on visuaalisesti näyttävä ja aihe kiinnostava. Tornio ´44 sopii historiallisia ja strategisia pelejä harrastavalle. Maallikolle se ei anna kuin oppitunnin Suomen sotahistoriasta. Juho Korpela Codemastersin vuotuinen Formula 1 -päivitys nähdään nyt ensimmäistä kertaa uuden sukupolven konsoleilla. Pelisarjan kenties suurin myyntivaltti on yhä tallella: kaikki viralliset Formula 1 -tallit, radat sekä kuljettajat löytyvät tästäkin versiosta täysin lisensoituna. Myös grafiikka on silmiä hivelevää. Kauniin ulkokuoren sisältä paljastuu kuitenkin pienoinen pettymys. Aiemmissa versioissa ylivoimaisesti suosituin ja pelatuin uramoodi puuttuu F1 2015:ta kokonaan. Itse luodulla kuljettajalla pohjamudista kohti kärkeä nouseminen on luonut pelisarjaan syvyyttä. Nyt pelimuotovalikoima jää suppeaksi, sillä pelaajan on mahdollista ajaa vain yksi kausi kerrallaan. Itse pelattavuus on Codemastersin tekeleessä kunnossa. Uuden sukupolven konsolien kasvaneet tehot on hyödynnetty onnistuneesti ja vauhtihirmujen ajamiseen on saatu sopivasti lisää haastetta. Myös tekoälyä on kehitetty paljon. Oman elämänsä Kimi Räikköset joutuvat aiemmasta poiketen taistelemaan radalla tosissaan virtuaalisen Lewis Hamiltonin ja kumppaneiden kanssa. Vauriomallinnus on pelissä edelleen harmillisen köykäinen. Monacon legendaarisella katuradalla voi huoletta kolistella kaiteisiin ilman merkittäviä autovaurioita. Tästä ei tosin voi pelikehittäjiä syyttää, sillä autovalmistajat tuskin katsoisivat mielellään autojensa tuhoutuvan edes virtualisesti. Kokonaisuutena F1 2015 on mukavaa ajanvietettä, mutta kovin pitkäikäisenä pelinä sitä ei voi pelimuotojen suppeuden vuoksi pitää. Pelikokemus on luonnollisesti paras mahdollinen ratilla pelattaessa, mutta ohjaimellakin pääsee Formula 1 -tunnelmaan mukaan kiitettävästi. Jussi Vainikka 15 VAPAALLA ruotuväki 14/2015 VARSI- JA KORKOKENKIEN KOPSETTA TEKSTI: ANTTI SARJANEN KUVAT: VILLE BRÖIJER TAITTO: SOFIA KORHONEN • Varusmiehet tanssivat myöhään yöhön Riihimäellä. • Ennakkoasenteet kohtasivat humppaa ja hymyä. Monet ennakkoluulot sortuivat, sillä toimituksen yllätykseksi lavatanssit houkuttelevat talon täyteen jopa maanantai-iltana. Riihimäen Riutanharju muutti myös toimittajien käsityksen lavatansseista pelkkänä vanhemman väen harrastuksena, osana suomalaista historiaa. Lavatanssit osoittautuivat erittäinkin eläväiseksi ja trendikkääksi osaksi Riihimäen yöelämää. Lava oli täynnä kaikenikäistä väkeä, aina nuorisosta eläkeläisiin. Paikalla ei välitetty pukukoodista, mikä osaltaan teki tansseista hyvin rennon ja kansanomaisen tapahtuman. Tansseissa oli maanantaina erikoisuutena kaksi tuntia, jolloin julistettiin tavanomaisesta poikkeava naisten haku. Tämä upposi tanssikansaan erittäin hyvin, ja lava täyttyi erittäin nopeasti. Vaikka Riutan miesväki ei kaikkein juroimmasta päästä ollutkaan, niin kaikenlainen foxtrottien ja tangojen lisäksi myös ”angrybirds-polkkaa” sekä uudempaa tanssimusiikkia. Kokemattomia tanssijoita auttoivat bändin solistin juonnot biisien väleissä, joissa kerrottiin, millaista humppaa on seuraavaksi tulossa ja kuinka sitä tanssitaan. Pitäessään taukoa soittamisesta jalkautuivat artistit tanssimaan, ja musiikkipuolesta vastasi lavan keskellä sijaitsevalle korokkeelle asettunut tiskijukka. Tanssijat eivät olleet paikalla ainoastaan juhlimassa ja tutustumassa, vaan mukana oli myös kuntoliikkujia sykemittarit ranteissaan. Kaikki mahtuivat hienosti samoille lavoille, ja tanssit vain paranivat illan mittaan. Lavatanssit osoittautuivat eläväiseksi osaksi Riihimäen yöelämää. suomalainen ujous pyyhkäistiin sivuun. Hymyilevät daamit noutivat itselleen kavaljeerit tyylikkäällä itsevarmuudella. Liveyhtye Hurma piti huolta illan musiikillisesta annista, ja kappalelistalta löytyi valssien, Tanssiyhtye Hurma piti tunnelman korkealla koko illan. Lava täynnä vihreitä miehiä Hymy kirposi tanssiessa puolin ja toisin. Varusmiesten vierailuun suhtauduttiin erittäin positiivisesti. Lomapukuiset ja lyhythiuksiset kavaljeerit saivat kehuja tanssitaidoistaan. Toimittajat saivat vanhemmalta osallistujakunnalta paljon kommentteja, siitä miten hienona taitona he varusmiesten tanssitaitoa pitävät. Niin vanhempi kuin nuorempikin väki tuli kiinnostuneena jututtamaan toimittajaryhmää. Monet kyselivät onko varuskunnista näin vain päästy maanantaina lomille. Kiinnostuneita riitti, ja varusmiehet saivat koko illan vastailla kysymyksiin tanssista, varusmiespalveluksesta sekä lehden toimituksesta. Kaikille paikalla olleille toimittajille löytyi tanssiseuraa enemmän kuin tarpeeksi. Jos ei suoraan kysymään tultu, niin yhtäkään kieltävää vastausta ei kukaan toimittajista tanssipyyntöihinsä saanut. Huvittuneisuuttakin löytyi, sillä puolustusvoimien lomapuku ei kuumine kauluspaitoineen ja teräskärkisine varsikenkineen edustanut kaikkein perinteisintä tanssiasustusta. Varusmiehet kuitenkin näyttivät tyylikkäästi, että niin valssit kuin tangotkin luistivat varusteista huolimatta. Kavaljeeri m05 Porvoolainen Satu Söderström oli lavalla käymässä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, hän oli paikalla ystävänsä kanssa ja varusmiesten läsnäolo oli melkoinen yllätys. Toimittajamme sai tanssipyyntöönsä hyväksyvän vastauksen, mutta sillä ehdolla, että ensin opetettaisiin soitettavan kappaleen tanssityyli. Foxtrot onneksi sujui sulavasti niin toimittajalta kuin hetken päästä neiti Söderströmiltäkin. – En ole ennen nähnyt sotilaita täällä. Olin yllättynyt siitä miten sekä tanssi että tanssinopetus luisti, ihasteli Söderström. Tanssin osaamisaste vaihteli suuresti läsnäolijoiden kesken. Paikalla oli parkettien partaveisten lisäksi harrastelijoita ja aivan aloittelijoitakin. – Valssia olen osannut aina, mutta muut tanssit vaativat hieman harjoittelua, Söderström avaa. Jos kiinnostuit, Ruotuväki kokosi varuskuntien lähimmät tanssilavat verkkoon. Käy katsomassa osoitteessa www.ruotuvaki.fi 16 takakansi ruotuväki 14/2015 potretti Median moniosaaja nauttii saaristosta Jussi Vainikka Ruotuväestä vauhtia uralle Varusmiespalveluksensa Kaijärvi suoritti 25-vuotiaana Ruotuväkilehden toimittajana ehdittyään hankkia alalta vankkaa kokemusta jo aiemmin. – Ruotuväki oli minulle selvä tavoite. Halusin hyödyntää varusmiespalveluksen ammatillisesti, Kaijärvi sanoo. Ruotuväestä Kaijärven ura urkeni freelancer-töiden kautta lopulta jo ennestään tutun Länsiväylä-lehden päätoimittajaksi vuonna 1998. Länsiväylän jälkeen kaupunkilehtikisaan mukaan lähtenyt Sanoma työllisti Kaijärveä yhdeksän vuoden ajan. – Valinta Länsiväylän päätoimittajaksi oli iso muutos. Sen jälkeen olen yhtä vuotta lukuun ottamatta tehnyt päätoimittajan duuneja, Kaijärvi kertoo. Kuvat: Ville Bröijer Janne Kaijärvi nauttii lämpimästä heinäkuisesta kesäpäivästä täysin siemauksin. Kuvankaunis saaristomaisema Taalintehtaalla sijaitsevalla mökillä on kieltämättä lumoava. – Jokin tässä paikassa oli. Tuntui heti siltä, että tämä paikka voisi olla se oikea. Nyt jälkikäteen voi sanoa, että löysin täältä sieluni, Kaijärvi tunnelmoi heinäkuun auringossa kylpevällä terassilla. Kaupunkilehti Turkulaisen päätoimittajana tällä hetkellä työskentelevän Kaijärven kokemus media-alalta on vakuuttava. Etenkin eri kaupunkilehdissä päätoimittajana pitkän uran luonut Kaijärvi pääsi aloittamaan toimittajan työt hieman onnekkaasti 80-luvun puolivälissä. – Rupesin kirjoittamaan urheilusta Länsiväylään vuonna 1985. Siinä oli itseasiassa sellainen tilanne, että Jari Sarasvuo oli aikaisemmin seurannut lehdelle koripalloa, mutta kun hän alkoi keskittymään muihin hommiin ja tarvittiin joku hänen tilalleen, niin minulla kävi tuuri. Siitä se sitten lähti, Kaijärvi kertaa. Janne Kaijärvi nauttii olostaan saaristomaisemissa paitsi kesällä, myös vähemmän hehkeissä olosuhteissa. – Tämä on ihan erilainen paikka meren ollessa jäässä, mutta yhtä lailla: tässä on jotain, mihin olen ihastunut. Kaupunkilehdet pitävät asemansa Ennen nykyistä pestiään Turkulaisen päätoimittajana Kaijärvi oli mukana kehittämässä sähköpaperia Next Media -nimeä kantavan kehityshankkeen osana. Kaijärven mukaan ajatuksena oli, että pystyisikö printtikokemuksen tuomaan sähköiseen maailmaan lehtimäisyyden kuitenkin säilyttämällä. – Innostuin siitä tosi paljon. Kehitystyö jatkuu edelleen, mutta se on suuntautunut uudelleen. Varsinainen sähköinen paperi on vähän myöhässä. Ajoitus on väärä, sillä maailma menee nyt niin kovaa tähän digitaaliseen formaattiin, ettei sähköinen paperi vain ehdi siihen mukaan, Kaijärvi pohtii. Kaupunkilehtien tilannetta Kaijärvi pitää tällä hetkellä hyvänä. Ilmaisuus, paikallisuus ja vahva lukemisen perinne Suomessa ovat selkeitä etuja. Hänen mukaansa kaupunkilehtien lukeminen on ainoana painettuna lehtiryhmänä kasvussa. ”Olemme eläneet tällaista klikkikiiman aikaa.” – Sitä en olisi arvannut pari vuotta sitten. Tämä on minulle ja melkein kaikille yllätys, että kaupunkilehdet kasvattaa lukijamääräänsä. Kasvua ei ole tapahtunut mitenkään mielettömästi, mutta kuitenkin merkittävästi, Kaijärvi toteaa. Kaijärvi uskoo vakaasti, että tällä hetkellä mediassa vallitseva harhaanjohtavien otsikoiden klikkikulttuuri muuttuu ennen pitkää jälleen lukijasuhdetta korostavaksi. – Olemme eläneet tällaista klikkikiiman aikaa, missä kaikki lasketaan klikeissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo lähdetty miettimään, miten lukijasuhdetta voidaan kehittää. Eihän se ole mikään lukijasuhde, että klikkaa harhaanjohtavaa otsikkoa Facebookissa, Kaijärvi havainnoi. Vespalla kaikkialle Merivesi liplattaa taustalla vaimeasti samalla, kun Janne Kaijärvi esittelee Ida-nimeä kantavaa purjevenettään. Purjehdus on kuulunut perheen harrastuksiin jo pitkään. – Pidämme vaimoni Aijan kanssa merestä elementtinä. Meri on vahvasti täällä läsnä ja on ollut tietenkin ratkaisevasti vaikuttamassa mökin ostopäätökseen. Jos ajattelen, että missä olen onnellinen ja missä haluan aikaa viettää, niin kyllä se täällä on, Kaijärvi tunnelmoi. Mökkitontilta pois lähdettäessä huomio kiinnittyy tien reunalla lepäävään Vespa-skootteriin. – En liiku autolla oikeastaan poiminta lainkaan. Käytän aina Vespaa, jos vain pystyn. Luen sen vähän kuin harrastukseksi, koska se on niin hauskaa puuhaa. Sen kanssa on tosi nastaa ajella, Kaijärvi paljastaa. Janne Kaijärvi • Ikä: 50 vuotta • Asuinpaikka: Turku • Ammatti: Päätoimittaja • Koulutus: Kauppatieteiden ylioppilas • Sotilasarvo: Jääkäri reservissä • ”Klikkikiimasta lukijasuhteeseen.” kalenteri 12.8.2015 Varusmiessoittokunta tulkitsee pelimusiikkia Joonas Immonen Game On -pelimusiikin kiertue Kuva: puolustusvoimat Varusmiessoittokunta järjestää elokuussa pelimusiikkiteemaisen Game On -kiertueen. Taiteellisina suunnittelijoina toimivat musiikkikapteeni Tero Haikala ja konserttimestari, ylikersantti Seppo Pohjoisaho, jotka valitsivat pelimusiikkikappaleet ammattisovittajien työstettäviksi. Kapellimestareina toimii Tero Haikalan lisäksi Varusmiessoittokunnan päällikkö, musiikkikapteeni Jarkko Aaltonen. Mukana konserteissa ovat musisoimassa sinfoninen puhallinorkesteri, viihdeorkesterin sähkökomppiryhmä, jousisto vahvistettuna Sibelius-lukion jousisoittajilla sekä Varusmiessoittokunnan omia laulusolisteja. Haikala kertoo, että konsertteihin kuuluu paljon muutakin kuin musiikkia. Jokaiselle kappaleelle on suunniteltu varta vasten oma taustavideonsa, joka kuvaa pelin tapahtumia ja on mukana luomassa ainutlaatuista kokemusta. Visuaalisesta suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaa viime vuonna Varusmiessoittokunnassa palvellut Aalto-yliopistossa elokuvantekoa opiskeleva Matias Auramo. 12.8. kello 19.00 Tampere-talo, Tampere. 13.8. kello 19.00 Kuopion musiikkikeskus, Kuopio. 14.8. kello 19.00 Sibeliustalo, Lahti. 17.8. kello 19.00 Verkatehdas, Hämeenlinna. Liput: 10/20 € > www.puolustusvoimat.fi Sotilasvakuutus ja -valapäivät eri puolilla Suomea Kesän saapumiserän alokkaat vannovat valansa ja antavat vakuutuksensa elokuussa. Useissa varuskunnissa pääsee näkemään varusmiesten asuinoloja ja puolustusvoimien kalustoesittelyjä. Varuskuntien sotilaskodit ovat auki palvellakseen tilaisuuteen saapuneita omaisia. Lounaan etukäteen varanneilla on mahdollisuus osallistua kenttälounaalle varusmiesten kanssa. Tarkista kunkin varuskunnan valapäivän ajankohta ja tarkempi ohjelma verkosta. > www.puolustusvoimat.fi Kaartin Seitsikon konsertti Järvenpään kirkossa Kamarimusiikkiyhtye Kaartin Seitsikko musisoi 11. elokuuta Järvenpään seurakunnan kesä- konserttisarjan merkeissä. Järvenpään kirkossa järjestettävissä konserteissa kuullaan Jean Sibeliuksen alkuperäisiä seitsikkosävellyksiä ja tunnettuja marsseja. Tapahtuma on ilmainen. > www.puolustusvoimat.fi Finland International Airshow Helsinki-Malmin lentoasemalla 15.–16. elokuuta järjestettävä Finland International Airshow ilmailutapahtuma kerää yhteen näyttävimmät taito- ja muodostelmalentoryhmät. Taivaalla nähdään muun muassa Flying Bulls Aerobatic Trio, Arctic Eagles, Hornet-monitoimihävittäjiä, Vinkaalkeiskoulutuskone sekä Pilatusyhteyskone. Näytteillä on lisäksi ilmavoimien muuta kalustoa. > www.finlandairshow.fi.
© Copyright 2024