1. No category

12
tiistaina
28. lokakuuta 2014
ympäristö
Jami Jokinen
TEEMATOIMITUS
Teematuottaja Kaija Ulmanen
010 8336 261 [email protected]
Ympäristötoimittaja Jami Jokinen 010 8336 251 [email protected]
Ilmastonmuutos näkyy
Pyhäjärvessä selvästi jo nyt
Planktonlajisto on muuttunut, ja voittajia ovat erityisesti sinilevät.
Isoja muutoksia on odotettavissa myös esimerkiksi kalastoon ja jäätalviin.
PORI/EURA
MIKÄ?
I
VEDEN OPTIMILÄMPÖTILA
ERI KALALAJEILLE
JAMI JOKINEN, LÄNSI-SUOMI
lmastonmuutos ei ole uskon asia. Ei
edes silloin, kun puhutaan paikallisista olosuhteista globaalien muutosten
sijaan.
Luonnon kokemia muutoksia ei
myöskään tarvitse odottaa epämääräiseen
tulevaisuuteen.
Tämä käy hyvin ilmi Pyhäjärvellä.
– Pyhäjärviseudulla on nähtävissä selväpiirteinen ilman keskilämpötilan nousu,
sanoo vuosikymmeniä Pyhäjärveä tutkinut
emeritusprofessori Jouko Sarvala Turun
yliopistosta.
– Kasvukaudella muutos on ollut vuoden
1980 jälkeen noin 0,6 astetta vuosikymmenessä. Pidemmällä aikavälillä muutos on
vielä selkeämpi.
Harvemmin mutta enemmän
1950-luvulta alkavissa tilastoissa näkyvät
myös muutokset sademäärässä ja tuuliolosuhteissa.
Keskituulennopeus laski ensin 80-luvun
lopulle saakka, mutta sen jälkeen keskiarvo on noussut lähes puolitoistakertaiseksi.
– Nousu on hyvin selväpiirteinen, mutta
sen syytä on vaikea jäljittää, Sarvala sanoo.
Hitaammasta tahdista huolimatta muutos näkyy selvästi myös sademäärissä.
Pyhäjärviseudulla sataa harvemmin kuin
aiemmin. Sadepäivien määrä on vähentynyt
kymmenessä vuodessa vähintään yhtä monella päivällä.
Siitä huolimatta sadanta on kasvanut.
– Silloin kun sataa, sataa enemmän, tiivistää Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan johtaja Anne-Mari Ventelä.
Jäätalvi lyhenee koko ajan
Ilmaston lämpeneminen on nähtävissä
myös paljain silmin. Sen ovat huomanneet
erityisesti talvikalastajat.
Pyhäjärvi oli jäässä varsin tasaisesti 140
-
Kuore: 12
Muikku: 13
Taimen: 17
Siika: 18
Ahven: 28
Särki: 30
Lahna: 30
Lähde: RKTL/Tapio Keskinen
vuorokautta talvessa aina 2000-luvulle asti.
50-luvulla alkaneessa tilastoinnissa on
kirjattu viisi alle sadan jääpäivän talvea.
Yksi niistä sattui 70-luvun alussa, kaikki
muut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Tänäkin vuonna talvi tuli tammikuussa
ja loppui helmikuussa, Ventelä muistuttaa.
Kasviplankton muuttui 80-luvulla
Kun järven olosuhteet muuttuvat, muuttuu
myös eliöstö.
Nopeakasvuisen ja lyhytikäisen kasviplanktonin määrä ja lajien runsaussuhteet heijastavat vedessä ja muissa ympäristötekijöissä tapahtuneita muutoksia.
Pyhäjärven merkittävin kasviplanktonryhmä on piilevät. Sarvalan mukaan niiden kokonaismäärä on kaksinkertaistunut
1960-luvun jälkeen.
Eri lajien välisissä runsaussuhteissa tapahtui Pyhäjärvellä tapahtui tiukka suunnanmuutos vuonna 1980, eli samoihin
aikoihin kuin esimerkiksi ilman keskilämpötila alkoi selvästi nousta.
– Voidaan olla varmoja, että lämpenevä
ilmasto on jo aiheuttanut ja aiheuttaa merkittäviä muutoksia Pyhäjärven kasviplanktoniin, Sarvala summaa.
Viime vuosikymmeninä ovat runsastuneet erityisesti sinilevät, joiden kasvua läm-
LS-arkisto/Jami Jokinen
talven yli (LS 27.10.2014).
Suurimpiin häviäjiin kuuluu muikku, joka saattaa kadota järvestä lähes kokonaan.
Vesinäytteet kertovat
Veden lämmetessä muikun poikaset kuoriutuvat keväällä entistä aikaisemmin.
pötilan kohoaminen lisää selvästi.
Kasviplanktonia syövä eläinplankton ei
sen sijaan runsastu samaan tahtiin.
– Tämä tarkoittaa, että sinileväkukintojen
todennäköisyys kasvaa.
Viileän veden kaloille iso muutos
Ilmastomallinnusten mukaan Pyhäjärven
vesi lämpenee kaksi astetta ehkä jo vuosisadan puoliväliin mennessä.
– Avovesiaika voi pidentyä jopa sadalla
vuorokaudella, kertoo tutkimuspäällikkö
Timo Huttula Suomen ympäristökeskuksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa yhä useammin toistuvia kokonaan jäättömiä talvia.
Vesi lämpenee keväällä nykyistä aiemmin
ja viilenee syksyllä hitaammin.
Veden huippulämpötiloissa muutos on ilmastomallien mukaan parin asteen luokkaa
jo 2030-2060 -luvuilla.
– Pintavesi hipoo korkeimmillaan 26 astetta, ja myös syvänteissä lämpiää. Muutos
on suuri varsinkin kylmän veden kaloille,
sanoo tutkija Tapio Keskinen Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Veden lämpenemisestä hyötyvät todennäköisesti särki, lahna ja ahven.
Lämpimämpi syksy edistää myös täpläravun lisääntymistä ja mädin selviämistä
Pyhäjärven valuma-alueella on taisteltu ravinnekuormitusta vastaan jo kauan, ja veden typpi- ja fosforipitoisuudet eivät ole viime vuosikymmeninä paljoa nousseet.
Järven hidas muutos näkyy järvivedestä
otetuissa näytteissä silti.
Sarvalan mukaan siitä kertoo erityisesti
happamuus. Järvi on menossa emäksisempään suuntaan.
– pH:n nousu kertoo rehevöitymisestä,
hän sanoo.
Lähitulevaisuudessa järven ravinnekuormaa kasvattavat vähälumiset mutta runsassateiset talvet.
Aallokko myllertää pohjaa
Pyhäjärven historiakin saattaa ”kummitella” järven olemuksessa yhä voimakkaammin.
Matalassa järvessä tuuli vaikuttaa usein
pohjaan saakka. Aallokko pöllyyttää sedimenttiä ja vapauttaa veteen ravinteita, erityisesti fosforia.
Tähän sisäiseen kuormitukseen riittää
Pyhäjärven oloissa jo tuuli, joka puhaltaa
kuutisen metriä sekunnissa.
Kun jääolosuhteet muuttuvat ja tuulet
voimistuvat, on riskinä sisäisen kuormituksen kasvu.
– Talvimyrskyillä vesi samenee silminnähden, Ventelä sanoo ja ottaa esimerkiksi Tapani-myrskyn joulukuussa 2011.
– Sen jälkeen vesi jäätyi nopeasti ja kaloissa oli talven aikana jopa makuhaittoja.
Artikkeli perustuu Pyhäjärvi-instituutin
järjestämään seminaariin, jossa esiteltiin kahden tutkimushankkeen (Rapuhanke ja Järvet pulassa -tutkimusprojekti) tuloksia.
LS-arkisto/Jami Jokinen
Käärmemäiset, kelottuneet oksat ovat Uutelan männyn kiehtovin ominaisuus.
Uutelan männyllä on
tänään merkkipäivä
REPPU SELKÄÄN
Juttusarjassa löytöretkeillään vähemmän
tunnetuissa luontokohteissa Rauman
seudulla. Lähetä vinkki kohteesta:
[email protected]
RAUMA
JAMI JOKINEN, LÄNSI-SUOMI
P
aikka on oikea, mutta miksi missään ei näy erityisen suurta tai
muuten erikoista puuta?
Onko petäjä romahtanut myrskyssä
maahan tai joutunut asiaa tietämättömän metsäkoneenkuljettajan uhriksi?
Onko kartassa tai sen lukijassa virhe?
Seison jäkäläisellä Polvikalliolla, mutta en onnistu löytämään etsimääni, luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua Uutelan mäntyä.
Lopulta latvusten joukosta erottuu
poikkeuksellinen kimppu kiemurtelevia, kelonharmaita oksia.
Ne näyttävät paikalleen jähmettyneiltä
kyykäärmeiltä, joiden matka kohti latvaa
on tyssännyt mystisellä tavalla.
Mänty on isohko, mutta se piilottelee
vierestä nousevien kuusien takana. Siksi
vasta oksat paljastivat kohteen.
Tämäkö se on?
Kyllä – asia varmistuu puun alla, jossa seisoo rauhoituksesta kertova pieni
kyltti.
Uutelan männyllä on merkkipäivä, sillä se on nauttinut lain suojaa täsmälleen
40 vuotta. Turun ja Porin lääninhallitus
teki rauhoituspäätöksen 28.10.1974.
Kymmenen vuotta nuoremman inventointilomakkeen mukaan mänty on
22-metrinen ja sen ympärysmitta on 165
senttimetriä.
Historiaa löytyy myös itse puusta.
Sen rungossa on kiilamainen ”palohaava”, joka lienee syntynyt paikalla
poltetusta nuotiosta.
Hiilijäljellä on ikää vähintään kymmeniä vuosia, ellei enemmänkin.
Vaikka puu on tukeva ja muhkea, se ei
ole rungoltaan mikään mäntyjättiläinen.
Jotakin eriskummallista kiehtovuutta
siinä silti on.
Ehkä se johtuu kelottuneista käärmeoksista, ehkä puun iästä, palokorosta tai kasvupaikasta.
Vai onko sittenkin kyse vain siitä, että
ihmisen on vaikea keskittyä yksittäiseen
puuhun ilman erityistä syytä?
Näemmekö retkillämme puuta metsältä?
Ehkä sillä ei ole väliä.
Uutelan männyn alla ajatus vaeltaa
puiden hitaaseen elämään. Se rauhoittaa ihmismieltä mukavasti.
Uutelan mänty on viitisentoista astetta kallellaan. Kauanko puu vielä jaksaa?
RETKIKOHDE
UUTELAN MÄNTY, RAUMA
Mikä: Vuonna 1974 luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu mänty
- Missä: Polvikalliolla Rauman lounaiskolkassa
- Karttalinkki: http://bit.ly/10v1UNZ
-
Jami Jokinen
Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut jo selvästi Pyhäjärveen esimerkiksi jäätalvien lyhenemisenä. Lämpeneminen näkyy jo jopa järven eliöstössä.
Rungon tyvelle on kirjautunut menneiden aikojen muisto.