Hyvä fiilis 1/2013 - Friskis & Svettis

Hyvä Fiilis
FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI
Henri Rikaniemi ja Alma-vauva sekä Mikko Porma ja Ella-vauva.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
• Pääsiäisen kirkkokierros patikoiden
• Vauvan nostelu käy kahvakuulatreenistä
• Kaikki ohjaajat yhden kauden aikana
• F&S-hikipinko Jami Huuska
www.friskissvettis.fi
1 /2 013
Kannen kuva: Leif Pietilä
Hyvä Fiilis
PÄÄKIRJOITUS
Sisältö 1/2013
2
Pääkirjoitus ja Puheenjohtajalta
3
Kirkkokierros patikoiden
4–5 Vauvan nostelu käy kahvakuulatreenistä
6
Kaikki ohjaajat yhden kauden
aikana
7
Hikipinko Jami Huuska
8
Saarenmaan juoksu – maratonmatka
kolmessa erässä
F&S mukana Kilometrikisassa
Tärkeysjärjestys
Tämä Hyvä Fiilis on vauvanumero. Merkittävä määrä F&S-ohjaajistamme on
vauvantekoiässä. Mutta miten käy säännöllisen liikunnan, kun siitä on tullut
elämäntavan lisäksi suorastaan himo?
Tärkeysjärjestys loksahtaa luonnollisesti kohdalleen, vakuuttavat nuoret F&S-isät
ja -äidit. Vauvasta ja omasta perheestä tulee ykkösjuttu. Vauvan luota ei raskisi
lähteä, tai kun lähtee, kohta on ikävä takaisin. Henri kertoo, miten hän päivällä
töissä kaipaa Alma-vauvan luo.
Etäällä kotoa oleviin liikuntaharrastuksiin ei tule lähdetyksi entiseen tapaan,
kun kotonakin voi vauvan kanssa tehdä kaikenlaista, myöntää Mikko. Sanna
ei ole edes kaivannut päästä muualle, kun ”on niin huippua olla perheen kanssa
yhdessä”. Liikuntaa voi harrastaa pienissä erissä.
Friskis&Svettis on Helsingissä vuonna 1992
perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 538 870 jäsentä
useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii
Helsingissä ja Vantaalla, joissa on yhteensä noin
1 400 jäsentä.
Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä ympäri vuoden.
Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin
aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa
liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon tai muuhun
seikkaan katsomatta.
TOIMISTO:
Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki
puh. (09) 685 4542, info@friskissvettis.fi
Aukioloajat:
ma 12–18, ti 12–17, ke 12–17, to 12–18
Toimisto on suljettu 19.6.−21.7.2013
Isät ja äidit limittävät oman kunnon hoidon ja liikuntatottumuksensa perheen
tarpeiden kanssa, löytävät tuttujen liikuntamuotojen rinnalle sellaisia uusia,
missä vauvakin on mukana. Mutta jo varsin pian jumppa ja juoksu omin ehdoin
tutussa F&S-porukassa on palannut, alussa harventuneena kylläkin.
Nykyajan äidit ja isät ymmärtävät oman kunnon ylläpidon tärkeyden. He myös
tietävät, miten kallisarvoista on saada ihka omaa aikaa, lähteä kaupungille tuttuun
jumppaan tai juoksuryhmään. Säännöllinen, vaikkakin tilapäisesti vähentynyt oma
aika koituu samalla myös koko perheen yhteiseksi hyväksi.
Anneli Kajanto päätoimittaja
Kuva: Markus Palmén
PUHEENJOHTAJALTA
HINNAT
Jäsenmaksu 2013 (1.1.–31.12.2013) .... 12 €
Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja.
Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit.
Meillä on unelma!
Kausikortti (kesäkausi 1.6.–31.8.2013)
Kesän sisäjumpat .................................. 30 €
Kesän ulkoliikunta ........................ maksuton
Friskis&Svettis liikuntaseurojen tavoitteena on saada mahdollisimman moni liikkumaan ilolla, hyvässä seurassa. Logomme tuntee Ruotsissa jokainen. Kaikissa
pohjoismaissa se tunnetaan hyvin, eikä se ole vieras muuallakaan Euroopassa.
Sarjakortti
6 kertaa................................................ 40 €
12 kertaa.............................................. 65 €
Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %.
Kausi- ja sarjakortin käyttö edellyttää voimassa
olevaa jäsenyyttä.
JULKAISIJA:
Friskis&Svettis
Helsinki ry
Kesän toiminnasta
lisää nettisivuiltamme
www.friskissvettis.fi
PÄÄTOIMITTAJA:
Anneli Kajanto
ULKOASU / TAITTO: Ari Salo
HYVÄ
FIILIS
-JÄSENLEHTI
KUVAT:
Leif
Pietilä,
Risto Salo,
Julkaisija:
Markus
Palmén,Friskis&Svettis
Heikki Kajanto, Helsinki ry
Päätoimittaja: Anneli Kajanto
Ulkoasu/taitto: Ari Salo
Sandor Ilvest ja Teija Häkkinen
Kuvat: Antti Kemppainen, Allan Mehik,
PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl
Kirsi Mäkinen, Seija Laurimaa,
ISSN
1457-7194
Markus
Palmén, Leif Pietilä, Ari Salo,
Risto Salo, Raul Vinni, perhearkistot
Paino: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl
ISSN 1457-7194
Jussi Mikkola, Leena Toivola,
2 | Hyvä Fiilis 1 / 2013
F&S-merkki ja laatu kulkevat käsi kädessä. Monipuolisen ja laadukkaan jumppaja ulkoliikuntatarjonnan ylläpitämiseksi koulutamme uusia ohjaajia tuttuihin
lajeihin, tuttuja ohjaajia uusiin lajeihin ja täydennyskoulutamme kaikkia liikunnanohjaajiamme, ja muita toimijoita sekä täällä kotona että emoseuramme F&S
Riksin koulutuksissa ja kursseilla.
Meillä Helsingissä on ollut unelma, että voisimme tarjota jäsenillemme tasokasta
liikuntaa sen laatua vastaavissa tiloissa. Unelmamme toteutuminen, oma liikuntasali, häämöttää tätä lehteä toimitettaessa. Jos kaikki palikat loksahtavat oikein
paikoilleen, on oma sali mahdollinen jo ensi syksynä.
Unelmien toteutumiseen vaaditaan paljon tahtoa ja työtä. Tähän unelmatyöhön
haluan haastaa Teidät kaikki. Seuratkaa postianne, talkoot odottavat!
Leila
Löydät meidät myös Facebookista: www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki
Tänä vuonna patikat ovat
päättyneet johonkin museoon, pääsiäisenä ikoninäyttelyyn Sinebrychoffin
museoon. Mutta ennen sitä
tutustuttiin Etelä-Helsingin
kirkkoihin.
Patikkaretket ovat olleet
osa seuramme toimintaa
jo yli 10 vuotta. Nyt neljä
kirkkokierroksella mukana
ollutta kertoo kokemuksistaan.
Marjo joustelee Vanhankirkon edustalla
Jaakko takanaan Johanneksenkirkko.
Pääsiäisen
kirkkokierros
patikoiden
JAAKKO KURKI,
VETERAANI PATIKOITSIJANA
”Olen aina nauttinut patikoista, olipa sää minkälainen tahansa. Retkellä on aina mukana mielenkiintoisia ihmisiä. Saan kuulla kiehtovia tarinoita liikunnan lisäksi. Olen monta kertaa yllättynyt,
kuinka minulle niin tutusta Helsingistä voikin löytyä
aina uusia reittejä ja paikkoja, joista en ole tiennyt
mitään. On mukavaa, kun porukassa on usein myös
eri alojen asiantuntijoita, jotka kertovat matkalla näkemistämme kasveista, linnuista ja monesta
muusta. Minä olen pyrkinyt tuomaan lisätietoa kivistä. Se on erikoisalani. Harrastan geologiaa.”
Jaakko kertoo olleensa ensimmäisellä patikallamme kymmenisen vuotta sitten. Hän muistelee,
että silloin retkiä ei ollut joka kuukausi kuten nyt
viime vuosina.
”Vuoden aikana minulta ei jää montakaan patikkaa väliin. Friskiksen patikat ovat aina hyvin suunniteltuja. Täytyy nostaa hattua vetäjille, kun jaksavat selvittää reittien lisäksi myös retkikohteiden
kulttuuria, historiaa ja paljon muuta.”
”Patikoista on erityisesti jäänyt mieleeni reissu, jossa neljänä sunnuntaina käveltiin pääkaupunkiseudun rannat lännestä itään. Minulta jäi niistä
yksi väliin. Monta kertaa on ollut mielessä sen pätkän käveleminen yksin, mutta kun se ei ole niin kivaa kuin porukassa.”
Jaakon toiveena on päästä patikoimaan sellaisiin paikkoihin, joihin normaalisti ei pääse kuten
Santahaminaan.
MARJO KANKAREELLA
PARIN VUODEN KOKEMUKSET
”Tunnelma eli se fiilis on retkillä aina ollut hyvä.
On kiva tutustua jumppakavereihin ja saada uusia
ystäviä. Samalla pääkaupunkikin tulee tutummaksi. Liikunnan tuoman ilon lisäksi retkillä on myös
yleissivistävä vaikutus. Tälläkin kierroksella kuulin monta kertaa ja monelta: Täällä en ole koskaan
käynyt. Tätä en ole ennen nähnytkään.”
Marjo on joka toinen sunnuntai jumppajärkkärinä ja se rajoittaa hänen patikoimistaan.
”Tulevana syksynä yritän vaihtaa järkkäröinnin päivää, jos se vain onnistuu. Niin mielelläni olen
retkillä mukana.”
Sari Katolisen kirkon portailla
KESÄN
PATIKKARETKIÄ:
”Patikoiden kohteet ovat vaihdelleet sopivasti. Se tekee retkistä mielenkiintoisia. Etukäteen ei
koskaan tiedä tarkkaan, mitä on tulossa. Kaikki tähänastiset kohteet ovat olleet ainakin minulle uusia ja mielenkiintoisia. Erityisesti muistan Tuusulan järven ympärikävely, johon helle toi aikamoisen
lisähaasteen.
TAINA TOIJALA ENSIKERTALAINEN
”Mikä fiilis ja kulttuuria samalla reissulla. Olin
ensi kertaa mukana patikoimassa. Kilometrejä kertyi noin 7, ja retken vetäjä kertoi mielenkiintoisella
tavalla kirkoista. Aloitimme retken Kampin hiljaisuuden kappelista. Sieltä saimme mukaan Bongaa
kirkko -vihkosen. Mietimme, mitä mahtoivatkaan
tarkoittaa heprealaiset kirjaimet juutalaisen synagogan ulkoseinässä.Temppeliaukion kirkossa soi Ave
Maria. Ihastelimme katolisen kirkon lasi-ikkunoita
Kaivopuistossa. Monen muun helsinkiläisen kirkon
sijaintipaikka tuli tutuksi. Retken lopuksi päädyimme Sinebrykoffin puistoon, ikoninäyttelyn äärelle.
Puistossa palasi mieleeni vuosien takainen seuran
järjestämä laskiaisjumppa, joka urheiltiin tosi liukkaassa maastossa.”
”Minusta on loistava idea yhdistää liikunnan
riemuun kulttuuria. Odottelen jo seuraavaa pääsiäiskävelyä.”
SARI MUUKKOSEN PATIKKAMUISTOJA
”Patikoista on erityisesti jäänyt mieleeni viime syksyinen lenkki, jonka varrella oli muun muassa Lammassaari. Mieli lepäsi kaislikoiden keskellä
pitkospuita kävellessä. Näpsäsin sieltä kuvan, josta tämä tunne heijastuu. Myös talvinen Tamminiemen museoon päättynyt patikka oli hieno kokemus.
Kirkkopatikalla olin mukana ensimmäistä kertaa.”
Rikaniemen Marja, ohjaaja ja patikkaperinteen luoja, innosti Sarin mukaan retkille ja kertoi
F&S:n toiminnasta.
”Siitä on jo nelisen vuotta. Vuoden aikana vain
muutama patikkaretki jää minulta väliin. Retkien
teemat ovat mielenkiintoisia, patikoiva porukka mukavaa joukkoa ja ohjaajat päteviä.”
”Patikkaretkillä on paljon kohteita, joihin en
ehkä lähtisi yksikseni. Kävellessä tuttuun kaupunkiin tulee ihan uusia näkökulmia.”
Teksti ja kuvat: Seija Laurimaa
29.6. lauantaina pitkä patikka Laajasalon ympäri. Lähtö klo 10.00 Laajasalon opiston edestä.
23.8. perjantaina kuutamopatikka. Lähtö klo 18.00 raitiovaunun 4 päätepysäkiltä Munkkiniemestä.
Tarkemmat tiedot seuran nettisivuilta hyvissä ajoin ennen retkeä.
www.friskissvettis.fi
Hyvä Fiilis 1 / 2013 | 3
Vauvan nostelu käy
kahvakuulatreenistä
– mutta on verrattomasti hauskempaa
Miten käy äidin liikunnan, kun raskaus on pitkällä, kun imetysaikana rinnat ovat maidosta raskaat ja arat tai vauvelin pätkäunilta ei saa itse riittävästi nukutuksi? Siirtyykö liikunnallisen perheen omasta kunnosta hoitaminen tyystin isille? Hiljattain lapsen saaneet Friskis-ohjaajat kertovat.
RASKAUSAJASTA
KOKEMUSTEN KIRJO
”Odotusaikana hoidin kuntoani jopa tarkemmin kuin aikaisemmin. Liikuin monipuolisesti ja söin tuplasti terveellisemmin. Aika
pian kuitenkin jumpan juoksuosuudet ja vatsamakuuliikkeet alkoivat tuntua epämiellyttäviltä. Kävinkin sitten startissa ja tein siellä liikkeitä tuntemukseni mukaan”, kertoo Laura T.
Mukaan tuli myös uinti. Jumppaa Laura
pitää hyvänä synnytysvalmennuksena. ”Ei tarvita mitään raskausjoogia.”
”Odotusajan puoliväliin asti raskaus ei haitannut normaalia liikkumista. Jumppasin, pyöräilin ja hiihdin. Puolivälin jälkeen oli aika pudottaa rajuja ja tärinää aiheuttavia liikkeitä,
kuten hyppimistä, juoksemista ja vatsamakuulla
tehtäviä liikkeitä”, kertoo puolestaan raskaudenalun huonovointisuudesta kärsinyt Laura K.
Sannalla raskauspahoinvointi alkoi jo toisella kuukaudella ja päättyi Ellan syntymää
edeltävänä yönä. Oksennus tuli rasituksesta kuten kävelylenkistä ja välillä se oli niin rajua,
että nielusta tuli verta. Silti Sanna ohjasi pilatesta ja käveli sen, minkä pystyi.
VAUVAJUTUN KYSYMYKSET
1. Miten hoidit kuntoasi odotusaikana
ja miten pitkään pystyit tekemään
sen ”normaalisti”? Mitä neuvoja
antaisit odottaville äideille ja isille?
2. Miten huolehdit itsestäsi imetysaikana?
3. Millaisia yhteisiä liikuntatapoja
löytyy yhdessä vauvan/ lapsen
kanssa? (myös F&S-isille)
4. Mikä yllätti? (myös F&S-isälle)
5. Mitä pidät tärkeimpinä seikkoina
omasta itsestä huolehtimisessa kun
huollettavana on vauva tai pieni
lapsi? (myös F&S-isälle)
”Se oli ihann järjetöntä. En ollut tajunnut,
että voi olla niinn huonovointinen.”
Jeminalla raskaus ei juuri rajoittanut liikunnan harrastamista.
amista. ”Sporttasin aika normaalisti koko raskausajan.
askausajan. Ainoastaan juoksu
jäi jossain vaiheessa
eessa pois; se ei enää tuntunut
hyvältä. Jumpissa,
sa, salilla ja tanssissa kävin ihan
raskauden loppuun
uun asti.”
Henri ja Elina
na kävivät yhdessä kuntosalilla synnykseen asti.
sti. ”Loppuraskaudessa Elinan
oli pakko jättää raskaat kyykyt ja maastavedot
pois, eikä vatsalihaksia
ihaksia luonnollisestikaan voinut treenata. Koska
ska Alman syntymä viivästyi,
yritimme häätäää vauvaa ulos tekemällä
pitkiä ja vauhdikkaita
kkaita kävelylenkkejä”, Henri paljastaa.
ljastaa.
Kaikkien äitien
tien ohje
odottaville onkin:
n: liikkua voi oman tunnon
unnon
ja kunnon mukaan.
aan.
Touko on
touhua
täynnä.
”Hyvän asian puolesta kannattaa kärsiä”, kuittaa Sanna kahdeksan kuukauden raskauspahoinvointinsa.
Nyt Mikko ja Sanna tanssivat afroa Ellan kanssa.
4 | Hyvä Fiilis 1 / 2013
Laura Koponen aloitti Toukon kanssa äiti-vauvazumballa.
IMETYSAIKA MYÖS
KUNNON PALAUTTAMISTA
Jokainen vauva on omanlaisensa. Siinä missä Sannan ja Mikon Ella vetelee hymysyin hirsiä, Laura T:n Kassulla oli koliikki. Vaikka Laura pyrki huolehtimaan itsestään, söi ja yritti
levätä, hän laihtui äkkijyrkästi. Apua hän haki hieronnasta.
”Hieronnassa olin keskipisteenä vain minä.” Sitten koliikki hellitti, kilot palasivat ja
elämä normalisoitui.
”Olin lukenut, ettei imetysaikana voisi harrastaa raskasta liikuntaa, koska energiaa tarvitaan imetykseen. Osaltani tuo väite ei ainakaan
pitänyt paikkansa. Juoksin imetysaikana sekä
maratonin että puolimaratonin. Silti voimat riittivät hyvin myös imetykseen”, Jemina kertoo.
Elina ja Henri muistuttavat, ettei imetysaikana kannata aloittaa laihdutuskuuria, vaikka
kiloja onkin kertynyt. Imetys kuluttaa energiaa. Silti Elina aloitti liikunnan melkein heti.
Henrin lisääntynyt vastuunotto kodinhoitotehtävissä on suonut nuorelle äidille helpotusta.
”Stressi ja väsymys voivat vähentää maidon
määrää”, he tietävät.
Uutena isien ja äitien elämään on tullut
kotikutoiset vauvajumpat. Kunto kasvaa vauvaa viihdyttäessä, ilmaan nostellessa ja tanssiessa. Monelle halut lähteä perheen piiristä
kauemmaksi laimenevat.
Selma aloitti juoksun jo kolme kuukauden päästä synnytyksestä ja nyt hän lenkkeilee
Rose juoksuvaunuissa. Herttoniemen F&S-lenkeillä tarjoutuu vapaaehtoisia vaununtyöntäjiä.
”On hyvä oppia yhdistämään omat ja lapsen tarpeet. Juostessani yksin pysähdymme välillä leikkipuistoon. Pidän arvokkaana välittää
lapselle liikunnallista elämäntapaa.”
Laura K:lle oli virkistävää vaikka harvakseltaan päästä tekemään jotain kodin ulkopuolella. Se jotain oli starttijumpat, jotka sopivasti loksahtivat Toukon kahden imetyksen väliin.
Kekseliäät isät ja äidit löytävät tapoja yhdistää yhdessäolo ja kunnosta huolehtiminen.
Laura T. sai hien pintaan” työntämällä rattaita
umpihangessa ylämäkeä”. Pyöräilevä Mikko P.
aikoo kytkeä vauvakärryt pyöränsä perään ja
sitten vauvauintiin! Jemina vuorostaan juoksi
rattaiden kanssa Limmin nukkuessa päiväuniaan. Tämän treenin ovat myös Henri ja Elina
todenneet hyväksi.
MIKÄ YLLÄTTI?
Kysymykseen, mikä yllätti, Laura T. vastaa yksikantaan: ”Äitiys.” Hän tarkoittaa sillä jotain sellaista jota ei voi etukäteen tuntea.
”Olen tästä lähtien aina äiti, tai muutakin,
mutta myös äiti.”
Sannaa yllätti synnytyksen jälkeen kaipaus,
kun vauva ei enää potkinutkaan masussa. Laura K. ei ollut tullut ajatelleeksi, kuinka paljon
kotitöiden määrä lisääntyy vauvan ja vanhempien jatkuvan kotona oleskelun myötä.
”Kiitos kumppanin ja mummien olen voinut jatkaa ohjaamista. Friskis ja ohjaajuus on
minulle tärkeää myös sosiaalisten kontaktien
vuoksi. Että elämässä olisi muutakin kuin pelkkiä hiekkalaatikkojuttuja”, Jemina sanoo. ”Toisaalta pitää hyväksyä se, ettei treenaamaan aina pääse silloin kun haluaa ja niin kuin haluaa
– ja olla sitä sen enempää stressautumatta.”
Myös Selman mielestä persoonalle on tärkeä olla muissakin rooleissa kuin vain äiti. ”Yllätyin, miten tärkeää on saada omaa aikaa,
vaikka vain jumppatunnin ajan viikossa.”
UNOHTUIKO KUMPPANI?
”Äidin on hyvä saada välillä tuokio aikaa vain itselleen, esimerkiksi päästä jumppaan”, muistuttaa
Laura Toivonen sylissään Kassu.
Juuri synnyttäneillä äideillä ei riitä energiaa ja
huomiota isään, jolta he kaipaavat huolehtimista ja läsnäoloa. Moni nuori Friskis-äiti pitää
isän aktiivista roolia pienperheessä tärkeänä,
vaikka se merkitsisi aluksi vain juoksevien asioiden hoitoa tai väsyneen äidin tsemppaamista.
”Kun toinen on ihan puhki, toinen hyppää
ohjaksiin.” Laura T:n mielestä roolien vaihtelu tekee hyvää.
”Parisuhdetta ei mielestäni hoideta kerran
kuussa viemällä lapsi hoitoon mummolaan, vaan
arjessa. On hyvä kuunnella sitä, miten toinen voi.
Voi olla ihan hiljaa, kunhan ollaan toisillemme läsnä edes hetki”, jakaa hän ajatuksiaan.
”On tietysti tärkeää pitää huolta kunnostaan liikuntaa harrastamalla, mutta tavoitteellinen liikunta on saanut jäädä tauolle. Olemme
keskittyneet antamaan mahdollisimman paljon läheisyyttä vauvalle”, sanovat Henri ja Elina ja samaa mieltä ovat muutkin äidit ja isät.
Teksti: Anneli Kajanto ja Kirsi Mäkinen
Kuvat: Ari Salo, Risto Salo, Antti Kemppainen
sekä perheiden kuva-arkistot
Selma ja Rose kesäjumpassa
”On hyväksyttävä se, että aina ei pääse juuri siihen treeniin
kuin ehkä haluaisi”, sanoo jo toista vauvaa odottava Limmin
äiti Jemina.
Tärkeysjärjestys elämässä on muuttunut. Henri on yllättynyt siitä, kuinka kova ikävä Almaa ehtii
tulla työpäivän aikana. Liikunnan tavoitteellisuus on saanut jäädä tauolle.
Hyvä Fiilis 1 / 2013 | 5
Kaikki ohjaajat yhden
kauden aikana
− mahdollisuus vai
mahdottomuus?
Olin muutaman vuoden pyörittänyt päässäni ajatusta käydä kaikkien ohjaajien tunneilla jumppavuoden aikana. Kuulostaa helpolta ja nopealta,
mutta ei se sitä ole. Erilaisia jumppia oli Helsingissä tarjolla 15 eri tasolla, ohjaajiakin yli 30. Pienen peiliin katselun jälkeen päätin heti aluksi jättää spurttitunnit hieman vetreämmille seuralaisille.
umppaaminen on hauskaa paitsi, jos
on pakko lähteä vieraaseen paikkaan
pitkän päivän pimeänä iltana. Sohva
huutelee kutsuhuutojaan niin kovaa,
että naapuritkin varmaan kuulevat. Ei sinun
ole pakko ja nyt väsyttää, on lepopäivä.. jep,
jep… Perusjumppaajalla on oma mukavuusalueensa, puolen tusinaa ohjaajaa ja pari kolme jumppapaikkaa. Ihminen on laiska muuttamaan omia rutiinejaan. Ylitin kaikki henkiset
ja fyysiset esteet ja vietin kesäjumppakauden
jo talvella. Kesäkaudella jumppapaikka pysyy,
mutta ohjaajat ja tasot vaihtelevat.
J
LIHASKUNTO- JA HYVINVOINTIJUMPAT, SOFTFLEX, KI BALANS, INTRO
Tätä ryhmää ohjaavat Erja, Mallu, Suvi K.
ja venyttelyjä Eine. Jumppaajien joukko on
naispainotteista, miehiä ei paljon joukkoon
ole eksynyt. Aivan turhaa asenteellisuutta, nämä jumpat sopivat kaikille. Intro on lyhyydestään huolimatta tehokas ja hauska. Moni perusjumppaajista ei varmasti ole koskaan
käynyt sitä testaamassa muka liian kevyenä.
Palauttava softflex sai lihakseni kipeytymään
seuraavana päivänä. Ki balans ja pitkät venyttelyt rauhoittavat mieltä ja antavat aikaa
omille ajatuksille.
ti, Katja, Mika, Reetta, Riikka, Sari, Selma ja
Sonja, sykestartissa Jouni. Mika veti vanhan
diplomointisporttinsa (vuodelta 1998) helmikuussa ja me vanhat pierut (jumppaiässä laskettuna) olimme aivan myytyjä. Reetta ja Sari
ovat tehneet satunnaisia tuurauksia. Tarjolla on startahtavia, sportahtavia ja spurtahtavia sportteja.
Jumppaajien joukko ja ikähaarukka on laaja, miehiäkin sattuu mukaan. Eri vuosina koulutettujen ohjaajien liikepankissa on havaittavissa hienoisia eroja. Musiikki heijastelee
ohjaajan persoonaa starttia enemmän, koska
sportin liikepankit helpottavat sykkeen nostamista. Sykestartti osuu startin ja sportin väliin liukuvasti.
TOSINAISTEN OHJELMAT, MIEHIÄKIN
NÄKYY − VOIMASPORTTI,
SYKESPORTTI JA RUNDI
Ryhmässä ohjaavat Ari, Jaana, Maarit, Tarja ja Timppa. Miehiäkin näkyy muita perusjumppia enemmän. Voimaportissa ja rundissa painottuvat kehon omat voimaliikkeet ja
selkeys. Osasta liikkeitä voin vain haaveilla.
Sykesportissa panostetaan sykkeen nostoon.
Rundi tuo aina mieleeni koulun kuntopiirin
tai sitten kiertoharjoittelun.
STARTIT − ILOA JA ONNISTUMISTA
PILATEKSEN VASTINE − CORE
Starttinaisemme ovat Leila, Mari, Mi, Pia ja
Suvi V.. Startti on jumppaajan kannalta helppoa. Liikkeet ehtii tehdä aikataulussa ja siirtymissä on rauhallisuutta. Hyvä startti on innostava ja hauska. Ohjaaja-kaartimme ohjelmat
ovat erilaisia, startteja ja sportahtavia. Tässä jumppatasossa on eniten liikkeellä leikittelyä, rauhallisen tempon ansiosta voidaan jumppaan tuoda iloa.
Miesindeksi on edelleen matala, johtuneeko turhasta vaatimattomuudesta. Kyllä tosi
jumppaajakin voi startissa saada kunnon hiet.
Mari ei vedä säännöllisesti starttia, mutta satuin tammikuussa hänen tuuraukseensa (diplomointijumppa noin vuodelta 2006).
Core keskittyy keskivartalon korsetin vahvistamiseen. Sitä vetävät Mare ja Sarri, Laurankin coreen olen osunut. Core jakaa jumppaajia aika vahvasti. Osa tykkää kuin hullu
puurosta, osa ei koske pitkällä tikullakaan.
Coreen sisälle pääseminen vaatii osallistumista.
Perussporttiin pulahtaa kuin kala veteen, liikepankki on tuttu ja turvallinen. Coressa oma
mukavuusalue panee hanttiin. Liikkeet tuntuvat oudoilta ja aavistuksen hölmöiltä, mutta
ovat tehokkaita ja helppoja oppia. Tempo on
rauhallisempi kuin normaalijumpissa, koska
haetaan kehon syviä liikkeitä. Miesindeksi on
taas laskemaan päin, opetteluun menee aikaa.
TUHTIA PERUSJUMPPAA − SPORTTI JA
SYKESTARTTI
Sportti on seuramme kulmakivi. Eniten ohjaajia ja jumppaajia, samoin tunteja. Kaartiin
kuuluvat Alex, Anna, Annica, Eine, Inka, Ka6 | Hyvä Fiilis 1 / 2013
Luxemburgista. Tanssi-tuntien rakenne poikkeaa perusfriskiksestä. Tunnilla ei ole lihaskuntoa
ja pääsääntöisesti koko tunti tehdään seisten.
Tätä ryhmää kohtaan tunsin eniten ennakkoluuloja. Jos on kaksi vasenta jalkaa ja nolla rytmitajussa, tanssitunti voi olla aika piiiiiittttttttkkkääää.
Mutta mitä näinkään? Ohjaajamme panevat oman persoonansa peliin, tanssitunneilla
flirttaillaan, hymyillään ja nauretaan. Liikkeissä
pyritään tanssillisuuteen ja koko kehon käyttöön, itseironiaan ja huumoriin. Jumppaajat
osallistuvat täydellä sydämellä musiikin luomiin tunnelmiin.
Tunneilla on paljon sellaisia, joita perussportit eivät kiinnosta ja jotka käyvät vain näillä
tunneilla. Miesindeksi on taas lähellä nollaa,
tosimieshän ei lantiotaan hetkuta sambarytmien seassa. Kannattaisi kokeilla, tanssitunnit ovat erinomaisia perusliikuntaa.
SPURTTITASO − HIMOLIIKKUJILLE
Alex ja Ella vetävät spurttitasoa. Jätin tämän jumppatason suosiolla väliin, koska minulle tulee hiki jo spurttitunnin katselemisesta.
Perusohjaajista ainakin Kati, Sari ja Timppa
ovat vetäneet joskus spurttia. Olen sitä kokeillut nuorempana ja vetreämpänä. Tehokas ja
voimakas, oikein jumpattuna vaatii sekä voimaa että kuntoa, mutta en suosittele kokeilemaan vain huvin vuoksi.
SUMMA SUMMARUM − FRISKISPERHE
TARJOAA ILOA JA ERILAISUUTTA
Jumppaohjelmani oli hauska, rankka ja iloinen. Uudet kokemukset outojen ja vanhojen
tuttujen ohjaajien kanssa toivat tähän harrastukseen taas uutta potkua. Olen jumpannut
vuosien varrella friskismatkoilla, joulujumpissa,
diplomoinneissa, euroviisujumpissa, kesäkauden avajaisissa. Kaikissa on välittynyt tekemisen
meininki ja nauramisen tuoma lisävoimavara.
Kokeilemani jumpat osoittavat, että Helsingin seura pystyy tarjoamaan erilaisia liikuntaelämyksiä sohvaperunoille ja aktiiviliikkujille
ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tanssituntien lantionhytkyttäjät, coren korsetinvahvistajat ja rundin kuntopiiriläiset viihtyvät seurassa perusjumppaajien kanssa.
FRISKIS-TANSSIT − TÄÄLLÄ NE
PERSOONALLISUUDET LUURAAVAT
Tanssi ja tanssi fuego ovat oma taiteenlajinsa. Katja, Laura, Pilvi ja Reetta vetävät ohjelmia säännöllisesti, satunnaisesti osallistuvat
Sari, Piretta, Jouni (startti goes fuego) ja Niina
KESÄKAUTTA
ODOTTAESSA!
Mirja Uotinen (miu)
Kuva: Kirsi Mäkinen
Hikipinko
Jami Huuska
Fillaristi ja juoksija Jami Huuska (40) tietää polkupyöristä kaiken –
ainakin meidän juoksuystävien mielestä. Keväällä Jami avasi Lauttasaaressa pyöränhuoltoliike Ibiken.
Se tapahtui varuskunnan sotilaskodin pihakentällä Kuorevedellä: Isä oli irrottanut Jamin ja hänen kaksoisveljensä lastenpyöristä
apupyörät. Veijarit huomasivat osaavansa ajaa.
Polkupyörän teknisen ymmärryksen ja pyörien käsittelyn vesseli oppi seuraamalla, kun
isä korjasi perheen pyöriä. Pian hän oli myös
isän apurina.
”Minulla on hyvä käytännön ongelmain
ratkaisukyky ja seuraan alan teknistä kehitystä”, Jami Huuska sanoo.
PYÖRÄ ON ENNEN MUUTA KULKUVÄLINE
Nykyisin Jami, kolmen erilaisen laatupyörän omistaja, pyöräilee läpi vuoden, talvella
kuitenkin vähemmän kuin kesällä. Helsingille
hän on tyly: hyvää tahtoa kyllä on, mutta puhetta on enemmän ja tekoja vähemmän. Tai
vielä ankarammin: ”Pyöräilyn puolesta puhuvilla poliitikoilla on kova tahto saada pyöräilijöiden äänet, mutta…”
”Pyörätieverkostoa on liian vähän. Se ei
ala mistään, se ei pääty mihinkään ja siinä on
aivan liian paljon pakollisia pysähtymisiä. Pyörän on oltava reittisuunnitelmissa kulkuväline,
ei harrastusväline. Jos paikasta A haluaa paikkaan B, todennäköisesti sinne ei pääse”, hän
laukoo ja vahvistaa väitettään:
”Olen ajanut täällä 20 vuotta ristiin rastiin, joten tiedän, mistä puhun. Liikenne on
suunniteltu autoille.”
Viikossa kertyy noin 40 juoksukilometreä.
Tärkeintä on juoksujen erilaisuus ja se, että
kropassa tuntuu hyvältä.
SUUNNISTUSTA JA SAMOAMISTA
Kouluikäisenä Jami suunnisti. Innoittaja
ja esikuva siinä oli isä, jonka kanssa hän kävi
maanantairasteilla.
”Isä oli nimenomaan esimerkki, hän ei koskaan pakottanut. Hän pyöräili ja suunnisti. Lukiossa tulivat sitten uudet kiinnostukset, mutta edelleen patikoin ja retkeilen kaksoisveljeni
kanssa Kuoreveden metsissä. Reppu selkään
ja menoksi!”
Veljekset metsästävät pienriistaa, pienpetoja, jäniksiä ja kanalintuja. Myös tarkkuusammunnasta kehkeytyi harrastus, sillä Jami
liittyi armeijan peruja Helsingin sotilaspoliisikiltaan. ”Nyt se on jäänyt, kun ei ole aikaa.”
ITSETUNTEMUS ON KOHDALLAAN
Jami Huuska suostuu pyynnöstä luonnehtimaan itseään: pitkäpinnainen ja rauhallinen,
analyyttinen ja pedantti. ”Jos ryhdyn tekemään
jotain, ei riitä, että vähän sinne päin. Siksi oman
yrityksen aloittaminen tuntuu hyvältä. Ei tarvitse tinkiä laadusta ja tasosta, kuten toisen
palveluksessa.”
”Vaivun herkästi omiin ajatuksiini. Saisin
olla hieman sosiaalisempi, sillä minusta saa
helposti hiljaisen ja myös vähän väärän kuvan. Onneksi Tanja hoitaa meidän perheessä
seurustelupuolen”, Jami virnistää.
Jami on tehnyt Friskis&Svettiksen kanssa diilin, jossa jäsenkorttia vastaan polkupyörän huollosta saa alennuksen. Jamin mukaan
säännöllistä pyörähuollosta ei tule tinkiä, mutta
tärkeää ei ole kalenteri vaan ajetut kilometrit.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Risto Salo
KIMPASSA JUOKSEMINEN ON HAUSKAA
Määrätietoisemman juoksemisen Jami aloitti tavattuaan F&S:n juoksuohjaajan
Tanjan tämän synttärijuhlissa kesällä 2010.
Jami ja Tanja rakastuivat siltä näkemältä,
menivät kihloihin, perustivat oman kodin ja
heinäkuussa vuorossa ovat häät.
Jami liittyi Friskis&Svettiksen ulkoliikuntaryhmään. Jo seuraavana keväänä
Jami juoksi ensimmäisen maratoninsa, Tukholmassa. Nyt Jamille on kertynyt viisi
maratonia. Kuudes on jälleen Tukholmassa,
siis Hyvän fiiliksen ilmestymisen aikoihin.
”Ryhmässä on kaikkein hauskinta, sillä
ryhmäjuoksu kannustaa. Välistä teen Tanjan
kanssa Lauttasaaren ympärijuoksun, mutta
yksin en juokse koskaan”, hän tunnustaa.
Jami on toiminut monen F&S-juoksijan pyörähankinnan neuvonantajana ja nyt hän huoltaa pyöriä.
Lauttasaaren ympärijuoksusta kertyy noin 11 kilometriä, ja sitten venytykset.
Hyvä Fiilis 1 / 2013 | 7
KESÄ 2013
Saarenmaan juoksu –
maratonmatka kolmessa erässä
2.6.–31.8.2013
MAKSUTTOMAT
TAPAHTUMAT
4.6.
KAIVARIN AVAJAISET,
Kaivopuisto klo 18.00
29.6.
KOKO PÄIVÄN
PATIKKARETKI
pitkin Laajasalon rantoja
Lähtö klo 10 Laajasalon opiston
edestä (Kuukiventie 6).
20.8.
COOPERIN TESTI
Eläintarhan kenttä klo 18.00
23.8.
KUUTAMOPATIKKA
LAAJALAHDEN YMPÄRI
Lähtö klo 18 raitiovaunu 4:n
päätepysäkiltä Munkkiniemestä.
F&S:n juoksumatka 17.−21. lokakuuta:
Friskis&Svettiksen Saarenmaan juoksumatka uusitaan! Oletpa konkari ja juoksuharrastuksessasi
vielä epävarma hölkkääjä, mutta olet juoksusta innostunut, matka on sinua varten. Kolmen päivän
juoksussa (40. kolme päeva jooks) taitat maratonmatkan − kolmessa erässä.
Perjantaina juostaan Kuressaaressa 10 km, lauantaina Sõrven niemellä 16,195 km ja sunnuntaina
Kuressaaren ympäristössä ja kaupungissa 16 km.
KESÄN PUISTOJUMPAT
Kaivopuistossa (Iso Puistotie)
tiistaisin ja torstaisin klo 18.00 ja
Herttoniemen leikkipuistossa
(Karhutie 11) keskiviikkoisin
klo 18.00
STARTTIJUOKSUT
PUISTOJUMPPIEN JÄLKEEN
Kaivopuistosta ti 11.6. ja to 27.6.
Herttoniemestä ke 3.7. ja 31.7.
AAMUJUOKSUT
31.5., 14.6., 5.7., 19.7., 2.8. ja 16.8.
Uimastadionin edestä klo 7.00–7.45.
Tavarat saa säilytykseen Uimastadionin
pääsymaksulla
ista
Varmsi heti –
ka
paik armoja
v
koja
paik in 15!
a
on v
Kuva: Raul Vinni
KESÄN PARASTA LENKKISEURAA
maanantaisin klo 18.00
Sauvakävely ja 4 juoksuryhmää:
Startti, Sportti I ja II, Spurtti
Lähtö Eläintarhan kentältä (Vauhtitie 6)
keskiviikkoisin klo 18.00
Krossi Lähtö Eläintarhan kentältä
Tähtikrossi 26.6., 31.7., 28.8.
Kuva: Allan Mehik
Lähdemme
torstaina Helsingistä klo 16:30 ja
takaisin Helsingissä olemme
maanantaiaamuna 9:30.
Hinta:
kahden hengen huoneissa asuville
245 euroa ja omassa huoneessa
305 euroa.
Hinta sisältää:
laivamatkat TallinkSiljan Star/
Superstarilla, menomatkalla
meribuffetin, yöpymiset mennessä
ja palatessa Piritan Spa-kylpylähotellissa aamiaisineen, bussi
kuljetuksen Tallinnasta Kuressaareen
ja takaisin, hotelliyöt Kuressaaressa
Hotelli Arabellassa aamiaisineen
sekä juoksun osallistumismaksun.
Ilmoittautuminen:
F&S-juoksumatkan vastaavalle
Anneli Kajannolle,
[email protected].
Kerro yhteystietosi, osoitteesi ja
syntymäaikasi sekä huonetoiveesi.
Ilmoittautuminen tulee
voimaan maksettuasi
etumaksun 100 euroa
Friskis&Svettis Helsinki ry:n
tilille FI47 8000 1471 2965 00.
Mukaan lähtevän kannustajan
matkan hinta on sama.
Lisää: http://www.saaremaajooks.ee/
Kilometrikisa kutsuu polkemaan
KESÄN SISÄJUMPAT
Haagan pelastusasema
(Vanha Turun maantie 2)
maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18.00
ja sunnuntaisin klo 19.00
Ruoholahden palloiluhalli
(Kellosaarenkatu 3)
maanantaisin ja torstaisin klo 19.00
Merihaan pallohalli
(Haapaniemenkatu 14)
tiistaisin klo 19.00
Kesän sisäjumpat, kausikortti 30 €
Kausikortin käyttä edellyttää
voimassa olevaa jäsenyyttä.
Friskis&Svettis-joukkue on mukana Kilometrikisassa, jota poljetaan 1.5–22.9. Se on leikkimielinen kilpailu,
jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat samalla joukkueensa kilometrisaldoa.
Kisaan osallistuminen on helppoa. Ilmoittaudu mukaan ja merkitse polkemasi kilometrit kisatilillesi
osoitteessa www.kilometrikisa.fi. Kartutat samalla yhteistä Friskis-saldoa. Voit luoda itsellesi
käyttäjätunnuksen kohdassa osallistu, joukkueemme osallistumiskoodi on friskis.
Palkinnoksi saat hyvää kuntoa ja iloista mieltä – ja hyvällä onnella pyörällesi huollon kisan päätyttyä. Kisaan
ehtii vielä mainiosti mukaan, ja kilometrejä voi merkitä tilille myös takautuvasti. Friskis-joukkueeseen
ovat tervetulleita kaikenlaiset polkijat.
Tulethan sinäkin!
Pysy kuulolla kesän tapahtumista nettisivuilta www.friskissvettis.fi/helsinki sekä
Facebookissa www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki
8 | Hyvä Fiilis 1 / 2013