Nettimetku 2010 - Ammattiopisto Lappia
Pääkirjoitus Uudet opetussuunnitelmat Kuva-artesaanista on moneksi Kansainvälisyys Media-assistentit, viikko Meän Väylässä Estraditekniikka Radio Perämeri sekä valmistuneen terveiset Arktinen tuotanto Tornion artesaanit, Lapin lumoa liiveissä Yhteistyö ja jatko-opinnot Kemin vaatetusompelijat Kuluvana talvena käytin yhden nostalgisen aamupäivän vanhojen Metkujen selailemiseen. Reilun kymmenen vuoden ajan kansien väliin on tallentunut korvaamatonta tietoa torniolaisen viestintä- ja kuvataidekoulutuksen historiasta. Myöhemmin lehti on täydentynyt ja tarkentunut kattamaan audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, käsi- ja taideteollisuuden, musiikkialan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintojen koulutustarjontaa. Kulttuurialan koulutuksemme on kehittynyt valtakunnallisestikin mittavaan laajuuteen. Sisältö on kuitenkin pysynyt vuosien saatossa yllättävän samankaltaisena – yhteinen tekijä kaikissa Metkuissa on opiskelijoiden oma näkemys oman oppilaitoksensa toimintakulttuurista ja koulutuksen sisällöistä. Kuluvana lukukautena Lapin korkeakoulukonsernin kärkihanke Pohjoisen kulttuuri-instituutti on käynnistänyt toimintansa projektipäällikkö Veli-Pekka Rädyn johdolla. Laajan ja monipuolisen koulutustarjontansa ansiosta myös Ammattiopisto Lappian kulttuurialalla on merkittävä rooli hankkeen toteuttamisessa. Kulttuuri-instituutin tavoitteena on muun muassa Lapin kulttuurialan koulutuksen rakenteellinen kehittäminen, jonka ansiosta yhteistyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa tiivistyy ja selkeytyy entisestään. Lapissa meillä on ainutlaatuinen mah- Louen artesaanit Tekstiili ja keramiikka Hienopuu ja kivi Pop & Jazz Konservatorio Musiikkiteknologi ja muusikko Ykkösten bändejä Musiikin tuotannot VAT ja kaksoistutkinto Itsenäisty asuntolassa Vapaa-aika Torniossa HAKU 2010 dollisuus opiskella eri koulutustasoilla ammatillisista perustutkinnoista jopa yliopiston jatko-opintoihin saakka. Jännityksellä odotamme tulevia Taitaja 2010 –ammattitaitokilpailuja. www.taitaja2010.fi Kulttuurialalta osallistuu kaikkiaan kuusi opiskelijaa valtakunnallisiin semifinaaleihin, joissa lajeinamme ovat pukuompelu, painotuotteen suunnittelu ja näytöslaji av-viestintä. Toivon menestystä opiskelijoille ja kiitän valmennukseen osallistuavia opettajia. Toinen lukuvuotemme kohokohdista on Pop & Jazz Konservatorio Lappian Elossa-suurproduktio. Jos viime vuonna ette päässeet loppuunmyytyihin Blues Brothers & Soul Sisters –esityksiin, niin älkää jättäkö tätä näyttävää kulttuurialan yhteisproduktiota väliin. Seuratkaa myös sivustoa www.avmetku. fi jonne päivittyy lukuvuoden mittaan tallenteita kulttuurialan tuotannoista. Myös suorat Meän Väylän televisiolähetykset on katsottavissa samasta osoitteesta. Mika Leinonen vs. koulutusjohtaja Metkun toimituksessa työskentelivät työssäoppijoina kuvallisen ilmaisun ja audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat: Taneli Eira Hanna Huhtalo Tuomas Jestilä Laura Kadenius Marjut Kiviniemi 2 METKU Riku Ounaslehto Jenna Puikko Maiju Rautio Vilma Saukkoriipi Jesse Vesa Tuula Ranta, julkaisutyön ohjaus Esko-Pekka Mattila, kirjoittamisen ohjaus Julkaisija: Ammattiopisto Lappia, kultturiala, Urheilukatu 6 95400 Tornio Kansi: Riku Ounaslehto Painotyö: Tornion kirjapaino Oy Painos: 3000 www.lappia.fi http://konservatorio.lappia.fi Valtakunnalliset opetussuunnitelmat oVat uudistumassa Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta meneillään oleva lukuvuosi on vähintään työn täyteinen. Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet on otettu käyttöön syksyllä 2009 käsi- ja taideteollisuuden sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa Torniossa, Louella ja Kemissä. Valtakunnallisten raamien puitteissa tehdään oppilaitoksissa toteutussuunnitelmat, joissa tutkinnot osat jaetaan kolmen vuoden ajalle oppilaitoskohtaisiin opintojaksoihin. Syksyllä 2010 käyttöön otetaan musiikkialan, kuvallisen ilmaisun ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkintojen uudet opetussuunnitelmat. Kaikkien näiden opetussuunnitelmien kehittämisessä olemme olleet aktiivisesti mukana ja av-viestinnän opetussuunnitelman valtakunnallisesta uudistamistyöstä Ammattiopisto Lappia on ollut jopa vastuussa. Koko Suomen av-viestinnän perustutkinnon koulutuksen kehittämisessä meillä on ollut haasteellinen ja mielenkiintoinen urakka. Taitto: Maiju Rautio Kuvat: Laura Kadenius, Maiju Rautio Opetussuunnitelmien uusimiseen liittyen valtakunnallinen viestintäalan koulutustoimikunta vieraili Ammattiopisto Lappian kulttuurialalla 22.9.2009. Koulutustoimikunnan sihteerinä toimii toisen asteen av-viestinnän koulutuksesta vastaava yliinsinööri Lauri Kurvonen Opetushallituksesta. Vierailun aikana koulutustoimikunta tutustui Tornion kulttuurialan koulutuksen käytännön toteutukseen. Vierailijat olivat positiivisesti yllättyneitä Ammattiopisto Lappian koulutustarjonnan laajuudesta. He olivat erityisen vakuuttuneita eri alojen välillä toteutettavasta yhteistyöstä. Mika Leinonen Viestintäalan koulutustoimikunta tutustui kulttuurialan koulutukseen yli-insinööri Lauri Kurvosen (toinen oikealla) johdolla. METKU 3 Kuvat ja taitto: Jenna Puikko Muoniosta kotoisin oleva kolmannen vuosikurssin kuvaartesaaniopiskelija Minta Peltokangas hakeutui työssäoppimaan Kemin kaupunginteatterin lavastamoon. Ensimmäistä työssäoppimisjaksoa tekevä Minta kertoo, että suurin syy teatterille hakeutumiseen löytyy omasta teatteriharrastuksesta ja kiinnostuksesta yleensäkin teatterin toimintaa kohtaan. Alussa minulla oli useita eri aihe-ehdotuksia näyttelyprojektiani varten, mutta opettajan kanssa valitsimme niistä minulle itselleni kehittävimmän eli animaation tekemisen. Animaatio on kiinnostanut minua opiskeluni alusta saakka ja nyt pääsin tekemään itseäni kiinnostavalla tekniikalla enemmän ja omavalintaisempaa työtä. Kemin kaupunginteatteri on monipuolinen työympäristö, josta löytyy työssäoppimispaikkoja yhtä hyvin niin media-assistentti kuin rakennuspuolenkin opiskelijoille. Mintan työtehtävät teatterilla keskittyvät pääasiassa lavastuksen ja taustojen maalaamiseen ”Kuin ensimmäistä päivää” - nimiseen näytelmään. Mintan mielestä nämä tehtävät sopisivat yhtä hyvin vaikka pintakäsittelijäksi opiskeleville. Työssäoppimispaikassaan viihtyvä Minta mainitsee jakson ainoaksi miinuspuoleksi jokapäiväisen edestakaisen työmatkan Torniosta Kemiin. Alun perin tarkoituksenani oli tehdä animaatio erääseen kappaleeseen, mutta ajan myötä projekti paisui aina vain laajemmaksi kehittyen lopulta erilaisia tekniikoita hyödyntäväksi kokeiluksi. Tarkoituksenani oli kokeilla erilaisia animoinnin tapoja esim. valokuvaamalla ja piirtämällä, mutta koska siitä tuli mahdoton toteuttaa projektiin varattuna aikana, niin päätin tehdä tässä kurssissa palautettavaksi vain konseptitaidetta animaatiosta. Jatkan projektin työstämistä ensi keväänä ja halutessani voin myös jatkaa sitä aina opinnäytetyöksi saakka, mutta saa nähdä mitä tuleman pitää. Näyttelyprojekti itsessään on minusta hieno osa kuva-artesaanin koulutusta. Jesse Vesa Aino Isto Työ vaiheita 4 METKU Päästyäni kesälomalle toiselta opintovuodeltani oli minulla jo tieto siitä, että viimeisenä vuonna on vuorossa työssäoppimista. Kesätöitä hakiessani muistin tämän seikan ja ajattelin asioiden parhaiten menevän niin, että saisin omaa alaani vastaavaa työtä. Samalla olisi mahdollista hommata myös työssäoppimisviikkoja etukäteen, kun syksyllä saavun taas kouluun. Hain monenlaista työtä seurakunnasta yksityisiin yrityksiin ja aika oli käymässä jo vähiin kunnes hoksasin Lapin Kansan ja päätin käydä kysäisemässä paikkaa heinäkuulle. Vaikka talo oli jo täynnä työharjoittelijoita, niin sain etusetelini ja portfolioni ansiosta paikan. Työpaikka oli oikea lottovoitto, koska sain tehdä työtehtäviä, joita koulussa olin oppinut ja jotka vahvistivat paljon omaa osaamistani. Lapin Kansassa käytettiin myös mm. samoja tietokoneohjelmia, jonka työnantajat kokivat todella hyvänä etuna, koska kaikkea ei tarvinnut aloittaa aivan alusta. isompi tehtäväni oli perheuutisten toteuttaminen, jossa sain palautella mieleen kuvanmuokkauksen taitojani. Ihmiset toivat kuvia mm. hääpareista, synttärisankareista ja valmistuneista ja minä sitten muokkasin kuvat näyttämään mahdollisimman hyvältä painetulla paperilla. Parasta mielestäni oli kuitenkin se, että sain mahdollisuuden tehdä opiskelijatarjoukselle uuden ulkoasun, jota myös mahdollisesti käytettäisiin, jos se olisi tarpeeksi hyvä. Siitä pidettiin kovin ja toivottavasti se joskus vielä kävelisi vastaan. Mikä olisi sen parempaa. Heinäkuuni Lapin Kansassa oli hauskaa ja hyödyllistä aikaa. Muut työntekijät olivat mukavia ja lehtiä lukiessa oli parasta, kun omia tekeleitä löytyi sieltä sun täältä. Maailman pohjoisin seitsemänpäiväinen sanomalehti oli oikein oiva paikka työssäoppimiseen. Suosittelen! Riku Ounaslehto Ilmoitusvalmistuksessa työskennellessäni työnkuvaani kuului pääasiassa yritysten ja tapahtumien erilaisten mainosten ja ilmoituksien teko. Tietyt faktat ja ohjeet tulivat tilaajalta, mutta sain käyttää paljon myös omaa luovuuttani. Toinen METKU 5 Italia, maa joka on jo itsessään kuin suuri taideteos, jonka pohjavärit loivat aikoinaan roomalaiset. Maa, jonka lukuisat kaupungit ovat innoittaneet taiteilijoita kautta maailman.Veronan Romeo ja Julia on tunnettu kaikkialla. Venetsian katkeran suloinen kohtalo, maailman romanttisin kaupunki, joka vääjäämättä vajoaa mereen. Kulttuurialan opiskelijalle on todellinen meriitti päästä työssäoppimaan tähän maineikkaaseen maahan. Huhtikuun alussa Jenna Puikko ja minä, Heidi Setälä, kuvallisesta ilmaisusta, lähdimme työssäoppimaan Padovaan PohjoisItaliaan. Käytännön järjestelyistä, kuten asunnon, työpaikkojen ja bussikorttien hommaamisesta piti huolta vastaanottava organisaatio Euro Training. Kaksi kuukautta tuntui aluksi pitkältä ajalta, mutta jo viikossa, kun tilanteisiin sopeutui, aika alkoi juosta nopeasti ja yhtäkkiä olivat viikonloput vähissä ja vielä monta paikkaa käymättä. nettisiVuja ja Videoeditointia Meillä oli eri työpaikat, joihin kuljimme busseilla. Jenna pääsi miltei Padovan keskustassa sijaitsevaan Remedia -nimiseen yritykseen, joka on erikoistunut suunnittelemaan ja valmistamaan nettisivuja. Työ oli haasteellista, koska sivujen tekemisestä ei ollut kokemusta kuin peruskurssin verran. Työn haasteellisuutta ei vähentänyt työnantajien puutteellinen kielitaito. Jenna teki työssäoppimisen aikana ulkoasusuunnitelmia sekä julkaistavat nettisivut kahdelle asiakkaalle. Jenna Puikko 6 METKU METKU Heidi Setälä Minun työpaikkani sijaitsi n. 15 kilometrin päässä Padovasta, maaseudulla ja kuljin osan matkaa työnantajani kyydillä. Toimin Digital Movie-nimisessä yrityksessä, joka on aikoinaan aloittanut toimintansa erikoistumalla vedenalaiseen kuvaamiseen. Minun päätyöni oli tehdä dokumentti Frana-nimisen italialaisen seikkailijapyöräilijän viimeisimmän tempauksen videomateriaalista. Lisäksi olin mukana studiokuvauksissa ja videokuvauksissa sekä toimiston ulkopuolisilla kuvauskeikoilla. Tapasin työn ohella Italian europarlamenttiehdokkaita ja osallistuin heidän mainostensa kuvauksiin. arjen haasteet Vieraassa kulttuurissa Niinkin arkipäiväiset jutut kuin kahvin keittäminen ja suihkussa käyminen olivat melkoista uudelleen opettelua. Kahvinkeitin oli perkulaattori, kahvi espressoa ja hella kaasulla toimiva. Suihkussa oli sekä kylmä- että kuumavesihana ja niitä veivaamalla saattoi joskus löytää sopivan lämpöisen yhdistelmän, ehkä. Bussiaikataulujen tulkitseminen ei selvinnyt meille koko matkan aikana, ne menivät miten meni- San Marcon kirkko,Venetsia vät, kuten italialaiseen temperamenttiin hyvin sopii. Jatkuvan kaaoksen keskellä me opimme miten odotetaan. Vielä tänä päivänäkin Italiassa pidetään joka päivä siestaa, jolloin kaikki pysähtyy eikä mikään paikka ole auki. Täkäläiset pitävät pitkää työpäivää liian stressaavana ja kokevat siestan tarpeelliseksi. Vieraan kulttuurin parissa asuminen ja työskentely on kaikkine hankaluuksineenkin erittäin antoisa kokemus, joka avartaa maailmankuvaa. Kielitaito kohenee varmasti, sillä on välttämätöntä opiskella muutamia italiankielen perussanoja, koska paikallisten englanninkielentaito ei ollut samalla tasolla kuin meillä Suomessa. Venetsia ja Verona Vain junamatkan päässä Lauantait käytimme tutustumalla Padovaan, Venetsiaan ja Veronaan. Padovan Prato della Valle on toripuisto, jonne tulee valtavat määrät myyntikojuja joka lauantai. Venetsia on kuin oma erillinen maailmansa muuhun Italiaan verrattuna ja ihan syystä maailmalla tunnettu.Verona on vanha kaupunki, jossa on edelleen olemassa Romeon ja Julian parveke. Matkamme parhainta antia oli tutustua uusiin ihmisiin, kuten meidän luona viikon asuneeseen Federica de Lucaan, sekä vuokraisäntäämme Stefanoon ja espanjalaisiin ja englantilaisiin naapureihimme. Fede kutsui meidät käymään joskus luonaan Toscanassa ja uusi matka on jo suunnitelmissa.Seuraavalla kerralla onkin paljon helpompi lähteä, kun reissun on jo kerran tehnyt. Teksti: Heidi Setälä Kuvat: Heidi Setälä ja Jenna Puikko Taitto: Jenna Puikko Romeon ja Julian parveke,Verona METKU METKU 7 Taitto: Jenna Puikko Monien mutkien ja vastoinkäymisten jälkeen istuimme lentokoneessa matkalla Englantiin. Lopullinen päämäärämme oli saarivaltiossa Bury St Edmunds. Meitä on täällä Englannissa yhteensä viisi tyttöä Ammattiopisto Lappiasta . Kolme meistä opiskelee matkailupuolella ja me kaksi kuvallisessa ilmaisusta ja av-viestinnästä.Viime keväänä kuulimme mahdollisuudesta päästä työssäoppimaan ulkomaille. Kirjoitimme CV:n ja vapaamuotoisen hakemuksen englanninkielellä. Meidät valittiin ja nyt olemme olleet täällä Bury St Edmundsissa kolme viikkoa kokonaisuudessaan seitsemän viikkoa kestävästä työssäoppimisjaksosta. Ihastuimme Bury St Edmundsiin heti ensisilmäyksellä. Tämä idyllinen kaupunki sijaitsee noin 100 km päässä Lontoosta koilliseen. Bury on suurimmilta osin vanhanaikainen ja historiallinen kaupunki. Kadut ovat kapeita ja liikenne vasemmanpuoleinen, joten kulkemiseen kaupungilla on syytä keskittyä. Ilmasto täällä on aivan erilainen kuin mielikuvien Englannissa. Kuvittelimme, että vettä sataisi koko ajan ja olisi kylmää ja tuulista. Otimmekin enimmäkseen lämpimiä vaatteita matkaan, mutta niille ei ole ollut vielä juurikaan käyttöä. Sateenvarjoa ei ole myöskään tarvittu kuin parina päivänä. Syksy on kuitenkin tulossa myös tänne Englantiin, jonka huomaa siitä, että ruskan värejä näkyy jo puissa ja iltaisin on hieman koleaa. Neljän viikon kuluttua sitten palaamme takaisin sinne lumiseen Suomeen, mutta ennen sitä aiomme ottaa kaiken ilon irti tästä työssäoppimismatkasta. Kuvat: Annika Kronqvist Gränslöst eli Rajattomasti -hanke käynnistyi käytännön tasolla syksyllä 2009 ja sen tarkoituksena on tuoda rajaseudun opiskelijat yhteen, jotta he pystyisivät tutustumaan toisiinsa ja jakamaan keskenään kokemuksiaan. Hankkeeseen osallistuvat Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu sekä Haaparannan Ruotsinsuomalainen Kansankorkeakoulu eli Svefi. www.svefi.net Hankkeen ideointi sai alkunsa opiskelijoilta, jotka olivat jo pitkään ihmetelleet miten tämänkaltaista yhteistyötä ei oltu aikaisemmin järjestetty. Talven 2010 aikana Svefiltä tulee ruotsalaisia äänitekniikan opiskelijoita Lappiaan radiotyön kurssille ja vastineeksi radiotyön opiskelijoita menee Haaparannalle opiskelemaan äänitekniikkaa. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa järjestää yhdessä ammattiopiston ja Svefin kanssa yhteiskonsertteja ja keväälle järjestetään animaatioworkshop. Animaatio-opinnot ovat tuttuja Lappian opiskelijoille, mutta nyt niihin voi osallistua myös aloittelijoita Svefin puolelta. Terveisin: Sanna-Maarit Korva ja Henna Lahtinen Amanda Varhaugvik 8 METKU Anna Adolfsson Amanda Varhaugvik Sophie Erlandsson Anna Adolfsson Vad är performance? ”Vad är det här? Jag fattar ingenting!”. Performance är känt för att vara abstrakt, men det kan också vara konkret. Jag tror det beror på att konstnären belyser delar av sig själv, och människan är stor, både konkret och abstrakt. Ibland förstår vi henne, ibland fattar vi ingenting. Men jag tycker det är fint att vi får visa även det vi inte förstår. För saker vi inte förstår kan vara värdefulla och beröra då människan är så mycket mer än bara intellektet. Performance bör upplevas med hjärtat. ”Vad händer i mig när jag ser det här? Vad tänker jag? Vad känner jag?” Men som sagt, performance kan också vara konkret. Även det abstrakta kan vara konkret. En abstrakt tavla till exempel kan väcka en konkret tanke eller känsla i oss. Det kanske inte var konstnärens tanke, men det är oväsentligt tycker jag. Det viktigaste är att åskådaren reagerar och blir berörd. Performance är så som en tavla, en levande tavla.Vi kan förstå den eller ej. När jag började med performance fick jag en upplevelse. Jag kände att jag gjorde det för min egen del. Plötsligt spelade det ingen roll vad andra skulle tycka. För jag fick se lite mer av mig själv. Konstnären plockar alltid ur sig själv. Ett av mina performance förstod jag inte alls före uppträdandet. Men när jag väl utförde den upptäckte jag hur mycket det sa om mig själv. I performance förenas konstnärens hjärta och konsten. Så min rekommendation är att stanna upp och se. Säg att du inte fattar om du vill, men känn efter lite mer, tänk ett steg till. För alla har ett hjärta att uppleva med. Alla har tusentals register i sig själva och vad som än plockas fram så är det varken rätt eller fel, men värt att betraktas. Anna Adolfsson, performance art, Svefi ht -09 METKU 9 Meän Väylä on Ammattiopisto Lappian sekä Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun yhteinen TV-asema, joka on välittänyt pohjoista AV-osaamista jo vuodesta 1993 lähtien. Meän Väylän näkyvyysalueeseen kuuluvat Kemi, Keminmaa ja Tornio. Se näkyy kaapeliverkossa kanavalla local 21 ja internetissä osoitteessa www.avmetku.fi.TV-jaksona parhaiten tunnettu Meän Väylällä annettava koulutus on moderni ja tehokas tapa tutustua tvtuotantoon, alan rankkaan työtahtiin ja tekniikkaan. Tunnin kestävät viikoittaiset lähetykset ovat oppilaiden suunnittelemia ja tekemiä. Aikaisemmilta kursseilta opitut kuvaus- ja valaisuopinnot tulevat pakostakin kerrattua, koska oppilaiden työnkuvaan kuuluvat tv-ohjelmien ja studion LIVE-lähetysten teko. Opettajat Jyrki Kola, Pekka Aspegren ja Jorma Vierelä ovat kaiken työntouhun keskellä opettamassa ja neuvomassa oppilaita. http://meanvayla.lappia.fi/ Kuvat: Marjut Kiviniemi 10 METKU Teksti ja taitto:Tuomas Jestilä Kurssin pääpaino on uutis- ja ajankohtaisohjelmien tekemisessä. Kurssilla opetetaan ohjelmanteon lisäksi kirjoittamista, koska oppilaiden on pakko hallita myös uutis- sekä ajankohtaisohjelmien rakenne. Päätimme Marjut Kiviniemen kanssa tutustua kurssin yhden viikon tapahtumiin. Seurasimme eri ryhmiä ja tapahtumia, tarkoituksenamme vangita kurssin menoa tekstin ja kuvien avulla. maanantai Marjutin ollessa yleisaineiden parissa, lähdin yksin metsästämään ensimmäistä ryhmää.Väylän tilat sijaitsevat Mediatalo ykkösen toisen ja kolmannen kerroksen välissä, kerroksessa kaksi A. Oven yläpuolella oleva kyltti ”Kuvaukset käynnissä” ei ole päällä, joten uskaltaudun sisälle. Huoneessa odottaa Lastenohjelmaryhmä, joka on työstämässä ohjelmalleen tunnussävelmää. Neljännessä kerroksessa Erikoisraporttiryhmä on käymässä kokousta opettaja Jorma Vierelän johdolla. Ryhmän sisällä on jännitteitä, joita opettaja pyrkii avaamaan keskustelulla. Ryhmähenki on tärkeä osa kurssia.Yhteistyön pitää toimia, jotta tulosta syntyy. Ryhmä on tehnyt päivän aikana myös tunnusmusiikkia Garage Band –nimisellä ohjelmalla. Erikoisraportin aiheena on taekwondo. Erikoisraportti sai myöhemmin nimeksi ”Rupparuu”. tiistai Tiistaina etsimme Marjutin kanssa epätoivoisesti Erikoisraporttiryhmää, mutta tuloksetta. Kolmannen kerroksen editointihuoneessa meitä kuitenkin tervehtii Kulttuuriryhmän eläväinen sakki. Päätämme jututtaa heitä, koska sakissa tuntuu olevan energiaa sekä puhetta. Ryhmällä on menossa editointia ensi viikon ohjelmaa varten. Ensimmäisen lähetyksen aihe on Rajarock. Torstaina he ovat lähdössä Kemiin tekemään juttua ”Sound of Music” -musikaalista. Ohjelman nimeksi muodostui ”CultDuuri”. keskiViikko Keskiviikkona Marjut lähti Uutisryhmän matkaan Tornion kaupungintalolle. Marjutin tarkoituksena oli ottaa kuvia, kun Uutisryhmä suoritti haastattelua. Haastateltava oli kuitenkin sairastunut. Retki ei kuitenkaan ollut turha, koska Uutisryhmä sai heti kokea työn väistämättömät takaiskut ja aikataulujen venymiset. Muutoksiin täytyy sopeutua. torstai Torstaina seurasimme Lastenohjelmaryhmää, joka oli parhaillaan kuvaamassa ”Ipana Kapina” -nimistä ohjelmaa. Meän Väylän studioon oli pystytetty keskiaikaa uhkuvat kulissit, joita täydensivät AV-ammattilaiseksi opiskelevan Henri Finströmin rooliasuun kuuluneet pitkät kalsarit. Joka viikko ryhmä keksii kuvattavaksi uuden sadun. Aiheina heillä ovat mm. intiaanit sekä ritarit. Studiosta välittyi luova ja innostunut ilmapiiri. Onhan ryhmä päässyt toteuttamaan mielikuvitustaan lastenohjelmien muodossa. liVe-lähetys Viikon raskas uurastus huipentuu torstaisin kello 19.00 alkavissa Live-lähetyksissä, joissa ryhmien kuvaamat materiaalit esitetään yhdessä Live-vieraiden haastattelujen lomassa. Oppilaille jaetaan vastuulliset tehtävät joko tarkkaamosta tai studiosta. Oli kyseessä studio-ohjaaja tai prompterin pyörittäjä, jokainen rooli on illan onnistumisen kannalta tärkeä. Oppilaat harjoittelevat koko päivän, jotta tekeminen rutinoituisi iltaa varten. Live-vieraat viedään ennen lähetystä ”vieraslämpiöön” Mediatalo ykkösen neljänteen kerrokseen, jossa Liveryhmä viihdyttää vieraita kahvittelun lomassa. Haastattelu tapahtuu studiossa, jossa kuvataan myös Liveuutiset sekä alku- ja loppujuonnot. Studion tapahtumia seurataan yläkerran tarkkaamosta, josta ryhmien kuvaamat materiaalit ajetaan ulos suoraan lähetykseen. METKU 11 Hanna Lämsä opiskelee audiovisuaalisen viestinnän tapahtumatekniikan linjalla. Hannan mielestä suurin ero medialinjaan löytyy tapahtumatekniikkaan liittyvien töiden fyysisyydestä. Perushommia koululla ovat esimerkiksi koulun bändeille tehtävät valotekniikan ja -tilanteiden suunnittelut ja toteutukset. Juuri tämänkaltaisten töiden vuoksi Hanna valitsikin kyseisen linjan. Työssäoppimassa Hanna kertoo olleensa EventWorks-nimisessä yrityksessä, jossa hänen työtehtäviinsä 12 METKU kuului mm. discotapahtumien valaisu ja pääsi Hanna myös apukädeksi Oulun ilmakitarakisojen järjestelyihin. Toisenlaisiakin työssäoppimispaikkoja toki löytyy. Moni Hannan opiskelukaveri on käynyt työssäoppimassa esimerkiksi teattereissa. Jotkut ovat päässeet roudaamisen makuun mm. erilaisilla keikoilla. Parhaita puolia Hannan mielestä alalla on työtehtävien vaihtelevuus ja eri työvaiheiden toteutus aina valojen suunnittelusta niiden ajamiseen saakka. Tulevai- suudestaan Hanna ei vielä osaa mitään varmaa sanoa. Kaikki riippuu opiskelun jälkeisestä työllistymisestä. Tapahtumatekniikan linjalta on mahdollista työllistyä esimerkiksi valo- ja äänimieheksi tai miksaajaksi. Suurimmat työllistäjät alalla ovat teatterit ja livealan yritykset. Oli työpaikka mikä hyvänsä, niin hyvänä apuna työllistymisessä on omaaloitteisuus. Teksti: Maiju Rautio Kuvat ja taitto: Laura Kadenius Suomalaisen big band jazzin eturivin orkesteri UMO vieraili Pop&Jazz Konservatorio Lappian Musiikkitalossa 11. – 12.11.2009. AV-viestinnän Live-linjalaiset toteuttivat konsertin valaisun ja näyttämöteknisen toteutuksen, musiikkiteknologien hoitaessa konsertin ääniteknisen toteutuksen. Kuva: Jukka Rapo/UMO arkisto H ei! Me ollaan Niskasen Laura ja Melaluodon Saara. Käydään tällä hetkellä työssäoppimassa Kemin Radio Perämerellä. Me ollaan täällä harjoittelussa kahdeksan viikkoa eli yhden opintojakson verran.Yleensä työpäivät kestävät yhdeksästä kolmeen, mutta työaika on aika joustava, koska juttukeikkoja saattaa tulla milloin vain. Työnteon makuun me päästiin onneksi jo työssäoppimisen alkutaipaleella. Ensimmäisiksi jutuiksi määrättiin galluptehtäviä, jotka tulivat ulos samalla viikolla. Kun opittiin laitetekniikka kunnolla, niin saimme alkaa tehdä juttuja lähestulkoon päivittäin. Laitteet ovat kutakuinkin samanlaisia kuin koulussa, joten niiden opetteleminen ei ole ollut vaikeaa. Täällä työympäristö ja työkaverit ovat olleen parhaat mahdolliset. Radio Perämeri on muutenkin ollut mainio paikka suorittaa työharjoittelua. On ollut hassua nähdä niiden radioäänten kasvot, jotka on jo kauan aikaa kuullut radiosta. Joskus on päiviä jolloin ei ole tehtäviä ja tällöin pää- semme ammattilaisten mukaan juttujen tekoon. Olemme saaneet paljon käytännön vinkkejä työkavereilta. Ammattilaiset tekevät jutut ripeästi, mutta huolellisesti. Työpäivässä ei tehdä yhtä tai kahta juttua, kuten koulun radiojaksolla, vaan juttuja saattaa olla monta päivässä ja juttujen editoiminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Me teemme kysymykset vielä valmiiksi juttukeikoille, mutta tottuneet toimittajat lähtevät matkaan ilman kysymyksiä. Se on meidän mielestämme hämmästyttävää ja luovaa työskentelyä ammattilaisilta ja usein haastattelustakin tulee silloin rennon ja luonnollisen kuuluisia. Saaran ja L aUran päivä: klo 9:00 klo 9:20 klo 10:00 klo 10:30 klo 11:00 klo 11:30 klo 13:00 klo 13:30 klo 14:15 Saapuminen työpaikalle. Aamukahvi ja aamulehtien lukeminen. (+ristikoiden täyttäminen] Päivittäisen aamukokouksen alkaminen Aamukokous päättyy ja meille kerrotaan päivän tehtävä. Taustatietojen ja yhteystietojen hankkimista. Ruokatauko Puhelinhaastatteluiden tekoa. Spiikkien äänitystä Editointia Jutun lisääminen soittolistoille ja kotiin. Kuvat: Laura Kadenius Taitto: Jesse Vesa Aktiivinen on oppilasradio Radio Pro:n taajuuksilla. Radiotoiminnan perusteet käydään Radio aktiivisen kursseilla. www.radiopro.fi -> Aktiivinen 14 METKU Ammattiopisto Lappian audiovisuaalisen viestinnän puolelta vuonna 2005 valmistunut Jouni Mäkimurto työskentelee tällä hetkellä rovaniemeläisessä Joulupukki TV -nimisessä yrityksessä. Opiskeluaikana hän kuuli vanhemman vuosikurssin opiskelijalta yrityksestä ja mahdollisuudesta päästä sinne työssäoppimaan. Valmistuttuaan Jouni sai samasta paikasta koulutustaan vastaavan työpaikan. Jounin työnkuvaan kuuluu pääasiassa postikorttien ja DVDpostikorttien ulkoasun suunnittelu. Postikortit kertovat kuvin ja videoin mm. Lapista, Suomen eläimistä, Helsingistä ja tietysti joulupukista. Postikortteja myydään Lapin matkamuistomyymälöissä ja ne ovat saavuttaneet hyvän suosion turistien keskuudessa. Opiskeluaikaa Torniossa Jouni pitää elämänsä parhaana aikana. Porukka oli mukavaa ja opettajat osasivat asiansa. Mukavana muistona opiskeluajalta on mieleen jäänyt myös toinen työssäoppimispaikka eli tapahtumajärjestäjä UFO-Viihde, jossa Jouni pääsi apupoikana toimiessaan matkustamaan pitkin Lappia järjestämässä erityyppisiä tapahtumia. Mieluisinta työtä Jounille on kuvankäsittely eri muodoissaan ja mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa töitä myös oman mielensä mukaan.Vastaavasti haastavinta työssä on uusien asioiden opiskelu. Jounin työpäivien pituus vaihtelee olemassa olevien työtehtävien ja oman luovuuden mukaan. Vapaa-aikana tietysti rentoudutaan. Teksti ja kuvat: Riku Ounaslehto Taitto: Jesse Vesa METKU 15 Mitä mieltä olet pakkasella työskentelystä? Monimediaopiskelijoille olosuhteiden taltuttaminen ja kyky työskennellä säällä kuin säällä kuuluvat työnkuvaan. Arktinen tuotanto tarjoaa oppilaalle kokemusten lisäksi paljon valmiuksia tulevaan ammattiin. – Kurssi antaa osviittaa siihen, mitä AV-työ oikeasti on. Kurssilla käydään läpi koko ohjelmanteon prosessi, lisäksi selviää, millaisia haasteita ulkona kuvaaminen ja äänittäminen tuovat tullessaan. Se opettaa myös pitämään huolta itsestään, kuten lämpimästä vaatetuksestaan ja toimimaan ryhmässä eri tehtävissä, opettaja Timo Kuusisto kuvailee kurssia. Toisen vaiheen opiskelijoille tarkoitettu arktinen tuotanto järjestettiin ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen maaliskuussa 2008, jolloin opiskelijat lähtivät tekemään Lappian Muonion toimipisteelle esittelyvideon eräopaskoulutuksesta ja Ski-Collegelle internetvideoita koulun toiminnasta. Maaliskuussa 2009 ryhmä matkasi jälleen Muonioon. Tuloksena oli lyhytelokuva ”Sisäinen rauha”. 16 METKU Teksti:Tuomas Jestilä, Kuvat:Timo Kuusisto, Taitto: Laura Kadenius Timo Kuusiston lisäksi kurssilla opettaa Jorma Vierelä. – Jorma antaa kuvapuolella näkökulmaa, minä taas äänipuolella. Kerromme mitä asioita tulee ottaa kuvaus- ja äänitystilanteissa huomioon. Annamme vaihtoehtoja lopputulokseen, Timo selventää. Kylmissä olosuhteissa kuvaaminen on vain yksi osa kurssin kokonaisuutta, sillä työnkuvaan kuuluu myös tilaustöiden suunnittelu – Tässä on selvä asiakastyön näkökulma. Arktinen tuotanto on lukuvuoden neljäs jakso, jonka perään tilaustöitä tehdään vielä mainostuotannon jaksolla, Timo kertoo. Kurssilla ei tarvitse toimettomana olla, sillä kaikille kyllä löytyy riittävästi tehtävää. Arktinen tuotanto antaa mahdollisuuden opiskelijoille tehdä työn lopputuloksesta haluamansa näköisen, mutta opettajat ovat silti vahvasti mukana menossa. – Jorma ja minä olemme kuitenkin kurssin vastaavat tuottajat. Me määrämme aikataulut sekä puitteet, Timo täsmentää. Tulevaisuudessakin Arktinen tuotanto tulee jatkamaan joka kerta erilaisena, haastavana ja kiehtovana kurssina, joka ei jätä ketään kylmäksi. METKU 17 Teksti: Marjut Kiviniemi Kuvat: Jesse Vesa ja Marjut Kiviniemi Taitto: Marjut Kiviniemi Malleina matkailualan opiskelijat. olmannen vuosikurssin artesaani-opiskelijat ovat valmistaneet työkeikka-liivejä opettajansa Kaija Maunulan johdolla. Kyseinen projektityö tempaistiin käyntiin, kun Lappian Muonion toimipiste halusi luonto- ja eräoppaille omat liivit, joilla erottaa oppaat selvästi matkailijoista. Ideaa työhön lähdettiin luomaan ideataulusta, jossa lumoava Lappi-teema näkyi kauniiden kuvien ja elementtien avulla. miellyttävään ja lämpimään poronnahkaan. Kukin ryhmä käytti myös villaa ja lammasturkista sekä revontulien värimaailmaa. Ideataulun jälkeen artesaani-opiskelijat suunnittelivat projektia kolmessa eri ryhmässä. Liivejä tehtiin miehille ja naisille omien leikkauslinjojen mukaan. Lisäksi naisille tehtiin viittoja, joissa oli huput. Viitat tehtiin yhdessä liivien kanssa, jotta kokonaisuus toimisi. Yhteiseksi materiaaliksi päädyttiin haastavaan, mutta Saijalle tämä asiakastyö oli ensimmäinen. Artesaanit ovat osallistuneet useana vuonna eri projekteihin, kuten viime vuonna Blues Brothers & Soul Sisters -esiintyjien puvustukseen. 18 METKU Opiskelija Saija Keränen on tehnyt omassa ryhmässään viittoja. Työprosessi vaati aluksi erilaisia sovitusversioita, sillä valmiita kaavoja ei käytetty. – Työ on ollut mielenkiintoinen ja erityisesti suunnitteluvaihe oli minun mieleeni, kertoo Saija. Saija Keränen viimeistelemässä liiviä. METKU 19 Teksti: Marjut Kiviniemi Taitto:Tuomas Jestilä Ammattialojen sisältö vaatetusalalla: Yksilöllisten muotipukineiden suunnittelu, kaavoitus ja valmistus kankaasta ja nahasta sekä kankaan kuviointia, huovutusta ja erikoistekniikoita. Lappian artesaaniopiskelija Mirka Ollitervo sovittaa jakun kaavaa Lapin Yliopistolla. Jakun suunnitteli Tytti Taipale ja ompeli Mirka Ollitervo Valokuva Päivi Rautajoki Yhteistyö Lapin yliopiston (http://www.ulapland. fi/?deptid=17140) ja Ammattiopisto Lappian vaatetusalan kanssa käynnistyi 29.1.2008. Aloite yhteistyöhön tuli yliopistolta ja sen tarkoituksena on lisätä tuntemusta eri opiskelukenttien välillä ja levittää vaatetusalan ajankohtaista tietoa. Mielekäs ja tarpeellinen yhteistyö on sisältänyt myös koulutusta. Kokoontumisia on ollut muutaman kerran vuodessa, joiden aikana myös toisten opiskelutilat ovat tulleet tutuiksi. Yhteistyö on tuonut mukanaan monenlaista toimintaa. Esimerkiksi naisten malliston toteutuksen, jossa valmistettiin muutama yläosa. Jakkujen suunnitelmat saatiin yliopistolta ja niiden pohjalta artesaanit tekivät kaavoitukset ja valmistivat yläosat. Sovitukset tehtiin Lapin yliopistolla, jossa opiskelijat samalla tapasivat toisensa ja pystyivät sopimaan malliston toteutuksen käytännönasioista. Malliston valmistuttua järjestettiin maaliskuussa Lapin yliopiston tekstiili- ja vaatetusalan 2009 näytös Design 96300. Näytöksessä esiteltiin yhteistyön toteutuksia kahdeksassa sisääntulokokonaisuudessa. Onnistuneen näytöksen jälkeen kerättiin opiskelijoilta palautetta yhteistyön sujumisesta. Palaute oli hyvin positiivista ja kannustavaa, jonka perusteella yhteistyölle onkin suunniteltu jatkoa. Näin on päästy käytännössä kokeilemaan suunnittelijan ja tekijän välistä yhteistyötä. Yhteinen toiminta on myös avannut Ammattiopisto Lappian opiskelijoille ovia kohti yliopistoa. Sama Jakku valmiina 21.3.2009 Desingn 96300 näytöksessä. Valokuva: Pilvi Keto 20 METKU Valokuva: Jenna Puikko Teksti ja taitto:Tuomas Jestilä Torniolainen Jutta Kotvio opiskelee nykyään Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulun muotoiluakatemiassa muotoilijaksi. Keväällä 2009 hän valmistui vaateartesaaniksi. Jutta on huomannut, että Lappian vaateartesaanikoulutus on ollut hyödyksi haastavissa jatko-opinnoissa, sillä lukiosta valmistuneet ovat olleet muotoiluakatemiassa vaikeuksissa. – Monilla on ollut vaikeaa, koska eivät ole olleet aikaisemmin kosketuksissa suunnitteluun ja valmistukseen. Lappia on antanut hyvät pohjat ja valmentanut tulevaan, Jutta toteaa päättäväisesti. Jutan muistot Ammattiopisto Lappian vaateartesaani-linjasta ovat pelkästään positiivisia. Linjan laajuus ja perustavanlaatuinen opetus ovat jättäneet jälkensä. – Kävimme läpi alan perusjuttuja, opin tietämään portfolioista ja käyttämään koneita, Jutta kertoo. Vaikka hyvä piirustustaito ei ollut täysin välttämätön Lappiassa, niin Kuopion muotoilukoulutus sitä vaatii. - Kaksipäiväisissä pääsykokeissa oli tehtäviä, joissa piti osata piirtää. Tehtäviin kuului esimerkiksi juhla-asun valmistus nukelle, Jutta selittää. Jutta on ollut tyytyväinen Lappian antamasta vapaudesta ja siitä, että valmistettavat työt eivät koskaan olleet liian yksipuolisia. –Asukokonaisuudet suunniteltiin itse. Yleensä annettiin teema ja vaatimus, että asu olisi käytännöllinen ja mukava päällä. – Hyvin oli aikaa tehdä kaikkea, sillä työskentelen nopeasti, Jutta sanoo. Linjan mielenkiintoisia puolia oli myös se, että opettajien asettamat tehtävät olivat alusta asti vaativia. – Ei ollut helppoja töitä. Opettajat kuitenkin opettivat perusteellisesti. Ompeluun ja suunnitteluun kuului muutakin kuin piirtäminen ja valmistaminen, tarvittiin myös matematiikkaa kaavoihin, Jutta kuvailee kokemuksiaan. Tekemistä riitti yllin kyllin. –Tein myös tilaustöitä omalla ajalla, kuten valmistujaismekon koululle. Sen voi vuokrata koululta, Jutta kertoo. Oppilaiden täytyi itse kerätä vaatteissa käytettävät kankaat ja materiaalit. Kangaskauppojen lisäksi kangasta löytää helposti monista eri lähteistä! – Vanhoja vaatteita voi käyttää, sekä mummon verhoista voi tehdä vaatteita. Itse kiersin kirppareita hyvin paljon, Jutta kertoo. METKU 21 P idettyään välivuoden Kalajoella suoritetun tekstiiliartesaanitutkinnon jälkeen Ylivieskasta kotoisin oleva Laura Palovaara halusi omalta alaltaan vielä lisäoppia. Internet tarjosi hyvän kanavan vertailla erilaisia vaihtoehtoja ja Kemistä löytyi sitten Lauran kaipaama vaatetusompelijan koulutusohjelma. Laura tulee valmistumaan keväällä 2010 käytyään koulua hieman yli puolitoista vuotta. Työssäoppimisensa hän suoritti jo viime kesänä, jolloin pääsi myyntitöiden lisäksi tekemään myös tilaustöitä. Ripeän valmistumisen mahdollistaa aikaisemmasta tutkinnosta saatavat laajat hyväksiluvut, mutta uusi oppi on kuitenkin ollut kaikkein tärkeintä. Syksyn taittuessa talveen Laura on aloittanut opinnäytetyönsä suunnittelun ja ideoimisen, jonka hän tulee tekemään miesten juhlapuvuista. Sen lisäksi, että hän valmistaa itse juhlapuvun, Laura myös tutkii pukuja, niiden tyylejä, malleja ja oikeaa etiketinmukaista pukeutumista. Opinnäytetyön tutkielmaosan kirjoittamisen hän on jo aloittanut. Laajasta repertuaaristaan ja vahvasta ammattiosaamisestaan huolimatta Laura ei ole harkinnut tulevaisuudessa yksityisyrittäjyyttä, vaikka toivookin, että töitä löytyisi. Tulevaisuus näyttää silti hyvältä, hän myöntää hymyillen. Valmistumisen jälkeen vuorossa on muutto Torniosta Norjaan ja ihanat keväthäät. Laura aikoo ennättää opinnäytetyönsä ohella tekemään myös oman hääpukunsa, johon hän on jo valinnut kuvan kankaan. Teollisen ja ateljeetyyppisten vaatteiden suunnittelu, kaavoitus ja valmistus. Kankaiden ja erikoismateriaalien materiaalituntemus. Korjausompelu ja vaatteiden muodistus. 22 METKU K olmannen vuoden vaatetusompelijaopiskelija ja kaksoistutkintoa suorittava Laura Torvinen on oppinut käsistään kätevältä äidiltään arvostuksen käsitöitä kohtaan jo lapsuudessaan. Päätös ammattialasta oli heti peruskoulun jälkeen selvä. Lähiseudulla oli koulutuspaikkoja valinnan vaikeudeksi asti, kuten Tornion ja Louen Ammattiopisto Lappian toimipisteet, mutta keminmaalaiselle Lauralle Kemi oli lyhyiden ja helposti kuljettavien välimatkojensa takia paras ratkaisu. Käytännönläheinen Laura on viihtynyt Kemissä. Huhut kaksoistutkinnon raskaudesta ovat hänen mielestään kovasti liioiteltuja. Päinvastoin on piristävää vaihtelua, kun lukiojaksoilla Keminmaassa ei tarvitse vaivata päätään ammattiopiston asioilla ja vastaavasti toisinpäin. Jaksotus on Lauran mielestä suunniteltu hyvin. Se, että kurssit toisinaan venähtävät kirjoitusten mukaan ei Laura Torvista haittaa. Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat hänelle jotakuinkin selvät. Hän haluaisi jatkaa opiskelua jossain tekstiilialan korkeakoulussa. Työharjoittelua hän on tähän mennessä suorittanut muun muassa kangaskaupassa myynti ja ompelutöissä. Lauran taustalla hänen oma tekemä pukunsa. Laura on tehnyt pukuja useita kolmen opiskeluvuotensa aikana. Pitkäjännitteisyys on työteliäisyyden lisäksi kaksoistutkinnon suorittamisessa valttia. Opettajien kehoituksesta Laura on aloittanut jo päättötyön suunnittelun.Tällä hetkellä Laura tekee asiakastyönä pikkusiskolleen tanssimekkoa wanhojenpäiville. Valinta on hyvä, koska juhlapukujen ompelu on tullut tutuksi Lauralle kolmessa vuodessa. Hän ompeli viime vuonna wanhojentanssipuvun myös itselleen ja on sen lisäksi valmistanut myös ystävälleen päättäjäispuvun. Tekstit:Vilma Saukkoriipi ja Maiju Rautio Kuvat: Laura Kadenius Taitto: Maiju Rautio METKU 23 Puutekniikan perusteet, materiaalituntemus, pintakäsittelymenetelmät, kone ja käsintyöstö sekä liitosmenetelmät ja tyylisuunnat. Artesaani suunnittelee ja valmistaa laadukkaita, yksilöllisiä, asiakkaan tarpeet huomioivia käsi- ja taideteollisuusalan tuotteita tai piensarjoja. Kiven ammattitekniikka, materiaalioppi, kiventutkimus, ammattipiirustus, jalometalli- ja metallityöt sekä tuotesuunnittelu. 24 METKU Muottitekniikka, dreijaus, käsinrakennus, sekä lasitteiden ja eri polttomenetelmien kokeilu ja lasitekemia. Sisustusompelu, tuote- ja tilasuunnittelu, kankaanpainanta ja värjäys sekä sisustustekstiilien kudonta. Taustapiirros: Vilma Saukkoriipi Piirroshahmot: Riku Ounaslehto Valokuvat: Laura Kadenius, Jenna Puikko, Jesse Vesa ja Eija Harju Tekstit: Louen kulttuurialan koulutus Sisustustekstiilin opiskelijat valmistivat tilaustyönä Tornion toimipisteen sähkötalon eteisaulan penkit. Sara Lappi ja Essi Kekäläinen leikkaavat kankaita penkkeihin. Oikealla sähkötalon penkkejä valmiina. METKU 25 Kuparioksidin ja muiden ainesosien mittaaminen vaati hommaan sopivat työvarusteet. öydällä rennosti istuvan nuoren veikeästi hymyilevän pojan puhe polveilee hauskasta faktasta toiseen omaperäisellä huumorilla maustettuna. Juttua riittää, vaikka Jouni Tapio on aloittanut keramiikan opinnot vasta tänä syksynä Louella Ammattiopisto Lappiassa. Rovaniemeltä kotoisin oleva Tapio kulkee Tervolasta koululle bussilla päivittäin ja toisinaan työt jatkuvat työn ilosta iltapäivällä tuntien jälkeenkin. Mahdollisuutta jäädä koulun jälkeen työskentelemään hän pitää isona plussana monen muun asian lisäksi. Kahvat kiinnitetään esineeseen valusavella. Rovaniemeläisen Riitta Aron pöydällä tavaraa riittää.Valmistumassa on savisia ”kuksia”, jotka Riitta on itse suunnitellut ja ne sopisivat oivasti esimerkiksi liikelahjaksi. Pöydältä löytyy myös savisia pisaroita, jotka kuuluvat kahta materiaalia keskenään yhdistävään työhön. Riitan pisarat tulevat löytämään paikkansa seinäryijyyn yhdistettynä. 26 METKU Saven taitava käsittely ei ole taikuutta, vaikka se siltä ulkopuolisesta saattaa vaikuttaakin, vaan vaatii ammattilaisen osaamisen ja näkemyksen lisäksi kärsivällisyyttä. Keramiikka on muutakin kuin saviastioita, Tapio valottaa pilke silmäkulmassa. Vaikka Louen opiskelijat paneutuvat valmistamaan design- esineitä, alalla on lukuisia ajanmukaisia sovelluksia. Olisitko uskonut että keraamisia komponentteja käytetään myös avaruus- ja tietokonetekniikassa? Ensimmäistä vuottaan opiskelevan Tapion mietteet tulevaisuudesta ovat avoimet, mutta luottavaiset.Tällä hetkellä ensisijaisena on opiskelu ja hän mainitsee pitävänsä eniten lasittamisesta, kun taas saven liittäminen on vielä hieman mutkikasta. Keramiikkalinjan opettaja Kaisu Hyrkäs sanookin, että keramiikka on mielenkiintoinen ja hyödyllinen ala juuri siksi, että siinä ei olla koskaan täysin valmiita. Kehitysmahdollisuudet ja uudet innovaatiot ovat rajattomat. .......... .......... ............................ uokan perältä kantautuu toistuvasti suhahtavaa ääntä. Sitä kohti suunnistaen löydämme nuoren naisen työskentelemässä kangaspuilla. EmmaLotta Halmkrona työstää mattoa paineilmapuilla – ei siis perinteisillä – ja siinä suhinan syy. Emma-Lotta on opiskelemassa tekstiiliartesaaniksi Louella kolmatta vuottaan. Lukion jälkeen hän keksi paikan lehti-ilmoituksesta ja Torniosta käsin kuljetaan kimppakyydillä. Pelkkää kangaspuiden edessä seisomista opiskelu ei ole. Kutomisen lisäksi opetellaan mm. huovutusta, kankaanpainantaa, ompelua, piirustusta, maalausta ja tuotekuvaustakin on päästy kokeilemaan. Perinteisillä kangaspuilla kudonta on kuitenkin Emma-Lotan mielipuuhaa. Koulusta Emma-Lotta on pitänyt paljon, koska porukka on sopivan kokoinen ja luokkailmapiiri on hyvä. Joskus on jääty myös tekemään “ylitöitä” tuntien jälkeen, kun ei ole malttanut jättää kesken. Onneksi bussit kulkevat. Aina ei Emma-Lotta ole käsitöistä niin välittänyt, mutta Louella omin käsin tekeminen on alkanut maistua. Innostuttu on jopa niin paljon, että koulun jälkeen on suunnitelmissa jatko-opiskelu ammattikorkeassa tai yliopistossa. Tulevaisuuden toiveammatti olisi käsityönopettaja. Aina ei siis tarvitse olla seppä syntyessään. METKU 27 louen kiVipajassa Vallitsee rauhallinen ja lämminhenkinen tunnelma. Runsas kasa kiviä tervehtii meitä, kun astumme ovesta sisään. Ne ovat luonnonkiviä, joita kivialan artesaaniopiskelijat ovat opettajiensa johdolla keränneet. Kivet ovat kivipajan työmateriaaleina, joista työstetään mm. koruja, veistoksia ja eläinten muistokiviä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja vuoden 2009 kevään ylioppilas, Anna-Reeta Pitkänen, on ollut vasta viikon opiskelemassa, mutta sopeutuminen uusiin opintoihin on ollut helppoa. – Tilat ovat oikein hyvät ja kotoisat, Anna-Reeta kertoo. Anna valitsi kivialan, koska häntä kiinnostaa korujen tekeminen sekä käsityöt. Ensitöikseen hän pääsi tutustumaan pyöröhiontaan. – Normit annetaan mitä tulee tehdä, mutta kivilajin saa valita itse. Kivilajeja ovat mm. jaspisbreksia, sammalakaatti ja tiikerinsilmä. milla lindström, myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, tekee viistehiontaa. Jalokivenä hänellä on ametisti. Kivien työstäminen on hyvin tarkkaa työtä – Katse harjaantuu millintarkaksi, Milla kertoo. Millalla on takanaan jo taidealan artesaanin paperit ja työskennellessään taidegalleriassa hän tutustui erilaisiin kivitöihin sekä teoksiin, jotka viitoittivat Millan tulevaa uravalintaa. Milla suosittelee alaa sellaisille, joilla on pitkä pinna ja jotka tykkäävät tehdä käsillä. kiVialalla on mahdollista olla työssäoppimassa esim. Risto Vartiaisen pajalla Rovaniemellä harjoittelemassa korukivihiontaa. Myös Kemin Jalokivigalleriassa on mahdollisuus olla työssäoppimissa. Lisäksi Kivalojen seutuopisto tarjoaa Louen tiloissa kaikille halukkaille kivenhionnan ja viistehionnan kursseja. 28 METKU rauhallinen maalaishenkinen ilmapiiri ei ainakaan hidasta hienopuusepiksi valmistuvien Valtteri Harjun ja aikuisopiskelija Saija Kylmäluoman työtahtia, vaan pikemminkin inspiroi – Täällä on mukava työskennellä, hyvä ilmapiiri, kertoo Saija. Hienopuuartesaanien sahanpurun ja höyläpenkkien valloittama paja on täynnä iloisia ilmeitä ja komeita käsitöitä. Artesaaniopiskelijoiden tehtäväkuviin kuuluvat esineiden suunnittelu ja valmistus. Opetukseen kuuluvia osa-alueita ovat mm. entisöinti sekä koristeveisto. toisen Vuosikurssin oppilaalla, Saijalla, ei ollut tuntumaa puukäsitöistä ennen opiskelujen aloittamista. Nyt hän on kuitenkin taitava ja työlleen omistautunut artesaaniopiskelija, jonka käsistä lähtee niin ammusrasioita kuin puumiekkojakin. – Parasta on käsillä tekeminen ja luovuus. Sitä löytää itsestään aivan uusia piirteitä, Saija toteaa iloisena. Saijan viimeisin työprojekti on ollut ammusrasian teko. Patruunoiden lisäksi rasiassa voi säilyttää myös kaatopulloa. Ammusrasiaa koristavat Saijan hahmottelemat metsähenkiset eläinkuvat, jotka on poltettu rasiaan. Lopuksi rasia on vahattu, jotta se kestäisi paremmin käyttöä. tehtäVänannot oVat usein Vapaita, joten suunnittelu ja toteutus ovat oppilaiden käsissä. Oppilaan täytyy näin ollen käyttää omaa luovuuttansa. Kaikissa työvaiheissa opettajat luonnollisesti toimivat opiskelijoiden tukena. –Taivas on rajana, kertoo toisen vuosikurssin opiskelija Valtteri. Häntä kiehtoo hienopuualassa juuri sen rentous ja vapaamuotoisuus. Esimerkiksi oppilaiden suunnittelemissa jakkaroissa on vain kaksi kriteeriä. Jakkaroiden täytyy kestää opettajan paino ja mahtua tietyn kokoiseen suojalaatikkoon. artesaanien kädenjäljet päätyVät mm. Maaseudulta käsin –messuille ja töitä on ollut esillä myös vuosittaisilla osaajamarkkinoilla. Töitä voi ihailla myös Louen Hurttahotellissa. METKU 29 Kuka huolehtii äänentoistosta, miksauksesta ja musiikin tietotekniikkaan liittyvistä tehtävistä. No, musiikkiteknologi tietysti. n keskiviikkopäivä, kun saavun musiikkitalolle. Konserttisali on täynnä hulinaa ja toimintaa. Aulassa on vastassa Ilkka Kalliainen, joka opiskelee kolmatta vuotta musiikkiteknologialinjalla. Ilkka on jo aikaisemmin suorittanut av-viestinnän perustutkinnon, jossa erikoistui tapahtumatekniikkaan. Valmistumisen jälkeen hän on käynyt omaan alaansa liittyvissä töissä.Vähitellen työhommissa kypsyi ajatus, että hän hakeutuisi opiskelemaan musiikkiteknologiksi. Musiikkia hän on harrastanut koko ikänsä. Ilkan palkkatyöt ovat keskittyneet pääasiassa kesäaikaan, jolloin hän ollut tekniikkahommissa erilaisilla festareilla ja yritystapahtumissa lähinnä Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa. Toisinaan Ilkalle pukkaa keikkaa viikonloppuisinkin yritys- ja bänditapahtumiin, joissa hän on normaalisti äänentoistohommissa. Yhtenä mieleenpainuvimmista keikoista hän mainitsee Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksen Ouluhallissa vuonna 2007. ”Raskas reissu, mutta tulipahan tehtyä” Ilkka naurahtaa. Ääni- ja valopuolen töissä tarvitaan rautaista otetta, koska työpäivät voivat helposti venyä 12 tuntisiksi. Hetken juteltuamme musiikkitalon aulassa Kalliaisen Ilkan työkokemuksista lähdemme käymään mastertarkkaamossa, jossa Ilkka esittelee ensimmäisen vuosikurssin bändien äänityksiä. Master-tarkkaamossa musiikkiteknologit sitten viimeistelevät nämä äänitykset. Ilkka kertoo, että opiskelu pitää sisällään erilaisia äänentoistohommia, mikityksiä ja studiotyöskentelyä. Näiden lisäksi on vielä soitinopetusta ja teoriaa. Yhteistyötä tehdään paljon muusikkolinjan ja av-viestinnän opiskelijoiden kanssa. Omaa opiskelualaansa Ilkka luonnollisesti suosittelee niille, jotka harrastavat musiikkia ja haluavat tehdä siitä itselleen ammatin. http://konservatorio.lappia.fi Teksti: Marjut Kiviniemi 30 METKU Kuvat: Jesse Vesa Taitto: Marjut Kiviniemi << Juuri-duo Saana Sassali ja Susanna Ketola esiintymässä ..........Rajalla - På Gränsen. aana Sassalille kuuluu hyvää kiireistä huolimatta. Kolmannen vuoden Pop&Jazz Konservatorio Lappian opiskelija on tottunut itsenäiseen ja työteliääseen opiskeluun. Mitään huvikseen musisointia homma ei ole - hyvä työ ja ahkeruus palkitaan. Sodankylän Syväjärveltä kotoisin oleva Saana on aina pitänyt laulamisesta. Se on hänelle omin itseilmaisun muoto, vaikka ennen Lappiaan hakemista hänellä ei ollut muuta musiikillista koulutusta. Rakas harrastus ja into ovat kumminkin siivittäneet tietä. Kun Saana lukion jälkeen ponnisti jatko-opintoihin, niin suunnitelmat olivat kaatua alkuunsa pääsykokeiden aikana puhjenneeseen pahaan yskään ja kurkkukipuun. Onneksi pääsykokeiden valvoja sananmukaisesti ymmärsi yskän ja lähetti Saanan päiväksi lepäämään, jotta hän voisi yrittää uudestaan seuraavana päivänä. Silloin Saana kirkkaasti onnistuikin kokeissa. Edelleen valintaansa ja hyvään onneensa tyytyväinen Saana on pitänyt koulusta, opetuksesta ja henkilökunnasta ajan myötä vain enemmän. Mitä enemmän oppia tulee, sitä enemmän ymmärtää, mitä on vielä oppimatta. Hän luonnehtii ilmapiiriä oikein suotuisaksi, rennoksi ja linjan tekemän laajan yhteistyön takia myös monipuoliseksi. Opiskelu, johon kuuluu alusta pitäen vahva oma-aloitteisuus, otetaan tosissaan. Sassali pohtiikin, että koulusta on eniten hyötyä ja huvia niille, jotka haluavat musiikista itselleen ammatin. Kuuluisuudesta tai parrasvaloista hän itse ei niinkään piittaa, vaan haluaisi tulevaisuudessa jatkaa laulamisen ja musiikin parissa jossain alan korkeakoulussa. Saanan tähtäimessä on musiikkialan opettajan ammatti. Teksti: Vilma Saukkoriipi Kuvat: Laura Kadenius Taitto: Marjut Kiviniemi METKU 31 ius ra Kaden u Kuvat: La 32 METKU anualta ponnistava, Torniossa tällä hetkellä majaileva Kotoisat sävyt on viiden musikaalisen nuoren miehen – Antti Karjalaisen, Valtteri Melamiehen, Antti Tuomivaaran, Mikko "Melamikko" Melamiehen ja Mikko Heikkisen kursailemattoman omalaatuinen ja rehellisesti riemastuttava bändi. Pohjoisessa voi olla viileää, mutta tämä kvintetti ei taatusti jätä yhtäkään musiikin ystävää kylmäksi. Punkahtavammat juuret omaava, muun muassa 70-luvun rokista elementin jos toisen ammentavaa musiikkia maustavat poppoon omintakeiset, mutta maanläheiset sävyt. Retroilu ei silti tarkoita, etteikö bändi eläisi aktiivisesti nykyhetkessä. Vanhan ja uuden kohtaaminen päinvastoin luulisi puhuttelevan ja luovan hyvää fiilistä monen ikäisissä. Perustuksensa vuonna 2002 jälkeen yhtye on kiihtyvällä tahdilla tehnyt nimeään tunnetuksi sähäkän energisenä, mutta rentona livebändinä. Vuosien matkan varrelle mahtuu lukematon määrä onnistumisia, hyvää onnea ja elämän kovaa koulua. Vuonna 2008 julkaistiin debyyttialbumi ”Tunnetko Rytmin Sisko?”, joka sai yllättävän, mutta myös enteilevän hyvät arvostelut. Tänäpäivänä pohjoisen pikkujättiläinen uinuu työstäen uutta materiaalia, noustakseen pienen keikkatauon jälkeen rokkaamaan taas riehakkaasti jalat altamme. http://www.kotoisatsavyt.net/ Teksti: Vilma Saukkoriipi Valokuva: Aki Roukala Logo: Olli Heikkinen Taitot: Marjut Kiviniemi METKU 33 Edellinen Lappia-tuotannon suurproduktio oli nimeltään Blues Brothers & Soul Sisters. Kaikki kolme näytöstä Musiikkitalolla olivat loppuunmyytyjä ja käväisipä näytös niittämässä mainetta myös Ylläksellä. Esityksen näki yhteensä noin 1200 katsojaa ja palaute on ollut poikkeuksetta ylistävää. Jake ja Elwood Bluesin matkasta kertova show oli yhdellä sanalla sanottuna sensaatio. Humoristisessa esityksessä kuultiin bluesin ja soulin parhaita paloja. Kiitos loistavasta esiintymisestä kuuluu yli 20 muusikoksi opiskelevalle nuorelle lupaukselle. Mukana oli toki koulun muitakin opiskelijoita ja opettajia; av-viestinnän mahtava lavasuunnittelu ja valot, kuva-artesaanipuolen markkinoitimateriaalit, Kemin kosmetologi ja parturikampaajien meikit ja kampaukset sekä artesaanien panostus puvustukseen ansaitsevat myös kiitoksen ja kumarruksen. Yhteensä spektaakkelia oli toteuttamassa noin 60 henkilöä. Blues Brothers & Soul Sister jatkoi kunniakkaasti Lappiatuotannon jokavuotisia konserttisarjoja. Nämä veijarit n. hurmasivat yleisö Soul Sisterseillä nähtiin monta upeaa esiinty misasua. .......... .......... ” “............................ 34 METKU Teksti & taitto: Riku Ounaslehto Kuvat: Jyrki Kola Helmikuussa ensi-iltansa Pop & Jazz Konservatorio Lappian Musiikki¬talolla saavaaa Lappian seitsemättä suurproduktiota ollaan jo kovaa vauhtia valmistelemassa. ELOSSA -tribute to Electric Light Orchestra on kunnianosoitus yhdelle 1970–80-luvun mielenkiintoisimmista yhtyeistä. Tuleva konserttisarja on kevättalven suurin musiikkitapahtuma Torniossa ja yleisöä odotetaan runsaasti, kuten edellisinäkin vuosina. Panostus näkyy jo esiintyjien määrästä, sillä seitsemän hengen rock-yhtyeen lisäksi lavalla nähdään 16 soittajan jousisto, viisi eri laulusolistia ja suuri taustakuoro. Parhaimmillaan lavalla musisoi yli 30 esiintyjää. - Kun ollaan onnistuttu tekemään monta vuotta peräkkäin oikeita menestyksiä, niin on aika kokeilla jotain rohkeampaa ja taiteellisempaa. ELO:n musiikki on siinä mielessä hyvä valinta, koska se voi olla iäkkäämmille ihmisille kovinkin tuttu, mutta myös nuorempi sukupolvi on saanut tutustua siihen vanhempiensa kautta. Halu toteuttaa ja suunnitella konsertti on ollut omissa ajatuksissa jo pitemmän aikaa, kertoo produktioiden käsikirjoittaja ja ohjaaja Tuomas Lampela. Lappia -tuotannoissa kaikki mahdollinen tehdään koulun omin voimin. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ääntä, valoa, lavastusta, puvustusta, kampauksia ja meikkejä. Toteutuksessa on mukana lähes sata koulutuskuntayhtymä Lappian opiskelijaa Kemi-Tornionlaakson alueelta. Opiskelijoiden on mahdollista toteuttaa omia työtehtäviään myös työssäoppimisena. Mukana yhteistyössä on myös Länsi-Pohjan musiikkiopiston jousikvartetti ja koulun entisiä oppilaita. ELOSSA-konsertit esitetään Musiikkitalossa 17. – 20.2.2010. Jos kaipaat nostalgiaa tai vaikka et olisi ennen edes kuullut koko ELO:sta, mutta kiinnostus heräsi, niin nyt on mahdollisuus molempiin. ELOSSA on musiikillinen avaruusmatka hippipopin värikkääseen maailmaan. Kaksi edellistä konserttisarjaa, Finnhitit ja Blues Brothers & Soul Sisters myytiin loppuun jo ennen esi-iltaa. Älä siis jätä hienoa mahdollisuutta välistä, vaan hommaa lippusi ajoissa. Teksti & taitto: Riku Ounaslehto Kuvitus: Mira Maijala METKU 35 SaavUTUKSET Tanssiduo 1. Nana Tytärniemi (palveluala) ja Jenni Marjeta (kulttuuriala) Yksintanssi improvisoiden 1. Nana Tytärniemi (palveluala) Digikuvataidetta päivässä 3. Miia Koski (hyvinvointiala) Piirrostaide 2. Juho Nevalainen (kulttuuriala) 3. Henna Toppi (kulttuuriala) Sarjakuvat Kunniamaininta: Jatta Riina Severinkangas (kulttuuriala) kuva alhaalla Kuvanveisto 2. Iines Jakovlev (kulttuuriala) kuva vasemmalla Lisätietoja ja kuvia www.sakustars.fi/2009 Taipaleeni toisen asteen opinahjoissa alkoi vuonna 2006, kun aloitin lukion kansainvälisyyslinjalla. Ammatillisen puolen opiskeluissa tunsin alussa olevani kuin toiselta planeetalta, kun opetus ei ollutkaan tarkasti jaoteltu tunteihin ja taukoihin. Opiskelukin oli pääasiassa tekemällä oppimista, ei lukiomaista pänttäämistä, johon olin jo tottunut. Tällä hetkellä olen suorittanut kaksi ylioppilaskirjoitusta ja vielä toiset kaksi on edessä ja ammattikouluakin taitaa olla reilu vuosi enää jäljellä. Linjalle vaadittiin A-ruotsi, mutta onnistuin läpäisemään pääsykokeet B-tason ruotsilla. Tosin en sitten viettänyt päivääkään linjalla, kun ajattelin kuinka raskasta se olisi ollut B-ruotsin taidoilla. Olen tyytyväinen valittuani kaksoistutkinnon. Koulunkäynti on ajoittain ollut raskasta, mutta palkitsevaa. Ammattikoulujakson jälkeen nauttii lukioon pääsystä ja sama pätee toisinpäin. Muistan joidenkin sanoneen, että kaksoistutkinto on raskasta suorittaa, mutta niin asia ei todellakaan ole, kun ei ota sitä raskaasti. Selvästi yksi parhaimmista päätöksistäni oli aloittaa kaksoistutkinto, josta saan sekä ammatilliset valmiudet että pääsen ylioppilaaksi. Puolivuotta tallattuani lukion käytäviä, päätin, että suunta ei ole oikea. Päädyin opinto-ohjaajan kanssa keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista, joista päädyimme sitten lopulta valitsemaan kaksoistutkinnon, koska se toisi joustavuutta opiskeluuni ja kulunut vuosi lukiossa ei menisi täysin hukkaan. Vuonna 2007 aloitin kaksoistutkinnon suorittamisen audiovisuaalisen perustutkinnon ollessa linjani ammattiopistossa. aMMaTTiLUKio Ammattilukiossa opiskelet ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon neljässä vuodessa, ja saat samalla vahvan pohjan työelämää ja jatko-opintoja varten. Ammattilukio on suunnattu peruskoulusta jatkaville kaikkien koulutusalojen opiskelijoille, joilla on hyvät opiskeluvalmiudet. lisätietoja ammattilukiosta: www.suensaari.tornio.fi/ -> ammattilukio teksti: Jesse Vesa edu.tokem.fi/?deptid=11764#lukio kuvat: Jenna Puikko V alokuvaajan ammattitutkintoon valmistava koulutus (lyhyesti VAT) on ensisijaisesti tarkoitettu valokuvausalan työkokemusta ja visuaalisen alan peruskoulutusta omaaville aikuisille, mutta se soveltuu myös niille, jotka ovat hankkineet riittävää alan osaamista muilla keinoin. VAT-koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja opinnot käydään lähinnä viikonloppuisin ja monimuoto-opiskeluna, jotta koulutus olisi mahdollista suorittaa työn ohella. Aloittavaan VATkoulutukseen otetaan noin 20 uutta opiskelijaa ja seuraava haku on talvella 2010 - 2011. Pääkouluttajina toimivat valokuvaajat Arto Liiti ja Jaakko Heikkilä, jotka ovat molemmat alansa huippuammattilaisia. Heikkilä on saanut mm. vuonna 2007 valokuvataiteen valtionpalkinnon ja Liiti puolestaan on toiminut ohjaavana läänintaiteilijana Lapin läänissä. Koulutuksen osa-alueita ovat miljöö- ja studiotyöskentely, digitaalinen työnkulku sekä suunnittelu ja kaupalliset taidot. Muualla valtakunnassa valokuvaajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta järjestetään lähinnä eteläisessä Suomessa. Teksti: Maiju Rautio Taitto: Jesse Vesa METKU 37 Asuntolaohjaaja Petri Sakko Kun pari vuotta sitten sain kirjeitse tiedon, että pääsen opiskelemaan Ammattiopisto Lappiaan, niin samassa kuoressa oli myös hakupaperi koulun asuntoloihin. Asuminen on niissä muuten ilmaista, mutta saadessasi huoneen sinun on maksettava 50 euron panttivuokra, joka palautetaan sinulle takaisin muuttaessasi pois. Tietysti sillä edellytyksellä, että et ole rikkonut huoneessasi mitään. Asuntolapaikkahakemus löytyy myös koulun nettisivuilta, www.lappia.fi - Nuorten koulutus – Opiskelu – Asuminen ja tuet, joten sen voi täyttää sielläkin. Kauppakadun asuntolassa majoitutaan 2-3 hengen huoneisiin. Tämän asuntolan vastikään remontoiduissa huoneissa on vuodepaikka 154:lle pääasiassa ensimmäisen luokan opiskelijalle. Suihku, WC, hella ja jääkaappi löytyvät jokaisesta huoneesta, samoin lukolliset kaapit. Kauppakadun asuntolassa on hyvät harrastusmahdollisuudet. Yhteisistä tiloista löytyvät esimerkiksi karaokehuone, pelihuone, tv-huone ja kino-kellari, jossa on mahdollisuus katsella elokuvia. Asuntola tarjoaa myös tilat biljardin ja useiden muiden pelien pelaamiseen. Asukkaiden käytössä on lisäksi pesutupa, sauna ja löytyy sieltä kuntosalikin. Asuntolan valvonnasta huolehtivat asuntolanohjaajat Minna Tulkki, Petri Sakko ja Minna Herukka. Samasta rakennuk- 38 METKU sesta löydät myös kuraattori Arto Heralan, terveydenhoitajat ja opinto-ohjaajan. Kolme muuta Ammattiopisto Lappian oppilasasuntolaa on pääasiassa tarkoitettu aikuisopiskelijoille ja opinnoissaan jo pitemmälle ehtineille. Seminaarinkadun soluasuntolassa on 44 vuodepaikkaa ja siellä asutaan kolmen hengen soluissa, joissa jokaiselle löytyy oma huone ja yhteinen olohuone, keittiö ja kylpyhuone. Huoneet ovat valmiiksi kalustettuja.Asukkaiden yhteisessä käytössä ovat sauna, pyykkitupa ja kuivaushuone. Seminaarinkadun ”Wanhassa” asuntolassa on vastaavasti 28 vuodepaikkaa kahdessa kerroksessa. Tässä rakennuksessa Karaoke-huone TV-huone opiskelijat majoittuvat pääsääntöisesti yhden hengen huoneisiin. Molemmista kerroksista löytyy yhteinen keittiö ja oleskelutila. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä asuntolana on vielä Keskikadulla sijaitseva Tipula, joka tarjoaa asumismahdollisuuden 27:lle henkilölle.Tipula on suunnattu lähinnä jo täysikäisille opiskelijoille, mutta poikkeuksiakin tästä säännöstä löytyy. Sellaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi sairaus, joka vaatii yksin asumista ja kaksoistutkinnon suorittaminen. Asuntolassa on muutama kahden hengen soluasunto ja loput asunnoista ovat yksiöitä, joista löytyy oma WC, suihku ja keittiö. Biljardi-huone Työajat; Asuntolaohjaajat ma - to pe su 07.30 - 02.00 07.30 - 16.00 15.00 - 02.00 Kuraattori 08.00 - 16.00 ma - pe Terveydenhoitajat ma - pe 08.00 - 16.00 Kuvat, teksti ja taitto: Jenna Puikko Kuntosali METKU 39 Kinokellari Pelihuone Koulun ohella voi Torniossa puuhailla kaikenlaista muutakin kivaa. Aikaa voi kuluttaa harrastamalla eri urheilulajeja, esimerkiksi itsepuolustuslajeja, tanssia, sukellusta, paintball:ia tai vaikkapa ratsastusta. Omaan makuun sopivaa toimintaa ei tarvitse kaukaa etsiä. Jos opiskelun intoa riittää vielä koulupäivän jälkeenkin Kansalaisopistolta löytyy pientä rahasummaa vastaan kursseja aina pajunpunonnasta kielten opiskeluun.Taidetta ja kulttuuria janoaville virkistystä löytyy Aineen taidemuseosta ja Tornion kuvataideseuralta. Luppoaikaa voi myös kuluttaa kahviloissa tai "hengailemalla ostarilla".Tässä luetteloitu hieman vapaa-ajan aktiviteettejä Torniosta ja Haaparannalta: (Kuva 1. ) (Kuva 2.) Taitto, kuvat ja teksti: Hanna Huhtalo Tornio: urheilu: Pohjan stadion, Seminaarinkatu,. (yleisurheilu mahdollisuudet) kuntosalit: BodyCenter, Kauppakatu 12. puh 010-3968001, www.bodycenter.fi Lappiahalli, Etappitie 4, 95400 Tornio, (kuva 2.) (sisä- ja ulkokenttä jalkapalloilioille) www.lappiahalli.fi David Fitness Club, Torikatu 21, (Öömannin tiloissa) www.davidclub.com Hannulamäen jäähalli,Viidankatu18. (sisäkenttä jääpalloilioille ja -kiekkoilioille) puh. 0400 696646 Putaan liikuntahalli,Viidankatu 20, 95420 Tornio, (mahdollisuus lentopalloon, koripalloon, eri itsepuolustuslajeihin, sekä kuntosali) puh. 050 5971254 Tornion Uimahalli-kylpylä,Viidankatu 22, (kuva 1.) (lastenallas, syvä alas, liukumäki, pore- ja kylmä altaat, harrastaa voi mm. vesijumppaa ohjauksessa) puh. 050 5971256 (kassa) Tornion Keilahalli, Teollisuuskatu 8-10, Tornion Torppi, (myös hohtokeilausta) puh. (016 9 445 722 Merilapin Golf, Näräntie 1, (18 reikäinen golfkenttä Suomen ja Ruotsin Rajalla. Valtakunnanraja ylitetään pelikierroksen aikana neljä kertaa.Valtioiden välinen tunnin aikaero viivästyttää peliä tunnilla, mutta vastaavasti paluuputilla voi putata "menneisyyteen") Tenniskenttä, Pohjan stadionin vieressä. 40 Metku 40 METKU Koulun kuntosali, Kauppakatu 35, (asuntola "Aussissa"). kirjastot: Tornion Kaupunginkirjasto, Torikatu 2, Koulun kirjasto, Päärakennusta vastapäätä Minervan rakennuksessa (Ammattiopiston ja Ammattikorkean yhteinen) www.tokem.fi/?deptid=13063 taide/kulttuuri: Aineen taidemuseo, (myös kahvila) Torikatu 2, www.tornio.fi/aine Tornion kuvataideseura, Keskikatu 26, www.elisanet.fi/tornionkuvataideseura/ Tornionlaakson maakuntamuseo, Keskikatu 22, puh. 0400 891160 teatterit: Elokuvateatteri/Cult Cinema&Cafe, Itäranta 6, (a-oikeudet) www.cultcinema.fi hiihtoladut: Kokkokangas, (pururata, kuntorata, -latu) valaistu, 3,3km Puuluoto, valaistu latu, 5km Tanskinsaari-Puuluoto, latu jäällä. uimarannat: Uiton ranta, Tornion Juhannussaaressa, lähellä golf kenttää. Camping Tornio, Kalliopudas, n. 2,5 km Tornion keskustasta Kromitien (Kemin) suuntaan. Hellälän uimaranta, Laiskanlahti, n. 4,5km Tornion keskustasta etelään, Näätsaarentien varrella. Kivirannan uimaranta, n. 1,5km Tornion keskustasta pohjoiseen, Kivirannantien varrella. Tornion Kesäteatteri, joka kesä. Åströmin kartanolla. Pikisaari, Saari Tornion keskustassa. Terveyskeskuksen vieressä. radio: Hertzilä, nuorten www.hertzila.com raVintolat ja baarit (k-18): Rajalla/på Gränssen, (sis. Arnolds Bakery & Coffee Shop (www.arnolds.fi), Cafè oma radiokanava, Picnic, Classic Pizza www.classicpizza.fi, Golden Rax www.rax.fi, Hesburger www.hesburger.fi kahVilat: Hevi's deli & café, Laivurinkatu 2-4, Puh. 045 266 3559. Spice Ice, Roberts Coffee. Karkiainen, Länsiranta 9, Puh. (016) 480 669. Golden Flower, Eliaksenkatu 8, www.goldenflower.fi Ponkalan grilli-kioski (Meerin grilli), Näränperä, puh. (016) 480430 Babao, Länsiranta 9, puh. (016) 431 082 Saigon, Kauppakatu 13, puh. (016) 430 565 Utopia, Länsiranta 7c, puh. (016) 431 001 Keskusgrilli, Hallituskatu 13, www.tornionkeskusgrilli.net Turkinpippuri, Laivurinkatu 10, puh. (016) 611 116 Dimare, Tornikatu 21, puh. (016) 431 522 MakuHaku, Hallituskatu 10, Puh. 045 232 5672. Pitoporras, Hallituskatu 14, Puh. (016) 430 321. Viihde-kahvila Lappelill, Länsiranta 9, Puh. 040 184 0104. muuta: Kansalaisopisto, Seminaarinkatu 14, puh. 040 7705972 tai 050 5971944 Tanssikoulu Stage, Kemintie 6, www.tanssikoulustage.fi Arctic Iceroad Production, rallielämyksiä, skootteri vuokrausta ym. Hallituskatu 9, www.arctic-iceroad.com Meän Hovi, Satamakatu 12, puh. 040 552 5487 Lounasravintola Pitoporras, Hallituskatu 14, puh. (016) 430 321 Lappia, Kisälli, Urheilukatu 6 Lapin Lounaskahvila, Kisällinkatu 1 City baari, Satamakatu 4, Hannas Coffee Corner, Storgatan 92, Puh. +46 (0)922 137 46. Tornion Kaupunginhotelli, (sis. 2nd Floor Karaoke Bar, Swedish Absolut Bar, Àla Carte Restaurant, Cabareè viihderavintola, Play & Drink Bar, Public House O`Nelsons, Josephine), Itäranta 4, www. tornionkaupunginhotelli.fi Nya Konditoriet, Storgatan 73, Puh. +46 (0)922 612 80. muut: Karting-rata Go-kart,Vojakkala 167, Haparanda, puh. +46 (0)70 335 5723, www.karting.nu Umpitunneli, Hallituskatu 15, www.umpitunneli.fi Kerhoravintola, Puutarhakatu 15, puh. (016) 482 201 Golfravintola, Näräntie, puh. (016) 431 176 ABC, Oikokatu 1, puh. 044 788 4800 Wanha Mestari, (Tullari) Hallituskatu 5, puh. (016) 430 663 Jet Set Night Club, Satamakatu 3, puh. (016) 480 029 Aarninholvi, Thurevikinkatu 6, Pudas, puh. (016) 445 219 Kipparibaari, Koivuletontie 2, Puuluoto, www.kippari.net raVintolat: Frasses Hamburgare & Drive-in, Norra Esplanaden 4 ja Lillv. 2 , puh. +46 (0)922-141 50 tai -144 00 Gräns Grill & Pizza, Storgatan 87, Puh. +46 (0)922 123 23. Kalles Grill, Torget 5, Puh. +46 (0)922 135 70. Pizzeria Amanda, Repslagergatan 57, Puh. +46 (0)922 109 99. Max Hamburgerrestaurant, N.Esplanaden, puh. +358 16431446 Pizzeria Hassan, Storgatan 88, puh. +46 (0)922 102 96 Ikea ravintola, Norrskensvägen 2, www.ikea.se Leilani, Köpmansgatan 15, Puh.+46(0)922 107 17 Ankis Restaurant, Norra Esplanaden 8, puh. +46 (0)92210296 Cape East, Sundholmen 1, www.capeeast.se Haparanda Stadshotell Restaurant, Torget 7, www.haparandastadshotell.se Minerva, Torget 3, www.svefi.net kahVilat: Café Station, nuorisotalo, internet, biljardia, Haaparannan rautatieasema, Järnvägsgatan 21, Fast & Fun, Tornedalsvägen 468, Karungi, Haaparanta: urheilu: Haparanda simhall, Åkergatan 1, Haparanda, puh. +46 (0) 92215049 Aspen Idrottshuset Ungdomens Hus Folkets Hus, Åkergatan 1b, Gränsvallen/ishall, www.haparanda.se/forvaltning/ skola-kultur-fritid/ hiihtoladut: Riekkola, valaistu latu, 5km, Haaparanta lisää tietoa löytyy osoitteesta: www.tornio.fi tai, www.haparanda.se/ METKU Metku 41 41 ammattiopisto lappia , tornio: koodi:2117 KULTTUURIN TEKIJÄT TORNIOSTA POP & JAZZ KONSERVATORIO LAPPIA Viestintä ja informaatiotieteet: Musiikkiala: MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO, MEDIA-ASSISTENTTI 120 OV audioVisuaalisen Viestinnän koulutusohjelma , pk, yo 1. 2. 3 4. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3. - 19.3.2010 Kutsu pääsykokeisiin lähetetään 13.4.2010 Pääsykokeet 26.4.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO, KUVA-ARTESAANI 120 OV kuVa- ja mediataiteen koulutusohjelma , pk, yo 1. 2. 3. 4. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3. - 19.3.2010 Kutsu pääsykokeisiin ja ennakkotehtävä lähetetään 13.4.2010 Pääsykokeet 26.4.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 musiikin koulutusohjelma , pk, MUUSIKKO 120 OV musiikkiteknoloGian koulutusohjelma , pk, yo MUSIIKKITEKNOLOGI 120 OV 1. 2. 3. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3. - 19.3.2010 Pääsykokeet 26. - 30.4.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 LISÄLOMAKE: Lisäksi hakijan on täytettävä lisälomake haettaessa musiikkialan koulutukseen. Lisälomakkeella valitset pää-/sivuinstrumentin sekä ilmoitat aikaisemmat musiikkiopintosi ja harrastuneisuutesi. Hakuohjeet, lisälomake ja ennakkotehtävät: http://konservatorio.lappia.fi Käsi- ja taideteollisuus: KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 120 OV AMMATTIOPISTO LAPPIA Kulttuurialan koulutus Urheilukatu 6 95400 Tornio tuotteen suunnittelun ja Valmistuksen Heli Tarkiainen, puh. 010 383 4505 Lisätiedot: Jussi Leipälä, puh. 010 383 4321 koulutusohjelma , Vaatetusala , pk , yo 1. 2. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3. - 1 9.3.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 Kuva: Lappian kuva-arkisto Lisätiedot, hakuohjeet ja ennakkotehtävät: AMMATTIOPISTO LAPPIA Kulttuurialan koulutus Urheilukatu 6 95400 Tornio Anna-Maija Hilli, puh. 010 383 4174 Heli Tarkiainen, puh. 010 383 4505 Sähköpostit muodossa: etunimi.sukunimi@lappia.fi Taitto: Taneli Eira ja Hanna Huhtalo 42 METKU yo Pop & Jazz konservatorio. ammattiopisto lappia , kemi: koodi 2122 ammattiopisto lappia , loue : koodi: 2121 KULTTUURIN TEKIJÄT KEMISTÄ KULTTUURIN TEKIJÄT TERVOLAN LOUELTA Tekstiili- ja vaatetustekniikka: Käsi- ja taideteollisuus: TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO, VAATETUSOMPELIJA, 120 OV Vaatetuksen koulutusohjelma , pk, yo 1. 2. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3. - 19.3.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 Lisätiedot ja hakuohjeet: AMMATTIOPISTO LAPPIA Kulttuurialan koulutus, muodin ala Tietokatu 2 94600 KEMI Kirsti Heino, puh. 010 383 4164 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI, 120 OV tuotteen suunnittelun ja Valmistuksen , yo koulutusohjelma , pk sisustustekstiili hienopuuala keramiikka-ala kiviala 1. 2. Yhteishaku https://www.haenyt.fi 1.3 - 19.3.2010 Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6.2010 Hakuohjeet: AMMATTIOPISTO LAPPIA Kulttuurialan koulutus Kätkävaarantie 69 95340 LOUE Lea Ruotsalainen, puh. 010 383 4465 Lisätiedot: sisustuksen suunnittelu ja valmistus, kiviala: Kristiina Järvisalo-Aittola, puh. 010 383 4221 keramiikka-ala, hienopuuala: Kaisu Hyrkäs, puh. 010 383 4190 Kuva: Lea Ruotsalainen Kuva: Laura Kadenius Vaatetusompelijoiden toimipaikka on Kemin Kivikankaalla. Louen toimipaikka. METKU 43 www.lappia.fi
© Copyright 2024