Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 4/2010 FINPRO auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään kansainvälisesti Teemana kansainvälisyys Venäjällä hyvä varautua yllätyksiin Agentti auttaa kansainvälistymään Näin käytät ulkomaista työvoimaa Miten maailmaa valloittamaan ? Moni yrittäjä on todennut, että meidän oma viiden miljoonan ihmisen kansantaloutemme ostaa vain rajallisen määrän tavaraa ja palveluita. Jotta saadaan lisää kauppaa, pitää lähteä vientihommiin. Lähteäkö yksin vai kimpassa? Mikä markkina vetää, Kauko-Itä vai Venäjä vaiko Pohjoismaat ? Kansainvälistyminen on elämisen ehto. Finpro on usein ensimmäinen apu ja yhteistyökumppani taipaleella maailman markkinoille. Uudessa toimistossa on kasvuvaraa Asianajotoimisto Heikkilä & CO:n Tampereen toimisto muutti syyskuun alussa uusiin tiloihin Tampereella. Uusi osoite on mitä keskeisin, nimittäin Keskustori 1, II kerros. Toimisto sijaitsee vanhassa arvokiinteistössä, kuten Helsingin ja Turunkin toimistot. Toimiston muut yhteystiedot, kuten puhelinnumerot ja sähköpostit, pysyivät muutossa samana. Tampereen toimiston nykyvahvuuteen kuuluvat asianajaja Pekka Warjus sekä avustava lakimies Kirsi Raivio. Asianajotoimistomme antoi äskettäin eräälle kansainväliselle konsernille legal opinion -lausunnon vastuunrajoitusehtojen sitovuudesta Suomessa. Konsernin keskieurooppalainen emoyhtiö lähetti vastaavan kyselyn noin kahteenkymmeneen maahan, joissa konsernilla on tytäryhtiöitä. Toimeksiantomme sisältönä oli antaa legal opinion -lausunto Suomen osalta. Toinen tärkeä kumppani on osaava lakimies. Ilman pitäviä ja sitovia sopimuksia ei maailmalla pärjää. Tässä teemanumerossa kerromme, miten voimme auttaa sinua, yrittäjä, kansainvälistymisen haasteissa. Muutama käytännön esimerkki konkretisoi sitä, mitä olemme tehneet asiakkaidemme eteen. Tilastojen mukaan kansantaloutemme on ollut ylijäämäinen kahdeksantoista vuotta peräjälkeen, eli viemme enemmän kuin tuomme. Siinä hyvinvointimme perusta. Siis rohkeasti maailmalle – siellä ne asiakkaatkin ovat ! Vakiosopimukset helpottavat vientiyritysten elämää Sama vakiosopimusehto ei välttämättä sido sopijapuolia eri valtioissa lainsäädännön ja oikeuskäytännön eroavaisuuksien takia. Asianajaja Pekka Warjus ja avustava lakimies Kirsi Raivio muuttivat uusiin tiloihin Tampereella. – Tänne mahtuu monta uuttakin juristia, kertoo Warjus toimiston kasvuhaluista. A ri Merta l a Päätoimittaja P.S. muistakaa jakaa osinkoja – verotus kiristyy vaalien jälkeen Kun sopijapuolina olevat yritykset sijaitsevat eri valtioissa, sovelletaan tietyin edellytyksin kansainvälistä kauppalakia. Edellytyksenä on, että sopimusvaltiot ovat liittyneet ko. lakia koskevaan CISG-yleissopimukseen. Myös kansainvälisen kauppalain säännöksistä voidaan poiketa esimerkiksi sopimalla asioista toisin. Vakiosopimusehdot ovat toisen sopijapuolen etukäteen laatimia sopimusehtoja, joita on tarkoitus käyttää useissa sopimussuhteissa. Vakiosopimusehtojen merkitys on suuri kansainvälisessä kaupassa, jossa eri valtioiden erilaiset oikeusjärjestelmät saattavat aiheuttaa ongelmia. 2 Heikkilä & Co Turku: Heikkilä & Co Helsinki: Heikkilä & Co Tampere: Yrittäjien Oikeussuoja: Financial Solutions: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300 Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh. (09) 696 2220, Fax (09) 696 22222 Keskustori 1, (II kerros), 33100 Tampere, Puh. 010 439 9421, Fax 010 439 9429 Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh (09) 2532 5600, Fax (09) 2532 5655 Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. (02) 233 4200, Fax (02) 233 4200 Kirsi Raivio on aloittanut Asianajotoimisto Heikkilä & CO:n palveluksessa Tampereen toimistossa vuoden 2010 alussa. Hän on perehtynyt monipuolisesti yleisjuridiikkaan. Lähtökohtaisesti Suomessa vallitsee sopimusvapaus. Lain säännöksistä voidaan poiketa esimerkiksi sopijapuolten keskinäisillä sopimuksilla tai kauppatavalla. Pääsääntö on ns. pacta sunt servanda, sopimukset on pidettävä. Vakiosopimusehdot kannattaa ottaa mukaan sopimusasiakirjaan www.heikkilalaw.fi K irsi Rai vi o Varmin tapa saada vakioehdot osaksi sopimusta on sisällyttää ne kokonaisuudessaan vähintäänkin liitteenä sopimusasiakirjaan ja varmentaa ne kummankin sopijapuolen allekirjoituksella. sovitella tai se voidaan jättää kokonaan huomioimatta. Sopimusasiakirjassa voidaan myös tyytyä viittaamaan vakiosopimusehtoihin ja todeta, että niitä tullaan soveltamaan. Tällöin toisella sopijapuolella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ehtoihin sopimusta tehtäessä, jotta ehdot tulisivat voimaan. Kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella. Jos sopijapuolten välille syntyy erimielisyyttä siitä, kuuluvatko vakiosopimusehdot sopimukseen, on todistusvelvollisuus sillä, joka vetoaa ehtoihin. Vakioehtojen käyttäminen on harvoin niin vakiintunut kauppatapa, että ehdot pelkästään sillä perusteella tulisivat sovellettaviksi. Kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan sovitella Jos sopimusehto on kohtuuton, sitä voidaan Suomen lain mukaan joko Jokin tietty vakioehto ei välttämättä sido sopimuksen allekirjoittaneita yrityksiä, vaikka ehdot olisikin liitetty sopimukseen asianmukaisesti, jos sopijapuoli vetoaa ehdon yllättävyyteen ja ankaruuteen. Tyypillisesti tämä voi tulla kysymykseen vastuunrajoitusehtojen kohdalla. Yleisimmin vastuunrajoitusehdot koskevat toimituksen viivästystä ja korvausta välillisistä vahingoista. Näistä oli kysymys myös antamassamme legal opinion -lausunnossa. Suomen oikeuskäytännössä yritysten välisiä sopimuksia sovitellaan kuitenkin harvoin. Kuluttajakauppaa koskevat luonnollisesti eri säännökset kuin yritysten välisiä liiketoimia. 3 Estonia, new member of the euro area As of 1st of January 2011 Estonia will become seventeenth member of Economic and Monetary Union and euro will be official currency. Joining euro area will, in addition to the currency exchange, also have during the so called transition period an impact on businesses. Currency exchange and dual currency period The official currency exchange rate will be 1 EUR equals 15,6466 EEK. The result of exchange will be rounded to the accuracy of one euro cent based on three decimal places. If the third decimal place is 0-4 then the second decimal place will stay as it is. If the third decimal place is 5 and above then the second decimal place will be rounded up to the next euro cent. Already from the 1st of July 2010 until 30th of June 2011, prices for the consumers must be shown both in Estonian kroons and euro based on the official exchange rate. Within the first 2 weeks of the year 2011 cash payments can be made both in Estonian kroons and euro, and retailers must accept both currencies. As a rule, change must be given back in euros. During the dual circulation, Estonian Bank and other credit institutions are obligated to accept euro cents and banknotes without limitation. Other persons (companies) are obligated to accept bank notes and up to 50 valid euro coins at one time. With regard to Estonian kroons the companies are obliged to accept bank notes without limitation and coins up to the amount which equals 20 EEK. 4 Money deposits in Estonian kroons will be converted automatically into euros based on the official exchange rate. Exchange shall be made for no additional bank costs. Starting from 1st of December 2010 until 30th of June 2011 cash can be changed at the official exchange rate and without a service fee in all banks that provide currency exchange services from. After that exchange of Estonian kroons will be continued in a limited number of bank offices for at least another six months. And from there on, Estonian Bank will be only one accepting Estonian kroons. Changes regarding taxation The sums shown in different taxation acts will be converted into euro based on the official exchange rate and if possible the conversion will be made in the direction which is more favorable to the person. As of 1st of January 2011 some new tax rates will come into and they will be applied on the taxation obligations which arise on the 1st of January or later. Changes will be made in the established limits of taxation. State fees will be rounded to the accuracy of one euro cent and if possible in the direction more favorable to the person. Starting from the 1st of January 2011, the data submitted to the Tax and Customs Board must be in euro. However, the data concerning the period until the 31st December 2010 will be based and declared on Estonian kroons which then will be converted by the Tax and Customs Board into euro. The same principle will also be applied to the declarations and settlements with the Tax and Customs Board, meaning that the data will be provided in Estonian kroons and payments are made in euro. Previously agreed schedules of payments of tax arrears and the installments will be converted automatically into euro based on the official exchange rate. Changes affecting private and public limited companies Joining euro zone will also bring a need to make changes in the share capital of the private (Osaühing) and public (Aktsiaselts) companies. Already from the 1st July 2010 it is possible to change the share capital into euro or to establish new private or public limited companies by using euro. The share capital must be changed into euro based on the official exchange rate and rounding rules. The main principle to follow is that changing the share capital into euro may not alter current proportions of the shareholders. Meaning that by changing the share capital into euro, the proportions of the shareholders must re- main the same. In most cases, in order to maintain current proportions of the shareholders, either increase or decrease of the share capital is needed. In addition, changes have been made also in minimal nominal values of the share capital. As of 1st of July 2010, the share capital of the private limited company must be at least 2500 EUR (in comparison, currently, the minimum nominal value is 40 000 EEK) and the minimal nominal value of the share is 1 EUR. The share capital of the public limited company must be at least 25 000 EUR (currently 400 000 EEK). The nominal value of the share must be at least 10 euro cents. In addition to the shares with the nominal value, public limited companies may as of 1st of July 2010 also issue shares without the nominal value with the book value of at least 10 euro cents. The public limited companies may use either the shares with the nominal value or without the nominal value. In order to make the transition smoother, the law prescribes special rules for adopting decisions of the meeting of the shareholders regarding changing the share capital into euro. There is no date by which private or public limited companies must change their share capitals into euro. However, starting from the 1st of Ja- nuary 2012, the commercial register will not make any changes concerning articles of association and/or increase or decrease of the share capital of private or public limited companies unless, the share capital has been changed into euro. Changes in the share capital will also require making amendments in the articles of association. This would be ideal time for the shareholders to review the articles of association and to modernize them since the commercial law has over time changed and new possibilities- such as shareholder voting through e-mails for the private limited companies – have been introduced. Iso asia Virolle Euroon siirtyminen on Virossa signaali markkinoille ja oikeastaan koko maailmalle: Viro on siirtynyt sataprosenttisesti ja peruuttamattomasti osaksi edistynyttä Länsi-Eurooppaa. Se lisää rutkasti luottamusta Viron talouteen. ”Euron käyttöönotto merkitsee suurta muutosta Viron julkiseen kuvan”, Viron valtiovarainministeri Jüri Ligi on sanonut. Toisaalta hirveän suuria yhtäkkisiä muutoksia taloudessa hän ei usko tapahtuvan, koska Viron kruunu on vuodesta 1992 lähtien ollut sidoksissa Saksan markkaan. Toisin sanoen maan finanssipolitiikka on ollut tähänkin asti hyvin lähellä euroalueen politiikkaa. Tietenkin pelkoja on monia. Yksi on pelko hintojen noususta. Siihenkään ei Ligi usko. Uhka on, mutta sitä pyritään kontrolloimaan koko ajan tiukasti. Hinnat on jo pitkään ilmoitettu molemmissa valuutoissa kuluttajien pitämiseksi valppaina. Alice Sa lume ts Asianajaja Alice Salumets on työskennellyt Asianajotoimisto Alvin Rödl & Partnerilla Tallinnassa vuodesta 2000. Hänen erikoisalaansa ovat yhtiö- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja työoikeus. Sähköposti [email protected] Sitä vastoin selvää on, että euroon siirtyminen merkitsee kilpailun kiristymistä Viron markkinoilla. Virolaisten hintakilpailukyky tulee heikkenemään. Suomen ja Viron taloudet tulevat integroitumaan entistä tiiviimmin, mikä merkitsee myös hintaja palkkatason vähittäistä samankaltaistumista. Tämän on arveltu hyödyttävän Suomea selvästi Viroa enemmän, koska Suomen talous on paljon suurempi. Tiina R u u li o 5 Halutessaan laajentua Venäjälle yritys kohtaa väistämättä monia ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi on tarpeen löytää maasta paikalliset olot ja käytännön tunteva luotettava yhteistyökumppani. Vajaat 20 vuotta sitten Venäjä koki valtavan muutoksen siirtyessään suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Tehtävänä oli mm. yksityisomistusoikeuden määrittely ja valtio-omaisuuden yksityistäminen sekä sosialismille vieraiden oikeudellisten mekanismien luominen täysin tyhjästä. Vanhan järjestelmän laki ei enää vastannut markkinatalouden vaatimuksia. Liian nopealla aikataululla toteutettu valtava rakennemuutos heijastuu liike-elämässä ja ihmisten asenteissa vielä nykypäivänäkin. A n n a Sh ums kaya Pietarissa syntynyt Anna Shumskaya opiskelee kolmatta vuotta Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Viime kesänä hän toimi legal traineena lakiasiaintoimisto Hellvig, Klein & Usovilla Pietarissa. Anna on työskennellyt Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa vuodesta 2008. Häntä kiinnostavat oikeustieteessä kansainväliset asiat, immateriaalioikeus ja kilpailuoikeus. 6 Moni toimija kokee kehityksen esteeksi Venäjällä alkeelliset pääomamarkkinat, mutkikkaan vienti- ja tuontimenettelyn ja siihen liittyvän byrokratian, mm. sertifiointimenettelyn, hallinnolliset vaikeudet, riittämättömän immateriaalioikeuksien suojan, puutteellisen riskianalyysin ja osaavan henkilökunnan pulan. Toiset osaavat nähdä nämä puutteet myös erityisenä mahdollisuutena. Erilainen Venäjä On pidettävä mielessä, ettei Venäjä ole hallinnollisessa mielessä Eurooppaa. Siellä onnistuminen edellyttää paikallisen järjestelmän ja kulttuurin hyvää tuntemusta. Liike-elämässä korostuu hierarkia ja autoritaarisuus. Yritysten henkilöstö ja alihankkijat vaativat vahvempaa johtamista kuin Suomessa. Liiketoiminta Venäjällä aiheuttaa merkittäviä hallinnointikuluja. On tilanteita, joissa yhteistyökumppaniehdokas lähtee lupaamaan sellaista, mitä ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa. Oikeudet toteutuvatkin Venäjällä usein oikeusteitse, mutta oikeuteen lähteminen on yritykselle kallista ja aikaa vievää. Siksi on erittäin tärkeää, että riskien hallintaan panostetaan heti alussa yhteistyössä kokeneen juristin kanssa. Käytännössä helpoin, ja Venäjällä usein ainoa tapa laajentua uusille markkinoille on löytää sieltä luotettava yhteistyökumppani, joka tuntee maan kulttuurin, hallinnon ja byrokratian ja osaa toimia niiden kanssa. Yhteistyökumppani voi tarjota myös omia suhteita, joiden merkitys on Venäjällä suuri. Paljon yllätystarkastuksia Venäjän viranomaiset rakastavat yritystarkastuksia. Ns. yllätystarkastuksia tehdään nykypäivänäkin paljon, vaikka v. 2008 voimaan tullut laki yritysten aseman suojasta rajoittaa valtion tarkastusvaltaa huomattavasti. Esimerkiksi viime aikoina Venäjän verohallinnon tarkastusten kohtee- na on ollut arvonlisäveron vähennysoikeuden todistusaineisto. Kynnys rikkomuksen tunnusmerkistön täyttymiselle on erittäin alhainen. Käytännössä peruste ALV:n vähennysoikeuden epäämiselle on voinut olla kirjoitusvirhe maksutositteessa tai epäaidolta näyttävä allekirjoitus yrityksen ulkoisessa dokumentaatiossa. Jos käsialatutkimus osoittaa epäaitouden, todistustaakka on sen jälkeen yrittäjällä. Myös kilpailulainsäädäntö on uudistunut, viimeksi syksyllä 2010. Uuden kilpailulain mukaan lain soveltaminen ulotetaan venäläisten ja ulkomaisten yritysten sopimuksiin ja toimiin, jotka tehdään Venäjän ulkopuolella, mikäli niillä on vaikutusta Venäjällä toimiviin yhteisöihin tai mikäli ne rajoittavat vapaata kilpailua Venäjällä. Uusi lakipaketti tarkentaa mm. ilmoituksenvaraisten ja luvanvaraisten kansainvälisten sopimusten piiriä. Käytännössä tämä koskee ulkomaisia yrittäjiä, jos heillä on Venäjän markkinoihin kohdistuvia agentti-, jälleenmyynti-, yms. vertikaalisia sopimuksia. Tyyppitapaus kielletyistä vertikaalisista sopimuksista ovat sopimukset, joissa joko määrätään jälleenmyynti- hinta, poikkeuksena maksimihintataso, tai kielletään myymästä kilpailijan tuotteita, mistä poikkeuksena ovat ns. konsessio- sopimukset. Tarkkana on oltava Venäjällä työskennellessäni olen useasti törmännyt tilanteeseen, jossa sopimuskumppani pyytää ennen sopimuksen allekirjoittamista kumppaniltaan nipun asiakirjoja varmistaakseen yrityksen oikeudellisen statuksen ja edustajan toimikelpoisuuden. Ei ole harvinaista, että yritys vapautuu täysin sopimusoikeudellisesta vastuustaan vedoten siihen, ettei sen edustaja ollut toimikelpoinen tekemään yritystä sitovia toimia. Kun toimijat sijaitsevat eri maissa, voi oikeushenkilön tietojen varmistus olla käytännössä vaikea. Pitäisi nähdä yrityksen perustusasiakirjat alkuperäisinä ja osata lukea niistä oikeat tiedot. Yrityksen oman edun mukaista on myös säilyttää kauppakumppanin valtuudet osoittavat asiakirjat tietyn määräajan. Usein venäläinen kauppakumppani ehdottaa omaa kauppasopimusta. Sopimuksen aineelliseen sisältöön ja käännökseen on syytä kiinnittää huomiota. 7 Näin ratkaistaan riitoja Esimerkiksi Venäjän-kaupassa syntyneitä yritysten välisiä riitoja voidaan vaihtoehtoisesti ratkaista Venäjän arbitraasin, Suomen välimiesmenettelyn tai Tukholmassa sijaitsevan kansainvälisen kauppakamarin välimiesmenettelyn avulla. Valitessaan välimiesmenettelyn, osapuolet sulkevat pois mahdollisuuden kääntyä tuomioistuimen puoleen. Arbitraasin etuna on kolme muutoksenhakuinstanssia, mikäli kantaja on tyytymätön päätökseen. Toisaalta oikeudenkäyntikielenä on silloin venäjä. Solmittaessa kaksikielisiä sopimuksia on aina varmistuttava siitä, että ymmärtää tekstin sopimuksen ensisijaisella kielellä. Esimerkkinä kahden miljoonan euron erehdyksestä on Moskovan muutoksenhakuarbitraasin tuore ratkaisu asiassa Nokia Siemens Oyj vastaan Welcome Systems Llc. Kantaja oli vaatinut jälleenmyyntisopimukseen perustuvat saatavansa Welcome Systems Llc:lta. Oikeus katsoi, ettei ollut asiassa toimivaltainen ja hylkäsi kanteen. Sopimuksen venäjänkielinen teksti oli ensisijainen ja englanninkielisessä käännöksessä tehty pieni käännösvirhe sulki pois kantajalta oikeussuojakeinot Venäjällä. A nna S hum skaya 8 Mistä tahansa sopimuksesta saa halutessaan aikaan riidan, eivätkä kotimaan rajat ylittävät sopimussuhteet muodosta tästä poikkeusta. Vaikka riidanaiheet olisivat samanlaiset, on rajat ylittävässä riidassa omat lisämausteensa. Katso: ICC International Court of Arbitration: http://www.iccwbo.org/court/ Parin vuoden takaisessa esimerkkitapauksessamme suomalainen sähkölaitteita valmistava yritys myi laitteita Pietariin rakennettavaan vedenpuhdistamoon. Tilaajana laitteille oli pääurakoitsijan aliurakoitsijana toiminut saksalainen sähköteollisuusyritys, joka kuului tytäryhtiönä ranskalaiseen maailmanlaajuisesti toimivaan konserniin. Laitteiden toimituksen ja asennuksen aikana yhteistyö tilaajan kanssa toimi ilman erityisiä ongelmia. Toimituksen valmistuttua tilaajalta ei kuitenkaan enää löytynyt halua hieman alle 200 000 euron määräisten muutos- ja lisätöitä koskevien laskujen maksamiseen. Juh a Unkuri Päätettiin nostaa kanne Kirjoittaja on asianajaja ja Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n osakas. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yritysten sopimus- ja riita-asioiden hoitamisesta. Yritys lähestyi tilaajaa ensin kohteliaasti muotoilluilla kirjeillä. Maksuhalua ei kuitenkaan löytynyt eikä edes kiinnostusta kirjeisiin vastaamiseen. Yritys antoikin saatavien perinnän perintätoimistolle, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Yrityksen annettua toimeksiannon Heikkilä & Co Oy:lle asia käytiin perusteellisesti läpi päämiehen kans- sa. Yrityksen oikeudellinen asema arvioitiin niin vahvaksi, ettei vaatimuksista tinkimiseen ollut tarvetta. Tilaajaa vastaan päätettiin nostaa kanne sopimusehtojen mukaisessa välimiesmenettelyssä ja ottaa siitä aiheutuva kuluriski. Toimitussopimuksen ehdon mukaan sopimusta koskevat riitaisuudet oli käsiteltävä kansainvälisen kauppakamarin ICC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sopimuksen sisällölliseen puoleen ja siten erimielisyyksien arvointiin taas oli sovellettava Sveitsin oikeutta. Välimiesmenettelyä hallinnoi ICC:n välityselin the ICC International Court of Arbitration. Menettely on käytetyin yritysten välisten kansainvälisten riitojen ratkaisua koskeva välimiesmenettely. ICC:n hallinto ja sihteeristö toimivat Pariisissa, jossa kanne on myös pantava vireille. Sopu löytyi Liikkeelle lähdettiin kuitenkin kirjeellä vastapuolelle. Tällä kertaa vastapuoli vastasikin kirjeeseen ja kiisti vaatimuksen kokonaan, erinäisin perustein. Kirjeenvaihtoa jatkettiin puolin ja toisin, mutta pian kävi ilmeiseksi, että ilman kanteen nostamista ei asiassa päästäisi eteenpäin. Laadimme kannekirjelmän ja toimitimme kanteen ICC:lle. Vastapuoli vastasi kanteeseen ja kiisti sen kokonaan. ICC asetti välimieheksi sveitsiläisen lakimiehen – olihan riitaan sovellettava Sveitsin oikeutta. Tässä vaiheessa vastapuolelle näytti ensimmäisen kerran syntyvän halua riidan sopimiseen. Aluksi sen esityksissä oli kuitenkin ehtoja, joita emme voineet hyväksyä edes jatkoneuvottelujen pohjaksi. Erinäisten vaiheiden jälkeen, ja välimieheksi valitun sveitsiläisen asianajajan hyvällä väliintulolla, asiassa päädyttiin sovintoon. Vastapuoli maksoi laskujen koko pääoman ja koroista ja kuluista summan, joka riitti kattamaan asiasta aiheutuneet omat oikeudenkäyntikulut sekä ICC:n päättämän välimiehen palkkion ja ICC:n veloittamat hallinnointikulut. Hallinnointikulut ja välimiehen palkkio olivat hyvin kohtuulliset. Lopputulos oli hyvä. 9 Yhden yrityksen aikaikkuna, suuri mahdollisuus, aukeaa ja sulkeutuu hyvin nopeasti maailmalla. Yleinen käsitys on, että suomalaisyritykset eivät osaa kansainvälistyä silloin kun pitäisi. Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrisen mukaan asia pitääkin tavallaan paikkansa. – Ongelmana ei ole niinkään ajoitus, vaan se, että yrittäjiltä ja yrityksiltä puuttuu usein rohkeus ja nälkä tehdä joitain elämää suurempaa. Kansainvälistyminen onnistuu usein paremmin yhdessä kuin yksin. Kyseisestä toteamasta löytyy paikka myös suomalaiselle Finprolle, jonka tehtävänä on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään kansainvälisesti. Tällä hetkellä Finpro on läsnä yli 40 maassa noin 350 asiantuntijan voimin. Häyrinen sanoo, että katettu maaluku nousee 70:een muutaman vuoden sisällä. – Suomalaiset pärjäävät usein nichetuotteilla mitä erikoisimmilla markkinoilla. Haluamme olla auttamassa yritystä vaikkapa partnereiden etsimisessä mahdollisimman monilla markkinoilla, Häyrinen toteaa. Suomesta kadonnut vanha teollisuus ei enää koskaan palaa takaisin. Uudet vientiyritykset myyvät palveluja, konsepteja, royalteja, kapeaa erityisalan osaamista jne. fokusoidusti ja hyvällä tarinalla höystettynä. Ajan ja paikan tajua Maailmalla pärjää se, joka on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vielä oikealla konseptilla – ja tietenkin kovalla ambitiolla. Myös riskiä pitää uskaltaa ottaa, vaikka asia 10 onkin suomalaiselle yrittäjälle usein arka. saktin markkinatiedon hankkimisesta. – Yritys ei saa mitään kilpailuetua yleisistä markkinaraporteista. Edu-bisnes nostaa päätään Finpron leipätyötä ovat olleet spesifisen markkinainformaation tuottaminen ja partnereiden haku. – Neuvomme ja haastamme myös yri- – Finpro satsaa tällä hetkellä paljon ennakointiin ja yritysten kehittämiseen. Haluamme auttaa yrittäjiä hakemaan erilaisia markkinoiden murroskohtia, joihin sisältyy uusia mahdollisuuksia. Tässä tarvitaan uudenlaista ajan ja paikan tajua. tyksiä mielellämme siinä, minkälaisia resursseja yritykseltä vaaditaan, kun se meneekin Kiinaan eikä Ruotsiin. Siinä on edelleen iso ero. Väärillä valinnoilla yritys polttaa aikaa ja rahaa. – Eikä lentokentältä löydetty partneri ole aina se paras, Häyrinen jatkaa. Suomalaisen yrittämisen mahdollisuus maailmalla perustuu timanttisiin innovaatioihin, konsepteihin, markkinavalintoihin - ja vahvoihin tiimeihin. Häyrinenkin oppi huomaamaan pääomasijoittajavuosinaan, että tiimit ratkaisevat yllättävän paljon. − Suomalaisen yrittäjän taskut eivät ole kovin syvät. Hän voi harvoin mennä ostamaan markkinoita, vaan siellä pitää pärjätä muualla tavoin. Perinteisellä vientipromootiolla messuineen ei ole monessa tapauksessa enää suurta merkitystä. Häyrinen uskoo paljon suomalaiseen edu- eli koulutusbisnekseen. Sen markkinoinnista on Pisa-tutkimus pitänyt huolta etukäteen. Myös tuotekehitys on kunnossa. Finprossa on huomattu sekin, että erilaisia uuden merkkejä kannattaa hakea usein muualta kuin yrityksen omalta toimialalta. – Meillä käy satoja edu-delegaatioita vuosittain. Usein kysytään, voiko koulutusosaamista mitenkään ostaa Suomesta. Tämä kaikki menee syrjään totutusta ek- Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen kertoo, että Finpro satsaa tällä hetkellä paljon ennakointiin ja yritysten kehittämiseen. Tähän tarvitaan uudenlaista ajan ja paikan tajua. Finpron vetämä projekti yrittää nyt ensimmäisen kerran klusteroida suomalaista edu-liiketoimintaa. – Käytännössä parin kolmen toimijan pitäisi lyödä hyntteet yhteen ja saada sitä kautta alalle hieman kriittistä massaa. Ylipäätään Suomella on kiire uudistaa teollinen rakenteensa uusien toimialojen kautta. Vanhan varaan on turha laskea. – Jotkut vanhat yritykset, kuten Wärtsilä tai Kone ovat oivaltaneet tämän hyvin. Ne ovat tehneet koneista fokusoituja ratkaisuja ja palveluja, joilla on kasvava kysyntä maailmalla. Kaiken lisäksi talouden rakennemuutos ei saisi tapahtua vain pakon edessä, vaan tietoisia valintoja saa tehdä silloinkin, kun taloudessa menee lujaa. Hyviä vientiyrityksiä ei synny sattumalta – Jos tässä lamassa on ollut jokin hyvä puoli, se on ollut se, että Intian ja Kiinan suhteellinen osuus vientimarkkinoista on noussut. Toivon, että suunta on pysyvä. Hyviä vientiyrittäjiä ja vientiyrityksiä syntyy harvoin, jos koskaan, sattumalta. Kotiläksyt on tehtävä viennissäkin, ja tukiverkostoa kannattaa käyttää. – Neljän toimijan kvartetti ELY-keskukset, Finnvera, Tekes ja Finpro toimivat yhteen jo kohtalaisen hyvin. Silti eri toimijoiden viidakossa ei ole välttämättä helppo liikkua. Se, miksi joku toinen yrittäjä haluaa maailmalle ja toiselle riittää lähimarkkinat, on pitkälti myös ambitiokysymys. Ambitioitakin on tietysti montaa lajia. – Toivoisin, että akateeminen yrittäjyys menisi tässä maassa eteenpäin. Että akateemisesti innovatiiviset ihmiset ajattelisivat julkaisujen tuottamisen ohella sitäkin, että ideasta voi luoda merkittävää yritystoimintaa ja saada siitä vähän rahaakin. Sopimusasioissa kaivataan usein neuvoja Asianajotoimisto Heikkilä & Co on myös Finpron jäsenyritys, vaikka ei viekään lakipalveluja maailmalle. Se on yksi Finpron tarjoamista suomalaisista asiantuntijoista, joka voi auttaa vientiyrityksiä nimenomaan vientiin liittyvissä sopimusasioissa. Asianajotoimisto Heikkilällä on myös kansainvälinen partneri, saksalainen laki- ja konsulttitoimisto Rödl & Parnter, jolla on 84 toimistoa 37 maassa. TEK STI: TIIN A RUULIO KUVAT: HEIK K I TUULI 11 Suomalaisten yritysten tietotaidolle ja tuotteille on kysyntää myös ulkomailla. Etenkin erityisosaamista vaativilla toimialoilla voi olla hyviä markkinarakoja, joiden kautta liiketoiminnan kasvattaminen voisi olla mahdollista. Kansainvälistyminen herättää kuitenkin usein pelkoa ja epätietoisuutta, minkä vuoksi ulkomaille laajentuminen jää tekemättä. Tämä oli myös erään suomalaisen muovialan yrityksen tilanne. Tuotteille oli kysyntää Tanskassa, mutta toiminnan laajentaminen tuntui työläältä ja vaikeasti hallittavalta prosessilta. Yritys ei itse halunnut lähteä perustamaan tytäryhtiötä ulkomaille, mutta halusi kuitenkin laajentua ja kasvattaa liikevaihtoaan. Käyn tässä kirjoituksessa läpi asiakkaamme agenttijärjestelyä ja muutamia sopimusoikeudellisia ratkaisuja, joilla laajentumisen herättämää epävarmuutta voidaan hallita. Agentin kautta jalansijaa Koska yhtiö ei halunnut perustaa ulkomaille uutta yhtiötä, se päätti hakea ratkaisua etsimällä agentin ulkomailta. Reunaehtona oli se, että yhtiö halusi pitää tarjousten laadinnan ja hyväksynnän omissa käsissään. Tämän piti kuitenkin tapahtua yhtiön kannalta riskittömästi. Lisäksi yhtiö halu- 12 si myydä tuotteitaan Tanskassa ilman lainsäädännön ja hallinnollisten edellytysten työlästä selvittämistä. Agentin kautta laajeneminen on tällaisissa tapauksissa hyvä ”päänavaus”, ja se voidaan toteuttaa pienemmin investoinnein kuin perustamalla yhtiö ulkomaille. Agenttijärjestelyn etuna on se, että agentti toimii kohdemaassa yleensä itse omistamansa paikallisen yhteisön kautta. Tällöin myös lainsäädännön ja viranomaismenettelyjen edellyttämät asiat ovat agentin vastuulla. Paikalliset normit selvitettävä Yhtiön tuotteita myytiin mm. sairaalakäyttöön, joten niille on asetettu tiettyjä vaatimuksia. Yhtiö halusikin varmistua siitä, että sen myymät tuotteet ovat paikallisten normien mukaiset. Tämän vuoksi agenttisopimukseen otettiin ehto, jonka mukaan agentti tekee kohdemaassa alustavan kartoituksen tuotteen normienmukaisuudesta ja seuraa markkinoiden ja lainsäädännön muutoksia. Agentille asetettiin myös velvoite informoida päämiestä kaikista tämäntyyppisiin asioihin liittyvistä muutoksista. Tätä kautta tuotevastuuseen liittyviä riskiä jaettiin myös agentille. Oma toiminta suojattava Koska kohdemaassa oli kilpailijoita yhtiön myymälle tuotteelle, yhtiö halusi varmistua siitä, ettei sen tavaramerkkejä ja yrityssalaisuuksia loukata ja ettei agentti kilpaile päämiehensä tuotteiden kanssa. Erityisen keskeistä yhtiölle oli se, ettei tieto heidän hinnoitteluperusteistaan paljastu. Agenttisopimukseen otettiin tästä syystä ehto, jonka mukaan päämies toimittaa itse tarjouksen agentin osoittamille asiakkaalle. Tällä ehdolla, salassapitoehdon lisäksi, turvattiin se, ettei agentin kautta päästä käsiksi yhtiön hinnoittelutietoon, ja ettei agentti voi sitä itse myöhemmin hyödyntää. Pääsääntöhän agenttisopimuksissa on yleensä se, että agentti laatii tarjoukset päämiehen asettamien ohjeiden rajoissa. Agenttisopimukseen otettiin myös kilpailukielto, jonka mukaan agentilla ei ole oikeutta kilpailla päämiehensä tuotteiden kanssa sopimuksen voimassaoloaikana eikä neljään vuoteen sopimuksen päättymisen jälkeen. Lisäksi tavaramerkkien käytölle markkinoinnissa asetettiin tiukat reunaehdot. laatimisen yhteydessä voidaan sopia päämiehen oikeudesta ostaa agenttina toiminut yhtiö tai sen liiketoiminta tiettynä aikana ja tietyllä hinnalla. Näin päämies voi ostaa niin sanotun valmiin paketin itselleen sen jälkeen kun uudelle tytäryhteisölle on luotu tukeva perusta agentin kautta. Katsottava tulevaisuuteen Tämäntyyppisiä virtauksia onkin viime aikoina ollut havaittavissa. Useat kansainväliset yhtiöt ovat alkaneet hankkia paikallisia agentteja omaan omistukseensa joko osake- tai liiketoimintakaupalla. Suunniteltaessa laajentumista ja sen toteutustapaa on syytä katsoa tulevaisuuteen, olipa valittu malli sitten agentti, franchise-yrittäjä tai jokin muu. On tärkeää miettiä, kuinka laajat oikeudet paikalliselle toimijalle annetaan. Pohdittavaksi tulee esimerkiksi se, onko toimijalla oikeus tavaramerkkeihin, oikeus korvauksiin sopimuksen tai yhteistyön päättymisen johdosta tai oikeus päättää sopimuksia sopimuskumppaninsa nimissä. Lisäksi pitää miettiä yhtiön omat suunnitelmat uuden markkinaalueen suhteen. Agenttijärjestely voi toimia esivaiheena uuden markkina-alueen valloittamisessa. Agenttisopimuksen Hyvin suunniteltu agenttijärjestely on mielestäni hyvä oikotie kansainvälistymiseen. Se on joka tapauksessa huomattavasti kevyempi prosessi kuin yhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen ulkomailla. tomm i kopone n Kirjoittajan juridinen erityisosaaminen liittyy sopimusoikeuden ohella erityyppisiin yritysjärjestelyihin yrityskaupoista yritysrakenteen muutoksiin. Hän aloitti juristina Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimistossa vuonna 2008. 13 Ulkomainen työvoima on mahdollisuus, mutta: Ulkomainen työvoima on Suomessa aihe, joka jakaa mielipiteitä. Monelle alalle ulkomaiset työntekijät ja Tilapäistyöntekijöitä yhä enemmän yritykset tuovat kuitenkin toivottua lisäjoustoa ja paikkaavat niitä aukkoja, joihin tekijöitä ei muuten löydy. Vuonna 2007 lainsäädäntöön tehtiin useita muutoksia, jotka mahdollistivat ulkomaisen työvoiman ja Suomessa operoivien ulkomaisten alihankkijoiden tehokkaamman valvonnan. Vastuuta veroista sälytettiin mm. niille suomalaisille yrityksille, joilla on sopimuskumppaneina ulkomaisia alihankkijoita. Vastuuta tilaajalle Samana vuonna astui voimaan myös ns. tilaajavastuulaki. Se velvoittaa työn tilaajan selvittämään, hoitavatko hänen sopimuskumppaninsa lainmukaiset velvoitteensa. Laki koskee niin kotimaisia kuin ulkomaisia sopimuskumppaneita. Rakennusalalla tilaajavastuulaki koskee koko alihankintaketjua. Selvillä pitää olla siitä, onko alihankkija maksanut veronsa, hoitanut työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut sekä myös siitä, mitä työehtosopimusta alihankkijan työntekijöihin sovelletaan. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi rapsahtaa 1 500 - 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. 14 183 päivän sääntö Kansainvälisissä tilanteissa verotusoikeudesta kahden valtion välillä on sovittu maiden välisissä verosopimuksissa. Suomella on verosopimus yli 70 maan kanssa. Yleensä verosopimukset mahdollistavat ulkomaisten työntekijöiden palkkatulon verotuksen Suomessa vasta kun he ovat oleskelleet Suomessa yli 183 päivää (ns. 183 päivän sääntö), mikäli heidän palkkansa maksaa ulkomainen yritys. Vuodesta 2007 alkaen kuitenkin mm. Pohjoismaista ja Baltian maista tulevat vuokratyöntekijät maksavat palkkatulosta veronsa Suomeen heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Vastaava menettely ulottuu koskemaan Puolasta tulevia vuokratyöntekijöitä vuodesta 2011 alkaen. Näissä tilanteissa suomalainen yritys on myös velvollinen ilmoittamaan verohallinnolle ulkomaisen vuokratyövoimayrityksen tiedot. Tarkkana lähdeveron kanssa Ulkomaista alihankkijaa käyttävän suomalaisen yrityksen kannattaa huomata, että ulkomaiselle yrityksel- Suurin osa Suomeen tulevista työntekijöistä on ns. tilapäistyöntekijöitä. Heitä työskentelee maassamme vuositasolla noin 30 – 40 000 vuoden 2009 tietojen mukaan. le maksetusta suorituksesta on pidätettävä lähdevero, mikäli yritykselle on syntynyt Suomessa kiinteä toimipaikka eikä yritys ole ennakkoperintärekisterissä. Lisäksi tietyillä aloilla (mm. rakennus-, laivanrakennus-, siivous- ja kuljetusala) suomalaisen yrityksen on aina pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksetusta suorituksesta lähdevero, ellei yrityksellä ole esittää Suomen verottajalta saatua ns. 0-lähdeverokorttia tai ellei sitä ole merkitty Suomessa ennakkoperintärekisteriin. Verosopimukset määrittelevät edellytykset kiinteän toimipaikan syntymiselle. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan mm. ulkomaisen yrityksen toimistoa, tehdasta tai sivuliikettä Suomessa. Rakennus- ja asennustoiminnassa kiinteä toimipaikka voi syntyä myös projektin keston perusteella. Yleensä aikaraja on 12 kuukautta, mutta esim. Viron verosopimuksen mukaan kiinteä toimipaikka syntyy jo yli kuusi kuukautta kestävän rakennusprojektin perusteella. Mikäli lähdevero jää säännösten vastaisesti pidättämättä, kantaa suomalainen yritys riskin siitä, maksaako Eniten he tekevät töitä rakennus-, puutarhaja viljelyalalla sekä metalli- ja konepajateollisuudessa. Suurimpia ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden keskittymiä ovat olleet telakat sekä esimerkiksi Olkiluodon työmaa. Lähde: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisija 37/2009 sen käyttämä ulkomainen alihankkija veronsa Suomessa. Pahimmassa tapauksessa suomalainen yritys voi myöhemmin, esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä, joutua näiden verojen maksumieheksi. Tämä on tullut yllätyksenä varsin monelle ulkomaista alihankkijaa käyttäneelle yritykselle. Verosopimusten viidakossa Ulkomainen työvoima on varteenotettava vaihtoehto, kunhan työvoiman käyttöön liittyvät velvoitteet ja vastuut hoidetaan asianmukaisesti. Myös verosopimusten tunteminen on tärkeää, koska niiden yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että samaa tuloa ei veroteta kahteen kertaan eri valtioissa. Asiantuntijan apu verosopimusten ja kansainvälisen verotuk- sen viidakossa onkin usein tarpeen. Hän varmistaa, että ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Susanna u u s i ta lo Kirjoittaja aloitti veroasiantuntijana Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa syksyllä 2009. Hän on erikoistunut vero- ja yhtiöoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin. 15 Ulkomailla annettujen siviilioikeudellisten tuomioiden täytäntöönpano ja siihen liittyvä tunnustamismenettely suomalaisessa tuomioistuimessa saattaa olla hankalaa ja Täytäntöönpanolla tarkoitetaan viran- aikaa vievää. EU-tason asetukset auttavat kuitenkin muun omaisen toteuttamaa oikeuden pää- muassa yrityssaatavien perinnässä toisesta EU-maassa. Ideana on se, että näitä asetuksia hyödyntämällä EU:ssa kauppaa käyvät yritykset voisivat helpottaa ja yksinkertaistaa perintäänsä. Näitä ongelmia esiintyy usein tilanteissa, jossa sopimuspuolet asuvat eri maissa ja toinen perii toiselta saataviaan. Velkojen täytäntöönpano on tällöin usein hidasta, jähmeää ja hankalaa. Tähän ongelmaan EU-asetukset pyrkivät vastaamaan. Euroopan unionissa tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta riita-asioissa on säädetty ns. Bryssel I -asetuksessa. Asetuksen mukainen tuomioiden täytäntöönpanoa koskeva täytäntöönpanomenettely on jokseenkin hidas ja hankala tapa tuomioiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Euroopan unionissa ihmisten oikeusturvaa onkin pyritty parantamaan ja oikeusprosesseja tehostamaan kauppaja siviilioikeudellisten tuomioiden tunnustamiseen ja oikeusprosessien yksinkertaistamiseen liittyvillä asetuksilla. Asetusten tarkoituksena on mahdollistaa tuomioiden tehokkaampi tunnustaminen ja täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa ilman raskasta täytäntöönpanoa. EU-asetuksia kannattaa käyttää Tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen liittyy kolme asetusta: ase- 16 tus riidattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta, asetus eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä ja asetus eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä. Koska asetukset koskevat siviili- ja kauppaoikeudellisia saatavia, ovat ne erityisen käyttökelpoisia muun muassa silloin, kun yritys perii saataviaan Euroopassa. Useassa EU-maassa toimivien yritysten kannattaakin ehdottomasti hyödyntää asetusten mukaisia yksinkertaistettuja ja nopeutettuja maksamismääräysmenettelyjä sekä niiden antamia mahdollisuuksia ulkomaisten tuomioiden tehokkaalle täytäntöönpanolle. Tuomio yhdessä EU-maassa voidaan ehkä täytäntöönpanna muuallakin Tietyt riitauttamattomat vaatimukset, kuten yrityksen laskusaatavia koskevat tuomiot, sovinnot ja asiakirjat voidaan vahvistaa eurooppalaisiksi täytäntöönpanoperusteiksi. Riitauttamattomia vaatimuksia koskeva eurooppalainen täytäntöönpanoperuste tarkoittaa sitä, että jos tuomio on julistettu yhdessä EU-maassa täytäntöönpanon perusteeksi, on se lähtökohtaisesti sellainen myös muissa EU-maissa. Tuomiot voidaan vahvistaa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi noudattamalla asetuksessa määrättyjä yksityiskohtaisia edellytyksiä ja käyttämällä asetuksen mukaista erityistä vakiolomaketta. Vahvistaminen voi koskea myös vain tuomion osaa, jolloin kyseessä on osittainen eurooppalainen täytäntöönpanoperuste. Vahvistaminen tapahtuu käräjäoikeudessa ja menettely on summaarista. Vastapuolta ei tässä vaiheessa kuulla. Vastapuolella on oikeus valittaa vahvistamispäätöksestä, mikäli hän katsoo, ettei vahvistamisen edellytyksiä ole ollut. Yksinkertainen ja nopea maksamismääräysmenettely Asetusta eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä sovelletaan riisattomiin rahamääräisiin siviili- ja kauppaoikeudellisiin vaatimuksiin. Maksamismääräysmenettelyn tarkoituksena on ollut luoda yksinkertainen, nopea ja oikeuskuluiltaan kohtuullinen valtioiden rajat ylittävä taloudellisia vaatimuksia koskeva menettely. Maksamismääräysmenettelyssä erääntyneen saatavan velkoja täyttää töksen toimeenpanoa. Jos esimerkiksi velallinen ei maksa velkaansa, on velkojan saadakseen velalleen suorituksen haettava velanmaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaisilta. maksamismääräystä koskevan standardilomakkeen, joka toimitetaan tuomioistuimeen. Tuomioistuin antaa asiasta eurooppalaisen maksamismääräyksen, jota vastaajan on vastustettava 30 päivän kuluessa sillä uhalla, että määräyksestä tulee muuten täytäntöönpanokelpoinen. Tuomioistuimen antama lopullinen maksamismääräys on ilman eri toimenpiteitä täytäntöönpanokelpoinen kaikissa EU-maissa Tanskaa lukuun ottamatta. Menettely muistuttaa suomalaista selvien velkomusasioiden käsittelyä. Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely ulottuu 2 000 euroon Maksamismääräysmenettelyä pitkälti vastaavaa eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan sekä riidattomiin että riitaisiin ulkomaisiin siviili- ja kauppaoikeudellisiin vaatimuksiin. Niiden rahallinen arvo ilman korko- ja, kustannuksia ja kuluja on enintään 2 000 euroa. Menettelyn tarkoituksena on palvella yrityksiä ja yksityishenkilöitä yksinkertaisissa velka-asioissa. Vähäisiin vaatimuksiin perustuva menettely eroaa maksamismääräysmenettelystä etenkin siten, että sitä sovelletaan myös riitaisiin saataviin. Menettelyn on kuitenkin tarkoitus olla jouhevaa kirjallista käsittelyä. Käräjäoikeus voi evätä osapuolten suullista käsittelyä koskevan pyynnön. K arlo S i i ra la Kirjoittaja on aloittanut avustavana lakimiehenä Heikkilän Helsingin toimistossa vuonna 2008. Hän työskentelee monipuolisesti erilaisten yritysjuridiikan alaan kuuluvien kysymysten parissa ja on perehtynyt erityisesti konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkomusasioiden hoitamiseen. 17 Susanna Uusitalo ja Urfe Bogibo ovat tiivis työpari. Susanna on verojuristi Asianajotoimisto Heikkilän toimistossa Turussa, Susanna Uusitalo ja Urfe on yhdeksänvuotias puoliverinen Asuinpaikka: Raisio tamma. Yhdessä he hyppäävät esteitä aina Perhe: Mies Jari ja paimenkoira Rea kun ehtivät. Mutta kumpi vie toista? Sitä täytyy kysyä heti ensimmäiseksi. Maallikon silmin esteratsastus nimittäin näyttää siltä, että hevonen vie ja hyppää omaksi ilokseen, kun taas ihminen vain yrittää pysyä selässä, häiriten hevosta niin vähän kuin mahdollista. Ei se sitten niin olekaan: – Hevonen ei tule itsestään esteelle. Se täytyy viedä oikeaan ponnistuspaikkaan ja laskea, kuinka monta laukka-askelta on ennen hyppyä, pitääkö pidentää askelta vai lyhentää ... Ihminen tekee päätökset esteradalla. Kokonaan toinen juttu on, että hyvillä estehevosilla on valtava into päästä hyppäämään. Usein niitä täytyy jopa vähän pidätellä, Uusitalo selittää lajin luonnetta. Vain pieni kimmoke Pietarsaaresta kotoisin oleva Uusitalo on harrastanut ratsastusta kymmenvuotiaasta tytöstä lähtien. Tosin harrastukseen tuli pitkä tauko, kun ensin opiskelu vei Turkuun ja sen jälkeen työ Helsinkiin. Eikä opiskelijalla olisi ollut varaakaan pitää omaa hevosta. 18 Mutta kun työ toi takaisin Turkuun neljä vuotta sitten, virisi vanha innostus uudelleen. Eikä se vaatinut kovinkaan isoa kimmoketta. Hän kävi kerran pari kokeilemassa ratsastusta erään tuttavansa hevosella, ja siinä se sitten taas olikin. – Jäin heti uudelleen koukkuun. Pian sen jälkeen hankin itselleni nykyisen hevosen, tämän Smurffin Hollannista. Niin, Smurffi on Urfe Bogibon lempinimi. Etunimi Urfé tulee kuuluisalta ranskalaiselta kirjailijalta, ja sukunimi Bogibo kasvattajalta. Uusitalo hankki Smurffin kolme vuotta sitten sen ollessa kuusivuotias ja on kouluttanut sitä siitä lähtien. Esteitä on nostettu sitä mukaa kun osaamisen taso on noussut. Smurffin talli on Paattisilla 15 kilometrin päässä Turusta. Uusitalo käy siellä ratsastamassa miltei joka päivä. Tiukkaa harrastusta Nuorempana hänellä oli kaksi ruunaa, toinen Venäjältä ja toinen Puo- lasta. Ne piti myydä pois, kun opinnot kutsuivat. Nyt hän osti tamman: – Sillä on vähän enemmän luonnetta ja mielipiteitä kuin ruunilla. Se onkin hyvä estehevonen, rohkea hyppäämään mutta samalla varovainen puomien pudottamisessa. Se on aika harvinainen yhdistelmä. Uusitalo kertoo, että hänen tasollaan esteet radalla ovat 120 cm:n korkeudella. Smurffin kanssa aloitettiin 80 cm:n esteistä . – Jatkossa voimme ehkä kokeilla 130-ratoja, kun ratsastetaan harrastuspohjalla. Maailmalla ammattilaiset hyppäävät 160-ratoja, Uusitalo kertoo. Harrastustahan on monen tasoista. Uusitalolla se on aika tiivistä. Hän kilpailee kesäisin usean kerran kuukaudessa, ja menestystäkin on tullut. Turun Ratsastajissa hän voitti tänä vuonna aluejoukkuemestaruuden. Henkilökohtaisessa kisassa hän oli kolmas. Työura: 2001–2005 Turun verotoimisto henkilöverotuksen asiantuntija, 2005–2009 Ernst & Young veroasiantuntija, syyskuusta 2009 alkaen Heikkilä & Co:n veroasiantuntija – Tässä saa myös tyydyttää kilpailuviettiään. Olen aina pitänyt siitä esteratsastuksessa. Motto: Sydämellä on syynsä, joita järki ei tunne. Tervetullut breikki Ratsastus vie paljon aikaa ja rahaa. Mutta enemmän se antaa, varsinkin sellaiselle ihmiselle kuin Uusitalo, joka kertoo aina pitäneensä koirista ja hevosista. Kun hevosen selkään nousee, työkiireet ja mahdolliset murheet jäävät maahan, eivätkä koskaan nouse mukana. Vain ratsastus jää. – Se on mitä tervetullein breikki elämänrytmiin. Tässä ratsastus on samanlaista kuin mikä muu intensiivinen urheilulaji tahansa. Uusitalo tietää mistä puhuu. Hän on harrastanut ratsastuksen ohella salibändyä, sulkapalloa ja lenkkeilyä. Takana on muun muassa pari puolimaratonia. Mutta ratsastus on tiimityötä. Molempien tulee tuntea toisensa perin juurin. Ja sääntöjen tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia. Hevoselle on selvästi ”kerrottava”, mitä ratsastaja haluaa. – Tällä tavoin toimittaessa hevonen on hyvä ja uskollinen ystävä. Veroekspertti Hevosessa ja ratsastuksessa on sekin hyvä puoli, että se pitää työnteon kurissa; burnoutin uhka on kauempana kuin pelkällä uraohjuksella. Täytyy järjestää elämänsä niin, että hevosellekin jää aikaa. Uusitalo on ollut Heikkilällä veroasiantuntijana runsaan vuoden. Sitä ennen hän toimi verohallinnossa verosihteerinä sekä Ernst & Youngilla niin ikään verotukseen erikoistuneena juristina. Nykyisessä työssään hänen tehtävänsä ulottuvat tosin paljon verotuksen ulkopuolellekin: – Siihen kuuluu vero-oikeutta, liikejuridiikkaa, sopimusoikeutta, yhtiöoikeutta . Olen pitänyt siitä, että toimenkuva on näin laaja. Siinä oppii paljon uutta, ja mielenkiinto pysyy koko ajan hereillä. Ei pääse tipahtamaan rutiineihin, kun kaikki jutut ovat erilaisia. TEK STI: TIIN A RUULIO KUVAT: SUS A NN A UUSITA LO, HELI ALK IO, Han n a hei n o n en 19 Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy