Albatrossi 1/2013 - Merimieseläkekassa
Sjöfartens temapris 2013 tillföll försäkringsrådet Helena Jaatinen s. 23 Merenkulun teemapalkinto 2013 vakuutusneuvos Helena Jaatiselle s. 22 Merimieseläkekassan asiakaslehti | Sjömanspensionskassans kundtidning | 1/2013 Outi Antila, STM/SHM Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift s. 4 Sisältö ı Innehåll 1/2013 4 Työurien pidentäminen väistämätöntä 4 En förlängning av yrkeskarriärerna oundviklig Haastattelussa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutusosaston osastopäällikkö Outi Antila. Intervju med avdelningschef Outi Antila på social- och hälsovårdsministeriets (SHM) försäkringsavdelning. 4 9 Merimies työttömyysuhan alla 11 Sjöman hotad av arbetslöshet Många frågor ger sjömannen huvudbry när han eller hon blir arbetslös. Työttömäksi jäävän merimiehen mielessä pyörii iso määrä kysymyksiä. 15 Helhetsbilden av sjöfararens hälsa är viktig 13 Tärkeintä on merenkulkijan kokonaisvointi Haastattelimme Työterveyslaitoksen ylilääkäri sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa. 13 Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren för Sjömanshälsovårdscentralen och sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo. 18 Perässähiihtäjiä ei odotella 19 På bakom skidande väntas det inte Viking Linen Gabriellalla tarjoilijana työskentelevä Eija Vesala hiihtää parituhatta kilometriä kaudessa. 18 Eija Vesala, som jobbar som servitör ombord på Viking Lines Gabriella, skidar ett par tusen kilometer per säsong. Vakiot 3 Pääkirjoitus | Jaksanko töissä Ordinarie 3 Ledaren | Orkar jag arbeta eläkeikään asti? 12 Pärjätään | Työkykyinen vai työkyvytön? 16 Tilastot | Ansaitut alemmat eläkeiät 17 Sijoitukset | Erinomainen tuotto ja vakavaraisuus vuonna 2012 20 Michaela vastaa | Työpaikkakuntoutuksen avulla takaisin työelämään 22 Lyhyesti 20 fram till pensionsålder? 12 Vi klarar oss | Arbetsför eller invalid? 16 Statistik | Intjänad lägre pensionsålder 17 Investering | Ypperlig avkastning och solvens 2012 21 Michaela svarar | Tillbaka till arbetslivet med hjälp av arbetsplatsrehabilitering 23 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 400 Nro | Nr ilmestyy | utges 2/2013 vko | vecka 39 Kannen kuva | Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 1/2013 Jaksanko töissä eläkeikään asti? Orkar jag arbeta fram till pensionsåldern? Merenkulkijan työt ovat rasittavuudeltaan suhteellisen kovia verrattuna moniin maissa olevien töihin. Tehtävistä riippuen rasitus voi olla joko fyysistä, henkistä tai molempia. Miten tämä kaikki näkyy merimiesten eläkkeissä? Jaksavatko merenkulkijat vanhuuseläkeikään asti? Kun verrataan merimieseläkejärjestelmästä eläkkeelle siirtyneiden ikiä yksityisen sektorin vastaaviin, havaitaan mielenkiintoisia asioita. Viimeisen 10 vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiän keskiarvo on ollut sekä merenkulussa että yksityissektorilla noin 52 vuotta. Molemmissa tapauksissa keskimääräinen työkyvyttömyyden alkaminen on hieman aientunut. Merimieseläkejärjestelmässä keski-iän vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia kannan pienuuden takia. Sjöfararnas arbete är till sin natur relativt hårt i jämförelse med många av de arbeten som utförs på land. Beroende på uppgiften kan pressen i arbetet vara antingen fysisk, psykisk eller vardera. Hur framgår allt detta av sjömännens pensioner? Orkar sjöfararna ända fram till tiden för ålderspension? Vid jämförelse av åldern för personer som gått i pension enligt sjömanspensionssystemet med motsvarande pensionering inom den privata sektorn kan intressanta iakttagelser göras. Medelåldern för erhållandet av invalidpension har under de senaste tio åren varit omkring 52 år inom såväl sjöfarten som den privata sektorn. I vardera fallet har den genomsnittliga begynnelsetiden för arbetsoförmögenhetens början inträffat en aning tidigare än förr. Inom sjömanspensionssystemet är dock medelålderns årliga variationer större på grund av populationens ringa storlek. Suurimmat erot merenkulkijoiden ja yksityisen sektorin eläkkeellesiirtymisessä ovat vanhuuseläkkeissä. Tämä johtuu luonnollisesti osittain merimieseläkelain mukaisesta alemmasta eläkeiästä. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että kun merenkulkijat siirtyivät vuonna 2002 keskimäärin 60-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, niin vuonna 2011 vanhuuseläkkeen alkamisen keski-ikä oli lähes 61,5 vuotta. Kymmenessä vuodessa merenkulkijoiden vanhuuseläkkeen alkamisikä on noussut 1,5 vuodella. Samalla aikavälillä yksityisen sektorin keskimääräinen vanhuuseläkkeen alkaminen pysyi 64 vuodessa. Merenkulkijoiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on kaikki eläkelajit huomioon ottaen enää runsaan vuoden alempi kuin yksityisellä sektorilla. Vuosituhannen alussa ero oli noin kaksi vuotta. Eläkejärjestelmän erojen lisäksi tätä kehitystä selittänevät merenkulkijoiden keskimäärin parempi työkyky, parannukset työolosuhteissa sekä lisääntyneet työpaikkojen vaihdot mereltä maalle ja päinvastoin. Merenkulkijoista vain noin joka kymmenes on ollut niin kauan merillä, että hänellä on oikeus merimieseläkelain mukaisesti ansaittuun alempaan eläkeikään. De största skillnaderna mellan sjöfararna och den privata sektorn för pensioneringens del finns inom ålderspensionen. Det här beror naturligtvis till en del på sjömanspensionslagens lägre pensionsålder. Mest intresse väcker dock det faktum att sjöfararna mot att 2002 i genomsnitt ha gått som 60-åringar i ålderspension så uppgick medelåldern 2011 till närmare 61,5 år vid ålderspensionens början. På tio år har sålunda begynnelseåldern för sjöfararnas ålderspension stigit med 1,5 år. Under samma period hölls den genomsnittliga begynnelseåldern för ålderspensionen inom den privata sektorn vid 64 år. Beaktas samtliga pensionsslag är sjöfararnas genomsnittliga pensioneringsålder idag inte mer än drygt ett år lägre än inom den privata sektorn. I början av millenniet uppgick skillnaden till omkring två år. Utöver skillnaderna i pensionssystemet torde denna utveckling även förklaras av sjöfararnas i genomsnitt bättre arbetsförmåga, förbättringarna av arbetsmiljöerna samt det utökade bytet av arbetsplatser från sjösidan till landsidan och tvärtom. Av sjöfararna är det bara omkring var tionde som har varit så länge till sjöss att han/hon är berättigad till intjänad lägre pensionsålder enligt sjömanspensionslagen. Eri toimijoiden yhteistyötä merenkulkijoiden työkyvyn ja työolosuhteiden parantamiseksi on edelleen tehostettava. On kaikkien etu, että työkyky säilyy. Ammattitaudit ja työtapaturmat tulevat kalliiksi paitsi koko yhteiskunnalle myös erityisesti työntekijälle itselleen. Kun merimieseläkelakia uudistetaan, on samassa yhteydessä kehitettävä työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimia. o Samarbetet mellan olika aktörer kring förbättringen av sjöfararnas arbetsförmåga och arbetsmiljöerna ska fortsättningsvis effektiveras. Det gagnar alla parter att arbetsförmågan upprätthålls. Det är inte bara för hela samhället som yrkessjukdomar och olycksfall i arbetet blir dyra utan alldeles särskilt även för arbetstagaren själv. I samband med att sjömanspensionslagen revideras ska också aktiviteter för upprätthållandet av arbetsförmågan utvecklas. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör Albatrossi | Albatrossen 3 Kansi ı Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Työurien pidentäminen väistämätöntä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutusosaston osastopäällikkö Outi Antilan mukaan viime kevään työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman ns. työurasopimuksen linjaukset ja valtioneuvoston kehysriihipäätökset työurien pidentämiseen viitoittavat tällä hetkellä vahvasti ministeriön työtä. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju – Työurasopimuksen mukaan työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa. 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Suomen työeläkejärjestelmä on kansallinen ja ansioperusteinen. EUmaiden vertailussa Suomen järjestelmä on poikkeuksellinen, osin pelkästään siksi, että se on kirjattu I-pilarin järjestelmänä Suomen EU-liittymissopimukseen. Suomessa työeläkettä karttuu lakiperusteisesti valtaosaltaan kaikille samoin perustein. Ammattialakohtaisia ansioeläkkeitä on Suomessa vain muutamalla ryhmällä. Merimiehet ovat näistä yksi esimerkki. Tulevista muutoksista tulisi päättää ennen vuotta 2017, vaikka muutokset saatettaisiin voimaan vasta 2020-luvulla. Jotta oikeudenmukaisuus nuoria tulevaisuuden maksajia kohtaan toteutuisi, on Antilan mielestä selvää, että mm. vanhuuseläkeiän korottamista on harkittava, sillä ihmisten elinikä pitenee jatkuvasti ja terveitä vuosia eläkkeellä on entistä enemmän. Muun muassa näistä syistä eläkeikiä on tarkasteltava – myös erityiseläkejärjestelmien kuten merimiesten. – Työurasopimuksen mukaan työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa. Antilan mukaan samalla on tarkasteltava eri eläkelajeja ja niitä koskevia säännöksiä. – Eläketurvakeskuksen toimeksiannosta eläkejärjestelmäämme arvioiva professori Barr ehdotti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi valita jääkö täysiaikaisesti kerralla eläkkeelle vai siirtyykö asteittain, Antila kertoo. Eläkeiän viilaus ei todennäköisesti yksin riitä parantamaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Saatetaan tarvita myös muita rakenteellisia muutoksia ja ratkaisuja mm. työkykyisyyden pysymisen edistämiseksi. Lisäksi ns. Pekkarisen työryhmä tarkastelee tällä hetkellä vuoden 2005 eläkeuudistuksen onnistumista. Onko uudistuksella ollut vaikutuksia eläkeiän nousuun: – Uskoakseni ainakin osin, toteaa Outi Antila. – Monet, jotka ovat jaksaneet työelämässä 63-vuotiaaksi, ovat jatkaneet siitäkin eteenpäin ja ansainneet eläkkeeseen ns. superkarttuman, Antila jatkaa. Mitä uudistuksia ja muutoksia eläkejärjestelmiin tehdään on vielä auki. Lähdetäänkö nostamaan eläkeikiä jollakin konstilla vai pitäydytäänkö muissa keinoissa. Nähtäväksi jää, millaiseen sopimukseen kolmikannassa päästään kun neuvottelut käynnistyvät oletettavasti ns. Pekkarisen ryhmän työn valmistuttua vuoden 2013 loppupuolella. – Olemme ministeriössä valmiina ryhtymään lainsäädännön kirjoitustyöhön, kunhan asioista on ensin kolmikannassa päästy ratkaisuun. Jos periaatepäätökset saataisiin aikataulullisesti valmiiksi 1–2 vuoden sisään, voisi lainsäädäntö valmistua vuoteen 2017 mennessä. Lain voimaantulo olisi siitä ajankohdasta 3–5 vuoden sisällä. ”Olisi todella iso poliittinen päätös purkaa nykyrakenne ja perustaa ”työeläkeKela”. Nykymalli sopii suomalaiseen järjestelmään.” – Kokemuksesta tiedämme, että varsin pitkä aika tarvitaan varsinkin silloin, jos tehdään mittavia rakenteellisia muutoksia Outi Antila kertoo. – Mitä uudistus sitten ikinä pitää sisällään, siihen asti ansaittua eläkekertymää turvaa perustuslaki. Lainsäädäntöön tulee varmasti myös lähellä eläkeikää olevien turvaksi siirtymäsäännöksiä, juristin koulutuksen omaava Antila vakuuttaa. Erityiseläkeryhmien kuten meri- miesten eläke-etuudet tulevat varmasti myös piakkoin ministeriön tarkasteltavaksi. Tarkastelussa pohditaan muun muassa, onko jollakin ammattiryhmällä perusteita ansaittuihin alennettuihin eläkeikiin jatkossa. Entä muut etuudet? Selvää on kuitenkin, että siihen asti kertyneet etuudet pysyvät. – Poikkeaako merimiesammatti muista maatöiden vastaavista raskaista ammateista? Muuttuuko merimiesten työ tulevaisuudessa? Molemmat ovat varmaan keskeisiä kysymyksiä mietittäessä, voiko merimies olla erimies myös jatkossa, toteaa Antila. Merimieseläke lain uudistamista pohtiva työryhmä ministeriössä on asetettu ja työ on käynnistymässä kolmikantaisesti. Antila haluaa antaa työryhmälle työrauhan mutta odottaa mielenkiinnolla työryhmän työn tuloksia. Työeläkelainsäädännön täytän- töönpanoa yksityisellä sektorilla hoitavat Suomessa työeläkeyhtiöt, -laitokset sekä eläkesäätiöt ja -kassat. Ministeriön näkökulmasta tämä ns. hajautettu malli on myös työeläkevakuutettujen ja eläkkeensaajien etu vaikkakin kansainvälisessä tarkastelussa kansalliseen järjestelmäämme kohdistui jonkin verran arvostelua. Lisäksi hajautus on tärkeää mm. sijoitustoiminnan osalta. – Olisi todella iso poliittinen päätös purkaa nykyrakenne ja perustaa ”työeläke-Kela”. Keskustelua varmasti syntyisi eikä se, että näin on toimittu menestyksellä jo 50 vuotta, ole yksistään peruste hajautukseen, Antila pohdiskelee. Nykymalli kuitenkin sopii suomalaiseen järjestelmään. Työhyvinvoinnin tukeminen eri tavoin on Antilan mukaan työeläkejärjestelmälle sopivaa, kannattavaa ja kannustettavaa toimintaa. Toiminnalle on vaan luotava ministeriössä säännöt. – Työeläkejärjestelmä voi hyvin jo varhaisessa vaiheessa tulla mukaan edistämään työssä jaksamista ja estämään työkyvyn menetystä. Tämä vähentäisi tarvetta työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä pienentäisi eläkekustannuksia, toteaa Outi Antila ja jatkaa, että tällä hetkellä näitä asioita pohditaan ministeriössä kovasti. Hän kannustaa myös merimieseläkelain uudistamista pohtivaa työryhmää miettimään, miten Merimieseläkekassa voisi tukea merenkulkijoiden työhyvinvointia. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-alueen sisäpuolella ja sen vaikutukset kansalliseen eläkejärjestelmään teetättää ministeriössä paljon työtä. Ministeriön virkamiesten tehtävänä Albatrossi | Albatrossen 5 Kansi ı Kolmikannalla haasteellinen tehtävä on huolehtia siitä, että suomalainen eläkejärjestelmä pysyy eheänä Ipilarin järjestelmänä. Työeläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa. Oman lisähaasteensa vapaalle liikkuvuudelle EU-alueella aiheuttavat erityisryhmät kuten merimiehet, joille on tyypillistä työskennellä useiden eri EU-maiden lipulla työuransa aikana. Suomen asumisperusteisissa ja EU:n työperusteisissa määräyksissä on tältä osin ristiriitoja, jotka olisi hyvä ottaa esille myös MEL-työryhmässä, Outi pohtii. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston henkilökunnalla on paljon työtä tehtävänä. Osastopäällikkönä Outi Antila on kuitenkin luottavaisin mielin, sillä henkilökunnan määrää on osastolla ainakin jossakin määrin lisätty. Ennen virkamiesuraa Antila toimi mm. Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunnassa. Hän pitää siirtymistään ministeriöön hänen kannaltaan oikeana ratkaisuna. Hän toteaa, että missään ei ole niin sitoutuneita ja osaavia henkilöitä töissä kuin Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriön merkityksellinen työ pitää ihmiset virkamiesuralla. STM on valtionhallinnon suurin ja tuotteliain lainsäädäntötehdas. Pykäliä väsätään välillä aikamoisella tahdilla – budjettilakien pitää syntyä jopa muutamassa viikossa. Useimmiten aikaa on kuitenkin myös pohtimiseen ja harkintaan. Outi Antilan pitää virkeänä liikun- ta. Kesällä hän juoksee ja talvisin hiihtää. Uusin harrastus on tanssi – sitä hän harrastaa miehensä kanssa. Vastapainona liikunnallisille harrastuksille Outi metsästää. – Miten rentouttavaa onkaan istua kannon nokkaan ja odottaa metsän kuningasta, vaikkapa isoa komeaa uroshirveä tulevan kohdalle. Sitä odotellessa voi katsella rauhassa kuusen oksille muodostuvia kuuratimantteja. Siinä hetkessä unohtaa täysin hektisen työn ministeriössä, hän toteaa lopuksi. o 6 Albatrossi | Albatrossen En förlängning av yrkeskarriärerna oundviklig Enligt avdelningschef Outi Antila på social- och hälsovårdsministeriets (SHM) försäkringsavdelning präglar riktlinjerna för det av arbetsmarknadens centralorganisationer senaste vår avtalade s.k. yrkeskarriäravtalet och statsrådets rambeslut om yrkeskarriärernas förlängning för närvarande starkt ministeriets arbete. Det finländska arbetspensionssyste- met är nationellt och inkomstrelaterat. Vid en jämförelse mellan EU-länderna är det finländska systemet exceptionellt, till en del redan för att det är antecknat som ett system enligt första pelaren i Finlands avtal om anslutning till EU. I vårt land intjänas arbetspensionen för de flesta på samma grunder med stöd av lagstiftning. Bara ett fåtal grupper har i vårt land yrkesrelaterade inkomstpensioner Sjömännen är ett exmpel på en sådan grupp. Beslut om kommande förändringar bör fattas före 2017 även om ändringarna skulle träda i kraft först på 2020-talet. För att framtidens unga betalare ska bli rättvist behandlade är det enligt Antilas åsikt självklart att bl.a. en höjning av åldern för ålderspensionen bör övervägas, för människornas livslängd blir hela tiden längre och antalet friska år under pensionärstiden blir fler än tidigare. Bland annat av dessa orsaker bör pensioneringsåldern granskas – även för de särskilda pensionssystemens del, som t.ex. sjömännens. – Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att förlänga yrkekarriärerna sökas i början, under och i slutändan av yrkeskarriären, konstaterar Outi Antila. Enligt Antila bör de olika pensionsslagarna och för dessa gällande regler granskas på samma gång. – Professor Barr, som på uppdrag av Pensionsskyddscentralen har utvärderat vårt pensionssystem, har föreslagit den så kallade svenska modellen. Enligt den kan den som ska gå i ålderspension välja mellan att genast gå i full pension eller att gå stegvis, berättar Antila. Att enbart finslipa pensionsåldern räcker dock sannolikt inte till för att på lång sikt förbättra pensionssystemets hållbarhet. Det behövs troligen också andra strukturella ändringar och lösningar, bl.a. för att främja bibehållandet av arbetsförmågan. För närvarande analyserar dessutom Pekkarinens arbetsgrupp hur pensionsreformen av 2005 lyckats. Har reformen inverkat på pensionsålderns uppgång: – Själv tror jag att den åtminstone delvis gjort det, konstaterar Outi Antila. – Många som har orkat hänga med i arbetslivet fram till 63 års ålder har fortsatt därifrån vidare och utökat pensionen med ett s.k. supertillägg, fortsätter Antila. Vilka reformer och ändringar vi ska göra i pensionssystemen är ännu öppet. Kommer vi att höja pensionsåldrarna på något sätt eller håller vi oss till andra utvägar. Återstår att se hurdant avtal de tre parterna lyckas få till stånd när förhandlingarna inleds, förmodligen efter att Pekkarinens grupp slutfört sitt arbete mot slutet av 2013. Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift ı Omslag – På ministeriet är vi redo att inleda skrivandet av lagtexten såfort trepartsförhandlarna har lyckats nå en lösning. Om principbesluten i tidtabellshänsende kunde tas inom 1–2 år kan själva lagstiftningen bli klar fram till 2017. Lagen kunde sålunda träda i kraft inom 3–5 år från den tidpunkten. Av erfarenhet vet vi att det kräver en relativt lång tid särskilt när det är fråga om omfattande strukturella ändringar, berättar Outi Antila. – Vad än lagen kommer att innehålla så tryggar grundlagen den dittills intjänade pensionen. Lagstiftningen kommer helt säkert även att innehålla övergångsbestämmelser för att säkerställa pensionen för dem som närmar sig pensionsålder, försäkrar Antila, som har juristutbildning. Specialpensionsgruppernas pen- sionsförmåner, såsom t.ex. sjömännens, tas säkert också upp på ministeriet för genomgång. Under denna prövas bland annat om grunderna för den intjänade sänkta pensionsåldern håller för alla yrkesgrupper även i fortsättningen. Och hur är det med övriga förmåner? Klart är dock att dittills intjänade förmåner består. – Avviker sjömansyrket från motsvarande tunga yrken på land? Förändras sjömännens yrke i framtiden? Vardera frågan har säkert central betydelse då vi överväger om sjömansyrket även i fortsättningen är särpräglat, konstaterar Antila. Ministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgiften att bereda förnyandet av sjömanspensionslagen. I arbetet deltar alla tre parter. Antila vill ge arbetsgruppen arbetsfred men väntar med intresse på resultatet av gruppens arbete. – Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att förlänga yrkekarriärerna sökas i början, under och i slutändan av yrkeskarriären, konstaterar Outi Antila. I Finland sköts verkställandet av den privata sektorns arbetspensionslags tiftning av arbetspensionsbolag och -anstalter samt av pensionsstiftelser och -kassor. Ur ministeriets synpunkt är den här s.k. spridda modellen även en förmån för de arbetspensionsförsäkrade och pensionstagarna trots att vårt nationella system vid en internaAlbatrossi | Albatrossen 7 Omslag tionell granskning utsattes för en viss kritik. Dessutom är spridningen viktig bl.a. för placeringsverksamhetens del. – Det skulle verkligen vara ett stort politiskt beslut att upplösa den nuvarande strukturen och grunda ett ”arbetspensions-FPA”. Helt säkert skulle det uppstå diskussioner kring upplösandet och det faktum att den här strukturen redan fungerat framgångsrikt i 50 år räcker ju inte ensamt för en upplösning, funderar Antila. Den nuvarande strukturen lämpar ändå för det finländska systemet. ”Stödet av arbetshälsan på olika sätt är en för arbetspensionssystemet lämplig, belönande och sporrande verksamhet.” Stödet av arbetshälsan på olika sätt är enligt Antila en för arbetspensionssystemet lämplig, belönande och sporrande verksamhet. Det ska bara skapas regler för verksamheten på ministeriet. – Arbetspensionssystemet kan bra redan i ett tidigt skede komma med och främja orkandet i arbetet och förhindra förluster av arbetsförmågan. Det här skulle minska behovet av invalidpensioneringar och pensionskostnaderna, konstaterar Outi Antila och berättar att det för närvarande funderas mycket på just dessa frågor på ministeriet. Hon uppmuntrar också arbetsgruppen som bereder revideringen av sjömanspensionslagen att undersöka hur Sjömanspensionskassan kunde stöda sjöfararnas arbetshälsa. Arbetstagarnas fria rörlighet inom EU-området och dennas effekter på det nationella pensionssystemet ger ministeriet mycket arbete. Det är ministeriets tjänstemäns uppgift att sörja för att det finländska pensionssystemet bibehålls som ett helt enligt 1 pelaren fungerande system. Arbetspensionen är en del av det finländska socialskyddet. Sin egen extra utma- 8 Albatrossi | Albatrossen ning för den fria rörligheten inom EU erbjuder särgrupperna, som t.ex. sjömännen, för vilka det är typiskt att arbeta under flera olika EU-länders flagg under sin yrkeskarriär. De finländska boenderelaterade och EU:s arbetsrelaterade bestämmelser är till dessa delar kontroversiella, en fråga som vore bra att ta upp även i SjPLarbetsgruppen, funderar Outi. Personalen vid social- och hälso- vårdsministeriets försäkringsavdelning har mycket att stå i med. I egenskap av avdelningschef ser dock Outi Antila med tillförsikt på kommande uppgifter för personalstyrkan på avdelningen har åtminstone i viss mån stärkts. Under sin tidigare tjänstemannakarriär arbetade Antila bl.a. på besvärsnämnden för arbetspensionsärenden. Hon upplever att flytten till ministeriet för hennes del har varit ett riktigt beslut. Hon konstaterar att hon inte någonstans mött så till sitt arbete bundna och kunniga personer som vid social- och hälsovårdsministeriet. Ministeriets meningsfyllda arbete håller människorna kvar i tjänstemannakarriären. SHM är statsförvaltningens största och produktivaste lagstiftningsfabrik. Emellanåt snickras det paragrafer i rasande takt – budgetlagarna ska ibland komma till på några veckor. Oftast räcker dock tiden till också för överväganden och prövning. Outi Antila hålls pigg genom mo- tion. På sommaren joggar och på vintern skidar hon. Den senaste fritidssysselsättningen är dans – den utövar hon tillsammans med sin man. Som motvikt till motionsintresset jagar Outi. – Det är toppenavstressande att sitta på en stubbe och vänta på att skogens konung, kanske t.o.m. en stor och ståtlig älgtjur ska uppenbara sig framför passet. Under väntan på att det här ska hända kan jag i lugn och ro beundra de diamanter regnskurarna lämnat på grankvistarna. Under dessa stunder glömmer jag helt det hektiska jobbet på ministeriet, konstaterar hon till slut. o Ensin päiväraha – sen jälkeen eläke turvaa toimeentulon Jos jäät työttömäksi, työttömyyspäiväraha turvaa työikäisen toimeentulon 500 päivän eli noin kahden vuoden ajan. Iäkkäänä työttömäksi jäävä työntekijä voi saada päivärahaa pitempäänkin eli ns. lisäpäiviltä. 1950—1954 syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi saakka, jos hän on täyttänyt • 59- vuotta ennen 500 työttömyys päivän täyttymistä ja • ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. 1955 ja sen jälkeen syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi saakka, jos hän on täyttänyt • 60- vuotta ennen 500 työttömyys päivän täyttymistä ja • ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Ennen vuotta 1958 syntynyt voi saada vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana saatuaan työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen myös lisäpäiviltä. Ilmoittaudu viipymättä työnhakijaksi Käy työ- ja elinkeinotoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Saat työttömyyspäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa. Hae ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa omasta työttömyyskassastasi. Jos et kuulu työttömyyskassaan, voit hakea Kelan maksamia työttömyysetuuksia. Työttömäksi joutuessa eläkkeen karttuminen työansioista päättyy. Kun alkaa saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, kertyy siitä eläkettä, mutta vähemmän kuin työssä ollessa. Kelan peruspäivärahan saajalle ei työeläkettä kartu. Lisätietoja ansiopäivärahasta saat työttömyyskassastasi ja peruspäivärahasta Kelasta www.kela.fi. Miten työttömyys vaikuttaa eläkkeen määrään? Työttömyysaika pienentää eläkettä. Eläkeneuvonta ı Työttömyysuhka xxxxxxxxx ı Xxxxxxx Merimies työttömyysuhan alla Teksti Text Michaela Björklund Kuva | foto: thinkstock Työttömäksi jäävällä merimiehellä pyörii mielessä iso määrä kysymyksiä. Miten käy toimeentuloni? Miten minun pitäisi toimia, kun jään työttömäksi? Miten työttömyys vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen? Voinko säilyttää ansaitun alemman eläkeikäni, vaikka jään työttömäksi vai saanko jäädä vanhuuseläkkeelle vasta 63-vuotiaana? Mitä pitempään olet työttömänä, sitä enemmän se pienentää eläkettäsi, koska eläkettä karttuu työttömyysajalta ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Työttömyysaikana ansioiksesi lasketaan 75 % työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista. Näistä ansioista eläkettä karttuu 1,5 % iästä riippumatta. Eläkettä karttuu ansiopäivärahakaudelta enintään 63-vuotiaaksi saakka. Työttömäksi jäävä saa aikanaan työn päättymiseen saakka karttuneen eläkkeen sekä ansiopäivärahakaudelta karttuneen eläkkeen elinaikakertoimella vähennettynä. Eläkkeen määrän kehittymistä voit seurata sähköisestä työeläkeotteesta. Jos 63 vuoden ikään mennessä karttunut työeläkkeesi on alle 1 303 €/kk, saatat saada lisäksi kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa asia Kelasta. Esimerkki: Matruusi Aalto on 55-vuotias joutuessaan irtisanotuksi ja työttömäksi sen johdosta, että alus, jossa hän työskentelee myydään. Merimies Aallolla on MEL- palvelua yhteensä 34 vuotta, joten hänen siihen mennessä ansaitsemansa alempi eläkeikä on 56 vuotta. Merimies Aalto on vuoden verran työttömänä saaden työttömyyspäivärahaa ja siirtyy merimieseläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 56 vuoden iästä. Merimieseläkekassa palvelee kaikissa sinua koskevissa työeläkeasioissa verkko-osoitteessa www. merimieselakekassa.fi. Sivuilta löydät kattavaa eläke- ja kuntoutustietoa sekä ohjeita eläkkeen hakemiseen erilaisissa elämäntilanteissa. o Exempel: Matros Våg blir uppsagd och arbetslös på den grund att fartyget där han arbetar sålts. Matros Våg kan räkna sig till godo sammanlagt 34 år SjPL-tjänstgöring och hans dittills intjänade lägre pensionsålder uppgår sålunda till 56 år. Matros Våg är arbetslös i ett år och erhåller arbetslöshetsdagpenning för denna tid och beviljas därefter ålderspension enligt sjömanspensionslagen vid 56 års ålder. Sjömanspensionskassan betjänar dig i alla arbetspensionsärenden på webbadressen www.sjomanspensionskassan.fi. På sidorna hittar du gott om information om pension och rehabilitering samt ansökan om pension i olika livssituationer. o Albatrossi | Albatrossen 9 Eläkeneuvonta Jos merimies joutuu työttömäksi ennen eläkeiän täyttämistä, hän pääsääntöisesti menettää oikeutensa siirtyä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä ja hänen eläkeikänsä nousee 63 vuoteen. Merimiehen oikeus jäädä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä säilyy kuitenkin työttömyydestä huolimatta seuraavin edellytyksin: • työttömäksi joutuminen on johtunut aluksen myymisestä, aluksen liiken teestä poistamisesta, työvoiman supistamisesta; ja • merimies täyttää eläkkeen saami seen oikeuttavan alemman, jo ansaitun eläkeikänsä 5 vuoden kuluessa työ suhteen päättymisestä, ja • merimies on koko tältä ajalta oikeu tettu päivärahaan tai työmarkkina tukeen, ja hän on jatkuvasti työvoi maviranomaisten välityksellä hakenut merimieseläkelain soveltamispiiriin kuuluvaa työtä tai • jos työvoimatoimisto tarjoaa työtä, josta ei voi kieltäytyä päivärahaa menettämättä, hän ei menetä oikeut taan alennettuun eläkeikään edellyt täen, että hän pysyy edelleen työn hakijana suomalaiseen laivaan. o Kuva | foto: thinkstock Miten käy työttömäksi joutuvan merimiehen ansaitun alemman vanhuuseläkeiän? 1948–1949 syntynyt työttömäksi alle 65-vuotiaana Född 1948–1949 och arbetslös före 65 års ålder Jos joudut työttömäksi, voit harkita, haetko vanhuuseläkettä vai ilmoittaudutko työnhakijaksi. Sinun kannattaa siis ensin selvittää työttömyyspäivärahasi ja eläkkeesi määrä. Jos 63 vuoden ikään mennessä karttunut työeläkkeesi on alle 1 303 €/kk, saatat saada lisäksi kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa asia Kelasta. Om du blir arbetslös kan du överväga om du ska ansöka om ålderspension eller anmäla dig som arbetslös arbetssökande. Det lönar sig alltså för dig att först ta reda på beloppen på din arbetslöshetsdagpenning och din pension. Om du fram till 63 års ålder har tjänat in en arbetspension som är lägre än 1 303 € i månaden, kan ditt pensionsskydd kompletteras med folkpension. Vid behov kan du be FPA kontrollera detta. Jos työeläkkeesi on niin pieni, että kansaneläke täydentäisi sitä, voit hakea vanhuuseläkkeen sijasta työttömyyseläkettä. Silloin saat sekä työeläkkeen että Kelan myöntämän työttömyyseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä. Voit hakea työttömyyseläkettä, jos olet saanut ensin työttömyyspäivärahaa 500 päivältä ja ansainnut työeläkettä vähintään 5 vuodelta viimeisen 15 vuoden aikana. o 10 10 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Om din arbetspension är så pass liten att folkpensionen skulle komplettera den kan du i stället för ålderspension ansöka om arbetslöshetspension. Då får du både din arbetspension och en av FPA beviljad arbetslöshetspension utan förtidsminskning. Du kan ansöka om arbetslöshetspension om du först fått arbetslöshetsdagpenning för 500 dagar och du har tjänat in arbetspension i minst 5 år under de senaste 15 åren. o Hot om arbetslöshet ı Pensionsrådgivning Sjöman hotad av arbetslöshet Många frågor ger sjömannen huvudbry när han eller hon blir arbetslös. Hur går det med utkomsten? Hur ska man gå tillväga om man blir arbetslös? Hur påverkar arbetslösheten min kommande pension? Kan jag behålla min lägre intjänade pensionsålder trots arbetslöshet eller får jag gå i pension först vid 63 års ålder? Först dagpenning – sedan tryggar pensionen utkomsten Om du blir arbetslös i arbetsför ålder tryggar arbetslöshetsdagpenningen din utkomst i 500 dagar, dvs. cirka två år. En arbetstagare som blir arbetslös på äldre dagar kan få dagpenning även för så kallade tilläggsdagar. En person som är född 1950—1954 får dagpenning för tilläggsdagar upp till 65 års ålder, om han eller hon • fyllt 59 år innan 500 arbetslöshets dagar har löpt ut och • haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år under de senaste 20 åren. En person som är född 1955 eller senare får dagpenning för tilläggsdagar upp till 65 års ålder, om han eller hon • fyllt 60 år innan 500 arbetslöshets dagar har löpt ut och • haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år under de senaste 20 åren. Personer födda före 1958 kan få oförminskad ålderspension redan vid 62 års ålder efter att ha fått arbetslöshetsdagpenning först för 500 dagar och därefter även för tilläggsdagar. Anmäl dig utan dröjsmål som arbetssökande Besök arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Du får arbetslöshetsdagpenning endast om du har anmält dig som arbetssökande. Sök inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning från din egen arbetslöshetskassa. Om du inte hör till arbetslöshetskassa, kan du ansöka om FPA:s arbetslöshetsförmåner. Om du blir arbetslös tjänar du inte längre in pension baserat på arbetsinkomster. När du börjar få inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan, tjänar du dock in pension på dagpenningen, men mindre än när du förvärvsarbetade. FPA:s grunddagpenning ger inte rätt till arbetspension. För ytterligare information om grunddagpenningen kan du kontakta Folkpensionsanstalten, www.fpa.fi. Närmare information om den inkomstrelaterade dagpenningen får du från din arbetslöshetskassa. Hur arbetslöshetstiden påverkar pensionen Arbetslöshetstid minskar pensionen. Ju längre tid du är arbetslös, desto mer minskar pensionen, eftersom det tillväxer mindre pension av arbetslöshetstiden än av tiden i arbete. Under arbetslöshetstiden räknas som dina inkomster 75 % av den inkomst som ligger till grund för arbetslöshetsdagpenningen. Av denna inkomst tillväxer pension med 1,5 % oberoende av ålder. Pension intjänas under en period med inkomstrelaterad dagpenning högst fram till 63 års ålder. Om du blir arbetslös får du i sinom tid minst den pension som du tjänat in fram till dess att arbetet upphört justerat med livslängdskoefficienten. Du kan följa med hur pensionsbeloppet utvecklas i det elektroniska pensionsutdraget. Om du fram till 63 års ålder har tjänat in en arbetspension som är lägre än 1 303 euro i månaden, kan ditt pensionsskydd kompletteras med folkpension. Vid behov kan du också be FPA kontrollera ärendet. Den intjänade lägre pensionsåldern för sjöman som blivit arbetslös Om en sjöman blir arbetslös före uppnådd intjänad lägre pensionsålder förlorar han sin rätt att gå i pension vid intjänad lägre pensionsålder och sjömannens pensionsålder stiger till 63 år. Sjömannens rätt att gå i pension vid intjänad lägre pensionsålder bibehålls dock trots arbetslösheten under följande förutsättningar: • Arbetslösheten har berott på att far tyget sålts eller tagits ur trafik eller på att arbetskraften inskränkts; och sjömannen uppnår den dittills intjänade lägre pensionsåldern inom fem år efter det att arbetsförhållandet upphörde, och • sjömannen har under hela denna tid rätt till arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd och han via arbetskraftsmyndigheternas förmedling fortlöpande söker arbete på finländskt fartyg eller • om arbetskraftsbyrån erbjuder arbete, som han inte kan vägra att ta emot utan att förlora sin rätt till arbetslös hetsdagpenning eller arbetsmarknads stöd, förlorar han inte sin rätt till intjänad lägre ålderspensionsålder under förutsättning att han fortlöpande söker arbete på finländskt fartyg. o Albatrossi | Albatrossen 11 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Työkykyinen vai työkyvytön? Arbetsför eller invalid? MEK:ssä myönnettiin työkyvyttömyyseläke vuonna 2012 Under 2012 beviljade SPK invalidpension för 73 % av ansök- 73%:ssa hakemuksista. Kaikissa hylätyissäkin tapauksissa käytössä oli lääkärinlausunto, jossa hoitava lääkäri arvioi henkilön työkyvyttömäksi. Mihin perustuu, että tällainen hakemus hylätään? ningarna. Även i samtliga avslagna fall presenterades ett läkarutlåtande enligt vilket den vårdande läkaren bedömde personen ifråga vara invalid. På vad grundar sig beslutet att avslå en dylik ansökan? Eläkehakemusta ei ratkaista pelkästään lääketieteellisin perustein, vaan muillakin tekijöillä on osuutta. Merimieseläkelaissa todetaan, että täysi työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki myönnetään, jos henkilön työkyky on yli vuoden kestoisesti alentunut vähintään 3/5:lla. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilön jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Beslutet för en pensionsansökan grundas inte enbart Siten merenkulkija voi tulla työkyvyttömäksi (esimerkiksi Sålunda kan en sjöfarare förlora arbetsförmågan (t.ex. på grund av epilepsi) i sitt eget arbete och kan inte få sjöduglighet, men har rikligt med arbetsförmåga kvar för uppgifter som utförs på land. I ett sådant fall avslås pensionsansökan, men samtidigt förbinder sig SPK att bekosta yrkesinriktad rehabilitering: med hjälp av arbetsprövning eller utbildning främjas återkomsten till arbetslivet. epilepsian takia) omaan työhönsä eikä hän saa merikelpoisuutta, mutta hänellä on runsaasti työkykyä jäljellä maissa tehtäviin töihin. Tällöin eläkehakemus hylätään, mutta samalla MEK lupaa kustantaa ammatillista kuntoutusta: työkokeilun tai koulutuksen avulla edistetään työelämään palaamista. Lääketieteellinen perusasia eläkkeitä ratkaistaessa on, että henkilöllä tulee olla sellainen vakava sairaus, joka alentaa merkittävästi työ- ja toimintakykyä. Jos laajoissakaan tutkimuksissa ei varsinaista elimellistä sairautta löydy, ei eläkettä myönnetä. Jos haitta on luonteeltaan subjektiivista eli itse koettua (esim. kipu, väsymys, huimaus) ilman objektiivisia sairauslöydöksiä, hakemus hylätään. Toisaalta pelkkä vakava sairausnimike (esim. sepelvaltimotauti) ei oikeuta eläkemyöntöön, jos henkilö on toipunut hyvin sairaudestaan. Lääketieteellinen rajanveto myöntämisen ja hylkää- misen välillä on muotoutunut vuosikymmenten mittaan valitusasteissa (muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus). Valitusasteissa muuttuneiden MEK:n tapausten määrä on ollut vähäinen. Mistä syntyy ristiriita hoitavan lääkärin ja MEK:n näkemyksen välillä? Joskus hoitava lääkäri vastaa asiakkaan odotuksiin, vaikka objektiivinen näyttö merkittävästä toimintavajeesta on niukka. Toisinaan lääkärin oletus eläkkeelle oikeuttavan sairaushaitan suuruudesta poikkeaa oleellisesti vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä. MEK pyrkii jatkossa lisäämään eläkeasioihin ja kuntou- tukseen liittyvää koulutuksellista panosta mm. hoitavien lääkäreiden ja alan henkilöstöhallinnon piirissä. o 12 Albatrossi | Albatrossen på medicinska grunder utan till det bidrar också andra faktorer. I sjömanspensionslagen konstateras att full invalidpension eller rehabiliteringsstöd för viss tid beviljas om personens arbetsförmåga under över ett års tid har sjunkit bestående med minst 3/5. Vid bedömingen beaktas personens återstående förmåga att få inkomster genom sådant till buds stående arbete som han / hon rimligen kan förutsättas kunna utföra. Den medicinska grundfrågan vid beslut om pensioner är att personen ifråga ska ha en så allvarlig sjukdom att denna märkbart sänker arbets- och funktionsförmågan. Om det inte ens vid omfattande undersökningar påträffas någon konkret organisk sjukdom beviljas inte pension. Om krämpan till karaktären är subjektiv, dvs. självupplevd (t.ex. smärta, tröttthet, svindel) utan objektiva sjukdomsfynd avslås ansökan. Å andra sidan berättigar inte enbart namnet på en allvarlig sjukdom (t.ex. kranskärlssjukdom) till beviljande av pension om personen ifråga har återhämtat sig bra från sin sjukdom. Den medicinska gränsdragningen mellan beviljande och avslag har under decenniernas förlopp utformats i den första besvärsinstansen, besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, och i försäkringsdomstolen. Antalet SPK-fall som ändrats i besvärsinstanserna har varit obetydligt. Vad är det då som gör att det uppstår en konflikt mellan den vårdande läkarens och SPK:s synpunkter? Ibland svarar den vårdande läkaren på kundens förväntningar trots att det objektiva fyndet av betydande funktionsbrist är knappt. Ibland avviker läkarens bedömning av den till pension berättigande sjukdomssymtomets omfattning väsentligt från normal praxis för besluten. I fortsättningen strävar SPK till utökad satsning på till bl.a. vårdande läkare och personalförvaltning inom branschen riktade kurser med pensionsfrågor och rehabilitering som tema. o Merenkulkijan työkyky ı Työ ja terveys Tärkeintä on merenkulkijan kokonaisvointi Merenkulkija tarvitsee merityölainsäädännön mukaan merityökelpoisuuteen merimieslääkärin todistuksen. Määräaikainen todistus on uusittava kahden vuoden välein. Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foton Marina Paulaharju, Heikki Saarni Pelkän lakisääteisen merimies- Ylipaino on suomalaisten kansanter lääkärintarkastuksen tehdessään merimieslääkäri arvioi tällä hetkellä ainoastaan henkilön sopivuuden merityöhön ilman ennaltaehkäisevää elementtiä. Tarkastus on luonteeltaan ns. karsiva. Optimaalisinta olisi tehdä merimieslääkärintarkastus osana työterveyshuollon terveystarkastusta. Näin voitaisiin vaikuttaa moninaisesti merenkulkijan kokonaisvointiin ja kartoittaa paremmin riskitekijöitä. Haastattelimme Työterveyslaitoksen ylilääkäri sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa. veysongelma, ja se on oleellinen terveysriski myös merenkulkijoilla. Se on elintasosairaus, ja johtuu osin siitä, että työ on yleisesti keventynyt, liikutaan autoilla, syödään kulutustasoon nähden runsaammin ja liikutaan vähemmän. Haaste on onnistua vaikuttamaan liikkumiseen ja sitä kautta itsestä huolen pitämiseen. Päivi Miilunpalo toteaa, että riittää kun harrastaa liikuntaa terveyttä ylläpitävällä tasolla. ”Osa suomalaisista merenkulkijoista voi hyvin, mutta monella on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa huonokuntoisuutta.” – Osa suomalaisista merenkulkijoista voi hyvin, mutta monella on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa huonokuntoisuutta, Miilunpalo toteaa. Työssään sekä kliinisessä lääkärintyössä että mm. syksyllä 2012 alkaneessa SeaFit -hankkeessa Päivi on tehnyt erilaisia havaintoja ja pohtinut merenkulkijan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Miilunpalon mukaan terveydentilan uhat tulisi havaita riittävän ajoissa ja ryhtyä yhteistyössä merenkulkijan kanssa tarpeellisiin toimenpiteisiin terveydentilan ja työkyvyn parantamiseksi. Albatrossi | Albatrossen 13 Työ ja terveys ı Merenkulkijan työkyky Vaikka liikuntamahdollisuudet laivalla ovat rajallisemmat, löytyy mahdollisuuksia liikkumiseen niin maalla kuin merellä. Tärkeintä on liikkua ylipäätään. Merenkulkijoilla ylipainoa kehittyy muita ammattiryhmiä helpommin. Olosuhteet merityössä tarjoavat siihen mahdollisuuden. Ruokaa on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa ja ruokailu on keskeinen vapaahetkien ajanviettotapa laivalla. Painolla on vaikutusta myös diabeteksen ja kolesteroliarvojen kehittymiseen. Koholla oleva verensokeri on usealla merenkulkijalla ongelma, Miilunpalo toteaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa korkea verensokeri työterveyshuollossa havaitaan ja mitä pikimmin toimenpiteisiin ryhdytään, voidaan diabeteksen kehittyminen ehkäistä tai ainakin sen puhkeamista siirtää myöhempään. – Löytyy hyviä esimerkkejä merenkulkijoista, jotka ovat onnistuneet muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja vähentämään painoaan merkittävästi. Merenkulkijan omat elämäntapamuutokset ovat tässä ratkaisevia. On mukava huomata heidän kokonaisvointinsa parantuneen ja samalla heidän sairastumisriskiensä vähentyneen. Se palkitsee myös lääkäriä, toteaa Päivi. Merityö poikkeaa monelta osin maatyöstä. Tästä syystä myös merenkulkijoiden terveydentilan laajempi tarkastelu on usein tarpeen. Päivi Miilunpalon mukaan pelkkä lakisääteinen merimieslääkärintarkastus ei tällöin riitä. Tarvitaan enemmän vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Merenkulkijan työterveyshuollon asianmukainen järjestäminen on lain mukaan myös merityönantajan velvollisuus. Parhaimmillaan työterveyslääkäri toimii niin työnantajan kuin työntekijän kumppanina ja asiantuntijana. Päivi on työterveyslääkärinä päässyt tekemään työpaikkaselvityksiä sekä osallistumaan varhaisen tuen mallin mukaisiin työterveysneuvotteluihin. Hän kokee sen antoisana ja tärkeitä näkökulmia antavana työnä. – Opin merenkulkijan työolosuhteista ja hyödynnän tätä tietoa työssäni niin meri- 14 Albatrossi | Albatrossen mieslääkärinä kuin Työterveyslaitoksen asiantuntija-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä. Osa työstäni on erilaisten selvitysten tekemistä merenkulkualalla, merenkulkijoiden poikkeuslupa-asioiden käsittelyä ja merimieslääkärien koulutustyötä. ”Parhaimmillaan työterveyslääkäri toimii niin työnantajan kuin työntekijän kumppanina ja asiantuntijana.” Suomalaisen merimieslääkärijär- jestelmän nykytilaa ja siihen liittyviä seikkoja, sen ongelmia sekä kansainvälistä vertailua Työterveyslaitos ja sen ylilääkäri Päivi Miilunpalo selvittävät Merimiesasiain neuvottelukunnan terveysjaoston toimeksiannosta. Miilunpalon mukaan järjestelmän kehittäminen on tarpeellista. Perusteluna hän toteaa, että merimieslääkäreitä on Suomessa lähes 400, pätevöityminen tehtävään, vaatimukset tarkastusten määrästä vuosittain ja jatkokoulutusvaateet ovat vähäisempiä kuin useissa muissa maissa ja myös muissa liikennemuodoissa. – Työ on vasta alussa ja toisaalta yleiset terveydenhuollon ja merenkulun muutokset tuovat tähän lisää muutostarpeita, Päivi toteaa lopuksi. Arvostan mahdollisuutta olla tekemässä selvitystä ja ehkä osaltani olla sitä kautta vaikuttamassa merimieslääkärijärjestelmän tulevaisuuteen. Sekä merenkulkijan että merityön- antajan näkökulmasta merimieslääkärijärjestelmän kehittäminen on etu. On voitava luottaa siihen, että tarkastukset on tehty samalla tavalla ja, että linkki työterveyshuoltoon on olemassa. Merenkulkijan hyvinvointi on kokonaisuus. Päivi Miilunpalon mukaan parempaan suuntaan ollaan menossa. Sairaspäivärahaan liittyvä uudistus vuodelta 2012 on osaltaan ollut tähän vaikuttamassa. Keskeinen merenkulkijoiden työhyvinvoinnin osatekijä on myös työpaikan johtamiskulttuuri, esimiestyö ja työpaikan ilmapiiri. Työssä jaksaa paremmin vaivoistakin huolimatta, jos työpaikalla on muuten mukava olla ja merenkulkijat viihtyvät työssään. Koen tärkeäksi ja mielekkääksi työni merenkulkijoiden parissa, ylilääkäri Päivi Miilunpalo toteaa lopuksi. Merenkulkijoiden kanssa on kiva tehdä töitä. He ovat sitoutuneita ammattiinsa ja yleisesti viihtyvät työssään. Reipasta ja merellä viihtyvää asennetta löytyy ja heidän kautta saa tärkeää näkökulmaa merityön erityispiirteistä ja työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. – Kiitos siitä, hän päättää haastattelun. o Sjöfararens arbetsförmåga ı Arbete och hälsa Helhetsbilden av sjöfararens hälsa är viktig Enligt lagstiftningen om sjöarbete behöver sjöfararen ett intyg av sjömansläkare över sin duglighet för sjöarbete. Intyget ges för viss tid och ska förnyas med två års intervall. Vid utförandet av enbart den lagstad- gade sjömansläkarkontrollen bedömer sjömansläkaren idag endast personens lämplighet för sjöarbete utan förebyggande element. Till karaktären är kontrollen en s.k. gallrande kontroll. Optimalt vore att utföra sjömansläkarkontrollen som en del av hälsokontrollen. Då vore det möjligt att på många sätt påverka helhetsbilden av sjöfararens hälsa och kartlägga riskfaktorerna bättre. Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren för Sjömanshälsovårdscentralen och sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo. – En del av de finländska sjöfararna mår bra, men många är överviktiga och har dålig kondition på grund av alltför litet motion, konstaterar Päivi Miilunpalo. I sitt arbete såväl inom det kliniska läkararbetet som bl.a. inom det på hösten 2012 inledda SeaFit-projektet har Päivi gjort iakttagelser av olika slag och funderat på faktorer som påverkar sjöfararens välbefinnande. Enligt henne borde vi i tillräckligt god tid observera hoten mot hälsotillståndet och i samarbete med sjöfararen skrida till nödvändiga åtgärder för att förbättra både hälsotillstånd och arbetsförmåga. Övervikten är ett finländskt folkhäl- soproblem och utgör också en väsentlig hälsorisk för sjöfararna. Den utgör en för levnadsstandarden typisk sjukdom och beror till en del på att arbetet generellt sett har blivit lättare, man rör sig med bil, äter mera än förbrukningsnivån kräver och rör sig mindre. Utmaningen är att lyckas påverka rörligheten och därigenom omsorgen om sig själv. Päivi Miilunpalo konstaterar att det räcker om vi håller igång på en nivå som upprätthåller hälsan. Trots att motionsmöjligheterna ombord på fartyget är mera begränsade finns det möjligheter till motion såväl på land som till sjöss. Viktigast är att överhuvudtaget röra på sig. För sjöfararna kommer övervikten lättare än för andra yrkesgrupper. Förhållandena i sjöarbetet erbjuder goda möjligheter därtill. Mat erbjuds 24 timmar i dygnet och måltiderna är ett väsentligt sätt att fördriva tiden under fritiden ombord. ”Som bäst fungerar företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens partner och sakkunniga.” Vikten inverkar också på utvecklingen av diabetes och får kolesterolvärdena att skjuta i höjden. Förhöjt blodsocker är ett problem för många sjöfarare, konstaterar Päivi. Ju tidigare det höga blodsockervärdet observeras i företagshälsovården och ju snabbare motåtgärder inleds, dess lättare kan utvecklingen av diabetes förhindras eller åtminstone framskjutas. – Det finns fina exempel på sjöfarare som har lyckats ändra sina matvanor och väsentligt minska sin vikt. Här är sjöfararens egna ändringar av vanorna avgörande. Det är trevligt att lägga märke till hur deras välbefinnande i sin helhet förbättras och hur deras risker för insjuknande samtidigt har minskat. – Det belönar också läkaren, konstaterar Päivi. Sjöarbetet avviker i många avseenden från arbete på landbacken. Därför finns det ofta även ett behov av att kontrollera sjöfararnas hälsotillstånd mera omfattande. Enligt Päivi Miilunpalo räcker enbart den lagstadgade sjömansläkarkontrollen inte härvid till. Det behövs mera av effektiv och förebyggande verksamhet. Arrangerandet av en vederhäftig företagshälsovård för sjöfararen är enligt lagen också sjöarbetsgivarens skyldighet. Som bäst fungerar företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens partner och sakkunniga. Päivi har i egenskap av företagshälsovårdsläkare såväl fått göra arbetsplatsutredningar som delta i företagshälsovårdsförhandlingar enligt modellen för tidigt stöd. Hon upplever det som ett arbete som är givande och tar upp många viktiga synpunkter. – Jag lär mig nytt om sjöfararens arbetsförhållanden och kan utnyttja de här kunskaperna såväl i mitt arbete som sjömansläkare som i samband med Arbetshälsoinstitutets sakkunnig-, utvecklings- och forskningsuppgifter. En del av mitt arbete består av olika utredningar inom sjöfartsbranschen, handläggning av sjöfararnas dispensärenden och sjömansläkarnas utbildningsarbete. På uppdrag av sjöfartshälsovårdssek- tionen vid delegationen för sjömansärenden utreder Arbetshälsoinstitutet och dess överläkare Päivi Miilunpalo det finländska sjömansläkarsystemets nuvarande tillstånd och till detta knutna faktorer och problem samt gör samtidigt en internationell jämförelse. Enligt Mii lunpalo är det nödvändigt att utveckla Albatrossi | Albatrossen 15 Arbete och hälsa systemet. Hon motiverar det här med att konstatera att det idag finns närmare 400 sjömansläkare i vårt land. Samtidigt är kompetenskraven för uppgiften, kraven på antalet hälsokontroller per år och fordringarna på fortsatt utbildning för läkarna mindre än i många andra länder och även i andra trafikformer. – Arbetet är först i sin början och å andra sidan medför även förändringar inom den allmänna hälsovården och sjöfarten ytterligare behov av förändringar, konstaterar Päivi slutligen. Jag värdesätter möjligheten att få vara med om att göra utredningen och kanske den vägen för egen del kunna vara med om att bygga upp sjömansläkarsystemets framtid. ”Centrala delfaktorer för arbetshälsa är också arbetsplatsens ledningskultur, förmansarbetet och arbetsplatsens anda”. – Ur såväl sjöfararens som sjöarbetsgivarens synpunkt är utvecklingen av sjömansläkarsystemet en fördel. Vi bör kunna lita på att hälsokontrollerna är utförda på samma sätt samt på att länken till företagshälsovården existerar. Sjöfararens välbefinnande är en helhet. Enligt Päivi Miilunpalo är vi på väg mot det bättre. Den till sjukdagpenningen knutna reformen 2012 har för sin del medverkat till det här. Centrala delfaktorer för sjöfararnas arbetshälsa är också arbetsplatsens ledningskultur, förmansarbetet och arbetsplatsens anda. Arbetstagaren orkar trots sina besvär bättre i arbetet om det annars är trevligt på arbetsplatsen och sjöfararna trivs i arbetet. – Jag upplever mitt arbete bland sjöfararna som viktigt och intressant, konstaterar överläkare Päivi Miilunpalo till slut. Det är roligt att jobba tillsammans med sjöfararna. De är fästa vid sitt yrke och trivs i allmänhet bra i sitt arbete. De präglas av rejälhet och trivsel på sjön och via dem har jag fått viktiga synpunkter på sjöarbetets särdrag och arbetshälsa som en helhet. – Tack för det, avslutar hon intervjun. o 16 Albatrossi | Albatrossen Xxxxxx ı Tilastot ı Statistik Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen Xxxxxxxxx Ansaitut alemmat eläkeiät Intjänad lägre pensionsålder Merimieseläkelain 8 §:n perusteella Under vissa förutättningar har sjöfara- merenkulkijalla on mahdollisuus tietyin edellytyksin siirtyä vanhuuseläkkeelle ennen yleistä 63 vuoden eläkeikää. Alempi eläkeikä määräytyy meripalvelun pituuden mukaan: 324 meripalvelukuukautta (27 vuotta) ylittävät kuukaudet alentavat eläkeikää 63:sta kuukausi kuukaudesta -periaatteella. Jos siis merenkulkijalla on esimerkiksi 325 meripalvelukuukautta, merenkulkijan eläkeikä on 62 vuotta ja 11 kuukautta. Alin eläkeikä miehistöllä on kuitenkin 55 vuotta ja päällystöllä 60 vuotta. Työntekijän eläkelaissa (TyEL) vastaavanlaista säännöstä ei ole. ren möjlighet att med stöd av sjömanspensionslagens 8 § gå i ålderspension före den allmänna 63 års pensionsåldern. Den lägre pensionsåldern fastställs enligt sjötjänstens längd: varje månad som överstiger 324 sjötjänstmånader (27 år) sänker pensionsåldern enligt månad för månad-principen från 63 år. Om exempelvis sjöfararen har bakom sig 325 sjötjänstmånader innebär det pensionering vid åldern 62 år och 11 månader. Den lägsta pensionsåldern är dock 55 år för manskap och 60 år för befäl. Någon motsvarande bestämmelse finns inte i arbetstagarnas pensionslag (ArPL). Alemmasta eläkeiästä huolimatta monet haluavat kuitenkin jatkaa meripalveluaan, vaikka oma vanhuuseläkeikä olisi jo täytetty. Esimerkiksi vuosina 2011 ja 2012 aktiivipalvelusta vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin 43 % työskenteli vielä merillä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Trots den lägre pensionsåldern vill Kun lasketaan vuoden 2012 loppuun mennessä palvellut meripalvelukuukaudet, kaikkiaan 760 merenkulkijalla oli jo ansaittuna alle 63 vuoden eläkeikä. Määrä vastaa noin 10 prosenttia aktiivimerenkulkijoiden määrästä. Keskimääräinen alennettu eläkeikä on 59,6 vuotta, miehistöllä 59,2 vuotta ja päällystöllä 60,5 vuotta. o Vid en beräkning av intjänade många ändå fortsätta sin sjötjänst fast den egna pensionsåldern redan är uppnådd. Av t.ex. de sjöfarare som åren 2011 och 2012 gick i ålderspension från aktiv tjänst tjänstgjorde omkring 43 % ännu på sjön efter att ha uppnått pensionsålder. sjötjänstmånader fram till utgången av 2012 hade totalt redan 760 sjöfarare tjänat in en pensionsålder som låg under 63 år. Antalet motsvarar omkring 10 % av alla aktiva sjöfarare. I genomsnitt är den intjänade pensionsåldern 59,6 år, 59,2 år för manskapet och 60,5 år för befälet. o 250 200 päällystö | befäl miehistö | manskap 150 100 50 0 55.00– 55.11 56.00– 56.11 57.00– 57.11 58.00– 58.11 59.00– 59.11 60.00– 60.11 61.00– 61.11 62.00– 62.11 Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Erinomainen tuotto ja vakavaraisuus vuonna 2012 Ypperlig avkastning och solvens 2012 Yleiseen talouden kehitykseen liittyi vuonna 2012 merkit- Kännetecknande för utvecklingen inom den allmänna eko- täviä epävarmuuksia ja suuri osa talousuutisista oli negatiivisia. Tästä huolimatta sijoittajien kannalta viime vuosi oli erinomainen. Yleinen korkotaso laski ennätyksellisen alhaisille tasoille ja yritysten kannattavuus pysyi pääosin hyvänä. Tämän seurauksena sijoitukset sekä joukkolainoihin että osakkeisiin tuottivat erittäin hyvin. nomin 2012 var en betydande osäkerhet och att en stor del av ekonominyheterna var negativa. Trots detta var senaste år ur placerarnas synpunkt ypperligt. Den allmänna räntenivån sjönk till rekordlåga nivåer och företagens lönsamhet förblev i huvudsak god. Som en följd härav gav placeringarna, såväl masskuldebrevslånen som aktierna en mycket god avkastning. Merimieseläkekassan sijoitusten tuotto oli 11,3 prosent- Avkastningen på Sjömanspensionskassans placeringar uppgick tia vuonna 2012. Verrattuna työeläkeyhtiöiden saavuttamiin sijoitustuottoihin oli eläkekassa jaetulla ykkössijalla. Sijoitustoiminta tuotti käyvin arvoin eläkekassalle noin 84 miljoonaa euroa. Parhaiten menestyivät pörssiosakkeet, joiden tuotto nousi 17,6 prosenttiin. Eläkekassan 826 miljoonan euron sijoitussalkusta pörssiosakkeita oli lähes 37 prosenttia. Joukkolainoille saatiin poikkeuksellisen hyvä 14,4 prosentin tuotto. Kiinteistösijoituksia eläkekassalla on 30 prosenttia sijoituksista ja niille saatiin vakaa 5,8 prosentin tuotto. 2012 till 11,3 %. I jämförelse med av arbetspensionsbolagen uppnådd avkastning på sina placeringar låg pensionskassan på delad första plats. Enligt gängse värden avkastade pensionskassans placeringsverksamhet omkring 84 miljoner euro. Bäst klarade sig börsaktierna. Avkastningen av dem steg till 17,6 %. Av pensionskassans 826 miljoner euro stora placeringsportfölj utgjorde börsaktiernas andel närmare 37 %. Masskuldebrevslånen gav en exceptionellt god avkastning på 14,4 %. Andelen fastighetsplaceringar av pensionskassans totala placeringar uppgår till 30 % och avkastningen på dem uppgick till stabila 5,8 %. Hyvä sijoitusvuosi kasvatti eläkekassan vakavaraisuuden erinomaiseksi. Sijoitustoiminnan riskipuskurin, toimintapääoman, määrä kasvoi 63 miljoonalla eurolla yhteensä 264 miljoonaan euroon. Vuoden 2012 lopussa eläkekassan vakavaraisuusaste oli 46,3 prosenttia. Parhaan työeläkeyhtiön vakavaraisuusaste oli 28,0 prosenttia. Matala korkotaso on kaikille sijoittajille ongelma. Koron al- haista tasoa kuvaa se, että Iso-Britanniassa peruskorko ei ole ollut näin alhaalla Englannin Pankin vuodesta 1694 alkaneen toiminnan aikana. Alankomaissa 10 vuoden joukkolainojen korot eivät ole olleet näin alhaalla noin 500 vuoteen. Sama koskee Yhdysvaltoja sen itsenäisyyden ajalta. Tuottoja saavuttaakseen on sijoittajien siirrettävä varojaan pois aiemmin turvallisina pidetyistä joukkolainoista. Tuottoja haetaan riskipitoisemmista yrityslainoista, osakkeista ja kokonaan muista omaisuuslajeista. Merimieseläkekassalla joukkolainojen osuus kaikista sijoituksista on vain 16 prosenttia. Olemme jo usean vuoden ajan siirtäneet varoja kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja myös osakkeisiin. Tämä on nostanut sijoitussalkkumme riskiä, jonka kattamiseksi tarvitsemme hyvää vakavaraisuutta. Olemme hajauttaneet sijoituksemme useisiin omaisuuslajeihin ja odotamme pystyvämme saavuttamaan tuottotavoitteemme myös matalan korkotason vallitessa. o Tack vare det goda placeringsåret ökade pensionskassans solvens till en utmärkt nivå. Placeringsverksamhetens riskbuffert, verksamhetskapitalet, ökade med 63 miljoner euro till sammanlagt 264 miljoner euro. Vid utgången av 2012 uppgick pensionskassans solvensgrad till 46,3 %. Solvensgraden för det bästa av arbetspensionsbolagen uppgick till 28,0 %. Låg räntenivå är ett problem för alla placerare. En uppfatt- ning om den låga räntenivån ger det faktum att grundräntan i Storbritannien inte har varit så här låg under hela Englands Banks verksamhet. Denna inleddes 1694. I Holland har räntorna på tio års masskuldebrevslån inte varit så här låga på omkring 500 år. Detsamma gäller för USA under landets hela självständighetstid. För att erhålla avkastning är placerarna tvungna att föra över sina medel från masskuldebrevslån som tidigare ansågs vara säkra till andra objekt. Avkastning söks nu av riskfylldare företagslån, aktier och helt andra slag av tillgångar. Sjömanspensiomskassans andel masskuldebrevslån av alla placeringar är bara 16 %. Vi har redan under många år överfört medel till fastigheter, infrastruktur och också till aktier. Det här har ökat vår placeringsportföljs risker. För att täcka dem behöver vi ha en god solvens. Därför har vi spritt våra placeringar över ett flertal egendomskategorier och förväntar oss att vi kan uppnå vårt mål för avkastningen också under den tid låg räntenivå råder. o Albatrossi | Albatrossen 17 Harrastukset ı Suksi luistaa Perässähiihtäjiä ei odotella Viking Linen Gabriellalla tarjoilijana työskentelevä Eija Vesala hiihtää parituhatta kilometriä kaudessa. Talven lomat kuluvat kisoissa ja hiihtotapahtumissa. Kunnosta on pidettävä huolta kesälläkin. Teksti ja kuvat Text och foto Pekka Karppanen Työtahti matkustajalaivoilla on edel- leen kiristynyt. Yhtään ylimääräistä tarjoilijaa ei ole, ja välillä tulee yllätyksiä. – ”Ekstraajia” on saatettu jättää maihin, kun matkustajia on vähemmän. Ruuhka saattaa silti tulla johonkin ravintolaan, sanoo Eija viitaten a la carten suosioon. Hän työskentelee useimmiten juuri Gabriellan tilausravintolassa, jossa työaika on päivittäin 7:30–11:00 ja 17:00–24:00. Päivävapaa saattaa mennä ryhmien kestityksiin, palo- tai pelastusharjoituksiin. Aina kun on mahdollista, Vesala käyttää vapaansa liikuntaan laivan ulkopuolella. – Helsingissä käyn usein MEPAn kuntosalilla. Tukholman päässä lenkkeilen, Eija kertoo. Liikunnan jälkeen ehtii vielä käydä saunassa ja ottamaan nokoset. Merimiesura alkoi Vaasanlaivoilta. Lapualla syntynyt ja Seinäjoella asuva Eija sai vuonna 1981 tarjoilijan paikan m/s Fenno Expressilta. – Käväisin välillä m/s Folklinerilla seilaamassa Kaskisten ja Gävlen väliä, ja palasin sitten Vaasanlaivoille, Eija muistelee. Finnjetin ja muiden Viking Linen laivojen jälkeen hän on työskennellyt Gabriellalla viimeiset 16 vuotta. Vaikka laivalla on kiirettä, vahvistaa Eija Vesala käsityksen Gabriellan hyvästä ilmapiiristä. Monet ovat seilanneet pitkään yhdessä. Silti useimmat tunnetaan vain etu- tai lempinimellä eikä perhesuhteista tiedetä mitään. Gabriellan 18 18 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen väellä on monia liikunnallisia aktiviteetteja lomien aikana kuten ratsastusta, jääkiekkoa ja golfia. MEPAn kanssa on yhteistyönä järjestetty työhyvinvointiin keskittyviä viikonloppuja. Kuortaneella on yhteyshenkilönä toiminut entinen ”gabilainen” Eeva-Liisa Helle. Eijan mielestä tapahtumajärjestelyt ovat kehittyneet sekä koti- että ulkomailla. Eniten hän pitää Viron Tartu Maratonista, jossa hiihdetään 63 kilometriä. Edellisen vuoden sijoitus vaikuttaa seuraavan vuoden lähtöjärjestykseen. Eija on parhaimmillaan ollut kakkonen omassa sarjassaan. Vapaavuorojen ja fysiikan pitää olla kohdallaan. Rajalta rajalle -hiihto on yksi huikeimpia Eijan kokemia tapahtumia. Venäjän rajalta Kuusamosta Suomen poikki Tornioon kulkeva reitti vie reilun viikon. Osallistumismaksu on 700 euron luokkaa ja se sisältää kuljetukset, majoitukset, ruokailut ja juomat reiteillä. – Yöpyminen on välillä hotelleissa, välillä vaatimattomammissa kämpissä, Eija kuvailee. Osallistujia on ollut jopa 15:stä eri maasta. Ilmapiiri on miellyttävä ja kansainvälinen, monet tulevat mukaan vuodesta toiseen. Nuorimmat hiihtäjät ovat 25- ja vanhimmat 70-vuotiaita. Matkaa tehdään suurten korkeuserojen maastossa 440 kilometriä. Eijalla suksi luistaa. Hän on nuores- ta pitäen osallistunut hiihtokilpailuihin. Aluksi hän edusti Lapuan Virkiää. – Pidemmät matkat alkoivat kiinnostaa 29-vuotiaana, Eija naurahtaa. Hänellä on kokemusta monesta maineikkaasta hiihtotapahtumasta. Finlandia, Pogosta, Kauha-hiihto. Kaikki eivät heti edes tule mieleen. Hänellä on diplomeita myös ulkomaisista hiihdoista kuten Tartu Maraton ja Jizerska 50 Tshekissä. Näillä talviliikuntamäärillä ei taida vapaa-aikaa jäädä muuhun? – Ei, mutta joskus tulee käytyä etelässä, kun lumet ovat sulaneet. Näin toteaa Eija Vesala, ja suunnittelee vielä osallistumista Isojoella järjestettävään Lauha 24 tunnin hiihtoon. – Niin, ja vuoden 2014 Rajalta rajalle -hiihtoon on jo ilmoittauduttu. Hiihtohullut, lähtekää mukaan! o Bra glid ı Hobbyer På bakom skidande väntas det inte Eija Vesala, som jobbar som servitör ombord på Viking Lines Gabriella, skidar ett par tusen kilometer per säsong. Vintersemestrarna förflyter i tecknet av tävlingar och skidevenemang. Också på sommaren gäller det att hålla konditionen uppe. På passagerarfärjorna har arbets- takten bara ökat. Några extra servitörer finns och emellanåt bjuds det på överraskningar. – Det händer ibland att ”extrafirablarna” lämnats iland om antalet passagerare är mindre. Ändå kan det uppstå trängsel i nån restaurang, säger Eija och avser den populära á la carten. Hon arbetar själv oftast just i Gabriellas beställningsrestaurang, där den dagliga arbetstiden är från 07:30 till 11:00 och 17:00 till 24:00. Den lediga tiden på dagen kan flyga sin väg med dukningar för grupper eller brand- och räddningsövningar. När det bara är möjligt utnyttjar Vesala sin fritid till motion på land. – I Helsingfors blir det ofta SSBs konditionshall, i Stockholm blir det konditionsrundor, berättar Eija. Efter motionen hinner jag ännnu ta ett bastubad och en tupplur. Sjömanskarriären började på Vasabåtarna. Lappobördiga Eija, som bor i Seinäjoki, fick 1981 en plats som servitör på m/s Fenno Express. – Emellanåt jobbade jag på m/s Folkliner, som seglade mellan Kaskö och Gävle, och återvände sedan till Vasabåtarna, kommer Eija ihåg. Efter Finnjet och därefter andra Viking Lines-fartyg har Eija de senaste 16 åren jobbat ombord på Gabriella. Trots att brådska råder ombord styrker Eija Vesala uppfattningen att stämningen på Gabriella är god. Det finns många som seglat länge tillsammans. Trots det känner de flesta varandra enbart till för- eller smeknamnet. Andras familjeförhållanden vet man ingenting om. Sjöfararna på Gabriella sysslar under sina semestrar med ett flertal olika motionsaktiviteter, som t.ex. ridning, ishockey och golf. I samarbete med SSB har det ordnats veckoslut som koncentrerar sig på arbetshälsofrågor. Som kontaktperson i Kuortane har tidigare ”gabriten” Eeva-Liisa Helle fungerat. Det går undan på skidor för Eija. Ända sedan ungdomen har hon deltagit i skidtävlingar. I början representerade hon föreningen Lapuan Virkiä. – Som 29-åring började längre sträckor intressera, skrattar Eija. Hon har erfarenheter från många välkända skidlopp. Finlandia, Pogosta, Kauha-loppet. Alla kommer hon inte ens genast ihåg. Hon har också diplom för deltagande i utländska skidlopp som t.ex. Tartu Maraton och Jizerska 50 i Tjeckien. Enligt Eija har skidloppsarrange mangen utvecklats såväl här hemma som utomlands. Bäst gillar hon Tartu Maraton i Estland. Skidloppets längd är 63 kilometer. Placeringen året innan påverkar startordningen följande år. Som bäst har Eija placerat sig som tvåa i sin egen serie. Fritiderna och fysiken bör matcha. Från gräns till gräns-loppet är ett av de hårdaste lopp Eija prövat på. Spåret från ryska gränsen i Kuusamo tvärs över Finland till Torneå tar en dryg vecka att avverka. Deltagaravgiften är i klassen 700 euro och i den ingår transporter, logi, måltider och drycker vid spåren. – Övernattningarna sker emellanåt på hotell, emellanåt i anspråkslösare stugor, beskriver Eija. Deltagare har det kommit från upp till 15 olika länder. Andan är gemytlig och internationell, många deltar från år till år. De yngsta skidlöparna är 25-åringar, de äldsta 70-åringar. Sträckan avverkas i terräng med stora höjdskillnader och är totalt 440 kilometer lång. Med den här mängden vintermotion lär det inte bli fritid över för annat. – Nej, men när snön smultit blir det ibland av att resa till södern. Konstaterar Eija Vesala och smider planer på att ännu delta i 24 timmarsloppet Lauha i Isojoki kommun. – Javisst, och till ”Från gräns till gräns”-loppet 2014 har jag redan anmält mig. Skidtokiga, kom med! o Albatrossi | Albatrossen 19 Michaela vastaa ı Michaela svarar Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. Kysymys: Olen kuullut puhuttavan työpaikkakuntoutuksesta, milloin Merimieseläkekassa tukee työpaikkakuntoutusta? Vastaus: Työpaikkakuntoutus on yleisin työeläkekuntoutuksen muoto, jonka avulla työntekijä voi jatkaa työssä sairaudesta huolimatta. Merimieseläkekassa voi tukea merimiehen työpaikkakuntoutusta silloin, kun merimiehellä on havaittu sairauden aiheuttama todennäköinen työkyvyttömyyseläkkeen uhka, jota voidaan työeläkekuntoutuksella estää tai sen alkamista myöhentää. o Kysymys: Mitä työpaikkakuntoutus on? Vastaus: Työpaikkakuntoutus on työpaikalla järjestettävä työkokeilu tai työhön valmennusta tiettyyn työtehtävään tai oppisopimuskoulutusta. Työkokeilu tarjoaa oivan mahdollisuuden tehdä työpaikalla tarvittavia työjärjestelyjä ja etsiä muita keinoja, jotka mahdollistavat työelämässä jatkamisen. Työkokeilussa työaikaa ja työtehtäviä voidaan keventää, muuttaa tai kokeilla uusia työtehtäviä ja näin edistää työkyvyn palautumista ja ehkäistä sairausloman pitkittymistä. Työkokeilun loppuvaiheessa merimies palaa kokopäivätyöhön. Tavallisesti työkokeilu kestää 1–3 kuukautta. Työhönvalmennus on merimiehelle käytännönläheinen keino työtehtävien vaihtoon. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä tiettyyn työtehtävään yksilöllisen ohjelman avulla sisältäen työssä oppimista ja työssä mahdollisesti tarvittavaa teoriaopetusta. Myös työnantaja hyötyy työhönvalmennuksesta, sillä merimiehen työpanos ja kokemus ovat heti käytettävissä. Työhön- 20 20 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen valmennuksen kesto sovitaan yksilöllisesti, ja tavallisesti valmennus kestää 6–18 kuukautta. Omalla työnantajalla tapahtuvaan uudelleensijoitussuunnitteluun kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta, jotta uusi työtehtävä olisi sopiva myös terveydentilan kannalta. o Kysymys: Mitä pitäisi tehdä jos työkyy heikkenee? Vastaus: Kuntoutuksen tarve olisi hyvä havaita jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen sairauspoissaolojen pitkittymistä. Avainasemassa on merimies itse yhdessä oman esimiehen ja työter- veyshuollon kanssa. Merimiehen, jolle työssä jatkaminen on alkanut tuntua raskaalta, pitäisi kääntyä työterveyshoitajan, lääkärin, esimiehen tai henkilöstöpäällikön puoleen. Aloite ammatillisesta kuntoutuksesta voi tulla myös työnantajan tai työterveyshuollon taholta. Tilanteesta on hyvä keskustella – työntekijän suostumuksella – henkilöstön edustajan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä keskusteluissa tulisi miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia henkilöllä on sijoittua omalla työpaikallaan terveydentilansa kannalta sopivaan työhön. Työterveyshuollon rooli on kuntoutustarpeen selvittelyssä hyvin tärkeä, koska sillä on tietoa työntekijän sairaushistorian lisäksi työstä ja työympäristöstä. Kun terveydentila ja työn vaatimukset on tutkittu, työntekijä voidaan ohjata jatkotutkimuksiin. Joskus muutokset työpaikalla ovat jo riittäviä eikä jatkotoimenpiteitä tarvita. o ”Työhönvalmennus on merimiehelle käytännönläheinen keino työtehtävien vaihtoon. Arbetsträning är för sjömannen en praktisk metod för att byta arbetsuppgifter.” Kuva | foto: thinkstock Työpaikkakuntoutuksen avulla takaisin työelämään Tillbaka till arbetslivet med hjälp av arbetsplatsrehabilitering Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi! Åland Maritime Day 16.5.2013 Fråga: Jag har hört talas om arbetsplatsrehabilitering, när stöder Sjömanspensionskassan arbetsplatsrehabilitering? Svar: Arbetsplatsrehabilitering är den mest tillämpade rehabiliteringsformen inom arbetspensionssystemet med vars hjälp arbetstagaren kan fortsätta i sitt arbete trots sjukdom. En förutsättning för att Sjömanspensionskassan kan stöda arbetsplatsrehabilitering är att sjömannen löper risk att bli invalidpensionerad på grund av sjukdom och att arbetspensionsrehabilitering kan uppskjuta eller förhindra invalidpensioneringen. o Fråga: Vad är arbetsplatsrehabilitering? Svar: Arbetsplatsrehabilitering är rehabiliteringsåtgärder som sker på arbetsplatsen i form av arbetsprövning eller arbetsträning för en specifik arbetsuppgift eller läroavtalsutbildning. Arbetsprövning ger en utmärkt möjlighet till omorganisering på arbetsplatsen och för att hitta andra lösningar som möjliggör fortsatt arbete. Arbetsprövning ger möjlighet till flexibla arbetstider och arbetsuppgifter eller ett byte av arbetsuppgifter, syftet är att sjömannen återfår sin tidigare arbetsförmåga och en förlängning av sjukfrånvaro förebyggs. I slutskede av arbetsprövningen återgår sjömannen till heltidsarbete. Arbetsprövningen pågår vanligen 1–3 månader. Arbetsträning är för sjömannen en praktisk metod för att byta arbetsuppgifter. Arbetsträning är en långvarigare inskolning än arbetsprövning för en specifik arbetsuppgift enligt ett individuellt program innehållande inlärning på arbetsplatsen och vid behov teoretiska studier som behövs för utförande av arbetsuppgiften. Arbetsgivaren har också nyt- ta av arbetsträning i och med att sjömannens arbetsinsats och erfarenhet står till förfogande genast. Om arbetsträningens längd avtalas individuellt. Vanligen pågår en arbetsträning 6–18 månader. Då en omplacering hos den egna arbetsgivaren är under planläggning lönar det sig att nyttja arbetshälsovårdens expertis så att de nya arbetsuppgifterna också är lämpliga ur hälsosynvinkel. o Fråga: Vad skall man göra om arbetsförmågan sjunker? Svar: Rehabiliteringsbehovet skulle vara bra att lägga märke till i ett så tidigt skede som möjligt förrän sjukfrånvaron blir långvarig. I nyckelposition är sjömannen själv tillsammans med sin egen förman och företagshälsovården. Börjar arbetet kännas tungt skall sjömannen vända sig till företagshälsovårdaren, företagshälsovårdsläkaren, sin förman eller personalchefen. Initiativet till yrkesinriktad rehabilitering kan också komma från arbetsgivaren eller företagshälsovården. Det kan vara bra att – med arbetstagarens samtycke – diskutera med en representant för personalen och med företagshälsovården. Vid dessa diskussioner bör det resoneras om vilka möjligheter det finns för personen ifråga att med hänsyn till sitt hälsotillstånd placeras i ett lämpligt arbete på sin egen arbetsplats. Företagshälsovårdens roll vid utredningen av rehabiliteringsbehovet är ytterst viktigt, för utöver att företagshälsovården har uppgifter om arbetstagarens sjukhistoria har den också information om arbetstagarens arbete och arbetsmiljö. När hälsotillståndet och arbetets fordringar har undersökts kan arbetstagaren styras till fortsatta undersökningar. Ibland räcker det med förbättringar på arbetsplatsen utan dessvidare fortsatta åtgärder. o Merimieseläkekassan eläke- ratkaisijat ovat Ahvenanmaan merenkulun messuilla torstaina 16.5.2013 klo 9.00 – 16.00 vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse ([email protected] tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat vastaukset kysymyksiisi. Paikka: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa o Kom och fråga om din sjömanspension! Åland Maritime Day 16.5.2013 Sjömanspensionskassans pensionshandläggare finns på plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 16.5.2013 kl. 9.00 – 16.00 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@ sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du att du får svar på dina frågor. Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland o Albatrossi | Albatrossen 21 1/2013 Lyhyesti ı Smånytt Merimieseläkekassan vuosi 2012 – hyvät sijoitustuotot ja alenevat hallintokustannukset Eläkekassan toimintavuosi 2012 oli taloudellisesti erinomainen. Sijoitustoiminnan tuotot kipusivat 11,3 %:iin. Myös vakavaraisuus vahvistui ja oli erinomainen. Tilinpäätöksen tulopuolen positiivista kehitystä täydensi hallintokulujen pieneneminen noin 19 %:lla. Vuonna 2012 eläkekassan tulos eli siirto vastuuvelkaan oli kaiken kaikkiaan 32,5 miljoonaa euroa. Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2012 julkaistaan erillisenä liitteenä tämän lehden välissä. Tarkemmat tilinpäätöstiedot on julkaistu verkkosivuilla osoitteessa www.merimieselakekassa.fi osiossa “Yleistä”. o MEL-työryhmä asetettu Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 12.3.2013 asettanut merimieseläkejärjestelmän (MEL-järjestelmän) mukaisia Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju etuuksia ja rahoitusta kehittävän työryhmän. Työryhmän asettamisen tausta on vuonna 2012 merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeutumistoimia selvittäneen työryhmän tekemä ehdotus (Valtiovarainministeriön julkaisu 22/2012). 1.4.2013 alkavan ja vuoden mittaisen toimikauden aikana työryhmän tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotuksensa, miten MEL-eläkejärjestelmän mukaisia etuuksia ja rahoitusta voidaan muuttaa siten, että etuudet ja rahoitus vastaavat nykyistä paremmin TyEL-eläkejärjestelmän etuuksia ja rahoitusta. Ehdotuksia tehtäessä työryhmän tulee ottaa huomioon myös MEL-järjestelmän nykyiset ja tulevat eläkevastuut. Työryhmään on nimetty edustajat Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Valtiovarainministeriöstä, Eläketurvakeskuksesta, Merimieseläkekassasta, Suomen Varustamoista, Suomen Merimies-Unionista, Suomen Konepäällystöliitosta ja Suomen Laivanpäällystöliitosta. (STM asettamispäätös STM007:00/2013) o MEK-päivä 17.9.2013 Finlandia-talo, Helsinki Merimieseläkekassa järjestää tiistaina 17.9.2013 klo 9.00 – 18.00 Finlandiatalolla Helsingissä kutsutilaisuutena MEK-päivän teemalla Merenkulun työhyvinvointi. Päivä tarjoaa monipuolisia näkökulmia, uusia ajatuksia sekä mahdollisuuden keskustella suomalaisen merenkulun työhyvinvoinnin nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Tilaisuus on tarkoitettu merenkulkualan eri toimijoille: varustamojohdolle, henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille, työsuojeluorganisaatiolle, merenkulun työmarkkina- ja muille osapuolille sekä viranomaisille. Ennakkokutsu lähetetään ennen kesälomia ja varsinainen kutsu elokuussa. Merkitkää ajankohta ja paikka jo nyt kalenterihinne. o Merenkulun teemapalkinto 2013 Helena Jaatiselle Merenkulun teemapalkinto on tänä vuonna myönnetty vakuutusneuvos Helena Jaatiselle. Palkinnosta päätti raati, johon kuuluvat Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Konepäällystöliitto ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Palkinto jaettiin merenkulun teemapäivässä 11.4.2013 M/S Silja Serenadella. Raadin perustelu yksimieliselle valinnalle on, että toimiessaan Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuosina 1986-2012, hän on tehnyt aktiivisesti työtä merenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi. Hän on toiminut useissa merkittävissä luottamustoimissa niin työeläke- kuin merenkulkualalla. Lisäksi hän on kehittänyt merkittävästi yhteistyötä ja yhtenäisyyttä työeläkealalla ja vaikuttanut merimieseläkelainsäädännön kehittymiseen nykyisenkaltaiseksi. Hänen johdollaan Merimieseläkekassasta on muodostunut uudenaikainen, merenkulkijoiden hyvinvointia ja työurien pidentämistä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Hän oli itse aktiivisesti työelämässä 67-vuotiaaksi asti. Lämpimät onnentoivotukset Helena Jaatiselle! o 22 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Sjömanspensionskassan året 2012 – god avkastning av placeringarna och lägre förvaltningskostnader Pensionskassans verksamhetsår 2012 var ekonomiskt utmärkt. Avkastningen av placeringsverksamheten klev upp till hela 11,3 %. Även soliditeten stärktes och var ypperlig. Den positiva utvecklingen för bokslutets intäktssida kompletterades av de omkring 19 % minskade förvaltningskostnaderna. Allt som allt var pensionskassans resultat dvs. överföring till ansvarsskulden 32,5 miljoner euro i år 2012. En översikt över Sjömanspensionkassans verksamhetsår 2012 publiceras som ett särskilt instick i denna tidning. Mera detaljerade bokslutsuppgifter har publicerats på våra webbsidor på adressen www.sjomanspensionskassan.fi under rubriken ”Allmänt”. o SjPL-arbetsgruppen tillsatt Den 12.3.2013 har social- och hälsovårds- ministeriet (SHM) tillsatt en arbetsgrupp för att utveckla sjömanspensionssystemets (SjPL-systemets) förmåner och finansiering. Bakgrunden till tillsättandet av den här arbetsgruppen var det förslag som arbetsgruppen för utredning av sjöfartens verksamhetsförutsättningar, stödpolitik och anpassningsåtgärder gjorde 2012 (Finansministeriets publikation 22/2012). Arbetsgruppens mål är att under sin ett år långa mandatperiod, som inleds den 1.4.2013, utreda och ge ett förslag om hur förmånerna och finansieringen enligt SjPLs pensionssystem kan ändras så att de bättre än för närvarande motsvarar förmånerna och finansieringen enligt ArPLs pensionssystem. Vid utarbetandet av förslagen ska arbetsgruppen även beakta SjPL-systemets nuvarande och kommande pensionsansvar. Till medlemmar i arbetsgruppen har utsetts representanter för social- och hälsovårdsministeriet, finansministeriet, Pensionsskyddscentralen, Sjömanspensionskassan, Rederierna i Finland, Finlands Sjömans-Union, Finlands Maskinbefälsförbund och Finlands Skeppsbefäls- Sjöfartens temapris 2013 tillföll Helena Jaatinen förbund. (SHMs beslut om tillsättning SHM007:00/2013). o SPK-dag den 17.9.2013 på Finlandiahuset i Helsingfors Tisdagen den 17.9.2013 kl. 9.00 – 18.00 anordnar Sjömanspensionskassan för inbjudna en SPK-dag i Helsingfors med temat Välbefinnandet i arbetet inom sjöfarten. Dagen bjuder på mångsidiga synpunkter, nya tankar och möjligheter att diskutera dagens situation och framtidens utmaningar för välbefinnandet i arbetet inom den finländska sjöfarten. SPK-dagen riktar sig till olika aktörer inom sjöfartsbranschen: rederiledningen, personaladministrationen, företagshälsovården, förtroendepersoner, arbetarskyddsorganisationen, sjöfartens arbetsmarknads- m.fl. parter samt för myndigheterna. Förhandsinbjudan sänds före semestrarna och den slutliga inbjudan i augusti. Anteckna tidpunkt och plats redan nu i era kalendrar. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeotteen voit vali- Sjöfartens temapris har i år tilldelats försäkringsrådet Helena Jaatinen. Beslutet om priset togs av en jury vars medlemmar är Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Rederierna i Finland rf, Finlands Sjömans-Union FSU rf ,Finlands Skeppsbefälsförbund, Finlands Maskinbefälsförbund och Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral vid Åbo universitet. Priset utdelades i samband med Sjöfartens temadag den 11.4.2013 ombord på M/S Silja Serenade. Juryns motivering till det enhälliga valet var att Helena Jaatinen under sin tid som vd för Sjömanspensionskassan åren 1986-2012, har utfört ett aktivt arbete för förbättring av sjöfartens verksamhetsförutsättningar. Hon har arbetet aktivt i ett flertal viktiga förtroendeuppdrag inom såväl arbetspensionssom sjöfartsbranschen. Ytterligare har hon i betydande omfattning utvecklat samarbete och enhetlighet inom arbetspensionens område och påverkat sjömanspensionslagstifningens utveckling till sin nuvarande utformning. Under hennes egid har Sjömanspensionskassan blivit en modern expertorganisation, som främjar sjöfararnas välbefinnande och förlängning av deras yrkeskarriärer. Hon var själv aktiv i arbetslivet ända till 67 års ålder. Våra varmaste gratulationer till Helena Jaatinen ! o ta Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on sähköisessä Loki-palvelussa saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. o Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensionsutdra- get kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Via den elektroniska Loggtjänsten kan du alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. o Albatrossi | Albatrossen 23 Kesä- ja syyslomille Ylläkselle! Fira sommar- och höstsemester i Ylläs! Merimieseläkekassan viihtyisä Sjömanspensionskassans triv- lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi. Varattavina ovat viikot 19–48. Varaustoiveet 2.5.2013 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. o samma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höstsesongen. Veckor 19–48 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 2.5.2013 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www. sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Mökkivaraukset sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 010 633 990. Hyvää lomaa! Trevlig semester! Reserveringar av stugan per e-post [email protected] eller per telefon 010 633 990. Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi
© Copyright 2024