Albatrossi 1/2013 - Merimieseläkekassa

Sjöfartens temapris 2013 tillföll försäkringsrådet
Helena Jaatinen s. 23
Merenkulun teemapalkinto 2013
vakuutusneuvos Helena Jaatiselle s. 22
Merimieseläkekassan asiakaslehti
|
Sjömanspensionskassans kundtidning
|
1/2013
Outi Antila, STM/SHM
Kolmikannalla
haasteellinen
tehtävä
Trepartsförhandlingarna
inför utmanande
uppgift s. 4
Sisältö ı Innehåll
1/2013
4 Työurien pidentäminen
väistämätöntä
4 En förlängning av
yrkeskarriärerna oundviklig
Haastattelussa Sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) vakuutusosaston osastopäällikkö
Outi Antila.
Intervju med avdelningschef Outi Antila på
social- och hälsovårdsministeriets (SHM)
försäkringsavdelning.
4
9 Merimies työttömyysuhan alla
11 Sjöman hotad av arbetslöshet
Många frågor ger sjömannen huvudbry
när han eller hon blir arbetslös.
Työttömäksi jäävän merimiehen mielessä
pyörii iso määrä kysymyksiä.
15 Helhetsbilden av
sjöfararens hälsa är viktig
13 Tärkeintä on merenkulkijan
kokonaisvointi
Haastattelimme Työterveyslaitoksen ylilääkäri
sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri
ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa.
13
Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren för
Sjömanshälsovårdscentralen och sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo.
18 Perässähiihtäjiä ei odotella
19 På bakom skidande väntas det inte
Viking Linen Gabriellalla tarjoilijana
työskentelevä Eija Vesala hiihtää parituhatta
kilometriä kaudessa.
18
Eija Vesala, som jobbar som servitör ombord
på Viking Lines Gabriella, skidar ett par tusen
kilometer per säsong.
Vakiot
3 Pääkirjoitus | Jaksanko töissä
Ordinarie
3 Ledaren | Orkar jag arbeta
eläkeikään asti?
12 Pärjätään | Työkykyinen vai työkyvytön?
16 Tilastot | Ansaitut alemmat eläkeiät
17 Sijoitukset | Erinomainen tuotto
ja vakavaraisuus vuonna 2012
20 Michaela vastaa | Työpaikkakuntoutuksen
avulla takaisin työelämään
22 Lyhyesti
20
fram till pensionsålder?
12 Vi klarar oss | Arbetsför eller invalid?
16 Statistik | Intjänad lägre pensionsålder
17 Investering | Ypperlig avkastning
och solvens 2012
21 Michaela svarar | Tillbaka till arbetslivet
med hjälp av arbetsplatsrehabilitering
23 Smånytt
albatrossen
albatrossi
Päätoimittaja | Huvudredaktör
Kari Välimäki
[email protected]
[email protected]
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare
Marina Paulaharju
[email protected]
[email protected]
Käyntiosoite | Besöksadress
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Postiosoite | Postadress
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Puhelin | Telefon 010 633 990
Telefax 010 633 9938
Sähköposti | E-post
[email protected]
förnamn.slä[email protected]
Osoitteenmuutokset | adressförändringarna
[email protected]
[email protected]
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet
Kari Välimäki, Henrik Lilius,
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju
ISSN-L 1796-8216
ISSN 1796-8216 (painettu)
ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu)
Painos | Upplaga 16 400
Nro | Nr ilmestyy | utges
2/2013 vko | vecka 39
Kannen kuva | Pärmbild
Marina Paulaharju
Ulkoasu | Layout
Nymandesign Oy
Painopaikka |
Tryckeri
Libris Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren
1/2013
Jaksanko töissä eläkeikään asti?
Orkar jag arbeta fram till pensionsåldern?
Merenkulkijan työt ovat rasittavuudeltaan suhteellisen kovia
verrattuna moniin maissa olevien töihin. Tehtävistä riippuen
rasitus voi olla joko fyysistä, henkistä tai molempia. Miten tämä
kaikki näkyy merimiesten eläkkeissä? Jaksavatko merenkulkijat
vanhuuseläkeikään asti?
Kun verrataan merimieseläkejärjestelmästä eläkkeelle siirtyneiden ikiä yksityisen sektorin vastaaviin, havaitaan mielenkiintoisia
asioita. Viimeisen 10 vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymisiän keskiarvo on ollut sekä merenkulussa että yksityissektorilla noin 52 vuotta. Molemmissa tapauksissa keskimääräinen
työkyvyttömyyden alkaminen on hieman aientunut. Merimieseläkejärjestelmässä keski-iän vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin
suurempia kannan pienuuden takia.
Sjöfararnas arbete är till sin natur relativt hårt i jämförelse med
många av de arbeten som utförs på land. Beroende på uppgiften
kan pressen i arbetet vara antingen fysisk, psykisk eller vardera. Hur
framgår allt detta av sjömännens pensioner? Orkar sjöfararna ända
fram till tiden för ålderspension?
Vid jämförelse av åldern för personer som gått i pension enligt
sjömanspensionssystemet med motsvarande pensionering inom
den privata sektorn kan intressanta iakttagelser göras. Medelåldern
för erhållandet av invalidpension har under de senaste tio åren
varit omkring 52 år inom såväl sjöfarten som den privata sektorn.
I vardera fallet har den genomsnittliga begynnelsetiden för arbetsoförmögenhetens början inträffat en aning tidigare än förr. Inom
sjömanspensionssystemet är dock medelålderns årliga variationer
större på grund av populationens ringa storlek.
Suurimmat erot merenkulkijoiden ja yksityisen sektorin eläkkeellesiirtymisessä ovat vanhuuseläkkeissä. Tämä johtuu luonnollisesti osittain merimieseläkelain mukaisesta alemmasta eläkeiästä. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että kun merenkulkijat
siirtyivät vuonna 2002 keskimäärin 60-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, niin vuonna 2011 vanhuuseläkkeen alkamisen keski-ikä
oli lähes 61,5 vuotta. Kymmenessä vuodessa merenkulkijoiden
vanhuuseläkkeen alkamisikä on noussut 1,5 vuodella. Samalla
aikavälillä yksityisen sektorin keskimääräinen vanhuuseläkkeen
alkaminen pysyi 64 vuodessa.
Merenkulkijoiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on
kaikki eläkelajit huomioon ottaen enää runsaan vuoden alempi
kuin yksityisellä sektorilla. Vuosituhannen alussa ero oli noin
kaksi vuotta. Eläkejärjestelmän erojen lisäksi tätä kehitystä selittänevät merenkulkijoiden keskimäärin parempi työkyky, parannukset työolosuhteissa sekä lisääntyneet työpaikkojen vaihdot
mereltä maalle ja päinvastoin. Merenkulkijoista vain noin joka
kymmenes on ollut niin kauan merillä, että hänellä on oikeus
merimieseläkelain mukaisesti ansaittuun
alempaan eläkeikään.
De största skillnaderna mellan sjöfararna och den privata
sektorn för pensioneringens del finns inom ålderspensionen. Det
här beror naturligtvis till en del på sjömanspensionslagens lägre
pensionsålder. Mest intresse väcker dock det faktum att sjöfararna
mot att 2002 i genomsnitt ha gått som 60-åringar i ålderspension
så uppgick medelåldern 2011 till närmare 61,5 år vid ålderspensionens början. På tio år har sålunda begynnelseåldern för sjöfararnas
ålderspension stigit med 1,5 år. Under samma period hölls den genomsnittliga begynnelseåldern för ålderspensionen inom den privata
sektorn vid 64 år.
Beaktas samtliga pensionsslag är sjöfararnas genomsnittliga
pensioneringsålder idag inte mer än drygt ett år lägre än inom
den privata sektorn. I början av millenniet uppgick skillnaden
till omkring två år. Utöver skillnaderna i pensionssystemet torde
denna utveckling även förklaras av sjöfararnas i genomsnitt bättre
arbetsförmåga, förbättringarna av arbetsmiljöerna samt det utökade
bytet av arbetsplatser från sjösidan till landsidan och tvärtom. Av
sjöfararna är det bara omkring var tionde som har varit så länge
till sjöss att han/hon är berättigad till intjänad lägre pensionsålder
enligt sjömanspensionslagen.
Eri toimijoiden yhteistyötä
merenkulkijoiden työkyvyn ja
työolosuhteiden parantamiseksi
on edelleen tehostettava. On
kaikkien etu, että työkyky säilyy.
Ammattitaudit ja työtapaturmat tulevat kalliiksi paitsi koko
yhteiskunnalle myös erityisesti
työntekijälle itselleen. Kun merimieseläkelakia uudistetaan, on samassa yhteydessä kehitettävä
työkyvyn ylläpitämiseen
liittyviä toimia. o
Samarbetet mellan olika aktörer kring förbättringen av
sjöfararnas arbetsförmåga och arbetsmiljöerna ska fortsättningsvis
effektiveras. Det gagnar alla parter att arbetsförmågan upprätthålls.
Det är inte bara för hela samhället som yrkessjukdomar och olycksfall i arbetet blir dyra utan alldeles särskilt även för arbetstagaren
själv. I samband med att sjömanspensionslagen revideras ska också
aktiviteter för upprätthållandet av arbetsförmågan utvecklas. o
Kari Välimäki
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör
Albatrossi | Albatrossen
3
Kansi ı
Kolmikannalla haasteellinen tehtävä
Työurien
pidentäminen
väistämätöntä
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutusosaston osastopäällikkö
Outi Antilan mukaan viime kevään työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman
ns. työurasopimuksen linjaukset ja valtioneuvoston kehysriihipäätökset työurien
pidentämiseen viitoittavat tällä hetkellä vahvasti ministeriön työtä.
Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju
– Työurasopimuksen mukaan työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä
ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa.
44
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Suomen työeläkejärjestelmä on
kansallinen ja ansioperusteinen. EUmaiden vertailussa Suomen järjestelmä
on poikkeuksellinen, osin pelkästään
siksi, että se on kirjattu I-pilarin järjestelmänä Suomen EU-liittymissopimukseen. Suomessa työeläkettä karttuu
lakiperusteisesti valtaosaltaan kaikille
samoin perustein. Ammattialakohtaisia
ansioeläkkeitä on Suomessa vain muutamalla ryhmällä. Merimiehet ovat
näistä yksi esimerkki.
Tulevista muutoksista tulisi päättää
ennen vuotta 2017, vaikka muutokset
saatettaisiin voimaan vasta 2020-luvulla. Jotta oikeudenmukaisuus nuoria
tulevaisuuden maksajia kohtaan
toteutuisi, on Antilan mielestä selvää,
että mm. vanhuuseläkeiän korottamista on harkittava, sillä ihmisten elinikä
pitenee jatkuvasti ja terveitä vuosia
eläkkeellä on entistä enemmän. Muun
muassa näistä syistä eläkeikiä on
tarkasteltava – myös erityiseläkejärjestelmien kuten merimiesten.
– Työurasopimuksen mukaan
työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa. Antilan
mukaan samalla on tarkasteltava eri
eläkelajeja ja niitä koskevia säännöksiä.
– Eläketurvakeskuksen toimeksiannosta eläkejärjestelmäämme arvioiva
professori Barr ehdotti niin sanottua
Ruotsin mallia, jossa vanhuuseläkkeelle
siirtyvä voi valita jääkö täysiaikaisesti
kerralla eläkkeelle vai siirtyykö asteittain, Antila kertoo.
Eläkeiän viilaus ei todennäköisesti
yksin riitä parantamaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.
Saatetaan tarvita myös muita rakenteellisia muutoksia ja ratkaisuja mm.
työkykyisyyden pysymisen edistämiseksi. Lisäksi ns. Pekkarisen työryhmä
tarkastelee tällä hetkellä vuoden 2005
eläkeuudistuksen onnistumista. Onko
uudistuksella ollut vaikutuksia eläkeiän
nousuun: – Uskoakseni ainakin osin,
toteaa Outi Antila. – Monet, jotka ovat
jaksaneet työelämässä 63-vuotiaaksi,
ovat jatkaneet siitäkin eteenpäin ja
ansainneet eläkkeeseen ns. superkarttuman, Antila jatkaa.
Mitä uudistuksia ja muutoksia
eläkejärjestelmiin tehdään on vielä
auki. Lähdetäänkö nostamaan eläkeikiä jollakin konstilla vai pitäydytäänkö muissa keinoissa. Nähtäväksi jää,
millaiseen sopimukseen kolmikannassa
päästään kun neuvottelut käynnistyvät
oletettavasti ns. Pekkarisen ryhmän
työn valmistuttua vuoden 2013 loppupuolella.
– Olemme ministeriössä valmiina
ryhtymään lainsäädännön kirjoitustyöhön, kunhan asioista on ensin
kolmikannassa päästy ratkaisuun. Jos
periaatepäätökset saataisiin aikataulullisesti valmiiksi 1–2 vuoden sisään,
voisi lainsäädäntö valmistua vuoteen
2017 mennessä. Lain voimaantulo olisi
siitä ajankohdasta 3–5 vuoden sisällä.
”Olisi todella iso
poliittinen päätös
purkaa nykyrakenne
ja perustaa ”työeläkeKela”. Nykymalli
sopii suomalaiseen
järjestelmään.”
– Kokemuksesta tiedämme, että varsin pitkä aika tarvitaan varsinkin silloin, jos tehdään mittavia rakenteellisia
muutoksia Outi Antila kertoo. – Mitä
uudistus sitten ikinä pitää sisällään,
siihen asti ansaittua eläkekertymää turvaa perustuslaki. Lainsäädäntöön tulee
varmasti myös lähellä eläkeikää olevien
turvaksi siirtymäsäännöksiä, juristin
koulutuksen omaava Antila vakuuttaa.
Erityiseläkeryhmien kuten meri-
miesten eläke-etuudet tulevat varmasti
myös piakkoin ministeriön tarkasteltavaksi. Tarkastelussa pohditaan muun
muassa, onko jollakin ammattiryhmällä perusteita ansaittuihin alennettuihin
eläkeikiin jatkossa. Entä muut etuudet?
Selvää on kuitenkin, että siihen asti
kertyneet etuudet pysyvät.
– Poikkeaako merimiesammatti
muista maatöiden vastaavista raskaista
ammateista? Muuttuuko merimiesten
työ tulevaisuudessa? Molemmat ovat
varmaan keskeisiä kysymyksiä mietittäessä, voiko merimies olla erimies myös
jatkossa, toteaa Antila. Merimieseläke­
lain uudistamista pohtiva työryhmä
ministeriössä on asetettu ja työ on
käynnistymässä kolmikantaisesti. Antila haluaa antaa työryhmälle työrauhan
mutta odottaa mielenkiinnolla työryhmän työn tuloksia.
Työeläkelainsäädännön täytän-
töönpanoa yksityisellä sektorilla hoitavat Suomessa työeläkeyhtiöt, -laitokset
sekä eläkesäätiöt ja -kassat. Ministeriön
näkökulmasta tämä ns. hajautettu
malli on myös työeläkevakuutettujen ja
eläkkeensaajien etu vaikkakin kansainvälisessä tarkastelussa kansalliseen järjestelmäämme kohdistui jonkin verran
arvostelua. Lisäksi hajautus on tärkeää
mm. sijoitustoiminnan osalta.
– Olisi todella iso poliittinen päätös purkaa nykyrakenne ja perustaa
”työeläke-Kela”. Keskustelua varmasti
syntyisi eikä se, että näin on toimittu menestyksellä jo 50 vuotta, ole
yksistään peruste hajautukseen, Antila
pohdiskelee. Nykymalli kuitenkin sopii
suomalaiseen järjestelmään.
Työhyvinvoinnin tukeminen eri
tavoin on Antilan mukaan työeläkejärjestelmälle sopivaa, kannattavaa ja
kannustettavaa toimintaa. Toiminnalle
on vaan luotava ministeriössä säännöt.
– Työeläkejärjestelmä voi hyvin
jo varhaisessa vaiheessa tulla mukaan edistämään työssä jaksamista ja
estämään työkyvyn menetystä. Tämä
vähentäisi tarvetta työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä pienentäisi eläkekustannuksia, toteaa Outi Antila ja jatkaa, että
tällä hetkellä näitä asioita pohditaan
ministeriössä kovasti. Hän kannustaa
myös merimieseläkelain uudistamista
pohtivaa työryhmää miettimään, miten
Merimieseläkekassa voisi tukea merenkulkijoiden työhyvinvointia.
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus
EU-alueen sisäpuolella ja sen vaikutukset kansalliseen eläkejärjestelmään
teetättää ministeriössä paljon työtä.
Ministeriön virkamiesten tehtävänä
Albatrossi | Albatrossen
5
Kansi ı
Kolmikannalla haasteellinen tehtävä
on huolehtia siitä, että suomalainen
eläkejärjestelmä pysyy eheänä Ipilarin järjestelmänä. Työeläke on
osa suomalaista sosiaaliturvaa.
Oman lisähaasteensa vapaalle
liikkuvuudelle EU-alueella aiheuttavat erityisryhmät kuten merimiehet,
joille on tyypillistä työskennellä
useiden eri EU-maiden lipulla
työuransa aikana. Suomen asumisperusteisissa ja EU:n työperusteisissa
määräyksissä on tältä osin ristiriitoja, jotka olisi hyvä ottaa esille myös
MEL-työryhmässä, Outi pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriön
vakuutusosaston henkilökunnalla on paljon työtä tehtävänä.
Osastopäällikkönä Outi Antila on
kuitenkin luottavaisin mielin, sillä
henkilökunnan määrää on osastolla
ainakin jossakin määrin lisätty.
Ennen virkamiesuraa Antila
toimi mm. Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunnassa. Hän pitää
siirtymistään ministeriöön hänen
kannaltaan oikeana ratkaisuna. Hän
toteaa, että missään ei ole niin sitoutuneita ja osaavia henkilöitä töissä kuin Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriön merkityksellinen
työ pitää ihmiset virkamiesuralla.
STM on valtionhallinnon suurin
ja tuotteliain lainsäädäntötehdas.
Pykäliä väsätään välillä aikamoisella
tahdilla – budjettilakien pitää syntyä
jopa muutamassa viikossa. Useimmiten aikaa on kuitenkin myös
pohtimiseen ja harkintaan.
Outi Antilan pitää virkeänä liikun-
ta. Kesällä hän juoksee ja talvisin
hiihtää. Uusin harrastus on tanssi –
sitä hän harrastaa miehensä kanssa.
Vastapainona liikunnallisille
harrastuksille Outi metsästää.
– Miten rentouttavaa onkaan istua
kannon nokkaan ja odottaa metsän
kuningasta, vaikkapa isoa komeaa
uroshirveä tulevan kohdalle. Sitä
odotellessa voi katsella rauhassa
kuusen oksille muodostuvia kuuratimantteja. Siinä hetkessä unohtaa
täysin hektisen työn ministeriössä,
hän toteaa lopuksi. o
6
Albatrossi | Albatrossen
En förlängning av
yrkeskarriärerna
oundviklig
Enligt avdelningschef Outi Antila på social- och hälsovårdsministeriets (SHM) försäkringsavdelning präglar riktlinjerna för det av arbetsmarknadens centralorganisationer
senaste vår avtalade s.k. yrkeskarriäravtalet och statsrådets
rambeslut om yrkeskarriärernas förlängning för närvarande
starkt ministeriets arbete.
Det finländska arbetspensionssyste-
met är nationellt och inkomstrelaterat.
Vid en jämförelse mellan EU-länderna
är det finländska systemet exceptionellt, till en del redan för att det är
antecknat som ett system enligt första
pelaren i Finlands avtal om anslutning
till EU. I vårt land intjänas arbetspensionen för de flesta på samma grunder
med stöd av lagstiftning. Bara ett fåtal
grupper har i vårt land yrkesrelaterade
inkomstpensioner Sjömännen är ett
exmpel på en sådan grupp.
Beslut om kommande förändringar
bör fattas före 2017 även om ändringarna skulle träda i kraft först på
2020-talet. För att framtidens unga betalare ska bli rättvist behandlade är det
enligt Antilas åsikt självklart att bl.a. en
höjning av åldern för ålderspensionen
bör övervägas, för människornas livslängd blir hela tiden längre och antalet
friska år under pensionärstiden blir fler
än tidigare. Bland annat av dessa orsaker bör pensioneringsåldern granskas –
även för de särskilda pensionssystemens
del, som t.ex. sjömännens.
– Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att förlänga yrkekarriärerna
sökas i början, under och i slutändan
av yrkeskarriären, konstaterar Outi
Antila. Enligt Antila bör de olika pensionsslagarna och för dessa gällande
regler granskas på samma gång.
– Professor Barr, som på uppdrag av
Pensionsskyddscentralen har utvärderat
vårt pensionssystem, har föreslagit den
så kallade svenska modellen. Enligt den
kan den som ska gå i ålderspension
välja mellan att genast gå i full pension
eller att gå stegvis, berättar Antila.
Att enbart finslipa pensionsåldern
räcker dock sannolikt inte till för att på
lång sikt förbättra pensionssystemets
hållbarhet. Det behövs troligen också
andra strukturella ändringar och lösningar, bl.a. för att främja bibehållandet av arbetsförmågan. För närvarande
analyserar dessutom Pekkarinens
arbetsgrupp hur pensionsreformen av
2005 lyckats. Har reformen inverkat på
pensionsålderns uppgång: – Själv tror
jag att den åtminstone delvis gjort det,
konstaterar Outi Antila. – Många som
har orkat hänga med i arbetslivet fram
till 63 års ålder har fortsatt därifrån
vidare och utökat pensionen med ett
s.k. supertillägg, fortsätter Antila.
Vilka reformer och ändringar vi ska
göra i pensionssystemen är ännu öppet.
Kommer vi att höja pensionsåldrarna
på något sätt eller håller vi oss till andra
utvägar. Återstår att se hurdant avtal
de tre parterna lyckas få till stånd när
förhandlingarna inleds, förmodligen
efter att Pekkarinens grupp slutfört sitt
arbete mot slutet av 2013.
Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift
ı Omslag
– På ministeriet är vi redo att inleda
skrivandet av lagtexten såfort trepartsförhandlarna har lyckats nå en
lösning. Om principbesluten i tidtabellshänsende kunde tas inom 1–2 år
kan själva lagstiftningen bli klar fram
till 2017. Lagen kunde sålunda träda
i kraft inom 3–5 år från den tidpunkten. Av erfarenhet vet vi att det kräver
en relativt lång tid särskilt när det
är fråga om omfattande strukturella
ändringar, berättar Outi Antila. – Vad
än lagen kommer att innehålla så tryggar grundlagen den dittills intjänade
pensionen. Lagstiftningen kommer
helt säkert även att innehålla övergångsbestämmelser för att säkerställa
pensionen för dem som närmar sig
pensionsålder, försäkrar Antila, som
har juristutbildning.
Specialpensionsgruppernas pen-
sionsförmåner, såsom t.ex. sjömännens, tas säkert också upp på ministeriet för genomgång. Under denna
prövas bland annat om grunderna
för den intjänade sänkta pensionsåldern håller för alla yrkesgrupper även i fortsättningen. Och
hur är det med övriga förmåner?
Klart är dock att dittills intjänade förmåner består. – Avviker
sjömansyrket från motsvarande
tunga yrken på land? Förändras
sjömännens yrke i framtiden?
Vardera frågan har säkert
central betydelse då vi överväger om sjömansyrket även
i fortsättningen är särpräglat,
konstaterar Antila. Ministeriet
har tillsatt en arbetsgrupp med
uppgiften att bereda förnyandet av
sjömanspensionslagen. I arbetet deltar
alla tre parter. Antila vill ge arbetsgruppen arbetsfred men väntar med intresse på resultatet av gruppens arbete.
– Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att
förlänga yrkekarriärerna sökas i början, under och i
slutändan av yrkeskarriären, konstaterar Outi Antila.
I Finland sköts verkställandet av den
privata sektorns arbetspensionslags­
tiftning av arbetspensionsbolag och
-anstalter samt av pensionsstiftelser
och -kassor. Ur ministeriets synpunkt
är den här s.k. spridda modellen även
en förmån för de arbetspensionsförsäkrade och pensionstagarna trots att
vårt nationella system vid en internaAlbatrossi | Albatrossen
7
Omslag
tionell granskning utsattes för en viss
kritik. Dessutom är spridningen viktig
bl.a. för placeringsverksamhetens
del. – Det skulle verkligen vara ett
stort politiskt beslut att upplösa den
nuvarande strukturen och grunda
ett ”arbetspensions-FPA”. Helt säkert
skulle det uppstå diskussioner kring
upplösandet och det faktum att den
här strukturen redan fungerat framgångsrikt i 50 år räcker ju inte ensamt
för en upplösning, funderar Antila.
Den nuvarande strukturen lämpar
ändå för det finländska systemet.
”Stödet av arbetshälsan på olika sätt är en
för arbetspensionssystemet lämplig, belönande och sporrande
verksamhet.”
Stödet av arbetshälsan på olika
sätt är enligt Antila en för arbetspensionssystemet lämplig, belönande
och sporrande verksamhet. Det ska
bara skapas regler för verksamheten
på ministeriet. – Arbetspensionssystemet kan bra redan i ett tidigt skede
komma med och främja orkandet i
arbetet och förhindra förluster av arbetsförmågan. Det här skulle minska
behovet av invalidpensioneringar
och pensionskostnaderna, konstaterar Outi Antila och berättar att
det för närvarande funderas mycket
på just dessa frågor på ministeriet.
Hon uppmuntrar också arbetsgruppen som bereder revideringen av
sjömanspensionslagen att undersöka
hur Sjömanspensionskassan kunde
stöda sjöfararnas arbetshälsa.
Arbetstagarnas fria rörlighet inom
EU-området och dennas effekter på
det nationella pensionssystemet ger
ministeriet mycket arbete. Det är
ministeriets tjänstemäns uppgift att
sörja för att det finländska pensionssystemet bibehålls som ett helt enligt
1 pelaren fungerande system. Arbetspensionen är en del av det finländska
socialskyddet. Sin egen extra utma-
8
Albatrossi | Albatrossen
ning för den fria rörligheten inom
EU erbjuder särgrupperna, som t.ex.
sjömännen, för vilka det är typiskt att
arbeta under flera olika EU-länders
flagg under sin yrkeskarriär. De
finländska boenderelaterade och EU:s
arbetsrelaterade bestämmelser är till
dessa delar kontroversiella, en fråga
som vore bra att ta upp även i SjPLarbetsgruppen, funderar Outi.
Personalen vid social- och hälso-
vårdsministeriets försäkringsavdelning har mycket att stå i med. I
egenskap av avdelningschef ser dock
Outi Antila med tillförsikt på kommande uppgifter för personalstyrkan
på avdelningen har åtminstone i
viss mån stärkts. Under sin tidigare
tjänstemannakarriär arbetade Antila
bl.a. på besvärsnämnden för arbetspensionsärenden. Hon upplever att
flytten till ministeriet för hennes
del har varit ett riktigt beslut. Hon
konstaterar att hon inte någonstans
mött så till sitt arbete bundna och
kunniga personer som vid social- och
hälsovårdsministeriet. Ministeriets
meningsfyllda arbete håller människorna kvar i tjänstemannakarriären.
SHM är statsförvaltningens största
och produktivaste lagstiftningsfabrik.
Emellanåt snickras det paragrafer
i rasande takt – budgetlagarna ska
ibland komma till på några veckor.
Oftast räcker dock tiden till också för
överväganden och prövning.
Outi Antila hålls pigg genom mo-
tion. På sommaren joggar och på vintern skidar hon. Den senaste fritidssysselsättningen är dans – den utövar
hon tillsammans med sin man.
Som motvikt till motionsintresset
jagar Outi.
– Det är toppenavstressande att
sitta på en stubbe och vänta på att
skogens konung, kanske t.o.m. en
stor och ståtlig älgtjur ska uppenbara
sig framför passet. Under väntan på
att det här ska hända kan jag i lugn
och ro beundra de diamanter regnskurarna lämnat på grankvistarna.
Under dessa stunder glömmer jag
helt det hektiska jobbet på ministeriet, konstaterar hon till slut. o
Ensin päiväraha – sen jälkeen
eläke turvaa toimeentulon
Jos jäät työttömäksi, työttömyyspäiväraha turvaa työikäisen toimeentulon
500 päivän eli noin kahden vuoden
ajan. Iäkkäänä työttömäksi jäävä työntekijä voi saada päivärahaa pitempäänkin eli ns. lisäpäiviltä.
1950—1954 syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi saakka,
jos hän on täyttänyt
• 59- vuotta ennen 500 työttömyys päivän täyttymistä ja
• ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta
viimeisen 20 vuoden aikana.
1955 ja sen jälkeen syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi
saakka, jos hän on täyttänyt
• 60- vuotta ennen 500 työttömyys päivän täyttymistä ja
• ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta
viimeisen 20 vuoden aikana.
Ennen vuotta 1958 syntynyt voi saada
vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana saatuaan
työttömyyspäivärahaa 500 päivän
jälkeen myös lisäpäiviltä.
Ilmoittaudu viipymättä
työnhakijaksi
Käy työ- ja elinkeinotoimistossa
viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Saat työttömyyspäivärahaa
vain, jos työnhakusi on voimassa. Hae
ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa omasta työttömyyskassastasi. Jos
et kuulu työttömyyskassaan, voit hakea
Kelan maksamia työttömyysetuuksia.
Työttömäksi joutuessa eläkkeen
karttuminen työansioista päättyy. Kun
alkaa saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, kertyy siitä eläkettä,
mutta vähemmän kuin työssä ollessa.
Kelan peruspäivärahan saajalle ei työeläkettä kartu.
Lisätietoja ansiopäivärahasta saat
työttömyyskassastasi ja peruspäivärahasta Kelasta www.kela.fi.
Miten työttömyys vaikuttaa
eläkkeen määrään?
Työttömyysaika pienentää eläkettä.
Eläkeneuvonta ı
Työttömyysuhka
xxxxxxxxx
ı Xxxxxxx
Merimies
työttömyysuhan alla
Teksti Text Michaela Björklund
Kuva | foto: thinkstock
Työttömäksi jäävällä merimiehellä pyörii mielessä iso määrä kysymyksiä. Miten käy
toimeentuloni? Miten minun pitäisi toimia, kun jään työttömäksi? Miten työttömyys
vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen? Voinko säilyttää ansaitun alemman eläkeikäni,
vaikka jään työttömäksi vai saanko jäädä vanhuuseläkkeelle vasta 63-vuotiaana?
Mitä pitempään olet työttömänä, sitä
enemmän se pienentää eläkettäsi,
koska eläkettä karttuu työttömyysajalta
ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta.
Työttömyysaikana ansioiksesi lasketaan
75 % työttömyyspäivärahan perusteena
olevista ansioista. Näistä ansioista eläkettä karttuu 1,5 % iästä riippumatta.
Eläkettä karttuu ansiopäivärahakaudelta enintään 63-vuotiaaksi saakka.
Työttömäksi jäävä saa aikanaan
työn päättymiseen saakka karttuneen
eläkkeen sekä ansiopäivärahakaudelta
karttuneen eläkkeen elinaikakertoimella vähennettynä. Eläkkeen määrän
kehittymistä voit seurata sähköisestä
työeläkeotteesta. Jos 63 vuoden ikään
mennessä karttunut työeläkkeesi on
alle 1 303 €/kk, saatat saada lisäksi
kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa
asia Kelasta.
Esimerkki: Matruusi Aalto on
55-vuotias joutuessaan irtisanotuksi
ja työttömäksi sen johdosta, että
alus, jossa hän työskentelee myydään.
Merimies Aallolla on MEL- palvelua
yhteensä 34 vuotta, joten hänen siihen mennessä ansaitsemansa alempi
eläkeikä on 56 vuotta. Merimies Aalto
on vuoden verran työttömänä saaden
työttömyyspäivärahaa ja siirtyy merimieseläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 56 vuoden iästä.
Merimieseläkekassa palvelee
kaikissa sinua koskevissa työeläkeasioissa verkko-osoitteessa www.
merimies­elakekassa.fi. Sivuilta löydät kattavaa eläke- ja kuntoutustietoa sekä ohjeita eläkkeen hakemiseen
erilaisissa elämäntilanteissa. o
Exempel: Matros Våg blir uppsagd
och arbetslös på den grund att
fartyget där han arbetar sålts. Matros
Våg kan räkna sig till godo sammanlagt 34 år SjPL-tjänstgöring och hans
dittills intjänade lägre pensionsålder
uppgår sålunda till 56 år. Matros
Våg är arbetslös i ett år och erhåller
arbetslöshetsdagpenning för denna
tid och beviljas därefter ålderspension enligt sjömanspensionslagen vid
56 års ålder.
Sjömanspensionskassan betjänar
dig i alla arbetspensionsärenden på
webbadressen www.sjomanspensionskassan.fi. På sidorna hittar
du gott om information om pension
och rehabilitering samt ansökan om
pension i olika livssituationer. o
Albatrossi | Albatrossen
9
Eläkeneuvonta
Jos merimies joutuu työttömäksi
ennen eläkeiän täyttämistä, hän
pääsääntöisesti menettää oikeutensa
siirtyä eläkkeelle ansaitussa alemmassa
eläkeiässä ja hänen eläkeikänsä nousee
63 vuoteen. Merimiehen oikeus jäädä
eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä säilyy kuitenkin työttömyydestä
huolimatta seuraavin edellytyksin:
• työttömäksi joutuminen on johtunut
aluksen myymisestä, aluksen liiken teestä poistamisesta, työvoiman
supistamisesta; ja
• merimies täyttää eläkkeen saami seen oikeuttavan alemman, jo ansaitun
eläkeikänsä 5 vuoden kuluessa työ suhteen päättymisestä, ja
• merimies on koko tältä ajalta oikeu tettu päivärahaan tai työmarkkina tukeen, ja hän on jatkuvasti työvoi maviranomaisten välityksellä hakenut
merimieseläkelain soveltamispiiriin
kuuluvaa työtä tai
• jos työvoimatoimisto tarjoaa työtä,
josta ei voi kieltäytyä päivärahaa
menettämättä, hän ei menetä oikeut taan alennettuun eläkeikään edellyt täen, että hän pysyy edelleen työn hakijana suomalaiseen laivaan. o
Kuva | foto: thinkstock
Miten käy työttömäksi joutuvan merimiehen ansaitun
alemman vanhuuseläkeiän?
1948–1949 syntynyt
työttömäksi alle 65-vuotiaana
Född 1948–1949 och
arbetslös före 65 års ålder
Jos joudut työttömäksi, voit harkita, haetko vanhuuseläkettä
vai ilmoittaudutko työnhakijaksi. Sinun kannattaa siis ensin selvittää työttömyyspäivärahasi ja eläkkeesi määrä. Jos 63 vuoden
ikään mennessä karttunut työeläkkeesi on alle 1 303 €/kk, saatat
saada lisäksi kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa asia Kelasta.
Om du blir arbetslös kan du överväga om du ska ansöka om
ålderspension eller anmäla dig som arbetslös arbetssökande. Det
lönar sig alltså för dig att först ta reda på beloppen på din arbetslöshetsdagpenning och din pension. Om du fram till 63 års ålder
har tjänat in en arbetspension som är lägre än 1 303 € i månaden,
kan ditt pensionsskydd kompletteras med folkpension. Vid behov
kan du be FPA kontrollera detta.
Jos työeläkkeesi on niin pieni, että kansaneläke täydentäisi
sitä, voit hakea vanhuuseläkkeen sijasta työttömyyseläkettä.
Silloin saat sekä työeläkkeen että Kelan myöntämän työttömyyseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä. Voit hakea työttömyyseläkettä, jos olet saanut ensin työttömyyspäivärahaa 500
päivältä ja ansainnut työeläkettä vähintään 5 vuodelta viimeisen
15 vuoden aikana. o
10
10
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Om din arbetspension är så pass liten att folkpensionen skulle
komplettera den kan du i stället för ålderspension ansöka om
arbetslöshetspension. Då får du både din arbetspension och en av
FPA beviljad arbetslöshetspension utan förtidsminskning. Du kan
ansöka om arbetslöshetspension om du först fått arbetslöshetsdagpenning för 500 dagar och du har tjänat in arbetspension i
minst 5 år under de senaste 15 åren. o
Hot om arbetslöshet
ı Pensionsrådgivning
Sjöman hotad
av arbetslöshet
Många frågor ger sjömannen huvudbry när han eller hon blir arbetslös. Hur går det
med utkomsten? Hur ska man gå tillväga om man blir arbetslös? Hur påverkar arbetslösheten min kommande pension? Kan jag behålla min lägre intjänade pensionsålder
trots arbetslöshet eller får jag gå i pension först vid 63 års ålder?
Först dagpenning – sedan
tryggar pensionen utkomsten
Om du blir arbetslös i arbetsför ålder
tryggar arbetslöshetsdagpenningen din
utkomst i 500 dagar, dvs. cirka två år.
En arbetstagare som blir arbetslös på
äldre dagar kan få dagpenning även för
så kallade tilläggsdagar.
En person som är född 1950—1954 får
dagpenning för tilläggsdagar upp till 65
års ålder, om han eller hon
• fyllt 59 år innan 500 arbetslöshets dagar har löpt ut och
• haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år
under de senaste 20 åren.
En person som är född 1955 eller senare
får dagpenning för tilläggsdagar upp till
65 års ålder, om han eller hon
• fyllt 60 år innan 500 arbetslöshets dagar har löpt ut och
• haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år
under de senaste 20 åren.
Personer födda före 1958 kan få
oförminskad ålderspension redan vid
62 års ålder efter att ha fått arbetslöshetsdagpenning först för 500 dagar och
därefter även för tilläggsdagar.
Anmäl dig utan dröjsmål
som arbetssökande
Besök arbets- och näringsbyrån senast
den första arbetslöshetsdagen. Du får arbetslöshetsdagpenning endast om du har
anmält dig som arbetssökande. Sök inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning
från din egen arbetslöshetskassa. Om du
inte hör till arbetslöshetskassa, kan du
ansöka om FPA:s arbetslöshetsförmåner.
Om du blir arbetslös tjänar du inte
längre in pension baserat på arbetsinkomster. När du börjar få inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan, tjänar du dock in pension på
dagpenningen, men mindre än när du
förvärvsarbetade. FPA:s grunddagpenning ger inte rätt till arbetspension.
För ytterligare information om
grunddagpenningen kan du kontakta
Folkpensionsanstalten, www.fpa.fi.
Närmare information om den inkomstrelaterade dagpenningen får du
från din arbetslöshetskassa.
Hur arbetslöshetstiden
påverkar pensionen
Arbetslöshetstid minskar pensionen.
Ju längre tid du är arbetslös, desto
mer minskar pensionen, eftersom det
tillväxer mindre pension av arbetslöshetstiden än av tiden i arbete. Under
arbetslöshetstiden räknas som dina
inkomster 75 % av den inkomst som
ligger till grund för arbetslöshetsdagpenningen. Av denna inkomst tillväxer
pension med 1,5 % oberoende av ålder.
Pension intjänas under en period med
inkomstrelaterad dagpenning högst
fram till 63 års ålder.
Om du blir arbetslös får du i sinom
tid minst den pension som du tjänat in
fram till dess att arbetet upphört justerat med livslängdskoefficienten. Du
kan följa med hur pensionsbeloppet
utvecklas i det elektroniska pensionsutdraget. Om du fram till 63 års ålder
har tjänat in en arbetspension som är
lägre än 1 303 euro i månaden, kan
ditt pensionsskydd kompletteras med
folkpension. Vid behov kan du också
be FPA kontrollera ärendet.
Den intjänade lägre
pensionsåldern för sjöman
som blivit arbetslös
Om en sjöman blir arbetslös före
uppnådd intjänad lägre pensionsålder
förlorar han sin rätt att gå i pension
vid intjänad lägre pensionsålder och
sjömannens pensionsålder stiger till 63
år. Sjömannens rätt att gå i pension vid
intjänad lägre pensionsålder bibehålls
dock trots arbetslösheten under följande förutsättningar:
• Arbetslösheten har berott på att far tyget sålts eller tagits ur trafik eller på
att arbetskraften inskränkts; och
sjömannen uppnår den dittills intjänade
lägre pensionsåldern inom fem år efter det att arbetsförhållandet upphörde, och
• sjömannen har under hela denna tid
rätt till arbetslöshetsdagpenning,
arbetsmarknadsstöd och han via
arbetskraftsmyndigheternas förmedling
fortlöpande söker arbete på finländskt
fartyg eller
• om arbetskraftsbyrån erbjuder arbete,
som han inte kan vägra att ta emot
utan att förlora sin rätt till arbetslös hetsdagpenning eller arbetsmarknads stöd, förlorar han inte sin rätt till
intjänad lägre ålderspensionsålder
under förutsättning att han fortlöpande
söker arbete på finländskt fartyg. o
Albatrossi | Albatrossen
11
Pärjätään ı Vi klarar oss
Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |
Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin.
Työkykyinen vai työkyvytön?
Arbetsför eller invalid?
MEK:ssä myönnettiin työkyvyttömyyseläke vuonna 2012
Under 2012 beviljade SPK invalidpension för 73 % av ansök-
73%:ssa hakemuksista. Kaikissa hylätyissäkin tapauksissa käytössä oli lääkärinlausunto, jossa hoitava lääkäri arvioi henkilön
työkyvyttömäksi. Mihin perustuu, että tällainen hakemus
hylätään?
ningarna. Även i samtliga avslagna fall presenterades ett läkarutlåtande enligt vilket den vårdande läkaren bedömde personen
ifråga vara invalid. På vad grundar sig beslutet att avslå en dylik
ansökan?
Eläkehakemusta ei ratkaista pelkästään lääketieteellisin
perustein, vaan muillakin tekijöillä on osuutta. Merimieseläkelaissa todetaan, että täysi työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki myönnetään, jos henkilön työkyky on yli
vuoden kestoisesti alentunut vähintään 3/5:lla. Arvioinnissa
otetaan huomioon henkilön jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan
kohtuudella edellyttää tekevän.
Beslutet för en pensionsansökan grundas inte enbart
Siten merenkulkija voi tulla työkyvyttömäksi (esimerkiksi
Sålunda kan en sjöfarare förlora arbetsförmågan (t.ex. på
grund av epilepsi) i sitt eget arbete och kan inte få sjöduglighet,
men har rikligt med arbetsförmåga kvar för uppgifter som utförs
på land. I ett sådant fall avslås pensionsansökan, men samtidigt
förbinder sig SPK att bekosta yrkesinriktad rehabilitering: med
hjälp av arbetsprövning eller utbildning främjas återkomsten till
arbetslivet.
epilepsian takia) omaan työhönsä eikä hän saa merikelpoisuutta, mutta hänellä on runsaasti työkykyä jäljellä maissa
tehtäviin töihin. Tällöin eläkehakemus hylätään, mutta samalla MEK lupaa kustantaa ammatillista kuntoutusta: työkokeilun
tai koulutuksen avulla edistetään työelämään palaamista.
Lääketieteellinen perusasia eläkkeitä ratkaistaessa on,
että henkilöllä tulee olla sellainen vakava sairaus, joka alentaa
merkittävästi työ- ja toimintakykyä. Jos laajoissakaan tutkimuksissa ei varsinaista elimellistä sairautta löydy, ei eläkettä
myönnetä. Jos haitta on luonteeltaan subjektiivista eli itse
koettua (esim. kipu, väsymys, huimaus) ilman objektiivisia
sairauslöydöksiä, hakemus hylätään. Toisaalta pelkkä vakava
sairausnimike (esim. sepelvaltimotauti) ei oikeuta eläkemyöntöön, jos henkilö on toipunut hyvin sairaudestaan.
Lääketieteellinen rajanveto myöntämisen ja hylkää-
misen välillä on muotoutunut vuosikymmenten mittaan
valitusasteissa (muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus).
Valitusasteissa muuttuneiden MEK:n tapausten määrä on ollut
vähäinen.
Mistä syntyy ristiriita hoitavan lääkärin ja MEK:n
näkemyksen välillä? Joskus hoitava lääkäri vastaa asiakkaan
odotuksiin, vaikka objektiivinen näyttö merkittävästä toimintavajeesta on niukka. Toisinaan lääkärin oletus eläkkeelle
oikeuttavan sairaushaitan suuruudesta poikkeaa oleellisesti
vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä.
MEK pyrkii jatkossa lisäämään eläkeasioihin ja kuntou-
tukseen liittyvää koulutuksellista panosta mm. hoitavien
lääkäreiden ja alan henkilöstöhallinnon piirissä. o
12
Albatrossi | Albatrossen
på medicinska grunder utan till det bidrar också andra faktorer.
I sjömanspensionslagen konstateras att full invalidpension eller
rehabiliteringsstöd för viss tid beviljas om personens arbetsförmåga under över ett års tid har sjunkit bestående med minst 3/5.
Vid bedömingen beaktas personens återstående förmåga att få
inkomster genom sådant till buds stående arbete som han / hon
rimligen kan förutsättas kunna utföra.
Den medicinska grundfrågan vid beslut om pensioner
är att personen ifråga ska ha en så allvarlig sjukdom att denna
märkbart sänker arbets- och funktionsförmågan. Om det inte ens
vid omfattande undersökningar påträffas någon konkret organisk
sjukdom beviljas inte pension. Om krämpan till karaktären är
subjektiv, dvs. självupplevd (t.ex. smärta, tröttthet, svindel) utan
objektiva sjukdomsfynd avslås ansökan. Å andra sidan berättigar
inte enbart namnet på en allvarlig sjukdom (t.ex. kranskärlssjukdom) till beviljande av pension om personen ifråga har återhämtat
sig bra från sin sjukdom.
Den medicinska gränsdragningen mellan beviljande och
avslag har under decenniernas förlopp utformats i den första besvärsinstansen, besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, och
i försäkringsdomstolen. Antalet SPK-fall som ändrats i besvärsinstanserna har varit obetydligt.
Vad är det då som gör att det uppstår en konflikt mellan
den vårdande läkarens och SPK:s synpunkter? Ibland svarar den
vårdande läkaren på kundens förväntningar trots att det objektiva
fyndet av betydande funktionsbrist är knappt. Ibland avviker läkarens bedömning av den till pension berättigande sjukdomssymtomets omfattning väsentligt från normal praxis för besluten.
I fortsättningen strävar SPK till utökad satsning på till bl.a.
vårdande läkare och personalförvaltning inom branschen riktade
kurser med pensionsfrågor och rehabilitering som tema. o
Merenkulkijan työkyky
ı Työ ja terveys
Tärkeintä on merenkulkijan kokonaisvointi
Merenkulkija tarvitsee merityölainsäädännön mukaan merityökelpoisuuteen
merimieslääkärin todistuksen. Määräaikainen todistus on uusittava kahden
vuoden välein. Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foton Marina Paulaharju, Heikki Saarni
Pelkän lakisääteisen merimies-
Ylipaino on suomalaisten kansanter­
lääkärintarkastuksen tehdessään
merimieslääkäri arvioi tällä hetkellä
ainoastaan henkilön sopivuuden
merityöhön ilman ennaltaehkäisevää
elementtiä. Tarkastus on luonteeltaan
ns. karsiva. Optimaalisinta olisi tehdä
merimieslääkärintarkastus osana
työterveyshuollon terveystarkastusta.
Näin voitaisiin vaikuttaa moninaisesti merenkulkijan kokonaisvointiin
ja kartoittaa paremmin riskitekijöitä.
Haastattelimme Työterveyslaitoksen
ylilääkäri sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa.
veysongelma, ja se on oleellinen
terveys­riski myös merenkulkijoilla. Se
on elintasosairaus, ja johtuu osin siitä,
että työ on yleisesti keventynyt, liikutaan autoilla, syödään kulutustasoon
nähden runsaammin ja liikutaan vähemmän. Haaste on onnistua vaikuttamaan liikkumiseen ja sitä kautta itsestä
huolen pitämiseen. Päivi Miilunpalo
toteaa, että riittää kun harrastaa liikuntaa terveyttä ylläpitävällä tasolla.
”Osa suomalaisista
merenkulkijoista voi
hyvin, mutta monella
on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa
huonokuntoisuutta.”
– Osa suomalaisista merenkulkijoista voi hyvin, mutta monella on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa
huonokuntoisuutta, Miilunpalo toteaa.
Työssään sekä kliinisessä lääkärintyössä
että mm. syksyllä 2012 alkaneessa SeaFit -hankkeessa Päivi on tehnyt erilaisia
havaintoja ja pohtinut merenkulkijan
hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Miilunpalon mukaan terveydentilan uhat
tulisi havaita riittävän ajoissa ja ryhtyä
yhteistyössä merenkulkijan kanssa
tarpeellisiin toimenpiteisiin terveydentilan ja työkyvyn parantamiseksi.
Albatrossi | Albatrossen
13
Työ ja terveys ı
Merenkulkijan työkyky
Vaikka liikuntamahdollisuudet
laivalla ovat rajallisemmat, löytyy mahdollisuuksia liikkumiseen niin maalla
kuin merellä. Tärkeintä on liikkua
ylipäätään. Merenkulkijoilla ylipainoa
kehittyy muita ammattiryhmiä helpommin. Olosuhteet merityössä tarjoavat siihen mahdollisuuden. Ruokaa
on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa ja
ruokailu on keskeinen vapaahetkien
ajanviettotapa laivalla.
Painolla on vaikutusta myös diabeteksen ja kolesteroliarvojen kehittymiseen. Koholla oleva verensokeri
on usealla merenkulkijalla ongelma,
Miilunpalo toteaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa korkea verensokeri
työterveyshuollossa havaitaan ja mitä
pikimmin toimenpiteisiin ryhdytään,
voidaan diabeteksen kehittyminen
ehkäistä tai ainakin sen puhkeamista
siirtää myöhempään.
– Löytyy hyviä esimerkkejä merenkulkijoista, jotka ovat onnistuneet
muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja
vähentämään painoaan merkittävästi.
Merenkulkijan omat elämäntapamuutokset ovat tässä ratkaisevia. On mukava huomata heidän kokonaisvointinsa parantuneen ja samalla heidän
sairastumisriskiensä vähentyneen. Se
palkitsee myös lääkäriä, toteaa Päivi.
Merityö poikkeaa monelta osin
maatyöstä. Tästä syystä myös merenkulkijoiden terveydentilan laajempi
tarkastelu on usein tarpeen. Päivi
Miilunpalon mukaan pelkkä lakisääteinen merimieslääkärintarkastus
ei tällöin riitä. Tarvitaan enemmän
vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisevää
toimintaa. Merenkulkijan työterveyshuollon asianmukainen järjestäminen
on lain mukaan myös merityönantajan
velvollisuus.
Parhaimmillaan työterveyslääkäri
toimii niin työnantajan kuin työntekijän kumppanina ja asiantuntijana.
Päivi on työterveyslääkärinä päässyt
tekemään työpaikkaselvityksiä sekä
osallistumaan varhaisen tuen mallin
mukaisiin työterveysneuvotteluihin.
Hän kokee sen antoisana ja tärkeitä
näkökulmia antavana työnä. – Opin
merenkulkijan työolosuhteista ja hyödynnän tätä tietoa työssäni niin meri-
14
Albatrossi | Albatrossen
mieslääkärinä kuin Työterveyslaitoksen
asiantuntija-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä. Osa työstäni on erilaisten
selvitysten tekemistä merenkulkualalla,
merenkulkijoiden poikkeuslupa-asioiden käsittelyä ja merimieslääkärien
koulutustyötä.
”Parhaimmillaan työterveyslääkäri toimii
niin työnantajan kuin
työntekijän kumppanina
ja asiantuntijana.”
Suomalaisen merimieslääkärijär-
jestelmän nykytilaa ja siihen liittyviä
seikkoja, sen ongelmia sekä kansainvälistä vertailua Työterveyslaitos ja sen
ylilääkäri Päivi Miilunpalo selvittävät
Merimiesasiain neuvottelukunnan
terveysjaoston toimeksiannosta.
Miilunpalon mukaan järjestelmän kehittäminen on tarpeellista. Perusteluna
hän toteaa, että merimieslääkäreitä on
Suomessa lähes 400, pätevöityminen
tehtävään, vaatimukset tarkastusten
määrästä vuosittain ja jatkokoulutusvaateet ovat vähäisempiä kuin useissa
muissa maissa ja myös muissa liikennemuodoissa.
– Työ on vasta alussa ja toisaalta
yleiset terveydenhuollon ja merenkulun muutokset tuovat tähän lisää
muutostarpeita, Päivi toteaa lopuksi.
Arvostan mahdollisuutta olla tekemässä selvitystä ja ehkä osaltani olla sitä
kautta vaikuttamassa merimieslääkärijärjestelmän tulevaisuuteen.
Sekä merenkulkijan että merityön-
antajan näkökulmasta merimieslääkärijärjestelmän kehittäminen on etu.
On voitava luottaa siihen, että tarkastukset on tehty samalla tavalla ja, että
linkki työterveyshuoltoon on olemassa.
Merenkulkijan hyvinvointi on kokonaisuus. Päivi Miilunpalon mukaan
parempaan suuntaan ollaan menossa.
Sairaspäivärahaan liittyvä uudistus
vuodelta 2012 on osaltaan ollut tähän
vaikuttamassa.
Keskeinen merenkulkijoiden
työhyvinvoinnin osatekijä on myös työpaikan johtamiskulttuuri, esimiestyö
ja työpaikan ilmapiiri. Työssä jaksaa
paremmin vaivoistakin huolimatta, jos
työpaikalla on muuten mukava olla ja
merenkulkijat viihtyvät työssään.
Koen tärkeäksi ja mielekkääksi työni
merenkulkijoiden parissa, ylilääkäri
Päivi Miilunpalo toteaa lopuksi. Merenkulkijoiden kanssa on kiva tehdä
töitä. He ovat sitoutuneita ammattiinsa ja yleisesti viihtyvät työssään.
Reipasta ja merellä viihtyvää asennetta
löytyy ja heidän kautta saa tärkeää
näkökulmaa merityön erityispiirteistä
ja työhyvinvoinnin kokonaisuudesta.
– Kiitos siitä, hän päättää haastattelun. o
Sjöfararens arbetsförmåga
ı Arbete och hälsa
Helhetsbilden
av sjöfararens
hälsa är viktig
Enligt lagstiftningen om sjöarbete behöver sjöfararen ett intyg av sjömansläkare över sin
duglighet för sjöarbete. Intyget ges för viss tid och ska förnyas med två års intervall.
Vid utförandet av enbart den lagstad-
gade sjömansläkarkontrollen bedömer
sjömansläkaren idag endast personens
lämplighet för sjöarbete utan förebyggande element. Till karaktären är
kontrollen en s.k. gallrande kontroll.
Optimalt vore att utföra sjömansläkarkontrollen som en del av hälsokontrollen. Då vore det möjligt att på många
sätt påverka helhetsbilden av sjöfararens
hälsa och kartlägga riskfaktorerna bättre.
Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren
för Sjömanshälsovårdscentralen och
sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo.
– En del av de finländska sjöfararna
mår bra, men många är överviktiga
och har dålig kondition på grund av
alltför litet motion, konstaterar Päivi
Miilunpalo. I sitt arbete såväl inom det
kliniska läkararbetet som bl.a. inom det
på hösten 2012 inledda SeaFit-projektet
har Päivi gjort iakttagelser av olika slag
och funderat på faktorer som påverkar
sjöfararens välbefinnande. Enligt henne
borde vi i tillräckligt god tid observera
hoten mot hälsotillståndet och i samarbete med sjöfararen skrida till nödvändiga åtgärder för att förbättra både
hälsotillstånd och arbetsförmåga.
Övervikten är ett finländskt folkhäl-
soproblem och utgör också en väsentlig
hälsorisk för sjöfararna. Den utgör en
för levnadsstandarden typisk sjukdom
och beror till en del på att arbetet generellt sett har blivit lättare, man rör sig
med bil, äter mera än förbrukningsnivån
kräver och rör sig mindre. Utmaningen
är att lyckas påverka rörligheten och
därigenom omsorgen om sig själv. Päivi
Miilunpalo konstaterar att det räcker
om vi håller igång på en nivå som upprätthåller hälsan.
Trots att motionsmöjligheterna
ombord på fartyget är mera begränsade
finns det möjligheter till motion såväl
på land som till sjöss. Viktigast är att
överhuvudtaget röra på sig. För sjöfararna kommer övervikten lättare än
för andra yrkesgrupper. Förhållandena
i sjöarbetet erbjuder goda möjligheter
därtill. Mat erbjuds 24 timmar i dygnet
och måltiderna är ett väsentligt sätt att
fördriva tiden under fritiden ombord.
”Som bäst fungerar
företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens
partner och sakkunniga.”
Vikten inverkar också på utvecklingen
av diabetes och får kolesterolvärdena
att skjuta i höjden. Förhöjt blodsocker
är ett problem för många sjöfarare,
konstaterar Päivi. Ju tidigare det höga
blodsockervärdet observeras i företagshälsovården och ju snabbare motåtgärder inleds, dess lättare kan utvecklingen
av diabetes förhindras eller åtminstone
framskjutas.
– Det finns fina exempel på sjöfarare
som har lyckats ändra sina matvanor
och väsentligt minska sin vikt. Här är
sjöfararens egna ändringar av vanorna
avgörande. Det är trevligt att lägga märke
till hur deras välbefinnande i sin helhet
förbättras och hur deras risker för insjuknande samtidigt har minskat. – Det
belönar också läkaren, konstaterar Päivi.
Sjöarbetet avviker i många avseenden
från arbete på landbacken. Därför finns
det ofta även ett behov av att kontrollera sjöfararnas hälsotillstånd mera
omfattande. Enligt Päivi Miilunpalo
räcker enbart den lagstadgade sjömansläkarkontrollen inte härvid till. Det
behövs mera av effektiv och förebyggande verksamhet. Arrangerandet av
en vederhäftig företagshälsovård för
sjöfararen är enligt lagen också sjöarbetsgivarens skyldighet.
Som bäst fungerar företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens partner och
sakkunniga. Päivi har i egenskap av
företagshälsovårdsläkare såväl fått göra
arbetsplatsutredningar som delta i
företagshälsovårdsförhandlingar enligt
modellen för tidigt stöd. Hon upplever
det som ett arbete som är givande och
tar upp många viktiga synpunkter.
– Jag lär mig nytt om sjöfararens
arbetsförhållanden och kan utnyttja de
här kunskaperna såväl i mitt arbete som
sjömansläkare som i samband med Arbetshälsoinstitutets sakkunnig-, utvecklings- och forskningsuppgifter. En del av
mitt arbete består av olika utredningar
inom sjöfartsbranschen, handläggning
av sjöfararnas dispensärenden och sjömansläkarnas utbildningsarbete.
På uppdrag av sjöfartshälsovårdssek-
tionen vid delegationen för sjömansärenden utreder Arbetshälsoinstitutet
och dess överläkare Päivi Miilunpalo det
finländska sjömansläkarsystemets nuvarande tillstånd och till detta knutna
faktorer och problem samt gör samtidigt
en internationell jämförelse. Enligt Mii­
lunpalo är det nödvändigt att utveckla
Albatrossi | Albatrossen
15
Arbete och hälsa
systemet. Hon motiverar det här med
att konstatera att det idag finns närmare 400 sjömansläkare i vårt land. Samtidigt är kompetenskraven för uppgiften,
kraven på antalet hälsokontroller per år
och fordringarna på fortsatt utbildning
för läkarna mindre än i många andra
länder och även i andra trafikformer.
– Arbetet är först i sin början och å
andra sidan medför även förändringar
inom den allmänna hälsovården och sjöfarten ytterligare behov av förändringar,
konstaterar Päivi slutligen. Jag värdesätter
möjligheten att få vara med om att göra
utredningen och kanske den vägen för
egen del kunna vara med om att bygga
upp sjömansläkarsystemets framtid.
”Centrala delfaktorer
för arbetshälsa är också
arbetsplatsens ledningskultur, förmansarbetet
och arbetsplatsens anda”.
– Ur såväl sjöfararens som sjöarbetsgivarens synpunkt är utvecklingen av
sjömansläkarsystemet en fördel. Vi bör
kunna lita på att hälsokontrollerna är
utförda på samma sätt samt på att länken till företagshälsovården existerar.
Sjöfararens välbefinnande är en helhet.
Enligt Päivi Miilunpalo är vi på väg
mot det bättre. Den till sjukdagpenningen knutna reformen 2012 har för
sin del medverkat till det här.
Centrala delfaktorer för sjöfararnas
arbetshälsa är också arbetsplatsens
ledningskultur, förmansarbetet och arbetsplatsens anda. Arbetstagaren orkar
trots sina besvär bättre i arbetet om det
annars är trevligt på arbetsplatsen och
sjöfararna trivs i arbetet.
– Jag upplever mitt arbete bland
sjöfararna som viktigt och intressant,
konstaterar överläkare Päivi Miilunpalo
till slut. Det är roligt att jobba tillsammans med sjöfararna. De är fästa vid
sitt yrke och trivs i allmänhet bra i sitt
arbete. De präglas av rejälhet och trivsel på sjön och via dem har jag fått viktiga synpunkter på sjöarbetets särdrag
och arbetshälsa som en helhet. – Tack
för det, avslutar hon intervjun. o
16
Albatrossi | Albatrossen
Xxxxxx ı
Tilastot ı Statistik
Aktuaari | Aktuarie Kimmo
Karppinen
Xxxxxxxxx
Ansaitut
alemmat
eläkeiät
Intjänad
lägre
pensionsålder
Merimieseläkelain 8 §:n perusteella
Under vissa förutättningar har sjöfara-
merenkulkijalla on mahdollisuus tietyin
edellytyksin siirtyä vanhuuseläkkeelle
ennen yleistä 63 vuoden eläkeikää.
Alempi eläkeikä määräytyy meripalvelun pituuden mukaan: 324 meripalvelukuukautta (27 vuotta) ylittävät
kuukaudet alentavat eläkeikää 63:sta
kuukausi kuukaudesta -periaatteella. Jos
siis merenkulkijalla on esimerkiksi 325
meripalvelukuukautta, merenkulkijan
eläkeikä on 62 vuotta ja 11 kuukautta.
Alin eläkeikä miehistöllä on kuitenkin 55
vuotta ja päällystöllä 60 vuotta. Työntekijän eläkelaissa (TyEL) vastaavanlaista
säännöstä ei ole.
ren möjlighet att med stöd av sjömanspensionslagens 8 § gå i ålderspension
före den allmänna 63 års pensionsåldern.
Den lägre pensionsåldern fastställs enligt
sjötjänstens längd: varje månad som
överstiger 324 sjötjänstmånader (27
år) sänker pensionsåldern enligt månad
för månad-principen från 63 år. Om
exempelvis sjöfararen har bakom sig 325
sjötjänstmånader innebär det pensionering vid åldern 62 år och 11 månader.
Den lägsta pensionsåldern är dock 55 år
för manskap och 60 år för befäl. Någon
motsvarande bestämmelse finns inte i
arbetstagarnas pensionslag (ArPL).
Alemmasta eläkeiästä huolimatta
monet haluavat kuitenkin jatkaa meripalveluaan, vaikka oma vanhuuseläkeikä
olisi jo täytetty. Esimerkiksi vuosina
2011 ja 2012 aktiivipalvelusta vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin 43 %
työskenteli vielä merillä eläkeiän täyttymisen jälkeen.
Trots den lägre pensionsåldern vill
Kun lasketaan vuoden 2012 loppuun
mennessä palvellut meripalvelukuukaudet, kaikkiaan 760 merenkulkijalla oli
jo ansaittuna alle 63 vuoden eläkeikä.
Määrä vastaa noin 10 prosenttia aktiivimerenkulkijoiden määrästä. Keskimääräinen alennettu eläkeikä on 59,6 vuotta,
miehistöllä 59,2 vuotta ja päällystöllä
60,5 vuotta. o
Vid en beräkning av intjänade
många ändå fortsätta sin sjötjänst fast
den egna pensionsåldern redan är uppnådd. Av t.ex. de sjöfarare som åren 2011
och 2012 gick i ålderspension från aktiv
tjänst tjänstgjorde omkring 43 % ännu
på sjön efter att ha uppnått pensionsålder.
sjötjänstmånader fram till utgången av
2012 hade totalt redan 760 sjöfarare
tjänat in en pensionsålder som låg under 63 år. Antalet motsvarar omkring 10
% av alla aktiva sjöfarare. I genomsnitt
är den intjänade pensionsåldern 59,6 år,
59,2 år för manskapet och 60,5 år för
befälet. o
250
200
päällystö | befäl
miehistö | manskap
150
100
50
0
55.00–
55.11
56.00–
56.11
57.00–
57.11
58.00–
58.11
59.00–
59.11
60.00–
60.11
61.00–
61.11
62.00–
62.11
Sijoitukset ı Investering
Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen |
Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering
Erinomainen tuotto ja vakavaraisuus vuonna 2012
Ypperlig avkastning och solvens 2012
Yleiseen talouden kehitykseen liittyi vuonna 2012 merkit-
Kännetecknande för utvecklingen inom den allmänna eko-
täviä epävarmuuksia ja suuri osa talousuutisista oli negatiivisia.
Tästä huolimatta sijoittajien kannalta viime vuosi oli erinomainen. Yleinen korkotaso laski ennätyksellisen alhaisille tasoille ja
yritysten kannattavuus pysyi pääosin hyvänä. Tämän seurauksena
sijoitukset sekä joukkolainoihin että osakkeisiin tuottivat erittäin
hyvin.
nomin 2012 var en betydande osäkerhet och att en stor del av
ekonominyheterna var negativa. Trots detta var senaste år ur
placerarnas synpunkt ypperligt. Den allmänna räntenivån sjönk
till rekordlåga nivåer och företagens lönsamhet förblev i huvudsak
god. Som en följd härav gav placeringarna, såväl masskuldebrevslånen som aktierna en mycket god avkastning.
Merimieseläkekassan sijoitusten tuotto oli 11,3 prosent-
Avkastningen på Sjömanspensionskassans placeringar uppgick
tia vuonna 2012. Verrattuna työeläkeyhtiöiden saavuttamiin
sijoitustuottoihin oli eläkekassa jaetulla ykkössijalla. Sijoitustoiminta tuotti käyvin arvoin eläkekassalle noin 84 miljoonaa euroa.
Parhaiten menestyivät pörssiosakkeet, joiden tuotto nousi 17,6
prosenttiin. Eläkekassan 826 miljoonan euron sijoitussalkusta
pörssiosakkeita oli lähes 37 prosenttia. Joukkolainoille saatiin
poikkeuksellisen hyvä 14,4 prosentin tuotto. Kiinteistösijoituksia
eläkekassalla on 30 prosenttia sijoituksista ja niille saatiin vakaa
5,8 prosentin tuotto.
2012 till 11,3 %. I jämförelse med av arbetspensionsbolagen
uppnådd avkastning på sina placeringar låg pensionskassan på
delad första plats. Enligt gängse värden avkastade pensionskassans placeringsverksamhet omkring 84 miljoner euro. Bäst klarade
sig börsaktierna. Avkastningen av dem steg till 17,6 %. Av pensionskassans 826 miljoner euro stora placeringsportfölj utgjorde
börsaktiernas andel närmare 37 %. Masskuldebrevslånen gav en
exceptionellt god avkastning på 14,4 %. Andelen fastighetsplaceringar av pensionskassans totala placeringar uppgår till 30 % och
avkastningen på dem uppgick till stabila 5,8 %.
Hyvä sijoitusvuosi kasvatti eläkekassan vakavaraisuuden
erinomaiseksi. Sijoitustoiminnan riskipuskurin, toimintapääoman,
määrä kasvoi 63 miljoonalla eurolla yhteensä 264 miljoonaan
euroon. Vuoden 2012 lopussa eläkekassan vakavaraisuusaste oli
46,3 prosenttia. Parhaan työeläkeyhtiön vakavaraisuusaste oli
28,0 prosenttia.
Matala korkotaso on kaikille sijoittajille ongelma. Koron al-
haista tasoa kuvaa se, että Iso-Britanniassa peruskorko ei ole ollut
näin alhaalla Englannin Pankin vuodesta 1694 alkaneen toiminnan
aikana. Alankomaissa 10 vuoden joukkolainojen korot eivät ole
olleet näin alhaalla noin 500 vuoteen. Sama koskee Yhdysvaltoja
sen itsenäisyyden ajalta.
Tuottoja saavuttaakseen on sijoittajien siirrettävä varojaan
pois aiemmin turvallisina pidetyistä joukkolainoista. Tuottoja
haetaan riskipitoisemmista yrityslainoista, osakkeista ja kokonaan
muista omaisuuslajeista. Merimieseläkekassalla joukkolainojen
osuus kaikista sijoituksista on vain 16 prosenttia. Olemme jo
usean vuoden ajan siirtäneet varoja kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja myös osakkeisiin. Tämä on nostanut sijoitussalkkumme
riskiä, jonka kattamiseksi tarvitsemme hyvää vakavaraisuutta.
Olemme hajauttaneet sijoituksemme useisiin omaisuuslajeihin
ja odotamme pystyvämme saavuttamaan tuottotavoitteemme
myös matalan korkotason vallitessa. o
Tack vare det goda placeringsåret ökade pensionskassans
solvens till en utmärkt nivå. Placeringsverksamhetens riskbuffert,
verksamhetskapitalet, ökade med 63 miljoner euro till sammanlagt
264 miljoner euro. Vid utgången av 2012 uppgick pensionskassans
solvensgrad till 46,3 %. Solvensgraden för det bästa av arbetspensionsbolagen uppgick till 28,0 %.
Låg räntenivå är ett problem för alla placerare. En uppfatt-
ning om den låga räntenivån ger det faktum att grundräntan i
Storbritannien inte har varit så här låg under hela Englands Banks
verksamhet. Denna inleddes 1694. I Holland har räntorna på tio
års masskuldebrevslån inte varit så här låga på omkring 500 år.
Detsamma gäller för USA under landets hela självständighetstid.
För att erhålla avkastning är placerarna tvungna att föra över
sina medel från masskuldebrevslån som tidigare ansågs vara säkra
till andra objekt. Avkastning söks nu av riskfylldare företagslån,
aktier och helt andra slag av tillgångar. Sjömanspensiomskassans
andel masskuldebrevslån av alla placeringar är bara 16 %. Vi har
redan under många år överfört medel till fastigheter, infrastruktur
och också till aktier. Det här har ökat vår placeringsportföljs risker.
För att täcka dem behöver vi ha en god solvens. Därför har vi spritt
våra placeringar över ett flertal egendomskategorier och förväntar
oss att vi kan uppnå vårt mål för avkastningen också under den tid
låg räntenivå råder. o
Albatrossi | Albatrossen
17
Harrastukset ı
Suksi luistaa
Perässähiihtäjiä
ei odotella
Viking Linen Gabriellalla tarjoilijana työskentelevä Eija Vesala hiihtää
parituhatta kilometriä kaudessa. Talven lomat kuluvat kisoissa ja
hiihtotapahtumissa. Kunnosta on pidettävä huolta kesälläkin.
Teksti ja kuvat Text och foto Pekka Karppanen
Työtahti matkustajalaivoilla on edel-
leen kiristynyt. Yhtään ylimääräistä tarjoilijaa ei ole, ja välillä tulee yllätyksiä.
– ”Ekstraajia” on saatettu jättää
maihin, kun matkustajia on vähemmän. Ruuhka saattaa silti tulla johonkin ravintolaan, sanoo Eija viitaten a la
carten suosioon.
Hän työskentelee useimmiten juuri
Gabriellan tilausravintolassa, jossa
työaika on päivittäin 7:30–11:00
ja 17:00–24:00. Päivävapaa saattaa
mennä ryhmien kestityksiin, palo- tai
pelastusharjoituksiin. Aina kun on
mahdollista, Vesala käyttää vapaansa
liikuntaan laivan ulkopuolella.
– Helsingissä käyn usein MEPAn
kuntosalilla. Tukholman päässä lenkkeilen, Eija kertoo.
Liikunnan jälkeen ehtii vielä käydä
saunassa ja ottamaan nokoset.
Merimiesura alkoi Vaasanlaivoilta.
Lapualla syntynyt ja Seinäjoella asuva
Eija sai vuonna 1981 tarjoilijan paikan
m/s Fenno Expressilta.
– Käväisin välillä m/s Folklinerilla
seilaamassa Kaskisten ja Gävlen väliä,
ja palasin sitten Vaasanlaivoille, Eija
muistelee.
Finnjetin ja muiden Viking Linen
laivojen jälkeen hän on työskennellyt
Gabriellalla viimeiset 16 vuotta.
Vaikka laivalla on kiirettä, vahvistaa
Eija Vesala käsityksen Gabriellan hyvästä ilmapiiristä. Monet ovat seilanneet
pitkään yhdessä. Silti useimmat tunnetaan vain etu- tai lempinimellä eikä perhesuhteista tiedetä mitään. Gabriellan
18
18
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
väellä on monia liikunnallisia aktiviteetteja lomien aikana kuten ratsastusta, jääkiekkoa ja golfia. MEPAn kanssa
on yhteistyönä järjestetty työhyvinvointiin keskittyviä viikonloppuja. Kuortaneella on yhteyshenkilönä toiminut
entinen ”gabilainen” Eeva-Liisa Helle.
Eijan mielestä tapahtumajärjestelyt ovat kehittyneet sekä koti- että
ulkomailla. Eniten hän pitää Viron
Tartu Maratonista, jossa hiihdetään 63
kilometriä. Edellisen vuoden sijoitus
vaikuttaa seuraavan vuoden lähtöjärjestykseen. Eija on parhaimmillaan
ollut kakkonen omassa sarjassaan.
Vapaavuorojen ja fysiikan pitää olla
kohdallaan. Rajalta rajalle -hiihto on
yksi huikeimpia Eijan kokemia tapahtumia. Venäjän rajalta Kuusamosta
Suomen poikki Tornioon kulkeva reitti
vie reilun viikon. Osallistumismaksu
on 700 euron luokkaa ja se sisältää
kuljetukset, majoitukset, ruokailut ja
juomat reiteillä.
– Yöpyminen on välillä hotelleissa,
välillä vaatimattomammissa kämpissä,
Eija kuvailee. Osallistujia on ollut jopa
15:stä eri maasta. Ilmapiiri on miellyttävä ja kansainvälinen, monet tulevat
mukaan vuodesta toiseen. Nuorimmat hiihtäjät ovat 25- ja vanhimmat
70-vuotiaita. Matkaa tehdään suurten
korkeuserojen maastossa 440 kilometriä.
Eijalla suksi luistaa. Hän on nuores-
ta pitäen osallistunut hiihtokilpailuihin. Aluksi hän edusti Lapuan Virkiää.
– Pidemmät matkat alkoivat kiinnostaa 29-vuotiaana, Eija naurahtaa.
Hänellä on kokemusta monesta
maineikkaasta hiihtotapahtumasta.
Finlandia, Pogosta, Kauha-hiihto. Kaikki eivät heti edes tule mieleen. Hänellä
on diplomeita myös ulkomaisista hiihdoista kuten Tartu Maraton ja Jizerska
50 Tshekissä.
Näillä talviliikuntamäärillä ei taida
vapaa-aikaa jäädä muuhun?
– Ei, mutta joskus tulee käytyä etelässä, kun lumet ovat sulaneet.
Näin toteaa Eija Vesala, ja suunnittelee vielä osallistumista Isojoella järjestettävään Lauha 24 tunnin hiihtoon.
– Niin, ja vuoden 2014 Rajalta
rajalle -hiihtoon on jo ilmoittauduttu.
Hiihtohullut, lähtekää mukaan! o
Bra glid
ı Hobbyer
På bakom skidande
väntas det inte
Eija Vesala, som jobbar som servitör ombord på Viking Lines Gabriella,
skidar ett par tusen kilometer per säsong. Vintersemestrarna förflyter
i tecknet av tävlingar och skidevenemang. Också på sommaren gäller
det att hålla konditionen uppe.
På passagerarfärjorna har arbets-
takten bara ökat. Några extra servitörer
finns och emellanåt bjuds det på överraskningar.
– Det händer ibland att ”extrafirablarna” lämnats iland om antalet
passagerare är mindre. Ändå kan det
uppstå trängsel i nån restaurang, säger
Eija och avser den populära á la carten.
Hon arbetar själv oftast just i Gabriellas beställningsrestaurang, där den
dagliga arbetstiden är från 07:30 till
11:00 och 17:00 till 24:00. Den
lediga tiden på dagen kan
flyga sin väg med dukningar
för grupper eller brand- och
räddningsövningar. När det
bara är möjligt utnyttjar
Vesala sin fritid till motion
på land.
– I Helsingfors
blir det ofta SSBs
konditionshall, i
Stockholm blir det
konditionsrundor,
berättar Eija. Efter
motionen hinner
jag ännnu ta ett
bastubad och en
tupplur.
Sjömanskarriären
började på Vasabåtarna. Lappobördiga
Eija, som bor i Seinäjoki,
fick 1981 en plats som
servitör på m/s Fenno
Express.
– Emellanåt jobbade
jag på m/s Folkliner, som
seglade mellan Kaskö och
Gävle, och återvände sedan till Vasabåtarna, kommer Eija ihåg.
Efter Finnjet och därefter andra Viking Lines-fartyg har Eija de senaste 16
åren jobbat ombord på Gabriella.
Trots att brådska råder ombord styrker Eija Vesala uppfattningen att stämningen på Gabriella är god. Det finns
många som seglat länge tillsammans.
Trots det känner de flesta varandra enbart till för- eller smeknamnet. Andras
familjeförhållanden vet man ingenting
om. Sjöfararna på Gabriella sysslar
under sina semestrar med ett flertal olika motionsaktiviteter, som
t.ex. ridning, ishockey och golf.
I samarbete med SSB har det
ordnats veckoslut som koncentrerar sig på arbetshälsofrågor. Som kontaktperson
i Kuortane har tidigare
”gabriten” Eeva-Liisa
Helle fungerat.
Det går undan
på skidor för Eija.
Ända sedan ungdomen har hon deltagit i skidtävlingar.
I början representerade hon före­ningen
Lapuan Virkiä.
– Som 29-åring började
längre sträckor intressera, skrattar Eija.
Hon har erfarenheter
från många välkända
skidlopp. Finlandia, Pogosta, Kauha-loppet. Alla
kommer hon inte ens
genast ihåg. Hon har också
diplom för deltagande i utländska
skidlopp som t.ex. Tartu Maraton och
Jizerska 50 i Tjeckien.
Enligt Eija har skidloppsarrange­
mangen utvecklats såväl här hemma
som utomlands. Bäst gillar hon Tartu
Maraton i Estland. Skidloppets längd
är 63 kilometer. Placeringen året innan
påverkar startordningen följande år.
Som bäst har Eija placerat sig som tvåa
i sin egen serie.
Fritiderna och fysiken bör matcha.
Från gräns till gräns-loppet är ett av
de hårdaste lopp Eija prövat på. Spåret
från ryska gränsen i Kuusamo tvärs över
Finland till Torneå tar en dryg vecka att
avverka. Deltagaravgiften är i klassen
700 euro och i den ingår transporter,
logi, måltider och drycker vid spåren.
– Övernattningarna sker emellanåt
på hotell, emellanåt i anspråkslösare
stugor, beskriver Eija. Deltagare har det
kommit från upp till 15 olika länder.
Andan är gemytlig och internationell,
många deltar från år till år. De yngsta
skidlöparna är 25-åringar, de äldsta
70-åringar. Sträckan avverkas i terräng
med stora höjdskillnader och är totalt
440 kilometer lång.
Med den här mängden vintermotion
lär det inte bli fritid över för annat.
– Nej, men när snön smultit blir det
ibland av att resa till södern.
Konstaterar Eija Vesala och smider
planer på att ännu delta i 24 timmarsloppet Lauha i Isojoki kommun.
– Javisst, och till ”Från gräns till
gräns”-loppet 2014 har jag redan anmält mig. Skidtokiga, kom med! o
Albatrossi | Albatrossen
19
Michaela vastaa ı Michaela svarar
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus
”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten
på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post
till adressen [email protected].
Kysymys: Olen kuullut puhuttavan
työpaikkakuntoutuksesta, milloin
Merimieseläkekassa tukee työpaikkakuntoutusta?
Vastaus: Työpaikkakuntoutus on yleisin
työeläkekuntoutuksen muoto, jonka avulla
työntekijä voi jatkaa työssä sairaudesta
huolimatta. Merimieseläkekassa voi tukea
merimiehen työpaikkakuntoutusta silloin,
kun merimiehellä on havaittu sairauden
aiheuttama todennäköinen työkyvyttömyyseläkkeen uhka, jota voidaan työeläkekuntoutuksella estää tai sen alkamista
myöhentää. o
Kysymys: Mitä työpaikkakuntoutus on?
Vastaus: Työpaikkakuntoutus on työpaikalla järjestettävä työkokeilu tai työhön
valmennusta tiettyyn työtehtävään tai
oppisopimuskoulutusta. Työkokeilu tarjoaa
oivan mahdollisuuden tehdä työpaikalla
tarvittavia työjärjestelyjä ja etsiä muita
keinoja, jotka mahdollistavat työelämässä jatkamisen. Työkokeilussa työaikaa ja
työtehtäviä voidaan keventää, muuttaa
tai kokeilla uusia työtehtäviä ja näin
edistää työkyvyn palautumista ja ehkäistä
sairausloman pitkittymistä. Työkokeilun
loppuvaiheessa merimies palaa kokopäivätyöhön. Tavallisesti työkokeilu kestää 1–3
kuukautta.
Työhönvalmennus on merimiehelle
käytännönläheinen keino työtehtävien
vaihtoon. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä tiettyyn työtehtävään yksilöllisen ohjelman
avulla sisältäen työssä oppimista ja työssä
mahdollisesti tarvittavaa teoriaopetusta.
Myös työnantaja hyötyy työhönvalmennuksesta, sillä merimiehen työpanos ja
kokemus ovat heti käytettävissä. Työhön-
20
20
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
valmennuksen kesto sovitaan yksilöllisesti,
ja tavallisesti valmennus kestää 6–18 kuukautta. Omalla työnantajalla tapahtuvaan
uudelleensijoitussuunnitteluun kannattaa
hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta, jotta uusi työtehtävä olisi sopiva
myös terveydentilan kannalta. o
Kysymys: Mitä pitäisi tehdä
jos työkyy heikkenee?
Vastaus: Kuntoutuksen tarve olisi hyvä
havaita jo mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa ennen sairauspoissaolojen
pitkittymistä. Avainasemassa on merimies
itse yhdessä oman esimiehen ja työter-
veyshuollon kanssa. Merimiehen, jolle työssä jatkaminen on alkanut tuntua raskaalta,
pitäisi kääntyä työterveyshoitajan, lääkärin,
esimiehen tai henkilöstöpäällikön puoleen.
Aloite ammatillisesta kuntoutuksesta
voi tulla myös työnantajan tai työterveyshuollon taholta. Tilanteesta on hyvä
keskustella – työntekijän suostumuksella –
henkilöstön edustajan ja työterveyshuollon
kanssa. Näissä keskusteluissa tulisi miettiä,
minkälaisia mahdollisuuksia henkilöllä on
sijoittua omalla työpaikallaan terveydentilansa kannalta sopivaan työhön.
Työterveyshuollon rooli on kuntoutustarpeen selvittelyssä hyvin tärkeä, koska
sillä on tietoa työntekijän sairaushistorian
lisäksi työstä ja työympäristöstä. Kun terveydentila ja työn vaatimukset on tutkittu,
työntekijä voidaan ohjata jatkotutkimuksiin. Joskus muutokset työpaikalla ovat jo
riittäviä eikä jatkotoimenpiteitä tarvita. o
”Työhönvalmennus
on merimiehelle
käytännönläheinen
keino työtehtävien
vaihtoon.
Arbetsträning är
för sjömannen en
praktisk metod för
att byta arbetsuppgifter.”
Kuva | foto: thinkstock
Työpaikkakuntoutuksen
avulla takaisin työelämään
Tillbaka till arbetslivet med hjälp
av arbetsplatsrehabilitering
Tule ja kysy
merimieseläkkeestäsi!
Åland Maritime Day 16.5.2013
Fråga: Jag har hört talas om arbetsplatsrehabilitering, när stöder
Sjömanspensionskassan arbetsplatsrehabilitering?
Svar: Arbetsplatsrehabilitering är den
mest tillämpade rehabiliteringsformen
inom arbetspensionssystemet med vars
hjälp arbetstagaren kan fortsätta i sitt
arbete trots sjukdom. En förutsättning
för att Sjömanspensionskassan kan stöda
arbetsplatsrehabilitering är att sjömannen löper risk att bli invalidpensionerad på
grund av sjukdom och att arbetspensionsrehabilitering kan uppskjuta eller förhindra
invalidpensioneringen. o
Fråga: Vad är arbetsplatsrehabilitering?
Svar: Arbetsplatsrehabilitering är rehabiliteringsåtgärder som sker på arbetsplatsen
i form av arbetsprövning eller arbetsträning för en specifik arbetsuppgift eller
läroavtalsutbildning. Arbetsprövning ger
en utmärkt möjlighet till omorganisering
på arbetsplatsen och för att hitta andra
lösningar som möjliggör fortsatt arbete.
Arbetsprövning ger möjlighet till flexibla arbetstider och arbetsuppgifter eller ett byte
av arbetsuppgifter, syftet är att sjömannen
återfår sin tidigare arbetsförmåga och en
förlängning av sjukfrånvaro förebyggs. I
slutskede av arbetsprövningen återgår sjömannen till heltidsarbete. Arbetsprövningen
pågår vanligen 1–3 månader.
Arbetsträning är för sjömannen en
praktisk metod för att byta arbetsuppgifter.
Arbetsträning är en långvarigare inskolning än
arbetsprövning för en specifik arbetsuppgift
enligt ett individuellt program innehållande
inlärning på arbetsplatsen och vid behov teoretiska studier som behövs för utförande av
arbetsuppgiften. Arbetsgivaren har också nyt-
ta av arbetsträning i och med att sjömannens
arbetsinsats och erfarenhet står till förfogande genast. Om arbetsträningens längd avtalas
individuellt. Vanligen pågår en arbetsträning
6–18 månader. Då en omplacering hos den
egna arbetsgivaren är under planläggning
lönar det sig att nyttja arbetshälsovårdens
expertis så att de nya arbetsuppgifterna också
är lämpliga ur hälsosynvinkel. o
Fråga: Vad skall man göra
om arbetsförmågan sjunker?
Svar: Rehabiliteringsbehovet skulle vara
bra att lägga märke till i ett så tidigt skede
som möjligt förrän sjukfrånvaron blir
långvarig. I nyckelposition är sjömannen
själv tillsammans med sin egen förman
och företagshälsovården. Börjar arbetet
kännas tungt skall sjömannen vända sig till
företagshälsovårdaren, företagshälsovårdsläkaren, sin förman eller personalchefen.
Initiativet till yrkesinriktad rehabilitering
kan också komma från arbetsgivaren eller
företagshälsovården. Det kan vara bra att –
med arbetstagarens samtycke – diskutera
med en representant för personalen och
med företagshälsovården. Vid dessa diskussioner bör det resoneras om vilka möjligheter det finns för personen ifråga att med
hänsyn till sitt hälsotillstånd placeras i ett
lämpligt arbete på sin egen arbetsplats.
Företagshälsovårdens roll vid utredningen av rehabiliteringsbehovet är ytterst
viktigt, för utöver att företagshälsovården
har uppgifter om arbetstagarens sjukhistoria har den också information om arbetstagarens arbete och arbetsmiljö. När
hälsotillståndet och arbetets fordringar
har undersökts kan arbetstagaren styras
till fortsatta undersökningar. Ibland räcker
det med förbättringar på arbetsplatsen
utan dessvidare fortsatta åtgärder. o
Merimieseläkekassan eläke-
ratkaisijat ovat Ahvenanmaan
merenkulun messuilla torstaina 16.5.2013 klo 9.00 – 16.00
vastaamassa merimieseläkettä
koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä
eläkeneuvontaa varten voi myös
varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse
([email protected] tai puh. 010 633 9966)
varmistat, että saat vastaukset
kysymyksiisi.
Paikka: Alandica kultur och
kongress, Strandgatan 29 B,
Maarianhamina, Ahvenanmaa o
Kom och fråga
om din sjömanspension!
Åland Maritime Day 16.5.2013
Sjömanspensionskassans
pensionshandläggare finns på
plats på Ålands sjöfartsmässa
torsdagen den 16.5.2013 kl. 9.00
– 16.00 och svarar då på frågor
om sjömanspensionen. Det går
även att boka tid för personlig
pensionsrådgivning. Genom att
boka tid på förhand per e-post
eller telefon (michaela.bjorklund@
sjomanspensionskassan.fi eller tfn
010 633 9966) säkerställer du att
du får svar på dina frågor.
Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B,
Mariehamn, Åland o
Albatrossi | Albatrossen
21
1/2013
Lyhyesti ı Smånytt
Merimieseläkekassan vuosi 2012
– hyvät sijoitustuotot ja alenevat
hallintokustannukset
Eläkekassan toimintavuosi 2012 oli
taloudellisesti erinomainen. Sijoitustoiminnan tuotot kipusivat 11,3 %:iin. Myös
vakavaraisuus vahvistui ja oli erinomainen.
Tilinpäätöksen tulopuolen positiivista
kehitystä täydensi hallintokulujen pieneneminen noin 19 %:lla. Vuonna 2012
eläkekassan tulos eli siirto vastuuvelkaan
oli kaiken kaikkiaan 32,5 miljoonaa euroa.
Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2012 julkaistaan erillisenä
liitteenä tämän lehden välissä. Tarkemmat
tilinpäätöstiedot on julkaistu verkkosivuilla osoitteessa www.merimieselakekassa.fi osiossa “Yleistä”. o
MEL-työryhmä asetettu
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
on 12.3.2013 asettanut merimieseläkejärjestelmän (MEL-järjestelmän) mukaisia
Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju
etuuksia ja rahoitusta kehittävän työryhmän. Työryhmän asettamisen tausta on
vuonna 2012 merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeutumistoimia
selvittäneen työryhmän tekemä ehdotus
(Valtiovarainministeriön julkaisu 22/2012).
1.4.2013 alkavan ja vuoden mittaisen
toimikauden aikana työryhmän tavoitteena
on selvittää ja tehdä ehdotuksensa, miten
MEL-eläkejärjestelmän mukaisia etuuksia
ja rahoitusta voidaan muuttaa siten, että
etuudet ja rahoitus vastaavat nykyistä
paremmin TyEL-eläkejärjestelmän etuuksia
ja rahoitusta. Ehdotuksia tehtäessä työryhmän tulee ottaa huomioon myös MEL-järjestelmän nykyiset ja tulevat eläkevastuut.
Työryhmään on nimetty edustajat
Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Valtiovarainministeriöstä, Eläketurvakeskuksesta,
Merimieseläkekassasta, Suomen Varustamoista, Suomen Merimies-Unionista,
Suomen Konepäällystöliitosta ja Suomen
Laivanpäällystöliitosta. (STM asettamispäätös STM007:00/2013) o
MEK-päivä 17.9.2013
Finlandia-talo, Helsinki
Merimieseläkekassa järjestää tiistaina
17.9.2013 klo 9.00 – 18.00 Finlandiatalolla
Helsingissä kutsutilaisuutena MEK-päivän
teemalla Merenkulun työhyvinvointi. Päivä
tarjoaa monipuolisia näkökulmia, uusia
ajatuksia sekä mahdollisuuden keskustella
suomalaisen merenkulun työhyvinvoinnin
nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista.
Tilaisuus on tarkoitettu merenkulkualan eri toimijoille: varustamojohdolle,
henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle,
luottamusmiehille, työsuojeluorganisaatiolle, merenkulun työmarkkina- ja muille
osapuolille sekä viranomaisille.
Ennakkokutsu lähetetään ennen
kesälomia ja varsinainen kutsu elokuussa. Merkitkää ajankohta ja paikka jo nyt
kalenterihinne. o
Merenkulun
teemapalkinto
2013 Helena Jaatiselle
Merenkulun teemapalkinto on tänä vuonna myönnetty vakuutusneuvos
Helena Jaatiselle. Palkinnosta päätti raati, johon kuuluvat Viking Line Abp,
Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry,
Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Konepäällystöliitto ja Turun yliopiston
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Palkinto jaettiin merenkulun
teemapäivässä 11.4.2013 M/S Silja Serenadella.
Raadin perustelu yksimieliselle valinnalle on, että toimiessaan Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuosina 1986-2012, hän on tehnyt
aktiivisesti työtä merenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi. Hän
on toiminut useissa merkittävissä luottamustoimissa niin työeläke- kuin
merenkulkualalla. Lisäksi hän on kehittänyt merkittävästi yhteistyötä ja
yhtenäisyyttä työeläkealalla ja vaikuttanut merimieseläkelainsäädännön
kehittymiseen nykyisenkaltaiseksi. Hänen johdollaan Merimieseläkekassasta
on muodostunut uudenaikainen, merenkulkijoiden hyvinvointia ja työurien
pidentämistä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Hän oli itse aktiivisesti työelämässä 67-vuotiaaksi asti.
Lämpimät onnentoivotukset Helena Jaatiselle! o
22
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Sjömanspensionskassan året 2012
– god avkastning av placeringarna
och lägre förvaltningskostnader
Pensionskassans verksamhetsår 2012
var ekonomiskt utmärkt. Avkastningen av
placeringsverksamheten klev upp till hela
11,3 %. Även soliditeten stärktes och var
ypperlig. Den positiva utvecklingen för
bokslutets intäktssida kompletterades av de
omkring 19 % minskade förvaltningskostnaderna. Allt som allt var pensionskassans
resultat dvs. överföring till ansvarsskulden
32,5 miljoner euro i år 2012. En översikt
över Sjömanspensionkassans verksamhetsår 2012 publiceras som ett särskilt instick i
denna tidning. Mera detaljerade bokslutsuppgifter har publicerats på våra webbsidor på adressen www.sjomanspensionskassan.fi under rubriken ”Allmänt”. o
SjPL-arbetsgruppen tillsatt
Den 12.3.2013 har social- och hälsovårds-
ministeriet (SHM) tillsatt en arbetsgrupp
för att utveckla sjömanspensionssystemets
(SjPL-systemets) förmåner och finansiering. Bakgrunden till tillsättandet av den
här arbetsgruppen var det förslag som
arbetsgruppen för utredning av sjöfartens
verksamhetsförutsättningar, stödpolitik och
anpassningsåtgärder gjorde 2012 (Finansministeriets publikation 22/2012).
Arbetsgruppens mål är att under sin
ett år långa mandatperiod, som inleds den
1.4.2013, utreda och ge ett förslag om hur
förmånerna och finansieringen enligt SjPLs
pensionssystem kan ändras så att de bättre
än för närvarande motsvarar förmånerna
och finansieringen enligt ArPLs pensionssystem. Vid utarbetandet av förslagen ska
arbetsgruppen även beakta SjPL-systemets
nuvarande och kommande pensionsansvar.
Till medlemmar i arbetsgruppen har
utsetts representanter för social- och
hälsovårdsministeriet, finansministeriet,
Pensionsskyddscentralen, Sjömanspensionskassan, Rederierna i Finland, Finlands
Sjömans-Union, Finlands Maskinbefälsförbund och Finlands Skeppsbefäls-
Sjöfartens temapris
2013 tillföll
Helena Jaatinen
förbund. (SHMs beslut om tillsättning
SHM007:00/2013). o
SPK-dag den 17.9.2013 på
Finlandiahuset i Helsingfors
Tisdagen den 17.9.2013 kl. 9.00 – 18.00
anordnar Sjömanspensionskassan för
inbjudna en SPK-dag i Helsingfors med
temat Välbefinnandet i arbetet inom
sjöfarten. Dagen bjuder på mångsidiga
synpunkter, nya tankar och möjligheter att
diskutera dagens situation och framtidens
utmaningar för välbefinnandet i arbetet
inom den finländska sjöfarten.
SPK-dagen riktar sig till olika aktörer
inom sjöfartsbranschen: rederiledningen,
personaladministrationen, företagshälsovården, förtroendepersoner, arbetarskyddsorganisationen, sjöfartens
arbetsmarknads- m.fl. parter samt för
myndigheterna. Förhandsinbjudan sänds
före semestrarna och den slutliga inbjudan
i augusti. Anteckna tidpunkt och plats
redan nu i era kalendrar. o
Tee ekoteko
– valitse sähköinen
työeläkeote
Sähköisen työeläkeotteen voit vali-
Sjöfartens temapris har i år tilldelats försäkringsrådet Helena Jaatinen.
Beslutet om priset togs av en jury vars medlemmar är Viking Line Abp, Tallink
Silja Oy, Rederierna i Finland rf, Finlands Sjömans-Union FSU rf ,Finlands
Skeppsbefälsförbund, Finlands Maskinbefälsförbund och Sjöfartsbranschens
utbildnings- och forskningscentral vid Åbo universitet. Priset utdelades i samband med Sjöfartens temadag den 11.4.2013 ombord på M/S Silja Serenade.
Juryns motivering till det enhälliga valet var att Helena Jaatinen under sin
tid som vd för Sjömanspensionskassan åren 1986-2012, har utfört ett aktivt
arbete för förbättring av sjöfartens verksamhetsförutsättningar. Hon har arbetet aktivt i ett flertal viktiga förtroendeuppdrag inom såväl arbetspensionssom sjöfartsbranschen. Ytterligare har hon i betydande omfattning utvecklat
samarbete och enhetlighet inom arbetspensionens område och påverkat sjömanspensionslagstifningens utveckling till sin nuvarande utformning. Under
hennes egid har Sjömanspensionskassan blivit en modern expertorganisation,
som främjar sjöfararnas välbefinnande och förlängning av deras yrkeskarriärer. Hon var själv aktiv i arbetslivet ända till 67 års ålder.
Våra varmaste gratulationer till Helena Jaatinen ! o
ta Merimieseläkekassan verkkosivujen
Loki-palvelusta. Ote on sähköisessä
Loki-palvelussa saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös
ekologinen vaihtoehto. o
Gör en ekogärning
– välj ett elektroniskt
arbetspensionsutdrag
Det elektroniska arbetspensionsutdra-
get kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Via den
elektroniska Loggtjänsten kan du alltid vid
behov få utdraget – snabbt och behändigt.
Det är också ett ekologiskt alternativ. o
Albatrossi | Albatrossen
23
Kesä- ja syyslomille Ylläkselle!
Fira sommar- och höstsemester i Ylläs!
Merimieseläkekassan viihtyisä
Sjömanspensionskassans triv-
lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi.
Varattavina ovat viikot 19–48.
Varaustoiveet 2.5.2013 mennessä,
mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia
varausten peruutuksia voi tiedustella
senkin jälkeen MEKistä.
Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät
verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi.
Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti
merimieseläkelain piiriin kuuluville
aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. o
samma semesterstuga vid Ylläs sjö i
Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höstsesongen.
Veckor 19–48 kan reserveras.
Bokningsförfrågningar senast den
2.5.2013 men förfrågningar om lediga
veckor eller eventuella återbud av
reserveringar kan göras också därpå
hos SPK.
Uppgifter om stugans läge,
utrustningsnivå samt hyror kan
hittas på vår webbtjänst www.
sjomanspensionskassan.fi.
Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare
och pensionärer som omfattas av
sjömanspensionslagen. o
Mökkivaraukset sähköpostitse
[email protected] tai
puhelimitse 010 633 990.
Hyvää lomaa!
Trevlig semester!
Reserveringar av stugan per e-post
[email protected]
eller per telefon 010 633 990.
Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi
E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi