Suomi teknologian kärkimaaksi 2020

SUOMI
teknologian kärkimaaksi
2020
SISÄLLYS
s. 4 Teknologiainnostunut kansakunta
s. 5 Teknologian kaupallistamiseen potkua, verokannustimia
teknologian kehittämiseen ja sääntelyesteiden raivaus
s. 6 Kehitystä yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansainvälisten
kumppanuuksien kautta
s. 7 Julkinen sektori rohkeasti kokeilemaan uusia teknologioita ja
digitalisoitumaan
s. 8 Teknologiasta potkua hyvinvointipalveluihin
s. 9 BigDatan globaali solmupiste - Avoimen, karttuvan ja jaetun
tiedon maa
s. 10 Huippututkimuksen resurssit ja rakenteet teknologiaa
edistäviksi
s. 11 Robotiikan kaupallistamisen edelläkävijäamaa
s. 12 Clean techin, uusiutuvan energian ja älykkäiden
energiajärjestelmien sekä biotalouden suurvalta
s. 13 Toimivat, EU-laajuiset digimarkkinat
s. 14 Keskeinen infrastruktuuri kuntoon
s. 15 Valveutuneet digikansalaiset
s. 16 Maailman tietoturvallisin maa
s. 17 Teknologiaosaavimmat koululaiset ja seniorit
s. 18 Lähteitä
3
JOHDANTO
TEKNOLOGINEN KEHITYS on maailman paranemisen
moottori. Maailma käy läpi uutta teknologista vallankumousta, joka on ennennäkemättömän nopea. Muutoksen kiihtyessä edelleen yhteiskunnan tulee asettua tukemaan tätä kehitystä ja hyötymään siitä.
na. Teknologia on monipuolisen sivistyksen käsinkosketeltava aikaansaannos. Sivistys on paljon muutakin kuin
teknologiaa, mutta sivistyksen hedelmistä teknologia on
käytännönläheisintä ja luo eniten vaurautta.
HALUAMME tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä
TEKNOLOGIA on saavuttanut hämmästyttäviä rajoja.
Maailmassa on esimerkiksi pian enemmän kännykkäliittymiä kuin ihmisiä, yli seitsemän miljardia. Internetiä
käyttää yli 40 prosenttia maailman väestöstä. Tavoitettavuudesta on tulossa ihmisoikeus. Ihmistä on onnistuttu fyysisesti kauko-ohjaamaan internetin välityksellä.
Syntymästä saakka sokealle on onnistuttu luomaan näköaisti. Elektroniikkaa pystytään painamaan kartongille.
Tekoäly on onnistunut tekeytymään ihmiseksi verkkokeskustelussa oikeiden ihmisten kanssa. Ja kuka olisi
kymmenen vuotta sitten uskonut, että lähes joka viides
koko planeetan ihminen olisi yhden digitaalisen sosiaalisen verkoston, Facebookin, jäsen?
TEKNOLOGIAN mahdollisuudet ovat valtavat! Samalla
on myös riski hukata nuo mahdollisuudet, mikäli ajan
hermolla ei pysytä tai muutosta pelätään. Teknologian
vaikutukset yhteiskuntaan ovat vääjäämättömät ja perustavanlaatuiset. Tulevaisuus kuuluu nopeille, uteliaille
ja niille, jotka uskaltavat tarttua uuteen. Suomesta on
tehtävä ketterä ja teknologiautelias maa.
KOKOOMUS on aina ollut sivistyspuolue. Kokoomus on-
kin valinnut osaamisen, teknologian, tieteen ja taiteen
edistämisen yhdeksi kärkitavoitteistaan myös lähivuosi-
nostaa Suomen hyvinvointia, kestävää talouskasvua ja
ihmisten valinnanvapautta parantavan teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaaksi vuoteen 2020
mennessä. Teknologia ei synny poliittisin päätöksin
vaan vapaan tieteen ja tutkimuksen sekä vapaan markkinatalouden kohdatessa luovien yksilöiden käsissä.
Valtiovallan tehtävänä on kuitenkin luoda tälle puitteet.
Teknologian käyttäminen on yksilöiden valinta, mutta sitäkin voidaan edistää. Tässä ohjelmassa esitellyt toimenpiteet ovat vain pintaraapaisu, mutta osoittavat oikean
suunnan.
VISIO ON, että vuonna 2020 Suomi on teknologia-
fiksumpi maa, jonka menestys nojaa ennen kaikkea
ihmislähtöiseen teknologian hyödyntämiseen, digitalisaatioon, osaamiseen, teknologian ja luonnonvarojen
yhdistämiseen, ahkeruuteen, dynaamiseen markkinatalouteen ja edelläkävijyyteen.
TÄMÄN OHJELMAN ovat laatineet kansanedustaja Juk-
ka Kopra ja kansanedustaja Sanna Lauslahti. Työn sihteereinä toimivat eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Ville Valkonen ja poliittinen sihteeri Antti Vesala.
Ohjelma laadittiin tammi-helmikuussa 2015.
KIRJOITTAJAT
JUKKA KOPRA on kansanedustajana ensimmäistä kaut-
ta. Kopra on toiminut teknologiayrittäjänä lähes 20 vuotta ja on ohjelmistoyritys Tietokoura Oy:n perustaja ja
hallituksen puheenjohtaja.
Kopran erityisosaamista on tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikka sekä ict-projektien johtaminen.
SANNA LAUSLAHTI on toiminut kaksi kautta kansan-
edustajana. Sitä ennen hän on tehnyt työuran yrityselä-
män palveluksessa muun muassa asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Pisimmän ajan, yli kahdeksan vuotta, hän työskenteli Elisassa useissa eri tehtävissä, muun muassa controllerina, projektijohtajana, liiketoiminnankehittämisestä
vastaavana sekä sisältö- ja portaalijohtajana. Hän on
koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri.
4
TEKNOLOGIAINNOSTUNUT
KANSAKUNTA
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Hyötyäkseen teknologiasta kansakunnan tulee
olla innostunut siitä. Teknologiasta ei ole apua,
mikäli sitä ei oteta käyttöön. Kaikki eivät halua
tai voi olla edelläkävijöitä teknologian käyttöönotossa koko ajan, mutta yhteiskunta voi.
Rakenteet tulee muokata sellaisiksi, että yhteiskunnassa teknologian käyttöönottoon rohkaistaan kaikin tavoin.
»»
Seuraavan hallituskauden yhdeksi kärkitavoitteeksi tulee asettaa Suomen nostaminen talouskasvua,
hyvinvointia ja ihmisten valinnanvapautta lisäävän
teknologian ykkösmaaksi vuoteen 2020 mennessä.
»»
Teknologian hyödyntämisen ja kehityksen on hallituksessa oltava selkeästi yhden ministerin vastuulla, esimerkiksi opetus- ja teknologiaministeri tai
elinkeino- ja teknologiaministeri.
»»
Asetetaan julkiseksi tavoitteeksi tutkimus- ja kehitystoiminnan 4,5 % bkt-osuus, josta julkista rahoitusta on 30 %.
»»
Teknologian edistämisen ja hyödyntämisen on oltava poikkiyhteiskunnallinen hanke, joka koskettaa
esimerkiksi kaikkia valtion hallinnonaloja.
»»
Suomesta tulee tehdä virtuaalijohtamisen edelläkävijä. Hyödynnetään teknologian, erityisesti ICT:n,
mahdollisuudet paremman päätöksenteon ja johtamisen tukena.
»»
Hyödynnetään teknologiaa demokratian vahvistamisessa ja uudistumisessa. Luodaan kunnille toimivampia, yhteisiä työkaluja osallistaa kuntalaisia
päätöksenteossa teknologian kautta. Jatketaan
sähköisen äänestämisen kehittämistä.
»»
Luodaan ”mullistava teknologia” -aloitejärjestelmä,
jossa yritykset ja yhteisöt voivat tehdä esityksiä
distruptiivisen teknologian käyttöönotosta resurssitarpeineen ja lainsäädäntömuutoksineen, ja jokainen aloite arvioidaan. Parhaat aloitteet ohjataan
toteutettavaksi sopivimman instrumentin kautta.
»»
Innostetaan käyttämään ja tutkimaan teknologiaa.
Popularisoidaan teknologiaa nykyistä laajemmin
muun muassa mediassa.
»»
Ohjataan YLE tuottamaan enemmän teknologia- ja
tiedepainotteista sisältöä.
»»
Perustetaan kansallinen teknologiaeettinen foorumi, joka rohkaisee ja edistää teknologiaan ja tieteeseen liittyvää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua.
VAIN käyttöön otetusta teknologiasta on apua ja iloa.
Suomi ei ehkä vielä ole teknologiainnostunut kansakunta, mutta meistä voi tulla sellainen. Monet it-alan kansainvälisen tason suomalaisosaajat ovat pitkään olleet
arvostettuja keskustelijoita, ja peliala on tuonut tietojärjestelmäalalle aivan uudenlaista vetovoimaa.
CASE. Japanin nykyajan taloushistoria on hämmästyt-
tävä matka 1800-luvun takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta teknologian kehittämisen ja soveltamisen
suurvallaksi. Se on nykyään todellinen esimerkki teknologiainnostuneesta yhteiskunnasta. Japanissa ollaan
pisimmällä esimerkiksi hoitorobottien käytössä ja kehittämisessä. Japani käyttää tutkimukseen ja kehitykseen
kolmanneksi eniten varoja maailmassa, ja se on myös
suuri teknologian viejä. Viime vuosikymmenet japanilainen kuluttaja- ja viihde-elektroniikka on paitsi ollut useilla osa-alueilla markkinaosuuksissa kärkitasoa, se on tullut tunnetuksi myös huippulaadustaan.
5
TEKNOLOGIAN KAUPALLISTAMISEEN
POTKUA, VEROKANNUSTIMIA
TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEEN JA
SÄÄNTELYESTEIDEN RAIVAUS
Suomalaista insinööriosaamista on totuttu arvostamaan, ja monet sen varaan syntyneet yritykset edustavatkin maailmalla alansa huippua.
Perinteisten onnistumisten ja menestystarinoiden varjoon kuitenkin jää suuri määrä ideoita,
oivalluksia, keksintöjä ja tuotteita, jotka eivät
koskaan lähde kaupallisesti lentoon. Puutetta
on kyvystä kaupallistaa ideoita ja tuotteita.
temmin käytetty pienimuotoisissa vaaleissa oppilaitoksissa ja osuuskunnissa. Kansainvälisen läpimurtonsa Zef
saavutti vuonna 2012, ja nykyään sen asiakkaina ovat
maailman suurimmat mediatalot.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Selvitetään erilaiset mahdollisuudet T&K-verokannustimiin.
»»
Yhdenmukaistetaan vastaavien digi- ja fyysisten
tuotteiden kohtelu verotuksessa ja sääntelyssä.
Vaikutetaan EU:ssa siten, että esimerkiksi kirjat ja
e-kirjat saadaan samaan verokantaan.
tään käsistä, ja pystymmekö markkinoimaan ja myymään
ne kaikkialle maailmaan? Löytyykö maailmalle läpi lyöneiden suomalaisten innovaatioiden taustalta yhdistäviä
tekijöitä, vai onko kaikki tuurista kiinni?
»»
Järjestetään TEKES:in toimesta avoimien innovaatioiden teknologialeirejä, joilla kootaan yhteen Suomen tietyn alan huippuosaajat jakamaan näkemyksiään. Mukaan otetaan aina myös kansainvälisiä
toimijoita.
CASE: Oululainen ohjelmistotalo Zef oli rakentanut vaa-
»»
Lisätään kaupallistamisen opetusta teknisissä koulutusohjelmissa. Hyödynnetään läpimurron tehneiden yrittäjien kokemuksia opetussisältöjen suunnittelussa.
OSAAMMEKO hioa tuotteemme sellaisiksi, että ne revi-
likoneen Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin.
Samaan sovellukseen pohjautuvaa vaalikonetta oli sit-
6
KEHITYSTÄ YKSITYISEN JA JULKISEN
SEKTORIN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN
KUMPPANUUKSIEN KAUTTA
Julkinen sektori on merkittävä toimija yhteiskunnassa. Tietyissä palveluissa sillä on monopoli. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää,
että julkinen sektori on mukana kokeilemassa
ja ottamassa käyttöön uutta teknologiaa. Kuntien ja valtion pitää olla aktiivisia uuden teknologian käyttäjiä. Parhaiten tämä onnistuu
yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Teknologia
ei myöskään tunne rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä ja
säästävät kummankin osapuolen resursseja.
CASE. TEKES:in sähköisten ajoneuvojen EVE-ohjelman
yhteen saattamat VTT, Elektrobit Wireless Communications, Empower IM sekä Emtele kehittivät yhdessä
sähköauton käyttöön liittyviä uusia älyratkaisuja. Nämä
mahdollistavat muun muassa sähköauton lataustolpan
etävarauksen ja auton älykkään lataamisen, jossa huo-
”Teknologia ei myöskään tunne
rajoja. Tämän vuoksi kansainväliset
kumppanuudet ovat tuiki tärkeitä
ja säästävät kummankin osapuolen
resursseja.”
mioidaan energian hinta ja paikallisen sähköverkon tilanne. Innovaatiot mahdollistavat joustavan matkanteon
sähköautolla myös kauempana kotoa.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Luodaan uusia ketteriä täydennyskoulutusmuotoja
yksityisten työnvälitysfirmojen avulla. TE-toimisto
voisi ostaa yksityiseltä työnvälitystoimistolta täsmäkoulutusohjelman, joka lähtee jonkun yrityksen
eritystarpeista.
»»
Laaditaan erityinen teknologiaperusteinen kasvuohjelma kullekin Suomen neljälle suurimmalle
teollisuudenalalle: ICT-alalle, kone- ja metalliteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen.
»»
Selvitetään mahdollisuus luoda teknologiakatselmus- ja sopimusjärjestelmä energiatehokkuussopimusten tapaan. Sopimuksilla kehitettäisiin
yritysten ja kuntien teknologian hyödyntämistä ja
pyrittäisiin maksimoimaan teknologian positiivisia
ulkoisvaikutuksia.
»»
Edistetään teknologiaan perustuvaa palveluliiketoimintaa lisäämällä julkisiin yrityspalveluihin palveluliiketoiminnan osaamista.
»»
Käynnistetään olemassa olevien työkalujen yhteydessä teknologiarahoitusohjelma, joka myöntää
rahoitusta erityisen innovatiivisiin teknologiahankkeisiin.
»»
Solmitaan pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia esim. korkean teknologian
liikenneyhteyksien parantamiseksi. Esimerkiksi
suunnitellaan Tallinnan ja Helsingin väliin maailman
kehittynein meriyhteys.
7
JULKINEN SEKTORI ROHKEASTI
KOKEILEMAAN UUSIA TEKNOLOGIOITA
JA DIGITALISOITUMAAN
Julkisen sektorin työn tuottavuuskehitys on koko
2000-luvun ajan ollut heikkoa. Tuottavuuden parantamisessa automatisoinnilla ja digitalisoinnilla olisi mahdollista päästä merkittäviinkin hyötyihin.
hin hän päätti tehdä tarkoitusta varten opastusvideoita
ja latasi ne Youtubeen. Khanin videoiden suosio kasvoi
nopeasti. Nykyään hänen perustamallaan Khan Academy
-verkkosivustolla on maksutta saatavilla tuhansia eri alojen opetusvideoita ja sovellus, jonka avulla kuka tahansa
voi opiskella videoiden avulla ja seurata omaa oppimistaan. Päivittäisiä käyttäjiä Khan Academylla on miljoonia.
Suomessa hieman vastaavaa toimintaa pienemmässä mittakaavassa tekee Otavan Opisto, jonka verkkokursseja
suorittaa vuosittain tuhansia lukiolaisia.
JO OLEMASSA OLEVALLA tekniikalla ja sovelluksilla olisi
mahdollista korvata lähes kaikki tiskillä annettava palvelu verkon yli annettavalla palvelulla. Kotimaisille uusia
järjestelmiä ja palveluita kehittäville pienille ja keskisuurille yrityksille olisi suureksi avuksi, jos ne saisivat nykyistä helpommin referenssejä tuotteidensa onnistuneesta
käyttöönotosta kuntien ja valtion toiminnoissa. Ryhtymällä
uusien teknologioiden ja digitalisaation pilottien kokeilualustaksi julkinen sektori pystyy sekä kiihdyttämään uusien yritysten kasvua että löytämään itselleen uusia tapoja
tuottavuuden parantamisessa. Erityisen paljon annettavaa
ja myös saatavaa on julkisen sektorin suurimmilla aloilla eli
koulutuksessa ja terveydenhuollossa.
”Tuottavuuden parantamisessa
automatisoinnilla ja digitalisoinnilla
olisi mahdollista päästä
merkittäviinkin hyötyihin”
CASE: Intialais-amerikkalainen Salman Khan opetti etänä
serkkuaan käyttämään Doodle-oppimisalustaa. Helpottaakseen muidenkin sukulaistensa pääsyä materiaalei-
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Tehdään julkisessa palveluntuotannossa digipalveluista ensisijainen malli. Jos ei ole perusteltua
syytä muuhun, kaikki uudet palvelut ja järjestelmät
luodaan sähköisinä. Kaikki julkiset palvelut käydään
läpi, ja arvioidaan, voidaanko palvelu siirtää digitaaliseksi.
»»
Luodaan aktiivinen järjestelmä, jolla käynnistetään
ennakkoluulottomia kokeiluja ja pilottihankkeita julkisessa palveluntuotannossa niin valtion virastoissa
kuin kunnissa.
»»
Säädetään julkiselle sektorille mahdollisuus käyttää 1
% budjetista innovatiivisiin hankintoihin, joilla voidaan
kokeilla täysin uudenlaisia teknologisia ratkaisuja.
»»
Uudistetaan hankintalakia siten, että se mahdollistaa
myös ei-niin-vakiintuneiden teknologioiden hankkimisen julkishallinnon käyttöön ilman raskasta määrittely- ja kilpailutusprosessia.
»»
Selvitetään julkisen pilvipalvelulaboratorion perustaminen. Laboratorio mahdollistaisi erilaisten digipalvelujen ketterän käyttöönoton.
»»
Otetaan käyttöön innovaatioaloite. Jos lainsäädäntö
estää jonkin uuden teknologian käyttöönoton, voi
asianomainen tehdä aloitteen asianomaisen ministeriön sijaan valtioneuvoston kanslialle, joka voi viedä asiaa eteenpäin.
8
TEKNOLOGIASTA POTKUA
HYVINVOINTIPALVELUIHIN
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Hyvinvointipalveluihin kohdistuu ikääntymisen
myötä tulevaisuudessa valtava paine. Teknologia auttaa sekä omiin palvelutarpeisiimme että
samalla tekemään hyvinvointiteknologiasta uusia vientituotteita.
»»
Käynnistetään vapaaehtoinen etälääkärikokeilu, jossa perusterveydenhuoltopalvelut hoidetaan mahdollisimman pitkälle etäyhteyden ja etälaboratorion
kautta. Tavoitteena on etäterveydenhoitomahdollisuus koko maassa.
»»
Käynnistetään kokeiluhanke teknologiapalvelutalosta, jossa robotit osallistuvat hoitotyöhön ja digitaalisia palveluja käytetään hoidon tukena sekä toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen.
»»
Raivataan esteet esimerkiksi hoidon ja tutkimuksen
yhdistämiseltä. Muutetaan lähtökohdaksi, että potilas on käytettävissä tutkimustoimintaan, ellei hän itse
varta vasten tätä kiellä (Tanskan malli).
»»
Edistetään julkista sektoria innovatiivisilla palveluhankinnoilla, jolloin tavoitteena on parempaa hoivaa
teknologian avulla edullisimmilla kustannuksilla.
»»
Julkista innovaatiorahoitusta kohdennetaan käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseen.
»»
Rivakoitetaan sähköisen potilastietoarkiston etenemistä
»»
Mahdollistetaan henkilökohtaisten terveystietojen ja
potilasasiakirjojen sujuva yhteiskäyttö tutkimustarkoituksiin.
»»
Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin
omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja
mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa (ns. mydata -konsepti).
»»
Käynnistetään radikaaleihin terveysläpimurtoihin perustuvia tutkimusohjelmia, joissa pyritään kansainväliseen vahvaan edelläkävijyyteen. Otetaan esimerkiksi tavoitteeksi, että Suomessa elävät ensimmäiset
150 vuoden eliniän saavuttavat ihmiset ja ensimmäiset tietoisuuden ja keinoälyn yhdistävät ihmiset.
»»
Ehkäistään vanhusten yksinäisyyttä sosiaalisen median avulla.
»»
Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluita päihde- ja elämänhallintaongelmallisille.
»»
Yhdistetään teknologia ja sosiaaliset innovaatiot ja
houkutellaan alan toimijoita kilpailulla parhaasta uutta teknologiaa hyödyntävästä sosiaalisesta innovaatiosta.
»»
Kehitetään yksilöityä terveydenhoitoa eli lisätään
diagnostiikan merkitystä hoidossa.
»»
Valjastetaan teknologia sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, esimerkiksi luomalla digipalveluja päihde- ja elämänhallintaongelmallisille.
TEKNOLOGIA TULEE mullistamaan hoitoa ja hoivaa. Ko-
konaisia työvaiheita tulee jäämään pois, ja palvelut virtaviivaistuvat ja tulevat vaikuttavimmiksi. Seurauksena on
enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta
aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman
sairauden hoitajaksi.
”Uudet palvelut muuttavat myös
kansalaisten roolia passiivisesta
hoidettavasta aktiiviseksi oman
hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman
sairauden hoitajaksi.”
CASE. TULEVAISUUDEN palvelutalo on täynnä teknolo-
giaa. VTT ja Vivago ovat kehittäneet älyrannekkeen, joka
lähettää hoitajalle tietoa käyttäjän liikkeistä. Moottoroitu
sänky auttaa pääsemään ylös. Facebook helpottaa yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Lääkeautomaatti annostelee oikean määrän lääkkeitä. Oma kotirobotti muistuttaa
lääkkeidenottoajasta ja pelaa muistipelejä ikääntyneen
kanssa. Robotin kautta saa myös etäyhteyden lääkäriin.
Kaikki laitteet on kytketty yhteiseen tietojärjestelmään,
joka kerää tietoa ja auttaa hoitohenkilökuntaa.
9
BIGDATAN GLOBAALI SOLMUPISTE - AVOIMEN, KARTTUVAN
JA JAETUN TIEDON MAA
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Maailmassa luodaan enemmän tietoa ja sisältöä kuin koskaan ennen, 2,5 triljoonaa tavua
joka päivä. Dataa kertyy monista lähteistä: julkisista, yrityksistä, sähköisestä kirjeenvaihdosta, sosiaalisesta mediasta ynnä muista.
»»
Luodaan kansallinen sähköinen yleiskirjasto, jossa
kaikille suomalaisille on kirjoja tarjolla e-kirjoina.
»»
Nostetaan yhdessä yksityisten kumppanien kanssa Suomi Big Datan tutkimuksen ja data scientist
-koulutuksen kärkimaaksi muun muassa ohjaamalla
tähän strategisen tutkimuksen rahaa. Yliopistot otetaan mukaan kehityksen vetureiksi.
NYKYÄÄN JOKA päivä tuotetaan yhtä paljon informaatio-
»»
Jatketaan ja kiihdytetään julkisen datan vapauttamista. Hankitaan tietokantoja ulkomailta ja vapautetaan
ne yleiseen käyttöön.
»»
Luodaan avoimen datan ekosysteemi ja keskitetään
julkisia tietovarantoja.
»»
Kannustetaan kansalaisia avoimeen tiedonvälitykseen ja ammatillisten tietojensa digitalisointiin. Esimerkiksi vahvistetaan suomenkielisen Wikipedian
ja muiden avoimien tiedonjakoalustojen asemaa ja
parannetaan niiden laatua.
»»
Varmistetaan osaajat mm. muuntokoulutuksen avulla
ja otetaan BigDatan opintoja mukaan koulutusohjelmiin ja – ympäristöihin.
»»
Pidetään datakeskukset alennetussa sähköveroluokassa ja sähkön hinta ylipäätään kilpailukykyisenä.
»»
Annetaan jokaiselle kansalaiselle hallinta kaikkiin
omiin tietoihinsa, joita syntyy julkisella sektorilla ja
mahdollisuus käyttää tietoja myös eri palveluntarjoajien palveluissa.
ta kuin ihmiskunta tuotti yhteensä 2003 asti. Tässä datavirrassa piilee valtavia mahdollisuuksia. Yhä useampi
palvelu pohjautuu ohjelmistoille ja tiedolle, joiden koti
löytyy datakeskuksista. Tiedon pohjalta syntyy mahdollisuus tuottaa aivan uudenlaisia palveluita ja sovelluksia.
Massatieto eli Big Data ja siihen liittyvät sovellukset ovat
maallemme yksi uusi vientituotealue. Sen avulla saadaan asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia palveluita,
sekä parempaa tietoa päätöksentekoa varten. Big data
avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ymmärtää
maailmaa ja ihmistä.
CASE. YHDYSVALLOISSA tehdyn tutkimuksen mukaan
potilaista kerätty data vähentää kustannuksia. Massadatan ja algoritmien avulla voidaan tunnistaa palveluita
eniten käyttävät asiakkaat ja vaikuttaa heidän hoitoonsa.
Potilaiden hoito tulee myös yksilöllistymään eri tietolähteitä yhdistämällä. Tänä päivänä esimerkiksi masennusta hoidetaan usein väärillä lääkkeillä, koska lääkkeiden
yksilöllisten vaikutusten ennakoiminen on vaikeaa. Yhden lääkkeen vaikutusten seurantaan menee noin puoli
vuotta, minkä vuoksi masennusta sairastava voi pahimmillaan syödä kuukausia väärää lääkettä. Oikeanlaisen
ja määrältään optimaalisen lääkityksen nopeamman
löytymisen lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa esimerkiksi masennuksen hoidon elektronisten implanttien
avulla.
”Massatieto eli Big Data ja siihen
liittyvät sovellukset ovat maallemme
yksi uusi vientituotealue”
10
HUIPPUTUTKIMUKSEN RESURSSIT JA
RAKENTEET TEKNOLOGIAA EDISTÄVIKSI
Teknologian kuluttajille ja yrityksille käyttökelpoiset käytännön sovellutukset syntyvät yrityksissä, mutta pohjana ovat syvä perustutkimus
ja vahva akateeminen soveltava tutkimus.
Usein teknologiayrityksiä syntyy kaupunkeihin,
joissa on teknillinen yliopisto. Parhaita tuloksia
saadaan aikaan, kun yliopistojen ja yritysten
vuorovaikutus on elävää ja tiivistä. Suomen tulee vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä
tuottaa uutta teknologiaa yritysten sovellettavaksi.
CASE. Maailmankuulu Massachusetts Institute of Techno-
logy eli MIT on lukuisten arvioiden mukaan maailman paras teknillinen yliopisto. Siellä on kehitetty valtava määrä
nykyisin käyttämästämme teknologiasta aina tietojenkäsittelytieteen perustasta synteettiseen penisilliiniin. MIT
on tuottanut 81 Nobel-palkittua. Huipputulokset vaativat
huippuresursseja: MIT houkuttelee huippututkijoita ympäri maailman, maisteriohjelmien opiskelijoista 44 % on
kansainvälisiä opiskelijoita ja vuosittainen tutkimukseen
käytetty summa on yli 700 miljoonaa dollaria. MIT tekee
”Parhaita tuloksia saadaan aikaan,
kun yliopistojen ja yritysten
vuorovaikutus on elävää ja tiivistä”
laajaa yhteistyötä sekä yritysten että Yhdysvaltojen valtion kanssa - mutta myös kilpailijoidensa, muiden teknillisten yliopistojen.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Tiivistetään voimakkaasti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja kannustetaan myös rakenteiden yhdistämiseen.
»»
Lisätään tutkimusinfrastruktuurien ja henkilöstön
yhteiskäyttöä.
»»
Lisätään teknologiatutkimuksen resursseja merkittävästi sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa.
»»
Vähennetään tutkijoiden ja professorien hallinnollinen taakka minimiin.
»»
Parannetaan tutkijan uran houkuttelevuutta. Kaikkien yliopistojen tulisi ottaa käyttöön Tenure track.
»»
Nostetaan koulutusmääriä teknisillä aloilla. Siirretään koulutuspaikkoja muilta aloilta teknisille aloille.
»»
Parannetaan Millennium-palkinnon tunnettuutta
maailmalla ja houkutellaan huippututkijoita Suomeen.
»»
Tiivistetään yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkkoa.
»»
Mahdollistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö esimerkiksi tukipalveluiden
osalta.
»»
Lisätään Suomen Akatemian ja TEKESin yhteistyötä esimerkiksi yhteisten strategisten ohjelmien ja
henkilökierron kautta.
»»
Parannetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän
yhteyttä erityisellä ”liiketoimintaa tutkimuksesta” –
ohjelmalla.
»»
Luodaan erityisiä tutkimuksen kaupallistamiseen
tähtääviä tohtorikoulutusohjelmia.
11
ROBOTIIKAN KAUPALLISTAMISEN
EDELLÄKÄVIJÄAMAA
Robotit ja automatisaatio tulevat muuttamaan
merkittävästi elinkeinoelämää ja työpaikkarakennetta. Esimerkiksi jopa 47 prosenttia USA:n
työpaikoista korvautuu seuraavan 20 vuoden
kuluessa roboteilla. Robotit korvaavat monenlaista suorittavaa ja rutiininomaista työtä.
tuloaan. Nyt on jo kehitetty robotteja siivoustehtäviin,
letunpaistoon sekä terveyden- ja vanhustenhoitoon. Ei
ole kaukana, että tavaratalosta voi ostaa itselleen oman
kotiapulaisen, joka hoitaa siivoustyön.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Laaditaan oma strategia toimenpiteineen robotisaatiolle ja automatisaatiolle, jotta tunnistetaan
keskeisen alueet, joiden avulla julkinen sektori voi
toimia uuden teknologian tulon mahdollistajana.
»»
Käynnistetään kokeiluhanke kuskittomien autojen
liikenteestä.
»»
Käynnistetään kokeiluhanke automatisoidusta postinjakelusta.
»»
Päivitetään lainsäädäntö vastaamaan robotiikan
mahdollistamia palveluja. Luodaan ketterä järjestelmä, jolla uudet teknologiat voidaan nopeasti ottaa huomioon lainsäädännössä.
»»
Edistetään robotiikkaklusterin syntyä kokoamalla
alan toimijat kansalliseksi verkostoksi ja tukemalla
olemassa olevia verkostoja.
»»
Ohjataan Millenium-palkinto tiettyinä vuosina robotiikkaan liittyvään tutkimukseen. Palkinnon yhteyteen luodaan järjestely, jolla kaikille kilpailuun
osallistuneille tarjotaan kaupallistamismahdollisuus
Suomessa.
ROBOTISAATIO ja automatisaatio ovat korkean tuotta-
vuuden takaajia, jolloin halpatyömaiden hintakilpailuetu
voidaan voittaa. Näin mahdollistuu teollisuuden paluu
takaisin Suomeen. Palaava työ ei ole kuitenkaan samaa
kuin ennen, vaan korkean tuottavuuden ammatteja, jotka vaativat aivan toisenlaista osaamista kuin aiemmin.
SELVÄÄ ON, että vanhoja ammatteja katoaa ja uusia
tulee tilalle. Tulevaisuudessa on aloja, ammatteja ja
tehtäviä, joita emme tänä päivänä osaa vielä edes kuvitella. Teollinen internet tulee mullistamaan koneiden
vuorovaikutuksen keskenään. Koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin asennettavat älykkäät sensorit sekä niiden
tuottama data mahdollistavat valmistavalle teollisuudelle uudenlaisia toimintatapoja ja malleja niin tuotantoon
kuin itse liiketoimintaakin. Älykkäiden sensorien avulla
voidaan kehittää myös täysin uudentyyppisiä tuotteita.
AUTOMATISAATIO ja robotisaatio etenevät kovaa vauh-
tia kaupassa ja teollisuudessa sekä ottavat ensi askeleita palveluissa. Esimerkiksi SOK automatisoi varastonsa
lähes kokonaan. Suuret varastot automatisoidaan; uuden ajan varastotyöt tehdään kuljettimilla ja roboteilla.
Raskaat, yksitoikkoiset ja vaaralliset suorittavat työt
korvautuvat pikkuhiljaa koneilla lähes kokonaan. Teollisuudessa robotit ovat jo korvanneet manuaalista työtä
pidemmän aikaa. Vuonna 2013 maailmassa oli 1,4 miljardia teollisuusrobottia. Lisäksi palvelurobotit tekevät
”Robotit ja automatisaatio
tulevat muuttamaan
merkittävästi elinkeinoelämää ja
työpaikkarakennetta.”
12
CLEAN TECHIN, UUSIUTUVAN
ENERGIAN JA ÄLYKKÄIDEN
ENERGIAJÄRJESTELMIEN SEKÄ
BIOTALOUDEN SUURVALTA
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Aikamme kiistatta suurimpia haasteita on ihmiskunnan kestävä suhde ympäristöön. Teknologia on tämän haasteen aiheuttanut lisäämällä
mahdollisuuksiamme vaikuttaa ympäristöömme. Teknologia on myös keskeisin avain sen
ratkaisussa. Suomen tulee osallistua ympäristövastuun kantamiseen kehittämällä clean
techin, uusiutuvan energian, älykkäiden energiajärjestelmien sekä biotalouden ratkaisuja.
Niissä on myös valtava kaupallinen potentiaali,
sillä vihreä talous on globaali megatrendi.
»»
Sujuvoitetaan biotalouden, clean techin ja uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjä.
»»
Suunnataan kansalliset yritystuet tukemaan entistä
vahvemmin puhtaan teknologian ratkaisuja.
»»
Käynnistetään jatkossakin demonstraatiohankkeita
clean techissä ja uusiutuvassa energiassa.
»»
Tuetaan tapauskohtaisesti metsäteollisuuden
muuntumista monipuoliseksi biotuotetaloudeksi.
Tukimuotoja ovat esimerkiksi t&k&i -tuet että investointituet. Pidetään huolta biotuotetalouden tarvitsemasta infrastruktuurista.
»»
Lanseerataan World Cleantech -palkinto (esim. 1
miljoona euroa) kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Tarjotaan jokaiselle kilpailuun osallistuneelle mahdollisuus kaupallistaa
konsepti Suomessa.
»»
Järjestetään Suomessa cleantech-huippukokous
Global Cleantech Summit.
»»
Nimetään cleantech-lähettiläät yli sataan maahan
vuoteen 2015 mennessä.
»»
Luodaan Suomeen käyttäjälähtöinen, joustavampi
ja älykäs energiamarkkina.
»»
Keskitetään voimat tietyn alueen nostamiseksi
maailmanluokan clean techin ja uusiutuvan energian lippulaivaksi, jonka kautta esitellään suomalaisia
ratkaisuja ja edistetään vientiä.
»»
Jatketaan ja vahvistetaan hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU)
»»
Pidetään huolta Suomen luonnonvaroista ja biomassan riittävyydestä.
»»
Edistetään clean tech -tuotteiden ja uusiutuvien
polttoaineiden kysyntää EU:n energia- ja ympäristövaatimuksiin vaikuttamalla sekä kansallisin säädöksin.
CASE. Suomalainen Zen Robotics kehittää huippumo-
derneja jätteenlajittelurobotteja. Koneet on varustettu
maailman kehittyneimmällä kappaleentunnistusteknologialla, ja robottikädet poimivat erilaisia jätekappaleita
väsymättä ja ripeämmin kuin yksikään ihminen. Zen Roboticsin palveluksessa on tukku tekniikan sekä tekoälyn
tohtoreita ja rahoittamassa on kansainvälisiä korkean
teknologian pääomasijoittajia. Markkinat ovat globaalit,
ja yhtiön robotit lajittelevat maailmaa puhtaammaksi siellä, missä tarvitaan.
”Aikamme kiistatta suurimpia
haasteita on ihmiskunnan kestävä
suhde ympäristöön”
13
TOIMIVAT, EU-LAAJUISET
DIGIMARKKINAT
Digitaaliset tuotteet kuten musiikki, e-kirjat, elokuvat, pelit ja ohjelmat tulevat muodostamaan
yhä suuremman osan kulutuksesta tulevaisuudessa. Nämä tuotteet vaativat uudenlaisen liiketoimintaympäristön, mutta niissä on valtava
potentiaali. Euroopassa on nimittäin huomattavasti luovaa osaamista. Tällä hetkellä EU:lla ei
kuitenkaan ole toimivia digimarkkinoita, vaan
pirstaleinen, kansallisten järjestelmien verkko.
EU-laajuiset digimarkkinat on viipymättä luotava. Toimivat sisämarkkinat ovat myös kuluttajan etu: valikoima paranee ja käyttö on yhtä
helppoa koko EU-alueella.
EU-maissa, sillä yhtiö joutui neuvottelemaan erilliset sopimukset eri maiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
Pitkään tietyn maalainen musiikki ei kuulunut toisissa
maissa.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Ajetaan digitaloutta EU:n elinkeinopolitiikan prioriteetiksi.
»»
Varmistetaan, että ulkomainen verkkokauppa toimii samoin ehdoin kuin kotimainen.
»»
Ajetaan EU:hun yhtä järjestelmää, jossa tekijänoikeuksien ostaminen digitaalisia palveluita tarjoavalle yritykselle on hallinnollisesti helppoa ja tarjonnaltaan monipuolista. Kuluttajien näkökulmasta
markkinoiden pitää toimia luotettavasti niin, että
kuluttajan ei tarvitse kuluttajansuojan tai maksujen
luotettavuuden vuoksi välittää siitä, missä maassa
palveluita tarjoava yritys toimii.
»»
Synnytetään EU:n alueelle yhteinen sähköinen tunnistautumisjärjestelmä.
»»
Taistellaan piratismia ja kyberrikollisuutta vastaan
myös EU:n tasolla.
CASE. RUOTSALAINEN musiikkipalvelu Spotify on mul-
listanut musiikin kuluttamisen. Spotifyssa musiikkia kulutetaan kuin palvelua, eikä kappaleita osteta itselle yksittäin vaan kuuntelusta maksetaan kiinteä kuukausihinta.
Spotify on arvostettu yli miljardin dollarin arvoiseksi. Sillä on 60 miljoonaa käyttäjää. Spotifylle meni kuitenkin
viisi vuotta, ennen kuin sitä pystyi käyttämään kaikissa
14
KESKEINEN INFRASTRUKTUURI
KUNTOON
Tietoverkkojen ja digitalisoitumisen alkuaikoina Suomi oli ennakkoluuloton edelläkävijä
uusien teknisten ratkaisujen kokeilemisessa.
Teknologia on kehittynyt voimakkaasti, tietotekniset ratkaisut ovat mukana yhä useammalla elämän osa-alueella ja tiedetään, että palveluja sähköistämällä voidaan saada merkittäviä
yhteiskunnallisia säästöjä.
kopuolella tällaisia sitovia velvoitteita ei ole ja näin datakatkokset voivat kestää viikkojakin. Suurista keskuksista
kaukana olevat alueet voisivat yrityksiä houkutellessaan
hyödyntää kilpailuvalttina esimerkiksi edullisempia asumis- ja liiketilakustannuksiaan. Epäluotettavien ja nopeutensa puolesta riittämättömien tietoliikenneyhteyksien
takia nämä ja monet muut maakuntien mahdollisuudet
voivat jäädä pahimmassa tapauksessa kokonaan hyödyntämättä.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
SUOMEEN ON rakennettava sellainen palveluinfra-
struktuuri, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus
käyttää palveluita verkon kautta. Verottajan ja muiden
viranomaisten tietojärjestelmiä on kehitettävä siten, että
ihmisten ja yritysten tiedot prosessoidaan reaaliaikaisesti ja paperin käytöstä voidaan luopua.
CASE: MONILLE alueille Suomessa on vaikea saada
lainkaan kunnollisia verkkoyhteyksiä. Vaikka julkisia palveluita on sähköistetty, moni ei voi niitä hyödyntää huonojen yhteyksien takia. Tietoverkon toiminta on tärkeää
lukuisille kansalaisille, mutta sen toimitusvarmuuteen
liittyvä tekniikka ja lainsäädäntö eivät vastaa esimerkiksi
sähköverkon toimitusvarmuuteen liittyvien ratkaisujen ja
lainsäädännön tasoa. Verkkoyhtiöt on velvoitettu korjaamaan sähkökatkot tietyn ajan kuluessa, mutta tietoverk-
»»
Saatetaan yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen loppuun.
»»
Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (RTE).
»»
Toteutetaan automatisoidun älyliikenteen kokeilut
sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta.
»»
Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen infrastruktuuria
»»
Myönnetään toimiluvat 3GHz alueille korkeakouluille ja yrityksille
»»
Vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla
kevyemmillä ratkaisuilla kuten mikro-ojituksella.
»»
Edistetään Jäämeren kaapelin toteutumista.
»»
Huolehditaan Itämeren kaapelin toteutumisesta.
15
VALVEUTUNEET
DIGIKANSALAISET
Maailma on enenevässä määrin digitaalinen.
Se tarkoittaa myös, että isompi osa kansalaisuudesta siirtyy verkkoon: sosiaalinen kanssakäyminen, tiedonhankinta, vaikuttaminen ja
niin edelleen. Samalla myös ihmiselon synkemmät puolet, kuten harhaanjohtaminen, huijaukset, rikollisuus ja kiusaaminen yleistyvät. Myös
informaatiota on saatavilla ja tarjolla ihmiselle täysin epäluonnollisen paljon. Kaikki tämä
edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja, aivan
kuten aikanaan demokratian ja joukkotiedotusvälineiden kehitys edellytti.
CASE. TIETOYHTEISKUNTA edellyttää uudenlaisia luku-
taitoja. Peruskouluopetukseen onkin lisätty verkko-, media-, ja informaatiolukutaidon hallintaa. Verkon hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttää erilaista kriittisyyttä
kuin aiemman painetun materiaalin. Painetun materiaalin
tarkastaa jokin enemmän tai vähemmän uskottava taho,
kun taas verkkoon kuka tahansa voi tuottaa materiaalia
- joka voi olla virheellistä joko vahingossa tai tarkoituksella. Myös erilaiset lukustrategiat saattavat olla tarpeen,
sillä materiaali verkossa ei usein ole lineaarista vaan linkitettyä, jolloin tietoa ei esitellä yhtä suunniteltua reittiä
pitkin vaan enemmänkin verkostona.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
»»
Toteutetaan digikansalaisuusprojekti, jossa nostetaan vahvasti julkiseen keskusteluun hyvä digikansalaisuus ja netiketti.
»»
Lisätään hyvän digikansalaisuuden opetusta peruskouluun, toiselle asteelle ja armeijaan.
»»
Ehkäistään verkkokiusaamista erityisellä ”Älä kiusaa netissä”-kampanjalla.
16
MAAILMAN
TIETOTURVALLISIN MAA
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan
liittyvien asioiden hoitaminen tietotekniikan
avustuksella ja tietoverkkojen välityksellä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi valokuvat, reseptit,
yrityksien asiakastiedot ynnä muut - lähes kaikki syntyvä uusi tieto - tallennetaan digitaalisessa muodossa tietokoneelle tai verkon pilvipalveluihin.
»»
Resursoidaan poliisin kyberturvallisuusyksikköjä ja
lisätään poliisiammattikorkeakoulussa kyberrikollisuuden torjunnan opintoja.
»»
Luodaan alan ammattilaisista reserviläisistä erityinen kyberpuolustukseen erikoistunut kyberpataljoona, jolla nostetaan Suomen kyberpuolustuskyky maailman parhaaksi 2020 mennessä.
»»
Muutetaan kansainvälisen oikeuden puitteissa
kansallista lainsäädäntöä siten, että puolustusvoimat ja poliisi voivat suorittaa ennaltaehkäiseviä
kyberoperaatioita ulkomailla Suomen kyberturvallisuuden lisäämiseksi.
»»
Lisätään tietoisuutta Viestintäviraston Tietoturvaoppaasta ja jaetaan se kaikkiin kotitalouksiin.
»»
Lisätään tietoturvakoulutuksen määrää kaikilla koulutusasteilla.
»»
Toteutetaan tietoturvatietoisuuskampanja, jossa
vuoden aikana pidetään tietoturvaa laajasti esillä
julkisessa keskustelussa.
TIETOTEKNIIKAN ja tietoverkkojen luonteen vuoksi
verkossa oleviin tallenteisiin ja järjestelmiin voidaan
kohdistaa massiivisia hyökkäyksiä, joilla pyritään varastamaan tallennettua tietoa tai häiritsemään järjestelmien
toimintaa. Yhä useammin tällaiset hyökkäykset tehdään
ammattirikollisten toimesta. Kyberhyökkäysten merkitys valtioiden välisissä konflikteissa on myös kasvanut
voimakkaasti. Suomella on oltava käytössä maailman
parhaat työvälineet ja osaaminen jotta uhkia vastaan
voidaan varautua, ne voidaan torjua ja tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin estää ne kokonaan.
CASE: Haittaohjelman tartuttaminen älypuhelimeen tai
tietokoneeseen on kyberrikollisten yleisesti käyttämä
menetelmä. Sähköpostin lähettäjätiedot on helppo väärentää, ja haittaohjelma tarttuu usein omaan laitteeseen,
kun tutulta tai luotettavalta näyttävältä taholta tulleessa
sähköpostissa ollut liitetiedosto avataan. Haittaohjelma
hyödyntää laitteen käyttöjärjestelmän virheitä ja asentaa
itsensä salaa laitteeseen. Tämän jälkeen puhelinta tai
tietokonetta voidaan etähallita, kuunnella sen ympärillä
käytävää keskustelua ja varastaa kaikki tallennettu tieto. Monesti haittaohjelman tekijöitä kiinnostavat luottokorttitiedot ja pankkitunnukset, joiden käyttöä haittaohjelmalla voi vakoilla. Rikolliset hyödyntävät varastettuja
luottokorttitietoja esimerkiksi ostamalla verkkokaupoista
suuria määriä tavaraa uhrin lukuun.
”Suomella on oltava käytössä
maailman parhaat työvälineet ja
osaaminen jotta uhkia vastaan
voidaan varautua, ne voidaan torjua ja
tarvittaessa ennaltaehkäisevin toimin
estää ne kokonaan.”
17
TEKNOLOGIAOSAAVIMMAT
KOULULAISET JA SENIORIT
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Matkalla kohti teknologiamaiden kärkeä tulee
kiinnittää erityistä huomiota kahden erityisryh-
»»
män osaamiseen: lasten ja senioreiden. Aikuisilla on valmiuksia oppia monia asioita itse.
Lisätään ohjelmoinnin ja teknologiaopetuksen
määrää peruskoulussa radikaalisti.
»»
Huolehditaan opetushenkilökunnan kyvykkyydestä opettaa uusin menetelmin ja uutta teknologiaa
hyödyntäen oppiaineesta riippumatta.
»»
Toteutetaan laaja hanke, jossa senioreiden teknologia- ja digivalmiuksia parannetaan muun muassa
koulutuksella ja vertaistuella.
»»
Laaditaan koulu- ja opiskelutehtävät enemmän
perustumaan oikeaan tietoon, tietokantoihin ja
dataan peruskoulusta lähtien. Opiskelijat voisivat
esimerkiksi analysoida tilastotietoa ja laatia Wikipedia-artikkeleita, jotka tarkastetaan yhdessä tieteellisten kriteerien mukaan.
»»
Nostetaan Suomi opetusteknologian kärkeen –
”Suomi älykkään oppimisen koti”. Käynnistetään
koulukokeilu, jossa käytetään ainoastaan sähköisiä oppimisvälineitä. Kustannetaan yhdessä yksityisen sektorin kanssa tabletit kaikille Suomen
koululaisille.
»»
Panostetaan erityisesti matemaattisten aineiden ja
luonnontieteiden osaamiseen.
»»
Yhdistetään käden taidot ja teknologia nykyistä
paremmin. Siirretään teknisen työn opetuksen painopistettä oikeisiin menetelmiin, kuten esimerkiksi
tietokoneavusteisen suunnittelun (CAD) ja 3D-tulostuksen opetukseen.
»»
Laaditaan erityinen, päivitettävä ja joka vuosi jokaiselle 65-vuotiaalle annettava teknologia- ja
digiopas, jolla parannetaan teknologia- ja digivalmiuksia. Rakennetaan verkkokoulutuspaketti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jossa hauskalla
tavalla voi oppia miten voi hyödyntää internetin
palveluita.
TULEVAISUUDEN KOULUSSA teknologia on oleellinen
osa opetusta kahdella tavalla. Ensinnäkin kouluissa
opitaan tulevaisuuden taitoja, jotka antavat edellytyksiä
toimia aivan uudenlaisissa ammateissa. Toiseksi pedagogiikka ja teknologian hyödyntäminen muuttavat opetusta. Nippelitiedon osaamisesta siirrytään soveltamaan
ja käyttämään tietoa. Pelillisyyden lisääminen opiskeluun tuo uusia mahdollisuuksia etenkin sellaisille oppilaille, joita perinteiset oppimistavat eivät ole saaneet
mukaansa. Oppiminen on tulevaisuudessa hauskaa ja
iloa tuottavaa. Seniorit jäävät helposti teknologian kehityksen virrasta sivuun, joten heidän osaamiseensa on
panostettava. Senioreilla on vähintään yhtä paljon hyödyttävää teknologiasta kuin muillakin.
CASE. Kolmiulotteisessa virtuaaliavaruudessa peruskou-
lulainen kulkee planeetalta toiselle. Hän oppii kuin vahingossa planeettojen nimet ja koot sekä etäisyydet toisistaan. Robotiikka tulee tutuksi Espoon Koulumestarin
koululaisille, kun koululaiset rakentavat oman näköisensä robotin ja ohjelmoivat sen. Roboteilla leikkimällä tulee
opittua ohjelmointia, ongelmanratkaisukykyä ja loogista
päättelykykyä sekä korjaamaan työtään. Tulevaisuutta
on älykäs oppiminen sovelluksineen.
Lähteitä ja lisälukemista
Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä (TEM 2014)
Suomen biotalousstrategia (MMM 2014)
Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta (TEM 2014)
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia (TEM 2014)
21 polkua kitkattomaan Suomeen (TEM 2013)
Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta - Ehdotus uudistuvan teollisuuden toimintaohjelmaksi
(TEM 2013)
Maailma digitaalisessa murroksessa (Männistö & Kauma 2013)
Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 – 2020 (VM 2013)
Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut (TuV 2013)
Investointeja Suomeen (BCG 2012)
Suomi osaamispohjaiseen nousuun - Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma (OKM/TEM 2012)
Maabrändityöryhmän raportti (2010)
Metsät ja metsäosaaminen Suomen vahvuutena (TuV 2008)
Tulevaisuus tehdään nyt - Kokoomuksen tutkimus- ja tiedepoliittinen raportti (Matikainen-Kallström 2007)
Terveydenhuollon tulevaisuus (TuV 2006)
KOKOOMUKSEN
EDUSKUNTARYHMÄ
2015