Torstai 1.8.2013 paras- yhdeksän kuukauden kulut- taan viime lauantaina, kun tua po.ian,.ioka sai nimekseen Pellon koulukcskuksen parkkipaikalle ajoi auto toisensa Erkki. jälkeen. Kylli-Nivan suku- kuningas alas päin mennes- sctrran .järcnet kokoontuir at sukutapaamiscen -ia suuren säiin Nivan talossa ia.iänikö hän sukhur"rn sinistä verta. mutta siinai on Eskole rr"rtkirnisen paikka, Simo keventeli. Ilän sanoi arvtlstavansa ihnrisiii, jotka ovatr sukurakkaita. - Aurinko pani PELI.O sukukiriasaljan cnsimnrrii- sen osan .julkistLrstilaisLrupäaitteeksi oli iin 1ccn. Päir oh.ielmassa viclä sukuseuran krlkous. I I'rmiset ös 1'llritl ksiä: ai. Ilekin olemure sukulaisia. Kun alkukahr,ir oli r,li :iiku rioon. .!uo1u. koL()()ntua urtdituSukuseurar.r puhecn- .joirtajl Simo Niva totesikin olcr;iirsa §itii krultil nrct silnriiilir rit toisiaan. Pallon tuttuia naarloja. mutta m1 sitä ci tiietä, yiipykö .r llä1t.r rt.r t r äkimää- riistä. Ko salissa on istunrapaikkoil 156. on ltgl|06 ;111 ilri.i.ia, etlli teitä on enämpi, hiin lö-\ änrä palasia ittestämmc. Ko 1unnema rnenrleisl I cn, opinra tr.urten)lraan itlcänrrrrc .i:r tätä päivää .!a sitä kautta saarnme r oirnau rlkclrtaa tulcr ui§§*u*qs§*§*sed suutta. Tulevia sukupolvia varten ja toimitta.ia 'I-uonro Kortcnicmi palasi puheenvuorossaan .14 ruoclen takaiseen .\rvio pcruslLri siihen. e1tä au(lil()ri(ron oli luotrr lisliistrrimia. .ir taisipa sir,Lrportaillakin olia,jokuncn ki'kkijä. Hiin iloitsi nryös siitä. että paikalla aikaan..jolloin Pellon lr,rkiossa li "nreiin homekolvierr" ja lapsia. ruir-r t0ivoa. ettli tci lii ri ittliii kiinostr.rsta.ja intoa niiilä sLrkursioita kohthaan. Sinro Nira mainitsi sen raltavan ty iinliliriin. .jonka cnncn kaikkea Esko Orajärvi on sukLrsctrran .ja -kil'jan etecn I ii.ii'.i lrlrl.iorr rrrroril Tiir.tvr tchnvt ja pahoineli sitii. cltai i{){) ., rrotta rruorempia lii|konLi' i,rir, ei :'rtrterrr srrkuirrtki.joidcn klir ttiiiin. i)liiiasiassa täs1ai s\")'s1ai Esko ci olc saanu keriitl,ksi kaikkia tetoja. Sukurakkaus on arvokasta ... .II, ,+Yqqrsj ft.t SLrl,ukilirrrrrjrr) Luslirnta.ll sanoi. o ***_-.§f,,." aloitti Mtr kolmisenkl'mrrrentii lolaista.la lähes kaksikynrmcntä kolarilaista. N1 t mic tiärr. etlri me lkcin kaikki kolalilaisct olit nrinun :rrkrtlaisir. Srlloirr nret emntä silii tiehnect. r,aikka nteitä eeliset sukupolvct tunsit tarkoin.juurensa. pel l-ammikuussa 1986 iln-reslr rrr i Korle rriertren suktrkir.ir oli alkLrsoittoa fuor»orr pit- källc- irrnlle sukLrien parissa, K0 rnit' n:.1|i \ u()na n)\ a')Irerrrin r'ksr in I'lsm:rn r'rrsirr- nräisecn sukujuhlann. se oli ,ltcn0a. fttorrrtr Ktlrlerrierncn nrukaan sukupolr"ct 1800-lur un puolir rilistä I 9tr(t-lrrr trllc or rrt lrelpoirrr min selvitettävissä. llmar-r sitä .iaksoa sr.rku- ,r {,-,rll'i *1 3F#.:, .i, I ir -----t den käyttöön. menoa. - Pääasiassa tästä syystä Esko ei ole saanu kerä§ksi kaikkia tetoja. Sukurakkaus on arvokasta Tervehdyspuheen piti lisak Juhonpoika Nivan jälkeläinen Simo Arttur Rundgren, joka jatkaa sukuun kuuluvana kansanedustajana Eemeli Lakkalan, Niilo Koskenniemen ja Ossi Korteniemen jalanjäljissä. Myös Simo otti esiin tietojen saamisen vaikeuden. ja totesi, että tarkoitus on suojella perheitii. - Yksi asi4 jolta Tuom o Korteniemen mukaan sukupolvet 1800-luvun puolivälistä 1960-luvulle ovat helpoimmin selvitett?ivissä. - Ilman sitä jaksoa sukututkimus vois olla jopa mahotonta. Sitä edeltävän ajanjakson osalta hän nosti esiin viime syksynä edesmenneen Erik Wahlbergin merkittävän panoksen. Nykypolvia koskevien tietojen päivittäminen on Tuomon mielestä vaikeinta muun muassa aiemmin mainitun 100 vuoden siännön vielä tiimän vuoden puolell4 kunhan Ruotsin puolen tiedot on saatu päivite§ä. Siinä käydään läpi Iisak Nivan vanhimman tyttiixen, Margaretan jälkeläiset, joita ovat muun muassa Kultit ja Tanot. Ensi vuonna ilmestyväksi suunniteltu neljäs osa käsittelee Vaattojärvelle vuonna I 778 uudisasukkaaksi muut- taneen Juho Juhonpoika Nivan jälkeläisiä. Sen jälkeen on vuorossa Iisakin siskon jaAapuan asuttajan - Margareta hänkin sukuluettelo. Margaretan puoliso oli Taneli Ollinpoika - Jarhoinen. - OIen pohtinu, että Amerikhaanki on ollu niin paljo menijöitä, että siinä on yksi sukulaisten juurien selvittämiseen. Tämän päivän tiedot tuleva haaste, jos voimia riittåiii Tuomo paljasti. Hän kehotti varaamaan jåiävät helposti toissijaisiksi. kirjahyllyihin tilaa kaikkiaan 8-l 0-osaiselle kirjasarjalle, johon sisältyvät myös erillisinä kirjoina julkaistavat - Teille taas nämä tiimän päivän tiedot ovat tihkeitä. Niiden suhteen olemme äysin sukuun kuuluvien antamien hakemistot. tietojen varassa. Sukututkijan puheenvuoro Lyhyt katsaus suvun historiaan ei kuitenkhaan kläppiiikhiiiin pitiis suojell4 on omat juuret. Omien juurien tunteminen antaa vuoksi. Koko sukueseuran perusta- Esko Orajärvi kävi lyhyesti - Ilman tietojen päivittämistä tähiin päihviän tåimän tyyppisillä kokoontumisilla läpi Tornionlaakson jääkau- voimia tässä rikkinäisessä olis huomattavasti pienempi merkitys. Meile on tärkeä huolehtia siittä, että meitä misajatuksen isä ja sukututkimuksen tekijä Esko Orajärvi totesi harrastuksen vieneen mukanaan ja muuttuneen mailmassa. Simo Rundgren kehotti keräämään tietoa vanhemmilta sukupolvilta niin kauan kuin se on mahdollista. Hiinen mukaansa 7O-vuotiaillakin on jo paljon annettavaa sukututkimukseen. Hän sanoi Tornionlaakson poikkeavan muista alueista edukseen, koska jo ainakin läheisten mielestii kokopäiväiseksi työksi. Tässä harrastuksessa ei asiakirjan mukaan Pellossa oli yhdeksän verotettavaaa kityiksi sukukirhjoin tarkoin ja tiihelisesti, Tuomo painotti. kannata turhautua, vaikka päivän istumisen jälkeen taloutta. Yksi niistii Suuri urakka on vasta alussa Lauantain tilaisuudessa oli tarkoitus julkaista luettelo Iisak Juhonpoika Nivan kai- satoja sitten tiinne matkasi erilaisia retkikuntia muualta maailmasta. He jättivät omat kista j älkeläisistii. Kunninan- himoinen tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan jälkensä seudun historiaan ja ovat myös tallentaneet arvo- julkistettiin kirjasarjan kasta tietoa sen ajan elämästä. Hiin otti esimerkiksi Rans- joka keskittyy Koskennie- osa kaksi, 720-sivuinen järkäle, - käteen ei ole jiiiinyt mitäiin. Hän totesi, että kirjasta saattaa puuttua joitakin sukuhaaroia joko siitä syystä, että hän ei ole saanut sen edusta- jiin yhteyttä tai heillä ei ole ollut halukkuutta yhteistyö- talo. Kylli-nimisiä on tällä hetkellä ainakin Kuusamossa. Esko Orajärven mukaan he ovat kaikella todennäköisyydellä samaa sukua. hön. Esko tunnusti myös, että sukututkimusta harrastavan Vahtola arvelee nimen viittaavan Ala-Satakuntaan tai kiinnostus kohdistuu helposti vanhojen ja edesmenneiden Varsinais-Suomeen. men sukuhaaraan. ovat mukana kanta-Nivat ja kan pohjoiseen 1700-luvun heihin liittyvät sukuhaarat, lopulla. Tiedetåiiin, että hän Tuomo Korteniemi lupasi val- Kylli-Nivan Sukuseura ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Simo Niva luotsasi tilaisuutta yöpyi Muonion pappilassa, mistuvan liihiviikkoina. Kolmas osa on vuorossa ja johti puhetta kokouksessa. Ensimmäisen osan, jossa oli OlIi Ollinpoika Kyllin Mistä Kyllin suku tuli aikanaan Pelloon? Varmaa tietoa ei ole, mutta professori Jouko kan viimeisen kuninkaan Ludvig Philipin pakomat- synnytti Vuonna 1539 toimite- tun ensimmäisen verotus- seuraavat polvet tulevat mer- vuosi- jonka palvelija den jälkeisen asutuksen historiaa. Erik Wahlberg aloittaa Kyllin suvun Juho Niilonpoika Kyllistä. Kyllin talo jaettiin, ja 1681 syntyneestä Juho Juhonpoika Kyllistä tuli toisen puolen eli Nivan isåintä. Hänen poikansa, l72l syntynyt Juho Juhonpoika I=l t;\ l1 fi t. i*' §d tr t .t .,,1 t I a t ! r§ ä Tuomo Korteniemi lucvu[ti sukukirjan kakkososan ensirnrrräiset kapoaleet Sirno Ojalie ja Esko Orajärveile r" -..'-.\'", . ,{. ii -.. ,; Si..r§ $*'''" ?1:'§ \1,, r kkrr ),.i ()r.l- ( 'l!-11](ri1- ,,: r alii )rin11"t';i. I '. l;i \ Iii I nga. ir '. \ .. :r i., r. l ., Kari . . ., ..iJc- n.:ri Kaulanen Koskennlemen se!'kuksia Sieppijärven suunnalta. Oikealta Eila Koskenniemi, hänen tyttärensä Sannariina Hietanen ja tämän yhdeksän kuukauden ikäinen poika Aate Kallo. Luulajassa asuva llkka Koskenniemi on kansanedustaja Niilo Koskenniemen poika ja Mikael hänen poikansa, joka oli houkutellut isänsä sukutapaamiseen. Vasemmalla Kosti Koskenniemi ja hänen puolisonsa Anne Koskenniemi. )ukoittain uusia serkkuja eri puolilta nnaailmaa Vastr (un .,. .. lLr n ()rajiirr e rr {}1;1 j;i;- lrllil.,r-ilrstl l:s!.-s .ia Ma|giiretat ,l';1. rrillni niiri sel<aisin. liril011n11.ls1 Lähcttätnässään sähk(i,ostis,qit Mar'1 kenoo, ettii Niva, oli Esko Orajärven pidempään keskustelutti sukututkimuksen lähtöhenkilön, Iisak Juhonpoika Nivan puheenj ohtaj an valinta isä. Iisak syntyi vuonna 1761. vedoten. Lopulta Markku Uusimaa suostui ottamaan tehtävän vastaan. Ossi Orajärvi valittiin varapuheenjoh- Iisakin puoliso oli Brita Laurintytär Mämmilä. Hän synnytti kaikkiaan 11 lasta, joista neljä kuoli jo pienenä. Lauantaina julkaistu Nivan sukukir.ian toisessa osassa luetteloidaan kahden lapsen, Salomon Iisakinpoika Koskenniemen ja Adam Isa- kieltäydyttyä j S imon atkosta ikaiiinsä tajaksi. Hallitukseen tulivat vali- tuiksi Anitta Ojanperä, Toivo Niva, Tuula Ylisaukko-oja, Päivi Unga, Koskenniemen Seppo Niva, Paavo Niva, Eila Koskenniemi ja Kari jälkeläiset. Veljekset vaihtoivat sukunimensä muutettu- KauIanen. Jatkossa kokouksia pide- kinpoika aan Nivan talosta Jarhoiseen tään kolmen vuoden välein. 1800-luvun ensimmäisellä Kari Kaulanen Koskenniemen serkuksia Sieppijärven suunnalta. Oikealta Eila Koskenniemi, hänen tyttärensä Sannariina Hietanen ja tämän yhdeksän kuukauden ikäinen poika Aate Kallo. Luulajassa asuva llkka Koskenniemi on kansanedustaja Niilo Koskenniemen poika ja Mikael hänen poikansa, joka oli houkutellut isänsä sukutapaamiseen.Vasemmalla Kosti Koskenniemi ja hänen puolisonsa Anne Koskenniemi. puoliskolla. Katse eteen päin Sukutapaaminen ei suinkaan ollut pelkkää puhetta. Ruokatauon yhteydessä oli mahdollisuus seurustella tuttujen sukulaisten kanssa tai tutustua aiemmin tuntemattomiin. Tilaisuuden musiikill isesta annista vastasivat Rev o ntu I et Noemi Lehkosen johdolla. Sukuun kuuluva Paavo Niva puolestaan lauloi sekä suomeksi että ruotsiksi. Paavon lopetettua laulunsa auditorio tyhjeni lähes hetkessä; oli virallisen kokouksen aika. Puheenjohtajana toiminut Simo Niva naputteli päätöksiä pöytään vauhdilla. Hieman Joukoittain uusia serkkuja eri puolilta maailmaa PELLO -Jos oheinen juttu ei ole aivan objekiiivinen, se johtuu siitä, että olin paikalla joskus, että Koskenniemet ovat meille sukua, mutta vasta kun luin Orajärven kyläkirjasta Esko Orajär- sekö silloin olisi kiinnosta- paitsi lehtimiehenä nut. ven sukuselvityksen. Sen jälkeen asia on pikku hiljaa kirkastunut. Suvun laajuus alkaa kuitenkin hahmottua vasta nyt, kun olen selannut sukukirjaa. Sieltä lö1tyy myös paljon sellaisia KylliNivan myös suvun jåisenenä. Myös Mämmilän ohi Kaulasen suvun kantaäiti, Kreeta Matilda, oli nimittäin Niilo Petteri Salomoninpoika Koskenniemen ty,t?ir. Hän oli minun isoisåini mentäessä hän muisti joka kerta sanoa, että siellåikin asuu sukulaisia. isoäiti. kuinka paljon niitii sukulai- tuttuja joiden ei ikinä olisi arvannut olevan sukua, ei edes kaukaista. Koskaan en kuitenkaan olisi osannut kuvitella, Isäni kuului aikoinaan sia oikeasti on. Asia on alka- Kolarin kotiseutulautakuntaan, jossa vaikutti myös nut kirkastua vasta viime vuosina. ei ollut Helena Liikamaa, lsäni mainitseman yhteyden Koskenaiemiin löysin poa. Välillä kaikki Salo- o.s. Koskenniemi. Isä mainitsi Oheisen jutun tekeminen kuitenkaan help- moni Salomoninpojat, Juho ja Margaretat saivat piäni niin sekaisin, että jouduin selvittämään Juhonpojat sitä §symällä neuvoa asioista paremmin perillä olevilta. Amerikan sed(ku Lähettämässään sähköpostissa Mary kertoo, että hänen isoäitinsä, Amerikkaan muuttanut lda Sauvola oli Johannes Koskenniemen eli Kiurun Juhanin lytär. Pudasjärvellä miehensä Juhani oli puolestaan Kreeta Matildan isän Niilo Petterin veli eli Kreetaja Ida olivat ensimmäiset serkut. Näin ollen isoisäni oli Mary Cliffin Pulkaksen kolmas serkku. Anitta Ojanperä toi sukutapaamiseen terveisiä Mary Pulkakselta. Mary oli ollut kanssa etsimässä tiimän sukulaisia. Silloin oli selvinnyt, ettii Mary on itse Anittan sukulainen. Ei lainkaan hassumpi ajatus tehdä Amerikan sukulaisista oma kirjansa. (KK) Torstai 1.8.2013 i i I I 1*MBTT iw W r-.,i{r i'}'d i:M , i*d ! T \... \ .:lnåS{S}§s§.q+ry.. , rta.i a rrte- i )TOSi" seen iOSSA entä I ;' s, .§ iym- reitä tar- *-si el tÅ lkein inun rmä il ltlr $ ,ft 'J., "rt l.s, Tuontr ,d ,:1 it I =. I #'c"'