Tule luontoon! - Saariselkä Nyt!

ä
e
k
l
s
i
r
a
a
S
nyt!
Ota mukaasi!
Syys-lokakuu 2010
Mennään
tunturiin...
monotansseihin...
syömään...
taidenäyttelyyn...
shoppaileen...
Tule luontoon!
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Saariselän
Pyhän Paavalin
Kappeli
Syksyn ohjelmaa
- muutokset mahdollisia.
24.8. klo 19 25.8. klo 19 29.8. klo 19 30.8. klo 19 1.9. klo 19 3.9. klo 19 Su 5.9. klo 19 Ma 6.9. klo19 Ti 7.9. klo 19 Ke 8.9. klo 19 To 9.9. klo 19 Pe 10.9. klo 19 I
La 11.9. klo 17 Su 12.9. klo 19 Ma 13.9. klo 19 Ti 14.9. klo 19 Ke 15.9. klo 13 Ke 15.9. klo 19 To 16.9. klo 19 Pe 17.9. klo 19 Su 19.9. klo 19 Ma 20.9. klo 19 Ti 21.9. klo 19 Ke 22.9. klo 19 To 23.9. klo 19 pe 24.9 klo 19 La 25.9. klo 19 Su 26.9. klo 19 Ma 27.9. klo 19 Ti 28.9. klo 19 Ke 29.9. klo 19 To 30.9. klo 19 Pe 1.10. klo 19 Lapinlaulujen ilta – lauletaan yhdessä!
Arki-illan ehtoollinen – Anitta Kuusinen
Messu – Anitta Kuusinen
Lapinlaulujen ilta – lauletaan yhdessä!
Kansanlaulumessu – Anitta Kuusinen
Tule hetkeksi rauhaan, tiellä rukouksen… iltahetki kappelissa – Anitta Kuusinen
Messu, Olli Koskenniemi.
Hengellisten toivelaulujen ilta.
Tule ja toivo laulusi, Olli Koskenniemi.
”Sanaton ikävä” – Joel Hallikaisen konsertti,
lipun hinta 12,-.
Messu, Olli Koskenniemi.
”Hymyilevä Apollo” – Eino Leinon runon ja laulun ilta, Erkki Kauhanen.
ltahartaus ja iltatee, O. K.
Norjalaisen kuoron ilmaiskonsertti
(liittyy Barentsin messuihin).
Messu, Mauri Virtanen.
”Sydämeni lauluja – konsertti, Raita Karpo,
Jouni Somero.
Messu, Mauri Virtanen.
Konsertti, Laanilan Ystävät ry.
Konsertti ”Elegian syysilta” Soile Törmänen,
Inka Tuppurainen, - iltasiunaus Anitta Kuusinen
Vapaaehtoinen ohjelmamaksu kappelin hyväksi
”Hymyilevä Apollo” – Eino Leinon runon ja laulun ilta, Erkki Kauhanen.
”Aamuruskon siivin” – konsertti, Elina Vettenranta, lipun hinta 15,-.
Messu Markku Niemelä
Ruskakonsertti Pohjantähden alla - Petri Laaksosen konsertti, lipun hinta 16,-.
Konsertti ”Elegian syysilta” Soile Törmänen,
Inka Tuppurainen, - iltasiunaus Anitta Kuusinen
Vapaaehtoinen ohjelmamaksu kappelin hyväksi
Jaakko Löytyn konsertti, lipun hinta 15,-.
Arki-illan ehtoollinen Markku Niemelä
Iltatilaisuus
Vaeltajan iltarukous, Pentti Liukkonen.
Messu, P. Liukkonen.
Värisointia, P. Liukkonen.
Tie on pitkä ja pölyinen, P. Liukkonen.
Messu, P. Liukkonen.
Vaeltaja kohtaa Herransa, P. Liukkonen.
Perille vievä tie, P. Liukkonen.
Vesa Junttilan taidenäyttely
Tunturihotellin
Lupukkapää
-kabinetissa
noin klo 21-01
tai sopimuksen
mukaan.
0400 693 257
Hymyilevä Apollo
Eino Leinon
ja muiden tekstejä
sanoin ja sävelin
Runoillat
Saariselän Kappelissa
to 2.9, to 9.9 ja to 16.9 alk. klo 19
Ohjelmamaksu 10e, ryhmille 8e/hlö.
Varaukset: [email protected]
tai 0400 398 093
ERKKI K AUHANEN
Laatuohjelma käynnissä
Saariselän alueen matkailun laadunkehittämiskoulutus – hankkeen
puitteissa Saariselällä on käynnistynyt Destination Quality Net – laatuohjelma, jonka tarkoituksena on nostaa
palveluiden laatu matkailualueen kilpailuvaltiksi.
Käytännössä mitattavina tuloksina
laatuohjelma parantaa asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön työtyytyväisyyttä, tehostaa toimintaprosesseja,
vahvistaa kanta-asiakkuuksia ja kasvattaa liikevaihtoa..
Hankkeen päärahoittajana toimii
Lapin ELY – keskus. Muita rahoittajia ovat Inarin kunta ja joukko alueen
matkailuyriytyksiä.
Laatuohjelmaa
hallinnoi Kalottikeskus, operoi HaagaPerho ja alueella ohjelman eteenpäin
viemisestä vastaa Saariselän laatutiimi.
Haaga-Perho on toteuttanut Saariselän
matkailualueen joulun 2009 ja kevään
2010 asiakastyytyväisyysmittauksen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
alueen asiakastyytyväisyyden lähtötaso, ja nähdä jatkossa miten kävijöiden
arviot palvelukokonaisuuksista kehittyvät.
Käsitelty aineisto kattoi yhteensä koko mittausajankohdalta 1025 lomaketta.
Suomalaiset menestyivät
MM-kultakisoissa
Suomalaiset olivat tylyjä kanssakilpailijoilleen Zlaté Horyssa,
Tsekin tasavallassa pidetyissa Kullanhuuhdonnan MM–kisoissa. He
nimittäin veivät miesten sarjassa
kaikki mitalisijat, ja jättivät naisten,
veteraaninen ja perinnevaskoolikilpailuissakin muun maan huuhtojille
vain himmeimmät mitalit.
Loviisalainen Antti Seppälä pokkasi kultaa miesten ja veteraanien
finaaleista.
Seppälällä on ennestään kultaa
muun muassa vuoden 2007 veteraanien- ja vuoden 2004 miesten MMkkisoista. Hopeaa ja pronssia ottivat
Veikko Keränen Torniosta ja Mikko Pihlman Joensuusta. Keränen on
muun muassa vuosien 2007, 2006 ja
1998 miesten maailmanmestari. Veteraanien kakkoseksi vaskasi Pentti
Hongisto Kauhajoelta.
Veikko Keränen puolestaan kiipesi perinnevaskoolin korkeimmalle
korokkeelle perässään viime vuoden
suomenmestari, ivalolainen Minna Patokallio, joka sijoittui hopealle
myös naisten sarjassa. Viisi sekuntia
nopeampana ykköspallille harppasi
Pirjo Muotkajärvi.
Kiiminkiläisellä Muotkajärvellä
on ansioluettelossaan muun muassa naisten kakkostila vuoden 2007
MM-kisoista.
Ensi vuonna MM-mitaleista taistellaan Puolassa.
ä
k
l
e
s
i
Saar nyt!
ISSN 1796-7368
13. vuosikerta, verkkoversio osoitteessa saariselka.net
Kustantaja: Yrittäjien Joiku Oy
Vastaava päätoimittaja, tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310
[email protected]
Toimittajat ja vakituiset avustajat: Ritva Savela, Helena Sahavirta, Vesa
Luhta, Pertti Turunen, Juha Kauppinen.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Kannen kuva: ScanStockPhoto
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
ultima gift
ultima jewelry
riekonlinna
gielaS
Design: Björn Wecström
Segno + lapinkiHla virva +
timanttipiSarat
keSän uutuuS - ilona
Design: Tony Granholm
laaja valikoima kihla- ja vihkisormuksia
myös uniikkisormusten suunnittelu ja
valmistus. hyvä valikoima
sveitsiläisiä kelloja.
upeita kotimaisia nahkalaukkuja
kaislakertun neuleita, taidelasia, koruja
sekä puukkoja seitsemältä eri sepältä
ultima jewelry
finest finnish design
ultima gift
lapland Hotel riekonlinna
Saariselkä t +358 40 728 8448 t www.ultimajewelry.fi
shops open daily:
10.00 - 19.00
ultima jewelry
tunturiHotelli - gielaS
Saariselkä t +358 400 165 448 t www.ultimajewelry.fi
Tervetuloa!
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Seppo J. Partasen suurtyö:
Ainutlaatuinen tietopaketti Petsamosta
- Minusta kirjassa pitää olla aina jotakin yllättävää ja ennalta arvaamatonta, sen pitää perustua mahdollisimman
paljon aikalaisdokumentteihin eikä
kirjoittaja saa pureskella kaikkea valmiiksi lukijoille.
- Näitä periaatteita koetin noudattaa tietoisena siitä, että vaikka teet
kirjaa vuosikausia, työstät sitä kuukausia, niin kirjaksi se muuttuu vasta
sitten kun tai jos joku sitä lukee, toteaa Suomen matkailun Sariola, Seppo
J.Partanen, jonka kirjallinen tuotanto
on vertaansa vailla koko maassa.
Nelisenkymmentä vuotta Suomen
Matkailuyhdistyksen
palveluksessa toiminut Partanen on kirjoittanut
muun muassa kymmeniä retkeilyoppaita ja muita tietokirjoja, artikkeleita
tietosanakirjoihin ja satoja lehtiartikkeleita.
Viimeisin, syyskuun alkupuolella Saariselän Barentsin messuilla julkaistava Petsamo....siellä kuljimme
kerran, on mieltä kiehtova aarrearkku, josta lukija voi ammentaa kiinnostavaa aikalaiskuvausta, tutkijoitten
analyyttistä tiivistelmää historiasta ja
uutta, yllättävää tietoa Petsamoon liittyvistä henkilöistä ja tapahtumista. Onpa mukana Petsamoa koskeva osa
teoksesta Puna-armeijan marssiopas
Suomeen.
Samoin kirjan kuvituksesta suuri
osa on ainakin tavalliselle lukijalle ennen näkemätöntä.
164-sivuinen kirja on hengästyttävän täynnä tietoa, tapahtumia, ihmisiä. Se ei kuitenkaan lannista lukijaa.
Käytetty kieli on mukavasti luettavaa, edes tutkijat eivät sorru ylitieteelliseen munkkilatinaan, vaan tiiviit
tietopaketit on kirjoitettu helposti ymmärrettäviksi.
Aikalaiskirjoitukset ovat herkullista makusteltavaa ja antavat elävän kuvan niin paikallisista olosuhteista kuin
suomalaisen matkailun kehityskuvioista aina sotiin asti.
Erityisen mielenkiintoisia ovat kirjassa olevat kartat. Muun muassa Liinahamarin sotilasalueesta, joka on
ollut suljettuna vuosikymmenet, on
tarkka retkeilyopas, jossa neuvotaan
pieniä yksityiskohtia myöten, mitä
kaikkea maastosta löytyy!
Lumiketjuja vaihdetaan Rovaniemi - Petsamo
linja-autoon kesken matkanteon. Etualalla
kuvassa arkkitehti Meri Hämäläinen ja Matkailijayhdistyksen talousjohtaja Arvid Olsson.
Kuvaaja Aulis E. Hämäläinen toimi SMY:n
arkkitehtina vuosina 1935 - 1945.
Petsamojoen urheilukalastuskartta julkaistiin
alunperin vuonna 1930 Eero Lampio kirjassa
Eräretkiä. Kuva on keskeisin osa Petsamojoesta Yläluostarin ja Lohilinnan alueelta.
Lohilinnan matkailumajaa ei karttaa tehdessä
vielä ollut eikä myöskään lentokenttää, joka
syntyi Lammasjoen pohjoispuolelle vuosikymmenen lopulla.
Lumiketjuja vaihdetaan Rovaniemi - Petsamo linja-autoon kesken matkanteon.
Etualalla kuvassa arkkitehti Meri Hämäläinen ja Matkailijayhdistyksen talousjohtaja Arvid Olsson. Kuvaaja Aulis E. Hämäläinen toimi SMY:n arkkitehtina vuosina
1935 - 1945.
Seppo J.Partanen:
Petsamojoen urheilukalastuskartta julkaistiin alunperin vuonna 1930 Eero
Lampio kirjassa Eräretkiä. Kuva on keskeisin osa Petsamojoesta Yläluostarin ja Lohilinnan alueelta. Lohilinnan matkailumajaa ei karttaa tehdessä
vielä ollut eikä myöskään lentokenttää, joka syntyi Lammasjoen pohjoispuolelle vuosikymmenen lopulla.
Petsamo....siellä kuljimme kerran avaa lukijalle monipuolisen
Petsamon. Elävän, historiallisesti
merkittävän, ihmisten Petsamon,
jossa elettiin, toimittiin, jota rakennettiin ja tuhottiin. Se kertoo
myös miten alueen alkuperäistä
väestöä, kolttakansaa kohdeltiin
niin sanoissa kuin teoissa.
Kaiken kaikkiaa kirja on paitsi merkittävä tietoteos myös melkoinen lukuelämys värikylläisessä
rikkaudessaan.
Ehdottomasti Tieto-Finlandia ainesta!
Ritva Savela
Seppo J.Partanen:
Petsamo ...siellä kuljimme
kerran
Hipputeos Oy
Tallinna Raamatutrükikoda
2010
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
e lk ä
Saarisnyt!
Vain hyvää
sanomista
12 vuotta
Joka kotiin -jakelu
Ivalon alueella
viikolla 36
Ready To Go.fi
Inarilaisten oma täyden palvelun matkatoimisto
UÊi˜Ìœˆ«ÕÌ]ʍ՘>ˆ«ÕÌʍ>ʏ>ˆÛ>ˆ«ÕÌ
UÊ-iÕÀ>“>̎>Ìʍ>ÊÀޅ“B“>̎>ÌʎœÌˆ“>>…>˜Ê>ÊՏŽœ“>ˆi
UʜÌiˆÌʎœÌˆ“>>ÃÃ>ʍ>ÊՏŽœ“>ˆ>
UÊ6ˆˆÃՓˆÌÊ6i˜BBi
Ivalontie 7, 99800 Ivalo
Puh.
0306 244 121
S-posti: [email protected]
Internet: www.readytogo.fi
LEMMENJOKI KUTSUU...
Buffet-lounas
ark. 11-15
Nauti maistuva kotiruokalounas klo 11–15 noutopöydästämme
•taiRyhmille
ruokailut
tilauksesta
hae paikan päällä
valmistetut,
tuoreet eväsherkut mukaasi!
•Ammattitaitoista
pitopalvelua
Päivän lounas 8,50 euroa, keittolounas
7 euroa
erilaisiin tilaisuuksiin
Hinnat sisältävät salaatin, leivän, ruokajuoman sekä jälkiruuan
tai kahvin.
•Majoitusta
yläkerran
Tervetuloa!
Palvelemme arkisin klo 9–18 osoitteessa Ivalontie 2.
huoneistoissa
Tarjoamme myös majoitusta kiinteistön yläkerrassa sijaitsevissa
huoneistoissa sekä laadukasta pitopalvelua erilaisiin tilaisuuksiin.
Avoinna: ma-pe 9-17
la, su suljettu
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Suoraan maailman huipulle
Espoolaiselle Helena Sysiölle
kävi samalla tavalla, kuin niin
monelle ennen häntä. Rakennuspiirtäjäksi kouluttautunut ja
rakennusyhtiön kiinteistöpuolella työskennellyt Helena tuli
lomalle Inariin, viihtyi hyvin ja
on nyt kunnan asukas.
- Ihastuin Sovintovaaraan
heti täällä ensi kertaa käytyäni, ja kun kuulin että paikka on
myynnissä, päätin melkein saman tien ostaa sen, ja täällä sitä
ollan!
Sovintovaaran edelliset omistajat olivat tuttuja ennestään,
ja Helena Sysiöllä oli mahdollisuus seurata heidän toimintaansa ja asiakasmääriä ennen
päätöksen tekoa, joten mistään
sika säkissä-kaupasta ei ollut
kyse.
- Sovintovaaran palveluja
voi kehittää edelleen, ja tietysti sieltä on loistavat näköalat,
tuntee todella olevansa maailman huipulla, kuvailee uusi
yrittäjä työpaikkaansa.
Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitsevan
Sovintovaaran parkkipaikalle
pääsee kapeahkoa, viimevaiheessa parikymmentä astetta
jyrkkää soratietä myöten. Jyrkkä nousu sujuu suurimmalta
osalta autoilijoita:
- Pari tapausta taitaa olla, että ei ole uskallettu ajaa ylös
asti. Joskus kuuluu kaukaa
moottorin ääni, kun esimerkiksi asuntoauto jyrrää ykkösellä
loppumatkaa.
- Motoristien mielestä tie on
tietysti maailman paras, hymyilee Helena Sysiö.
Maisemia ja
näyttelyitä
Yli kolmensadan metrin
korkeuteen kohoavan Sovintovaaran huipulla on ulko- ja
sisänäyttelyt, joissa esitellään
vanhaa käyttöesineistöä sekä
panoraamakahvila, josta näkee
niin ison Inarin kuin tuntureita
jopa naapurimaan puolella.
- Kahvilan käyttöä on tarkoitus monipuolistaa. Siellä on jo
nyt pidetty muun muassa häitä,
jotka ovat sekä morsiusparin että häävieraitten mukaan olleet
aivan unohtumattomat juuri uskomattoman ympäristön vuoksi. Tämän tyyppistä toimintaa
voisi olla paljon enemmänkin.
Helena Sysiön tulevaisuuden
toiveisiin kuuluu myös se, että
Sovintovaara olisi osa Inarin
kunnan liikuntaverkostoa.
- Sinne voisi rakentaa liikuntareittejä niin kesä kuin talvikäyttöön, suunnittelee Sysiö.
- Tässä vaiheessa edetään
kuitenkin pienin askelin, vähän
kerrallaan ja huolellisesti suunnitellen. Mukavaa on, että yhä
useammat matkailijat ovat löytäneet paikan, ja asiakasmäärät
ovat nousussa.
- Se antaa uskoa siihen, että
on mahdollisuus kehittämiseen,
uuden tekemiseen, uusiin toimintoihin, toteaa Helena Sysiö.
Tällä hetkellä Sovintovaara
on vain kesäkäytössä, ja Helena työskentelee kiinteistönvälittäjänä talvikauden. Oma alan
Helena Sysiö lähti pari vuotta sitten sen kummempia aavistelematta lomalle Inariin,
ja huomasi viime keväänä
olevansa yllättäen paitsi
omakotitalon myös Sovintovaaran näköalapaikan ja sen
neljän hehtaarin maa-alueen
omistaja. -Suurtilallinen, niin
kuin hän asian ilmaisee.
yrityskin, Ivalon Maahiset Helenalla on, mutta sen kiinteistöpuolen aktivointi ei ole vielä
tullut ajankohtaiseksi.
Nyt tarkastellaan maailmaa
Sovintovaaran huipulta.
Ritva Savela
Kuvat: Pasi R
Harvinainen
kunnianosoitus
Saariselälle
Saariselän matkailun Grand Old Man, ja Inarin
kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa
sai 70-vuotispäivänään Suomen pelastusalan keskusjärjestön erityisansioristin, joita on jaettu koko
Suomessa viimeisten kuudentoista vuoden aikana yhteensä vain reilut sata kappaletta.
Lappiin erikoisansioristi tuli tiettävästi vasta toisen
kerran.
Saariselän VPK:n kantaviin voimiin vuosikymmenet kuulunut Katajamaa palkittiin muun muassa
mittavasta valtakunnallisesta työpanoksestaan matkailukeskusten ja matkailijoiden turvallisuuden kehittämisessä.
Syntymäpäiväsankaria ja rintaa koristavaa ansioristiä kuvattaessa Katajamaa kertoi, miten vaimo Tupu
on joskus harmitellut ja kummastellut sitä, että isännällä kovin usein on lasi kädessä kuvissa.
Teukan mielestä asiassa ei ole mitään kummallista:
- Melkein poikkeuksetta valokuvaaja työntää oman
lasinsa minulle ja sanoo, että pidäpä tuota sillä aikaa,
kun minä otan kuvan.
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Tämän vuotinen Tunturisuunnistus järjestettiin Kiilopään maisemissa, jossa kesäinen keli suosi
paikalle saapuneita satoja kilpailijoita.
Maastoa pidettiin loistavana, järjestelyt toimivat hyvin, ja kilpailijat
olivat tyytyväisiä sopivan vaativiin
reitteihin.
Tunturisuunnistuksessa oli mukana myös Eduskunnan urheilukerhoa edustanut kansanedustaja
Marjo Matikainen-Karlström, joka sijoittui parinsa Jari Kleemolan
Kiilopää kutsui suunnistajia
JUHA KAUPPINEN
kanssa (kuva vas.) HDB-sarjassa
54:n loppuun asti jaksaneen kilpailuparin ryhmässä sijalle 19.
Eduskunnan
puhelinjärjestel-
mien ja puheliikenteen suunnittaelijana toimiva Jari Kleemola
muuten juoksi Jukolan viestissä
ensimmäisen osuuden, ja toi jouk-
kueensa yli puolentoista tuhannen osanottajan kisassa vaihtoon
ensimmäisen kolmanneksen joukossa.
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Kaurismäen Vesku-dokumentti:
Ihminen on vähän sillä tavalla rakennettu, että sillä on taipumus pitää
tuttuja ihmisiä, asioita
ja ilmiöitä itsestään selvyyksinä, sellaisina joihin
ei tarvitse kiinnittää huomiota, joita ei oikein lasketa.
Joskus kuitenkin tulee eteen tilanne, jossa
joutuu miettimään, mitä
vaikkapa vuosikymmenet
työtään tehnyt taiteilija
on omaan elämään ja sen
vaiheisiin vaikuttanut. On
sitä tajunnut tai ei.
Mika Kaurismäen oivaltavasti leikatussa ja
pieteetillä rehellisesti tehdyssä Vesku-elokuvassa
on kaikki ainekset toimia
myös katsojan oman elämän peilinä.
Mies täyttää omaa mittaansa
Eläviä
muistikuvia
Dokumenttia katsoessa
alkaa painostaa Niskasen
Pojat-elokuvan herättämä
ahdistus, kuin silloin kun
herkimmässä teini-iässä
pystyi samaistumaan äitinsä saksalaisten mukaan
menettävän Jaken tuskaan.
Tulee kirkkaasti ajatuksiin Lapualaisoopperan
ensi-illan herättämä voiman tunne, kun nuorena
tiesi varmasti, että maailma ei meidän jälkeemme
enää ole sama kuin ennen.
Nyrkki puristuu kuin
itsestään, kun uuden uljaan maailman laululiike
palautuu mieleen. Samoin
vankkumaton vakaumus
siitä, että Långbackan ja
Holmbergin Turun kausi
aloitti loisteliaan vallankumouksen koko teatterimaailmassa.
Ajatukset
siirtyvät
dokumentin
mukana
myötähäpeään, jota tunnettiin Loirin siirryttyä
tekemään Pasasen kanssa kammottavia, kaikkien
kunnon kulttuuri-ihmisten inhoamia tv-sketsejä. Ja ne keskustelut, joita
käytiin kapakoiden pöydissä tiukkaan sävyyn,
joskus aika fyysiselläkin tasolla, Uuno Turhapuron törkyiltyä itsensä
maailmankartalle, ja kerättyä satoja tuhansia katsojia elokuvateattereihin.
Puistattaa
vieläkin
muisto positiivisuuskoulutuksesta, jonka täkein
anti oli, ettei lehtiä pidä
lukea, koska maailmassa
tapahtuu niin paljon pahaa – sen koulutuksen ainoa positiivinen asia oli
kurssipäivien aluksi hyristelty Naurava kulkuri.
Ja niin edelleen – elämän tunteet, tuntemukset
ja muistot keriytyivät do-
Mika Kaurismäen Vesku-dokumentin maailman ensiesitys oli Ivalossa. Vesa-Matti Loiri on ollut Inarijärven
(”impi tai neiti tai rouva, nainen ehdottomasti”) rantamilla ensin kesäasukkaana, myöhemmin myös talvilomailijana jo parikymmentä vuotta kuultuaan sattumalta raveissa Lapissa myytävänä olevasta tontista.
kuuluneet myös nyrkkeily, jalkapallo, käsipallo
ja biljardi. Ainutlaatuisin
mestaruus lienee tullut
kaatuilemisesta.
kumentin aikana ja sen
jälkeen selkeinä mieleen.
Isokin mies itkee
Loiri sanoi dokumentin
nähtyään, että ei juuri ole
omaa elokuvaa katsoessaan itkenyt. Nyt itki.
Niin itkivät monet
muutkin, itkivät ja nauroivat. Kuka mistäkin syystä,
kuka missäkin kohdassa.
Mietiskelivät ehkä alitajuisesti mahdollista oman
lapsen menettämistä, liikuttuivat lasten isälleen
omistetuista kiitoksista,
kokivat voimakkaasti sen
kun teini-ikäinen rockkansa hurmaantui Loirin
Rakkauden ammattilaisesta.
Jollekin kolahti hyvinkin omakohtaisesti vaikkapa hänen itseironiansa
liikunnan alkamisen tärkeydestä; mä aloitan tänään, tai sitten huomenna,
jos on hyvä ilma, tai sitten
ensi viikolla...
Joku – kuten tämän kirjoittaja – alkoi vasta dokumentin myötä edes vähän
ymmärtää sitä, miksi Uuno Turhapuroa on katsottu, ja katsotaan edelleen;
leikkaukset Loirin töistä
haastatteluihin ja haastatteluista töihin tekivätkin
Uunosta – ja monista sketsihahmoista - suomalaisen
perusmiehen. Sellaisen,
jonka yllättäen tunnisti
Miehen mitta
Mika Kaurismäki ja Mikan enkelit: Pohjois-Lapin Matkailun Pihla Väänänen,
Inarin kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen ja kunnan tiedottaja Anne Seurujärvi
ohjaajan turvallisessa kainalossa.
monellakin tavalla matkan varrelta.
Loirin mukaan hahmoissa on paljon häntä itseään.
Valtava työmäärä
Ei tule näin äkikseltään mieleen yhtään suomalaista taiteilijaa, josta
olisi hänen elinaikanaan
tehty täyspitkä, teatterilevitykseen
tarkoitettu
dokumenttielokuva. Mutta ei tule kyllä ihan pian
mieleen myöskään taiteilijaa, joka olisi tehnyt
niin mittavan työn niin
monella kulttuurin alueella, kuin Vesa-Matti
Loiri, 65 v.
Aivan liian usein unohdetan, että hän teki jo te-
atterikouluaikoinaan, ja
sittemmin valmistuttuaan
Helsingin
Kaupunginteatterissa töitä näyttämöllä, ja tietenkin Turun
Kaupunginteatterissa sen
kultaisina vuosina 1970luvun alussa.
Hän on ollut mukana
yli kuudessakymmenessä
elokuvassa, joista suurta
osaa osassa hän on ollut
myös käsikirjoittamassa.
Ensimmäinen Turhapuro-elokuva keräsi yllättäen reilusti yli 600 000
katsojaa, ja vuonna 1984
valmistunut Uuno Turhapuro armeijan leivissä on 750 000 katsojan
voimalla kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva. - Nämä ovat
ensikierroksella kerätyt
katsojat, television ääreenhän Turhapurot ovat
houkutelleet melkein joka
esityskerralla lähemmäs
puoli miljoonaa suomalaista. Erikoista on, että
erinomaisen monet 90luvulla syntyneet nuoret,
ovat kertoneet nähneensä
kaikki Uuno-leffat.
Lorilta on julkaistu 32
musiikkialbumia. Kultalevyrajan ylittäneitä levyjä on myyty lähes 700
000 kpl.
Kulttuurin moniottelijalle kuuluu, että hän on
myös harrastanut useita eri urheilulajeja; on
muun muassa vesipallon
kaksinkertainen suomenmestari. Lajeihin ovat
Vesk u- dok u mentissa
Loiri kertoo, kuinka hän
vakavasti loukkaannuttuaan mietti puolitajuisessa
tilassa, kuinka helppo olisi kuolla:
- Mä olin niin saatanan
kyllästynyt olemaan Vesa-Matti Loiri.
Jossakin vaiheessa hän
kävi kuitenkin itsensä
kanssa dialogia asiasta:
- Kuvittelet sä tosissas
täyttänees oman mittas!
Onneksi
Vesa-Matti Loiri ei ollut vielä mittaansa täyttänyt. Työ
jatkuu, osallisuus suomalaiseen arkeen ja juhlaan,
meidän kaikkien mielen
maisemaan jatkuu.
Saattaa olla, että osaamme arvostaa sitä kukin
tykönämme
hiukkasen
entistä enemmän.
Ritva Savela
Kuvat: Pasi R
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Kaiken se tarjoaa.
Kaiken se tarjoaa.
Kaiken se tarjoaa.
Kansainvälinen kauppa ja
kulttuurit kohtaavat messuilla
Saariselällä joka toinen vuosi järjestettävät Barentsin messut ovat vuosien saatossa muodostuneet kohtauspaikaksi, jossa
varsinaisen messutarjonnan lisäksi voi tutustua myös pohjoisten alueiden monipuoliseen kulttuuritarjontaan.
Tänä vuonna pääesiintyjänä on Suomen
saamelainen SomBy, joka on muun muassa voittanut Sámi Grand Prix – laulukilpailun Norjan Kautokeinossa keväällä
2009 ja Hollannissa järjestetyn vähemmistökielten laulukilpailun viime marraskuussa.
Messuyleisöllä on mahdollisuus myös
kuulla venäläistä, ruotsalaista ja norjalaista musiikkia, jota esitetään molempina
messupäivinä 10. ja 11.9.
Messujen oheisohjemaan kuuluvat niin
ikään käsityöyhdistys Sami Duodjin saamenpukujen näytös ja muotishow, jonka
kiinnostaviin erikoisuuksiin kuuluu poronnahasta tehtyjen upeiden asujen esittely.
Messujen aikana järjestetään lukuisia
virallisia ja epävirallisia tapaamisia, jossa
niin kaupallisen alan edustajat kuin politiikan vaikuttajatkin tapaavat toisiaan, ja
pääsevät sillä tavalla suoraan keskusteluyhteyteen yli rajojen.
Varsinaisilla messuosastoilla viidenkymmenen näytteille asettajan tarjonta on
laaja. Mukana on muun muassa matkailun,
rakentamisen, luonnontuotteiden, hyvinvointipalvelujen ja kirjallisuuden edustajia niin Ruotista, Suomesta, Norjasta kuin
InLiken Jaana Seipiharju, Satu Valle ja Eila Rimpiläinen ovat joutuneet lujille messuvalmistelujen kanssa. Nyt alkaa helpottaa; messuosastoja on yli puolisataa, ohjelman suorittajat selvillä ja
yleisön mielenkiinto jatkuvassa nousussa.
Venäjältäkin.
Messuille tulevat yritykset pitävät
tärkeänä paitsi kohtaamista mahdollisten asiakkaiden kanssa, myös sitä että
heillä on viikonlopun aikana mahdolli-
suus luoda yhteistyöverkostoa, josta on
tulevaisuudessa hyötyä kaikille asianosaisille.
Messutapahtumaan kuuluu ohjelmallinen illanvietto, jonka aikana niil-
läkin näytteilleasettajilla, jotka ovat
päivällä kiireisiä omilla osastoillaan,
on mahdollisuus nauttia kansainvälisestä kulttuuritarjonnasta Tunturihotellin suojissa. (RS)
10
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Lomahuoneisto säilyttää
Saariselällä arvonsa
- Usein ihmiset ihastuvat
talon ulkonäköön, hoidettuun pihapiiriin, keskeiseen
sijaintiin ja täydelliseen varustelutasoon, luettelee Kukkola-Yhtiöt Oy:n kiinteistöjä
Saariselällä myyvä AnnaStiina Koskenniemi.
Yhtiön uusimman rakennuskohteen, Kiinteistöosakeyhtiö Nilikurun, viimeinen
talo valmistui viime syksynä. Nilikurussa on yhteensä seitsemän kelorakenteista
pari- ja rivitaloa, joissa on
yhteensä 20 huoneistoa, kooltaan 74 - 128 neliötä. Nilikurun valmistumisen myötä
Kukkola Yhtiöt Oy on rakentanut kaikki Saariselältä
vuokraamansa tontit.
Yhtiön tapana on ollut
aloittaa rakentaminen ja
myydä huoneistot sitä mukaa kun ostajia löytyy. Loput odottavat ostajaansa
Saariselän keskusvaraamon
välittäminä
lomahuoneistoina, Koskenniemi kertoo.
Nyt jatko on auki, kun Saariselällä ei enää ole rakennettavia tontteja.
- Yhtiö on rakentanut viimeisten vuosien aikana
Saariselälle, joka on toimitusjohtaja Seppo Kukkolalle
tuttu paikka ja lähellä hänen
kotiseutuaan Ivaloa, Koskenniemi kertoo.
Kukkola Yhtiöt Oy on rakentanut Saariselälle yhteensä yli 500 lomahuoneistoa.
Ostajat ovat vakavaraista ja vaativaa väkeä: huoneistoista pitää
löytyä kaikki ne mukavuudet, joista
kotonakin nautitaan, sanoo AnnaStiina Koskenniemi
Ensimmäisenä valmistuneiden kaksikerroksisten luhtitalojen kaikki huoneistot
on myyty. Sen jälkeen yhtiö
on rakentanut kiinteistöyhtiöt Lumikelon, Laavutievan,
Kelotirron, Kairapolanteen
ja viimeksi Nilikurun.
Huoneistot täysin
varusteltuja
- Kiinteistöjen arvo on
pysynyt Saariselällä lamavuosienkin aikana. Uusissa
kelorakennuksissa huoneistojen neliöhinta on, hieman
koosta riippuen, noin 4 000
euroa, Koskenniemi kertoo.
Ostajat ovat vakavaraista ja
vaativaa väkeä: huoneistois-
Kiinteistöjen arvo on pysynyt Saariselällä lamavuosienkin aikana.
Nilikurussa on yhteensä seitsemän kelorakenteista pari- ja
rivitaloa, joissa on yhteensä 20 huoneistoa, kooltaan 74 - 128
neliötä.
ta pitää löytyä kaikki ne mukavuudet, joista kotonakin
nautitaan. Kuivauskaappi on
ehdoton edellytys, samoin
keraaminen keittotaso, mikroaaltouuni ja pyykkikone.
- Meillä huoneistoista löytyy jopa sähkövatkain, Koskenniemi naurahtaa. Samoin
kaikki isoimpien huoneistojen makuuhuoneet on varustettu omalla WC:llä.
Jokaisessa
huoneistojen
näytössä käy Koskenniemen
mukaan ihmisiä, joille Saariselkä on ehdoton käyntikohde: sille ei ole vaihtoehtoa.
Osa ostajista on laman jälkeen kuitenkin viivyttänyt
ostopäätöstään, vaikka kiinnostus onkin suurta.
Lähes kaikki yhtiön myymät lomahuoneistot ovat yksityisten omistajien omassa
tai yritysten edustuskäytössä.
- Oma huoneisto on helppo ja mukava. Pettymyksiä
ei synny, kun tietää minne
menee lomalle, Koskenniemi kuvailee.
- Mutta toisalta vuokraamalla ostaja saa omat
juoksevat kulunsa pois jo
kymmenen viikon käytöllä,
hän huomauttaa.
Huoneistot
myydään
yleensä valmiiksi kalustettuina ja täysin varusteltuina.
Koskenniemi on vastannut
useammankin kohteen sisustamisesta yhdessä huonekalut toimittaneen Rovaniemen
Kaluste Vepsäläisen kanssa.
- On yllättävän haastavaa sisustaa toiselle. Siinä
on oltava ”sitä jotain” mutta samalla tyylin pitää sopia
kaikille, hän naurahtaa.
Helena Sahavirta, teksti
Pasi Ruotsalainen, kuvat
11
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
LAANIHOVIN
Tällä kupongilla
munkkikahvit
AVAJAISKARKELOT!
15.9. klo 19.30 alkaen!
VUOTSON
POROKYLÄ
Mukana: Halvatun Papat Show ja
Solistiyhtye Ketola & Witikainen
Vapaa pääsy! Tervetuloa!
viikoilla 35-39
joka päivä
klo 14 -17
elävän musiikin tahdissa!
Oiva & Zorbas,
Chrystal, Sandels,
Simodeus, Blue
Star, Jari Kujala &
Jupiter jne.
TANSSI-ILTA
ke 22.9 Jarkko Honkanen & Taiga
Caravan-alue avattu
Laanihoviin! Viikko- &
kausipaikat talvelle!
Voimassa syyskuun 2010
TEHTAAN
MYYMÄLÄ
JA KAHVIO
VUOTSON
POROKYLÄ
Monotanssit
ILLAN RIENNOISSA LISÄKSI mm.
ti 7.9 FINNHITS BILETYS &
1e
ENSILUMEN HIIHTOPAKETTI
kesällä 2010 remontoidussa
Hotelli Laanihovissa
15.10 – 31.12.2010
3 vrk 180 €/2 hh
7 vrk 350 €/hlö 2hh
sis. majoitus, aamiainen, sauna
& murtsikkasetin vuokraus koko
ajaksi!
Tuoretta poronlihaa, lämminja kylmäsavutuotteita,
poronlihasäilykkeitä
ja -jalosteita myymälän
puolelta mökille ja matkalle.
Nauti maittava poronlihakeitto
tai poronkäristys kahviossa.
Hyvä taukopaikka
nelostien varrella.
avoinna joka päivä 9-20.
Tervetuloa!
Ivalontie 8766
-24h
99690 VUOTSO
040 - 507 5725, 040 748 7571
email: [email protected]
www.laanihovi.fi 045 -65 25 818
Motofestival
jytisytti
Murmanskia
Venäläisiä
motoristeja
on
muutamana vuonna ollut mukana Saariselän Jänkhällä jytisee-tapahtumassa, suomalaiset
puolestaan ovat kehittäneet kansainvälistä yhteistyötä vierailemalla itärajan takana.
Tänä vuonna Murmanskissa vietettiin huikea Arctic Riders
Motofestival, jonka järjestivät
Murman Riders ja Harley-Davidson Owners Club of Russia.
Illan konsertissa, joka oli samalla motofestivaalin päätapah-
Ilona ja kumppanit jätti-screenillä
tuma, oli miliisin arvion mukaan
noin 13 000 katsojaa, ja alueella pyöri päivän aikana kaikkiaan
noin 26 000 henkeä.
Saariselkäläiset olivat mukavasti näkyvillä iltajuhlassa, kun
Top Safareiden 31:n hengen
joukko palkittiin suurimpana yksittäisenä ryhmänä.
Ilona Iisalolla ja kumppaneilla oli elämänsä tilaisuus kokeilla,
miltä tuntuu esiintyä reilusti yli
kymmentuhantisen yleisön edessä. -Hyvin olivat pärjänneet!
Saariselän Informaatio- ja liikekeskus
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
12
SIULA
i
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx
lappilaisia HERKKUJa KALASTA,porosta, RIISTASTA JA MARJOISTA
Kirsin Lahja
in
Made
d
n
Lapla
siulan riista ja kala
puh. 016-668 330
www.siulanriistajakala.com [email protected]
noutopöydästä
päivän lämmin ruoka 9,50 €
klo. 11-18
Ateriaan SISÄLTYY myös SALAATTI, LEIPÄ, JUOMA SEKÄ KAHVI.
Culinarin tuotemaistiaiset maanantaisin klo 15-18
Hyvät kuksa- ja puukkovalikoimat.
Niukat hinnat. Veikko Gabriel
kaivertaa nimen kaupan päälle!
olemme AVOINNA joka päivä
TERVETULOA!
liikkeemme löydät informaatio- ja liikekeskus siulasta, kelotie 1.
18
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx
Reettan
fleece
poncho
L u o n to - j a r e t k e i l y p ä i v ä K o i l l i s k a i r a n
l u o n t o k e s k u k s e s s a 9.9.2010
e
KIRPPIS
Runsas valikoima päähineitä aikuisille ja lapsille!
Omat mallit, useita värejä.
to9.9.klo9Ͳ17
Tulemyymääntaituomyytäväksi
tarpeettomiaulkoiluͲja
Lasten
lakki
retkeilyvarusteitasi
Koilliskairan
luontokeskukseen
Porokintaat
Ilmoittautumiset:Koilliskairanluontokeskus,
puh.0205647251
Kauniita porokuosi fleece-ponchoja lapsille ja
aikuisille, omat mallit, lappilaista käsityötä.
22
18
38
e
e
Lasten
haalari
e
Tervetuloa toivoo
Meimi Kautovuori,
puh. 040 5095 218
SUOMEN SUOSITUIN LÄHIKAUPPA
PALVELEE SAARISELÄLLÄ
JOKA PÄIVÄ
9-21
SIULA Tervetuloa Siulaan!
13
Saariselän Informaatio- ja liikekeskusSaariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
i
Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun
Siula-talossa,
SYYSuusissa tiloissa.
UUTTA!
Tervetuloa!
PALJON
POISTOJA!
Pipoparatiisissa
runsaasti uusia
trendikkäitä malleja!
Goretex ja Windstopper -takkeja ja
housuja, hajakokoja
Inari- ja Saariselkäpaidat meiltä!
Koot: XS-XXXL
Naisten Luhtaliivi Kiikoinen
Meiltä mustana
ja pinkkinä
Miehille oma malli
00
79
69 90 5900
Naisten Rukkaulkoiluhousut
-50%
Miesten Rukkaulkoiluhousut
Naisten Rukkasoft sell -takki
Monikäyttöinen,
trendikäs
90
49
päähine, pipo,
kaulahuivi ym...
Meiltä löydät myös
laadukkaat MBTjalkineet työhön
ja vapaa-aikaan
SYYS- JA
TALVIUUTUUKSIA
PÄIVITTÄIN
Tule sovittamaan!
15 95
229 € -10%
259 € -10%
Since 1916
Ruskan aukioloajat:
JOKA PÄIVÄ
10-18
Laila Horsma 0400 837 128
hippupuoti 20 vuotta
arctic design
HIPPU
PUOTI
gift shop•souvenirs
Uudistunut, laajnetunut Hippupuoti nyt Siulan
pohjakerroksessa, tervetuloa tutustumaan!
Valikoimissa uusia tuotteita mm.
käsintehdyt tontut, suklaata
ja makeisia, koruvalikoima
lisääntynyt, kultahippuja
hyvä valikoima ym...
Juhlimme Hippupuodin
20-vuotissynttäreitä
ja Arjan 65-vuotissynttäreitä ti 7.9.
Tule sinäkin.
Tarjoilua ja
Saat
tarjouksia!
kuksaan,
puukkoon
ym. valitsemasi
lapinrumpukuvion
ja nimen ilmaiseksi
Marjo Mustalampi
Hippupuoti
Siula 040 5256 853
[email protected]
MEILTÄ KOKO MAAILMA
YHDELLÄ KERTAA,
GOOASTA JÄNKHÄÄN.
Syyskuu pizza
Special Opera
norm. koko 5,90
Kotipizza Saariselkä
Siula 020 771 6353
Avoinna:
ma-pe 11-21, la-su 12-21
14
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
JUHA KAUPPINEN
Siulan kautta
ulkoilemaan
MUUTTORUMBAN
JÄLKEEN
JUHA KAUPPINEN
Marjo Mustalampi ei ehtinyt kevätkesälläkään liikoja lomailla. Sen verran kuitenkin, että pääsi käymään ystävien kanssa Unkarissa, jossa sisaruksilla on
ollut vuosia oma viinitila, kuten monilla muillakin inarilaisilla.
Suurin osa tunturin hiljaista aikaa meni kuitenkin remonttihommissa.
Hippupuodin
uudet tuulet
Saariselän kävijöille tuttuakin tutumpi Hippupuoti on siirtynyt kerrosta alemmaksi opastus- ja ostoskeskus
Siulassa.
Muuton mukana tilan käyttö muuttui ratkaisevasti, huoneita on nyt kaksi, ja ne sijaitsevat alakerran käytävän
molemmilla puolilla.
Samalla myös tilankäyttö selkiytyi,
mikä on mahdollistanut uusien tuotteiden mukaan ottamista, tuotevalikoiman laajentamista, kertoo Marjo
Mustalampi.
- Nyt esimerkiksi korut ja matkamuistot saa aivan eri tavalla esille,
asiakkailla on enemmän liikkumatilaa. Tämä tarkoittaa tietysti myös
sitä, että suuremmat ryhmät sopivat
yhtä aikaa liikeeseen, ja heitä on helpompi palvella.
- Haloo, haloo! Arja Järvinen siirtyi
iPhone-aikaan täytettyään 65vuotta.
Marjon sisar Arja Järvinen lopetti oman liiketoimintansa Tonttulan puitteissa keväällä. Nyt hän on
tarvittaessa Marjon apuna tämän
Hippupuodissa.
- Totta kai on ihanaa, että Arja on
auttamassa, hänellä on vuosikymmenten kokemus Saariselän matkailussa, ja tuttuja mielettömät määrät,
hymyilee Marjo Mustalampi.
Vaativa remontti
kannatti
Marjo Mustalammen kesä meni
remonttihommissa. Uudet tilat piti
saada oman näköisiksi, mukaviksi,
näyttäviksi ja viihtyisiksi.
Se vaati suunnittelua suunnittelun
perään, rakentamista, maalaamista,
uutta suunnittelua ja uutta rakentamista. Mutta työ kannatti.
Hippupuodin asiakkaat pääsevät
tyylikkäästi sisustettuun liikkeeseen, jossa on helppo tehdä valintoja, viipyä vaikka pitempäänkin, ja
kaupan teon ohessa rupatella Marjon ja Arjan kanssa maailman menosta.
Jos stressi tuppaa päälle, tai on
tullut rasitettua lihaksia liikaa, voi
istahtaa käytävällä sijaitsevaan,
miellyttävästi hierovaan tuoliin, ja
vaikka ottaa muutaman minuutin
rentouttavat nokoset päivän kunniaksi. -Tämä vain vihjeeksi vaikkapa aviomiehille, joka pelkäävät
hermostuvansa odottamiseen vaimoväen innostuessa valitsemaan
tarpeellista tavaraa itselleen tai
matkamuistoja ja lahjoja kotiin viemisiksi.
Hippupuotiin on helppo löytää:
portaat alas, ovesta sisään, ja saman
tien ollaan Marjon maailmassa.
RS
Laila Horsman SkiWear on nyt uusissa, isommissa tiloissa Siulassa
Saariselän opastus- ja ostoskeskus
Siulassa majaansa pitävän SkiWearin
Laila Horsma on tyytyväinen: liike
muutti suurempiin tiloihin, tavaraa
mahtuu enemmän ja sen saa paremmin esille.
Asiakaskuntakin alkaa olla vakiintunuttta:
- Saariselän vakiokävijät, eli kullankaivajat ja muut täällä usein käyvät ovat löytäneet Siulan mukavasti,
ja muutama asiakas on todennut –
mies tietenkin – ettei viitsi isossa
kaupungissa lähteä ollenkaan vaateostoksille, vaan säästää ne mieluummin tänne, toteaa Laila Horsma.
- Ensikertalaisten Siulaan saamiseksi on vielä tehtävä lujasti töitä,
mutta yhä enemmän heitäkin on alkanut näkyä.
- Olen kuullut, että joitakin hirvittävät Siulan korkeat portaat, mutta eihän niitä tarvitse kiivetä, ellei
halua. Talon pohjoispäästä pääsee
liuskaa myöten kävelemään, ja jos
haluaa käyttää hissiä, senkin voi tehdä. Ei tarvitse muuta kuin laskeutua
muutama porras alaspäin pääsisäänkäynnin kohdalla, ja tulla ylös konevoimalla, muistuttaa Laila Horsma.
Pipoissa löytyy
SkiWearin merkkivalikoima on
monipuolistunut, ulkoiluun sopivaa
vaatetta löytyy joka lähtöön:
- Syys- ja talviuutuuksia on tulossa
runsaasti. Muun muassa Rukan hiihto-, alus- ja väliasut löytyvät meiltä.
Luhta puolestaan on tuonut markkinoille naisellisen kauniita toppaasuja, ulkoiluhousuja ja puseroita, ja
Karhun uudet tekniset asut löytyvät
valikoimista.
- Rukalla on edelleen sopimus, jonka mukaan hiihtomaajoukkue testaa heidän asunsa, ja muun muassa
yleisurheilumaajoukkue on mukana
kehittämässä Karhun teknisten asujen laatua.
Laila Horsma on huomannut, että jos vaikka matkailija muistaa ne
suuret asiat pakata laukkuunsa, niin
pienistä saatta tulla uupelo tunturiin
tullessa:
- Esimerkiksi käsineitä ja sukkia
kysytään paljon, ja täällähän niitäkin on. Pipoja ja muita päähineitä
on entistä suurempi valikoima, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan
vaihtoehdon. Meillä on myös aitoja
Down Under-hattuja australialisesta
ulkoilumuodista kiinnostunelle, kertoo Laila Horsma SkiWearin uusissa,
niin kuin hän sanoo ”hulppeissa” tiloissa. (RS)
e lk ä
Saarisnyt!
Seuraavan kerran ti 2.11.2010
Jaossa Saariselkä, Ivalo, Inari, SkiExpo -messut Helsinki ja
Internet www.saariselka.net
15
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Kiepin kolmeviisseiska
Varaa ensi talven lomasi nyt!
Kansainvälinen
Inari:
Petsamo menetettiin, matkailu jäi
* Inarin kunnalla on kahden vieraan vallan
maaraja, mikä on pitkään tarkoittanut sitä,
että niin kalastus kuin poronhoitokin on
ollut varsin kansainvälistä puuhaa. Vuosisataisen perinteen katkaisi 1800-luvun
alkupuoliskolla uusi laki, joka toi valtakunnan rajat lappalaisväestölle, ja jonka
seurauksena perheet jäivät eri puolille
rajoja.
Nyt ollaan palaamassa juurille; PohjoisLapissa on panostettu voimakkaasti
erilaisiin yhteistyöhankkeisiin niin Norjan
kuin Venäjänkin kanssa.
* Inarin ensimmäiset majoituspaikat olivat
autiotupia, jotka sijaitsivat posti- ja kulkureitistön varrella.
* Teitä ei juurikaan ollut, paikasta toiseen
kuljettiin kesällä veneellä ja jalkaisin, talvella porot ja sukset olivat kulkuvälineinä
* 1870-luvun kultaryntäys toi Inariin satoja
toivorikkaita. Myös tieverkostoa alettiin
kehittää.
* 1892 laadittiin laki, joka velvoitti valtion
kustannuksella rakennetun kruunun uudistalon majataloksi.
* Ensimmäinen kestikievari saatiin vuonna1896.
* Suomi sai Petsamon ja sitä kautta yhteyden Jäämerelle 1920-luvun alussa. Siitä
alkoi tieverkoston kehittyminen, ja liikennemäärä moninkertaistuivat Rovaniemen
ja Petsamon välillä.
* Näin matkailusta tuli 1920-luvulla uusi
elinkeino pohjoisimpaan Lappiin.
* Suomen Matkailijayhdistys 1924 alkoi
rakentaa eri puolille Lappia ja Petsamoa
matkailumajoja.
* Yövieraiden määrä Ivalon matkailumajassa ylitti 3.000 vierasta 1927
* Rakennettiin myös varsinaisia matkailureittejä Rovaniemeltä aina Jäämerelle
saakka.
* Lentoliikennettä Inarissa on ollut 1930luvulta, Ivalon kenttä valmistui 1955.
* Saariselälle saatiin ensimmäinen varsinainen kaupallinen rakennus, Kaunispään
alamaja 1949.
Saariselällä majoittui vuonna 1965 5.000
asiakasta.
Matkailun merkitys Inarin
kunnalle tällä vuosituhannella
* Päivitetty vuodelta 2007, suluissa tilanne vuonna 2005 ja kasvuprosentti
* Välitön matkailutulo EUR 71.6 M (60,6 M +18%)
* Välitön matkailutulo (sis. alv.)
EUR 84.0 M (71,3 M +17%)
* Matkailun kokonaistulo
EUR 93.1 M (78,9 M +17%)
* Välitön matkailutyöllisyys 500 henkilöä,
+ välillinen 100 henkilöä
* Inarin kunnalle henkilöverotulovaikutukset EUR 2,4 M (2,0 M +20%)
* Henkilöverotulovuotoa kunnan ulkopuolelle EUR 0,45 M (+17%)
Luvuissa ovat mukana vain elinkeinoelämän vaikutukset, ei julkista sektoria.
Lisäksi osittain matkailutuloiksi voidaan
laskea kiinteistöverotulot muun muassa
2.400 vapaa-ajan asunnosta ja majoitusyrityksiltä, sekä yhteisöverotulot.
Kiepin Kolmonen
Kahden hengen huone alk.120/henkilö
Hintaan sis. 3 vrk:n majoitus 2hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin.
Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010.
Kiepin Vitonen
3
5
7
vrk
Kahden hengen huone alk. 225/henkilö
Hintaan sis. 5 vrk:n majoitus 2hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin.
Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010.
Kiepin Seiska
vrk
Kahden hengen huone alk. 245/henkilö
Hintaan sis. 7 vrk:n majoitus 2 hh, aamiaiset ja iltasauna päivittäin.
Tarjous voimassa kun varaat viimeistään 30.9.2010.
vrk
Hotelli Kieppi tarjoaa myös oheisohjelmaa:
Moottorikelkkasafarit, Jäämeren safarit,
lumikenkävuokraus ym.
Tervetuloa!
Luonnonystävien
valokuvakilpailu
kutsuu
jälleen
Perinteitä omaava Inarin Luonnonystävien valokuvakilpa järjestetään jo 16. kerran. Kilpailun aihe on
tänä vuonna ’Monimuotoisen luonnon ihmeitä’, joten kuvien aihemaailma on runsas. Tänä vuonnahan
vietetään kansainvälistä luonnon
monimuotoisuuden vuotta.
Kuvien tulee olla perinteisesti
postikorttikokoisia värikuvia, niitä
saa lähettää neljä kpl, ne on varustettava nimimerkillä, nimimerkin
henkilö- ja yhteystiedot tulee laittaa oheen suljettuun kuoreen. Kuvat
tulee lähettää lokakuun 20.päivään
mennessä os. Vesa Luhta, PL 115
99801 Ivalo. Parhaille kuville jaetaan raha- ja kirjapalkinnot sekä
runsaasti mainetta ja kunniaa. Kisan kuvasatoa on jälleen nähtävänä
myös Ivalon kirjastossa kilpailun
jälkeen. Tulokset julkaistaan tänä
syksynä Luonnonystävien syyskokouksen yhteydessä lokakuun lopulla. Ylituomarina toimii perinteisesti
Martti Rikkonen.
Kilpailuun voi kuviaan lähettää
kuka tahansa amatöörikuvaaja. Kuvien toivotaan olevan otetun InariUtsjoen alueelta.
Raitopolku 1 Saariselkä
puh. 016 55 44 600
[email protected]
www.hotellikieppi.fi
Liisan Lahja
Souvenir
Liisa Ikonen
0400 103 952
Lahjakauppa Teerenpesän
talossa, Marimekon naapurissa
•LAADUKKAITA LAPIN KUKSIA
•PALJON UUSIA PEHMOLELUJA
ja ELÄINAIHEISIA REPPUJA
•FLEECE -ASUJA LAPSILLE
•AIK. FLEECE-TAKKEJA, -LIIVEJÄ
•FLEECE-HUOPIA KUVILLA
-USEITA MALLEJA JA VÄREJÄ
•FLEECE PONCHOJA ERI KUVIOILLA
• T-PAITOJA, MYÖS LAPSILLE HYVÄ
VALIKOIMA
•HUOPALIERIHATTUJA, ERI VÄREJÄ
•AAMUTOSSUJA•LAPPI-SUKKIA
•MUODIKKAITA, EDULLISIA
KORUJA •NAHKAPUSSUKOITA
•PALJON ERILAISIA PIENIÄ
LAHJA- JA TULIAISESINEITÄ.
Lahjatavaroihin
nimikointi
samaan hintaan!
Tervetuloa toivottaa
Liisa ja Tessu
AVOINNA
JOKA PÄIVÄ
SAARISELÄN TILAUSLIIKENNE
TAMMELA
IVALO AIRPORT
Tolosentie 201 99800 Ivalo
Tel.+358 40 5909540
Fax.+358 16 667790, email. [email protected]
16
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
JUHA KAUPPINEN
Tunturin herkkutatteja ja luonnonmarjoja Huipulla
Varvikoiden ja soiden luonnonmarjat jalostuvat Kaunispään Huipulla piirakoiden
täytteiksi ja ruoka-annosten
lisukkeiksi - puhumattakaan
kylmäpuristetusta kaarnikkamehusta, josta syntyy vaikka
variksenmarjatoti. Sienten ystävälle parasta makunautintoa
tarjoavat tuntureiden puhtaat
herkkutatit.
Huipun ravintola ostaa lähes
kaikki ravintolassa käytettävät
luonnonmarjat ja sienet omalta
henkilökunnaltaan, joka koluaa
syyskesällä Ylä-Lapin marjavarvikoita ja herkkutatteja kasvavia mäntykankaita.
- Se on edullista molemmille,
ravintolan keittiömestari ja toinen omistaja Jorma Lehtinen
kertoo. Marjat ja sienet saadaan paikalle taatusti tuoreina ja puhtaina ja henkilökunta
pääsee hankkimaan lisäansioita
suoraan luonnosta.
Elokuussa Saariselän tunturien mäntykankailla kasvat
männyn herkkutatit ovat vielä
kymmensenttisinäkin puhtaita
ja kiinteitä. Ne tuodaan puhdistettuina ja kuutiotuina suoraan
keittiöön pakastettavaksi.
- Kun kuutiot laitetaan kuumalle pannulle pienissä erissä,
säilyy rakenne mahdollisimman hyvänä, Lehtinen vinkkaa.
Ruokailija kohtaa herkkutatin
a´la carte-listan annoksissa riekon ja hirvenselyksen seurana.
Henkilökunta
marjastaa
Elokuussa kypsyvät myös
pohjoisen luonnonmarjat: hilla,
mustikka, puolukka ja variksen-
marja. Hillat hankitaan Huipulle usein Vuotsosta, muut
marjat henkilökunta poimii
itse Saariselän-Ivalon alueelta. Keittiön seinällä komeileva lista, johon on merkattu
sekä tavoite että poimijoiden
toimittamat kilomäärät, täyttyy viikkojen edetessä syksyä
kohti!
- Pohjoisen hitaasti kasvavasta puolukasta tulee jämäkkä hillo poronkäristyksen
kainaloon, Lehtinen kehaisee.
Myös pohjanvariksenmarja
eli kaarnikka on pohjoisessa
eri rotua: iso, pullea ja mehukas. Lehtinen pakastaa ensin
variksenmarjat ja puristaa ne
vasta sitten keittiöön hankitulla kylmäpuristuslaitteella,
näin marja heruttaa talteen
kaiken mehunsa.
”
Talvi
näyttää
entistä
paremmalta
”
Lapin valoisa kesä kasvattaa variksenmarjan kasvaa
isoksi ja mehukkaaksi
variksenmarjaa peräti 400
kiloa vuodessa. Puolukkaa
keittiössä käytetään 200 kiloa ja mustikkaa 100 kiloa,
mm. erilaisiin kahvin kanssa
nautittaviin piirakoihin sekä
marjaisiin jälkiruokiin.
Kaarnikka-tuorejuustokakku on Huipun erikoisuus, mutta variksenmarjaa saa myös
kylminä ja kuumina juomina.
Se on mukana myös Huipun
Huikka- ja Raakkutoti –drinkeissä.
Huipun keittiössä kuluukin
Talouden elpyminen
näkyy jo
Staalon Kaato -kiertue
Ensimmästä kertaa järjestettävällä Staalon Kaato –kiertueella ovat mukana 14-miehinen, anarkistinen marssiorkesteri The Bad Ass Brass Band, jonka solisteina
vaihtelevat räppääjät ASA ja AMOC sekä Ismo Alanko.
Kiertue on Huippuravintolassa torstaina 2.9., Inarin kirkonkylän Kultahovissa perjantaina 3.9., Karigasniemellä
Kalastajan majatalossa lauantaina 4.9 ja Utsjoen Pub
Rastegaisassa sunnuntaina 5.9.
Ivalossa on luvassa katusoittoa perjantaina 3.9. klo 12.
Tällä laitteella marjojen
mehustus käy kätevästi ja
nopeasti, esittelee keittiömestari Jorma Lehtinen.
”Meillä et maksa lapinlisää”
Kaunispään Huipulle nousi viime kesänä kulkijoita samaan tahtiin kuin ennenkin,
tosin bussiryhmiä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kesällä 2009.
- Kesä oli kohtuu hyvä ja
talous näyttää olevan elpymään päin, Lehtinen luonnehtii. Viime talvelle kertyi
sen sijaan vastoinkäymisiä
enemmän kuin koskaan aikaisemmin: syksyllä alkanut
suhdannekriisi, sikaflunssapelko, lentolakko, hissit
sulkenut pakkaskausi, koko
maahan satanut lumipeite ja
lakot.
- Ja tuhkapilvi nollasi loput, Lehtinen naurahtaa.
Mutta toisalta moni tuhkapilven takia peruuntunut ryhmä
on tulossa ensi keväänä, onhan vierailut jo suunniteltu
ja neuvoteltu tarjoiluja myöten valmiiksi.
Kaunispään
Huipulla
jatketaankin hyväksi havaitulla, perinteisellä ja lappilaisella linjalla.
- Näkymät ovat entistä paremmat. Illallis- ja pöytävarauksia on ensi talvelle jo nyt
enemmän kuin viime vuonna, Lehtinen kertoo.
Helena Sahavirta, teksti
IVALO
puh. (016) 6755 700
17
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
SUOSITTU JÄÄMEREN KIERROS
Joka tiistai ja torstai ajalla 31.8.-30.9.2010
Tilauksesta myös muina päivinä,
jos lähtijöitä yli 10 henkilöä.
Lähde ulkoilun välillä tutustumaan pohjoisen Lapin ja Norjan
ruskaluontoon ja maisemaan. Tätä retkeä et unohda!
7.45 Kiilopää
8.00 Saariselkä, hotellien pysäkit
ti 31.8 to 2.9.
8.30 Hotelli Ivalo/ Linja-autoasema/
ti 7.9. to 9.9.
Hotelli Kultahippu
ti 14.9. to 16.9. 9.00 Hotelli Inari/ Hotelli Kultahovi
ti 21.9. to 23.9. Sevettijärvi- Neiden- Pykeija
Varangerbotn- Utsjoki- Karigasti 28.9. to 30.9. niemi-Inari- Ivalo- Saariselkä
n. klo 20-21.
Retki sisältää: Opastetun bussikuljetuksen,
kahvi/tee ja savuporoleipä Sanilan Porotilalla,
lohikeittolounaan/salaatit/leivät/juomat/jälkiruoan
Ravintola Rastigaissassa Utsjoella ja lättykahvit
Tunturikylä Muotkan Ruoktussa.
Hinta: 95,- e/hlö (ei lapsialennusta)
jos lähtijöitä vähemmän kuin 15,
hinta silloin 115,- e/hlö
(Min. lähtijämäärä 10 henk.
Maksu bussissa)
Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään edellisenä
päivänä klo 18 mennessä
Kukkolan
Tilausliikenne Oy
Sairaalantie 1
99800 Ivalo
016-661 930,
0400-696 678
[email protected]
Laanilan Kievari avaa jälleen ovensa
Takana yli satavuotias historia
JUHA KAUPPINEN
kaasti ja monipuolisesti valmistettuna.
Riistaravintolaan mahtuu kerralla sata
ruokavierasta.
Rakenna oma iglu
Remontointityöt perinteikkäässä pihapiirissä ovat vielä kesken,
mutta ensilumilla toiminta pyörii jo lähes täysillä.
Laanilan perinteikäs Kievari avataan
jälleen. Kievarin Riistaravintola avautuu
jo marraskuussa ja muut toiminnot käynnistyvät lumitilanteen mukaan marrasjoulukuussa.
Riistaravintola on jo saanut hirsivuorauksen sekä sisä- että ulkoseiniin. Vanha
päärakennus toimii aluksi lobby-tyylisenä
tilana ja vanha navettarakennus välinevarastona. Myös ne entisöidään myöhemmin.
Pihapiiriin nousee myös rantasaunoja,
lumikappeli, poroaitaus ja monenlaisia
rakenteita aktiviteetteja varten.
Uudesta Laanilan Kievarista tulee teemallinen matkailukohde, joka tarjoaa
Lapin kultahistoriaan, lumeen ja lappilaisuuteen pohjautuvia matkailu- ja ravitsemuspalveluita ryhmille ja yksittäisille
matkailijoille.
Riistaravintolassa on entisaikojen tunnelmaa aidossa historiallisessa miljöössä.
Sen ruokalista perustuu lähialueelta
saatavaan pohjoiseen riistaan: poroon,
hirveen, karhuun, riekkoon ja jänikseen
sekä Lapin hienoihin kaloihin, laaduk-
Kievariin on suunniteltu paljon uudenlaista tekemistä. Rantasauna avantoineen tulee kultapuronakin tunnetun
Laaniojan rantaan. Vanha rantasauna
korjataan ja viereen rakennetaan uusi
tilavampi sauna. Myöhemmin paikalle
nousee myös savusauna. Avantoa varten
Laanioojaan on padottu lampare. Vieraat saavat käyttöönsä myös kylpytynnyrin. Sesonkimaanantaisin järjestetään
Kultamiehen ehtoo illanvietto saunomisen, hyvän ruoan ja kullanhuuhdontaan
liittyvän ohjelman merkeissä.
Lumikappeli edustaa uudenlaista lumi- ja valorakentamista. Kappeliin
mahtuu noin 50 vierasta, sinne sopivat
mm. häät ja pienimuotoiset ruokailut.
Lumiravintola toimii myös alueen Jääbaarina.
Pihapiirin perinteisessä poroaitauksessa on aina poroja ja mahdollisuus lyhyeen poroajeluun. Pihapiirissä on myös
pulkkamäki sekä tilaisuus lumenveistoon talon tarjoamilla välineillä.
Erikoisin ohjelma on ohjattu iglujen
rakentaminen. Kuka tahansa voi rakentaa oman iglun ja myös yöpyä siinä.
Kievari tarjoaa yöpymiseen tarvittavat
saniteettitilat ja varusteet.
Vuodenvaihteen ja kevättalven sesonkeina Kievarissa järjestetään tiistaisin
ja perjantaisin Lumirieha, jolloin pihapiirin touhujen lomassa voi nauttia Riistaravintolan kuuman keittolounaan ja
siemailla kuumaa juotavaa Jääbaarissa.
Kaikki Laanilan Kievarin aktiviteetti- ja elämysohjelmat ovat myynnissä
Saariselän Keskusvaraamossa.
Helena Sahavirta
Osa Ivalojoen kultahistoriaa
Laanilan Kievari on osa Ivalojoen kultahistoriaa. Kultaryntäys alkoi Ivalojoella vuonna 1870. Vuonna 1901 perustettu Aktiebolaget Prospector
perusti pääkonttorinsa Laanilaan, joka oli yksi kultaryntäyksen keskuspaikoista. Yhtiöllä oli vuosisadan alkuvuosina hallussaan yli 450 valtausta Ivalojoen alueella.
Kun kultayhtiö kaatui, tehtiin pääkonttorista Kestikievari, joka palveli
asiakkaita useiden vuosikymmenten ajan. Myöhemmin kievarista tuli
Saariselän ensimmäinen majoitusyritys Laanilan Majatalo. Viime vuosina paikalla oli Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta.
18
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Inarin Kultahovi:
Valtiovieraan jäädykettä
ja kultaperinnettä
Alkupalana tarjottava porocarpaccio on maittava annos,
jossa paikallisen poron hieno maku korostuu mukavasti
punajuuri-pinjansiemen salaatilla.
Vuohenjuustolla kuorrutettu tomaattitartar on mainio vaihtoehto alkupalaksi vaikkapa kasvisyöjille.
Sisarukset Kaisu ja Heikki. Taitavana pianistina tunnetun Keittiömestari-Heikin harrastus on
tuonut mukanaan myös talossa vuoden mittaan saatavan musiikkitarjonnan.
Juutuankosken kuohujen äärellä Inarin kirkonkylässä sijaitseva Inarin Kultahovi on
vaiherikkaan historiansa aikana
ehtinyt palvella ja ruokkia niin
legendaariset kultamiehet kuin
kuninkaallisetkin. Muun muassa presidentti Kekkonen käytti
vieraitaan 1960- ja 70-luvuilla
nauttimassa aterioita silloisen
Matkailumajan
ravintolassa,
jossa on vieläkin tarjolla presidentin suosituksesta tehty jälkiruoka, vodkalla maustettu
karpalojäädyke.
Niin ikään kaikki legendaariset Lemmenjoen kultamiehet –
ja iso osa ivalojokisiakin – ovat
nauttineet hyvästä ruoasta, makeista juomista ja erinomaisesta seurasta Kultahovin katon
alla. - Merkiittävimmät heistä
on ikuistettu ravintolan seinäl-
lä olevaan valokuvanäyttelyyn.
Niin kuin Kekkonenkin.
Yrittäjäsisarukset
Suomen Matkailuliiton Matkailumajana aloittanut hotelli siirtyi aikoinaan yksityiseen
omistukseen, kun ravintolan
vastaavaksi Inariin tullut ja
siellä inarinsaamelaisen miehen
kanssa avioitunut Maija Nikula
kumppaneineen osti yrityksen.
Nyt on menossa jo toinen sukupolvi Nikuloita; sisarukset
Heikki ja Kaisu ottivat muutama vuosi sitten harteilleen
vetovastuun, ja ovat lähteneet
kehittämään taloa kansainvälisen, modernin matkailun ja
-matkailijan toivomuksia vastaavaksi.
Vanhan hotellin rinnalle on
kosken rannalle noussut uusi majoitusrakennus, olemassa
olleet huoneet on remontoitu
ajanmukaisiksi, on rakennettu kokoustilaksi ja yksitystilaisuuksiin sopiva lisäsiipi, ja on
uudistettu ruokalista niin, että
se tarjoaa vaihtoehdot vaativallekin ruokailijalle.
Kultahovissa käytetään mahdollisimman paljon paikallisten
yrittäjien tuomia raaka-ainetta;
niin poronliha kuin kalakin, samoin kuin marjat ja sienet, ovat
pääasiassa oman paikkakunnan
tuotteita.
Ravintolasalin seinällä sijaitseva tv-vastaanotin tarjoaa tositeeveetä Juutuanjoen kalojen
liikkeistä reaaliajassa.
Sijaintinsa puolesta Inarin
Kultahovi on mainio vaihtoehto
Ruis-timjamikuorrutettu
poropihvi saa
seurakseen
täyteläisen riistakastikkeen ja
juuresfondantin.
Puikulapyree
sopii hyvin lisukkeeksi myös porolle. Pehmeän
kypsä punaviini
kuluu asiaan.
Basilikalla täytetty Inarin taimen vermuuttikastikkeen, cashewpinaattipaistoksen ja puikulaperunapyreen kanssa on pehmeän makuinen, leppeä annos, joka on parhaimmillaan kuivan
valkoviinin kanssa.
Crème Brûléen
lempeys ja
mansikka graniten pieni kirpeys hivelevät
monipuolisesti
makuhermoja.
Vodkalla maustettu karpalojäädyke on raikas
päätös maittavalle aterialle.
muun muassa niille, jotka haluavat tutustua Inarin rikkaaseen
saamelaiskulttuuriin, sijaitseehan se lähellä saamelaismuseo
Siidaa ja sen hienoja näyttelyitä. Aivan lähelle on lisäksi
nousemassa uusi saamelaisten
kulttuurikeskus, joka tarjoaa
entistä monipuolisemmat tilat
muun muassa kansainvälisille
konferensseille.
Ritva Savela
kuvat: Pasi R
19
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Reilua retroruokaa Laanihovissa
- Laanihovin asiakkaat hiihtävät,
tanssivat ja liikkuvat. Heille pitää olla
kunnollisen kokoiset annokset tuhtia
ruokaa, tiivistää uusvanha laanihovilainen Jussi Riepula, jonka olettaisi tietävän, mistä puhuu. Hän on ollut
Saarislän alueella suosittuna yleisönpalvelijana vuodesta 1984, jolloin
nuori mies tuli töihin Laanihoviin keittiömestariksi.
Useampikin talo on matkan varrella
tullut tutuksi, syyskesällä ympyrä jälleen sulkeutui, ja Jussi palasi Laanihoviin, nyt ravintolapäälliköksi.
Riepula vannoo kunnon kahdeksankymmentäluvun retroruoan nimiin:
- Meillä keitot tuodaan kulhoissa,
lämpimän ruoan lautaselta löytyy vihanneksia ja persilja keikkuu annoksessa päällimmäisenä, oli muodikasta
tai ei.
- Sitä paitsi naiset tykkäävät persiljasta, se auttaa nesteen poistamisessa...
Laanihovin lista on muutenkin kuin
annoskokonsa puolesta perinteinen.
Siitä löytyvät Lapin käryt ja keitot – ja
tietysti laaninleike.
- Erilaisia savuporolla täytettyjä
leikkeitä on ollut saatavilla lähes kaikissa alueen ravintoloissa vuosien mittaan, mutta täällä annos aikoinaan
kehitettiin, ja se tulee pysymään meillä
listalla vastaisuudessakin, lupaa Jussi
Riepula.
Monotanssit jatkuvat
Laanihovi on remontoitu loppukevään ja kesän aikana. Perusta on säilynyt, mitään dramaattisia muutoksia
ei ole tehty. Ei ulkonäköön – jos laajaa
terassia ei oteta huomioon – eikä juuri
toimintoihinkaan.
Monotanssit jatkuvat tässä vaiheessa
syyskuun loppuun saakka elävän orkesterin säestyksellä, joten parfyymipolkulaiset voivat vaeltaa ruskareittinsä
vanhaan tapaan suoraan parketille.
Ritva Savela
Kuvat: Pasi R
Laanihovin maineikkaan lohikeiton pinnalla hennosti välkkyvät kullankeltaiset pisarat kertovat perinteen jatkumisesta; ripaus voita kuuluu talon
lohisoppaan nyt, niin kuin ennenkin. Lohta ei tarvitse etsiä suurennuslasin
kanssa, sitä riittää joka lusikalliseen.
Laaninleike savuporo-aurajuustotäytteineen ja paistettuine perunoineen on
liikkuvan ihmisen perusruokaa. Maukas kastike – passelisti kermainen sekin
– täydentää mukavasti makua.
Tanakka punaviini ja kylmä snapsi sopivat juuri oikein nautittuna tämän annoksen kyytipojiksi.
Ranintolapäällikkö
Jussi Riepula on tervetullut paluumuuttaja
Laanihoviin.
Kermainen savuporo-aurajuustokeitto
ruisleipineen riittää jo sinänsä mukavasti pienemmän nälän tappajaksi.
Jos sitä haluaa nauttia alkuruokana,
kannattaa olla varovainen; täyteläinen
keitto houkuttaa syömään sitä aivan
liian paljon, ellei pidä varaansa.
Sopivan pirtsakka kuiva valkoviini on
paikallaan!
Sopuisan talon sopuisa jälkiruoka-annos on rakkausjäätelö, joka
tuodaan pariskunnille yhdessä
maljassa kahden lusikan kera.
Herkullista ja hellyttävää.
Toimitusjohtaja Ilona Iisalo on helpottunut, kun toiminta pääsee pikkuhiljaa
käynnistymään hikisen
remonttikesän jälkeen.
20
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Loppukesästä
upeasti kukkiva suurikokoinen väinönputki ei
voi olla herättämättä
ohikulkijan huomiota.
Sen löytää helpoimmin
pohjoisen Lapin virtavesien ääreltä, mutta ei
suinkaan kaikkialta.
Tämä vitamiinipommi oli
tunnettu yrttikasvi jo
1500-luvulta, jolloin
Keski-Euroopan munkit
rahtasivat väinönputkea
pohjolasta liköörimausteekseen.
Vesa Luhta:
Väinönputki – jokivarsien aatelinen
Arkkienkelin oma
yrttikasvi
Väinönputken nimen on
kasville antanut itse Elias Lönnrot tietäjä Väinämöisen kunniaksi. Kasvin
tieteellinen nimi Angelica archangelika perustuu
puolestaan taruun, jonka
mukaan itse arkkienkeli
Gabriel ilmestyi munkille
ilmoittaen väinönputken
olevan oivallinen rohto
mustasurma-ruttoa vastaan.
Väinönputki lääketieteelliset
ominaisuudet
ovat tunnetut jo vähintään 800 vuoden ajanjaksolta. Kasvia käytettiin
moniin vaivoihin, kuten
vatsalääkkeenä, keuhkoputkentulehdukseen
ja
tartuntatauteja ehkäisemään. Modernikin lääketiede on myöntänyt
kasvin eteeristen hiilivety-yhdisteiden edistävän
ruoansulatusta ja ehkäisevän ilmavaivoja. Sen runsas C-vitamiinipitoisuus
on todettu myös kiistattomaksi – jopa siten, että
pohjoisempana kasvavat
luonnonyksilöt tuottavat
arvokasta vitamiinia keskimäärin enemmän kuin
eteläisemmät puutarhayksilöt.
Väinönputken juuresta tehdyn yrttijuoman on
todettu tehonneen sekä
ruttotauteihin että vielä vuosisata sitten riehuneeseen espanjantautiin.
Harmi kyllä, sitä asiaa
ei tajuttu Inarissa, jossa
tautiin kuoli kaksisataa
ihmistä.
Väinönputkea
pidettiin tuolloin noitayrttinä ja sen käyttöön
suhtauduttiin pitkään epäluuloisesti ja vaieten.
Väinönputkea
käytetään yleisesti myös maustamiseen. Benedictine- ja
Chartreuse- liköörit sisältävät kielellä maistettavasti asti väinönputkea.
Nykyään väinönputkea sekoitetaan mm. karamelleihin, hilloihin, raasteisiin,
keittoihin ja kalaruokiin.
Amerikassa yrttiä on käytetty jopa tupakasta vieroittamiseen.
Kaikki kasvinosat
kelpaavat
Väinönputken
lehdet ovat mainio yrtti siihen saakka kunnes kasvi
aloittaa kukinnan – sen
jälkeen lehdet muuttuvat väkeviksi. Parhaimmillaan lehdet ovat aivan
nuorina versoina. Myös
varsia voi käyttää raakana ennen kukintaa. Varsi
lieneekin nykyään käytetyin kasvin osa. Nuoria, kuorittuja sokeri- tai
hunajaliemessä keitettyjä
varsia pidetään erittäin tehokkaana vatsaa vahvistavana ruokana. Varsia ja
lehtiä voidaan myös kuivata. Niitä on perinteisesti syöty joko sellaisenaan
tai puuron osana. Kasvi
on myös erinomainen lisuke karjanrehuun ja kelpaa myös poroille.
Tärkeimpänä väinönputken osana on pidet-
Ivalojoen vesistöalueella väinönputki on edelleen hyvin
yleinen. Sen kukkivat yksilöt ovat loppukesästä komeimmillaan.
ty voimakkaan makuisia
juuria. Juurisato on parhaimmillaan toisen kasvuvuoden
jälkeisenä
syksynä. Vastanostettuja
juuria liotetaan kymmenisen minuuttia, pestään
huolella ja viipaloidaan
puukolla. Yleensä niitä
kuivataan tämän jälkeen
3-4 vuorokautta noin 35
asteen lämmössä. Ennen
vanhaan juuria oli tapana
pureskella markkinapaikoilla estämään influenssan leviämistä. Rohdosten
C-vitamiinipitoisuus on
samalla pitänyt keripukin
tuntemattomana entisaikojen saamelaisten keskuudessa.
Väinönputkesta valmistettuja tuotteita on tarjolla
lähes kaikissa Inari-Utsjoen alueen matkamuisto- yms. myymälöissä.
Tuotekirjoon kannattaa
ehdottomasti
tutustua,
eikä hintoja pidä säikähtää, sillä väinönputkesta
saa erinomaisen riittoisia
tuotteita.
Kasvi elää kaksitai kolmivuotiaaksi
Väinönputki elää kaksi- tai kolmivuotiaaksi,
jolloin se kukkii loppukesästä. Kukinnan jälkeen
kasvi kuolee. Se on erittäin nopeakasvuinen ulottuen loppukesästä jopa yli
kaksimetriseksi komeaksi ruohoksi. Sitä tavataan
verraten yleisenä YläLapin rehevillä puro- ja
jokivarsilta,
Kemijoen
vesistöalueelta ja lisäksi
yksittäisinä esiintyminä
eteläisemmissä lähdekor-
vissa. Oulun läänin eteläpuolella se on rauhoitettu.
Ylä-Lapissakin sitä on
kerätty paikoin niin paljon, että se on kokonaan
kadonnut monista kasvupaikoista. Ivalojoen vesistöalueella se on kuitenkin
edelleen hyvin yleinen, ja
sen kukkivat yksilöt ovat
juuri nyt komeimmillaan.
Karigasniemen läheisen
kuuluisan Sulaojan lähteen luona väinönputket
erottuvat komeina, mutta ovat siellä rauhoitetut. Paikannimistössäkin
kasvi esiintyy, saamenkielinen nimi poska löytyy mm. Hammaskairan
Poskaluoddumvar r ista
(suomeksi Väinönputkenhalkomavaara).
Väinönputken voi istuttaa vaikkapa omaan puutarhaan, jossa se onkin
näyttävä ja komea ruoho
sekä koristeellisuutensa
että monien käyttömahdollisuuksiensa vuoksi. Se
kannattaa sijoittaa omaksi ryhmäkseen puutarhan
kosteimpaan osaan. Kasvi yleensä säilyy paikalla itsekseen kylväytyen,
vaikka kukkineet yksilöt
kuolevatkin.
Kasvin siirto tapahtuu
siemenien avulla. Syyskuussa tuleentuneet siemenet otetaan talteen
kukkalatvasta ja kylvetään
haluttuun paikkaan. Siemeniä tarvitaan neliömetrille satakunta eikä niitä
tarvitse peittää kuin hyvin
ohuelti. Taimia voi myös
siirtää loppukesästä haluamilleen paikoille juuria
vahingoittamatta.
Selvästi yleisempi karhunputki (Angelica sylvestris) muistuttaa melko
paljon väinönputkea, mutta sen lehdet ovat tasaisesti sahalaitaisia ja kukinto
punertava. Sekoittumisen
varalta kasvien lehti- ja
kukkaosia kannattaa vertailla hyvästä kasvikirjasta tai nettikuvista.
Kirjoittaja
on inarilainen
luontoasiantuntija
Kuvat: Pertti Turunen
www.perttiturunen.fi
21
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
VAUHTIA SYKSYYN SPORTIASTA!
Merrel Siren Vent
Mid GTX tarj.
Merrel Ibis Mid GTX tarj.
99,90
39
90
24
(59,-)
Sporttiset ja trendikkäät kengät
tytöille ja pojille vapaa-aikaan
6990
SWEAT PANTS
39
(95,-)
Naisten ja miesten tyylikkäät
collegehousut resorilla
HOODED SWEAT
Tyttöjen ja poikien hupparit Pumalogoilla
(49,-)
DRIFT CAT III JR
Sporttiset vapaa-ajan kengät
naisille ja miehille
Naisten huppari raikkaissa väreissä ja
miesten huppari Puma Cat -logolla
90
99,90
90
DRIFT CAT III
NO.1 LOGO HOODIE
JA HOODED SWEAT
GRAPHIC SWEAT
PANTS
Tyttöjen ja poikien gollegehousut,
joissa elastiset resorit ja sivutaskut
29
90
(39,-/49,-)
(50,-)
RANDOM BASIC
Reppu kouluun ja vapaa-aikaan.
Tilavuus 16 l.
2990
(39,90)
NAP SHACKED
Reppu, jossa useita taskuja. Selkä
ja olkaimet topattu ja muotoiltu.
Tilavuus 25 l.
39
IvaloKaupunginosa, Katu 12,
Ivalontie puh. 123 4567,
puh.
(016)10–19,
661(10–16)
122
palvelemme
90
(54,90)
��������������
MAALI-KONEKOTA
Elävää maailman musiikkia Inarissa
Elokuun puolessa välissä
Inarin kirkonkylällä järjestetty Ijahis Idja, alkuperäiskansojen musiikkifestivaali
on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisenä merkkitapahtumana. Niinpä se
keräsi ennätysmäärän niin
esiintyjiä kuin yleisöäkin
nauttimaan kotimaisen ja
ulkomaisen alkuperäismusiikin huippujen esityksistä.
Tapahtumaan liittyivät
nuorisokeskus Vasatokassa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen
tiloissa
järjestetyt työpajat, joissa
tutustuttiin syvällisemmin
niin saamelaiseen kuin
kansainväliseenkin maailman musiikin perinteeseen.
Kansainvälinen oli niin
ikään Siidassa pidetty seminaari
perinnetiedosta, jossa teemaa käsiteltiin
korkeatasoisten asiantuntijoiden johdolla erityisesti
pohjoisten kansojen näkökulmasta.
Hiljainen tieto -seminaarin esitykset kertoivat laa-
jasti pohjoisten kulttuurien
eri osa-alueista poronhoidosta ja pyyntikulttuurista
musiikkiperinteeseen.
Nuorta voimaa
Nuorille musiikintekijöille
oli järjestetty oma konsertti, jossa kuultiin niin
perinteistä joikua kuin perinnettä uudistavaa nykymusiikkia.
Mukana olivat muun muassa Ailu Valle, MusInk,
oobbâs, Verddezat, Sixx,
Moivvas, Skálvi ja The
Slap.
Konsertti antoi hyvän kuvan siitä, kuinka elävää ja
monivivahteista alkuperäiskansojen nuorten musiikki
on, ja kuinka voimakkaasti nuoret kokevat oman musiikkikulttuurinsa ja sen
kehittämisen.
Lauantain pääkonsertin
ohjelmisto oli niin ikään
ilahduttavan rikas ja monipuolinen. Perinteisten paikallisten joikujen, leu´ddin
ja livden lisäksi lavalla näh-
Angelit oli odotettu vieras omassa kotikunnassaan. Eikä odotuksissa petytty; musiikki tempaisi mukaansa kaikenikäiset kuulijat.
Ijahis Idja-tapahtuman järjestelyistä pääosin vastannut Anna Näkkäläjärvi (kuva alla), klassisen musiikkikoulutksen hankkinut taitava muusikko hänkin, voi olla tyytyväinen. Esitykset olivat monipuolisia
ja korkeatasoisia. Järjestelyt sujuivat hyvin – kiitos myös kymmenien talkoolaisten – ja sekä yleisö että
esiintyjät nauttivat alkuperäismusiikin ja yhteisyyden tunnelmasta.
tiin ja kuultiin toinen toistaan
korkeatasoisempia esityksiä
niin Suomesta, Norjasta kuin
Venäjältäkin.
Inarilainen
Koškepuško
esitti suosittuja nykyiskelmiä
inarinsaameksi käännettyinä,
venäläisten Sykkys- ja Aurora Borealis-yhtyeet toivat terveiset itänaapurista upeiden
kansallispukujen hivellessä
silmiä, Amoc & Ruzze räppäsivät suoraan sydämeen, ja
hieno norjalainen Adjágas toi
terveiset suoraan alkuperäiskansojen musiikin huipulta.
Inarilaisittain odotetuin vieras taisi kuitenkin olla viime
vuosina hiljaiseloa viettänyt
Angelit, jonka esitys osoitti,
etteivät Angeleitten musiikin
voima tai sisarusten Ursula ja
Tuuni vetovoima ole hiljaisten vuosien aikana minnekään
kadonneet. Pikemminkin päin
vastoin. Elämänkokemuksen
karttuessa musiikkin on tullut
uutta syvyyttä ja elävyyttä,
joka puhuttelee voimakkaasti
kuulijaa.
Kaikkinensa Ijahis Idja
osoitti jälleen kerran, mikä
voima musiikilla on niin alkuperäiskansan identiteetin
luojana kuin sen vahvistajanakin.
Nyt tapahtumaan osallistui
tavalla tai toisella maailman
musiikista kiinnostuneita ja
sitä harrastavia lähes kaikista maanosista – on helppo
uskoa, että uuden saamelaisten kulttuurikeskuksen valmistuttua maailmanlaajuinen
kiinnostus myös tätä tapahtumaa kohtaan vain lisääntyy.
Ritva Savela
22
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Inariviikot 2010
TEKSTIT: RITVA SAVELA, KUVAT: JUHA KAUPPINEN
Osaamista, tekemisen iloa, yhteistyön voimaa
Kesällä järjestetyt Inariviikot
keräsivät väkeä eri tapahtumiin
reilut 8200 henkilöä.
Monipuolisen tapahtumasarjan
aikana päästiin nauttimaan
teatterista, musiikista,
kultakisoista, tukkilaisten
taidoista, lasten ilosta ja
liikunnan riemusta. Viikkojen
aikana järjestettiin myös
perinteiset Inarin uistelukisat,
ja nuoremmalle polvelle ikiomat
lasten onkikilpailut.
Inariviikot oli osoitus mahtavasta
talkoovoimasta, yhteistyöstä
ja siitä, miten monenlaista
osaamista ja harrastustoimintaa
Inarin kunnasta löytyy.
Ensi kesän lomamatkojaan
suunnittelevan kannattaakin
tähdätä reissunsa heinäkuussa
yöttömän yön Lappiin, ja
tapahtumien Inariin.
Tiedot tulevista tapahtumista
Inariviikkojen aikana ei unohdettu lapsiakaan. Maan mainio Viljami-jänis laulatti ja
leikitti kymmeniä perheen pienimpiä. Viljami, alias Matti Muhonen viihdytti vähän
varttuneempaakin kansaa Jaakko Teppoillassaan, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
Kuvassa Viljami-jänis ja ystävät, Viljamin
tunnistaa korvista.
Suomen tämän hetken tukkilaskisakunkku Juha Julkunen näytti
taivaan ja veden merkit kanssakilpailijoilleen Inarin kirkonkylässä järjestetyissa SM-kisoissa
voittamalla kaiken mahdollisen ja
jättämällä muut sananmukaisesti
räpiköimään.
Lasten kalakisa Haravalantolla on vakavasti otettava laji.
Marko Bjurströmin charmi
keräsi heinäkuun lopulla
satamäärin katsojia todistamaan, kuinka Väärtit lauloivat
ja soittivat leikkimielisessä
paikallisbumtsibumissa, jossa kilpailijat todistivat paitsi
musiikillisen osaamisensa
myös lappilaisten laulujen
tuntemuksensa.
Kokeellista musiikkia ja Lapin
luontoa ei hevin yhdistetä toisiinsa. Kuitenkin tänä vuonna
järjestettin jo viidettä kertaa
Inarin kokeellisen musiikin festivaali iFEM, jonka pääesiintyjinä loistivat Tapani Rinne ja
Wimme Saari (alla).
iFemin jatkojameissa oli
mahdollisuus kuunnella myös
tapahtuman isän, Pekka Kumpulaisen musisointia.
(oik.).
ja niiden ajankohdasta löytyvät
hyvissä ajoin ennen heinäkuuta
Inarin kunnan nettisivuilta. - Ja
tiedossahan on, että kesäaikana
muun muassa Saariselältä löytyy
erittäin edullisia majapaikkoja,
joista on hyvä suunnata eri
tapahtumiin.
23
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Kesäteatteri kuuluu sivistyneen kunnan itsestäänselvyyksiin. Inariviikkojen aikana ensiesityksensä saanut Kartalta karisseet osoitti jälleen kerran harrastajateatteriryhmä Ivaloisten letkeän taidon. Samekki-pajan pihapiiri muuntui helposti kesäteatterin näyttämöksi ja katsomoksi.
Inari on valittu vuoden 2010 rajakunnaksi. Valintaperusteina olivat kunnan
tekemä pitkäjänteinen ja monipuolinen
yhteistyö pohjoisen
Norjan ja Venäjän
kanssa, sekä aktiivinen panos laajemmassa rajakuntaneuvostossa, jossa on
mukana myös Ruotsi.
Rajapuu istutettiin
Inarin kunnantoimiston pihapiiriin.
Lapionvarressa mm.
kunnanjohtaja Reijo
Timperi (toinen oik.).
Tankavaarassa kisailtiin Suomen mestaruuksista heti
Inariviikkojen jälkeen.
Kulta ja kultakisat kuuluvat oleellisina osian Inarin kesään.
Ivalo River Campingin kasavaskauksessa oli säpinää mennen tullen ja palatessa.
Suomi on suuri maa, todistaa Nellimin kyläaktivisti Tauno Haltta,
joka joutui Rännijuhlien aikana laittamaan päälleen kelkkahaalarin,
jotta tarkeni hoitaa talkootyönsä. Päivä oli juuri se samainen, jolloin
Lahdessa mitattiin ennätykselliset 37,2 lämpöastetta. Kuvassa myös
Nellimin uittoränni, jonka kunnostamispäätöksessä ja -työssä Haltalla
oli merkittävä rooli.
Pelimannipäivät ovat kuuluneet inarilaiseen
kesään jo parikymmentä vuotta. Tänä vuonna pelimannit jalkautuivat toreille, turuille ja
terasseilla. Pääjuhla, jossa esiintyivät muun
muassa Lauri Tammela ja Ivalon Pelimannit,
keräsi väkeä tuvan täydeltä.
Ivalossa järjestettävät vesikrossikisat ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen watercrossharrastajien ykköstapahtumaksi. Niinpä tänä
vuonnakin väkeä saapui sekä kilpailemaan
että katsomaan kilpailuja yli 2000 henkeä eri
puolilta maata.
Näyttelijä Vesa Veijalainen kuuluu
niihin, jotka aikansa Lapissa ja kultamailla kuljettuaan päättävät hankkia
tukikohdan pohjoisesta. Kymmenet
Tankavaaran kultakisat kuuluttanut
taiteilija perusti oman lomapaikkansa
Koppelon kylään, joka sijaitsee noin
kymmenen kilometriä Ivalosta itään.
Vesa oli aktiivisesti mukana
Inariviikkojen tapahtumissa.
KUVAREPORTAASIN
TEKSTIT: RITVA SAVELA
KUVAT: JUHA KAUPPINEN
24
Saariselkä Nyt! syys-lokakuu 2010
Restaurant
Teeren
Saariselän
Ruskan
Naistentanssit
Pub
pesä
sydämessä
Ruskassa avoinna
12-04 Village-Pub
Kolmelta screeniltä:
31.8. - 23.9 ti, to alk. 21
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Oiva
Suutari
&
Tanssiyhtye
ZORBAS
-Valioliigaa, Mestareiden
liigaa, Jääkiekon SM-liigaa
-Formulat
Keittiö avoinna
12-23
• Biljardi • Darts
• laaja olutvalikoima
Ruskatarjous!
1.9.-25.9. klo 12-16
Karaoke
LOHIKEITTO 6 €
PÄIVÄN PIHVI 12 €
ma, ke, pe, la, su.
Tervetuloa viihtymään!
alk. klo 22, vapaa pääsy, tervetuloa!
Puh. 016-668 001 fax 016-668 002
teerenpesa.fi