Näin äänestetään seurakuntayhtymässä s. 3 Armon salaisuus s. 4

Naantalin seurakuntayhtymän lehti 3 / 2010
Näin äänestetään
seurakuntayhtymässä
s. 3
Armon
salaisuus
s. 4
15.10.2010
Tutustu
ehdokkaisiin
s. 7-10
Pääkirjoitus 15.10.2010
Seurakuntavaalit
Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun seurakunnissa syksyn
seurakuntavaalit tuovat tullessaan kaksi merkittävää muutosta aiempaan verrattuna.
Ensimmäinen muutos on valtakunnallinen: Kaikissa Suomen
ev.lut. kirkon seurakunnissa äänestysikä on laskettu kuuteentoista vuoteen.
Kirkolliskokous perusteli äänioikeusikärajan alentamista sillä,
että äänioikeus vahvistaisi nuorten osallistumismahdollisuuksia ja sitoutumista seurakunnassa. Tavoitteena on, että seurakuntien toiminta ja hallinto vastaisivat nykyistä paremmin nuorempien ikäluokkien tarpeita.
Toinen muutos liittyy kotiseudun uuteen seurakuntarakenteeseen. Joku saattaa kysyä, mitä näissä seurakuntavaaleissa oikein
äänestetään. Suurin muutos on lyhyesti sanottuna siinä, että entisen yhden vaalin sijaan toimitetaan nyt kahdet vaalit.
Ensimmäisessä vaalissa äänestetään omaan seurakuntaan seurakuntaneuvosto. Se vastaa pitkälti samoista asioista kuin yksittäisen seurakunnan aikainen Kirkkoneuvosto. Toisessa vaalissa
äänestetään siitä, ketkä edustavat paikallisseurakuntaa Naanta-
lin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yhteinen
kirkkovaltuusto päättää taloudesta ja yhteisistä tehtävistä. Vaaleja on siis kahdet. Siksi äänestyslippujakin on kahdet.
Pyrimme tekemään äänestämisen mahdollisimman helpoksi.
Kahden varsinaisen vaalipäivän lisäksi on viikolla 44 mahdollisuus äänestää ennakkoon seurakuntien kirkkoherranvirastoissa sekä erikseen valituissa paikoissa – tarkemmat tiedot ja ohjeet tässä lehdessä sivuilla 7-10.
Mitenkään ei voi liikaa korostaa sitä, että äänestäminen kannattaa. Äänestäminen on oikeus, tähän ajatukseen pyritään
nuoriakin totuttamaan.
Uudessa seurakuntarakenteessa on ensiarvoisen tärkeää, että
kotiseurakunnan ääni kuuluu. Kuuluvutta se saa muun muassa seurakuntavaaleissa. Oma seurakunta on uudessakin yhtymärakenteessa elämän sydänääni.
Jyrki Rautiainen
Petri Sirén
Matti Huovinen
SISÄLLYS
Hyvää syksyä!
Päätä sinä kuka päättää - tule ja äänestä!............................................................................. 3
Armon salaisuudesta .................................................................................................................... 4
Koskettava rakkaustarina 1400-luvulta ................................................................................ 5
Seurakuntavaaliehdokkaat 2010 ......................................................................................7-10
Missio, visio, strategia .................................................................................................................12
Arkipäivän ekotekoja ..................................................................................................................13
Seurakunnissa tapahtuu .................................................................................................... 14-15
Nuorten vaali-intoa herätellään . ...........................................................................................16
Vaikuttamaan lähtemisen vaikeus
Äänestys määritellään yhteisön päätöksenteon välineeksi, tavaksi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Siksi kysynkin:
Nuoret, miksi emme äänestä? Nuorisotutkimusverkoston kyselyn mukaan
jopa 22 % nuorista ei ole ollenkaan
kiinnostunut politiikasta. Mistä tämä
saattaa johtua? Nykyään maailma on
täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä
ja periaatteita, eikö niiden esiintuominen enää merkitsekään mitään?
Syitä äänestysinnottomuuteen voi hakea niin läheltä kuin kaukaa. Poliitikkojen arvostus laskee päivä päivältä,
kun uutisotsikot herjaavat – nimiä tässä nyt mainitsematta – milloin mistäkin virheestä. Silloin media ei olekaan
enää mukava leikkikaveri.
Toinen syy voisi olla aika: En minä voi
lähteä nyt mihinkään vaikuttamaan,
kun täytyy opiskella, opiskella! Opiskella, että saan hyvät lähtökohdat loppuelämälleni. Mutta mitäs sitten, kun
on opiskeltu, ja on työ ja muut elämän
kiireet, ehditäänkö sittenkään käydä
äänestämässä? Aika noidankehä, eikö vain?
Nuorilla on oikeus vaikuttaa. Sen vuoksi seurakuntavaalien äänestysikärajaakin on laskettu, että meidät saataisiin
liikkeelle, tulemaan osaksi kehittyvää
yhteiskuntaa.
Mitä jos äänestämättömyys ei olekaan
meidän vikamme? Meillä on kaikki hy-
vin, emmekä siksi näe syytä, miksi meidän pitäisi muuttaa asioita? Tai jos se
onkin vain hiljainen protesti, tai opittu käyttäytymismalli?
Siis, nyt nuoret äänestetään! Vaikutetaan! Noustaan koulukirjojen vierestä
pieneksi hetkeksi ja otetaan kantaa.
Olavi Uusivirran sanoin: ”Olen nuori
ja naiivi ja minulla on tunteita--” nyt
kuulkaas näytetään ne tunteet!
Pauliina Peijonen
Naantalin lukio
VESPER – perustettu vuonna 2004
Naantalin seurakuntalehti
Toimitus
Piispantie 2, 21100 Naantali
Puh: (02) 4375420
Faksi (02) 4375255
ISSN: 1795.2336
Päätoimittaja:
Margit Virkkala
Puh. (02) 437 5420,
(02) 533 6669
[email protected]
Kustantaja:
Kustannus-Osakeyhtiö
Kotimaa
Toimituskunta:
Margit Virkkala
Pirkko Hallanoro
Maija Karinkanta
Ilmoitusmyynti:
Kotimaa-yhtiöt
PL 279, 00181 Helsinki
Marita Lyyra
p. 014-641 481
gsm 040 729 2119
fax: 014-616 035
[email protected]
Paino:
Salon Lehtitehdas
Salo, 2010
Seuraava Vesper
ilmestyy 26.11.2010
Kannen kuva: Margit Virkkala.
”Kohti tulevaa”.
Levikki: 10.000 kpl
Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi
Päätä sinä kuka päättää
- tule ja äänestä!
Naantalin, Merimaskun ja
Rymättylän seurakunnissa toimitetaan marraskuussa seurakuntavaalit
ensimmäistä kertaa seurakuntayhtymänä. Vaaleissa valitaan omaan seurakuntaan neuvosto ja koko yhtymälle yhteinen valtuusto. Jokaisessa
seurakunnassa toimitetaan omat
vaalit.
Vaalit isänpäivän aikaan
Varsinaiset vaalipäivät ovat 14.–15.11. Ennakkoäänestys tapahtuu 1.–5.11. Vaalipaikat ja ajat löytyvät seurakunnittain tämän
lehden sivuilta 7–10. ´
Ennakkoon voi äänestää muidenkin seurakunnan äänestyspaikoissa, kunhan vain
omien ehdokkaiden tiedot ovat mukana.
Posti kuljettaa äänestysliput omaan seurakuntaan.
Vaalipäivinä voi äänestää vain oman seurakunnan äänestyspaikoissa.
Kuka saa äänestää?
Äänioikeus on viimeistään 14. marraskuuta 16 vuotta täyttävällä seurakunnan jäsenellä, joka on ollut seurakunnassa kirjoilla
15.8.2010 alkaen. Ei tarvitse olla konfirmoitu, seurakunnan jäsenyys riittää.
Miten äänestys tapahtuu?
Ennakkoon
Voit äänestää missä tahansa vaalipaikassa. Varaudu todistamaan henkilöllisyyte-
si. Saat kaksi eriväristä vaalilippua. Äänestyskopissa on nähtävänä kaksi ehdokaslistojen yhdistelmää. Oranssin värisessä on
seurakuntaneuvoston ehdokkaat ja valkoisessa yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaat.
Merkitse oranssiin lippuun seurakuntaneuvoston ehdokkaan nimi (oranssilta listalta)
ja valkoiseen lippuun yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaan nimi (valkoiselta listalta). Taita liput. Tule vaalitoimitsijan luokse
ja sulje liput vaalikuoreen ja anna kuori toimitsijalle leimattavaksi sekä täytä lähetelomake. Tämän jälkeen vaalikuori ja lähetekirje suljetaan lähetekuoreen ja toimitetaan
äänestäjän seurakunnan vaalilautakunnalle. Se on siinä.
Vaalipäivänä
Voit äänestää oman seurakunnan vaalipaikoissa. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Saat toimitsijalta kaksi lippua. Merkitse äänestyskopissa oranssin väriseen lippuun seurakuntaneuvostoehdokkaan nimi
(oranssilta listalta) ja valkoiseen yhteisen
kirkkovaltuustoehdokkaan numero (valkoiselta listalta). Tuo liput leimattavaksi ja
pudota vaaliuurnaan.
Mitä valitaan?
Naantalin seurakunnan vaaleissa valitaan
14 jäsentä omaan seurakuntaneuvostoon
ja 22 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Rymättylässä valitaan 8 jäsentä omaan seurakuntaneuvostoon ja 5 jäsentä yhteiseen
kirkkovaltuustoon.
Merimaskussa valitaan 8 jäsentä omaan
seurakuntaneuvostoon ja 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Miten tutustun ehdokkaisiin?
Tämän lehden sivuilla 7–10 on seurakunnittain kaikkien ehdokkaiden kuvat ja numerot sekä äänestyspaikat ja -ajat.
Monet ehdokkaat ovat vastanneet vaalikoneen kysymyksiin: Vastattuasi itse kysymyksiin vaalikoneessa, saat kymmenen sellaisen ehdokkaan nimet, jotka ajattelevat
asioista lähinnä kuten sinä.
Joukko ehdokkaita on mukana Facebookissa. Myös Naantalin seurakunnalla on Facebook-sivu, jossa on herätelty keskustelua. J
MV
Tietoa vaaleista:
www.seurakuntavaalit.fi
www.ensimmainenkerta.fi
www.naantalinseurakuntayhtyma.fi
Vaalikeräyksellä
poistetaan nälkää
Seurakuntavaalien yhteydessä järjestettävällä vaalikeräyksellä tuetaan tänä vuonna Kirkon Ulkomaanavun työtä nälän voittamiseksi. Vaalikeräyksen
tuotolla vahvistetaan paikallista ja kestävää viljelyä kehitysmaissa.
Noin miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää. Ruokatilanne ei kuitenkaan
ole mahdoton pala purtavaksi. Kirkon Ulkomaanavun Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanja muistuttaa, että ruokaa riittää kyllä kaikille, jos vain haluamme.
Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisten vaalien aikana. Vaalikeräykseen voi osallistua myös
pankeissa tilinumerolla Nordea157230-5005004, viestikohtaan merkintä
”Vaalikeräys”.
Jouko Sjöberg
Löytöjä Armonlaakson asukkaille
Armon salaisuudesta
”Minulle maailman mielenkiintoisin
ja järisyttävin sana on armo. Jossakin
mielessä sekä hyvin käsittämätön
että äärimmäisen tosi.”
Näin kirjoitti eetikko Martti Lindqvist. Armo on siis mielenkiintoinen, järisyttävä, käsittämätön ja tosi. Samainen mies jatkaa:
”Minulle armo tarkoittaa sitä, että suunnaton maailmankaikkeus ei ole täynnä vain
vilua. Sen ydin on tulvillaan lämpöä, joka
sykkii ja virtaa kaikkialle. Juuri sitä kai vertauskuvallinen puhe ’Jumalan sydämestä’
tarkoittaa. Armo on kaiken rakkauden alku
ja perusta... Kaikki on luotu armon varaan.
Siitä on syntynyt jokainen elollinen olento
ja siihen myös kaikki elämä tähtää. Armo
on sitä, ettei voi eikä tarvitse olla oman elämänsä tekijä, pelastaja eikä lunastaja.”
Martti Lindqvist koki, että armo ylettyy
myös äärimmäiseen pimeyteen. Se antaa
ihmiselle luvan olla sellainen kuin on. Se
rohkaisee näkemään oman todellisuuden
sellaisena kuin se on. Armo mahdollistaa rehellisyyden.
”Uskon, että jollakin käsittämättömällä tavalla armo yltää sinnekin, missä kukaan ei
tunnu kuulevan ihmisen huutoa… Armo ja
anteeksiantamus merkitsevät sitä, että sinä ja minä saamme olla juuri sellaisia kuin
olemme. Mitään ei tarvitse kieltää, torjua eikä unohtaa. Mutta samalla me saamme olla vapaita kulkemaan kohti omaa tulevaisuuttamme rakastettuina, hyväksyttyinä ja
nimeltä kutsuttuina ihmisinä.”
Armon salaisuuden äärellä askarteli koko
elämänsä ajan äskettäin edesmennyt pappi, teologi, päätoimittaja, körttijohtaja, hävittäjälentäjä, rauhanaktivisti ja pohojalaanen Härmän vikuri Jaakko Elenius. Hän on
sanonut:
”Jumalan sana on sekä lakia että evankeliumia. Joidenkin mielestä ihmisille pitäisi aina
ensin lukea lakia, sitten vasta evankeliumia.
Olen toista mieltä. Laki on ihmisille jo saarnattu, se on kirjoitettu ihmisten todellisuuteen. Se on ihmisissä luonnostaan, heidän
arjessaan ja kärsimyksissään. Lakia on riittävästi tekemään ihmiset sairaiksi. Laki syyttää, uhkaa, tuomitsee ja tappaa - näin opetti Paavalikin. Laki murskaa ihmisen omalla painollaan, se vie itsetunnon ja terveyden. Evankeliumi sen sijaan tekee eläväksi ja tuo toivon. Ihmisille pitää lähteä puhumaan suoraan armosta, koska se ei ole heis-
sä itsessään. Se pitää tuoda lahjana ulkoa.
Heille pitää kertoa, että Jumala on jo tehnyt kaiken ja vapauttanut meidät.
Armo on lahja: Lahja armottomalle, vaativalle, nuutuneelle, tuomitulle ja tuomitsevalle, syyttävälle ja syytetylle ihmiselle. Lahja joka tuo toivon: Jumala on jo tehnyt kaiken. Kristus on vapauttanut meidät, kaikki.
Myös ja erityisesti meidät, jotka emme osaa
itseämme armahtaa.
Psalminkirjoittaja laulaa psalmissa 63: ”Suurempi kuin elämä on sinun armosi.”
”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra,
sinun armahtajasi.” Näin kuuluu tuttu teksti Jesajan kirjasta.
Viljo Porkola puhui kristittyjen keskuuteen
levinneestä sanonnasta ”Tule sellaisena
kuin olet”. Hän huomioi, että tämä lempeältä ja vapauttavalta vaikuttava sanonta sisältää kuitenkin vaatimuksen ja lain: Ihmisen
täytyy tulla, lähteä liikkeelle. Evankeliumin
suunta sen sijaan on aina toinen: Jumala ja
Kristus tulevat syntisen ihmisen luo.
Herättäjäyhdistyksen toiminnanjohtaja
Simo Juntunen muistelee Porkolan opetusta:
”Evankeliumin viesti meille kuuluu: Ole se,
mikä olet. Lain tie ei pelasta. Se tie on tukossa, johtaa umpikujaan. Sillä tiellä emme
pääse eteenpäin. Tälle lain tielle me itse kukin joudumme joka päivä. Mutta on toinen
tie, evankeliumin tie, joka vie perille.”
Armon olemukseen näyttäisi olevan sisään
kirjoitettuna, ettei sitä tarvitse eikä millään
tavoin voi ansaita. Se on ehdoton, varaukseton lahja, jonka me kaikki saamme omistaa. Ilman yhtään erotusta. Yksin armosta.
Kristuksen sovitustyön tähden.
Armo on lämpöä ja rakkautta, elämän alku ja päämäärä. Se on vapahdus kaikesta
omasta pätemisestä.
”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.”
Näin vakuuttaa Herra itse Raamatussa, toisessa korinttolaiskirjeessä. Armo riittää. Se
kantaa heikkoa. Se kirkastaa Jumalan voiman. J
Emilia Karhu
KIRJAT
Koskettava rakkaustarina 1400-luvulta
Vaikka tarina on tosi ylevä, se on tosi jännittävä. Rauno Tirri kaivautui kolmisen
vuotta sitten kotikaupunkinsa historiaan, puki nunnankaavun ylleen ja pisti
paperille mukaansa tempaavan tarinan
Naantalin luostarin ajoilta: Kirjeitä Naantalin luostarista. Kirjasta tuli naantalilaisten viime kesän suosikkilukemistoa.
Rauno Tirrin kertoman mukaan naantalilaisilla pikkupojilla oli vielä 1940-luvulla
seikkailukohde vailla vertaa. Luostarikirkon kivijalassa oli kolo, josta pääsi ujuttautumaan kirkon lattian alle: aaveiden
ja aarteiden maailmaan.
Tämä alku koko jutussa on ihan totta,
kuten ovat kaikki elämänpiiriin liittyvät
asiatkin. Alun oveluus saa monen lukijan
ansaan: Lukeeko tässä tosijuttua…
Näyte kirjeiden alkuperäisestä kielestä
on hämmentävä ja uskottava. Ja tottahan näyteteksti onkin, paitsi että se on
peräisin toisesta yhteydestä. Eli historia
kirjassa on totta, mutta tarina on tarina.
Tarinan paikallisuus viehättää naantalilaista. Kyllä lokaali aina globaalin voittaa. Eli paikallinen on taatusti mielenkiintoisempi juttu kuin kauempaa haettu – paitsi nyt poikkeuksena ehkä Victorian ja Danielin jatkokertomus.
Rauno Tirri on ilahduttanut ympäristöään ennenkin kirjoittamalla tavallisille
maijameikäläisille sitä, mitä oppineen
elämä on antanut.
Vuonna 2006 ilmestyi kirja nimeltä ”Jatkuvan onnentunteen harha”. Se oli biologin kommentaari ajankohtaiseen asiaan.
Tuoreimmalla kirjallaan Rauno Tirri on
nyt saanut Naantalin luostarin elämään
ja tuo tämän päivän naantalilaiselle tietoa luostarin käytännöistä, lääkeyrteistä
ja ajan uskomuksista.
Kirjeet ovat sisar Kristiinan ja tavallista elämää elävän lääkäriveljen välisiä ja
niissä seurataan lähes salapoliisiromaanin jännityksellä Kristiinan elämän suuren salaisuuden selviämistä.
Jännittävä tarina houkuttelee hotkaise-
Anselmuksen tekstejä 1100-luvulta. Ihmisen olemuksesta oli näissä Budden
teksteissä todella mielenkiintoinen käsitys.
Hyvin merkillisillä uskomuksilla on ihminen ennen saanut tulla toimeen. Miksi
Jumala loi esimerkiksi kirput ja täit? Piispa Anselmuksen mukaan omaksi kunniakseen ja ihmisen ylpeyden vuoksi:
Kun ne purevat ja tuotavat
harmia, ihminen ymmärtää heti, miten surkea
ja vähäpätöinen hän
itse on, koska ei voita edes pikkuruisia
itikoita.
Rauno Tirri: Kirjeitä Naantalin luostarista, sisar Kristinan elämä 1441–1500
maan koko jutun saman tien. Pidempään
jää ajatteluttamaan Kristinan varsinainen
tarina, eli kehitys naisena ja nunnana.
Kristinan elämänkaari on hyvin puhdashenkinen ja ylevä. Siitä puuttuvat todellisen elämän varjot, mutta toisaalta kirjan
rakenne on ovelasti kirjeellinen. Eihän ihminen yleensä kirjeisiin pistä niitä mustimpia vaiheitaan. Ei edes veljelle.
Toisaalta hengellisen kehityksen kuvauksessa oli mielenkiintoista materiaalia.
Kristina oli tiedonhaluinen, mutta nunnien ei sopinut kovasti kysellä. Jöns Budden sihteerinä hän kuitenkin pääsi kopioimaan tekstejä, jotka avasivat hänelle arvoituksiksi jääneitä Raamatun asioita.
na pelkojen ja haaveiden kohteet ovat
muuttuneet. Tieto on lisääntynyt koko
ajan, mutta ihminen on pysynyt pohjimmiltaan samanlaisena, yhtä rakastettavana, yhtä raadollisena ja lopulta yhtä yksinäisenä, alastomana ja avuttomana kuoleman edessä. Siinä on ollut ja on edelleen uskonnon lähde, voima ja mahdollisuus.” J
Maija Karinkanta
Epilogissa Rauno
Tirri kirjoittaa: ”Läpi
aikojen ihminen on
hakenut olemassaololleen oikeanlaista elämänmuotoa
ja elämälleen tarkoitusta sekä korkeampien voimien suojelusta ja
ohjausta. Vain
olosuhteet,
uskomukset sekä
niiden
muka-
Budden kääntämistä teoksista Kristiina sai selitystä monille kristinopin
peruskäsitteille: Mitä Jumala on,
mitä Poika ja mitä Pyhä Henki? Mitä kolminaisuus tarkoittaa ja miten Aatamin ja Eevan kävi?
Jöns Budde käänsi muun muassa Canterburyn arkkipiispa
SANA
Pyhä tila
”Sä oot mun äiti, ja sun pitää antaa mulle tilaa”, julisti kolmevuotias topakkana. Tilan vaatimista selvittänee se, että makasimme tuolloin vierekkäin kapealla sängyllä, lukemassa kirjaa – molemmat etsimme mukavaa asentoa,
hyvää näköyhteyttä kirjan kuvituksiin ja riittävää peitonkulmaa varpaille ja sormille. Tilanteesta huolimatta lapsen sanat jäivät soimaan korvaan. Juuri tilaahan me kaikki
tarvitsemme – ikään, kokoon, sukupuoleen, kansallisuuteen, perhe- tai työtilanteeseen katsomatta.
Ilman tilaa surkastumme murto-osaan siitä, mitä todellisuudessa olemme. Elämme tyhjäkäynnillä ja turhaudumme. Ellemme osaa ottaa sitä tilaa, jonka tarvitsemme, meistä ei koskaan kasva kokonaisia, uutta luovia ihmisiä, joiksi Luoja on meidät luonut.
Tässä maailmassa joillain on aina liikaa ja toisilla liian vähän. Tämä pätee myös tilaan: Jotkut imevät läheisiltään
kaiken tilan, vaatimalla, valittamalla, tukahduttamalla,
alistamalla tai naljailemalla. Toisaalta on niitä, joilla on
ihmeellinen kyky kannustaa, nähdä ja kuulla, olla läsnä
–siten antaa tilaa toisten kasvulle ja hyvinvoinnille. He
ovat usein niitä, jotka ovat uskaltautuneet katsomaan ensin omaan sisimpäänsä ja rohjenneet määritellä omat rajansa.
Sillä, miten etsimme omaa tilaamme ja hiljaisuutta, ei ole
merkitystä. Jollekin hiljaisuus lähtee retriitistä, toinen lähtee pihalle puutarhatöihin. Kolmas nauttii entistä enemmän iltasatuhetkistä lapsen kanssa.
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että maa
oli alussa autio ja tyhjä. Kaikki oli pimeää, vain Jumalan
henki liikkui vetten päällä. Kun alamme vetää rajaa oman
reviirimme, oman tilamme ympärille, kaikki saattaa hetkellisesti tuntua tyhjältä ja pimeältä. Vasta hiljaisuudessa
kuulee Jumalan puheen.
Piia Klemi, vt. kappalainen
aloittanut Naantalin seurakunnassa 1.8.2010
Itse kuulun lähinnä jälkimmäisiin. J
Luomiskertomus jatkuu: ”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja
valo tuli.” On aivan varmaa, että autiomaasta alkaa ennen pitkää pulputa uutta elämää, uutta iloa. Iloa, jonka
olemassaolon olemme ehkä arjen keskellä aikaa sitten
unohtaneet.
Kotiäänestys
täytyy tilata
Tasapainottamista
ja kehittämistä
Seurakuntayhtymän seurakunnilla
on yhteinen talous, mikä tarkoittaa,
että on sama tuloveroprosentti, yhtenäinen maksupolitiikka sekä yhteiset säännöt ja käytännöt.
Kiinteistöistä luopumista?
Toiminnan kannalta tarpeettomia kiinteistöjä tulee vähentää, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistöjä myydään ja myyntituloilla rahoitetaan investointeja, kuten esimerkiksi
suurempia peruskorjauksia.
Miltä yhtymän taloustilanne vaikuttaa?
Taloutta joudutaan tasapainottamaan, koska tilikauden tulos on noin miljoona euroa
miinuksella. Tämä tarkoittaa, että tuloveroprosenttia pitää korottaa, menoja joudutaan leikkaamaan. Virkojen ja työsuhteiden
määrää tulee harkita vähennettäväksi, kun
tehtäviä tulee avoimeksi.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Koko tuleva valtuustokausi näyttää olevan
talouden tasapainottamisen ja muutosten
aikaa, jolloin resursseja tulee kohdentaa uudelleen sekä jatkaa kolmen seurakunnan tasapuolista kehittämistä. J
Jorma Koivula
talousjohtaja
Seurakunnan ja kaupungin yhdessä tilaama
KANTAATTI ESITETÄÄN MUSIIKKIJUHLIEN AVAJAISISSA
Naantalin Musiikkijuhlien ensi kesän
avajaiskonsertissa kuullaan säveltäjä Olli Kortekankaan uuden kantaatin kantaesitys. Pyhiinvaellusaiheisen
kantaatin teema nousee kaupungin
historiasta, syntyihän Naantalin kaupunki, Armonlaakso, 1440-luvulla
perustetun birgittalaisluostarin asukkaiden ja pyhiinvaeltajien palvelemiseksi.
- Kantaatin aihe on paitsi historiallinen,
myös samalla universaali, ajaton ja hyvinkin
ajankohtainen, kertoo Olli Kortekangas. Tärkein tekstilähteeni on psalmi 84. Musiikillisesti teos on eräänlainen aikamatka, uutta musiikkia, joka kuitenkin tekee kunniaa menneiden aikojen mestareille. Keskeinen lähtökohta on vuoden 1701 virsikirja,
niin sanottu Vanha virsikirja, jylhine sävelmineen.
Teoksen ovat tilanneet Naantalin kaupunki ja Naantalin seurakunta. Teos on kunnianosoitus Naantalin ainutlaatuiselle historialle ja luostarikirkolle. - En osaa kuvitella mieluisampaa toimeksiantoa kuin säveltää tilaustyönä kantaatti luostarikirkkoon
enkä suurem-
paa kunniaa
kuin saada se
kantaesitetyksi Musiikkijuhlien avajaiskonsertissa, kertoo Kortekangas,
joka on suunnitellut teosta
kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana hänelle jo lapsuudesta asti tutuissa Rymättylän maisemissa.
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia
on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan
ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa tietyin
edellytyksin äänestää ennakolta kotonaan.
Hänen tai hänen valitsemansa henkilön on
ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 29.10.2010 ennen kello 16 oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon, missä ilmoituslomakkeita on saatavana. Naantalin,
Rymättylän ja Merimaskun kirkkoherranvirastot ovat tavanomaisten aukioloaikojen
lisäksi avoinna viimeksi mainittuna päivänä kello 12–16.
Puhelinnumerot: Naantalin seurakunnan
kirkkoherranvirasto, puh. 02 4375 413; Rymättylän seurakunnan kirkkoherranvirasto, puh. 02 2521 216; ja Merimaskun seurakunnan kirkkoherranvirasto, puh. 02 436
9654. J
Uusi ja vanha yhdistyvät paitsi teoksen tematiikassa, myös esityskokoonpanossa. - Tilaajien taholta esitettiin jo alun alkaen toivomus, että käyttäisin teoksessa ns. periodisoittimia eli vanhan musiikin soittimia. Tämä on kiehtova haaste, varsinkin kun tiedän
että parhaat kotimaiset taitajat ovat soittamassa teostani. Myös kantaatin neljä laulajaa, jotka esiintyvät sekä solisteina että
ensemblena, ovat huippuluokkaa ja tähän
projektiin “käsin poimittuja”, toteaa Kortekangas.
Kantaatin solisteina esiintyvät Hanna-Leena Haapamäki, sopraano, Melis Jaatinen,
mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori ja
Nicholas Söderlund, basso. Kantaatin esittää kahdentoista muusikon ryhmä, jonka
on koonnut viola da gambaa soittava Varpu Haavisto. Ryhmän muut muusikot ovat
Antti Tikkanen ja Minna Pensola, barokkiviulu, Mikko Perkola, viola da gamba, Louna Hosia, barokkisello, Eero Ignatius, basso,
Mikael Heikkilä, lyömäsoittimet, Jasu Moisio ja Anni Haapaniemi, oboe, Visa Jämsä,
fagotti, Kari Vuola, urut ja Assi Karttunen,
cembalo
Kantaatti on osa Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaan kuuluvaa Loisto-konsertisarjaa. Naantalin Musiikkijuhlien koko ohjelma julkistetaan helmikuussa 2011. J
Lisätietoja:
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
ja www.naantalinseurakunta.fi
Tervetuloa
livonsaarelaiset!
Naantalin seurakuntaan 1.1.2011 liitettävillä Livonsaaren ja Lempisaaren alueilla asuvat Maskun seurakunnan jäsenet äänestävät Naantalin seurakunnan vaaleissa.
Ennakkoon voi äänestää Livonsaaren kaupassa 1.11.2010 klo 12–13.30 ja Kummelin
palvelukeskuksessa 3.11.2010 klo 12-14. Ennakkoon voi äänestää myös missä tahansa
Suomen ev.lut. seurakunnassa, esimerkiksi Naantalissa, Maskussa, Raisiossa, kunhan
mukana on tieto omasta ehdokkaasta ja tämän ehdokasnumerosta.
Naantalin kirkkoherranvirastossa on avoimet ovet ennakkoäänestystä varten 1.–
5.11.2010 klo 9-18.
Varsinaisina vaalipäivinä livonsaarelaiset ja
lempisaarelaiset voivat äänestää vain Naantalin seurakunnan vaalipaikoissa. J
VAALIMIETTEITÄ
Millainen on mielestäsi hyvä ehdokas: tuttu, vakuuttavan näköinen, sanavalmis ja keskustelutaitoinen, uudistusmielinen vai perinteitä kunnioittava?
Nyt voit oikeasti osallistua siihen, miten omaa
seurakuntaasi voisi kehittää.
Aina joku päättää… on monia asioita, joissa
mielipiteesi ja ideasi voivat olla kullanarvoisia.
Kirkon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että
myös nuoret ovat mukana sen päätöksenteossa.
Kirkon ja seurakuntien tulisi olla entistä enemmän kaikkien jäsentensä näköinen.
Jokainen ääni on yhtä tärkeä. Äänestäminen on
kannanotto! Mille asioille sinä haluat antaa äänesi?
Esimerkiksi vaalikoneelta voit etsiä sopivan ehdokkaan. Ota selvää, kuka ehdokkaista on samoilla linjoilla kanssasi ja tahtoo viedä kirkkoa
siihen suuntaan kuin sinäkin.
Itse uutena Rymättylän seurakunnan diakoni-
an viranhaltijana pidän tärkeänä, että työtovereinani toimii kokeneita, aktiivisia ja seurakuntansa tuntevia luottamushenkilöitä. Yhdessä on
enemmän kuin yksin!
Ollaan isänpäivänä valveilla vauvasta vaariin ja
käytetään ääntämme!
Hannele Keskitalo
diakoni, Rymättylä
on aloittanut Rymättylän seurakunnan
diakonian virassa 1.9.2010
MerimaskuN seurakuntaneuvoston ja
yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaat ja
numerot ehdokaslistoittain
Ensimmäinen numero on oman seurakunnan seurakuntaneuvoston vaaliin.
Jälkimmäinen numero on seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa.
Viiva (-) tarkoittaa ettei ole ehdolla valtuustoon.
I Merimaskun Majakka-ryhmä
19, 2
Paavola
Jarkko
20, 3
Laaksonen
Esa
21, 4
Pajukoski
Kauko
23, 5
Vainio
Irmeli
22, 6
Kuusisto
Maria-Elisa
24, 7
Seulanto
Matti
25, 8
Ihalin
Reijo
26, 9
Rantala
Sirpa
27, Salo
Juha
28, 10
Rantala
Erkki
29, 11
Sinisalo
Tarmo
30, 12
Salonen
Leo
31, Aaltonen
Leo
32, 13
Rusi
Eeva-Riitta
maanviljelijä
emäntä,
vahtimestari
koneistaja
kokki
kauppateknikko
DI
sos.terv.alan kouluttaja
suunnittelija
DI, tj
eläk.
II Merimaskun Ruusuryhmä
33,14
Ansamaa
Eliisa
lastenhoitaja,
pääluottamusmies
34,15
Heljander
Silja
kodinhoitaja
35,16
Pajunoja
Tiina
toimistosihteeri
puh.teknikko
automaatioasentaja
erityisluokanopettaja
toimistosihteeri
III Pro Perhe
36, 17
Salo
Osmo
pääluottamusmies
Ennakkoäänestys
Merimaskun seurakunnassa tapahtuu
kirkkoherranvirastossa, osoitteessa Kukolaistentie 36,
21160 Merimasku, 1.–5.11.2010 klo 9–18.
37, 18
Salonen
Arto
kirvesmies
38, Ekqvist
Niina
erityisluokanopettaja
Äänestys vaalipäivinä:
Sunnuntaina 14.11.2010
jumalanpalveluksen päättymisestä
klo18 saakka Merimaskun kirkossa.
Maanantaina 15.11.2010 klo 11–18
Merimaskun seurakuntakodissa,
osoitteessa Kukolaistentie 36
Naantalin seurakuntaneuvoston ja yhteisen ki
ehdokkaat ja numerot ehdokaslistoittain
Ensimmäinen numero on oman seurakunnan seurakuntaneuvoston vaaliin, jälkimmäinen numero on seurakuntayhtymän
Viiva (-) vasemmalla tarkoittaa ettei ehdokas ole ehdolla seurakuntaneuvoston vaaliin, viiva oikealla tarkoittaa, ettei ole e
I / III
Ruusuryhmä
RAKKAUDESTA LÄHIMMÄISEEN-SDP JA
SITOUTUMATTOMAT -EHDOKASLISTA
71, 49
72, 50
Aittokallio Alho
Jorma
Riitta
73, -
ElonenKurikka
Ulla
74, Flander
Leena
76, Hyvönen
Jarmo 77, 52
Hyvönen
Laura
askartelunohj.
TM,
rovasti
75, 51
Hautala
Isabella
81, 56
Penttinen
Reino
82, 57
Rantanen
Erkki 83, 58
Rouvinen
Aulis
84, 59
Saario
Timo
85, 60
Salo
Leena
89, 66
TeikariEura
Minna
90, 67
Turunen
Matleena
91, 68
Vainio
Seppo
92, 69
Vienonen
Hannele
121, 39
Ellonen
Marja
rakennusmestari
keskusarkistonhoitaja, el.
-, 53
78, 54
Kymäläinen Lehtilä
Ann-Mari Risto
79, Lehtonen
Lasse
80, 55
Mäkelä
Veikko
-, 61
Sorvari
Teuvo
87, 63
Svärd
Anja
88, 64
-, 65
Taka-Prami Teikari
Irma
Tomi
freelance opas
teknikko,
eläkeläinen
eläkeläinen
86, 62
Suominen
Usko
eläkeläinen
VTM
toimistosihteeri
rak.mest.
eläkeläinen
eläkeläinen
ruokapalvelun- myyjä
johtaja
ostaja,
eläkeläinen
kassavastaava
opiskelija
eläkeläinen
opiskelija
kiint.hoitaja,
hieroja
yrittäjä
talouspäällikkö KTM,
tutkimusjoht.
kirjaltaja,
eläkeläinen
perushoitaja
III / II
Naantalin
Askel -ryhmä
93, 70
Vänttinen
Rauno
KRISTILLISIIN ARVOIHIN SITOUTUNUT
POLIITTISESTI PUOLUEETON
VALTUUSTORYHMÄ -EHDOKASLISTA
yrittäjä,
eläkeläinen
118, 36
117, 35
Aro-Heinilä Björkskog
Teija
Timo
VTM,
hirsiveistäjä
myymäläpäällikkö
119, 37
Brück
Paul
120, 38
Ellä
Juhani
125, 43
Lehtinen
Mervi
126, 44
Maijala
Antero
127, 45
Mäntylä
Marja
128, 46
Neuvonen
Teija
129, 47
130, 48
Pietikäinen Räsänen
Kerttu
Osmo
maanviljelijä,
eläkeläinen
työnjohtaja,
eläkeläinen
122, 40
Hänninen
Sirkka
116, 34
Aimonen
Lasse
123, 41
124, 42
Kivimäki
Lehtinen
Anne-Maija Keijo
omaishoitaja
varastomies
farmaseutti
nuorisotyönohj., dir.cant.
yrittäjä
taiteilija,
eläkeläinen
viestintäsihteeri
atk-alan
yrittäjä
yrittäjä,
part.-kamp.
kassanhoitaja,
kotiäiti/el.
lääkäri,
eläkeläinen
kirkkovaltuuston
n yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa.
ehdolla valtuuston vaaliin.
II / I
Majakka
-ryhmittymä
KOKOOMUKSEN, KESKUSTAN,
RKP:N JA SITOUTUMATTOMIEN
EHDOKASLISTA
95, 5
Jaakkola
Markku
96, 6
Jokela
Pauliina
-, 7
Jokinen
Kari
-, 8
Kaskinen
Jouko
99, 13
-, 12
Kymäläinen LehtiLaakso
Hannes
Marjut
terveys- ja ymp. vakuutus-
100, 14
Leino
Elina
101, Leppänen
Ann-Sofie
edustaja
KT, erityisop.
lennonjohtaja FM
-, 16
Lindroos
Risto
tarkastaja, el
-, 15
LiesegangKoskinen
Minna
sairaanhoitaja
maanviljelysneuvos
103, 19
Orrela
Pirjo
104, 20
Paasikivi
Jari
105, 21
Paavanen
Marja
106, 22
Pentti
Anne
107, 23
Rautamaa
Aura
108, 24
Ritvanen
Pekka
109, 25
Ruisvaara
Kari
-, 28
Saksi
Anita
-, 29
Taskinen
Hannu 112, 30
Tavio
Tiia
113, 31
Tuhkio
Hanna
114, 32
Tunturi
Antti
115, 33
Varho
Liisa
-, 2
-, 3
Bergström Grönlund
Leena
Hanna
opiskelija
97, 9
Keihäs
Marketta
TM, lehtori
102, 17
Läikelä
Sinikka
-, 10
Koivisto
Jere
opiskelija
-, 18
Niemi
Heikki
osastonhoitaja, palomestari
eläkeläinen
110, 26
111, 27
Rönnemaa Saarela
Olli
Raimo
insinööri
tiedotuspääll.,
eläkeläinen
päivähoitaja
94, 4
Impivaara
Hilppa
lehtori,
eläkeläinen
98, 11
Koskinen
Ritva
terveydenhoitaja
toimitusjohtaja
DI, kehityspäällikkö
kommodori
evp
yrittäjä
datanomi
maanviljelijä
KM,
riskipäällikkö
sairaanhoitaja
Ennakkoäänestys
Naantalin seurakunnassa tapahtuu Lukio
kirkkoherranvirastossa, osoittees- • Keskiviikkona 3.11.2010 klo 12–
sa Piispantie 2, 21100 Naantali, 1.– 14 Velkua Kummeli-palvelukeskus
5.11.2010 kello 9–18, sekä lisäksi • Torstaina 4.11.2010 klo 10.30–
seuraavissa paikoissa:
12.30 Aurinkosäätiön palvelutalo
• Torstaina 4.11.2010 klo 13–15
• Maanantaina 1.11.2010
Terveyskeskus
klo 12–13.30 Livonsaaren kauppa • Torstaina 4.11.2010 klo 15–18
• Maanantaina 1.11.2010 klo 15–18
K-supermarket Ukko-Pekka
K-supermarket Ukko-Pekka
• Perjantaina 5.11.2010 klo 15–18
• Tiistaina 2.11.2010 klo 11–12.30
S-market Naantali
opiskelija
eläkeläinen
ekonomi,
myyntipääll.
DI,
eläkeläinen
pankinjohtaja,
eläkeläinen
koulunjohtaja, FM,
eläkeläinen
eläkeläinen
FM,
teol.yo
Äänestys vaalipäivinä:
Sunnuntaina 14.11.2010
jumalanpalveluksen päättymisestä
klo 18 saakka Naantalin kirkossa.
Maanantaina 15.11.2010 klo 11–18
Naantalin seurakuntakeskuksessa,
Kohtaamispaikalla,
osoitteessa Piispantie 2.
RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA
Seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston
ehdokkaat ja numerot ehdokaslistoittain
Ensimmäinen numero on oman seurakunnan seurakuntaneuvoston vaaliin.
Jälkimmäinen numero on Rymättylän seurakunnan vaaliyhdistyksen numero seurakuntayhtymän
yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa.
I PRO-SEURAKUNTA
16, 2
Aho
Pertti
Antero Insinööri
17, 4
Jaanto
Veli Martti
Antero
Puutarhuri
18
Järvinen
Sirkka
Anneli
Autonkulj.
19
Kantonen
Pirkko
Helinä Keittäjä
20
Kemppe
Riitta
Hannele Osastosihteeri
21
Laine
Elina
Kristiina
Perhepäivähoitaja
22
Lähteenmäki
Lassi Vesa
Toimittaja
23, 9
24, 10
Päivölä
Suhonen
Iiris Helena Kristiina
Liikennöitsijä Marjatta Myyjä
II IHMISTEN KANSSA ELÄVÄ SEURAKUNTA
25, 11
Tähti
Jussi
Topias Lastenhoitaja
26, 15
Wecksell
Raija
Kaarina
Biologi
27
Vuorenala
Helmi
Maija
Perhepäivähoitaja
28, 3
Hellman
Erkki
Juhani 29
30
Huhtala
Hämölä
Marjo-Riitta Terhi
LääketyönVTM, ins.evers- tekijä,
kotiäiti
tiluutnantti
evp
Anneli 34
Liitola
Atte Eerik
35, 7
Mannerlehto
Lea Sylvia
37
36
Muurama Mäkinen
Tapio Olavi Hanna
Katriina
Ylipalomies
Laboratoriohoitaja
31
Kivinen
Tuula
Aulikki
Suurtalousemäntä
32, 5
Koisaari
Elina
Katariina
33
Leinonen
Anssi
Juhani
38, 8
Peltola
Outi Sini 39, 12
Törne
Jaana
Marja Ravitsemustyönjohtaja,
kotiäiti
Kalastaja,
maanviljelijä
Ennakkoäänestys
Rymättylän seurakunnassa tapahtuu
kirkkoherranvirastossa,
osoitteessa Viluntie 2,
21140 Rymättylä,
1.–5.11.2010 klo 9–18.
Maatalousyrittäjä
Kirjanpitäjä
Maanviljelijä
Äänestys
vaalipäivinä:
Maanantaina 15.11.2010 klo 15–18
Rymättylän seurakuntakodissa,
osoitteessa Viluntie 2.
40
Urpolahti
Marko
Johannes
Yrittäjä
41, 13
Vainio
Heikki
Pentti Maanviljelijä
42, 14
Vehmanen
Pekka
Eerik
Maanviljelijä
43
Välimäki
MarjoLeena
Lastentarhanopettaja
6
Laine
Lauri
Palomestari
10
Fysioterapeutti
rymättylän
seurakunnan
vaaliyhdistys
Sunnuntaina 14.11.2010
jumalanpalveluksen päättymisestä
klo18 saakka Rymättylän kirkossa.
Maanantaina 15.11.2010 klo 12–14
Katavakodissa,
osoitteessa Maskulaisentie 4.
Palvelukodin
johtaja
RETRIITTI
Lasten ja perheiden
liikuntaseikkailutapahtuma
-hetki ajattomuutta arjen keskellä
Suopellon koululla 6.11. klo 9-13.
Ohjelmassa mm. näytelmä ja seikkailurata
liikuntasalissa. Näytelmä alkaa puolen tunnin
välein.
Jumppasalissa on liikunnallinen osio.
Mukaan sisätossut. Lapsen oma aikuinen vastaa lapsen turvallisuudesta.
Aiheena on eri maitten lapset ja vesi.
Naantalissa päiväkerhotyötä on tehty jo 40 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi tapahtumassa on
siitä kertova toiminta- ja leikkipiste.
Tilaisuuden järjestää Naantalissa:
Kaupunki, Pelastakaa lapset ry ja seurakunta
Tiedustelut:
Naantalin seurakunnan lapsityönohjaaja
Tuulikki Palonen-Poikkeus p. 02-533 6054
[email protected]
.
Vapaa pääsy
KIITOS
Kiitosmielellä
Opettajani Oke Peltonen kirjoitti: ”Paljon ois aihetta lapsella kiittää.
Jumalan lahjoja kaikille riittää. Päivä jo yksikin aamusta varhain iltahan ehditty lahja on parhain.”
Kuka muistanee säveltäjä Väinö Viitasalon hyväntahtoiset silmät Merimaskussa 1987?
Kiitän seurakuntamme ystäviä yhteydestä, rukouksistanne ja työstänne.
Kiitos, vastuunkantajat, kuluneesta vuosikymmenestä!
Toivon, että monentasoinen huolenpito voisi jatkua.
”Lapsonen siis kätes yhtehen liitä! Kaikista päivistä Jeesusta kiitä!
Aina se muistaos: tänään on juuri varattu Sinulle siunaus suuri.”
Matti Huovinen, Merimaskun kirkkoherra
Naantalilaista
siivouspalvelua kotitalouksille ja yrityksille,
vuodesta 2005.
Aurinkopalvelut oy
p. 0400 776 615
§
Avoinna :
Ma-Pe 9.00-17.00
La 9.00-14.00
• Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat
• Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja
sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne.
• Maksuton puhelintiedustelu
Tullikatu 11, 21100 Naantali
Puh. 02 435 1124, 040 072 0178
[email protected]
HENRIKINKATU 2 NAANTALI
PUH. 435 3126 myös iltaisin
avoinna ark. 9-16 la 9-12
- KAIKKI ALAN PALVELUT -
Henrikinkatu 2
21100 Naantali
§
Hiljaisuudessa olo yhdessä muiden kanssa
on aktiivista hiljaisuutta. Yhdessä oloon tulee uusi ulottuvuus, yhteys ilman sanoja. Hartaushetkien välillä on paljon vapaata aikaa, jonka voi käyttää lukemiseen, ulkoiluun, nukkumiseen.
Tähän on tilaisuus Naantalin seurakunnan järjestämässä retriitissä Rymättylän Tammilehdossa 22.-24.10.2010. Hinta 100 euroa. Ilmoittatumiset mahdollisimman pian Leena Flander p. 045 639 0245 tai Pirkko Tavio p. 040 588 0822.
Kirkossamme vietetään Pyhäteemavuosia 2010 – 2012.
Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöt
tarjoaa teemaa tukevia tuotteita,
palveluja ja toimintoja Pyhä puhuu
–sinetin alla.
Tutustu ja tutki tuotteet
www.pyhapuhuu.fi
LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI
HAUTAUSTOIMISTO
LINDSTRÖM
KUKKAKAUPPA
SIRKKAKAARINA
Retriitti tarkoittaa yhdessä vietettyä hiljaisuutta, jota raamittavat
lyhyet rukoushetket. Vetäytyminen hiljaisuuteen on on auttanut
hengelliseen kasvuun
kristillisessä kirkossa jo
vuosisatoja. Meidän kirkossamme retriitti merkitsee viikonlopun mittaista hengellistä hengähdystaukoa - perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään.
WAB-Siivouspalvelu
Aija Wallin
Puh. 050-364 6747
aijawallin@netti.
Ilmoitusmarkkinointi
Marita Lyyra (014) 641 481, 040 729 2119
[email protected]
Sopimusasiat, perukirjat, testamentit
lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset
Varatuomari, KTM Markku Tuuna
Julkinen kaupanvahvistaja
Kaivokatu 22, 21100 Naantali
Puh. 02-533 4465
7DUMRDPPH3DOYHOXWDOR,VR+HLNLVVlLNlLKPLVLOOH
WXUYDOOLVHQMDYLLKW\LVlQNRGLQVHNlOXRWHWWDYDWMD
ODDGXNNDDWSDOYHOXW\PSlULYXRURNDXGHQ
2PDNHLWWL|PPHYDOPLVWDDKHUNXOOLVHW
DWHULDWYXRGHQMRNDLVHQDSlLYlQl
2KMHOPDWDUMRQWDPPHRQPRQLSXROLQHQMDUXQVDV
<NVLO|OOLVWlDVXPLVSDOYHOXD
Q\N\DLNDLVHVVDSDOYHOXWDORVVD
2VRLWH,VR+HLNNLOlQWLH7XUNX
3XKZZZWXUNXFLW\PLVVLRQIL
11
Heitäkin on
ajateltu.
Missio, visio, strategia
Mitä nämä termit tekevät seurakunnassa? Eihän seurakunta ole yritys,
joka tähtää kasvuun ja voittoon.
Ei ole. Mutta seurakunnallakin on tavoitteellista toimintaa, työyhteisö ja
talous, jotka vaativat asioiden arvottamista ja suunnitelmallisuutta, jotta
tehtävistä suoriuduttaisiin mahdollisimman hyvin.
12
Suunnitelmallisuutta tarvitaan. Se toteutuu määrittelemällä ensin, mitä varten toimitaan (missio), sitten se, mihin pyritään (visio) ja lopuksi miettimällä keinot päämäärään pääsemiseksi (strategia).
Mitä varten toimitaan?
Voisi kuvitella, että missio on jokaisella seurakunnalla sama, ovathan ne samalla asialla. Mutta jokainen seurakunta toimii omassa ainutkertaisessa ympäristössään. Väestörakenne vaihtelee, elinkeinorakenne sa-
moin, toimintakulttuurit ovat eri alueilla erilaiset ja niin edelleen.
Esimerkiksi Rantasalmen seurakunta on tokaissut missionsa ytimekkäästi näin: ”Seurakunta toimii, jotta uskottaisiin Jumalaan
ja elettäisiin ihmisiksi”.
Rantasalmi sijaitsee Savonmuassa, Pieksämäen ja Savonlinnan puolivälissä.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä
asia ilmaistaan vakaasti: ”Seurakuntien tehtävänä on evankeliumin julistaminen, kirkon pyhien toimitusten hoitaminen ja lä-
himmäisen palveleminen”.
Tampereella tehtävä on muotoiltu siten, että ”seurakuntien tehtävä on lähetyskäskyn
mukaisesti elää ja toimia lähellä armollista Jumalaa lähimmäistä palvelen ja luomakuntaa palvellen”.
Jyväskylässä nähdään, että ”perustehtävä
on kutsua ihmisiä uskomaan ja luottamaan
kolmiyhteiseen Jumalaan, luoda yhteisöllisyyttä, joka mahdollistaa kristittynä kasvamisen ja haastaa kantamaan vastuuta lähimmäisistä ja luomakunnasta”.
Mihin pyritään?
Tavoitteet eli visiot vaihtelevat samalla tavalla riippuen olosuhteista. Taloudelliset resurssit ovat eri seurakunnissa erilaiset, joten nekin vaikuttavat tavoitteisiin. Hengellinen ilmasto voi paikkakunnalla olla omanlaatuisensa.
Esimerkiksi Tampereen yhtymän seurakuntien ”pyrkimyksenä vuoteen 2015 mennessä
on olla merkittävin tamperelainen hengellinen yhteisö, joka on avoin ja läheinen. Seurakunnat antavat apua, tukea ja turvaa. Sanoma on vahva. Se tavoittaa tamperelaiset
sekä kutsuu kirkon uskoon ja jäsenyyteen”.
Rantasalmella ”toteutetaan vuonna 2012
yhdessä tehtyjä messuja ja räätälöityjä toimituksia ja rukoushiljaisuutta, keskustellaan kasvotusten ja avoimesti elämänkysymyksistä, profiloidutaan vapaaehtoistoimintaan ja elämänkaareen jalkautumiseen sekä
palvellaan asiakaslähtöisesti laatutietoisena
laatutietoisen toimintajärjestelmän avulla”.
Naantalissa monen vuoden työ
Naantalissa seurakunta on kuluneella vaalikaudella paneutunut itsearviointiin ja pitkän tähtäimen suunnitteluun. Tuloksena
ovat nyt syksyllä hyväksytyt Naantalin seurakunnan missio, visio ja strategiset suuntaviivat 2010–2015. Nämä ovat valmiina, kun
uusi valtuusto aloittaa ensi vuoden alussa,
eli on mistä lähteä eteenpäin.
Seuraava askel on kehitellä koko seurakuntayhtymälle vastaavat kehykset. Jokaisella
yhtymän seurakunnalla voi olla omat missionsa ja visionsa, mutta yhtymän on yhdessä
myös määriteltävä tavoitteensa.
Yhteisen strategian työstäminen Rymättylän, Merimaskun ja Naantalin seurakuntien välillä on käynnistynyt jo vuoden 2009
puolella. Se on terveellinen yhteistyökoulu, jossa punnitaan kristillisen hengen mukainen ”…jotta he yhtä olisivat” -ajatus käytännössä. J
Naantalin seurakunnan
missio
Seurakunnan missio on viedä Jumalan sanomaa ihmisten arkeen ja juhlaan koko ihmisen elämän ajan ja auttaa erityisesti niitä, jotka eivät omin
avuin selviydy tai ovat syrjäytymisuhan alla.
Naantalin seurakunnan
visio
Vuonna 2015 Naantalin seurakunnan
alueella asuvat näkevät seurakunnan
arvon ja kuulevat seurakunnassa Jumalan äänen. Seurakunta toimii yhteisönä, jonne tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, ja
sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan
maailmaa.
Edetään strategia kainalossa
Millainen työ tämä missiointi ja visiointi
oli seurakunnan työntekijöiden kannalta,
kirkkoherra Jyrki Rautiainen? Oliko vaivan väärti?
- Kyllä se kannatti ja kannattaa aina.
Kysymys on oman perustehtävän pohtimisesta. Seurakunnan työssä on tarpeen
yhä uudelleen laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, kun elämä ja ympäristö asettaa
aina uusia haasteita. Missiointi ja visiointi yhdessä antavat tälle arvojärjestyksen
laatimiselle hyvän tuen. Sen kanssa seurakunta osaa paremmin hoitaa omaa tehtäväänsä.
Millainen työ tämä missiointi ja visiointi
oli seurakunnan työntekijöiden kannalta,
työsuojeluvaltuutettu Annukka VileniusAnttila? Oliko vaivan väärti?
- Missio ja visiointi toiminnan suunnittelussa, tehtävien priorisoinnissa ja perustehtävän hahmottamisessa ovat olleet ja
ovat vastakin välttämättömiä. Se on aina
vaivan väärti.
- Joskus tuntuu, että varsinkin seurakunnan toiminnalle tulee joka puolelta tavattoman paljon sellaisia haasteita ja odotuksia, jotka helposti vievät puuhastelemaan
sivuraiteille perustehtävästä. Silloin on
tärkeätä, että on kättä pidempää, johon
tukeutua ja johon tulee palata, kun haasteisiin vastataan.
- Työntekijöiden aktiivinen mukanaolo ja
kuuleminen on tärkeätä, koska sitä kautta pohdintaan saadaan tarpeellista ammatillista näkökulmaa ja arviointia. Toimintaa
kun kuitenkin toteutetaan paljolti ammatillisena työnä edelleen.
Miten tästä edetään, kirkkoherra Jyrki Rautiainen?
- Strategiatyö on luonteeltaan jatkuvaa.
Päätöksenteon osalta se tulee esille pari
kertaa toimintavuoden aikana, mutta mei-
dän toimijoiden osalta se on mukana kaiken aikaa. Parhaimmillaan se auttaa meitä tekemään paremmin työmme. Sen myötä sanoiksi puetut toiminnan suuntaviivat
myös kehittyvät kaiken aikaa. J
MK
Arkipäivän ekotekoja
• Vähennä astioiden käsinpesua ja huuhtomista 15 minuutilla viikossa.
• Ota aikaa suihkussa käynnistä ja paranna ennätystäsi päivittäin.
• Käytä hampaiden pesun yhteydessä vesimukia, älä juoksevaa vettä.
• Sammuta valot lähtiessäsi huoneesta ja
tunnelmoi kynttilänvalossa.
• Vaihda hehkulamput energiansäästölamppuihin.
• Laske huonelämpötilaa yhdellä asteella
•
•
•
•
ja vähennät huomaamatta energiankulutusta viidellä prosentilla.
Vähennä television katsomista ja vietä iltaa kirjastosta lainaamasi hyvän kirjan
parissa.
Sammuta pelikoneet ja pistä perhe pihalle. Kuntokin kohenee.
Suunnittele ruokaostoksesi etukäteen –
näin vähennät kaupassakäyntejä ja vältyt ruoan poisheittämiseltä.
Osta ulkomaisten kasvisten ja hedelmi-
•
•
•
•
•
•
•
•
Naantalin seurakunnan
strategiset suuntaviivat
Vuoden 2015 visioon pyritään seuraavin keinoin:
• vahvistetaan hengellistä elämää
• huolehditaan heikommista ja kannetaan maailmanlaajuista vastuuta
• vahvistetaan kirkon jäsenyyttä
• viedään viestiä
• kehitetään toimintaa palvelevia rakenteita
• jatketaan kirkon uudistumista J
•
•
•
•
en sijasta kotimaisia marjoja, hedelmiä
ja kasviksia.
Jätä vesi- ja limupullot kauppaan, juo
kraanavettä janoosi.
Valitse riisin sijasta kotimainen peruna
ruoan lisäkkeeksi.
Käytä kankaista kauppakassia ostosreissuilla, jätä muovipussit ostamatta.
Tuunaa vanhoja huonekalua ja sisustustekstiilejä, jätä uudet kauppaan.
Vie vanhat käyttämättömät tavarat ja
vaatteet kirpputorille. Kierrätykseen kelpaamattomat vaatteet voit hyödyntää
siivousrätteinä.
Lajittele jätteet oikein niiden omiin roska-astioihin.
Vähennä paperisaastetta ja laita postiluukkuusi ”Ei mainoksia, kiitos” -lappu.
Kerää kävelylenkillä näkemäsi roskat
luonnosta parempaan talteen.
Kävele rappuset, vältä hissin käyttämistä.
Kulje työmatkasi polkupyörällä tai kävellen.
Suunnittele kesän 2011 lomamatkasi jo
nyt koti-Suomeen ja vältä kaukomatkoja
lentokoneella.
Käy kirjoittamassa sivustolle www.pieniatekoja.fi oma ekotekolupauksesi ja sitoudu siihen! J
Lähde: http://www.pieniatekoja.fi/
13
Seurakunnissa tapahtuu 15.10.-25.11.2010
NAANTALI
Jumalanpalvelukset ja hartaudet
Sunnuntai 17.10.
Messu klo 10 kirkko. Jeesuksen lähettiläät.
Luomakunnan sunnuntai. Saantola, Lindberg, Vuola.
Sunnuntai 24.10.
Messu klo 10 kirkko. Uskonpuhdistuksen
muistopäivä. Rautiainen, Ruskovuo, Vuola.
VELKUA
Pyhäinpäivän hartaus klo 15 Hakapellon
kappeli. Lindberg. Kirkkokuljetus.
Pyhäinpäivän omaisten ilta klo 18 kirkko. Klemi.
Sunnuntai 7.11.
Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Kahden valtakunnan kansalaisena. Klemi.
Sunnuntai 31.10.
Messu klo 10 kirkko. Antakaa toisillenne anteeksi. Lindberg, Saantola, Vuola.
Taizé-iltahetki klo 19 kirkko. Flander, Helianthus-kuorolaisia.
Sunnuntai 14.11.
Isänpäivän messu klo 10 kirkko. Valvokaa!
Rautiainen, Ruskovuo.
Seurakuntavaalien 1. varsinainen äänestyspäivä, äänestys jumalanpalveluksen jälkeen klo 11.30–20 kirkossa.
Perjantai 5.11.
Seurat klo 18 Seurakuntakeskus. Järj. Turun rauhanyhdistys, kanttorina Miika Hartikainen.
Maanantai 15.11.
Seurakuntavaalien 2. varsinainen äänestyspäivä klo 9–18 Seurakuntakeskus, Kohtaamispaikka, Piispantie 2.
Lauantai 6.11.
Pyhäinpäivän messu klo 10 kirkko. Pyhien
yhteys. Ruskovuo, Lindberg. Chorus Gratiae,
joht. Miika Hartikainen.
Kutsutaksikuljetus Hakapellon hautausmaalle. Lähtö linja-autoasemalta klo 12.30.
Ilmoitus puoli tuntia ennen lähtöä Naantalin taksiasemalle puh. 10041, miltä pysäkiltä kyytiin (myös linja-autoasemalta tulevat).
Edestakainen hinta 2 €.
Sunnuntai 21.11.
Messu klo 10 kirkko. Tuomiosunnuntai –
Kristus, kaikkeuden Herra. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna emeritus tuomiorovasti
Rauno Heikola. Liturgina kirkkoherra Jyrki
Rautiainen. Messun jälkeen keittolounas ja
herännäisseurat seurakuntakeskuksessa.
Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 Seurakuntakeskuksen kappeli.
Konsertti
Konsertti 24.10. klo 16 Seurakuntakeskus.
Trio Aetherius. Taru Tervamäki, viulu, Helena Vuola, sello, Reetta Järä, piano. Ohjelma
2 €.
TULE MUKAAN
Gospel-jumppa maanantaisin klo 18 Seurakuntakeskus
Andreas-rukousilta maanantaisin klo 18
Srk-keskuksen kappeli. Tied. Metsola p. 0405379538
Merikirkkopiiri ti klo 12 Rh 3. Kokoontumiskerrat 26.10, 23.11.
Lähetyspiiri to klo 13 Rh 4 Kokoontumiskerrat 28.10, 9.11, 11.11, 25.11.
Ensio Ruskovuon raamatturyhmä
pe klo 17 Aurinkosäätiön palvelutalo.
Kokoontumiskerrat 15.10, 5.11, 19.11.
Seurakunnan iltamat lauantaisin klo 18
Seurakuntakeskus. Tied. Mäntylä p. 0440151 356.
Varhaisnuoriso- ja Nuorisotyö. Lisätietoja www.naantalinseurakunta.fi
Iltahartaus tiistaina 26.10., 9.11., 23.11. klo
19 Naantalin kylpylä.
DIAKONIATYÖ
Kohtaamispaikka
Kahvio ja kirpputori ovat avoinna ma–to
klo 10–14
Hyvää huomenta naantalilaiset -hartaushetki joka tiistai klo 11. Ohjelmasuorittajat
vaihtuvat viikoittain. Puhetta, laulua, runoa,
musiikkia.
Äiti-Teresan peittopiiri kokoontuu keskiviikkoisin klo 11. Villalangoista kova pula – lahjoituksia otetaan vastaan diakoniatoimistossa.
Peli-iltapäivä keskiviikkoisin klo 13–15.
Rummikuppia ja tupamölkkyä.
Korttiaskartelua maanantaisin klo 11 seuraavasti: 25.10./22.11./13.12.
Yhteislaulua torstaina 28.10./25.11. klo 12,
ryhmähuone 4
Muistikerho ( Uutuus !) Kuukauden ensimmäinen maanantai 1.11. klo 13 ryhmähuone 2
Avoin runopiiri torstaisin klo 14 seuraavasti: 21.10./18.11.
Potero-keskustelupiiri veteraanimiehille
parillisten viikkojen torstaisin klo 13.30
Omaishoitajaryhmä torstaina klo 13 seuraavasti: 28.10./25.11./16.12.
Rytmiryhmä vammaisten lasten vanhemmille kerran kuukaudessa. tied. Annukka Vilenius-Anttila
Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä tiistaisin klo 14–15.30 seuraavasti:
19.10./16.11./14.12.
Ryhmät kokoontuvat
seurakuntakeskuksessa:
Inkeripiiri kerran kuukaudessa seuraavasti:
9.11./7.12. klo 14
Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet
Puhelin: (02) 5336673
[email protected]
Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot
Diakonissa Minna Pykälämaa
Puhelin: 040 5241228
[email protected]
Diakoni Anita Mäkilä
Puhelin(02) 5336053
[email protected]
lauantaina 30.10 klo 10–15
seurakuntakeskuksessa.
Myyntipöytävaraukset
Anita p. (02) 5336053 tai Mari p. (02) 5336673
14
Diakoniatoimistossa ( Piispantie 2 ) päivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 12–14.
Kummelissa
Ystäväpiiri keskiviikkoisin klo 12.30 seuraavasti: 17.11./15.12.
Iloinen
Kirpputoritapahtuma
Pöytämaksu 7 € diakoniatyölle.
Diakonissa, johtava diakoniatyöntekijä
Annukka Vilenius-Anttila
Puhelin: (02) 5336662
[email protected]
Sanajumalanpalvelus su 24.10.klo 16.30
Velkuan kirkko. Rautiainen, Koivusalo.
Iltahartaus ke 27.10. klo 17 Kummeli. Saantola.
Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la
6.11. klo 16.30 Velkuan kirkko. Saantola,
Koivusalo.
Ystäväpiiri ke 17.11. klo 12.30 Kummeli. Vilenius-Anttila.
Iltahartaus ke 24.11. klo 17 Kummeli. Lindberg.
Adventtihartaus pe 26.11. klo 16.30 Velkuan kirkko. Ruskovuo, Koivusalo.
Naantalin papit tavattavissa
Papit päivystävät seuraavina ajankohtina:
Kappalainen Ensio Ruskovuo pe klo
10-12, p. 02-533 6665
Vt. kappalainen Piia Klemi to 11-13,
p. 02-534 6390
Seurakuntapastori Marja Saantola
ke klo 10-12, p. 02-533 6666
Seurakuntapastori Annukka Lindberg to klo 10-12, p. 02-533 6676
Jumalanpalvelusten jälkeen on mahdollista keskustella hetki papin kanssa. Silloin voi sopia uudesta tapaamisesta.
Pappien vapaapäivät ovat pääsääntöisesti maanantaisin ja tiistaisin
LAPSI- JA PERHETYÖ
Lisätietoja:
www.naantalinseurakunta.fi/toiminta/
lapset
NUORISO- JA
RIPPIKOULUTYÖ
Lisätietoja: www.naantalinseurakunta.fi
Eu-ruoka-avustukset vähävaraisille:
Ruokakasseja jaetaan diakoniatoimistossa
seuraavina päivinä: ma 18.10. ja ma 22.11.
klo 13 yksinasuvat ja klo 14 muut.
MUITA TAPAHTUMIA
18.10. klo 9-16 Haravointitalkoot Naantalin kirkon ja Hakapellon hautausmailla.
Kahvitarjoilu.
Su 24.10. Kehitysvammaisten kirkkopyhä Vahdolla. Tied. Minna Pykälämaa p.0405241228
Naantalin seurakunnan retriitti
Rymättylän Tammilehdossa 22.-24.10.2010.
Hinta 100 euroa. Ohjaajat Leena Flander ja
Pirkko Tavio. Ilmoittautua voi: Leena 0456390245, Pirkko 040-5880822.
Joulumyyjäiset
lauantaina 27.11. klo 10
seurakuntakeskuksessa.
Leivonnaisia, käsitöitä,
arvontaa, kahvio!
Seurakunnissa tapahtuu 15.10.-25.11.2010
MERIMASKU
Keskiviikko 20.10. klo 13 kahvihetki Vanhustentalon aulassa Kaijan kanssa. Tervetuloa myös muut kuin talon asukkaat.
Sunnuntai 24.10. klo 10 kehitysvammaisten kirkkopyhä Vahdolla. Tiedustella voit
Kaijalta p. (02) 534 2545.
Torstai 28.10. klo 13 Kaffepaussi kutsuu
seurakuntakodille.
Keskiviikko 10.11. klo 13 kahvihetki Van-
RYMÄTTYLÄ
hustentalon aulassa.
Keskiviikkoisin klo 9–11.30 Lastenhoitoparkki. Ilmoittautuminen etukäteen p. (02)
533 6470/lastenohjaajat. Maksu 2€/perhe.
Tiistaisin klo 9.30–12 Perhekerho seurakuntakodissa. Keittopäivä 9.11. maksu 2€/
perhe.
Sunnuntai 28.11. klo 16. Lasten kauneimmat joululaulut Merimaskun kirkossa.
KIRKKOKULJETUKSET
6.11.2010 Pyhäinpäivänä kuljetus
Hakapellon kappeliin
28.11.2010
12.12.2010
Reitti: lähtö klo 9.10 Karvetinkatu–Teräskatu–Vanha Vantontie–Maskuntie–Isotalontie–Nuhjalantie (n.9.20)–Soinistentie–Taimontie–Kurkelankatu (n.9.30)–Aurinkotie–
Venevalkamantie–Teljentie–Lukkarinkatu
(iso parkkipaikka)–Piispantie–Aurinko-sää-
tiön Palvelutalon kulma (n.9.40)–Myllynkiventie–Luostarinkatu–Kirkko. Paluukuljetus.
Reitti Hakapeltoon mentäessä: Linja-autoasema–Tuulensuunkatu–Maariankatu–Kaivokatu–Käsityöläiskatu–Myllynkiventie–
Aurinkotie–Kurkelankatu–Aurinkotie–Maskuntie–Isotalontie–Nuhjalantie–Soinistentie–Hakapelto. Paluukuljetus.
MUSIIKKIA NAANTALIN LUOSTARIKIRKOSSA
Adventtikonsertti
Jumalanpalvelukset Rymättylän
kirkossa sunnuntaisin klo 10
Sunnuntai 17.10. klo 10. Lähetyspyhä,
Messu Sirén, Vähämäki, kirkkokahvit.
Sunnuntai 24.10. klo 10. Uuden diakonin
virkaansiunaaminen, messu ja kirkkokahvit.
Sunnuntai 31.10. klo 10. Sanajumalanpalvelus Ilkka ja Ritva Pärssinen
Lauantai 6.11. klo 10. Pyhäinpäivän messu, Sirén, Vähämäki.
Lauantai 6.11. klo 18. Pyhäinpäivän iltakirkko. Sirén, Vähämäki.
Sunnuntai 7.11. klo 10. Sanajumalanpalvelus, Sirén, Vähämäki.
Sunnuntai 14.11. klo 10. Sanajumalanpalvelus, Sirén, Vähämäki.
Sunnuntai 21.11. klo 10. Messu Kari Salo
Lähetys- ja merimieskirkkopiiri
Kokoontuu joka kuun 1. keskiviikko klo 13
seurakuntakodissa. Seuraava 3.11.klo 13.
Lauantaina 23.10.2010 klo 12. Elojuhla seurakuntakodilla.
Kultaiseniänkerho
Tiistaina 26.10. ja 16.11. seurakuntakodilla
klo 13. Tervetuloa!
Perhekerho
Keskiviikkoisin klo 9.30 seurakuntakodilla.
Tervetuloa!
Poikakerho
Torstaisin seurakuntakodilla klo 13–14 ja
14–15 (aikoja voidaan tarvittaessa sovitella) ala-asteikäisille pojille, alkaen 7.10. Koottavien pienoismallien rakentelua, tarinoita, yhdessä tekemistä! Ota mukaan pienet
eväät. Tervetuloa kerhoon!
Vesa-Matti Loirin
konsertti
Maanantaina 29.11. klo 19.
Konsertin järjestää
SPR:n Varsinais-Suomen piiri
Katavakoti
Torstaina 14.10. klo16 sadonkorjuuhartaus.
Sirén, Vähämäki.
Raksa
Perjantaisin naisten rakentumispiiri seurakuntakodilla klo 10.
Pyhäkoulu
Sunnuntaisin klo12 pyhäkoulu seurakuntakodissa. Opettajina Jaana Törne ja Rauni
Mensali.
Huom! Ei pyhäkoulua sunnuntaina 14.11.
Muuta
Kaamoskonsertit alkavat! Perjantaina 12.11.
klo 18. Kitarataiteilija Janne Lehtinen konsertoi Rymättylän kirkossa.
Seurakuntavaalit
Sunnuntaina 14.11.2010 Jumalanpalveluksen jälkeen n. klo 11.30.–18. Kirkko.
Maanantaina 15.11.2010 klo 12–14. Katavakodilla,
Maanantaina 15.11.2010 klo 15–18 Seurakuntakodilla.
Vaikuta! Muista äänestää!
Raamattupiiri
Joka toinen keskiviikko, parittomilla viikoilla klo 18 seurakuntakodilla. Tervetuloa seurakuntalaiset!
Tyttökerho
Keskiviikkoisin seurakuntakodilla klo 14–
16 ala-asteikäisille tytöille, alkaen 6.10. Askarrellaan, puuhaillaan keittiössä, tarinoita
ja yhdessä tekemistä. Ota mukaan pienet
eväät. Tervetuloa kerhoon!
Sunnuntaina 28.11. klo 18
Chorus Gratiae -kuoro,
joht. Miika Hartikainen.
Pia Pajala, sopraano,
Katariina Lehtinen, huilu,
Kari Vuola, urut.
Ohjelma 5 €
Kirkkokuoro
Torstaisin klo 18.30 seurakuntakodilla. Tervetuloa!
Olen
odottanut
sinua 2010
vuotta.
seurakuntavaalit.fi
Äiti-Teresa-piiri
Torstaisin seurakuntakodilla klo 12. Lankoja saa lahjoittaa, otetaan kiitollisuudella vastaan.
NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT
Naantalin seurakuntayhtymä
Piispantie 2, 21100 Naantali
www.naantalinseurakuntayhtymä.fi
Seurakuntamestari Pirjo Litukka (02) 436 9946
Rymättylässä:
Seurakuntamestari Ritva Mannelin (02) 533 6679
Taloustoimisto:
Avoinna ma–pe 9–13, fax (02) 435 1856
Talousjohtaja Jorma Koivula
(02) 437 5414, (02) 533 6661
Hautausasiat ja palkat (02) 437 5415
Pääkirjanpitäjä Merja Läksy (02) 437 5417
Atk-tukihenkilö Jukka Nurmi (02) 437 5416
Projektisihteeri Heli Kallio (02) 533 6482
Tiedottaja Margit Virkkala (02) 533 6669
Naantalin seurakunta
Naantali Seurakuntakeskus
Piispantie 2
www.naantalinseurakunta.fi
[email protected]
Kiinteistöt:
Kiinteistönhoitaja Pekka Airas (02) 533 6050
Seurakuntamestari Ilkka Puonti (02) 533 6674
Seurakuntamestari Liisa Suominen (02) 533 6051
Seurakuntapuutarhuri Pekka Suominen (02) 533 6055
Seurakuntamestari Juha Huhtala (02) 533 6052
Emäntä Anni Nieminen (02) 533 6058
Pitopalveluyrittäjä Sirpa Ruohonen 050 538 1956
Merimaskussa:
Kirkkoherra Jyrki Rautiainen 02) 437 5418, 044 533 7773
Kappalainen Ensio Ruskovuo (02) 533 6665
vt. Kappalainen Piia Klemi (02) 534 6390
Srk-pastori Marja Saantola (02) 533 6666
Srk-pastori Annukka Lindberg (02) 533 6676
Kanttori Kari Vuola 050 528 4337
Kanttori Miika Hartikainen (02) 533 6667
Vs. seurakuntasihteeri Jorma Laine (02) 437 5455
Kirkkoherranvirasto.
Avoinna ma-pe 9–13, fax (02) 435 1215
(02) 437 5411 ja (02) 437 5413
Ensimmäinen kerta.
Lapsityönohjaaja
Tuulikki Palonen-Poikkeus (02) 533 6054
Päiväkerhot/ seurakuntakeskus (02) 437 5431
Lastenohjaajat/seurakuntakeskus (02) 533 6671
Lastenohjaajat/Nuhjala 4375 436,
(02) 533 6056, (02) 533 6670
Diakoniatoimisto avoinna ma ja to 10–12 :
Johtava diakoniatyöntekijä
Annukka Vilenius-Anttila (02) 533 6662
Diakonissa Minna Pykälämaa 040 524 1228
Diakoni Anita Mäkilä (02) 533 6053
Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673
Nuorisotoimisto Dipoli:
Johtava nuorisotyönohjaaja
Waltteri Hämäläinen (02) 533 6483
Nuorisotyönohjaaja Timo Havukainen (02) 533 6660
Nuorisotyönohjaaja Marjo Hakamäki-Salo (02) 533 6060
Nuorisotyönohjaaja Aino Ranta (02) 533 6664
Merimaskun seurakunta
Kirkkoherranvirasto (02) 436 9654
Avoinna ma klo 15–17 ja ke klo 9–12
www.merimaskunseurakunta.fi
[email protected]
Kirkkoherra Matti Huovinen, (02) 533 6677
Diakonissa Kaija Ståhlberg (02) 534 2545
Kanttori Tiina Lustig (02) 435 1442
Lastenohjaajat (02) 533 6470
Rymättylän seurakunta
Kirkkoherranvirasto (02) 252 1216
Avoinna ti ja pe 9–12 ke 12–15
www.rymattylanseurakunta.fi
Kirkkoherra Petri Sirén (02) 533 6485
Kanttori Esa Vähämäki (02) 533 6481
Seurakuntasihteeri Nina Lehtovirta (02) 252 1216
Diakoni Hannele Keskitalo (02) 252 1987, (02) 534 1470
Seurakuntakoti (02) 252 1987
Kirkko (02) 252 1654, 02-5336679
15
Nuorten vaali-intoa
herätellään
Seurakunnan päätöksenteko ja seurakuntavaalit tulevat tutuiksi nuorten omilla kanavilla.
Nuorten illan ohjelmatuokio on
juuri alkamassa ja nuoriso-ohjaaja Waltteri Hämäläinen ehdottaa
Nuoren seurakunnan veisukirjasta
alkulauluksi Pekka Simojoen laulua
”Tartu käteen Jumalan”.
Laulun jälkeen Hämäläinen kertoo, että ohjelmatuokion aiheena on marraskuun seurakuntavaalit. Jokainen läsnäolija valitsee
rukousnauhasta päivän fiiliksiä kuvaavan
helmen ja kertoo nimensä. Sen lisäksi jokainen kertoo, aikooko äänestää seurakuntavaaleissa vai ei.
Nuorilla on kaksi vaihtoehtoa: ehkä ja ei.
Kummallekin vaihtoehdolle on selkeä, mutta aika samanlainen syy. Nuoret eivät joko
tiedä vaaleista tarpeeksi tai homma ei kiinnosta.
Waltteri Hämäläinen selittää seurakuntavaalit nuorille fläppitaulun avulla.
– Tässä on ihmisiä, jotka ovat yhdessä seurakunta. Seurakuntalaisia ovat kaikki Naantalin alueella asuvat kastetut ihmiset. Seurakunta olemme siis me ja täällä on jokaisella
oma paikkansa. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään 14.11.2010 16 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset.
Nuoret saavat kuulla Erkki Rantasen Ruusu-, Osmo Räsäsen Askel- ja Pekka Ritvasen Majakka-valtuustoryhmän ajatuksia
seurakuntavaaleista ja työskentelystä yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Miesten viesti seurakuntavaaleissa äänestämiseen on yhtenäinen: Äänestäminen on
ainoa tapa vaikuttaa. Äänestäminen on demokratiaa.
Vaalit kiinnostavat jollain tasolla
Lukiota käyvät 17-vuotias Aliisa Heinonen ja 16-vuotias Daniel Lakatos pääsevät käyttämään äänioikeuttaan ensimmäistä kertaa marraskuussa.
Daniel Lakatos pelaa osallisuuspeliä ja Aliisa Heinonen seuraa taustalla.
– Vaalit kiinnostavat jollain tasolla. Jos joku tuttu tai kaveri olisi ehdolla vaaleissa,
niin siinä tapauksessa asia kiinnostaisi, Aliisa Heinonen pohtii.
Myös Daniel Lakatosin seurakuntavaalien
kiinnostusta lisäisi jonkun tutun asettuminen ehdolle.
Aliisa Heinosen mukaan valtuutettujen ei
tarvitse huomioida nuoria sen ihmeemmin
kuin muitakaan seurakuntalaisia.
– Se riittää, että nuoret otetaan huomioon
samalla tavalla kuin muut-
kin seurakuntalaiset. Mitään erikoiskohtelua ei tarvita.
Valtuutetun pitää olla kiinnostunut asioista
ja halukas vaikuttamaan asioihin.
– Hyvä valtuutettu kuuntelee seurakunnan
mielipiteitä, on ulospäin suuntautunut, luotettava ja tavallinen, Aliisa Heinonen pohtii
hyvän valtuutetun ominaisuuksia.
Seurakuntavaaleista nuoret olivat kuulleet
Nuorisotoimisto Dipolissa.
– Ei siitä ole ollut aikaisemmin puhetta kavereidenkaan kanssa.
Facebook ja pelit lisäävät tietoa
Valtakunnallinen, kristillisen nuorisotyön
palvelujärjestö Nuorten Keskus on avannut ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleihin osallistuville nuorille nettisivuston
www.ensimmainenkerta.fi. Sivustolla on
painavaa asiaa niin äänestäjälle, ehdokkaalle kuin kannustajallekin. Jokaisen roolin tärkeys ja tarpeellisuus on selitetty perin pohjin.
Sivustolta löytyy hauska verkkopeli, joka
tutustuttaa nuoria kirkon päätöksentekoon. Osallisuuspelin tilanteet on napattu hauskasti seurakunnan arkipäiväisimmistä tilanteista jättämällä kuitenkin hallinnon rakenteet ja byrokratia väliin.
Pelaaja pääsee ratkomaan kuvitteellisia
tilanteita muun muassa valtuustoryhmän vaalirahoitussotkusta ja vierailevan saarnaajan haluttomuudesta työs-
kossasi istuu?
Millaista väkeä sinun kir
kennellä naispappien kanssa.
Aliisa Heinonen ja Daniel Lakatos tekevät
testin nuortenillassa ja pelin tulokset ovat
kovin erilaisia. Aliisa Heinosen seurakunnassa ”teot puhuvat puolestaan”, mutta Daniel Lakatosin seurakunta on hyvin konservatiivinen: ”Asiat suunnitellaan ja toteutetaan järjestelmällisesti ja säällisesti.”
– Osa kysymyksistä ja niiden vastauksista
olivat aika hankalia. Yksi kysymys käsitteli
esimerkiksi taidenäyttelyn järjestämistä kirkossa. Kirkko on kieltämättä sellainen paikka, johon ei osaa kuvitella taidenäyttelyä,
Daniel Lakatos selittää pelin tulosta.
Pelin tarkoitus on havainnollistaa, miten erilainen kirkosta voi tulla erilaisten päättäjien
käsissä. Hyvin se sitä kuvastaa, vaikka tilanteita onkin aika paljon kärjistetty.
Nuoria kannustetaan tutustumaan ja osallistumaan vaaleihin käyttämällä heille tuttuja välineitä, kuten Facebookia. Nuori ehdokas voi kampanjoida tekemällä kannatussivun Facebookiin tai johonkin muuhun sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa
ehdokas pääsee kertomaan ajatuksistaan ja
äänestäjä kysymään kiperiä kysymyksiä.
Olisikohan sosiaalinen media keino, jolla tänä vuonna houkutellaan nuorimmatkin äänestäjät vaaliuurnille? J
Heidi Aaltonen
Lähde:
www.ensimmainenkerta.fi
Seuraava Vesper ilmestyy 26.11.2010:
Kirjavinkit
pukinkonttiin
Joulunajan
tapahtumat
Uudet
luottamushenkilöt