Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Saamme rientää
Naantalin seurakuntayhtymän lehti 1 / 2012 23.3.2012 ”Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme.” Kohti valoa s.3 Ikoninmaalaus – rukousta ja ekumeniaa s. 4-5 Lähetyksen teemasivut s. 8-11 Pääkirjoitus 23.3.2012 Pääsiäisen ihme kulkee edellämme Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla joka julistaa: Kristus on ylösnoussut. Tämän sanoman varaan kirkko ja sen usko on rakentunut. Tämä on ihmeistä suurin ja selittämättömin, ainutkertainen tapahtuma, jolle ei löydy mitään vertailukohtaa omasta elämästämme. Kristuksen syntymän, elämän ja kärsimykset voimme vielä jotenkin ymmärtää, mutta ylösnousemus on kaikkien kokemustemme ulkopuolella. Silti sen todellisuus koskettaa koko elämäämme. oli tapahtunut ennen kuin sitä havaittiin. Pääsiäisen ihme kulkee edellämme. Voimme ottaa pääsiäisen sanoman vastaan järjellä, tunteella ja uskolla - ja näistä kolmesta lähinnä uskolla. Ensimmäisenä pääsiäisenä uskoa oli kuitenkin vähän. Uskon tilalla oli juoksemista tyhjälle haudalle, kysymyksiä ja pelkoa. Pääsiäisenä on aika unohtaa murheet ja vajavaisuudet ja iloita siitä, mitä Kristus on tehnyt puolestamme. On aika kääntää katse kohti kirkkautta. Pääsiäissaarnassaan Khrysostomos johdattaa meitä pääsiäisen iloon: ”Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt. Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta. Älköön kukaan peljätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut: kuoleman hallussaan pitämä kukisti kuoleman.” Vasta kun opetuslapset kohtasivat ylösnousseen Herran, he alkoivat ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Kaikki ei ollut alusta alkaen selvää, vaan vasta vähitellen suru muuttui iloksi ja ymmärtämättömyys ymmärrykseksi. Ainutkaan ihminen ei ollut todistamassa ylösnousemusta. Kun naiset kompastelivat varhain kolmannen päivän aamuna haudalle, se oli jo tyhjä. Ihme Vaikka emme voi ymmärtää Kristuksen ylösnousemuksen salaisuutta olemme siitä osallisia. Vaikka elämme elämämme loppuun asti vajavaisina tässä epätäydellisessä maailmassa, meillä on jo nyt osallisuus siihen täydellisyyteen, jonka Kristus on meille valmistanut. SISÄLLYS Petri Sirén, Rymättylän kirkkoherra Pääsiäisvaellus kohti valoa.......................................................................................................... 3 Ikonimaalaus – rukousta ja ekumeniaa............................................................................. 4-5 Piispantarkastuksen kuvakavalkadi.................................................................................... 6-7 Huovisten lähettiperheen työ Japanissa.......................................................................... 8-9 Hydraulipumppu Gambiaan ja 400 tilkkutäkkiä Intiaan.............................................10 Kolumni: Takapihan taika-aineet............................................................................................11 Kainot kuoropojat..........................................................................................................................12 Yhteisvastuun iloinen tempauspäivä...................................................................................13 Seurakunnissa tapahtuu...................................................................................................... 14-15 Pääsiäisen ajan ohjelma seurakunnissa..............................................................................16 Kirkon korjaus valmistuu pian Naantalin kirkon korjaus on edennyt edelleen aikataulun mukaisesti. Meneillään ovat erilaiset viimeistelytyöt sekä äänentoiston ja valaisimien asennukset. Toukokuu on varattu sisustamiseen ja esineistön sekä tarvikkeiden siirtoon. Kaikki on valmista touko-kesäkuun vaihteessa. Kirkko otetaan virallisesti uudelleen käyttöön sunnuntaina 10.6. klo 10 alkavassa messussa, jossa saarnaa arkkipiispa Kari Mäkinen ja litur- gina on kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Messu on myös musiikin juhlaa, sillä se on samalla Naantalin Musiikkijuhlien jumalanpalvelus ja siellä esitetään noin 18 minuuttia kestävä teos ”Durch einen Spiegel.” Kirkko avautuu yksittäisille kävijöille kuitenkin jo heti kesäkuun alussa ja on auki päivittäin klo 10-18 aina elokuun loppuun saakka. Ryhmät pääsevät tutustumaan kirkkoon maanantaista 11.6. lähtien. Varaukset pyyde- tään tekemään kirkkoherranviraston numeroon (02) 437 5411. Päivittäiset muutokset ovat mahdollisia Naantalin Musiikkijuhlien aikaan 5.-16.6. Kirkon korjauksen aikana on käyty läpi kirkon koko esineistö. Mm. alttaritaulu, krusifiksi ja Kristus-veistos on konservoitu. Kuvassa konservaattori Raimo Alakärppä puhdistaa vanhaa alttaritaulua. VESPER – perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh: (02) 4375420 Faksi (02) 4375255 ISSN: 1795.2336 2 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) 437 5420, [email protected] Toimituskunta: Margit Virkkala Hanne Tuulos Jorma Laine Nina Lehtovirta Merttu-Mari Huoponen Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, 00181 Helsinki Jaana Mehtälä puh. 020 754 2309 gsm 040 509 4962 [email protected] Levikki: 10 000 kpl Seuraava Vesper ilmestyy 1.6.2012 Kannen kuva: Hanne Tuulos Kustantaja: Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi Saara Tuomela Vaellus kohti valoa Naantalin seurakunnan tämänvuotinen pääsiäisvaellus poikkeaa aiemmista vuosista. Nyt vaelletaan seurakuntatalon sisätiloissa ja liturgisten värien opastamana. Pääsiäisvaellus on pidetty perinteisesti Naantalin kirkossa. Kirkon remonttisuunnitelmat saivat vuosi sitten aikaan huolen vaellusta aiemmin järjestelleissä seurakunnan työntekijöissä. Jotain uutta piti kehittää. Idea jätettiin muhimaan kesäksi. Elokuussa lastenohjaajat vierailivat Turun kulttuuripääkaupunkitapahtumassa, jossa paineilmatelttaan oli tehty iso värishow. – Kokemus oli huikea. Teltassa käveltiin isojen kuplien läpi, joissa auringonvalo hohti upeasti eri värisävyinä. Mieleen tuli tehdä värihuoneita myös pääsiäisvaellukseen, Marjo Hakamäki-Salo sanoo. Naantalin seurakunnan lapsityössä käytetään yhtenä menetelmänä vauvojen värikylpyä, ja tämän inspiroimana teemaksi vaellukseen muodostui pääsiäiseen liittyvät liturgiset värit. Näyttelijäkokemusta omaava Hakamäki-Salo otti sydämen asi- akseen työstää käsikirjoituspohjan tapahtumaan. Tapahtumassa käytettävät värit poikkeavat jonkin verran virallisista liturgisista väreistä, sillä esimerkiksi kiirastorstain värinä on punainen liilan sijaan, jotta ehtoollinen ja kärsimys korostuvat vielä enemmän. Yhteisöllinen kokemus Pääsiäisvaelluksen toteutuksessa on yleensä ollut mukana lastenohjaajia, nuorisotyönohjaajia, pappeja ja vapaaehtoisia. Nyt tapahtumasta on haluttu tehdä yhteisöllinen jo suunnittelusta lähtien, ja projektissa on mukana koko työyhteisö. ma valmiiksi. Työala ideoi ja valmistelee huoneen lopulliseen muotoon. Pallo on nyt heitetty. Odotan jännittyneenä, mitä tapahtuu. On kiehtova haaste, saako yksinkertaisilla välineillä rakennettua pisteen, jolla pääsee väriin sisälle. Sen verran HakamäkiSalo paljastaa, että luvassa on ainakin monologeja tai dialogeja esittäviä roolihenkilöitä. Työryhmät ovat pyrkineet luomaan huoneista sellaisia, joissa pyhiä asioita tutkitaan kaikkien aistien avulla. On jotain mitä kuulet, näet, haistat ja jopa maistat, Hakamäki-Salo Käsikirjoittaja Marjo Hakamäki- kuvailee. Hakamäki-Salo koros- Salo. taakin, että hänen laaMilloin? tima käsikirjoitus on vain pohjana muulle suunnittelulle. Pääsiäisvaellus on maanantaista perjantaihin ennen palmusunnuntaita eli viikolla 13. Jokainen huone on varattu yhdelle työ- Mukaan on kutsuttu päivähoito-, päiväkomuodolle, joille on annettu vain väri ja tee- ti- ja koululaisryhmiä. Keskiviikkona sekä aamupäivällä että illalla on tarjolla kaikille avoimet vaelluskierrokset, joihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisäksi voi tulla tilaa joillekin ryhmien kierroksille. Kannattaa ottaa yhteyttä lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeukseen. Oppia tulevaan Hakamäki-Salon mukaan tämänvuotinen pääsiäisvaellus on eräänlainen kokeilu. Ensimmäisenä vuotena kokeillaan, sitten ollaan viisaampia, mitä voisi tehdä toisin. Jos tapahtuma ottaa ilmaa siipiensä alle, ensi vuodeksi on tarkoitus lisätä myös vapaita aikoja. J Janne Mäkitalo Pääsiäisvaellus Naantalin seurakuntakeskuksessa. Ryhmät ma 26.3-pe 30.3. aamupäivällä. Varaukset Tuulikki Palonen-Poikkeus (02) 533 6054. Yksittäiset henkilöt ja perheet ke 28.3. klo 10.20 ja klo18. Kierros kestää reilun tunnin. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! 3 Naantalin opiston ikonimaalauskurssilla vallitsee touhukas hiljaisuus, kun kymmenkunta naista keskittyy tarkkuutta vaativaan harrastukseensa. Opettaja kiertelee luokassa rauhallisen oloisena ja on kurssilaistensa tukena joka askeleella. Tunnelmaa luo taustalla soiva kirkkomusiikki. Ikoni muistuttaa Jumalan rakkaudesta – Ikonien kieli on hyvin harkittua ja hengellistä. Ikonimaalauksessa pyritään maallisin keinoin kuvaamaan iankaikkisuutta, Jumalan ääretöntä rakkautta ja rauhaa. Viisas ja nöyrä maalari maalaa ikoninsa Jumalan kunniaksi, kurssin opettaja, raisiolainen ikonografi Mari Zabyshnyi luonnehtii ikonimaalaukseen liittyvää teologiaa. Ikonien kunnioituksesta ja niiden maalaamisesta päätettiin 7. ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa vuonna 787 jo silloin, kun kristillinen kirkko oli vielä yksi ja yhtenäinen. Ikonit ovat siis kaikille kristityille jakamattoman Kirkon perintöä. Sanalla ikoni viitataan erityisesti kristillisestä teemasta maalattuun kuvaan. Se on siis Jumalan valtakunnan esiintuomista, ei vain pelkkää kuvallista ilmaisua. – Useissa yhteyksissä on tullut ilmi, että myös luterilaiset maalarit kaipaavat tyhjien seinien tilalle kuvallista johdatusta rukoukseen, Zabyshnyi toteaa. Elämäntehtävänä ikonimaalaus – Koen ikonimaalauksen elämäntehtäväkseni, ja nimenomaan sen opettamisen. Opettaminen on hiljaista kristillisen sanoman esilletuomista arkeen ja kiireeseen. Vaikka aika jää tiukille oman maalaamisen suhteen, koetan ylläpitää sitä jatkuvasti ja laajentaa osaamistani. Se on hyödyksi tietysti myös oppilailleni, pohtii Zabyshnyi. Luonnonmateriaalit kestävyyden salaisuus – Ikonimaalauksessa edetään aivan kuin maailman luomisessa – pimeästä valoon, kuvailee Zabyshnyi. – Lähtökohtana tulee olla tarve maalata jokin pyhä tai jokin tapahtuma. Sitten tutustutaan aiheeseen, etsitään malleja, piirretään ja sommitellaan, hän listaa ikonimaalauksen alkuvaiheita. "Ikonit ovat kaikille kristityille jakamattoman Kirkon perintöä." Mari Zabyshnyi on itse maalannut lähes kaksikymmentä vuotta. Hän tutustui ortodoksisuuteen miehensä kautta ja liityttyään ortodoksikirkkoon löysi ikonimaalauksen, joka tuntui heti omalta. Ikonimaalausoppinsa hän on saanut usealta kansainväliseltä ikonimestarilta sekä Optinan luostarin ikonimaalaamossa Venäjällä. Entinen työ apteekissa sai jäädä, kun hän 4 kolmetoista vuotta sitten alkoi opettaa ikonimaalausta Naantalin opistossa. – Nykyään kysyntää on jo niin paljon, etten pysty siihen vastaamaan, myöntää Turun seudun opistoissa sekä Valamon luostarin opistossa opettava Zabyshnyi. – Piirroksen laudalle siirtämisen jälkeen tehdään mahdollinen kultaus ja pohjavärit. Viimeisenä maalataan ikonin tärkein osa eli kasvot. Ikonit tehdään luonnollisilla materiaaleilla, joihin kuuluvat puulauta, kananmuna ja maavärit. Valmis ikoni suojataan pellavaöljyllä, kiteyttää Zabyshnyi monivaiheista, pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta vaativaa ikonimaalausta. Näillä menetelmillä saadaan aikaan satoja, jopa tuhansia vuosia kestäviä teoksia. Vanhimmat puulle maalatut ikonit ovatkin säilyneet meidän päiviimme aina 500-luvulta asti. Ikonimaala – rukousta ja aus a ekumeniaa ”Luterilaiset maalarit kaipaavat kuvallista johdatusta rukoukseen.” Ikonimaalaus keskeyttää kiireen – Kaikkien lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten täytyy saada oma suojelusenkeli, hän luettelee. Naantalin opiston ikonimaalausryhmässä vallitsee ekumeeninen ilmapiiri, sillä kurssilaisten joukossa on niin ortodokseja, katolisia kuin evankelisluterilaisiakin. Uskontoon liittyvät asiat ovat jatkuvasti keskusteluissa läsnä: kun maalaus on uskonnollista, on kurssilaistenkin helpompi avautua ja puhua siihen liittyvistä asioista. – Uskon, että ikonit tuovat lohtua ja muistuttavat rukouksesta, Zabyshnyi miettii. Kurssilaisista monet kertovatkin ikonimaalauksen rauhoittavan hengellisten asioiden äärelle. – Ikonimaalauksessa kiehtoo ikonien kauneus, rauha ja kiireettömyys sekä yhteys pyhiin ja Raamatun tapahtumiin, kuvailee taidehistoriaakin opiskellut Leena Suvanto. – Ikonimaalaus ikään kuin tyhjentää ”kovalevyn”, lisää Tarja Vehmas, joka on maalannut ikoneja myös Naantalin kirkon paanuille. Katolinen Hanna Olin koki kadottaneensa maalaamisen mielekkyyden kunnes löysi sen jälleen ikonimaalauksen kautta. – Haluan, että maalaamisen lahjastani on hyötyä, ja että maalaamillani ikoneilla on selkeä käyttötarkoitus, toteaa Olin, joka on maalannut ikonin muun muassa Pyhän Johanneksen sisariin kuuluvan kummityttönsä puvunantojuhlaan. Maskun evankelisluterilaisen seurakunnan pappi Oili Ylikleemola on ikonimaalauksessa omien sanojensa mukaan ”hurahtanut” tavallisten värien lisäksi värien tekemiseen itse keräämistään maa-aineksista. Tärkeintä hänelle ikonimaalauksessa on kuitenkin tekemällä rukoileminen. Tarja Vehmas on maalannut jo kunnioitettavat kaksikymmentä ikonia, joista suurimman osan hän on lahjoittanut sukulaisilleen ja ystävilleen. – Ensimmäisen ikonin, Hellyyden Jumalanäidin, maalasin äidilleni, hän hymyilee. Myös Leena Suvanto on maalannut ikonin samasta aiheesta tyttärelleen 30-vuotislahjaksi sekä suojelusenkelin 2-vuotiaalle lapsenlapselleen. – Nyt työn alla on Antipas, hammaslääketieteen suojeluspyhimys, selostaa Suvanto, ammatiltaan hammaslääkäri. Naiset toteavat, että ikonimaalauksessa aihe valikoituu usein niin, että jokin kuva alkaa puhutella ja kutsua maalaajaa. – Sanotaankin, että emme me vain katso ikonia, vaan myös ikoni katsoo meitä. Kun tällainen vuoropuhelu syntyy, on minusta ikoni hyvä ja onnistunut, kuvailee Zabyshnyi ikonimaalauksen syvintä olemusta. Ikoni tuo kotiin lämpöä – Lähes poikkeuksetta kaikki, kirkkokuntaan katsomatta, haluavat lopuksi viedä valmiin työnsä siunattavaksi ortodoksikirkkoon, kertoo Zabyshnyi. "Tärkeintä on tekemällä rukoileminen." – Kun maalaan ikonin lahjaksi jollekin, rukoilen maalatessani saajan puolesta, hän kertoo. Moni kurssilainen on sijoittanut kotonaan ikonit niin kutsuttuun ikoninurkkaukseen, jossa ikonien lisäksi voi olla kynttilöitä, ja vaikkapa Raamattu ja virsikirja. – Koti tuntuu lämpimältä, kun siellä on ikoneita, Hanna Olin toteaa. J Merttu-Mari Huoponen Kuva kutsuu maalaajaa Ikonien ehdottomia kestosuosikkeja ovat Zabyshnyin mukaan suojelusenkelit sekä Hellyyden Jumalanäidin ikonit. Lähteet: Mari Zabyshnyi, Opi maalaamaan ikoneita, 2010; Turun Sanomat 15.11.2009, ”Piispa Arsenille ikonimaalaus on vapaata”. 5 Piispantarkastus Naantalin seurakunn Marja Saantola on juuri asetettu Naantalin seurakunnan kappalaisen virkaan. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja asessorit Matti Mäkinen ja Pertti Ruotsalo Naantalin Martat lahjoittivat arkkipiispalle Birgitta-nuken. Vierailulla Livonsaaren Yhteisökylässä Seurakuntailta kokosi yhteistyökumppaneita koolle. Yläkoulun ja lukion oppilaat tenttasivat arkkipiispaa. Keskusteluhetki Maijamäen yläkoulun opettajienhuoneessa Kirkkoherra Jyrki Rautiainen vastasi kysymyksiin. 6 Kirkkokuoro avusti arkkipiispan toimittamassa juhlamessussa. nassa ja seurakuntayhtymässä 7.-11.3. Museonjohtaja Anne Sjöström totesi yhteistyön hyväksi. Talousjohtaja Jorma Koivulalta kysyttiin kirkkojen tulevista korjauksista. Arkkipiispa tutustui eri uskontojen käytössä olevaan pyhättöön Kultaranta Resortissa. Lietsalan iltapäiväkerhon lapset esittivät kysymyksiä arkkipiispalle. Kappalaisen virkaan asetettu Marja Saantola siunattiin tehtäväänsä. Tietoisku Naantalin sataman toiminnasta 7 Vuonna 2002 juuri pop-jazz-konservatoriosta valmistunut lyömäsoittaja Harri Huovinen kiinnostui tosissaan gospel-musiikista. Tutuista kavereista koostunut bändi ”Mikko goes to heaven” oli lähdössä evankelioivalle kiertueelle Japaniin, mutta bändin varsinainen rumpali ei pystynyt lähtemään matkaan. – Minua ei tarvinnut kauaa houkutella tuuraajaksi, Harri virnistää. Tuo matka kirkasti Harrille kutsumuksen. Koko kiertuekuukauden ajan hän pommitti paikallisia lähetystyöntekijöitä ja kyseli, miten tänne pääsisi töihin. – Sain ohjausta ja rohkaisua naiiviudestani huolimatta ja kuulin, että juuri musiikkityön tekijöille olisi tarvetta. Soitin vaimolleni Elinalle heti sieltä paikanpäältä ja kysyin, lähtisikö hän kanssani työhön Japaniin. – Odotin toista lastamme enkä syttynyt aivan siltä istumalta. Olin kuitenkin onnellinen, että asiat olivat saaneet tällaisen käänteen Harrin reissun aikana, huilunsoiton opettajana työskennellyt Elina muistelee. Elina ja Harri Huovinen kohtasivat toisensa nuorina ja menivät pian naimisiin. Muusikkopariskunnalla oli alusta asti halu tehdä yhdessä jotakin merkityksellistä, halu kulkea johdatuksen alla. Vaikka Elina asui suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Japanissa lähetyslapsena, oli lähetystyöhön lähteminen nuorelle parille aluksi vain kaukainen, intuitiivinen unelma. – 90-luvun lopussa kävimme Elinan kanssa lomamatkalla Japanissa, tutustumassa hänen lapsuutensa kotikontuihin. Jäin jo sil- 8 Huovisten lähettiperheen Japanin työssä tärkeä Armollinen ihmisk ja pelastus Kristuks loin koukkuun siihen maahan. Matkan jälkeen ryhdyin opiskelemaan japanin kieltä, Harri juttelee. Vuosiksi 2004-2005 perhe muutti Ryttylään ja opiskeli Kansanlähetyksen lähetyskurssilla. Opintoihin kuului mm. Raamattu-opetusta, kansainvälisen työn opintoja ja teologiaa. Harri, Elina, Akio ja Alina sitten muuttivat Japaniin, Merimaskun ja Naantalin seurakuntien nimikkoläheteiksi. Japanissa perheeseen syntyi vielä kolmas lapsi, Aito. tämällä sitä koko ajan. Kieli on vahvasti sidoksissa olemisen tapaan ja kulttuuriin. Kun kielen oppii, avautuu aivan uusi maailma, Harri toteaa. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat intensiivistä kielikoulutusta. Japanissa on valtavasti kirjoittamattomia sääntöjä, joiden omaksumista vierasmaalaisilta ei edes odoteta. ”Muusikkopariskunnalla oli alusta asti halu kulkea johdatuksen alla.” Elina oli pitänyt lapsuutensa kielitaitoa yllä jonkin verran, esimerkiksi työskentelemällä Suomessa japanilaisten turistien kanssa ja kuuntelemalla japanilaista musiikkia. Harrilla oli edessään valtava opiskelu-urakka. – Kristinuskossa ainutlaatuista on iankaikkinen elämä Kristuksen sovitustyön tähden. Muiden uskontojen kauniitkin rituaalit jättävät ihmisen iankaikkisuusnäkökulmasta pimeyteen. Meillä kristityillä on lupa ja velvollisuus pitää esillä evankeliumia ja iankaikkisen elämän toivoa, Harri Huovinen pohdiskelee. – Musiikki on hieno ja kansainvälinen asia, mutta evankeliumi sitoutuu aina kieleen, Harri sanoo. Tammikuussa 2006 nelihenkinen perhe – Japanin kieltä ei opi muutoin kuin käyt- – Heillä on jännästi yhtä aikaa ylemmyydentuntoinen ja alemmuudentuntoinen suhde länsimaalaisiin. Toisaalta länsimaalaisia ihaillaan ja toisaalta heille hihitellään, Elina kuvailee. – Kahden kesken japanilaiset avautuvat myös länsimaalaiselle. Voi syntyä syviä ystävyyssuhteita ja syvällisiä sielunhoidollisia keskusteluja. Kirjoittamattomat säännöt ja pidättyväisyys lakkaavat olemasta, jos muita japanilaisia ei ole paikalla, Elina jatkaa. menetät kasvosi ryhmässä, vaikka et menesty, olet silti luomisen perusteella arvokas. Syntiinlankeemuksen näkökulmasta myös japanilainen toki tarvitsee evankeliumia Kristuksesta. Merimaskun pitkäaikaisen kirkkoherran Matti-papin poika Harri löysi japaninvuosinaan myös pappiskutsumuksensa. – Luulen, että isä on tätä toivonut ja rukoillut pitkään. Opiskelen nyt teologiaa Helsingin yliopistossa. Kun kiersin Japanissa saarnaamassa, tajusin, että tarvitsen papin koulutuksen, Harri sanoo. Viime joulukuussa Huoviset julkaisivat japaninkielisen levyn. Sanat ja sävelet ovat syntyneet Japanissa asuessa, japanilaista elämänmenoa ihmetellessä ja Raamatun äärellä. Kappaleiden teemat voi tiivistää kolmeen L-kirjaimeen: Luominen, lankeemus ja lunastus. Pariskunta on tehnyt sovitukset ja soittanut kaikki soittimet itse. Elinan heleän kaunis, tyttömäinen lauluääni sopii kokonaisuuteen mainiosti. Kansanlähetyksen kustantamaa levyä painettiin 1000 kappaletta. Sitä on lähetetty näytekappale kaikkiin Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntiin. – Menekki on yllättänyt. Painoksesta on jaettu ja myyty jo 85 prosenttia. Levy on kiinnostanut myös Suomessa. Huovisten duon nettisivuilla harelmusic. com on linkki nettikauppaan, mistä levyä voi tilata. ää on kuva sessa Lähetystyötä Huoviset tekivät Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa. Kirkkoon kuuluu reilut 3000 jäsentä. Pula papeista johti siihen, että Harri teki käytännössä papin töitä, kiersi saarnaamassa eri seurakunnissa. Elina piti kirkolla huilutunteja naisille ja päätti jokaisen tunnin pieneen Raamattu-opetukseen. Yhdessä Harri ja Elina konsertoivat, tekivät tavoittavaa musiikkityötä. – Huilutunneille uskaltautuneet naiset olivat myönteisesti yllättyneitä siitä, mitä Raamattu opettaa ja pitää sisällään. Kristinuskoon liittyvät pelot hälvenivät ja jotkut alkoivat miettiä kasteelle tulemistakin, Elina kertoo. Japanilaisille kristinusko on vieras. Kristittyjä on noin 0,5 prosenttia kansasta. Monet noudattavat elämänsä varrella eri uskontojen rituaaleja. Elämän alkupuolella shintolaiset riitit vallitsevat, kuoleman yhteydessä puolestaan buddhalaiset. Japanilaisissa uskonnoissa jumalia on miljoonia. ”Jos Jumala suo, palaamme vielä Japaniin.” – Japanilaisten on vaikea ymmärtää kristinuskon vaatimusta siitä, että kastettu kristitty ei saisi enää noudattaa vanhaa uskontoaan uuden rinnalla, Harri kertoo. Elina arvelee, että maanpäällisen elämän näkökulmasta japanilaisille tärkein ja koskettavin viesti kristinuskossa on se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on sellaisenaan hyvä ja arvokas. – Japanissa ihmisarvo on erityisen vahvasti sidoksissa pärjäämiseen. Jo kohdussa olevalle lapselle soitetaan englannin kielen oppikasetteja, Elina sanoo. – Kristinusko tarjoaa armollisemman ihmiskuvan. Vaikka mokaat, vaikka Elina ja Harri kertovat oppineensa, että Jumalan valtakunnan työssä ihminen ei päätä, mitä haluaa. Täytyy olla sisäinen ja ulkoinen kutsu. – Jos Jumala suo, palaamme vielä Japaniin. Nyt ovat kuitenkin nämä opinnot, ja neljäs lapsemme syntyy toukokuussa. Katsotaan rauhassa, mihin elämä ja Jumala kuljettavat, pariskunta hymyilee. J Emilia Karhu Tuulahdus Afrikasta! Kevät 2011 toi elämääni mukaan jotain uutta ja mahtavaa, mistä en aiemmin ollut edes haaveillut. Osallistuin Suomen Lähetysseuran järjestämään esikoulutuskurssiin Tampereella ja sain kuulla lähetystyön ihmeellisestä maailmasta. Innostuin välittömästi. Halu nähdä maailmaa ja tehdä töitä kansainvälisesti oli kytenyt minussa jo aiemminkin ja kuunnellessani ihmisten erilaisia kokemuksia lähetyskentiltä, sain vain lisää intoa. Nyt, vuotta myöhemmin, toteutan unelmaani päästä joskus Afrikkaan. Päätin hakea esikoulutuksen ulkomaanharjoitteluun heti kurssin päätyttyä ja pääsin viettämään kevättä 2012 Tansaniaan, Mwanzan kaupunkiin. Tutustun täällä lähetystyöntekijän mukana nais- ja lapsityöhön, pääasiassa kummityöhön. Tansania on jo nyt, reilun kuukauden olemisen jälkeen, antanut minulle paljon. Olen nähnyt, kokenut, oppinut, haistanut ja maistanut - elänyt. Kummityössä mukana oleminen on ollut yhtä vuoristorataa. Olen saanut pidätellä kyyneleitä ja toisaalta taas iloita pienistä. Hymy, jonka kummilasten kasvoilla olen nähnyt, saa minut iloiseksi ja kiitolliseksi siitä, että saan kokea kaiken tämän. Viime viikolla veimme kouluun kaksi kummilasta, Fabianin sekä Anthonyn. Heidän pukiessaan uusia koulupukujaan, ihmetellessään uutta ympäristöä ja lopulta iloitessaan uusista vaatteista ja koulupaikasta, uudesta alusta, tunsin suunnatonta riemua. Pojat saavat mahdollisuuden opiskella suomalaisten kummien tuella ja se on minusta mahtavaa! Tutustuminen lähetystyöhön täällä Mwanzassa on jo nyt antanut minulle enemmän kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Aiempi käsitykseni lähetystyön ihmeellisyydestä on saanut uuden kuvan: Se on tavallisten ihmisten tekemää tavallista työtä hieman kauempana, siellä, missä evankeliumia tarvitaan. Pekka Simojoen laulunsanoja fiilistellen toivotan Naantaliin aurinkoisia kevätpäiviä. ”Tavallisen taapertajan hän vie työhön pellolleen, kurjimmankin savimajan hän voi tehdä kirkokseen. Kaksi tavallista kättä Jeesus työhön lähettää. Kuinka paljon tekemättä ilman niitä täällä jää!” Meeri Tiensuu 9 Uusi hydraulipumppu ja 400 tilkkutäkkiä Gambialainen maanviljelijä muokkaa omia ja koko kylän peltoja Rymättylästä saadulla kalustolla. Intiassa on jo kymmenen vuotta torjuttu kylmää Rymättylän naisväen kutomilla tilkkutäkeillä. Tämä kevät toi saariston seurakuntaan taas uuden toimintamuodon kaukaisten lähimmäisten auttamiseksi. Saaristosta on yleensä aika huonot yhteydet muuhun maailmaan, mutta tämä ei ole ollut esteenä rymättyläläisten innolle auttaa kaukaisia lähimmäisiä yli sadan vuoden ajan. Frans Hannula oli lähetyshenkinen saarnamies, jonka viesti innosti erityisesti Rymättylässä. Sata vuotta sitten Rymättylään rakennettiin rukoushuone, jossa pidettiin vuosittain kymmeniä lähetystilaisuuksia Hannulan hengen mukaisesti. 1920-luvulta alkaen rymättyläläinen teologi ja arkeologi Aapeli Saarisalo teki lukuisia tutkimusmatkoja Lähi-itään. Aapeli oli nuorena riisi- ja keuhkotaudin heikentämä, mutta se ei vauhtia hidastanut. Hän määritteli raunioaluei- 10 den ikää ja kirjoitti lukuisia kirjoja pyhästä maasta sekä lähetystyöstä. Katri Saarisalo teki puolestaan ison työn sairaanhoitajana Ambomaalla 30-luvulta lähtien. Pohjakulman seura, Tuike ja Kipinä 1900-luvun alussa alkoi vilkas ompeluseuratoiminta Rymättylässä. Aktiivisin taisi olla Pohjakulman lähetysompeluseura, joka tuotti sadoittain mekkoja lähetyskentälle. Tästä ryhmästä lähti lähetystyöhön ulkomaille Martta Autuinen, Ilmi Lammenranta ja Lahja Väänänen. Lähetystyö tarttui 1900-luvulla myös nuoriin. Nuorten Kristillinen Yhdistys järjesti eri puolilla Rymät- tylää iltamia. Kanttori Hilkka Leinosen 50-luvulla perustamat Tuike- ja Kipinä-kerhot tukivat monin tavoin Afrikan maita. Leinosen maineikas nuorisokuoro otti ohjelmistoonsa myös afrikkalaista musiikkia. Traktori pörisee Gambiassa Rymättylän energialla Uudenlaista avustustoimintaa edustaa Saarisalon perheen projekti gambialaisen maanviljelijän hyväksi. Mirjan ja Ollin ystävyys Baboucarr ”Babu” Ceesayn kanssa alkoi parikymmentä vuotta sitten kun nuori gambialainen tuli maatalousharjoitteluun Saarisalon tilalle Ajolaan. Babu oppi kielen nopeasti ja in- nostus oli kova. Aika pian Ollin verstaalla alkoi rälläkkä soida ja hitsauskone kipinöidä. Gambiaan palanneelle Babulle alettiin kerätä ja kunnostaa maatalouskalustoa. Babulle lähti lopulta laivakontillinen tarvikkeita, joilla on uudistettu koko kylän maataloutta. Erityisen tyytyväinen Olli Saarisalo on Hankmo-äkeen soveltuvuuteen afrikkalaiseen hiekkapitoiseen peltoon: - Syvempi muokkaus katkoo rikkaruohojen juuria ja sadekauden vettä varastoituu enemmän maahan. Yhteyttä pidetään Rymättylän ja Gambian Farafennin välillä tiiviisti. Maaliskuussa Olli teki pikavisiitin Babun tilalle. - Nyt traktorin nostovarret nousevat taas hyvin kun traktori sai uuden hydraulipumpun. Ollin apuna Gambian remonttimatkalla oli Aimo Hedenström Airismaalta. Kymmenen vuotta tilkkutäkkejä -Tämä on terapiatorstai, veistelee rymättyläläinen Sirkka Järvinen. Sirkka on ollut Rymättylän Äiti Teresa -ryhmässä kymmenen vuotta eli alusta alkaen. Ryhmä rantautui Naantalin seurakunnasta Rymättylään Armi Aarnion aloitteesta. Nyt Rymättylässä kokoontuu säännöllisesti kymmenkunta ahkeraa naista eli enemmän kuin Naantalin ryhmässä. Naisväen käsissä syntyy vuosittain noin 50 tilkkutäkkiä, jotka kuljetetaan keskitetysti Intiaan lämmittämään maan vähäosaisia. Koulurahaa Nepaliin ja askartelua iltapiirissä Rymättylän seurakunnan lähetysja merimieskirkkopiiri kokoontuu nykyisin kerran kuukaudessa. Piiri on mm. tukenut nepalilaisen Sandesh Pandeyn koulunkäyntiä. Tänä vuonna Rymättylän seurakunnassa aloitti uusi ryhmä, lähetyspiirin askartelukerho. Se kokoontuu kaksi kertaa kuussa iltaaikaan, jolloin myös työssä käyvät pääsevät mukaan. Ritva Mannelinin vetämä ryhmä valmistaa parhaillaan kortteja, joita myydään seurakunnan lähetystyöryhmän järjestämällä lähetyslounaalla sunnuntaina 25.3. Lähetyslounas ja varsinkin syksylle ajoittuva elojuhla ovat seurakunnan vanhimpia ja tunnetuimpia lähetystapahtumia. Näiden tuotto ohjataan koulukotitoimintaan Senegaliin. J Lassi Lähteenmäki LÄHETYSTYÖ PÄHKINÄNKUORESSA Naantalin seurakuntayhtymän alueella NAANTALI •Lähetyspiiri joka toinen torstai parittomilla viikoilla klo 1314.30 Naantalin seurakuntakeskuksessa (Ryhmähuone 4), Piispantie 2. •Merikirkkopiiri joka toinen tiistai parillisilla viikoilla klo 12-13 Naantalin seurakuntakeskuksessa (Ryhmähuone 4), Piispantie 2. Nimikkolähetit • Janne Rissanen, Israel (SLS) • Eeva-Maria Stayton, Kambodzha (SLS) • Mari ja Seppo Paulasaari, Japani (SLEY) • Elina ja Harri Huovinen, Japani (KL) - kotimaassa Tiedustelut • Lähetyspappi Ensio Ruskovuo, p. (02) 533 6665 tai [email protected] • Lähetyssihteeri Hanne Tuulos, p. (02) 437 5455 tai [email protected] • Lähetyspiirin askartelukerho joka toinen keskiviikko seurakuntakodilla klo 18. Seuraava kerho 11.4. Nimikkokohteet • Kirkon koulutyö Senegalissa SLS:n kautta • Kummilapsi Nepalissa Tiedustelut • Lähetyssihteeri Ritva Mannelin p. (02) 533 6679 (Puhelinaika ke-pe klo 10-14) tai [email protected] MERIMASKU •Käsityöpiiri, jossa neulotaan vauvannuttuja Etiopiaan, Äiti-Teresa-peitteitä, ym. Tied. Kaija Ståhlberg. RYMÄTTYLÄ Nimikkolähetit • Elina ja Harri Huovinen, Japani (KL) - kotimaassa • Muut tukikohteet • Merimieskirkko • Kirkon ulkomaanapu (Afrikan katastrofirahasto, Toisenlainen lahja) •Lähetys- ja merimieskirkkopiiri joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakodilla. Huhtikuussa 11.4. ja toukokuussa 2.5. Tiedustelut • Diakonissa Kaija Ståhlberg, p (02) 534 2545 tai [email protected] KOLUMNI Takapihan taika-aineet Vietnamilaisen matka apteekkiin on lyhyt. Takapihalta löytyy yrtti vaivaan kuin vaivaan. Näiden kasvien terveysvaikutuksia ei ole välttämättä tieteellisesti varmistettu, mutta vuosisatainen kokemus antaa pohjaa niiden käytölle. Elämäni ensimmäinen reissu Vietnamiin avasi silmäni sikäläiseen kasvien maailmaan. Kun Suomen kokoisessa maassa asuu liki sata miljoonaa ihmistä, kasveilla tuskin on tilaa elää. Tämä ennakkokäsitykseni piti heittää kompostiin saman tien. Maa on poikkeuksellisen vihreä ja vehreä. Pellot vihertävät riisistä ja vuoristoalueita kuorruttavat tiheästi kasvavat puut ja pensaat. saadaan kun valitaan voimakkaita kasviksia lautaselle. Kevät on uuden kasvun aikaa. Kohta on taas aika etsiä siemenkaupasta maukkaiden salaattien siemeniä ryytimaalle kylvettäväksi. Kun pääsee oman palstan japaninsinapin tai portulakan makuun, ei enää kaipaa marketin nahistuneita ja mauttomia perussalaatteja. J Lassi Lähteenmäki Maan vehreys yltää toki myös ruokalautaselle. Tuoreiden kasvisten yhdistelmä synnytti makuja, joita oma suu ei ole koskaan ennen maistellut. Meillä Suomessa napataan pippurimylly käsiin kun halutaan ruokaan makua. Vietnamissa ytyä Nimikkolähetti Janne Rissanen vierailee seurakunnassa 12.4. Naantalin seurakunnan nimikkolähetti Jannen Rissanen vierailee Naantalin seurakuntakeskuksessa torstaina 12.4. klo 13 ja ker- too työstään kuurojen parissa Jerusalemissa, Israelissa. Tervetuloa tapaamaan Jannea! Uusia kasvoja Uusia tai uusissa tehtävissä aloittaneita työntekijöitä: takana vas. seurakuntapastori Piia Klemi (Naantali), lapsityön projektityöntekijä Susanne Nummelin (Rymättylä), kirkkoherranviraston toimistosihteeri Jorma Laine (Naantali), nuorisotyönohjaaja Suvi Palo (Naantali), lastenohjaaja Henny Mahlamäki (Naantali), edessä johtava diakoniatyöntekijä Anna Ojala (Naantali). 11 Kainoja kuoropoikia Kuorolaulu on tutkimusten mukaan tehokasta aivojumppaa ja henkistä terapiaa. – Se on tunnetusti yhteishenkeä tehostavaa joukkuepeliä, jossa musiikin keinoin luodaan henkistä hyvinvointia sekä kuorolaisille että kuulijoille, kuvailee Kari Villberg, yksi Kainojen Poikien tuoreimmista jäsenistä. –Mitä varttuneemmista henkilöistä on kysymys, sitä elvyttävämpää on musiikin mielihyvää tuottava voima, hän hymyilee. Viisitoista vuotta sitten Naantalin eläkeläisten sekakuoro Vox Humana jaettiin naiskuoro Ruusumarjoihin ja mieskuoro Kainoihin Poikiin, jota johtaa Naantalin seurakunnan eläkkeellä oleva kanttori Kaino Viljanen. 82-vuotias Viljanen on mitä par- hain esimerkki kuoromusiikin elvyttävästä voimasta, sillä tenorin ääni raikaa edelleen puhtaasti. Kaino Viljasen johdolla kuoro on kehittänyt melko laajan ja monipuolisen ohjelmiston, joka koostuu hengellisistä lauluista, operettisävelmistä ja kansanlauluista sekä tutuista varttuneiden yhteislauluista. – Eräs todiste kuoron onnistuneesta musiikkitarjonnasta on se seikka, että meitä pyydetään usein tulemaan uudelleen. Onpa meitä kyselty esiintymään kotikaupunkimme ulkopuolellekin, kehaisee Villberg. – Lähiseudun palvelutalojen varttuneille asukkaille sekä lähiseudun sairaaloiden vuodeosastoille olemme pystyneet tarjoamaan erilaisia konsertteja ja pieniä laulunäytelmiä, hän jatkaa. Pari vuotta Kainoissa Pojissa laulanut Kyösti Pitkänen muistelee ensitapaamistaan kuoronjohtajan kanssa huvittuneena. -Kaino huikkasi minulle eräässä tilaisuudessa pöydän toiselta puolelta, että olenko laulumiehiä, ja ennen kuin ehdin edes avaamaan suutani, vaimoni ehätti jo toteamaan, että on se, Pitkänen naurahtaa. – Asia oli sitten sillä selvä, ja seuraavana maanantaina lähdin seurakuntakeskukseen harjoituksiin, mutta päädyinkin Marttojen kokoukseen, hän toteaa huvittuneena – Lähdin siitä sitten kotiin todeten, että yhtään tuttua miestä ei ollut sillä kertaa paikalla. Seuraavan kerran Kainon tavatessani, hän tokaisi etten sitten ollutkaan tullut harjoituksiin. Selitettyäni tapahtuneen sain oikean harjoitushuoneen numeron, ja siitä lähtien olen ollut mukana aktiivisesti. Kuoron laulajien lukumäärä on viime vuosina ollut kasvussa, ja virallisesti riveissä on tällä hetkellä 17 vireää laulajaa. Eläkeläiset ovat tunnetusti varsin kiireistä porukkaa, joten yleensä laulajia on esiintymässä 10 – 14 henkeä. Kainojen Poikien säestäjänä on koko kuoron historian ajan toiminut pääasiassa Leena Litzén, joka toimii sisarkuoro Ruusunmarjojen vetäjänä. Yhtenäiset kuoroasut antavat siistin kuvan, kuten kainoille ja mukaville pojille kuuluukin. Kainojen Poikien perusajatus on saada samanhenkiset miehet harrastamaan yksiäänistä kuorolaulua toinen toistaan taidoissa tukien. Näin myös varttuneemmille ja vähemmän äänissä laulamista harrastaneille laulajille on tarjoutunut mahdollisuus nauttia kuoromusiikin esittämisestä. Varsinaista nuotinlukutaitoa ei tarvita, vaikka nuoteista lauletaankin. Mainio joukkohenki auttaa uusiakin tulokkaita pääsemään helposti mukaan. J KV/M-M.H Marian virsi Paul Brück ”Tuoll’ on pieni poikuosi, Kultainen omenasi Ylisessä taivosessa, Isän Jumalan sialla, Tulee sieltä tuomitsemaan” Runolaulu ja yhdysasentoinen kantelemusiikki elivät vuosisatoja rinnakkain vanhassa muistinvaraisessa musiikkikulttuurissa muuntuen jokaisen esityskertansa myötä ja myötäeläen ihmisten jokapäiväistä elämää. Arja Kastisen ja Taito Hoffrénin ” Marian virsi” -konsertti perustuu Arhippa Perttuselta muistiin merkittyyn runolauluun. Tässä tarinassa Neitsyt Maria tulee raskaaksi puolukasta. Marian virsi (Luojan virsi) kertoo Kristuksen vaiheet sikiämisestä ja syntymästä ylösnousemukseen runolaulun kielen keinoin. 12 Taito Hoffrén on perehtynyt syvällisesti Arhippa Perttusen runolauluihin. Hän on esittänyt Perttusen runolauluja kahdessa konserttisarjassa, joista ensimmäinen kuultiin Juminkeossa Kuhmossa vuonna 2003 ja toinen Helsingissä vuonna 2007. Arhippa Perttunen oli yksi merkittävimmistä runolaulajista, joita Elias Lönnrot tapasi Vienan Karjalassa. Arhippa Perttuselta merkittiin muistiin noin 4500 säettä runolaulua. Hänen säkeensä muodostivat yli kymmenesosan siitä materiaalista, joka Elias Lönnrotilla oli käytössään toimittaessaan vanhaa Kalevalaa. J Arja Kastinen on perehtynyt 1800-luvun karjalaisten kanteleensoittajien musiikkiin ja erityisesti vanhan kanteleensoittoperinteen improvisaatioon. Hän käyttää musiikissaan useita erilaisia museokanteleiden kopioita erilaisilla kielimateriaaleilla, erilaisiin asteikkoihin viritettyinä ja erilaisia soittotekniikoita hyödyntäen. Luotu musiikkimaailma on ajaton matka menneen ja nykyisyyden välillä. Marian virsi -konsertti su 1.4. klo 18.00 seurakuntakeskus. Taito Hoffrén, laulu, Arja Kastinen, kanteleet. Ohjelma 5 €. Yhteisvastuun iloinen tempauspäivä Lauantaina 24.3. vietetään Naantalin seurakuntakeskuksessa iloista tempauspäivää Yhteisvastuun hyväksi. Päivän tarkoituksena on kerätä varoja vuoden 2012 Yhteisvastuun keräyskohteisiin sekä muistuttaa jatkuvasta yhteisestä vastuustamme toinen toistamme kohtaan. Ohjelma alkaa kello 12, jolloin tarjolla on keittolounas, kahvia, pika-arpoja sekä Yhteisvastuu-tuotteita. Varoja kerätään myös myymällä lauluja bassobaritoni Nicholas Söderlundin laatimasta laululistasta. Kello 13.30 alkavassa pienoiskonsertissa Söderlund esittää viisi parhaiten maksettua laulua. hetkiä sekä piirustusta. Oman lapsen piirustuksen voi ostaa kehystettynä. Päivä huipentuu kello 14 alkavaan huutokauppaan, johon on tullut runsaasti lahjoituksia tunnetuilta naantalilaisilta henkilöiltä. Huudettavat esineet ovat nähtävillä kello 12 lähtien. Käteismaksu. Tule huutamaan esineitä, joita et muualta saa! Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kello 12.30–14. Tiedossa on mm. satu- ja laulu- Yhteisvastuun tempauspäivän ohjelma: • klo 12-13.30 Keittolounas ja kahvit sekä mm. pika-arpoja ja Yhteisvastuutuotteita • klo 12.30-14 Ohjelmaa lapsille • klo 13.30 Nicholas Söderlund laulaa • klo 14 Huutokauppa (käteismaksu) Lounas 8€, lapset (alle 12v) 4€. Hinta sisältää keiton, ruokajuoman, leivän kahvin/teen, leivonnaisen. Kahvi ja leivonnainen 3€ Lisätietoja: diakoniatyöntekijät Anita Mäkilä 02 533 6053, [email protected] Anna Ojala 02 533 6662, [email protected] Huom! Lipaskeräyspäivät kauppojen edustoilla 24.3 ja 30.4. Levähdä Tuomasmessussa Naantalin seurakuntakeskuksessa vietetään Tuomasmessua toisena pääsiäispäivänä 9.4. klo 16. Tuomasmessuun ovat erityisen tervetulleita epäilevät, etsijät ja uskossaan arat, mistä tulee Tuomasmessun nimikin - epäilevästä Tuomaasta. Erityistä Tuomasmessulle on rukousjakso, jonka aikana voit kirjoittaa rukousaiheesi paperilapulle, liikkua ja käydä tutustumassa eri puolille salia rakennettuihin alttareihin. Naantalin pääsiäisen Tuomasmessussa alttarit on rakennettu pääsiäisen ajan liturgisten värien ympärille. Voit tietenkin myös istua penkissä ja laulaa tai vaan olla läsnä. Tuomasmessussa lauletaan paljon yhdessä. Lauluun on helppo osallistua esilauluryhmänä toimivan laulu- ja soitinyhtye Quo Vadiksen tuella. Messussa lauletaan mukaansatempaavia Tuomaslauluja ja joitakin virsiä. Lisäksi Quo Vadis esittää muutamia nuoren seurakunnan veisuja. Tervetuloa! Tuomasmessu 2. pääsiäispäivä 9.4. klo 16 Naantalin seurakuntakeskus. Piia Klemi, liturgi, Miika Hartikainen, esilaulaja Nuorten lauluryhmä Quo Vadis, Timo Havukainen ja Otto Knuutila, kitara, Mikko Liimatainen ja Kalle Hakasalo, lyömäsoittimet, Kari Vuola, piano ja musiikin johto. 13 Taloutta tasapainotetaan Seurakuntayhtymän kolme vuotta toiminut hallinto on vakiintunut ja löytänyt seurakuntien kesken yhteisen toimintatavan. Organisaatio on osoittautunut toimivaksi kolmen seurakunnan erilaisuudesta huolimatta: hyvää yhteistyötä voi parhaimmillaan syntyä juuri samankaltaisuuden ja erilaisuuden jännitteestä. Naantalin seurakuntayhtymän aikana on muodostunut alijäämää yhteensä 1 372 860 euroa, joka on katettu aikaisempien vuosien ylijäämästä. Nyt ylijäämää on jäljellä noin 1,5 milj. euroa. Seurakuntayhtymän aloittaessa vuonna 2009 sitä oli noin 2,8 milj. euroa. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt 7.10.2010 talouden tasapainottamisesta vuosille 20112014 seuraavaa: ”Tuloveroprosentti korotetaan 1,25:een vuoden 2011 alusta. Toimintakuluja tulee vähentää noin 50.000 euroa vuosittain. Toimintakate ei saa olla verotuloja suurempi. Investoinnit rahoitetaan vuodesta 2013 lähtien omaisuutta myymällä.” Verotulojen kasvua ei ole odotettavissa lähivuosina. Lähitulevaisuudesta Taantuma hidastaa myös Naantalin seurakuntayhtymän kehittämistä. Tilikauden tulos vuodelta 2011 on 385 261 euroa alijäämäinen. Tämän valtuustokauden aikana on välttämätöntä pohtia jokaisen auki tulevan viran tai tehtävän täyttämistä tarkasti. Mahdollisena toimenpiteenä tulee kysymykseen niiden täyttämättä jättäminen määräajaksi. Näin on mahdollista välttyä henkilöstön lomautuksilta ja irtisanomisilta. Taloudellisten resurssien supistuessa edelleen tulee kuitenkin varautua nykyisen 50 henkilön työn- tekijämäärän vähentämiseen. Käyttötalouteen kohdennettuja määrärahoja ei voida enää oleellisesti leikata. Nykyisillä tuloilla ei tässä tilanteessa voida kattaa kasvavia menoja. Naantalin seurakunnalla on strategia ja Rymättylän seurakunnan strategia valmistuu tänä vuonna. Seurakuntayhtymä tukee hyväksyttyjä strategioita taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Yhtymän seurakuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa. Seurakuntayhtymälle tullaan hakemaan ympäristödiplomia kuluvalla valtuustokaudella. Seurakuntayhtymän nykyiset kiinteistörasitteet ovat suuret. Toiminnan kannalta tarpeettomia kiinteistöjä on vähennettävä ja saaduilla kiinteistöjen myyntituloilla rahoitetaan edelleen korjausinvestointeja suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 jälkeen. Soiniemen ja Hakapellon alueilla sijaitsevien seitsemän tontin myynnin (noin 500.000 euroa) arvioidaan toteutuvan jo vuoden 2012-2013 vaihteessa. Meneillään oleva Naantalin kirkon korjaustyö tulee maksamaan noin 2,2 milj. euroa ja se valmistuu 31.5.2012 mennessä. Rahavarat Naantalin kirkon korjaukseen ovat säästöä vuosilta 20002008. Kaikesta huolimatta Naantalin seurakuntayhtymällä ja seurakunnilla on edelleen erittäin hyvät mahdollisuudet palvella seurakuntalaisia. J Jorma Koivula talousjohtaja Juutalainen pääsiäisateria Juutalaisella pääsiäisaterialla eläydytään vanhan liiton ateriaan, joka vietetään kristillisen tulkinnan mukaan. Tämän tyyppisen aterian myös Jeesus vietti opetuslasten kanssa viimeisenä iltana ennen vangitsemistaan ja samalla asetti ehtoollisen. Illallisella istutaan pöydissä ja käydään läpi Vanhan testamentin pääsiäiskertomus, jossa muistellaan israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta Jouni Turtiaisen tekemän monisteen mukaan. Isäntänä on Antti Ijäs Suomen Raamattuopistosta. 14 Aterialla maistellaan symbolisia ruoka-aineita happamatonta leipää, katkeria yrttejä ym. Välillä lauletaan aiheeseen sopivia lauluja. Lopuksi nautitaan kunnon pääsiäisateria jälkiruokineen. Ateria on maidoton, koska juutalaisella pääsiäisaterialla ei saa syödä maitoa. Juutalainen pääsiäisateria Ti 3.4.2012 klo 18.00 Naantalin seurakuntakeskuksessa Aterian hinta 15 €. Lapset 12 v ja alle 7,5 € Ilmoittautumiset pe 30.3. klo 15 mennessä Marja Saantolalle, p. (02) 533 6666. Seurakunnissa tapahtuu NAANTALI Jumalanpalvelukset Naantalin seurakuntakeskuksessa joka sunnuntai klo 10. Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappeli. Iltamessu 1.4. klo 18 Merimaskun kirkossa. Tervetuloa laulamaan taizé-lauluja ja viettämään yhteistä ehtoollishetkeä. Mukana laulamassa Helianthus. Tilaisuuden toimittavat Leena Flander ja Pirkko Tavio. Messu 29.4. klo 10 seurakuntakeskus. Messun jälkeen lähetystilaisuus, jossa puhuu Arja Asikainen medialähetysjärjestö Sanansaattajista. Kirkkokahvit. Messussa 20.5. Ensio Ruskovuo pitää lähtösaarnan. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Ensio Ruskovuon lähtöjuhla seurakuntakeskuksessa. Äitienpäiväjuhla la 19.5. klo 12 seurakuntakeskus. Järj.Naantalin vanhusten tuki ry ja Naantalin srk. Vanhemman väen leiripäivä 31.5. Soiniemi. Tarkemmat tiedot myöhemmin kirkollisista ilmoituksista. Potero-veteraanimiesten keskusteluryhmä to 5.4., 19.4., 3.5., 24.5. klo 13.30 seurakuntakeskus. Tied. Minna Pykälämaa 040 524 1228. Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä ti 17.4. ja 15.5. klo 14 seurakuntakeskus. Tied. Minna Pykälämaa. AIKUISILLE Miesten ilta la 24.3. Soiniemi. HUOM! TILAISUUS PERUTTU! Naisten päivä Sunnuntaina 25.3. Naantalin seurakuntakeskuksessa. Päivä alkaa klo 10 messulla. Mukana rukoustanssiryhmä, joka tanssii synnintunnustusvirren 510 sekä ylistysvirren. Kirkkokahvit. klo 12 Elina Vuola luennoi aiheesta ”Neitsyt Maria naisen esikuvana?” klo 13.15 Ruokailu 10 € klo 13.45 Irmeli Schüz luennoi aiheesta ”Naisena olemisen erityisyys” klo 14.45 Kahvit Mukana päivässä rukoustanssiryhmä. Tied. Marja Saantola 02 533 6666. Tervetuloa! Inkeripiiri ti 17.4. ja 15.5. klo 14 seurakuntakeskus. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet 02 533 6673. Omaishoitajien ryhmä to 19.4. klo 13 seurakuntakeskuksen ryhmähuone. Avoin ryhmä kaikille läheistään hoitaville. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet. Naantalin omaiscafé mielenterveyskuntoutujien omaisille ti 27.3., 24.4. ja 29.5. klo 17.30 seurakuntakeskuksen ryhmähuoneessa. Tarjolla on vertaistukea ja tietoa omaisten jaksamista tukevista aiheista sekä kahvittelua. Tervetuloa! Järjestäjänä Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Naantalin kaupunki ja seurakunta. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet 02 533 6673. Crosspoint-illat Naantalin seurakuntakeskuksessa klo 18. Su 22.4 puhujana Sari-Johanna Kuittilo, Suomen lähetysseuran Israelin lähetti. Su 20.5. puhujana Pontus J. Back. Tule ja löydä paikkasi seurakunnassa! Pääsiäisvaellus seurakuntakeskuksessa. Ma 26.3-pe 30.3. ryhmät ja ke 28.3.yksittäiset henkilöt ja perheet. (lisätietoja s. 3). VELKUA-LIVONSAARI Raamattupiiri 30.3. klo 18 Irja ja Veikko Aro-Heinilän kodissa Huhtakarintie 24, Livonsaari. Ystäväpiiri 11.4. ja 9.5. klo 12.30 Velkuan Kummeli. Tied. Minna Pykälämaa. RYMÄTTYLÄ Jumalanpalvelukset Rymättylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna ma-to 10-14, ke 10-19. Gospelkaraokea keskiviikkoisin klo 14-18 kahvila Kohtaamispaikalla. Tervetuloa laulamaan iloiseen porukkaan! Iltojen isäntänä Reijo. KAIKILLE Gospel-jumppa maanantaisin klo 18 seurakuntakeskus. Keskustelua Raamatusta miesten kesken joka toinen keskiviikko, seuraavan kerran 28.3. klo 18 seurakuntakeskuksessa. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille miehille yhteisen keskustelun ja Raamatun tutkimisen parissa. Ryhmän vetäjänä on Keijo Vuollet. Tervetuloa! Perhekirkko sunnuntaina 25.3., jonka jälkeen klo 12-14 lähetyslounas seurakuntakodilla. Aikuiset 12 €, 7-14 v. 5 € ja alle 7-vuotiaat ei maksua. Tervetuloa! Rukoilemme kanssasi –ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin arkiehtoollisen jälkeen seurakuntakeskuksen kappelin viereisessä huoneessa klo 12.40-14. Ryhmän vetäjänä on Tutta Aittapelto. Esirukouspyynnöt osoitteella: Naantalin seurakuntakeskus, Rukoilemme kanssasi –ryhmä, Piispantie 2, 21100 Naantali. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Lähetys- ja merimieskirkkopiiri joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakoti. Huhtikuussa 11.4. ja toukokuussa 2.5. Lähetyspiirin askartelukerho joka toinen keskiviikko seurakuntakodilla klo 18. Seuraava kerho 11.4. Kultaiseniänkerho joka kuukauden 2. tiistai klo 13 seurakuntakoti. 10.4. Raision runopiiri lausuu Maaria Leinosen runoja yhteisvastuun hyväksi. ”Kahviraha” Yhteisvastuulle! Toukokuussa 8.5. on kevään viimeinen kultaiseniänkerho. Raamattupiiri parillisten viikkojen keskiviikko klo 18 seurakuntakoti. Äiti Teresa -piiri torstaisin klo 12 seurakuntakoti. Raksa, naisten rakentumispiiri, perjantaisin klo 10 seurakuntakoti. ”Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.” Room. 12:12 Kevätretki Lohjalle ja Vivamoon la 9.6. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä Hannele Keskitalo 02 534 Islam tänään to 29.3. klo 19 seurakuntakeskus. Puhujana emeritusprofessori Reijo E. Heinonen. Andreas-rukousilta maanantaisin klo 18 seurakuntakeskuksen kappeli. Seurakunnissa tapahtuu Iltamessu Merimaskussa 1470. Bussi lähtee klo 9 Röölästä, n. 9.15 Rymättylän kirkon parkkipaikalla. Paluu n. klo 17. Hinta 13,50 e. Järjestäjänä ystävätoimintaryhmä. Kantele- ja laulukonsertti su 17.5. klo 16 kirkko. Kanteletaiteilija Marja Turu ja laulaja Tia Svanberg esiintyvät. Kanttorin virsitunti to 19.4. klo 14 Katavakoti. Kirkkokuoro torstaisin klo 18.30 seurakuntakoti. MERIMASKU Jumalanpalvelukset Merimaskun kirkossa joka pyhä klo 10. Kinkerit Kinkeriaihe: Raamatun ja virsikirjan liepeillä. Airismaan kinkerit Haapalassa ti 27.3.klo 18 Maija ja Markku Tuunalla Pitkäluodontie 200. Kirjalan kinkerit ke 28.3. klo 18 Satu Rantasella Peltolantie 62. LAPSILLE JA NUORILLE ”Puuha-ilta” to 24.5. klo 18-20 vuonna 2006 syntyneille lapsille. Seurakuntakoti ja piha. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 seurakuntakoti. Lapsiparkki joka toinen perjantai seurakuntakodilla klo 9-12. Varaa lapsellesi paikka viim.ed. torstaina Susanne Nummelin 040 595 6747. Tyttökerho keskiviikkoisin klo 1315 seurakuntakoti. Kerhot päättyvät viikolla 19. Poikakerho torstaisin klo 13-15 seurakuntakoti. Kerhot päättyvät viikolla 19. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.30 seurakuntakoti. Mobiilibussi Rymättylän torilla lauantaina 24.3. ja 21.4. klo 18-21. Mobiilibussi on liikkuva nuokkari. Kesäkerhot ja telttaleiri ilmoitetaan huhtikuun kuntatiedotteessa. MUSIIKKIA Naantalin kamarikuoron konsertti su 15.4. klo 18 kirkko. Äitienpäiväkonsertti su 13.5. klo 18 kirkko. Mikko Mäkeläinen esiintyy. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kaffepaussi to 29.3. ja 26.4. klo 13 seurakuntakoti. Retki Paimion kehitysvammalaitokseen ma 2.4. klo 10.45-15. Koulun neljänsien luokkien tervehdyskäynti ja pääsiäishartaus. Keskiviikon kahvihetki ke 4.4. ja 2.5.klo 12.30 vanhustentalo. Kultaisen iän kerho to 19.4. klo 13. Mietoisten kirkkokuoro vierailee Roope Lehtisen johdolla ja Mynämäen seurakunnan lähetyssihteeri Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä kertoo, miten suunnitellaan ja ohjataan televisiojumalanpalvelus. Kultaisen iän kerho to 3.5. klo 13 seurakuntakoti. Terveydenhoitaja Tarja Grönblom kertoo yleisistä terveysasioista. Alkuhartaus, kirkkoherra. Tarjoilua. Äitienpäiväjuhla ma 14.5. klo 12.30 seurakuntakoti. Musiikkia ja muuta ohjelmaa. Kakkukahvit. Kaikki tervetulleita äitejä juhlimaan. Järj. Merimaskun seurakunta ja Naantalin Vanhustentuki ry. Sotaveteraanien iltahartaus ja ehtoollisenvietto to 24.5. klo 18 Merimaskun kirkossa, minkä jälkeen iltakahvi ja -tee seurakuntakodissa. LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerho maanantaisin klo 9-11.30. Pienet 3-4-vuotiaat lapset. Isommat 4-5-vuotiaat maanantaisin klo 13-15.30 ja keskiviikkoisin klo 1316. Perhekerho tiistaisin klo 9.30-12. Päiväkerho perhepäivähoitajille ja hoitolapsille keskiviikkoisin. Kevätkaudella parillisten viikkojen keskiviikkoina seurakuntakotiin klo 9-11. Perhekerhon retki ti 27.3. Turun Linnaan Pikkuritari-kierrokselle. Ma 26.3. voi vielä kysellä vapaita paikkoja 02 533 6470. Perhekerhon keittopäivä ti 3.4. klo 9.3012. Aamuhartaudet to 5.4. klo 9 päiväkoti ja klo 10 koulun juhlasali. Perhekirkko su 29.4. klo 11 (huom.aika!). Kirkon jälkeen keittolounas seurakuntakodissa. Äitienpäivän aamuhartaudet to 10.5. klo 9 päiväkoti ja klo 10 koulun juhlasali. Rippikoulun päiväkoulujakso pidetään seurakuntakodissa 4.6.– 13.6. Seurakuntaretki Tyrväälle 31.5. Lähtö klo 8 Merimaskun seurakuntakodilta, Alpo Jaakolan ateljeekoti Torkville, Pitsi-Pirtti - Lace Cabin Huittisissa, Wanha WPK Huittinen, Ilonan Maalaispuoti,Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Hinta: 20 €/hlö sis. lounaan, kuljetuksen ja sisäänpääsyt. Ilmoittaudu 14.5. mennessä Kaijalle puh. 02 534 2545. Viimevuotiseen tapaan Merimaskun kirkossa vietetään iltamessua palmusunnuntaina 1.4. klo 18. Messussa hiljennytään laulamaan Taizé-lauluja, rukoilemaan ja kuuntelemaan raamatuntekstejä. Iltahetki päättyy ehtoollisen viettoon. Messun toimittavat Leena Flander § Sopimusasiat, perukirjat, testamentit lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset Varatuomari, KTM Markku Tuuna Julkinen kaupanvahvistaja Kaivokatu 22, 21100 Naantali Puh. 02-533 4465 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888 § ja Pirkko Tavio. Esilaulajana ja yhteislaulun tukena on Helianthus. Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI •Riitajarikosasiainoikeudenkäynnit,myösmaksuttomat •Perintö-japerheasiainoikeudellisetym.kauppakirjatja sopimukset,testamentit,avioehdot,avioeroasiatjne. •Maksutonpuhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 [email protected] www.anneteuri.fi Ilmoittaja, ota yhteyttä. Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Täyden palvelun hautaustoimisto Kun elämä päättyy, läheisille jää paljon järjestettävää. Neuvomme tarvittavissa asioissa. www.pietet.fi Henrikinkatu 2 21100 Naantali p. 4353 126 HAUTAUSTOIMISTO NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakuntayhtyma.fi sähköpostit: [email protected] Taloustoimisto Avoinna ma-pe 9-13, fax (02) 435 1856 Talousjohtaja Jorma Koivula (02) 437 5414, (02) 533 6661 Hautausasiat (02) 437 5415 Tiedottaja (02) 437 5420 Naantalin seurakunta Naantalin seurakuntakeskus Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-pe 9-13, to myös 15-17, fax (02) 435 1215 (02) 437 5411 ja (02) 437 5413 Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) 437 5418 Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos (02) 437 5455, (02) 534 1471 Diakoniatoimisto Johtava diakoniatyöntekijä Anna Ojala (02) 533 6662 Diakonissa Minna Pykälämaa 040 524 1228 Diakoni Anita Mäkilä (02) 533 6053 Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673 Diakoniapappi Piia Klemi (02) 534 6390 Merimaskun seurakunta Kukolaistentie 36, 21160 Merimasku www.merimaskunseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto (02) 436 9654 Avoinna ma 15-17 ja ke 9-12 Kirkkoherra Matti Huovinen (02) 533 6677 Rymättylän seurakunta Viluntie 2, 21140 Rymättylä www.rymattylanseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto Avoinna ti ja pe 9-12, ke 12-15 (02) 252 1216 Kirkkoherra Petri Sirén (02) 533 6485 15 Palmusunnuntaista pääsiäiseen NAANTALI Palmusunnuntai 1.4. Perhemessu klo 10 seurakuntakeskus. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, Laaksonlapset. Mukana Soiniemi IV -rippikoululaiset. Marian Virsi –konsertti klo 18 seurakuntakeskus. Taito Hoffrén, laulu, Arja Kastinen, kanteleet. Ohjelma 5€. (lisätietoja s. 12). Iltamessu klo 18 Merimaskun kirkko. Taizé-lauluja, Helianthus, Leena Flander, Pirkko Tavio. Kiirastorstai 5.4. Kiirastorstain messu klo 10 seurakuntakeskus. Ensio Ruskovuo, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen, Kari Vuola. Pitkäperjantai 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 seurakuntakeskus. Marja Saantola, Miika Hartikainen. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus klo 15 Hakapellon kappeli. Ensio Ruskovuo, puhe ja rukous, Kari Vuola, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kirkkokuljetus järjestetään (ks.kirkolliset ilmoitukset). Pääsiäissunnuntai 8.4. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Jyrki Rautiainen, Annukka Lindberg, Miika Hartikainen, Chorus Gratiae. 2. pääsiäispäivä 9.4. Tuomasmessu klo 16 seurakuntakeskus. Piia Klemi, liturgi, Miika Hartikainen, esilaulaja, Kari Vuola, piano Nuorten lauluryhmä Quo Vadis, Timo Havukainen, kitara. (lisätietoja s. 13) VELKUA-LIVONSAARI Kiirastorstai 5.4. Messu klo 18 Velkuan kirkko. Annukka Lindberg, Tiina Lustig. Remontti valmistui – nyt kirkko täyteen! RYMÄTTYLÄ Sunnuntai 1.4. Palmusunnuntain messu klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana kirkkokuoro. Maanantaina 2.4. Ahtisaarna klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Tiistaina 3.4. Hiljaisuuden messu klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana rippikoululaiset. Keskiviikko 4.4. Ahtisaarna klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Kiirastorstai 5.4. Ehtoollishartaus klo 14 Katavakoti. Sirén, Vähämäki. Kiirastorstain messu klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Pitkäperjantai 6.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Pääsiäissunnuntai 8.4. Messu klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana kirkkokuoro. 2. pääsiäispäivä 9.4. Iltamessu klo 18 kirkko. Sirén, Vähämäki. Huomio aika! MERIMASKU Hiljainen viikko maanantaista torstaihin Ahtisaarnat ja Kristuksen kärsimisen tutkistelut joka ilta klo 19 kirkko. Maanantaina puhujana Leo Salonen, muina iltoina kirkkoherra Matti Huovinen. Kiirastorstai 5.4. Ahtisaarnat ja Kristuksen kärsimisen tutkistelut sekä Herran Ehtoollisen vietto klo 19 kirkko. Pitkäperjantai 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Rippinuoret avustavat. Pääsiäissunnuntai 8.4. Pääsiäispäivän juhlajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Rippinuoret avustavat. 2.pääsiäispäivä 9.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Seuraava Vesper 1.6. Lasten ja nuorten kesä yhtymän seurakunnissa
© Copyright 2024