Naantalin seurakuntayhtymän lehti 4 / 2011 23.11.2011 ”Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen” Joulumietteitä saaristossa s. 4-5 Jouluseimi talkoovoimin s. 6-7 Adventin ja joulun ajan tapahtumat s. 11-12 Pääkirjoitus 23.11.2011 Joulu tulee Huomenna avautuu joulukatu ja ensi sunnuntaina lauletaan Hoosiannaa. Siitä se lähtee. tä oman ja perheen joulun painopistettä voisi hiukan avata ulospäin. Perheissä ja suvuissa on jo keskusteltu minkälaisessa kokoonpanossa ja miten tulevaa joulua vietetään. Ennen vanhaan karjalaiset perheenäidit kattoivat ruokapöydän aina niin, että pöydässä oli yksi ylimääräinen lautanen. Se oli merkki vieraanvaraisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta. Myös vanha saksalainen perinne on ollut kattaa joulupöytään ylimääräinen paikka – tuoli satunnaiselle kulkijalle, ehkäpä joulunlapselle itselleen. Emme ole voineet välttyä joka puolelta tulevien joulumielikuvien vyöryltä - on äiti laittanut kystä kyllä - hän lahjat antaa ja lahjat saa - ajattelemmeko vain omaa joulua - sisusta joulutunnelma – saako perheeni myös joulun sanomaa - joulu tulee tekemällä - askartele itse joulukortit – onko aikaa hiljentyä. Moni väsyy ja turhautuu, tavoite jää saavuttamatta eikä joulumieltä löydy vaikka kuinka yrittäisi. Entä jos tavoite olisikin kiireetön ja levollinen joulumieli. Jos lähtisi siitä, että monet pienet arkiset asiatkin voivat tuoda hyvää mieltä. Olisiko tämä joulu sellainen, et- Mekin voimme kattaa ylimääräisen lautasen osallistumalla erilaisiin joulukeräyksiin ja joulumyyjäisiin. Vapaaehtoistyö on myös hyvä tapa antaa ja saada joulumieltä. Tänä jouluna Naantalissa on kaksikin talkoovoimin toteutettavaa tapahtumaa, Tullin Joulu ja Itsenäisyydenpuiston jouluseimi. Naantalin seurakuntalaisten joulusta puuttuu paljon, kun emme pääse kauniiseen kirkkoomme, mutta ikiaikainen joulun sanoma on koettavana Naantalin seurakuntakeskuksessa ja Hakapellon kappelissa ja tänä jouluna myös jouluisen taivaan alla Itsenäisyydenpuiston seimellä. Sen sijaan Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kirkkoihin seurakuntalaiset voivat tulla kohtaamaan joulun sanoman niin kuin vuosisatojen ajan on tehty. Tämän Vesper-lehden välityksellä toivotan kaikille hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Margit Virkkala tiedottaja Avoimet ovet Torstaina 12.1.2012 järjestetään Naantalin kirkossa avoimet ovet, jolloin kaikkien halukkaiden niin yksityishenkilöiden kuin ryhmienkin on mahdollisuus tutustua kirkon korjaukseen. Tuolloin kirkossa voi nähdä mm. uusia sisäikkunoita, puhdistettua ja puhdistamaton- ta seinä- ja holvipintaa sekä uutta holvien pintakäsittelyä. Kirkossa voi nähdä myös kuvaesityksen korjauksen eri vaiheista. Ovet ovat avoinna yksityishenkilöille klo12-15 ja ryhmille klo 1519. Ryhmien tulee tilata aika 9.1.2012 mennessä p. (02) 4375 420. Jouluvieras naisen sisälle lämmittelemään. Kauan sitten eli vanha suutari, pappa Panov, pienessä kylässä kaukana Venäjällä. Oli jouluaatto, ja pappa Panov istahti lukemaan joulukertomusta. ”Jos he olisivat tulleet tänne, olisin antanut heidän nukkua omassa sängyssäni. Ei minulla kyllä olisi ollut heille mitään annettavaa.” Sitten hänen kasvoilleen levisi hymy ja hän otti hyllyltä laatikon, jossa oli pari pienen pieniä kenkiä. Ne olivat parhaat kengät, mitä hän oli koskaan tehnyt. ”Nämä minä antaisin Jeesus-lapselle”, hän mutisi. Pappa Panov jatkoi lukemista, mutta pian hän nukahti. Äkkiä huoneessa kuului ääni: ”Pappa Panov, toivoit, että olisin tullut pikku puotiisi, ja olisit saanut antaa minulle lahjan. Pidä huomenna silmällä kylänraittia, minä tulen, mutta en aio kertoa kuka olen.” Sitten oli hiljaista. Ulkona soivat kirkon kellot. Joulu oli tullut. ”Se oli Jeesus”, vanha mies siveli mietteliäänä viiksiään. ”Olikohan se unta? Huomenna kuitenkin odotan häntä kylään. Mutta mistä minä tunnen hänet? Sanovat, että hän oli Jumala itse.” Auringon säteet kipusivat hiljalleen kukkulan yli. Tien päässä näkyi kulkija, ja pappa Panov painoi innoissaan kasvonsa huurteiseen ikkunaruutuun. Se oli vanha kadunlakaisija. Pappa Panovia harmitti, sillä hän odotti Kuningasta. Paleleva ukko kuitenkin säälitti häntä, ja hän päätti kutsua miehen joulukahville. Pappa Panov istahti takaisin ikkunan ääreen nähdäkseen jokaisen ohikulkijan. Äkkiä hän huomasi varjossa seinän vierellä nuoren naisen vauva sylissään, ja kutsui Vauvalle hän tarjosi lämmintä maitoa, ja huomatessaan tämän paljaat jalat haki hyllystä laatikon ja otti sieltä pienen pienet kengät. Ne olivat kuin tehty vauvalle! Nuori nainen otti lahjan riemuiten vastaan. Tunnit kuluivat, mutta Jeesusta ei vain näkynyt. Ohi kulki kaikenlaista väkeä; toisille pappa Panov nyökkäsi, toisille hymyili, kerjäläisille hän antoi rahaa tai leipää. Mutta Jeesus ei vain tullut. ”Se olikin vain unta”, hän totesi surullisena, ”Minä niin toivoin, että hän olisi tullut.” Kyynelet nousivat hänen silmiinsä. Silloin pappa Panovista tuntui, että huoneessa oli joku, ja kyynelten läpi hän oli näkevinään miten pienen puodin läpi kulki ihmisiä pitkänä jonona. Siinä olivat kaikki, jotka hän oli päivän aikana tavannut. Kulkiessaan he kuiskasivat: ”Etkö nähnyt minua? Minun oli nälkä ja annoit minun syödä, minun oli jano ja annoit minun juoda, minun oli kylmä ja kutsuit minut sisään. Ne ihmiset joita tänään autoit – kun autoit heitä, autoit minua!” ”Hän tuli sittenkin!” vanha suutari nyökytteli päätään. Sitten hymy levisi hänen kasvoilleen ja tuike syttyi taas hänen silmiinsä pienten, pyöreiden lasien taa.* * lyhennelmä Mig Holderin lastenkirjasta Pappa Panovin erikoinen vieras (1979), joka pohjautuu Leo Tolstoin novellin ”Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala” VESPER – perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh: (02) 4375420 Faksi (02) 4375255 ISSN: 1795.2336 2 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) 437 5420, [email protected] Toimituskunta: Margit Virkkala Jorma Laine Nina Lehtovirta Merttu-Mari Huoponen Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Kustantaja: Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, 00181 Helsinki Marita Lyyra p. 014-641 481 gsm 040 729 2119 fax: 014-616 035 [email protected] Paino: Salon Lehtitehdas Salo, 2011 Kannen kuva: Ismo Pekkarinen/ KuvaKotimaa Levikki: 10.000 kpl Seuraava Vesper ilmestyy 23.3.2012 Uutisia myös: w w w.naantalinseurak untayht yma.fi Arkihuolesi kaikki heitä Näin meitä kehotetaan tuttuakin tutummassa joululaulussa. Arkihuolien lisäksi monilla meistä on kuitenkin huoli oman joulun järjestymisestä. Omassa kodissa joulujuhlan järjestäminen ei ole kaikille mahdollista tai ehkä jaksamista ei vain jostain syystä ole. Heitä varten Naantalissa järjestetään Tullin Joulu. Naantalin Vapaa-aikatullissa (Henrikinkatu 7) vietettävään joulujuhlaan ovat tervetulleita kaikki naantalilaiset ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta, ja paikalle saa tulla vaikka joka päivä, jos jaksaa ja haluaa. Viime vuonna kävijöitä oli noin 550, joiden joukossa oli niin uusia tuttavuuksia kuin vakivieraitakin. - Siellä oli tosiaan hyvä tunnelma ja ruokaa oli yllin kyllin. Näin runsasta joulua meistä on harva kokenut, edes lapsena, eräs juhlavieras kommentoi. Tullin Joulun yksi tärkeä lähtökohta on se, että on olemassa paikka, jossa saa viettää joulunsa mukavassa seurassa ja heittää arkihuolet ainakin hetkeksi nurkkaan. Tullin Joulu on kolmepäiväinen tapahtuma: jouluaattona ovet ovat auki klo 12-20 sekä joulupäivänä ja tapaninpäivänä klo 1218. Joulupöytä on katettuna joka päivä klo 14-18. Lisäksi joulupuuroa ja kahvia saa pitkin päivää.Tapahtuma on osallistujille maksuton. Tämän vuotinen ohjelmatarjonta hakee vielä hieman muotoaan, mutta se on ainakin selvää, että aattona paikalle saapuu joulu- pukki ja Naantalin seurakunnan puolesta tulee pappi pitämään lyhyen jouluhartauden. Lisäksi ohjelmassa on arpajaiset sekä jo perinteeksi muodostunut rompetori, josta saa käydä valitsemassa vaatteita ja tavaraa. Kaikkien päivien kohokohta on tietysti jouluruokailu. -Laulua ja musiikkiakin on, jos innokkaita esiintyjiä, säestäjiä ja laulajia löytyy, lupaa Naantalin seurakunnan diakoni Katriina Laiho. - Järjestyshäiriöitä ei ole vielä tähän mennessä ollut, ja toivotaan, että niiltä vältyttäisiin tänäkin vuonna, diakoni Anita Mäkilä haluaa huomauttaa. Valtakunnallisesti palkittu joulujuhla Vuosi 2010 oli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi koko Euroopan unionin alueella. Jo perinteeksi muodostunut Tullin Joulu oli mukana teemavuoden Lupaavat käytännöt –kilpailussa, jossa se sijoittui hienosti jaetulle toiselle sijalle. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa palkintoa luovuttamassa oli silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko. Tänä vuonna päävastuu juhlajärjestelyistä on Waihtoehto ry:llä (Naantalin Seudun Päihdeongelmaisten Tuki), jonka vahvana tukena ovat Naantalin seurakunta sekä Naantalin kaupunki. – On mahtavaa, että tällainen tapahtuma järjestetään. Yhteistyö eri tahojen välillä on pelannut loistavasti, ja ihmisillä riittää halua tehdä ja auttaa, kehuu Katriina Laiho. Lukuisia yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoistyöntekijöitä onkin kiittäminen siitä, että Tullin Joulusta on tullut osa naantalilaisten jouluperinnettä. Erittäin sitoutuneista ja monta vuotta mukana olleista ihmisistä koostuva vapaaehtoisten joukko on mukana järjestelyissä pitkin vuotta. Kantavana voimana vapaaehtoistyö Tullin Joulu toteutetaan käytännössä siis täysin vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan tänäkin vuonna monenlaisiin tehtäviin niin rompetorille, keittiöön kuin saliinkin. Keittiöön tarvitaan esimerkiksi ruoanvalmistajia (perunankuorijoita ja –keittäjiä, ruoanlämmittäjiä) ja tiskaajia, rompetorille tavaroiden järjestelijöitä ja saliin ruoan esillepanijoita ja siivoojia. - Erityisesti tapaninpäiväksi kaipaamme lisää siivoojia, korostaa Katriina Laiho. – Myös esiintyjät ja säestyskykyiset ihmiset ovat erittäin tervetulleita vapaaehtoisten joukkoon, hän lisää. 15.12. mennessä, mutta jos innostus herää vielä tuon päivämäärän jälkeen niin yhteyttä voi aina ottaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua nyt myös Facebookissa, jossa Tullin Joululla on omat sivut. Jokainen vapaaehtoinen saa tulla mukaan niin kuin vain oma jaksaminen ja kunto sallii. Kaikki apu, vaikka vain muutama tunti, on tervetullutta ja arvokasta. Vapaaehtoistyön lisäksi erilaiset lahjoitukset ja avustukset ovat tukipilari, jota ilman ei Tullin Joulua olisi. Ruokalahjoituksia sekä rompetorille menevää vaatetta ja tavaraa otetaan tänäkin vuonna vastaan. Ruokalahjoituksia voi yritysten lisäksi tehdä myös yksityishenkilöt. Edellisvuosina ovat yksityishenkilöt lahjoittaneet mm. leivonnaisia, säilykkeitä ja valmiiksi paistettuja joulukinkkuja. Vaatteita ja tavaroita voi toimittaa puhtaina ja ehjinä etukäteen päiväkeskus Tuulentuvalle (Tuulensuunkatu 6) tai seurakuntakeskuksen kirppikselle (Piispantie 2). – On hienoa, että ihmisillä on niin paljon joulumieltä, että omasta riittää jaettavaksi, iloitsee Anita Mäkilä. J Merttu-Mari Huoponen Yhteystiedot: Tuija Aho, Waihtoehto ry, 040 4130 404 Katriina Laiho, Naantalin seurakunta, (02) 533 6662 Nina Ojala, Tuulentupa/Naantalin kaupunki, 044 7334 569 Rahalahjoitukset: Waihtoehto ry 430919-2122098, viite: Tullin joulu Vapaaehtoisten toivotaan ilmoittautuvan 3 Kalastaja Antero Eloranta asuu nykyisin Rymättylän pääsaarella Heinäisten kylässä. Vesitietä pitkin on sentään lyhyt matka kotisaarelle Kaarnittaan. (kuva: Lassi Lähteenmäki) Antero Eloranta Kaarnittassa joulukirkko löytyi radiosta ”Turkulaisesta jouluhulinasta ei minulle ole paljon jäänyt mieleen, mutta niitä tonttuja ja joulupukkeja siellä näyteikkunoissa sätkytteli ja se oli jotain ihmeellistä Kaarnittan pikkunaskalin silmissä”. ka on ollut Rymättylän itäisin ympärivuotisesti asuttu saari ties kuinka pitkän aikaa taaksepäin. Nykyisin sekin ”kivi” on vain kesäkäytössä. Mutta jos palataan 50 – luvulle, on meikäläiselläkin jo ensimmäisiä konkreettisia muistikuvia ympärivuotisesta arkielämästä saaressa keskellä Airistoa. Se on näköjään niin, että kun ikää tulee tarpeeksi, täytyy alkaa muistella miten asioiden tolat olivat silloin joskus. Kelirikko määräsi, mistä joululahjat ostettiin Olen pesunkestävä luotolainen, asunut koko nuoruusajan saaressa, Kaarnittassa, jo- Loppusyksy ja joulunseutu olivat Kaarnittassa niitä kaikkein kovimpia aikoja. Kelit 4 olivat silloin hankalimmat ja elämisen ehto oli, että itse oli tultava toimeen kaikissa tilanteissa ilman mitään niin sanottuja yhteiskunnan palveluja. Ei näkynyt ensimmäistäkään yhteysalusta eikä muutakaan ”vispilää”. Merivartiosto oli ainoa mistä ilmeisesti apua olisi hätätapauksessa saanut. Puhelinkin tuli saareen vasta jossain 50-luvun puolivälin paikkeilla. Mutta palataan joulunaikaiseen eloon. Vaikka elämä olikin vaatimatonta, ei eletty ihan luontaistalouttakaan sentään koska kaupassakin aina silloin tällöin käytiin, ja myös niin sanottuja jouluostoksia tehtiin. Kelirikko vaan oli tekijä, joka monesti määräsi kurssin mihin kauppapaikkaan pääsi. Rymättylän keskusta oli hankala paikka, koska Kirkkolahti oli jäässä heti kun ensimmäiset pakkaset tulivat. Muistan miten joskus tultiin tyhjin toimin takaisin jään reunan tultua vastaan. Turkuun päin kulku oli helpompaa, selkävedet olivat avoinna. Paatilla tai kensulla ensin Ruissaloon ja sieltä linjaautolla kaupunkiin. Turkulaisesta jouluhulinasta ei minulle ole paljon jäänyt mieleen, mutta niitä tonttuja ja joulupukkeja siellä näyteikkunoissa sätkytteli ja se oli jotain ihmeellistä Kaarnittan pikkunaskalin silmissä. Kaarnittaassa joulu on aina ollut joulu. Sitä on odotettu ja sen eteen on ”huusattu”. Vaikka puitteet olivat vaatimattomat, niin aina joulun tunnelma voimallisena tuli. Siihen aikaan kaikki teurastettiin kotona, niin myös kinkku oli syksyllä laitettu suolaan odottelemaan jouluaattoa. Toinen asia, joka on jäänyt mieleen, on se, että meillä valmistettiin livekala kotona, tosin ne mustat kuoret ostettiin jostain kaupasta. Niiden saattaminen syöntikuntoon oli pitkä prosessi, mutta äiti osasi tämänkin homman. Sitä herkkua meillä kului paljon, koska sitä syötiin pitkälle tammikuuhun. Ja jouluun tietysti kuului joulukuusi joka vanhemman veljen kanssa aattona metsästä haettiin ja illan suussa koristeltiin. Tämä on muuten jäänyt minulle perimäksi, että kuusta ei ennen aattoa sisälle tuoda. Isän tehtävänä oli joulusaunan lämmitys, kova saunamies kun oli. Sen kivikasan lämmittämisessä kuluikin muutama tunti. Silloin ei tunnettu mitään ” kertakäyttökiukaita”. Sitten kun nuo askareet ja navetta ja muut asiat oli saatu loppuun, käytiin aterialle joulupöytään. Ja kyllä jossain vaiheessa iltaa pukkikin aina kävi. Tosin tätä partaukkoa en koskaan nähnyt. Kerran oli lähellä, kun oli kuulemma oven takana, mutta pelkäsin niin vietävästi, että näkemättä jäi silloinkin, mutta paketit jätti oven taakse kuten muinakin jouluina. Ihmeellisesti se pukki vaan sinne luotoon joka vuosi tiensä löysi, vaikka ei kelitkään aina hääppöisiä olleet. Radio korvasi joulukirkon En muista, että olisi koskaan käyty joulukirkossa. Ei ollut mikään yksinkertainen asia lähteä sen aikaisella kalustolla sysipimeälle merelle ja vielä mantereen puolella jotenkin kirkolle. Yleensä kirkonmenot kuunnel- tiin radiosta. Radio olikin huushollin ainoa sähköinen laite, taskulamppujen lisäksi. Joulunaikaan kuuluu nykyään sukulaisissa käyminen ja varmasti kuului myös menneinä vuosina. Joskus mekin jossain käytiin ja joku kävi meilläkin, mutta pääsääntöisesti keskenään oltiin ja kuunneltiin hiljaisuutta, joka kuulemma on nyt ylellisyyttä. Merta pitää osata kuunnella Joku voi tietysti ihmetellä miten yksi perhe saattoi asua tuollaisessa paikassa vuosikymmenet, tavallaan eristyksissä muusta maailmasta. Toki saariryhmässämme oli vuosisadan alkupuoliskolla enemmänkin asukkaita, mutta useimmat kai saivat joistain syistä tarpeekseen ja häipyivät, vain me sitkeät jäätiin. Kesällä kyllä oli liirumia, mutta syksy ja talvi oli hiljaista. Meri ympärivuotisena asuinympäristönä on melkoisen voimakas vaikuttaja. Sitä pitää kuunnella – on se sitten pahalla tuulella tai leppoisasti liplattaa. Se antaa ja opettaa aina joitain sellaisia asioita joita ei mistään muualta löydä. Tosin se joskus myös ottaa. Meille ei vuosikymmenten aikana koskaan mitään haveria sattunut. Tätä kirjoitellessa syksy on jo ehtinyt pitkälle vaikka lämpimiä kelejä onkin riittänyt. Istuskelen tässä Kaarnittan saaressa rantasaunan terassilla kuunnellen aaltojen hiljaista kohinaa niiden tavoitellessa sileäksi hioutuneita rantakiviä. Niihin ovat lukemattomat aallot vuosisatojen saatossa sammuneet. Tällaisia rantasaunoja ja terasseja ei siihen aikaan kun täällä taapersin, paikallisen väestön keskuudessa tunnettu. Ajat ovat muuttuneet, miltähän mahtaa ympäristö näyttää viidenkymmenen vuoden päästä? Olen ajatellut, että tuleekohan vielä vanhoilla päivillä joskus vietettyä joulua tässä kotisaaressa – aika näyttää. J Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Rymättylän seurakunnan joululehdessä vuonna 2006. KOLUMNI Kullan kirous, kuparin kauhistus Etelä-Afrikan maisemassa kraaterimaisia kekoja on vierivieressä. Pinnan alla on runsaasti hopeaa, kultaa ja platinaa. Malmia kaivetaan pintaan hurjat määrät. Tällä vauhdilla maan jokainen neliömetri on kertaalleen käännetty ympäri muutamassa vuosisadassa. muistaa, että me kaikki vaikutamme kaivostoiminnan suuruuteen. Kun laitat hylätyn metalliesineen metallinkeräysastiaan, se korvaa raaka-aineena neitseellisen metallin. Jos jokainen tekee tämän pienen teon, yhteisvaikutus on iso. Paljasjalkainen eteläafrikkalainen ei moisesta juurikaan hyödy. Haittoja on sitäkin enemmän: louhinta synnyttää äänisaastetta, malmin rikastus saastuttaa ilmaa ja saastuttaa vesiä. Ympäristömääräyksiä on sentään nyt kiristetty, mutta voiton käärii kuitenkin monikansallinen yhtiö. Välillä tuntuu siltä, että rikkainta elämää viettää sellainen maa, jolla ei ole öljyn tai metallin kaltaista rikkautta maan pinnan alla. Kun maassa on rauha, maassa on rauha. J Lassi Lähteenmäki Nyt meillä Suomessakin on päästy maistelemaan näkyvämmin kaivostoiminnan hedelmiä. Muutaman kymmenen työpaikan nimissä ollaan valmiit kääntämään maa ylösalaisin, vaikka se olisi keskellä kansallispuistoa. Metallihimon yhteydessä on syytä Kaamoskonsertit Rymättylässä On taas aika Rymättylän seurakunnan ja Naantalin kaupungin toivottaa vieraat tervetulleiksi juhlallisten ja ylevien musiikillisten tuokiokuvien ääreen perinteisen Kaamoskonserttisarjan merkeissä. On sekä miellyttävää että tunnelmallista keskittyä - jokainen omalla tavallaan – kuuntelemaan Rymättylän kirkon ainutlaatuisen soinnillisen tilan syvyyksiin luotaavia ääni- ja maisemakuvia. Piilotajunnan tasoilta nousevat mystissävytteiset kokemukset odottavatkin jokaista klassisen musiikin ystävää. Kaamoskonserttisarjaan kuuluu tällä kertaa neljä täysimittaista tilaisuutta, joista on jäljellä vielä kolme sisällöltään toisistaan poikkeavaa konserttia. 1. adventtisunnuntaina 27.11. estradille nousee Jaakko Löytty kahden muun instrumentalistin kanssa yhtyeenä nimeltä TRE (suom. Kolme). Tunnettu gospelmusiikintekijä ja matkaveisaaja esittänee tunnetuimpia laulujaan ilmentäen uskollisesti sitä kuulua nöyrää armon kerjäläisen mielikuvaa ja mato-matkamiehen ikävöivää taivaskaipuuta, jota ”kahden maan kansalaisuuden” teema sävyttää unohtamatta puhutella väkevästi arkaa ja etsivää, ihan tavallista maan tonkijaa. Konsertin jälkeen on puuro- ja kahvitarjoilu seurakuntakodilla. Sunnuntaipäivän 8.1.2012 konsertti on puolestaan urkumusiikin juhlaa. Venäjällä Pietarissa Pyhän Marian seurakunnan urkurina ja Pyhän Yrjön kirkon kuoronjohtajana toimivan Marina Väisän huippuosaaminen tulee todeksi ja urkutaiteeksi Rymättylän kirkossa. Väisän ohjelmistoon kuuluu barokin aarteita mm. Bachin transkriptioita Vivaldin eräistä konsertoista, romantiikan tyylikauden teoksia sekä suomalaista uruille sävellettyä materiaalia. Väisä (synt. 1977) opiskeli Rimsky-Korsakovin Musiikkiakatemiassa pianonsoittoa ensin Michail Lebedin johdolla ja sittemmin urkujen- ja cembalonsoittoa Pietarin konservatoriossa. Tiistaina 24.1. on vuorossa kaamoskonserteista viimeinen ja sen aloittaa Turun Henrikin seurakunnan kanttori Olli-Pekka Laakkosen johtama Morel-yhtye, johon kuuluu 12 laulajaa. Yhtye starttasi liikkeelle noin neljä vuotta sitten, jolloin se suuntasi eräänlaiselle laululliselle ”pyhiinvaellusmatkalle” Valamosta Roomaan. Italian konserttimatkan jälkeen se on sitten esiintynyt jokseenkin säännöllisesti kotimaassa ja muuallakin. Nyt kuultava kooste sisältää perinteistä klassista vokaalimusiikkia, mutta alkaa vanhalla englantilaisella ja italialaisella musiikilla. Lisäksi konsertissa esiintyy Kirsi Laakkonen, joka esittää soololauluja mm. Bachin Bist Du bei Mir. Ohjelmaan sisältyy myös Sibeliusta sekä Olli-Pekka Laakkosen omia kappaleita mm. Saima Harmajan runoihin. Toivottakaamme siis täten onnea taiteilijoille ja itsemme tervetulleiksi kaamoksellisiin musiikkitapahtumiin! Esa Vähämäki Rymättylän seurakunnan kanttori Kaamoskonsertit Rymättylän kirkossa 27.11. klo 17.00, 8.1. klo 18.00, 24.1. klo 19.00. Vapaa pääsy, ohjelma 10€ 5 Hän seimessä nuk Naantalissa ollaan nyt joulun ytimessä Lapsen syntymä on aina ihme; Jeesus-lapsen vielä monin verroin suurempi. Vapahtajamme syntyi karussa kallioluolassa lähellä Betlehemiä ja laskettiin eläinten ruokakaukaloon, seimeen, nukkumaan. Jouluseimeä katsoessamme olemme kristinuskon alkulähteillä: Jeesus syntyi köyhyyteen alhaistakin alhaisimpien joukkoon. Jouluseimi ei siis ole vain pelkkä koriste vaan se muistuttaa meitä konkreettisesti joulun tapahtumista. Sen äärellä onkin hyvä pysähtyä ja hiljentyä miettimään joulun todellista sanomaa. Rooman katakombeista Naantalin Itsenäisyydenpuistoon Jeesuksen syntymäluolan paikalle rakennettu kirkko tunnetaan edelleen Jeesuksen syntymäkirkkona. Jo varhain siitä tuli pyhiinvaelluskohde, mutta koska vain harvoilla oli mahdollisuus vaivalloiseen matkaan, alettiin Italiassa rakentaa luolan pienoismalleja. 300-luvulla Rooman katakombeissa tehdyissä, tiettävästi maailman vanhimmissa pienoismalleissa seimeen Jeesus-lapsen ympärille on asetettu paimenet, härkä ja aasi, ja vasta myöhemmin myös Maria ja Joosef. Seimiperinteen varsinaisena isänä pidetään Franciscus Assisilaista, joka pystytti Betlehemin seimen jouluna 1223 köyhään italialaiseen Greccion kylään. Seimen historialla on pieni linkki myös Naantaliin, sillä Pyhä Birgitta kävi vuonna 1370 Betlehemissä ja sai siellä seiminäyn. Katolisista lähtökohdistaan huolimatta jouluseimi hyväksyttiin vähitellen myös osaksi protestanttista jouluperinnettä. ”Hän seimessä nukkuu, ei vuodetta saa, vaan oljille päänsä hän saa kallistaa. Yötaivaalla tähdetkin näkevät sen, on seimessä lapsi tuo ihm Useiden lähteiden mukaan Suomeen jouluseimet tulivat 1400-luvulla. Suomen evankelis-luterilaisiin kirkkoihin ne ilmestyivät vasta 1980-luvulla. Nykyään seimiasetelmat ovat meille jo sangen tuttu näky monissa julkisissa tiloissa kuten ostoskeskuksissa, kouluissa ja sairaaloissa. Myös suomalaisissa kodeissa valmistaudutaan yhä useammin joulun tunnelmaan seimiasetelmia rakennellen. Tänä jouluna seimiasetelmaa pääsee ihastelemaan myös Naantalin vanhankaupungin sydämessä, Itsenäisyydenpuistossa. na oli, että seimiasetelma toisi tervetulleen lisän Naantalin joulunaikaan, konkreettisen muistutuksen joulun merkityksestä. Ensimmäinen suunnittelupalaveri pidettiin toukokuun viimeisenä päivänä, ja sen jälkeen projektin eteen onkin tehty töitä monella eri taholla lähes taukoamatta. Naantalin jouluseimen siunaa 1. adventtisunnuntaina kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Naantalin seurakunnan lapsi- ja perhetyö järjestää lisäksi seimelle adventtipolkuja, ohjattuja kierroksia lapsille ja heidän läheisilleen 12.-14.12. ja 16.12. (lisätietoa sivulla 10). Seimen äärellä saa käydä ihmettelemässä joulun tapahtumia aina uuden vuoden päivään asti. Marialla sylissään sukankudin Jouluseimeä ryhdyttiin puuhaamaan jo toukokuussa 6 Itsenäisyydenpuistoon pystytettävä seimiasetelma on tehty täysin vapaaehtoisvoimin: ideanikkareina on toiminut iso joukko naantalilaisia naisia ja miehiä, yrityksiä ja yhteisöjä. Lähtöajatukse- Seimiasetelmat vaihtelevat ajasta ja kulttuurista toiseen. Asetelma voi olla yksinkertaisen pelkistetty tai täynnä mitä erilaisimpia hahmoja ja tapahtumia. Perinteiseen seimiasetelmaan kuuluu kuitenkin talli, jonka keskellä on Jeesus-lapsi seimessä. Marian paikka on katsojasta vasemmalla. Hänen pukunsa värit ovat puhtautta kuvaava valkoinen, rakkautta kuvaava punainen ja taivaansininen. Oikealla seisoo Joo- sef, jonka vaatteissa keltainen ja ruskea kuvaavat uskoa ja viisautta. Muita hahmoja ovat paimenet, enkelit sekä kolme itämaan tietäjää kameleineen. Myös tähti on oleellinen, sillä se johdattaa tietäjät seimen luo: vanhin tietäjä, Melchior, on polvillaan kultainen lipas käsissään, Balthasarilla on suitsukerasia ja nuorella Casparilla mirhamiastia. Naantalin seimessä ei näitä hahmoja vielä tänä jouluna nähdä. Eläimistä kuvataan yleensä aasi, härkä ja lampaat. Ne lämmittävät hengityksellään vastasyntynyttä. Seimiasetelmiin lisätään usein myös joululegendoissa mainittuja kasveja kuten palmuja, ruusuja, liljoja ja joulutähtiä. Ikivihreät kasvit ovat iankaikkisen elämän vertauskuvia. Usein seimiasetelmissa on lisäksi jokin paikallinen erityispiirre. Naantalin jouluseimeen oman leimansa tuo Marian sylissä oleva sukankudin. (lähde: Kecskeméti, Outi; Seimikirja; 1995) kkuu Karitsa hahmollaan. Karitsa on päässyt jo syliin. Seimen eläimet syntyvät kanaverkosta Motivaatio löytyi helposti Iloinen puheen sorina täyttää Suopellon yläkoulun kuvataideluokan, kun reipas joukko kahdeksasluokkalaisia tyttöjä ryhtyy innokkaasti työhön. Oppilaat ovatkin saaneet jo hienosti hahmolleen ainakin karitsan ja lampaan, jotka tulevat Naantalin Itsenäisyydenpuistoon pystytettävään jouluseimeen. meellinen.” – Oppilaita ei ollut vaikea motivoida tähän projektiin. Heitä innostaa erityisesti se, että työt pääsevät esille koulun ulkopuolelle. Myös eläinaihe on mieluisa, kertoo kuvataiteen opettaja Maria Kajanki ja iloitsee siitä, että yläkoululaisia pyydettiin mukaan tällaiseen ainutlaatuiseen projektiin. Mariantyttärien seimi Lucian päivänä 13.12. sisar Elisabet ja sisar Janina rakentavat perinteisen jouluseimensä Luonnonmaan Haijaisissa sijaitsevan kotinsa alakertaan. Vierailijan eteen avautuu kokonainen seimimaailma, jossa joulun tapahtumat etenevät ”reaaliajassa”. Lukuun ottamatta joulun pyhiä Mariantyttäret ottavat mielellään vastaan seimivieraita koko joulun ajan. Heidän kanssaan voi sopia vierailusta puhelimitse (02) 4359 352 (ryhmän koko maks. 20 hlö). Seimeä voi käydä ihailemassa aina Nuutin päivään 13.1.2012 asti. - Projektin aluksi oppilaat jakautuivat ryhmiin, joista jokainen sai tehtäväkseen yhden eläimen. Sitten ryhmät etsivät netistä kuvia ja alkoivat kuvien pohjalta muotoilla eläintään kanaverkosta, selostaa Kajanki. -Tarkoituksena olisi saada aikaiseksi karitsa ja lammas kokonaan sekä härän ja aasin päät, jotka sitten pilkistävät heinäpaalien takaa, hän jatkaa ja myöntää, että moni asia askarrutti aluksi kuten esimerkiksi riittääkö aika ja mikä materiaali kestää säävaihtelut. Opettajan ja oppilaiden yhteistyö pelaa hienosti: työtä suunnitellaan yhdessä sitä mukaan kun se etenee. Välillä työ kirvoittaa innokasta keskustelua, jopa väittelyäkin, siitä miten asiat pitäisi toteuttaa, sillä opettajallakaan ei välttämättä ole valmiita vastauksia. - Eläimet olisi tarkoitus päällystää huovilla ja kankaille sekä tehdä niille kenties vielä kasvonpiirteitäkin, mutta suunnitelmat saattavat vielä muuttua matkan varrella, Kajanki hymyilee. Mukavinta on yhdessä tekeminen Iiris, Karoliina ja Sanni työstävät karitsaa. Keskustelu käy vilkkaana, kun tytöt miettivät yhdessä kuuden hengen ryhmässä työn toteutusta. Tämän tyyppinen työskentely on kuvataiteen tunnilla uutta: työn alla olevat eläimet ovat suurikokoisia, kanaverkko materiaalina uusi ja myös isossa ryhmässä työskentely sekä pitkä, toista kuukautta kestävä projekti on oppilaille uutta. Tytöt kertovat, että ensin työhön ryhtyminen vähän arvelutti: miten sitä kanaverkosta muka eläimen saa muotoiltua. Hauskalta siitä huolimatta tuntui aloittaa jotain sellaista mitä ei ole koskaan aiemmin tehnyt. – Vaikeinta tässä on tähän mennessä ollutkin aloittaminen, Sanni toteaa. –Ja kanaverkko pisteli käsiä ennen kuin siihen sitten tottui vähitellen, Karoliina lisää. – Yksityiskohtien muotoilu tuntui aluksi vähän vaikealta, ja seuraavaksi pitäisi saada kangas kiinnitettyä verkkoon. Mitenköhän se mahtaa onnistua?, Iiris pohtii. Tyttöjen mielestä ehdottomasti mukavin- ta projektissa on ollut se, että saa tehdä töitä isossa ryhmässä. – Yhdessä tekeminen on hauskaa, toteavat tytöt yhteen ääneen. –Eikä tarvitse olla yksin vastuussa koko työstä, lisää vielä Karoliina. Seimi tuo mieleen joulun ja Jeesus-lapsen Sanasta ”seimi” tytöille tulee mieleen joulu ja Jeesus-lapsi. Seimi on heille jokavuotinen joulukoriste, joka kuuluu kodin jouluun. Joulu merkitsee tytöille perhejuhlaa. Tärkeintä on tunnelma ja sukulaiset. - Seimi herättää ajatuksia turvasta, suojapaikasta, hellyydestä ja välittämisestä, huolenpidosta, kuvailee Kajanki seimen merkitystä itselleen. – Seimi muistuttaa siitä, että tärkeintä on rakkaus, eivät ulkoiset puitteet. Se muistuttaa myös siitä, että ihmeitä tapahtuu, hän jatkaa. – Itselläni ei ole ollut oikeaa seimiasetelmaa kotona, mutta tänä jouluna tulemme varmasti lasteni kanssa vierailemaan tällä Naantalin omalla seimellä, vakuuttaa Kajanki. J Merttu-Mari Huoponen Jouluseimen siunaaminen 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 15, Itsenäisyydenpuisto, Mannerheiminkatu, Naantalin vanhakaupunki. Seimen siunaa kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Esitelmä jouluseimiperinteestä (Aiju von Schöneman) ke 7.12. klo 15 Naantalin seurakuntakeskuksessa 7 Työhuone kuvastaa johtavan nuorisoohjaaja Timo Havukaisen kiireistä syksyä hyvin. Haaveena pitkäjänteinen nuorisotyö Timo Havukaisesta on tuntunut tänä syksynä kuin olisi vaihtanut työpaikkaa. Hän aloitti syyskuun alussa johtavana nuorisotyönohjaajana, kun nuorisotyön tiimi oli mennyt uusiksi henkilöstövaihdosten vuoksi. Syksy on tuonut paljon uutta. Olen ollut ensimmäistä kertaa haastattelemassa nuorisotyöntekijäksi hakeneita ihmisiä. Valinnan jälkeen aikaa on mennyt uusiin työtovereihin tutustuessa ja yhteisten työlinjojen löytämisessä. Toivottavasti uusien työntekijöiden kanssa päästäisiin jatkumoon, jossa nuorisotyötä tehtäisiin pitkäjänteisesti ja ilman suurempia henkilöstövaihdoksia, Timo Havukainen sanoo. Hän toivoo, etteivät nuoret joutuisi kärsimään muutoksista, sillä paljon aikaa on mennyt, kun asioita on laitettu uusiksi. Nuoriso on kuitenkin todennäköisesti jo reagoinutkin henkilöstövaihdoksiin. Leiri, johon nuoria oli ilmoittautunut hyvissä ajoin reippaasti, kuihtuikin päivää ennen neljän hengen leiriksi ja se jouduttiin peruuttamaan. Nuorten illat, varhaisnuorisotyö ja isoiskoulutukset ovat muutoksista huolimatta pyörineet normaalisti. Tällä hetkellä nuorisotyöntekijät suunnittelevat ensi vuoden rippikouluja, jotka ovatkin Timo Havukaiselle mieluisimpia työtehtäviä. Nuoren kehitystä ja kasvua pääsee parhaimmillaan seuraamaan kolme vuotta, 8 kun nuori päättää rippikoulun jälkeen ryhtyä isoseksi. Palkitsevinta työ on silloin, kun huomaa jostain pikku jutusta, katseesta tai eleestä, että joku asia työssä on mennyt oikein. Joskus tulee vastaan niitäkin nuoria, joista huomaa, että armo on kirkastunut rippikoulun aikana. Sellaiset kokemukset kannustavat jatkamaan nuorisotyötä, hän pohtii. Nykyajan nuoret ovat tosi fiksuja Timo Havukainen päätyi Naantalin seurakuntaan nuorisotyönohjaajan sijaiseksi yli neljä vuotta sitten. Tulin Naantaliin ihan käytännön syistä. Ajoin neljä vuotta 90 kilometriä kotipaikkakunnaltani Nousiaisista Kokemäen seurakuntaan lähes joka päivä. En tuntenut Naantalista etukäteen miltei ketään, mutta 20 kilometrin työmatka aina 90 kilometrin matkan voittaa, hän toteaa. Suuri osa nuorista on Timo Havukaisen mukaan tosi fiksuja, mutta ne nuoret, jotka voivat huonosti, voivatkin tosi huonosti. Pahoinvoinnin syynä on yleensä ihmissuhdeasiat. Heillä saattaa olla ongelmia perheen, suvun tai kavereiden kanssa. Varsinkin, jos kodin kanssa asiat eivät toimi, se vaikuttaa nuoren elämässä aivan kaikkeen. Huolestuttava ilmiö on myös, että osalta nuorisosta puuttuu malli, miten reagoidaan eri asioihin. Ylireagoinneista saa vii- koittain lukea lehdistä: nuoriso on provosoitunut jostain ja tilanne on päätynyt väkivaltaan. Huumeongelmia ei Naantalissa ole sen enempää kuin muuallakaan, toisaalta myös nuorison juopotteluakin voisi pitää huumausaineongelmana, hän toteaa. Johtavan nuorisotyönohjaajan velvollisuuksien myötä Timo Havukainen on joutunut tinkimään erityisnuorisotyöstä, mikä on harmittanut häntä. Erityisnuorisotyö on ennalta ehkäisevää työtä, jossa kiinnitetään huomiota nuoriin, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnasta. Erityisesti se on surettanut, että juuri kun tällaiset nuoret olivat oppineet tuntemaan minut nimeltä, olen joutunut vähentämään työpanostani, hän harmittelee. Nuorisotyö – kauas kantava näky Timo Havukainen on työskennellyt koko elämänsä nuorisotyössä lukuun ottamatta 12 vuotta, jonka hän vietti perheineen lähetystyössä Japanissa. Kaipa sitä voisi sanoa, että olen joko jumittunut tähän työhön tai sitten se on kutsumus. Kyllä se on minun kohdalla kauas kantava näky: Jos minä en tekisi tätä työtä, kuka sitten tekisi? Nuorisotyö on voittopuolisesti kivaa, sillä nuoret ovat ihania. Rippikouluun tulee monenlaisia nuoria, mutta kaikista oppii tykkäämään. He ovat Jumalalle rakkaita ja niin myös minulle, hän toteaa. Uusi johtava nuorisotyönohjaaja löysi nuorisotyön varsin nuorena ollessaan vasta 12-vuotias. Kotiseurakunnan nuorisotyönohjaaja soitti hänelle joulun ja uuden vuoden välillä myöhään illalla ja kysyi, lähtisikö Timo kerhonohjaajakoulutukseen heti uuden vuoden jälkeen. Hän oli ensin hieman hämmentynyt, mutta kysyi kuitenkin vanhemmilta lupaa päästä mukaan koulutukseen. Päätin kuitenkin jo sen puhelun aikana, mitä tulen työkseni tekemään. Onneksi koulussa opinto-ohjaaja ymmärsi, että kahdesta kiinnostuksen aiheesta, nuorisotyöstä ja tekniikasta, nuorisotyö on se tärkeämpi. Tekniikasta tuli minulle tärkeä harrastus, Timo Havukainen muistelee. Timo Havukaisen mukaan nuorisotyössä ei ole kahta samanlaista päivää. Tässä saa laittaa itsensä likoon, sillä haasteita riittää. Nuorisotyössä tulee heti seinä vastaan, jos työhön leipääntyy. Sen huomaa siitäkin, että jos nuorisotyöntekijäksi kouluttautuu 50 henkilöä, niin ehkä viisi heistä eläköityy nuorisotyöstä, toteaa Timo Havukainen, joka on työskennellyt nuorisotyöntekijänä vuodesta 1982 lähtien. Hän on ajatellut työskentelevänsä Naantalin seurakunnassa eläkeikään asti, sillä pitkäjänteisen työn kannattajana hän on todennut pitkäjänteisyyden kantavan sekä työtä että työntekijää. J Heidi Aaltonen Jouluradio soi jälleen! Jouluradio virittää juhlamielelle Turun seudulla jo viidettä joulua. Joulunodotus aloitetaan 1.adventtisunnuntaina 27. marraskuuta Hoosianna –hymnillä heti puoliltaöin Jouluradion taajuudella 93,8 MHz (kaapelissa 90,1 (TeliaSonera) tai 98,0 MHz (DNA Welho Raisio). Jouluisen musiikin parissa tunnelmoidaan tauotta ja ilman kaupallisia mainoksia läpi vuorokauden aina tapaninpäivään 26. joulukuuta saakka. Jouluradion tuottaa pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa kanavan myös Turun seudulla asuville. Jouluradion soittolistalla soi tänä vuonna komeat kaksituhatta erilaista laadukasta joululaulusovitusta meiltä ja maailmalta. - Jouluradio tarjoaa tuhdin annoksen perinteisiä joululauluja, mutta mukana on mausteeksi harvinaisia sovituksia tutuista melodioista, ja muutama yllätyskin. Tämän vuoden musiikkivalikoiman voisi kiteyttää yhteen sanaan: laatu, kertoo kanavan musiikkipäällikkö Mika Saarelainen. Joulutoiveita soitetaan joka lauantai ja uusintana sunnuntaisin sekä tänä vuonna en- Hautapaikat maksullisiksi Naantalin seurakuntayhtymässä hautapaikat ovat olleet tähän asti maksuttomia kaikille Naantalin kaupungin asukkaille. Ulkopaikkakuntalaisilta sen sijaan on peritty maksu. Kirkkohallitus on jo vuonna 2005 antanut seurakunnille suosituksen, että hautapaikoista ja haudan hallinta-ajan jatkamisesta tulisi periä maksu, jonka määräämisessä tulee ottaa huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Nyt kirkolliskokous ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin suosituksen muuttamisesta laiksi. kirkkoneuvosto ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle seuraavaa: Naantalilaisilta peritään arkkuhaudasta ja Naantalin kirkon hautausmaan vanhan haudan lunastamisesta uurnahaudaksi 100 euroa/sija, ulkopaikkakuntalaisilta 600 euroa/sija. Uurnahauta on naantalilaisille muistolehdossa maksuton, mutta uurnalehdon paikasta peritään 50 euroa. Ulkopaikkakuntalaiset maksavat uurnahaudasta sekä uurnaettä muistolehdossa 200 euroa. Sirottelualue on kaikille maksuton. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää maksuista 1.12.2011. J Naantalin seurakuntayhtymän yhteinen simmäistä kertaa myös jouluaattona aamupäivällä. Torstai-iltana 22. joulukuuta Joululahjavalvojaisissa tavataan lahjojen käärimisen ohella tunnettuja vieraita. Netissä neljä joulukanavaa Kaikkiaan liki neljännesmiljoonan perinteisen radiokuuntelijan lisäksi Jouluradiolla oli viime vuonna jopa 150 000 nettikuuntelijaa kaikkiaan 118 maasta. Jouluradio kuuluu internetissä osoitteessa www.jouluradio.fi. Jouluradio.fi –sivuilta avautuu tänä vuonna myös kolme muuta nettiradiota. Pikku Jouluradio on suunnattu perheen pienimmille. Suomen Lähetysseuran kanssa toteutetussa nettiradiossa soivat Kauneimmat joululaulut. Nettiradioiden uutuus on Julradion, joka soittaa rakastetuimpia ruotsinkielisiä joululauluja sekä uutta suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten artistien musiikkia. Joulumielisten yhteisö löytyy Jouluradion Facebook -sivuilta, joilla on jo yli viisituhatta tykkääjää. Jouluradion voi ladata ilmaisena sovelluksena myös iPhoneen ja radiosta on sovellus myös Android -puhelimiin. J Kauneimmat joululaulut tekevät hyvää Lähes miljoona suomalaista kokoontuu vuosittain laulamaan Kauneimpia joululauluja seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin. Lähetysseuran v. 1973 aloittamasta perinteestä on tullut seurakuntien suosituin musiikkitapahtuma. Kauneimpia joululauluja on laulettu Suomen seurakunnissa kohta neljäkymmentä vuotta. Tilaisuuksissa kerätään kolehti seurakunnan nimikkotyölle Lähetysseuran kautta tai Lä- hetysseuran joulukeräykselle. Vuonna 2011 joulukeräyksen tuotto käytetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden hyväksi. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten, lasten ja vammaisten asemaan. Kauneimmat joululaulut – vihko on Suomen Lähetysseuran joululahja sinulle. Tervetuloa laulamaan yhdessä! J Jouko Sjöberg Kirkon korjaus Panoraamakuva Naantalin kirkon sisätiloista 15.11.2011. Vasemmassa reunassa näkyy pohjoislaivan itäpääty ja oikeassa laidassa näkyy pohjoislaivan länsipääty. Keskellä kuvaa on keskilaivan telineet. 9 Adventtipolku. Kutsutaksikuljetukset: Kutsutaksikuljetus su 4.12. ja ti 6.12. sekä su 1.1. Hakapellon hautausmaalle. Lähtö linja-autoasemalta klo 12.30. Puoli tuntia ennen lähtöä ilmoitus Naantalin taksiasemalle puh. 10041, miltä pysäkiltä kyytiin (myös linja-autoasemalta tulevat). Edestakainen hinta 2 €. Tullin joulu 2011 -Hyvää mieltä tekijöille ja kokijoille - Joulu on perinteisesti perhejuhla, yksinäisyys on kaikkein vaikeinta silloin kun kaikki muut ovat perheittensä kanssa. Jouluiloa on vaikea löytää myös silloin kun jostakin syystä ei ole varaa tai voimia järjestää joulua perheelle. Tarjolla jouluruokaa ja ohjelmaa koko perheelle. Tapahtuma on suunnattu naantalilaisille ja on maksuton. Vapaa-ajan Tulli avoinna la 24.12 klo 12.00-20.00 su 25.12 klo 12.00-18.00 ma 26.12 klo 12.00-18.00. Riisipuuro ja kahvipöytä katettuna koko päivän ajan. Jouluruoka katettuna päivittäin klo 14.00-18.00. Voit tulla luomaan kanssamme joulun tunnelmaa ja hyvää mieltä itsellesi sekä muille tulemalla vapaaehtoiseksi Tullin jouluun tai lahjoittaa ruokaa tai varoja tilille: 430919-2122098 (Waihtoehto ry) viitteeksi Tullin joulu. Lisätietoja Katriina Laiho 02-5336662, Nina Ojala p.044-7334569, Katja Ristilehto p. 050-3390573 tai Tuija Aho 040-4130404 Järjestäjät Naantalin kaupunki, Naantalin seurakunta, Waihtoehto ry sekä joukko vapaaehtoisia. Hyvä J ä oulua !!! Adventtipolut ovat ohjattuja kierroksia kohti seimeä. Adventtipolulle lapsia johdattaa lastenohjaaja ryhmä kerrallaan 12.12.-14.12 ja 16.12. Klo 9-11.15 vartin välein. Lähetyksen ja diakonian joulumyyjäiset la 26.11.2011 klo 10-13 Naantalin seurakuntakeskus Adventtipolulla lauletaan ja leikitään kunnes päästään vanhan kaupungin seimelle, jossa kuullaan Joulun Lapsesta ja saadaan lämmintä mehua ja pipareita. Lastenohjaajien vetämät kierrokset kestävät n. tunnin. Perheet ja lapset tervetuloa mukaan. Ryhmät varatkaa aikanne lapsityönohjaajalta (02) 533 6054 Lähtö tapahtuu kaupungintalon edestä ja päätepiste on Itsenäisyydenpuisto vanhassa kaupungissa. Naantalin seurakunnan Vielä ehdit mukaan VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄ retriittiin Olet tervetullut viettämään yhteistä joulujuhlaamme to 8.12.2011 klo 17 seurakuntakeskukseen. hiljaisuuden hoidettavaksi 2.-4.12. Rymättylän Tammilehdossa. Hinta 100 euroa. Ilmoittautumiset kuluvan viikon aikana. Leena Flander 045 63 90 245 tai Pirkko Tavio 040 58 80 822 a Tervoesttouklo sille. Tiedossa mukavaa yhdessäoloa, ohjelmaa ja ruokailu. Sydämellisesti tervetuloa! Ilmoittautuminen omalle vapaaehtoistyönvetäjälle viimeistään 30.11. Tämä ilmoitus korvaa erilliset kutsut. TERVETULOA ! § jjoulu WWW.LEHTITEHDAS.COM LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI •Riitajarikosasiainoikeudenkäynnit,myösmaksuttomat •Perintö-japerheasiainoikeudellisetym.kauppakirjatja sopimukset,testamentit,avioehdot,avioeroasiatjne. •Maksutonpuhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 [email protected] www.anneteuri.fi Nyt vain § Sopimusasiat, perukirjat, testamentit lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset Varatuomari, KTM Markku Tuuna Julkinen kaupanvahvistaja Kaivokatu 22, 21100 Naantali Puh. 02-533 4465 Täyden palvelun hautaustoimisto AVOIMET OVET KE 30.11. KLO 10-17 Tervetuloa tutustumaan uusittuun toimitilaamme ● kiviliikkeen edustaja paikalla klo 10-14 ● varatuomari Hannu Vehanen neuvoo lakiasioissa klo 14-17 ● kynttilänsytytin ja enkeliheijastin kävijöille lahjaksi Kahvitarjoilu Riitta Vehanen ja Taina Kannus Henrikinkatu 2 Naantali P. 435 3126 10 399900 Heikki Oja Suomen kansan an pyhimyskalenteri teri Suomen kansan vuosisatojen i t j saatossa kunnioittamat pyhät tammikuun alun Abelista joulukuun lopun Sylvesteriin. Lisää tuotteita löydät: www.kotimaakauppa.ﬁ a Tervoesttouklo sille. joulu Nyt vain 9 790 Naisten Pankin kahvi Tummapaahtoinen maukas Reilun kaupan kahvi tansanialaisista pavuista. Suodatusjauhatus, 500 g. HAUTAUSTOIMISTO LINDSTRÖM www.pietet.fi Lisää tuotteita löydät: www.kotimaakauppa.ﬁ Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012. Marita Lyyra (014) 641 481, 040 729 2119 T A P A H T U M I A S E U R A K U N N I S S A A D V E N T I N A I K A A N J A K E V ÄT K A U D E L L A 2 0 1 2 NAANTALI Su 27.11. Perhemessu klo 10 seurakuntakeskus. Lindberg, Rautiainen, Hartikainen ja lastenohjaajat Hakamäki-Salo, Lähdesmäki ja Koskenoja. Laaksonlapset, joht. Miika Hartikainen. Messun jälkeen adventtikahvit pappilassa, Kylentie 1. Jouluseimen siunaaminen klo 15 Itsenäisyydenpuisto Nlin vanhakaupunki. Rautiainen. Su 4.12. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Rautiainen, Ruskovuo, Vuola. Sirkku Lehtimäki, laulu. Kirkkokahvit. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 10 seurakuntakeskus. Klemi, Vuola. Helianthus, joht. Johanna Järvinen. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille. Partiolaisten iltakirkko ja lupauksenanto klo 18 Hakapellon kappeli. Klemi. Ke 7.12. Esitelmä jouluseimiperinteestä klo 18 seurakuntakeskus. Aiju von Schöneman. To 8.12. Vapaaehtoistyöntekijöiden joulujuhla klo 17 seurakuntakeskus. Mukavaa yhdessäoloa, ohjelmaa ja ruokailua. Sydämellisesti tervetuloa! Su 11.12. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Ruskovuo, Lindberg, Vuola. Naantalin Laulajat, joht. Johanna Järvinen. Kirkkokahvit. Ti 13.12. Iltahartaus klo 19 Naantalin kylpylä. Lindberg, Alfa-kuoro, joht. Pirjo Leino. Su 18.12. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Saantola, Rautiainen, Hartikainen. Kirkkokahvit. Muita tapahtumia: Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa. Andreas –rukousilta maanantaisin klo 18 seurakuntakeskuksen kappelissa (19.12. asti). Gospel-jumppa klo 18 seurakuntakeskus ma 28.11. Crosspoint-illat klo 18 seurakuntakeskus su 29.1., 26.2., 18.3., 22.4., 20.5., 17.6., 19.8. Diakoniatyö Kehitysvammaisten joulujuhla ke 7.12. klo 16-17.30. Aurinkosäätiön Palvelutalon Aurinkokammari. Ilmoittautumiset 2.12. mennessä Minnalle 040-524 1228. Vanhemman väen joulujuhla su 11.12. klo 14 seurakuntakeskuksessa. Pykälämaa, Ruskovuo. Jouluinen eu-ruokapakettien jako diakoniatoimistossa yksinasuville ke 14.12. klo 12-15 sekä pariskunnille ja perheille to 15.12. klo 12-15. Tervetuloa. Diakoniatyön kevätkausi 2012: Diakonian säännöllinen toiminta alkaa viikolla 2. Kohtaamispaikka ja kirpputori aukeavat ma 9.1.2012 (joulutauko 19.12.11- 8.1.12) Korttiaskartelua Kohtaamispaikalla ma 16.1., 20.2., 19.3., 23.4., 14.5. klo 11 Eilan johdolla. Avoin runopiiri Kohtaamispaikalla to 26.1., 23.2., 29.3., 26.4. klo14 Pirkon ja Kyllikin johdolla. Muistiryhmä Kohtaamispaikalla ma 6.2., 5.3., 2.4., 7.5. klo 13 Tuulikin johdolla. Potero-veteraanimiesten keskustelupiiri seurakuntakeskus rh 2 to 12.1., 9.2., 15.3., 12.4., 10.5. klo 13.30. Tiedustelut: Minna Pykälämaa 040-524 1228 (vuoden 2011 viim. kokoontuminen 1.12.) Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä seurakuntakeskus rh 2 ti 17.1., 14.2., 13.3., 17.4., 15.5. klo 14-15.30. Tiedustelut: Minna Pykälämaa 040-524 1228. (Vuoden 2011 viim. kokoontuminen 13.12.) Inkeripiiri ti 17.1., 14.2., 13.3., 17.4. ja 15.5. klo 14. Tuemme toiminnallamme Mariavanhainkotia Inkerissä ja olemme yhteydessä ystävyysseurakuntaamme. Tiedustelut: Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673. (Vuoden 2011 viim. kokoontuminen 13.12. klo 14) Omaishoitajien ryhmä seurakuntakeskus rh 2 to 19.1., 16.2., 15.3. ja 19.4 klo 13. Ryhmä on avoin kaikille läheistään hoitaville. Tiedustelut: Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673. (Vuoden 2011 viim. kokoontuminen 8.12. klo 13) Virsiharjoitukset kappelissa ti 7.2., 6.3. klo 12 Hilkan johdolla. Yhteislaulua kappelissa to 19.1., 23.2., 22.3., 26.4. klo 12 Hilkan johdolla. Keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille seurakuntakeskuksessa. Ajatustenvaihtoa ja vertaistukea luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Piia Klemi (02) 534 6390 tai Mari SyrjäkoskiVuollet (02) 533 6673. Lapsille kevätkaudella 2012 Pyhäkoulu on joulun ajan tauolla. Pyhäkoulu jatkaa kevätkautta seurakuntakeskuksessa klo 10-11 su 15.1.2012. Lapsityön kerhot lapsille ja perheille jatkuvat viikolla 2 loppiaisen jälkeen. www.naantalinseurakunta.fi Velkualla Su 27.11. Messu klo 16.30, 1.adventtisunnuntai Velkuan kirkko. Lindberg. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 11 Velkuan kirkko. Leena Flander. Ke 21.12. Jouluhartaus klo 12 Velkuan kirkko. Lindberg. Muita tapahtumia Ystäväpiiri ke 7.12. klo 12.30 Kummeli. Keväällä 2012 seuraavasti: 11.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5. Tiedustelut: Minna Pykälämaa 040 524 1228. Raamattupiiri joka toinen keskiviikko, parillisilla viikoilla klo 18 seurakuntakodilla. Tyttökerho keskiviikkoisin seurakuntakodilla klo 13-14.30 ala-asteikäisille tytöille. Askarrellaan, puuhaillaan keittiössä, tarinoita ja yhdessä tekemistä. Poikakerho torstaisin seurakuntakodilla klo 13-14.30 ala-asteikäisille pojille. Koottavien pienoismallien rakentelua, tarinoita, yhdessä tekemistä. Äiti Teresa -piiri torstaisin seurakuntakodilla klo 12. Lankoja saa lahjoittaa, otetaan kiitollisuudella vastaan. Kirkkokuoro torstaisin klo 18.30 seurakuntakodilla. Raksa perjantaisin naisten rakentumispiiri seurakuntakodilla klo 10. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo11.30 pyhäkoulu seurakuntakodissa. Opettajina Jaana Törne ja Rauni Mensali. www.naantalinseurakunta.fi www.rymattylanseurakunta.fi RYMÄTTYLÄ Su 27.11. Hoosiannakirkko, 1. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus klo 10, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. MERIMASKU Su 27.11. Hoosiannakirkko, 1. adventtisunnuntain ehtoollisjumalanpalvelus klo 10. Su 4.12. Messu klo 10, 2. adventtisunnuntai, kaikkien ikäihmisten kirkkopyhä, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Jumalanpalveluksen jälkeen joulupuurot seurakuntakodilla, järjestäjänä Rymättylän eläkeliitto. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä sanajumalanpalvelus klo 10, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä sekä itsenäisyyspäivän juhla seurakuntakodilla, juhlapuhe päätoimittaja Raimo Vahtera. Ti 29.11. Perhekerho klo 9.30. Tänään tarjotaan joulupuuroa. Su 11.12. Messu klo 10, 3. adventtisunnuntai, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Ke 7.12. Keskiviikon kahvihetki klo 13 vanhustentalolla. Pe 16.12. Joulukirkko, päivähoidon jouluhartaus klo 9.30, Sirén, Vähämäki. Ke 14.12. Joulujuhla seurakuntakodissa klo 12.30. Järj. seurakunta ja Naantalin vanhustentuki. Lämpimästi tervetuloa kaikki! Su 18.12 Messu klo 10, 4. adventtisunnuntai. Muita tapahtumia Lähetys- ja merimieskirkkopiiri kokoontuu joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakodilla. Joulukuussa 7.12. klo 13. Kultaiseniänkerho kokoontuu joka kuukauden 2. tiistai seurakuntakodilla klo 13. Joulukuussa joulukerho 13.12. Katavakotihartaus to 22.12. klo 18, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki ja kirkkokuoro. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 seurakuntakodilla. Ti 6.12. Jumalanpalvelus klo 10, tämän jälkeen seppelten lasku ja kunnianosoitukset hautausmaalla, Merimaskun sankarihaudalla, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä sekä sotaveteraanien muistomerkillä. Juhlakahvit n. klo 11.20 seurakuntakodilla. Itsenäisyysjuhla alkaa n. klo 11.50 seurakuntakodilla. Isänmaallisia lauluja, runonlausuntaa ym. juhlapuheen pitää Raija Wecksell. Su 18.12. Päiväkerhon joulujuhla klo 15 seurakuntakodissa. Kauneimmat joululaulut klo 18 kirkossa, mukana Koraalikuoro. Ti 20.12. Koulun joululaulukirkko klo 18. www.merimaskunseurakunta.fi NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakuntayhtymä.fi sähköpostit: [email protected] Taloustoimisto: Avoinna ma–pe 9–13, fax (02) 435 1856 Talousjohtaja Jorma Koivula (02) 437 5414, (02) 533 6661 Hautausasiat (02) 437 5415 Tiedottaja (02) 4375 420 Naantalin seurakunta Naantali Seurakuntakeskus Piispantie 2 www.naantalinseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-pe 9–13, to myös 15-17 fax (02) 435 1215 (02) 437 5411 ja (02) 437 5413 Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) 437 5418, 044 533 7773 Diakoniatoimisto Diakonissa Minna Pykälämaa 040 524 1228 Diakoni Anita Mäkilä (02) 533 6053 Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673 Diakoni Katriina Laiho (02) 533 6662 Diakoniapappi Piia Klemi p. 02 534 6390 Merimaskun seurakunta Kirkkoherranvirasto (02) 436 9654 Avoinna ma klo 15–17 ja ke klo 9–12 www.merimaskunseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherra Matti Huovinen, (02) 533 6677 Rymättylän seurakunta Kirkkoherranvirasto (02) 252 1216 Avoinna ti ja pe 9–12 ke 12–15 www.rymattylanseurakunta.fi Kirkkoherra Petri Sirén (02) 533 6485 11 ”Me käymme joulun viettohon” Joulun pyhät seurakunnissa Naantali Rymättylä La 24.12 Jouluhartaus klo 12 joulurauhan julistamisen yhteydessä Itsenäisyydenpuistossa. Jouluevankeliumi Luuk. 2:114 ja joulurukous pastori Marja Saantola, yhteislauluna virsi 21:1,2,10 Enkeli taivaan. Jouluaaton hartaus klo 14.30 Hakapellon kappeli. Lindberg, Vuola. Jouluaaton hartaus klo 16 seurakuntakeskus. Ruskovuo, Hartikainen, Vuola, urut. Jouluaaton kauneimmat joululaulut klo 21 seurakuntakeskus. Miika Hartikainen, piano ja urut, Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto. La 24.12. Jouluaaton hartaus hautausmaalla klo 16, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Su 25.12. Jouluaamun messu klo 8 seurakuntakeskus. Ruskovuo, Saantola, Kari Vuola, urut, Jari Virta, trumpetti, Chorus Gratiae, joht. Miika Hartikainen. Kirkkokahvit. Ma 26.12. Tapaninpäivän messu klo 10 Hakapellon kappeli. Lindberg, Klemi. Koraalikuoro, joht. Tiina Lustig. Kirkkokuljetus klo 9.30 Linja-autoasema-Tuulensuunkatu-Maariankatu-KaivokatuKäsityöläiskatu-Myllynkiventie-Aurinkotie-KurkelankatuAurinkotie-Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Hakapelto. Paluukuljetus. Su 1.1.2012 Uudenvuodenpäivän messu klo 10 seurakuntakeskus. Klemi, Lindberg, Vuola. Kirkkokahvit. Pe 6.1.2012 Loppiaisen sanajumalanpalvelus klo 10 seurakuntakeskus. Ruskovuo, Vuola. Kirkkokahvit. VelkuaLLA Su 25.12. Joulupäivän sanajumalanpalvelus klo 7, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Perheiden joulukirkko klo 16, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Ma 26.12. Tapaninpäivän iltamessu klo 18. Huom! aamulla klo 10 ei jumalanpalvelusta! La 31.12. Uudenvuodenaaton sana ja sävel klo 22 kirkko. Su 1.1.2012 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus klo 10, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Pe 6.1.2012 Loppiaisen messu klo 10, khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Merimasku La 24.12. Jouluaaton hartaus klo 16 kirkko. La 25.12. Jouluaamun juhlajumalanpalvelus klo 7. Jouluyön musiikkia klo 23 kirkko. Tiina ja Tom Lustig. Ma 26.12. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus klo 10. Su 1.1.2012 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus klo 10. Pe 6.1.2012 Loppiaisen ehtoollisjumalanpalvelus klo 10. La 24.12. Jouluaaton hartaus klo 15 kirkko. Rautiainen, Koivusalo. Seuraava Vesper ilmestyy 23.3.2012 Musiikkia seurakunnissa Naantali Su 27.11. Adventtikonsertti klo 18 seurakuntakeskus. Pia Pajala, sopraano, Sakari Kivinen, sello, Kari Vuola, urut, Chorus Gratiae – kuoro, joht. Miika Hartikainen. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. Su 11.12. Kauneimmat joululaulut klo 18 seurakuntakeskus. Helianthus-kuoro, joht. Johanna Järvinen, Miika Hartikainen, piano ja urut, Marja Saantola, puhe ja juonto. Vapaa pääsy. Ke 14.12. Kauneimmat joululaulut klo 14 seurakuntakeskus. Koraalikuoro, joht. Tiina Lustig, Kari Vuola, piano ja urut, Ensio Ruskovuo, puhe ja juonto.Vapaa pääsy. La 17.12. VG:n joulukonsertti klo 18 seurakuntakeskus. VG Brass, joht. Jari Virta, Kari Vuola, piano ja urut, laulusolisteina mm. Nicholas Söderlund ja Jari Koivisto, Ensio Ruskovuo, puhe. La 24.12. Kauneimmat joululaulut klo 21 seurakuntakeskus. Miika Nimikkolähettien kuulumisia Hartikainen, piano ja urut, Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto. Pe 6.1. Loppiaisen kauneimmat joululaulut klo 15 Hakapellon kappeli. Andante-orkesteri, joht. Ari Hirvonen, Miika Hartikainen, urut, Piia Klemi, puhe ja juonto. Vapaa pääsy. Kuljetus klo 14.30 Linja-autoasema-Tuulensuunkatu-Maariankatu-Kaivokatu-Käsityöläiskatu-Myllynkiventie-AurinkotieKurkelankatu-Aurinkotie-Maskuntie-Isotalontie-NuhjalantieSoinistentie-Hakapelto. Paluukuljetus. VelkuaLLA Su 11.12. Kauneimmat joululaulut klo 18 kirkko. Ke 14.12. Konsertti joululaulujen merkeissä klo 18 kirkko. Aamuruskon Siivin -kuoro esiintyy, mukana myös kanttori Esa Vähämäki ja rovasti Ensio Ruskovuo. La 31.12. Uudenvuodenaaton Sana ja Sävel klo 22 kirkko. Su 8.1.2012 Kaamoskonsertti klo 18 kirkko. Urkumusiikkia, barokin aarteita urkuri Marina Väisän johdolla. Su 18.12. Kauneimmat joululaulut klo 16.30 kirkko. Reini Koivusalo, urut, Marja Saantola, puhe ja juonto. Vapaa pääsy. Ti 24.1.2012 Kaamoskonsertti klo 19 kirkko. Perinteistä klassista vokaalimusiikkia esiintyjinä kanttori Olli-Pekka Laakkonen ja Morel-yhtye. Rymättylä Merimasku Su 27.11. Kaamoskonsertti klo 17 kirkko. Jaakko Löytty ja yhtye TRE esittävät gospelmusiikkia. Konsertin jälkeen iltapalaa seurakuntakodilla lähetystyön hyväksi. Su 18.12. Kauneimmat joululaulut klo 18 kirkko. Koraalikuoro esiintyy. La 25.12. Jouluyön musiikkia klo 23 kirkko. Tiina ja Tom Lustig. Pääsiäisen ajan tapahtumat