Harri Kivirinta aloitti toiminnanjohtajana s.4
METSÄ P Ä I J Ä N N E PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI NO* 2 / 22.8.2014 Harri Kivirinta aloitti toiminnanjohtajana s.4 Hyödynnä jäsenetusi s. 3 Ensimmäiset kasvuvuodet ratkaisevia s. 7 2 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Puheenjohtajan palsta Positiivisessa aallokossa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen syyskausi käynnistyi uuden toiminnanjohtajan metsänhoitaja Harri Kivirinnan luotsaamana lähes kymmenen vuotta tehtävässä toimineen Kari Kuusniemen siirryttyä omasta aloitteestaan toisen työnantajan palvelukseen. – Harri sai hypätä suoraan liikkuvaan junaan, sillä kesälomakauden jälkeen yhdistyksessä on jälleen ollut kädet täynnä töitä, kuvailee Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka. Hatakka on tyytyväinen siitä, että yhdistys sai uudeksi toiminnanjohtajakseen juuri monipuolisen työkokemuksen metsäteollisuuden palveluksesta omaavan Kivirinnan. – Hänen vankka kaupallinen kokemus sekä markkinointihenkinen työote ovat varmasti hyödyksi jäsenistömme metsätalouden edistämisessä. Harri on myös todistanut metsäalan isoja muutoksia aitiopaikalta ja uskon, että tästäkin kokemuksesta on nopeasti muuttuvassa metsäkentässä jatkossa hyötyä. on kamppailtu kannattavuuden tai rahoitusvaikeuksien kanssa. Myöskään Ukrainan levottomuudet eivät ole ainakaan toistaiseksi heijastelleet kotimaan puumarkkinoihin. – Kaikille puutavaralajeille riittää tällä hetkellä kysyntää. Kun tuotteille on markkinoita, löytyy myös puulle käypä hinta. Meidän tehtävämme on varmistaa, että puuta tulee tasaisesti markkinoille myös jatkossa. Positiivisessa aallokossa on mukava luovia eteenpäin, Hatakka kuvailee. Keskisuomalaisille metsänomistajille on tarjoiltu tänä vuonna iloisia uutisia myös selluteollisuudesta. Hatakka muistuttaa, että toteutuessaan Metsä Groupin kaavailemalla ennätysmäisellä Äänekosken tehdasinvestoinnilla on suuri vaikutus puun kysyntään myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella. – Uusi kuitupuuta hyödyntävä tehdas luo uskoa metsäalan tulevaisuuteen ja kannustaa hoitamaan metsiä entistäkin aktiivisemmin. Nyt onkin hyvä sauma laittaa myös metsätiet ja –ojat kuntoon, jotta tasainen puuvirta ei jää ainakaan tiestöstä kiinni. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka kan- Puu liikkuu vaikka nustaa jäseniä hyödyntämään met- maailmalla myllerretään Kattavat jäsenedut säalan ja puukaupan hyvän vireen. Kivirinta saa aloittaa työnsä 7 600 metpalveluksessa jopa harvinaisen Hatakka kannustaakin metsänomistaParhaiten se onnistuu sopimalla jä- sänomistajan positiivisissa merkeissä. Kotimaisen metsä- jia hyödyntämään metsäalan positiivisen senetuihin kuuluva tilakäynti oman teollisuuden tuotteiden kysyntä on säilynyt vireen. Puukaupat, metsänhoitotyöt tai hyvällä tasolla, vaikka monella muulla alalla vaikkapa metsäautotien perusparannusmetsäneuvojan kanssa. REISKA -PALVELU METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSIIN! Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman Reiska -palvelun avulla vaihdat saappaat sujuvasti reiskoihin. Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse ratkaista metsäsi tulevaisuuden. hankkeen saa helposti vireille ottamalla yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan. – Jäsenetuihimme sisältyvät muun muassa neuvontapalvelut, metsäkäynnit asiantuntijoidemme kanssa sekä puunmyyntisuunnitelman laadinta. Käynti omassa metsässä aika ajoin ammattilaisen kanssa kannattaa, sillä metsän kasvu ja sen tarjoamat mahdollisuudet yleensä yllättävät iloisesti. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä tehdään koko ajan myös aktiivista työtä sen eteen, että jäsenistön tarpeisiin pystytään vastaamaan entistäkin paremmin. Sekä ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi metsänhoitoyhdistyslaki että jo voimaan tullut metsälaki luovat mahdollisuuksia ja tarpeita uusille palvelumalleille. – Koen nämä muutokset ennen kaikkea suurina mahdollisuuksina toimintamme näkökulmasta. Mutta yksi asia on meillä on kirkkaana mielessä: olemme nyt ja tulevaisuudessa ainoa aidosti metsänomistajan etua ajava toimija, jonka ohjaksissa ovat paikalliset metsänomistajat yhdessä. Parhaan palkkion jäsenemme saavat korkeampana puun hintana, parempana katkontana ja huolella ammattilaisten toimesta hoidettuina metsinä, Hatakka summaa. Teksti ja kuva: Sami Karppinen Metsän edessä joutuu joskus nöyrtymään. Siksi se kannattaa vakuuttaa. Metsä on luontoa, ja luonto on arvaamaton. Onneksi metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä ja vankan asiantuntemuksemme ansiosta alansa parhaita. Lisätietoja saat konttoristamme tai osoitteesta op.fi/metsa Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutusvaihtoehtojen verovaikutuksia. Yhdessä hyvä tulee. Jämsän Seudun, Keski-Suomen, Korpilahden ja Luhangan Osuuspankit www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI – metsänhoitomaksu muuttuu jäsenmaksuksi Metsänomistajat saavat lähiaikoina viimeisen kerran verottajan toimesta kannetun laskun metsänhoitomaksusta. Sen jälkeen maksu muuttuu paremmin kuvaavammaksi jäsenmaksuksi. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä ja kaikki tutut palvelut jatkuvat automaattisesti. Jäsenmaksulasku postitetaan suoraan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta ensimmäisen kerran keväällä 2015. Jäsenmaksun suuruudesta päätetään kuluvan syksyn aikana metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa, mutta lähtökohtana pidetään, että maksun perusteet pitää olla yksinkertaiset. VUODEN 2014 JÄSENEDUT OVAT VOIMASSA MYÖS TULEVINA VUOSINA Vaikka metsänomistaja ei juuri nyt tunne tarvitsevansa metsänhoitoyhdistyksen palveluja, on yksistään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella maksettavat paremmat puun hinnat jäsenmaksun arvoinen asia. Hintatasoa olemme pystyneet nostamaan puukauppojen kilpailutuksen avulla. Tästä lankeaa kiitos metsänomistajille, jotka ovat luottaneet metsänhoitoyhdistyksen ammattiapuun. Jäsenetumme vuonna 2014: 1. Tuttu metsäneuvoja puhelinsoiton päässä Kaikki metsäpalvelumme lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen metsäneuvojan kautta. Yhdistyksemme palveluksessa on 36 toimihenkilöä, joten erikoisosaamistakin löytyy. Saman katon alta löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut ja moni asia voi selvitä pelkällä puhelinsoitolla. 2. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Puunmyyntisuunnitelma pitää sisällään hakkuu- ja myyntikohteen, sekä puumarkkinatilanteen selvityksen, määrä- ja hinta-arvion, metsänkäyttöilmoituksen tekemisen, jälkitöiden määrittelyn ja kustannusarvion sekä monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioimisen. Tarvittaessa tästä on helppo jatkaa metsänomistajan kannalta tärkeimpään asiaan, eli puukauppaan. Hoidamme tarvittaessa myös puukaupan kilpailuttamisen ja korjuun valvonnan. 3. Maksuton metsätilakäynti Lähdemme kanssasi metsään ja katsomme lähiajan hoito- ja hakkuutarpeet · Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet · Saat arvion puunmyyntituloista · Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet · Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä 4. Jäsenlehti ja sähköiset uutiskirjeet MetsäPäijänne –lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja sähköisiä uutiskirjeitä julkaistaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Lisäksi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen nettisivuilta löydät ajankohtaisia metsäuutisia, tietoa tapahtumistamme ja muun muassa tiedot myytävistä metsätiloista. 5. Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuoden aikana useita tapahtumia ja koulutustilaisuuksia, jota ovat jäsenille pääsääntöisesti maksuttomia. 6. Maksuton metsäsertifiointi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa ilman erillistä maksua. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla. 3 nro 2 / 22.8.2014 Sami Karppinen 4 nro 2 / 22.8.2014 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Toiminnanjohtajan palsta Paluu juurille Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tuore toiminnanjohtaja Harri Kivirinta pääsee kokemaan metsäalan uudelta kantilta. Äänekoskelainen metsänhoitaja Harri Kivirinta astelee tyytyväisen oloisena pitkin perusparannustyön alla olevaa Iso-Kuukkasen metsäautotietä Laukaan Vihtavuoressa. Tien varrelta on helppo havaita paitsi hyvin hoidettuja taimikoita ja kasvatusmetsiä, myös kiireellisiä harvennuskohteita ja perkausta kaipaavia havupuutaimikoita. – Työt ja puut eivät ainakaan ole metsistämme loppumassa. Metsäautoteiden kunnostukselle onkin nyt hyvä ajankohta, sillä puun kysyntä maakunnassa näyttäisi vain kasvavan lähitulevaisuudessa, Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tuore toiminnanjohtaja toteaa. Pitkän uran metsäteollisuuden palveluksessa kotimaassa ja maailmalla tehnyt 54-vuotias Kivirinta palaa tavallaan juurilleen astuessaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten palvelukseen. – Olen todella iloinen tästä mahdollisuudesta päästä kokemaan metsäala uudesta näkökulmasta. Tiedän myös tulleeni todella hyvin hoidettuun organisaatioon töihin, aikoinaan Lapualta maailmalle ponkaissut maatalon kasvatti sanoo. Vankka kaupallinen kokemus Työuransa vuonna 1984 Helsingistä metsänhoitajaksi valmistunut Kivirinta aloitti Rauma-Repolalla sahatavaran myyntitehtävissä. – Vuonna 1987 siirryin ensin MetsäSerlan Sveitsin myyntikonttoriin sahatavaran ja vanerin myyntitehtäviin, josta edelleen parin vuoden päästä, 1989 Äänekosken paperitehtaan leipiin kotimaahan. Toimenkuvaani kuului vientikauppa lähin- PUUKAUPAN TERMEJÄ nä saksankielisiin maihin, mutta muukin maailma tuli tutuksi. Merkittävää kauppaa tehtiin Euroopan lisäksi myös Australiassa ja USA:ssa. Vuodesta 2002 alkaen Kivirinta toimi M-Realin päällystettyjen papereiden kotimaan myyntijohtajana, josta ura jatkui Sappin palveluksessa vuoteen 2011 saakka toimenkuvan pysyessä samana. – Tällä vuosituhannella painopaperimarkkinat ovat kutistuneet vauhdilla ja sain todistaa tätä kehitystä aitiopaikalta. Vuonna 2011 minut irtisanottiin Sappilta töiden käytännössä kadotessa alta. Tämän jälkeen toimin paperitukkuri Antalis Oy:n palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa, Kivirinta kertoo. Suuret muutokset ovatkin tulleet vankan kaupallisen kokemuksen omaavalle miehelle vuosien varrella tutuiksi. Kaikesta huolimatta Kivirinta uskoo kotimaisen metsän mahdollisuuksiin. – Paperitonta toimistoa povattiin vuosia, mutta eipä sitä ole tullut. Paperinkäytön vähentyessä kotimaista sellua tarvitaan sitä paitsi korvaamaan kierrätyskuituja, ja puurakentaminenkin on uudessa nosteessa. Suomessa on rauhallinen toimintaympäristö, hyvä tieverkko ja hoidetut metsävarat, joten en näe syitä, miksi metsä ei olisi vahvuutemme myös tulevaisuudessa. Mutta muutoksiin on varauduttava kaiken aikaa. – Muutosten nopeus tuskin tulee metsäalalla ja metsänhoitoyhdistyskentässä vähenemään. Mutta ne tarjoavat aina mahdollisuuksia, ja niitä näen myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Tähtäimessä tasainen puuvirta Uudessa työssään Kivirinta näkee yhdeksi keskeisimmäksi asiakseen tehdä voitavansa sen eteen, että puuta saadaan tasaisesti markkinoille. Tasaisesti soljuva puukauppa on sekä metsänomistajan että puuta jalostavan Tukki Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen. Kuitu Pieniläpimittaiset rungot ja tukkirunkojen osat, joita käytetään pääasiassa selluja paperiteollisuuden raaka-aineena, joskus myös energiapuuna. Kantohinta Pystykaupassa maksettava puun hinta, joka sisältää raaka-aineen käyttöarvon ja laatuominaisuudet. Hintaan ei kuulu hakkuu- eikä metsäkuljetuskustannuksia. Hankintahinta Puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan. Apteeraus, eli katkonta Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen. Mitta- ja laatuvaatimusten mukaan puu jaetaan eri puutavaralajeiksi, esim. tukki, kuitu, pylväs, parru. Leimikko Metsään rajattu hakkuualue, josta myydään puuta. Myyntitavan perusteella puhutaan joko hankinta- tai pystyleimikosta. Päätehakkuu Uudistuskypsän metsän hakkuu. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, seimenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Ennakkoraivaus Ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuualojen raivaamista ennen puunkorjuuta, eli hakkuuta haittaavan risukon ja alikasvospuuston poistamista. Ennakkoraivaus nopeuttaa hakkuuta ja vähentää korjuuvaurioita. Ennakkoraivattu leimikko on puunostajalle kiinnostavampi ja siitä saa paremman hinnan. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen oja- ja tieasiantuntija Erkki Jalkanen (vas.) esitteli uudelle esimiehelleen Harri Kivirinnalle Iso-Kuukkasen metsäautotien perusparannushanketta. Kivirinta näkee metsäautotieverkoston kunnostuksen keskeisenä maakunnan puuhuollon turvaamisessa. teollisuuden etu. Kun metsänomistajat tietävät puulle olevan kysyntää, on motivaatio hoitaa metsiä aktiivisesti korkeampi. Teollisuus puolestaan uskaltaa investoida, kun markkinat toimivat. – Nyt kotimaassa ja etenkin KeskiSuomessa on hyvä vire puumarkkinoilla ja metsäteollisuudessa. Toteutuessaan Metsä Groupin Äänekosken tehdasinvestointi lisää merkittävästi puun menekkiä myös Päijänteen yhdistyksen alueella. Sillä olisi myös iso työllistävä vaikutus koko hankintaketjussa, Kivirinta kuvailee. Positiivisena nykyisessä tilanteessa Kivirinta näkee erityisesti sen, että puulle löytyy markkinoita, vaikka maailmalla talous matelee. – Ennen oli toisin. Kun tuli lama, puuta ei saanut kotimaassa kaupaksi. Nyt globalisaation myötä markkinat ovat auki moneen suuntaan, mikä palvelee suomalaista metsänomistajaa. Puun tasainen kysyntä luo puitteet myös Metsänhoitoyhdistyksen kannattavalle toiminnalle. – Tehtävämme on markkinoida jäsentemme tuottama puu jalostavalle teollisuudelle siten, että jäsenet saavat metsilleen mahdollisimman hyvän tuoton. Tämä on tärkeimpiä keinojamme valvoa jäsenistömme etuja. Jäsenetujen merkitys tulee korostumaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä uuden metsänhoitoyhdistyslain myötä, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Muutos antaa yhdistykselle entistä enemmän vapauksia palvella jäsenistöä ja kehittää palveluita. – Meidän on omalla pitkäjänteisellä työllämme ja palveluillamme ansaittava metsänomistajien luottamus myös jatkossa. Uskon, että tällä osaavalla porukalla se tulee varmasti onnistumaan, Kivirinta linjaa. Mielenrauhaa metsästä vapaallakin Vapaa-ajallaan Kivirinta pitää yllä tuntumaa käytännön metsätöihin Ruokolahdella, jossa hänellä perheineen on kesämökki. Miehen perheeseen kuuluu vaimo sekä kolme jo aikuista lasta. – Vaimoni on perinyt Ruokolahdelta pienen metsäpalstan, jonka hoitamisessa saa itsekin mukavasti hyötyliikuntaa. Metsätöiden ohella syksyn harrastuksiini lukeutuvat myös hirvijahti sekä sienestys. Teksti ja kuva: Sami Karppinen www.paijannemhy.fi 5 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Syksy saa, on puukaupan aika Petri Saari Yhä useampi metsänomistaja luottaa puukauppansa hoidossa metsänhoitoyhdistykseen. Puun kysyntätilanne ja hintataso on on pysynyt vakaana, joten puukaup- kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan säilynyt kohtuullisen hyvänä syksyä paa on turha siirtää tuonnemmaksi. kohtaan. kohti mentäessä. Kysytyimpiä puu- Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa Helena myrsky jäi tavaralajeja ovat tällä hetkellä män- kaikille jäsenilleen ilmaisen metsäkäynnin paikalliseksi puuskaksi ty- ja kuusitukki sekä koivukuitu. ja leimikon suunnittelun. Metsäkäynti ja Kesäkorjuukelpoiset, kuivan maan maksuton leimikon suunnittelu on yksi yh- Heinäkuun viimeisenä päivänä riehuneen päätehakkuut menevät edelleen hy- distyksen tärkeimmistä palveluista, jonka Helena myrskyn tuhot jäivät Päijänteen Metmetsänomistaja saa jäsenmaksulla. Yhdis- sänhoitoyhdistyksen alueella paikallisiksi puusvin kaupaksi. Näköpiirissä ei ole isoja tyksen laatiman puunmyyntisuunnitelman kiksi. Isompia yksittäisiä tuhoalueita on tullut hintapiikkejä suuntaan tai toiseen. kautta metsänomistaja varmistuu, että tietoon vain yksi. Tasaisen tarjonnan vuoksi hintataso puukauppa kohdistuu metsän terveyden Metsänomistajan kannattaa tehdä tarkas- tuskäyntejä metsäänsä. Yksittäisen rungon korjaaminen ei ole tarpeellista, mutta jos puita on useita pienellä alueella, tulee ne korjata hyönteistuhojen varalta pois. Myrskytuhopuiden korjuu on hidasta ja vaarallista. Se on ammattilaisten työtä, missä useimmiten tarvitaan metsäkoneita avuksi. Luonnontuhojen korvaaminen niin sanotuista Kemera-varoista, on jäämässä ensi vuonna lakiuudistuksen myötä pois. Sen vuoksi metsävakuutus kannattaa ottaa luonnontuhojen jälkeisten metsänuudistamiskustannuksien varalle. 1. Yhdistyksessä on tieto vallitsevasta puukauppatilanteesta. * Tiedämme ostajien puuntarpeet ja puukaupan kysyntä/tarjontatilanteen. Tiedossamme on myös markkinoiden kehittymisennusteita. varmistaa metsänhoitoyhdistykseltä. Lisäksi erikoispuutavaralajeista, kuten pylväät, tyvet, pikkutukit, maksetaan huomattavasti peruspuutavaralajeja korkeampaa hintaa. Näin metsänhoitoyhdistys auttaa sinua puukaupassa 2. Hakkuukohteen sijoittamisessa huomioimme metsänomistajan ja metsien tarpeet sekä vallitsevan puumarkkinatilanteen. * Huomioimme hakkuun yhteydessä kertyvät erikoispuut ja mm. vientiin kysytyt puut 3. Sovittaessa huolehdimme kaikista puukauppaan liittyvistä asiakirjoista. 4. Sovittaessa pyydämme tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta ja laskemme tarjousten edullisuuden. * Tiedämme eri tyyppisten leimikoiden vallitsevan todellisen hintatason. Julkisuudessa esitetyt hinnat ovat suuren alueen erityyppisten leimikoiden keskihintoja eikä niissä ole huomioitu kaikkia lisiä. Oman leimikkosi hinta saattaa poiketa julkisuudessa esiintyvästä keskihinnasta useita euroja kuutiolta.* Osaamme huomioida laatu-, läpimittaja pituusvaatimusten vaikutuksen tarjousten kokonaisedullisuuteen (vaikutus on varsin huomattava). 5. Myymme metsänomistajien valtakirjoilla huomattavan osan alueemme puusta, joten puukauppa on meille tuttu asia. 6. Sovittaessa valvomme puunkorjuun asiallisuuden sekä puun hyödyntämisen ja mittauksen oikeellisuuden. * Puun hyväksikäytön valvonta on tehtävä hakkuun aikana, samoin esim. monitoimikoneen mittalaitteen tarkastus. Mahdollisista korjuuvaurioista tehtävät vaatimukset tulee ilmoittaa ennen lopullista mittaustodistuksen allekirjoitusta. 7. Sovittaessa voimme toteuttaa kaikki hakkuiden jälkeiset hoitotyöt. Metsänhoitoyhdistys on puukaupan ammattilainen ja metsänomistajan oma edunvalvoja! Omien puiden hintataso kannattaa aina selvittää erikseen, tilastot kertovat vain keskihinnat Tämän sivun taulukossa näkyy eri puutavaralajien keskihinnat Päijänteen Mhy:n alueella ajalta 1.6- 15.8.2014. Hinnat vaihtelevat leimikoittain. Oman leimikkosi oikean hinnan saat parhaiten selville kilpailuttamalla sen kaikkien ostajien kesken. Hintatilastot kertovat vain keskihinnat, leimikkokohtainen vaihtelu on suurta. Leimikkokohtaiset hintavaihtelut ovat useita euroja keskihintojen molemmin puolin. Oman leimikon oikea hintataso kannattaa keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 15,18 14,91 14,30 48,70 47,71 36,90 18,50 19,00 17,00 58,50 58,20 40,00 11,50 12,00 12,00 35,00 30,00 30,00 Uudistushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 18,53 19,76 19,39 58,09 58,20 44,22 21,00 24,00 22,50 61,30 60,00 48,00 14,80 14,00 14,00 53,00 48,00 30,00 Puukaupan hintaseuranta 1.6. - 15.8.2014. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. 6 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Valtion maksamiin tukiin tulossa muutoksia – muutoksilla kannustetaan tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti Niin sanottuihin Kemera -tukiin liittyvää lakia ollaan uudistamassa. Laki pitää vielä hyväksyttää Brysselissä, joten voimaan se tulee aikaisintaan 1.7.2015, mutta vanhan lain mukaan tehdyistä töistä pitää paperit olla metsäkeskuksessa jo alkukeväästä 2015. Tuen piiristä on poistumassa energiapuun korjuun tuki (7 €/ m³), pystykarsinta ja ilmeisesti myös pellon metsitys, vahinkojen korjaus ja korvaaminen sekä metsän uudistaminen luonnontuhojen jälkeen. Seitsemän euron energiapuun korjuutuelle haetaan kuumeisesti korvaavaa järjestelmää, johon pitkään hauduttu pienpuun energiatuki PETU lienee edelleen mahdollinen vaihtoehto. Tukitaso näihin kohteisiin tulee joka tapauksessa olemaan aleneva nykyiseen verrattuna. Lisäksi nuoren metsän hoitoon on tulossa kaksi eri tukea, toinen varhaisperkaukseen ja toinen nuorille taimikoille, joiden puusto on pituudeltaan yli 3 m ja läpimitaltaan enintään 16 cm. Kaavailujen mukaan nuorille taimikoille hoitotuki myönnetään, mikäli taimikossa on aikoinaan varhaisperkaus suoritettu. Hankkeen minimikokoa ollaan myös nostamassa pääsääntöisesti kahteen hehtaariin. Muutoksilla halutaan kannustaa tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti, mikä tuo samalla myös kustannustehokkuutta. Tuettaviksi työlajeiksi nuoren metsän hoidon lisäksi esitetään jatkossakin metsäteiden perusparannusta ja rakentamista, kunnostusojituksia, terveyslannoituksia ja juurikäävän torjuntaa. Vanhaa lakia sovelletaan siis vielä kevääseen 2015 saakka. Erityisesti kesäkorjuukelpoiset energiapuukohteet kannattaa hoitaa nyt kuntoon. Kemera -tukea voi tällä hetkellä saada vieraalla teetätettyyn taimikonhoitoon Keski-Suomessa 139-210 € / ha, kohteen haasteellisuudesta riippuen. Metsänomistajan itsensä tekemään työhön tuki on vastaavasti 93 – 135 € / ha. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi, vielä ehditään hoitaa taimikot ja energiapuukohteet kuntoon nykyisillä tukiehdoilla! Kaavailujen mukaan luonnon tuhojen jälkeen tehtyä metsän uudistamista ei enää tuettaisi uuden Kemera-lain astuttua voimaan. Kuvassa metsäneuvoja Kauko Salonen opastamassa taimien istutusta pottiputkella. PUUTTUUKO TEKIJÄ? PUUTTUUKO TEKIJÄ? MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA PUUTTUUKO TEKIJÄ? MEILTÄ SAAT RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA TARVITTAESSA RIUSKAN RIUSKAN RAIVAAJAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI TAIMIKOLLESI Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarHoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammatvittaessa koko paketin.itse Sinun tarvitseenevain seuratapätevillä tyytyväisenä Hoiditpa taimikoitasi tai laitatat kuntoon ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen taromaisuuden kasvamista. tilaisi llamme,arvon niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä vittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista. omaisuuden arvon kasvamista. KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut www.paijannemhy.fi www.paijannemhy.fi 7 METSÄPÄIJÄNNE Varhaishoito tärkeää – ensimmäiset kasvuvuodet ratkaisevia Pienet taimenalut tarvitsevat huolenpitoa Vasta istutetun taimikon uhkia ovat heinät ja lehtipuuvesakko. Heti istutuksen jälkeisenä syksynä ja seuraavina vuosina alle metristä taimikkoa kannattaa käydä katsomassa ja tarvittaessa polkea heinikot tai muu aluskasvillisuus taimien ympäriltä. Varsinkin rehevillä mailla heinikko kasvaa yllättävän nopeasti. Myös raivausveitsi on hyvä apuväline heinikon taltuttamisessa. Taimien pelastaminen heinikosta, sekä varhaisperkaus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta taimet saisivat hyvän ja nopean kasvuun lähdön. Myös oikealla muokkausvalinnalla on iso merkitys. Laikkumätäksen päälle istutettu taimi ehtii kasvaa karkuun aluskasvillisuudelta, jolloin pääset vähem- nro 2 / 22.8.2014 mällä heinikon polkemisella. Kun taimet ovat ponkaisseet laikkumättäässä hyvään kasvuun, seuraava vaihe on noin neljän viiden vuoden päästä tehtävä varhaisperkaus, jossa poistetaan taimen kasvua haittaava lehtipuuvesakko. Mikäli varhaishoito, eli heinikosta pelastaminen ja hieman myöhemmin tehtävä varhaisperkaus jäävät jostain syystä tekemättä, viivästyy taimien kasvu. Pahimmillaan osa taimista tukehtuu heinikkoon heti kättelyssä, jolloin aluetta joudutaan täydentämään uusilla taimilla. Täydennysistutus on aina työläämpää ja myös kalliimpaa. Taimikon varhaisperkaukseen ei ole tällä hetkellä saatavilla valtion tukia. Perkauksessa ei vielä harvenneta kasvatettavan puulajin taimia. Oikea-aikaisuus ratkaisee myös taimikonhoidossa Kuten yllä kuvatussa taimikon var- ja työhön saa yleensä myös valtion tukea. haishoidossa, niin myös varsinaisessa Jos työn tekee ajallaan, sitä helpompaa, ja halvempaa se on. Taimikontaimikon hoidossa aika on rahaa. nopeampaa hoidon ansiosta ensiharvennus tuo jopa neTaimikonhoidossa harvennetaan lii- linkertaiset tulot. an tiheässä kasvavaa taimikkoa ja poistetaan huonolaatuiset puut. Tai- Nuoren metsän harvennus mikonhoitoa tarvitaan yleensä kun ja kunnostus pisimmät kasvatettavat puut ovat Metsän ensimmäinen harvennushakkuu 3–8 metrisiä. Oikea aika riippuu tehdään yleensä, kun puut ovat 10-15 metpuulajista, kasvupaikasta ja taimikon rin pituisia. Männiköt harvennetaan yleenlyhyempinä kuin kuusikot tai koivikot. tiheydestä. Taimikonhoidolla varmis- sä Jos taimikko on aikanaan sahattu riittävän tetaan, että ensimmäiset harvennus- harvaksi ja oikeaan aikaan, ensimmäisestä harvennuksesta kertyy jo puunmyyntituhakkuut ovat kannattavia. Taimikonhoidon hintaan vaikuttavat poistettavien puiden määrä ja järeys. Hehtaarihinta vaihtelee 300 – 700 euron välillä. Kulu on vähennyskelpoinen verotuksessa loja. Hoitamattoman metsän harvennus voi olla kannattamatonta, mutta silloinkin panostus nuoreen metsään on sijoitus tulevaisuuteen. Joissakin tapauksissa ensimmäiseen harvennukseen saa valtion tukea. Vesakko valtaa jo muutamassa vuodessa pienten taimien kasvutilan. Saha soikoon! Milloin viimeksi kävit katsomassa taimikkoasi? Niin pienet tytöt kuin pienet taimenalutkin tarvitsevat huolenpitoa kasvaakseen. Nuoren metsän harvennuksessa saadaan myytävää puuta, yleensä kuitupuuta tai energiapuuta. Metsänhoitoyhdistyksen taimikonhoitopalveluun kuuluu: • Taimikonhoitosuunnitelman laatiminen • Kustannusarvio • Tukien hakeminen • Neuvonta ja työnopastus, kun teet taimikonhoidon itse • Taimikonhoito metsurityönä • Nuoren metsän harvennus metsurityönä tai koneellisesti 8 nro 2 / 22.8.2014 Toimihenkilön matkassa www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE ”Hoidetut metsät ja tyytyväiset asiakkaat palkitsevat” Metsäneuvojan työpäivää ei pysty yleensä ennalta suunnittelemaan. Juuri se tekee työstä mielenkiintoista. Metsäneuvoja Antti Paanasen kynä piirtää kiivaasti merkintöjä kalenterin kulmaan Korpilahden toimistolla. Puhelin nojaa olkapäähän toisen käden käydessä välillä tietokoneen näppäimistöllä. Näytöllä vilistää vuoroin ilmakuvia, karttoja ja metsänomistajatietoja. Viereisessä huoneessa maastotietokone lataa sisuksiinsa tietoja päivän työtehtäviä silmällä pitäen. – Puhelin soi yleensä aamun tunteina kiivaimmin. Etenkin maanantait ovat kiireisiä, sillä metsänomistajat ovat viikonloppuna käyneet metsässä ja ottavat yhteyttä, Paananen kuvailee kellon viisareiden osoittaessa yhdeksää kesäkuisena aamuna. Vuodesta 2007 Korpilahdella metsäneuvojana toimineen Paanasen olisi lähes mahdotonta kuvitella työpäivää ilman kännykkää. – Kerran kevään kiireisimpään aikaan puhuin päivän aikana puheluita 32 eri henkilön kanssa. Onneksi kiireet ovat kuitenkin kausiluontoisia, mies naurahtaa. Antti Paanasen aamut alkavat yleensä toimistolta päivän töitä valmistellen. Paanasen toimialueella Korpilahdella on noin 500 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsentä, joten neuvojan puhelin soi taajaan. Paanasen auton mittariin kertyy vuodessa työajoja noin 10 000 kilometriä. Tänä kesäkuisena aamuna Kärkisten sillalla vesisade lähes roikkuu ilmassa. Metsänomistaja Hannu Uusitalon kanssa ohjelmassa on leimikon suunnittelu. ”Henkilökohtaisten metsäkäyntien ja onnistuneiden hankkeiden kautta rakentuu luottamus metsäneuvojaan ja Metsänhoitoyhdistykseen, joka on kaiken toiminnan perusta”, tietää pitkään yhdistyksen hallinnossakin vaikuttanut Uusitalo. Ajoittaisesta hässäkästä huolimatta juuri vapaus päättää työajoista ja mahdollisuus suunnitella työtehtävät itsenäisesti kuuluvat metsätoimihenkilön työn parhaisiin puoliin. Eikä aktiivisella luonnossa liikkujalla ole mitään sitä vastaan, että metsään pääsee työssäkin lähes päivittäin. – Toisinaan päivät venyvät pitkälle iltaan, mutta joskus voi lähteä vastaavasti hoitamaan omia asioita aiemmin. Pyrin pitämään viikossa yhden toimistopäivän, jolloin urakoin pöydän puhtaaksi paperitöistä, Paananen kuvailee. Vaihtelevan ja mielenkiintoisen, mutta toisinaan kiireisen työn vastapainoksi metsäneuvoja rentoutuu – missäpä muualla kuin metsässä. – Harrastan metsästystä ja teen myös metsänhoitotöitä omalla metsätilalla Viitasaarella. Samalla säilyy hyvin tuntuma käytännön metsätöihin, mistä on paljon apua neuvontatyössä. Seurasimme yhden päivän ajan kameran kanssa, mitä kaikkea metsätoimihenkilön työpäivään mahtuu. – Päivää voisi kuvailla kohtalaisen tavalliseksi työpäiväksi, vaikka kahta samanlaista päivää ei näissä hommissa ole vielä vastaan tullut, Paananen vakuuttaa sulkiessaan toimiston oven neljän jälkeen. Vuodesta 2007 Korpilahdella toiminut Paananen pääsee jo usein todistamaan käynnistämiensä metsänhoitohankkeiden tuloksia. Hannu Uusitalon metsässä yhdistyksen toimesta raivattu taimikko on kiihdyttänyt kovaan kasvuun. ”Onnistuneet hankkeet ja tyytyväiset metsänomistajat tuovat työhön onnistumisen tunteen,” Paananen sanoo. Hyötyliikuntaa luvassa. Vaarunvuoren maastot tarjoavat mukavasti haastetta työpäivän aikana. Metsäneuvojan työlle tyypillistä on, että päivän aikana hoidetaan varsinaisten asiakastapaamisten lisäksi monia pienempiä tehtäviä. Metsänomistajan omatoimisesti raivaama kohde osuu tällä kertaa sopivasti matkan varrelle tarkastettavaksi. www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Kelpaako kemeraan? Taimikonhoitokohde pistää metsäneuvojan miettimään, löytyykö kohteelta tarpeeksi poistettuja puita. 9 nro 2 / 22.8.2014 Iltapäivällä vesisateen yltyessä on vuorossa ajouran merkintä hakkuukoneenkuljettajaa varten. ”Kyseessä on tuulenkaatojen korjuu aukon laidasta. Kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi tuulenkaatojen korjuun merkitys on korostunut,” Paananen toteaa. Matkalla leimikolle on mahdollisuus tarkistaa keväällä yhdistyksen toimesta istutettujen taimien kasvuunlähtö. ”Metsäasioiden havainnointi tapahtuu jo luontaisesti aina palstoilla liikkuessa. Jos jotain yllättävää ilmenee, otan tarvittaessa yhteyttä metsänomistajaan,” kertoo Paananen. Korpilahden metsämaastot ovat vuoroin karun kivisiä, vuoroin lehtomaisen reheviä. ”Vaihtelevuus aiheuttaa paljon haasteita metsänuudistamiselle. Muokkausyrittäjät eivät aina kilju riemusta tänne tullessaan”, tietää Antti Paananen. Vaaleanruskea puru paljastaa tuulenkaatoihin iskeytyneet kirjanpainajat. Kuoren alta löytyy myös itse kiusankappale. ”Täytyy soittaa myös naapurimetsänomistajalle, sillä tuolla aukon toisellakin reunalla näkyy jo pystyyn kuolleita kuusia.” Hirvikanta on monin paikoin vahva Korpilahdellakin. Tämä puu saattaa vielä lähteä silmuista kasvuun, mutta kasvu- ja laatutappioita tulee väistämättä, arvioi Paananen. Päivän maastotyöt on takana kello 14 jälkeen. Nyt Nesteelle lounastamaan ja toimistolle tekemään leimausselosteet sekä kemera-paperit. 10 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Helsingin kasvot Tuomo Pesälä Kati Häkkinen Metsälakipalvelut Ma klo 9–16 p. 0600 393 959 (2,90 e/min+pvm/mpm.) puh. 020 413 2495, gsm 040 720 3160 [email protected] Annamari Rajoo puh. 020 413 2495 gsm 040 580 3981 [email protected] Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) 00100 HELSINKI [email protected], www.mhy.fi MYYTÄVIÄ KOHTEITA: Jämsä, Partala, 25 ha Taimikoita ja uudistuskypsää metsää. Puuston määrä n. 1900 m³ (tukkia 1300 m³). Hyvä sijainti ja hakkuumahdollisuudet Hintapyyntö 98 000 €/tarjous Koskenpää, Havunkylä, 19 ha Hyvin hoidetut, hyväkasvuiset puustot rehevillä kasvupaikoilla. Puuston määrä n. 3000 m³. Hintapyyntö 88 000 €/tarjous Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ari Saarivaara 040 531 5478 Jyväskylä, Tikkala n. 15,5 ha Kahden palstan metsätila Tikkalan lähellä n. 25 km päässä kaupungista. Tilalla taimikonhoitotöitä omatoimisille metsänhoitajille. Tilalla hyvät kasvupohjat, kaikkia kehitysluokkia ja puustoa n. 1790 m³. Hp. 80 000 €/tarjous Jyväskylä, Korpilahti n. 8,8 ha Korpilahden kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva hyväpuustoinen metsätila. Puusto lähes pelkästään nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, jotka hyvässä kunnossa. Kovat maapohjat. Puustoa yhteensä 1430 m³. Hp. 55 000 €/tarjous Jämsä, Tervala/Haavisto n. 15,4 ha Tälläisiä harvoin tarjolla! Kovapuustoinen metsätila Jämsän Haavistossa. Tilalta löytyy myös taimikonhoitotöitä. Tilalla on erinomaiset kasvupohjat ja puustoa n. 3460 m³. Tilalla on myös vanha pihapiiri, jossa purkukuntoiset rakennukset. Ei sähköeikä viemäriliittymiä. Tie perille. Hp. 115 000 €/tarjous (Tontit/metsätilat) Muurame, Muuratsalo n. 5 ha metsätila/ Tontti Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja sähköliittymä ei kaukana Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin kasvukuntoon. Hp. 60 000 €/tarjous Muurame, Muuratsalo n. 11,5 ha Päijänteen näkymällä metsätila/ Tontti Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 25 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan puoliväliin tieyhteys. Tilalta näkymä Päijänteelle! Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole. Metsät harvennettu kasvukuntoon. Hp. 58 000 €/tarjous Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ossi Hannula 0400 244905 Maa/pientila Hankasalmi, Hankavesi n. 4,6 ha, Hankaveden rantaan rajoittuva määräala. 80–luvulla rakennettu asuinkiinteistö n. 187 m², pihapiirissä navetta ym. talousrakennuksia. Peltoa n. 1,6 ha, Eu-tuen piirissä. Hieman polttopuu/tarvemetsää. Hankaveden rannassa 90-luvulla rakennettu saunamökki. Miellyttävä asuinpaikka veden ääressä maaseudun rauhassa. Määräala voidaan myydä myös pienempänäkin ostajan tarpeen mukaan. Hp. 178 000 €/tarjous Metsätila/ vapaa-ajan kiinteistö Joutsa, Leivonmäki n. 37 ha Kivisuolla hyvässä hoidossa ollut metsätila. Tilalla idyllinen vanha kunnostettu hirsitalo + talousrakennukset. Ei sähköjä, vanhanajan tunnelmaa Nuoria ja varttuneita metsiä lehtomaisilla ja mustikkatyypin kasvupaikoilla. Taimikoissa hoitotarpeita. Hakkuumahdollisuuksia vaikka välittömästi. Kokonaispuusto n. 5 400 m³ Hp. koko tilalle 195 000 €/tarjous voidaan myynä myös osina. pelkkä metsä hp. 175 000 € Asuinkiinteistö n. 1 ha:n määräalalla sisältäen talousrakennukset hp. 25 000 € Toivakka, kirkonkylä asuinkiinteistö Metsänhoitoyhdistyksen entinen Toivakan toimisto. Kiinteistö on 5450 m²:n tontilla kirkonkylän asemakaava-alueella. Talon pinta-ala on ulkomitoin 13 x 9 m Tilat ovat kahdessa kerroksessa. asuinkerros 4 h+k+ wc, alakerrassa autotalli, tekniset tilat + sauna ja ph Tontilla lisäksi varastorakennuksia. Talossa tehty kuntotarkastus heinäkuussa. Kiinteistö myydän tarjousten mukaan tarjoukset 22.9. mennessä. Esittely kiinteistöllä sopimuksen mukaan. Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ismo Paukku 0400 832864 www.paijannemhy.fi 11 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ Harri Kivirinta Toiminnanjohtaja Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Mervi Ekblad Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] 0400 340063 040 709 8477 040 709 8479 toimistopäivät maanantai ja tiistai KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET Ossi Hannula 0400 244 905 Muurame, osa Korpilahtea, Jyväskylä ja Toivakka [email protected] Ismo Paukku LKV 0400 832 864 Hankasalmi, osa Jyväskylää, Laukaa ja Leivonmäki [email protected] Ari Saarivaara LKV 040 531 5478 Jämsä, osa Korpilahtea ja Luhanka [email protected] TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU Erkki Jalkanen 040 520 4224 Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Leivonmäki ja Toivakka [email protected] Jarmo Ukkonen 0400 743 841 Jämsä, Korpilahti, Luhanka ja Muurame [email protected] Raija Koskenranta 040 585 1127 Metsäsuunnittelu [email protected] 040 709 8478 12 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame 1 2 3 Teemu Hytönen Sakari Ala-Korpi Antti Paananen metsäneuvoja puh. 0400 340 061 metsäneuvoja puh. 0400 340 066 [email protected] Muurame, Korpilahden Sarvenperä, Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi Seppo Lius metsäneuvoja puh. 0400 243 416 [email protected] Luhanka, Putkilahti, Hyrkkölä ja Painaa 4 Esko Hautanen metsäneuvoja puh. 0400 358 100 [email protected] Oittila, Heinosniemi ja Moksi metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 648 848 [email protected] Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa ja Päiväkunta [email protected] Jämsä, Jämsänkoski 6 5 Jyri Helenius Tommi Rauhalinna [email protected] Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä [email protected] Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia ja Porkkakylät metsäneuvoja puh. 0400 340 064 metsäneuvoja puh. 0400 243 415 8 7 Tiina Riihiaho Juha Pitko metsäneuvoja puh. 0400 187 452 Lauri Kinnunen metsäneuvoja puh. 0400 187 457 [email protected] Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala metsäneuvoja/toteutus puh. 040 522 3311 [email protected] 22.4. alkaen [email protected] Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola Puunkorjuuhenkilöstö 11 1 Seppo Lohtander Taija Huuskonen [email protected] [email protected] hankintavastaava puh. 0400 340 065 korjuuvastaava puh. 0400 187 455 Keijo Korhonen metsäneuvoja/puunkorjuu puh. 0400 832 867 6 3 [email protected] 5 7 Juhani Leinonen hankintavastaava puh. 040 820 4784 [email protected] Petri Saari korjuuvastaava p. 040 595 7784 [email protected] Jukka Laitinen metsäneuvoja, puunkorjuu puh. 0400 340 062 [email protected] Petri Takalo kuljetusvastaava 20.10. alkaen puh. 044 585 1518 [email protected] 8 www.paijannemhy.fi 13 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Jyväskylä, Laukaa 9 Kauko Salonen Joonas Huovila [email protected] Leppävesi, Mökkiperä ja Vehniä [email protected] Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala metsäneuvoja puh. 0400 832 866 12 11 10 metsäneuvoja puh. 0400 832865 [email protected] Hiekkapohja, Kuikka ja Lievestuore [email protected] Keljo, Vesanka, Saarenmaa ja Nyrölä Hankasalmi, Toivakka 14 13 14 10 metsäneuvoja puh. 040 485 5367 metsäneuvoja puh. 0400 244 903 MHY:N METSÄNEUVOJAT – mielenrauha metsästä 9 Teemu Kivi Arto Vuorinen Petri Leinonen Henri Huusko 15 metsäneuvoja puh. 0400 642 740 metsäneuvoja puh. 0400 644 415 12 [email protected] Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä, Venekoski ja Kallioaho [email protected] Leppälahti, Oravasaari ja T oivakan eteläinen puoli 16 13 15 Aarne Jalkanen 4 2 16 metsäneuvoja puh. 0400 642741 [email protected] Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä, Säkinmäki, Hankasalmen asema ja Sauvamäki LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa fax 014-831 045 HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie 32, 41520 Hankasalmi fax 014-841 652 Juha Turunen Tuomo Kauppinen [email protected] Hoho, Niemisjärvi, Metsolahti, Ruuhimäki ja Huikko [email protected] metsäneuvoja puh. 0400 180 118 metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 644 421 JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä fax 014-819 0444 KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku 23, 41800 Korpilahti fax 014-821 089 LEIVONMÄEN TOIMISTO Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie 11, 42100 Jämsä fax 014-718 773 14 nro 2 / 22.8.2014 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Eri-ikäisrakenteinen hakkuu toteutettiin koulutuksia ja retkeilyjä silmällä pitäen Vapautta ja vastuuta Metsälaki uudistui tämän vuoden alusta. Tärkeimpänä muutoksena on ollut lisätä metsänomistajan päätösvaltaa metsäomaisuutensa käytössä ja hoidossa. Metsänomistajan toiveiden mukaista on myös se, että metsienkäsittelyyn on tullut lisää valinnanvapautta. Aikaisemmin lähes pannassa ollut eri-ikäisrakenteinen kasvatus (ns. jatkuva kasvatus) on lakimuutoksen myötä mahdollista. Sellaiset metsänomistajat, jotka eivät pidä avohakkuista, voivat harkita kyseistä vaihtoehtoa. Lainsäädännöllä varmistettu ettei hakata liikaa Helpointa eri-ikäisrakenteinen kasvatus on aloittaa kohteissa, joissa on jo valmiina eri-ikäisrakenteisen metsän piirteitä. Eli käsittelyalueella olisi hyvä olla eri-ikäisiä ja kokoisia puita valmiina. Kuusivaltaiset metsät soveltuvat parhaiten eri-ikäisrakenteisesti kasvatettaviksi. Kuusi menestyy alikasvoksena hyvin ja latvukseltaan hyväkuntoinen puu lähtee hyvin kasvuun saadessaan kasvutilaa hakkuun jälkeen. Täysin puhtaasta tasarakenteisesta päätehakkuumetsästä on vaikeaa lähteä rakentamaan eri-ikäisrakenteista metsää, toki sekin on mahdollista lain puitteissa. Suomen Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turunen kuitenkin toteaa, että täysin rajatonta oikeutta tehdä hakkuuta miten vain, ei kuitenkaan ole. Lainsäädännöllä on varmistettu se, ettei metsiä voida hakata liian vähäpuustoisiksi. Mallihakkuu tehtiin yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa Suomen Metsäkeskus yhdessä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa toteutti eriikäisrakenteisen hakkuun Jyväskylän lähellä. Alkukesällä toteutettua käsittelyaluetta on hyödynnetty aluksi metsäammattilaisten koulutuksessa mutta myöhemmin on tarkoitus järjestää retkeilyjä myös metsänomistajille. Näin sekä metsäammattilaiset että metsänomistajat voivat saada todellisen käsityksen siitä, mitä uudistunut metsälaki mahdollistaa. Kyseinen käsittelyalue leimattiin ja mitattiin yksinpuin Suomen Metsäkeskuksen toimesta tulevia koulutuksia silmälläpitäen. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Henri Huusko kilpailutti leimikon puumarkkinoiden kautta, saaden leimikkoon kaksi tarjousta. Näistä Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun tarjous oli parempi ja kaupat sovittiin maanomistajan kanssa. Leimikon hintataso asettui päätehakkuu- ja harvennushakkuuhintojen väliin. Alueen pinta-ala on 0,75 hehtaaria ja kokonaispuusto ennen hakkuuta oli 380 kuutiota hehtaarilla. Hakkuukertymäksi kuviolta saatiin 200 kuutiota, josta tukkipuuta oli 145 kuutiota. Poistuman keskijäreys oli 700 litraa. Kuviolle jäi hakkuun jälkeen puuta noin 100 kuutiota ja pohjapinta-alaksi noin 10. Hakkuu on haastava Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu monitoimikoneen kuljettajalle on haastava. Tällä käsittelyalueella puut oli valmiiksi leimattu, joka osin helpotti kuljettajan toimintaa. Tällä tavalla ei tulevaisuudessa voida aina toimia, vaan koneen kuljettajan on ymmärrettävä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tavoite ja periaatteet ja kyettävä itsenäiseen työskentelyyn. Hakkuun periaatteena on Käsittelyalue ennen hakkuuta. Tällaisesta kohteesta on mahdollisuus lähteä rakentamaan eri-ikäirakenteista metsää. Kari Turunen ja Henri Huusko käsitellyn alueen reunalla. Ohikulkija ei välttämättä huomaa, että käsittelyalueella on tehty voimakasta hakkuuta. Maisema on säilynyt metsän näköisenä. jättää kasvamaan hyväkuntoisia puita, joilla on edellytykset kehittyä laadukkaiksi tukkipuiksi. Käsittelyalueella hakkuun jälkeen tulisi olla puita kaikissa eri kehitysvaiheissa, määrällisesti eniten pientä kehittyvää taimiainesta. Lisäksi pyritään monipuoliseen puulajisekoitukseen. Säästöpuita ja säästöpuuryhmiä jätetään samalla tavalla kuin tasaikäisrakenteisen metsän avohakkuun yhteydessä. Leimikon suunnittelijan ja maanomistajan vastuulle jää oikeanlaisten kohteiden valinta ja selkeiden ohjeiden laadinta hakkuuseen. Teksti ja kuvat: metsäneuvoja Henri Huusko ja metsäneuvoja Kari Turunen Suomen Metsäkeskus Hakkuun jälkeen alueelle jää sekä järeää että pienempää puuta. www.paijannemhy.fi 15 METSÄPÄIJÄNNE Hyvä metsätie nostaa metsätilasi arvoa nro 2 / 22.8.2014 Viime talvi osoitti hyväkuntoisten metsäteiden arvon metsätalouden harjoittamiselle. Ympäri vuoden puutavara-autoilla liikennöitävissä oleva metsätie mahdollistaa puunkorjuun ja puiden kaukokuljetuksen keliolosuhteista huolimatta. Metsätilalle tulevan hyväkuntoisen metsätien ansiosta talvikorjuukelpoinen leimikko voi muuttua kesäkorjuukelpoiseksi tai jopa kelirikkoleimikoksi verrattuna siihen tilanteeseen, että kunnollista metsätietä tilalla ei ole. Ympäri vuoden korjuukelpoisista leimikoista maksetaan tyypillisesti korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi vain talviaikaan korjattavissa olevista kohteista. Lisäksi hyvän metsätien ansiosta metsänhoitotöiden teko helpottuu. Vaikka kertainvestointina uuden metsätien teko tai vanhan tien perusparantaminen voi tuntua isolta kustannuserältä metsänomistajalle, on muistettava, että hyvä tie kestää vuosikymmeniä tilan metsätalouskäyttöä melko pienellä vuosittaisella ylläpidolla. Metsätien perusparantamisella lisätään tien käyttöikää Tavallisimpia syitä metsätien perusparannukseen ovat tien kunnossapidon laiminlyönti sekä tien liian raju kuormitus tien alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden. Puunkuljetuskalusto on muuttunut vuosikymmenten mittaan entistä suuremmaksi Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Sami Karppinen Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Kuvassa Leustun Kaivu Ky:n kone tien korjaustyömaalla Laukaan Vihtavuoressa. ja vanha tie ei välttämättä täytä nykykaluston asettamia vaatimuksia. Myös hyvin hoidettuja teitä on tarpeellista peruskorjata aika ajoin. Tien perusparannushankkeessa pyritään tyypillisesti lisäämään tien kantavuutta. Tien rungon kuivatuksesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä tavoista parantaa tien kantavuutta. Kuivatuksesta huolehditaan perkaamalla ojat ja uusimalla huonokuntoiset rummut. Myös tien runko muotoillaan uudelleen kuperaksi. Tien kantavuutta parannetaan ajamalla tien päälle riittävän paksu murskekerros. Lisäksi voidaan käyttää suodatinkangasta estämään hienojakoisen maa-aineksen sekoittuminen murskekerrokseen. Valtio tukee metsäteiden perusparantamista sekä uusien metsäteiden tekemistä Metsäteiden rakentamishankkeisiin on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoitustukea. Rahoitustukea perusparannushankkeisiin voivat saada tiet, joiden met- sätalouden liikenteen osuus on yli 40 %. Edellisestä valtion tuella tehdystä perusparantamisesta on oltava kulunut vähintään 20 vuotta. Yhteishankkeina toteuttavien metsäteiden perusparannushankkeiden tuki on 40 % toteutuneista kustannuksista. Uusien metsäteiden tekoon on myös saatavissa Kemera-tukirahoitusta. Uuden tien teossa metsäliikenteen osuus on oltava yli 50 %, jotta hankkeelle voi saada rahoitustukea. Rahoitustuen määrä uuden tien teossa on 20 % hankkeen kustannuksista. Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi MUISTATKO MILTÄ METSÄSI NÄYTTIKÄÄN? LÄHDE METSÄNEUVOJAN KANSSA MAKSUTTOMALLE METSÄKÄYNNILLE! Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on jäsenelle maksuton palvelu. KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/neuvontapalvelut • Saat tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet • Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista • Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet • Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä 16 nro 2 / 22.8.2014 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Metsänhoitoyhdistys, paikallinen pankki ja metsänomistaja tiiviissä yhteistyössä Vesa Pihlajamäki oli vuonna 1977 reipas ekaluokkalainen. Koulua hän kävi kotikylän, Sarvenperän ala-asteella. Alakouluaikoina hammaslääkärikäynnit kirkonkylällä olivat merkittäviä reissuja, joilla koululainen voi hoidella muitakin asioita. Eräällä hammaslääkärikäynnillä Vesa valitsi itselleen pankin. ”Minulla oli säästöpossu, jonka sisältämät rahat halusin viedä pankkiin. Muistan seisoneeni kahden pankin, silloisen KOP:n ja Korpilahden Osuuspankin edessä ja pohtineeni kumpaan pankeista menisin. Valitsin Osuuspankin, menin sinne säästöpossuineni ja avasin itselleni tilin,” Vesa Pihlajamäki muistelee ensimmäistä asiointiaan paikallisessa Osuuspankissa. Pari vuotta sitten samainen pankki hoiti rahoituksen metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. ”Paikallisen pankin kanssa rahoitus hoitui sujuvasti. Teimme perinteisen sukupolvenvaihdoksen. Isän kanssa on vanhan ajan syytinkisopimus eli hän asuu edelleen tuossa kantatilalla ja minä tässä uudemmassa talossa.” Isän ja tilan perintöinä tuli myös tiivis yhteistyö Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Tilalla ei ole tuotantoeläimiä, kanoja ja kukkoja lukuun ottamatta, enää ole, ja metsä on valikoitunut tuotantosuunnaksi. Metsänhoitoyhdistys on merkittävä kumppani muualla työssä käyvälle metsänomistajalle. ”Metsänhoitoyhdistys on ollut suurena apuna esimerkiksi metsätuhojen korjaamisessa, joita viimeisimmäksi teki viime vuoden lopulla riehunut Eino-myrsky. Myrskytuhojen osalta on tärkeää saada paras mahdollinen tuotto vaurioituneesta puustosta, ja siinäkin asiantuntijat ovat paras mahdollinen apu. Myrskyn raivaamille alueille taimet tulivat yhdistyksen kautta, ja sieltä olen vuokrannut myös istuttamiseen tarvittavat Vesa Pihlajamäen isä asuu edelleen kantatilan talossa. välineet,” Vesa Pihlajamäki kertoo. Metsänhoitoyhdistys on ollut sarvenperäsen metsänomistajan apuna myös puukaupoissa ja metsänhoidossa. ”Metsänhoitosuunnitelmat tehtiin heti siinä vaiheessa, kun tila siirtyi omistukseeni. Teen itse polttopuita myytäväksi, ja yhdistys jättää minulle toivomaani puuta toivotussa mitassa. Metsänhoitoyhdistys pystyy räätälöimään palvelunsa metsänomistajan tarpeiden mukaisesti.” ”Kun ottaa mhy:n kumppaniksi, puulleen saa myös parhaan mahdollisen hinnan ja tuoton. Paikallinen pankki puolestaan tuntee asiakkaansa, joten asiointi on sujuvaa.” Metsänomistajan, paikallisen pankin ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tiiviissä yhteistyössä jokainen hoitaa oman leivis- känsä. Metsänhoidolliset asiat ovat yhdistyksen ja metsänomistajan hoteilla, kun pankki auttaa rahoituksessa ja metsätulojen sijoittamisessa. Osuuspankin jäsenelle kertyvillä bonuksilla asiakas voi hoitaa esimerkiksi pankin palvelumaksuja tai vakuutusmaksuja. Teksti ja kuvat: Maarit Nurminen Korpilahden Osuuspankissa palveluksessanne toimitusjohtaja Tuomas Kupsala ja asiakkuusasiantuntija Marketta Saarinen. Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojina Korpilahden toimistolla palvelevat Antti Paananen, Teemu Hytönen ja Sakari-Alakorpi. Ota yhteyttä! Korpilahden Osuuspankki hoiti rahoituksen sukupolvenvaihdoksessa, kun metsätila siirtyi pari vuotta sitten Vesa Pihlajamäen omistukseen. Asiakkaansa tunteva paikallinen pankki tarjoaa myös sijoitusneuvoja siinä vaiheessa, kun metsät alkavat tuottaa. Vesa Pihlajamäki sanoo metsänhoitoyhdistyksen räätälöivän palvelunsa metsänomistajan tarpeiden mukaisesti. www.paijannemhy.fi Metsä kuntosalina 17 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Metsä- ja luontoympäristö auttavat elpymään stressistä. Useimmilla meistä on tästä omakohtaista kokemusta. Nyt tiedetään, että kyseessä ei ole pelkkä oma ”musta tuntuu” -havainto, vaan elimistössä tapahtuu myös mitattavia fysiologia muutoksia, jotka kertovat stressin vähenemisestä. Tom Rantala Ihminen pyrkii tietoisesti tai tiedostamattaan toteuttamaan stressin itsesäätelyä. Hakeutuminen luonnossa sijaitsevaan, miellyttäväksi koettuun paikkaan on yksi esimerkki itsesäätelystä. Mielipaikassa oleilu alentaa verenpainetta ja elimistön stressihormonipitoisuutta sekä vahvistaa immuunipuolustusta. Luonnon vaikutus on erityisen tehokas pitkittyneestä stressistä ja työuupumuksesta kärsivillä. Metsäkävely auttaa keskittymään Elimistön fysiologinen elpyminen stressistä alkaa jo muutamassa minuutissa. Metsässä hengitys rauhoittuu ja pulssi, ihon sähkönjohtavuus sekä lihasjännitys laskevat. Puolen tunnin metsäkävelyn jälkeen mitataan yleensä alhaisempia verenpainearvoja kuin ennen kävelyä. Nämä muutokset viittaavat rentoutumiseen ja stressistä palautumiseen. Vihreässä ympäristössä tyytyväisyys omaan elämään ja terveyteen paranee. Jo viiden minuutin kevyt kävely luonnossa parantaa mielialaa ja vähentää vihan tunteita. Pidemmän kävelyn jälkeen olo tuntuu tyyneltä, rauhalliselta, virkistäytyneeltä ja miellyttävältä. Myös keskittymistä vaativat tehtävät sujuvat helpommin metsäkävelyn jälkeen, sillä tarkkaavuus ja keskittymiskyky paranevat luontoympäristössä. Ulkona myös lapset ylipäätään leikkivät keskittyneemmin kuin sisätiloissa. Japanissa ja Koreassa on tutkittu metsän aikaansaamia terveysvaikutuksia parin vuosikymmen ajan. Siellä metsäympä- Leivonmäen kansallispuisto on oiva paikka samoilla ja kävellä luonnossa. ristön myönteisiä vaikutuksia on alettu käyttää tietoisesti hyväksi esimerkiksi työuupumuksesta kärsivien ihmisten kuntoutuksessa. Koreassa on rakennettu kokonainen metsäterapiakeskus, ja Japanissa työuupumusta ennaltaehkäistään ohjatuilla ”metsäkylvyillä”, jolloin oleillaan metsässä ja kävellään sertifioiduilla metsäterapiapoluilla. Teemapolku vaikka omalle maalle Metsäntutkimuslaitos ja Tampereen yli- opisto kehittivät yhteistyössä elvyttävän teemapolun, joka käyttää hyväksi tutkittua tietoa metsän vaikutuksesta stressistä elpymiseen ja elpymisen vaiheittaiseen etenemiseen. Toisin kuin Japanin metsäterapiapoluilla, joilla vain kävellään ja vietetään aikaa, elvyttävällä teemapolulla tehdään myös psykologisia harjoitteita. Harjoitteiden avulla saadaan suoritusorientoituneet kävelijät pysähtymään ja keskittymään luontoon ja ympäristöön uudella tavalla. Elvyttäviä teemapolkuja on Suomen lisäksi perustettu Ruotsiin, Luxemburgiin ja Ranskaan. Kävelijöiden kokemuksista on menossa kyselytutkimus. Tähänastisen palautteen mukaan metsässä käveleminen ja harjoitteiden tekeminen ovat parantaneet vastaajien mielialaa ja he ovat halukkaita suosittelemaan polun kävelemistä myös tutuilleen. Elvyttävän teemapolun voi kuka hyvänsä metsänomistaja perustaa omalle maalleen, sillä teemapolut hyödyntävät tavallisia talousmetsiä ja maalaismiljöön pikkuteitä ja polkuja. Lisätietoja: Eira-Maija Savonen, Metla/Parkano Vastaan‐ ottaja maksaa postimaksun PALVELU- JA LUKIJAPALAUTEKORTTI Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman/tilakäynnin Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen uutiskirjeen, sähköpostiosoitteeni on: Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Uusi osoite/puhelinnumero Nimi TUNNUS 5008409/INFO JYVÄS Osoite 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelin Terveisiä toimitukselle/juttuaiheita: 18 nro 2 / 22.8.2014 METSÄPÄIJÄNNE www.paijannemhy.fi www.paijannemhy.fi 19 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Lakinurkka Tieoikeuden perustaminen saarikiinteistöille Yksityistielain 8 §:n mukaan on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava tieoikeus toisen kiinteistön kautta, jos se on ensin mainitun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten tärkeätä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle huomattavaa haittaa. asuntoon ja kummankin pihapiiri nauttii erityistä suojaa. Tieoikeuden etujen ja haittojen punninnassa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttuvat seikat. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ratkaisu 2013:89 vahvistaa sen vakiintuneen kannan, että tieoikeuden perustamisedellytysten arviointi on portaittaista. Ensin arvioidaan tärkeys ja sitten haitattomuus. Tielinjaus on toteutettava em. arvioinnin jälkeen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti siten, että alueelle ei jää rinnakkaisia tielinjauksia. Tulkinnanvaraisuudessaan säännös on aiheuttanut monia riitoja. Tieoikeutta vastustetaan vedoten joko todellisiin tai väitettyihin haittoihin. Lain lähtökohta kuitenkin on, että haitan tulee olla huomattava ollakseen relevantti vastustamisperuste. Jonkinlaista haittaa rasitetun kiinteistön omistaja joutuu siis kärsimään. Tieoikeus mantereen puoleiseen tiehen Korkein oikeus on viime vuoden joulukuussa (KKO 2013:89) antamallaan ratkaisulla täydentänyt Yksityistielain 8 §:n tieoikeuden perustamisedellytyksiä koskevaa oikeuskäytäntöä. Ratkaisu selkeyttää sen arvioimista, milloin tie on kiinteistöjen käytön kannalta tärkeä ja milloin tiestä saattaa aiheutua huomattavaa haittaa. Korkeimman oikeuden ratkaisu koskee vapaa-ajan asuntoina olevien saarikiinteistöjen tieoikeutta mantereen puoleiseen tiehen. Saarikiinteistön virallinen kulkuoikeus saattaa mantereen puolella koskea joskus muinoin perustettua polkutietä tai muuta alemman asteista tietä. Selvää on, että tieoikeus ei silloin tyydytä nykyajan liikennetarpeita. Vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö lisää tarvetta kiinteälle kulkuyhteydelle Oikeuskäytännössä on kiinteistön tarkoi- Saarikiinteistön virallinen kulkuoikeus saattaa mantereen puolella koskea joskus muinoin perustettua polkutietä tai muuta alemman asteista tietä tuksenmukaisen käytön kannalta tärkeänä pidetty sitä, että tieyhteys ulottuu vapaaajan asunnolle saakka. Korkein oikeus toteaa jo v. 2008 antamansa päätöksen (KKO 2008:101) perusteluissa mm. että: ”Vapaaajan asuntojen käyttötapa on jatkuvasti lähentynyt ympärivuotista asumista. Tavallista on, että loma-asuntoja käytetään muulloinkin kuin kesäaikana ja että loma-asunnoilla on varustetaso, joka edellyttää järjestettyä kiinteistön huoltoa. Myös turvallisuuteen ja pelastustoimeen liittyvät seikat puoltavat kiinteää kulkuyhteyttä.” Lomakiinteistöjen kulkuyhteyden järjestämistarpeen muutos oli tapahtunut jo aikaisemmin eli Korkeimman oikeuden ratkaisusta 1993:17 lähtien. Joulukuun 2013 ratkaisu on linjassa aikaisempien päätösten kanssa. Pihapiiri nauttii erityistä suojaa Oikeuskäytännön mukaan huomattava- na haittana pidetään sitä, jos tie kulkee talouskeskuksen kautta aivan päärakennuksen tuntumassa tai asuinrakennuksen ja rannan välistä. Vapaa-ajan asunto rinnastuu tässä suhteessa vakituiseen Britakakku Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Reseptinurkka Valmistusaineet Pohja 125 g leivontamargariinia 1 dl sokeria 3 kpl keltuaista 1 1/2 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 dl kevytmaitoa Asianajotoimisto Erkki Urtti AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213 920, sähköposti: [email protected] kotisivut: www.urtti.fi Palveluitamme: Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perinnönjaot, avioehtosopimukset, avioero-ositukset; Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat, maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat; Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset, asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat; Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely; Muuta, esim. yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat, yhteisomistussuhteet, vahingonkorvausasiat. Pinnalle 3 kpl valkuaista 1 1/2 dl sokeria Täyte 3 dl kuohukermaa, hyvän lisänmaun antaa maitorahka 2 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 200 g vadelmia ja koristeeksi mantelilastuja tai sitruunamelissaa Tee näin Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset yksi kerrallaan. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Voitele leivinpaperi. Levitä taikina sen päälle uunipannun kokoiseksi levyksi. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja vatkaa sokeri vähitellen joukkoon. Kun seos on jäykkää ja kiiltävää, levitä se pohjataikinan päälle. Levitä puhtaalla nuolijalla. Jos marenkitaikinaan sekoittuu rasvaista kakkutaikinaa, vaahto voi laskea. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia, kunnes marenki on kauniin vaaleanruskeaa. Anna jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Puolita jäähtynyt kakkulevy. Nosta toinen puolikas tarjoiluvadille. Levitä päälle kermavaahto ja vadelmat. Nosta toinen kakkulevy päälle. 20 nro 2 / 22.8.2014 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Lannoitus sataa aktiivisen metsänomistajan laariin Hoidetun metsän kasvatuslannoitus voi tuottaa kymmenessä vuodessa jopa 25 kuution lisäkasvun hehtaarille. Helikopterista lannoitteen levitys onnistuu tarkasti, nopeasti ja maastoa vaurioittamatta. – Lannoituksen kannattavuutta ei tarvitse nykyään metsänomistajille juuri vakuutella, vaan toimenpiteen tuotto tunnetaan varsin hyvin. Lannoitus taitaa olla myös yksi tutkituimmista työlajeista, ja tulokset puhuvat vahvasti lannoituksen puolesta, toteaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen lannoitushankkeita koordinoiva Ismo Paukku. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa lannoitushankkeen alueellaan kahden vuoden välein. Tänä kesänä jäsenten metsiä lannoitettiin ilmasta käsin tuhannen hehtaarin verran. – Meillä on paljon asiakkaita, jotka sijoittavat osan metsän tuotosta säännöllisesti kasvatuslannoituksiin. Oikein valitussa kohteessa lannoitus onkin erittäin hyvä sijoitus, Paukku vakuuttaa. Miksi lentolevitys? Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa lannoituspalvelua metsänomistajille helikopterilla tehtävänä lentolevityksenä. Maalevityksestä on vuosien saatossa luovuttu ja Paukulta löytyy ratkaisulle selvät perusteet. – Lentolevitys on tehokas ja keleistä sekä maaston kantavuudesta riippumaton levitystapa. Samalla välineellä voidaan levittää niin suometsien tuhka- kuin kangasmaiden keinolannoitteetkin. Metsän tulevaisuuden kannalta tärkeää on myös se, että lentolevityksessä maastoon ei synny painumia tai puustovaurioita, Paukku muistuttaa. Lentolannoitus mahdollistaa laajan lannoitushankkeen toteuttamisen yhdellä kertaa, jolloin palvelu voidaan tuottaa metsänomistajalle kustannustehokkaasti. Lentolannoitus on ”avaimet käteen” –palvelu, jonka hehtaarihinta on hieman käytettävästä lannoitteesta riippuen noin 400 euroa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa lannoitushankkeet yhteistyössä FA Forestin kanssa. – Yhteistyö FA Forestin kanssa on ollut joustavaa ja sovituista aikatauluista on pidetty kiinni. Toimijan luotettavuudella on iso merkitys sekä metsänomistajien että toimihenkilöiden kannalta, Paukku painottaa. Kangasmaan typpilannoituksen vaikutus alkaa välittömästi ja kestää 6 – 8 vuotta. Puuston lisäkasvu on kangasmailla yleensä 13 – 25 kuutiota hehtaarille. Ismo Paukku hämmästelee Laukaassa muutama vuosi sitten lannoitetun männikön muodonmuutosta. Keinolantaa kankaalle, tuhkaa turvemaalle Kasvatuslannoitukseen soveltuvat parhaiten kangasmaiden varttuneet männiköt ja kuusikot, joissa on harvennukset tehty ja vesitalous kunnossa. Hoitamattomissa metsissä lannoitus ei kannata, sillä kasvua rajoittavat pääsääntöisesti muut seikat kuin ravinteiden puute. – Mitä paremmassa kasvussa metsä on ennen lannoitusta, sitä suurempi on myös toimenpiteen tuoma lisäkasvu. Ihanteellinen kohde on muutama vuosi sitten harvennettu 50-60 -vuotias puolukkatyypin männikkö, jossa seuraavassa harvennuksessa on jo luvassa runsaasti tukkia, Paukku kuvailee. Kasvatuslannoituksessa metsä saa lisää typpeä, joka on kangasmailla tyypillisesti puuston kasvua rajoittava tekijä. – Männiköihin suosittelemme lannoitteeksi metsäsalpietaria, kun taas kuusikoihin Lustoa pukkaa niin että rutina kuuluu. Lannoitus tuottaa parhaan tuloksen metsässä, jossa lisäkasvu kohdistuu tukkipuuhun ja tuoton pystyy realisoimaan harvennus- tai päätehakkuussa 6 – 10 vuoden kuluttua. Lannoitus lisää yleensä marjasatoa huomattavasti. Pari vuotta sitten lannoitetussa puolukkatyypin männikössä mustikkavarvusto on nyt elinvoimainen. sopii paremmin NP1-lannoite, joka sisältää hieman booria. Molemmilla lannoitteilla metsään tulee typpeä noin 150 kiloa hehtaarille 600 kilon levitysmäärällä. NP2lannoitetta voidaan käyttää, jos metsässä todetaan selkeitä ravinnehäiriön oireita. Oma lukunsa ovat varsinaiset terveyslannoituskohteet, jotka ovat yleensä boorin puutoksesta kärsiviä pienialaisia vanhoja turvemaapeltoja tai ojitusalueiden rämemänniköitä. Näitä kohteita löytyy ympäri maakuntaa, ja tämän kesän lannoitushankkeessa terveyslannoituskohteita oli mukana parisataa hehtaaria. – Voimakkaasti haarovat tai pallonmuotoiset latvukset ovat selviä merkkejä ravinnehäiriöistä. Tällaiselle kohteelle voi saada terveyslannoitukseen Kemera-tukea, jolloin lannoitus on metsänomistajille erittäin kannattavaa. Turvemailla Paukku kannustaa kokeilemaan tuhkalannoitetta, jonka käytöstä on saatu erittäin hyviä tuloksia. – Tuhkan etuihin kuuluu sen pitkävaikut- teisuus. Yksi tuhkalannoituskerta parantaa puuston kasvua jopa parinkymmenen vuoden ajan. Tuotto talteen 6 – 10 vuoden päästä Lannoitus on järkevä toimenpide metsänomistajalle, joka haluaa sijoittaa metsään ja maksimoida tulevien hakkuiden tuoton. Oikea ajankohta lannoitukselle on muutama vuosi edellisen harvennushakkuun jälkeen. – Lannoituksella rahoilleen saa varmasti kilpailukykyisen koron verrattuna moniin muihin sijoitusmuotoihin. Tietysti sillä edellytyksellä, että lannoitetun metsän puuston tuoton realisoi hakkuissa ajallaan, eli 6-10 vuoden kuluttua lannoituksesta, Paukku kuvailee. Suuria riskejä Paukku ei lannoituksessa näe. Usein uskotaan tuulituhoriskin kasvavan lannoituksen tuuheuttamien latvusten myötä, mutta Paukku ei vuosikymmenten kokemuksella ole havainnut tällaista ilmiötä. www.paijannemhy.fi 21 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Yaran metsäsalpietari on erityisesti männiköiden lannoitukseen soveltuva lannoite. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kohteille lannoitteet toimitetaan jo talven aikana, levitys tapahtuu alkukesästä. Helikopterista lannoite leviää tasaisesti kohteelle. Metsänomistaja saa lannoituksen jälkeen myös kartan, johon on piirtynyt lannoitteen levitysreitit gps-jälkenä. Tuhkalannoitetta levitetään 3000 – 4000 kiloa hehtaarille. Pitkävaikutteinen tuhka soveltuu hyvin runsastyppisille turvemaille, joissa fosforin ja kaliumin puute rajoittaa puuston kasvua. Lannoitteen lentolevitys on hektistä työtä. Samalta varastopaikalta lennetään yleensä noin kahden kilometrin säteeltä löytyvät kohteet. – Jos metsä on hoidettu ennen lannoitusta oikein, ei myrskyriski olennaisesti lisäänny. Sitä paitsi lannoitus vahvistaa myös puiden juuria. Hyönteistuhoja vastaan lannoitettu metsä lienee lannoittamatonta kestävämpi, sillä puut ovat elinvoimaisempia, arvioi Paukku. Kohteet kannattaa kartoittaa jo nyt Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa seuraavan lannoitushankkeen jälleen kesällä 2016, johon mukaan pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan. – Otamme tilauksia koko ajan vastaan ja tulemme metsään paikan päälle katsomaan, soveltuuko kohde lannoitukseen. Jos metsänomistaja haluaa levittää lannoitteen itse, niin myös pelkkiä lannoitetilauksia voi tehdä, Paukku sanoo. Lentolevityksessä yksittäisen metsänomistajan lannoitettava pinta-ala tulisi olla vähintään kaksi hehtaaria. – Pyrimme kokoamaan saman varastopaikan ympärille parin kilometrin säteelle vähintään 15-16 hehtaarin lannoituskokonaisuuden. Tutun naapurinkin kiinnostusta kannattaa siis kysäistä, jos itse on suunnitellut lannoituspalvelun tilaamista, Paukku vinkkaa. Lisätietoa lannoituksesta saat oman alueen metsäneuvojalta sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen internet-sivuilta www.paijannemhy.fi, josta löytyy myös Yaran informatiivinen Metsänlannoitus-opas. ”Kannattava metsäsijoitus” Toivakkalaisen metsänomistajan Tuomas Hokkasen metsiä lannoitettiin kesäkuussa sekä tuhkalla että keinolannalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta. – Olin jo muutaman vuoden miettinyt lannoitusasioita. Nyt oli sopiva hetki toteuttaa suunnitelmat, kun edellisistä harvennuksista oli pari vuotta aikaa, Hokkanen kertoo. Hokkasen lannoituskohteet olivat pääasiassa varttuneita kangasmaiden kuusikoita sekä ojitusalueiden männiköitä. Kuusivaltaisuuden vuoksi kangasmaiden lannoitteeksi valikoitui NP1. Kaikkiaan lannoitettavaa alaa Viisarinmäen ja Nisulantien välillä kertyi lähes kolmekymmentä hehtaaria. – Henri Huusko Metsänhoitoyhdistykseltä kartoitti lannoitukseen sopivat kohteet ja teki kokonaisuudesta tarjouksen, jonka pohjalta hanke toteutettiin. Ojitusalueille on lisäksi tulossa vielä kunnostusojitus heti perään. Hokkanen myöntää, että palvelun ostopäätöstä tehdessä kokonaishintalappu tuntui arvokkaalle. – Mutta jos tuotto-odotukset toteutuvat, uskon lannoituksen olevan pidemmällä aikavälillä kannattava metsäsijoitus, josta on tulevaisuudessa iloa myös lapsille. Todennäköisesti lannoitan metsiäni myös jatkossa. Helikopterin vauhdikasta työskentelyä läheltä seurannut Hokkanen pitää lentolevitystä metsänomistajan kannalta helppona ja vaivattomana levitysmuotona. – Tien reunalta silmämääräisesti arvioiden levitystarkkuus oli +/- 5 metriä. Sitä en kyllä osaa sanoa, miten tasaisesti lannoite on levinnyt alueelle, mutta mielenkiinnolla odotan karttoja, joista selviää gps-jäljet lentoreiteistä. Vaikkei Tuomas Hokkanen ole itsekään iällä pilattu, ajattelee hän metsätalouden toimenpiteissä jo jälkipolvea. Lannoituksen Hokkanen näkee ennen kaikkea järkevänä ja pitkäkestoisena sijoituksena, jolle saa hyvän koron. 22 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 METSASAATIO.FI Näin pidät metsätilastasi huolen Useimmat uudet metsänomistajat saavat metsätilansa perintönä tai ostavat pienen palstan jälkipolvea ajatellen. Ensimmäisenä tunteena on innostus. Juuri omiin nimiin siirtynyt metsäpalsta tuntuu kiehtovalta ja arvokkaalta aarteelta. Ensimmäisien viikkojen jälkeen mieli alkaa kuitenkin täyttyä kysymyksillä. “Miten metsä toimii? Mitä sille oikeastaan pitäisi tehdä? Kenelle voisin soittaa pyytääkseni apua?”. ” JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA.” NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja Puut kaipaavat elinkaarensa aikana paljon huolenpitoa, jotta metsästä kasvaisi terve ja jykevä. Hoitotoimenpiteitä ei tarvitse onneksi tehdä ihan joka kuukausi tai edes joka vuosi. Huoletonta elämää Metsän vuosihuolto -palvelun avulla Metsätilan hoitamiseen on monia vaihtoehtoja. Edelleen on monia, jotka haluavat tehdä suurimman osan metsänhoitoon liittyvistä toimenpiteistä omin käsin. Aina metsänhoitoon ei kuitenkaan meinaa riittää muilta arjen kiireiltä aikaa. Sitä varten kehitimme Metsän vuosihuolto -nimellä kulkevan palvelun. Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille. Se on avaimet käteen -paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsätilan vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa metsäneuvojasi käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen puolestasi. Saat aina käyntien pohjalta selkeän toimenpide-ehdotelman ja tarvittaessa autamme sinua löytämään sopivan urakoitsijan tekemään tarvittavat toimenpiteet metsätilallesi. Lisätietoja metsän vuosihuollosta saat soittamalla metsäneuvojallesi tai ottamalla yhteyttä verkkosivujemme kautta. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. .fi me t sä nyt ver k us Tutu tu sa os s METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA nlannoit Suomalaiseen metsään suunnitellut kotimaiset typpilannoitteet Lannoita kangasmaiden männiköt ja kuusikot. Korjaat enemmän ja järeämpää puuta seuraavassa hakkuussa. Investoinnin tuotto on jopa 15% vuodessa. Metsäsalpietari on paras lannoite kangasmaiden männiköihin. Se sisältää typen lisäksi myös booria. Metsän NP 1 on kuusikoiden lannoite. Se sisältää typen lisäksi niukkaliukoista fosforia, booria ja sinkkiä. Lue lisää: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi www.paijannemhy.fi 23 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 22.8.2014 Tapahtumakalenteri • Tervetuloa Tupaswillan perinnepäiville 30.8.-31.8.2014 klo 10-17 METSÄTARVIKKEET Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on oma osasto Laukaan Kuusaassa (Ränssintie 5) järjestettävillä perinnepäivillä. Perinnepäivillä on mukavaa nähtävää ja vanhan ajan tunnelmaa. Metsäsavotta ja mylly toiminnassa, lisäksi pitkin päivää on erilaisia työnäytöksiä, kädentaitajia ja rompetori. Tunnelmamusiikkia, herkullisia lettuja, soppaa ja virvokkeita. Tarkemmat ohjelmatiedot www.tupaswilla.net/ajankohtaista Tutustu myös uuden ilmeen nettisivuihimme www.paijannemhy.fi Nordea Pankki Suomi Oyj - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME www.tarmet.fi Tervetuloa metsätie- ja ojitusnäytökseen Hankasalmelle Aaltolan metsätielle perjantaina 19.9. klo 10-13. Opastus 9-tieltä: viitta Taipaleentie, jota ajetaan noin 1,8 km, seuraavaksi käännytään oikealla viitasta Aaltolan tie. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Metsäverovinkki Unohtunut kuitti Avainasiakkaana saat parhaat edut nordea.fi e v ä t EK K S I T - Lalkusyksyä T AUK O E Hyvää T L A S A Y . N U RO .5 Rokkakankaalta L Laukaan Jos metsäveroilmoituksen lähettämisen jälkeen löytyy kasa metsätalouden menokuitteja, voiko kulut vielä saada vähennykseksi? A Alue Vuoden 2013 kulujen A- J ! AR JOILU a! pääl K K a v Traktorimallisia A R osalta veroilmoitusta a A te t tit M ar hatlikkö J purpake ORIT sa VITus ri u tto rvKav oo H k Tu M k T armo A i ! S in p voi täydentää aina no ön! AJOLEIKKUREITA ou ös shin MPO tarj ammattikäyttö H My O ja ilman K • keräyksellä verotuksen A Economy L L päättymiseenKsaakka. TARJOUS AA ikalla. Plus sis. takki, t N a a Korjaukset hyvä avohaalari, en p tisk a! KA Hon Kaikki työnnettävät • Metsänomistajat! Tervetuloa tutustumaan Versowood Oy:n , leikkurit A -ka deltloput ätin e kypärä, K k ISTO tehdä ennen lokakuun e o ovh. 392,50 h P K a W m O ! l SOPUHINTAAN! I u työkäsineet pi Hankasalmen sahaan perjantaina 19.9.2014 klo 10-15 Jar RO l2014 ATT MS201 Kor Kalarohm N ikkö puoliväliä. MJMOYULS l Ä työ- n, Dynamic A A ä Ohjelmassa on: - hakkuunäytös - sahakierros - kenttälounas + kahvi R S A SK ittavat m aa ys. A IUT epä Jos korjauksen L r sis. takki, o Ä u K o L l s V t u A a taesit s U VA JYRAIVAUSSAHAT Linja-autokuljetus Jyväskylä – Hankasalmi – Jyväskylä. O jat Tule k MS241 n avohaalari, i i A l B s e r L sk –14. s ka vaatiminen jää saappaat, iopi lFS 9 260, Aikataulu selviää ilmoittautumisen yhteydessä.Ennakkoilmoittautuminen 15.9. o517,Myö FS 410, EN FS 460, FS 490 surovh. MS261 kypärä, tuu! Metöksiä k a•ateriä LÖN akkuri, myöhemmäksi, • kulmarasvaa Y k t I mennessä joko Arja Leikas p. 040 728 5349 tai [email protected] y työkäsineet nä olppa JAN oksah tös. t sitä varten on kunsahat ELU kulkev!a Työnäy oottorisahat V Raivaus L M lle! on AP!A itsemessa tehtävä sekä emänni metsänhoito PIH kemääon SuoMOOTTORISAHAT nille isänA ! Pääkaupunkiseudun tapahtumia: ä k n o k T MS 241, MS 231, oikaisuvaatimus. MS N 261, Tule ainut O 201 a TI, V ton • Sthil MS teräketjut Haluatko saada metsäomaisuudestasi enemmän irti? n Myös aikaisempien FS410 AR ääpalki TEPAKoEuTsut. eksi. S e Osallistu metsänomistajan talouskoulutukseen syksyllä 2014. P h t U i t vuosien kuluja ää AR sel VAV enk äivän p Kolmen päivän kestoisella kurssilla käsitellään metsään liittyviä talousasioita tuoreip TUR ki ja h PUHALTIMET voi vaatia ONE n a K FS460 a k t N a e MS192 PIE t den aihepiirien ja sisältöjen avulla. Osallistumalla saat käyttöösi uusia näkökulmia orit BR 200, vähennykseksi. BR 500, -, a su ont v AHAO ja helppokäyttöisiä metsään liittyvien talousasioiden seurannan ja suunnittelun TO Magnum r SBR L A I 600 R MS231 Vuonna 2014 O HU FS490 työvälineitä, joista on oikeaa hyötyä koulutuksen jälkeenkin. Koulutus sopii kaikille OTT JA 3 voi vielä vaatia MO YNTI 9–1 s. 7, la MS251 Y metsän taloudesta kiinnostuneille henkilöille. 9–1 kaa a M e p myös vuosien ma– 0 Lau TURVAVARUSTEET Koulutuspäivät: la 13.9.2014, la 20.9.2014 ja la 4.10.2014, klo 9-15.15. 5 612 B, 413 VARUSTEET JA TARVIKKEET METSÄNHOITOON 2008 – 2012 kulujen • Economy Paikka: Simonkatu 6, Helsinki 43nt0ie 1Plus 7 spencermitta, pinotavarasakset, 7 •04Dynamic 0 kanvyö kaa • X-Fit115,huomioon ottamista Koulutuksen hinta/hlö: 270,00 EUR + alv 24%. (metsäverotuksessa vähennyskoukkukotelot, nostokoukku, a okk R metsäverotuksessa. kelpoinen kulu). MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO Kuluista on tehtävä Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Häkkinen, p. 040 720 3160 tai P. 040 7743 061 [email protected]. oikaisuvaatimus Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as. Kouluttajana Janne Saari, KTM, p. 050 360 7984. Ilmoittautumisen jälkeen siverotuksen avoinna ma–pe 9–17 nulle lähetetään erillinen kutsu koulutuksesta. oikaisulautakunnalle. MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT 9 RokkakankaaltaKKAK A Laukaan E K A P E N O IVÄ K t YPÄ ä v TEL e 340,T KI 599,ES 450,- 799,899,999,- I R R KI KIRRI 659,699,- 429,459,499,- M K 040 Rokk a www.finnmetko.fi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444 Kannen kuva: Sami Karppinen Päätoimittaja Pirjo Lumioja email: [email protected] Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2014 MIELENRAUHA METSÄSTÄ METSÄN VUOSIHUOLTO – Hoidamme kaikki velvoitteet puolestasi Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille metsnomistajille. Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen – paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsänomistajuus ei ole koskaan ollut näin vaivatonta! SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA • kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus • henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI • metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot • metsätuhojen tarkastukset, lausunnot • todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT • Reiska-palvelu sukupolvenvaihdoksiin METSÄVEROPALVELUT • • • • metsäveroilmoitukset arvonlisäveroilmoitukset puukaupan veroasiat muut veroasiat METSÄSUUNNITTELU • • • • metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito oma paikkatietojärjestelmä tarvittavat karttapohjat tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen • metsäsuunnitelmien laadinta Metsän vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä. • S aat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet • Saat arvion puunmyyntitulosita • Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyö kohteet ja työhön saatavien rahoitus tukien mahdollisuudet • Pääset keskustelemaan metsääsi koske vista asioista paikan päällä Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi kasvun eri vaiheista. METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN • suunnittelu, toteutus ja valvonta • r aivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta • materiaalin valinta ja hankinta • siementen kylvö ja taimien istutus • jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO • suunnittelu, toteutus ja valvonta • tarkastus ja raportointi METSÄTEIDEN PERUSPARANNUKSET, UUSIEN TEIDEN TEKEMINEN, METSIEN OJITUS • suunnittelu ja toteutus • tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUSJA TERVEYSLANNOITUKSET • suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTAAINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS • t arpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu • materiaalin toimitus Kysy ensin meiltä - kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta PUUKAUPALLISET PALVELUT PUUNMYYNTISUUNNITELMA • h akkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon • markkinatilanteen selvitys • puunmyyntisuunnitelman laadinta • metsänkäyttöilmoitus • määrä- ja hinta-arvio • jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot • monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO • t arjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden • ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous • valtakirjakauppa • puutavaran myynti • kauppaehtojen tarkastus ja seuranta • korjuun- ja mittauksen valvonta • puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA • h akkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja metsänomistajan edunvalvonta KORJUUPALVELU • puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN VÄLITYS • hakkuutähteet, rangat sekä kannot
© Copyright 2024