Harri Kivirinta aloitti toiminnanjohtajana s.4

METSÄ
P Ä
I
J
Ä
N
N
E
PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI
NO* 2 / 22.8.2014
Harri Kivirinta aloitti
toiminnanjohtajana s.4
Hyödynnä jäsenetusi s. 3
Ensimmäiset kasvuvuodet ratkaisevia s. 7
2
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Puheenjohtajan palsta
Positiivisessa aallokossa
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen syyskausi käynnistyi uuden toiminnanjohtajan
metsänhoitaja Harri Kivirinnan luotsaamana
lähes kymmenen vuotta tehtävässä toimineen Kari Kuusniemen siirryttyä omasta
aloitteestaan toisen työnantajan palvelukseen.
– Harri sai hypätä suoraan liikkuvaan
junaan, sillä kesälomakauden jälkeen yhdistyksessä on jälleen ollut kädet täynnä töitä,
kuvailee Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka.
Hatakka on tyytyväinen siitä, että yhdistys sai uudeksi toiminnanjohtajakseen juuri
monipuolisen työkokemuksen metsäteollisuuden palveluksesta omaavan Kivirinnan.
– Hänen vankka kaupallinen kokemus
sekä markkinointihenkinen työote ovat varmasti hyödyksi jäsenistömme metsätalouden edistämisessä. Harri on myös todistanut
metsäalan isoja muutoksia aitiopaikalta ja
uskon, että tästäkin kokemuksesta on nopeasti muuttuvassa metsäkentässä jatkossa
hyötyä.
on kamppailtu kannattavuuden tai rahoitusvaikeuksien kanssa. Myöskään Ukrainan
levottomuudet eivät ole ainakaan toistaiseksi heijastelleet kotimaan puumarkkinoihin.
– Kaikille puutavaralajeille riittää tällä hetkellä kysyntää. Kun tuotteille on
markkinoita, löytyy myös puulle käypä
hinta. Meidän tehtävämme on varmistaa,
että puuta tulee tasaisesti markkinoille
myös jatkossa. Positiivisessa aallokossa on
mukava luovia eteenpäin, Hatakka kuvailee.
Keskisuomalaisille metsänomistajille on
tarjoiltu tänä vuonna iloisia uutisia myös
selluteollisuudesta. Hatakka muistuttaa,
että toteutuessaan Metsä Groupin kaavailemalla ennätysmäisellä Äänekosken tehdasinvestoinnilla on suuri vaikutus puun
kysyntään myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella.
– Uusi kuitupuuta hyödyntävä tehdas luo
uskoa metsäalan tulevaisuuteen ja kannustaa hoitamaan metsiä entistäkin aktiivisemmin. Nyt onkin hyvä sauma laittaa myös
metsätiet ja –ojat kuntoon, jotta tasainen
puuvirta ei jää ainakaan tiestöstä kiinni.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
puheenjohtaja Markku Hatakka kan- Puu liikkuu vaikka
nustaa jäseniä hyödyntämään met- maailmalla myllerretään
Kattavat jäsenedut
säalan ja puukaupan hyvän vireen. Kivirinta saa aloittaa työnsä 7 600 metpalveluksessa jopa harvinaisen
Hatakka kannustaakin metsänomistaParhaiten se onnistuu sopimalla jä- sänomistajan
positiivisissa merkeissä. Kotimaisen metsä- jia hyödyntämään metsäalan positiivisen
senetuihin kuuluva tilakäynti oman teollisuuden tuotteiden kysyntä on säilynyt vireen. Puukaupat, metsänhoitotyöt tai
hyvällä tasolla, vaikka monella muulla alalla vaikkapa metsäautotien perusparannusmetsäneuvojan kanssa.
REISKA -PALVELU
METSÄTILOJEN
SUKUPOLVENVAIHDOKSIIN!
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
tarjoaman Reiska -palvelun avulla
vaihdat saappaat sujuvasti reiskoihin.
Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa
perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä
ajoin, sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse
ratkaista metsäsi tulevaisuuden.
hankkeen saa helposti vireille ottamalla
yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan.
– Jäsenetuihimme sisältyvät muun
muassa neuvontapalvelut, metsäkäynnit
asiantuntijoidemme kanssa sekä puunmyyntisuunnitelman laadinta. Käynti
omassa metsässä aika ajoin ammattilaisen kanssa kannattaa, sillä metsän kasvu
ja sen tarjoamat mahdollisuudet yleensä
yllättävät iloisesti.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä
tehdään koko ajan myös aktiivista työtä
sen eteen, että jäsenistön tarpeisiin pystytään vastaamaan entistäkin paremmin.
Sekä ensi vuoden alusta voimaan astuva
uusi metsänhoitoyhdistyslaki että jo voimaan tullut metsälaki luovat mahdollisuuksia ja tarpeita uusille palvelumalleille.
– Koen nämä muutokset ennen kaikkea
suurina mahdollisuuksina toimintamme
näkökulmasta. Mutta yksi asia on meillä
on kirkkaana mielessä: olemme nyt ja
tulevaisuudessa ainoa aidosti metsänomistajan etua ajava toimija, jonka ohjaksissa
ovat paikalliset metsänomistajat yhdessä. Parhaan palkkion jäsenemme saavat
korkeampana puun hintana, parempana
katkontana ja huolella ammattilaisten
toimesta hoidettuina metsinä, Hatakka
summaa.
Teksti ja kuva:
Sami Karppinen
Metsän edessä joutuu
joskus nöyrtymään.
Siksi se kannattaa
vakuuttaa.
Metsä on luontoa, ja luonto on arvaamaton.
Onneksi metsävakuutuksemme ovat helposti
räätälöitäviä ja vankan asiantuntemuksemme
ansiosta alansa parhaita. Lisätietoja saat
konttoristamme tai osoitteesta op.fi/metsa
Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutusvaihtoehtojen verovaikutuksia.
Yhdessä hyvä tulee.
Jämsän Seudun, Keski-Suomen,
Korpilahden ja Luhangan Osuuspankit
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
HYÖDYNNÄ
JÄSENETUSI
– metsänhoitomaksu
muuttuu jäsenmaksuksi
Metsänomistajat saavat lähiaikoina viimeisen kerran verottajan toimesta kannetun laskun metsänhoitomaksusta. Sen jälkeen maksu
muuttuu paremmin kuvaavammaksi jäsenmaksuksi. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä ja kaikki tutut palvelut jatkuvat automaattisesti.
Jäsenmaksulasku postitetaan suoraan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta ensimmäisen kerran keväällä 2015. Jäsenmaksun suuruudesta päätetään kuluvan syksyn aikana metsänhoitoyhdistyksen
valtuustossa, mutta lähtökohtana pidetään, että maksun perusteet
pitää olla yksinkertaiset.
VUODEN 2014 JÄSENEDUT OVAT VOIMASSA
MYÖS TULEVINA VUOSINA
Vaikka metsänomistaja ei juuri nyt tunne tarvitsevansa metsänhoitoyhdistyksen
palveluja, on yksistään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella maksettavat
paremmat puun hinnat jäsenmaksun arvoinen asia. Hintatasoa olemme pystyneet
nostamaan puukauppojen kilpailutuksen avulla. Tästä lankeaa kiitos metsänomistajille,
jotka ovat luottaneet metsänhoitoyhdistyksen ammattiapuun.
Jäsenetumme vuonna 2014:
1. Tuttu metsäneuvoja puhelinsoiton päässä
Kaikki metsäpalvelumme lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen
metsäneuvojan kautta. Yhdistyksemme palveluksessa on 36 toimihenkilöä, joten
erikoisosaamistakin löytyy. Saman katon alta löytyy kaikki metsänomistajan
tarvitsemat palvelut ja moni asia voi selvitä pelkällä puhelinsoitolla.
2. Maksuton puunmyyntisuunnitelma
Puunmyyntisuunnitelma pitää sisällään hakkuu- ja myyntikohteen, sekä
puumarkkinatilanteen selvityksen, määrä- ja hinta-arvion, metsänkäyttöilmoituksen
tekemisen, jälkitöiden määrittelyn ja kustannusarvion sekä monimuotoisuuden ja
avainbiotooppien huomioimisen. Tarvittaessa tästä on helppo jatkaa metsänomistajan
kannalta tärkeimpään asiaan, eli puukauppaan. Hoidamme tarvittaessa myös
puukaupan kilpailuttamisen ja korjuun valvonnan.
3. Maksuton metsätilakäynti
Lähdemme kanssasi metsään ja katsomme lähiajan hoito- ja hakkuutarpeet
· Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet
· Saat arvion puunmyyntituloista
· Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien
mahdollisuudet
· Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä
4. Jäsenlehti ja sähköiset uutiskirjeet
MetsäPäijänne –lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja sähköisiä
uutiskirjeitä julkaistaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Lisäksi Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen nettisivuilta löydät ajankohtaisia metsäuutisia, tietoa
tapahtumistamme ja muun muassa tiedot myytävistä metsätiloista.
5. Koulutus ja tapahtumat
Järjestämme vuoden aikana useita tapahtumia ja koulutustilaisuuksia, jota ovat
jäsenille pääsääntöisesti maksuttomia.
6. Maksuton metsäsertifiointi
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa
ilman erillistä maksua. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat
edellytys kansainvälisillä markkinoilla.
3
nro 2 / 22.8.2014
Sami Karppinen
4
nro 2 / 22.8.2014
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Toiminnanjohtajan palsta
Paluu juurille
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
tuore toiminnanjohtaja Harri Kivirinta pääsee kokemaan metsäalan
uudelta kantilta.
Äänekoskelainen metsänhoitaja Harri Kivirinta astelee tyytyväisen oloisena pitkin perusparannustyön alla olevaa
Iso-Kuukkasen metsäautotietä Laukaan
Vihtavuoressa. Tien varrelta on helppo
havaita paitsi hyvin hoidettuja taimikoita
ja kasvatusmetsiä, myös kiireellisiä harvennuskohteita ja perkausta kaipaavia
havupuutaimikoita.
– Työt ja puut eivät ainakaan ole metsistämme loppumassa. Metsäautoteiden
kunnostukselle onkin nyt hyvä ajankohta,
sillä puun kysyntä maakunnassa näyttäisi
vain kasvavan lähitulevaisuudessa, Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tuore
toiminnanjohtaja toteaa.
Pitkän uran metsäteollisuuden palveluksessa kotimaassa ja maailmalla tehnyt
54-vuotias Kivirinta palaa tavallaan juurilleen astuessaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten palvelukseen.
– Olen todella iloinen tästä mahdollisuudesta päästä kokemaan metsäala uudesta näkökulmasta. Tiedän myös tulleeni
todella hyvin hoidettuun organisaatioon
töihin, aikoinaan Lapualta maailmalle
ponkaissut maatalon kasvatti sanoo.
Vankka kaupallinen
kokemus
Työuransa vuonna 1984 Helsingistä
metsänhoitajaksi valmistunut Kivirinta aloitti Rauma-Repolalla sahatavaran
myyntitehtävissä.
– Vuonna 1987 siirryin ensin MetsäSerlan Sveitsin myyntikonttoriin sahatavaran ja vanerin myyntitehtäviin, josta
edelleen parin vuoden päästä, 1989 Äänekosken paperitehtaan leipiin kotimaahan.
Toimenkuvaani kuului vientikauppa lähin-
PUUKAUPAN TERMEJÄ
nä saksankielisiin maihin, mutta muukin
maailma tuli tutuksi. Merkittävää kauppaa
tehtiin Euroopan lisäksi myös Australiassa
ja USA:ssa.
Vuodesta 2002 alkaen Kivirinta toimi
M-Realin päällystettyjen papereiden kotimaan myyntijohtajana, josta ura jatkui
Sappin palveluksessa vuoteen 2011 saakka
toimenkuvan pysyessä samana.
– Tällä vuosituhannella painopaperimarkkinat ovat kutistuneet vauhdilla ja
sain todistaa tätä kehitystä aitiopaikalta.
Vuonna 2011 minut irtisanottiin Sappilta
töiden käytännössä kadotessa alta. Tämän
jälkeen toimin paperitukkuri Antalis Oy:n
palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa, Kivirinta kertoo.
Suuret muutokset ovatkin tulleet vankan kaupallisen kokemuksen omaavalle
miehelle vuosien varrella tutuiksi. Kaikesta huolimatta Kivirinta uskoo kotimaisen
metsän mahdollisuuksiin.
– Paperitonta toimistoa povattiin vuosia,
mutta eipä sitä ole tullut. Paperinkäytön
vähentyessä kotimaista sellua tarvitaan
sitä paitsi korvaamaan kierrätyskuituja, ja
puurakentaminenkin on uudessa nosteessa. Suomessa on rauhallinen toimintaympäristö, hyvä tieverkko ja hoidetut metsävarat, joten en näe syitä, miksi metsä ei
olisi vahvuutemme myös tulevaisuudessa.
Mutta muutoksiin on varauduttava kaiken
aikaa.
– Muutosten nopeus tuskin tulee metsäalalla ja metsänhoitoyhdistyskentässä vähenemään. Mutta ne tarjoavat aina mahdollisuuksia, ja niitä näen myös Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa.
Tähtäimessä tasainen
puuvirta
Uudessa työssään Kivirinta näkee yhdeksi
keskeisimmäksi asiakseen tehdä voitavansa
sen eteen, että puuta saadaan tasaisesti
markkinoille. Tasaisesti soljuva puukauppa on
sekä metsänomistajan että puuta jalostavan
Tukki
Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen.
Kuitu
Pieniläpimittaiset rungot ja tukkirunkojen osat, joita käytetään pääasiassa selluja paperiteollisuuden raaka-aineena, joskus myös energiapuuna.
Kantohinta
Pystykaupassa maksettava puun hinta, joka sisältää raaka-aineen käyttöarvon ja
laatuominaisuudet. Hintaan ei kuulu hakkuu- eikä metsäkuljetuskustannuksia.
Hankintahinta
Puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen
hinnan.
Apteeraus, eli katkonta
Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen. Mitta- ja laatuvaatimusten mukaan puu
jaetaan eri puutavaralajeiksi, esim. tukki, kuitu, pylväs, parru.
Leimikko
Metsään rajattu hakkuualue, josta myydään puuta. Myyntitavan perusteella puhutaan
joko hankinta- tai pystyleimikosta.
Päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat
avohakkuu, seimenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.
Ennakkoraivaus
Ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuualojen raivaamista ennen puunkorjuuta, eli hakkuuta haittaavan risukon ja alikasvospuuston poistamista. Ennakkoraivaus nopeuttaa
hakkuuta ja vähentää korjuuvaurioita. Ennakkoraivattu leimikko on puunostajalle
kiinnostavampi ja siitä saa paremman hinnan.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen oja- ja tieasiantuntija Erkki Jalkanen (vas.) esitteli
uudelle esimiehelleen Harri Kivirinnalle Iso-Kuukkasen metsäautotien perusparannushanketta. Kivirinta näkee metsäautotieverkoston kunnostuksen keskeisenä maakunnan puuhuollon turvaamisessa.
teollisuuden etu. Kun metsänomistajat tietävät puulle olevan kysyntää, on motivaatio
hoitaa metsiä aktiivisesti korkeampi. Teollisuus puolestaan uskaltaa investoida, kun
markkinat toimivat.
– Nyt kotimaassa ja etenkin KeskiSuomessa on hyvä vire puumarkkinoilla ja
metsäteollisuudessa. Toteutuessaan Metsä
Groupin Äänekosken tehdasinvestointi lisää
merkittävästi puun menekkiä myös Päijänteen yhdistyksen alueella. Sillä olisi myös iso
työllistävä vaikutus koko hankintaketjussa,
Kivirinta kuvailee.
Positiivisena nykyisessä tilanteessa Kivirinta näkee erityisesti sen, että puulle
löytyy markkinoita, vaikka maailmalla talous
matelee.
– Ennen oli toisin. Kun tuli lama, puuta
ei saanut kotimaassa kaupaksi. Nyt globalisaation myötä markkinat ovat auki moneen
suuntaan, mikä palvelee suomalaista metsänomistajaa.
Puun tasainen kysyntä luo puitteet myös
Metsänhoitoyhdistyksen kannattavalle toiminnalle.
– Tehtävämme on markkinoida jäsentemme tuottama puu jalostavalle teollisuudelle siten, että jäsenet saavat metsilleen
mahdollisimman hyvän tuoton. Tämä on
tärkeimpiä keinojamme valvoa jäsenistömme etuja.
Jäsenetujen merkitys tulee korostumaan
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä uuden
metsänhoitoyhdistyslain myötä, joka astuu
voimaan ensi vuoden alusta. Muutos antaa
yhdistykselle entistä enemmän vapauksia
palvella jäsenistöä ja kehittää palveluita.
– Meidän on omalla pitkäjänteisellä työllämme ja palveluillamme ansaittava metsänomistajien luottamus myös jatkossa. Uskon,
että tällä osaavalla porukalla se tulee varmasti onnistumaan, Kivirinta linjaa.
Mielenrauhaa metsästä
vapaallakin
Vapaa-ajallaan Kivirinta pitää yllä tuntumaa käytännön metsätöihin Ruokolahdella, jossa hänellä perheineen on kesämökki. Miehen perheeseen kuuluu vaimo
sekä kolme jo aikuista lasta.
– Vaimoni on perinyt Ruokolahdelta
pienen metsäpalstan, jonka hoitamisessa saa itsekin mukavasti hyötyliikuntaa.
Metsätöiden ohella syksyn harrastuksiini
lukeutuvat myös hirvijahti sekä sienestys.
Teksti ja kuva: Sami Karppinen
www.paijannemhy.fi
5
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Syksy saa, on puukaupan aika
Petri Saari
Yhä useampi metsänomistaja luottaa puukauppansa hoidossa metsänhoitoyhdistykseen.
Puun kysyntätilanne ja hintataso on on pysynyt vakaana, joten puukaup- kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan
säilynyt kohtuullisen hyvänä syksyä paa on turha siirtää tuonnemmaksi. kohtaan.
kohti mentäessä. Kysytyimpiä puu- Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa Helena myrsky jäi
tavaralajeja ovat tällä hetkellä män- kaikille jäsenilleen ilmaisen metsäkäynnin paikalliseksi puuskaksi
ty- ja kuusitukki sekä koivukuitu. ja leimikon suunnittelun. Metsäkäynti ja
Kesäkorjuukelpoiset, kuivan maan maksuton leimikon suunnittelu on yksi yh- Heinäkuun viimeisenä päivänä riehuneen
päätehakkuut menevät edelleen hy- distyksen tärkeimmistä palveluista, jonka Helena myrskyn tuhot jäivät Päijänteen Metmetsänomistaja saa jäsenmaksulla. Yhdis- sänhoitoyhdistyksen alueella paikallisiksi puusvin kaupaksi. Näköpiirissä ei ole isoja tyksen laatiman puunmyyntisuunnitelman kiksi. Isompia yksittäisiä tuhoalueita on tullut
hintapiikkejä suuntaan tai toiseen. kautta metsänomistaja varmistuu, että tietoon vain yksi.
Tasaisen tarjonnan vuoksi hintataso puukauppa kohdistuu metsän terveyden Metsänomistajan kannattaa tehdä tarkas-
tuskäyntejä metsäänsä. Yksittäisen rungon
korjaaminen ei ole tarpeellista, mutta jos puita
on useita pienellä alueella, tulee ne korjata
hyönteistuhojen varalta pois. Myrskytuhopuiden korjuu on hidasta ja vaarallista. Se
on ammattilaisten työtä, missä useimmiten
tarvitaan metsäkoneita avuksi.
Luonnontuhojen korvaaminen niin sanotuista Kemera-varoista, on jäämässä ensi vuonna
lakiuudistuksen myötä pois. Sen vuoksi metsävakuutus kannattaa ottaa luonnontuhojen jälkeisten metsänuudistamiskustannuksien varalle.
1. Yhdistyksessä on tieto vallitsevasta
puukauppatilanteesta.
* Tiedämme ostajien puuntarpeet ja
puukaupan kysyntä/tarjontatilanteen.
Tiedossamme on myös markkinoiden
kehittymisennusteita.
varmistaa metsänhoitoyhdistykseltä. Lisäksi
erikoispuutavaralajeista, kuten pylväät, tyvet, pikkutukit, maksetaan huomattavasti
peruspuutavaralajeja korkeampaa hintaa.
Näin metsänhoitoyhdistys auttaa sinua puukaupassa
2. Hakkuukohteen sijoittamisessa
huomioimme metsänomistajan ja
metsien tarpeet sekä vallitsevan
puumarkkinatilanteen.
* Huomioimme hakkuun yhteydessä
kertyvät erikoispuut ja mm. vientiin
kysytyt puut
3. Sovittaessa huolehdimme kaikista
puukauppaan liittyvistä asiakirjoista.
4. Sovittaessa pyydämme tarjoukset
kaikilta alueen puunostajilta ja laskemme tarjousten edullisuuden.
* Tiedämme eri tyyppisten leimikoiden
vallitsevan todellisen hintatason. Julkisuudessa esitetyt hinnat ovat suuren
alueen erityyppisten leimikoiden keskihintoja eikä niissä ole huomioitu kaikkia
lisiä. Oman leimikkosi hinta saattaa
poiketa julkisuudessa esiintyvästä keskihinnasta useita euroja kuutiolta.*
Osaamme huomioida laatu-, läpimittaja pituusvaatimusten vaikutuksen tarjousten kokonaisedullisuuteen (vaikutus
on varsin huomattava).
5. Myymme metsänomistajien valtakirjoilla huomattavan osan alueemme
puusta, joten puukauppa on meille
tuttu asia.
6. Sovittaessa valvomme puunkorjuun
asiallisuuden sekä puun hyödyntämisen ja mittauksen oikeellisuuden.
* Puun hyväksikäytön valvonta on
tehtävä hakkuun aikana, samoin esim.
monitoimikoneen mittalaitteen tarkastus. Mahdollisista korjuuvaurioista
tehtävät vaatimukset tulee ilmoittaa
ennen lopullista mittaustodistuksen
allekirjoitusta.
7. Sovittaessa voimme toteuttaa kaikki
hakkuiden jälkeiset hoitotyöt.
Metsänhoitoyhdistys on puukaupan
ammattilainen ja metsänomistajan oma
edunvalvoja!
Omien puiden hintataso kannattaa aina selvittää erikseen,
tilastot kertovat vain keskihinnat
Tämän sivun taulukossa näkyy eri puutavaralajien keskihinnat Päijänteen Mhy:n alueella ajalta 1.6- 15.8.2014. Hinnat vaihtelevat leimikoittain. Oman leimikkosi oikean
hinnan saat parhaiten selville kilpailuttamalla
sen kaikkien ostajien kesken. Hintatilastot
kertovat vain keskihinnat, leimikkokohtainen
vaihtelu on suurta.
Leimikkokohtaiset hintavaihtelut ovat useita euroja keskihintojen molemmin puolin.
Oman leimikon oikea hintataso kannattaa
keskihinta maksimi
minimi
Harvennushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
15,18
14,91
14,30
48,70
47,71
36,90
18,50
19,00
17,00
58,50
58,20
40,00
11,50
12,00
12,00
35,00
30,00
30,00
Uudistushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
18,53
19,76
19,39
58,09
58,20
44,22
21,00
24,00
22,50
61,30
60,00
48,00
14,80
14,00
14,00
53,00
48,00
30,00
Puukaupan hintaseuranta 1.6. - 15.8.2014. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat
ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia.
6
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Valtion maksamiin tukiin tulossa muutoksia
– muutoksilla kannustetaan tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti
Niin sanottuihin Kemera -tukiin
liittyvää lakia ollaan uudistamassa. Laki pitää vielä hyväksyttää Brysselissä, joten voimaan
se tulee aikaisintaan 1.7.2015,
mutta vanhan lain mukaan tehdyistä töistä pitää paperit olla
metsäkeskuksessa jo alkukeväästä
2015. Tuen piiristä on poistumassa energiapuun korjuun tuki (7 €/
m³), pystykarsinta ja ilmeisesti
myös pellon metsitys, vahinkojen
korjaus ja korvaaminen sekä metsän uudistaminen luonnontuhojen
jälkeen.
Seitsemän euron energiapuun korjuutuelle haetaan kuumeisesti korvaavaa järjestelmää, johon pitkään hauduttu pienpuun energiatuki PETU lienee edelleen
mahdollinen vaihtoehto. Tukitaso näihin
kohteisiin tulee joka tapauksessa olemaan
aleneva nykyiseen verrattuna.
Lisäksi nuoren metsän hoitoon on tulossa kaksi eri tukea, toinen varhaisperkaukseen ja toinen nuorille taimikoille,
joiden puusto on pituudeltaan yli 3 m ja
läpimitaltaan enintään 16 cm.
Kaavailujen mukaan nuorille taimikoille
hoitotuki myönnetään, mikäli taimikossa
on aikoinaan varhaisperkaus suoritettu.
Hankkeen minimikokoa ollaan myös
nostamassa pääsääntöisesti kahteen hehtaariin. Muutoksilla halutaan kannustaa
tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti, mikä
tuo samalla myös kustannustehokkuutta.
Tuettaviksi työlajeiksi nuoren metsän
hoidon lisäksi esitetään jatkossakin metsäteiden perusparannusta ja rakentamista, kunnostusojituksia, terveyslannoituksia ja juurikäävän torjuntaa.
Vanhaa lakia sovelletaan siis vielä kevääseen 2015 saakka. Erityisesti kesäkorjuukelpoiset energiapuukohteet kannattaa hoitaa nyt kuntoon. Kemera -tukea
voi tällä hetkellä saada vieraalla teetätettyyn taimikonhoitoon Keski-Suomessa
139-210 € / ha, kohteen haasteellisuudesta riippuen. Metsänomistajan itsensä
tekemään työhön tuki on vastaavasti 93
– 135 € / ha.
Ota yhteyttä metsäneuvojaasi, vielä
ehditään hoitaa taimikot ja energiapuukohteet kuntoon nykyisillä tukiehdoilla!
Kaavailujen mukaan luonnon tuhojen jälkeen tehtyä metsän uudistamista ei enää tuettaisi uuden
Kemera-lain astuttua voimaan.
Kuvassa metsäneuvoja Kauko Salonen opastamassa taimien istutusta pottiputkella.
PUUTTUUKO TEKIJÄ?
PUUTTUUKO
TEKIJÄ?
MEILTÄ
SAAT TARVITTAESSA
PUUTTUUKO
TEKIJÄ?
MEILTÄ
SAAT
RIUSKAN
RAIVAAJAN
TAIMIKOLLESI
MEILTÄ
SAAT TARVITTAESSA
TARVITTAESSA
RIUSKAN
RIUSKAN RAIVAAJAN
RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI
TAIMIKOLLESI
Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarHoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammatvittaessa koko
paketin.itse
Sinun
tarvitseenevain
seuratapätevillä
tyytyväisenä
Hoiditpa
taimikoitasi
tai laitatat
kuntoon
ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen taromaisuuden
kasvamista.
tilaisi
llamme,arvon
niin olemme
aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä
vittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä
omaisuuden arvon kasvamista.
omaisuuden arvon kasvamista.
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
KATSO
LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
www.paijannemhy.fi
www.paijannemhy.fi
7
METSÄPÄIJÄNNE
Varhaishoito tärkeää – ensimmäiset
kasvuvuodet ratkaisevia
Pienet taimenalut tarvitsevat
huolenpitoa
Vasta istutetun taimikon uhkia ovat heinät ja lehtipuuvesakko. Heti istutuksen
jälkeisenä syksynä ja seuraavina vuosina
alle metristä taimikkoa kannattaa käydä
katsomassa ja tarvittaessa polkea heinikot
tai muu aluskasvillisuus taimien ympäriltä.
Varsinkin rehevillä mailla heinikko kasvaa
yllättävän nopeasti. Myös raivausveitsi on
hyvä apuväline heinikon taltuttamisessa.
Taimien pelastaminen heinikosta, sekä
varhaisperkaus ovat ensiarvoisen tärkeitä,
jotta taimet saisivat hyvän ja nopean kasvuun lähdön. Myös oikealla muokkausvalinnalla on iso merkitys. Laikkumätäksen
päälle istutettu taimi ehtii kasvaa karkuun
aluskasvillisuudelta, jolloin pääset vähem-
nro 2 / 22.8.2014
mällä heinikon polkemisella. Kun taimet
ovat ponkaisseet laikkumättäässä hyvään
kasvuun, seuraava vaihe on noin neljän viiden vuoden päästä tehtävä varhaisperkaus,
jossa poistetaan taimen kasvua haittaava
lehtipuuvesakko.
Mikäli varhaishoito, eli heinikosta pelastaminen ja hieman myöhemmin tehtävä
varhaisperkaus jäävät jostain syystä tekemättä, viivästyy taimien kasvu. Pahimmillaan osa taimista tukehtuu heinikkoon
heti kättelyssä, jolloin aluetta joudutaan
täydentämään uusilla taimilla. Täydennysistutus on aina työläämpää ja myös
kalliimpaa. Taimikon varhaisperkaukseen
ei ole tällä hetkellä saatavilla valtion tukia.
Perkauksessa ei vielä harvenneta kasvatettavan puulajin taimia.
Oikea-aikaisuus ratkaisee
myös taimikonhoidossa
Kuten yllä kuvatussa taimikon var- ja työhön saa yleensä myös valtion tukea.
haishoidossa, niin myös varsinaisessa Jos työn tekee ajallaan, sitä helpompaa,
ja halvempaa se on. Taimikontaimikon hoidossa aika on rahaa. nopeampaa
hoidon ansiosta ensiharvennus tuo jopa neTaimikonhoidossa harvennetaan lii- linkertaiset tulot.
an tiheässä kasvavaa taimikkoa ja
poistetaan huonolaatuiset puut. Tai- Nuoren metsän harvennus
mikonhoitoa tarvitaan yleensä kun ja kunnostus
pisimmät kasvatettavat puut ovat Metsän ensimmäinen harvennushakkuu
3–8 metrisiä. Oikea aika riippuu tehdään yleensä, kun puut ovat 10-15 metpuulajista, kasvupaikasta ja taimikon rin pituisia. Männiköt harvennetaan yleenlyhyempinä kuin kuusikot tai koivikot.
tiheydestä. Taimikonhoidolla varmis- sä
Jos taimikko on aikanaan sahattu riittävän
tetaan, että ensimmäiset harvennus- harvaksi ja oikeaan aikaan, ensimmäisestä
harvennuksesta kertyy jo puunmyyntituhakkuut ovat kannattavia.
Taimikonhoidon hintaan vaikuttavat poistettavien puiden määrä ja järeys. Hehtaarihinta vaihtelee 300 – 700 euron välillä.
Kulu on vähennyskelpoinen verotuksessa
loja. Hoitamattoman metsän harvennus
voi olla kannattamatonta, mutta silloinkin
panostus nuoreen metsään on sijoitus tulevaisuuteen. Joissakin tapauksissa ensimmäiseen harvennukseen saa valtion tukea.
Vesakko valtaa jo muutamassa vuodessa pienten taimien kasvutilan. Saha soikoon!
Milloin viimeksi kävit katsomassa taimikkoasi? Niin pienet tytöt kuin pienet taimenalutkin
tarvitsevat huolenpitoa kasvaakseen.
Nuoren metsän harvennuksessa saadaan
myytävää puuta, yleensä kuitupuuta tai
energiapuuta.
Metsänhoitoyhdistyksen
taimikonhoitopalveluun kuuluu:
• Taimikonhoitosuunnitelman laatiminen
• Kustannusarvio
• Tukien hakeminen
• Neuvonta ja työnopastus, kun teet
taimikonhoidon itse
• Taimikonhoito metsurityönä
• Nuoren metsän harvennus metsurityönä tai koneellisesti
8
nro 2 / 22.8.2014
Toimihenkilön matkassa
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
”Hoidetut metsät ja tyytyväiset asiakkaat palkitsevat”
Metsäneuvojan työpäivää ei pysty
yleensä ennalta suunnittelemaan.
Juuri se tekee työstä mielenkiintoista.
Metsäneuvoja Antti Paanasen kynä
piirtää kiivaasti merkintöjä kalenterin kulmaan Korpilahden toimistolla. Puhelin
nojaa olkapäähän toisen käden käydessä
välillä tietokoneen näppäimistöllä. Näytöllä vilistää vuoroin ilmakuvia, karttoja ja
metsänomistajatietoja. Viereisessä huoneessa maastotietokone lataa sisuksiinsa
tietoja päivän työtehtäviä silmällä pitäen.
– Puhelin soi yleensä aamun tunteina kiivaimmin. Etenkin maanantait ovat
kiireisiä, sillä metsänomistajat ovat viikonloppuna käyneet metsässä ja ottavat
yhteyttä, Paananen kuvailee kellon viisareiden osoittaessa yhdeksää kesäkuisena
aamuna.
Vuodesta 2007 Korpilahdella metsäneuvojana toimineen Paanasen olisi lähes mahdotonta kuvitella työpäivää ilman
kännykkää.
– Kerran kevään kiireisimpään aikaan
puhuin päivän aikana puheluita 32 eri
henkilön kanssa. Onneksi kiireet ovat
kuitenkin kausiluontoisia, mies naurahtaa.
Antti Paanasen aamut alkavat yleensä toimistolta päivän töitä valmistellen. Paanasen
toimialueella Korpilahdella on noin 500 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsentä,
joten neuvojan puhelin soi taajaan.
Paanasen auton mittariin kertyy vuodessa työajoja noin 10 000 kilometriä. Tänä kesäkuisena aamuna Kärkisten sillalla vesisade lähes roikkuu ilmassa.
Metsänomistaja Hannu Uusitalon kanssa ohjelmassa on leimikon suunnittelu. ”Henkilökohtaisten metsäkäyntien ja onnistuneiden hankkeiden kautta rakentuu luottamus metsäneuvojaan ja Metsänhoitoyhdistykseen, joka on kaiken toiminnan perusta”, tietää pitkään
yhdistyksen hallinnossakin vaikuttanut Uusitalo.
Ajoittaisesta hässäkästä huolimatta juuri vapaus päättää työajoista ja mahdollisuus suunnitella työtehtävät itsenäisesti
kuuluvat metsätoimihenkilön työn parhaisiin puoliin. Eikä aktiivisella luonnossa
liikkujalla ole mitään sitä vastaan, että
metsään pääsee työssäkin lähes päivittäin.
– Toisinaan päivät venyvät pitkälle iltaan, mutta joskus voi lähteä vastaavasti
hoitamaan omia asioita aiemmin. Pyrin
pitämään viikossa yhden toimistopäivän,
jolloin urakoin pöydän puhtaaksi paperitöistä, Paananen kuvailee.
Vaihtelevan ja mielenkiintoisen, mutta toisinaan kiireisen työn vastapainoksi
metsäneuvoja rentoutuu – missäpä muualla kuin metsässä.
– Harrastan metsästystä ja teen myös
metsänhoitotöitä omalla metsätilalla Viitasaarella. Samalla säilyy hyvin tuntuma
käytännön metsätöihin, mistä on paljon
apua neuvontatyössä.
Seurasimme yhden päivän ajan kameran
kanssa, mitä kaikkea metsätoimihenkilön
työpäivään mahtuu.
– Päivää voisi kuvailla kohtalaisen tavalliseksi työpäiväksi, vaikka kahta samanlaista päivää ei näissä hommissa ole
vielä vastaan tullut, Paananen vakuuttaa
sulkiessaan toimiston oven neljän jälkeen.
Vuodesta 2007 Korpilahdella toiminut Paananen pääsee jo usein todistamaan käynnistämiensä metsänhoitohankkeiden tuloksia. Hannu Uusitalon metsässä yhdistyksen toimesta
raivattu taimikko on kiihdyttänyt kovaan kasvuun. ”Onnistuneet hankkeet ja tyytyväiset
metsänomistajat tuovat työhön onnistumisen tunteen,” Paananen sanoo.
Hyötyliikuntaa luvassa. Vaarunvuoren maastot tarjoavat mukavasti haastetta työpäivän
aikana.
Metsäneuvojan työlle tyypillistä on, että päivän aikana hoidetaan varsinaisten asiakastapaamisten lisäksi monia pienempiä tehtäviä. Metsänomistajan omatoimisesti raivaama
kohde osuu tällä kertaa sopivasti matkan varrelle tarkastettavaksi.
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Kelpaako kemeraan? Taimikonhoitokohde pistää metsäneuvojan miettimään, löytyykö
kohteelta tarpeeksi poistettuja puita.
9
nro 2 / 22.8.2014
Iltapäivällä vesisateen yltyessä on vuorossa ajouran merkintä hakkuukoneenkuljettajaa
varten. ”Kyseessä on tuulenkaatojen korjuu aukon laidasta. Kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi tuulenkaatojen korjuun merkitys on korostunut,” Paananen toteaa.
Matkalla leimikolle on mahdollisuus tarkistaa keväällä yhdistyksen toimesta istutettujen
taimien kasvuunlähtö. ”Metsäasioiden havainnointi tapahtuu jo luontaisesti aina palstoilla
liikkuessa. Jos jotain yllättävää ilmenee, otan tarvittaessa yhteyttä metsänomistajaan,”
kertoo Paananen.
Korpilahden metsämaastot ovat vuoroin karun kivisiä, vuoroin lehtomaisen reheviä. ”Vaihtelevuus aiheuttaa paljon haasteita metsänuudistamiselle. Muokkausyrittäjät eivät aina
kilju riemusta tänne tullessaan”, tietää Antti Paananen.
Vaaleanruskea puru paljastaa tuulenkaatoihin iskeytyneet kirjanpainajat. Kuoren alta löytyy myös itse kiusankappale. ”Täytyy soittaa myös naapurimetsänomistajalle, sillä tuolla
aukon toisellakin reunalla näkyy jo pystyyn kuolleita kuusia.”
Hirvikanta on monin paikoin vahva Korpilahdellakin. Tämä puu saattaa vielä lähteä silmuista kasvuun, mutta kasvu- ja laatutappioita tulee väistämättä, arvioi Paananen.
Päivän maastotyöt on takana kello 14 jälkeen. Nyt Nesteelle lounastamaan ja toimistolle
tekemään leimausselosteet sekä kemera-paperit.
10
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Helsingin kasvot
Tuomo Pesälä
Kati Häkkinen
Metsälakipalvelut
Ma klo 9–16
p. 0600 393 959
(2,90 e/min+pvm/mpm.)
puh. 020 413 2495,
gsm 040 720 3160
[email protected]
Annamari Rajoo
puh. 020 413 2495
gsm 040 580 3981
[email protected]
Metsänomistajien Palvelutoimisto
Simonkatu 6 (PL 510) 00100 HELSINKI
[email protected], www.mhy.fi
MYYTÄVIÄ
KOHTEITA:
Jämsä, Partala, 25 ha
Taimikoita ja uudistuskypsää metsää. Puuston
määrä n. 1900 m³ (tukkia 1300 m³).
Hyvä sijainti ja hakkuumahdollisuudet
Hintapyyntö 98 000 €/tarjous
Koskenpää, Havunkylä, 19 ha
Hyvin hoidetut, hyväkasvuiset puustot
rehevillä kasvupaikoilla. Puuston määrä
n. 3000 m³.
Hintapyyntö 88 000 €/tarjous
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi
tai Ari Saarivaara 040 531 5478
Jyväskylä, Tikkala n. 15,5 ha
Kahden palstan metsätila Tikkalan lähellä
n. 25 km päässä kaupungista.
Tilalla taimikonhoitotöitä omatoimisille metsänhoitajille. Tilalla hyvät kasvupohjat, kaikkia
kehitysluokkia ja puustoa n. 1790 m³.
Hp. 80 000 €/tarjous
Jyväskylä, Korpilahti n. 8,8 ha
Korpilahden kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva hyväpuustoinen metsätila. Puusto lähes
pelkästään nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, jotka hyvässä kunnossa. Kovat maapohjat.
Puustoa yhteensä 1430 m³.
Hp. 55 000 €/tarjous
Jämsä, Tervala/Haavisto n. 15,4 ha
Tälläisiä harvoin tarjolla! Kovapuustoinen
metsätila Jämsän Haavistossa.
Tilalta löytyy myös taimikonhoitotöitä.
Tilalla on erinomaiset kasvupohjat ja puustoa
n. 3460 m³. Tilalla on myös vanha pihapiiri,
jossa purkukuntoiset rakennukset. Ei sähköeikä viemäriliittymiä. Tie perille.
Hp. 115 000 €/tarjous
(Tontit/metsätilat)
Muurame, Muuratsalo n. 5 ha
metsätila/ Tontti
Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä.
Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja
sähköliittymä ei kaukana
Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita
ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin
kasvukuntoon.
Hp. 60 000 €/tarjous
Muurame, Muuratsalo n. 11,5 ha Päijänteen
näkymällä metsätila/ Tontti
Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 25 km Jyväskylästä.
Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan puoliväliin tieyhteys.
Tilalta näkymä Päijänteelle! Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole. Metsät harvennettu
kasvukuntoon.
Hp. 58 000 €/tarjous
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi
tai Ossi Hannula 0400 244905
Maa/pientila
Hankasalmi, Hankavesi n. 4,6 ha,
Hankaveden rantaan rajoittuva määräala.
80–luvulla rakennettu asuinkiinteistö
n. 187 m², pihapiirissä navetta ym. talousrakennuksia. Peltoa n. 1,6 ha, Eu-tuen piirissä.
Hieman polttopuu/tarvemetsää.
Hankaveden rannassa 90-luvulla rakennettu
saunamökki. Miellyttävä asuinpaikka veden
ääressä maaseudun rauhassa. Määräala voidaan myydä myös pienempänäkin ostajan
tarpeen mukaan. Hp. 178 000 €/tarjous
Metsätila/ vapaa-ajan kiinteistö
Joutsa, Leivonmäki n. 37 ha
Kivisuolla hyvässä hoidossa ollut metsätila.
Tilalla idyllinen vanha kunnostettu hirsitalo +
talousrakennukset.
Ei sähköjä, vanhanajan tunnelmaa
Nuoria ja varttuneita metsiä lehtomaisilla ja
mustikkatyypin kasvupaikoilla.
Taimikoissa hoitotarpeita.
Hakkuumahdollisuuksia vaikka välittömästi.
Kokonaispuusto n. 5 400 m³
Hp. koko tilalle 195 000 €/tarjous
voidaan myynä myös osina.
pelkkä metsä hp. 175 000 €
Asuinkiinteistö n. 1 ha:n määräalalla sisältäen
talousrakennukset hp. 25 000 €
Toivakka, kirkonkylä asuinkiinteistö
Metsänhoitoyhdistyksen entinen Toivakan
toimisto. Kiinteistö on 5450 m²:n tontilla
kirkonkylän asemakaava-alueella.
Talon pinta-ala on ulkomitoin 13 x 9 m
Tilat ovat kahdessa kerroksessa.
asuinkerros 4 h+k+ wc, alakerrassa autotalli,
tekniset tilat + sauna ja ph
Tontilla lisäksi varastorakennuksia.
Talossa tehty kuntotarkastus heinäkuussa.
Kiinteistö myydän tarjousten mukaan
tarjoukset 22.9. mennessä.
Esittely kiinteistöllä sopimuksen mukaan.
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai
Ismo Paukku 0400 832864
www.paijannemhy.fi
11
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ
Harri Kivirinta
Toiminnanjohtaja
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
Pirjo Lumioja
Talouspäällikkö
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
Tarja Särkkä-Manninen
Toimistosihteeri
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
Mervi Ekblad
Toimistosihteeri
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
0400 340063
040 709 8477
040 709 8479
toimistopäivät maanantai ja tiistai
KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET
Ossi Hannula
0400 244 905
Muurame, osa Korpilahtea,
Jyväskylä ja Toivakka
[email protected]
Ismo Paukku LKV
0400 832 864
Hankasalmi, osa Jyväskylää,
Laukaa ja Leivonmäki
[email protected]
Ari Saarivaara LKV
040 531 5478
Jämsä, osa Korpilahtea ja
Luhanka
[email protected]
TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU
Erkki Jalkanen
040 520 4224
Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,
Leivonmäki ja Toivakka
[email protected]
Jarmo Ukkonen
0400 743 841
Jämsä, Korpilahti, Luhanka
ja Muurame
[email protected]
Raija Koskenranta
040 585 1127
Metsäsuunnittelu
[email protected]
040 709 8478
12
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame
1
2
3
Teemu Hytönen
Sakari Ala-Korpi
Antti Paananen
metsäneuvoja
puh. 0400 340 061
metsäneuvoja
puh. 0400 340 066
[email protected]
Muurame, Korpilahden Sarvenperä,
Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi
Seppo Lius
metsäneuvoja
puh. 0400 243 416
[email protected]
Luhanka, Putkilahti, Hyrkkölä ja Painaa
4
Esko Hautanen
metsäneuvoja
puh. 0400 358 100
[email protected]
Oittila, Heinosniemi ja Moksi
metsäneuvoja/toteutus
puh. 0400 648 848
[email protected]
Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa
ja Päiväkunta
[email protected]
Jämsä, Jämsänkoski
6
5
Jyri Helenius
Tommi Rauhalinna
[email protected]
Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä
[email protected]
Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia
ja Porkkakylät
metsäneuvoja
puh. 0400 340 064
metsäneuvoja
puh. 0400 243 415
8
7
Tiina Riihiaho
Juha Pitko
metsäneuvoja
puh. 0400 187 452
Lauri Kinnunen
metsäneuvoja
puh. 0400 187 457
[email protected]
Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja
Partala
metsäneuvoja/toteutus
puh. 040 522 3311
[email protected]
22.4. alkaen
[email protected]
Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola
Puunkorjuuhenkilöstö
11
1
Seppo Lohtander
Taija Huuskonen
[email protected]
[email protected]
hankintavastaava
puh. 0400 340 065
korjuuvastaava
puh. 0400 187 455
Keijo Korhonen
metsäneuvoja/puunkorjuu
puh. 0400 832 867
6
3
[email protected]
5
7
Juhani Leinonen
hankintavastaava
puh. 040 820 4784
[email protected]
Petri Saari
korjuuvastaava
p. 040 595 7784
[email protected]
Jukka Laitinen
metsäneuvoja, puunkorjuu
puh. 0400 340 062
[email protected]
Petri Takalo
kuljetusvastaava 20.10. alkaen
puh. 044 585 1518
[email protected]
8
www.paijannemhy.fi
13
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Jyväskylä, Laukaa
9
Kauko Salonen
Joonas Huovila
[email protected]
Leppävesi, Mökkiperä
ja Vehniä
[email protected]
Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala
metsäneuvoja
puh. 0400 832 866
12
11
10
metsäneuvoja
puh. 0400 832865
[email protected]
Hiekkapohja, Kuikka
ja Lievestuore
[email protected]
Keljo, Vesanka, Saarenmaa
ja Nyrölä
Hankasalmi, Toivakka
14
13
14
10
metsäneuvoja
puh. 040 485 5367
metsäneuvoja
puh. 0400 244 903
MHY:N METSÄNEUVOJAT
– mielenrauha metsästä
9
Teemu Kivi
Arto Vuorinen
Petri Leinonen
Henri Huusko
15
metsäneuvoja
puh. 0400 642 740
metsäneuvoja
puh. 0400 644 415
12
[email protected]
Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi,
Kärkkäälä, Venekoski ja Kallioaho
[email protected]
Leppälahti, Oravasaari ja T
oivakan eteläinen puoli
16
13
15
Aarne Jalkanen
4
2
16
metsäneuvoja
puh. 0400 642741
[email protected]
Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä,
Säkinmäki, Hankasalmen asema ja
Sauvamäki
LAUKAAN TOIMISTO
Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa
fax 014-831 045
HANKASALMEN
TOIMISTO
Keskustie 32, 41520 Hankasalmi
fax 014-841 652
Juha Turunen
Tuomo Kauppinen
[email protected]
Hoho, Niemisjärvi, Metsolahti,
Ruuhimäki ja Huikko
[email protected]
metsäneuvoja
puh. 0400 180 118
metsäneuvoja/toteutus
puh. 0400 644 421
JYVÄSKYLÄN
TOIMISTO
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
fax 014-819 0444
KORPILAHDEN
TOIMISTO
Martinpolku 23, 41800 Korpilahti
fax 014-821 089
LEIVONMÄEN TOIMISTO
Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki
JÄMSÄN TOIMISTO
Koskentie 11, 42100 Jämsä
fax 014-718 773
14
nro 2 / 22.8.2014
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Eri-ikäisrakenteinen hakkuu toteutettiin koulutuksia
ja retkeilyjä silmällä pitäen
Vapautta ja vastuuta
Metsälaki uudistui tämän vuoden alusta.
Tärkeimpänä muutoksena on ollut lisätä metsänomistajan päätösvaltaa metsäomaisuutensa käytössä ja hoidossa. Metsänomistajan
toiveiden mukaista on myös se, että metsienkäsittelyyn on tullut lisää valinnanvapautta.
Aikaisemmin lähes pannassa ollut eri-ikäisrakenteinen kasvatus (ns. jatkuva kasvatus) on
lakimuutoksen myötä mahdollista. Sellaiset
metsänomistajat, jotka eivät pidä avohakkuista, voivat harkita kyseistä vaihtoehtoa.
Lainsäädännöllä varmistettu
ettei hakata liikaa
Helpointa eri-ikäisrakenteinen kasvatus
on aloittaa kohteissa, joissa on jo valmiina
eri-ikäisrakenteisen metsän piirteitä. Eli käsittelyalueella olisi hyvä olla eri-ikäisiä ja kokoisia puita valmiina. Kuusivaltaiset metsät
soveltuvat parhaiten eri-ikäisrakenteisesti
kasvatettaviksi. Kuusi menestyy alikasvoksena hyvin ja latvukseltaan hyväkuntoinen
puu lähtee hyvin kasvuun saadessaan kasvutilaa hakkuun jälkeen. Täysin puhtaasta
tasarakenteisesta päätehakkuumetsästä on
vaikeaa lähteä rakentamaan eri-ikäisrakenteista metsää, toki sekin on mahdollista lain
puitteissa. Suomen Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turunen kuitenkin toteaa, että
täysin rajatonta oikeutta tehdä hakkuuta
miten vain, ei kuitenkaan ole. Lainsäädännöllä on varmistettu se, ettei metsiä voida
hakata liian vähäpuustoisiksi.
Mallihakkuu tehtiin yhteistyössä
Metsäkeskuksen kanssa
Suomen Metsäkeskus yhdessä Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen kanssa toteutti eriikäisrakenteisen hakkuun Jyväskylän lähellä.
Alkukesällä toteutettua käsittelyaluetta on
hyödynnetty aluksi metsäammattilaisten
koulutuksessa mutta myöhemmin on tarkoitus järjestää retkeilyjä myös metsänomistajille. Näin sekä metsäammattilaiset
että metsänomistajat voivat saada todellisen
käsityksen siitä, mitä uudistunut metsälaki
mahdollistaa.
Kyseinen käsittelyalue leimattiin ja mitattiin yksinpuin Suomen Metsäkeskuksen
toimesta tulevia koulutuksia silmälläpitäen.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Henri Huusko kilpailutti leimikon
puumarkkinoiden kautta, saaden leimikkoon
kaksi tarjousta. Näistä Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun tarjous oli parempi
ja kaupat sovittiin maanomistajan kanssa.
Leimikon hintataso asettui päätehakkuu- ja
harvennushakkuuhintojen väliin.
Alueen pinta-ala on 0,75 hehtaaria ja
kokonaispuusto ennen hakkuuta oli 380
kuutiota hehtaarilla. Hakkuukertymäksi kuviolta saatiin 200 kuutiota, josta tukkipuuta
oli 145 kuutiota. Poistuman keskijäreys oli
700 litraa. Kuviolle jäi hakkuun jälkeen
puuta noin 100 kuutiota ja pohjapinta-alaksi
noin 10.
Hakkuu on haastava
Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu monitoimikoneen kuljettajalle on haastava. Tällä
käsittelyalueella puut oli valmiiksi leimattu,
joka osin helpotti kuljettajan toimintaa. Tällä
tavalla ei tulevaisuudessa voida aina toimia,
vaan koneen kuljettajan on ymmärrettävä
eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tavoite ja periaatteet ja kyettävä itsenäiseen
työskentelyyn. Hakkuun periaatteena on
Käsittelyalue ennen hakkuuta. Tällaisesta kohteesta on mahdollisuus lähteä rakentamaan
eri-ikäirakenteista metsää.
Kari Turunen ja Henri Huusko käsitellyn alueen reunalla. Ohikulkija ei välttämättä huomaa, että käsittelyalueella on tehty voimakasta hakkuuta. Maisema on säilynyt metsän
näköisenä.
jättää kasvamaan hyväkuntoisia puita, joilla
on edellytykset kehittyä laadukkaiksi tukkipuiksi. Käsittelyalueella hakkuun jälkeen
tulisi olla puita kaikissa eri kehitysvaiheissa,
määrällisesti eniten pientä kehittyvää taimiainesta. Lisäksi pyritään monipuoliseen puulajisekoitukseen. Säästöpuita ja säästöpuuryhmiä jätetään samalla tavalla kuin tasaikäisrakenteisen metsän avohakkuun yhteydessä.
Leimikon suunnittelijan ja maanomistajan
vastuulle jää oikeanlaisten kohteiden valinta
ja selkeiden ohjeiden laadinta hakkuuseen.
Teksti ja kuvat:
metsäneuvoja Henri Huusko ja
metsäneuvoja Kari Turunen
Suomen Metsäkeskus
Hakkuun jälkeen alueelle jää sekä järeää että pienempää puuta.
www.paijannemhy.fi
15
METSÄPÄIJÄNNE
Hyvä metsätie nostaa metsätilasi arvoa
nro 2 / 22.8.2014
Viime talvi osoitti hyväkuntoisten
metsäteiden arvon metsätalouden
harjoittamiselle. Ympäri vuoden
puutavara-autoilla liikennöitävissä
oleva metsätie mahdollistaa puunkorjuun ja puiden kaukokuljetuksen keliolosuhteista huolimatta.
Metsätilalle tulevan hyväkuntoisen metsätien ansiosta talvikorjuukelpoinen leimikko voi muuttua kesäkorjuukelpoiseksi tai
jopa kelirikkoleimikoksi verrattuna siihen
tilanteeseen, että kunnollista metsätietä tilalla ei ole. Ympäri vuoden korjuukelpoisista
leimikoista maksetaan tyypillisesti korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi vain talviaikaan
korjattavissa olevista kohteista. Lisäksi hyvän metsätien ansiosta metsänhoitotöiden
teko helpottuu.
Vaikka kertainvestointina uuden metsätien teko tai vanhan tien perusparantaminen voi tuntua isolta kustannuserältä
metsänomistajalle, on muistettava, että
hyvä tie kestää vuosikymmeniä tilan metsätalouskäyttöä melko pienellä vuosittaisella
ylläpidolla.
Metsätien perusparantamisella
lisätään tien käyttöikää
Tavallisimpia syitä metsätien perusparannukseen ovat tien kunnossapidon laiminlyönti sekä tien liian raju kuormitus tien
alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden.
Puunkuljetuskalusto on muuttunut vuosikymmenten mittaan entistä suuremmaksi
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Sami Karppinen
Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Kuvassa Leustun Kaivu Ky:n kone tien
korjaustyömaalla Laukaan Vihtavuoressa.
ja vanha tie ei välttämättä täytä nykykaluston asettamia vaatimuksia. Myös hyvin
hoidettuja teitä on tarpeellista peruskorjata
aika ajoin.
Tien perusparannushankkeessa pyritään
tyypillisesti lisäämään tien kantavuutta.
Tien rungon kuivatuksesta huolehtiminen
on yksi tärkeimmistä tavoista parantaa tien
kantavuutta. Kuivatuksesta huolehditaan
perkaamalla ojat ja uusimalla huonokuntoiset rummut. Myös tien runko muotoillaan uudelleen kuperaksi. Tien kantavuutta
parannetaan ajamalla tien päälle riittävän
paksu murskekerros. Lisäksi voidaan käyttää
suodatinkangasta estämään hienojakoisen
maa-aineksen sekoittuminen murskekerrokseen.
Valtio tukee metsäteiden
perusparantamista sekä uusien
metsäteiden tekemistä
Metsäteiden rakentamishankkeisiin on
saatavissa Kestävän metsätalouden rahoitustukea. Rahoitustukea perusparannushankkeisiin voivat saada tiet, joiden met-
sätalouden liikenteen osuus on yli 40 %.
Edellisestä valtion tuella tehdystä perusparantamisesta on oltava kulunut vähintään
20 vuotta. Yhteishankkeina toteuttavien
metsäteiden perusparannushankkeiden tuki on 40 % toteutuneista kustannuksista.
Uusien metsäteiden tekoon on myös
saatavissa Kemera-tukirahoitusta. Uuden tien teossa metsäliikenteen osuus
on oltava yli 50 %, jotta hankkeelle voi
saada rahoitustukea. Rahoitustuen määrä
uuden tien teossa on 20 % hankkeen
kustannuksista.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
MUISTATKO MILTÄ
METSÄSI NÄYTTIKÄÄN?
LÄHDE METSÄNEUVOJAN KANSSA
MAKSUTTOMALLE METSÄKÄYNNILLE!
Metsäkäynnin perusteella saat
kokonaisvaltaisen esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä
sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on jäsenelle
maksuton palvelu.
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/neuvontapalvelut
• Saat tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti
tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet
• Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista
• Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset
hoitotyökohteet ja työhön saatavien
rahoitustukien mahdollisuudet
• Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista
asioista paikan päällä
16
nro 2 / 22.8.2014
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Metsänhoitoyhdistys, paikallinen pankki ja
metsänomistaja tiiviissä yhteistyössä
Vesa Pihlajamäki oli vuonna 1977
reipas ekaluokkalainen. Koulua hän
kävi kotikylän, Sarvenperän ala-asteella. Alakouluaikoina hammaslääkärikäynnit kirkonkylällä olivat merkittäviä reissuja, joilla koululainen
voi hoidella muitakin asioita. Eräällä
hammaslääkärikäynnillä Vesa valitsi
itselleen pankin.
”Minulla oli säästöpossu, jonka sisältämät
rahat halusin viedä pankkiin. Muistan seisoneeni kahden pankin, silloisen KOP:n ja
Korpilahden Osuuspankin edessä ja pohtineeni kumpaan pankeista menisin. Valitsin
Osuuspankin, menin sinne säästöpossuineni
ja avasin itselleni tilin,” Vesa Pihlajamäki
muistelee ensimmäistä asiointiaan paikallisessa Osuuspankissa.
Pari vuotta sitten samainen pankki hoiti
rahoituksen metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.
”Paikallisen pankin kanssa rahoitus hoitui
sujuvasti. Teimme perinteisen sukupolvenvaihdoksen. Isän kanssa on vanhan ajan
syytinkisopimus eli hän asuu edelleen tuossa
kantatilalla ja minä tässä uudemmassa talossa.”
Isän ja tilan perintöinä tuli myös tiivis yhteistyö Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
kanssa. Tilalla ei ole tuotantoeläimiä, kanoja
ja kukkoja lukuun ottamatta, enää ole, ja
metsä on valikoitunut tuotantosuunnaksi.
Metsänhoitoyhdistys on merkittävä kumppani muualla työssä käyvälle metsänomistajalle.
”Metsänhoitoyhdistys on ollut suurena
apuna esimerkiksi metsätuhojen korjaamisessa, joita viimeisimmäksi teki viime vuoden
lopulla riehunut Eino-myrsky. Myrskytuhojen osalta on tärkeää saada paras mahdollinen tuotto vaurioituneesta puustosta, ja
siinäkin asiantuntijat ovat paras mahdollinen
apu. Myrskyn raivaamille alueille taimet
tulivat yhdistyksen kautta, ja sieltä olen
vuokrannut myös istuttamiseen tarvittavat
Vesa Pihlajamäen isä asuu edelleen kantatilan talossa.
välineet,” Vesa Pihlajamäki kertoo.
Metsänhoitoyhdistys on ollut sarvenperäsen metsänomistajan apuna myös puukaupoissa ja metsänhoidossa.
”Metsänhoitosuunnitelmat tehtiin heti
siinä vaiheessa, kun tila siirtyi omistukseeni.
Teen itse polttopuita myytäväksi, ja yhdistys
jättää minulle toivomaani puuta toivotussa
mitassa. Metsänhoitoyhdistys pystyy räätälöimään palvelunsa metsänomistajan tarpeiden mukaisesti.”
”Kun ottaa mhy:n kumppaniksi, puulleen
saa myös parhaan mahdollisen hinnan ja
tuoton. Paikallinen pankki puolestaan tuntee asiakkaansa, joten asiointi on sujuvaa.”
Metsänomistajan, paikallisen pankin ja
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tiiviissä
yhteistyössä jokainen hoitaa oman leivis-
känsä. Metsänhoidolliset asiat ovat yhdistyksen ja metsänomistajan hoteilla, kun
pankki auttaa rahoituksessa ja metsätulojen
sijoittamisessa.
Osuuspankin jäsenelle kertyvillä bonuksilla asiakas voi hoitaa esimerkiksi pankin
palvelumaksuja tai vakuutusmaksuja.
Teksti ja kuvat: Maarit Nurminen
Korpilahden Osuuspankissa palveluksessanne toimitusjohtaja Tuomas Kupsala
ja asiakkuusasiantuntija Marketta Saarinen.
Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojina Korpilahden toimistolla palvelevat
Antti Paananen, Teemu Hytönen ja Sakari-Alakorpi.
Ota yhteyttä!
Korpilahden Osuuspankki hoiti rahoituksen sukupolvenvaihdoksessa, kun metsätila siirtyi pari vuotta sitten Vesa Pihlajamäen omistukseen. Asiakkaansa tunteva paikallinen pankki tarjoaa myös sijoitusneuvoja siinä vaiheessa, kun metsät alkavat tuottaa.
Vesa Pihlajamäki sanoo metsänhoitoyhdistyksen räätälöivän palvelunsa metsänomistajan tarpeiden mukaisesti.
www.paijannemhy.fi
Metsä kuntosalina
17
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Metsä- ja luontoympäristö auttavat elpymään stressistä. Useimmilla meistä on tästä omakohtaista kokemusta. Nyt tiedetään,
että kyseessä ei ole pelkkä oma
”musta tuntuu” -havainto, vaan
elimistössä tapahtuu myös mitattavia fysiologia muutoksia, jotka
kertovat stressin vähenemisestä.
Tom Rantala
Ihminen pyrkii tietoisesti tai tiedostamattaan toteuttamaan stressin itsesäätelyä. Hakeutuminen luonnossa sijaitsevaan, miellyttäväksi koettuun paikkaan
on yksi esimerkki itsesäätelystä. Mielipaikassa oleilu alentaa verenpainetta ja
elimistön stressihormonipitoisuutta sekä
vahvistaa immuunipuolustusta. Luonnon
vaikutus on erityisen tehokas pitkittyneestä stressistä ja työuupumuksesta
kärsivillä.
Metsäkävely auttaa
keskittymään
Elimistön fysiologinen elpyminen
stressistä alkaa jo muutamassa minuutissa. Metsässä hengitys rauhoittuu ja pulssi,
ihon sähkönjohtavuus sekä lihasjännitys
laskevat. Puolen tunnin metsäkävelyn
jälkeen mitataan yleensä alhaisempia verenpainearvoja kuin ennen kävelyä. Nämä
muutokset viittaavat rentoutumiseen ja
stressistä palautumiseen.
Vihreässä ympäristössä tyytyväisyys
omaan elämään ja terveyteen paranee.
Jo viiden minuutin kevyt kävely luonnossa parantaa mielialaa ja vähentää
vihan tunteita. Pidemmän kävelyn jälkeen olo tuntuu tyyneltä, rauhalliselta,
virkistäytyneeltä ja miellyttävältä. Myös
keskittymistä vaativat tehtävät sujuvat
helpommin metsäkävelyn jälkeen, sillä
tarkkaavuus ja keskittymiskyky paranevat
luontoympäristössä. Ulkona myös lapset ylipäätään leikkivät keskittyneemmin
kuin sisätiloissa.
Japanissa ja Koreassa on tutkittu metsän aikaansaamia terveysvaikutuksia parin
vuosikymmen ajan. Siellä metsäympä-
Leivonmäen kansallispuisto on oiva paikka samoilla ja kävellä luonnossa.
ristön myönteisiä vaikutuksia on alettu
käyttää tietoisesti hyväksi esimerkiksi työuupumuksesta kärsivien ihmisten
kuntoutuksessa. Koreassa on rakennettu
kokonainen metsäterapiakeskus, ja Japanissa työuupumusta ennaltaehkäistään
ohjatuilla ”metsäkylvyillä”, jolloin oleillaan
metsässä ja kävellään sertifioiduilla metsäterapiapoluilla.
Teemapolku vaikka
omalle maalle
Metsäntutkimuslaitos ja Tampereen yli-
opisto kehittivät yhteistyössä elvyttävän
teemapolun, joka käyttää hyväksi tutkittua tietoa metsän vaikutuksesta stressistä
elpymiseen ja elpymisen vaiheittaiseen
etenemiseen. Toisin kuin Japanin metsäterapiapoluilla, joilla vain kävellään ja
vietetään aikaa, elvyttävällä teemapolulla
tehdään myös psykologisia harjoitteita.
Harjoitteiden avulla saadaan suoritusorientoituneet kävelijät pysähtymään ja
keskittymään luontoon ja ympäristöön
uudella tavalla. Elvyttäviä teemapolkuja
on Suomen lisäksi perustettu Ruotsiin,
Luxemburgiin ja Ranskaan. Kävelijöiden
kokemuksista on menossa kyselytutkimus. Tähänastisen palautteen mukaan
metsässä käveleminen ja harjoitteiden
tekeminen ovat parantaneet vastaajien
mielialaa ja he ovat halukkaita suosittelemaan polun kävelemistä myös tutuilleen. Elvyttävän teemapolun voi kuka
hyvänsä metsänomistaja perustaa omalle
maalleen, sillä teemapolut hyödyntävät
tavallisia talousmetsiä ja maalaismiljöön
pikkuteitä ja polkuja.
Lisätietoja: Eira-Maija Savonen,
Metla/Parkano
Vastaan‐
ottaja maksaa
postimaksun
PALVELU- JA LUKIJAPALAUTEKORTTI
Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman/tilakäynnin
Toivon yhteydenottoa metsäasioissa
Haluan sähköisen uutiskirjeen, sähköpostiosoitteeni on:
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Uusi osoite/puhelinnumero
Nimi
TUNNUS 5008409/INFO JYVÄS
Osoite
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puhelin
Terveisiä toimitukselle/juttuaiheita:
18
nro 2 / 22.8.2014
METSÄPÄIJÄNNE
www.paijannemhy.fi
www.paijannemhy.fi
19
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Lakinurkka
Tieoikeuden perustaminen saarikiinteistöille
Yksityistielain 8 §:n mukaan on
kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava tieoikeus toisen
kiinteistön kautta, jos se on ensin
mainitun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten tärkeätä
eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle huomattavaa haittaa.
asuntoon ja kummankin pihapiiri nauttii
erityistä suojaa.
Tieoikeuden etujen ja haittojen punninnassa otetaan huomioon kaikki asiaan
vaikuttuvat seikat. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ratkaisu 2013:89
vahvistaa sen vakiintuneen kannan, että
tieoikeuden perustamisedellytysten arviointi on portaittaista. Ensin arvioidaan
tärkeys ja sitten haitattomuus. Tielinjaus
on toteutettava em. arvioinnin jälkeen
mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
siten, että alueelle ei jää rinnakkaisia
tielinjauksia.
Tulkinnanvaraisuudessaan säännös on aiheuttanut monia riitoja. Tieoikeutta vastustetaan vedoten joko todellisiin tai väitettyihin
haittoihin. Lain lähtökohta kuitenkin on,
että haitan tulee olla huomattava ollakseen
relevantti vastustamisperuste. Jonkinlaista
haittaa rasitetun kiinteistön omistaja joutuu
siis kärsimään.
Tieoikeus mantereen
puoleiseen tiehen
Korkein oikeus on viime vuoden joulukuussa
(KKO 2013:89) antamallaan ratkaisulla täydentänyt Yksityistielain 8 §:n tieoikeuden
perustamisedellytyksiä koskevaa oikeuskäytäntöä. Ratkaisu selkeyttää sen arvioimista,
milloin tie on kiinteistöjen käytön kannalta
tärkeä ja milloin tiestä saattaa aiheutua
huomattavaa haittaa. Korkeimman oikeuden
ratkaisu koskee vapaa-ajan asuntoina olevien saarikiinteistöjen tieoikeutta mantereen
puoleiseen tiehen. Saarikiinteistön virallinen
kulkuoikeus saattaa mantereen puolella koskea joskus muinoin perustettua polkutietä
tai muuta alemman asteista tietä. Selvää
on, että tieoikeus ei silloin tyydytä nykyajan
liikennetarpeita.
Vapaa-ajan asuntojen
ympärivuotinen käyttö
lisää tarvetta kiinteälle
kulkuyhteydelle
Oikeuskäytännössä on kiinteistön tarkoi-
Saarikiinteistön virallinen kulkuoikeus saattaa mantereen puolella koskea joskus muinoin
perustettua polkutietä tai muuta alemman asteista tietä
tuksenmukaisen käytön kannalta tärkeänä
pidetty sitä, että tieyhteys ulottuu vapaaajan asunnolle saakka. Korkein oikeus toteaa
jo v. 2008 antamansa päätöksen (KKO
2008:101) perusteluissa mm. että: ”Vapaaajan asuntojen käyttötapa on jatkuvasti lähentynyt ympärivuotista asumista. Tavallista
on, että loma-asuntoja käytetään muulloinkin kuin kesäaikana ja että loma-asunnoilla
on varustetaso, joka edellyttää järjestettyä
kiinteistön huoltoa. Myös turvallisuuteen ja
pelastustoimeen liittyvät seikat puoltavat
kiinteää kulkuyhteyttä.” Lomakiinteistöjen
kulkuyhteyden järjestämistarpeen muutos
oli tapahtunut jo aikaisemmin eli Korkeimman oikeuden ratkaisusta 1993:17 lähtien.
Joulukuun 2013 ratkaisu on linjassa aikaisempien päätösten kanssa.
Pihapiiri nauttii erityistä suojaa
Oikeuskäytännön mukaan huomattava-
na haittana pidetään sitä, jos tie kulkee
talouskeskuksen kautta aivan päärakennuksen tuntumassa tai asuinrakennuksen
ja rannan välistä. Vapaa-ajan asunto
rinnastuu tässä suhteessa vakituiseen
Britakakku
Erkki Urtti
asianajaja, Jyväskylä
Reseptinurkka
Valmistusaineet
Pohja
125 g leivontamargariinia
1 dl sokeria
3 kpl keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kevytmaitoa
Asianajotoimisto Erkki Urtti
AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti
Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä
puhelin (014) 213 920, sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.urtti.fi
Palveluitamme:
Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perinnönjaot,
avioehtosopimukset, avioero-ositukset;
Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat,
maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat;
Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset,
asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat;
Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely;
Muuta, esim. yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat, yhteisomistussuhteet,
vahingonkorvausasiat.
Pinnalle
3 kpl valkuaista
1 1/2 dl sokeria
Täyte
3 dl kuohukermaa, hyvän lisänmaun antaa maitorahka
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
200 g vadelmia ja koristeeksi mantelilastuja tai sitruunamelissaa
Tee näin
Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset yksi kerrallaan. Yhdistä
vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita ne
taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
Voitele leivinpaperi. Levitä taikina sen
päälle uunipannun kokoiseksi levyksi.
Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi
ja vatkaa sokeri vähitellen joukkoon.
Kun seos on jäykkää ja kiiltävää, levitä
se pohjataikinan päälle. Levitä puhtaalla
nuolijalla. Jos marenkitaikinaan sekoittuu
rasvaista kakkutaikinaa, vaahto voi laskea.
Paista kakkua 175-asteisessa uunissa
20–30 minuuttia, kunnes marenki on
kauniin vaaleanruskeaa. Anna jäähtyä.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla.
Puolita jäähtynyt kakkulevy. Nosta toinen puolikas tarjoiluvadille. Levitä päälle
kermavaahto ja vadelmat. Nosta toinen
kakkulevy päälle.
20
nro 2 / 22.8.2014
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Lannoitus sataa aktiivisen metsänomistajan laariin
Hoidetun metsän kasvatuslannoitus
voi tuottaa kymmenessä vuodessa jopa 25 kuution lisäkasvun hehtaarille.
Helikopterista lannoitteen levitys onnistuu tarkasti, nopeasti ja maastoa
vaurioittamatta.
– Lannoituksen kannattavuutta ei tarvitse
nykyään metsänomistajille juuri vakuutella,
vaan toimenpiteen tuotto tunnetaan varsin
hyvin. Lannoitus taitaa olla myös yksi tutkituimmista työlajeista, ja tulokset puhuvat
vahvasti lannoituksen puolesta, toteaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen lannoitushankkeita koordinoiva Ismo Paukku.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa lannoitushankkeen alueellaan kahden
vuoden välein. Tänä kesänä jäsenten metsiä
lannoitettiin ilmasta käsin tuhannen hehtaarin verran.
– Meillä on paljon asiakkaita, jotka sijoittavat osan metsän tuotosta säännöllisesti
kasvatuslannoituksiin. Oikein valitussa kohteessa lannoitus onkin erittäin hyvä sijoitus,
Paukku vakuuttaa.
Miksi lentolevitys?
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa
lannoituspalvelua metsänomistajille helikopterilla tehtävänä lentolevityksenä. Maalevityksestä on vuosien saatossa luovuttu ja
Paukulta löytyy ratkaisulle selvät perusteet.
– Lentolevitys on tehokas ja keleistä sekä
maaston kantavuudesta riippumaton levitystapa. Samalla välineellä voidaan levittää
niin suometsien tuhka- kuin kangasmaiden
keinolannoitteetkin. Metsän tulevaisuuden
kannalta tärkeää on myös se, että lentolevityksessä maastoon ei synny painumia tai
puustovaurioita, Paukku muistuttaa.
Lentolannoitus mahdollistaa laajan lannoitushankkeen toteuttamisen yhdellä kertaa,
jolloin palvelu voidaan tuottaa metsänomistajalle kustannustehokkaasti. Lentolannoitus
on ”avaimet käteen” –palvelu, jonka hehtaarihinta on hieman käytettävästä lannoitteesta riippuen noin 400 euroa.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa lannoitushankkeet yhteistyössä FA Forestin kanssa.
– Yhteistyö FA Forestin kanssa on ollut
joustavaa ja sovituista aikatauluista on pidetty kiinni. Toimijan luotettavuudella on
iso merkitys sekä metsänomistajien että toimihenkilöiden kannalta, Paukku painottaa.
Kangasmaan typpilannoituksen vaikutus alkaa välittömästi ja kestää 6 – 8 vuotta. Puuston lisäkasvu on kangasmailla yleensä 13 – 25
kuutiota hehtaarille. Ismo Paukku hämmästelee Laukaassa muutama vuosi sitten lannoitetun männikön muodonmuutosta.
Keinolantaa kankaalle,
tuhkaa turvemaalle
Kasvatuslannoitukseen soveltuvat parhaiten kangasmaiden varttuneet männiköt
ja kuusikot, joissa on harvennukset tehty
ja vesitalous kunnossa. Hoitamattomissa
metsissä lannoitus ei kannata, sillä kasvua
rajoittavat pääsääntöisesti muut seikat kuin
ravinteiden puute.
– Mitä paremmassa kasvussa metsä on
ennen lannoitusta, sitä suurempi on myös
toimenpiteen tuoma lisäkasvu. Ihanteellinen kohde on muutama vuosi sitten harvennettu 50-60 -vuotias puolukkatyypin
männikkö, jossa seuraavassa harvennuksessa on jo luvassa runsaasti tukkia, Paukku
kuvailee.
Kasvatuslannoituksessa metsä saa lisää
typpeä, joka on kangasmailla tyypillisesti
puuston kasvua rajoittava tekijä.
– Männiköihin suosittelemme lannoitteeksi metsäsalpietaria, kun taas kuusikoihin
Lustoa pukkaa niin että rutina kuuluu. Lannoitus tuottaa parhaan tuloksen metsässä,
jossa lisäkasvu kohdistuu tukkipuuhun ja tuoton pystyy realisoimaan harvennus- tai päätehakkuussa 6 – 10 vuoden kuluttua.
Lannoitus lisää yleensä marjasatoa huomattavasti. Pari vuotta sitten lannoitetussa puolukkatyypin männikössä mustikkavarvusto on nyt elinvoimainen.
sopii paremmin NP1-lannoite, joka sisältää
hieman booria. Molemmilla lannoitteilla
metsään tulee typpeä noin 150 kiloa hehtaarille 600 kilon levitysmäärällä. NP2lannoitetta voidaan käyttää, jos metsässä
todetaan selkeitä ravinnehäiriön oireita.
Oma lukunsa ovat varsinaiset terveyslannoituskohteet, jotka ovat yleensä boorin
puutoksesta kärsiviä pienialaisia vanhoja
turvemaapeltoja tai ojitusalueiden rämemänniköitä. Näitä kohteita löytyy ympäri
maakuntaa, ja tämän kesän lannoitushankkeessa terveyslannoituskohteita oli mukana
parisataa hehtaaria.
– Voimakkaasti haarovat tai pallonmuotoiset latvukset ovat selviä merkkejä ravinnehäiriöistä. Tällaiselle kohteelle voi saada
terveyslannoitukseen Kemera-tukea, jolloin
lannoitus on metsänomistajille erittäin kannattavaa.
Turvemailla Paukku kannustaa kokeilemaan tuhkalannoitetta, jonka käytöstä on
saatu erittäin hyviä tuloksia.
– Tuhkan etuihin kuuluu sen pitkävaikut-
teisuus. Yksi tuhkalannoituskerta parantaa
puuston kasvua jopa parinkymmenen vuoden ajan.
Tuotto talteen 6 – 10
vuoden päästä
Lannoitus on järkevä toimenpide metsänomistajalle, joka haluaa sijoittaa metsään
ja maksimoida tulevien hakkuiden tuoton.
Oikea ajankohta lannoitukselle on muutama
vuosi edellisen harvennushakkuun jälkeen.
– Lannoituksella rahoilleen saa varmasti
kilpailukykyisen koron verrattuna moniin
muihin sijoitusmuotoihin. Tietysti sillä edellytyksellä, että lannoitetun metsän puuston
tuoton realisoi hakkuissa ajallaan, eli 6-10
vuoden kuluttua lannoituksesta, Paukku
kuvailee.
Suuria riskejä Paukku ei lannoituksessa
näe. Usein uskotaan tuulituhoriskin kasvavan lannoituksen tuuheuttamien latvusten
myötä, mutta Paukku ei vuosikymmenten
kokemuksella ole havainnut tällaista ilmiötä.
www.paijannemhy.fi
21
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Yaran metsäsalpietari on erityisesti männiköiden lannoitukseen soveltuva lannoite. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kohteille lannoitteet toimitetaan jo talven aikana, levitys
tapahtuu alkukesästä.
Helikopterista lannoite leviää tasaisesti kohteelle. Metsänomistaja saa lannoituksen jälkeen myös kartan, johon on piirtynyt lannoitteen levitysreitit gps-jälkenä.
Tuhkalannoitetta levitetään 3000 – 4000 kiloa hehtaarille. Pitkävaikutteinen tuhka
soveltuu hyvin runsastyppisille turvemaille, joissa fosforin ja kaliumin puute rajoittaa
puuston kasvua.
Lannoitteen lentolevitys on hektistä työtä. Samalta varastopaikalta lennetään yleensä
noin kahden kilometrin säteeltä löytyvät kohteet.
– Jos metsä on hoidettu ennen lannoitusta oikein, ei myrskyriski olennaisesti lisäänny. Sitä paitsi lannoitus vahvistaa
myös puiden juuria. Hyönteistuhoja vastaan
lannoitettu metsä lienee lannoittamatonta
kestävämpi, sillä puut ovat elinvoimaisempia,
arvioi Paukku.
Kohteet kannattaa
kartoittaa jo nyt
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteuttaa
seuraavan lannoitushankkeen jälleen kesällä
2016, johon mukaan pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan.
– Otamme tilauksia koko ajan vastaan ja
tulemme metsään paikan päälle katsomaan,
soveltuuko kohde lannoitukseen. Jos metsänomistaja haluaa levittää lannoitteen itse,
niin myös pelkkiä lannoitetilauksia voi tehdä,
Paukku sanoo.
Lentolevityksessä yksittäisen metsänomistajan lannoitettava pinta-ala tulisi olla
vähintään kaksi hehtaaria.
– Pyrimme kokoamaan saman varastopaikan ympärille parin kilometrin säteelle
vähintään 15-16 hehtaarin lannoituskokonaisuuden. Tutun naapurinkin kiinnostusta
kannattaa siis kysäistä, jos itse on suunnitellut lannoituspalvelun tilaamista, Paukku
vinkkaa.
Lisätietoa lannoituksesta saat oman alueen
metsäneuvojalta sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen internet-sivuilta www.paijannemhy.fi, josta löytyy myös Yaran informatiivinen Metsänlannoitus-opas.
”Kannattava metsäsijoitus”
Toivakkalaisen
metsänomistajan
Tuomas Hokkasen metsiä lannoitettiin
kesäkuussa sekä tuhkalla että keinolannalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta.
– Olin jo muutaman vuoden miettinyt
lannoitusasioita. Nyt oli sopiva hetki
toteuttaa suunnitelmat, kun edellisistä harvennuksista oli pari vuotta aikaa,
Hokkanen kertoo.
Hokkasen lannoituskohteet olivat pääasiassa varttuneita kangasmaiden kuusikoita sekä ojitusalueiden männiköitä.
Kuusivaltaisuuden vuoksi kangasmaiden
lannoitteeksi valikoitui NP1. Kaikkiaan
lannoitettavaa alaa Viisarinmäen ja Nisulantien välillä kertyi lähes kolmekymmentä hehtaaria.
– Henri Huusko Metsänhoitoyhdistykseltä kartoitti lannoitukseen sopivat
kohteet ja teki kokonaisuudesta tarjouksen, jonka pohjalta hanke toteutettiin. Ojitusalueille on lisäksi tulossa vielä
kunnostusojitus heti perään.
Hokkanen myöntää, että palvelun ostopäätöstä tehdessä kokonaishintalappu
tuntui arvokkaalle.
– Mutta jos tuotto-odotukset toteutuvat, uskon lannoituksen olevan pidemmällä aikavälillä kannattava metsäsijoitus,
josta on tulevaisuudessa iloa myös lapsille. Todennäköisesti lannoitan metsiäni
myös jatkossa.
Helikopterin vauhdikasta työskentelyä
läheltä seurannut Hokkanen pitää lentolevitystä metsänomistajan kannalta helppona ja vaivattomana levitysmuotona.
– Tien reunalta silmämääräisesti arvioiden levitystarkkuus oli +/- 5 metriä.
Sitä en kyllä osaa sanoa, miten tasaisesti lannoite on levinnyt alueelle, mutta
mielenkiinnolla odotan karttoja, joista
selviää gps-jäljet lentoreiteistä.
Vaikkei Tuomas Hokkanen ole itsekään iällä pilattu, ajattelee hän metsätalouden toimenpiteissä jo jälkipolvea. Lannoituksen Hokkanen näkee ennen kaikkea järkevänä ja
pitkäkestoisena sijoituksena, jolle saa hyvän koron.
22
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
METSASAATIO.FI
Näin pidät
metsätilastasi huolen
Useimmat uudet metsänomistajat saavat metsätilansa perintönä tai
ostavat pienen palstan jälkipolvea ajatellen. Ensimmäisenä tunteena
on innostus. Juuri omiin nimiin siirtynyt metsäpalsta tuntuu
kiehtovalta ja arvokkaalta aarteelta. Ensimmäisien viikkojen jälkeen
mieli alkaa kuitenkin täyttyä kysymyksillä. “Miten metsä toimii?
Mitä sille oikeastaan pitäisi tehdä? Kenelle voisin soittaa
pyytääkseni apua?”.
” JOKAINEN RETKI ON
MAHDOLLISUUS
INNOSTUA METSÄN
MONIPUOLISUUDESTA.”
NIINA NUPPONEN
Metsäneuvoja
Puut kaipaavat elinkaarensa aikana paljon huolenpitoa, jotta metsästä kasvaisi terve
ja jykevä. Hoitotoimenpiteitä ei tarvitse onneksi tehdä ihan joka kuukausi tai edes joka
vuosi.
Huoletonta elämää Metsän vuosihuolto -palvelun avulla
Metsätilan hoitamiseen on monia vaihtoehtoja. Edelleen on monia, jotka haluavat
tehdä suurimman osan metsänhoitoon liittyvistä toimenpiteistä omin käsin. Aina
metsänhoitoon ei kuitenkaan meinaa riittää muilta arjen kiireiltä aikaa. Sitä varten
kehitimme Metsän vuosihuolto -nimellä kulkevan palvelun.
Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai
muuten kiireisille metsänomistajille. Se on avaimet käteen -paketti, jossa hoidamme
käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin.
Metsätilan vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen
hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot.
Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa metsäneuvojasi käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen puolestasi. Saat aina käyntien
pohjalta selkeän toimenpide-ehdotelman ja tarvittaessa autamme sinua löytämään
sopivan urakoitsijan tekemään tarvittavat toimenpiteet metsätilallesi.
Lisätietoja metsän vuosihuollosta saat soittamalla metsäneuvojallesi tai ottamalla
yhteyttä verkkosivujemme kautta.
Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta
esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien
järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden
toteuttamiseen.
Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan
puolesta.
.fi
me
t
sä
nyt ver
k
us
Tutu
tu
sa
os
s
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA
nlannoit
Suomalaiseen metsään
suunnitellut kotimaiset
typpilannoitteet
Lannoita kangasmaiden männiköt ja kuusikot. Korjaat enemmän
ja järeämpää puuta seuraavassa hakkuussa. Investoinnin tuotto
on jopa 15% vuodessa.
Metsäsalpietari on paras lannoite kangasmaiden männiköihin.
Se sisältää typen lisäksi myös booria.
Metsän NP 1 on kuusikoiden lannoite. Se sisältää typen lisäksi
niukkaliukoista fosforia, booria ja sinkkiä.
Lue lisää: metsänlannoitus.fi
Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija
Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen
ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-,
laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi
www.paijannemhy.fi
23
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 22.8.2014
Tapahtumakalenteri
• Tervetuloa Tupaswillan perinnepäiville 30.8.-31.8.2014 klo 10-17
METSÄTARVIKKEET
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä
on oma osasto Laukaan Kuusaassa
(Ränssintie 5) järjestettävillä perinnepäivillä. Perinnepäivillä on mukavaa
nähtävää ja vanhan ajan tunnelmaa.
Metsäsavotta ja mylly toiminnassa,
lisäksi pitkin päivää on erilaisia työnäytöksiä, kädentaitajia ja rompetori.
Tunnelmamusiikkia, herkullisia lettuja,
soppaa ja virvokkeita.
Tarkemmat ohjelmatiedot
www.tupaswilla.net/ajankohtaista
Tutustu myös uuden ilmeen
nettisivuihimme www.paijannemhy.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
- vaivattomasti
- edullisesti
NETTIKAUPASTAMME
www.tarmet.fi
Tervetuloa metsätie- ja ojitusnäytökseen Hankasalmelle Aaltolan
metsätielle perjantaina 19.9. klo 10-13.
Opastus 9-tieltä: viitta Taipaleentie, jota ajetaan noin 1,8 km, seuraavaksi
käännytään oikealla viitasta Aaltolan tie. Tarjolla kahvia ja makkaraa.
Metsäverovinkki
Unohtunut
kuitti
Avainasiakkaana saat
parhaat edut
nordea.fi
e
v
ä
t
EK
K
S
I
T
- Lalkusyksyä
T
AUK
O
E
Hyvää
T
L
A
S
A
Y
.
N
U
RO
.5 Rokkakankaalta
L Laukaan
Jos metsäveroilmoituksen
lähettämisen jälkeen
löytyy kasa
metsätalouden
menokuitteja, voiko
kulut vielä saada
vähennykseksi?
A
Alue
Vuoden 2013 kulujen
A- J !
AR JOILU a!
pääl
K
K
a
v
Traktorimallisia
A
R
osalta veroilmoitusta
a
A te
t
tit
M ar
hatlikkö J
purpake ORIT
sa
VITus
ri
u
tto
rvKav
oo
H
k
Tu
M
k
T
armo
A
i
!
S
in
p
voi täydentää aina
no
ön!
AJOLEIKKUREITA
ou
ös shin MPO
tarj
ammattikäyttö
H
My
O ja ilman
K
•
keräyksellä
verotuksen
A Economy
L
L
päättymiseenKsaakka.
TARJOUS
AA ikalla. Plus
sis. takki,
t
N
a
a
Korjaukset
hyvä
avohaalari,
en p
tisk a!
KA Hon
Kaikki
työnnettävät
• Metsänomistajat! Tervetuloa tutustumaan Versowood Oy:n
, leikkurit
A
-ka deltloput
ätin
e
kypärä,
K
k
ISTO
tehdä
ennen
lokakuun
e
o
ovh.
392,50
h
P
K
a
W
m
O
!
l
SOPUHINTAAN!
I
u
työkäsineet
pi
Hankasalmen sahaan perjantaina 19.9.2014 klo 10-15
Jar
RO l2014
ATT MS201
Kor Kalarohm
N
ikkö puoliväliä.
MJMOYULS
l
Ä
työ- n,
Dynamic
A
A
ä
Ohjelmassa on: - hakkuunäytös - sahakierros - kenttälounas + kahvi
R
S A SK ittavat m
aa ys.
A
IUT
epä Jos korjauksen
L
r
sis.
takki,
o
Ä
u
K
o
L
l
s
V
t
u
A
a taesit
s
U
VA
JYRAIVAUSSAHAT
Linja-autokuljetus Jyväskylä – Hankasalmi – Jyväskylä.
O
jat Tule k MS241
n
avohaalari,
i
i
A
l
B
s
e
r
L
sk –14. s ka
vaatiminen jää
saappaat,
iopi lFS
9 260,
Aikataulu selviää ilmoittautumisen yhteydessä.Ennakkoilmoittautuminen 15.9.
o517,Myö FS 410,
EN FS 460, FS 490
surovh.
MS261
kypärä,
tuu!
Metöksiä k a•ateriä
LÖN akkuri,
myöhemmäksi,
•
kulmarasvaa
Y
k
t
I
mennessä joko Arja Leikas p. 040 728 5349 tai [email protected]
y
työkäsineet nä olppa
JAN oksah tös.
t
sitä varten on
kunsahat
ELU kulkev!a Työnäy oottorisahat
V
Raivaus
L
M
lle!
on
AP!A itsemessa
tehtävä
sekä emänni
metsänhoito
PIH kemääon SuoMOOTTORISAHAT
nille
isänA
!
Pääkaupunkiseudun tapahtumia:
ä
k
n
o
k
T MS 241, MS 231,
oikaisuvaatimus.
MS N
261,
Tule ainut
O 201
a TI,
V
ton • Sthil
MS
teräketjut
Haluatko saada metsäomaisuudestasi enemmän irti?
n
Myös aikaisempien
FS410
AR ääpalki TEPAKoEuTsut. eksi.
S
e
Osallistu metsänomistajan talouskoulutukseen syksyllä 2014.
P
h
t
U
i
t
vuosien kuluja
ää
AR
sel
VAV enk äivän p
Kolmen päivän kestoisella kurssilla käsitellään metsään liittyviä talousasioita tuoreip
TUR ki ja h PUHALTIMET
voi vaatia
ONE
n
a
K
FS460
a
k
t
N
a
e
MS192 PIE
t
den aihepiirien ja sisältöjen avulla. Osallistumalla saat käyttöösi uusia näkökulmia
orit BR 200,
vähennykseksi.
BR 500,
-,
a su
ont
v
AHAO
ja helppokäyttöisiä metsään liittyvien talousasioiden seurannan ja suunnittelun
TO Magnum
r
SBR
L
A
I
600
R
MS231
Vuonna 2014
O
HU
FS490
työvälineitä, joista on oikeaa hyötyä koulutuksen jälkeenkin. Koulutus sopii kaikille
OTT JA
3
voi
vielä
vaatia
MO YNTI
9–1
s.
7, la
MS251
Y
metsän taloudesta kiinnostuneille henkilöille.
9–1 kaa a
M
e
p
myös vuosien
ma– 0 Lau
TURVAVARUSTEET
Koulutuspäivät: la 13.9.2014, la 20.9.2014 ja la 4.10.2014, klo 9-15.15.
5
612 B, 413
VARUSTEET JA TARVIKKEET
METSÄNHOITOON
2008 – 2012 kulujen
• Economy
Paikka: Simonkatu 6, Helsinki
43nt0ie 1Plus
7
spencermitta, pinotavarasakset,
7
•04Dynamic
0 kanvyö
kaa • X-Fit115,huomioon ottamista
Koulutuksen hinta/hlö: 270,00 EUR + alv 24%. (metsäverotuksessa vähennyskoukkukotelot, nostokoukku,
a
okk
R
metsäverotuksessa.
kelpoinen kulu).
MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO
Kuluista on tehtävä
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Häkkinen, p. 040 720 3160 tai
P. 040 7743 061
[email protected].
oikaisuvaatimus
Rokkakankaantie 12 B,
41350 Laukaa as.
Kouluttajana Janne Saari, KTM, p. 050 360 7984. Ilmoittautumisen jälkeen siverotuksen
avoinna ma–pe 9–17
nulle lähetetään erillinen kutsu koulutuksesta.
oikaisulautakunnalle.
MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT
9 RokkakankaaltaKKAK
A Laukaan
E
K
A
P
E
N
O IVÄ
K
t YPÄ
ä
v TEL
e
340,T
KI
599,ES
450,-
799,899,999,-
I
R
R
KI
KIRRI
659,699,-
429,459,499,-
M
K
040
Rokk
a
www.finnmetko.fi
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti
Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry
Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444
Kannen kuva: Sami Karppinen
Päätoimittaja Pirjo Lumioja
email: [email protected]
Sivunvalmistus SSS Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2014
MIELENRAUHA
METSÄSTÄ
METSÄN VUOSIHUOLTO
– Hoidamme kaikki velvoitteet puolestasi
Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille,
jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan
huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille
metsnomistajille.
Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –
paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken
paperitöistä hoitotoimenpiteisiin.
Metsän vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen
tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi
kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä
kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja
niistä saatavat tulot.
Metsänomistajuus ei ole
koskaan ollut näin vaivatonta!
SUUNNITTELU- JA
KOULUTUSPALVELUT
METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS
JA NEUVONTA
• kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus
• henkilökohtainen neuvonta
ARVIOINTI
• metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot
• metsätuhojen tarkastukset, lausunnot
• todistukset ja lausunnot
TILAKAUPAN AVUSTAMINEN,
KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV),
PERUNKIRJOITUSPALVELUT
• Reiska-palvelu sukupolvenvaihdoksiin
METSÄVEROPALVELUT
•
•
•
•
metsäveroilmoitukset
arvonlisäveroilmoitukset
puukaupan veroasiat
muut veroasiat
METSÄSUUNNITTELU
•
•
•
•
metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito
oma paikkatietojärjestelmä
tarvittavat karttapohjat
tulosten laskeminen ja suunnitelman
koostaminen
• metsäsuunnitelmien laadinta
Metsän vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä.
• S
aat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet
• Saat arvion puunmyyntitulosita
• Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyö kohteet ja työhön saatavien rahoitus tukien mahdollisuudet
• Pääset keskustelemaan metsääsi koske vista asioista paikan päällä
Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman vuoden välein
metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme ehdotelman tulevista
toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla
metsäsi kasvun eri vaiheista.
METSÄNHOITOPALVELUT
METSÄN UUDISTAMINEN
• suunnittelu, toteutus ja valvonta
• r aivaus, maanmuokkaus ja
heinäntorjunta
• materiaalin valinta ja hankinta
• siementen kylvö ja taimien istutus
• jälkityöt
TAIMIKON- JA
NUOREN METSÄN HOITO
• suunnittelu, toteutus ja valvonta
• tarkastus ja raportointi
METSÄTEIDEN
PERUSPARANNUKSET,
UUSIEN TEIDEN TEKEMINEN,
METSIEN OJITUS
• suunnittelu ja toteutus
• tieyksikkölaskelmat
METSÄN KASVATUSJA TERVEYSLANNOITUKSET
• suunnittelu, toteutus ja valvonta
TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTAAINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS
• t arpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen
sekä vertailu
• materiaalin toimitus
Kysy ensin meiltä
- kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta
PUUKAUPALLISET PALVELUT
PUUNMYYNTISUUNNITELMA
• h akkuu- ja myyntikohteiden selvitys
ja rajaus maastoon
• markkinatilanteen selvitys
• puunmyyntisuunnitelman laadinta
• metsänkäyttöilmoitus
• määrä- ja hinta-arvio
• jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot
• monimuotoisuuden ja avain­biotooppien
huomioiminen
PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO
• t arjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden
• ajantasainen hintaseuranta­järjestelmä,
leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous
• valtakirjakauppa
• puutavaran myynti
• kauppaehtojen tarkastus ja seuranta
• korjuun- ja mittauksen valvonta
• puutavaran luovutus,
mittaustodistuksen allekirjoitus
PUUNKORJUUN VALVONTA
PYSTYKAUPOISSA
• h akkuun valvonta, tarvittavat
jälkimittaukset ja metsänomistajan edunvalvonta
KORJUUPALVELU
• puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus
ENERGIAPUUN VÄLITYS
• hakkuutähteet, rangat sekä kannot