7.12. 2012 numero 2 K OPSU KOGNITIVISEN PSYKOTERAPIAN YHDISTYKSEN UUTISET Kognitiivisen psykoterapian yhdistys r.y. www.kognitiivinenpsykoterapia.fi Tässä numerossa Puheenjohtajalta Anna-Maija Kokko Puheenjohtajalta 1 Mikä ihmeen EABCT 2 The Power of Emotions-kongressin satoa 4 Tf-CBT hoitomallin esittely 9 Mindfulness- retriitissä 12 Hallituksen puuhia 13 Kopsy 35-v. 14 Toimitukselta 16 Puheenjohtajalta 23.11.2012 Tässä pimeimmistä pimeimmän syksyn keskellä yritän muistella edellistä Kopsua ja kevään tunnelmia, elettiin yhdistyksen 35-vuotisjuhlien ja mindfulnessin odotuksessa. Juhlat olivat oikein kesäiset ja lämminhenkiset. Mindfulness ei oikein täyttänyt odotuksia, mutta aktivoi harjoittamaan käytännössä ei-arvioivaa ajattelua ja hyväksymään todellisuuden sellaisena kuin se on. Ja minkäs kanssa sitä on puuhastettu tämä vuosi? Yllätys, yllätys, eikös vaan olekin puuhattu psykoterapeuttikoulutusten siirtymistä yliopistojen järjestämiksi. Konkretiaakin alkaa syntyä, eli Helsingissä kevättalvella hakuun tulee kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus, erikoistumisalueena lasten ja nuorten psykoterapia ja Jyväskylässä hakuun on tulossa yhdistyksen psykoterapeuttikoulutus (aikuisten kanssa työskenteleville). Muiden yliopistojen osalta ei olla vielä näin pitkällä. Vuosi 2012 on myös tuonut melkoisen määrän uusia kognitiivisia psykoterapeutteja, kun Imatran, Oulun ja Jyväskylän koulutuksen ovat päättyneet eli Onnittelut kaikille valmistuneille! Yhdistyksen hallituksessa ja Luote Oy:n toiminnoissa on lähdetty järjestäytymään työryhmiin, jotka kukin vastaavat tietyistä toiminnoista. Näistä työryhmistä ja vastuuhenkilöistä tiedotamme vuoden alussa, kunhan saamme toimintoja ja työryhmiä hieman pitemmälle rakennettua. Työryhmiin kuuluu myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä, näin haemme toimintaan lisää ilmavuutta ja laajuutta. Yhtenä työryhmänä on alueellisen ja jäsentoimintojen työryhmä ja tarkoituksena on laajentaa jäsenistölle suunnattujen tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä. Menossa on myös laaja uudistus terapeuttiluettelon toimivuuteen ja päivittämisen helpottamiseen, toivotaan, että tietotekniikka tässä on pyrkimyksillemme suotuisaa… Luote Oy:n koulutustarjonta on lähtenyt rikastumaan, vuoden 2013 alussa on toteutumassa useampi ns. menetelmäkoulutus eli prosessin omainen tietyn kognitiivisen hoitomallin koulutus. Sekä kroonisen masennuksen hoitomallin että dialektisen-käyttäytymisterapian koulutukset ovat olleet hyvin kysyttyjä. Jatkoon on suunnitteilla myös varsin monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia, kannattaa seurata tiedotustamme ja kotisivuja, niin Luote Oy:n kuin yhdistyksenkin. Syksyiset joulun odotusterveiset junasta väliltä Hki-Mli, Anna-Maija Kokko pj. EABCT- uutisia KOPSU 2/2012 sivu 2 Mikä ihmeen EABCT? Anna-Maija Kokko, KOPSYn puheenjohtaja EABCT, The European Association for Behavioural and Cognitive Therapies on myös meidän KOPSY:n kattojärjestö Euroopan tasolla. Suomesta samaan kattojärjestöön kuuluu myös Suomen kognitiivisen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistys SKY. EABT perustettiin 1976, kognitiivinen lisättiin mukaan nimeen 1992. KOPSY on liittynyt kattojärjestöön vuonna 1982. Suomi on aktiivinen toimija EABCT:ssä Jäsenmaksua maksamme EABCT:lle vuosittain jäsenmäärän perusteella. Vastineeksi kaikki jäsenemme pääsevät jäsenhintaan vuosittaisiin EABCT:n kongresseihin ja kolmen vuoden välein järjestettäviin maailmankogresseihin (WCBCT). Suomalaisten edustus kongresseissa onkin ollut hyvin runsasta, viime vuosina osallistujia jokaisessa Euroopan kongressissa on ollut vähintään 50-60. Ainoastaaan järjestävän maan, Alankomaiden, Saksan ja Ison-Britannian edustajia on ollut yleensä meitä enemmän. Osallistumisaktiivisuutemme suhteessa väestömäärään on siis todella ansiokasta. Suomalaiset terapeutit ovatkin aina olleet hyvin kouluttautumissuuntautuneita. Kaikkien muistissa on varmaan myös vuoden 2008 kongressi, joka järjestettiin Helsingissä yhteistyössä SKY:n kanssa. Sinne osallistui yli 500 suomalaista. Yhdistyksen puheenjohtaja on myös yhdistyksen edustaja (international representative) EABCT:n kokouksissa. Kokouksia on kaksi kertaa vuodessa. Puolivuosikokous on maaliskuussa ja vuosikokoukset kongressin yhteydessä syksyllä. Maaliskuun kokous on aina siellä, missä seuraava kongressi on, eli siis seuraava puolivuosikokous on Marrakeshissa. Puolivuosikokous on koko päivän tapahtuma (lauantai maaliskuun puolivälissä), silloin käsitellään ajan kanssa EABCT:n ajankohtaisia asioita. Kongressin yhteydessä oleva kokous on nopeampi noin 2 tuntia, jolloin tehdään päätöksiä vuosikokousasioista (kuten toimintasuunnitelma, budjetointi) tai jo keväällä hyvin valmistelluista asioista, joskus nostetaan esille asioita, joita EABCTn hallitus jatkotyöstää ja niihin palataan kevään kokouksessa. Näin KOPSYn edustajana tämä menettely tarkoittaa melkoiseen valmistelupaperimäärään perehtymistä ennen kokouksia. EABCTn hallitus pyrkii hyvin valmistelemaan asiat ja päätösehdotukset ovat yleensä hyvin muotoiltu ja perusteltu ennen kokousta. Vuoden 2016 EABCT-kongressi on Tukholmassa Toistuvina merkittävinä aiheina kokouksissa ovat tietenkin kongressit ja seuraavien kongressien järjestäjien esittelyt suunnitelmistaan sekä päätökset kongressien järjestäjistä. Viimeksi Geneven kongressin yhteydessä olleessa kokouksessa päätettiin, että vuoden 2016 EABCT:n kongressi järjestetään Tukholmassa kahden ruotsalaisen yhdistyksen yhteistyönä. WCBCT eli alan maailmankongressi järjestetään joka kolmas vuosi. Ensi vuonna se on Perussa Limassa. Maanosajärjestöt hakevat taas maailmanjärjestöltä kongressien järjestämistä. EABCT on hakemassa vuoden 2019 kongressia Eurooppaan, päätös mihin kaupunkiin (ja siis minkä yhdistysten organisoimana) sitä haetaan tehdään ensi vuonna. Ehdolla ovat tällä hetkellä Berliini, Lontoo ja Pariisi. Muita asioita kokouksissa ovat mm. uusien yhdistysten jäsenhakemukset. EABCT on laajentunut huimasti viime vuosina ja Geneven kokouksessa uusiksi jäseniksi tulivat hyväksytyiksi Montenegron ja Ukrainan yhdistykset. Kannattajajäseniksi hyväksyttiin Kanadan ja Marokon yhdistykset. Jäseneksi pääsyn kriteerit löytyvät EABCT:n kotisivuilta www.eabct.com. Yhteensä jäsenyhdistyksiä EABCT:ssa on nyt 50. Parina viimeisenä vuonna EABCT on jakanut myös apurahoja projekteille, jotka edistävät kognitiivisen psykoterapian kehitystä Euroopassa. KOPSY osallistui 2011-2012 ruotsalaisten organisoimaan projektiin, jossa pyrittiin kehittämään kognitiivisen psykoterapian työnohjauksen kriteerejä ja sisältöjä Pohjoismaissa. Yhteistyö näissä asioissa jatkuu edelleen. EABCT-uutisia jatkuu KOPSU 2/2012 sivu 3 EABCT:n toiminta on moninaista ja vireää Suomi noudattaa EABCT:n koulutuskriteereitä EABCTllä on koulutuksia koskevat kriteerit, joita myös KOPSY on noudattanut koulutuksissaan. EABCTn kriteereissä edellytetään 8 ohjattua lyhytterapiaa, tästä KOPSY on tehnyt suomalaisen sovelluksen eli meillä edellytetään vähintään 4 lyhyttä ja 2 pitkää (4 lyhyttä siis muutettu 2 pitkäksi) terapiaa. Tämä sovellus liittyy siihen, että Suomessa kognitiivisella terapialla hoidetaan paljon vakavia ja pitkäaikaisia häiriöitä ja käytetään siten myös pitkäaikaisia terapioita. EABCT myöntää myös akkreditointeja. Meillä olisi mahdollisuus luoda akkreditointi kriteerit eli määrittää millä tavoin taitojaan ja tietojaan peruskoulutuksen jälkeen ylläpitänyt ja kehittänyt terapeutti voisi hakea akkreditointia. Akkreditointi vaikuttaa tärkeälle niissä maissa, joissa ei ole virallista psykoterapeuttinimikkeen ja –koulutuksen säätelyä ja valvontaa. KOPSYssa emme ole toistaiseksi nähneet tarvetta tällaisen järjestelyn rakentamiseen. Se vaatii melkoista koordinointia ja akkreditoinnista tulisi myös kustannuksia (maksu EABCTlle). Special Interest Groups Aivan viime vuosina EABCTn sisäle on perustettu Special Interest Groupeja, niiden idea on määritelty seuraavasti: The objective of the organization "Scientific Interest Groups" is to create international working groups on specific issues concerning our activities and clinical research. Näitä ryhmiä on mm. seuraavilla teemoilla: ADHD, OCD, psykoosi, trauma ja dissosiaatio. Kannattaa mennä katsomaan tuonne www.eabct.com ja valita Groups, sieltä löytyy myös linkit liittyä ko. ryhmien keskustelualueille. Varsinkin OCD-ryhmä on aktiivisesti järjestänyt myös seminaareja ja tapaamisia kongressien yhteydessä. EABCT:stä löytyy lisää tietoa yhdistyksen historiikista, joka julkaistiin viime kesäkuussa. Siitä löytyy myös kaikenlaisia muisteloita ja sattumuksia kongressimatkoilta kautta aikojen sekä Helsingin kongressista (ja tietenkin paljon muuta kiintoisaa yhdistyksen 35-vuotishistorian ajalta). Kirjaa voi tilata [email protected], hinta on 20 euroa. Emotional Focused Therapy-kongressi 2012 KOPSU 2/2012 sivu 4 The Power of Emotions – Loving Connections, Lasting Bonds EFT-Summit, New York, 12-14.7.2012 Teija Niemelä, psykoterapeutti Näkymä hotellimme läheltä, Rockefeller-centerin maisematasanteelta. Kuva: Hanna-Mari Turkia Helteinen heinäkuinen New York tarjosi hienot puitteet kolmannelle kansainväliselle EFT-Summit 2012-kongressille (Emotional Focused Therapy, tunnekeskeinen terapia), joka oli otsikoitu yleisotsikolla The Power of Emotions – Loving Connections, Lasting bonds. Osallistujia konferenssiin oli saapunut n.550 eri puolilta maailmaa, järjestäjänä toimi ICEEFT, jonka äitihahmo Susan Johnson kertoi avauspuheessaan, että järjestö on kouluttanut EFT-terapeutteja 45 maassa ja suosituinta kirjaa Hold Me Tight on käännetty jo 30 kielelle. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä ”Kunpa sinut tuntisin paremmin”. Järjestelyt kongressihotelli Rooseveltissa toimivat hienosti, kymmenkunta hissiä vei meitä ylös alas lähes 20-kerroksisessa hotellissa ja kaikki järjestelyt toimivat ajallaan, mikä on suomalaisille aina suuri helpotus. Suomesta meitä oli kongressiin saapunut neljä ja saimme osaksemme huomiota, koska Suomi tuntui kaikista kovin kaukaiselta maalta, josta oli paljon kysyttävää. Yhtenä kongressi-iltana oli järjestetty ulkomailta tulleiden yhteinen tapaaminen, jossa tapasimme muita EFT-terapeutteja mm. Australiasta, Uudesta-Seelannista, Meksikosta, Indonesiasta sekä tietysti toisia eurooppalaisia mm. Hollannista, Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Ulkomaisia osallistujia oli yhteensä 16 maasta. Pystyimme ylpeilemään muihin eurooppalaisiin nähden sillä, että saamme tunnekeskeisen pariterapian koulutusta omalla äidinkielellämme, sillä Hanna Pinomaa on ensimmäinen eurooppalainen, joka on suorittanut ICEEFT:n kouluttajakoulutuksen. Koulutuksista voi lukea lisää Suomen Pariterapiayhdistyksen sivuilta. Eft sopii hyvin pariterapiaan, koska taustateoriana on kiintymyssuhdeteoria Koulutukseen oli saapunut siis tunnekeskeistä pariterapiaa tekeviä psykoterapeutteja kuulemaan viimeisimmistä tutkimuksista ja syventämään tietouttaan EFT:stä. Susan Johnson on aikanaan ollut meille suomalaisillekin hyvin tutun Leslie Greenbergin työtoveri ja kehittänyt sittemmin edelleen tunnekeskeistä pariterapiaa taustateorianaan kiintymyssuhdeteoria. Tässä konferenssissa kuulimme paljon EFT:n sovellusalueista, kuten yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiasta ja jopa työnohjausryhmäsovelluksista sekä EFT:n käytöstä erilaisissa kiintymyssuhdehäiriöissä ja parisuhdeongelmissa. Tarjonta oli niin kattavaa, että oli vaikea valita, mitä kuuntelee. Onneksi netin kautta saimme handoutit myös niistä esityksistä, joita emme päässeet kuulemaan. Kerron seuraavaksi omia mielenkiintoiseksi kokemiani havaintoja kokonaisuudesta. Itse EFT:n syventävää koulutusta käyvänä kongressin anti oli vaikuttava ja koska jokaisessa esityksessä oli myös harjoituksia ja videoita, oli anti myös kliiniseen työhön hyvin sovellettavissa. . ettei henkilö välttämättä täytä edes traumaperäisen The Power of Emotions jatkuu stressihäiri ön kriteerejä dissosiaation peittäessä muut KOPSU 2/2012 sivu 5 Ihminen tarvitsee empatialle paikan itsessään, jotta pystyy kohtaamaan toisen antaman empatian Muutoksen mekanismit kiintymyssuhdepohjaisessa terapiassa Kuuntelin Diana Foshaa sekä etukäteisworkshopissa että lopun keynote -puheenvuorossa. Hän kertoi omissa puheenvuoroissaan muutoksesta ja miten se tapahtuu kiintymyssuhteeseen perustuvassa terapiassa. Muutos on hänen mukaansa kokemus, joka alkaa siitä, kun ihminen astuu terapiahuoneeseen. Läsnä pitäisi heti olla kunnioitus, hyväksyminen, luottamus, toivo ja motivointi. Muutos, eli toipuminen, pohjautuu terveeseen kiintymyssuhteeseen, turvallisuuteen, kokemuksellisuuteen, tunteisiin, dyadisuuteen, positiivisiin tunnekokemuksiin ja metatason prosessointiin, joka sisältää sekä itseen kohdistuvan muutoksen että dyadiseen suhteeseen kohdistuvan muutoksen. Tätä hän kutsuu termillä ”Transformational Experience”. Muutoksen äärelle päästään ”moment to moment” -työskentelyllä, jolla päästään sekä sisäisten että dyadisten kysymysten äärelle. Pysähtyminen tapahtuu terapeutin toimesta kysymällä esimerkiksi: millaista se on, miltä se tuntuu kehossa, mikä tunne siihen liittyy, pysy tunteessa, pysy tässä hetkessä minun kanssani jne. Muutokselle on olemassa monta kanavaa: ajattelu, kokeminen ja tunteminen. Empatia terapiasuhteessa ei riitä muutokseen, koska asiakkaan pitää pystyä myös kohtaamaan saamansa empatia ja se vaatii kiintymyssuhteen olemassaoloa. Oleellista on tehdä työtä sen kanssa, että asiakas saa paikan empatialle itsessään ja pystyy sen jälkeen kohtaamaan toisten antaman empatian. Yksi vaikeimmista tunteista on häpeä ja sen kohtaaminen vaatii paljon suremista. Surun kohtaamisessa taas auttaa validointi, joka auttaa menemään sinne, minne ei haluaisi mennä eli häpeän ja surun kokemiseen. Tässä kaikessa oli paljon tuttuja aineksia ja Diana paketoikin ajatukseni lauseella: ”Do what you do with mindfulness in the process”. Integratiivisuus onkin paripsykoterapiassa laajalti tunnustettu, paripsykoterapeutin on hyvä tuntea muutokseen auttavia prosesseja ja käyttää niitä luovasti ja laajasti. Diana kutoi mukavan integratiivisen muutosmallin, jossa hän yhdistää turvallisen kiintymyssuhteen tarpeen, tunnekokemukset, dyadisuuden, kokemuksellisuuden, positiivisen vuorovaikutuksen, metatason prosessoinnin ja neurotieteet. Eri kiintymyssuhteen omaavilla ihmisillä on selkeitä eroja tutkimuksissa Yksi keynote-puheenvuoro oli Philip Shaverilla, joka kertoi huikean määrän tutkimuksia, joita hän on kumppaneineen tehnyt kiintymyssuhdeteoriaan liittyen. Mainittakoon, että hänen handoutiin sisältyi 24-sivuinen julkaisuluettelo! Tunnetuin kirja lienee Mikulincerin ja Shaverin ”Attachment in Adulthood”. Shaver on tutkinut aikuisten kiintymystä läheisissä suhteissaan, joita ovat ennen kaikkea parisuhteet mutta myös suhde esim. terapeutin kanssa. Hän on luonut teorian kiintymyssuhteen aktivoitumisesta aikuisena sisältäen sekä tietoisia että tiedostamattomia aspekteja. Tutkimukset ovat kohdistuneet kiintymyssuhteen muodostumiseen, kiintymyssuhdesysteemin aktivoitumiseen, miten ”working models” aktivoituu itsellä ja kumppanilla, turvallisiin ja turvattomiin kiintymyssuhteisiin, emootioiden säätelyyn, ambivalenssiin, seksiin, parisuhteeseen sekä terapiasuhteeseen. Teoriapohjana ovat olleet Bolwbyn ja Ainsworthin kiintymyssuhdeteoriat. Hän kertoi tutkimustensa tulosten olevan hyvin yhteneväisiä erilaisilla mittareilla ja kuvantamismenetelmillä. Eri kiintymyssuhteilla: secure (turvallinen), anxious (takertunut), avoidant (välttelevä), ambivalent (ristiriitainen/jäsentymätön) on selkeät erot. Turvallisesti kiinnittyneet vastaavat toisten positiivisiin viesteihin, kun taas turvattomasti kiinnittyneet eivät kestä ajatusta torjutuksi tulemisesta ja havaitsevat tätä koskevat negatiiviset viestit. Heidän defenssimekanisminsa vain ovat erilaiset havaitessaan viestin, joka voisi kertoa torjutuksi tulemisesta (esim.avoidant – pärjään itse, anxious - tarvin todisteita että saan apua). Samat mekanismit toistuvat, koski tutkimus sitten hoivaa, seksuaalisuutta, fantasioita, unia, PTSD:tä tai oksitosiinin eritystä. Reaktio on aina kiintymyssuhteen mukainen. Jopa unissa oma tai muiden käyttäytyminen on unennäkijän kiintymyssuhteen mukaista. Diana Fosha Philip Shaver JATKOA SIVULTA 4: SFBKT KONGRESSI The Power of Emotions jatkuu KOPSU 2/2012 sivu 6 Kiintymyssuhde vaikuttaa jopa seksuaalifantasioihin Seksissä anxious -kiintymyssuhteinen käyttää seksiä saadakseen kumppanin huomion, tunteakseen itsensä rakastetuksi tai säilyttääkseen parisuhteensa. Avoidant -kiintymyssuhteinen aloittaa seksin yleensä myöhemmin ja he käyttävät seksiä parantaakseen itsekunnioitusta ja mainetta muiden silmissä, mutta eivät tunne itseään psykologisesti läheiseksi kumppanin kanssa. Myös seksuaalifantasiat erosivat vastaavasti: avoidant -kiintymyssuhteisilla fantasioihin liittyi kontrollia ja intimiteetin puutetta, anxious -kiintymyssuhteisilla halua läheisyyteen, itsen näkemistä heikkona ja partnerin näkemistä usein julmana tai hyväksikäyttäjänä. Molemmilla turvattomilla kiintymyssuhteilla on yleisesti lyhyempiä suhteita kuin turvallisesti kiinnittyneillä. Loppupäätelmänä psykoterapioita varten on huomioitava, että asiakkaiden turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää yhteistyösuhteen onnistumiselle. Myös terapeutin oma turvallisuuden tunne ohjaa terapian onnistumista. Asiakkaiden turvattomuus voi huomattavasti vähentyä terapian aikana ja ennustaa terapian onnistumista. Terapeutin itsereflektion uusia ulottuvuuksia Daniel Hughes kertoi omassa keynotessaan kiintymyssuhdepohjaisesta perheterapiasta. Sen idea on, että terapeutti luo turvallisen pohjan vanhemmalle ja vanhempi tai vanhemmat ja terapeutti yhdessä luovat turvallisen kiintymyssuhdemallin lapselle. Tämä tapahtuu luomalla lapsen tilanteesta tarina, jossa käydään läpi vaikeita tunteita kokemuksellisesti sekä verbaalisen että nonverbaalisen ilmaisun kautta. Kokemuksista luodaan ”affective-reflective”- dialogi ilman kritiikkiä ja arvottamista. Näin luodaan lapsen ja perheen tarina, jonka lapsi ja perhe pystyvät hyväksymään ja antamaan sille ymmärrystä. Hän demonstroi hienon rooliesimerkin, miten hän ääntään ja kehoaan hyväksikäyttäen luo tarinan asiakkaastaan. Esimerkkinä oli poika, joka lyö sijaisäitiään. Hughes teki vaikeasta asiasta tarinan, jonka avulla hän demonstroi äidin tuntemuksia, lapsen sisäistä ristiriitaa lyödessään ja niitä vaikeita ja surullisia kokemuksia, joita lapsella oli ollut lapsuudessaan. Olimme totaalisen ihastuneita. Hän näytti myös videon, jossa hän tapaa pakko-oireista 15-vuotiasta erittäin jäykkää poikaa perheineen ja luo tähän kontaktia. Näimme hänen todella pistävän itsensä terapeuttina peliin ja koska kyse oli pakko-oireisesta, ilmaisultaan erittäin rajoittuneesta pojasta, Dan pisti yhteistyösuhteen luomiseksi persoonansa töihin, oli asiallinen ja ”hölmö” vuorotellen ja käytti mm. tekniikkaa, jossa hän reflektoi itsensä kanssa katsomalla ulos ikkunasta ja puhumalla itsekseen. Eli perheterapiasta tuttu tekniikka, jossa kaksi terapeuttia keskustelee perheen tilanteesta perheen kuullen toistensa kanssa, oli muunnettu yhden terapeutin tekniikaksi niin, että Dan teki sen puhumalla itsekseen ja katselemalla samalla ulos ikkunasta. Kaikki tapahtui hyvin arvostavasti ja lempeästi. Hänen mukaansa tämä on äärimmäisen tehokas interventio. Näimme tämän pojan selkeästi rentoutuvan istunnon kuluessa ja yhteistyösuhteen syntyvän. Valloittava kouluttaja ja persoona kaikkinensa. Häneltä on suomennettu kaksi teosta: Tie traumasta tervehtymiseen (2006) ja Kiintymyskeskeinen vanhemmuus(2011). Olen lukenut jälkimmäisen ja voin suositella sitä todella paljon kaikille kiintymyssuhdeteoriasta kiinnostuneille, vaikkei työskentelisikään perheiden kanssa. Daniel A.Hughes The Power of Emotions jatkuu KOPSU 2/2012 sivu 7 Eft:n sopii hyvin kiintymyssuhdevauroiden hoitoon Workshoppien annista nostan esille kolme mielenkiintoista sovellusaluetta: työskentelyn kiintymyssuhdevaurioiden kanssa sekä kokemukset mindfulnessin ja EFTt:n sekä mentalisaation ja EFT:n yhdistämisestä. EFT:n perustyöskentelyprosessi pohjautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe sisältää terapiasuhteen luomisen ja negatiivisen kehän määrittelyn sekä tunteiden tunnistamista. Negatiivisen kehän määrittely parin välillä on tärkein muutosankkuri. Negatiiviselle kehälle piirretään parille näkyväksi heidän käyttäytymisensä, havaintonsa itsestä ja toisesta, sekundaaritunteet, primaaritunteet ja toteutumattomat tarpeet. Negatiiviselle kehälle voidaan määritellä mikä tahansa ongelma, jonka kanssa pari tulee terapiaan, esim. seksuaaliongelmat. Kehä tarkoituksena on saada parin fokus pois syyllisen etsinnästä, koska kehän avulla he näkevät, miten he ovat molemmat osallisena kehään. Tavallisin kehä syntyy siitä, että toinen yrittää saada toista reagoimaan huutamalla, vaatimalla, naputtamalla jne. (takertuva, hyökkäävä) ja toinen vetäytyy kontaktista (vetäytyjä). Ja mitä enemmän toinen yrittää saada toista reagoimaan, sitä enemmän toinen pakenee ja vetäytyy. Negatiivisen kehän määrittelyn jälkeen päästään toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on turvallisen tunneyhteyden rakentaminen. Se sisältää vetäytyjän saamisen takaisin yhteyteen toisen kanssa sekä takertuvan hyökkääjän pehmenemisen ja tällöin päästään käsittelemään niitä alla olevia tarpeita ja ydintunteita, jotka ovat hankalan vuorovaikutuskehän takana. Tavoitteena tällä vaiheella on uuden, positiivisemman vuorovaikutuskehän aikaansaaminen ja uudelleen sitoutuminen rakentamaan parisuhdetta. Kolmatta vaihetta kutsutaan vakauttamisen, turvallisen perustan lujittamisen vaiheeksi ja se mahdollistaa ratkoa alkuperäisiä ongelmia uudelta, turvalliselta perustalta yhteistyössä. EFT -työskentelystä voi lukea tarkemmin suomenkielisestä kirjasta Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja. Traumaattiset kiintymyssuhdevauriot Scott Wooley ja Rebecca Jorgensen pitivät workshopin kiintymyssuhdevaurioista, jotka voivat olla haavoittavia tai jopa traumaattisia. Kiintymyssuhdevaurio perustuu luottamuksen pettämiseen, loukkaamiseen tai hylkäämiseen parisuhteessa niin, että toinen kokee jääneensä yksin juuri silloin, kun olisi toista tarvinnut eniten. ”Hän ei ollut siinä minua varten kun olisin tarvinnut häntä”. Perusturvallisuuden tunne ja luottamus toiseen ovat menneet. Tällainen trauma voi jäädä vaivaamaan vuosiksi jälkeenpäin. Usein se on esteenä, kun parisuhteen ongelmia lähdetään korjaamaan ja tulee siinä vaiheessa esiin. Joskus kyse on vain yhdestä tapahtumasta (esim. jäin yksin vaikean synnytyksen kanssa) tai useista, vuosien aikana tapahtuneista loukkaamisista (olen joutunut yksin valvomaan väsyneenä lasten sairastaessa). Oireet ovat usein samoja kuin posttraumaattisessa stressihäiriössä. Tätä kokemusta ei voi jättää huomiotta terapiassa, koska se nousee aina uudelleen esiin käsittelemättömänä ja estää parisuhteen positiiviset muutokset. Paradoksaalista tässä kiintymyssuhdevauriossa on, että läheisin kumppani on yleensä sen tuottaja mutta samalla sen paranemisen mahdollistaja. Paradoksaalista usein on myös se, että kumppanilla ei ehkä ole mitään tietoa aiheuttamastaan kiintymyssuhdevauriosta ja se tulee esiin silloin, kun lähdetään korjaamaan parisuhdetta. Jos terapiassa toinen sanoo, että kaikki oli hyvin ja sitten yhtäkkiä kaikki muuttui, on yleensä kyse juuri kiintymyssuhdevauriosta ja siihen tulee tarttua. Vaurion aiheuttanut usein kieltää tapahtuneen tai selittää sen jollakin, tai vetoaa sen käsittelemättä jättämiseen vanhentuneena, jolloin traumaan liittyvät tunteet kuten häpeä tai viha vain syventyvät eikä parisuhteen paraneminen ole mahdollista. Toipuminen kiintymyssuhdevauriosta vaatii, että loukatuksi tullut tulee: kuulluksi ja ymmärretyksi saa vastauksia kysymyksiinsä koskien vaurion aiheuttanutta tilannetta saa vahvistusta aiheuttajalta, että tällä hetkellä hän on läsnä ja pysyy vierellä kokemaan, että aiheuttaja ottaa vastuun aiheuttamastaan vauriosta ja katuu sitä kokemaan, että aiheuttaja on nyt sitoutunut parisuhteeseen, saatavilla ja hyväksyvä Toipuminen aiheuttajan osalta vaatii: apua vaikeiden tunteiden prosessointiin toivoa, että jatkossa voi olla parantavana voimana suhteessa eikä sen vaikeuksien aiheuttaja apua siihen, että pystyy antamaan vastauksia niin, että emotionaalinen suhde säilyy eikä hän tipahda defensiiviseen tyyliin apua siihen, miten pystyy luomaan nykyistä kiinnittymistä ja turvallisuutta tukea, miten olla empaattinen, hyväksyvä ja sitoutunut tukea itsekin pystyä olemaan haavoittuvassa tilassa jos toinen on haavoittuvassa tilassa Terapeutin tulee tuottaa korjaava kokemus turvallisella, validoivalla yhteistyösuhteella, antaa syvää ymmärrystä loukkaantumiselle, vaikeille tunteille ja kokemuksille sekä auttaa luomaan asiasta yhteinen kertomus, joka tuo ymmärrystä molemmille parin jäsenille ja auttaa paria luomaan jatkossa syvempi, kokemuksellinen yhteys, ettei vastaavaa vauriota enää tapahtuisi. Kiintymyssuhdevaurion kanssa työskentely tapahtuu yleensä prosessin toisessa vaiheessa. Jos se tulee esiin aiemmin, käsitteellistetään se kehälle valmiiksi ja tehdään sitä ennen työtä riittävän turvallisuuden aikaansaamiseksi, jotta vaurion läpikäyminen onnistuu. ” … t KOPSU 2/2012 sivu 8 The Power of Emotions jatkuu n otsikko Eft:n sovellusalueita: Mindfulness ja mentalisaatio Sephen Mc Donnell, Susan Brenner ja Lisa Ruderman pitivät erinomaisen workshopin aiheesta” Body, Breath and Emotion”, jonka ajatuksena oli johdattaa yhdistämään mindfulness -ajattelua ja –harjoituksia EFT-työskentelyyn. He olivat huomanneet, miten mindfulnessin pääajatukset sopivat hyvin yhteen EFT-terapian kanssa (ei arvostelua, kärsivällisyys, luottamus, pysähtyminen, hyväksyminen, antaa mennä, aloittelijan mieli). He käyttivät terapiaistunnoissaan aluksi keskittymis/hengitysharjoitusta, jonka jälkeen pari on virittyneempi lähtemään EFT -työskentelyyn. Tärkeää on turvallisuuden luominen, asiakkaiden kanssa sukeltaminen sisään heidän kiintymyssuhdetarpeisiinsa ja primaaritunteisiinsa, terapeuttina oman itsen tuntemusten tutkailu sekä pieniin non-verbaaleihin vihjeisiin tarttuminen ( ”golden glues”). Kehon reaktiota tarkastellaan useita kertoja istunnon aikana. Kehoa voi myös terapeuttina peilata, ei pelkästään ilmaisuja (tuoli lähelle, ruumiinasento ym.). Tärkeää on huomioida koko ajan omat keholliset reaktiot sekä parin keholliset reaktiot. Valaiseva oli heidän videonsa: terapeutti oli siinä äärimmäisen avoin, hidas, huomioiva ja tarttuva. Kun videota ja paria sitten katsottiin pala palalta nähtiin, miten paljon jäi kuitenkin huomaamatta vihjeitä, joita pari toi istuntoon ja joihin olisi ollut hyvä tarttua. Mindfulness-harjoitukset auttavat pois kiireestä huomioimaan, tunnistamaan ja hyväksymään. Vaikuttava sessio. Karin Wegenaar Hollannista kertoi omassa workshopissaan ”Emotionally Focused Therapy and Mentalization Based Treatment” heidän luomastaan ryhmähoitomallista, jota käytetään laitosolosuhteissa vaikeille psykiatrisille potilaille. Monilla heistä on persoonallisuushäiriöitä ja he ovat miettineet, miten he saavat asiakkaat ottamaan hoidon vastaan. Tältä pohjalta he ovat luoneet mallin, jossa asiakkaat ovat laitoksessa 9 kk niin, että he ovat viikonloput kotona. Koska potilailla on vaikeita identiteettiongelmia, tunne-elämän ongelmia ja ihmissuhdeongelmia, myös perhe ja/ tai ystäviä otetaan mukaan hoitoon. Tavoitteena heillä on vaatimattomasti koko asiakkaan oman systeemin muutos: sekä oman sisäisen että ihmissuhteita ja muuta elämänympäristöä koskevan. He tarjoavat siis yksilö- ryhmä-, pari- ja perheterapiaa sekä ei-verbaalista terapiaa. Lisäksi asiakkaat oppivat jokapäiväisiä elämän taitoja sekä pitämään hauskaa toistensa kanssa. Terapeutit ovat heidän kiintymyssuhdemalleja, ”äitejä”. Heidän tavoitteenaan on opettaa mentalisaatiotaitoja, jotka ovat jääneet vaikeissa olosuhteissa usein kehittymättä kovin pitkälle. Asiakkaita autetaan näkemään itsensä ulkoapäin ja näkemään toisten sisälle, luomaan yhteyksiä tunteisiin ja käyttäytymiseen. He ovat yhdistäneet monipuoliseen hoitomalliin reflektiivisen työtavan, mentalisaatioteorian ja tunnekeskeisen teorian. EFT on mentalisaatiota kehittävä terapiamuoto: mentalisaation kehittymiseen käytetään EFT:n työkaluja. Vaikka tässä kyseessä oli ryhmähoitomalli ja se varmasti onkin tehokkain vaikeille persoonallisuushäiriöisille asiakkaille, on sovellettavuus myös yksilö- ja pariterapiaan suora ja auttaa mielestäni erityisesti terapeuttia piirtämään itselleen kartan, minkä kanssa työskennellä ja miten. Tästä yhdistelmästä on vielä vähän kirjoitettu, mutta joitakin artikkeleita aiheeseen liittyen ovat julkaisseet ihan viime vuosina mm. Asen ja Fonagy, Bateman ja Fonagy sekä Livesley. Lopuksi: Being a kid I need to be safely with you. I need to be in your mind and heart And have you in mine. (osa Dan Hughesin runosta Being a kid) Tf-CBT –hoitomallin esittely Trauma-fokusoitu hoitomalli KOPSU 2/2012 sivu 9 kognitiivis-behavioraalinen (Tf-CBT) seksuaalisesti hyväksi- käytettyjen lasten ja nuorten hoidossa Sanna-Kaija Nuotio, psykologi, psykoterapeutti VSSHP, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö Judith Cohen ja Anthony Mannarino kesäkuu 2012, Allegheny Hospital, Pittsburgh Lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen on alkanut kehittyä Suomessa vuodesta 2006 lähtien viiteen yliopistosairaalaan perustettujen Lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusyksiköiden myötä. Lasten oikeuspsykologisten haastatteluiden tekoon yksiköiden työntekijät ovat saaneet Suomessa järjestettyä laadukasta tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa koulutusta vasta vuodesta 2009 lähtien. Se, mitä lapsille ja nuorille tapahtuu oikeuspsykologisten haastatteluiden ja oikeusprosessin jälkeen, minkälaista hoitoa heille on tarjolla ja onko hoito tieteelliseen näyttöön perustuvaa, on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin laadukkaiden tutkimusten teko. Kävimme kesäkuussa 2012 USA:ssa Pittsburghissa, HUS:n erityisosaamiskeskuksen klinikkaylilääkärin Eeva Arosen ja psykologi Sini Vehkaojan kanssa, tutustumassa Allegheny sairaalan Lasten ja nuorten traumaattisen stressin hoitokeskukseen, jossa lastenpsykiatri Judith Cohen ja psykologi Anthony Mannarino ovat kehittäneet Tf-CBT-hoitomallin. Tässä artikkelissa kerron Tf-CBT-hoitomallin kehittämisen lähtökohdista, sisällöstä ja Cohenin ja Mannarinon tapaamisesta. Tf-CBT:stä on saatu lupaavia tuloksia lapsuuden ja nuoruuden traumaattisten tapahtumien hoidossa mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö (esim. Cohen ym. 2004, 2005; Deblinger ym., 1999; King ym., 2000). Etenkin lapsilla, joilla havaitaan oireilua (esim. PTSD, masennus-, ahdistus- ja erilaiset käytösoireet) suhteessa traumaattiseen tapahtumaan (esim. Cohen & Mannarino, 2008). Tf-CBT-hoitomalli täyttää ns. evidence based kriteerejä post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa nuorilla henkilöillä, jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä (Carr, 2009). Tf-CBT:ssä lasta altistetaan ahdistaville traumaan liittyville muistoille kunnes tapahtuu tottumista (Carr, 2009). Lasta autetaan hallitsemaan altistumistaan traumaattisille muistoille opettamalla hänelle rentoutumismenetelmiä ja kognitiivisia selviytymiskeinoja (Carr, 2009). Seksuaalisesti hyväksikäytetyille lapsille opetetaan myös taitoja suojella itseä assertiivisuutta ja turvataitoja sekä käsitellään uhriutumiseen, seksuaaliseen kehitykseen ja identiteettiin liittyviä asioita (Carr, 2009). Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tehokas hoito edellyttää lapsen ja hänen ei-hyväksikäyttävän vanhemman samanaikaista hoitoa, missä autetaan vanhempaa luomaan lapseen häntä tukeva ja suojeleva suhde. Perheen sisäisen seksuaalisen hyväksikäytön hoidossa on oleellista, että hyväksikäyttäjä asuu erillään uhrista (Carr, 2009). Vanhempien mukanaolo hoidossa on tärkeää, koska etenkin pienet lapset ovat riippuvaisia vanhempiensa reaktioista traumaattiseen tapahtumaan (Laor ym., 2001). Vanhemmilla voi esiintyä kliinisesti merkittäviä stressioireita ja vääristyneitä kognitioita suhteessa tapahtuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Mikään yksittäinen hoitomalli ei kuitenkaan sovellu kaikille lapsille, vaan tarve on hyvä arvioida yksilöllisesti (esim. Harvey ym. 2009). Tf-CBT – hoitomalli on tällä hetkellä käytössä muissa pohjoismaissa ja lisäksi ympäri maailmaa ja useilla kielillä. Suomessa on tällä hetkellä vain yksittäisiä osaajia. Yhteenvetoa Tf-CBT:n sisällöstä -Tf-CBT-hoitomalli kehitettiin aluksi seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten ja nuorten hoitoa varten, mutta myöhemmin sitä on laajennettu kattamaan myös muiden traumojen hoitoa mm. traumaattisten menetysten/surun hoitoa. -Tf-CBT soveltuu tänä päivänä yhden tai useampia traumaattisia tapahtumia kokeneille, 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille erityisesti silloin, kun heillä havaitaan oireita, jotka ovat yhteydessä traumaattiseen tapahtumaan. -Tf-CBT-hoito kestää keskimäärin 12–16-40 viikkoa ja se toteutetaan kerran viikossa 60–90 minuutin hoitokertoina. Sama terapeutti tapaa sekä lasta että vanhempaa erikseen ja myöhemmin yhteiskäynneillä. -Ennen hoidon aloittamista tehdään alkuarviointi (kyselylomakkeet UCLA- PTSD ja CPSS eli Child-PTSD-sympton scale kehittäjä Ednna Foa, lapsen ja vanhemman haastattelut), jonka pohjalta asetetaan hoitotavoitteet -Hoitomallissa on strukturoitu rakenne ja hoito fokusoidaan hyväksikäyttöön ja siihen liittyviin tekijöihin. Kotitehtäviä voidaan käyttää hoitokertojen välillä. -Vanhemmuuden vahvistaminen on mallissa keskeistä, ei lapsen kiinnittyminen terapeuttiin. -Terapeutin ammattitaitoa ja luovuutta on edetä hoidossa lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeiden, iän, kehitystason ja tilanteen mukaan ja tarvittaessa muokata hoitomallin rakennetta tai esimerkiksi jättää jokin osio pois. Tf-CBT –hoitomallin esittely KOPSU 2/2012 sivu 10 Tf-CBT- hoitomallin rakenne 1.Psykoedukaatio -tavoitteena on normalisoida lapsen ja vanhemman reaktioita liittyen seksuaaliseen hyväksikäyttötapahtumaan -tiedon antaminen mm. yleisesti traumoista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja mahdollisista reaktioista niihin 2.Vanhemmuuden taidot -esim. positiivinen palaute lapselle, negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen, palkkio- ja rajaamiskäytännöt 3.Rentoutumisharjoitukset -esim. hengitysharjoitukset, progressiivinen lihasrentoutus, mindfulness-harjoitukset -lapsi oppii taitoja, joilla hän voi rentouttaa itseään voimakkaan tunnetilan hallintaa saamiseksi 4.Tunteiden ilmaisun ja hallitsemisen harjoitteleminen -esim. positiivinen sisäinen puhe, ajatuksen keskeyttäminen ja positiiviset mielikuvat -opitaan, että ihminen pystyy kontrolloimaan ajatuksiaan/tunteitaan ja niiden ajankohtaa -ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen harjoittelu 5.Kognitiivisten vääristymien korjaaminen I-Kognitiivinen triangeli -opitaan, että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat erillisiä, mutta yhteydessä toisiinsa -ihmisillä on usein ajatuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta, eivätkä ole henkilölle hyödyllisiä -opetellaan korvaamaan virheellisiä/haitallisia ajatuksia hyödyllisimmillä (helpful & accurate thoughts) -autetaan lasta kertomaan traumatapahtumasta mahdollisimman yksityiskohtaisesti mitä tapahtui ennen sitä, sen aikana ja jälkeenpäin -tavoitteena, että lapsi lukee kertomuksensa terapeutille -terapeutti kannustaa lasta paljon kielellisesti ja palkitsemalla 6.Traumakertomus -autetaan lasta kertomaan traumatapahtumasta mahdollisimman yksityiskohtaisesti mitä tapahtui ennen sitä, sen aikana ja jälkeenpäin autetaan lasta myös kertomaan hänen ajatuksistaan ja tunteistaan tapahtuman aikana -kun lapsi käy seksuaalisen hyväksikäyttötapahtuman kulkua kielellisesti läpi riittävän monta kertaa, hän altistaa itsensä tapahtumasta muistuttaville tekijöille, jolloin ns.”traumamuistuttajien” (triggers) aiheuttamien oireiden (esim. pelot, välttely, painajaiset) on havaittu vähenevän -kerrotaan lapselle, että kun hän yrittää torjua tapahtuman ja olla ajattelematta siihen liittyviä asioita, sitä enemmän nämä asiat saattavat tunkeutua hänen mieleensä ja aiheuttaa oireilua -lapsi voi käyttää aiemmin oppimiaan tunteiden ja ajatusten hallintataitoja, kuten rentoutumista luodessaan traumakertomustaan -tavoitteena, että lapsi lukee kertomuksensa terapeutille -terapeutti kannustaa lasta paljon kielellisesti ja palkitsemalla 7.Kognitiivisten vääristymien korjaaminen II eli traumaattisen kokemuksen prosessointi -lasta rohkaistaan ajattelemaan perinpohjaisesti istunnon aikana, mitä hän ajatteli traumatapahtuman aikana -lapsi voi esim. kokea syyllisyyttä tapahtuneesta (”minun syy”, ”olen paha”) tai menettää luottamuksensa kaikkiin aikuisiin (”en voi luottaa kehenkään”) -esiin tulevia virheellisiä/haitallisia ajatuksia ja uskomuksia pyritään haastamaan ja tutkimaan ja korvaamaan ne hyödyllisimmillä -lasta rohkaistaan kokeilemaan, miten erilaiset ajatukset saavat aikaan erilaisia tunteita ja erilaita käyttäytymistä - lapsen kognitiivisia vääristymiä pyritään tutkimaan ja haastamaan vasta sitten, kun hän on ensin kertonut traumakertomuksensa kokonaisuudessaan. 8.Asteittain altistaminen -vaarattomille traumasta muistuttaville tekijöille, joita lapsi saattaa vältellä, esim. kellari, WC, makuuhuone, aikuisen kova ääni -lapsen pelkäämän asian tai tilanteen asteittainen lähestyminen ja lapsen palkitseminen 9.Lapsen ja vanhemman yhteiset istunnot -tavoitteena, että lapsi kykenee lukemaan traumakertomuksensa vanhemmalle ääneen yhteisen istunnon aikana ja vanhempi kykenee kuuntelemaan lasta joutumatta voimakkaan tunnekuohun valtaan ja antamaan lapselle positiivista palautetta tämän rohkeudesta -vanhempaa on valmisteltu huolellisesti yhteisistuntoa varten samoin menetelmin kuin lasta mm. prosessoimalla kognitiivisesti vanhemman virheellisiä ajatuksia ja uskomuksia (”olen epäonnistunut suojelemaan lastani”, ”lapseni ei ole enää koskaan onnellinen”, ”perheeni on tuhottu”) -vanhemmalle on opetettu myös tunteiden hallintaa ja rentoutumismenetelmiä Tf-CBT –hoitomallin esittely KOPSU 2/2012 sivu 11 Tf-CBT-hoitomalli on integratiivinen ja kognitiivisen psykoterapian lisäksi siinä on tunnistettavissa perheterapian elementtejä. Hoidon tavoitteena on, että lapsi pystyisi paremmin integroimaan hyväksikäyttötapahtuman yhdeksi osaksi elämänkokemustaan ja minäkuvaansa ja ymmärtämään, ettei traumaattinen tapahtuma yksin määritä häntä. Hoitomalli antaa terapeutille välineitä traumaattisen tapahtuman käsittelemiseen lapsen kanssa johdattelematta, joten riski valemuistojen kehittymiselle pienenee Judith Cohen kertoi meille työhuoneessaan myös omaan elämäntarinaansa liittyvästä traumakokemuksestaan eli pikkusisarensa kuolemasta, mikä on piirtynyt hänen muistiinsa filmin kaltaisena tapahtumasarjana. Judith kertoi, ettei hänen äitinsä kyennyt puhumaan tapahtumasta hänen kanssaan ja miten tämä puhumattomuus vaikutti perheessä koko hänen lapsuuden ja nuoruuden ajan. Cohen kertoi, ettei hän pidä perhesalaisuuksista ja, että lasta tulee rohkaista puhumaan traumasta. Cohenin mukaan hiljeneminen on lapselle isompi riski kuin uudelleen traumatisoituminen. Cohen kertoi myös olevansa vakuuttunut siitä, että lastenpsykiatriassa tulisi arviointivaiheessa huolellisesti ottaa sekä lapsilta että vanhemmilta heidän oma traumahistoriansa, jotta tunnistettaisiin heidän traumamuistuttajansa (”triggerit”), jotka voivat vaikuttaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa. Esimerkkinä Judith kertoi pojasta, joka oli diagnosoitu käytöshäiriöiseksi, mutta jonka traumahistoriassa ilmeni, että aikuisen kova ääni toimi hänellä traumamuistuttajana, mikä ennakoi hänelle perheväkivaltaepisodin alkamista. Hänen isänsä oli yleensä korottanut ääntään ennen kuin hän pahoinpiteli äitiä. Poika reagoi tulemalla levottomaksi luokassaan, kun hänen miesopettajansa korotti ääntään. Kun traumamuistuttaja oli tunnistettu ja käsitelty lapsen kanssa hänen käytösongelmansa koulussa helpottui. Cohenin mukaan opettaessa lapselle rentoutumis- ja selviytymiskeinoja, ne tulisi yhdistää lapsen traumamuistuttajiin. Cohen kertoi, ettei hän suosi USA:n lastenpsykiatriassa vallalla olevaa lääkekeskeistä lähestymistapaa traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoidossa. Anthony Mannarino kertoi kouluttaneensa pohjoismaista viimeksi norjalaisia Tf-CBT-mallin käyttöön Utoyan-saaren tapahtumien jälkihoidon vuoksi. Norjassa hoitomalli on levinnyt koko maahan ja Ruotsissa sitä käytetään myös. Mannarino kertoi olevansa kiinnostunut tulemaan kouluttamaan suomalaisia mielenterveyden ammattilaisia Tf-CBT-käyttöön mahdollisesti jo syksyllä 2013. Hoitomallista on olemassa ilmainen nettikurssi : http://tfcbt.musc.edu/ ja manuaali: Cohen , J. A., Mannarino, A.P. & Deblinger,E. (2006). Treating Trauma and Traumatic Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York. Lähdeluettelo Carr, A. (2009). What Works with Children, Adolescents and Adults?: A Review on Research on the Effectiviness of Psychotherapy, 68-148. Routledge, New York. Cohen, J. A., Deblinger, E., Mannarino, A. P. & Steer, R. A. (2004). A Multisite, Randomized Controlled Trial for Children With Sexual Abuse–Related PTSD Symptoms. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 43, 393–402. Cohen, J. A., Mannarino, A. P., & Knudsen, K. (2005). Treating sexually abused children: 1 year follow-up of a randomized controlled trial. Child Abuse and Neglect, 29, 135−145. Cohen, J. A., Mannarino, A. P. & Deblinger, E. (2006). Treating Trauma and Traumatic Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York. Cohen, J. A., Mannarino, A. P. (2008). Trauma-Focused Cognitive Behavioural Therapy for Children and Parents. Child and Adolescent Mental Health, 13, 158–162. Deblinger, E., Steer, R., & Lippmann, J. (1999). Two-year follow up study of cognitive behavioral therapy for sexually abused children suffering posttraumatic stress symptoms. Child Abuse and Neglect, 23, 1371−1378. Harvey, T.S., & Taylor, J. E. (2010). A meta-analysis of the effects of psychotherapy with sexually abused children and adolescents. Clinical Psychology Review, 30, 517-535. Hetzel-Riggin, M. D., Brausch, A. M. & Montgomery, B. S. (2007). A meta-analytic investigation of therapy modality outcomes for sexually abused children and adolescents: An exploratory study. Child Abuse & Neglect, 31, 125–141. King, N. J., Tonge, B. J., Mullen, P., Myerson, N, Heyne, D., Rollings, S., Martin, R. & Ollendick, T. H. (2000). Treating sexually abused children with posttraumatic stress symptoms: A randomized clinical trial. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 39, 1347−1355. Laor, N., Wolmer, L., & Cohen, D. J. (2001). Mothers functioning and children´s symptoms five years after a SCUD missile attack. American Journal of Psychiatry, 158, 1020−1026. Mindfulness - retriitissä KOPSU 2/2012 sivu 12 Arja Riipinen psykoterapeutti, kriisityöntekijä, Suomen mielenterveysseura Osallistuin Mindfulness-Based Cognitive therapy- kouluttaja retriittiin ikimuistoiset seitsemän päivää 6-13.10.2012. Retriitti järjestettiin Ammerdownin konferenssi- ja retriittikeskuksessa Somersetin kauniilla ja rauhallisella maaseudulla lähellä Bathin kaupunkia Englannissa. Kouluttajina toimivat Mark Williams, Melanie Fennell ja Marie Johansson Oxfordin kognitiivisen psykoterapian keskuksesta ( OCTC) ja Christina Surawy Oxfordin Mindfulness keskuksesta ( OMC ). Kaikilla kouluttajilla on pitkä omakohtainen kokemus tietoisen läsnäolon harjoittamisesta sekä kouluttamisesta ja Mark Williamsilla on myös vankka kokemus myös mindfulnessmenetelmän tutkimuksesta ja julkaisutyöstä. Osallistujilta edellytettiin ” Vihreän kirjan ” eli Mindfulness Based Cognitive Therapy for Depression ( Zegal, Teasdale & Williams) hallintaa ja omakohtaista kokemusta tietoisen läsnäolon harjoittamisesta. Suurin osa 32 osallistujasta oli kognitiivisia terapeutteja. Meitä ulkomaalaisia oli seitsemän, joista kaksi tuli Tanskasta, kolme Hongkongista ja Oxfordissa kognitiiviseksi terapeutiksi opiskellut lääkäri Beirutista. Paikalliset osallistujat edustivat kaikkia englannin murteita Walesista Skotlantiin ja Irlantiin. En osannut etukäteen kuvitella, että englantia voidaan puhua niin monella eri tavalla Britanniassa. Retriitti kävi siis varsinaisesta kielikylvystä! Retriitin kolme ensimmäistä päivää olimme osallistujina kahdeksan viikon ohjelmassa ja sitten vietimme yhden hiljaisen päivän ( tästä olin hyvin kiitollinen, sainhan lepuuttaa aivojeni kielikeskusta). Tämän jälkeen harjoittelimme kolme päivää harjoitusten ohjaamista pienryhmissä eli meistä osallistujista tuli ohjaajia. Päivittäinen ohjelma oli todella tiivis. Aamut alkoivat hiljaisuudessa klo 6.45 meditoiden ja joogaten ja jatkuivat hiljaisella aamiaisella. Meditaatioharjoituksia oli 6-8 päivän aikana. Luentoja oli isossa ryhmässä ja harjoitukset tehtiin pienryhmissä ja parityöskentelynä. Ohjelma päättyi illalla klo 21.00. Harjoitusten ohjaaminen olikin sitten ihan eri asia kuin siihen osallistuminen! Olimme kaikki tehneet rusina- harjoituksen moneen kertaan ja kuvittelimme, että sen ohjaaminen on vasemman käden hommia. Vaan eipä ollut. Tästä maailman yksinkertaisimmasta harjoituksesta löytyi sellaisia tasoja ja ominaisuuksia, joista tuli tietoiseksi vasta, kun alkoi itse ohjata harjoitusta. Samoin kävi myös muiden harjoitusten kanssa. Huomasin myös, että jännittäminen ja mokaamisen pelko on universaali ilmiö. Me kaikki hermoilimme tasapuolisesti omien suoritustemme kanssa. Ulkomaalaiset osallistujat saivat englantilaisilta valtavasti sympatiaa ja ihailua siitä, että teimme nämä haasteelliset harjoitukset itsellemme vieraalla kielellä. Ihailussa olikin mukava paistatella! Huolimatta tiiviistä ohjelmasta ja pitkistä päivistä tunnelma oli korkealla ja huumori kukki. Ihastuin erityisesti Melanie Fennellin huumoriin. Hän sanoi muun muassa, että meditaation laatua ei yhtään parane, vaikka pystyisikin istumaan ristiistunnassa lattialla: ” Joogit istuivat maassa vain sen takia, koska tuoleja ei ollut vielä keksitty 5000 vuotta sitten”. Huumoria viljeltiin runsaasti myös viettäessämme viimeistä yhteistä iltaa. Saimme ehdotuksen tuoda illanistujaisiin mukaan joku pieni ohjelmanumero, runo tai laulu. Englantilaiset saivat aikaiseksi uskomatonta sketsiviihdettä, missä koko viikon opit kyseenalaistettiin ja kouluttajista tehtiin reippaasti pilaa. Dr Auto Pilot ja dr Mark my Words kehittivät uuden version perinteisestä rusinaharjoituksesta tarjoilemalla rusinat lattian kautta! Pohjoismainen kvartettimme ((ohjaaja Marie Johansson on alkujaan kotoisin Ruotsista ) esitti haikean jäähyväislaulun ja kaikkialla Pohjalassa tutun Vem kan segla förutan vind. Laulu ei mennyt ihan nuotilleen, mutta onneksi englantilaiset eivät tienneet kuinka se olisi kuulunut oikeasti esittää. Tack och lov!! Retriitin lisäksi Bathin kaupunki oli mieluinen kokemus. Kaupunki oli 1800- luvulla kylpyläelämän keskus Englannissa ja siellä Jane Austinkin ehti asua peräti neljässä eri osoitteessa. Kaupungissa sijaitsee yksi maailman kauneimmista silloista v. 1773 valmistunut Pulteney, jonka molemmilla reunoilla sijaitsee kauppoja ja kahviloita Firenzen Ponte vecchion tapaan. Roomalaiset pitivät leiriä Bathissa jo 2000 v. sitten ja rakensivat kylpylän lämpimien mineraalilähteiden päälle. Kylpylä on edelleen suosittu vierailukohde ja jos ei halua kylpeä, terveellisestä mineraalivedestä voi nauttia lasista juoden. Eli jos retriitti Ammerdownissa kiinnostaa, kannattaa varata muutama päivä Bathiin tutustumiseen. Mindfulness – retriitissä / Hallituksen puuhia KOPSU 2/2012 sivu 13 n otsikko Mindfulness-retriitin kuvia: Päätöspäivän potretti. Marie Johansson, Christina Surawy, Mark Williams ja Melanie Fennell. Ammerdownin kaunista puistomaisemaa. Puistossa kukkivat syklaamit ja krookukset Hallituksen puuhia Yhdistyksen vuosikokous valitsee yhdistykselle puheenjohtajan ja hallituksen. Vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi Anna-Maija Kokon. Ensimmäisessä kokouksessaan valituksi tullut hallitus järjestäytyi: - varapuheenjohtaja Kirsti Pirttijärvi - sihteeri Jorma Fredriksson - koulutusvastaavat Jyri Tamminen, lasten ja nuorten psykoterapeuttienterapeuttien koulutukset: Jorma Fredriksson ja Klaus Ranta - tiedotusvastaava Teija Niemelä ja Marjatta Järvi - jäsenvastaava Maaria Koivisto - kouluttajafoorumivastaavat Klaus Ranta, Minna Koskinen, Irena Miettinen - yritystoimintavastaava Pia Charpentier - muita vastuutehtäviä: yhdistyksen varainhoito: Kirsti Pirttijärvi. alueellinen toiminta: Maaria Koivisto. Hallitus on sittemmin pohtinut työnjakoaan ja yhdistyksen toimintojen organisointia. Syksyllä pidetyssä linjaseminaarissa päädyttiin toimintojen jakamiseen työryhmiin, joissa on myös hallituksen ulkopuolisia toimijoita. Tämä työryhmäpohjainen työskentely on aloitettu syksyn lopulla ja siitä on tulossa tarkempi esittely yhdistyksen www-sivuille. Työryhmät ovat avoimia yhdistyksen jäsenille, tässä vaiheessa kiinnostuneet yhteydenotot voi lähettää vaikka minulle, www-sivuille tulee vuoden alusta myös tarkemmat yhteydenottotiedot. Psykoterapeuttikoulutusten siirryttyä vuoden 2012 alusta yliopistojen kanssa tai toimesta toteutettaviksi on edelleen (kuten jo ennen vuotta 2012) askarrellut paljon yliopistoille tehtävien tarjousten kanssa. Mutta muitakin asioita on työn alla ollut. Yhdistyksen (ja Luote oy;n) www –sivuja ylläpitänyt Sara Gilbert ilmoitti jo kevään alussa siirtyvänsä muihin toimiin. Kesäkuussa yhdistyksen sivujen ylläpito siirtyi Sovibox oy;lle. Samassa yhteydessä on jatkettu selvittelyjä sivujen kehittämisestä, erityisesti on mielessä ollut psykoterapeuttiluettelon kehittäminen ja erilaisten keskustelualueiden saaminen paremmin toimiviksi sivujen yhteydessä. Elokuussa pidettiin myös Luote oy;n toiminnan kehittämispäivä, joka jäljiltä Luotteella on erilliset työryhmät ulkomaisten kouluttajien seminaarien, päivitä tietosi –koulutusten ja pitempien toimipaikka- ym.s toimitusten valmistelua ja kehittämistä varten. Myös nämä ryhmät ovat avoimia ja ottavat mielellään toimintaansa mukaan kiinnostuneita yhdistyksen jäseniä. Helsingissä 6.11.2012 Jorma Fredriksson yhdistyksen hallituksen sihteeri ([email protected]) KOPSY 35-v. KOPSU 2/2012 sivu 14 VAIKUTELMIA JA MUISTOJA KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAYHDISTYKSEN 35-VUOTISJUHLISTA VIIME KESÄKUULTA koonnut Marjatta Järvi JUHLAN OHJELMA: 18.00 Tervetuliaismalja ja alkusanat Helsingin Tarinateatteri esittää: muistoja yhdistyksen matkan varrelta yhteisöteatterin keinoin Juhlapäivällinen sekä juhlapuhe ja kunniamerkkien jako Riehakasta tanssia Humanoids-bändin säestyksellä 01.00 Juhlat päättyvät Paikka: Ravintola Sipuli, Talvipuutarha, Kanavaranta 7 A, 00160 Helsinki KUNNIAMERKIT: Kognitiivisen psykoterapian yhdistys on myöntänyt yhdistyksen kultaisen ansiomerkin psykologian lisensiaatti Soili Kajasteelle tunnustuksena yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja EABCT;n Helsingin 2008 vuosikongressin presidenttinä toimimisesta Kognitiivisen psykoterapian yhdistys on myöntänyt yhdistyksen kultaisen ansiomerkin psykologian tohtori Juhani Tiuraniemelle tunnustuksena yhdistyksen verkkolehden perustamisesta ja pitkäaikaisesta kehittämisestä YLEISÖN PYYNNÖSTÄ: VITSIT (eli juhlassa kuullut Jorma Fredrikssonin välispiikit) 1. Kielteinen ajattelu Luostarissa oltiin omistauduttu syvälliseen mietiskelyyn. Sen takia puhuminen oli sallittu vain kerran viidessä vuodessa. Tällöin kukin munkki tapasi johtajamunkin ja sai sanoa kolme sanaa. Noviisi saapui luostariin. Kului viisi vuotta. Hän tapasi johtajamunkin ja sanoi: ”Vuode on kova”. Johtaja otti hänen sanansa vastaan ja he poistuivat kumpikin taholleen. Kului toiset viisi vuotta. Munkki tapasi taas johtajan ja sanoi: ”Ruoka on huonoa”. Johtaja otti hänen sanansa vastaan ja kumpikin poistui taholleen. Viisi vuotta kului. Seuraavassa tapaamisessa munkki sanoi:: ”Minä lähden pois”. Tällä kertaa johtajamunkki vastasi peräti kahdella kolmen sanan lauseella: ”En ihmettele lähtöäsi. Sinä valitat jatkuvasti”. 2. Irti päästäminen Munkkiveljet Gabriel ja Andreas olivat vaelluksella. He tulivat vuolaan virran rantaan kahluupaikalle. Rannalla oli nuori kaunis nainen, joka kääntyi munkkien puoleen sanoen: ”Virta on vuolas, en pääse yli, voitteko auttaa minua”. Veli Andreas kavahti pois mutta veli Gabriel otti naisen selkäänsä ja kantoi hänet virran yli. Vastarannalle tultuaan hän laski naisen maahan, tämä kiitti ja lähti omaan suuntaansa munkkiveljesten jatkaessa matkaa omaan suuntaansa. Matkan edetessä veli Andreas näytti hetki hetkeltä ahdistuneemmalta. Seuraavalle lepopaikalle tultaessa hän puhkesi puhumaan. ”En ymmärrä käyttäytymistäsi, veli Gabriel. Veljeskuntamme säännöt kieltävät ankarasti kaiken kosketuksen naissukupuoleen. Kuitenkin sinä äsken kannoit tuota nuorta kaunista naista selässäsi”. Veli Gabriel vastasi: ”Hyvä veli, minä kannoin naisen virran yli ja jätin hänet sinne. Sinä kannat häntä edelleenkin selässäsi”. 3. Veneessä Psykoterapian opiskelija kertoo työnohjaajalle: ”Koen epävarmuutta ja ahdistusta, minusta tuntuu, että en osaa käyttää psykoterapian menetelmiä enkä ole varma siitä, saanko tämän toimimaan”. Työnohjaaja pyytää opiskelijaa luomaan jonkin metaforan kokemuksestaan. Opiskelija vastaa: ”Olen ikään kuin tuulisella merellä veneessä, en ole varma, vuotaako vene jostain, missä airot ovat ja osaanko käyttää niitä”. Työnohjaaja: ”Hyvä, voitko nyt kuvitella, että näet kauempaa lähestyvän aluksen ja kun se tulee lähemmäs, näet siinä psykoterapeuttikoulutuksesi muut opiskelijat, kouluttajat ja työnohjaajasi. He heiluttavat sinulle, tulevat viereesi ja ottavat sinut mukaansa?” Opiskelija: ”Voin kuvitella tämän” Työnohjaaja: ”Ja miltä sinusta tuntuu kun kuvittelet tämän?” Opiskelija: ”Tunnen helpotusta, en ole enää ollenkaan niin ahdistunut” Työnohjaaja: ”Ja mitä tämä metafora merkitsee sinulle?” Opiskelija: ”Niin, nyt ymmärrän, tämä on ihan selvä. Me olemme kaikki samassa veneessä”. OSALLISTUJIEN KOMMENTTEJA: - juhlissa oli oikeasti kivaa ja lämmin tunnelma paikka oli tosi upea, ”Herran silmien alla” oli tärkeää nähdä vanhoja kurssikavereita bändi oli suorastaan riehakas.. hyvä, että terapeutitkin voi irrotella.. tarinateatteri oli ihan juhlan ideaan sopiva ja pääosin hauska Jorman vitsit oli hyviä bileet loppui liian lyhyeen… MIETTEITÄ YHDISTYKSEN 35-VUOTISJUHLISSA JA NIIDEN JÄLKEEN On aina suuri ilo tulla yhdistyksen juhliin tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin yhdistyksen jäseniin. Juhlat yhdistävät meitä. Viime juhlissa ajattelin juhlien pitkää ketjua. Kun tulin yhdistykseen v. 1982, yhdistys oli viisivuotias, sitä ilmeisesti ei juhlittu, ainakaan missään ei ole mainintaa. Mutta sitten repäistiin. Yhdistyksen 10-vuotisjuhlat olivat vauhdikkaat, hauskat ja tieteellisesti korkeatasoiset, samaa perinnettä noudatettiin 20-, 25, 30- ja 35-vuotisjuhlissa, jotka järjestettiin kansainvälisten kouluttajavieraiden workshoppien yhteydessä (Greenberg, Schippers, Neimeyer, Didonna). 15vuotisjuhlat olivat jonkinlainen välijuhla, ne olivat varsin pienimuotoiset, mutta Tuula Pirskanen piti kuitenkin juhlapuheen ulkoauditoriumissa Mattilanniemessä ja sen jälkeen syötiin hyvin. Juhlissa olemme aina olleet juhlatuulella, juhlavaatteissa, kauneina ja komeina. Näihin juhliin haluan aina osallistua. 25 v.-juhlista alkaen yhdistys on jakanut kultaisia ansiomerkkejä yhdistyksen toiminnassa erityisen ansioituneille ja paljon vaivaa nähneille. Ensimmäiset kunniamerkit saivat yhdistyksen perustajat Irma Karila, Ritva Laaksonen ja Antero Toskala sekä yhdistyksen keskeinen ulkomainen kouluttaja, ns. senioreiden kouluttaja Gerard Schippers, seuraavaksi kunniamerkin saivat Kirsti-Liisa Kuusinen, Esa Chydenius ja Nils Holmberg. Sitten olikin vuorossa tämänvuotiset juhlat, jossa sain kunniamerkin samoin kuin Juhani Tiuraniemi. On valtava ilo kuulua tähän ketjuun. Erityisen hauskaa oli saada kunniamerkki yhdessä Juhanin kanssa, koska aloitimme koulutuksen yhtä aikaa ja kävimme yhdessä myös VET:n. - Soili Kajaste – Joulutervehdys toimitukselta Marjatta ja Teija Tässä kaksi ”nuorta” aloittelevaa toimittajanalkua esittäytyy. Teija Niemelä: Olen peruskoulutukseltani YTM, valmistunut kognitiiviseksi psykoterapeutiksi Turun koulutuksesta 2004 ja vet-tutkinnon suoritin Jyväskylässä 2010. Työskentelen ammatinharjoittajana omalla vastaanotollani Nummelassa sekä päivän viikossa mukavien kollegoiden seurassa Helsingissä Eteläisellä makasiinikadulla. Suoritan parasta aikaa integratiivista paripsykoterapiakoulutusta Väestöliitossa ja tunnekeskeinen pariterapia on myös opettelun alla. Kopsyn hallituksen jäsenenä olen ollut keväästä 2012. Marjatta Järvi: Olen peruskoulutukseltani psykologi, valmistunut kognitiiviseksi psykoterapeutiksi Vantaan koulutuksesta 2002. Kognitiivisen psykoterapian orientaatioiden lisäksi olen ollut viime vuosina kiinnostunut traumaterapian lähestymistavoista. Toimin yksilöpsykoterapeuttina Helsingissä viihtyisässä Runeberginkadun ”terapeuttiyksikössä”. Kopsyn hallituksessa olen toista jaksoa keväästä 2012 lähtien. KOPSU ilmestyy jatkossakin kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja joulukuussa. Lehden teossa tarvitsemme teitä, hyvät yhdistyksen jäsenet. Lähettäkää juttuja, pieniä ja isoja, teitä kiinnostavista aiheista ja tapahtumista. Toivomme myös vinkkejä kiinnostavista kirjoista ja ideoita sekä toiveita mahdollisista jutun aiheista. Jos käytte mielenkiintoisissa alan tilaisuuksissa kirjoittakaa niistä juttuja ja lähettäkää kuvia. Kirjoitetusta kirja-arvostelusta ja koulutusraportista saa yhdistykseltä 50 € palkkion. Tarkempia ohjeita saa toimittajilta. Toivomme teille kaikille mukavia lukuhetkiä Kopsun parissa ja Oikein Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2013! Yhteydenotot: [email protected] puh. 050-3416433 [email protected] puh. 050-4684770