1. No category

TERJOKKOINE
SYKSY 2012
Terjokkoine - syksy 201 2
1
TERJOKKOINE
Terijoki-Seura ry:n
yhteystiedot
Terijoki-Seura ry:n
jäsenlehti
Puheenjohtaja
Terjokkoine
ISSN-L 2243-391 0
ISSN 2243-391 0 (Painettu)
ISSN 2243-3929 (Verkkojulkaisu)
Jukka Marttinen
Rialtonkuja 6 B 23
00580 Helsinki
[email protected]
040 51 7 4286
Lehti ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa ja se sisältyy Terijo- Sihteeri
Riitta Kivinen
ki-Seura ry:n jäsenmaksuun.
Jukolanahde 1 C 20
Terjokkoisen osoite on Veli- 021 80 Espoo
Pekka Sevón, Isonvillasaaren- [email protected]
tie 7N1 52, 00960 Helsinki tai 0400 1 92 01 3
[email protected].
Seuraava Terjokkoine ilmestyy
tammikuussa 201 3 ja siihen
tarkoitettu aineisto pyydetään
lähettämään yllä olevaan
osoitteeseen 31 .1 2.201 2 mennessä.
Kannen kuva
Venäläinen emigranttitaitelija
Ilja Repin Penty- nimisen huvilansa puutarhassa 1 920-luvulla. Valokuva: N. N. Simanovskij - Kuokkala.
2
Kuva-arkisto
Markku Koho
0400 722 983
Tuotemyynti
Marja Felt
(09) 241 4669
Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite on [email protected], jota pyydetään käyttämään otettaessa yhteyttä
seuraan sähköpostin välityksellä. Seuran kotisivu löytyy
osoitteesta www.terijoki.fi.
Terjokkoine - syksy 201 2
Terijoki-juhla kahdeksatta kertaa Terijoella
Terijoki-juhla järjestettiin jo kahdeksannen kerran Terijoella heinäkuun viimeisenä lauantaina varsin helteisen päivän päätteeksi. Juhlan pitopaikka oli monille
entuudesta tuttu hotelli Severnaja Rivieran tanssisali.
Juhlan ohjelma oli tutun perinteinen. Tilaisuus aloitettiin Karjalaisten laululla kajauttaen sen kaikki seitsemän säkeistöä. Esko Manninen lausui runot Eeva Kilven ”Laulu rakkaudesta”, Aaro Hellaakosken
”Poutapäivä” ja Aale Tynnin "Onnellinen". Juhlamatkan
nuorimpiin kuulunut Ida Kuisma lausui isoisänsä Aimo
Pyysalon kirjoittamat kaksi runoa: "Terijoki - unelmani"
ja "Terijoen kirkonkellot". Ohjelmassa oli myös TerijokiSeuran arkistosta löytynyt vuosikymmenten takainen
vuoropuhelu ”Enne vanhaa Terijoel”, jonka esittivät
Tuovi Paju ja Marja Felt. Tämän päivän Zelenogorskia edusti paikallisen inkeriläisen seurakunnan kanttori
Darja Meerkova, joka esitti pianolla terijokelaisen
Tauno Kairesalon sävellykset "Nuoruuden toukokuu"
ja "Unohtumattomat rannat". Juhlassa koeteltiin myös
tietokilpailun muodossa juhlijoiden Terijoki-tietoutta sekä laulettiin ”Terijoki foxtrot” ja ”Uuvekirko humppa”.
Tilaisuus päätettiin tälläkin kertaa yhteisesti laulettuun
"Mutrun virteen" eli virteen 341 : ”Kiitos sulle Jumalani”.
Ohjelmaa vei totutusti eteenpäin, sukuperinteiden velvoittamana Tuovi Paju.
Juhlan jälkeen moni lähti vielä vilvoittelemaan Suomenlahden iltatuuliin Käkösenpään rantaan, kun valmiiksi jo sillä puolella Viertotietä oltiin.
Terjokkoine - syksy 201 2
3
Vuoropuhelu: Enne vanhaa Terjoel
Vanhaa tekstiä mukaillut Tuovi Paju
ANNI: Enne vanhaa Terjok ol ko iso kaupunk. Keskkylä ol rakennettu tiukkaa. Muut kylät olliit ikkää ko puutarhakaupunkii tai puistoo, ja niitä ol täys tusina.
ELINA: Terjoe kaikist suuremp jok ol Rajajok. Rajajoe
kyläs ol hieno asemarakennus, ja ol tullikii. Terjoe asema ol kyl Koiviko kyläs. Sitähä muutamat ilkeyksissää
nimittiit RälläläksL
ANNI: Ollilas ol sellaset hiekkadyynit ettei sellasii olt
missää muuval, ja siel ol rukoushuonekii.
ELINA: No se Luutahäntä ol sellane nimi, jot jokkaine
kerto siint oma tarinaase jot mitä se muka tarkotti. Ja
myö ko elettii Rajajoe rannal ni myö tiijettii sellasii asjoi joist muil terjokkoisil ei olt haisuukaa! Rajajoe yli ja
ali män kaikellaisii lähetyksiiL Ja tulL
ANNI: Tulokkaa kylä lehmät ko yleaikaa pyrkiit naapu-
ri peltoo saamaa vähä vaihteluu syömisihhee ni monta
kertaa kaalasiit Venäjä puolelkii. Välist rajavartijat sielt
toiselt puolelt veivät lehmät Leninkraatii – ja myö siit
saatii ne Rajajoe asemalt käyvä hakemasL
ELINA: Pullise kyläl kuulema olliit pitäjä parraat pellot
ja metsät.
ANNI: A siel Kuokkalas ol monta täyshoitolaa – ja oikia kasino! Ja mie käi siel lottii kesäkoisL
4
Terjokkoine - syksy 201 2
ELINA: Ollipää kyläs assuit Vesterise Viljo serkut, ja
käihä se Viljo itse syntymäs Terjoel. Viljo millo käi Terjoel ni hää ain soittel siel tuntikausiiL Ollipääs ol Uotise Miko syntymäkot, ja se Ainola, se hieno huvilaL
ANNI: Nokkose kaunis Lahja valittii Miss Terijoeks, ja
hää olkii nii sorja jot! Muistatsie Kellomäe HarppulinnaL mitä työ siit tiijättä? Ol siel Hallenperi turvepehkutehas ja vähä aikaa sahateollisuuskoulu, aatteleppas! Kellomäe VPK tul kuuluisaks ja se toimi pitkä
aikaa, vaikkei koko Kellomäkkee olt ennää kymmenii
vuosii. Eläkä unehuta Polkupyöräpataljoona ykköstä
eikä sitä Pioneerikomppaniiaa!
ELINA: A Käkösepää kyläs vast ol monta herrasväe
huvilaa. Ja jokkuu sano jot Käkösepää nuottaranta ol
Terjoe kaikist ihanamp kohta!
ANNI: Puhtulas ei olt mererantaa ei nii yhtää, mut kyl
sielt näky mer iha Kronstattii ast. Eikä nii komijoi metsii ja peltoloi olt kyl Pullise kyläskää.
ELINA: Tyriseväl olliit kaikkista etevimmät kalastajat,
hyö ne osasiit, ja siel ol enemmä kesähuviloi ko missää muuval koko Terjoel.
ANNI: Keskkyläst ei puuttunt mittää: Sen ko Viertotie-
tä kävelit iestakasii ni kaik ihmiset tulliit vastaa ja kaik
tärkijät paikat näkkyit Viertotie molemmil puolil. Ol
pankkii ja puotii ja polissii ja ol Terjoe tori ja vartuha ku
mie viel luvettele –
Terjokkoine - syksy 201 2
5
ELINA: eiku mie – ANNI: eiku mieL (poistuvat peräkkäin, yhä kiistellen)
Esitetty Pitäjäjuhlassa Terijoella 28.7.2012 esittäjinä MARJA Ollilast ja TUOVI Tyrisevält. Alkuperäinen käsikirjoitus
on peräisin Terijoki-seuran arkistosta ja siinä ei ole mainintaa kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta.
Lapsi ei saanut ahkuaan ajettua!
Rea Sevón (os. Hintzell)
Mie en voi sille mittää, et lapsuuen muistot nousoot
voimistuneina mieleeni kotiseutumatkalla ja sen jälkeen.
Kerronpa yhden tällaisen, joka liittyy Käkösenpäässä
Hulinmäellä sijaitsevaan kotiin. Talo on vielä pystyssä
tosin ikään kuin maahan vajonneena. Vaikutelma johtunee rakennusjätteistä (taloon oli laitettu pärekaton tilalle peltikatto) vanhat päreet ovat jääneet korjaamatta.
Olin silloin leikki-ikäinen. Äitini oli viemässä pyykkiä
vinttiin kuivumaan. Hän oli jo menossa tikapuita pitkin
kun mieleni tuli päästä katsomaan millaista siellä vintissä on. Äiti torjui pyyntöni ja sanoi, että vintin lattia
on niin huono ja pettävä, ettei sinne lasta voi päästää.
Tyydyin odottamaan äitiä tikapuiden alle.
Siirrymme ajassa vuosikymmeniä eteenpäin. Istumme
evakkokotimme keittiössä Järvenpäässä. Puhe kääntyy vanhoihin asioihin. Äiti alkoi muistella kotitaloa ja
6
Terjokkoine - syksy 201 2
haaveestaan ottaa kesävieraita, joita varten voisi vinttiin tehdä huoneita. Naapurissakin asui kesällä tataariperhe. Silloin muistui mieleen edellä kertomani lapsuuden muisto ja kysyin: Eikö se vintinlattia ollut niin
huono siihen tarkoitukseen? Ei ollut, mutta Äiti oli
käyttänyt hätävarjeluna vetoamista vintin lattian huonouteen.
Tällä kertaa lapsi ei saanut ahkuaan ajettua.!!
Kannaksen paikannimien venäläistäminen
Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1 948 – 1 949. Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen.
Tuhansia paikannimiä luotiin muutamassa kuukaudessa riippumatta siitä mitä nimiä niistä oli ikimuistoisista
ajoista saakka käytetty. Uudelleen nimeämisessä ei
myöskään aina noudatettu suomalaisaikaista hallinnollista jakoa. Ainoastaan Viipuri säilytti venäjänkielisen vastineensa Vyborg ja eräät Kannaksen radan
asemat ja seisakkeet suomenkielisen nimen kyrillisin
kirjaimin kirjoitettuina. Lisäksi muutamissa tapauksissa
luontoon viittaavat nimet säilytettiin kyrillisin kirjaimin
kirjoitettuina tai paikannimi käännettiin sananmukaisesti suomesta venäjäksi.
Nimenmuutokset toteutettiin huolimatta siitä, että Kannaksen venäläiset uudisasukkaat olivat jo tottuneet
Terjokkoine - syksy 201 2
7
paikkojen alkuperäisiin suomalaisiin nimiin. Venäläistyneet suomalaisnimet jäivät kuitenkin elämään uudisasukkaiden keskuudessa nimenmuutoksen jälkeenkin.
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vanhat suomalaiset nimet otettiin yleisesti käyttöön uusien, venäläisten
nimien rinnalle.
Tuhansien paikkojen uudelleen nimeäminen oli iso
tehtävä ja vaikka päätökset uusista nimistä tehtiin korkealla tasolla, pyydettiin ehdotuksia uusista nimistä
paikallis- ja aluehallinnolta. Nimenmuutokset vahvistettiin Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistössä. Terijoen ja lähialueiden osalta uudet nimen vahvistettiin 1 .1 0.1 948.
Uudet paikannimet voidaan Gregory Isachenkon mukaan jaotella karkeasti seuraavasti:
1 . Toisessa maailmansodassa kaatuneiden puna-armeijan upseerien ja sotilaiden mukaan nimetyt paikat,
kuten esim. Simagino (ent. Joutselkä) ja Larionovo
(ent. Käkisalmen maalaiskunnan Norsjoki). Henkilön
kaatumispaikka saattoi olla hyvinkin kaukana hänen
mukaansa nimetystä paikasta.
2. Ideologisesti värittyneet paikannimet, kuten esim.
Komsomolskoje (ent. Viipurin maalaiskunnan Kilpeenjoki) ja Iljitšovo (ent. Jalkala). Leniniin viittaavat paikannimet olivat Neuvostoliitossa hyvin yleisiä ja Kannaksella
oli
useita
yhtymäkohtia
hänen
elämänvaiheisiinsa ennen vallankumousta, siten hänen nimensä ilmaantuminen Kannaksen kartalle ei ole
ihmeellistä.
8
Terjokkoine - syksy 201 2
3. Neutraalit, paikkaan viittaavat nimet, kuten, esim.
Berjozovo (suom. Koivu, ent. Hiitolan Lipola) ja Lugovoje (suom. Niitty, ent. Metsäpirtin Vaskela).
Terijoen paikannimien venäläistäminen
Terijoki eli Zelenogorsk
Zelenogorsk on suomeksi Vihreä kaupunki. Uuden
paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset
Terijoen, Rivieran, Ollinpään, Keskikylän ja Rällälän
alueet. Saman niminen kaupunki on myös Krasnojarskin aluepiirissä sijaitseva entinen suljettu kaupunki
Krasnojarsk-45.
Kellomäki eli Komarovo
Kellomäki nimettiin kasvitieteilijän ja Neuvostoliiton tiedeakatemian johtajan Vladimir Komarovin (1 869
–1 945) mukaan.
Kuokkala eli Repino
Kuokkala nimettiin venäläisen taidemaalarin ja akateemikon Ilja Repinin (1 844 - 1 930) mukaan. Uuden
paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset
Kuokkalan, Tulokkaan, Kanervan ja Luutahännän alueet.
Ollila eli Solnetšnoje
Solnetšnoje on suomeksi Aurinkoinen kylä. Joissain
Terjokkoine - syksy 201 2
9
yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän
vain suomalaisaikaisen Ollilan taajaman. Samanniminen paikka on Leningradin alueen Priozerskin piirissä
sijaitseva kylä (ent. Pyhäjärven Kelja, Rotjanlahti ja
Salitsanranta).
Rajajoki eli Djuny
Djuny on suomeksi Dyynit. Joissain yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Ollilan aseman ja asutuksen.
Puhtula eli Rešetnikovo
Puhtula nimettiin aluksi vuonna 1 943 kaatuneen punaarmeijalaisen Molodtsovin mukaan, mutta jostain
syystä nimeä ei vahvistettu, vaan Puhtula nimettiin
kaatuneen puna-armeijalaisen Rešhetnikovin mukaan.
Haapala eli Leninskoje
Paikannimi viittaa todennäköisesti venäläiseen vallankumoukselliseen ja Neuvosto-Venäjän valtionpäämieheen Vladimir Iljitš Leniniin (1 870 – 1 924).
Samannimisiä paikkoja ovat Kirovin alueella sijaitsevan piirin keskus ja Venäjän Kaukoidän eteläosassa
sijaitsevan Juutalaisten autonomisen alueen piirin
keskus.
Sivuston www.traveljournals.net:in mukaan Lenin-alkuisia paikkoja löytyy Venäjältä nykyisin satoja.
10
Terjokkoine - syksy 201 2
Tyrisevä eli Uškovo
Tyrisevä nimettiin Viipurin luona kaatuneen Neuvostoliiton sankarin D.K. Ušhkovin (1 922 - 1 944) mukaan.
Samanniminen paikka on Karjalan tasavallassa Belomorskin piirissä sijaitseva asutus.
Eräiden muiden paikannimien venäläistäminen
Joutselkä eli Simagino
Joutselkä nimettiin Raivolassa kaatuneen luutnantti N.
P. Simaginin mukaan.
Kanneljärvi eli Pobeda
Pobeda on suomeksi Voitto. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Kanneljärven kirkonkylän.
Uusikirkko eli Poljany
Poljany on suomeksi Peltomaat. Uuden paikannimen
katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Uudenkirkon
kirkonkylän. Samanniminen paikka on Leningradin
alueen Kirovskin piirissä sijaitseva kylä ja asema.
Kivennapa eli Pervomaiskoje
Pervomaiskoje on suomeksi Vapun paikkakunta. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiTerjokkoine - syksy 201 2
11
sen Kivennavan kirkonkylän. Samanniminen paikka
on Tomskin alueella sijaitseva kylä.
Lautaranta eli Smoljatškovo
Lautaranta nimettiin Pulkovassa kaatuneen Neuvostoliiton sankarin F. A Smoljatškovonin mukaan. Uuden
paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset
Uudenkirkon, Inon ja Lautarannan.
Vammeljärvi eli Gladyševskoje ozero
Vammeljärvi nimettiin Raivolassa kaatuneen V. P. Gladyševin mukaan.
Vammelsuu eli Serovo
Vammelsuu nimettiin Vammelsuussa tai toisten tietojen mukaan Viipurissa alasammutun Neuvostoliiton
sankarin V. G. Serovin (1 922 - 1 944) mukaan. Vammelsuun rantakaistaleen nimeksi on annettu Tšornaja,
joka on suomeksi Mustajoki.
Lähteet: Gregory Isachenko ja Eero Balk sekä Ilja
Moštšanski: Kannaksen suurhyökkäys venäläisin silmin
(Helsinki-kirjat 2010) ja Venäjän federaation paikannimiä Oikeinkirjoitus- ja painotusopas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2010).
Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous
1 .11 .201 2 kello 1 7.00
Helsingissä Hotelli Arthurissa
TERVETULOA!
12
Terjokkoine - syksy 201 2
Nobelisti Ivan Pavlov Terijoella
Ivan Pavlov (1 849 Rjazan - 1 936 Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea koirakokeistaan. Pavlov opiskeli Pietarissa fysiologiaa, kemiaa ja lääketiedettä valmistuen vuonna
1 879. Hän työskenteli aluksi Leipzigissä ja Breslaussa
(nyk. Puolan Wroclaw), mutta palasi Pietariin vuonna
1 888 ja aloitti tutkimukset sydämen fysiologiasta ja verenpaineesta käyttäen tutkimuksiinsa koiria. Vuonna
1 898 Pavlov aloitti koirilla tutkimukset ehdollisista
reflekseistä, joihin hän jatkoissa keskittyi.
Vuonna 1 890 Pavlov nimitettiin Keisarillisen akatemian fysiologian professoriksi ja vuosina 1 895 – 1 91 4
hän toimi Pietarin sotilaslääketieteellisen akatemian
professorina. Vuonna 1 904 Pavlov sai Nobelin lääketieteen palkinnon ruoansulatusjärjestelmän tutkimisesta ja vuonna 1 907 hänet valittiin Venäjän tiedeakatemian jäseneksi.
Vallankumouksen jälkeen Pavlov jäi Venäjälle ja jatkoi
tutkimuksiaan. Vuonna 1 924 hän erosi viroistaan vastalauseena hallituksen määräykselle, jonka mukaan
kaikki pappien pojat tulee erottaa yliopistoista. Myöhemmin hänen kerrotaan myös arvostelleen julkisesti
1 930-luvun näytösoikeudenkäyntejä. Neuvostohallitus
ei rangaissut häntä näistä mielipiteistä, vaan jatkoi hänen tutkimustensa tukemista ja kohteli häntä muutoinkin hyvin arvostavasti. Hänen erityisasemastaan on
osoituksena se, että hänen sallittiin matkustaa rajan
sulkeuduttua useasti vierailemaan Terijoelle.
Terjokkoine - syksy 201 2
13
Ivan Pavlovin pojantyttären mukaan Pavlovin sallittiin
jopa ostaa pojalleen, Vladimir Pavloville, huvila Kellomäeltä niinkin myöhään kuin vuonna 1 922. Huvila ostettiin, koska poika oli mennyt naimisiin Kellomäellä sijaitsevan Villa Renon taloudenhoitajan tyttären
kanssa. Pavlovin ostama huvila tunnettiin ennen vallankumousta Polikarpovin huvilana ja se sijaitsi Valtakadun (nyk. Bolshoy prospect) varrella. Pavlovin ostama huvila on edelleen pystyssä ja suvun hallussa.
Pojantyttären mukaan Pavlov vieraili useasti poikansa
luona Kellomäellä 1 920- ja 1 930- luvuilla ja tapasi
käyntiensä yhteydessä Terijoen venäläisiä emigrantteja, mm. Kuokkalassa asuvan Ilja Repinin. Muistitiedon
vahvistaa Peter Mirolybov, joka mainitsee TerijokiSeuran kirjoituskilpailuun lähettämässään muistelmassa sen, että sekä Ilja Repin että Ivan Pavlov vierailivat
Terijoen venäläisessa reaalikoulussa 1 930-luvulla.
Lähteet: Aleksandr Bravo, Peter Mirolybovin muistelmakirjoitus 1982, www.wikipedia.org ja www.iemrams.spb.ru.
Kellomäen neuvostoliittolainen älymystö
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Kellomäelle tuli rakentaa datša-alue Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsenille. Aloitteen alueen
rakentamisesta teki tiedeakatemian johtaja Vladimir
Komarov. Kellomäki valittiin, koska se sijaitsee lähellä
Leningradia. Datšat koottiin paikanpäällä Suomesta
sotakorvauksina saaduista valmistaloelementeistä.
14
Terjokkoine - syksy 201 2
Myöhemmin datšoja rakennettiin myös kirjailijoille, säveltäjille, teatteri- ja elokuvanäyttelijöille sekä Neuvostoliiton atomipommin parissa työskenteleville johtaville
henkilöille. Älymystölle rakennettu datša-alue sai epävirallisen nimen ”Akademäki”, joka kuulostaa venäläisen korvassa ”akademiki” eli suomeksi akateemikot ja
samalla se viittaa myös alueen alkuperäiseen nimeen.
Hallituksen suosiota nauttivien henkilöiden lisäksi Kellomäellä oleskeli myös virallista suosiota vailla olevia
taiteilijoita.
Kellomäen kukoistus neuvostointelligentsijan datšaalueena hiipui Neuvostoliiton romahduksen myötä,
mutta edelleen Kellomäen datšoissa viettää kesiään
venäläiseen älymystöön kuuluvia henkilöitä.
Kellomäen vetovoima lomanviettopaikkana on kuitenkin edelleen säilynyt ja laajentunut, esim. Venäjän vaikutusvaltaisin nainen, Pietarin edellinen kuvernööri ja
Venäjän parlamentin eli duuman ylähuoneen nykyinen
puheenjohtaja Valentina Matvejenkon lomailee tiettävästi Kellomäen datšallaan.
Kellomäen datša-alueella ovat viettäneet kesiään eri
lähteiden perusteella mm. seuraavat henkilöt:
Kasvitieteilijä Vladimir Komarov (1 869 Pietari – 1 945
Moskova). Hän oli Neuvostoliiton tiedeakatemian johtaja vuosina 1 936 – 1 945 sekä 30-osaisen Neuvostoliiton kasviston vanhempi toimittaja kuolemaansa
saakka. Kellomäki nimettiin hänen mukaansa vuonna
Terjokkoine - syksy 201 2
15
1 948. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty Pietarissa
olevat Venäjän tiedeakatemian kasvitieteellinen instituutti sekä kasvitieteellinen puutarha.
Fyysikko Abram Ioffe (1 880 Romny - 1 960 Leningrad). Hän oli yksi keskeisimmistä hahmoista ydinfysiikkaa, suprajohtavuutta ja radioaktiivisuutta tutkivien
neuvostoliittolaisten
laboratorioiden
rakentamisessa. Vuonna 1 942 Ioffe kieltäytyi osallistumasta Neuvostoliiton atomiaseen kehittämiseen vedoten korkeaan ikäänsä. Vuonna 1 950 hän menetti asemansa Leningradin Fysiikan ja teknologian
instituutissa. Vuodet 1 952 - 1 954 hän johti Tiedeakatemian Puolijohdelaboratoriota.
Runoilija ja kirjailija Anna Ahmatova, oikealta nimeltään Anna Gorenko (1 889 Odessa - 1 966 Moskova).
Häntä pidetään Venäjän kirjallisuuden hopeakauden
merkittävimpänä hahmona sekä tärkeimpänä venäläisenä naisrunoilijana. Ahmatova oli useaan otteeseen
julkaisukiellossa, mutta siitä huolimatta hän oli hyvin
tunnettu ja ihailtu runoilija sekä Neuvostoliitossa että
Euroopassa. Stalinin kuoleman jälkeen hänen runojaan julkaistiin jälleen laajasti Neuvostoliitossa. Vuonna 1 91 5 Ahmatova oleskeli Suomessa Hyvinkään parantolassa ja vuonna 1 91 7 ilmestyneessä Valkoinen
parvi -kokoelmassa on yksi Hyvinkäällä päivätty runo.
On väitetty, että Ahmatova muisteli Suomea ja Hyvinkäätä, kun hän Viipurissa vuonna 1 964 päivätyssä runossa kirjoittaa: "Maa, vaikkei kotimaani olekaan / on
muistoissani katoamaton / ja merikin niin hellän-jäinen, / sen vesi miltei suolaton."
16
Terjokkoine - syksy 201 2
Taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, lavastustaiteilija, kirjankuvittaja sekä taideteoreetikko Natan Altman
(1 889 Vinnytsja - 1 970 Leningrad). Altman opiskeli
vuosina 1 901 –1 907 Odessan taidekoulussa ja myöhemmin hän jatkoi taideopintojaan Maria Vasiljevan
Vapaassa Venäläisessä Akatemiassa Pariisissa. Vallankumouksen jälkeen hän teki perinteistä realistista
tyyliä edustavan Leninin muotokuvapatsaan sekä
useita lyijykynäpiirroksia. Keväällä 1 928 Altman matkusti Valtiollisen juutalaisteatterin kanssa Euroopankiertueelle ja jäi asumaan Pariisiin. Palattuaan vuonna
1 936 Neuvostoliittoon Altman etääntyi maalaustaiteesta ja keskittyi käyttögrafiikan tekoon sekä teatterilavastuksiin. Hänet tunnetaan parhaiten muotokuvistaan.
Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja esseisti Lidia Ginzburg
(1 902 Odessa - 1 990 Leningrad). Hän selvisi hengissä
sekä Leningradin piirityksestä että 1 940-luvun lopun ja
1 950-luvun alun juutalaisvastaisesta kampanjasta.
Hänen Leningradin piirityksen aikana aloittamansa
muistiinpanot julkaistiin ensimmäisen kerran kirjallisuuslehti Nevassa vasta vuonna 1 984. Leningradin
piirityksestä kertova teos on ilmestynyt myös suomeksi nimellä ”Leningradin piirityksen päiväkirja”.
Kirjailija Vera Panova (1 905 Rostov-na-Donu - 1 973
Leningrad). Hän aloitti kirjoittamisen varhain ja hänen
tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Panovan tuotantoa on myös suomennettu. Hän
sai kolme Stalinin palkintoa.
Terjokkoine - syksy 201 2
17
Säveltäjä Dmitri Šostakovitš (1 906 Pietari - 1 975
Moskova). Hänet tunnetaan erityisesti sinfonioistaan
ja jousikvartetoistaan, joita hän sävelsi kumpiakin 1 5
teosta. Lisäksi hän sävelsi runsaasti elokuvamusiikkia.
Šostakovitšia pidetään yhtenä Neuvostoliiton merkittävimpänä säveltäjänä ja hän on myös yksi musiikinhistorian suurista sinfonikoista. Hän päätyi usein ristiriitaan säveltämäänsä musiikkia ymmärtämättömän
kommunistisen puolueen edustajien kanssa ja joutui
julkisen hyökkäyksen kohteeksi sekä vuonna 1 936 että vuonna 1 948. Myöhemmin Šostakovitš nautti virallista arvostusta. Vuonna 1 956 hän sai Leninin kunniamerkin ja vuonna 1 966 hänelle myönnettiin
Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
Tieteiskirjailija ja paleontologi Ivan Jefremov (1 907
Viiritsa - 1 972 Moskova). Hänen teoksistaan on suomennettu romaani ”Käärmeen sydän” ja tieteisromaani
”Andromedan tähtisumu”. Jefremovin suomentamaton
romaani "Härän hetki" vedettiin Neuvostoliitossa pois
kirjastoista ja kirjakaupoista pian julkaisun jälkeen.
Syynä lienee se, että kommunistisen puolueen edustajat näkivät kirjassa kritiikkiä reaalisosialismia kohtaan.
Säveltäjä Vasili Solovjov-Sedoi (1 907 Pietari - 1 979
Leningrad). Hänen tuotantonsa pitää sisällään baletteja, operetteja sekä elokuva- ja kamarimusiikkia. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Suomessakin hyvin suosittu ja mm. Georg Otsin esittämänä tunnetuksi
tullut laulu ”Unohtumaton ilta”.
18
Terjokkoine - syksy 201 2
Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja toisinajattelija Lidija
Tšukovskaja (1 907 Pietari - 1 996 Moskova). Hänen
tunnetuin teoksensa on runoilija Anna Ahmatovasta
kertova kaksiosainen teos ”Muistiinpanoja Anna Ahmatovasta”. Hänen pienoisromaaninsa ”Sofja Petrovna” on harvinainen Stalinin vainojen aikalaiskuvaus.
Vuonna 1 974 hänet erotettiin poliittisen toimintansa
takia Neuvostoliiton kirjailijaliitosta. Vuonna 1 995 hän
sai Venäjän valtionpalkinnon.
Kirjailija Juri German (1 91 0 Riika - 1 967 Leningrad).
Hän keskittyy tuotannossaan tšekistien, miliisien ja
lääkärien työn kuvaamiseen. Hänen teoksistaan tunnetuin lienee romaanisarja ”Valaise ja pala”, ”Tulen läpi” ja ”Vastaan kaikesta”. Vuonna 1 948 German sai
Stalinin palkinnon.
Balettitanssijatar Galina Ulánova (1 91 0 Pietari – 1 998
Pietari). Häntä pidetään yhtenä 1 900-luvun valovoimaisimmista ballerinoista. Vuonna 1 951 hänelle
myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi
ja vuonna 1 974 Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
Lisäksi Ulánova sai useita Stalinin ja Leninin palkintoja.
Kirjailija Daniil Granin (s. 1 91 9 Volyn). Hänen tuotantonsa keskeisenä teemana ovat tiedemiesten, insinöörien ja keksijöiden työhön liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat Nikita
Hruštšovin suojasään aikana kirjoitettu romaani ”Päin
ukkosta” sekä sodanvastainen dokumentaarinen teos
Terjokkoine - syksy 201 2
19
”Leningradin piiritys”. Vuonna 1 989 Graninille myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Vuonna
1 976 hän sai Neuvostoliiton ja vuonna 2001 Venäjän
valtionpalkinnot. Lisäksi hän on saanut kaksi Leninin
palkintoa.
Kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Fjodor Abramov (1 920
Arkangel - 1 983 Leningrad). Hän keskittyi Venäjän
pohjoisen ankarien seutujen talonpoikaisluokan kurjien elinolojen kuvaamiseen. Neuvostoaikoina Abramovia rangaistiin useasti valtion vastaisesta kirjoittelusta ja osa 1 960-luvulla kirjoitetuista teoksista
julkaistiin vasta 1 980-luvulla.
Kirjailijaveljekset Arkadi (1 925 Batum - 1 991 Moskova) ja Boris Strugatski (s. 1 933 Leningrad). He ovat
tunnetuimpia neuvostoliittolaisia tieteiskirjailijoita ja he
kirjoittivat teoksensa yhteistyössä. Heidän teoksissaan
elävät rinnakkain sekä humanistiset että luonnontieteelliset teemat. Veljensä kuoleman jälkeen Boris
Strugatski on keskittynyt kantaa ottavaan kirjoitteluun
Venäjän demokraattisen opposition lehdistössä.
Näyttelijä Aleksei Batalov (s. 1 928 Vladimir). Hänen
tunnetuimpiaan elokuvaroolejaan ovat osat elokuvissa
”Kurjet lentävät” ja ”Moskova ei usko kyyneliin”. Vuonna 1 976 hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi ja vuonna 1 989 Sosialistisen työn
sankarin arvonimi.
20
Terjokkoine - syksy 201 2
Fyysikko Žores Alfjorov (s. 1 930 Vitebsk). Hän sai
vuonna 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Herbert Kroemerin ja Jack Kilbyn kanssa. Alfjorov toimii
aktiivisesti mukana politiikassa, hänet on mm. valittu
kommunistien listalta duumaan vuosina 2003 ja 2007.
Lisäksi hän on julkisesti arvostellut presidentti Putinia
kirkon "soluttautumisesta" valtion elimiin, koulutukseen
ja tieteeseen.
Runoilija Joseph Brodsky (1 940 Leningrad - 1 996
New York). Hän jätti koulun kesken 1 5-vuotiaana ja
opiskeli itsenäisesti mm. englantia ja puolaa. Vuonna
1 957 hän alkoi kirjoittaa runoja ja Anna Ahmatova rohkaisi aloittelevaa nuorta runoilijaa. Vuonna 1 963
Brodsky sai rikossyytteen tyhjäntoimittamisesta ja hänet tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen. Vuonna 1 965 Brodsky armahdettiin, mutta vuonna 1 972 hänet karkotettiin
Neuvostoliitosta. Hän muutti Yhdysvaltoihin asumaan
ja hänelle myönnettiin vuonna 1 977 maan kansalaisuus. Vuonna 1 987 Brodsky sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Muusikko Boris Grebenštšikov (s. 1 953 Leningrad).
Hän on neuvostoliittolaisen rock-kulttuurin pioneeri ja
maan pitkäikäisimpiin kuuluvan rockyhtyeen Akvariumin perustajajäsen.
Lähteet: Aleksandr Bravo ja www.wikipedia.org.
Terjokkoine - syksy 201 2
21
Terjokkoisen tapahtumakalenteri
Lauantaina 6.1 0.201 2 kello 1 4.00 terijokelaisten
syystapahtuma "Kannakselaisia ruokia - puutetta ja
runsauden pulaa" Järvenpään seurakuntatalossa
(Kirkkotie 1 ). Tilaisuudessa kuullaan kannakselaisesta
ruokaperinteestä, syödään tattarputroo, kuullaan
musiikkia ja juodaan kohvit. Tilaisuudesta peritään
vapaaehtoinen ruokamaksu.
Torstaina 1 .11 .201 2 kello 1 7.00 Terijoki-Seura ry:n
sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat.
Lauantaina 1 .1 2.201 2 kello 1 4.00 pikkujoulu hotelli
Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30
euroa. Ilmoittautumiset 25.11 .201 2 mennessä Marja
Feltille puhelin (09) 241 4669.
Ennakkotietoa tulevasta
Lauantaina 9.3.201 3 Seminaari ja Päivälliset Terijoen
Seurahuoneen tapaan Järvenpäässä.
Karjalan Liiton tapahtumia
Lauantaina 29.9.201 2 kello 1 2.00 alkaen "Kaikki karjalaiset kansallispuvut esille" tapahtuma Karjalatalolla
Helsingissä (Käpylänkuja 1 ). Tapahtuma on näyttävä
karjalaisen pukuperinteen katselmus.
22
Terjokkoine - syksy 201 2
Anna lahjaksi Terijoki-Seuran jäsenyys
Terijoki-Seuran jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi läheiselle, esim. lapsenlapselle ja tuoda hänet näin mukaan terijokelaisen perinteen vaalimisen ääreen. Ota
yhteyttä seuran sihteeriin ja ilmoita, että haluat antaa
jäsenyyden lahjaksi. Anna omat yhteystietosi jäsenmaksulaskun lähettämistä varten ja lahjan saajan yhteystiedot jäsenpostia varten. Myöhemmin, kun lahjan
saaja on halukas mukaan maksavaksi jäseneksi, ilmoittakaa muutos seuran sihteerille.
Myynnissä olevia tuotteita
Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle 201 3 . Tyylikkäästi kuvitetun kalenterin hinta 1 0 euroa.
Terijoki-pinssi . Pinssi on Terijoen vaakunan mukainen ja sen hinta on 5 euroa.
Terijoki-mikrokuituliina. Liinan hinta 5 euroa kappale
tai viisi kappaletta 20 euroa.
Tuotteita on myynnissä terijokelaisten tapaamisissa ja
kellon ympäri osoitteessa www.terijoki.fi. Tuotteita voi
tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09) 241 4669. Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät tuotteet ovat
nähtävillä osoitteessa www.terijoki.fi.
Terijoen tori osoitteessa www.terijoki.fi
Terjokkoine - syksy 201 2
23
Terijokelaisten
syystapahtuma
Kannakselaisia ruokia puutetta ja runsauden pulaa
lauantaina 6.1 0.201 2
kello 1 4.00 alkaen
Järvenpään seurakuntatalossa
Kirkkotie 1
Noin 1 0 min kävelymatkan
päässä rautatieasemalta
Tilaisuudesta peritään
vapaaehtoinen ruokamaksu
Tilaisuuden järjestävät:
Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry
Terjokkoine - syksy 201 2