Metsänhoitaja 02/12 - Metsänhoitajaliitto ry

Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2012
6
Metsänhoitajakoulutus
150 vuotta
Juhlavuosi Joensuussa
14
30 vuotta metsätieteellistä
opetusta ja tutkimusta
Itä-Suomessa
Uudistunut Metsäkeskus
18
Alueellisista yksiköistä
yhden katon alle Suomen
Metsäkeskukseksi
Tietoa sijoittumisesta
24
4L-työmarkkina­
tutkimuksen tuloksia
jäsenten työllistymisestä
Pääkirjoitus
 Jarmo Hämäläinen
sisältö
2 | 2012
Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja
Metsäala nousussa
määrä. Opiskelijakiintiöissä ollaan onneksi nyt menossa oikeaan
suuntaan. Toinen syy lienee tehtaiden lopettamiseen liittyvät
enneaikaiset viestit alan kuolemasta.
Entä koulutuksen sisältö, voidaanko sen osuvuutta ja vetovoimaa parantaa? Tutkimuspuolella on nähty välttämättömäksi
osaamisen yhdistäminen. Sitä varten on luotu strategisen huippuosaamisen keskittymät, yksi metsäklusteriin. Niillä on tarkoitus
varmistaa tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja kilpailukyky.
Eri tieteenalojen yliopistot ovat tutkimuskeskittymissä mukana.
Kokemukset ovat hyviä, ja nyt lisävauhtia haetaan jo eri keskittymien yhteisistä ohjelmista.
Voitaisiinko samantapaisilla – enemmän tai vähemmän
kiinteillä – yhteenliittymillä vastata myös opetuksessa entistä
paremmin tulevaisuuden tarpeisiin? Samalla kukaties näyttäydyttäisiin vetovoimaisena, uusinta osaamista yhdistävänä ”opetusklusterina” alaa harkitseville.
Metsänhoitajaliitto onnittelee Helsingin ja Itä-Suomen
yliopistoja pyöreitä vuosia täyttävästä metsänhoitajakoulutuksesta ja toivottaa menestystä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Koulutuksen kilpailukyvyn parantaminen näyttää keskeiseltä
haasteelta. Metsäsektorin myönteiset näkymät antavat kehittämiselle hyvät lähtökohdat.
6
17
24Jäsenten sijoittuminen työmarkkinoille
4L-liittojen työmarkkinatutkimuksen tuloksia
6 Metsänhoitajakoulutus 150 vuotta
Aikamatka metsänhoitajakoulutuksen
syntysijoille Evolle
28 Metsänhenki
Esittelyssä Metsänhoitajaliiton
hallituksen jäsen Katja Turunen
12 Ensimmäiset Suomessa
koulutetut metsänhoitajat
Keitä ovat ennen Evoa valmistuneet
yksityisoppilaat?
14 Kolmekymmentä vuotta
metsätieteitä Joensuussa
Joensuun metsäosaston 30. juhlavuosi
ISSN 0355-7596
JULKAISIJA
Metsänhoitajaliitto ry
Forstmästareförbundet rf
TOIMITUSKUNTA
Kirsi Greis, Miika Karppinen , Hanna
Kaurala, Maija Kovanen, Anniina
Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen,
Terttu Välkkilä
TOIMITUS
Päätoimittaja Johanna Hristov
puh. (09) 6840 8114
telefax (09) 6840 8122
[email protected]
OSOITTEENMUUTOKSET
Hilkka Lehtovirta
puh. (09) 6840 8110
[email protected]
KIRJAPAINO
PunaMusta Oy
PL 99, 80141 Joensuu
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
OSOITE
Kruunuvuorenkatu 5 F
00160 Helsinki
ILMOITUKSET
Päivi Toivonen
puh. (09) 6840 8111
[email protected]
Metsänhoitaja-lehti on painettu
puhtaalle kierrätyskelpoiselle
puukuidulle.
ILMESTYMISAJAT
Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, 50
ULKOASU JA TAITTO
Total Layout Oy
Puu on uudistuva kotimainen
luonnonvara.
TILAUSHINTA
35 € kotimaassa
KANNEN KUVA
Evon ensimmäinen virallinen kurssi
1862−1864 ryhmäkuvassa.
Hackstedtin / Suomen
Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto.
32
4 Liittopalsta
Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia
62. VUOSIKERTA
28
18 Suomen Metsäkeskus on
lähellä metsänomistajia ja metsiä
Uudistunut Suomen Metsäkeskus esittäytyy
20 Lakipalsta
Avioehtosopimus ja lesken perintäoikeus
22 10 tapaa pilata loma
Keinoja onnistuneen loman välttelyyn
26 Äkillinen yrjötauti vai
kauhea kankkunen?
Lipittelystä voi tulla tiukka koukku
29 Puiden läpi
Pakina
30 Opiskelijapalsta
Ajankohtaista tietoa opiskelijoille
31On aika ottaa loppuelämän
ensimmäinen askel
Esittelyssä uudistunut PHT ry:n
kuntoremontti-ohjelma
32 Profiilissa Heikki Hamunen
Tuoreen yrittäjän tarina
34 Henkilöuutiset
shutterstock
Uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva
elinkeinomme on saanut uutta puhtia. Meillä
on lähes 70 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta,
parisataa teollista sahaa ja levytehdasta,
lukemattomia piensahoja sekä lähes
tuhanteen nouseva määrä energiapuun
käyttöpaikkoja pitkin Suomea. Bioöljyjä ja
muita uusia tuotteita valmistavia laitoksia
ollaan pystyttämässä, ja puurakentaminen
on pääsemässä vauhtiin. Raakapuun käytön odotetaan palaavan
lähes huippuvuosien tasolle vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi
metsien muiden tuotteiden ja palvelujen merkitys on kasvussa.
Metsänhoitajia todella tarvitaan jatkossakin. Onkin hälyttävää,
että hakijamäärät koulutukseen ovat romahtaneet. Viime vuonna
pääsykokeisiin osallistui 197 henkilöä, joista opiskelupaikan sai ja
vastaanotti 90 eli noin joka toinen. Varttunut metsänhoitajakaarti
muistaa ajan, jolloin Metsätalolle hyväksyttiin joka kymmenes pyrkijä. Vetovoiman kohentamisessa on kaikilla alan toimijoilla tehtävää.
Metsänhoitajien työolot ja palkatkin ovat verraten kilpailukykyisiä muihin akateemisiin verrattuna. Mikä siis on vikana, kun
koulutus ei enää kiinnosta entiseen malliin? Yksi työllistymisen ja
jäsenpalautteen perusteella ilmeinen syy on liian suuri koulutus-
liittopalsta
Palstalla Metsänhoitajaliiton
ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa.
Metsänhoitajien kurssilounaat Metsäpäivillä
Metsäpäivät järjestetään
8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa teemalla ”Me tulemme taas!”.
Metsänhoitajien kurssilounaat
suositellaan järjestettäväksi
perjantaina 9.11.2012 iltapäivällä.
Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa. Lehteen tarkoitetut tiedot
kurssilounaiden ajasta ja paikasta
tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Hilkka Lehtovirralle viimeistään perjantaina 17.8.2012.
Osta Metsänhoitajaliiton isännänviiri
Viirejä on saatavana kahteen
erikokoiseen lipputankoon.
Kahdeksanmetriseen
lipputankoon sopiva viiri
maksaa 75 euroa ja kymmenmetriseen tankoon 85 euroa.
Hinnat sisältävät postikulut.
Tilaukset Metsänhoitajaliiton
toimistoon Hilkka Lehto­
virralle.
Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Vuoden metsätekona kolmiosaisen kirjasarjan Suomen metsien käytön historiaa. Kuvassa palkitun teossarjan kirjoittajat Esko Pakkanen ja Matti Leikola.
Vuoden metsäteko on
metsää, puuta
ja kovaa työtä
Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset opiskelijoiden,
graduntekijöiden sekä vastavalmistuneiden vähimmäispalkoista. Suositukset perustuvat Metsänhoitajaliiton
vuosittain tekemiin tutkimuksiin.
Suositukset on tarkoitettu oman
opintoalan yksityissektorin tehtäviin.
Palkkasuositukset löytyvät
Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta:
www.metsanhoitajat.fi/opiskelijat/
palkkasuositukset
4 | Metsänhoitaja 2•2012
Kirjan teemoina ovat puun osto ja korjuu
sekä metsäammattilaiset eri aikoina.
Jatko-osat ilmestyivät lokakuussa 2011.
Puut, perille ja käyttöön kertoo puun kuljetuksesta metsästä tehtaalle ja vienti­satamiin
sekä metsien muusta kuin teollisesta
käytöstä. Tervaa, lautaa ja paperia kertoo
puun teollisesta käytöstä: metsäteollisuuden
synnystä ja kasvusta sekä metsän tuotteista.
Metsänhoitajaliiton hallitus valitsi
kirjasarjan vuoden 2012 metsäteoksi, ja
palkinto myönnetään yhteistyössä Nordean
kanssa. Palkinnon luovuttivat 19.4.2012 Helsingissä Esko Pakkaselle ja Matti Leikolalle
Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula
Jusko ja Nordean projektipäällikkö Markus
Laatikainen.
Hollolan Messilässä
Metsänhoitajien golfin Suomen mestaruuskilpailut järjestetään perjantaina
31.8.2012 alkaen klo 10 Hollolassa Messilän
golfkentällä (www.messilagolf.fi). Kilpailuun
tulee ilmoittautua viimeistään keskiviikkona
15.8.2012 ([email protected],
p. 0400 294 309).
Ilmoittautuessaan pelaajan tulee antaa
seuraavat tiedot: nimi, kotiseura, jäsennumero, tasoitus ja veteraanin kyseessä ollen
myös syntymävuosi. Metsäylioppilaiden
ja seuralaisten tulee ilmoittaa myös
kilpailusarjansa. Hyytiälän kurssien väliseen
joukkuekilpailuun ilmoittautuvien tulee
ilmoittaa myös joukkuetoverinsa nimi.
Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen www.metsanhoitajat.fi etusivulta
tapahtumakalenterista tai Heikki Rauta­
korvelta.
SHUTTERSTOCK
Metsänhoitajaliiton palkkasuositukset verkossa
Metsänhoitajaliitto palkitsi 19.4. teossarjan Suomen metsien käytön historiaa
Vuoden metsätekona. Muhkea kolmiosainen
kirjasarja sisältää metsähistoriallisia kertomuksia maamme metsien käytöstä viimeisen
150 vuoden ajalta. Sen ovat kirjoittaneet
Esko Pakkanen ja Matti Leikola.
Historiasarjan lähteinä on alan kirjallisuuden lisäksi käytetty runsaasti ammatti- ja
sanomalehtiä sekä metsäyhtiöiden ja
viranomaisten arkistoja. Metsähistorian
Seuran ja Metsäkustannuksen julkaisema
teossarja jakautuu kolmeen niteeseen.
Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa
työtä ilmestyi vuonna 2010, ja se on kirjasarjan jykevin teos. Siinä on 640 sivua, lähes 800
valokuvaa ja teos painaa lähes kolme kiloa!
Metsänhoitajien
SM-golf
Toimiston aukioloajat
kesällä
Henkilökunnan lomien vuoksi
Metsänhoitajaliiton toimisto on
suljettuna 9.–20.72012 välisen ajan.
Toimiston asiamiesten kesäloman
aikana voit mahdollisessa työsuhdeongelmassasi ottaa suoraan yhteyttä
Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen
toimistoon, puh. (09) 8770 400.
Metsänhoitaja 2•2012 | 5
 Leena Paaskoski
FT
Intendentti, Lusto − Suomen Metsämuseo
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Metsänhoito-oppilaita aterialla
Evon metsänhoito-opistossa 1900.
Hackstedtin/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto.
Metsätalouden ja -teollisuuden nousu sekä vakinaisen
metsänhoitolaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälissä
synnyttivät Suomessa koulutetun virkakunnan tarpeen.
Ennen kotimaisen metsäopetuksen aloittamista Evolla
1.3.1862 metsävirkamieheksi oli ollut mahdollista opiskella
vain ulkomailla. Evon metsäopetuksen järjestäminen perustui
saksalaisiin esikuviin, mutta muokkasi 1800-luvun kuluessa
suomalaisen metsäopetuksen tradition, joka yhä myöhemmin
heijastui niin yliopisto-opetuksen sisältöön kuin metsänhoitajien ammatilliseen kulttuuriin ja identiteettiin.
Evo metsänhoitajuuden
rakentajana
150 vuotta
metsänhoitajakoulutuksen
aloittamisesta
6 | Metsänhoitaja 2•2012
Evon kurssi 18821884. Valok. Fritz
Hjertzell, Hackstedtin / Suomen
Metsäyhdistyksen
kokoelma, Lusto.
Metsänhoitaja 2•2012 | 7
Evon kurssi 18921894 opettajineen
valmistujaispäivänä 14.6.1894. Valok.
Fredrik Diehl, Hackstedtin / Suomen
Metsäyhdistyksen
kokoelma, Lusto.
S
uurin osa ulkomailla metsäalaa opiskelleista suomalaisista miehistä kävi
1850-luvun alkupuolella Pietarin
metsäinstituutin. 1850-luvun lopulla
ja 1860-luvun alkuvuosina lähdettiin puolestaan opiskelemaan Ruotsiin, Tukholman
Kuninkaalliseen metsäinstituuttiin tai Norjan
metsä­i nstituuttiin, tai Saksan ruhtinaskuntiin, esimerkiksi Tharandtin tai Aschaffenburgin metsäakatemiaan.
Ulkomailla opiskelleilta edellytettiin
kuitenkin myös varsinaisen virkatutkinnon suorittamista kotimaassa. Osa uuden
metsähallinnon virkamiehistä oli lisäksi
maanmittareita, jotka suorittivat soveltuvan
tutkinnon maanmittauksen ja metsänhoidon
ylihallituksessa.
Kotimaisen metsäopetuksen järjestäminen
tuli metsähallinnon vakiinnuttamisen myötä
välttämättömäksi. Yliopisto-opiskelusta oli
1800-luvun alkupuolella tullut valtion virkauran edellytys. Tutkinnon tavoitteet määräsi
valtionhallinto, vaikka oppiarvot perustuivatkin yliopiston omaan traditioon.
Kuitenkin vuoden 1856 asetuksessa yliopisto-opinnoista vapautettiin muun muassa
metsähallinnon palvelukseen haluavat, sillä
päättäjät pitivät metsänhoitoa pikemminkin
käytännön työnä, joka ei edellyttänyt tieteellistä koulutusta. Näkemys opetuksen sijoittamisesta yliopiston sijaan opistoon seurasi
ulkomaisista metsäinstituuteista omaksuttua
linjaa.
Metsähallinnon alainen metsänhoito-opisto
perustettiin 1858 Evolle Lammin pitäjään
8 | Metsänhoitaja 2•2012
Hämeeseen. Sen ensimmäiseksi johtajaksi
nimitettiin Alexander af Forselles, josta myöhemmin tuli metsähallituksen ylitirehtööri.
Opiston sijaintia valittaessa huomioitiin se,
että opetuksessa oli suuri merkitys käytännön
harjoittelulla ja että opistossa oli tarkoitus harjoittaa myös alan tutkimusta.
Nuoria miehiä uudelle alalle
Uuteen Evon metsänhoito-opistoon haki
oppilashakemusten perusteella lähinnä ruotsinkielisiä säätyläisperheiden poikia, joita
luonto, ulkona liikkuminen ja ennen kaikkea
metsästys kiehtoivat. Pääsyvaatimuksena oli
ylioppilastutkinto. Opetuskieli olikin aluksi
ruotsi, mutta myöhemmin kieliriitojen paineessa ja suomenkielentaitoisten opettajien
myötä suomenkielistä opetusta lisättiin.
Metsänhoitajan ammatti oli varsin käytännönläheinen mutta silti arvostettu virkamiesammatti, joten toisinaan esitetty käsitys
”parempien perheiden huonompien vesojen
sijoittumisesta metsäalalle” ei ehkä tuolloin
ollut aivan perätön.
Evolla oli jo vuosina 1860−1861 opiskellut
lehtori A. G. Blomqvistin yksityisoppilaina
11 miestä. Ensimmäisellä virallisella kurssilla
oppilaita oli jo lähes kaksikymmentä.
Oppiaineisiin kuuluivat metsätiede, matematiikka, insinööritiede, fysiikka, kemia,
mineralogia ja geognosia, eläin- ja kasvitiede,
piirustus, maatalous, lakioppi sekä metsästys- ja kalastusoppi. Jokaisen lukuvuoden
päätteeksi järjestettiin tutkintotilaisuus.
Opetuksen järjestämisessä huomioitiin
useita ehdotuksia, joita Tharandtin metsäakatemian johtaja Edmund von Berg oli Evolla
käydessään tehnyt. Ne liittyivät esimerkiksi
ryhmäkokoon, kurssin kaksivuotisuuteen ja
kesäaikojen käyttämiseen harjoitustöihin.
Evon metsänhoito-opiston ohjesäännön
mukaan opettajilla tuli olla tutkinto koti- tai
ulkomaisesta metsäopistosta. Saksalainen
metsäopetustraditio siirtyi Evolle luontevasti,
sillä Evon ensimmäinen johtaja Alexander
af Forselles ja lisäksi neljä opiston viidestä
opettajasta oli opiskellut Tharandtin metsäakatemiassa. Heihin kuului myös A. G. Blomq­
vist, joka nimitettiin opiston lehtoriksi 1861 ja
johtajaksi 1874.
Internaattielämää
Kaksi vuotta Evon uudessa internaatissa
kuluivat paitsi yhdessä opiskellen myös
vapaa-aikaa viettäen. Vapaa-aikaan kuuluivat
keskustelut ja lehtien luku ravintolasalissa,
lauantai-illat ja sunnuntai-iltapäivät kuluivat
lauluesityksistä, konjakkituutingeista ja kahviplöröistä nauttien.
Lisäksi käytiin kutsuilla opiston johtajan
ja naimisissa olevien opettajien luona. Monet
opettajista olivat tuskin oppilaitaan vanhempia, mutta opettajien ja oppilaiden välit olivat
arvovallan ja kurin säilyttämiseksi varsin
muodollisia.
Erilaista urheiluakin harrastettiin, kuten
hiihtoa, maaliin ammuntaa ja etenkin metsästystä. Erityisesti metsästyskokemuksia valokuvattiin ja muisteltiin myös myöhemmin.
Esimerkiksi 1870−1880-lukujen jännittä-
Evon metsänhoito-opisto Punssivuorelta kuvattuna 1888. Valok. Svante Lagergrén,
Hackstedtin /Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto.
”Poikani, keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ylioppilas, Evert Theodard Sallm
én, joka on anonut
oppilaspaikkaa Suomen Metsä-Instituutin Hallitukselta, on pyytänyt minulta kirjall
ista suostumusta suunnittelemalleen elämänuralle, liitteeksi hakemukseensa. Ja saanen
täten tuoda esille,
että oheisella hakemuksella on suostumukseni ja johtuu hänen luontaisista taipum
uksistaan,
joita on arvioitu sekä Oppilaitoksissa että kotielämän kokemusten mukaan, joissa
kaikissa hän,
muun asiaan kuuluvan ohessa, on osoittanut tuntevansa erityistä mieltymystä
metsästykseen ja
eläinten pyytämiseen.” | Evon metsänhoito-opiston saapuneet kirjeet 1860
vistä susijahdeista, jotka liittyivät Turun ja
Porin sekä Hämeen läänien tuolloisiin suuriin
susiongelmiin ja niiden ratkaisemiseen venäläisten ammattimaisten sudenpyytäjien eli
lukaasien avulla ja opeilla, jäi aikakirjoihin
runsaasti muistoja. Venäläisiä lukaaseja käytettiin opettajina Evolla ainakin 1880-luvun
lopulle asti.
Hyvin paljon historiankirjoituksissa on kirjallisia kuvauksia ja valokuvia myös jokapäiväisemmistä jahdeista, metsästysseurueista
ja koirista, joita oppilailla oli ilmeisen paljon.
Esimerkiksi 1906 perustetun Evon Toverit
-oppilasyhdistyksen pöytäkirjoissa todettiin,
miten sanomalehtien luku ja koirien pito kokoushuoneessa häiritsi kokouksen pitoa.
Nuorten miesten opiskeluaikaan liittyi toki
kaikenlaista muutakin hauskanpitoa, oluenjuontia, Metsähummerit-lehden toimittamista
ja keskinäistä huumoria, kuten Parranhoitoyhdistys Tapion perustaminen.
Kaikkiaan 300 miestä ehti opiskella Evolla
metsänhoitajan ammattiin 1860-luvun alusta
vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus
siirrettiin maatalousopetuksen esimerkkiä
noudattaen Keisarilliseen Aleksanterin -yliopistoon Helsinkiin. Metsänhoito-opisto oli
tämän ajanjakson aikana, vuosina 1867−1874,
lähinnä oppilaspulan ja taloudellisten vaikeuksien takia myös suljettuna.
Metsänhoito-oppilaat ja
metsänvartijaoppilaat
Vuonna 1876 Evon metsänhoito-opiston
rinnalle perustettiin Suomen ensimmäinen
metsänvartijakoulu, jonka perinteet jatkuvat
Metsänhoitaja 2•2012 | 9
Ilvesjahdissa Evolla 1907. Yrjö Ilvessalon kokoelma, Lusto.
”Varsinaisen hautauspuheen ja ex tempore piti oikeas­taan Hackstedt, joka puhee
ssaan muuten mainitsi, että hän on ollut mukana Evon syntyessä ja nyt myös mukana sen
hautajaisissa. Ja niin kuin hautauspuheessa ainakin hän ilmoitti uskovansa että Evo uudes
sa muodossaan tulee ylösnousemaan yliopiston yhteydessä Helsingissä, jossa hän toivoi
metsäopetuksen
pääsevän niistä vaikeuksista, joita sillä oli ollut Evolla.” | Ilmo Lassila, Evon hautajaiset
(1937)
nykyisessä Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Metsänvartijakoulun opetuksesta vastasivat
metsänhoito-opiston opettajat.
On kuitenkin huomattava, että metsänvartijakoulun oppilaiden sosiaalinen tausta poikkesi pitkään jokseenkin paljon metsänhoitooppilaiden taustasta, kun ruotsinkielinen
säätyläistö haki metsänhoito-opistoon ja suomenkielinen rahvas metsänvartijakouluun.
Metsänvartijakoulun oppilaat olivat aluksi
lähinnä Evon ympäristöstä Hämeestä ja Lounais-Suomesta lähtöisin olevia suomenkielisiä ja yleensä noin 20-vuotiaita työmiesten,
torppareiden ja käsityöläisten poikia ja entisiä
renkejä. Useimmilla oli takanaan kaksi vuotta
kansakoulua. Kaksivuotinen metsänvartijakoulu tarjosi heille mahdollisuuden opintielle,
koulutettuun ammattiin ja siten myös sosiaaliseen nousuun.
Kahden eri oppilaitoksen oppilaiden välillä
ei tästä syystä ollut kovin paljon kanssakäy10 | Metsänhoitaja 2•2012
mistä. Eroa luotiin ja ylläpidettiin alusta
alkaen hierarkialla, joka opintojen päätyttyä säilyi metsähallinnon organisaatiossa.
Metsänhoitajat olivat herran ammatissa ja
toimivat työelämässä metsänvartijoiden
esimiehinä.
Evo muistoissa ja merkityksissä
Se miten korkein metsäopetus Evolla 150
vuotta sitten järjestettiin, vaikutti monella
tapaa sekä metsäopetuksen myöhempään
sisältöön että metsänhoitajien ammatillisen
kulttuurin ja identiteetin rakentumiseen. Evo
vaikutti itse asiassa koko metsäopetuksen
muotoutumiseen, sillä ennen vuonna 1903
tapahtunutta Tuomarniemen metsänvartijakoulun perustamista Ähtäriin minkään
tasoista varsinaista metsäopetusta ei annettu
muualla. Evo toimi kaikella tavoin metsäopetuksen tienraivaajana ja esimerkin antajana.
Metsäopetuksen puitteet ja sisällöt
uudistuivat silti monella tapaa vuonna 1908
opetuksen siirtyessä yliopistoon. Tämän
siirron yhteydessä haluttiin kuitenkin aivan
tietoisesti ja aktiivisesti korostaa jatkuvuutta
Evolta Helsinkiin. Asian otti ensimmäisen
kerran julkisesti esille lehtori Hugo Hamilkar Hackstedt jo Evon lopettajaisjuhlassa
1908 puhumalla eräänlaisesta Evon ylösnousemuksesta Helsingissä, toiveesta, että Evolla
aloitettu jatkuisi Helsingissä.
Kun 1.3.1912 tuli kuluneeksi 50 vuotta Evon
metsänhoito-opiston avaamisesta, Helsingissä
toimintansa aloittanut ylioppilasyhdistys
Metsämiehet järjesti tapahtuman muistoksi
juhlat, joihin osallistui myös 30 vanhaa evolaista. Metsämiehet-yhdistys julkaisi merkkipäivää varten myös Evon metsänhoito-opiston
50-vuotisjuhlajulkaisun Evon muistoja – Evois
minnen.
Juhlilla ja kirjalla vahvistettiin voimakkaasti käsitystä Evon ja yliopiston yhteisyy-
destä. On huomattavaa, että myös juhlapäivämäärän valinta liittyi Evoon: ensimmäinen
päivä maaliskuuta oli sekä tuolloin että on
edelleen metsäylioppilaiden vuosijuhlapäivä.
Evoa muistellen juhlittiin Helsingissä itse asiassa pitkän aikaa säännöllisesti, aina silloin
kun metsäopiston avaamisesta oli kulunut
tasavuosia.
Evon metsänhoito-opisto ja Keisarillinen
Aleksanterin -yliopisto, sittemmin Helsingin
yliopisto, erosivat opiskelupaikkoina kuitenkin toisistaan varsin paljon. Jatkuvuutta
olikin helpompi rakentaa Evolta yliopiston
metsäharjoitteluasemalle Hyytiälään kuin
Helsinkiin. Esimerkiksi paikannimiä merkityksineen siirrettiin jatkuvuuden osoituksina paikasta toiseen. Hyytiälää nimitettiin
nuorempien metsänhoitajien evoksi. Koska
Evon Alisen Rautjärven hiekkarannat tunnettiin Rivierana, myös Hyytiälään piti nimetä
Riviera Kuivajärven rannalle.
Puheilla ja kirjoituksilla Evon lakkautetusta metsänhoito-opistosta luotiin käsitystä
”metsäopetuksen kehtona” ja ammattikunnan ”juurina”. Perinteiden haluttiin nähdä
polveutuvan Evolta. Koska Evon ”upplagat”
eli metsänhoitajakurssit olivat kirjoittaneet
nimikirjoituksensa Evon pitkänpytingin eli
oppilaiden asuinrakennuksen oviin ja seiniin,
jatkettiin tapaa Hyytiälässäkin, missä opiskelijoiden asuinrakennuksen kaapinovet, seinät
ja katotkin vuosikymmenten kuluessa täyttyivät metsäylioppilaiden nimikirjoituksista.
Ajatus henkisestä jatkuvuudesta ja yhteisestä ammattikunnasta – ei vain Evolta
yliopistoon tai metsänhoitajien välillä, vaan
ylipäätään kaikkien metsäammattilaisten
kesken − rakentui Evolla syntyneen yhteishengen, metsämieshengen, varaan. Myös opillisen
perinnön ja siihen pohjautuvan ammatti-identiteetin, metsäammattilaisuuden, voi katsoa
syntyneen Evolla, jossa tulevat ammattilaiset oppivat teoriaa ja käytäntöä, sivistystä ja
metsähenkisyyttä, joita tarvittiin herrojen,
pomojen ja jätkien maailmassa. •
V91002:105; Evon ensimmäinen virallinen kurssi 1862−1864 ryhmäkuvassa.
Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto.
Evon ensimmäinen virallinen kurssi
1862−1864
Suurin osa Evon ensimmäisellä
virallisella kurssilla 1862−1864 opiskelleista miehistä astui valmistuttuaan
metsähallinnon palvelukseen, jossa
tehtävät, asemat ja toimipaikat vaihtelivat ajan tavan mukaan. Metsähallinnon
virkamiehiksi ryhtyivät metsäkonduktöörit Krank, Litzell, Nordström,
Pehrmand, Regnell, Roschier, Sallmén,
von Schantz, Sigell, Sivén, Thomé ja
von Zansen. Anders Alfred Sigell tosin
muutti pian Venäjälle ja edelleen
Ruotsiin, jossa hän puuhasi kaikenlaista
tilapäistä, muun muassa insinöörityötä.
Alexander Borenius meni
metsänhoitajaksi Mustialan maanviljelysopistoon ja Hugo Hamilkar
Hackstedt päätyi Evon pitkäaikaiseksi
lehtoriksi. Leipurimestarinpoika K. E.
Holm puolestaan vaihtoi alaa ja alkoi
opiskella lääketiedettä yliopistossa.
A. B. Mathenius teki hänkin uuden
valinnan, metsästä postiin. Kurssista
ainoastaan yksi, Torsten Aminoff, ei
suorittanut tutkintoaan lainkaan.
”Se oli jokseenkin sekalainen seurakunta
nuoria miehiä, joka ensimmäinen maaliskuuta 1862 kirjoittautui oppilaiksi vastaperustettuun Evon metsänhoito-opistoon
valmistautuakseen metsämiehen vaivalloiseen, mutta tuona aikana varsin tavoiteltuun ammattiin.” | Albert Sivén, Evon muistoja 1862–1912
Metsänhoitaja 2•2012 | 11
 Jukka Sippola
Metsänhoitajaliitto
Ensimmäiset Suomessa koulutetut
metsänhoitajat
Erikoisia persoonallisuuksia ja uria
150 vuotta sitten alkoi virallinen metsänhoitajakoulutus Suomessa, mutta jo sitä ennen oli
valmistunut 11 metsänhoitajaa. Ketkä olivat nämä ammattikunnan ensimmäiset?
E
nnen Evon perustamista metsänhoitajan
virassa toimi lähinnä maanmittareita
tai ulkomailla metsäoppinsa ammentaneita. Tärkeimpiä ulkomaisia opiskelupaikkoja oli saksalainen, vuonna 1811 perustettu
Tharandtin metsäakatemia, jossa opiskelivat
myös Evon ensimmäinen johtaja, everstiluutnantti Alexander af Forselles (1820−1896)
sekä hänen seuraajansa, Suomen metsähoidon
isäksi kutsuttu Anton Gabriel Blomqvist
(1836−1904).
Vuonna 1859 Tharandtista valmistunut
Evon metsänhoito-opiston lehtori A.G. Blom-
qvist otti 11 miestä yksityisoppilaina opiskelemaan metsänhoitajaksi vuosina 1860−1861.
Juuri nämä 11 ovat ensimmäiset maassamme
koulutetut metsänhoitajat. He olivat Adolf
Otto Aminoff, Johan Fredrik Hedberg,
Conrad Osvald Hjerta, Carl Otto Nikolai
Nassokin, Frithiof Napoleon Neppenström, Karl Johan Numell, Carl Anders
Johan Nyberg, Anton Fredrik Sanmark,
Oskar Wilhelm Sanmark ja Onni Kurt
Alfred Wetterhoff. He saivat todistuksen
Evolta 20.8.1861 ja samalla heidät nimitettiin
metsäkonduktööreiksi.
Alun perin ajatus lienee ollut, että yksityisoppilaista koottaisiin henkilökuntaa avattavalle opistolle, mutta loppujen lopuksi opettajana toimi ainoastaan Anders Johan Nyberg
(1839−1897) vuoteen 1883 saakka, jolloin hän
siirtyi rautatiehallituksen palvelukseen.
Useimmat yksityisopetuksessa valmistuneet siirtyivät metsänhoitajiksi metsähoitohallitukseen (vuodesta 1908 pelkkä metsähallitus). Korkeimpaan asemaan heistä urallaan
nousi Karl Johan Numell (1826−1894), josta
tuli metsänhoitohallituksen ylitirehtöörin
apulainen ja kamarineuvos.
Martti Kolkka
Evon opistossa metsänhoitajakoulutukseen kuului runsaasti myös käytännön harjoittelua. Metsäopetuksen 150-vuotisjuhlassa
13.3.2012 evolaiset demonstroivat vanhoja työmenetelmiä. Nykyisin Evo kuuluu Hämeen ammattikorkeakouluun.
12 | Metsänhoitaja 2•2012
Muutama erikoisempi ura ensimmäisten metsänhoitajien joukosta kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Johan Hedberg (1840−1916) siirtyi
poikkeuksellisesti heti yksityissektorin palvelukseen ja päätyi lopulta lehtimieheksi. Frithiof Napoleon Neppenström (1835−1905)
puolestaan siirtyi muutaman metsähallintovuoden jälkeen kauppiaaksi Joensuuhun ja
hänestä tuli kauppaneuvos.
Kun metsänhoitaja kirjoittaa jostain
muusta kuin metsistä tai metsänhoidosta,
hän yleensä kirjoittaa erä- tai sotakirjan. Eräkirjailija-metsänhoitajista tunnetuimpia ovat
alan klassikot A.E. Järvinen, Alpo Harala,
Valtteri Keltikangas, Erkki Timonen ja
Pekka Reinikka, mutta ensimmäinen heistä
oli Onni Wetterhoff (1835−1892). Hän on
myös koko suomalaisen eräkirjallisuuden isä.
Wetterhoff julkaisi kaksiosaisen erätarinoiden kokoelmansa Från skog och sjö vuosina
1883 ja 1887. Teokset suomennettiin nimellä
Saloilta ja vesiltä ensimmäisen kerran 1887 ja
1888. Metsäkustannus julkaisi kirjoista uuden
Erkki Timosen käännöksen vuonna 2004.
Wetterhoffin teos Bergön pyyntimiehet ilmestyi suomeksi 1889.
Jo poikavuosinaan innokas erämies Onni
Wetterhoff oli tunnetun hämeenlinnalaisen
käsityökoulun perustajan Fredrika Wetterhoffin isoveli. Lyhyen metsähallintouran
jälkeen Onni kokeili jopa näyttelijänuraa
Helsingissä, mutta pestautui sitten johtamaan
ruotsalaista puutavaran vientiyritystä Venäjän Pihkovan kuvernementissa. 1870-luvun
lopussa Wetterhoff vuokrasi Helsingistä tunnetun ravintola Kappelin, jonka isäntänä hän
toimi muutaman vuoden ajan.
Anton ja Oskar Sanmark olivat veljeksiä.
Vaikka tarina on pantu myös parin muun
metsänhoitajan nimiin, Anton Sanmark
(1839−1897) oli se metsänhoitaja, joka jätti
työnantajansa tietämättä hoitoalueensa ja
lähti Saksan-Tanskan sotaan 1864. Asia selvisi
metsänhoitohallitukselle vasta kun Tanskan
kuningas myönsi vapaaehtoiselle soturille
Dannebrogs 3 -kunniamerkin ja maan suurlähettiläs tiedusteli Suomen metsähallinnolta
mistä tämä sankari löytyisi.
Tämän jälkeen metsänhoitohallitus julkaisi
kiertokirjeen, jossa kiellettiin henkilöstöä
osallistumasta ulkomaisiin sotiin ilman erillistä lupaa ja virkavapautta. •
Parkanolainen metsänhoitaja Alpo Mäkinen (s. 1934) teki vanhasta Evon
päärakennuksesta pienoismallin, jossa talo nähdään 1890-luvun laajennuksen jälkeisessä asussa. Tuolloin rakennus sai toisen kerroksen. Päärakennus tuhoutui tulipalossa 14.2.1956. Mäkinen lahjoitti pienoismallin Evolle 150-vuotisjuhlan kunniaksi.
EVON METSÄNHOITO-OPISTON HISTORIAA
Metsänhoitajien omassa perinteessä elää vankkana käsitys, että Evon
metsänhoito-opisto perustettiin 150 vuotta sitten, koska ruotsinkielisten parempien sukujen mustille lampaille piti löytää joku sopiva
koulutus. Niinpä heidät pantiin kasvamaan pariksi vuodeksi metsänhoitajaoppiin Evolle, joka oli kaukana kaikesta ja jossa siksi oli vaikea
aiheuttaa skandaaleja.
Hyvin pian kuitenkin huomattiin, että ei kaikkein pahnanpohjimmaisimpia lampaita voinut Evollekaan työntää ja siksi vuonna 1865
päätettiin aloittaa Mustialassa agronomikoulutus. Seuraavana vuonna
jouduttiinkin tekemään päätös Evon opiston lakkauttamisesta vuodesta
1867 alkaen oppilaspulan takia. Opisto avattiin uudelleen vasta 1874.
Metsänhoitaja 2•2012 | 13
 Seppo Kellomäki
Professori, Itä-Suomen yliopisto
Kolmekymmentä
vuotta metsätieteitä
Joensuussa
Metsätieteellinen tutkimus ja opetus Itä-Suomen yliopistossa täyttävät
tulevana syksynä 30 vuotta. Kaikki alkoi kuitenkin Joensuun korkeakoulussa,
joka perustettiin 1969. Joensuun korkeakoulu profiloitui opettajakoulutukseen, mutta jo alkuvuosista lähtien tavoitteena oli monitieteinen yliopisto.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarvittu monia avauksia, joista eräs oli
metsätieteellisen opetuksen aloittaminen 1980-luvun alussa.
Joensuuhun vai Kuopioon?
Päätöksellä oli aluepoliittisia ulottuvuuksia,
mutta se oli ennen muuta korkeakoulupoliittinen avaus: metsätieteelliseen tutkimukseen
ja koulutukseen syntyi kannustavaa kilpailua,
jota tarvittiin alan kehittämiseen. Päätöstä
edelsi kiivas keskustelu, jossa tiedetraditiot,
työmarkkinapolitiikka ja alueelliset ambitiot
kohtasivat toisensa.
Joensuun korkeakoulun lisäksi uutta
metsätieteellistä yksikköä havittelivat myös
Oulun yliopisto ja Kuopion korkeakoulu.
Oulun yliopisto luopui kilpailusta kuitenkin
jo varhain, ja vastakkain jäivät Joensuun ja
Kuopion korkeakoulut.
Ohtaansalmen molemmin puolin löytyi
vahvoja argumentteja, miksi metsätieteellinen tutkimus ja opetus sopivat erinomaisesti
Pohjois-Karjalaan tai Pohjois-Savoon. Keskustelusta tuskin jäi pahoja arpia, ja asetelmat
unohtuivat lopullisesti vuonna 2010, kun
Itä-Suomen yliopisto aloitti työnsä. Samalla
Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta muuttui metsätieteiden osastoksi, joka
on osa luonnontieteiden ja metsätieteiden
tiedekuntaa.
Metsätaloudellisella painotuksella
kilpailukykyisiä asiantuntijoita
Mutta palataan ajassa taaksepäin. Metsätieteet asemoituivat Joensuuhun 1982, jolloin
ensimmäiset opiskelijat aloittivat silloisessa
korkeakoulussa. Tätä ennen tehtiin kuitenkin perusteellinen valmistelu, joka huipentui
budjettikeskusteluun syksyllä 1980, kun
eduskunta päätti metsätieteellisen opetuksen
aloittamisesta Joensuun korkeakoulussa.
Avainhenkilöitä valmistelussa olivat silloinen rehtori Heikki Kirkinen ja vararehtori
Jorma Tahvanainen, joiden sinnikäs työ
Joensuun yliopistosta vuonna 1986 valmistuneet ensimmäiset metsänhoitajat.
Vasemmalta lukien: Pentti Hyttinen, Jyrki
Kangas, Taneli Kolström ja Yrjö Niskanen.
14 | Metsänhoitaja 2•2012
Metsänhoitaja 2•2012 | 15
Ensimmäisessä haussa metsätieteiden opintoihin
hakeutui kaikkiaan 1009 ylioppilasta kaikkialta
Suomesta, vaikka opiskelupaikkoja oli tarjolla
vain 20. Tänä päivänä moisesta kiinnostuksesta
metsäalaa kohtaan voi vain unelmoida.
avasi uuden kehityslinjan Joensuun korkeakoulun kehityksessä. Opetuksen yleiset
linjat perustuivat Joensuun korkeakoulun
metsäopetusta suunnitelleen työryhmän mietintöön, joka oli valmistunut maaliskuussa
1980. Suunnitelman mukaan tuli Joensuun
korkeakoulun metsäopetusyksikön suuntautua metsäekologiaan ja -biologiaan. Opetuksen
tuli myös täydentää maamme korkeinta metsäopetusta ja johtaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon.
Metsäalaa tunteva lukija huomaa heti, että
Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen profiili on jotain muuta
kuin mitä suunnitelmassa linjattiin: painotus
on tällä hetkellä vahvasti metsätalouden koulutuksessa, jota täydentävät metsäekologia ja
metsäbiologia. Syitä tähän painotukseen on
monia, mutta vahvimmin nykyprofiiliin johtanutta kehitystä linjasi kuitenkin suunnittelua
tukenut seurantaryhmä. Ryhmä otti selkeän
kannan: Joensuun korkeakoulusta valmistuvien metsänhoitajien tuli kyetä kilpailemaan
tasavertaisesti metsäalan työpaikoista muualta valmistuneiden metsänhoitajien kanssa.
Vahva usko menestykseen
vei metsätieteitä eteenpäin
Kaikki uudet avaukset herättävät vahvoja odotuksia mutta myös pelkoja. Monet hankkeen
kriitikot uskoivat, että Joensuun korkeakouluun tuskin saataisiin kelvollisia metsätieteiden opiskelijoita, niin ylivoimaisena pidettiin
Helsingin yliopiston vetovoimaa.
Ennakko-odotukset osoittautuivat kuitenkin katteettomiksi, sillä ensimmäisessä haussa
metsätieteiden opintoihin hakeutui kaikkiaan
1009 ylioppilasta kaikkialta Suomesta, vaikka
opiskelupaikkoja oli tarjolla vain 20. Tänä
päivänä moisesta kiinnostuksesta metsäalaa
kohtaan voi vain unelmoida.
16 | Metsänhoitaja 2•2012
Metsätieteellinen koulutus on monitieteistä, ja se yhdistää biologiaa, taloustieteitä,
tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Tällaisen
kokonaisuuden toteuttaminen vaatii eri alojen
opettajia ja tieteiden välistä yhteistyötä. Tässä
suhteessa Joensuun korkeakoulun tarjoamat
mahdollisuudet olivat rajalliset. Oli syytä
pelätä, että metsätieteellinen koulutus näivettyisi voimanvarojen niukkuuteen. Tätä asetelmaa kuvaa hyvin hallintoviraston silloisen
suunnittelijan Väinö Jääskeläisen arvelu,
että koko metsätieteellisellä koulutusalalla
Joensuussa tulisi tuskin koskaan olemaan
enempää kuin yksi professori ja pari muuta
opettajaa.
Jääskeläisen profetia ei onneksi toteutunut,
sillä jo aloitusvuonna 1982 oli metsätieteissä
viisi opettajaa: yksi professori, kaksi apulaisprofessoria, yksi lehtori ja yksi assistentti.
Voimavarat olivat tarpeeseen nähden kuitenkin vaatimattomat, mutta se ei häirinnyt
vahvaa uskoa, että metsätieteellinen tutkimus
ja koulutus tulisivat kukoistamaan Joensuun
korkeakoulussa. Mainittakoon, että metsätieteiden osastossa työskentelee tällä hetkellä 25
opettajaa, joista yli puolet on metsätieteiden
eri aloille erikoistuneita professoreita.
Yliopistostatus vahvisti
tieteellistä kapasiteettia
Vuosi 1984 oli käännekohta metsätieteellisen
koulutuksen kehittämisessä, kun Joensuun
korkeakoulu sai yliopistostatuksen. Tuolloisen
hallintouudistuksen yhteydessä syntyi myös
metsätieteellinen tiedekunta.
Tiedekuntastatus tarjosi uusia välineitä
luoda omaa profiilia yliopiston puitteissa.
Varmasti tuolloinkin pohdittiin tiedekunnan
kehityslinjoja, vaikka nykymuotoista strategiatyötä ei vielä tunnettu. Tuolloin tärkeitä
tutkimusteemoja olivat muun muassa männyn
laatukasvatuskysymykset, metsäpuiden pakkaskestävyys, metsäyrittäjyys, satelliittikuvat
valtakunnan metsien inventoinnissa ja monet
metsäsuunnittelun kysymykset, ajankohtaisia
metsätalouden teemoja nytkin.
Toisaalta myös perustutkimus pohjasi tutkimuksen asemaa tiedekunnan profiilissa.
Tästä esimerkkinä tiedekunnan ensimmäinen
väitöskirja, jota Heikki Smolander puolusti
1985 teemasta “Measurement of fluctuating
irradiance in field studies of photosynthesis”.
Teemassa yhdistyvät puiden kasvu ja rakenne
innovatiivisella tavalla säteilyfysiikkaan.
Viime vuosina tutkimusta ovat profiloineet
muun muassa ilmastonmuutos, kaukokartoitus ja metsäsuunnittelu.
Ensimmäiset metsämaisterit valmistuivat
1986, ja nyt kuluneiden 30 vuoden aikana
Joensuusta on valmistunut lähes tuhat metsämaisteria. Ensimmäisten maistereiden valmistuminen oli myös lähtökohta systemaattiselle jatkokoulutukselle. Tässä suhteessa 1990luvun alku merkitsi tutkimuksen lopullista
juurtumista metsätieteellisen tiedekunnan
arkipäivään, kun ensimmäiset omien oppilaiden väitöskirjat valmistuivat.
Tämä vahvisti tieteellistä kapasiteettia
mutta loi myös ilmapiiriä, jossa tutkimuksesta tuli aito uravaihtoehto, ja jo 2000-luvun
alkuun mennessä tiedekunnassa tarkastettiin
vuosittain 8–12 väitöskirjaa. Viime vuosina on
väittelyaktiivisuus pysynyt likimain samalla
tasolla. Vuodesta 1995 lähtien tiedekunnan
koordinoima metsätieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu on tarjonnut monille jatkokoulutusmahdollisuuden, joskin projekti- ja
muu tutkimusrahoitus on tässä suhteessa
vieläkin merkittävämpi. Kaiken kaikkiaan on
metsätieteellisessä tiedekunnassa ja osastossa
puolustettu yli 150 väitöskirjaa.
Korkeatasoinen tutkimus ja
opetuksen kehittäminen avanneet
ovia kansainvälisyyteen
Metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen
kehityksessä tärkeän käännekohdan muodosti
myös vuonna 2002 alkanut kansainvälinen
maisterikoulutus (European Forestry), jota
rahoitetaan Erasmus Mundus -ohjelman puitteissa. Kansainvälisyys sinänsä ei ollut uuttaa,
sillä tiedekunta on osallistunut muun muassa
Euroopan Unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin jo vuodesta 1994, ja kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden toiminnan organisoimiseksi perustettiin 1991 “Environmental
Science and Forestry” -ohjelma yhdessä biologien kanssa.
Tänä päivänä valmistuvista maistereista
noin 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja
noin 60 vaihto-opiskelijaa tulee vuosittain
hakemaan osaamista Joensuusta. Toisaalta
tiedekunnan kansainvälisesti suuntautuneet
tutkijaryhmät ovat houkutelleet monia Mundus- ohjelmassa opiskelleita jatko-opintoihin,
ja European Forestry- ohjelmasta on vuosien
mittaan kehittynyt tärkeä kanava rekrytoida
jatko-opiskelijoita metsätieteisiin.
Tutkimus on akateemisen yhteisön elinehto
niin kuin lainsäätäjä sen sattuvasti sanoo: yliopistojen tehtävänä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta.
Tutkittu tieto taustoittaa myös sidosryhmätyötä, johon laki velvoittaa yliopistoja.
Viime vuosina tehdyt tutkimuksen laadun arvioinnit osoittavat, että metsätieteiden kehittäminen Joensuussa on tuottanut
tulosta, ja metsätieteellinen tutkimus sijoittuu
Itä-Suomen yliopiston parhaimmistoon. Tutkimuksen laadun arviointi on myös osoittanut,
että osaston aktiivinen ja korkeatasoinen tutkimus on avannut ovia laajaan kansainvälisyyteen kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Tästä
on hyvä jatkaa kohti uutta merkkipäivää. •
Taimissa on uuden metsän alku:
perehtymistä metsänviljelyn
käytäntöön metsänhoidon
kenttä­kurssilla.
Metsänhoitaja 2•2012 | 17
 Tuovi Rautjoki
Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus on
lähellä metsänomistajia
ja metsiä
Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa 1.1.2012 uudella organisaatiollaan, jossa kaikki alueelliset Metsäkeskukset siirtyivät saman
katon alle yhdeksi, yhtenäiseksi Suomen metsäkeskukseksi. Isoin
muutos organisaationäkökulmasta on julkisten palveluiden ja
liiketoiminnan siirtäminen omiin, erillisiin yksiköihinsä.
J
ulkiset palvelut vastaa metsäalan edistämisestä, rahoituksesta ja metsänkäsittelyn
laadun parantamisesta, metsätiedon jakamisesta sekä neuvonnasta. Julkisten palvelujen tehtävänä on myös valvoa, että metsien
käyttö on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Liiketoiminta puolestaan jatkaa Metsäpalvelut-nimellä omassa yksikössään, jossa tarjotaan aiemmilta vuosilta tuttuja maksullisia
palveluja, kuten metsäsuunnitelmien tekoa,
tila-arvioita, teiden rakentamista ja perusparantamista sekä suometsän kunnostusta.
Julkiset palvelut perehdyttää
vuosittain tuhansia uusia
metsänomistajia
Metsäkeskuksen julkiset palvelut
on hajautettu 13 alueelliseen yksikköön, joiden toimintaa ohjataan Lahteen perustetusta keskusyksiköstä.
18 | Metsänhoitaja 2•2012
Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen
keskusyksikkö perustettiin Lahteen 1.1.2012.
”Aiemmin Metsäkeskus toimi 13 itsenäisen
aluekeskuksen voimin, jotka jatkavat nyt toimintaansa uuden keskusyksikön ohjauksessa.
Metsäkeskuksen julkiset palvelut ovat valtion
rahoittamaa toimintaa, jonka tavoitteena on
edistää metsäalaa ja sen elinkeinoja, metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa met-
sänhoidon toimenpiteitä sekä jalostaa ja jakaa
tietoa Suomen metsistä”, kertoo Julkisten
palvelujen johtaja Ari Eini.
”Meillä on myös tärkeä tehtävä neuvonnassa. Tuhansia uusia metsänomistajia
osallistuu vuosittain kursseillemme. Lisäksi
vastaamme joka vuosi kymmeniin tuhansiin
metsää koskeviin puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin”, Eini lisää.
Metsänomistaja saa palvelua
siellä, missä haluaa
Suomen metsäkeskuksella on vahva alueellinen
organisaatio, jonka ansiosta se on lähellä metsänomistajaa. Julkiset palvelut ja Metsäpalvelut
toimivat osin samoissa toimitiloissa: Metsäpalvelut kattavat Suomen kuudella alueellaan,
Julkiset palvelut on jakautunut 13 alueelle.
Metsäkeskuksen tärkeimpänä tavoitteena on
asiakasläheisyys: metsänomistajaa palvellaan
siellä, missä se hänelle parhaiten sopii.
”Metsäpalveluilla on vuosikymmenien
kokemus ja vahva osaaminen palvelutuotannosta ja 270 metsäammattilaista kattavasti yli
sadassa toimipaikassa ympäri maan”, kertoo
Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. •
Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen tavoitteena on edistää
metsäalaa ja sen elinkeinoja,
metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa metsänhoidon
toimenpiteitä sekä jalostaa ja
jakaa tietoa Suomen metsistä.
”Metsäkeskuksen tulee olla alan toimintakentän keskiössä”
Metsänhoitaja Ari Eini nimitettiin Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen johtajaksi
1.4.2012 alkaen. Aiemmin Eini on toiminut mm. Keski-Suomen metsäkeskuksen johtajana
sekä sahateollisuuden vientitehtävissä Metsäntuottajat Oy:ssä. Eini on luotsannut Metsäkeskuksen organisaatiomuutosta 1.8.2011 lähtien toimiessaan väliaikaisena johtajana.
”Muutos on iso Metsäkeskukselle ja koko metsäalalle. Julkiset palvelut on valtion
metsäpolitiikan toteuttaja ja alan yhteinen edunvalvoja. Haluan, että Metsäkeskus on
alan toimintakentän keskiössä”, Eini linjaa.
Einin mukaan Metsäkeskusta ei ole ilman sen asiakkaita: ”Olemme olemassa
asiakkaitamme varten ja kehitämme alaa yhdessä heidän kanssaan. Asiakkaiden hyöty
on myös meidän hyötymme. Kuluvan vuoden tärkeimpiä tavoitteitamme onkin tarjota
Suomen metsävaratieto kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Tiedon käyttötavat määrittelee uusi metsätietolaki ja sujuvuutta tiedon jakamiselle tuo Metsään.fi-asiointipalvelu,
joka tulee käyttöön loppuvuodesta.”
Metsäkeskuksen Julkiset palvelut työllistävät noin 700 asiantuntijaa eri puolilla
maata. ”Henkilöstö on ollut hienosti mukana toteuttamassa muutosta ja ottanut
omakseen uuden Metsäkeskuksen”, Eini lisää.
Metsänhoitaja 2•2012 | 19
lakipalsta
 Matti Kukko
Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy
SHUTTERSTOCK
äiti sekä tytön sisko. Pohjanmaalla oli muun muassa mittava perintötila.
Tyttö rakastui yönmustaan gambialaiseen mieheen. Äidin neuvo oli,
että naimisiin tyttö voi mennä mutta edellytyksenä oli avioehtosopimuksen tekeminen. Tyttö totteli. Tyttö vihittiin. Tyttö kuoli.
Äidin näkemyksen mukaan tyttären puoliso ei perinyt tytön omaisuutta, koska heillä ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Pohjanmaalla koettiin hyvin järkyttävänä seikkana se, että gambialainen
leski kuitenkin peri osan perintötilasta ja jopa äidin tyttärensä hyväksi
tekemät henkivakuutussäästöt. Vakuutussopimuksessa edunsaajaksi
oli merkitty ”omaiset”!
Avioehtosopimus ei ole kuolemanvaraistoimi. Sellaiseksi kelpaa vain
testamentti. Jos esimerkkitapauksessa tyttö olisi tehnyt omaisuudestaan omistusoikeustestamentin äitinsä ja sisarensa hyväksi, tytön
varallisuussuhteet olisivat määräytyneet äidin toivomalla tavalla.
Avioehtosopimus
ja lesken perintäoikeus
Perhevarallisuuden järjestelystä puhuttaessa on hyvä asia ymmärtää,
mitä tarkoittaa avio-oikeus, avioehtosopimus ja lesken perintöoikeus.
Avioehtosopimuksen tekevät elossa olevat puolisot. Leskeys johtuu puolison
kuolemasta. Yksinomaan testamentti on puhtaasti kuolemanvaraistoimi.
A
Varatuomari Matti Kukko,
Asianajotoimisto Bützow Oy.
vioehtosopimuksella aviopuolisot sopivat avio-oikeudesta, joka on avioliiton
aikainen piilevä oikeus. Se saa alkunsa
puolisoiden avioliittoon vihkimisestä ja liittyy
puolisoiden aviovarallisuuden järjestämiseen.
Avio-oikeus herää eloon puolisoiden avioliiton
päättyessä joko avioeron tai toisen puolison
kuoleman johdosta.
Avio-oikeuden perusteella avioerotilanteessa puolisot tai kuolemantapauksessa leski
ja rintaperilliset saavat pääsäännön mukaan
puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden
yhteenlasketusta säästöstä. Tätä puolikasta
kutsutaan avio-osaksi. Se kertoo, kuinka paljon puolisolle tulee pesästä arvomääräisesti
euroina omaisuutta. Voidaan puhua avioeroosituksesta tai puolison kuolemaan perustuvasta jäämistöosituksesta.
Avioehtosopimuksella puolisot voivat
kuitenkin sopia, että kummallakaan ei ole
avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin
suoritetaan omaisuuden erottelu. Ositusta ei
myöskään tarvita ja puoliso perii toisen puo-
lison, jos puolisoilla ei ole rintaperillisiä eikä
testamentista muuta johdu.
Puolison perintöoikeus
on vahva oikeus
Leski saa perinnön kautta omistusoikeuden ja samalla hallintaoikeuden puolisolta perimäänsä omaisuuteen. Lesken omistusoikeudellista
vallintavaltaa on vain vähän rajoitettu: hän ei saa tehdä perimästään
omaisuudesta testamenttia eikä sitä kohtuuttomasti lahjoittaa. Sen
sijaan myyminen ja panttaaminen ovat sallittuja oikeustoimia. Kuolleen puolison toissijaiset perilliset (vanhemmat, sisaret ja veljet, sisar- ja
velipuolet) voivat vain sivusta seurata, miten leski kuolinpesän ainoana
osakkaana perintöleiviskäänsä hoitaa.
Puolison perintöoikeutta
voidaan vankentaa omistus­oikeustestamentilla
perintönä ja testamentilla tulleeseen omaisuuteen. Testamentti saa
lainvoiman, kun se on annettu tiedoksi kuolleen puolison toissijaisille
perillisille (isä, äiti, siskot, veljet ynnä muut). Perintöoikeudellinen side
toissijaisiin perillisiin katkeaa siten lopullisesti. •
Metsäkirja on
arvostettu lahja
Siitä hyötyvät saaja ja suomalainen metsä.
Puut perille ja käyttöön
Esko Pakkanen ja Matti Leikola
Kirja kertoo puun kuljetuksista
metsästä tehtaalle sekä tuotteiden
kuljetuksista vientisatamiin. Lisäksi
selvitetään puun ja metsien muuta
kuin teollista käyttöä.
512 sivua, hinta: 48 euroa
Jos puolisot ovat keskinäisellä tai ensin kuolleen puolison omistusoikeustestamentilla halunneet ohjata omaisuutta leskeksi jäävälle
henkilölle, niin omistusoikeustestamentin kautta leski saa täysin suvereenin omistusoikeuden (vallintavallan) ensiksi kuolleelta puolisolta
Tervaa, lautaa ja paperia
Esko Pakkanen ja Matti Leikola
Kirja keskittyy puun teolliseen
käyttöön. Myös tervanpolttoa
ja kotiteollisuutta kuvaillaan.
512 sivua,
hinta: 48 euroa
Jäämistöositus
Jos pesässä on leski ja rintaperilliset, puhutaan osittamattomasta ja jakamattomasta
kuolinpesästä.
Sana ”osittamaton” viittaa lesken ja rintaperillisten väliseen suhteeseen. Leski ei siis
perinnön kautta saa mitään pesästä. Lesken
ja rintaperillisten erottaminen toisistaan
varallisuusoikeudellisesti tapahtuu jäämistöosituksen kautta. Vasta tämän jälkeen rintaperilliset perivät perintökaaren mukaisesti
ensiksi kuolleen vanhempansa. Nämä seikat
usein sotketaan käsitteellisesti.
Suojaako avioehtosopimus puolison
perintöoikeudelta?
Otetaan esimerkki elävästä elämästä.
Pohjanmaalta oleva tyttö asui Helsingissä.
Tytön isä oli kuollut. Osittamattomaan ja jakamattomaan kuolinpesään kuului leskenä tytön
lisätietoa
Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus maksuttomaan puhelinneuvontaan yksityiselämän oikeudellisissa
kysymyksissä Asianajotoimisto Bützow Oy:ssä arkisin klo 10-16,
puh. (09) 431 531 (Helsinki), (03) 612 5501 ja (03) 6121 944 (Hämeenlinna) tai (03) 3138 2800 (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa
numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa jäsennumerosi,
jonka löydät jäsenkortistasi.
Edellytyksenä neuvonnan maksuttomuudelle on, että
lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Myös toimeksiantoja hoidamme mielellämme, mutta ne
maksavat erikseen. Työsuhde- ja työttömyysturva-asiat eivät
kuulu palvelun piiriin. Näissä asioissa sinun tulee olla yhteydessä luottamusmieheen tai liiton toimistoon.
www.butzow.com
Molemmat kirjat yhteensä vain
76,80 euroa, säästät 19,20 euroa.
Edullinen
pakettitarjous
Kaikki metsäkirjat: www.metsakustannus.fi/kauppa
Puhelintilaukset: 020 772 9136
Posti- ja toimituskulut: 1 kirja 7,50 euroa, 2-5 kirjaa 8,50 euroa,
6 kirjaa tai enemmän 10,00 euroa/lähetys.
Kirjakauppa
20 | Metsänhoitaja 2•2012
Metsänhoitaja 2•2012 | 21
Historiasarja Meho 100x120.indd 1
21.4.2012 11.
 Mika Peltonen
UP
SHUTTERSTOCK
loma
10 tapa a pilata
Kympin arvoinen lomasuoritus
K
esälomat lähestyvät ja monet ovat jo
suunnitelleet, mitä kaikkea silloin
pitäisi tehdä. Jonkinasteista lomastressiä potee tilastojen mukaan jopa 38 prosenttia
suomalaisista.
Lomastressin hankkiminen on jo itsessään
hyvä tapa pilata loma ennalta.
Suomalaisten vapaa-aikaan liittyvistä käsityksistä tohtoriksi väitellyt Lapin yliopiston
professori Anu Valtonen tietää tukun muitakin hyviä lomanpilaamistapoja.
Lomailija voi esimerkiksi suunnitella aikataulun tarkasti ennalta päivä päivältä. Aina
varmemmin loma menee kiville, jos sinnittelee
pitääkseen aikataulusta kiinni.
– Hyvällä aikatauluttamisella saa kunnon
suoritusloman, Valtonen vakuuttaa.
Parhaiten tämä onnistuu Valtosen mukaan
niiltä, jotka talvellakin suistuvat ylisuorittamiseen ja -tekemiseen.
– Jos koko loma on ladattu täyteen odotuksia ja suunnitelmia, lomasta tulee yksi maraton lisää, suoritus muiden joukossa.
Jos suunnitelmat eivät ole valmiina loman
alkaessa, ei kannata huolestua. Kalenterin
ehtii täyttää parin lomapäivän jälkeenkin.
Jos lähdet lomalla reissuun, jätä pakkaaminen mahdollisimman viime tippaan. Näin osa
tavaroista unohtuu varmasti kotiin.
Autolomalle lähtiessä kannattaa valita
22 | Metsänhoitaja 2•2012
sellainen aika, jolloin kaikki muutkin ovat
liikkeellä.
Jos menet kesämökille, muista ylimitoittaa
esimerkiksi se, miten mökkiä tänä kesänä
remontoidaan.
Sekin on hyvä keino, että suostuu kaikkeen,
mitä muut haluavat. Jos joku haluaa mennä
Linnanmäelle, niin kannattaa mennä mukaan,
vaikkei huvittaisikaan.
Lomalla kannattaa
olla tehokas
Jos ihminen rientää lomallakin harrastuksesta toiseen ja tapahtumasta kolmanteen, yllä
on takuuvarmasti uusi pakkopaita.
– Parhaimmillaan yletön kohkaaminen
johtaa siihen, että ihminen kokee tuhlaavansa
vapaa-aikaa, jos ei tee mitään.
Jos lomasää on huono, kannattaa Valtosen
mukaan keskittyä voivotteleman sitä.
Siivous tai muutto kannattaa myös järjestää
mieluiten juuri lomalle. Muutto on mukavasti
stressaavaa.
Lomalla ei tietenkään kannata nukkua ja
levätä riittävästi ja antaa itselleen aikaa pään
tyhjentämiseen.
– Jos haluat pilata lomasi, älä vain vaihda
sen aikana arjen rutiinejasi. Anna kotiarjen
jäädä päälle.
Lomareissulta tai mökiltä kannattaa palata
kotiin mahdollisimman myöhään viimeisen
lomapäivän iltana, ettei palautumiseen jää
aikaa.
Anu Valtonen lupaa, että hänen ohjeillaan
olet töihin palatessasi varmasti väsyneempi
kuin lomalle lähtiessäsi. •
Valtosen mukaan lomaan liittyvä tekemisen
pakko periytyy osin jo valistuksen ajalta, osin
taas viime vuosikymmeniltä.
– Suoritusyhteiskunnassa vapaa-aikakin on
jotakin, joka tehdään. Sisäistynyt käsitys siitä,
että pitää olla tehokas, pätee vapaa-ajallakin.
Helppo tapa pilata lomansa on esimerkiksi
ottaa töitä mukaan. Myös matkapuhelin kannattaa pitää päällä, jos työpaikalla on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan juuri
sinun apuasi.
Kannattaa myös soitella lomalta töihin, jos
mieleen tulee jotakin töiden kannalta tärkeää.
Valtosen mukaan kannattaa murehtia jo
ennalta myös loman jälkeistä elämää ja miettiä, mitä töissä pitää tehdä loman jälkeen.
Tätä helpottaa se, että et missään nimessä
tee kaikkia mahdollisia töitäsi valmiiksi ennen
lomalle lähtöä.
– Myös riiteleminen perheen kesken on hyvä
tapa pilata lomansa. Riidan saa takuuvarmasti
aikaan lisäämällä alkoholin kulutusta.
Pidä kiinni arjen rutiineista
Pienemmät vakuutuslaskut?
Moni oli kysyttäessä sitä mieltä, että ottaisi ilolla vastaan pienemmän vakuutuslaskun.
Sehän onnistuu: kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, huomattavasti
pienemmät vakuutuslaskut voivat olla täyttä totta. Tämä on asioinnistasi kertyvien
OP-bonusten ansiota. Laske omien bonustesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa
op.fi/bonuslaskuri
Yhdessä hyvä tulee.
OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk.
 Eveliina Varis
Metsänhoitajaliitto
Metsänhoitajaliiton
jäsenten sijoittuminen
Metsänhoitajaliiton jäsenet työllistyvät työmarkkinatutkimuksen mukaan pääsääntöisesti yksityiselle sektorille ja asiantuntijatehtäviin. Vaativissa työtehtävissä työviikot
venyvät keskimäärin 2,5 tuntia sovittua pidemmäksi, usein ilman erillisiä korvauksia.
M
etsänhoitajaliitto selvittää
yhteistyössä 4L-liittojen
kanssa toteutettavalla vuosittaisella t yömark k inatutkimuksella jäsenistönsä
sijoittumista työmarkkinoille, palkkatasoa,
ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Marraskuussa
2011 toteutetun työmarkkinatutkimuksen
pohjalta Metsänhoitaja-lehden viime numerossa käsiteltiin liiton jäsenten palkkausta
ja tässä numerossa pureudutaan työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviin havaintoihin.
Jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille
tarkasteltiin vakituisessa tai määräaikaisessa
työsuhteessa olevien palkansaajien osalta.
Yksityinen sektori työllistää
Yli puolet, 56 %, Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä työskentelee yksityisellä sektorilla. Julkiselle sektorille on sijoittunut lähes kolmannes
ja kuntiin ja kuntayhtymiin vain vajaa kymmenesosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä. Yli-
Miehet ja naiset
eritasoisissa tehtävissä
tutkimus ja tuotekehitystä sisältävissä asiantuntijatehtävissä ja vajaa neljännes vaativissa
asiantuntijatehtävissä. Erittäin vaativia,
ylimmän johdon esikuntatehtäviä ja koko
yritystä koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja
kehitystehtäviä ilmoitti hoitavansa joka kymmenes vastaaja. Miehet sijoittuvat selvästi
naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin.
Naisista lähes kolmannes toimii perustason
asiantuntijatehtävissä, kun taas miehistä
vastaavissa tehtävissä toimii huomattavasti
pienempi osuus, 16 % (Kuvio 1).
Työtehtävien kirjo on jäsenten keskuudessa
erittäin laaja (Kuvio 2). Yleisimmin jäsenkunnan työnkuvaan sisältyy erilaisia hallinnollisia tehtäviä, joka kuudennella vastanneella
työtehtävät liittyivät pääasiallisesti hallintoon
ja johtamiseen. Seuraavaksi yleisimmiksi työtehtäviksi nousivat tutkimustehtävät, joissa
toimii 15 % jäsenistöstä.
Yli puolet Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä
työskentelee eriasteisissa asiantuntijatehtävissä. Joka viides jäsen toimii suunnittelu-,
Yliopistolla tehdään pätkätöitä
ja yrityksissä ylitöitä
opistoissa työsuhteessa on noin 5 % jäsenistä,
naisista joka kymmenes ja miehistä vain neljä
prosenttia. Miehet työllistyvätkin hieman naisia useammin yksityiselle sektorille; miehistä
58 % ja naisista 51 % työskenteli yrityksessä.
Yksityisellä sektorilla toimialoista eniten
työllistää metsäteollisuus, jonka palkkalistoilla työskentelee useampi kuin joka kolmas
jäsen. Toiseksi suurimpia työllistäjiä yksityisistä ovat Tapio ja Metsäkeskus ja kolmanneksi
työllistävyydessä jäävät järjestöt. Julkisella
sektorilla erityisesti valtion tutkimuslaitokset työllistävät paljon jäsenistöä; jopa 40 %
kaikista valtiolla työskentelevistä ilmoitti
toimivansa tutkimuslaitoksessa. Vastaavasti
valtion liikelaitoksiin sijoittuneita oli lähes
kolmannes kaikista valtiolla työskentelevistä.
Kuvio 1. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan
Vaativat
asiantuntijatehtävät
Asiantuntijatehtävät
Ylempi keskijohto
Alempi keskijohto
Johto
Naiset
Erittäin vaativat
asiantuntijatehtävät
Kaikista Metsänhoitajaliiton työsuhteisista
jäsenistä 16 % työskentelee määräaikaisella
työsopimuksella. Yliopistolla työskentelevistä
jopa 84 %:lla on määräaikainen työsopimus,
kun kunnissa määräaikaisten osuus on 20 %,
valtiolla 18 % ja yksityisellä sektorilla 8 %. Kaikilla sektoreilla naiset ovat useammin määräaikaisella työsopimuksella miehiin verrattuna.
Keskimäärin 27 % naisista ja 11 % miehistä oli
vastaushetkellä määräaikaisena työsuhteessa.
Yliopistoissa määräaikaiset työsuhteet näyttävät olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Työmarkkinatutkimuksen
ajankohtana marraskuussa
2011 Metsänhoitajaliiton
jäsenistä työttömänä oli
vain kolme prosenttia. Liiton
jäsenkunnassa työttömyyskokemukset ovat kuitenkin
tuttuja paljon laajemmalle
jäsenjoukolle. Kokonaan
ilman työttömyyskokemuksia
jäsenkunnasta oli selvinnyt
noin 60 %. Joka neljännellä
metsänhoitajalla oli ollut
yksi työttömyysjakso ja joka
kymmenes oli ollut työttömänä kahteen otteeseen. Tätä
useammat työttömyysjaksot
olivat selvästi harvinaisempia.
Suurimmalla osalla työttömyyttä kohdanneista työttö-
Yliopistossa työskentelevistä naisista lähes
kaikki (93 %) työskentelivät määräaikaisesti ja
miehistäkin suurin osa (76 %). Osa-aikaisuus
sen sijaan on jäsenten keskuudessa erittäin
harvinaista. Tutkimukseen vastanneista vain
kolme prosenttia teki osa-aikaista työviikkoa.
Osa-aikatyötä tekevät pääosin naiset, heistä
osa-aikatyössä oli viisi prosenttia ja miehistä
vain alle kaksi prosenttia.
Kokoaikaisesti työskentelevillä sovittu
työaika on keskimäärin 38,2 tuntia viikossa.
Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika oli
kuitenkin vastaajien mukaan keskimäärin
40,7 tuntia, eli 2,5 tuntia sovittua työaikaa
pidempi. Pisintä työviikkoa tehtiin yksityisellä
sektorilla, jossa työviikko venyi keskimäärin
41 tunnin mittaiseksi. Vastaavasti muilla sektoreilla viikkotyöaika oli keskimäärin 40 tuntia. Viikkotyömäärä oli vahvasti yhteydessä
myös työntekijän asemaan: ylimpään johtoon
kuuluvat tekivät noin neljä tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa (Kuvio 3).
Ylitöiden tekeminen on jäsenkunnassa
varsin yleistä: vain noin 15 % vastanneista
ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Ylitöistä
ei myöskään saa usein rahallista korvausta.
Jopa yli 40 % ylitöitä tehneistä ilmoitti, ettei
ylitöitä korvata lainkaan tai niiden oletetaan
jo sisältyvän peruspalkkaan. Reilu kolmannes
ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit
yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaaaikana ilman korotuksia. Työaikalakien,
virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain murto-osa,
4 % ylitöiden tekijöistä. •
myysjaksot olivat kestäneet
yhdestä kolmeen kuukautta
(14,3 %) ja joka kymmenennellä
työttömyysjaksojen yhteiskesto ylsi vähintään vuoden
mittaiseksi.
Vastaavasti vuosien 2010
ja 2011 aikana valmistuneista
metsänhoitajista 57 %:lla ei
ollut tutkimusajankohtaan
mennessä lainkaan työttömyyskokemuksia. Niillä
vastavalmistuneilla, jotka
olivat kokeneet työttömyyttä
valmistumisensa jälkeen, yleisin työttömyysjakson kesto oli
vain alle kolme kuukautta. Jopa
kolmella neljästä vastavalmistuneesta oli töitä tiedossa heti
valmistumisensa jälkeen.
Kuvio 2. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan
Hallinnolliset tehtävät, johtaminen
Tutkimustehtävät
Muu
Puun hankinta ja metsien hoito
Opetus- ja koulutustehtävät
Kansainvälisen kaupan tehtävät
Konsultointi
Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä
Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät
Kaupalliset tehtävät kotimaassa
Edunvalvonta
Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät
Tiedotus/viestintä
Tarkastustehtävät
Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus
Laatutehtävät, auditointi
Neuvonta/asiakaspalvelu
Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät
0 5 1015 20
%
Kuvio 3. Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika toimiaseman mukaan
Johto
Ylin johto
Ylempi keskijohto
Alempi keskijohto
Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät
Opettaja
Toimihenkilö
Kaikki
Vaativat asiantuntijatehtävät
Asiantuntijatehtävät
3637383940414243444546
tuntia/
viikossa
Miehet
Toimihenkilö
Ylin johto
Opettaja
0 5 1015 2025 3035
24 | Metsänhoitaja 2•2012
%
Metsänhoitaja 2•2012 | 25
 Paula Launonen
T
Äkillinen yrjötauti vai
erhi on 41-vuotias henkilöstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa,
että vielä pari vuotta sitten nainen
heräsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein
huomaamatta Facebook-kavereiden kanssa
chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa.
kauhea
kankkunen?
Vähitellen lipesi
Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta
viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut:
tissuttelu oli luvallista lauantaiaamusta
sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko
miesystävän mökillä tai kotisohvalla.
– Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa
iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös
rentoutumislääkkeenä.
Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston
espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa.
– Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut.
Todellinen syy oli kuitenkin se, että halusin
nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella
keittiön kaapissa odottavaa pulloa.
Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alkoholiin hän joutui vakavasti miettimään vasta,
kun esimies alkoi ihmetellä toistuvia lyhyitä
poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut
päivittäistä jo monta vuotta.
Lipittelystä voi tulla tiukka koukku.
Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa.
Koko kuukausi kännissä
•
•
•
•
•
Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia.
Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä.
Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa.
Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia.
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholihaittoja.
• Mikä on kohtuujuomista? Missä kulkee riskiraja? Tarkista
alkoholinkäyttösi verkossa: www.taitolaji.fi
Työterveyshuolto avuksi
Lähde: Työterveyslaitos & Taitolaji.fi
Päihdeohjelma työpaikalle
• Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon.
• Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuuskeskuksesta, Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksesta, Myllyhoitoyhdistyksestä tai
omasta työterveyshuollostasi.
• Ohjelman painopiste on ennaltaehkäisyssä. Se sisältää
ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutukseen ja
kriisinhallintaan.
SHUTTERSTOCK
26 | Metsänhoitaja 2•2012
Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija
Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi.
Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla ”äkillisiä vatsatauteja” ja eri paikoista hankittuja
sairauslomatodistuksia.
– Oireita ovat myös heikentynyt työteho,
esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää
esimerkiksi uniongelmilla.
Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa
työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennaltaehkäisyn. Hän
kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana.
Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy
otetaan vakavissaan.
– Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä ei
tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan
haltuun työterveyshuollon voimin.
tiutta voi alkaa pienin askelin.
– Ensin hän on juomatta arkena ja annan
siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin.
Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulutuksesta ei
yleensä ole paluuta kohtuukäyttöön.
Ongelmasta on puhuttava
– Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa,
tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä.
Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin
tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni
lopullisesti, Terhi sanoo.
Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo – kuntosalikortti on voimassa, ja uusi
hauskuus ovat lavatanssit.
Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajankohtainen
hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi
on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan
alkeita.
Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei
ymmärtänyt Terhin raittiutta.
Työhön on tullut terve ote. Henkilöstöpäällikkö jättää työt konttorille. Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat.
Parasta on mielen hallinta.
– Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä
ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään. •
Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihdekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava
pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu
työterveyshuollon rutiineihin.
Kun Gröhn havaitsee runsaan juomisen
oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten
menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja
alaisten kanssa?
– Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas
havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan
aiheuttaa lisästressiä.
Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään
lopettamaan. Haitat oivallettuaan asiakas
laatii raitistumissuunnitelmansa itse.
Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa
vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista
ja asiallista neuvontaa.
Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät
yllättävän vähän.
– Harva tietää, että jo yhden illan runsas
juominen voi tulehduttaa haiman. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka.
Kannustuksella
irti pullosta
Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä
myönteinen asenne antaa pelottelua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle.
– Näen jatkuvasti onnistumisia. Ihmiset tekevät muutoksia elämäntavoissaan, kun heitä
tuetaan oikealla tavalla.
Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle,
asiakas huokaa helpotuksesta. Tie kohti rait-
Raittius maistuu
Auta kaveria
Jos huomaat työkaverissasi
liiallisen juomisen merkkejä, ota
asia puheeksi hänen kanssaan.
Päihderiippuvainen ei yleensä itse
myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herätäkseen.
Jos hyssyttelet tai peittelet juovan
työkaverin mokia, teet karhunpalveluksen sekä työyhteisölle että
hänelle itselleen.
Metsänhoitaja 2•2012 | 27
metsänhenki
 Katja Turunen
 Iiris Kivi
Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen
pakina
Miten päädyit metsäalalle?
Saman kylän toinen tyttö opiskeli metsänhoitajaksi ja ymmärsin, että koulutus on mukava yhdistelmä tekniikkaa, taloutta ja ekologiaa. Moniosaaminen on aina ollut enemmän minun juttu kuin tiukka erikoisosaaminen,
joten siinä valinnan peruste. Suvussani ei ole metsäammattilaisia.
Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit?
Opiskelin Joensuun yliopistossa, nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa,
pääaineena metsäteknologia ja puutalous. Valmistuin vuonna 1998. Olen
opiskellut myös viestintää ja bioenergia-asioita työn ohella. Nyt opiskelen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa organisaatiot ja johtaminen
-pääaineessa kauppatieteiden maisteriksi.
Puiden läpi
Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin?
Tarina on ”runsas”, monta kertaa olen hypännyt niin sanotusti liikkuvaan junaan. Työpolkuni alkoi tutkijan tehtävissä. Tein ensin Joensuun
yliopistolla pari vuotta puunostoon liittyvää tutkimusta ja sitten Metsänhoitajaliitossa koulutuksen ennakointihanketta. Liiton työ toi minut
kotikonnuilta Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle.
Pääkaupunkiseudulla jatkoin markkinointitehtävissä paikkatietotalo
GISnetissä. Tämän jälkeen sijaistin paria äitiyslomaa: Suomen metsäyhdistyksen Päättäjien metsäakatemiassa ja viestintäpäällikkönä Metsäteollisuus ry:ssä.
Nyt olen ollut vajaat viisi vuotta Stora Enso Metsässä. Olen hoitanut tiimillä korjuita ja kuljetuksia, toiminut Etelä-Suomen hankinta-alueen metsäenergiaesimiehenä ja nyt teen puukauppaa ja markkinointia Helsingin metsäpalvelupisteellä. Vastaan myös Tähtitili-palvelustamme.
Onko sinulla harrastuksia?
Opiskelu on tällä hetkellä harrastuksena ykkösenä. Syksyllä tämä vielä korostuu, sillä ryhdyn
tekemään gradua. Olen myös innostunut lenkkeilemään radion soidessa korvanapeissa. Pidän
vanhoista tavaroista ja kierrän huutokaupoissa. Teen myös käsitöitä. Jos olisi mahdollista,
pilkkisin ja matkustelisin nykyistä enemmän.
Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon?
Työhaastattelu. Opiskeluaikana en ollut mukana järjestötoiminnassa. Kun sitten selvitin
metsäalan korkeakoulutettujen tulevaisuuden osaamistarpeita liitossa työkseni, mielenkiinto
yhteisiin asioihin heräsi.
Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä?
Olin ensin valtuustossa kaksi kautta Naismetsänhoitajien edustajana. Nyt olen toista vuotta
Teollisuuden metsänhoitajien edustajana hallituksessa.
Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä?
Työmarkkinoilla jäsentensä edunvalvonta, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa.
28 | Metsänhoitaja 2•2012
Katja toimii neljättä kauttaan
Metsänhoitajaliiton luottamustehtävissä. Katjalle Metsänhoitajaliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat
jäsenten edunvalvonta työmarkkinoilla, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa.
Minusta tuli lausuntoautomaatti. Niin sellainen minusta tuli, syljen koneeltani aanelosia minkä ehdin,
nakutan papereihin kieltoja ja myöntöjä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Otan kantaa toisten tekemisiin, minulla on
valtaa pysäyttää toiminta.
Pykälät ovat tuttuja, muistan ulkomuistista pitkät pätkät. Jos joku yrittää tehdä laittomuuksia, heristän
pilkkuja ja pisteitä. Liimailen lauseita aikaisemmista lausunnoista sellaiseen muotoon, että vastaanottajalla
on tekemistä ymmärtää, mitä päätös tarkoittaa.
Mutta en minä tahtonut tällaista elämää. Riemumielin marssin Metsätaloon, sen suurimpaan luentosaliin
ja kuuntelin sen pihkantuoksuisia, vahvasyisiä luentoja. Puiden hengityksestä, tuulen huminasta oksilla,
nilan ja jäljen yhteiselosta. Miten tässä näin kävi, metsää en ole töissä nähnytkään, olisi pitänyt uskoa isää,
kuinka se varoitti pyrkimästä metsäalalle. Kahvinkeittoon pääset, usko pois. Lopetin kahvin juonnin siihen.
Hän oli väärässä, pääsin kahvihuoneen viereiseen huoneeseen.
Jokaisen lausunnon välissä, kun leimaan kuoreen postileiman, unelmoin metsästä, sen tuoksusta, järeästä
kaarnasta poskea vasten, koivun rungon neitimäisestä otteesta. Kun heitän kirjeen postilootaan, minua
pistää, olen kateellinen sille joka kirjeen saa, hän omistaa metsää, jonne minä en pääse. Harmittaa, etten
kirjoittanut viimeistä kieltolausetta tiukemmin.
– Timppa on sairastunut, pääsetkö sinä?
Olen lyödä pääni postihuoneen laatikon reunaan, niin täräkästi sihteeri minua huhuilee. Ai minäkö,
soperran ja puristan kynää.
– Joo, aateltiin että kun sulla on se metsänhoitajan tutkintokin, niin tietäsit vähän mitä sen metissä pitäs
tehdä, Sussu sanoo.
– Enhän mää oo käyny metässä sitten vuosikymmenen.
– Nyt olis siihen hyvä mahis, nainen sanoo ja hymyilee ilkikurisesti.
Suostun pitkin naamoin, osaanko enää. Olen tehnyt niin kirjaviisaita lausuntoja vuosia putkeen, että olen
unohtanut miten metsässä ollaan, mättäiden yli kävellään. Vietän unettoman yön, pyöriskelen sängyssä, pohdin tunnistanko vielä ne sata indikaattorikasvia, joita pänttäsin Viikin herbaariossa, vai katselinko kasvien
sijaan muita fukseja.
Seuraavana aamuna ei enää auta. Kättelen reippaasti isäntää, tutustun hänen papereihinsa, ihmettelen
hänen saamiaan päätöksiä, noin nasakasti kirjoitettua tekstiä, tätä pitää vähän suomentaa. Lähdetäänpä
katsomaan kohdetta, isäntä ehdottaa.
Kurkin isännän leveän selän takaa, kun hän harppoo edelläni pitkin askelin. Tunnen jo metsän tuoksun.
Puiden lävitse pilkistää valoa.
Metsänhoitaja 2•2012 | 29
opiskelija
 Outi Moilanen
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry
Opiskelijamatka Viroon –
imagokeskustelua, verkostoitumista ja tutustumista
PHT:n järjestämät 1askel
hyvinvointijaksot osoitteessa
www.pht.fi.
A
Työttömyyskassa
mielessä
Kun kesätöiden aika koittaa,
kannattaa tarkastaa kuuluuko
työttömyyskassaan. On suositeltavaa, että opiskelija liittyy työttömyyskassaan jo ensimmäisestä
kesätyöpaikastaan lähtien, jotta
tarvittavat 34 vähintään 18 tunnin
työviikkoa ehtivät kertyä ennen
valmistumista.
Työssäoloehdon täyttyminen
voi taata jopa tuplasti parempaa
työttömyyspäivärahaa, jos valmistuttuaan ei satu heti saamaan
töitä. Lisää työttömyyskassasta
osoitteessa: http://www.erko.
fi/. Sivuilta löytyy muun muassa
laskuri, jolla pystyy laskemaan
oman ansioturvansa. Myös
Metsänhoitajaliitosta voi kysellä
askarruttavia kysymyksiä.
30 | Metsänhoitaja 2•2012
ikataulun tiedettiin jo ennakkoon olevan kireä, mutta silti noin 40
metsäylioppilasta Helsingistä ja Joensuusta suuntasivat 12.4. suurin
tavoittein kohti Viron laivaa. Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikään
tavanomainen opiskelijaristeily, vaan 22 tunnin risteilyekskursio, jonka
aikana oli tarkoitus keskustella metsäalan vetovoimaisuudesta, verkostoitua ja tutustua
Viron metsätalouteen. Ei siis ihme, että tämän matkan jälkeen väsytti. Virossa metsätaloudesta kertoivat edustajat valtion metsäkeskuksesta RMK:sta (Riigimetsa Majandamise Keskus) sekä yksityismetsäkeskuksesta (Erametsakeskus).
Matkan tärkeimpänä osana oli ehdottomasti keskustelutilaisuus metsäalan vetovoimaisuudesta. Pohjana keskustelulle toimi 14.2.2012 järjestetyt metsäalan imagotreffit,
missä metsäammattilaiset ympäri Suomea keskustelivat alan tulevaisuudesta ja vetovoimasta. Laivalla järjestetty keskustelutilaisuus oli ensimmäinen vastaavan suuruisena ja molempien metsäalan yliopistojen välisenä järjestetty tilaisuus, jossa ainoastaan
opiskelijat olivat äänessä.
Tilaisuuteen osallistuville oli ennen matkaa lähetetty ennakkotehtävä, jossa tiedusteltiin muun muassa, että onko metsäala riittävän vetovoimainen. Lähes kaikki
vastaajat olivat sitä mieltä, että tällä hetkellä alan vetovoimaisuus ei ole niin hyvä kuin
toivoisi. Eniten tähän voidaan vaikuttaa median ja sosiaalisten verkostojen kautta.
Uudet innovaatiot ja tulevaisuuden metsäalan tukipilarit hyvin usein unohtuvat, kun
ympäriltä suljetaan tehtaita ja metsäteollisuutta ajetaan alas. Monista puuperäisistä
innovaatioista ei edes tiedetä ja metsäala yhdistetään suoraan paperiteollisuuteen, jossa
siinäkin on suurta tulevaisuuden potentiaalia muun muassa nanosellun ansiosta.
Käsityksiä oikaisemalla päästään vaikuttamaan myös metsäalan vetovoimaisuuteen
nuorten silmin. Monet keskustelutilaisuuteemme osallistuneista ilmoittivat jatkossakin markkinoivansa metsäalaa kotipaikkakuntiensa lukioilla ja yläasteilla. Paljon alan
kiinnostavuuteen vaikuttaa myös oman alan kesätöiden saaminen. Tähän tilanteeseen
onkin muutaman vuoden takaisesta tullut selkeä kehitys, koska valtaosa tilaisuuden
metsäylioppilaista oli jo saanut kesätöitä metsäalalta. Metsä puhuu -kampanjan myötä
metsäalan eri työmahdollisuudet ovat tulleet kaikille muillekin entistä tutummaksi.
Keskustelussa löytyi kehitettävää erityisesti yliopistojen puolelta. Monet kokivat,
ettei nykyinen pääsykoekirjallisuus palvele oikeaa tarkoitusta. Pääsykokeen tulisi
vastata enemmän sitä, mitä yliopistossa oikeasti opiskellaan, eikä esimerkiksi raivaussahan terän teroittamista – mitenkään sen merkitystä väheksymättä.
Keskivertoihmiselle saattaa tulla metsäalasta kuva, että sillä kentällä työskentelee
ainoastaan sikaria polttavat äreät vanhat miehet. Näin ei suinkaan ole, vaan koko ajan
työmarkkinoille rantautuu lisää ammattitaitoisia naismetsänhoitajia ja elämäniloisia
nuoria miehiä.
Keskustelutilaisuuden tulokset tullaan raportoimaan retken rahoittajille, ja toivommekin, että kehitysehdotukset kantautuvat erityisesti yliopistoille. Päällimmäisenä
itselleni jäi tilaisuudesta mieleen yleinen positiivinen asenne metsäalaa kohtaan ja
vahva usko siihen, että olemalla oma itsemme vaikutamme kaikkein positiivisimmin
alan imagoon. Opiskelijat ovat metsäalan tärkeimpiä käyntikortteja.
On aika ottaa loppuelämän
ensimmäinen askel
Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden
kanssa ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen
vuoden aikana. Työ on nyt ohi ja uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä.
P
alkansaajien hyvinvointi ja terveys
PHT lanseeraa parhaillaan 1askel
hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja
perhekuntolomatoiminnan.
Ryhmämuotoisia 1askel hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään
ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa.
– Jaksot ovat sekoitus uutta ja vanhaa.
Aiempia hyviksi todettuja käytäntöjä ei
heitetty uudistuksessa romukoppaan, vaan
toimintaa on hiottu järjestävien kohteiden
vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen.
Tästä esimerkkinä on kuntotestausosion
keventyminen, jotta aikaa jää enemmän
paljon toivotulle henkilökohtaiselle keskustelulle, sanoo projektipäällikkö Kaisa
Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä.
Tavoitteena parempi arki
1askel-jaksojen tavoitteena on tukea
elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä
terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana
osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan.
Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa.
Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin
viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja
hyvinvointia.
– 1askel-jaksot ovat innostavia ja hauskalla tavalla pysäyttäviä. Haluamme, että
liikkuminen on elämyksellisempää eikä
hampaat irvessä puurtamista, sanoo PHT:n
toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo.
Kuntotestit vertailukelpoisempia
Yksi isoimmista uudistuksista on se, että
1askel -jaksot järjestetään samassa kohteessa ennalta määrättynä ajankohtana.
– Pilottijaksojen osallistujat olivat yhtä
mieltä siitä, että perus- ja seurantajakso
tulisi järjestää samassa kohteessa ja niin
että seurantajakson ajankohta on ennalta
määrätty. Myös samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla
tukevat elämäntapamuutosta, muistuttaa
Koivuniemi.
Ylitalon mukaan osallistujia ei unohdeta
jaksojen välilläkään ja sparraukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Aiemmin kuntoremonttiin on hakeutunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia.
Jatkossa PHT:n toiveena on, että myös
miehet ja nuoremmat ikäryhmät löytävät
hyvinvointijaksot.
1askel perhejaksot myös haussa
PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on
hyvinvointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä
ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja
virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen.
Jaksoja on haettavissa parissakymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea.
Aiemmin vastaavat jaksot ovat olleet perhekuntolomia. •
Metsänhoitaja 2•2012 | 31
profiili
 Maija Kovanen
Nimi: Heikki Hamunen
Yrittäjä Heikki Hamunen
viettää suuren osan vapaaajastaan ja lomistaan
luonnon helmassa.
Valmistunut: vuonna 1998;
MMM, Joensuun yliopisto
Työpaikka: Oma yritys, Simana Oy
Tuore yrittäjä
odottaa mielenkiintoisia aikoja
Retkeily, liikunta, metsät ja luonto – niistä on joensuulainen
yrittäjä, Heikki Hamunen tehty. Metsillä on suuri merkitys Hamusen
vapaa-ajan harrastuksissa, mutta on niillä tärkeä rooli myös hänen
henkilökohtaisen taloutensa kannalta. Hamunen paiskii töitä
vuoden alussa perustamassaan yrityksessä ja odottaa tulevaisuudelta mielenkiintoisia aikoja. Työt eivät kuitenkaan määrittele
hänen polkujensa suuntaa, vaan kuten hän itse asian muotoilee:
”Nyt, työkokemuksen ja kontaktiverkoston kartuttua yritän itse
rakentaa työmahdollisuuksia muun elämän luomissa puitteissa”.
L
uonto, talous ja tekniikka. Siinä yhdistelmä, joka sai Heikki Hamusen aloittamaan metsätieteiden opinnot Joensuun
yliopistossa 1990-luvun alussa. Vaikka
Helsinki ja kaupallisen puolen opinnot houkuttelivat toisaalla, veti Joensuu pidemmän korren mahdollistamalla vapaamman opintojen
suunnittelun sekä opintojen ja muun elämän
yhteensovittamisen. Hamunen on ollut valintaansa tyytyväinen.
Kiinnostus vieraisiin kulttuureihin sai
Hamusen painottamaan opinnoissaan kielten
opiskelua – hän myös ajatteli, että hyvä kielitaito voisi avata ovia työelämään. ”Tämä linjaus osui nappiin”, Hamunen kertoo. Häneltä
sujuu englanti ja saksa ja lisäksi hallussa ovat
myös ruostunut ruotsi, venäjän aakkosia sekä
”sumuinen muistikuva swahilin alkeista”.
Opintojensa aikana Hamunen asuikin
ulkomailla yhteensä 1,5 vuotta. Hän oli ensin
Saksassa opiskelijavaihdossa, minkä jälkeen
”kontaktit ja kiinnostus kansainväliselle
puolelle lisääntyivät entisestään”. Niinpä hän
ehti olla myös Sveitsissä työharjoittelussa ja
stipendiaattina, Tansaniassa keräämässä graduaineistoa sekä töissä Luxemburgissa.
”Ei ollut pöllömpi ajatus käydä oman kylän
ulkopuolella”, Hamunen miettii. ”Tärkein
anti lie se, että muistaa kuinka asiat näyttävät
maailmalta katsottuna usein erilaiselta kuin
32 | Metsänhoitaja 2•2012
kotitalon ikkunasta”, hän jatkaa. Ei asuminen
ulkomailla silti aina helppoa ollut – päinvastoin, rankkaakin se oli. Oli kuitenkin arvokasta
huomata pärjäävänsä.
Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan
Heikki Hamusen tie on vienyt hänet moniin
erilaisiin paikkoihin. Omien sanojensa
mukaan näin on käynyt pitkälti ajautumisteorian mukaisesti. Silti hän on viihtynyt
kaikissa paikoissa, oli kyseessä pieni itäsuomalainen kirkonkylä, keskieurooppalainen
miljoonakaupunki tai kenttäleiri Itä-Afrikan
kuumuudessa.
Vaikka asuinpaikat ovat olleet kovin erilaisia, niin ”ihmiset ovat kuitenkin aika lailla
samanlaisia”. Kiertolaisvuosien jälkeen elämän helppous pienemmillä paikkakunnilla saa
kuitenkin Hamusen mielessä yhä enemmän
painoarvoa. ”Kolilla tai Joensuussa pääsee
eroon ihmisvilinästä hyvinkin nopeasti. Tämä
miellyttää”, hän myöntää. Juuriltaan Hamunen ei siis ole näillä näkymin lähdössä – haussa
on omakotitalo Joensuun seudulta, mieluiten
järvimaisemalla.
Vaikka Hamunen nauttii pienen paikkakunnan rauhallisesta elämänmenosta, ei hän silti
laakereillaan lepää. Päinvastoin, aktiivinen
joensuulainen viettää lomiaan metsänhoitajaavovaimonsa kanssa retkeillen ja urheillen,
vuodenajasta riippumatta. ”Yritän päästä
liikkumaan vuodenajan mukaan joko suksilla,
pyörällä, melomalla, luistimilla tai jalan”,
Hamunen kertoo. Onpa hän juossut maratonejakin. Lisäksi hän osallistuu mielellään
erilaisiin liikunta- ja seikkailutapahtumiin, ja
tänä vuonna suunnitelmissa ovat mm. Pogostan Hiihto Ilomantsissa, Sulkavan Soutu sekä
Kalevan Kierros.
Elämän tähtihetkiä
Hamunen on päässyt todistamaan ammattitaitonsa monissa erilaisissa työtehtävissä.
Vaikutuksen hän pääsi tekemään aikoinaan
myös Iisalmen paikallisradiossa, Radio Salmisen aamuvisassa, jossa yhtenä aamuna
haettiin erään eläimen nimeä. Elämän tähtihetkiin kirjattiin taas yksi tapahtuma, kun
Hamunen pääsi linjoille ja vastasi oikein: ”Ips
typographus”.
Elämän kohokohtiin lukeutuu myös oman
yrityksen perustaminen. Hamusen ura yrittäjänä on vasta aluillaan – Simana Oy:n hän
perusti tämän vuoden alussa. Kysyttäessä
miten hän päätyi yrittäjäksi, hän vastaa, että
”keskustelut kollegoiden ja ystävien kesken
käynnistivät jo pari vuotta sitten ajatuksen
omasta firmasta”. ”Viime syksynä tuli sopiva
hetki irrottautua silloisesta pestistä Kolin
matkailuyhdistyksessä ja lähteä viemään ideaa
omasta yrityksestä käytäntöön”, hän jatkaa.
Yrittäjyys ei kuitenkaan ole ollut Hamusen
elämässä päätavoite. ”Yrittäjäksi ryhtymisen
kynnystä mataloittivat myönteiset keskustelut
potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Solmitut
pidempiaikaiset toimeksiannot antoivat
uskoa, että homma toimii”, Hamunen kertoo.
Yrityksensä välityksellä Hamunen tarjoaa
asiantuntijapalveluita, muun muassa metsäja ympäristökysymyksissä, sisällöntuotantoa
sekä palveluita matkailun, retkeilyn ja liikunnan parissa. Tavoitteena on myös kansainvälinen yhteistyö.
Hamunen toivoo, että ”yrityksen avulla pystyisin rakentamaan koko elämää mielekkääseen vormuun”. ”Tavoitteena on, että yrittäjänä voi elää elämää, johon kuuluu vapaa-aikaa
ja joka sallii muunkin kuin työn tekemisen. Jos
tällainen ei onnistu, niin sitten pitää miettiä
muita ratkaisuja”, Hamunen jatkaa vakaasti. •
Metsänhoitaja 2•2012 | 33
ud u
rja
Ki
henkilöuutiset
Nimityksiä
MH Leena Tenhola on nimitetty
ylijohtajaksi ajalle 1.5.2012 –
30.4.2017. Leena Tenhola on
toiminut viraston ylijohtajana
sen perustamisesta vuonna 2007
saakka.
Suomen Metsäsäätiö
Metsäylioppilas Lotta Forssell
on nimitetty projektipäälliköksi
Poimintoja Jäsenetujen
Metsänhoitaja
Asko Aarre Painilainen
* 2.10.1942 † 31.10.2011
Metsänhoitaja
Niilo Martti Lappalainen
* 2.3.1918
† 13.3.2012
Metsänhoitaja
Seppo Tapio Suomalainen
* 29.5.1935 † 21.1.2012
Metsänhoitaja
Jorma Ensio Setälä
* 21.10.1921 † 12.3.2012
Metsäylioppilas
Heikki Lauri Johannes Ingervo
* 8.12.1967 † 10.2.2012
Metsänhoitaja
Pekka Samuli Seppälä
* 23.7.1929 † 15.3.2012
Metsänhoitaja, eMBA
Jukka Matti Kivinen
* 23.12.1961 † 25.2.2012
MH Susanna Rissanen on
nimitetty viestintäjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 15.2.2012
alkaen.
paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk
Rauhalahden kylpylähotelli:
Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk
Ruissalon Kylpylä:
kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk
Siuntion Hyvinvointikeskus:
viikonloppu kahdelle 110 €/vrk
Lisäksi tuntuvia alennuksia mm.
Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!
Rehbinder Lars Henrik
Murtomäki Tuomo Arvo Aleksander
Salminen Hannu Martti
Kauhanen Uuno Aappo Viljami
Petäistö Raija-Liisa
Arola Kurtti Esa
Raitio Hannu Juhani
Poutanen Olli Tapani
Luonua Simo Juhani
Jaakkola Simo Jaakko Juhani
Kantola Teuvo Kalevi
Harju Martti Antero
Lehtinen Pentti Allan
Antola Allan August
Koskimäki Antti Juhani
Sundström Juha Tapio
Kinnunen Ossi Sakari
Päivinen Risto Teuvo Matias
Ylänen Jaakko
Knuutila Matti Antero
Jalkanen Tuula Anneli
Pikkarainen Tuomo Antero
Paloniemi Jouko Kyösti Antti
Reinikka Pekka Antero
Kylmänen Pekka Juhani
34 | Metsänhoitaja 2•2012
-lomaristeilyistä –10 %
Hotelli Ylläs Saagan
majoituksesta –20 %
Viking Line
-risteilyjä jäsenetuhintaan
Jämerä-talon ostajalle
sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)
Muuttopalvelu Niemen kotimuuton
muuttolaatikot puoleen hintaan
Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan
kaksi lippua yhden hinnalla
Helsingin Kulinaarisen Instituutin
teemakurssien lahjakorteista –20 %
Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta
EasyPark-kännykkäpysäköinti, liittyminen yksityishenkilö 0 €
(norm. 15 €), yritys 0 € (norm. 25 €), yrityksen kohdalla etu koskee 1. liittyjää, loput veloitetaan normaalisti.
Tilauskoodi JE032012/oma jäsennumero (esim. JE032012/
Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä
354154). Voimassa 28.2.2013 saakka.
pääset hyödyntämään liiton omien
jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua.
Rekisteröitymällä
käyttäjäksi osoitteessa
Reima-myymälät Kankaanpää, Parkano
japalvelun
Lappeenranta
anjäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista.
Jäsenedut-sivu
löytyy
myös Facebookista.
tavat normaalihintaisista tuotteista
10
%:n
alennuksen,
ReimaSeuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!
verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella (myös alennetut). Tilauskoodi QHNMJS63.
Ylimetsänhoitaja
Jaakko Kahiluoto
* 4.11.1922 † 18.3.2012
handbagsuperstore.fi -verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella, myös jo alennetut. Kampanjakoodi JÄSENEDUT10.
Fashionstore.fi -verkkokauppa, Nike Helsinki, MPH Fashion Outlet
City Helsinki, Guess Jeans Iso Omena Espoo, Guess Jeans Aleksi ja
Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?
Jäsenedut-palvelussa
tuottaa
tapahtumia,
Guess Jeanshalutaan
Kampin
kauppakeskus
Helsinki, Guess by Marciano Kämp
palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta.
Jokainen
jäsen voiHelsinki
ehdottaa toiveensa
esim. palvelun
Galleria
(ei koske
GC-kelloja) ja Calvin Klein Jeans Helsinki
Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä
valmis,
vaan se etsii
akavalaisia kiinnosantavat
10jatkuvasti
%:n alennuksen
normaalihintaisista tuotteista.
tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.
Matkapojat, vaihtuvia tarjouksia.
Metsänhoitaja
Heikki Kalervo Salovaara
* 10.12.1918 † 4.3.2012
Apollomatkat, vaihtuvia tarjouksia.
Touring Cars, asuntoautojen vuokraus jäsenetuhintaan.
Alppilan Autohuolto, Alppila ja Pitäjänmäki, Helsinki
antaa yli 200 euron huollosta 30 euron alennuksen, valtuutettu ja virallinen Merzedes-Benz- ja Volkswagenhuolto, renkaiden vaihto ja kausisäilytys yht. 75 € (norm. 95 €).
Merkkipäivät • Päivämäärä/Nimi/Ikä
2.7.
3.7.
3.7.
4.7.
4.7.
5.7.
5.7.
6.7.
8.7.
8.7.
9.7.
9.7.
11.7.
15.7.
16.7.
17.7.
21.7.
23.7.
25.7.
28.7.
30.7.
30.7.
4.8.
5.8.
5.8.
75
80
50
75
60
80
60
60
70
50
75
60
90
85
60
50
50
60
80
75
50
50
70
80
60
5.8.
7.8.
7.8.
7.8.
9.8.
9.8.
14.8.
14.8.
15.8.
16.8.
19.8.
20.8.
21.8.
22.8.
22.8.
24.8.
24.8.
24.8.
25.8.
25.8.
25.8.
27.8.
30.8.
30.8.
1.9.
nä
etu
si!
Muita uusimpia
jäsenetuja:tarjoamat jäsenedut.
kevään
hemmottelutarjouksista:
Oman liiton etujen
lisäksi
käytettävissäsi on Jäsenedut.fi
-palvelun
Tässä muutamia Härmän
esimerkkejä
tarjonnasta. Rekisteröidy
palveluun www.jäsenedut.fi, jotta
Kylpylä:
Fashionstoren
kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk
verkkokaupasta –10 %
näet tarkemmat tiedot
ja pääset hyödyntämään
nettikauppojen kautta tulevat
Ikaalistentarjouksista
Kylpylä: keväinen kylpyläloma
Lentolupakirja
114 €/huone (1–2 henk.)/vrk
TT-Aviationilta –10 %
edut. Tarkista aina
edut
ja
niiden
voimassaoloajat
ennen
ostoksille
lähtöä, sillä ne vaihKuntoutuskeskus Kankaanpää:
PlusTerveys-hammaslääkäreiltä
pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk
palveluja jäsenetuhintaan
tuvat
Naantalin
Kylpylä:koko ajan ja niitä tulee päivittäin
Kristina Cruises lisää.
äitiysloman sijaiseksi.
Stora Enso Metsä
luun ja hyödyn
n
palveluu
Kirjaudu
i!
nnä etus
ja hyödy
TUONEN SATOA
Maaseutuvirasto
palve
Lilleberg Risto Edvin
Karvinen Paavo Uolevi
Leinonen Esko Matti Antero
Tuomola Timo Johannes
Järvelä Timo Olavi
Kilpi Kari Kalervo
Savela Antti Valdemar
Hartman Markus Edvard Casimir
Mustonen Mika Juhani
Mutikainen Aaro Tapio
Karvonen Leo Ensio
Jutila Risto Juhani
Pouta Seppo Tapio
Viinamäki Teuvo Kalevi
Heiskanen Juha Olavi
Valleala Einari William
Erikkilä Vilho Olavi
Laiho Matti Erik
Nuottamo Ohto Mikael
Saraniemi Jouko Kullervo
Nuorteva Heikki Kalevi
Salmi Juha-Pekka
Moilanen Mikko Tapio
Alve Mirja Anneli
Salminen Sakari Johannes
60
70
70
60
75
70
90
60
50
50
85
75
50
60
60
95
90
80
60
60
50
50
60
50
80
1.9.
1.9.
3.9.
3.9.
6.9.
7.9.
13.9.
17.9.
17.9.
17.9.
18.9.
21.9.
21.9.
22.9.
24.9.
25.9.
26.9.
29.9.
29.9.
30.9.
30.9.
30.9.
30.9.
Häyrinen Ilkka Aatto Uolevi
Toivanen Erja Helena
Ponsi Matti Kauko
Pihlajamäki Jukka Petteri
Eronen Aki Tapani
Kivijärvi Olli Pekka
Laine Jaana Maarit
Forsbacka Max Edvin Ossian
Tyystjärvi Pentti Kalevi
Lappalainen Ilkka Kalevi
Hyytiä Mauri Tapio
Ryynänen Oiva Antero
Salo Jaakko
Hokka Tauno Ensio
Kauppinen Olli-Pekka Elias
Pohjonen Reini Tapani
Saarelainen Pauli Antero
Jänterä Aarne Oskar Mikael
Lohi Anssi Ilkka
Rantala Toivo Veikko Viljam
Tigerstedt Henrik Rabbe Severin
Niemi Veikko Tapio
Vanamo Ari Juha Untamo
60
50
80
50
60
50
50
80
80
75
60
85
70
90
60
50
50
90
50
90
75
50
50
Vianor antaa renkaiden kausisäilytyksestä 20 %:n alennuksen,
henkilöauton renkaista 5 %:n alennuksen kuluttajanettohinnoista, yksinmyyntierikoisvanteista 5 %:n alennus ja moottoripyörän renkaista 10 %:n alennus. Katso myös muut tarjoukset.
Löydät nämä ja satoja muita etuja Jäsenedut.fi -palvelusta.
Sibeliustalo, Lahti, vaihtuvia tarjouksia tapahtumista.
Kultatähti-verkkokaupasta kaikki tuotteet 20 %:n alennuksella
(myös merkkituotteet). Tilauskoodi ”Akavakulta”.
Kampin Keilahalli & Bar, Helsinki antaa 20 %:n alennuksen keilauksesta su-ke, etu koskee koko perhettä.
Lomakoti ulkomailta tarjoaa rivitalon (TH101, TH111,TH124) tai
omakotitalon (Sorrento) ostajalle ilmaiset lennot Helsinki-BangkokHelsinki. Voimassa 30.6.2012 saakka.
METSÄNHOITAJALIITTO RY
FORSTMÄSTAREFÖRBUNDET RF
Kesä ja kesätyöntekijät ovat saapuneet. Nyt on hyvä hetki muistuttaa
kesäkollegaasi Metsänhoitajaliittoon
liittymisestä. Palkinnoksi liittyneestä
jäsenestä lähetämme sinulle Metsänhoitajaliiton avainkaulanauhan sekä
muistitikun. Muista siis kertoa liittoon
kenelle olet jäsenyyttä suositellut!
Metsänhoitajaliitto on metsäalan korkeakoulutettujen ja opiskelijoiden ammattiliitto. Liitto auttaa jäseniään kaikissa
työelämänvaiheissa työpaikasta riippumatta sekä toimii siltana opinnoista
työelämään.
ä
t
s
y
e
ö
K
jäseneksi
Metsänhoitajaliittoon!
nt
e k i j ät
Ota askel kohti parempaa tulevais
uutta!
Metsänhoitajaliittoon liittyminen verkossa:
http://www.metsanhoitajat.fi/jasenyys/liittyminen_jaseneksi/liittymislomake