Metsänhoitaja 2/15 - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2015 6 LUKEN PÄÄJOHTAJA MARI WALLS: VASTUULLINEN TAPA TOIMIA ON kilpailuetu 12 NÄIN KÄYTÄT TOHTORIA Suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria. 18 JOHDA PERHEYSTÄVÄLLISESTI Työaikajoustot lisäävät työhyvinvointia. 24 TYÖPÄIVÄ Tiina Peipon työpäivä vie kokouksesta kuusikkoon. Pääkirjoitus Ahti Paavonen 2 | 2015 Puheenjohtaja, Metsänhoitajaliitto sisältö Työelämä vaatii yhä enemmän Näin matalasuhdanteen aikana myös edunvalvonnan merkitys entisestään korostuu. Yt-tilanteissa ei aina noudateta lakeja ja työehtosopimusten määräyksiä viimeistä piirtoa myöten. Liiton toimihenkilöiden työkuorma kasvaa. Normaali työaika ei tahdo riittää ja venymistä vaaditaan, jotta jäsenet saavat tarvitsemansa tuen. Myös liiton talous joutuu koville jatkuvasti kasvavien työttömyyskassamaksujen seurauksena. Lisäksi Metsänhoitajaliitossa on jouduttu etsimään ratkaisuja talouttamme rasittaviin toimitilajärjestelyihin. Olemme pieni akavalainen liitto. Luonnonvara-alalla toimii myös muita samantyyppisiä liittoja. Kaikki liitot ovat kokeneet nykykehityksen hyvin haastavaksi. Edunvalvonta vaatii lisää voimaa, jotta työelämän myrskyissä oleville jäsenille pystytään tarjoamaan kilpailukykyiset palvelut. Jäsenmääräämme on useita vuosia yritetty kasvattaa. Ansiokasta opiskelijatyötä tehdään. Kuitenkaan tulokset eivät ole kovin lupaavia. Meidän on arvioitava edunvalvonnan tehostamisen vaihtoehdot objektiivisesti tehokkuuden näkökulmasta. Luonnonvara-ala on yhdistymässä ja muotoutumassa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Olisiko yhteistyöllä saatavissa kustannussäästöjä ja lisää vaikuttavuutta? Esimerkit muualta ovat rohkaisevia. 12 8 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 PÄÄJOHTAJA MARI WALLS HALUAA LUONNONVARAKESKUKSEN MAAILMANKARTALLE Tavoitteena on synnyttää menestyviä tutkimuskonsortioita ja kestävää kasvua tukevia ratkaisuja. 11 UUDISTETTU YHDENVERTAISUUSLAKI ANTAA AIEMPAA PAREMMAN SUOJAN SYRJINNÄLTÄ ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov [email protected] OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs 00100 Helsinki 2 | METSÄNHOITAJA 2•2015 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 [email protected] KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 22 OPISKELIJA Anna Jolkkonen esittäytyy 23 METSÄNHENKI 12 NÄIN KÄYTÄT TOHTORIA 16 MUUTOKSET VALTIOSEKTORILLA NÄKYVÄT JÄSENTEN EPÄVARMUUTENA 18 JOHDA PERHEYSTÄVÄLLISESTI Etätyöt ja muut työaikoihin liittyvät joustot lisäävät työhyvinvointia PEFC/02-31-151 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia KANNEN KUVA Veikko Somerpuro, kuvassa Mari Walls VAKIOPALSTAT Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Merja Simonen ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 24 Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee olla laadittuna vuoden 2017 alkuun mennessä. Tohtoreilla on monenlaisissa tehtävissä tarpeellista erityisosaamista 65. VUOSIKERTA 20 INGIMAGE Työelämä muuttuu jatkuvasti sekä kiireisemmäksi että vaativammaksi. Monet toteutetut muutokset sekä yhtiöiden toiminnassa että yksityistalouden ja valtion organisaatioissa ovat vähentäneet toimihenkilöiden määrää. Muutosta ovat edeltäneet yt-neuvottelut. Muutamat pääsevät eläkkeelle tai eläkeputkeen, mutta useille on edessä lopputili ja työttömyys. Uuden työpaikan etsiminen voi olla pitkä prosessi. Työnantajille tuntuvat kelpaavan vain parhaassa työiässä olevat henkilöt, joilla on monipuolinen koulutus ja vankka työkokemus. Ne, joiden työpaikka on muutoksissa säilynyt, ovat joutuneet entistä kovemman työpaineen alle. Työtehtävät ja -välineet muuttuvat nopealla syklillä. Osaamista on päivitettävä ja uutta on opittava. Tietenkin tämä tuo myös positiivisia haasteita. Uuden oppiminen on palkitsevaa. Toisille taas voi aiheutua voimakasta stressiä tilanteesta. Useimmat työnantajat kuitenkin myös satsaavat henkilöstön hyvinvointiin pitääkseen yllä hyvää työkuntoa ja motivaatiota. 20 TANSSILAVALLE VIE LIIKUNTA Romantiikallakin on yhä sijansa 24 TYÖPÄIVÄ Tiina Peipon työpäivä vie kokouksesta kuusikkoon 27 LAKIPALSTA Osakassopimuksella ennakoivuutta 30 KERRO LUSTOLLE Taivasalta taukomunaan 31 HENKILÖUUTISET Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 28 AIVONI MINUN AJATTELEVI Virkeät ja hyvin ravitut aivot yltävät parempiin työsuorituksiin ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy METSÄNHOITAJA 2•2015 | 3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. KESÄISIÄ JÄSENETUJA Jäsenedut.fi –palvelu tarjoaa Metsänhoitajaliiton jäsenille monipuolisesti erilaisia jäsenetuja. Jos et vielä ole rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi, tee se nyt heti osoitteessa www.jasenedut.fi. Kesän aikana saat esim. Matkatoimisto Deturin kiertomatkoista alennusta jopa 400 €, alennuskoodi löytyy Jäsenedut.fi -palvelusta. Silmäasema puolestaan tarjoaa kaikki silmälasit -50 % ja aurinkolasit vahvuuksilla tai ilman -30 %. Tarjous on voimassa voimassa toukokuun alusta 18.6 asti. Kesäreissuihin kannattaa hyödyntää Jäsenetujen 2 € alennus Puuhamaan, Visulahden, Tropiclandian, Wasalandian ja Vesipuisto Serenan sisäänpääsystä tai rannekkeesta, max. 5 alennusta / jäsenkortti. Kodin1.com –verkkokauppa ja NetAnttila.com tarjoavat 10 € alennus yli 100 € ostoksesta, myös alennetuista tuotteista. Tarjous voimassa 30.6.2015 asti. Tarjoukset saat liiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedut.fi –logo, jollei verkkopalvelussa ole toisin mainittu. Edukasta kesää kaikille! YT-NEUVOTTELUIDEN LOPPUTULOS USEIN ARVATTAVISSA YTN selvitti yt-lain toimivuutta työpaikoilla Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut näytelmää, jonka lopputulos on selvä. YTN:n teettämässä tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet. Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo etukäteen. Työnantajista samaa mieltä oli 13 prosenttia. – Monilla työpaikoilla konsernin johto on sanellut lopputuloksen valmiiksi, tutkimuksen tekijä VTM Heikki Uhmavaara toteaa. Luottamushenkilöistä 41 prosenttia totesi, että yt-neuvotteluissa etsittiin aidosti ratkaisua, työnantajista tätä mieltä oli 88 prosenttia. Väen vähentämisneuvotteluissa 13 prosenttia luottamusmiehistä piti vaikutusmahdollisuuksiaan hyvinä. Osuus kasvoi 58 prosenttiin, kun kyse oli töiden, työaikojen ja -tilojen järjestämisestä. Vain vajaassa puolessa työpaikoista yt-menettelyä on käytetty muuhun kuin henkilöstön leikkauksiin. Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa. Metsänhoitajien perinteiset Golf-kilpailut käydään Sea Golf Rönnäsin kentällä 28.8.2015 alkaen klo 9. Lisätietoa liiton verkkosivujen tapahtumissa sekä Lars Roswallilta (puh. 045 77 31 70 30). Toivotaan vilkasta osanottoa! 4 | METSÄNHOITAJA 2•2015 Liiton toimisto on suljettuna 13.7.–9.8.2015 henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajo toimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) 8770 400. Hyvää kesää kaikille! Apurahalla työskentelevä tutkija tai taiteilija voi pian mennä ansiotyöhön kesken apurahakauden. Lisäksi pieniä apurahoja voidaan yhdistää jo vahvistettuun eläkevakuutukseen. Apurahansaajien eläkevakuutuksia säätelevä maatalousyrittäjän eläkelaki muuttuu niin, että apurahansaaja voi keskeyttää apurahatyötä koskevan eläkevakuutuksensa ansiotyön vuoksi. Keskeyttäminen edellyttää, että apurahan myöntäjä antaa luvan pitää taukoa apurahatyöskentelystä. Uudistus on merkittävä, sillä tällä hetkellä eläkevakuutuksen voi keskeyttää vain terveyteen, perheeseen tai asevelvollisuuteen liittyvästä syystä. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala on parannukseen tyytyväinen. Hän kuuluu apurahansaajien neuvottelukuntaan, joka on ollut mukana kehittämässä apurahansaajien sosiaaliturvaa. – Monelle apurahatutkijalle avautuu tilaisuus esimerkiksi puolen vuoden sijaisuuteen. Se on tosi tärkeää työkokemuksen kannalta. Rantala ei usko, että apurahatyön keskeyttämisluvan hankkimisesta koituu tutkijoille ongelmia. – On niin tyypillistä mennä välillä töihin, että uskoisin säätiöiden suhtautuvan myönteisesti. UUDISTUKSILLA OIKEA SUUNTA Työntekijöiden edustajan tulisi saada käyttöönsä samat talousluvut ja muut taustamateriaalit, joihin työnantaja perustaa lomautus- tai irtisanomisesityksensä, esittää YTN. Siksi yt-laki pitäisi päivittää. Tutkimuksessa luottamusmiehet toivoivat enemmän aikaa vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että lainmukaisesta yt-neuvottelujen vähimmäisajasta on tullut maksimiaika. Porokari esittää muutettavaksi myös irtisanomisperustetta. – Maininta ”taloudellisista tai tuotannollisista syistä” tulisi muuttaa muotoon ”taloudellisista ja tuotannollisista syistä”, hän vaatii. Syynä ovat voittoja tehneiden yritysten irtisanomiset, joita perustellaan tuotannollisilla syillä. Taiteen alalla olisi toivottu, että apurahansaajien eläketurvaa olisi kehitetty rohkeammin. Nyt eläkelakiuudistuksesta hyötyvät lähinnä ne taiteilijat, joilla on tarvetta yhdistää apuraha- ja palkkatyötä. – Edellisen sosiaaliturvauudistuksen jälkeen nämä ovat pieniä askelia eteenpäin. Koen, että uudistuksella korjataan lain valuvikoja, sanoo Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKUn hallituksen jäsen Pauli Rautiainen. Lakimuutoksen jälkeen eläkevakuutuksen voi panna tauolle, vaikka apurahalla työskentely olisi kestänyt alle neljä kuukautta. Nykyisen lain mukaan alle neljä kuukautta voimassa ollut vakuutus poistetaan takautuvasti. Tällä hetkellä pienet apurahat eivät kartuta eläketurvaa. Lakimuutos mahdollistaa myös sen, että vahvistettuun eläkevakuutukseen voidaan yhdistää samaan apurahatyöhön liittyviä lyhyitä tai euromääräisesti pieniä apurahoja. Ehtona on muun muassa, että uuden ja vanhan apurahan on myöntänyt sama taho. Yhdistämismahdollisuus koskee Eeva Rantalan mukaan melko pientä osaa apurahansaajista. Hän pitää kuitenkin muutosta tärkeänä, sillä asialla on yksilölle iso merkitys. TAKUn Rautiaisen mukaan eläketurvasta jäi korjaamatta vielä moni iso asia, kuten heikoimmassa asemassa olevien apurahansaajien liian alhainen eläkekertymä. Birgitta Suorsa, UP Minna Kurvinen ”OSAPUOLILLE SAMAT TIEDOT” METSÄNHOITAJIEN GOLF-KILPAILUT TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Apurahansaajien eläketurva paranee kesäkuun alussa METSÄPÄIVÄT MARRASKUUSSA Metsäpäivät pidetään 5.–6.11.2015 Helsingin messukeskuksessa. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina 6.11.2015 iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään 14.8.2015. Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila. [email protected], puh. (09) 2511 1660. Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. KASVUALAT – PIILOTYÖPAIKAT klo 16.30–20.00 Oulu 24.9. Helsinki 30.9. Kuopio 4.11. TYÖHAASTATTELU 14.30–16.00 webinaari 29.10.2015 Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/urapalvelut/koulutuskalenteri. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 5 Anitta Valtonen Anitta Valtonen ja Ingimage 1 700 706 185 40 työntekijää Lukessa, työtekijöistä on jukolaisia, Luonnonvarakeskus tähtää maailmankartalle Luonnonvarakeskus Luke keskittyy pääjohtaja Mari Wallsin johdolla uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tavoite on saada luonnonvarojen parissa toimivat yliopistot, tutkimuslaitokset ja innovatiiviset yritykset toimimaan yhdessä niin, että syntyy uusia menestyviä tutkimuskonsortioita ja kestävää kasvua tukevia ratkaisuja. W alls toivoo, että Suomessa on hänen seitsenvuotisen toimikautensa päättyessä entistä enemmän yrityksiä, jotka näkevät, että vastuullinen tapa toimia on myös kilpailuetu. Luonnonvarakeskus Luke syntyi tämän vuoden alussa, kun neljä organisaatiota, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden 6 | METSÄNHOITAJA 2•2015 tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot, liitettiin yhteen. Niillä kullakin on vankka oma historiansa. Yhdistymistä pehmensi se, että fuusio tapahtui suunnitelmallisesti kahden vuoden valmistelujakson kuluessa. Tänä aikana osa laitosten henkilöstöstä ehti jo tutustua toisiinsa ja suunnitella yhdessä uuden Luonnonvarakeskuksen toiminnan järjestämistä. Luken pääjohtajan virkaan valittiin filosofian tohtori ja professori Mari Walls. SUURI TUTKIMUSLAITOS Metsänhoitajaliiton jäsentä, Metsänhoitajaliitto on Luken suurin jukolainen liitto, eri paikkakunnalla. Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos – suurin on VTT, joka on vuoden alusta ollut osakeyhtiöpohjainen. Lukessa työskentelee noin 1700 henkeä kaikkiaan 40:llä paikkakunnalla. Päätoimipaikkoja on neljä: pääkaupunkiseutu (noin 450 työntekijää), METSÄNHOITAJA 2•2015 | 7 Jokioinen (400), Joensuu (120) ja Oulu (120). Toistaiseksi henkilöstö työskentelee aiemmissa toimipisteissään, mutta kytkeytyy uusiin tiimeihin, jotka tukevat toimipaikkojen välistä yhteistyötä. Työt on määrä järjestää niin, että niitä voidaan soveltuvin osin hoitaa tavoitteellisesti myös mobiilisti ja etänä. Pääjohtaja Mari Wallsin työ on käynnistynyt vauhdilla. Kokouksia ja matkoja on riittänyt. Hän haluaa puolessa vuodessa saada toiminnan kunnolla käyntiin ja keskeiset lähtökohdat linjattua. Näin toimikautensa aluksi hän vierailee jokaisella Luke-paikkakunnalla Utsjoelta Rymättylään ja Kannuksesta Joensuuhun ja tutustuu kasvokkain koko henkilökuntaan. Jatkossa videokokouksista tulee osa arkea. Pääjohtajan huoneeseen onkin vastikään asennettu ajanmukaiset videoneuvottelulaitteet. Esimerkiksi kun johtoryhmän kokouksia on Viikistä käsin viikoittain, ja johtoryhmän sihteeri osallistuu kokouksiin videoyhteydellä Jokioisista ja osa johtoryhmäläisistä työtilanteen mukaan myös muista Luken toimipaikoista. Kansainvälisyys on olennainen osa Luken arkea. Merkittävä osa rahoituksestakin hankitaan ulkomaisista lähteistä. Luke on ajan hermolla. Vastaavaa organisaatiota rakennetaan parhaillaan Norjassa, Mari Walls sanoo olevansa omimmillaan uuden äärellä ja neuvottelutilanteissa. Hän pitää vahvuutenaan myös kykyä tarttua hankaliin asioihin, ennen kuin niistä tulee ongelmia. Luke on ajan hermolla. Vastaavaa organisaatiota rakennetaan parhaillaan Norjassa ja Ruotsissa SLU hoitaa samalaista tehtäväkirjoa. Ruotsissa Sveriges Lantbruksuniversitet SLU hoitaa samanlaista tehtäväkirjoa, Ranskassa INRA on vahva tutkimuslaitos ja Hollannissa Waheningenin yliopistossa on niinikään vahvaa monialaista biotalouden osaamista. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Lukessa paneudutaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. – Maakuntavierailuilla olen huomannut, että luonnonvarojen kestävän käytön merkitys ymmärretään jo hyvin. Biotalouden kehittämisen yksi ulottuvuus on uuden elinkeinotoiminnan kehittyminen, mikä luo työmahdollisuuksia. On hyvin tärkeää, ettei pohjoinen arktinen alue olisi vain raakaaineresurssi, vaan myös ihmisten elinympäristö ja kotipaikka, Walls sanoo. Raaka-aineiden kestävän käytön ohella on otettava huomioon eri puolilla maata asuvat ja työskentelevät osaajat ja ammatti-ihmiset. Wallsin mielestä Suomessa pitäisi olla rohkeutta ja uteliaisuutta katsoa luonnonvaroja aiempaa laajemmin. – Esimerkiksi matkailuun, hyvinvointiin ja terveyteen liittyy paljon luonnonvaroihin nojaavia mahdollisuuksia. TERVEISIÄ PÄÄJOHTAJALLE Luken henkilökunnan odotukset, toiveet ja varaukset kartoitettiin tämän vuoden alussa verkkoaivoriihessä. Jokainen sai kertoa, mikä hänen mielestään on Luken toiminnassa tärkeää. Vastaajat saivat myös kommentoida toistensa ideoita ja tekstejä. Tulokset yhteisestä aivoriihestä olivat myönteisiä. 38 prosenttia vastaajista suhtautui uuteen organisaatioon myönteisesti tai erittäin myönteisesti, runsas puolet neutraalisti ja kymmenen prosenttia kielteisesti tai varauksellisesti. Mari Walls pitää hyvin myönteistä tulosta pehmeän siirtymäkauden ansiona. Hänelle erityisen arvokkaita ovat henkilökohtaiset terveiset, joita kertyi kaikkiaan 46 sivua. Niihin hän paneutuu jatkossa huolellisesti. Pyydän Wallsia kiteyttämään pääjohtajakautensa tavoitteet. – Tavoitteeni on, että Luke tunnetaan seitsemän vuoden kuluttua maailmalla. Se edellyttää, että Suomessa pystytään siirtämään käytäntöön luonnonvarojen kestävän käytön ajatuksia ja rohkeasti etenemään kokeilujen ja pilotointien kautta. Toivon lisäksi, että Suomessa on tuolloin entistä enemmän niitä yrityksiä, jotka näkevät, että vastuullinen tapa toimia on myös kilpailuetu. • OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan Tule mukaan! www.metsahyvinvointi.fi 8 | METSÄNHOITAJA 2•2015 Anna Hellén Esa Uotila tietää, että luottamusmiehillä ovat edessä työntäyteiset ajat. Kokemuksen mukaan uuden palkkausjärjestelmän luominen ja käyttöön otto vie paljon luottamusmiesten aikaa. Tämän lisäksi rahoituksen väheneminen johtanee irtisanomisiin ensi vuonna. Ans kattoo nyt Akavalaiset eivät sinänsä ole vastustaneet Luken syntymistä. Pääluottamusmiehet Timo Mäkinen ja Esa Uotila sanovat, että on turha kuvitella, että maa- ja metsätalousministeriön alaiset sektoritutkimuslaitokset olisivat joku lintukoto, jossa mikään ei muutu, kun maailma muuttuu. Lisäpainetta aiheuttaa se, että organisaatiouudistuksen kanssa samassa rytäkässä valtion suora budjettirahoitus vähenee. Jukolla on Lukessa kaksi puolipäiväistä pääluottamusmiestä, joista Timo Mäkinen työskentelee Helsingin Viikissä ja Esa Uotila Vantaalla. Timo Mäkisen tausta on RKTL:ssä, hän on siis riista- ja kalatalousmiehiä. Hän tuli taloon vuonna 1976, ensin tuntitöihin, valmistui hydrobiologiksi ja väitteli. Esa Uotila on metsänhoitaja. Hän tuli Metlaan tutkijaksi vuonna 1988. Luottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 1996 ja pääluottamusmieheksi vuonna 2005. Luottamusmiestehtäviä Mäkinen ja Uotila ovat tottuneet hoitamaan yhdessä jo fuusion valmisteluvaiheessa. Lukessa heidän työnjakonsa on sellainen, että Mäkinen keskittyy ensi sijassa yt-neuvotteluihin ja Uotila palkkausjärjestelmään. LIIKAA MUUTOKSIA KERRALLA Uotilan ja Mäkisen mukaan jukolaiset ovat odottavalla kannalla. Nyt on menossa 10 | METSÄNHOITAJA 2•2015 INGIMAGE Timo Mäkisen mielestä Lukessa pitäisi katsoa sitä, mitä talossa tarvitaan ja edetä siltä pohjalta. Johtajien pitäisi tukea tutkijoita, jotta nämä onnistuisivat myös rahoituksen hankinnassa. sisäänajovaihe. Tämän vuoden budjetti on tehty vanhoissa organisaatioissa, mutta ensi vuonna budjettirahoitus pienenee ja paineet ulkopuolisen rahoituksen saamiseen kasvavat merkittävästi. Totuttelu uuden organisaation yksiköihin, ryhmiin ja tiimeihin niiden esimieskäytäntöineen ja uusine työtovereineen vie aikaa. Suurin ongelma liittyy fuusion kanssa samaan aikaan tehtävään sektoritutkimuslaitosten rahoitusuudistukseen. Ensi vuonna Luken budjettirahoituksesta runsas kahdeksan miljoonaa euroa siirtyy yleisesti kilpailtaviin potteihin. Tänä vuonna yritetään säästää muun muassa suosittelemalla lomarahojen vaihtoa lomiksi, jotta mahdollisimman suuri summa saataisiin siirtymään rankkaa ensi vuotta helpottamaan. Mäkinen arvioi, ettei irtisanomisilta vältytä, sillä ensi ja seuraavalta vuodelta puuttuu niin paljon rahaa. Akavalaisia ei lohduta se, että tutkijoita ei ehkä sanota irti. Uotilaa harmittaa se, että tehostettaessa ja kehitettäessä laitetaan avustavaa henkilökuntaa pellolle ja siirretään heidän tehtävänsä tutkijoille. – On väärää tuottavuuden nostamista, että sihteeriapu ajetaan lähes nollaan. Sihteerit osaisivat sujuvasti käyttää hallinnossa käytettäviä ohjelmia, joiden kanssa tutkijat nyt tuskailevat. Lomautuksiin ehkä joudutaan, vaikka lomarahoja vaihdettaisiin lomiksi. Mutta kuinka se tehdään? Lomautetaanko kaikki? Ja kuinka pitkäksi aikaa? Muitakin liikkuvia osia on paljon: ketkä lähtevät eläkkeelle, miten onnistutaan rahoituksen hankinnassa ja miten käytetään tiloja? PALKKAUSJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN JUMISSA Neljän organisaation fuusion seurauksena talon palkkausjärjestelmä pitää uusia. Asia junnaa nyt paikoillaan, koska neuvotteluissa mukana olevat pääluottamusmiehet eivät ole saaneet työnsä kannalta kaikkia välttämättömiä tietoja. Työnantajan mukaan heidän pitäisi allekirjoittaa tietoja koskeva salassapitosopimus. Työntekijäpuoli pitää sitä turhana, koska pääluottamusmiehet ovat jo tehtäviensä puolesta vaitiolovelvollisia. – Olemme lakien ja sopimusten perusteella vaitiolovelvollisia. Sen pitäisi riittää. Mäkinen kertoo, että eri ryhmille on olemassa luonnos urapolkumalleista. Se olisi hyvä pohja palkkausjärjestelmälle, mutta – kuten sanottu – eteenpäin ei päästä ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot saadaan. Yhdistyneillä organisaatiolla oli omat perinteensä. Luottamusmiehiä harmittaa se, että työnantaja näyttää ottavan käyttöön työntekijöiden kannalta huonoimpia vaihtoehtoja. MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET KOOTUSTI: • Työnantajalla on velvollisuus laatia henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuussuunnitelma • Viranomaisilla on velvollisuus laatia viranomaisen toimintaa ja palveluja koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma • Vähemmistövaltuutetun nimike muutettiin yhdenvertaisuusvaltuutetuksi • Perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Uudistettu yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa paremman suojan syrjinnältä Y hdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslaki soveltuu sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan. Yhdenvertaisuuslain perusteella ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisia henkilöön liittyviä syitä ovat mm. ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Vuoden alusta voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajemman suojan syrjinnältä. Uudistusta valmisteltiin pitkään. – Uuden lain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laki parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta, tiivistää oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. TYÖPAIKALLA LAADITTAVA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Kehittämistoiminnassa on otettava huomioon työpaikan tarpeet. Kehittämistoimenpiteiden on myös oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja toimintaympäristöön, voimavaroihin ja muihin olosuhteisiin oikein suhteutettuja. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Työpaikoilla, joilla työskentelee vähintään 30 henkilöä, on oltava myös tasa-arvosuunnitelma. Yhdenvertaisuus, ja tasa-arvosuunnitelma voidaan yhdistää. Yhdenvertaisuussuunnitelmien tulee olla laadittuina viimeistään kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli vuoden 2017 alkuun mennessä. VIRANOMAISILLE VELVOLLISUUS EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Myös viranomaisten osalta edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ja viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen oikein suhteutettuja. Uudistetun yhdenvertaisuuslain perusteella viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Aiemminkin voimassa olleen lain perusteella suunnitelma piti olla, mutta se koski velvoittavasti ainoastaan etnisiä perusteita. VÄHEMMISTÖVALTUUTETUSTA YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Oikeusministeriön mukaan tähän asti syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua ovat olleet erilaiset riippuen siitä, mikä katsotaan syrjinnän perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on ollut eroja. Kun vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo edelleenkin tasa-arvolain noudattamista. Yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimii Eva Biaudet. • METSÄNHOITAJA 2•2015 | 11 Paula Launonen Akavalaiset asiantuntijat Otto Kanervo, Maija Arvonen, Suvi Eriksson, Pirre Hyötynen, Ida Mielityinen ja Elina Katainen kannustavat tohtoreita rohkeasti markkinoimaan osaamistaan. Kuvasta puuttuu keskusteluun osallistunut Hanna Tanskanen. NÄIN KÄYTÄT tohtoria On aika ravistella asenteita ja markkinoida korkeimmin koulutettujen erityisosaamista. Suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria. I nvestoinnit aineettomaan pääomaan ovat nousseet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen Suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohtoreiden työllistymisestä turha. Synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvuuralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita. Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat Tekniikan akateemiset TEKin Otto Kanervo ja Pirre Hyötynen, Tieteentekijöiden liiton Elina Katainen, Suomen Ekonomien Suvi Eriksson, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Hanna Tanskanen ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL:n Maija Arvonen. He kehottavat tohtoreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa. SOPII PIKKUFIRMAAN Ensimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, 12 | METSÄNHOITAJA 2•2015 YLIOPISTO, TUE TYÖLLISTYMISTÄ Jatko-opiskelijat tarvitsevat järjestelmällistä työelämävalmennusta väitösprosessin alusta loppuun. Väitöstiedottamista on terävöitettävä. Sekä perinteisen että sosiaalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittäjinä, joilla on annettavaa monenlaisille organisaatioille. Yhteydet elinkeinoelämään, kolmanteen sektoriin ja julkishallintoon madaltavat raja-aitoja akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä. Tohtori, tunnista vahvuutesi • Tunnista vahvuutesi ja kerro osaamisestasi maallikoiden kielellä. • Ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan. • Rakenna yhteyksiä ennakkoluulottomasti ja verkostoidu. Työnantaja, näin käytät tohtoria • Tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuottaa ratkaisuja systemaattisesti. • Tohtori tulkitsee uusinta tutkimustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot. • Tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatiossasi eivät pysty. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 13 Paula Launonen WWF jonka mukaan tohtorin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö. – Suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Heitä toimii monenlaisissa organisaatioissa, joissa parannetaan tapoja toimia sekä kehitetään palveluita ja tuotteita. Vain kolmannes voi odottaa paikkaa yliopistolta, muiden on työllistyttävä muualle. Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala. Isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen potentiaaliin. ANALYYTTINEN RATKAISIJA Mielityisen, Kanervon, Hyötysen, Kataisen, Erikssonin, Tanskasen ja Arvosen mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. He perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin metodeihin perehtyminen tarkoittaa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallintaan ja kehittämistoimintaan. – Tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organisaatiossa ei pysty lukemaan. Tohtori voi myös välittää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. Tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä. Keskustelijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä ensimmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan. Jos koe tai prototyyppi epäonnistuu, tohtori ei heitä hattuaan nurkkaan vaan analysoi syyt ja seuraukset, tekee johtopäätökset ja korjausliikkeet, ja jatkaa eteenpäin. SOSIAALINEN SITOUTUJA – Sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaisevat, esiintyvät ja matkustavat. He ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, Eriksson toteaa. 14 | METSÄNHOITAJA 2•2015 ”Osaamista korostavassa maassa on peräti outoa, etteivät elinkeinoelämä ja julkinen hallinto osaa hyödyntää tohtoreiden osaamista. Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimuksestakin tehdään maisterivoimin. Tieteen tila ja maan kilpailukyky voisivat nousta, jos tohtoreiden osaaminen otettaisiin nykyistä paremmin käyttöön.” TIETEENTEKIJÖIDEN LIITON PUHEENJOHTAJA PETRI KOIKKALAINEN Hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen realismin ja tulosvastuullisuuden: – Ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoimaan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen. Toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulutetulle hakijalle. – Työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii. Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha: – Tekniikan tohtoreista puolet ja muista 70 prosenttia työskentelee yrityksissä. Tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan. – Asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, Tanskanen korostaa. Tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. Sitä ei kukaan muu tee heidän puolestaan, keskustelijat summaavat. YLIOPISTOSTA YHTEISKUNTAAN Markkinointitaitojen hiomista keskustelijat eivät sysää yksin tohtoreiden harteille. Kaikki korostavat yliopiston vastuuta – työllistymisvalmiuksia tulisi kypsyttää tieteellisten valmiuksien rinnalla jatko-opintojen alusta asti. – Yliopistot voivat auttaa väitöskirjatutkijoita näkemään mahdollisuutensa ympä- röivässä yhteiskunnassa. Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen oman tiedeyhteisön sisälle voi olla kohtalokasta. Oman osaamisen tarjoamista ja erilaisten organisaatioiden tarpeiden luotaamista on harjoiteltava pitkäjänteisesti ja verkostoja rakennettava järjestelmällisesti. – Mahdollisuuksia voi löytyä yllättävistä yhteyksistä. Tohtori voi vaikkapa Twitterissä törmätä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pohtivaan pienyrittäjään ja huomata, että hänen menetelmillään yrittäjä voi saada konkreettista tietoa strategiansa tueksi. Olennaista on aloitteellisuus ja jalkautuminen, innostuu Arvonen. • PÄÄOMA KASVAA, MUTTA SITÄ EI HYÖDYNNETÄ Vuosina 2013 ja 2014 Suomessa suoritettiin 3 584 tohtorintutkintoa. Viime vuoden joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 prosenttia. Joulukuussa 2014 työttömiä MMT tutkinnon suorittaneita oli 10, kun vuotta aiemmin luku oli 3. Vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle. LÄHDE: TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO, TEM Järjestöpomo palkkaa tohtoreita Ympäristöjärjestö WWF Suomen tohtorit neuvottelevat yrityspäättäjien ja poliitikkojen kanssa, moderoivat työpajoja, suunnittelevat kampanjoita, vetävät hankkeita ja tuottavat julkaisuja. Joukossa on valtiotieteilijä, meribiologi, ekologiasta ja evoluutiobiologiasta väitellyt sekä ympäristötieteilijä. Ympäristöjärjestö WWF Suomen toimistossa Helsingin Sörnäisissä työskentelee 41 uhanalaisten lajien ja rajallisten luonnonvarojen puolustajaa. Joukossa on viisi tohtoria. Pian heitä on kahdeksan. – Kolme on parhaillaan opintovapaalla. Kun aloitin täällä 2009, talossa oli yksi väitellyt, kertoo WWF Suomen pääsihteeri, kauppatieteiden tohtori Liisa Rohweder. Osa tohtoreista on tullut taloon tohtorinhattu päässä, osa ryhtynyt jatko-opintoihin Rohwederin kannustamana. Rohwederin mukaan tohtorit tuovat ympäristövaikuttamiseen pääomaa, jota mikään muu koulutus ei tarjoa. ERITYISTÄ OSAAMISTA – Tohtorikoulutus kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta, kriittistä ajattelua ja argumentointitaitoja. Tohtori perustaa käsityksensä tutkittuun tietoon. Rohweder vertaa tieteellisen koulutuksen prosesseissa jalostunutta maailmankuvaa helikopteriin, jonka ikkunasta näkyy paitsi kaupunki, myös sitä ympäröivä moottoritieverkosto ja rakentamaton maa-alue. Toisin sanoen, tohtori hallitsee metodit, joilla hän hahmottaa kokonaisuuksia sekä analysoi syitä ja seurauksia. – Tohtori pystyy tieteellisen tarkasti osoittamaan pörssiyrityksen johdolle, miksi Itämeren suojelun rahoittaminen on paitsi vastuun kantamista tuleville polville myös liiketaloudellisesti kannattava investointi. Tohtori ei pelkää kriittisiä vasta-argumentteja, vaan vastaa kiperiin kysymyksiin vakuuttavasti laajan asiantuntemuksensa turvin. KYLÄILKÄÄ JA TUTUSTUKAA Rohweder ehdottaa, että kansalaisjärjestöt ja muut vaikuttamisorganisaatiot ottavat mallia WWF:stä ja ryhtyvät reippaasti rekrytoimaan tohtoreita. Hän toivoo, ettei yhteiskunnan korkeimmin koulutetun kansanosan kapasiteetti jää hyödyntämättä ainakaan väärien mielikuvien vuoksi. – Toivottavasti kukaan ei kuvittele, että tohtorit pohtivat omia teorioitaan jossain ylivertaisissa sfääreissään. Asia ei todellakaan ole niin. He ovat hankkineet teoreettisen koulutuksen, koska haluavat kehittää ja tuottaa ratkaisuja, jotka osaltaan tekevät maailmasta aiempaa paremman. Kutsukaa tohtoreita kylään! Silloin viimeistään havaitsette ennakkoluulon vääräksi. Terveisiä lähtee myös tohtoreille: – Parhaiten ennakkoluulot murtuvat, kun otatte aloitteen ja menette käymään mahdollisten työnantajien luona. Kun keskustelette kyseisen organisaation tavoitteista ja kerrotte, miten kehittäisitte toimintaa, seurauksena saattaa olla työsopimus. ”Tällaisina vaikeina aikoina tohtoreita tarvitaan kehittämään ratkaisuja, joilla Suomi nousee aallonpohjasta”, sanoo pääsihteeri Liisa Rohweder. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 15 KUVA 1 Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto 2014 Työmarkkinatutkimus Metsänhoitajaliiton yhdessä muiden luonnonvara-alan liittojen kanssa Taloustutkimuksella teettämä työmarkkinatutkimus osoittaa, että valtiosektorin organisaatiomuutokset ja kulukuuri näkyvät työntekijöiden luottamuksessa tulevaisuuteen. Liittojen työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysytään miten vakaana he näkevät sekä työpaikan yleisen tilanteen että oman tilanteensa. V 16 | METSÄNHOITAJA 2•2015 ARVIOITA TYÖHYVINVOINNISTA Liittojen työmarkkinatutkimuksessa työhyvinvointia selvitetään viiden väittämän avulla. Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Jäsenten vastauksia verrataan Taloustutkimuksen internet-paneelin vertailujoukkoon, jossa on 1383 korkeasti koulutetun vastaukset. Tulosten perusteella Metsänhoitajaliiton jäsenet kokevat keskimääräistä vähemmän työpaikkakiusaamista ja nauttivat arvostuksesta omassa työyhteisössään. Liiton jäsenet pitävät organisaation palkkoja kilpailukykyisinä keskivertoa useammin. Työuupumusta on kokenut noin neljännes liiton jäsenistä ja työuupumus on yhtä yleistä jäsenistössä kuin vertailujoukossakin (kuva 2). Työuupumusta kokevia on suhteessa eniten alemmassa keskijohdossa ja opetustehtävissä työskentelevillä, ja vähiten ylimmässä johdossa ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. TYÖTTÖMYYS KASVUSSA Akateeminen työttömyys on ollut jo jonkun aikaa kasvussa monilla aloilla. Työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliiton jäsenten työttömyys näyttää kasvaneen prosentilla. Työ- ja elinkeinoministeriön NÄKEMYS TYÖPAIKAN TILANTEESTA TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄT VÄITTÄMÄT 4L-LIITOT METSÄNHOITAJALIITTO vakaa Epävarmuus valtiosektorilla lisääntynyt, metsäteollisuudessa vähentynyt uoden 2014 työmarkkinatutkimus osoittaa, että epävarmuus valtiosektorilla on lisääntynyt sekä työpaikan yleisen tilanteen että oman tilanteen suhteen. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 vastaajista 63 % (2013: 42 %) piti työpaikan yleistä tilannetta epävarmana ja 42 % (2013: 20 %) myös omaa työtilannettaan epävarmana. Tutkimukseen vastasi 217 valtiolla tai valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevää Metsänhoitajaliiton jäsentä. Myös Suomen metsäkeskuksen ja Tapion organisaatiomuutokset ja muutokset rahoituksessa näkyvät tutkimuksen tuloksissa. Marraskuussa 2014 työpaikan yleistä tilannetta epävarmana piti 98 % (2013: 70 %) metsäkeskusten ja Tapion vastaajista. Tutkimukseen vastasi 57 Suomen metsäkeskuksessa tai Tapiossa työskentelevää Metsänhoitajaliiton jäsentä. Vaikka epävarmuus näyttää lisääntyvän trendinomaisesti koko 4L-liittojen jäsenistössä (kuva 1), yksityisellä sektorilla metsäteollisuudessa usko tulevaisuuteen on nousussa. Marraskuussa 2014 metsäteollisuudesta työskentelevistä vain 28 % koki työpaikan yleisen tilanteen lähitulevaisuudessa epävarmaksi kun vuotta aiemmin epävarmuutta koki 49 % vastaajista. Keskimäärin liittojen jäsenet kokevat oman tilanteensa työpaikan yleistä tilannetta varmemmaksi kaikilla sektoreilla. KUVA 2 tilastojen (TEM) mukaan joulukuussa 2014 työttömänä oli 132 metsätieteellisen tutkinnon suorittanutta. Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankalan arvion mukaan Suomessa on noin 3 000 työikäistä metsätieteellisen loppututkinnon suorittanutta, jolloin työttömyysasteeksi muodostuu noin 4 %. Koko maassa työttömiä korkeasti koulutettuja oli TEM:in mukaan helmikuussa 46 086 ja nousua vuoden aikana oli tapahtunut 15,9 %. Myös metsätieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut ja joulukuun 2013 ja 2014 välillä kasvua on ollut noin 11 %. Lukumääräisesti työttömiä on kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Työmarkkinoiden epävarmuuden ja akateemisen työttömyyden kasvu sekä työttömyysajan pidentyminen näkyy liitoissa työttömyyskassakulujen kohoamisena, ja asettaa paineita myös liittojen jäsenmaksujen korotuksille, sekä lisääntyvänä ura- ja neuvontapalveluiden kysyntänä. Edelleen korkeastikoulutetut kokevat saavansa työllistymiseensä vain vähän tukea työ- ja elinkeinotoimistoista ja siten liittojen merkitys oman tutkinnon työmarkkinoiden asiantuntijana korostuu. • 4L-liitot 2014 4L-liitot 2013 L-liitot 2012 14 Agronomiliitto 2014 Agronomiliitto 2013 Agronomiliitto 2012 14 epävarma 32 27 43 45 48 35 39 40 14 19 23 36 28 39 43 50 42 33 14 17 18 38 36 44 52 35 8 22 23 28 27 44 43 25 26 Metsänhoitajaliitto 2014 Metsänhoitajaliitto 2013 Metsänhoitajaliitto 2012 ei osaa sanoa 48 35 21 23 LAL 2014 LAL 2013 LAL 2012 YKL 2014 YKL 2013 YKL 2012 melko vakaa 49 50 24 20 3 4 5 Luonnonvara-alaliittojen (Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto) työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain marraskuussa internet-kyselynä. Tutkimuslinkki lähetettiin sähköpostitse Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin perusteella 1705 liiton tutkinnon suorittaneelle, pysyvästi Suomessa oleskelevalle työikäiselle jäsenelle, joista 704 vastasi kyselyyn. Tutkimuksen vastausprosentti Metsänhoitajaliiton osalta on siten 44,5 %. Vastausprosenttia voidaan pitää oikein hyvänä, joten suuri kiitos kaikille jäsenillemme! Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi 4571 luonnonvara-alojen liittojen jäsentä (vastausprosentti 41,9 %). Työmarkkinatutkimus tuottaa liitoille tärkeää ajankohtaista tietoa jäsenten työmarkkinatilanteesta ja palkoista. Tietoa hyödynnetään liittojen edunvalvonnassa sekä toiminnan suunnittelussa. jokseenkin samaa mieltä ei samaa, eikä eri mieltä En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisten 12 kk:n aikana jokseenkin eri mieltä Vertailukeski- pankin arvo keskiarvo täysin eri mieltä 75 13 3 3 4 1 4,53 4,50 3 2 3 Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani 28 52 9 8 21 3,97 4,79 6 6 6 Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä 31 45 13 8 21 3,94 3,93 2 4 2 En ole viime aikoina kokenut työuupumusta 7 3,39 3,37 5 5 6 Organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat 3,11 2,82 0 102030 405060708090100 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna täysin samaa mieltä 20 8 38 36 10 23 24 21 10 2 010203040 5060708090100 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Urapalveluilla potkua työnhakuun Liittojen tarjoamien urapalveluiden kysyntä on kasvussa. Metsänhoitajaliitto julkaisee metsäalaan liittyviä avoimia työpaikkoja liiton Urapalveluiden Facebook-sivulla www.facebook.com/metsanhoitajat.tyopaikat. Sivu on avoin eikä sen lukeminen edellytä Facebook-tunnuksia. Tykkäämällä sivusta saat työpaikat näkymään omalla Facebook-seinälläsi. Avoimia työpaikkoja ilmoitetaan enenevissä määrin vain sosiaalisen median kautta. Varsinkin LinkedIn on kasvattanut merkitystään työpaikkojen välityksessä ja esim. Yle julkaisee avoimia työpaikkojaan pelkästään LinkedIn-palvelussa. Palveluun kannattaa avata oma profiili ja seuraamalla yrityksiä saat tietoa yrityksen avoimista työpaikoista. Profiilin luomisen voi aloittaa ansioluettelon päivittämisellä. Apua ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen hiomiseen saat liiton ura-asiantuntijalta lähettämällä työnhakuasiakirjasi osoitteeseen urapalvelut@ metsanhoitajat.fi. Palvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen myös mentorointia sekä koulutusta vaihtuvista työnhakuun tai ammattilliseen osaamiseen liittyvistä teemoista. Lisätietoa kaikista urapalveluista saat verkkosivultamme www.metsanhoitajat.fi/urapalvelut. Muistathan pyytä apua liitosta myös palkkatoiveen määrittelyyn sekä työsopimuksen laadintaan. Työmarkkinatutkimuksen tulokset luettavissa liiton verkkosivuilla. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 17 Salla Toppinen-Tanner KUVITUKSET: INGIMAGE Työterveyslaitos rosuunnittelu mahdollistaa oman elämän suunnittelun eteenpäin, kun työvuorot ovat ajoissa tiedossa ja niiden suhteen voi esittää toivomuksia. Työntekijöiden perheet voi myös huomioida esimerkiksi järjestämällä perheille avointen ovien päiviä. Lapsille ja omille vanhemmille voi olla iso juttu nähdä, missä se oma äiti, isä tai lapsi on töissä ja miltä ne kollegat oikein näyttää. Tutkimus osoittaa, että yritykset hyötyvät perheystävällisyydestä. Perheystävällisillä työpaikoilla työntekijät ovat sitoutuneet työnantajaansa ja voivat paremmin. Kun työnantaja luottaa ja joustaa, työntekijät antavat parastaan. Tämä heijastuu myös asiakaskontakteihin. Hyvä kehä on valmis. Aloita hyvän kehän mahdollistaminen jo tänään perheystävällisellä johtamisella. • Kirjoittaja on tiimipäällikkö Työterveyslaitoksen Työelämän muutos ja työurat -tiimissä. SUJUVUUTTA ETÄTYÖHÖN Johda perheystävällisesti Etätyössä ajankäytön hallinta sekä itsensä johtamisen taito korostuvat. Tässä muutama vinkki, joilla voit saada etätyöpäivistäsi sujuvampia ja tehokkaampia. Mitä työpaikoilla voidaan tehdä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksien parantamiseksi? Vuosittain järjestettävä kansallinen etätyöpäivä antaa tilaisuuden kokeilla etätyötä, ja muistuttaa yhdestä hyvästä perheystävällisestä käytännöstä, jota voisi työpaikoilla vielä enemmän käyttää, nimittäin etätöistä. Tekemättömien töiden kirjaaminen lapulle on monelle tuttu tapa. Kokeile työtehtävien kirjaamista sähköiseen työkalenteriin ja varaa niille kalenterista aika, jonka ajattelet tehtävän loppuun saattamiseen kuluvan. Jos kyseessä on iso kokonaisuus, jaa se osiin ja kalenteroi osatehtävät. Sähköinen kalenteri kulkee aina mukana ja päivän tehtävälista on aamulla valmiina odottamassa. Aamulla päivän tehtävälista kannattaa priorisoida: mitä on pakko saada valmiiksi tänään ja minkä voi tarvittaessa siirtää myöhemmäksi? Kalenterissa tehtäviä on helppo tarvittaessa siirtää toiseen vapaaseen ajankohtaan. Päivän päätteeksi kalenterista näet mihin työaikasi on kulunut ja voit tarvittaessa analysoida ajankäyttöäsi. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 33 % työskentelee johtotehtävissä (Työmarkkinatutkimus 2014). Metsänhoitajaliiton jäsenillä on keskimäärin 37 alaista, mediaanin ollessa 10. Miehillä on keskimäärin selvästi enemmän alaisia kuin naisilla ja kunta- ja valtiosektorilla työskentelevillä enemmän kuin yksityisellä ja yliopistosektorilla työskentelevillä. Suurin osa (57 %) Metsänhoitajaliiton jäsenistä työskentelee asiantuntijatehtävissä. 18 | METSÄNHOITAJA 2•2015 E tätyöt antavat usein mahdollisuuden keskittyä intensiivisemmin työtehtäviin. Silti välillä voi saada muitakin asioita hoidetuksi, vaikka laittaa pyykit pesukoneeseen tai viedä lapsen neuvolaan kesken päivän. Itse mietin työasioita erityisesti silittäessä. Kuinka moni on saanut parhaat työideansa jossain muualla kuin työpaikalla tai tehden jotain muuta kuin töitä? Kuitenkaan ei ole tarkoitus, että ajatukset olisivat aina töissä. Esimiehen omalla esimerkillä on tässäkin asiassa merkitystä. Rajaamalla omaa työaikaa ja joustamalla työntekijöiden perhetarpeiden vuoksi viestität työntekijöillekin siitä, mikä on tärkeää. Perheystävällinen esimies myös rohkaisee ottamaan muun elämän haasteellisia tilanteita esille työpaikalla, eihän niitä muuten voi huomioidakaan. Ehkä voisitkin tänään miettiä mitä viestiä sinä itse välität muille esimiehenä? Varmaa on, että se kannattaa. Paitsi kannustaa käyttöön, etätöitä ja muita työaikaan liittyviä joustoja kannattaa myös markkinoida perheystävällisinä käytäntöinä työpaikoilla. Sillä viestitään arvostamista ja välittämistä kokonaisista ihmisistä, inhimillisyyttä. Perhe on ihmisille kuitenkin tärkeämpää kuin työ. PERHEYSTÄVÄLLISYYDELLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN Mitä esimiehet voivat sitten tehdä työpaikoilla, joissa etätyö ei ole mahdollista? Entä miten huolehditaan oikeudenmukaisuuden kokemuksesta työpaikoilla, joilla osa henkilöstöstä voi tehdä etätöitä, mutta osa ei? Asia kannattaa ottaa työyhteisössä puheeksi ja sopia pelisäännöistä. On hyvä kertoa kaikille perustelut, miksi joissain tehtävissä joustoja ei voi yhtä paljon hyödyntää. Toisaalta toimivat prosessit ja selkeä suunnittelu voivat myös tuoda perheiden elämään joustoja. Esimerkiksi oikea-aikainen työvuo- KIRJAA TYÖTEHTÄVÄT YLÖS JA SUUNNITTELE AJANKÄYTTÖSI MILLOIN OLET PARHAIMMILLASI? Jos olet tehokkain tai luovuutesi kukkii parhaiten heti aamusta, huomioi se etätyöpäivän tehtävälistan suunnitte- lussa. Aamua ei välttämättä kannata aloittaa avaamalla sähköposti, vaan hypätä virkeänä suoraan päivän haastavimpaan ja tärkeimpään tehtävään. PIDÄ TAUKOJA JA LIIKU Jos tuntuu, että etätyöpäivänä työnteko tökkii tai et millään keksi ratkaisua ongelmaan, pidä tauko ja liiku. Istuminen ei ole aivoille paras tila työskennellä ja joskus lyhyt kävelylenkki (tai vaikka pesukoneen tyhjentäminen) voi auttaa näkemään asiat aivan uudessa valossa. Voit myös jaksottaa työpäiväsi esim. kahteen osaan: aamujakso tehokasta työskentelyä, välissä kunnon tauko ja sitten uudelleen iltapäivällä toinen tehopuolikas. HUOLEHDI LAITTEIDEN JA YHTEYKSIEN TOIMIVUUDESTA Työyhteisön tiedostoja voi säilyttää esim. pilvipalvelussa, josta ne ovat saatavissa mistä tahansa. Yhteisten dokumenttien työstämiseen voi käyttää verkkopalveluita, jolloin papereita voidaan työstää mistä tahansa ja dokumenttien lähettely korjausmerkinnöillä jää historiaan. Työyhteisön käytänteiden rakentaminen etä - ja mobiilityöhön sopivaksi takaa sujuvan ja tuottavan työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Omalla etätyöpisteellä on hyvä olla tehokas verkkoyhteys ja yhteyttä työkavereiden kanssa voi pitää myös pikaviestimällä. MUISTA MYÖS NOLLATA Kun suunnittelet etätyöpäiväsi tehokkaiksi ja kirjaat tekemättömät työt ylös, voit työpäivän loputtua hyvillä mielillä siirtyä vapaa-ajalle. Tiedät, että huominen tehtävälista on valmiina eivätkä tekemättömät työt tunkeudu ajatuksiisi. Käytä työmatkoista säästynyt aika johonkin sinulle tai perheellesi tärkeään asiaan, joka tukee jaksamistasi ja hyvinvointia. Näin etätyöpäivältä työpaikalle palaa iloinen ja hyvinvoiva ihminen. JOHANNA HRISTOV METSÄNHOITAJA 2•2015 | 19 töitä meille lavoja kiertäville muusikoille, hän myhäilee. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tiedottaja Kirsi Suoniemi vahvistaa havainnon. Tanssilavakulttuuri on voimissaan, mutta se muuttuu. – Tanssitaito ei siirry enää perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tilalle ovat tulleet tanssikurssit ja leirit, joita ei ennen ollut. Tansseja ei ole enää jokaisella seurojentalolla. Lavoja on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Nykyään suuren huvikeskuksen lavalle saattaa mahtua kerralla vaikkapa tuhat tanssijaa. Myös kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Toisin kuin vaikkapa isovan- Tanssilavalla saa näyttää taitonsa. Salsa ja pugg ovat tulleet humppien ja tangojen sijaan. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja yli kolmekymmentä vuotta. Matti Välimäki, UP Pekka Sipola Tanssilavalle vie liikunta Romantiikallakin on yhä sijansa, laulaja vakuuttaa. Kesään kuuluu tanssilava, mutta kuviot parketilla ovat muuttuneet. Tanssi on monelle ennen kaikkea sosiaalinen harrastus ja hyvää liikuntaa. Lavatansseihin tullaan iästä, säädystä ja asemasta riippumatta. Kaikkia yhdistää halu tanssia. A ” avan meren tuolla puolen, jossakin on maa”, lauletaan Unto Monosen tangossa. Oikeasti kaivattu satumaa sijaitsee kesäisen järven rannalla, siellä missä parketti on liukas, tanssikengät kiiltävät ja kukkamekot hulmuavat. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen, basisti ja laulaja Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tanssilavakulttuuri on hänen mukaansa muuttunut. – Nykyään lavoilla käy entistä enemmän ihmisiä, joille tanssi on nimenomaan harrastus ja liikuntamuoto. Hartelinin mukaan perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, 20 | METSÄNHOITAJA 2•2015 muun muassa salsat, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enemmän taitoa. Suosioon on noussut myös esimerkiksi bugg, jivestä jalostettu tanssi. – Television Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla on ollut varmasti oma vaikutuksensa. LIIKUNTASUOSITUS TANSSIEN TÄYTEEN Takavuosina tansseissa käytiin ensisijaisesti kumppania etsimässä. Nykyään parkettien partaveitsillä saattaa olla päällimmäisenä mielessä se, että tutkimustenkin mukaan lavatanssiliikunta riittää täyttämään viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Sen mukaan aikuinen tarvitsee 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Tanssilla on todistetusti monia terveysvaikutuksia lihaskoordinaation kehittämisestä aina psyykkiseen hyvinvointiin asti. Vievätkö siis otetut askeleet, anaerobinen liikunta sekä poltetut kalorit päähuomion – ja romantiikka jää kakkoseksi? – Ei kyllä ihan näinkään. Ainakin soittajien korokkeelta näkee hyvin, että tanssilavalla ihmiset kohtaavat toisiaan. Siellä syntyy kauniita tarinoita, Hartelin toteaa. UJOLLEKIN MAHDOLLISUUS Hartelin pohtii, että tanssi tarjoaa ujommalle ja jäyhemmällekin miehelle tyylikkään tavan lähestyä vastakkaista sukupuolta. – Tämä perusasetelma ei tule varmaan muuttumaan ihan pian. Se lupaa jatkossakin Perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, muun muassa salsa, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoilta aikaisempaa enemmän taitoa. hempiemme aikaan, tanssilava ei ole mikään itsestäänselvyys. Muita ihmisiä voi tavata vaikkapa liikuntasalissa tai somessa. – Tanssi pärjää kuitenkin kilpailussa. Siinä yhdistyy mainiolla tavalla musiikki, liikunta ja sosiaalisuus, Suoniemi vakuuttaa. PERINTEISET ROOLIT KUNNIASSA Tanssilavan romantiikasta osa saattaa liittyä siihen, että bändin aloittaessa esiin nousevat perinteiset sukupuoliroolit. Mies hakee ja vie, nainen antaa luvan. Naiset saavat hakea periaatteessa vain omalla vuorollaan. – Se, että toinen osaa viedä ja toinen seurata, on lavatanssin suola ja sokeri. Sopivassa suhteessa niistä syntyy tanssin hurmio, Suoniemi miettii. Vieläkö on lopuksi esitetään klassikkokysymys: Pääsiskös saatille? – Sitä taidettiin käyttää enemmän siihen aikaan, kun daameja kuskattiin polkupyörän tarakalla. Nykyään tanssilavoille tullaan tavallisesti omilla autoilla ja usein jopa satojen kilometrien päästä, Kirsi Suoniemi naurahtaa. – Nykyaikana kysytään ennemmin: Missä huomenna tanssitaan? • metsänhenki opiskelija Merja Simonen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? LIITY TYÖTTÖMYYSKASSAAN! Työttömyyskassaan voi liittyä ainoastaan kun on työsuhteessa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada valmistumisen jälkeen 26 viikon työssäoloehdon täytyttyä. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä. Mikäli olet liiton jäsen, mutta et kuulu kassaan, kannattaa kassaan liittyä heti kun menet töihin. Useimmat opiskelijajäsenet kerryttävät työssäolo ehdon kesätöiden avulla. Joensuun uusi opiskelija-asiamies Anna Jolkkonen esittäytyy K evät on vierähtänyt jo pitkälle kesää kohti, ja niin olen minäkin päässyt perehtymään ja osallistumaan Metsänhoitajaliiton toimintaan uudesta näkökulmasta: kuten osa teistä jo varmaan tietääkin, minut on valittu jatkamaan Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehen tehtäviä syksyllä vaihtoon lähtevän Olli Piiparisen seuraajana. Olen kohta 21 vuotta täyttävä lieksalaislähtöinen tyttö. Voisi sanoa, että jo pienestä pitäen olen ollut eräänlainen ”luonnonlapsi”, ja lukion jälkeen kiinnostus metsästä ja sen alan opinnoista toivatkin minut Joensuuhun oppimaan kyseisistä aiheista enemmän. Nyt opiskelenkin Itä-Suomen yliopistossa metsätieteitä toista vuotta, ja vaikkei opintojen lopullinen erikoistumissuunta olekaan vielä täysin varma, ainakin elämän suunta tuntuu tällä hetkellä olevan oikea ja sitä kohti mennään! Valmistumiseeni menee toki vielä muutama vuosi - vielä on aikaa miettiä minne polut lopulta vievät. Elämäni aikana olen mielelläni ollut aktiivisesti mukana erilaisissa toiminnoissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Nyt kun parin vuoden aikana olen päässyt paremmin kiinni oman alan opintoihini ja metsänhoitoon, tietämys ja kiinnostukseni myös Metsänhoitajaliiton toiminnasta on voimistunut. Kun kuulin Ollin jättävän opiskelija-asiamiehen tehtävänsä tulevana syksyllä, innostuin heti ajatuksesta ryhtyä kyseisiin tehtäviin - nyt odotankin jo avoimin ja iloisin mielin tulevia toimia Metsänhoitajaliiton jäsenten ja opiskelijoiden parissa! Opiskelija-asiamiehenä haluaisin kannustaa kaikkia Joensuun seudun metsäopiskelijoita käyttämään aktiivisesti Metsänhoitajaliiton tarjoamia palveluita ja tukea, sekä ottamaan yhteyttä mikäli sinua tai ystäviäsi askarruttaa mikä tahansa työelämään, liiton toimintaan tai sen palveluihin liittyvä asia! Mikäli en itse osaa kysymyksiinne vastata, osaan ainakin kertoa keneltä vastauksen saatte - minuun voi ottaa milloin vain yhteyttä niin puhelimitse, sähköpostitse, kuin suoraan hihasta nykäisemällä Borealiksen käytävillä! • Anna Jolkkonen Opiskelija-asiamies, Joensuun kampus puh. 0400 279 232, [email protected] 22 | METSÄNHOITAJA 2•2015 Lisätietoa verkkosivuiltamme: www.metsanhoitajat.fi/opiskelijat/toihin/ansiosidonnainen TUTUSTUMISMATKA BRYSSELIN METSÄPOLITIIKKAAN Metsänhoitajaliitto ja metsäyli oppilaat järjestävät tutustumismatkan Brysselin metsäpolitiikkaan 23.–24.9.2015. Lisätietoa Viikin opiskelija-asiamies Satulotta Ansiomäeltä [email protected]. KESÄN LIITTYMISKAMPANJA Tämä tyypillinen vastaus, että partioharrastus ja maalla vietetyt kesät rajasivat lukion jälkeen vaihtoehdot johonkin luontoon liittyvään: eläinlääkäri tai metsänhoitaja. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Metsäkoulusta Toivalasta se alkoi ja vuosi vierähti Kurun metsäopistossa ennen Metsätalolle siirtymistä. Valmistuin 1987 metsäteknologia pääaineena ja sen jälkeen on tullut suoritettua niin paljon kursseja ja tutkintoja että työpisteeni saisi tapetoitua niillä. Stora Enso tukee hienosti koulutusta ja järjestää paljon omaa mm. johtamiskoulutusta. Viime aikoina olen ollut kiinnostunut valmentamisesta ja olen hankkinut Business Coach -tittelin. Sen lisäksi nyt kiinnostaa palvelumuotoilu (Service Design) ja tuotteistaminen, jota olen opiskellut mm. Aalto yliopiston kursseilla. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Urani 15 ensimmäistä vuotta meni kansainvälisissä tehtävissä ensin YK/FAO:n metsäprojektissa Perussa, sitten UM/Kehitysyhteistyöosaston maa- ja metsätaloustoimistossa Etelä-Amerikan metsäprojekteja hallinnoiden ennen siirtymistä Enso Forest Development:iin markkinoimaan metsäosaamista maailmalle ja lopuksi metsäprojektin vetäjänä Keniassa. Kotimaan puunhankintaan siirryin noin 15 vuotta sitten kotikaupunkiini Kuopioon perustamaan metsäpalvelupistettä Stora Ensolle ja opiskelemaan puukauppaa. Nyt on takana monta erilaista tehtävää mm. markkinointipäällikkö, asiakastukipäällikkö ja tällä hetkellä palvelupäällikkö. Toimistoni on nyt Kanavarannassa ja tehtävänäni on kehittää metsänomistajille parempia ja tuotteistettuja palveluja, sekä olen uudistamassa palvelupalaute –järjestelmäämme vastaamaan nykypäivää. MITÄ HARRASTAT? Kaikenlaista ulkoilua mm. talvella kelien niin salliessa hiihdellen ja kesällä golfaten. Käyn säännöllisesti joogaamassa ja muutaman vuoden joogaryhmä kokoontui myös yläkerrassani. Luen paljon ja matkustelen aina kun siihen on mahdollisuus. Jatkossa Helsinkiin muuton myötä odotan innolla viikonloppujen kulttuuritarjontaa mm. teatteriesityksiä, taidenäyttelyjä ja konsertteja. Onko lähipiirissäsi joku joka haluaisi liittyä Metsänhoitajaliittoon? Nyt se kannattaa, sillä liitto tarjoaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla liittyneille ilmaisen jäsenyyden kesän ajaksi (kesä–elokuu, ei koske työttömyyskassamaksua). Tarjous voimassa Uralla eteenpäin -tilaisuudessa 3.6.2015 sekä verkon kautta liittymällä. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Kerrothan kampanjasta kaverillesi. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Merja Simonen aloitti vuoden alusta Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsenenä. Merjalla on monipuolista työkokemusta sekä ulkomailta että kotimaasta, ja hän on ollut myös aktiivinen eri jäsenyhdistyksissä. Merja näkee jäsenyhdistykset tärkeinä jäsenten välisen yhteydenpidon kanavina. Se oli varmaan opiskeluaikana kun toimin Metsäteknologiakerhon puheenjohtajana ja järjestimme excursioita liiton tukemana. Liityin heti valmistuttuani vaikka ensimmäiset vuodet kuluivat ulkomailla. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Minut valittiin viime vaaleissa Teollisuuden metsänhoitajien listalta valtuuston ja nyt sitten vuoden alusta hallitukseen. Olen toiminut yhden kauden varaluottamusmiehenä Stora Enso Metsässä. Aikaisemmin olen toiminut Pohjois-Savon metsänhoitajien puheenjohtajana ja Teollisuuden metsänhoitajien varapuheenjohtajana. Tietysti metsänhoitajien edunvalvonnan kehittäminen nykypäivään ja vaikuttaminen omalta osaltaan metsäsektorin imagon parantamiseen. Alue- ja sektoriyhdistyksillä on tärkeä arvo jäsenten yhteydenpidon ylläpitäjinä ja tätäkin toimintaa tulisi kehittää edelleen. Erityisesti eläkeläiset kaipaavat yhteistä tekemistä. • METSÄNHOITAJA 2•2015 | 23 Työpäivä Krista Korpela-Kosonen 13:00 7:30 Tiina Peippo aloittaa työpäivänsä. Aamu on rauhallista aikaa sähköpostien läpikäyntiin. Työhuoneen kartasta näkee hyvin Espoon metsäalueet. Laajemmat virkistysmetsät keskittyvät kaupungin pohjoisosiin, Etelä-Espoossa on pienempiä lähimetsiä. Katu- ja viherpalveluiden iltapäiväkokouksessa käydään läpi ajankohtaisia hankkeita. Metsänhoitaja Tiina Peipon lisäksi paikalla ovat kunnossapitoinsinööri Jarkko Hämäläinen, suunnitteluinsinööri Kari Tyrylahti, maisema-arkkitehti Kristina Rocha ja suunnitteluhortonomi Heli Engberg. Tiina Peippo on Espoon katu- ja viherpalveluissa ainoa metsäalan asiantuntija. Hän tilaa metsänhoidon toteutusta luonnonhoitoyksikön metsätalousinsinööreiltä ja metsureilta. Kaupungin metsänhoitajan työssä pääsee hyödyntämään metsänhoitajakoulutusta monipuolisesti. Vastapainoa toimistotöille ja kokouksille tuovat maastokäynnit, joita osuu muutama jokaiseen työviikkoon. M Espoon kaupungin metsänhoitajan työpäivä vie Kokouksesta kuusikkoon Millainen metsäsuunnittelujärjestelmä palvelisi Espoon kaupungin metsäomaisuuden hallintaa kaikkein parhaiten? Miten poistaa huonokuntoisia puita metsästä, joka on liito-oravien ydinaluetta? Metsänhoitaja Tiina Peipon työpäivä on mukavan monipuolinen. 24 | METSÄNHOITAJA 2•2015 aanantai kello 7.30. Metsänhoitaja Tiina Peippo aloittelee työpäiväänsä Espoon kaupungin teknisessä keskuksessa. Päivän ensimmäinen tehtävä on tänäänkin sähköpostien läpikäynti. Aamun tunnit ovat rauhallista aikaa asioiden selvittelyyn ja valmisteluun. Myöhemmin päivällä on ehdittävä kokouksiin ja maastokäynnille liito-oravakohteeseen. Tiina Peippo on työskennellyt Espoon kaupungin katu- ja viherpalveluissa vuodesta 2006 lähtien, ensin suunnittelijana ja nyt neljä viime vuotta metsänhoitajana. Peippo on yksikkönsä ainoa metsäalan ammattilainen, joten toimenkuva on laaja. Hän vastaa asiantuntijana mm. kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien sekä metsänhoidon tilaamisesta sekä toteutuksen seurannasta. – Espoon metsänhoidossa noudatetaan tilaaja-tuottaja -mallia. Tilaan metsänhoidon toteutusta Espoon kaupunkitekniikka -liike- laitokselta, luonnonhoitoyksiköltä. Metsänhoitoa toteuttavat luonnonhoitoyksikössä kolme metsätalousinsinööriä ja kahdeksan metsuria. Tarvittaessa käytetään myös muita urakoitsijoita, Peippo kertoo. Metsänhoitajan työ on itsenäistä ja vaatii vahvaa asiantuntijaroolia. Yhteydenpito luonnonhoitoyksikön kanssa on tiivistä. Peippo kuvailee luonnonhoitoyksikön metsäammattilaisia luottoväekseen, sillä esimerkiksi useimmilla metsureilla on 20-30 vuotta kokemusta Espoon metsäalueiden hoidosta. – Omassa yksikössä ei ole kollegoina metsäalan asiantuntijoita, joille hommia voisi delegoida, mutta luonnonhoitoyksiköstä saa tarvittaessa näkökulmia työn alla oleviin asioihin, Peippo sanoo. 5 000 HEHTAARIA HUOLEHDITTAVAA Kello yhdeksän on päivän ensimmäisen kokouksen aika. Se pidetään tällä kertaa etäkokouksena Lync-viestintäsovelluksen avulla. Asialistalla on metsäsuunnittelujärjestelmän kilpailutus. Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on määrä saada pian julkaistua julkisten hankintojen HILMA-palvelussa. – Metsäsuunnittelujärjestelmä on Espoon kaupungin metsäomaisuuden hallintaan tarkoitettu paikkatietoohjelma. Nykyinen järjestelmä on käytössä kuluvan vuoden loppuun, jonka jälkeen tarvitsemme tilalle uuden, Peippo kertoo. Espoon maa-alasta lähes 60 prosenttia on metsää, kaupungin omistamaa metsää on noin 5 000 hehtaaria. Metsät ovat pääosin kuusi- ja mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Kaupungin metsät kasvavat vuodessa noin 16 000 kuutiometriä ja niistä poistetaan hoito- ja uudistamishakkuissa noin 8 000 kuutiometriä puuta. Metsiä hoidetaan alueittain laadittujen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien mukaan. – Aikaisemmassa suunnittelijan työssä laadin itse luonnon- ja maisemanhoitosuun- 14:30 Tiina Peippo nauttii siitä, että maastokäynnit tuovat kaivattua vastapainoa kokouksille ja toimistotöille. Tämän päivän maastokäynnille Tiina Peippo saa mukaansa ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäen ja metsuri Jorma Moisalan. Tarkastettavana on vanha kuusikko, johon kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan. nitelmia. Nyt tilaan niitä ulkopuoliselta konsultilta ja toimin itse hankkeissa projektipäällikkönä. Parhaillaan työn alla on Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma, jonka on määrä valmistua kesällä, Peippo kertoo. Peipon mukaan Espoon metsissä on suhteellisen paljon vanhaa kuusikkoa, joiden riesana on erityisesti viime vuosina ollut kaarnakuoriaisiin lukeutuva kirjanpainaja. Kuusen pahimpiin hyönteistuholaisiin lukeutuvan kirjanpainajan tuhoalueet ovat olleet Suomessa yleensä pieniä, mutta pahimmillaan se voi tappaa metsiä laajoiltakin alueilta. – Hoitohakkuut ovat haastavia, sillä avohakkuita ei voi tehdä, vaan joudumme yrittämään yksittäisten tuhopuiden poistoa. Yleensä kuusi on ehtinyt siinä vaiheessa kuivua ja kuolla, ja kirjanpainaja siirtyä eteenpäin. Ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisua jo parin vuoden ajan, Peippo kuvailee. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 25 lakipalsta Teemu Tomminen Asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy OSAKASSOPIMUKSELLA ENNAKOITAVUUTTA Yhä useammin työntekijä on osakkaana yrityksessä. Usein työntekijöitä rekrytoidaan samalla osakkaaksi sitouttamisen tarkoituksessa. Välistä osakastarjouksen syynä on yrityksen vaikea taloudellinen tilanne ja voimien kokoaminen kilpailluilla markkinoilla. TIINA PEIPPO Punaisella merkitty kohta kartassa osoittaa, että nyt ollaan liito-oravan ydinalueella. Hoitotoimen piteet on suunniteltava niin, että liito-oravien elinpiiriä häiritään mahdollisimman vähän. MONIPUOLISUUS ON VOIMAVARA Kello 11 Peippo ehtii pitää kaivatun lounastauon. Hän ruokailee yleensä kaupungin henkilöstöravintolassa. Tänään ruokalistalla on täytettyjä paprikoita. Lounas antaa energiaa päivän seuraavaan palaveriin, jossa käydään läpi ajankohtaisia hankkeita katu- ja viherpalveluiden asiantuntijoiden kesken. Peippo tekee läheistä yhteistyötä mm. maisema-arkkitehtien ja suunnitteluhortonomien kanssa. – Työni parhaita puolia ovat ehdottomasti hyvät työkaverit ja toimiva yhteistyö kaupungin eri yksiköiden kanssa, Peippo kehuu. Tiina Peippo nauttii siitä, että työssä pääsee hyödyntämään metsänhoitajan koulutusta ja opintoja monipuolisesti. Kaivattua vastapainoa kokouksille ja toimistotöille tuovat maastokäynnit, joita osuu yleensä muutama jokaiseen työviikkoon. Iltapäivällä tarkastettavana on vanha kuusikko, johon kirjanpainaja on iskenyt. Pystyyn kuolleita puita pitäisi päästä poista26 | METSÄNHOITAJA 2•2015 maan, mutta metsänhoitoa hankaloittaa se, että kyseessä on tuoreen selvityksen mukaan liito-oravakohde. – Liito-oravat eivät välttämättä estä metsänhoitoa, mutta tällaiset kohteet vaativat aina enemmän selvittelytyötä, Peippo selittää. TURVALLISUUTTA LIITO-ORAVIEN EHDOILLA Metsänreunassa keskellä espoolaista asuinaluetta Peippoa odottavat ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksesta ja metsuri Jorma Moisala luonnonhoitoyksiköstä. – Tämä on hankala maastokohde. Kovin paljon täällä ei voi tehdä, sillä metsä on liito-oravan ydinaluetta. Yhteys tien toisella puolella olevaan metsään on säilytettävä, Lähteenmäki näyttää mukanaan olevasta kartasta. Periaate on, että liito-oravan ydinalueilla niiden elinpiiriä häirittäisiin mahdollisim- • 36 vuotta • Valmistunut metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 2004. • Työskentelee metsänhoitajana Espoon kaupungin katu- ja viherpalveluissa. • Asuu perheineen Helsingissä. Perheeseen kuuluvat aviomies sekä kaksi alle kouluikäistä lasta. • Virkistäytyy metsässä myös vapaaajallaan. Yhteisistä metsälenkeistä nauttivat perheen kaksi sileäkarvaista noutajaa. man vähän. Puolen tunnin kierroksen jälkeen Peippo, Lähteenmäki ja Moisala ovat yksimielisiä mahdollisista hoitotoimenpiteistä. – Meidän on ajateltava myös ihmisten turvallisuutta, joten kävelytien varresta voi ottaa varovasti ja harkiten huonokuntoisia puita pois. Muuten tähän metsään ei enempää kosketa, Peippo kertaa. Tapaamisen jälkeen Tiina Peippo ohjaa tottuneesti autoaan pitkin espoolaisia maanteitä. Kaupunki asuinalueineen, metsineen ja katuineen on tullut yhdeksän työvuoden aikana erittäin tutuksi. Espoo on Peipolle mieluinen työpaikka, mutta nyt paljasjalkainen helsinkiläinen kääntää auton nokan kohti kotikaupunkiaan. Työpäivän on päätyttävä viimeistään kello 15.30, sillä Tiina Peippoa tarvitaan jo toisaalla. Hän kiirehtii hakemaan perheen 3- ja 4-vuotiaat lapset päiväkodista. Voi olla, että Peippo menee tänään vielä myöhemminkin metsään. Silloin mukana ovat omat koirat. • O sakassopimuksella voidaan säännellä osakkaiden keskinäisiä suhteita ja heidän suhdettaan yhtiöön. Osakassopimuksella yhtiön toimintaan liittyvistä asioista on mahdollista määrätä siten, että ne vastaavat kulloistenkin osakkaiden ja juuri kyseisen yrityksen tarpeita. Osakassopimuksella luodaan yhteisiä pelisääntöjä tulevaan toimintaan. Hyvin laadittu osakassopimus ehkäisee jo ennalta osakkaiden keskinäisiä sekä osakkaan ja yhtiön välisiä erimielisyyksiä. Osakassopimuksen ehtojen laatiminen on ensimmäinen ”testi” osakkaiden kyvystä ja valmiudesta toimia yhteistuumin yrityksessä. Osakeyhtiölaki luo vain raamit osakeyhtiön toiminnalle. Lain määräyksistä osa on pakottavia. Osasta säännöksistä voidaan pätevästi poiketa osakassopimuksen määräyksin. Erityisesti yhtiöissä, joissa osakkaita on lukumääräisesti vähän, saattaa olla tarkoituksenmukaista nimenomaan osakassopimuksin muokata osakeyhtiölain tarjoamaa monimutkaista hallintomallia. MISTÄ OSAKASSOPIMUKSELLA SOVITAAN? Osakassopimuksiin sisältyvillä määräyksillä sovitaan tyypillisesti yhtiön hallinnon järjestämisestä. Osakassopimukseen sisältyvillä äänestyssopimuksilla pyritään siihen, että asiat olisivat osakassopimusmääräysten johdosta käytännössä jo ratkaistuja silloin, kun ne tuodaan yhtiön elimissä käsiteltäviksi. Äänestyssopimusten ohella on tavanomaista sopia osakkeiden luovutusrajoituksista etuosto-, lunastus- tai suostumuslausekkein. Osakassopimuksessa sovitaan myös tyypilli- sesti yhtiöpanoksista, voitonjaosta, kilpailukielloista sekä sopimussakoista. SOPIMUKSEN TAVOITTEET Osakassopimusten laatiminen on etenkin suppeasti omistetuissa yhtiöissä hyvin tavanomaista. Yhtiöjärjestys pyritään pitämään varsin suppeana ja neutraalina, jotta sitä ei jatkuvasti tarvitse muuttaa organisaation ja liiketoiminnan kehittyessä. Siinä missä yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, osakassopimus ei sitä ole, minkä johdosta siinä voidaan sopia myös asioista, joita ei haluta tiedettävän yhtiön ulkopuolella. Osakassopimuksen määräyksillä voidaan ennakolta pyrkiä ehkäisemään erimielisyyksiä, jotka osakkeenomistajien välillä mahdollisesti tulevaisuudessa ilmenevät. Esimerkiksi osakkeiden luovutusrajoituksia koskevin ehdoin pystytään varmistautumaan, että yhtiön osakkeiden myyminen vihamieliselle taholle kyetään estämään. Myös määräykset menettelystä, jonka mukaisesti osakkeita tulee tarjota myytäväksi sekä säännökset osakkeiden arvon määrittämisestä, vähentävät riskiä myöhemmistä riitaisuuksista. Osakassopimukseen voidaan myös ottaa hyvin erilaisia määräyksiä esimerkiksi yhtiön tulevista investoinneista, hallituksen valinnasta tai osakkaiden yhtiöpanoksista, kuten annettavista henkilökohtaisista vakuuksista. Sopimuksen mahdollisimman laajan sitovuuden varmistamiseksi on syytä laatia sopimus, jonka yhtenä osapuolena on osakkaiden ohella yhtiö. Osakassopimuksen osapuoliksi voidaan toisaalta ottaa myös yhtiön ja osakaspiirin ulkopuolisia tahoja. Siltä varalta, että osakas ei noudata sovintosopimuksen ehtoja, on tärkeää, että sopimus sisältää määräyksen sopimussakosta, jonka sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen maksamaan. • Metsänhoitajaliiton jäsenillä on jäsen etunaan oikeus saada JB Evershedsin lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on jäsenellä mahdollisuus sopia JB Evershedsin lakimiehen kanssa toimeksiannosta. Avustamme mielellämme kaikenlaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Soittaessaan jäsenen tulee ilmoittaa jäsennumeronsa. Puhelinneuvontaa annetaan toimistossamme arkisin klo 10–16 neuvontanumeroissa: Helsinki 010-6841 400 Hämeenlinna 010-6841 401 Jyväskylä 010-6841 402 Tampere 010-6841 403 Turku 010-6841 404 METSÄNHOITAJA 2•2015 | 27 Krista Korpela-Kosonen Jo yksi huonosti nukuttu yö laskee aivojen kognitiivista kapasiteettia 40–65 prosenttia. Aivoni minun ajattelevi Riittävä uni ja liikunta sekä hyvä ravitsemus ovat keskeiset aivoterveyden elementit. V irkeät ja hyvin ravitut aivot yltävät parempiin työsuorituksiin. Tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta kertoo, että ruokavalion, liikunnan ja unen merkitystä hyvinvoinnille voidaan kuvata kolmiolla, jossa jokainen kulma vaikuttaa toiseensa. – Hyvä ravinto piristää, mutta liian pitkät ateriavälit ja liian raskas ruoka väsyttävät, jolloin emme jaksa harrastaa liikuntaa ja unemme kärsii. Toisaalta liikunnan harrastaminen ja hyvä uni tekevät ruokavalinnoistamme terveellisempiä. Riittävä liikunta mahdollistaa hyvän unen, ja hyvä uni on edellytys sille, että jaksamme liikkua, hän selittää. Kolmion tasapainon häiriintyminen heijastuu nopeasti myös työsuorituksiin. Jo yksi huonosti nukuttu yö laskee aivojen kognitiivista kapasiteettia 40–65 prosenttia ja vielä seuraavanakin päivänä 10–30 prosenttia. Yhtä huonoa yötä seuraa siis kaksi toimintateholtaan huonoa päivää. 28 | METSÄNHOITAJA 2•2015 Ihmisen yöunen tarve on yksilöllinen. Useimmille aikuisille riittävä yöunen pituus on kuitenkin 6–9 tuntia, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Sekä Partonen että Huotilainen tähdentävät, että riittävä ja hyvälaatuinen uni on keskeistä aivoterveydelle. Uni on aivoille elpymisen ja oppimisen aikaa. Unen aikana aivot siirtävät päivän mittaan opittuja tietoja pitkäkestoiseen muistiin turvaan. Jos uni on huonolaatuista, tiedonsiirto häiriintyy, ja opittu tieto menee hukkaan. – Aivot eivät ole kerran kehitetty stabiili massa, vaan ne muovautuvat päivittäin sen mukaan mitä teemme. Ne ovat kuin metsä, jossa koko ajan tapahtuu kasvua ja uudistumista, Huotilainen vertaa. UNEN PUUTE LIHOTTAA Ihmisen yöuni rakentuu unisykleistä, joihin kuuluu kevyttä ja syvää unta sekä vilkeunta. Hermosolujen väliset liitokset huolletaan syvän unen aikana. Terveyden kannalta merkityksellinen tieto on myös se, että syvän unen puute lihottaa. – Suurin osa syvästä unesta nukutaan alkuyön tunteina. Jos nukkumaanmeno venähtää liian myöhäiseen ajankohtaan, riski paino-ongelmille kasvaa. Vähintään puolet yöunesta tulisi olla nukuttuna kello 5.30 mennessä, Partonen suosittaa. Univaje vaikuttaa elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Siksi riittämätön yöuni lisää ruokahalua. Huonosti nukutun yön jälkeen syödään enemmän etenkin hiilihydraattipitoisia ruokia. – Makeannälkä vaivaa erityisesti iltapäivän ja illan aikana. Jos nukkuu viisi vuorokautta vain viisi tuntia yössä, paino voi näinkin lyhyessä ajassa nousta jopa kilon, Partonen kuvailee tutkimushavaintoja. RYTMIÄ RUOKAILUUN Aivot käyttävät energianlähteenään verenkierrosta saatavaa glukoosia noin 140 gram- maa vuorokaudessa eli noin 5–6 grammaa tunnissa. Suuret vaihtelut veren sokeritasossa eivät siksi ole aivojen toiminnan kannalta hyväksi. – Ravitsemus ja erityisesti verensokerin vaihtelu vaikuttavat merkittävästi kognitiivisiin taitoihimme eli muistiin, tarkkaavaisuuteen, havainnointiin ja keskittymiseen. Kun tuntuu, että muisti pätkii ja tarkkaavaisuus ei pelaa, voi miettiä, söinkö kerralla liikaa vai onko syömisestä kulunut jo liian pitkä aika, Minna Huotilainen neuvoo. Säännöllinen ruokailurytmi auttaa pitämään verensokerin tasaisena, mikä taas on yksi edellytys sille, että aivoilla on optimaalisissa olosuhteissa mahdollisuus päästä flow-tilaan, jossa työt sujuvat kuin itsestään. Flow- eli virtaustilassa saadaan paljon aikaan, kun ihmisen taidot vastaavat työn alla olevaa haastetta ja hän keskittyy täydellisesti tavoitteen saavuttamiseen. – Stressaantuneen ihmisen on vaikea tavoittaa flow-tilaa, kun taas mielimusiikki ja liikunta vievät sitä kohti”, Huotilainen kertoo. LIIKAHTELE VIREYTTÄ Liikunta on unen ja ravitsemuksen ohella kolmas keskeinen aivoterveyden peruspilari. Varsinaisen kuntoliikunnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään arki- ja hyötyliikunnan määrään. Erityisesti liikahtelun on todettu vaikuttavan vireystilaamme ja terveyteemme yllättävän paljon. Siihen on hyvä panostaa töissäkin. – Esimerkiksi tuolissa pyöriskely ja ees taas kuljeskelu ovat tärkeää ja vireyttä lisäävää liikahtelua. Tässä voisimme ottaa oppia lapsilta, jotka osaavat liikahtelun taidon luonnostaan, Huotilainen sanoo. Hän kannattaa monien muiden asiantuntijoiden tavoin palavereja, jotka ainakin silloin tällöin pidetään seisoen tai kävelylenkin merkeissä. Työaikaista liikuntaa puoltavat monet seikat: liikunta parantaa muistin toimintaa ja tehostaa vasemman ja oikean aivopuoliskon välisiä yhteyksiä. Liikunta on lisäksi tehokas mielen hyvinvoinnin edistäjä. • VAUHTIA AJATTELUUN RAVITSEMUKSELLA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Pidä verensokeri tasaisena. Huolehdi raudan saannista. Muista B-vitamiinit. Helli hyvällä, pehmeällä rasvalla. Kahvittele kohtuudella. Valitse värikkäitä vihanneksia. Suosi suomalaisia marjoja. Vähennä suolan käyttöä. Älä liota aivoja alkoholissa. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, superruokia ei ole. METSÄNHOITAJA 2•2015 | 29 kerro lustolle henkilöuutiset Leila Issakainen Amanuenssi, Lusto – Suomen Metsämuseo Kamiinan varaan pystytetty Pipo-taukoteltta, 1970-luku. Metsurit ruokailevat taukotuvassa, Renko 1974. Taukomuna-taukotupaa siirretään moottorikelkalla, 1974. Lusto pyytää Metsänhoitaja-lehden lukijoilta lisätietoa ja valokuvia taukotuvista. Tiedot sekä mahdolliset kuvat voi toimittaa Lustoon, [email protected]. TAIVASALTA TAUKOMUNAAN Luston kokoelmatiimillä on meneillään iso urakka, kolmivuotisessa hankkeessa ”Metsähistorialliset pienpainatteet verkkoon 2014 – 2016” luetteloidaan Luston pienpainateaineistoa julkiseen kantapuu.fi -tietokantaan. Aineistoa, joka karttuu jatkuvasti, on tällä hetkellä kertynyt 50 hyllymetriä sisältäen erilaisia esitteitä, kuvastoja, ohjekirjoja, lehtisiä ja mainoksia sekä toimintakertomuksia ja vuosikirjoja. Pienpainatteet heijastavat kiinnostavalla tavalla ajalleen ominaisia mutta usein vähäiselle huomiolle jääneitä ilmiöitä. Tästä esimerkkinä on Paartorakenne Oy:n esite vuodelta 1973, jonka otsikkona on Taukotupa, sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti suunniteltu taukomuna. Puunkorjuun ja kuljetuksen koneistuminen, koneistumisen myötä työvoiman väheneminen ja toisaalta yhä parempien asuinolosuhteiden vaatimukset sekä parantuneet liikenneyhteydet tekivät metsätyömaiden kämppämajoituksen tarpeettomaksi. 1970-luvulle tultaessa metsuri kävi työpaikallaan kotoaan käsin, usein työnantajansa järjestämällä yhteiskuljetuksella. Perinteisesti ruokailu- ja lepotauot sekä 30 | METSÄNHOITAJA 2•2015 työvälineiden huolto kesken työpäivän hoidettiin nuotiolla tai kannonnokassa. Metsätyön murroksessa 1970-luvulla myös taukojen viettoon savotoilla alettiin kiinnittää huomiota, metsä- ja uittotyömaille säädettiin pakolliseksi taukotupa heinäkuusta 1973 lähtien. Taukotupia valmistivat 1970-luvulla useat kotimaiset valmistajat. Puu- sekä puulevyrakenteisten taukotupien rinnalle kehitettiin erilaisia lujitemuovisia kevyitä ja helposti siirrettäviä tupia. Kevyimmillään taukotuvat olivat lämmitettäviä telttoja. Muutamia erilaisia telttamalleja on tallennettu Luston esinekokoelmaan. Taukotupien käyttökokemuksista kiinnostui alkuvaiheessa Metsäteho, jonka taukotuparyhmä selvitti taukotupien vaatimuksia, käyttöolosuhteita, luokitusta ja kustannuksia. Metsähallituksen Kehittämisjaosto teki myös tahollaan selvityksiä taukotupien käytöstä. Luston kuva-arkistossa on niukasti kuvaaineistoa taukotuvista, kantapuu.fi -tietokannasta löytyy vajaa sata aiheeseen liittyvää kuvaa. Metsäteollisuus ry:n kuvakokoelman ohella suurin osa taukotupakuvista on saatu Lustoon Metsähallituksen Kehittämisjaostolta. Molempien kokoelmien kuvat painottuvat 1970-luvulle, asia oli metsäalalla uusi ja erilaisten taukotupien käyttöominaisuuksia tutkittiin tuolloin innokkaasti. Luston kokoelmissa on vain muutamia kuvia, joissa taukotupa on varsinaisesti käytössään. Valokuvakokoelman perusteella voisi ajatella, että taukotupa on ollut savotoilla pikemminkin poikkeus kuin sääntö, niin harvoin se on kuvauskohteeksi osunut. Ovatko taukotuvat olleet uitoilla ja metsurisavotoilla yleisesti käytössä? Muistatko taukomunan? Millaisia kokemuksia, tarinoita ja muistoja erilaisista tuvista on jäänyt mieleesi – miten tauot, työvälineiden huolto ja eväiden nauttiminen tuvissa ovat sujuneet? Näihin kysymyksiin odotetaan Lustossa vastauksia, [email protected]. Taukotupakuviakin ottaisimme mielellämme lisää Luston valokuvakokoelmaan. www.lusto.fi Tutustu Luston museokokoelmiin: www.kantapuu.fi KUVAT: LUSTO/METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA, RAIMO KERÄNEN/LUSTO/METSÄHALLITUKSEN KEHITTÄMISJAOSTON KOKOELMA, TEOLLISUUSVALOKUVAAMO MANNELIN/LUSTO/METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä 12.7.1920 8.7.1930 11.7.1955 23.7.1920 28.7.1945 30.7.1945 30.7.1965 2.8.1925 8.8.1955 9.8.1925 9.8.1955 9.8.1965 10.8.1945 17.8.1965 18.8.1935 18.8.1955 19.8.1965 21.8.1935 25.8.1940 25.8.1955 27.8.1935 27.8.1965 1.9.1955 2.9.1955 2.9.1955 3.9.1940 6.9.1945 9.9.1955 11.9.1935 11.9.1945 16.9.1940 17.9.1925 19.9.1945 20.9.1925 22.9.1925 22.9.1945 22.9.1925 23.9.1965 28.9.1945 28.9.1955 30.9.1955 Paatero Eero-Sakari Jokela Matti Aabram Erkki Isomuotia Harri Sakari Honkanen Reino Juhani Nordqvist Hans Axel Jorma Taskinen Kari Jorma Veikko Härkönen Anne Kristiina Hemmi Lauri Kullervo Puukko Olli Heikki Tapio Hinttala Teuvo Jaakko Veltheim Taina Maria Larronmaa Annastiina Heinonen Veli Tapani Peltola Antti Juhani Kivinen Paavo Matti Greis Kirsi Leena Marjatta Reiman Jarmo Tapio Nenonen Matti Mikkola Jaakko Tapani Timonen Markku Kalevi Etelävuori Aimo Kalevi Peltoniemi Tapio Juhani Yli-Koski Terttu Anneli Pamppunen Pekka Tapani Väisänen Jarmo Veli Juhani Kotilainen Lasse Eljas Myllyniemi Matti Verner Heikurainen Matti Olavi Uotinen Matti Punkari Jaakko Heikki Lounento Ilpo Emil Saarinen Martti Valfrid Virta Jouko Kalevi Aulamo Mikko Olavi Snellman Erik Vilhelm Saastamoinen Olli Juhani Siekkinen Ari Olavi Kuitunen Pekka Johannes Akkanen Jussi Rikhard Lehto Anne Sisko Kaarina Puustjärvi Pirjo Helena TUONEN SATOA Valtanen Väinö Veli-Jukka 2.3.1931 – 24.1.2015 Puukko Antti Kari Pentti 19.8.1955 – 10.2.2015 * Yli-Vakkuri Paavo Olavi 23.3.1914 – 31.12.2014 Heiskanen Veijo Ismari 3.12.1924 – 5.2.2015 Hakanpää Aku Kalle Armas 11.1.1931 – 17.1.2015 Sarnila Eino Vilho Matias 31.12.1922 – 3.2.2015 Nissinen Risto Erkki Jooseppi 20.2.1939 – 27.12.2014 NIMITYKSIÄ 95 85 60 95 70 70 50 90 60 90 60 50 70 50 80 60 50 80 75 60 80 50 60 60 60 75 70 60 80 70 75 90 70 90 90 70 90 50 70 60 60 MMM (metsänhoitaja), kauppatiet. yo Olli Mäki on nimitetty 23.3.2015 lähtien ylitarkastajaksi Energiaviraston uusiutuva energia -ryhmän taloudellisen valvonnan tiimiin. Suomen metsäkeskuksen organisaatiomuutoksen johdosta metsäkeskuksen johtoon on nimitetty 1.4.2015 alkaen valtakunnallisissa elinkeinopalveluissa elinkeinojohtajaksi MMT Anssi Niskanen, yritysten ja yhteisöjen palvelupäälliköksi MMM Sanna Kasurinen, metsänomistajien palvelupäälliköksi metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Veikko Iittainen, metsänhoidon johtavaksi asiantuntijaksi HT, MMM Markku Remes, luonnonhoidon johtavaksi asiantuntijaksi MMM Matti Seppälä, metsätilarakenteen johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Antti Pajula, bioenergian ja biotalouden johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Juhani Pyykkönen, aluekehityksen johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Jyrki Haataja ja kehittämishankkeiden johtavaksi asiantuntijaksi MMM, metsänhoitaja Markku Granander. Valtakunnallisissa metsätieto- ja tarkastuspalveluissa on nimitetty metsäjohtajaksi MMM, metsänhoitaja Anna Rakemaa, rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäälliköksi MMM, metsänhoitaja Aki Hostikka, metsätiedon palvelupäälliköksi metsänhoitaja Jorma Jyrkilä ja tietopalvelujen päälliköksi MMM, metsänhoitaja Pertti Syrjälä. Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtajaksi on nimitetty MMM Arto Sorri, elinkeinopalvelujen elinkeinopäälliköiksi on nimitetty MMM, metsänhoitaja Ulla Huusko, metsänhoitaja Eeva-Liisa Repo ja metsätalousinsinööri (AMK) Tuomo Mikkonen. Metsäkeskuksen itäiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Helena Reiman ja elinkeinopäälliköiksi KTM, MMM Arto Teittinen, MMM Seppo Niskanen sekä FM Seija Tiitinen-Salmela. Metsäkeskuksen läntiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Jorma Vierula ja elinkeinopäälliköiksi insinööri (ylempi AMK) Yrjö Ylkänen, Ari Lähteenmäki sekä metsänhoitaja Tapio Nummi. Metsäkeskuksen kaakkoiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty MMM Antti Heikkilä, elinkeinopäälliköiksi MMM, metsänhoitaja Pekka Vainikka ja asiakkuuspäälliköksi metsänhoitaja Tarja Hämäläinen. Metsäkeskuksen eteläiselle palvelualueelle aluejohtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Karen Wik-Portin ja elinkeinopäälliköksi MMM, metsänhoitaja Jouni Rantala. Muistokirjoitus verkossa www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset. Muistokirjoitukset voi lähettää osoitteeseen [email protected]. *) METSÄNHOITAJA 2•2015 | 31
© Copyright 2024