Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/2014 6 Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ 14 TÖIHIN ULKOMAILLE? Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle 16 KESÄTYÖKYSELY 2014 Suurin osa oman alan kesätöissä. 28 VUODEN METSÄNHOITAJA Jyrki Kangas Pääkirjoitus  Tapio Hankala sisältö 4 | 2014 Toiminnanjohtaja Syyskuussa syntynyt ehdotus uudesta eläkeratkaisusta on eittämättä syksyn suurimpia ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisimpia uudistuksia. Akava jättäytyi tunnetusti ja perustellusti eläkeratkaisun ulkopuolelle. Ratkaisun pitkään työuraan kannustavat elementit ovat nykyistä järjestelmää heikommat, mikä vaikuttaa etenkin myöhemmin työuransa aloittaviin korkeasti koulutettuihin. Työeläkejärjestelmä on työelämän jälkeisen toimeentulon kannalta merkittävä meille jokaiselle, ja järjestelmän kestävyys, ennustettavuus ja luotettavuus ovatkin sen keskeisiä elementtejä. Historia osoittaa että työeläkejärjestelmään on tehty merkittäviä muutoksia noin kymmenen vuoden välein. Suomalainen työeläkejärjestelmä on hyvä kehikko, jonka toiminta edellyttää kunnossa olevaa kansantaloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kansainvälisen toimintaympäristön, ennen kaikkea Euroopan talouden ongelmien, ja oman rakennemuutoksemme ravistelemassa Suomessa talouskasvu on suuri haaste. Nyt on tarpeen panostaa työelämän ja talouden kehittämiseen keinoilla, jotka mahdollistavat yhä useamman osallistumisen työelämään ja oman työuran pidentämisen. Tekeillä olevan eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat pyrkimys turvata riittävä eläketurva, varmistaa eläkejärjestelmän rahoitus sekä pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Eläkeiän nostaminen tai muut esitetyt muutokset eivät automaattisesti tuota tavoiteltuja tuloksia, sillä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää todellista työurien pidentymistä sekä työllisyysasteen kasvua. Tehdyssä ratkaisussa työelämän toimivuutta parantavat ja siten eläkeratkaisun tavoitteiden toteuttamista edistävät toimet jäivät vähäisiksi. Työllisyysaste ei nouse eivätkä työurat pitene, jollei työtä ole tarjolla työuran eri vaiheissa ja kohtuullisilla ehdoilla. Tähän voidaan vaikuttaa asenteiden sekä osaamisen kautta, lisäämällä työnteon kannustavuutta ja turvaverkkoja sekä luomalla työnantajaa kannustavia ja velvoittavia keinoja. Nyt tehtyä työtä tuleekin jatkaa ja keskittyä sellaisten muutosten aikaansaamiseen, jotka tukevat työmarkkinoille pääsyä sekä siellä pysymistä. Työn tekeminen kasvattaa sekä omaa että myös kansantalouden kakkua. Hyvää joulua! 6 12 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 TYÖNOHJAUKSELLA LISÄÄ HYVINVOINTIA Parempaa työn hallintaa ja parempia esimiehiä 12 ESIMIES, VIESTINTÄ JA VASTUU Esimiehellä on organisaatiossa merkittävä viestintävastuu. 14 METSÄNHOITAJANA MAAILMAN ÄÄRISSÄ Juha Anttilan vinkkejä ulkomaankomennuksesta selviämiseen 64. VUOSIKERTA ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov [email protected] OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs 00100 Helsinki 2 | METSÄNHOITAJA 4•2014 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 [email protected] KANNEN KUVA Ponsse, kuvassa Juho Nummela ja Jarmo Vidgren (vas.). KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 21 ELÄKEUUDISTUS Millaisia muutoksia eläkeuudistus tuo tullessaan? Miksi Akava jäi ulos eläkeratkaisusta? PEFC/02-31-151 14 26 LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. INGIMAGE Työurien pidentyminen edellyttää muutakin kuin eläkeratkaisun 28 VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 16 OPISKELIJA Metsäylioppilas kesätyömarkkinoilla 20 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijajäsen Osmo Suominen 25 LAKIPALSTA Sovitaanko? Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. 28 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas lietsoo positiivista metsädraivia. 30 PAKINA Organisaatiomuutoksesta selviämisen ABC 31 HENKILÖUUTISET ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy METSÄNHOITAJA 4•2014 | 3 Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. INGIMAGE JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen (paivi.toivonen@ metsanhoitajat.fi, p. 09-6840 8114). Hopeinen rintaneula maksaa 29 euroa ja solmioneula 34 euroa. Osallistu ja vaikuta siihen millainen on tulevaisuuden työelämä. Että mahdollisimman monelle on tarjolla mielekästä työtä kohtuullisella korvauksella. Että ihmiset jaksavat ja pystyvät tienaamaan leipänsä, voivat hyvin ja työelämä joustaa erilaisissa elämäntilanteissa. Suomessa on perinteikäs ja vahva ammattiyhdistysliike. Liitot pitävät palkansaajan puolia muuttuvassa työelämässä. Työnantajista 98 % on järjestäytynyt omiin liittoihinsa. Palkansaajista vähemmän. Keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK kampanjoivat vuoden vaihteessa näkyvästi mediassa työntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi. Käytä tilaisuutta hyväksesi. Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työelämän tulevaisuuteen nostamalla järjestäytymisen tärkeys esille omassa lähipiirissäsi. Puolusta parempaa työelämää. Sinulla on siihen oikeus. METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta www.erko.fi LIITON HALLITUKSEEN UUSIA JÄSENIÄ Metsänhoitajaliiton hallituksessa on kuusi jäsentä, joista puolet on erovuorossa vuosittain. Hallituksen toimintakaudelle 2015-2016 erovuorossa olivat Katja Turunen, Helena Herttuainen ja Tuija Aronen, joista Tuija Aronen ei ollut kahdeksan vuoden maksimiajan täyttymisen vuoksi enää valintakelpoinen. Metsänhoitajaliiton valtuusto valitsi kokouksessaan 26.11.2014 hallituksen jäseniksi Merja Simosen, Ari Raution ja Helena Herttuaisen. Edellä mainittujen lisäksi hallituksen jäseniä ovat Seppo Leinonen, Risto Lilleberg ja Anna Salminen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Ahti Paavonen. Hallituksen uusille jäsenille tervetuloa mukaan liiton toimintaan. Katjalle ja Tuijalle kiitos antamastanne panoksesta Metsänhoitajaliiton hyväksi. KORJAUS EDELLISEEN METSÄNHOITAJAAN Metsänhoitajan 03/14 profiilin kirjoitti Maija Kovanen, ei Silja Pitkänen. Pahoittelemme virhettä! 4 | METSÄNHOITAJA 4•2014 Paremman työelämän puolesta INGIMAGE liittopalsta TYÖTTÖMYYSKASSAMAKSUN KOROTUS nostaa Metsänhoitajaliiton jäsenmaksuja Metsänhoitajaliiton valtuusto kokoontui 26.11.2014 päättämään liiton toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle 2015. Alkavan vuoden 2015 talousnäkymät Metsänhoitajaliiton osalta ovat haastavat, sillä kohonnut akateeminen työttömyys rasittaa työttömyyskassoja ja siten asettaa korotuspaineita myös Metsänhoitajaliiton jäsenmaksulle. Vuoden 2015 jäsenmaksu palkansaajilta on 1,1 % palkasta, kuitenkin korkeintaan 498 euroa vuodessa. Työelämän ulkopuolella työttömyyden, vanhempainvapaiden tms. vuoksi olevien vuosimaksu on 132 euroa ja ulkomailla palkansaajana työskentelevien vuosimaksu 246 euroa. Opiskelijoilta jäsenyys maksaa 96 euroa vuodessa, jos mukana on työttömyyskassan jäsenyys ja 36 euroa vuodessa ilman työttömyyskassaa. Eläkeläisten jäsenmaksu on 90 euroa vuodessa. Ajantasaiset jäsenmaksut voi tarkistaa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/jasenyys/jasenmaksut. Työssä oleville helpoin ja huolettomin tapa jäsenmaksun maksamiseen on liittyä työnantajaperintään, jolloin palkanlaskija pidättää liiton jäsenmaksun suoraan palkasta. Linkki työnantajaperintään siirtymiseen vaadittavaan valtakirjaan löytyy edellä mainitulta liiton verkkosivuilta. Ammattijärjestön jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Metsänhoitajaliitto toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen SOS Lapsikylän kotimaan toimintaan. METSÄNHOITAJA 4•2014 | 5  Tomi Tuomasjukka Metsänhoitaja, työnohjaaja Työluotsi.fi  Ponsse, Ingimage Työnohjaus tehostaa esimiestyötä ”Työnohjaus on toimintaa, johon selkeästi kannattaa investoida.” sanoo Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Työnohjausta käytettiin Ponssen keskijohdon muodostamassa ryhmässä yhteistyön kehittämiseen. Pari vuotta kestäneen prosessin aikana opittiin toimimaan tehokkaammin kollegoiden kanssa muun muassa avoimella keskustelulla ja pelisääntöjä rakentamalla. L ähiesimiestyö on yksi työelämän haastavimmista tehtävistä. Se on ennen kaikkea ihmisten johtamista tiimeissä, mutta usein esimiehen pitää myös tehdä asiantuntijatyötä, oman alan ”substanssia”. Näiden lisäksi hän on myös avainasemassa organisaation strategioiden käytäntöön viemisessä, aivan samalla tavalla kuin motokuski luonnonhoito-ohjeiden toteuttamisessa maastossa. Lähiesimiehet ovat usein täystyöllistettyjä ylisuurien tiimiensä kanssa. Lisää painetta työhön tuovat suoritusvaatimukset, tiukka taloustilanne, organisaatiouudistukset, fuusiot ja yleinen toiminnan tehostaminen. Hyvin haastavaksi esimiestyön 6 | METSÄNHOITAJA 4•2014 Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo työnohjauksen olleen hyödyllinen työkalu Ponsse Oyj:n tuotannon intensiivisen tehostamisen vaiheessa. Tällä hetkellä Ponssella kehitetään johtamistaitoja myös henkisen valmennuksen eli coachingin avulla. METSÄNHOITAJA 4•2014 | 7 Työssä jaksaminen on aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. Työnohjaus on yksi väline henkisen työkyvyn ylläpitämiseen. kehitysprosessi, jossa keskitytään työn tekemisen muotoihin ja ilmiöihin, harvemmin työn sisältöön. Käytännössä työnohjaus on hyvin lähellä liike-elämässä paremmin tunnettua coachingia eli henkinen valmennus -ohjausmenetelmää. ”Työnohjauksella ja coachingilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja” sanoo metsänhoitaja Markku Siltanen, HAUS Kehittämiskeskus Oy:n kansainvälisten toimintojen johtaja. Siltanen on metsäuransa lisäksi työskennellyt omassa yrityksessään työnohjaajana, ammatticoachina ja valmentajana. Muita työnohjausta lähellä olevia menetelmiä ovat mentorointi ja terapia. Työnohjauksella voi olla terapeuttisia, ohjattavan oloa helpottavia vaikutuksia, mutta se ei kuitenkaan ole terapiaa. Pääpaino on aina oman työn kehittämisessä. TYÖNOHJAAJA ON VAITIOLOVELVOLLINEN Työnohjaajan koulutusta tarjoavat useat tahot, joista valtaosa noudattaa Suomen Työnohjaajat ry:n (STOry) antamia koulutuksen sisältöä koskevia suosituksia. Koulutuksen laajuus voi olla 30 tai 60 opintopistettä ja kestää 1-2,5 vuotta monimuoto-opiskeluna. Työnohjaaja-nimikkeen käyttöä ei ole tällä hetkellä viranomaisten taholta säädelty. Jokainen Suomen Työnohjaajat ry:n jäsen voi käyttää lyhennettä ”STOry” nimikkeensä jäljessä. Tämä tarkoittaa, että työnohjaaja on saanut yhdistyksen suositusten mukaisen koulutuksen ja on sitoutunut noudattamaan työssään yhdistyksen eettisiä periaatteita. Näihin kuuluu muun muassa avoimuus, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus ja oppiminen, sekä omasta ammattitaidosta ja työnohjauksesta huolehtiminen. Vaitiolovelvollisuus on luonnollinen ja tärkeä osa työnohjaajan tehtävää ja lähtökohta yhteistyössä tarvittavan luottamuksen rakentamiseen. TUNNETTUUS NOUSUSSA Suomessa työnohjaus on ollut käytössä kolmisenkymmentä vuotta, ohjaajia on noin 1700. Toiminta alkoi kirkon piirissä ja sosiaali- ja terveysalalla ja on viime vuosina laajentunut voimakkaasti muille työelämän alueille. Opetusalan organisaatioissa työnohjaus tunnetaan jo melko hyvin, kaupan alalla Markku Siltanen on yksi Suomen ensimmäisistä työnohjaajan tutkinnon suorittaneista metsänhoitajista. tekee monipaikkaisuus, johtaminen toiselta paikkakunnalta tai jopa toisesta maasta. Ei ole yllättävää, että näissä olosuhteissa oman henkisen työkyvyn ylläpito on monelle esimiehelle todellinen haaste. Sama pätee myös johtoon. Työssä jaksamisesta on tullut aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. AVAINHENKILÖN TYÖHYVINVOINTI RATKAISEE TUOTTAVUUDEN Kari Peitsamo puki aikanaan vanhan sanonnan runomittaan ja lauloi: ”viikon mies kestää vaikka aidanvittana...” Riukuaitaa koossa pitävän vitsaksen virkaa toimittaminen kuvaa hyvin raskaassa työtilanteessa jaksamista. Aikansa sitä kestää, mutta usein unohdetaan, että käytännössä jaksamisen raja on kolme kuukautta. Sen jälkeen on ihmisen saatava riittävä määrä lepoa, jotta työkyky ja samalla tuottavuus pitkällä aikavälillä pysyy normaalina. Jatkuvan paineen alla työskentely on tehokasta pitkällä aikavälillä vain, jos työhyvinvoinnista huolehditaan. Ihmisillä on monenlaisia tapoja hallita työnsä kuormittavuutta ja pitää yllä työkykyään. Perhe-elämä, ystävät, harrastukset lienevät yleisimpiä. Keskusteleminen kollegoiden kanssa on myös tavallista. Esimiestehtävissä tähän on kuitenkin niukasti mahdollisuuksia ja mitä ylemmäksi organisaatiossa mennään, sitä 8 | METSÄNHOITAJA 4•2014 vähemmän johtajilla on mahdollisuuksia asioiden käsittelyyn ja purkamiseen vertaistensa kanssa. Tehokkainta kuormituksen hallintaa on sellainen, joka on tietoisesti rakennettu osaksi työn tekemistä ja työyhteisön toimintaa. Uusi trendi työelämässä onkin henkisen työkyvyn ylläpito käsittelemällä kuormitustekijöitä koulutetun työnohjaajan kanssa. Käsitteenä työnohjaus voi kuulostaa työhön perehdyttämiseltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. TUKEA TIUKASSA PAIKASSA Työnohjaus on oman työn hallintaa ja oman ammatillisuuden tavoitteellista kehittämistä. Työn kuormittavuuden säätely saavutetaan työnohjauskeskusteluissa analysoimalla arkityössä esiintyviä raskaita, usein ihmissuhteisiin, ryhmäkäyttäytymiseen tai stressitekijöihin liittyviä ilmiöitä. Tärkeä osa on ohjattavan oman suhtautumisen muokkaaminen ja virittäminen. Käytännössä työnohjauksella kehitetään työyhteisötaitoja, eli esimies- ja alaistaitoja. Työnohjauksella tehdään siis työstä sekä työntekijän, että osakkeenomistajan kannalta kestävää, tehokasta ja tuottavaa. Tapaamiset koulutetun työnohjaajan kanssa rytmitetään usein 2-4 viikon välein ja yksi tapaaminen kestää kahdenkeskisissä sessioissa puolitoista tuntia. Ohjausta voidaan toteuttaa myös samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden vertaisryhmissä ja myös työyhteisön luonnolliselle osalle, esimerkiksi tiimille tai yksilölle. Ryhmätapaamisia pidetään tavallisesti harvemmin mutta ne kestävät pitempään, 2-3 tuntia. Merkittävä osa työnohjauksen hyödyistä syntyy ohjattavan oman ajattelun seurauksena tapaamisten välillä. On tavallista, että työskentelyn alussa määritellyt tavoitteet jalostuvat ja muuttuvat matkan varrella. Prosessi voi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen, pisimmillään kahdesta kolmeen vuotta. OPPIMISEN KEHÄ ON KEHITTÄMISEN AVAIN Jatkuva oppiminen on keskeinen tavoite sekä työn hallinnassa, että oman ammatillisuuden kehittämisessä. On tavallista, että työnohjausistunnossa etsitään uusia lähestymistapoja jokapäiväisen työn tilanteisiin, jonka jälkeen ohjattava kokeilee niitä omassa työssään. Saadut uudet kokemukset analysoidaan ja käytetään oppimisen materiaalina seuraavassa tapaamisessa työnohjaajan kanssa ja kehää pyöritetään uudelleen. Tällainen kokemuksellinen reflektio, pohdinta, on monen työelämän kehittämistyökalun keskiössä. Työnohjaus on ennen kaikkea Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimilleen, työhyvinvoinnista huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. METSÄNHOITAJA 4•2014 | 9 Metsähyvinvointi –työpajassa 17.9.2014 vasemmalta Maikki Kropsu Metsä Groupista, Tuula Jusko Suomen Metsäkeskuksesta ja Arto Kariniemi Metsätehosta sekä jalkauttamista tukevaa viestintää ja hankkeiden työpajojen ryhmätöitä vetänyt Tuija Tähtinen Valmennuksen Vireestä. Psykologian lisensiaatti Juha Arikoski kouluttaa MIF:ssä (Management Insitute of Finland) työnohjaajia toimimaan johdon ja esimiesten tukena. Tämä työnohjauksen erityisalue on joustava lähestymistapa, joka yhdistää perinteisen työnohjauksen, coachingin ja prosessikonsultaation menetelmiä. sen edut ollaan vähitellen huomaamassa. Teollisuudessa ja yrityselämässä työnohjauksen hyödyt ollaan vasta tunnistamassa, eli Ponssen tyyppiset edelläkävijät ovat vielä harvassa. Nykyisin myös organisaatioiden johtoryhmien työnohjaus on yleistynyt. ”On tärkeää, että organisaation toiminnan kivijalka, johtoryhmä, toimii moitteettomasti”, kertoo Management Institute of Finland MIF Oy:n johtoryhmävalmentaja ja työnohjaajien kouluttaja Juha Arikoski. ”Nykykäsityksen mukaan johtoryhmän jäsenten tulisi tuottaa asioista konflikteja sen sijaan, että vain hymistellään samanmielisinä. Ilman haastamista ei synny tuloksia. Konfliktit kuitenkin siirtyvät toisinaan henkilöiden välisiksi ja ovat silloin vaarassa levitä koko organisaatioon. Siinä vaiheessa johtoryhmän työnohjaajalle tarjoutuu työsarkaa,” Arikoski jatkaa. TYÖNOHJAUS ON TULEVAISUUDEN AMMATTI Työn tehokkuuden kasvattaminen on vahvasti läsnä joka alalla. Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimmilleen, eikä teknologiakaan enää anna merkittäviä lisäpanoksia, 10 | METSÄNHOITAJA 4•2014 työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. Työnohjaus on avainhenkilöiden työkyvyn ylläpitämisessä todennäköisesti tulevaisuudessa vakiokäytäntö monissa organisaatioissa. Työnohjauksen kustannukset ovat hyvin pieniä verrattuna hyötyihin. Tutkimusten mukaan jo yksinomaan vähentyneet sairauspoissaolot ovat tuoneet ohjaukseen käytetyt varat takaisin moninkertaisina. Lyhyellä aikavälillä sijoitetun pääoman tuottoa saadaan käytännössä nopeasti sairaslomapäivien harvetessa. Lisäksi muita konkreettisia hyötyjä saadaan työyhteisön toimivuuden paranemisesta ja johtamisen kehittymisestä. Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. • Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. Metsähyvinvointi ei mene metsään – se on jo siellä TOMI TUOMASJUKKA: "PAREMPI TYÖ – PIDEMMÄT TYÖURAT!" Metsänhoitaja Tomi Tuomas jukalla on 25-vuoden esimies- ja johtajakokemus metsäalalta kehitysyhteistyön parista Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Länsi-Balkanilla. Tällä hetkellä Tomi työskentelee työyhteisövalmentajana oman Työluotsi.fi -palvelukonseptinsa kautta. Tomi valmistuu johdon ja esimiesten työnohjaajaksi keväällä 2015 ja opiskelee myös työyhteisösovittelijaksi. "Oman uran onnistumiset ja epäonnistumiset ovat valmennus- ja ohjaustyön pääomaa", Tomi kertoo. Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Sen varmistaminen, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla on Metsähyvinvointiohjelman ydintavoite. Tätä tavoitetta kohden alan organisaatiot ja ihmiset työskentelevät laajassa yhteisymmärryksessä. Myös Metsänhoitajaliitto on mukana tässä työssä. METSÄHYVINVOINTI SYNTYY KYVYSTÄ UUDISTUA JA UUDISTAA Metsähyvinvointi-ohjelman ytimen voi kiteyttää metsäsanoilla: uudistaminen, harventaminen ja monimuotoisuus. Uudistaminen on välttämättömyys metsässä ja niin myös ihmisen työssä ja elämässä. Ihmiselle uudistuminen antaa mahdollisuuden ideoida uutta, lisätä iloa ja innostusta sekä säilyttää halun jatkaa eteenpäin motivoituneesti. Toinen alan tuttu termi on harventaminen, joka saa ohjelman sisällä myönteisen merkityksen. Emme jaksa emmekä kehity, jos yritämme tehdä kaikkea ja säilyttää kaiken. Monimuotoi- suudella korostetaan kokemuksen ja osaamisen jakamisen tärkeyttä alan tulevaisuudelle. KESKIÖSSÄ HYVINVOIVA IHMINEN Ohjelman lähes 20 hanketta tarkastelevat hyvinvointia erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa toimivien ihmisten kannalta. Verkkosivulle www.metsahyvinvointi.fi on koottu ohjelmassa syntynyttä tietoa ja oivalluksia. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitettiin, miten esimiestyötä voisi vahvistaa tyypillisessä metsäalan organisaatiossa, jossa esimies ja alaiset eivät näe toisiaan kovin usein. Metsä Groupissa kehitetään puunkorjuussa työskentelevien ihmisten työhyvinvointia koko korjuuketjussa yli organisaatiorajojen. Lisäksi on luotu opas työterveyshuoltopalvelujen hankkimiseen, ohjeita metsähakkeen tuotannon riskien hallintaan, kehitetty puunkorjuun palvelukonseptia, parannettu metsäyritysten sisäisiä työhyvinvointiohjelmia ja tuotettu metsäalalle omia malleja muutosten kohtaamiseen arjessa. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta sekä vinkkejä isoista ja pienistä asioista, joita metsäalalla toimivat voivat tehdä edistääkseen työn sujuvuutta. Myös syntyneen metsähyvinvointiverkoston vuorovaikutuksen varmistaminen on keskeinen tavoite. Metsähyvinvointi-ohjelman aloitteentekijä ja keskeinen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö ja asiantuntijana toimii Työterveyslaitos. Hankkeen jalkautusta ohjaa Metsäteho. Metsähyvinvointi-ohjelma on pysyvä ja hankerahoitushaku järjestetään vuosittain. Metsämiesten Säätiö arvioi, että hankkeisiin on nyt käytetty yhteensä noin miljoona euroa. Metsämiesten Säätiölle on myönnetty ohjelmasta Vuoden metsäteko palkinto keväällä 2013. Tuija Tähtinen Metsänhoitaja, valmentaja Metsähyvinvointi-tiimi [email protected] METSÄNHOITAJA 4•2014 | 11  Elina Melgin Akavan esimiesverkosto METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015  Olli-Pekka Orpo Esimiehellä on tärkeä rooli yrityksen ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Esimies on yrityksen maineen peili. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa, kirjoittaa Elina Melgin, filosofian tohtori, ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja. Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. assistentille. Esimies vastaa siitä, että strategia tulee ymmärretyksi. On eri asia rakentaa kirkkoa, kuin kantaa kiviä paikasta toiseen, kuten kuuluisa Mandelan sanomaksi väitetty esimerkki kuvailee. KEHOLLINEN VIESTINTÄ ON SANALLISTA VAHVEMPAA Perehdytyksen jälkeen alkaa työntekijän ohjaus. Esimiehellä voi olla suora tai välillinen rooli ohjauksessa, ja hänellä on aina viestinnällinen vastuu. Innostunut ja strategiaan sitoutunut esimies saa helposti muut mukaansa. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa. Esimies ei toimi yksin. Viestintäorganisaation tehtävänä on rakentaa esimiehen avuksi sellainen tiedonkulkuprosessi ja työkalut, joiden avulla hän voi onnistua tehtävässään. Samalla tavoin henkilöstöorganisaatio antaa työkalut työntekijöiden ohjaus- ja palkitsemisprosesseihin. Esimies on itsekin samaisen palkitsemisprosessin osa. Hänen panostustaan johtamistyöhön arvioidaan ja hyvä jälki palkitaan. IHMISSUHTEET MURHEENKRYYNINÄ Esimies, viestintä ja vastuu Esimiehillä on huomattavasti suurempi viestintävastuu organisaatioissa, kuin kuvitellaan. Esimies rekrytoi, perehdyttää, ohjaa, palkitsee, motivoi, toimii esimerkkinä ja johtaa tiiminsä kohti menestystä. Esimiestyö on johtamista ja johtaminen hyvin pitkälti viestintää. K un esimies valitsee työntekijänsä, hän osallistuu työnantajakuvan muodostamiseen. Ensinnäkin työpaikan ja esimiehen pitää olla kiinnostavia parhaiden työnhakijoiden silmissä. Esimies vastaa käytöksellään ja taidoillaan siitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Yleistä työnantajakuvaa voi suunnitella ja silottaa mainostoimistossa, mutta nykypäivän työnhakijat saavat tietoa eri kanavista. Millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee? Mitä työpaikasta puhutaan? On hyvä muistaa, että työntekijät puhuvat joka tapauksessa ja puhe koskee ensisijaisesti kertojan omakohtaisia kokemuksia. 12 | METSÄNHOITAJA 4•2014 Esimies toimii koko yrityksen tai yhteisön maineen peilinä, vaikkei tahtoisikaan. ENSIVAIKUTELMALLA ON MERKITYSTÄ Esimiehellä on tärkeä rooli paitsi yrityksen maineeseen liittyvässä ulkoisessa viestinnässä, myös sisäisessä viestinnässä. Tärkeä kosketus syntyy jo silloin, kun esimies perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä. Onko toimenkuva selkeä? Kertooko esimies selvästi, mitä työntekijältä odotetaan? Huolehtiiko hän siitä, että työyhteisö ottaa uuden yksilön lämpimästi joukkoonsa? Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista vaan kuuntelemista ja yhteisen tahtotilan rakentamista. Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista. Ensivaikutelma säilyy pitkään. Esimiehellä on nimensä mukaisesti esimerkillinen rooli kannettavanaan. Ennen esimiehiä kutsuttiin mestareiksi. Taitavat mestarit opettivat nuorempiaan, siirsivät taitojaan heille. Tämän päivän esimiehen tehtävänä on tulkita yrityksen tai yhteisön strategiaa. Hän on se henkilö, joka purkaa auki yleiset tavoitteet: mitä ne tarkoittavat tiimin ja yksilön kannalta. Tätä viestintävastuuta ei voi delegoida viestintäosastolle eikä Organisaatioiden turhauttavimmat arkimurheet piilevät ihmisten välisissä suhteissa. Tulehtunut tiimi voi jarruttaa koko organisaation toimintaa. Sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvät paineet johtuvat usein epärealistisista odotuksista, epäselvistä toimenkuvista sekä johtamisjärjestelmien toimimattomuudesta. Ongelmia alkaa kasautua, jos työntekijöille syntyy riittämättömyyden tunteita. Olennaista on, miten nopeasti sellaisista tilanteista selvitään. Ratkaisukeskeisessä ja motivoituneessa toimintakulttuurissa esimiehelle voi puhua avoimesti. Hänen vastuullaan on saada työntekijät Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.ﬁ > Apurahan hakeminen. Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2014-31.1.2015. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. käsittämään, ettei keskinäinen kähnääminen vie minnekään. Esimies saa palkkansa siitä, että työnteko sujuu ja tulosta syntyy. VIESTIJÄN TAIDOT Onko suomalaisella keskivertoesimiehellä sitten viestijän taitoja? Onko hän ratkaisukeskeinen vuorovaikutuksen mestari? Kysymys on relevantti siksi, että esimiehiksi noustaan useimmiten ihan muilla ansioilla. Viestintätaitoja voi kuitenkin hankkia työn ohessa. Yhä useampi oppiva organisaatio sisällyttää henkilöstön kehittämissuunnitelmiinsa esimiesten viestintätaitojen valmennukset. Tiimin vetäjien on muistettava itsekin kouluttautua ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Oman työn hallinnan ansiosta esimies pysyy motivoituneena vaativassa roolissaan tavalla, joka tuottaa hedelmää. • ESIMIESTEHTÄVIIN TUKEA AKAVAN ESIMIESVERKOSTOSTA Akavalaisista joka viides eli noin 80 000 toimii johtaja- tai esimiestehtävässä. He toimivat eri toimialoilla ja työnantajasektoreilla, mutta esimiestyöhön liittyvät kysymykset ovat usein samantyyppisiä. Odotukset ja vaatimukset esimiestyölle lisääntyvät ja muuttuvat jatku- vasti. Johtaminen on aina tasapainoilua erilaisten odotusten ja tavoitteiden välillä. Vuorovaikutustavat muuttuvat, mutta esimiestyössä on aina kysymys ihmisistä ja heidän johtamisestaan. Akavan esimiesverkosto haluaa luoda esimiesjäsenten yhteisen tukiverkoston, jolla voidaan vahvistaa esimiesidentiteettiä ja tukea esimiestyössä kehittymistä. Esimiesverkosto järjestää muun muassa esimiesaamuja. Seuraa Akavan verkkopalvelun tapahtumatietoja www.akava.fi/tapahtumat. Lisätietoja myös Esimiesverkoston sivuilla osoitteessa www.akava.fi/ esimiesverkosto. METSÄNHOITAJA 4•2014 | 13  Stoorisoppi Metsänhoitaja Juha Anttila on työskennellyt ulkomailla lähes 20 vuotta. Hänen työmaikseen on valikoitunut erittäin eksoottisia kohteita, kuten Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea. Lähtöpäätös vaati vankkumatonta tahtoa ja uskallusta luopua tutusta ja totutusta. Päivääkään hän ei ole katunut.  Juha Anttila Metsänhoitajana maailman äärissä A nttila lähti lukion ja armeijan jälkeen vuonna 1981 opiskelemaan metsänhoitoa Kanadaan. Tuolloin häntä kiinnostivat muun muassa Brasilian metsityshankkeet, koska tropiikissa puut kasvavat kuukaudessa saman verran kuin Suomessa vuodessa. Kielitaitoisena nuorukaisena hän pääsi Pöyry-yhtiön konsulttiryhmän mukana Indonesiaan vuonna 1991. Siitä lähtien hän on työskennellyt vuoroin ulkomailla ja vuoroin Suomessa useissa eri yrityksissä ja tehtävissä. Ulkomaille lähetyiltä työntekijöiltä eli niin sanotuilta ekspateilta vaaditaan paljon. Sen lisäksi, että pitää osata tehdä oma työnsä hyvin, pitää olla tahtoa ja uskallusta. Työpaikkaan, josta lähti, ei välttämättä pääse takaisin komennuksen jälkeen. Ainakin tilapäisesti joutuu luopumaan asioista, joihin kotimaassa on tottunut. Ruoka, ilmasto, kieli, uskonto, liikenne ja tavat poikkeavat kohdemaassa omista tottumuksista ja mieltymyksistä. – Myös yksityiselämän pitää olla kunnossa. Ongelmia ei ulkomaille pääse pakoon, ja jos niitä on, ne todennäköisesti vain pahenevat siellä, Anttila huomauttaa. Anttilan vaimo ja kolme lasta ovat olleet mukana komennuksilla, mikä on helpottanut koti-ikävää. KIELITAITOISENA PÄRJÄÄ PAREMMIN Indonesiassa Juha Anttilan tehtävänä oli auttaa kyläläisiä metsityshankkeessa. Anttilan projektiryhmä on maastossa. LISÄTIETOA Juha Anttila ja paikalliset metsäviranomaiset tutustuvat karttoihin ja etsivät sopivia metsitysalueita. Muun maussa Euroopan unioni on rahoittanut metsityshankkeita Indonesiassa. 14 | METSÄNHOITAJA 4•2014 • Ulkomaille muuton vaikutus sosiaaliturvaan www.kela.fi/ muutto-ulkomaille • Töihin, harjoitteluun tai opiskelemaan ulkomaillesivusto sekä linkkejä ulkomaiden työpaikkasivuille TE-palveluiden sivuilla www. te-palvelut.fi • Eurooppalainen työnvälitysverkosto The European Job Mibility Portal EURES • Linkkejä ja tietoa ulkomailla opiskelusta www.maatieto. net, maakohtaista tietoa www.maatieto.net Anttilan mukaan sopeutumista auttaa se, että osaa paikallista kieltä, olipa yrityksen työkieli mikä tahansa. – Kieltä osaamaton ekspatti perheineen turhautuu ja tylsistyy, kun on joko omissa oloissaan tai maamiestensä seurassa päivästä toiseen, Anttila sanoo. Anttila aloitti indonesian kielen opiskelut heti ensimmäisellä komennuksella. Hänellä oli yksityisopettaja ja hän opiskeli kolmena iltana viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Parin kuukauden jälkeen hän pystyi asioimaan kaupoissa ja ravintoloissa ja juttelemaan paikallisten kanssa. Juttelemalla hän oppi kieltä lisää. – Työtkin sujuivat paremmin, kun oli enemmän kavereita. Paikallisen kulttuurin ja ihmisten kunnioittaminen on tärkeää. – Emme mekään pidä siitä, että ulkomaalaiset tulevat isottelemaan ja valittamaan maahamme. Myös myönteinen asenne auttaa. Kaikista asioista löytää valittamista niin halutessaan: kahvi ei maistu samalta kuin kotona, ruokakaupasta ei saa lihapullia tai napsahtavia nakkeja, aina sataa ja taksikuskit kaahaavat. – Komennus päättyy joka tapauksessa aikanaan. On mukavampi palata kotiin jotain oppineena kuin jotain menettäneenä, Anttila pohtii. TOIMI KUTEN PAIKALLISET Ennen komennukselle lähtöä kannattaa hakea tietoa kohdemaan kulttuurista ja olosuhteista. Näin voi välttyä ainakin suuremmilta mokilta. – Jos kiinalainen kailottaa kovalla äänellä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän on epäkohtelias tai vihainen. Asia vaan on niin tärkeä, että sen perillemeno pitää varmistaa, Anttila selittää. Monissa Aasian maissa on tapana palkata henkilökuntaa kotitalouksiin, kuten kotiapulaisia, vartijoita, autonkuljettajia tai puutarhureita. Jos maan tapa näin vaatii, kannattaa ekspatinkin toimia samoin, vaikka itse selviytyisikin kotitöistä. Paikallinen henkilökunta toimii tukiverkostona ja auttaa tulemaan hyväksytyksi paikallisten silmissä. Paikallinen autonkuljettaja selviytyy esimerkiksi onnettomuuksien jälkiselvittelyssä paljon paremmin kuin ulkomaalainen ”urpo”. TYÖEHDOISTA ON OLTAVA TARKKANA Suurilla yrityksillä on tarkkaan sovitut työehdot, joita sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin. Ekspat-sopimuksessa on sovittu muun muassa palkkauksesta, eläketurvasta, terveydenhuollosta, lomista, kotimaanmatkoista, muuttotavaroista, asumisesta, lasten koulutuksesta ja paluusta lähtömaahan. Pienemmissä yrityksissä asiat eivät ole näin selviä ja ehdoista on neuvoteltava tapauskohtaisesti. Anttilan mukaan etuudet ovat 20 vuoden aikana selvästi heikentyneet. Maat, joihin suomalaiset ovat aiemmin vieneet osaamistaan, ovat kouluttaneet omia osaajia. – Nämä osaajat myyvät nyt työpanostaan halvemmalla ja tyytyvät huonompiin työehtoihin, Anttila huokaisee. Nykyisin yritykset solmivat mieluummin paikallisia sopimuksia kuin ekspat-sopimuksia. Paikallissopimuksessa ulkomaille lähtevä työntekijä siirtyy ulkomaalaisen yrityksen palvelukseen, joka voi olla suomalaisen emoyhtiön tytäryhtiö. Anttilan mukaan olennainen ero on se, että vaikka työehdot ja verotus ovat samat kuin ekspat-sopimuksessa, työntekijä ja mukana seuraavat perheenjäsenet putoavat pois Suomen sosiaaliturvan piiristä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Myös työttömyys– ja eläketurva keskeytyvät. • METSÄNHOITAJA 4•2014 | 15 opiskelija  Satulotta Ansiomäki Metsänhoitajaliitto INGIMAGE 2% 1% 11 % 17 % KESÄTYÖNHAKU 2014 Opiskelijoista valtaosa pyrki työllistymään kesäksi 2014. Töitä hakeneista 12 % jäi ilman kesätyötä. 69 % Hain kesätöitä. Olen Juho Ikonen, neljännen opiskeluvuoden opiskelija Joensuusta. Toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana ja opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana. Viime kesänä työskentelin Vapo Oy:llä Jyväskylässä. Hain Vapolle töihin käyttäen internetissä ollutta hakulomaketta. Hain moniin muihinkin metsä- ja ympäristöalan työpaikkoihin kevään aikana, mutta valitsin tämän kyseisen työpaikan uuden oppimisen näkökulmasta. Työnimikkeeni Vapolla oli ympäristötarkastaja, mikä jo itsessään kertoo paljon työn laadusta ja tehtävistä. Toimenkuvaani kuului Vapon turvesoiden tarkastaminen sekä havaintojen raportoiminen. Tarkastuskriteerit perustuivat Vapon omiin kriteereihin sekä suokohtaisiin ympäristölupaehtoihin. Pääpaino ympäristötarkastuksissa oli turvesoiden vesiensuojelurakenteissa. Tämän lisäksi työnkuvaani sisältyi ympäristöasiantuntijoiden avustavat työtehtävät. Kesätöitä hakeville vinkiksi antaisin ennakoivan toiminnan ennen itse työnhakua. Eli ansioluettelon päivittäminen, oman osaamisen vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen sekä tietenkin haettavien työpaikkojen kartoittaminen. Ajoissa oleva ja itsevarma lintu madon nappaa. 16 | METSÄNHOITAJA 4•2014 En hakenut kesätöitä, koska minulla oli jo työ tiedossa. En hakenut kesätöitä, koska tein opinnäytetyötä. En hakenut kesätöitä, koska olin opiskelijavaihdossa. En hakenut kesätöitä muusta syystä. Metsäylioppilas Jopa 17 % kaikista vastaajista oli työpaikka jo valmiina. Kaiken kaikkiaan työllistyminen oman alan tehtäviin oli yhtä hyvää molemmissa yliopistoissa. töitä hakeneista täytti yrityksen sähköisen kesätyönhakulomakkeen. Seuraavaksi tyypillisimpiä hakukanavia olivat sähköposti ja soittaminen. Samoja työnhaun kanavia käytettiin sekä tutuille, että tuntemattomille työpaikan edustajille. Muutamat vastaajat kertoivat myös käyneensä keskustelemassa kasvotusten ja osa oli myös vieraillut toivomallaan työpaikalla. SUURIN OSA SAI KESÄTÖITÄ METSÄALALTA METSÄYLIOPPILAAN KESKIPALKKA 1824 EUROA Oman alan töitä haki 91 % ja metsäalan ulkopuolisia töitä haki lähes puolet kaikista kesätöitä hakeneista. Oman alan töitä sai 63 % hakeneista. Metsäalan ulkopuolisiin työpaikkoihin pääsi neljännes töitä hakeneista kun taas ilman töitä jäi 12 %. Näistä suurin osa oli opiskellut kaksi vuotta eli oli verrattain opintojensa alkupuolella. Oman yrityksen tai toiminimen kautta työllistyi melko moni, 7 % vastaajista. Suurin työllistäjä oli yksityinen sektori, joka työllisti 57 % vastaajista. Suurin osa Kyselyssä palkkatietonsa antoi 96 opiskelijaa. Saatujen vastausten perusteella metsäylioppilaan keskipalkka oli kesällä 2014 1 824€/kk. Vuonna 2013 Metsänhoitajaliitto teetti vastaavan tutkimuksen ja sai tulokseksi 2 026 €. Mistä moinen muutos mahtaa johtua? Tulos ei ole yhtä huolestuttava kuin alkuun voisi näyttää. Tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida, että tällä kerralla vuoden opiskelleiden osuus vastaajista oli suurempi kuin edellisellä tutkimuskerralla. Tällä kerralla 24 % vastaajista oli vuoden verran opis- kesätyömarkkinoilla M etsänhoitajaliitto teki metsäylioppilaille 10.9.–10.10. kesätyökyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka hy v in metsäylioppilaat saivat kesätöitä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kyselyyn vastasi 152 opiskelijaa, joista 30 % opiskeli Itä-Suomen yliopistossa ja 70 % Helsingin yliopistossa. Opiskelijoilta kyseltiin muun muassa miten he kesätöitä hakivat, pääsivätkö he oman alansa töihin ja jos niin minne? Metsäylioppilaista 69 % haki kesätöitä. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoista töitä hakeneiden osuus oli huomattavasti korkeampi kuin Helsingin yliopiston opiskelijoista, mutta Helsingin opiskelijoista taas huomattavasti useampi kertoi hakematta jättämisen perusteeksi jo tiedossa olevan työpaikan. kelleita kun edelliskerralla vastaava määrä oli 9 %. Vuoden opiskelleet saivat tutkimuksen mukaan heikointa palkkaa, keskimäärin 1 540 €/kk. Kaikkein korkeinta palkkaa saivat kaksi ja kolme vuotta opiskelleet (1 950€/ kk ja 1 830€/kk). Heidän keskipalkkansa vastasi hyvin metsänhoitajaliiton tälle ryhmälle suosittelemaa 1 900 euron kuukausipalkkaa. Valitettavasti samaa ei voida sanoa pidemmällä opinnoissaan olevien kohdalla, sillä sen sijaan, että karttunut kokemus olisi nostanut opiskelijoiden saamaa palkkaa, saivat vanhemmat opiskelijat huonompaa palkkaa kuin vähemmän kokeneet kanssaopiskelijat. Kandidaatin tutkinnon oli suorittanut 29 % ja maisterin tutkinnon 2 % vastanneista. Tutkinto ei kuitenkaan näkynyt toivotulla tavalla palkassa vaan kandidaatintutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli 1 731 € metsäalan työtehtävissä. Maisterintutkinnon vaikutusta ei voinut arvioida aineiston pienen koon vuoksi. Kandin tutkinnon suorittaneille liiton suositus Olen Laura Kammonen aloitin opintoni vuonna 2008 Helsingissä. Tällä hetkellä toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana. Viime kesänä työskentelin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä viestinnässä Helsingissä. Hain erästä toista paikkaa organisaation sisällä ja kielteisen vastauksen jälkeen sain puhelun koskien tätä tehtävää. Alkuperäisestä työpaikasta oli ilmoitus opiskelijoiden sähköpostilistalla. Hain lisäksi vain pariin muuhun paikkaan, sillä kesäsuunnitelmana oli gradun teko. Työni vaihtelivat päivästä toiseen ja riippuivat muun muassa tilaisuuksien ja kampanjoiden luonteesta. Työtehtävistäni voisin mainita viestinnän sisällön ja käytännön suunnittelun, kilpailutuksen, markkinoinnin, painatustyöt, valokuvauksen, uutisten laadinnan ja sidosryhmäyhteistyön. Näiden lisäksi rinnalla kulkivat viestinnän juoksevat työt kuten internet-sivujen päivitykset, sosiaalisen median viestintä, kyselyt, lehdistötiedotteiden laadinta ja verkkokauppa. Työnhakijalle vinkiksi antaisin seuraavan neuvon: ”Ole ajoissa liikkeellä!”. Hakemusten ja CV:n muokkaukset on tehtävä aina eri työpaikkoihin hakiessa. Aktiivinen kysely suoraan organisaatioista sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat myös tärkeitä kesätyöpaikan saamisen kannalta METSÄNHOITAJA 4•2014 | 17 opiskelija KESKIARVOPALKAT OPINTOJEN KESTON MUKAAN KESÄTYÖPALKAN KESKIARVO (�/KK) 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 2 3 4 5 6 SUORITETTUJA OPISKELUVUOSIA Olen Jani Nivala ja opiskelen neljättä vuotta Joensuussa. Metsänhoitajaliitossa olen hallituksen varaopiskelijaedustaja. Viime kesän työskentelin Stora Enso Metsälle Juuassa. Hain työpaikkaa Stora Enson internet-sivujen kautta ja soittelin myös edellisen vuoden esimiehelleni. Työpaikkani saamiseen vaikutti sekin, että alueen operaattori oli jäämässä pois töistä kesän aikana. Hain kesätöitä useasta metsäalan yrityksestä. Toimin alkukesän puunhankinnan apuna ja myöhemmin siirryin operaatiopuolelle. Alkukesän työpäivääni sisältyi maastokäyntejä, puukauppatarjousten laadintaa ja kaupan syntyessä kaupan syöttäminen metsäjärjestelmään. Kesäkuun alusta siirryin operaatiopuolelle. Aloitin operaatioihin perehtymisen konetilien ja mittaustodistuksien tekemisellä. Myöhemmin työnkuvaani kuuluivat myös tehtailta tulleiden laatuhuomautusten käsittely ja puuerien määräerojen selvittely. Heinäkuun loppupuolella minua opastanut operaattori jäi pois töistä ja siitä eteenpäin hoidin hänen operaatioaluettaan syyskuun loppuun asti. Kesätyötä hakiessa kannattaa muistaa, että metsäala on laaja ja kannattaa hakea useaan paikkaan kesätyön saamisen varmistamiseksi. Kaikki yritykset eivät hae varsinaisesti kesätyöntekijöitä näkyvästi, mutta he saattavat silti tarvita kesälomien ajaksi työvoimaa. 18 | METSÄNHOITAJA 4•2014 Tarkasteltaessa keskipalkkaa suhteessa opintojen kestoon, palkka ei nouse toivotusti. yksityisen sektorin työpaikoille on 2 200 €/ kk ja vastavalmistuneelle 3 200 €/kk. OVATKO OPISKELIJAT TYYTYVÄISIÄ TILANTEESEEN? Opiskelijoilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelijoille tarjottavien oman alan työpaikkojen määrään. Kysymystä tuli arvioida asteikolla 1–5. Hiukan yllättävästi työttä jääneet olivat jopa karvan verran positiivisempia kuin työn saaneet, kuitenkin ero oli hyvin pieni. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 2.56, eli hyvin neutraali. Itä-Suomessa opiskelevat olivat hiukan helsinkiläisiä forstitovereitaan positiivisempia. Ero näiden välillä oli kuitenkin vain puolen arvosanan verran. Kesätyökyselyn ohella kysyimme myös palautetta liiton opiskelijatoiminnasta. Asteikolla 1–5 saimme arvosanaksi 3,6. Monessa palautteessa korostui toive yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä lisäävistä tilaisuuksista. Saimme paljon ihan konkreettisia vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Kiitos vastanneille! Käymme ehdotuksia lävitse. Kiitosta puolestaan saivat erityisesti mentorointi ja liiton palkkasuositukset. Myös kahvituksiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. VALMIINA TYÖNHAKUUN! Kesätyönhaku alkaa monesti jo loppuvuoden puolella, kun ansioluettelo pitää päivittää ja ensimmäiset työnhaut alkavat. Kannattaa siis jo olla valppaana avoimien kesätyöpaikkojen suhteen. Osa hakuajoista sijoittuu kuitenkin vasta maaliskuulle ja paikoista voidaan ilmoittaa vasta aivan kesän korvalla, joten kesätyönsaanti pitää useimpia opiskelijoita jännityksessä koko pitkän kevättalven. Kesätyöt tarjoavat arvokasta kokemusta matkalla metsäalan ammattilaisiksi ja helpottavat valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Lisäksi kesätienestit ovat monille erittäin tärkeitä toimeentulon kannalta. Kesätyönhakuun kannattaa panostaa. Oletko sinä valmiina? • METSÄNHOITAJALIITON OPISKELIJATOIMIKUNTA MOTO SUUNNITTELEE JA KEHITTÄÄ LIITON OPISKELIJATOIMINTAA Metsänhoitajaliiton toimintaa kehittävät ja ylläpitävät useat toimikunnat, joista opiskelijatoimikunta MOTO on yksi. Toimikuntaan kuuluvat hallituksen ja valtuuston opiskelijajäsenet sekä Helsingin, että Joensuun kampukselta, Akavan opiskelijaedustaja sekä ainejärjestöjen opintovastaavat. MOTO toimii opiskelija-asiamiesten tukena ja varmistaa tiedonkulun liiton eri luottamustehtävissä toimivien välillä. MOTOn tavoitteena on tuoda opiskelijoille tutuksi työelämän keskeisimpiä pelisääntöjä, lisätä opiskelijoiden työelämäkontakteja sekä vahvistaa Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaiden yhteyttä. OP-Tulevaisuus on sijoitusvakuutus, joka sopii erityisen hyvin eläkesäästämiseen. Pienikin summa kuussa kasvattaa ajan myötä kunnon potin. Säästöt sijoitetaan valmiiksi valittuun, ammattilaisen hoitamaan sijoituskoriin, jossa on mukana myös kiinteistösijoituksia. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia.* Tutustu tuotteeseen osoitteessa op.fi/tulevaisuus OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii. *OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajille ja Helsingin OP Pankin asiakkaille, joiden oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.  UP Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen TÄMÄ ON eläkeuudistus MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Oikeastaan puolivahingossa, olin armeijan jälkeen töissä leipomossa ja harkitsin yliopistoon hakemista. Olen kotoisin maatilalta, metsänomistajaperheestä, joten metsätyöt ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta. Eri vaihtoehtoja selatessani silmiini osui hakukohde ”Metsävaratiede ja –teknologia”. Ajattelin, että pidän metsistä ja pidän koneista, joten käytännössä metsäteknologia veti minut opiskelemaan. Myös se, että opiskelu tapahtui Viikissä oli plussaa, sillä en olisi halunnut Helsingin keskustaan opiskelemaan. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen mukaan vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa vuodesta 2017 lähtien. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? En ole vielä valmistunut, gradu on kyllä työn alla. Pääaineeni on metsänarviointi (nykyään metsävarojen hallinta), lisäksi olen opiskellut mm. metsäteknologiaa ja –ekologiaa, logistiikkaa sekä geoinformatiikkaa. U udessa eläkejärjestelmässä eläke lasketaan koko palkasta mukaan lukien työntekijän eläkemaksu. Eläkettä kertyy tasaisesti 1,5 prosenttia vuodessa heti työuran alusta, 17-vuotiaasta lähtien. Nykyisin eläkettä kertyy 1,5 prosenttia ansioista 18–52-vuotiaaksi, jonka jälkeen karttuma nousee 1,9 prosenttiin palkasta. Päältä vähennetään työntekijän eläkemaksun osuus, joka on 5,55–7,05 prosenttia palkasta. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Olen ollut useana kesänä töissä Hyytiälän metsäasemalla kenttäkurssiassistenttina ja mittaajana. Assarointikesien lisäksi olen ollut yhden kesän sahalla töissä. Suomen Metsäurheiluliitolle olen tehnyt laskentapohjia Excelillä metsätaitokisoja varten ja toiminut neuvonantajana näiden käytössä. Lisäksi olen tehnyt mm. apumetsurin ja teurastajan/lihanleikkaajan hommia keikkaluontoisesti. Tänä vuonna olen toiminut maaliskuun alusta asti Hyytiälässä tutkimusteknikon sijaisena. 60-LUKULAISILLE LIEVENNYS MITÄ HARRASTAT? Harrastan vähän kaikenlaista elokuvista ja kirjallisuudesta tietokoneisiin ja videopeleihin. Harrastan myös pyöräilyä, sählyä ja jalkapalloa. Joukkuepelit (pääasiassa jalkapallo ja jääkiekko) ovat erittäin rakkaita myös sohvaurheilun puolelta. Kai harrastukseksi voi laskea myös järjestöaktiivisuuden, toimin mm. toiminnantarkastajana useassa ylioppilasjärjestössä ja sihteerinä/ jäsenenä kahdessa Santahaminan järjestössä. MIKÄ OLI ENSIKOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Muistaakseni liitto esittäytyi meille aikoinaan ihan opiskeluiden alussa metsälaitosten fuksi-illassa. Viimeistään Metsäylioppilaat ry:n hallitukseen lähdettyäni liiton kanssa tuli tehtyä yhteistyötä useampaankin kertaan. Lisäksi olin itse toimistoon yhteyksissä heti opiskeluiden alussa, koska halusin työkertymäni siirtyvän liitosta toiseen leipomotyöni jälkeen. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Olen toiminut liiton hallituksessa opiskelijaedustajana usean vuoden ajan. Sitä kautta olen toiminut liiton opiskelijatoimikunnassa, myös puheenjohtajana. Olen kokenut eri tehtävät erittäin hyödyllisiksi ja opettavaisiksi. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Liiton tärkein tehtävä on jäsentensä edun ajaminen järkevästi. Liiton tulee pitää järki tiukasti mukana eri neuvotteluissa sun muissa, eikä lähteä sokeasti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Toivon, että liitto profiloituu enemmän edelläkävijänä kuin edistyksen jarruna. • 20 | METSÄNHOITAJA 4•2014 Osmo Suominen on ollut opiskelijaedustajana Metsänhoitajaliiton hallituksessa usean vuoden ajan ja toiminut myös liiton opiskelijatoimikunnan puheenjohtajana. Kokemus liiton hallinnosta on ollut Osmolle hyödyllinen ja opettavainen. Eläkekarttumien muutoksia pehmennetään siirtymäsäännöksellä, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Sen mukaan 53–62-vuotiaiden eläke karttuu 1,7 prosentilla palkkasummasta. Korotetun karttuman ajalta maksetaan korkeampaa eläkemaksua. Siirtymäsäännöksellä estetään 60-luvulla syntyneille eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuva eläkkeen pieneneminen. Silti heidän eläkeikänsä olisi 65 vuotta. 60-luvulla syntyneiden eläkkeensä olisivat pienemmät, koska he eivät ole työuran alusta lähtien päässeet hyötymään nousevasta eläkekarttumasta. Karttuma nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta, eikä siitä vähennetä työntekijän eläkemaksun osuutta. SUPERKARTTUMASTA LYKKÄYSKOROTUS Nykyisen eläkejärjestelmän ns. superkarttuma poistuu. Se on tuonut 4,5 prosentin eläkekertymän eläkeiän alarajasta 63 vuodesta 68 vuoteen. Superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus, jota maksetaan 65–70 ikävuoteen asti työelämässä viihtyville. Lykkäyskorotusta ei lasketa palkasta vaan se on 0,4 prosenttia kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Näin eläkettä karttuu kohtuullisesti, vaikka eläkeikäisen työntekijän palkka ei olisi enää entisen veroinen. ELÄKEPUTKI SÄILYY Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäivät, ns. työttömyyseläkeputki säilyy. Sen perustella ikääntyneelle työttömälle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti. Ikärajoihin tulee muutoksia. Vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyysturvan taso lasketaan entisen palkan perusteella, jos se on ollut parempi. TYÖURAELÄKE TYÖNSANKAREILLE Uutena eläkemuotona on ns. työuraeläke pitkän uran henkisesti tai fyysisesti raskasta työtä tehneille vähintään 63-vuotiaille ”työn sankareille”. Työuraeläke edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa. Työuraeläkkeen saamisen ehdot ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen saamisen perusteena on hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto. OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläke lakkautetaan ja tilalle tulee joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se ei edellytä siirtymistä osaaikatyöhön, kuten nykyinen osa-aikaeläke. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ja se nousee 62 vuoteen vuonna 2025. Varhennetun vanhuuseläkkeen saaja voi ottaa ulos siihen mennessä ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä 25 tai 50 prosenttia. Se pienentää varsinaista vanhuuseläkettä varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 pro- senttia kutakin varhennuskuukautta kohti. Toisaalta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä. Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen. Perhe-eläkkeisiin ja palkattomien jaksojen eläkekertymiin ei tule muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee. VUODEN 2025 JÄLKEEN Vuoden 2025 jälkeen eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kuten eläkejärjestelmän muihinkin ikärajoihin. Työssäoloajan ja eläkeajan muodostama työurasuhde pidetään vuoden 2025 tasolla. Käytännössä se merkitsee, että lisääntyvästä eliniästä kaksi kolmannesta ollaan työelämässä ja yksi kolmannes eläkkeellä. Pääsäännön mukaan eläkeiän alaraja nousee kahdella kuukaudella, jos elinajan odote nousee kolmella kuukaudella. Työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein. MINISTERIÖ VAHVISTAA ELÄKEIKÄMUUTOKSET Eläkeiän muutokset vahvistaa asetuksella sosiaali- ja terveysministeriö. Eläkeiän nousu ei kuitenkaan olla enempää kuin kaksi kuukautta vuodessa. Ensimmäinen tarkistuspiste on vuonna 2030. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt voivat esittää hallitukselle, että eläkkeiden tarkistuksesta luovutaan eikä eläkeikää nosteta. Tarkastelussa otetaan huomioon mm. eläkkeellesiirtymisiän ja työurien kehitys. • METSÄNHOITAJA 4•2014 | 21 SHUTTERSTOCK metsänhenki  Osmo Suominen  Akava "Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä." Akava vaati oikeudenmukaisempaa eläkeratkaisua MIKSI AKAVA SANOI SOPIMUKSELLE EI? On hyvä tarkentaa, että vaikka Akava hylkäsi sopimusesityksen, pidämme ratkaisua monin osin hyvänä. Ratkaisun tärkein tavoite oli pidentää työuria, ja tämä tavoite ei meidän näkemyksemme ja laskelmiemme mukaan toteudu riittävästi. Akava painotti koko neuvotteluiden ajan, että työurat eivät pitene vain eläkeiän nostolla. Lisäksi ratkaisu on epäoikeudenmukainen naisille sekä erityisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa kouluttautuville, jotka tulevat työelämään keskimäärin muita myöhemmin. Tehty ratkaisu ei kannusta työntekijöitä pidentämään työuriaan. Neuvotellussa eläkeratkaisussa häviävät suhteellisesti eniten he, jotka jatkavat vanhuuseläkeikään saakka. Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu jatkossa taloudellinen kannuste jatkaa työssä. Uudistus tuo ikävälillä 63–65 vain hieman lisää työeläkettä nykytilanteeseen verrattuna. Keskituloisen koulutetun palkansaajan eläke huononee jopa satoja euroja kuukaudessa nykyiseen verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa hyvin alla oleva laskelma: Paljonko eläke kasvaa, kun työura jatkuu 63-vuotiaasta 65 vuoteen? Eläke 63 v. nykysäännöillä Akavalainen keskimäärin Julkisen alan koulutettu 2 197 1 762 Eläke 65 v. nykysäännöillä 2 574 2 042 Akava hylkäsi: Eläke 65 v., ei korotettua karttumaa, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä Mahdollinen vaihtoehto: Eläke 65 v., korotettu karttuma 1,7 % 60 v. iästä, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä 2 295 2 340 1 842 AKAVAN ON UUTISOITU OLLEEN VALMIS VÄHENTÄMÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN MÄÄRÄÄ. MIKSI NÄIN? Toki ymmärrämme. Mutta pidämme epätasa-arvoisena sitä, että eläkepalkkaa karsitaan liian paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan. Lisäksi nyt työelämästä varhain poistuvien eläketasosta huolehditaan edellyttämällä muilta jopa epärealistisen korkeaa eläkeikää. Akava on vain todennut – Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemien vertailujen perusteella, että tehdyssä ratkaisussa työkyvyttömyyseläkkeet paranevat ja työuriaan pidentävien eläkkeet heikkenevät huomattavasti nykytasoon verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa alla oleva laskelma, joka on tehty Eläketurvakeskuksessa: ONKO ELÄKERATKAISUSSA TOIMIA, JOILLA LISÄTÄÄN TYÖSSÄ JAKSAMISTA? On, mutta se ei sisällä tarpeeksi sellaisia työelämäjoustoja ja kannusteita, joilla todella edistetään työssä jaksamista. Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä. Lisäksi ratkaisusta puuttuvat kannustimet, joilla edistetään ikääntyvien työntekijöiden jatkamista ja jaksamista työssä. Nyt onkin erityisen tärkeää, että näitä toimia edistetään muilla työmarkkinaratkaisuilla. AKAVA VAATI MYÖHEMMILLE TYÖVUOSILLE KOROTETTUA KARTTUMAA. MIKSI? Nimenomaan siitä syystä, että se kannustaa kaikkia, ei vain koulutettuja, pidentämään työuria. Lisäksi pidämme oikeustajun vastaisena sitä, että suurilla ikäluokilla on korotettu karttuma ja alhaisempi eläkeikä, mutta nuorilta ikäluokilta tämä karttuma poistettiin. 1 875 MUTTA RATKAISUSSAHAN SOVITTIIN LYKKÄYSKOROTUKSESTA. Kyllä, mutta lykkäyskorotuksen saa tulevaisuudessa vasta jatkaessaan töissä 65 vuoden jälkeen. Lykkäyskorotus eli kannustin jatkaa töissä minimivanhuuseläkeiän jälkeen on hyvä ja Akava oli sopimukseen tältä osin tyytyväinen. Kannustimet jatkaa töissä eläkeikään saakka heikentyvät kuitenkin olennaisesti. Nouseva ura 2 689 3 233 2 813 2 878 Työntekijä 1 433 1 642 1 500 1 525 22 | METSÄNHOITAJA 4•2014 EIKÖ AKAVA YMMÄRRÄ, ETTÄ SAAVUTETTUJA ETUJA ON KARSITTAVA? Eläkkeiden korvausasteet esimerkkitapauksissa nykyjärjestelmässä ja esitetyssä sopimuksessa Henkilö A Henkilö B 2017 2017 Henkilö aloittaa työt: Vuosi Ikä Henkilö lopettaa työt: Vuosi 17 24 Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke 2055 2061 Ikä 55 68* Työvuosia 38 44 54 % 63 % 66 % 57 % Nykyjärjestelmä: Korvausaste Uusi järjestelmä Korvausaste *) NYKYLAIN MUKAAN HENKILÖ B VOI JÄÄDÄ ELÄKKEELLE VALINTANSA MUKAAN 63–68-VUOTIAANA, UUDEN ESITYKSEN MUKAAN HÄNEN ALIN ELÄKEIKÄNSÄ ON 68 VUOTTA. LÄHDE: HS 29.9.2014; ELÄKETURVAKESKUS 29.9.2014 T yömarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat perjantaina 26. syyskuuta neuvottelusopimuksen työeläkeratkaisuksi. Akavan hallitus, joka koostuu jäsenliittojen edustajista, päätti tuolloin yksimielisesti, että Akava ei voi allekirjoittaa sopimusta. Akavan pääneuvottelija, johtaja Pekka Piispanen kertoo, miksi Akava jäi ulos vuosikymmenien merkittävimmäksi kutsutusta ratkaisusta. METSÄNHOITAJA 4•2014 | 23  Matti Kess asianajaja Asianajotoimisto JB Eversheds Oy AKAVA ON SANONUT RATKAISUN OLEVAN NAISILLE EPÄREILU, VAIKKA MONIEN MIELESTÄ NAISET VOITTAVAT RATKAISUSSA. lakipalsta MIKSI AKAVA ON MUKANA JATKOVALMISTELUSSA, VAIKKA JÄI ULOS RATKAISUSTA? Äitiys- ja vanhempainrahakaudella kertyvän eläkkeen määrään ei tullut uudistuksessa mitään muutoksia. Hoitovapaan ajalta kertyy hyvin vähän eläkettä. Alle 35 vuoden ikäisistä akavalaisista naisista kolmasosa on määräaikaisissa työsuhteissa, joissa palkka on yleensä heikompi kuin vakinaisissa työsuhteissa. Nuorten naisten työllistyminen on heikompaa kuin miesten. Lisäksi korkeasti koulutettujen naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin miehillä. Akavan ajama korotettu karttuma olisi turvannut heidän eläkkeitään paremmin kuin tehty ratkaisu. Naiset voivat näyttää tilastoissa voittajilta sen vuoksi, että he elävät keskimäärin miehiä pitempään ja ehtivät siten saada eläkettä kauemmin. Naisten kuukausieläke on kuitenkin pienempi kuin miesten. Koska ratkaisu parantaa suhteellisesti enemmän varhain työelämästä poistuvien eläkettä, tämä koskee enemmän miehiä kuin naisia. Kaikki eläkeneuvotteluihin osallistuneet järjestöt, myös Akava, ovat mukana kiinteästi lainsäädännön valmistelussa. Akava oli mukana neuvotteluissa loppuun saakka. On tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon Akavan näkökulmat eläkeuudistuksen sisältöä koskevissa monissa yksityiskohdissa. • Akavalaisten naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin akavalaisilla miehillä. Korotettu karttuma olisi tuonut naisille paremmat eläkkeet. www.metsähyvinvointi.fi EI MENE METSÄÄN SE ON JO SIELLÄ Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Metsähyvinvointi-ohjelman ydintavoite on varmistaa, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla. Ohjelmassa syntynyt tieto ja oivallukset on koottu metsahyvinvointi.fi sivustolle. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan työn tulevaisuuteen sekä vinkkejä asioista, joita voimme tehdä edistääksemme työn mielekkyyttä. Tule mukaan! Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan SOVITAANKO? Vanha suomalainen sanonta kertoo, että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Moni välttää oikeudenkäynnin aloittamista oikeudenkäyntikulujen ja epävarman lopputuloksen vuoksi. Joskus riidan intressi rahassa on vähäinen. Onko oikeudenkäynnille vaihtoehtoa? Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Ensisijaisesti tuomari pyrkii auttamaan osapuolia löytämään itse sovintoratkaisun. Osapuolten pyytäessä voi tuomari tehdä itsekin sovintoesityksen. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen. Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppariidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita soviteltavaksi tuomioistuimessa. Sovitteluun tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna työskentelee pääsääntöisesti vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelu on vapaaehtoista, minkä vuoksi sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu on luottamuksellista. Se tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta. PIENEMMÄT KULUT Tuomioistuinsovitteluun voi mennä ilman lakimiehiä. Näin lakimiespalkkioihin ei tarvitse varautua. Käräjäoikeuden perimä sovittelumaksu on tähän nähden hyvin pieni. Vaikka lakimiehiä käytettäisiinkin, tuomioistuinsovittelussa osapuolet eivät voi vaatia toisiltaan korvausta lakimiespalkkioista. Tuomioistuinsovitteluun eivät kuulu oikeudenkäyntikirjelmät tai todistajien kuulemiset, joten nekään eivät vie aikaa tai rahaa. Siinäkään tapauksessa, että sovittelu epäonnistuisi ja asia ratkaistaisiin myöhemmin käräjillä, ei sovittelusta aiheutuneita kustannuksia voi vaatia toisen osapuolen maksettavaksi. SITOVA SOVINTO Tuomioistuinsovitteluista yli puolet päättyy vahvistettuun sovintoon. Vaikka sovitteluun osallistuminen onkin vapaaehtoista, ei sovittelun vahvistetun lopputuloksen noudattaminen sitä enää ole. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon asiakirjalla, joka on pantavissa täytäntöön kuten tuomio. Tuomioistuinsovittelu on hyvä vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. On odotettavissa, että tuomioistuinsovittelun suosio kasvaa tulevaisuudessa. • Asianajotoimisto JB Eversheds Oy (entinen Juridia Bützow) tarjoaa Metsänhoitajaliiton jäsenille puhelinneuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Puhelinpalvelu toimii arkisin klo 10-16. Helsinki 010-6841 400 Hämeenlinna 010-6841 401 Jyväskylä 010-6841 402 Tampere 010-6841 403 Turku 010-6841 404 METSÄNHOITAJA 4•2014 | 25  Krista Korpela-Kosonen  Ingimage 97 % suomalaisista on valmiita lisäämään fyysistä aktiivisuutta työpäivään. LÄHDE: LIIKUNTAVERKKOPALVELU HEIAHEIAN KYSELY ELOKUU 2014. Lisää liikettä työpäivään Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. S uurella osalla aikuisista suomalaisista tyypillinen päivä on pääosin passiivista paikallaan oloa. Valveilla vietetystä ajasta jopa 72 prosenttia kuluu istuen tai makuulla. Istumiseen käytetään aikaa yli yhdeksän tuntia päivässä. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että liiallinen istuminen on tupakoinnin, liikunnan puutteen, lihavuuden ja epäterveellisten ruokatottumusten veroinen terveysriski. Tutkimusprofessori Tommi Vasankari UKK-instituutista sanoo, että runsaaseen istumiseen liittyvät riskit selittyvät haitallisilla muutoksilla mm. elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Nämä voivat lisätä ainakin sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen vaaraa. Vasankarin mukaan istuminen vaikuttaa olevan itsenäinen riskitekijä terveydelle. Edes nykyiset liikuntasuositukset täyttävillä liikuntaharrastuksilla ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamilta haitoilta. UKK-instituutin elokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vajaa kymmenesosa aikuisten suomalaisten valveillaoloajasta on reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta. Ter26 | METSÄNHOITAJA 4•2014 veysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkui vajaa neljäsosa tutkituista. Tutkimuksessa hyödynnettiin vyötärölle asennettavaa kiihtyvyysmittaria, joka rekisteröi tutkittavien kaiken liikkeen. ”Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisääminen ei riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Lisäksi tarvitaan keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämisen. Pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle”, Vasankari sanoo. TYÖPAIKOILLA ETSITÄÄN RATKAISUJA Tiimipäällikkö Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta kertoo, että istumisen määrää rajoittavien ratkaisujen tarpeeseen on jo havahduttu työpaikoilla. Systemaattisia selvityksiä asiasta ei ole, mutta Lusan arvion mukaan yhä useammalla työpaikalla etsitään aktiivisesti keinoja istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen. ”Etenkin isommissa yrityksissä on kuntokerhoja ja liikuntaryhmiä. Moni työnantaja tukee työmatkaliikuntaa esimerkiksi järjestämällä polkupyörille säilytyspaikkoja ja henkilöstölle pukeutumis- ja suihkutiloja. Jos rahalliset resurssit riittävät, voidaan lisäksi hankkia säädettäviä työpöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyn myös seisaaltaan”, hän listaa esimerkkejä. Lusan mielestä on hyvä, että jatkuvalle istumiselle on alettu hakea työpaikoilla aktiivisesti vaihtoehtoja. Satunnaiset kampanjat ja muistutukset eivät kuitenkaan riitä, vaan istumisen tauottamisesta tulisi tehdä työpaikoilla pysyvä osa työhyvinvointia edistävää toimintaa. ”Lakisääteinen työpaikan riskien arviointi sekä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tarjoavat hyvän mahdollisuuden Viisi helppoa keinoa vähentää työaikaista istumista 1 2 3 4 5 Seiso osan päivää, kun teet säännöllistä istumatyötä. Tauota istumista jaloittelu tauoilla tunneittain. Seiso tai liiku, kun puhut puhelimessa. Käy viemässä viesti työkaverille jalkaisin sähköpostin sijaan. Unohda hissi ja suosi portaita. pysyvämmän toimintakulttuurin luomiseen. Työaikaisen istumisen voisi ottaa yksilöllisesti puheeksi ja tarkasteluun esimerkiksi työterveyshuollon ikäkausitarkastuksissa. Samalla voitaisiin arvioida liikuntatottumus- ten riittävyyttä ja mahdollisuutta liikunnan lisäämiseen”, Lusa sanoo. KOKEILE KÄVELYKOKOUSTA Liiallisen istumisen rajoittaminen on koko työyhteisön etu ja asia. Työnantajan on hyvä tarjota mahdollisuuksia istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen, ja esimiehet voivat tukea ja kannustaa siinä alaisiaan. Säännöllisesti pidettävät kehityskeskustelut ovat muiden keinojen ohella luonteva paikka ottaa istumista rajoittavat ja työhyvinvointia edistävät ratkaisut puheeksi, Lusa ehdottaa. Jokaisella työntekijällä on istumisen rajoittamisessa silti myös oma vastuu. Helppoja keinoja istumisen tauottamiseen ovat esimerkiksi tunneittain pidettävät jaloittelutauot ja seisominen tai liikkuminen puheluiden aikana. Joillakin työpaikoilla on jo kokeiltu kokousten pitämistä seisoen tai kävellen. Sirpa Lusa kannattaa ideaa lämpimästi. ”Fyysisen inaktiivisuuden ehkäiseminen edistää myös aivojen toimintaa. On tutkimusnäyttöä siitä, että seisoen toimiva työryhmä tekee parempaa ja innovatiivisempaa yhteistyötä kuin perinteisesti pöydän ääressä istuva.” Liiallinen istuminen ei ole pelkästään työikäisten ongelma, vaan sen rajoittaminen on suositeltavaa kaikenikäisille. Sirpa Lusa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä, joka valmistelee parhaillaan kansallisia suosituksia liiallisen istumisen ehkäisystä koko väestölle. ”Lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikääntyneille on tulossa omat, räätälöidyt suositukset, jotka valmistuvat loppuvuodesta. Uskon, että suosituksilla on mahdollista saada aikaan pysyvämpää toimintakulttuurin muutosta esimerkiksi työpaikoille, kouluihin ja oppilaitoksiin”, Lusa sanoo. LIIKUNTA EDISTÄÄ MUISTIA Lusa painottaa, että kokonaan istumisesta ei ole työpaikoillakaan tarkoituksenmukaista luopua. Monet tarkkuutta vaativat työtehtävät onnistuvat paremmin istuessa. Elimistöä kuormittaa yhtä lailla koko työpäivän jatkuva seisominen. ”On hyvä muistaa, että työikäisistä naisista neljännes ja miehistä kolmannes tekee fyysisesti kuormittavia työtehtäviä, joihin ajoittainen istuminen ja jopa makoilu tuovat kaivattua lepoa. Esimerkiksi maa- ja metsätaloustyössä tällaisia taukoja tarvitaan.” Vapaa-ajan liikunnasta on hyötyä sekä istuen että seisaallaan työtä tekeville. Hyvän aerobisen kunnon on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä mm. parempaan muistin toimintaan. Terveysliikuntasuosituksen mukaan useana päivänä viikossa pitäisi harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Reipasta liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja raskaat koti- ja pihatyöt. Raskasta liikuntaa ovat mm. juoksu, vesijuoksu, kuntouinti ja aerobic. • METSÄNHOITAJA 4•2014 | 27 profiili  Silja Pitkänen  Hanna Tarkiainen Nimi: Jyrki Kangas Valmistunut: Joensuun yliopisto, metsätalouden suunnittelu, MMM 1986, MMT 1992 Tutkimusmatkalla metsien monipuoliseen käyttöön Motto: ”Vakaasti ja tosissaan, mutta ei turhan vakavasti eikä totisesti” ja Matti Nykäseltä lainattu ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. ”Metsän hienous on sen monipuolisuus ja moniulotteisuus”, luonnehtii Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas suhdettaan metsään. Samanlainen metsän henki kulkee mukana Kankaan uralla. Esiin nousee kaksi selvää painotusta: metsien monikäyttö sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. J yrki Kankaan päätymisessä metsäalalle on sattumaakin mukana. Satakuntalaisen maatilan nuorinta poikaa kiinnosti maatalous- ja metsätieteiden lisäksi liikuntatiede. – Näin jälkeenpäin voi kai sanoa, että onneksi sairastuin flunssaan, enkä päässyt osallistumaan liikuntakokeeseen, hän toteaa. Kangas haki ja pääsi papereilla Joensuuhun, jossa oli alkamassa ensimmäinen kurssi metsätieteiden opetusta. Joensuun Kangas valitsi, koska siellä oli Helsinkiä paremmat olosuhteet talviurheilulajeille. Kankaan vahvin laji oli yhdistetty, jossa hän voitti muun muassa kaksi nuorten Suomen mestaruutta. Kilpaurheilu loppui armeija-aikana, kun nilkat ja polvet eivät kestäneet rasitusta. Kolmannen vuosikurssin opiskelijana Kangas opetti kaukokartoitusta ja karttatekniikkaa. Kurssilta löytyi myös vaimo Annika, joka on nykyisin metsäsuunnittelun professori Helsingin yliopistossa. – Annika istui luennoilla etupenkissä ja seurasi tarkasti opetusta, muistelee Kangas opiskeluintoa pilke silmäkulmassa. Kangas valmistui ensimmäisten Joensuun metsänhoitajien joukossa. Myöhemmin hän oli Joensuusta ensimmäinen, joka väitteli tohtoriksi. TUTKIJASTA TOTEUTTAJAKSI Kankaan monipuolinen ura alkoi tutkijana. Ensimmäisen pysyvän pestinsä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman johtajana Kangas sai, kun edes perheen toiselle aikuiselle piti saada pätkätöitä 28 | METSÄNHOITAJA 4•2014 pysyvämpi pesti. Kannuksesta käsin Kangas toimi myöhemmin myös Joensuun metsäsuunnittelun professorina. Lopulta perhe haluttiin saada täysipäiväisesti saman katon alle, ja eteläisemmästä Suomesta avautuivat paremmat työmahdollisuudet. Edessä oli hyppäys yliopistosta yritysmaailmaan UPM:n palvelukseen hoitamaan Suomen suurinta yksityistä maanomaisuutta ja siitä Metsähallituksen pääjohtajaksi. Metsähallituksen pääjohtajana Kangas sai vastuulleen kolmasosan Suomen maa- ja vesiomaisuudesta. Kankaan aikana Metsähallituksessa on saatu paljon aikaiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, maine, tulos sekä tuloutus valtiolle ovat parantuneet merkittävästi, ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa on onnistuttu aiempaa paremmin. Näistä saavutuksista Kangas on ylpeä. Suurimman kunnian aikaansaannoksista hän haluaa antaa Metsähallituksen henkilökunnalle. – Henkilöstön sitoutuminen on ollut avaintekijä yhteisten päämäärien saavuttamisessa, Kangas kiittää. Hän kertoo, että avoin yhteistyö ja keskustelu eri henkilöstöryhmien kanssa on ollut tietoinen päätös. Runsaat seitsemän vuotta oli Kankaalle riittävä aika jatkuvaa sitoutumista vaativassa tehtävässä. – Keskeiset minulle asetetut tavoitteet olivat hanskassa, valtio-omistajan ajatukset muuttuneet ja Metsähallituslain sisältö auki. Oli kaikin tavoin hyvä sauma miettiä, haluanko vielä sitoutua, valottaa Kangas lähtönsä syitä Metsähallituksesta. KOHOKOHDAT PIENISSÄ HETKISSÄ, MUTTA KOVASTA TYÖSTÄ – Hyvät yhteydet tutkimusmaailmaan ovat tuoneet lisämotivaatiota työskentelylle myös liike-elämässä, Kangas kertoo. Muiden töiden ohella hän on hoitanut muun muassa dosentuureja Helsingin ja Joensun yliopistoissa. Kankaan tutkimusaiheet ovat käsitelleet monitavoitteista metsäsuunnittelua sekä metsien käytön päätöksentekoa. Yhdeksi uransa huippuhetkistä Kangas mainitsee IUFRO:n (International Union of Forest Research Organizations) myöntämän palkinnon tieteellisistä saavutuksista. Sen on saanut vain muutama suomalainen. Toinen tärkeä saavutus Kankaalle on ollut se, että hän on päässyt näkemään ja kokemaan metsien käytön laajan kirjon sekä eri käyttömuotojen yhteensovittamisen. – Kohokohtia ovat myös ne hetket, kun toimistorotta pääsee maastoon hyvässä seurassa, Kangas kertoo. Onneksi metsässä käymisestä pitävät huolta myös perheen metsästyskoirat. – Lintujen ampuminen on tosin sivuseikka, ja metsällä käyminen menee usein sienten poiminnaksi. Kangas on aina nähnyt metsäsektorin tulevaisuuden valoisana ja yrittänyt lietsoa positiivista metsädraivia. Hän on tyytyväinen, että valtakunnan politiikassakin on vihdoin otettu biotalousetunojaa. Kangas uskoo metsäbiotalouden pelastavan maailmaa ja nostavan Suomen taloutta. – Näissä talkoissa olen mielelläni mukana jatkossakin, Kangas lupaa. • METSÄNHOITAJA 4•2014 | 29 pakina henkilöuutiset  Kolmas ovi käytävän päässä  Ingimage MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä Organisaatiomuutoksista selviämisen ABC Organisaatiouudistus on vähän sama kuin terve ihminen pistettäisiin sydän- tai aivoleikkaukseen. Perustoiminnot pysäytetään ja pistetään uusiksi. Kyllä siitä toipuminen hetkisen kestää kovimmallakin jätkällä. Eikä etukäteisvalmisteluistakaan ole kauheasti hyötyä. Vaikka yritetäänhän sitä valmistautua. Erilaisissa henkilöstöinfoissa kerrotaan, miten muutosta ja elämää hallitaan. Puhelimeen ei saa vastata ja koulutuspäivän jälkeen on 15 vastaamatonta asiakaspuhelua. Vihaisia asiakkaita tuskin lohduttaa tieto siitä, että juuri on opittu, kuinka asiakaspalvelua tehostetaan ja tiimityötä edistetään. Alan ymmärtää konsulttia, joka on irtisanoutunut isosta firmasta tärkeästä työstä ja toimii nyt työnohjaajana. Aikani kuluksi hahmottelin osallistuvan havainnoinnin perusteella muutaman strategian, joilla voit yrittää selviytyä organisaatiomuutoksista. Voittajana tai hengissä. 30 | METSÄNHOITAJA 4•2014 TÄYTTÄ ETEEN TEESKENTELE NÄKYMÄTÖNTÄ Ilon kautta. Muutos on mahdollisuus. Ihanaa kun saa uusia työtehtäviä (vaikkei kyllä ihan selvinnyt entisistäkään). Isommassa työyhteisössä johtaminen ja vastuut selkiytyvät. Toiminnot tehostuvat ja osaamista jaetaan uutterammin. Uusia haasteita, näköalapaikka, palkankorotus, urakehitys… Sopii lapsenuskoisille ja muillekin, jotka uskovat konsultteihin ja joulupukkiin. Unohda osallistua uudistuksesta kertoviin infoihin ja muihin henkilöstötilaisuuksiin, pysyttele huoneessasi, sairaslomastakin on apua. Jos olet piileskelemisessä oikein tehokas, voit ehkä onnistua pitämään paikkasi ilman, että kukaan varsinaisesti muistaa olemassaoloasi. Uudessa organisaatiossa sinulla ei ehkä ole työhuonetta tai esimiestä mutta hyvällä tuurilla tietojärjestelmissä käy jonkinlainen häiriö ja palkkasi maksetaan edelleen. HYÖKKÄYS ON PARAS PUOLUSTUS Aina kannattaa varmuuden vuoksi vastustaa kaikkea uutta, koska tietenkin ennen oli paremmin (vaikka kyllä siitäkin koko ajan oli jotain valittamista). Tehokkainta vastustaminen on, kun se suuntautuu kaikkialle muualle kuin asiasta vastaaville henkilöille (sikäli mikäli sellaisia on). Jupise ja lauo siis mielipiteitäsi kahvihuoneessa, asiakaspalaverissa, baaripöydässä, Facebookissa ja lehtien yleisönosastoilla. Jos hyvin käy, viestintäosasto palkitsee sinut Vuoden mielipidevaikuttajana ja saat standaarin organisaatiosi maineen pilaamisesta. AIKA HOITAA Anna olla ja raahusta muiden mukana. Kun uudistuksesta on kulunut vuosi tai pari etkä vieläkään tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä, kuka on esimiehesi, mistä toimintabudjettisi tulee ja miksi olet täällä töissä, ei ehkä enää kannata jatkaa. Voit vaikka ostaa metsäpalstan ja tuvan Kainuusta ja luottaa siihen, että muut hoitavat homman. Sitä paitsi täältä puskista on paljon kivempi huudella. 2.1.1925 4.1.1925 14.1.1955 14.1.1965 21.1.1935 23.1.1955 24.1.1945 27.1.1965 28.1.1935 28.1.1940 1.2.1945 2.2.1965 3.2.1935 7.2.1930 7.2.1965 8.2.1965 10.2.1940 12.2.1945 15.2.1965 22.2.1955 22.2.1965 22.2.1965 24.2.1955 26.2.1940 26.2.1965 27.2.1925 27.2.1940 2.3.1955 7.3.1935 9.3.1965 11.3.1945 12.3.1930 12.3.1965 13.3.1935 13.3.1940 13.3.1955 16.3.1955 19.3.1965 22.3.1965 28.3.1930 28.3.1965 29.3.1965 31.3.1955 Hakulinen Pentti Olavi Saviaro Paavo Olavi Nevalainen Seppo Juhani Kangas Annika Susanna Takala Pentti Vihtori Aarne Martti Pentti Johannes Koivistoinen Matti Kaarlo Tapio Jämsä Jari Matti Salonen Kalervo Jalmari Uusitalo Tarmo Eino Ilmari Kallio Jouko Kalervo Mikkilä Mirja Hannele Mäki Heikki Puttonen Matti Kalervo Ahonen Olli-Pekka Juhani Korhonen Esa Anssi Häyrinen Ilkka Kalervo Länsisyrjä Erkki Kaarlo Lauhanen Risto Ensio Koivisto Ilkka Juhani Kolström Marja Liisa Rantala Jari Jukka Tapio Greis Ilppo Samuli Willstedt Henry Taisto Arimo Hällfors Kaj Peter Vilppula Tarmo Leander Nieminen Erkki Vilho Mikko Meriläinen Jukka Tapio Nikunen Aimo Niilo Rikala Juha Pellervo Pekkarinen Jukka Mäkijärvi Antero Tapio Torpo Jussi Tapio Jukola Juhani Ahokas Veikko Kalevi Kukkonen Hannu Voitto Sakari Napola Marja-Leena Elisabet Liukko Kari Tapani Miettinen Jari Tapani Punkka Mauno Samuli Karjalainen Jorma Taisto Peltola Heli Maarit Riekkinen Hannu Tapani TUONEN SATOA 90 90 60 50 80 60 70 50 80 75 70 50 80 85 50 50 75 70 50 60 50 50 60 75 50 90 75 60 80 50 70 85 50 80 75 60 60 50 50 85 50 50 60 Wärri Heikki Paavali 20.1.1918 – 28.6.2014 Vesterlin Veijo Antero 8.4.1958 – 6.10.2014 Tikkanen Osmo 2.5.1922 – 5.8.2014 Antola Allan August 15.7.1927 – 2.10.2014 Pelkonen Harri Lauri Herman 15.11.1926 – 14.9.2014 Muistokirjoitus luettavissa verkossa www.metsanhoitajat.fi/ liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset *) Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, [email protected], puh. (09) 2511 1660. Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. u Koulut s Työeläm ä MAALI KASVUALAT – PIILOTYÖPAIKAT OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ klo 14–16 Joensuu 22.1.2015 Helsinki 27.1.2015 Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. LINKEDIN JA TYÖNHAKU SOSIAALISESSA MEDIASSA klo 16.30-20.00 Oulu 24.9. Helsinki 30.9. Kuopio 4.11. TYÖHAASTATTELU 14.30-16.00 webinaari 29.10.2015 klo 16.30-20.00 Oulu 22.1. Helsinki + webinaari 28.1. Tampere 29.1. TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo 8.30-16.00 Jyväskylä 11.3. Joensuu 13.2. Helsinki 20.3. Turku 21.3. Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/liitto/koulutuskalenteri.