Lataa InfraBIM-tiedotuslehti
TIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio SISÄLTÖ INFRABIM-TIEDOTUSLEHTI 2015 Infra FINBIM vauhditti inframallintamisen läpimurtoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Liikennevirasto edistää ja edellyttää inframallintamista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 julkistetaan toukokuussa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Lähtötiedot ovat inframallintamisen peruskivi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Tampereella keskitetään infratiedon hallintaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Inframallintamisen visio 2025. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Oulussa kaupunkia rakennetaan inframallien avulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Espoo kiristää asteittain mallinnusvaatimuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Helsinki tehostaa sillanrakennusta tietomallintamalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Mallipohjaisesta laadunvalvonnasta hyviä kokemuksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Tieverkon ylläpito helpottuu ja tehostuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Oppisopimustyylinen koulutus syvensi mallinnusosaamista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Tieto- ja inframallintamisen yhteistyöfoorumi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 JULKAISIJAT RYM Oy, PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketti BuildingSMART Finland, Infra-toimialaryhmä TOIMITUS Image Builder Oy: Juha Salmi (vastaava toimittaja) ja Kaisa Salminen Työryhmä: Kimmo Laatunen, Harri Mäkelä ja Juha Liukas TAITTO Tiina Kuoppala, Graforma PAINATUS Libris Oy, Helsinki 2015 Tietomallintaminen uudistaa infra-alan Infra-alalla otetaan määrätietoisia askeleita kohti tietomallintamisen tehokasta hyödyntämistä infrarakenteen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta ylläpitoon. Tietomallintamisen avulla infra-alalla on mahdollisuus parantaa merkittävästi toimintansa tuottavuutta ja laatua sekä kustannustehokkuutta. Inframallintaminen mullistaa koko alan toiminta- ja palvelukulttuurin. Teksti: JUHA SALMI | Kuva: LAURI ASANTI Infra FINBIM vauhditti inframallintamisen läpimurtoa Tietomallintamisen yhä laajempi käyttöönotto infraalalla perustuu kolmeen tukipilariin: yleisiin inframallivaatimuksiin ja -ohjeisiin, Suomessa kehitettyyn avoimeen Inframodel-tiedonsiirtoformaattiin ja tietomallintamista tukevaan InfraBIM-nimikkeistöön. Niitä kaikkia on kehitetty ja testattu kymmenissä pilottikohteissa eri puolilla Suomea. YIV 2015mallinnusohjeet InfraBIMnimikkeistö Inframodelformaatti Keskeinen osa inframallintamisen viimeaikaisesta kehitystyöstä tehtiin RYM Oy:n vuosina 2010–2014 toteutetun PRE-ohjelman (Build Environment Process Re-engineering) Infra FINBIM -työpaketissa. Tässä yritysvetoisessa tutkimuskonsortiossa oli mukana 17 yritystä, merkittäviä infran omistajia ja kolme tutkimuslaitosta. Noin kuuden miljoonan euron tutkimuspanoksesta Tekes rahoitti noin puolet, puolet tuli yrityksiltä. ”Kaikki keskeiset infratoimijat olivat mukana yhteisessä rintamassa. Lähtökohtana oli tuottavuuden parantamisen välttämättömyys. Visiomme oli, että vuonna 2014 infran haltijat tilaavat pääsääntöisesti VR Track Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen veti Infra FINBIM -työpakettia. INFRABIM t ietomallipohjaista palvelua suunnittelusta kunnossapitoon. Suurimmat esteet tietomallipohjaisen tilaamisen tieltä onkin saatu raivattua”, sanoo työpakettia vetänyt VR Track Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen. Yleiset inframallivaatimukset julkaistaan kevään aikana (ks. sivut 6–7). Inframodel-tiedonsiirtoformaatista julkaistaan maaliskuussa jo 3.1-versio. Sille luotiin Infra FINBIM -työpaketissa yhtenäinen sisältö ja samalla tehtiin ohjeet lähtötietojen sekä suunnittelu- ja toteutusmallien tiedonsiirtoa varten. Infra-alan nimikkeistö on laajennettu tietomallinnusta tukevaksi. ”Tietomallintaminen tulee muuttamaan jokaisen infra-alan toimijan prosessia. Ajan mittaan se tulee vaikuttamaan myös jokaiseen, joka käyttää infraa. Olemme menossa kohti yhä älykkäämpää infraa”, Laatunen kuvailee. Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää Laatusen mukaan jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja ohjelmistojen kehittämiseen. ”Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman hyvä lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.” Infra FINBIM -työpaketin ja monien sitä edeltäneiden tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia vie käytäntöön ja jalostaa Rakennustietosäätiön koordinoiman buildingSMART Finlandin alaisuuteen perustettu infra-alan toimialaryhmä BSF Infra (ks. sivut 12–13). 4 Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: Liikennevirasto Liikennevirasto edistää ja edellyttää inframallintamista Liikennevirasto edistää monin tavoin tietomallintamisen käyttöönottoa. Mallintaminen sisältyy viraston tulostavoitteisiin ja virasto etenee vaiheittain kohti mallintamisen yhä kattavampaa käyttöä infra hankkeiden eri vaiheissa. ”Tavoitteena on, että pääosa hankkeistamme toteutetaan ennen pitkää tietomallipohjaisesti. Tämä koskee erityisesti haastavimpia hankkeita, joiden onnistumisen kannalta avoin tiedonhallinta ja -siirto on välttämätön”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen. Ruohosen mukaan mallintamisen edut ovat kiistattomat. ”Sen avulla suunnittelun laatu paranee ja tuottavuus kohenee työmailla. Tietoa ei huku eikä vääristy hankkeen eri vaiheessa. Turhaa työtä jää pois ja virheet vähenevät. Lisäksi saamme ylläpitoa varten tärkeää tietoa väylistä ja niiden rakenteista.” Tietomallintamisen kehityspäällikön Tiina Perttulan mielestä ensimmäiset hyödyt tulevat lähtötietojen mallintamisesta ja siitä, että aineisto dokumentoidaan jatkokäyttöä varten. Silloin koko hanke lähtee oikein liikkeelle. ”Kun tieto ei huku, voitamme paljon rahaa”, uskoo Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen. ”Tietomallintamisen käyttöönotto muuttaa infra-alan toimintakulttuuria”, toteaa tietomallintamisen kehityspäällikkö Tiina Perttula. Toimintakulttuuri muuttuu Liikennevirasto täsmentää ja kehittää jatkuvasti mallinnukseen liittyvää ohjeistustaan yhteistyössä infra-alan muiden toimijoiden kanssa. Se on esimerkiksi edellyttänyt Inframodel 3-tiedonsiirtoformaatin käyttöä kaikissa 1.5.2014 jälkeen käynnistyneissä suunnittelu-, toteutus- ja parannushankkeissa. ”Lähtökohtaisesti tämä vaatimus koskee tilaajalle luovutettavaa aineistoa. Näin varmistetaan, että tieto on ohjelmistoriippumattomassa avoimessa muodossa kaikkien hankkeen jatkosuunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuvien käytössä”, Perttula korostaa. INFRABIM Silloille on tehty oma tietomalliohje, jossa tiedonsiirron formaattivaatimuksena on IFC. Hankesuunnittelun lähtötiedot jäsennellään pian valmistuvien yleisten lähtötietomalliohjeiden mukaan. ”Tietomallintamisen käyttöönotossa ei ole kysymys niinkään teknologisesta uudistuksesta, vaan toimintakulttuurin muutoksesta. On tärkeää saada ihmiset ajattelemaan uudella tavalla eikä tekemään niin kuin on aina ennenkin tehty”, Perttula toteaa. 5 Esimerkki tiesuunnitelmavaiheen yhdistelmämallista, jossa on esitetty sillan ja pohjanvahvistuksen rakenteet. Teksti: HARRI MÄKELÄ, Innogeo Oy Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 julkistetaan toukokuussa Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingSMART Finland (bSF) julkaisee Yleiset inframallivaatimukset 2015. Tarve yleisille inframallivaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. InfraBIM.fi-sivustolla julkaistavat inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäviksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Tapauskohtaisesti voidaan sopia mallintamisen yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. JULKISTUSTILAISUUS on tiistaina 5.5.2015 kello 14–18 Espoon Dipolissa. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua sähköisesti buildingSMART Finlandin sivustolla (www.buildingsmart.fi) olevan ilmoittautumislomakkeen avulla. Inframallivaatimukset julkaistaan myös osoitteessa www.infrabim.fi INFRABIM 6 Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Vuorovaikutteista ja käytännönläheistä valmistelua Ohjaus ja koordinointi Mallinnusohjeita on valmisteluvaiheessa testattu ja pilotoitu useissa käytännön kohteissa. Niissä mukana olleet henkilöt ovat toisaalta olleet ohjeita kirjoittamassa. Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen buildingSMART Finland Infra-toimialaryhmä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet seuraavat tahot: VR Track Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Tekla Oyj, Terramare Oy, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy, A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto. Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet kehittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen lisäksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat ja organisaatiot. Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Laadunvalvonta Inframallintaminen Suunnittelu ja rakentaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Tekniikkalajien yhteensovittaminen (yhdistelmämalli) Yleiset tehtävät erilaisille tietomallihankkeille. INFRAMALLIVAATIMUKSET: Ohjeiden päivittäminen on jatkuva prosessi 1. Tietomallipohjainen hanke 2. Yleiset vaatimukset 3. Lähtötietojen vaatimukset: lähtötilamallit 4. Inframalli ja -mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit: 5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (Rakennusosa RO-nimikkeet 1000-2000), 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje ja 5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje 6. Rakennemallit: Järjestelmät (Rakennusosa RO-nimikkeet 3000) 7. Rakennemallit: Rakennustekniset rakennusosat (Rakennusosa RO-nimikkeet 4000) 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Ohjeita tullaan päivittämään ja täydentämään kerättävien palautteiden perusteella. Ohjeita hallinnoivat buildingSMART Finland Infra -toimialaryhmä ja rahoittajista koostuva ohjausryhmä. Ohjeiden päivitystarvetta tulee lähivuosina tuottamaan myös inframallintamisen kansainvälinen standardointityö ja siitä saatavat kotimaiset kokemukset. BuildingSMART Finland tulee päivittämään lisäksi talosektorin tietomallinnusohjeita. Tämä tulee heijastumaan myös infraohjeisiin, jotta koko rakennusalaa koskevat tietomallinnuksen ohjeet olisivat samansuuntaiset ja yhtäläisesti käytettävissä mm. aluerakennushankkeissa. Inframallivaatimukset tulevat jatkossa kehittymään entistä enemmän sähköiseen muotoon. Esimerkiksi Wiki-tyyppistä julkaisuformaattia on pohdittu. INFRABIM YLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET 7 Lähtöaineistojen laajuutta voidaan havainnollistaa kartalla. Lähde ja kuvat: Sito Oy Lähtötiedot ovat inframallintamisen peruskivi Luotettavien lähtötietojen kerääminen ja saaminen on infrahankkeen suunnittelun ja toteutuksen tärkeimpiä tehtäviä. Satoja aineistoja pitää koota kymmenistä lähteistä ja dokumentoida ne selkeäksi, hankkeen aikana täydentyväksi kokonaisuudeksi. Ajantasaiset lähtötiedot palvelevat kaikkia elinkaaren vaiheita. Suunnittelumalli Suunnitteluvaihe Lähtötietomalli Päivittyneet lähtötiedot INFRABIM 8 Päivitetty lähtötietomalli Seuraava suunnitteluvaihe Lähtötietomallissa raaka-aine jalostetaan lähtötiedoksi. Lähtötietojen merkitys korostuu tietomallipohjaisessa infrahankkeessa. Suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat tiedot on kyettävä harmonisoimaan sellaiseen muotoon, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua. Lähtötietomallilla tarkoitetaan tietynlaista tapaa dokumentoida, jaotella, jalostaa ja hallita hankkeen nykytilaa kuvaavaa lähtöaineistoa. Malliin sisältyy sekä 2Dettä 3D-aineistoja ja erilaisia raportteja ja selvityksiä. Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtötietoihin liittyvät metatiedot – esimerkiksi alkuperä- ja tarkkuustiedot – että lähtöaineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. On myös sovittava pelisäännöt sille, miten epävarmat tai tarkkuudeltaan erilaiset tiedot esitetään. Lähtötietomalli on syytä koota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jotta suunnittelijalla on käytössään kattavat lähtöaineistot suunnittelua varten. Tämän jälkeen lähtötietomalli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta. Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia. Lähtötietomallin 2D- ja 3D-aineistosta voidaan lisäksi laatia havainnollinen katselumalli ja jakaa aineistot latauspalvelun kautta. Lähtötietomallin sisältöä ja tekemistä koskevat ohjeet sisältyvät toukokuussa julkistettaviin Yleisiin Inframallivaatimuksiin 2015. Tavoitteena on, että lähtötiedot saadaan oikeassa muodossa suoraan infran omistajilta. Tulevaisuudessa lähtötiedot päivittynevät hankkeen edetessä automaattisesti erilaisiin rekistereihin ja tietovarastoihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietoihin. LÄHTÖTIETOMALLI Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä. Lähtötietomallin lopputuotteita ovat • aineisto jaetultuna selkeisin kansioihin • lähtöaineistoluettelo • lähtötietomalliselostus INFRABIM 9 Rantatunnelin kaltaisia suurhankkeita ei kyetä hallitsemaan ilman mallintamista. Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Tampereen kaupunki T t ä n ä a m p e re oma vuonn ottaa n a tieto infrasu käyttöö u n mal lipa nnittel un lvel ime n. Tampereella keskitetään infratiedon hallintaa Tampereen kaupunki haluaa hyödyntää infrahankkeiden lähtötietoja tehokkaammin suunnittelussa. Tavoitteena on saada helpommin esimerkiksi maanalaisten johtojen ja putkien rakennetiedot eri tahojen käyttöön. Lähtötietoja voidaan toimittaa jatkossa myös kaupungin tietomallipalvelimelle, jossa hallitaan keskitetysti infrasuunnittelun malleja. Tampereen kaupunki kokoaa infrahankkeen lähtötietomallin tietoja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin. Se voi havainnollistaa esimerkiksi uutta asuinaluetta kansalaisille. Lisäksi se sisältää hankkeen suunnittelijoita palvelevaa tietoa maanalaisista rakenteista, maan pinnan muodoista ja vaikka kasvillisuudesta. Lähtötietoja hallitaan vielä hankekohtaisesti, mutta jatkossa halutaan siirtyä kantakaupungin kattavaan kaupunkimalliin palvelemaan monia eri tahoja. Tietoa voitaisiin suodattaa käyttötarpeen mukaan esimerkiksi kaupungin omalle infrasuunnittelun tietomallipalvelimelle, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa suunnittelijan tekemä malli olisi selkeämmin tilaajan omaisuutta ja sijaitsisi hankkeen alusta alkaen tilaajan palvelimella. Ratapihankadun suunnittelu on ollut alusta lähtien mallipohjaista. INFRABIM 10 ”Palvelimen käyttöönotto on iso edistysaskel ja vähentää turhaa työtä, koska suunnitteluaineistoja ei tarvitse enää koota eri tiedostoihin eikä lähettää tai polttaa dvd-levyille. Lisäksi hankkeen suunnitelmien etenemistä voi tarkastella reaaliaikaisesti selaimen kautta havainnollisena 3D-näkymänä”, Tampereen kaupungin tietohallintokoordinaattori Janne Lindberg toteaa. Kaikki lähtötiedot tärkeitä Myös teleoperaattoreille ja johtoyhtiöille on yritetty viestiä tietomallintamiseen liittyvistä kehitystarpeista. Johto- ja kaapelitietoja voitaisiin hyödyntää huomattavasti tehokkaammin, jos järjestelmissä olisi avoimen standardin mukaiset rajapinnat ja tietosisällöt sekä aineistossa korkeustiedot. ”Nyt suunnitellaan valitettavasti olemassa olevia rakenteita yhä uudestaan, vaikka haluaisimme maksaa uuden suunnittelusta eikä vanhan mallintamisesta”, Lindberg harmittelee. Kaikki suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ovat Lindbergin mielestä tärkeitä tarkkuudesta riippumatta, koska tieto päivittyy hankkeen edetessä: ”Tulevaisuudessa maanalaisten rakenteiden mallinnettuja lähtötietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin vaikka talon rakennesuunnittelussa tai ne voidaan palauttaa johtoyhtiöiden järjestelmiin.” Mallintamaan jo alkumetreillä Tampereella on käynnissä useita suuria Rantatunnelin kaltaisia keskustahankkeita, joissa on monia osapuolia ja paljon maanalaisia rakenteita. Näin suurissa kohteissa on Lindbergin mukaan pakko käyttää mallintamista, jotta niitä pystytään hallitsemaan. Mallintamisen hän soisi leviävän myös pienempiin hankkeisiin tietämyksen kasvun myötä. Nyt on se tilanne, että tietomallintamisen merkitys kirkastuu sekä tilaajalle että suunnittelukonsultille usein vasta hankkeen aikana. ”Tietomallintaminen olisi huomioitava kaikissa hankkeissa alkumetreiltä lähtien. Tilaajan pitäisi pystyä määrittelemään myös mallinnusvaatimukset tarkemmin joissakin hankkeissa”, Lindberg toteaa. Usein vaatimukset ovat varsin yleisiä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin toteuttamassa Ratapihankadun hankkeessa on vaadittu, että hankkeessa on noudatettava luonnosvaiheessa olevia yleisiä inframallivaatimuksia (YIV 2015). Tiedot on päivitettävä mallinnusnimikkeistöä vastaaviksi ja työmaata varten on tuotettava koneohjausaineisto. Näkymä maan alle Ratapihankadun hankkeessa rakennetaan uutta, Rantatunneliin yhdistyvää vajaa kilometrin pituista katua. Mallintamista on tehty suunnittelun alusta lähtien, mikä on Tampereen katuhankkeissa vielä harvinaista. Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen kertoo, että kokouksissa on tarkasteltu paperipiirustusten lisäksi 3D-mallia, joka tarjoaa näkymän maan alle ja ympäröiviin alueisiin. Toteutusvaiheessa työmaalla on pystyttävä käyttämään koneohjausmallia, koska korkeustietojen mittaustarve vähenee, kun tiedot siirtyvät suoraan koneohjausmallista kaivukoneelle. Usein mallintamisesta puhutaan vain suunnittelun näkökulmasta. Leppänen haluaa korostaa, että mallit on otettu ainakin kaupungin kohteissa myös kentällä hyvin vastaan. ”Koneohjauksella tehdyistä suunnitelmista on tullut suotuisimpia kommentteja saappaat ja kauhat savessa kohdetta rakentavilta maarakennusmiehiltä. Skeptisimmin mallintamalla tehtyihin suunnitelmiin on suhtauduttu tilaaja- ja teettäjäpuolella”, Leppänen toteaa. KAUPUNKIMALLI Kaupunkimalli on kolmiulotteinen tietomalli kaupungin maanpäällisistä ja maanalaisista rakenteista sekä muista kaupungin ominaisuustiedoista. Mallia voidaan hyödyntää monipuolisesti kaavoituksen, suunnittelun ja rakentamisen prosesseissa, mm. lähtötietomallina infra- ja rakennushankkeissa sekä osana hankkeiden viestintää. INFRABIM 11 Ryhmän tarkoitus: Olemme rakennetun infrastruktuurin vauhtipyörä Uusi liiketoiminta Ennakointi Yht. työ Vienti arkeen Systematisointi INFRA 2025 = Fyysinen infrastruktuuri + Informaatio VISIO Suomen parantunut tuottavuus ja kilpailukyky Elinkaaren kattavat standardit ja ohjeet Tiedonhallinnan kattava osaaminen Yhteistoiminnalliset mallipohjaiset prosessit Avoimen tiedon synnyttämät palvelut Mahdollistava teknologia BuildingSMART Infra -toimialaryhmän strategia Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: Aarni HEISKANEN JA LAURI ASANTI Inframallintamisen visio 2025 Avoimet ja ohjelmistoriippumattomat tietomallit käytössä infraprosessien kaikissa vaiheissa BuildingSMART Finland vie käytäntöön ja maailmalle Suomessa pitkään tehdyn inframallintamisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. BSF Infran toimialaryhmän strategiatyön yhteydessä on hahmotettu INFRA 2025 –visio, joka korostaa kaikkien infraprosessien digitalisoinnin tärkeyttä ja hyötyjä. INFRABIM 12 BuildingSMART Finlandin infran toimialaryhmässä on mukana viitisenkymmentä infra-alan organisaatiota ja satakunta henkilöä osallistuu eri työryhmien toimintaan. Toimialaryhmä on ensimmäisenä toimintavuotenaan panostanut erityisesti strategiatyöskentelyyn, jonka tuloksena on syntynyt myös INFRA 2025 –visio. Se rakentuu sekä fyysisestä infrastruktuurista että informaatiosta. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä infran suunnittelu- ja tuotantoprosessit on kauttaaltaan digitalisoitu. Tämä luo edellytykset paitsi infra-alan myös koko Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn merkittävälle parantumiselle. ”Strategiatyön yhteydessä täsmensimme vuoden 2015 toiminnan painopisteet, joita ovat mallinnusvaatimusten julkaiseminen sekä Inframodel-tiedonsiirtoformaatin ja InfraBIM-nimikkeistön päivittäminen. Yksi tämän vuoden päätehtäviä on myös infraverkoston eri omistajien mukaan saaminen toimintaan”, korostaa BSF Infra -toimialaryhmän puheenjohtaja Juha Liukas Sito Oy:stä. VISIO 2025: Suunnittelija ja urakoitsija ”tarkastelevat suunnitelmia reaaliaikaisesti, vaihtoehtojen vertailu on helpompaa, virheet huomataan ja korjataan hyvissä ajoin. ” 10-11D-lasien avulla voi lukea ” kotisohvalta tietoa eri rekistereistä ja tietomalleista. ” etulyöntiasema kansainvälisessä standardoinnissa ”Teemme myös tiekartan vuosille 2016–2025. Seuraamme tiiviisti, mitä maailmalla tapahtuu ja olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä kehitys- ja standardointityössä. Suomessa kehitetty Inframodel-tiedonsiirtoformaatti on herättänyt laajaa kiinnostusta”, Liukas toteaa. Standardoinnin pelikenttä on Liukkaan mukaan monisäikeinen infra-alan tiedonsiirron kannalta. LandXML otettiin aikoinaan pohjaksi, koska se oli ainoa formaatti, jolla voitiin kunnolla siirtää infratietoa ominaistietoineen. Inframodel on käytännössä ratkaisu siihen, miten LandXML -formaattia käytetään Suomessa. Maaliskuussa 2015 julkaistaan Inframodelista 3.1-versio, joka tuo mukanaan esimerkiksi kaukolämpöverkostot, johto- ja kaapelitiedot, stabiloinnit ja paalutukset. Juha Liukas toimii buildingSMART Finlandin Infra-toimialaryhmän puheenjohtajana. IFC (Industry Foundation Classess) on puolestaan talopuolen kansainvälinen standardi, jota on kyetty soveltamaan siltasuunnittelussa. On todennäköistä, että IFC tukee jatkossa entistä paremmin myös muita infrarakenteita koskevaa tiedonsiirtoa. Paikkatiedon puolella pelurina on puolestaan OGC (Open Geospatial Consortium), jota infra-ala kiinnostaa entistä enemmän. Ranskalaisilla on oma IFC Bridge-hankkeensa ja korealaisilla IFC Road. ”Meidän ei kannata jäädä odottelemaan mitä kansainvälisillä pelikentillä tapahtuu, vaan meidän on oltava edelleen aktiivisia Inframodel-kehitystyössä ja viestitettävä siitä kertyvistä kokemuksista ja kehitystyön tuloksista kansainvälisillä areenoilla. Näin voimme itse parhaiten vaikuttaa siihen, missä muodossa infratieto pian kulkee kautta maailman”, Liukas korostaa. AE Partners Oy:n toimitusjohtajan Aarni Heiskasen vetämässä strategiatyössä inframallintamisen asiantuntijat hahmottivat työpajoissa infra-alan tiedonhallinnan ja –siirron visiota vuodelle 2025. Näkemyksiä on kiteytetty www.infrabim.fi-sivuilla julkaistuissa videoissa. INFRABIM 13 Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Vianova Finland Oy (Suunnittelija: WSP Oy) Oulussa kaupunkia rakennetaan inframallien avulla Oulun kaupunki suunnittelee ja rakentaa kaikki infrahankkeet nykyisin tietomallien ja työkoneautomaation avulla. Toimintatapa on todettu hyväksi ja kehitystyötä jatketaan testaamalla yleisiä inframallivaatimuksia pilottikohteissa. Niiden pohjalta on tarkoitus laatia kattavat ohjeet infrahankkeen elinkaaren kaikkia vaiheita varten. Suunnitteluinsinööri Markku Mustonen Oulun Teknisestä liikelaitoksesta. INFRABIM Oulun kaupungin katujen ja yleisten alueiden suunnitteluttamisesta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Katu- ja viherpalvelut -yksikkö. Sen alaisuudessa toimiva Tekninen liikelaitos on vastuussa kaupungin omasta tuotannosta ja ylläpidosta. Myös yksityisiä toimijoita käytetään paljon. Suunnitteluinsinööri Markku Mustonen Oulun Teknisestä liikelaitoksesta kertoo, että mallipohjainen suunnittelu ja koneohjattu rakennustyömaa vakiinnuttivat nopeasti asemansa sen jälkeen, kun ensimmäinen pilottikohde käynnistyi vuonna 2010. ”Olemme oppineet, että infra-alan toimintamalleja voidaan muuttaa. Jatkossa on tarkoitus pilotoida inframallintamista niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossa Infra FINBIM -projektissa kehitettyjen mallinnusohjeiden avulla. Tältä pohjalta tehdään kaupungin omaan käyttöön soveltuvat inframallintamisen ohjeet”, hän sanoo. 14 Tietomallintaminen ei ole ”ainakaan hidastanut työtä, Kalibrointi tärkeää tiellä kohti paperitonta työmaata Tietomallintamista ei tehdä pelkästään suunnittelua varten, vaan tähtäin on prosessien kehittämisessä. Mustosen mukaan työmailla ennen jälkimitattiin valtavasti toteutunutta työtä, mutta nykyisin pääpaino on ohjata ja valvoa prosesseja. ”Mallintaminen ei ole ainakaan hidastanut työtä, vaan pikemminkin nopeuttanut sitä”, Mustonen arvioi. Visiona on muun infra-alan tapaan paperiton työmaa. Jo nyt valvojat lukevat piirustuksia työmaalla pdfmuodossa ja tulevaisuudessa työmaamestaritkin haluttaisiin saada tarkastamaan rakenteita mobiililaitteilta. ”Haasteena on ollut saada valvojat luottamaan työkoneautomaatioon, koska heiltä on puuttunut jonkin verran työkaluja varmistaa rakentamisen oikeellisuus. Vaikka rakennettaisiin mallin mukaan, koneessa voi olla systemaattinen virhe, johon on vaikea puuttua. On huolehdittava etenkin siitä, että koneen kalibroinneista pidetään kirjaa ja jokaisen kauhanvaihdon jälkeen järjestelmä kalibroidaan uudestaan kyseistä kauhaa varten”, Mustonen korostaa. Koko ei ole rajoite – mallintamisesta hyötyä pienissäkin kohteissa Oulussa on rakenteilla paljon isoja uudisalueita, minkä lisäksi käytöstä poistettuja teollisuusalueita muunnetaan asuinkäyttöön keskustan lähialueilla. Isot infrahankkeet ovat edistäneet mallintamisen käyttöönottoa myös pienissä hankkeissa. Tästä hyvä esimerkki on työn alla oleva Notkotien pilottikohde, joka käsittää 400 metriä pitkän katuosuuden. Kyseessä on tyypillinen saneerauskohde, jossa olemassa olevat putket ja kadunrakenteet uusitaan. Olemassa olevista putkista ja varusteista, laitteista ja esimerkiksi leikatuista maanpinnoista kerätään lähtötiedot ja suunnittelun edettyä on tarkoitus verrata keskenään suunniteltuja aineistoja ja lähtötietoja yhdistelmämallissa. Lisäksi työmaalla kerätyt mittaustulokset ja muut ominaisuustiedot pyritään viemään ylläpitojärjestelmään. INFRABIM vaan pikemminkin nopeuttanut sitä. ” Yhdistelmämalli visualisoi suunnitelmat ja osoittaa ongelmapaikat Lähtötietojen keruu ei ole vaatinut tässä hankkeessa paljon työtä, mutta se on koettu tärkeäksi vaiheeksi ennen suunnittelua. ”Yhdistelmämallien avulla suunnitelmat visualisoituvat konkreettisesti mallin käyttäjälle. Näin voidaan jo suunnitteluvaiheessa löytää ongelmapaikat, jotka muuten tulisivat vasta työmaalla esille. Samalla varmistutaan siitä, että kohde on toteutettavissa”, Mustonen toteaa. Notkotien pilotissa tullaan testaamaan myös tietomallipohjaista työmaan laadunvalvontaa. Tähän tarkoitukseen laaditaan tietomalliprosessipohjaisen ja koneohjatun maarakentamisen laadun varmistavaa mittaussuunnitelmaa. ”On tärkeää, että kaikki tietomalliprosessipohjaiseen rakentamiseen osallistuvat suunnittelusta toteutuksen dokumentointiin koulutetaan hallitsemaan sekä oma toimintaympäristö että kokonaisuus”, Mustonen korostaa. Kaikkien eri tekniikka-alojen suunnittelijoiden tietomallit kerätään yhteen yhdistelmämalliin, mikä mahdollistaa törmäystarkastelun. Sen ansiosta mahdolliset ristiriidat ja törmäykset eri tekniikka-alojen ja suunnitteluosioiden välillä on havaittavissa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 15 YHDISTELMÄMALLI Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Espoon kaupunki Espoo kiristää asteittain mallinnusvaatimuksia Espoon kaupunki vaatii tietomallipohjaista suunnittelua ja koneohjausta pikku hiljaa yhä useammissa infrahankkeissa. Tavoitteena on säästää rakentamisen kustannuksia ja parantaa rakentamisen laatua. Pilottihankkeiden perusteella se näyttäisi olevan mahdollista. Espoon kaupungin Katu- ja viherpalvelut -yksikkö toteutti RYM Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -hankkeessa neljä erilaista tietomallintamisen pilottikohdetta. Osa pilottikohteista on jo valmistunut ja kokemuksia on jaettu tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteisessä koordinointiryhmässä. ”Tavoitteenamme on säästää rakentamisen kustannuksissa ja se näyttäisi olevan mahdollista. Tärkeintä on, että konekuski näkee tietokoneen näytöltä maan alla olevat putket ja kaapelit, jolloin todennäköinen vaurioriski pienenee. Myös resursointitarve on vähentynyt ja työskentely tehostunut, koska mittahenkilökuntaa ei tarvita jatkuvasti työmaalla”, toteaa kaupungininsinööri Harri Tanska, joka vetää myös koordinointiryhmää. Tanska kuvaa tarjousten hintatasoa räväkän edulliseksi, joskin on vaikea sanoa, miten paljon se on johtunut markkinatilanteesta ja miten paljon muista seikoista. ”Sellaistakin pelkoa on ollut, että urakoitsijoilta vaaditut satsaukset koneohjauslaitteisiin näkyisivät tarjousten hintatasossa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mallintaminen ei ole ainakaan nostanut hintatasoa.” Espoon kokemusten mukaan urakoitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauksella varustettuja kaivinkoneita ja jyrsijöitä. INFRABIM 16 Urakoitsijat aktiivisia koneohjauksessa Opettelemista ja kehittämistä riittää Espoossa ollaan tyytyväisiä siihen, että yksityiset urakoitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauk sella varustettuja kaivukoneita ja jyriä, vaikka se on ollut vaatimuksena vain pilottikohteissa. Tietomallipiloteissa edellytettiin, että alimman kaivupinnan kaivutyöt tehdään 3D-koneohjausjärjestelmillä varustetuilla koneilla ja suunniteltuja pintamalleja hyödyntäen. Jatkossa vaatimukset kiristyvät asteittain. ”Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 alkavista suunnitelmista tehdään kymmenen prosenttia tietomallipohjaisesti. Lisäksi vaadimme koneohjauksessa hyödynnettäviä malleja ja koneohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Ajatuksena on, että vuosikymmenen loppupuolella ei tehdä juurikaan perinteisiä 2D-suunnitelmia”, Tanska kertoo. Paperittomaan työmaahan on vielä matkaa Pilottikohteissa kului Tanskan mukaan vielä paljon aikaa tietomallipohjaisten suunnitteluohjelmistojen opetteluun. Tilaajaosaamistakin pitää kehittää, jotta vaatimuksia osataan määritellä paremmin. Esimerkiksi massalaskennassa voi tulla virheitä, jos suunnitelmissa on pahoja epäjatkuvuuskohtia. ”Myös ohjelmistoja tulisi kehittää, jotta mallintava suunnittelu olisi mahdollisimman helppoa. Suunnittelujärjestelmät ovat lähtökohtaisesti mallintavia, mutta esimerkiksi liittymädetaljien mallintamisessa on paljon käsityötä. Toisaalta pitää miettiä, miten tarkkaan kannattaa mallintaa, jos liittymädetaljin hieromiseen menee kymmenkertainen aika kuin kaivurikuskilla itse työn tekemiseen.” Espoon kaupungilla toivotaan, että myös olemassa olevasta vesijohto- ja viemäriverkostosta saatavaa tietoa kehitettäisiin mallipohjaista suunnittelua tukevaksi. ”Näkemyksemme on, että verkoston omistajan eli HSY:n pitäisi panostaa aitoon 3D-verkostomalliin, josta näkyisi havainnollisesti kaivojen ja putkien sijainnit”, Tanska korostaa. Paperiton työmaakaan ei ole Tanskan mukaan mahdottomuus, mutta työnjohto on kokenut toistaiseksi helpommaksi tehdä merkintöjä ja käytännön toteutukseen liittyvää suunnittelua paperille kuin tabletin näytölle. Tietomallipohjaisten suunnitelmien rinnalla tehdään siksi perinteiset suunnitelmat. Urakkakilpailutukset ovat Espoossa olleet jo useamman vuoden ajan paperittomia. HILMA-järjestelmässä on linkki Espoon tarjousportaaliin, josta urakoitsija voi tulostaa haluamansa pdf-kuvat ja välittää niitä aliurakoitsijoille. ”Tietomallipohjainen tarjouskilpailu voisi olla mahdollinen, jos avointa tiedonvaihtoa varten kehitetyt Inframodel-formaatit olisivat täydellisiä, kaikki järjestelmät hyödyntäisivät niitä ja tietomallit olisivat täydellisiä. Avoin asia on sekin, miten tietomallin tietoja hyödynnetään tulevaisuudessa ylläpidossa”, Tanska toteaa. Tavoitteena on säästää ” rakentamisen kustannuksia ja parantaa rakentamisen laatua. ” Ajatus on, ” että vuosikymmenen lopulla ei enää tehdä perinteistä 2D-suunnittelua. ” KONEOHJAUSMALLI Työkoneiden ohjausjärjestelmissä tarvittava jatkuva 3D-pinta- ja/tai linjamalli. Voi sisältää myös yksittäisiä 3D-pisteitä, joita voidaan hyödyntää työkoneiden ohjauksessa. INFRABIM 17 Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Insinööritoimisto Pontek Oy Helsinki tehostaa sillanrakennusta tietomallintamalla Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR alkoi vaatia elokuun 2014 alussa kaikkien siltojen ja taito rakenteiden mallintamista uudiskohteissa. Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä Isoisänsilta on ensimmäinen kohde, jossa siltaa myös rakennetaan tietomallin perusteella. Se on tuonut kustannussäästöjä ja nopeuttanut mittatietojen siirtoa, mutta edellyttää urakoitsijalta uudenlaista tarkkuutta. Urakoitsijalle on annettu Isoisänsillan tapauksessa 2D-piirustusten sijaan vain tietomalli ja sitä täydentäviä piirustuksia. Bonuksia ja sanktioita on asetettu sen mukaan, hoitaako urakoitsija esimerkiksi aikataulujen seurantaa ja perehdytystä tietomallipohjaisesti. Myös urakkakysely on lähetetty ensimmäistä kertaa tietomallipohjaisesti ja tilaaja on ottanut vastuun määrätietojen oikeellisuudesta. Tarjoushinnat ovat olleet HKR:n mukaan edullisia siitä huolimatta, että piirustustuotanto on siirtynyt urakoitsijalle. ”Tämänhetkisen kokemuksen mukaan mallintaminen on tuonut kustannussäästöjä, koska urakoitsijan määräriskejä on voitu pienentää. Toivomme, että mallintaminen vähentäisi myös virheitä, kun suunnittelija joutuu karsimaan virheet uudella tavalla tarkemman suunnittelun takia. Perinteisessä piirustuksessa jäi monta kohtaa esittämättä ja virheet paljastuivat vasta työmaalla”, projektinjohtaja Ville Alajoki HKR:stä toteaa. Kaikki Isoisänsillan rakenteet työnaikaiseine aputukineen ja -telineineen sekä siltaan liittyvät kadut ja väylät on mallinnettu. INFRABIM 18 Hyödyt konkretisoituvat työmaalla Luonnosten status esiin Työmaan näkökulmasta mallintamisen tärkein anti on liittynyt mittatietoihin ja rakenteiden hahmottamiseen. ”Isoisänsillan rakenne on monimutkainen, mutta rakentajan tarvitsemat mittatiedot on saatu nopeasti työmaalle. Myös rakenteiden hahmotus on ollut helpompaa kuin piirustuksista, mikä helpottaa perehdytystäkin”, hankkeen tietomalli-insinööri Aki Kopra Insinööritoimisto Seppo Rantalasta kertoo. Vaikka suunnittelijan laatima malli on tarkastettu, työmaalla on vaadittu Kopran mukaan uudenlaista tarkkuutta työskentelyyn. Urakoitsija on laatinut mallin pohjalta useita piirustuksia, mutta vain urakoitsijan tilaamat teräsrakenteiden konepajapiirustukset on tarkastanut toinen osapuoli eli sillan suunnitellut Insinööritoimisto Pontek. ”Myös ohjelmistoissa on virhemarginaaleja eikä täydellistä tietomallia pystytä todennäköisesti koskaan rakentamaan. Oleellista on, ettei virheen suuruus ole liian iso työmaan tarkkuuteen nähden. Meidän pitäisi oppia tekemään samanvertaisia tietomalleja eikä urakoitsijalle pitäisi olla kertomassa, miten niitä luetaan”, Alajoki täydentää. HKR on mallintanut toistakymmentä siltaa ja paljon muita taitorakenteita. Liikenneviraston ohjeiden pohjalta on laadittu kaupungin oma siltojen mallinnusohje, joka on ollut käytössä syksystä 2014 lähtien. Myös katupuolella on julkaistu kohdekohtaisia mallinnusohjeita. Kaikki nämä ohjeet pyrkivät vastaamaan siihen, mitä ja miten pitää milloinkin mallintaa. Tavoitteena on siirtyä kaupungin omista ohjeista vähitellen infra-alan yhteisiin ohjeisiin. Tilaajan näkökulmasta haasteeksi on koettu sekin, että tietoa pantataan siinä pelossa, että luonnoksena laadittu malli saatetaan tulkita valmiiksi suunnitelmaksi. Alajoen mielestä pitäisi uskaltaa näyttää luonnoksia ja laatia useita luonnosmalleja. Niiden statuksesta tulee näkyä vain selvästi, että kyse on luonnoksista eivätkä ne ole kaikilta osin tarkkoja. Tiedonhallinnan haasteet korostuvat Kruunusiltojen ja Pisararadan kaltaisissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita. ”Tilaajana meidän on ratkaistava, miten tietoa ja suunnittelua hallitaan sekä miten teknisessä kehityksessä pysytään mukana”, Alajoki tähdentää. Tietomallin sisältämiä tietoja on tarkoitus hyödyntää myös ylläpidossa, mutta tarkempia laatuvaatimuksia kaivataan vielä siihen, miten esimerkiksi rakenteen kunto määritetään jollakin aikavälillä. Mallipohjaisesta laadunvalvonnasta hyviä kokemuksia Teksti: JUHA SALMI | Kuva: VR Track Oy Tietomallipohjaista laadunvalvontaa on pilotoitu ja kehitetty esimerkiksi Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakennusurakoissa. Toteutusmallit on toimitettu työmaiden käyttöön mallipohjaisina tiedostoina. Niitä on hyödynnetty työkoneiden koneohjauksessa, merkintä- ja laadunvalvontamittauksissa, työnsuunnittelussa ja -johdossa. Työn aikana urakoitsijalla ja tilaajalla on ollut mahdollista seurata rakentamista lähes reaaliaikaisesti. Tämä on antanut hyvät mahdollisuudet rakentaa kerralla oikein. Mallipohjaisen laadinvalvontaprosessin päävaiheita ovat olleet • toteutusmallin tarkastus ja dokumentointi • työkoneohjausjärjestelmän tarkastus ja dokumentointi • toteumamittaus työkoneohjausjärjestelmällä • tarkemittaus 200 metrin välein Työmailla, joiden laadunvalvonnassa voidaan hyödyntää työkoneautomaation mittaustuloksia, tarvitaan vain neljännesosa mittausresursseja verrattuna perinteisiin työmaihin. INFRABIM Työnjohdolla ja valvojilla on ollut käytössään tablet-laitteet, joiden avulla he ovat voineet seurata ja varmistaa, että työt tehdään suunnitelmien ja laatutavoitteiden mukaisesti. 19 Mobilikartoitus ja signaalien tarkemittaus Maatutkaluotaus ja referenssinäytteidenotto Tiedonhaku mallipohjaisella käyttöliittymällä Prosessointi ja lähtötietomallin luominen Mallipohjainen suunnittelu Koneohjausmallin tuottaminen Koneohjausmallin vienti työmaalle Toteutus koneohjausmallin avulla Tietomallipohjainen ylläpidon prosessi. Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: Destia Oy ja NCC Roads Oy Tieverkon ylläpito helpottuu ja tehostuu Mallipohjainen infraprosessi tuo monia etuja myös infraverkoston ylläpitoon. Aikaa ja rahaa säästyy, kun ylläpitäjällä on käytössään luotettavaa ja mahdollisimman reaaliaikaista tietoa tien rakenteista, kunnosta ja parannustarpeista. INFRABIM 20 Ylläpitomalli on tulevaisuudessa ” älykäs tietovarasto ja käyttöliittymä, ”Infran omistajien kannalta erittäin tärkeää on se, miten mallintamista saadaan hyödynnettyä infrarakenteiden ylläpidossa. Omaisuuden hallintanäkökulmasta potentiaali on valtava”, sanoo tietomallintamisen kehityspäällikkö Tiina Perttula Liikennevirastosta. ”Ylläpito on ollut perinteisesti rekisteripohjaista. On olemassa suunnaton määrä tieverkkoon liittyvää tietoa metatietoineen. Ydinkysymys on se, kuinka saadaan ylläpitäjän käyttöön tärkein tieto mahdollisimman tehokkaasti, jotta ei tarvitse tehdä mittauksia tai tutkimuksia aina uudelleen. On oltava tietoa siitä, missä on tietoa”, sanoo aluepäällikkö Manu Marttinen NCC Roads Oy:stä ja jatkaa: ”Teiden ylläpidossa mallintaminen antaa infran omistajalle mahdollisuuksia tehdä kohdennettuja hankintoja ja saada vähemmällä enemmän aikaan. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden omaksuessa uusia, tehokkaampia toimintatapoja voimme aidosti päästä win-win-asetelmaan.” Tulevaisuudessa tieverkon ylläpidossa on hallittava monia eri malleja, tietovarastoja ja rekistereitä samanaikaisesti. Ylläpidon oma tuotemalli, ylläpitomalli, voisi Marttisen mukaan tulevaisuudessa olla ilmentymä kunkin toimijan juuri sillä hetkellä tarvitsemasta tiedosta – älykäs tietovarasto ja käyttöliittymä, josta olisi avoin rajapinta eri tietovarastoihin. josta on avoin rajapinta eri tietovarastoihin. ” Video havainnollistaa inframallintamista päällystämisessä Porvoossa kantatiellä 55 selvitettiin ja ohjeistettiin mallipohjaisten työmenetelmien käyttöä ylläpidon päällystyskohteiden suunnittelussa. Kesällä 2014 Finnmap Infra teki Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman jyrsintäja tasaussuunnittelun 4 km päällystyskohteelle. Kohde kuvattiin pienoiskopteriin asennetulla videokameralla ja videokuvaan istutettiin suunnittelujärjestelmän avulla toteutettuja inframalleja. Katso näistä koostettu esittelyvideo www.infrabim.fi. Mallipohjaista prosessia pilotoitiin päällystysurakoissa Infra FINBIM –hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin mallipohjaista tiedonhallintaa ja prosessia teiden yllä- ja kunnossapidossa sekä päällystysurakan mallipohjaista hankintaa. Esimerkiksi Destia Oy ja NCC Roads Oy ovat testanneet menettelyä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten päällystysurakoissa. Prosessi on sinänsä hyvin samankaltainen kuin inframallintamisessa yleensä. Kaikki hyötyvät siitä, mitä paremmat tiedot suunnittelijalla on ja miten tehokkaasti ne siirtyvät työmailla esimerkiksi koneohjausta tukemaan. Uusissa infrakohteissa syntynyt tieto on tietysti fiksua tallentaa ja jalostaa sellaiseen muotoon, että siitä on hyötyä myös ylläpidossa. ”Ajatuksena on tuottaa infran omistajalle esimerkiksi tieverkon vuosittaisten mittausten tai erillisten tutkimusten avulla kattava tieto mm. tien vaarallisista epätasaisuuksista sekä näiden korjaamiseen kuluvasta tasausmassan materiaalimäärästä ja euroista. Tämän tiedon avulla tilaaja pystyisi entistä paremmin arvioimaan päällystysohjelman kokonaiskuluja”, Marttinen toteaa. ”Uskon, että ylläpidollisten toimien läpivienti mallipohjaisesti edesauttaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Näin etenkin toimintaympäristössä, jossa ostopalvelujen käytön lisääntyessä toimijoita on koko ajan enemmän”, Marttinen arvioi. INFRABIM Työstä ja sen tuloksista laadittiin myös raportti ”Mallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen ylläpidon päällystyskohteissa – Päällystysoptimointi, Case Kt55”. 21 Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: LAURI ASANTI Oppisopimustyylinen koulutus syvensi tietomallinnusosaamista Digitalisaatiosta haetaan tuottavuushyötyjä ja suuret infran haltijat haluavat saada kaikki tiedot maan alla olevien putkien rakenteista lähtien sähköiseen muotoon hyödyttämään infrahanketta. Suomen ensimmäisessä korkeakoulutetuille suunnatussa oppisopimustyyppisessä inframallintamisen koulutuksessa kehitettiin mallintamista infrahankkeen eri vaiheissa ja testattiin tekeillä olevia mallinnusohjeita. Koulutus järjestettiin vuonna 2014 kolmella paikkakunnalla ja toteuttajina olivat Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Aalto-yliopisto ja Metropolia AMK. Alkusysäyksen koulutukselle antoivat opetus- ja kulttuuriministeriö, RYM Oy ja sen PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketti. Infra FINBIM -työpaketin vetäjän, VR Track Oy:n tuotekehityspäällikön Kimmo Laatusen mukaan koulutuksen lähtökohtana oli lisätä tietämystä mallintamisesta läpi koko infrahankkeen elinkaaren käytännön kehitysprojektien kautta. Aikaisemmin näin laaja-alaista koulutusta ei ole järjestetty. Mallinnuksella ymmärretään usein vain 3D-visualisointeja ja koneautomaatiota, mutta suurimpia hyötyjä odotetaan hankkeen elinkaaren aikaisesta tiedonhallinnasta. Tieto halutaan saada siirtymään työvaiheesta toiseen ja eri järjestelmien välillä. ”On tärkeä saada tehtäväksi konkreettisia projekteja, joissa on selkeä tavoite. Kehitysprojekteissa onnistuttiin muun muassa kehittämään ansiokkaasti määrätietojen hallintaa, käytiin väsymätöntä taistelua tietomallinnuksen käyttöönoton puolesta ja toteutettiin mallikkaasti kaupunkisuunnittelua”, kolmen työn ohjaajana toiminut Juha Liukas Sito Oy:stä totesi. Inframallinnuksen oppisopimuskoulutukseen osallistuneet kertoivat oppineensa ymmärtämään infrahankkeen eri osapuolien näkemyksiä paremmin käytännön kehitysprojekteissa. Myös laaja-alainen tietämys mallintamisesta kasvoi. Kuvassa palkittujen töiden tekijöitä ohjaajineen. INFRABIM 22 Finnmap Infran Petri Niemen (oik.) työ käsitteli mallipohjaisen suunnittelun hyödyntämistä päällystyskohteissa. Ohjaajana toimi Markku Pienimäki. Sitosta inframallinnuksen oppisopimus koulutukseen osallistuivat Liisa Kemppainen ja Ilkka Tienaho Juha Liukkaan ohjauksessa. Heikki Lehkonen (vas.) Skanska Infrasta selvitti Kyösti Ratian johdolla tietomal lintamisen mahdollisuuksia määrälasken nassa. Tehokkaampaa määrälaskentaa Espoon Metropoliassa 22.1.2015 järjestetyssä tulosseminaarissa jaettiin yli 40 päättötodistusta, stipendejä ja kunniakirjoja. Parhaan kehitysprojektin stipendit ojennettiin Heikki Lehkoselle Skanska Infrasta, Ilkka Tieaholle Sitosta ja Topi Kämäräiselle Plaana Oy:stä. Heikki Lehkosen palkittu kehitysprojekti käsitteli määrätietojen hallintaa yhteistyössä suunnittelijan ja urakoitsijan kanssa. Lehkosen mukaan tietomallien käyttö nopeuttaa selvästi määrälaskentaa. Työssä osoitettiin, että myös isojen väylähankkeiden läpimenoa voidaan parantaa merkittävästi massansiirron tehokkaammalla suunnittelulla. Virheriskejäkin voidaan vähentää, kunhan tarpeelliset tarkastukset tehdään ennen laskentoja. Haasteena on, että kaikkia määrätietoja ei saada malleista ulos ja osa määrätiedoista on johdettava muista määristä tai laskettava muilla tavoilla. Kehitysprojektin perusteella on tehty seikkaperäinen ohjeistus, jossa kuvataan Skanska Infran tapa toimia. ”Moni tietää, että määrälaskentaa tarvitaan tarjouslaskennassa. Harvemmin ymmärretään, että määrälaskentaa tarvitaan myös työmaalla massansiirtojen hallinnassa ja loppuselvityksessä”, työtä ohjannut Kyösti Ratia Skanska Infrasta totesi. Opetusvideot avuksi Ilkka Tieahon palkitussa kehitysprojektissa oli tavoitteena arvioida geosuunnittelun toteutusta ja haasteita tietomallipohjaisessa hankkeessa sekä suunnitella yrityksen tietomallikoulutuksen muotoa ja käyttöönottoa. INFRABIM Työn ohjaaja Juha Liukas Sitosta totesi tyytyväisenä, että kehitysprojektissa tartuttiin vaativimpaan tehtävään eli mallinnusosaamisen jalkauttamiseen. Opetusvideoiden käyttö koulutuksessa toi selkeää edistystä tietomalliosaamisen saralla. ”Muutossuunnittelu kasvattaa merkittävästi hankkeen kokonaiskustannuksia. Tiedonhallinta on iso haaste jatkossa ja vuorovaikutusta kaikkien osapuolten välillä pitää lisätä. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa aktiivisella otteella ja konkreettisella kehitystyöllä”, Tieaho tiivisti projektinsa johtopäätöksiä. Päällystystoimenpiteiden optimointia Finnmap Infran Petri Niemen työn tavoitteena oli kehittää mallipohjaisen suunnittelun käyttöä ylläpidon päällystyskohteissa. Esimerkiksi teiden uria korjataan Niemen mukaan usein sellaisilla menetelmillä, jotka jättävät sivukaltevuuden tapaiset geometriset puutteet korjaamatta. Työssään hän osoitti, että mallipohjaisella suunnittelulla voidaan optimoida päällystystoimenpiteitä halutuilla kriteereillä ja kohdentaa käytettävissä olevia varoja paremmin ongelmakohtiin. ”Päällystyskohteiden mallipohjaista suunnittelua ei tietääkseni ole kokeiltu muualla kuin Suomessa. Toivottavasti tämä oli alkuaskel ja ylläpidon mallintaminenkin yleistyisi laajemmin. Aihe tuntuu kiinnostavan ja projektin tuloksia on pyydetty esittelemään niin Suomessa kuin ulkomailla”, työtä ohjannut Markku Pienimäki Finnmap Infrasta kertoi. 23 Tieto- ja inframallintamisen yhteistyöfoorumi BuildingSMART Finland on suomalaisten kiinteistö- ja infra-alan omistajien ja palvelujen tuottajien muodostama yhteistyöfoorumi. Mukana ovat omistajien lisäksi laajasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot ja korkeakoulut ja muut rakennusalan yritykset. Foorumin tarkoituksena on levittää tietoa tietomallintamisesta ja tukea toiminnassa mukana olevia tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotossa. www.buildingsmart.fi BuildingSMART Finland Infran toimialaryhmä Tammikuussa 2014 perustettu infran toimialaryhmä on rakennetun infrastruktuurin vauhtipyörä, joka ennakoimalla, systematisoimalla ja infran tiedonhallintaa arkeen viemällä parantaa yhteistyöllään Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Infran toimialaryhmässä on mukana viitisenkymmentä infra-alan organisaatiota. Johto- ja ohjausryhmät koordinoivat viidessä sisäisessä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa: • • • • • ohjeryhmä standardointiryhmä kehitysryhmä koulutusryhmä viestintäryhmä www.buildingsmart.fi/infran Ajantasaista tietoa inframallintamisesta www.infrabim.fi
© Copyright 2024