No 1 Huhtikuu 2014 Retkeilypäivät pidettiin Laukaalla sivut 10–11 Harrastuksena Harrastuksena valokuvaus sivut 20–21 Syyskokous sivut 28–29 TES-muutokset 2014, sivut 14–16 Työajan lyhennykset maksuun yli 24 tunnin viikottaisessa työajassa! Sisältö No 1 Huhtikuu 2014 Julkaisija: Rakennusliiton Os 390 Helsingin putkimiehet ja putkieristäjät ry Päätoimittaja Niko Räsänen 040 508 7731 niko.rasanen@rakennusliiƩo.fi Toimitus: Ari Lindholm 040 551 9271 [email protected] Timo Mikkonen 040 507 0269 Ɵ[email protected] Tapio Niemi 050 518 7162 [email protected] Layout ja taitto: Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri mainospalvelu.kristasta@ kolumbus.fi www.mainospalvelu.net Osasto 390:n puheenjohtajan palsta..............................................................................3 Timo Mikkonen Hallitus 2014................................................................................................................4 Kärvistellen eteenpäin................................................................................................5 Matti Harjuniemi Mäkihyppääminen veressä............................................................................................6 Antti Kokkonen Putkiasentaja on vielä painonsa arvoinen kultaa.........................................................8 Niko Räsänen LuoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuuteƩujen koulutus............................................8 Helsinki ja LahƟ lähƟvät yhdessä miƩakurssille............................................................9 Talotekniikka-alan retkeilypäivät Laukaalla................................................................10 Rannaltaongintakilpailut 2013....................................................................................11 Harrastuksena autourheilu..........................................................................................12 TES-palkankorotukset vuonna 2014............................................................................14 Työehtosopimusasiaa..................................................................................................17 Kimmo Palonen Osasto maakokouksessa Jyväskylässä.........................................................................18 Viiden kaupungin kokous............................................................................................19 Valokuvaus harrastuksena...........................................................................................20 Osaston jäsenten syntymäpäivät vuonna 2014..............................................................22 Syntymäpäiväkuvia vuodelta 2013................................................................................23 Nuuskakerhon toimintaa vuonna 2013......................................................................24 Nuuskalaiset liikuntakurssilla Siikarannassa...............................................................26 Putkiköörin toiminnallinen kausi ja tapahtumat 2013...............................................27 Syyskokous ja pikkujoulut............................................................................................28 LVI-asentajan terveystarkastus....................................................................................30 Elävänä eläkkeelle........................................................................................................32 Ilmoitustaulu................................................................................................................34 Talotekniikka-alan urakanmiƩauskoulutukset............................................................34 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014..........................................................................35 Perhetapahtuma Linnanmäellä..................................................................................36 Painopaikka: Erweko Oy, 2014 Elävänä eläkkeelle Mitä merkitsee käytännössä, jos nykyinen eläkeputki katkaistaan, ja ikääntynyt työntekijä putoaa peruspäivärahalle. Lue lisää sivuilta 32–33. hƩp://osasto390. rakennusliiƩo.net www.rakennusliiƩo.fi 2 Kansikuva: Hydraulinen putkentaivuƟn on vielä harvinaisuus työmailla. 1–2014 Puheenjohtajan palsta Viedään kuin pässiä narussa M itenhän näihin pitäisi suhtautua? Tupo eli tulopoliiƫnen kokonaisratkaisu sekä Työllisyys- ja Kasvusopimus EK teki SAK:n, AKAVA:n ja STTK:n kanssa aikanaan koulutussopimuksen, josta ei Ɵennyt ilmeisesƟ kuin toinen osapuoli mitä soviƫin. EK ohjeistaa yrityksiä hakemaan verovähennyksiä niihin samoihin yritysten maksamiin koulutuksiin, jotka ennen maksoi omasta pussistaan eikä ne yritykset lisää ammaƟllista koulutusta yhtään enempää joka alun perin oli tarkoitus. Pian saammekin nähdä kuinka jälleen kerran verovaroja käytetään yritysten tukemiseksi lakisääteisiin koulutuksiin, sekä erilaisiin tulityö- sekä turvallisuuskortƟkoulutuksiin. Vaikka RakennusliiƩo ei ole mukana kokonaisratkaisussa niin raha- hanat ovat ƟukasƟ kiinni. Tuohan tämä työllisyys- ja kasvusopimus kuitenkin 20 € kuukaudessa eli oikeasƟ 15 € kuukaudessa, siis ostovoima heikkenee kaikilta, paitsi johtoporsaalta. Ihmetellä täytyy, kuinka tupoissa on syydeƩy miljardeja euroja valƟon rahaa yrityksille, ja samalla eläkemaksuja siirretään työntekijöiden makseƩavaksi enenevässä määrin samaan aikaan, kun yritykset kiitokseksi potkivat kilpaa porukkaa pihalle. Eläkeiän nosto kahdella vuodella on kuin itsestäänselvyys. Hallituksen ministereiden suulla puhuƩuna, vaikka asiasta päätetään vasta ensi syksyn aikana työmarkkinajärjestöissä. Samalla on menossa lisäpäivät roskiin, mikäli kaavailut toteutuvat eli 60-vuoƟas ei saa enää uuƩa työtä, koska on riski työnantajille eikä saa lisäpäiviä eläkkeelle siirtymiseen asƟ vaan työƩömyyspäivien jälkeen Ɵppuu pienille päivärahoille. Elääkseen 65-vuoƟaaksi on realisoitava koko omaisuutensa, jota on yli 40 vuotta yriƩänyt säästää. Ehkä tarkoitus onkin saada asunnot halvalla em. Ɵlanteessa tulonsiirtona varakkaammille? Onneksi RakennusliiƩo ei näihin tupoihin ole mennyt. Saadaan sentään itse olla pääƩämässä, miten meidän TES tehdään ja parannetaan jatkossakin sopimuksia. Mennään ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE kampanjaan mukaan. TIMO MIKKONEN 3 Hallitus 2014 4 NIMI TEHTÄVÄ PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Timo Mikkonen Arto Keski-Nikkola Jari Ijas Juha NuuƟnen Ari Lindholm Roger Grundsröm Anƫ Heikkinen Esa Marƫnen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri varasihteeri taloudenhoitaja varataloudenhoitaja nuorisojaosto TES- ja hinnoiƩelujaosto 040 5070 269 050 3233 836 050 3900 397 050 5630 866 040 5519 271 040 7528 337 040 7342 543 044 5710 887 Ɵ[email protected] [email protected] [email protected] ji.nuuƟ[email protected] [email protected] [email protected] [email protected] emarƫ[email protected] Kai Graf Maƫ Hanni Tuomo Heinonen Teemu Honkanen Mika Jumpponen Perƫ Lindberg Veli-Maƫ Lindqvist Veli Piiroinen Jari Ruusunen Juha-Pekka Suokas jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen 040 5619 276 050 3640 004 044 5176 640 050 4901 921 050 5665 270 040 5768 923 040 5065 700 040 5341 773 040 7000 214 041 703 6479 [email protected] maƫ[email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] velimaƫ[email protected] [email protected] [email protected] 1–2014 Kärvistellen eteenpäin Jo yli viisi vuo a on Suomessa ele y taantuman kaltaista aikaa. Kansainvälinen rahoituskriisi alkoi syksyllä 2008, kun yksi pelurien pelureista, valtava investoin pankki Lehman Brothers kaatui. Aluksi Suomen hallitus totesi, e ä ei vaikuta meihin! S uomen tuotannon menetykset olivat kuitenkin suuremmat kuin maailmalla keskimäärin. Vuonna 2009 kansantuote supistui yli 8 prosenƫa. Se oli enemmän kuin suuren kyykytyksen huippuvuonna 1991. Vuosina 2010 ja 2011 vaikuƫ siltä, eƩä parempaa kohƟ mennään, muƩa vuodet 2012 ja 2013 olivat taas surkeita. Tuli tupla – v, eli taantuma, jossa on kaksi jyrkkää pudotusta. Meidän liiƩomme jäsenet Ɵetävät tämän. TyöƩömyyskassalla on riiƩänyt, ja riiƩää, vipinää. Työttömyyskassa on tullut tutuksi nuoremmillekin rakentajille, jotka eivät 1990-luvun laman herkkua olleet maistaneet. Tällaista on maailmankapitalismi. Viennistä elävä lillipuƫmaa on lastu laineilla. Kyllä se silƟ pärjää, kun toimii viisaasƟ. Viisasta toimintaa on rakentaa sellaista teollisuuspoliƟikkaa, joka luo työpaikkoja, joissa tehdään tuoƩavasƟ hyviä tuoƩeita, rakennuksia ja palveluja. ”Työvoimaa on tarjolla, mu a ei työpaikkoja.” Tämä tarkoiƩaa poliƟkoinƟa siihen suuntaan, eƩä vienƟsektorille tehdään kovia investointeja valƟon avulla. Koviin investointeihin kuuluvat myös energiaratkaisut, joilla taataan edullinen virta täkäläiselle tuotantoelämälle. KoƟmaista energiantuotantoa on lisäƩävä myös omia energianlähteitä hyödyntäen. Tämä eteenpäinmenon poliƟikka tarkoiƩaa myös huolehƟmista yhteiskunnan ja ihmisten kulutuksesta. Kapitalismi on nimiƩäin kysyntävetoinen. Työn kysyntää pitää myös lisätä investoimalla välƩämäƩömiin hankkeisiin kuten väyliin, kouluihin, asuntoihin ja sairaaloihin. Nykyisin näyƩää olevan muoƟa puhua työn tarjonnan lisäämisestä. Mitä enemmän työvoiman kauppiaita, työläisiä, sitä vähemmän työƩömyyƩä, sanotaan. Tämä on lööperiä. Työvoimaa on tarjolla, muƩa ei työpaikkoja. Työehtotoimintakin on ollut tarpomista viime vuosina. Raha on ollut Ɵukassa. Nyt sitä ei ole käytännössä lisää ollenkaan. On kuitenkin pystyƩy kehiƩämään sopimusten tekstejä. Olemme tukkineet pahimpia aukkoja, joita työvoiman hinnan dumppaajat jatkuvasƟ tesseistä hakevat. Tänä vuonna paranneƫin pekkassysteemiä ja torpaƫin nollasopimukset. Kärvistellen menƟin eteenpäin, mutta vauhƟ tulee paranemaan. MATTI HARJUNIEMI 5 Mäkihyppääminen veressä M äkihyppäämiseni sai alkunsa 50-luvulla. Maaseudulla asuvana lapsena hiihtäminen ja mäenlasku olivat talvisin koulunkäynnin ohella ainut liikuntaharrastus. Nilsiässä maasto oli mäkistä, joten olosuhteet mäenlaskuun ja omatekoisten hyppyrien rakenteluun olivat hyvät. Kylän poikien kanssa rakentelimme hyppyreitä, joissa hiihtosuksilla kisailƟin. 50-luvun puolivälissä Nilsiään rakenneƫin oikea hyppyrimäki niin sanotuille Halssin rinteille lähelle Tahkovuorta. Menin veljeni Eskon kanssa katsomaan mäen avajaiskisoja ja silloin näimme ensimmäisen kerran oikean hyppyrimäen, joka kyllä näyƫ suurelta pienen pojan silmissä verraƩuna niihin omatekoisiin hyppyreihin. Huomasimme, eƩä kisoissa hyppäsi meidän ikäisiä, jopa ehkä nuorempiakin itse olimme siinä kohdin 12–13-vuoƟaita ja samalla pääƟmme, eƩä vielä mekin hyppäämme tuosta mäestä. Palasim- 6 me seuraavana sunnuntaina mäelle, johon paikallinen seura oli hankkinut käyteƩyjä mäkisuksia ja sain kokea ensimmäisen hypyn oikeasta mäestä. rohkeuƩa hyppy vaaƟkin, koska sukset olivat pitkät ja leveät, jonka johdosta tuntee myös ilmanpaineen erilailla kuin totutuilla hiihtosuksilla. Innostus lajia kohtaan oli valtaisa ja 4–5 talvena ehdimme lajia harrastaa sekä osallistua kisoihinkin lähipaikkakunnilla. Taukoa lajista ja paluu lajin pariin Mäkihyppyharrastus loppui, kun oli lähdeƩävä työnhakuun Helsinkiin. Muutaman vuoden tein erilaisia rakennustöitä kunnes armeijan jälkeen pääsin työharjoiƩeluun putkiliikkeeseen, jossa opin ammaƟn. Mäkihypyn pariin palasin uudestaan maaliskuussa 1976. HerƩoniemeen menin katselemaan hyppyrimäelle ja näin kun yli 40-vuoƟaat miehet hyppelivät tyylikkään näköisesƟ, itseni ollessa 32 vuoƩa. Kipinä lajia kohtaan oli niin vahva, eƩä hyppyriin oli päästävä ja seuraavana lauantaina olinkin SiiliƟen mäellä katselemassa hyppääjien miƩelöä. Lainasin yhdeltä hyppääjältä suksia joƩa voisin kokeilla kuinkahan tuo lähƟsi vanhasta muisƟsta, enhän ollut edes hiihtänyt 15 vuoteen. Ylös hyppytorniin kiiveƩyäni tunsin tutun tunteen kilpailuvieƟstä ja alas rappuja pitkin tuleminen ei ollut mahdollinen. Ei kun mäestä vauhƟin ja pystyssä alas. Seuraavana päivänä lainasinkin seuralta sukset ja homma lähƟ taas käynƟin. Uudesta alusta on kertynyt aikaa harrastuksen parissa jo 38 vuoƩa ja talvena 1977 aloiƟn hyppäämisen isommista mäistä, kuten Rukan ja Lahden K-64, K-90, ja suurmäestä niin sanotulta betonilta siitä. Olen hypännyt harjoituksissa yli 100 metrin tulokset. Muutoinkin melkein kaikki Suomen yli 40 metrin mäet on koluƩu läpi. 1–2014 Missä harjoittelen ja kuinka paljon? Tällä hetkellä harjoiƩelen ympärivuoden koƟmäessäni HerƩoniemen K-46 muovimäessä sekä Lahden K-64 mäessä, täyteƩyäni 70 vuoƩa jatkan hyppäämistä ainakin Lahden K-64 mäessä. Mäkihyppäämässä käyn tällä hetkellä 1–2 kertaa viikossa, lisäksi harjoitan lihaskuntoa mm. sauvakävelyllä, pyöräilyllä ja uinnilla. YleisesƟ oƩaen laji vaaƟi monipuolista fyysisen kunnon ylläpitoa. Mäkihyppy urheiluharrastuksena on sekä vaaƟnut, eƩä innostanut harrastamaan kaikenlaista fyysisen kunnon ylläpitävää liikuntaa monipuolisesƟ. Myös ruokavalio on tullut pideƩyä terveellisenä, josta on tullut elämäntapa. Harrastuksen suuria hienouksia on ollut paljon uusia ystäviä sekä tuƩuja niin Suomesta kuin muistakin maista. Veteraanihyppääminen Veteraanimäkihyppyä on jossain määrin harrastettu varmaankin lähes yhtä kauan kuin mäkihyppyä yleensäkin. 1990-luvun alussa aletƟin järjestämään vuosiƩain veteraanien kilpailuja. MM-kilpailuihin saavat osallistua kaikki yli 30-vuoƟaat. MM-kilpailuissa hypätään K40-, K60ja K90-hyppyreistä. Tänä päivänä MM-kisoihin osallistuu n. 170–200 hyppääjää noin 15 eri maasta Suomi Norjan kanssa on lajin kärkimaita. Suomessa veteraanihyppääjiä on noin 70, joista akƟivisesƟ harrastavia noin 40. Ikähaitarina on 30–78-vuoƟaita siis hieno laji jota voi harrastaa jopa ”aikuisena”. Lajin parissa kisailee tänä päivänä paljon enƟsiä huippuja, maailman parhaita hyppääjiä kuten Matti Nykänen, Andreas Goldberger, Andreas Widhölzl, Ole Gunnar Fidjetol, Roger Ruud sekä Bruno Retteler. Veteraanien MM-kisoissa olen ollut kisaamassa 21 vuotena 11 eri maassa MM-mestaruuksia olen saanut 13 kappaleƩa, hopeaa ja pronssia. noviin, Romaniaa muƩa harmikseni kisajärjestäjät peruivat kilpailut huonojen lumi- ja sääolosuhteiden johdosta. Laji sopii monille Hienoin muisto, joka tulee mieleeni on veteraanien kilpailuista Pohjois-Amerikassa 17.–18.2.1996 Ensimmäisenä päivänä hypäƫin yli 50–54-vuoƟaiden sarjassa K64-mäessä Wisconsissa seuraavana päivänä matkasimme Eau Glairessa K80 mäessä yli 40 vuoƟaiden sarjassa sijoiƩuen sijalle 6. Seuraavaksi lensimme Coloradon Streamboat Springs nimiseen talviurheilukeskukseen jossa MM-mestaruuskisat pideƫin K60- ja K90 mäissä, jossa nappasin hopeaa. Tänä talvena olin menossa veteraanien MM-kilpailuihin Ras- Voin suositella lajia kenelle vain hyvän fyysisen kunnon omaavalle. KannaƩaa aloiƩaa rauhassa valmentajien opastuksella ja pienistä mäistä. Tällöin ei ole rajoituksia edes iän suhteen. Jopa 40–60-vuoƟaita lajin pariin tulleita on. Toki moni on ollut nuoruudessa lajin parissa ja aloittanut vanhempana uudestaan, kun perheen perustamiset sekä lapsetkin ovat muuƩaneet. Itselläkin työt, perheen perustaminen 2 lapsen ym. muu piƟ siinä määrin kiireisenä, eƩä välillä laji jäi sivulle. Tällä hetkellä tavoiƩeeni lajin parissa on, eƩä saisin olla terveenä ja sellaisessa kunnossa, eƩä harrastukseni mäkihyppääjänä jatkuisi vielä pitkään. Lisää Ɵetoa veteraanimäkihyppääjistä www.veteraanihyppaajat.com Os. 390 jäsen Putkiasentaja eläkeläinen Anƫ Kokkonen 7 Putkiasentaja on vielä painonsa arvoinen kultaa L ause jonka aikanaan ammaƫkoulussa kuulin opeƩajaltamme, siihen kun yhdistetään 17-vuoƩa ikää ni silmissähän kiilsi helppo raha ja ruusuinen tulevaisuus. Toki pitää sen verran korjata eƩä, vilkas luonne ja hyvä porukka sai meidät löytämään välillä itsemme ruotsinlaivalta ja milloin mistäkin kouluaikana eikä Räsäsen poikaa ehkä kaikki opeƩajan kommenƟt olleet yhtä mairiƩelevia tulevaisuuden näkymän kannalta. Täysin en torppaa opeƩajani posiƟivista tulevaisuuden näkemystä, talotekniikka-ala on ammaƫlaisten hommaa ja elää pienessä muutoksessa koko ajan Enemmän realismia todellisuudesta toi kuitenkin työharjoiƩelu LauƩasaaressa saneeraus työmaalla. Ammaƫ talotekniikka-alalta antaa kohtuullisen taloudellisen turvan, sekä näkymätkin ovat eƩä alasta ei ole tulossa mikään pätkätyöhomma tai roboƟn tekemä työ. Työmaille tulee tasaisesƟ uusia malleja tehdä mm. linjasaneerauksia tarvikkeita joista osa saaƩaa tehdä jopa mahdoƩomaksi koko työnteon kuten esim. valurautaviemärin katkaisukohƟen maalaaminen joka onnistuu vain +5 asteisessa ilmastossa ja tarvitsee 35 minuuƟn kuivumisen. Ilmastomuutoksen vauhƟ on siinä määrin hidasta eƩä ainakin vielä talvikausi on monella työmaalla semmoista aikaa eƩä valurautaa ei siƩen voi asentaa ollenkaan. Toki on niin eƩä hyviä ideoita ei voi syntyä, mikäli pelkää liiaksi virheen tekemistä. Työllisyystilanne Uudenmaan asuntokannasta osa näyƩää tällä hetkellä olevan siinä kunnossa eƩä saneerauksia on viivytelty ja viivytellään jo siinä määrin, eƩä samoissa taloyhƟössä käydään korjailemassa putkivuotoja viikoiƩain tai siƩen saneeraus aloitetaan vajavaisilla Ɵedoilla paniikissa. Talojen surkea kunto Uudellamaalla näkyy myös nousuna talotekniikka huoltopalvelujen kysynnässä mikä on tuonut posiƟivista nosteƩa työllisyyteen koska kyllähän ne talot tulevat kuitenkin vielä saneeraƩaviksikin. Uudellamaalla uusien metrolinjojen, kehäradan sekä muutoin uusia asuin alueita kauppakeskuksineen rakentaminen on kokonaisuudessaan niin iso pakeƫ, eƩä uskon Uudenmaan työllisyyden Talotekniikka-alalla pysyvän vähintäänkin kohtuullisena seuraavat 10 vuoƩa. Oikein hyvää ja kaunista kevättä kaikille! RakennusliiƩo Niko Räsänen Puh. 040 508 7731 niko.rasanen@rakennusliiƩo.fi 8 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus U udenmaan alueen Talotekniikka-alan luoƩamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille oli vuonna 2013 järjesteƩy kahdeksan koulutusƟlaisuuƩa, joissa pyriƫin tukemaan tehtäviä hoitavia ƟetopohjaisesƟ. Koulutuksella on pitkät perinteet ja se on eriƩäin tärkeä lenkki Ɵedon sekä tulkintojen kulussa Rakennusliitosta työmaille. LuoƩamustehtävissä olevat ovat saaneet mm. tätä kauƩa paremmat mahdollisuudet mm. ytneuvoƩelujen ja riita-asioiden hoitamisessa, Ɵetoa TES-tulkinnoista sekä muutoin ajankohtaisista Ɵetoa asioista, joita työmailla käsitellään. Vuonna 2013 kävimme läpi mm. työmaille tulluƩa verotunnisteƩa. Vuonna 2014 käsitellään työmailta veroƩajalle luovuteƩavaa työntekijöiden kuukausiƩaista seurantajärjestelmää, työterveyshuoltoa ja SAK:n eläketyöryhmän ƟlanneƩa. KoulutusƟlaisuuksissa ovat vierailleet työehtosopimuksesta Kimmo Palonen, koulutuksista Juhani Lohikoski sekä raamisopimuksesta Matti Har Harjuniemi. Mukaan koulutukseen koulutu Koulutuks ovat joustavia ja tarjoKoulutukset avat myös mahdollisuuden keskustella vapa vapaammin alueen työmaaasioista. Tilaisuudet antavat hyvän kuvan alue alueen työllisyysƟlanteesta. LuoƩamu amusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut o ovat työntekijöiden tärkeitä edustajia työpaikoilla, joten varmistathan, eƩä myös sinun työpaikallasi on työntekijöiden työnte edustajat yrityksessä. 1–2014 Helsinki ja Lahti lähtivät yhdessä mittakurssille O sastomme 390 sekä Lahden osasto 405 järjesƟvät ensimmäistä kertaa yhteisen Talotekniikka-alan TES- ja urakanmittauskoulutuksen toukokuussa aurinkoisessa Tallinnassa. Talotekniikkaalan TES.koulutukset ovat suosiƩuja ja vetävät yleisesƟ oƩaen hyvin porukkaa, kuten tämäkin miƩakurssi täyƫ sille varatut 43 paikkaa. Päivän ohjelmassa Rakennusliiton työehtotoimitsijat Kimmo Palonen sekä aluetoimitsija Niko Räsänen kävivät läpi ajankohtaisia asioita mm. sairausloman vaikutusta vuosilomaan sekä työehtosopimuksen ja urakanlaskennan perusteita sekä tulkintoja. Koulutuksen sisältö oli pääosin perinteinen ja muokkaantui koulutuksessa tulleiden kysymysten mukaan antaeni huomaƩavasƟ enemmän tulkintoja sekä erilaisia toimin- tamalleja urakanmiƩauksia varten. MiƩakurssin tärkeintä anƟa on, eƩä muistetaan huomioida kaikki asiat, joista urakka muodostuu ja mitkä eivät kuulu urakkatyöhön. Koulutuksen jälkeen osa kurssilaisista lähƟ hotellin allasosastolle ja osa porukalla kannustamaan Suomen jääkiekkojoukkueƩa paikalliseen olutravintolaan. Illalla kasasimme vielä porukan yhteen ruokailun merkeissä. Osallistujien ikähaarukka oli laaja nuorista vanhempiin ja tämä Aina a ja koulu nkohtaiset tu osasto kset löydät n koti sivuilt a! antoikin hyvän pohjan keskusteluille työehtosopimuksesta sekä muutoinkin elämää suuremmista faktoista. MiƩakurssille osallistuneet olivat tyytyväisiä osastojen yhteistyöhön ja katsoivat sen tuovan lisää hyviä näkökantoja. Yhteistyö toisten osastojen kanssa ja yhdessä tekeminen ovat avainasemassa, kun mieƟtään yleisesƟ Rakennusliiton toimintaa. Mittakurssit 2014 MiƩakursseja tullaan järjestämään myös tänäkin vuonna kuten tulevaisuudessa. Mikäli uusia ajatuksia tai malleja kurssin järjestämisestä tulee, kannaƩaa niitä rohkeasƟ esiƩää osaston hallitukselle. 9 Talotekniikka-alan retkeilypäivät Laukaalla R etkeilypäivien järjestävänä osastona oli Jyväskylän putkimiehet, jotka olivatkin varanneet hienot sekä toimivat puiƩeet tapahtumalle Kylpylähotelli Peurungasta. Osastostamme matkaan oli ilmoiƩautunut 40 henkilöä ja taitoimme matkan lähƟen Hakaniemestä aikaisin aamulla Keravan kauƩa tapahtumapaikalle. Matkaan 10 ilmoiƩautuneiden osalta olemme pitäneet yllä epävirallista ”perinnettä” eƩä aina on osallistuja, joka nukkuu pommiin, tällä kertaa Sami oli pääƩänyt kantaa kortensa kekoon kääntämällä kylkeä, kun toiset olivat jo matkassa. Matkalla puntaroimme osallistujat eri kilpailulajeihin sekä yhteisiin tes- sekä veteraanipalavereihin. Paikan päälle saavuƩuamme kokosimme joukkueet ja aloiƟmme kisat alkuun 4 x 400 metrin yli 50 v. kävelyviesƟllä, joka kävelijöidemme osalta meni pikkaisen kehnosƟ ja saimme sijoitukseksi 5. Joukkueen Raimo Palviainen, Reijo Karhu, Martti Kotonen ja Jari Ijas arvelivat, eƩä treenikauden Jussi les n heitossa. huippu oli joko juuri mennyt ohi tai siƩen se oli juuri vasta tulossa ja tulos seliƩyy sillä. Päivän aikana kisailƟin myös lesƟnheitossa joukkuelajina, jossa osastomme sai maistaa katkeraa hopeata mikä on häpeä kun jää ykkösestä n. 2,41 metriä. Kisat pääteƫin Petanquen mestaruuskisaan, jossa joukkueemme saivat hopeaa Jari Juutilaisen sekä Martti Korhosen johdolla. Kisailujen sekä palavereiden jälkeen pääsimme tutustumaan Peurungan kylpyläosastoon, joka oli posiƟivinen bonus paikalle. Iltajuhlissa jyväskyläläiset olivat onnistuneet loistavasƟ, ohjelmaa oli riiƩäväsƟ vaikka palkintojen jaossa meidän porukan ei suuremmin tarvinnut lavalla juoksennella. Ruokatarjoilu oli mahtava eikä jäƩänyt ketään nälkäiseksi, vaan komeasƟ tehty mm. kokonaisena paisteƩu possu oli suussa sulavan hyvää jälkiruokineen. 1–2014 Sunnuntaina kasasimme porukkamme pihalle kello 12 ja matkalla kohƟ koƟa kävimme kunnioiƩamassa kukkavihkolla 1918 kaatuneiden muistomerkillä Putkiköörin säestyksellä ja pääƟmme retkeilypäivät. Retkeilypäivät olivat hyvin järjesteƩy ja siitä suuri kiitos Jyväskylän osastolle. Talotekniikka-alan retkeilypäivien tuloksia KÄVELYVIESTI 4x400 metriä, yli 50-v. 1. Os. 391 Turku 11.43.18 Teräväinen Mikko, Tiainen Maƫ, Peltoniemi Teuvo, Rehvonen Wäiski 2. Os. 394 Kuopio 11.45.77 Väisänen Pekka, Karhunen Antero, Kinnunen Marƫ, Lehtola Raimo 3. Os. 392 Tampere 12.22.30 Suomalainen Erkki, Ahvenlammi Urho, Viljanen Rauno, Pajala Markku 4. Os. 395 Jyväskylä 12.59.77 Penƫnen Kari, Moilanen Tapio, Hartus Tauno, Järvinen Mauri 5. Os. 390 Helsinki 14.09.46 Palviainen Raimo, Karhu Reijo, Kotonen Marƫ, Ijas Jari PETANQUE Kisaan osallistui 9 joukkueƩa 1. Os. 394 Kuopio Väisänen Pekka, Bunda Alvi, Lehtola Raimo 2. Os. 390 Helsinki 2 JuuƟlainen Jari, Korhonen Maƫ, Alatalo Pekka 3. Os. 391 Turku 2 Halonen Tauno, Tiainen Maƫ, Rehvonen Wäiski LESTINHEITTO, joukkuekilpailu 1. Os. 395 Jyväskylä 66,92 m Pajunen Ari, Hämäläinen Jarno, Hartus Tauno, Paunonen Timo 2. Os. 390 Helsinki 64,51 m Suokas Jukka, Räsänen Niko, Korpi Jari, Heikkinen Anƫ 3. Os. 394 Kuopio 61.11 m Turunen Taisto, Hammar Ilpo, Karhunen Antero, Tarasmaa Aki 4. Os. 392 Tampere 56,17 m Viljanen Rauno, Kivinen Jorma, Palonen Kimmo, Partala Kari 5. Os. 391 Turku 55,12 m Halonen Tauno, Peltoniemi Teuvo, Haapanen Aki, Tiainen Maƫ 6. Os. 393 Oulu 53,13 m Snicker Perƫ, Ala-luusua Esko, Rissanen Mika, Leinonen Tommi LESTINHEITTO, yksilökilpailu Yksilökilpailuun osallistui 32 kisaajaa 1. Palonen Kimmo os. 392 Tampere 18,79 m 2. Tarasmaa Aki os. 394 Kuopio 18,00 m 3. Pajunen Ari os. 395 Jyväskylä 17,87 m Nuuskakerhon järjestämät rannalta ongintakilpailut N uuskakerhon järjestämät rannaltaongintakilpailut järjestetƟin perinteisesƟ 5.6.2013 MusƟkkamaalla. Ilma oli kalastamiseen hyvä, lämmintä + 25°C ja kalasaaliitakin saaƟin. Osallistujista suurimpana joukkona kisoissa oli Nuuskalaisten joukkue, hyvänä kakkosena Juniori-Ɵimi hyvillä kalasaaliilla. Tulokset: Nuoret 1. Manu 2. Sofia 3. Julius 4. Niilo 5. Elias 575 g 140 g 110 g 95 g 30 g Naiset 1. Anelma Salovaara 540 g 2. Aune Järvinen 500 g 3. Raija Alatalo 185 g Miehet 1. Tapio Niemi 2. Reijo Karhu 3. Raimo Järvinen 4. Esko Ketola 5. Arvo Keronen 6. Tuomo Heinonen 7. Veikko Kärppä 8. Pekka Alatalo 9. Mikko Salovaara 10. Juha NuuƟnen 1,915 kg (Nuuska) 1,315 kg (Nuuska) 1,135 kg (Nuuska) 0,685 kg (Nuuska) 0,685 kg (Nuuska) 0,660 kg 0,525 kg (Nuuska) 0,420 kg 0,400 kg (Nuuska) 0,140 kg 11 Harrastuksena autourheilu 10 000 km taival Innostus alkoi 2003 kesällä, kun olimme katsomassa Urhon ajoja. Vaikuƫ hauskalta päästä ajamaan 6h rataa kohtuullisilla kustannuksilla, kun pystyy jakamaan kulut neljän hengen kesken. SiƩen aloituspalaveri ja päätös mitä autoa käytetään. Minun VW Typ-3 1600A vuosimallia 1971 oli tallin nurkassa odoƩamassa parempaa aikaa ja totesimme sen aivan hyväksi aihioksi tähän. No ei se nyt niin hyvä ollut, muƩa paljon MIG-hitsauslankaa ja siitähän alkoi muodostua kilpurin runkoa. Ensimmäisen talven työmäärä oli suuri ja kaikki oli opeƩelua, sääntökirjan lukua sekä ihmeƩelyä. Turvakaarien ja maalailun jälkeen tuli turvavarusteiden hankinta ja asennus. Näin ensimmäisenä vuonna jouduƫin turvautumaan käyteƩyihin varusteisiin ja niitä hommaƫin milloin mistäkin. Alusta ja moottori Alustaa laskeƫin ja taloudellisen Ɵlanteen takia päädyƫin vain maalaamaan iskunvaimenƟmet. Lisävakaajia ei ollut vielä ja tuskin edes ajatelƟin niiden tarveƩa. Naapurista osteƫin sliksit (alussa ajeƫin sileillä renkailla). Tallilla oli hyväkuntoinen Typ-4 kone, jota ruveƫin kunnostamaan kilpurikäyƩöön. Sen kooksi tuli 1800cc normaalikaasuƫmilla, pelƟpakosarjalla ja vaakapuhalƟmella. Kone palveli seuraavat neljä vuoƩa. Rata-ajoa tunteella Ensimmäinen kisa 2004 oli Ahvenistolla, joka oli Ɵetenkin ekaa kertaa peloƩava, vaikea ja aivan mahtava kokemus. Kun kaiteet ovat aivan radan reunassa voi vaan kuvitella 12 millaista olisi ajaa Monacon radalla, tosin ei tällä autolla. Ensimmäinen kisa ja ensimmäinen öljyvuoto, joka johtui ƟetämäƩömyydestä ja pienestä huolimaƩomuudesta. Lohkon kyljestä puuƩui yksi ruuvi ja kukaan ei ollut ajatellut sen olevan läpireikä, joten sieltä saaƟin radalle öljyä liukastamaan muutenkin haasteellista rataa. Lopulta pääsimme kiertämään radan 76 kertaa ja monta kokemusta rikkaampana. Seuraavat vuodet Vuosina 2005–2007 yriƟmme kehittää autoa parhaamme mukaan, mutta tehoton mooƩori pakoƫ kehityksen alustapuolelle. Rengaskulmien, iskunvaimenƟmien ja vakaajien avulla parannusta haeƫin. LuoteƩavuus pitää olla kunnossa, jos mielii ajaa 6 tunƟa yhteen menoon. Radat alkoivat tulla tutuksi ja auton sekä kuljettajien rajat rupesivat löytymään. Vuonna 2006 satoi Ahvenistolla ja meillä juuri hankitut uudet renkaat. Yhdistelmä oli parempi kuin odotetƟin ja 14 muun joukosta meillä oli eniten kierroksia 6 tunnin jälkeen. Saimme himotun URHO-1 kilven autoon ja innostus vain kasvoi. 1–2014 Uusi moottori Vuonna 2008 saimme aikaiseksi uuden mooƩorin. Koko oli nyt noin 2000cc ja tuplakaasuƫmilla, eikä enää voinutkaan ajaa kaasu pohjassa. Ja kun tuli tehoa, piƟ myös jarruihin panostaa lisää. Vääntösauvat vaihdeƫin jäykempiin ja oli asennettava lisäöljypohja. Mukaan oli tullut yö-kisoja, jotka alkoivat noin klo 22 ja pääƩyivät aamuyöstä. Olin omalla vuorollani lippumiehenä, kun Ɵimin kuski ajoi niin sanotusƟ limiiƟllä ja kun ohi ei päästä ja itsekin pitäisi ohiƩaa. Tuloksena ei suotava ajolinja kanƩareen yli, joka oli riiƩävän korkea rikkoakseen lisäöljypohjan. Tietenkin varikolle tullessaan kuuma mooƩori sytyƫ öljyn tuleen. Onneksi on aina huolehdiƩu, eƩä kaikilla on vähintään kaksi sammuƟnta varikolla. Joten säikähdyksellä selviƫin. Ongelmia LaaƟkkoa piƟ uudistaa ja saada lyhyempiä välityksiä. PääƟmme luoƩaa ”ammaƫlaiseen” ja saimme uuden laaƟkon, joka kesƟ ajoa 8,5 tunƟa. No lupasi tehdä uuden huolellisemmin ja sehän kesƟ tällä kertaa 3,5 tunƟa. Joten olemme tästä lähƟen luoƩaneet Ɵimin ammaƫtaitoon. Viime vuodet Yö-kisat olivat eriƩäin haasteellisia vesisateessa ja pimeällä ajeƩaessa. Vaikka olimme panostaneet valoihin, ei siellä oikein mitään nähnyt ja tuntui kuin oli ajanut ulkomuisƟsta. Arvostus niitä kohtaan, jotka ajavatLe Mans -kisaa oikeilla kilpa-autoilla kasvoi huomaƩavasƟ. Koko ajan on jotain tehty auton kohentamiseksi. KevenneƩy, jarruja paranneƩu, muƩa paras keino kierrosaikojen parantamiseksi on opetella ajamaan oikein. Tänä vuonna tuli täyteen 10 000 kilometriä rata-ajoa, sisältäen 23 kilpailua (kolme keskeytystä). LuoteƩavuus on ollut hyvä, samoin yhteishenki ja nyt valmistaudutaan uuteen kauteen. MooƩori avataan ja katsotaan, mitä tarvitsee uudistaa. Ja ehkä joskus opitaan ajamaankin. Kai Graf osasto 390 hallituksen jäsen 13 TALOTEKNIIKKA-ALA PALKANKOROTUKSET Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,12 €. Putkieristysalan urakkahinnoiƩelun rahakerroin 3,55 €/yks. Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käyƩöön siten, eƩä korotuksen vaikutus otetaan huomioon tehtyjen työtunƟen suhteessa. Perustuntipalkat Palkkiopalkkaustyöt PerustunƟpalkat 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, eƩä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO) vähennetään uusi perustunƟpalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen 1.5.2014 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,12 €/h ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2013 alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,42 €/h (0,30 €/h + 0,12 €/h) ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Kuukausipalkat Työehtosopimuksen lisät SoviƩuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 20 €. Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin eƩä ne täyƩävät 10.5 kohdan määräykset. Korotetaan 1,1 % ja ovat korotuksen jälkeen seuraavat: I korotusvaihe kevät 2014 Palkkaryhmä S 1 2 3 4 €/tunƟ 10,12 12,39 14,82 15,62 16,53 TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT Palkankorotukset toteutetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen. Lisä Iltavuorolisä Yövuorolisä Iltatyölisä Yötyölisä Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästymislisä Ammaƫtutkintolisä Erikoisammaƫtutkintolisä €/h 1.00 2,02 1,00 2,02 2,36 0,49 0,90 Urakka ja palkkiopalkkaustyöt Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin 16,00 €/NH ja vastaavassa suhteessa osaurakan kerroin. 14 Putkieristysalan työkalukorvaus Korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähin- nä sen jälkeen 0,7 % ja on sen jälkeen 1,72 € päivältä. Etumieslisä putki- ja IV-alat Etumieslisän taaƩu osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,35 €/h. Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,56 e. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus Korvaukset korotuksen jälkeen: EdusteƩavien työntekijöiden määrä 10–50 työntekijää 51–100 työntekijää yli 100 työntekijää €/kahden viikon Ɵlijakso 32,05 40,06 60,06 II korotusvaihe kevät 2015 Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Perustuntipalkat PerustunƟpalkat 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Palkkaryhmä S 1 2 3 4 €/tunƟa 10,16 12,44 14,88 15,68 16,60 Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, eƩä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO) vähennetään uusi perustunƟpalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 1–2014 työehtosopimusmuutokset 2014–2016 Kuukausipalkat SoviƩuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen jälkeen 0,4 %. Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin eƩä ne täyƩävät 10.5 kohdan määräykset. TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT Palkankorotukset toteutetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen. Urakka ja palkkiopalkkaustyöt Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin 16,06 €/NH ja vastaavassa suhteessa osaurakan kerroin. Putkieristysalan urakkahinnoiƩelun rahakerroin 3,56 €/yks. Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käyƩöön siten, eƩä korotuksen vaikutus otetaan huomioon tehtyjen työtunƟen suhteessa. Palkkiopalkkaustyöt Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen 1.6.2016 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,06 €/h ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2014 alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,18 €/h (0,12 €/h + 0,06 €/h) ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta. Työehtosopimuksen lisät Lisä Iltavuorolisä Yövuorolisä Iltatyölisä Yötyölisä Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästymislisä Ammaƫtutkintolisä Erikoisammaƫtutkintolisä €/h 1,00 2,00 1,00 2,00 työssäolon ajalta maksetusta tai makseƩavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makseƩava korvaus mukaan lukien. Edellä mainiƩu määräys erillisestä palkanosasta tulee voimaan 1.9.2014 alkaen. 2,36 20 § Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä 0,48 0,90 Uusi kappale 20 § kohtaan 20.6. Putkieristysalan työkalukorvaus Korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen jälkeen 0,4 % ja on sen jälkeen 1,73 € päivältä. Etumieslisä putki- ja IV-alat Etumieslisän taaƩu osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen 0,35 €/h. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus Korvaukset korotuksen jälkeen: €/kahEdusteƩavien den työntekijöiden viikon määrä Ɵlijakso 10–50 työntekijää 32,05 51–100 työntekijää 40,06 yli 100 työntekijää 60,06 9 § Työajan lyhennys Lisätään uusi kohta 9.6 Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tunƟa viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 5,5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan Sairaan lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella. Osapuolet suosiƩelevat, eƩä yrityksissä sovitaan paikallisesƟ meneƩelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyƩömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokauƩa kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosiƩelevat lisäksi, eƩä tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään meneƩelytavat lapsen Ɵlapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista. YLEISSOPIMUS 15 § Työsuhdeturva Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluoƩamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuuteƩua lomauteƩaessa tai irƟsanoƩaessa määräytyy irƟsanomisesta ja lomauƩamisesta soviƩujen määräysten mukaan kuitenkin niin, eƩä tarkastellaan onko heille mahdollisuuƩa tarjota työtä. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän meneƩelyä koskevaan määräykseen noudatetaan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksiä. 7 HÄIKÄISYVAARAN TORJUMINEN Työnantaja hankkii opƟsesƟ hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot). 15 Urakkahinnoittelumuutokset Ilmastointi 1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET Mom. 3 Yleiset määräykset Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät Kuilulisät: • Korotusprosenƫ kaikissa kuiluasennuksissa + 20 %. • Asennukset laboratorioissa ja erityistä puhtauƩa vaaƟvat työt, vaaƟvampi kuin P1-luokka + 30 %. • SuuƟnkanavan asennus + 25 % kanavan asennuksen normiaikoihin. IV-urakan normituntitaulukko • Lisätään uusi sarake 7. Tulo- ja poistoilmamääräsäädin, Esim. Halton HHV 100 125 160 200 250 315 400 500 630 1,20 NH 1,20 NH 1,60 NH 1,60 NH 1,60 NH 1,90 NH 2,20 NH 2,56 NH 3,20 NH Mom. 6 Aksiaalipuhaltimet • Huippuimuri, uudet kohdat punaisella -20 -29 -49 -63 63- 16 1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET Mom. 4. Lämmittimet (*sähkö- tai IV-urakkaan kuuluvat) Mom. 3 Yleiset määräykset Kohta 2 vaativuus- ja olosuhdelisät *Normiajat laƫalämmitysputkistoille teksƟmuutos: Vaativuuslisien muutokset: • HitsaƩavat HST- ja RST-putket suojakaasulla hitsaƩaessa + 20 % (ennen +10 %). • Höyry- ja lauhdevesiputket +10 % (koski ennen vain sairaalalaiƩeille tulevia). • Pienten yksiƩäisten kokonaisjärjestelmiin kuulumaƩomien kosteiden Ɵlojen laƫalämmitysten asennusten normiaika 0,12 NH/m 40 metriin asƟ. 40 metriä yliƩäviltä osin normiajat taulukon mukaan. 2§ PUTKIASENNUS • Laite NH / kpl • Pientalo LTO-kone, seinämalli alle 40 kg 5,00 NH Imuri NH 1,22 1,92 2,44 2,88 4,28 3 § KOJEIDEN ASENNUS KALUSTEET Mom. 5 Pienkojeet Koko Putkiasennus LV-piippu NH 1,22 1,92 2,44 2,88 4,28 Mom. 6. HST- JA RST-viemärit muhviliitoksin sekä muoviset viemärit liitostavasta riippumatta, painemuhviputket ja * pölynimuriputkistot • Pohjaviemärin kytkentäjohdon lävistäessä alapohjan käytetään em. asennuksissa korotusprosenƟn lisäksi seuraavaa lisänormiaikaa: Poistetaan: • Dn 75 – 110 0,7 NH/kpl Lisätään uusi: • Laƫakaivon asennus 0,25 NH/kpl Otsikon alle liittojen välisen tulkintapöytäkirjan teksti sekoittajien kytkentäjohtojen ja poistoputkien kannakoinneista. • Mikäli LVI-suunnitelmien mukaisesƟ sekoiƩajien kytkentäjohdot (kv, lv, bide, pkh) joudutaan kannakoimaan, maksetaan niistä taulukon mukainen normiaika/metri. • Mikäli LVI-suunnitelmien mukaisesƟ pesualtaiden, kaatoaltaiden, asƟanpesupöyƟen ym. poistoputket joudutaan kannakoimaan, maksetaan niistä taulukon mukainen normiaika/m. 1–2014 Putkieristys 1 Y YLEISET MÄÄRÄYKSET Saneerauslisän muutos Saneerauslisät muutetaan seuraaviksi: Asuinrakennukset • Asukkaat ja/tai asukkaan huonekalut asunnossa + 26 % • Asunto tyhjenneƩy + 20 % Muut rakennukset • Rakennus käytössä + 23 % • Rakennus poisteƩu käytöstä + 17 % • Puhtausluokkaa P1 vaaƟvammissa Ɵloissa tehtävien töiden hinnoiƩeluperusteista sovitaan paikallisesƟ. Mikäli sopimukseen ei päästä, tehdään eristystyöt em. Ɵloissa aikatyönä. Palkkaryhmittelytekstit palkkaryhmän 2 ja 3 osalta päivitettiin. Palkkaryhmä 2 Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV - ja jäähdytyseristyksistä TAI IV – eristyksistä. Palkkaryhmä 3 a) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä sekä IV-eristyksestä tai valmiiden pelƟosien asentamisesta. b) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä IVeristyksistä sekä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai valmiiden pelƟosien asennuksista. VaaƟvuusryhmiƩelyteksƟen muutos ei vaikuta jo olemassa oleviin palkkaryhmiƩelyihin niitä alentavasƟ. Uusi työkalukorvausluettelo Linjapihdit, villapuukko, puukko kumille, sakset 1 kpl, miƩa (Tallmeter), naskali, liimakannu + suƟ, otsalamppu, villasakset, pelƟsakset, pop-niiƫpihdit. Työnantaja kustantaa työntekijälle paristot.. Työehtotoimitsijan terveiset Viime työehtokierroksella sovimme työnantajaliiton kanssa uudistavamme koko työehtosopimuksen yleissopimuksineen. Tämä työ on nyt maalissa ja tuloksen voi nähdä sopimuksen tultua painosta kevään aikana. Tulkinnat entisellään Sopimuksen kokonaisuudistus tehƟin ns. kustannusneutraalilla periaaƩeella. Mitään määräystä ei ole siis heikenneƩy. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla on erikseen soviƩu, eƩä vanhat tulkinnat ovat voimassa, pois lukien neuvoƩeluissa erikseen sovitut asiat, kuten pekkaskorvauksen maksaminen myös lyhyempää työviikkoa tekeville. Miksi muuttaa, jos mikään ei muutu? MoƟvaaƟo muutokseen syntyi, kun huomasimme työehtosopimuksen olevan niin sekava, eƩä tulkintaongelmia milloin mistäkin määräyksestä syntyi kuin sieniä sateella. Tästä syystä muutos oli järkevä toteuƩaa. Yleissopimus, joka määriƩelee mm. luoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuuteƩujen oikeudet ja velvollisuudet uusiƫin myös paremmin nykykäytäntöjä vastaavaksi. Yhteinen koulutus Olemme sopineet alustavasƟ työnantajaliiton kanssa siitä, eƩä teemme tulevana syksynä yhteisen koulutuskierroksen TES-asioista ainakin suurimmissa kaupungeissa. Näissä Ɵlaisuuksissa on se hyvä puoli, eƩä kun paikalla on sekä työntekijä että työnantajapuolen edustajia niin molemmat osapuolet saavat samat Ɵedot samalla kertaa. Tämä on varmasƟ omiaan vähentämään tulkintaerimielisyyksiä työpaikoilla. Työ jatkuu Vaikka uudistustyö työehto- ja yleissopimuksen osalta onkin nyt maalissa, ei se tarkoita sitä, eƩä juna pysähtyisi. Sovimme useita eri työryhmiä tulevaksi sopimuskaudeksi. Kaikkiin työehtosopimuksen urakkahinnoitteluihin on perusteƩu työryhmät. Tarkoituksena on pysyä ajassa mukana työmenetelmien muuƩuessa ja uusien materiaalin lisääntyessä. Kokonaan remonƫin on menossa sprinklerasennuksen hinnoiƩelu. NykyhinnoiƩelu on valiteƩavasƟ käytännössä kuollut kirjain työehtosopimuksessa. Toivotan hyvää keväƩä osaston jäsenille ja erityiskiitos runsaasta osallistumisesta 7.3 pideƩyyn ƟedotusƟlaisuuteen Puistokulmassa. KIMMO PALONEN työehtotoimitsija 17 Osasto maakokouksessa Jyväskylässä Rakennusliiton maakokous järjeste in lokakuussa Jyväskylässä. Kokousta varten osastoilta oli pyyde y hyvissä ajoin materiaalia tes-esityksien sekä niiden perustelujen osalta. O sastostamme osallistui maakokoukseen kuusi edustajaa, jotka matkasivat esitystemme sekä perusteiden kanssa Jyväskylään. Maakokoukseen oli saatu hyvä osallistujamäärä ja koko maasta kaikkien alojen edustajia oli ilmaantunut paikan päälle yli 400 rakentajaa. Talotekniikka-alan edustajiakin oli paikalla 45 henkilöä ja esityksiä oli tullut hyvin joka puolelta maata. 18 Osastomme edustajat toivat esitykset putki-, iv-, eristysurakoiden sekä tes-teksƟmuutosesitysten osalta perusteluineen. Osastomme putken sekä ilmastoinnin urakkaesitykset kävi läpi Timo Mikkonen sekä eristykseen liiƩyvät asiat Juha Nuutinen. Muutoin eniten keskustelua talotekniikka-alan ryhmän kokouksessa nosƟvat lomissa huomioitavat lauantaipäivät, työajan lyhennyskorvauksen maksaminen myös alle 40 h työaikamuodoissa, matkakorvaukset sekä perusajatus, eƩä lisää liksaa. Maakokouksen puiƩeet sekä keskustelut olivat hyviä ja katsoimme, eƩä näkemyksemme on oteƩu huomioon ja mukaan keskusteluihin sekä joiltain osin myös menossa mukaan tes-neuvoƩeluihin. 5 1–2014 kaupungin kokous Talotekniikka-alan viiden kaupungin kokouksen järjes Pori. Perinteikäs ja pitkän historian omaava vuosi ainen talotekniikka-alojen osastojen kokoontuminen oli tuonut paikalle väkeä Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä sekä etenkin järjestäjinä Porin osaston jäseniä. Kokouksessa käy in läpi talotekniikka-alalla tapahtuneita muutoksia, tulevia asioita sekä vuoden 2014 työehtosopimusneuvo eluja. O sastostamme matkaan lähƟ neljä edustajaa tuomaan Uudenmaan työmailla esiin tulleita epäkohƟa sekä ajatuksia talotekniikka-alan työehtosopimuksen uudistamisesta. Rakennusliiton lakimies Jyrki Ojanen kävi läpi lakimuutosta ja sen perusteita koskien vuosilomalla sairastumisen omavastuun poistumista. Sairaslomasta on haeƩava lääkärintodistus ja informoitava viivyƩelemäƩä työnantajaa sairastumisesta sekä pyydeƩävä loman siirtoa. Työehtosopimuksen osalta Jyrki kävi läpi ns. laatukysymyksiä, joiden osalta neuvoƩeluihin on paineƩa koskien 0-sopimukset vuokrafirmois- sa, ja alle 40 h työsopimukset, joilla pelataan joissain työehtosopimuksissa. TyöehtosopimusneuvoƩeluissa tullaan oƩamaan esiin tes:n eri ongelmakohdat ja pyritään parantamaan kirjauksia ennen kuin ongelmat kasvavat liian isoiksi. Talotekniikka-alan työllisyys on kohtuullista verrattuna yleiseen tasoon Työehtotoimitsija Kimmo Palonen kävi läpi työllisyysƟlastoja, joiden osalta talotekniikka-alalla työllisyys oli kohtuullista yleiseen Ɵlanteeseen nähden. Tulevista työehtosopimusneuvoƩeluista ei ennusteƩu helppoja yleisen linjan johdosta. Kuitenkin pideƫin tärkeänä jäädä pois raamisopimuksesta ja tehdä omat ratkaisut neuvoƩeluissa pyrkien parantamaan myös tes-kirjauksia. Lopuksi Satakunnan alueen aluepäällikkö Ismo Mansikka kertoi alueorganisaaƟosta sekä kävi läpi alueen asioita. Osastomme kiiƩää Porin osastoa hyvin hoidetuista järjestelyistä. 19 VALOKUVAUS harrastuksena Kiinnostus luontoon alkoi 60-luvulla lintujen tarkkailulla, perhosten keräilyllä ja yleensä luontoa ihailemalla. J oskus 70-luvulla hommasin ensimmäisen kamerani mallia Olympus OM2 ja 400 mm telen, ja tällä pääsin alkuun. Tuohon aikaan vielä filmien kehiƩäminen ja kuvien odoƩaminen oli jopa hankalaa, kun vertaa tähän päivään jolloin pystyy digikameralla kuvaƩuja kuvia katselemaan heƟ. Tätä nykyä käytän Nikon D3Sja D200-runkoa, sekä Nikkor 400 mm F2.8 sekä makroa ja laajakulma- 20 putkia. Matkaan on toki saƩunut yksi jos toinen kamera, millä on tullut kuvia räpsiƩyä ja kaikki ovat olleet hyviä uutena, muƩa hetken päästä sitä on jo hamunnut uuƩa ja parempaa kameramallia. Valokuvauksen kehitys on ollut huikea siirryƩäessä filmistä digiaikaan. Kameramaahantuojat järjestä- vät kursseja, tai siƩen voi hakea itse Ɵetoa kirjoista ja neƟstä. Pääasiassa kuvaan lintuja, muƩa myös nisäkkäitä ja hyönteisiä tulee kuvaƩua. Kun kuva on oteƩu, siirrän kuvat Ɵetokoneelle, jossa muokkaan kuvaa Photoshopissa tai Ligthroomissa. Kuvista korjaan pääsääntöisesƟ kirkkauƩa ja kontrasƟa 1–2014 Kuvaus on sitä täydellisen kuvan metsästämistä. Se on hetki, kun kaikki elemenƟt; valo, paikka, tapahtuma osuvat nappiin. Jokin ikimuistoinen hetki kauniissa luonnossa. Se paras kuva on vielä oƩamaƩa. MuƩa paljon on kuvia, joissa olen saanut vangiƩua kuvaan hienon hetken ja pitänyt jopa parhaana kuvana. Kun ostat kameraa suosiƩelen ostaessa mieƫmään, mihin tarkoitukseen kameraa tarvitset. Kun kuvausinto iskee, osta pokkari ja ala räpsiä kuvia, nykyäänhän filmi ei maksa mitään ja muistot kuvina ovat hienoja. Joukolla ulos Suomen kaunista luontoa dokumentoimaan! Roger (Rokku) Grundström 60 v. putkieristäjä Lohjalta 21 OSASTON OS S O JJÄSENTEN S S SYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNA 2014 Metsä Jorma Neiman Pekka Pekk Juhani Hurmerinta Aarne A Tapani Savolainen Jorma Jo Heinonen Tuomo Tu Tapio Raivio Kari Heikki H Johannes 24.08.1954 12.09.1954 30.09.1954 04.10.1954 21.12.1954 29.12.1954 Kemppainen Maƫ Vesa Kankainen Mauri Aatos Hyppönen Eino Johannes Halonen Reijo Antero Vehma Kauko MaƟas HorƩanainen Maƫ Saukkonen Arvo Majavesi Eero Johannes 05.01.1949 19.01.1949 24.01.1949 30.01.1949 10.02.1949 16.02.1949 25.02.1949 06.03.1949 13.03.1949 23.03.1949 07.04.1949 10.04.1949 12.04.1949 21.04.1949 16.05.1949 07.06.1949 17.06.1949 18.06.1949 22.06.1949 25.06.1949 01.07.1949 19.08.1949 19.08.1949 01.09.1949 18.09.1949 21.09.1949 31.10.1949 08.11.1949 09.11.1949 13.12.1949 15.12.1949 22.12.1949 31.12.1949 75 VUOTTA 65 VUOT VUOTTA 50 VUOTTA Lindholm Ari Tapani 08.01.1964 Korhonen Kim Olavi 12.01.1964 Aalto Jukka Tapani 17.02.1964 Harjukangas Timo Juha K. 15.04.1964 Ahonen Kari Ensio 16.04.1964 Mikkonen Timo Juhani 30.04.1964 Sjögren Petri Juhani 30.04.1964 Nieminen Juha-Pekka 11.05.1964 Jallai Vellu 19.05.1964 Pôld Ain 19.05.1964 Lampi Kimmo Toivo Untamo 20.05.1964 Heinonen Hannu ChrisƟan 23.05.1964 Säynätmäki Asko Tapani 24.06.1964 Kasari Jukka Marƫ 26.06.1964 KosƟan Petri Tapani 09.07.1964 Nurmikanta Ari Maƫ 11.08.1964 Parkkali Maƫ Juhani 18.08.1964 JaaƟnen Penƫ Olavi 18.09.1964 Lindholm Jan KrisƟan 16.10.1964 Verkko Harri Antero 30.11.1964 Pesonen Marƫ Tapani 26.12.1964 60 VUOTTA Kurkela Pekka Penƫ Järvinen Maƫ Juhani Saikko Reijo Kalevi KevätlahƟ Maƫ Haavisto Jouni Veteläinen Keijo Venäläinen Timo J. Ahola Hannu Tapio Hynninen Penƫ Kalevi Seppälä Pekka Moilanen Reijo Olavi Lipponen Harri Olavi Virkkunen Mikko Tapani 22 23.01.1954 25.02.1954 06.03.1954 14.03.1954 26.03.1954 14.04.1954 23.04.1954 29.04.1954 15.05.1954 20.06.1954 23.06.1954 31.07.1954 31.07.1954 Raappana Arvi Ar Antero Pärnänen Hannu Ha Sakari Heiskanen M Marƫ Suojoki Marƫ Olavi SSeppänen ä K Juhani J Alatalo Eino Rooperƫ Suorsa Erkki Olavi Kokkonen Esa Pekka Huotari Veikko Juhani Torikka Tapio Antero Bamberg Marƫ Juhani Rämö Pekka Andersson Perƫ Antero Suhonen Jorma Johannes Jäppinen Jari Juhani Sanaksenaho Marƫ A. Kallio Esko Olavi Kujansuu Maƫ Kalevi Nieminen Kari Niilo Juhani Heinonen Rauno Sakari LahƟnen Jouko Juhani Mieƫnen Reijo Maƫ Näsänen Erkki Tapio Karhu Keijo Kalervo Vesterinen Marƫ Antero Haavisto Lauri Johannes Vuorenmaa Tapani Jaakko LaiƟnen Rauno Olavi Laukkanen Reijo Antero RaƟlainen Jouni Uolevi Korhonen Markku Juhani Sarlin Keijo Antero Reinikka Veikko Johannes 70 VUOTTA Tamminen Eero Edvard Pirinen Penƫ Olavi Mikkola Raimo Juhani Hänninen Usko Antero Hägg Christer Alho AhƟ Sylvester Palviainen Raimo Olavi Huurinainen Penƫ Maƫ 22.02.1944 19.03.1944 21.03.1944 26.03.1944 02.04.1944 21.06.1944 15.07.1944 08.08.1944 Haaranen Aimo Heimo Roukala Reino Ilmari Mustonen Teuvo Termonen Veikko Malila Kaarlo MaƟas Rainamaa Erkki Jorma E. Tanhola Niilo Antero KoisƟnen Pekka Jokinen Seppo Pulkkinen Teuvo Simeon Helenius Eino 13.08.1944 21.09.1944 01.10.1944 22.10.1944 25.10.1944 09.11.1944 19.11.1944 24.11.1944 14.05.1939 24.05.1939 22.07.1939 04.08.1939 17.08.1939 05.10.1939 09.10.1939 15.10.1939 20.10.1939 08.12.1939 27.12.1939 80 VUOTTA Leppälä Seppo Antero Stenvall Heikki Lauri Ketola Esko ValƩer Lehtonen Jukka Antero Oinonen Reijo Rainer Uimonen Penƫ Gunnar Helminen Esko Armas 21.01.1934 16.02.1934 02.03.1934 29.07.1934 04.09.1934 05.09.1934 18.11.1934 85 VUOTTA Halonen Juho Heikki Sainio Erkki Olavi Rosenlindt Keijo Vilhelm 19.01.1929 28.01.1929 11.05.1929 90 VUOTTA Repin Vasili 30.08.1924 92 VUOTTA Aaltonen OƩo Allan 11.03.1922 VouƟlainen Kaarlo ValƩeri 27.10.1922 1–2014 SYNTYMÄPÄIVÄKUVIA VUODELTA 2013 Jorma Raaska 75 v. Tuomo Karjalainen 65 v.(vas.) ja Paavo Toivonen 75 v. (oik.) Veli-Matti Lindqvist 60 v. Tarmo Leino 60 v. (oik.) Kauko Lindeberg 85 v. Pentti Paldanius 70 v. Heikki Leinonen 65 v. (vasemmalla) Valde Räsänen 75 v. 23 Muuta toimintaa 22.3. kävimme 15 hengen porukalla tutustumassa Lohjan kaivosmuseoon. Kaivoskäynnin mielenkiintoa lisäsi ”Kalkki Petterin”, 30–luvun fasisƟsen isännän johtamistyyli sen ajan työmarkkinoilla mm. lakonmurtajien käytössä järjestäytyneitä työntekijöitä vastaan. 21.–25.10. olimme perinteisellä Nuuskakerhon liikuntakurssilla Siikarannassa. Mukana oli 14 osallistujaa. ToivoƩavasƟ tämä kurssi heräƫ osallistujat jatkossa huolehƟmaan oman kuntonsa ja liikunnan harrastamisesta. NUUSKAKERHON toimintaa vuonna 2013 Nuuskakerho on edelleen toiminut osastomme veteraanijaostona ja sen toiminta ollut akƟivista kuten edellisinäkin vuosina. Nuuskakerho on kokoontunut osaston Ɵloissa edelleenkin parillisten viikkojen torstaipäivisin klo 11.00. Kevätkaudella kokoonnuimme 9 kertaa ja syyskaudella 7 kertaa. Yhteensä 16 kertaa. Osallistujia on ollut kiiteƩäväsƟ, keskimäärin 25 osallistujaa, vaikka kevätkaudella ei ulkopuolisia alustajia ollutkaan. Syyskaudella 3.10 oli alustajana Antero Eerola, Vantaan kaupunginvaltuuteƩu ja ministeri Paavo Arhinmäen eduskunta-avustaja. Aiheena ajankohtaiset asiat. 31.10. oli alustajana eläkkeellä oleva Puu- ja erikoisalojen liiton tuomari Kalevi Hölttä. Aiheena lakot kauƩa aikojen SAK:n liitoissa. 14.11. alustajana Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Anu Mäki. Aiheena Eläkeläiset ry:n toiminta. 24 28.11. alustajana Eläkkeensaajien toiminnanjohtaja Petra Toivonen. Aiheena Eläkkeensaajien toiminta. 5.6. haastoimme osaston työssäkäyvät jäsenet onkikilpailuihin MusƟkkamaalle. 15.–16.6. osallistuimme talotekniikka -alan retkeilypäiville Peurungassa Laukaalla. 1–2014 Kävimme Tampereen Vapriikkimuseossa 14 hengen voimin tutustumassa TerrakoƩa-armeijan ja Kiinan keisarien aarteet -näyƩelyyn. NäyƩely on ainutlaatuinen maailmassa ja sanotaankin sen olevan maailman kahdeksas ihme. Kiinan ensimmäisen keisarin hauta löydetƟin vuonna 1970. Kaivauksessa löytyi lähes 8 000 soturia, jotka suojasivat keisaria. 29.10. Aluejärjestön Ɵlaisuuteen osallistui osastostamme 10 jäsentä. 13.12. musiikkitalon tutustumiskierrokseen ja orkesterin harjoitusten seurantaan oli varaƩu 40 lippua. Osa myyƟin muiden järjestöjen edustajille, joƩa saaƟin kaikki liput käyteƩyä. 18.12. olimme Helsingin KaupunginteaƩerissa katsomassa Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aikaista vaikuƩavaa musikaalia tohtori Zivago. Tällaista toimintaa olemme harrastaneet kuluneen vuoden aikana kuten myös aikaisempinakin vuosina. Hyvä eläkeläisjäsen Jos olet jo eläkkeellä tai olet lähiaikoina jäämässä eläkkeelle, toivotamme sinut tervetulleeksi Nuuskakerhon toimintaan ja kehiƩämään kaikille mielekästä toimintaa. Nuuskakerho Mikko Salovaara Puheenjohtaja 25 Nuuskalaiset liikuntakurssilla Siikarannassa Kaikkihan Ɵetävät liikunnan merkityksen. Varsinkin ikääntyvien, jotka eivät enää saa liikuntaa työssään, on tärkeää harrastaa jonkinmuotoista liikuntaa. Siksi olemmekin Nuuskakerhossa jo useamman vuoden aikana olleet Siikarannassa liikuntakurssilla. Lokakuisena maanantaina saavuimme Siikarantaan perinteiselle liikuntakurssillemme. Ruokailun jälkeen kokoonnuimme 14 nuuskalaisen voimin ennestään tutun ja pidetyn ohjaajamme Sirkan kanssa avausƟlaisuuteen Ɵloihin, joissa aloimme liikunnallisen viiden päivän aherruksemme. Ensimmäisen päivän aloitusjumppana oli tuolijumppa, aivojumppa ja venyƩelyä. Nämä jumpat, venyƩelyt, itämaiset lajit, keppijumpat ja vesijumpat jatkuivat Ɵiviinä aina poislähtöömme asƟ. Kaikki osallistuimme oman kunnon sallimaan kurssiohjelmaan. AkƟivisinta esimerkkiä näyƫ meille nuoremmille porukkamme iäkkäin toverimme, joka ensi vuonna täyƩää 90 vuoƩa. Viimeistä edellisenä päivänä kävimme tutustumassa Nuuksiossa sijaitsevaan HalƟa luontokeskukseen, joka antaa Suomen luonnosta ja eläi- 26 mistä hyvän kokonaiskuvan (olimme mm. karhun pesällä ja oravan pesässä). Viimein koiƫ perjantai, jolloin Ɵppa silmässä jouduimme jäƩämään jäähyväiset ohjaajallemme Sirkalle, jolle toivotamme hyviä eläkepäiviä. Antakoon tämä liikuntakurssimme virikkeitä liikunnan harrastamiseen nuuskalaisille myös muunakin vapaa-aikana. ToivoƩavasƟ taas voimme ensi vuonnakin järjestää samanlaisen porukan yhtenäisyyƩä vahvistavan nuuskalaisten liikuntakurssin Siikarannassa. Mikko Salovaara 1–2014 Putkiköörin Kansalaissodassa menehtyneiden punaisten muistomerkillä. toiminnallinen kausi ja tapahtumat 2013 T oimintamme käynnistyi maaliskuun alkupuolella vilkkain harjoituksin maanantaisin ja Putkiköörinvetäjän leikkauksen jälkeen pääsƟin taas normaalirytmiin huhƟkuussa. Vuoden ensiesiintyminen oli huhƟkuussa Uudenmaan veteraanitapaamisessa. Saimme edustajilta kovasƟ kiitosta kuoron toiminnan eteenpäin viemisestä. Tämän jälkeen pääsimme harjoituksiin, kun varmistui Putkiköörin osallistuminen Talotekniikka-alan retkeilypäiville Peurunkaan kesäkuun puolessa välissä. Retkeilypäivien pääjuhlaan oli ohjelmat jo varaƩu, muƩa olemme kiitollisia esiintymisestä kansalaissodassa menehtyneiden punaisten muistomerkillä. Tilaisuus oli hieno ja saimme myös samalla teksƟä Ra- kentajaan Putkiköörin 25-vuoƟskaudelta. Syyskuussa aloiƟmme kesäkauden jälkeen harjoitukset ja kävimme onniƩelemassa 80 vuoƩa täyƩänyƩä Sauli Sarvea Keimolan Kaiunmajalla. Lokakuun harjoitukset täyƫ pyyntö tulla onniƩelemaan marraskuun Putkikööri tunnelmoi syyskokouksessa. alussa 15 vuoƩa täyƩävää lauluyhtye Helokkeja ja samalla siitä Ɵlaisuudesta Kinaporin palvelutalossa tuli Putkiköörin 25-vuoƟsjuhlaesiintymnen, koska erillistä juhlaa ei pääteƩy järjestää. Jatkoimme harjoiƩelua maanantaisin kohƟ marraskuun lopussa olevaa osasto 390:n syyskokousta ja pikkujoulua. Tulevan 2014 kauden tavoiƩeena on osallistuminen kesäkuussa RL:n kesäpäiville Savolinnassa ja mahdollisesƟ liiton merkkipäivä-vastaanottoƟlaisuuteen vapun Ɵetämissä. Kiitokset kaikille kuorolaisille ja säestäjälle Reino Bäckrömille sekä osastolle menneestä kaudesta ja hyvää vuoƩa 2014. Putkiköörin psta Arvo Saukkonen 27 Osaston syyskokous sekä pikkujoulut Osaston syyskokousta sekä pikkujouluja viete in lauantaina 30.11.2013 osaston toimi loissa. Kokous aloite in aikataulun mukaises klo 12 ja osaston jäseniä oli kohtuullisen hyvin paikan päällä. Yhteensä päivän aikana kävi n. 67 jäsentä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Timo Mikkonen. Aloi mme kokouksen osastomme Putkiköörin vetäessä muutaman unohtuma oman värssyn ja toivo aen porukan tervetulleeksi. T ilannekatsausta oli tullut pitämään Rakennusliitosta työehtotoimitsija Kimmo Palonen. Kimmo kävi läpi työehtosopimusneuvoƩeluihin valmistautumista sekä esityksiä, joita on jäseniltä tullut. Työehtosopimusneuvottelut TyöehtosopimusneuvoƩeluissa on tarkoitus mennä eteenpäin ja saada korjauksia putken- iv:n sekä putkieristyksen urakkapuolen asioihin myöskin työehtosopimuksen teksƟpuolella on tarkoitus parantaa tekstejä sekä korjata kohƟa jotka saaƩavat antaa joillekin yrityksille mahdollisuuden pelata. 28 TeksƟen osalta oleva kokonaisuudistus on tarkoitus saada valmiiksi ja tätä kauƩa saada tessistä helpommin lueƩavan sekä täten vähentää turhia tulkinta risƟriitoja työpaikoilla. Lisäksi Kimmo heräƫ keskustelua eläkkeisiin liiƩyen. Rakennusliitto ei tule hyväksymään eläkeiän nostoa. Kokouksessa luovuteƫin osaston hallituksen anomat Rakennusliiton kultaiset ansiomerkit Heikki Leinoselle, Markku Korhoselle, Tarmo Leinolle sekä Esko Kalliolle hienosta sekä pitkäaikaisesta toiminnasta osaston sekä ay-liikkeen hyväksi. Lisäksi kokouksessa luovuteƫin ansiomerkit vapaajäsenyyden saaneille osaston jäsenille, muille toimitetaan posƟtse koƟin. Rakennusliiton toiminta Rakennusliitosta aluetoimitsija Niko Räsänen kertoi osaston toiminnan olevan akƟivista ja mainiota. Osasto oli osoittanut erityistä aktiivisuutta myös maakokouksessa ja alueelta oli tullut tes-muutosesityksiä selkeästi enemmän kuin muilta alueilta. TyöƩömyys on jonkin verran lisääntynyt Uudellamaalla. Kuitenkin isoja rakennuskohteita on tulossa: metro, kehäratatyömaat ja muutoinkin on tulossa uusia isoja asuinalueita – saneerausta unohtamaƩa, mikä tuntuu taas tällä hetkellä kasvavan hyppäyksin kun osa taloyhƟöistä on jo myöhässä ja paikat hajoavat käteen. Huoltopuolellakin on havaiƩavissa kasvua johtuen varmaankin osiƩain juuri talojen ikääntymisestä sekä remonƫen aloiƩamisen viivyttämisestä. Kokonaisuutena osaston toiminnasta ei voi kuin antaa kiitosta koska osasto on huomioinut sekä ollut akƟivisia nuorison, työssä olevat ja veteraanitoiminnan. Pikkujoulut Osasto teki päätökset sekä suunnitelmat tulevalle vuodelle. Sen jälkeen siirryimme pikkujoulun vieƩoon ruuan, juoman ja hyvien keskustelujen kanssa. Paikan päällä olleet pystyivät havaitsemaan, eƩä jutun porina haiƩasi jopa karaoken laulamista. On hienoa, eƩä keskusteltavaa riiƩää ja näillä opein mennään eteenpäin. Tavoitteissa on kehittää myös syyskokousta ja pikkujouluja jonkin verran uusiksi vuonna 2014. 1–2014 29 LVI-asentajan terveystarkastus LVI-asentaja, joka asentaa ja korjaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastoin lai eita, työskentelee useimmiten LVI-alan yrityksessä, joka tekee urakoita uudis- ja korjausrakennustyömailla. LVIasentajia on myös rakennusaineteollisuuden (esim.elemen teollisuuden), kun en vesi-, viemärija energialaitosten sekä kiinteistöhuoltoyh öiden palveluksessa. L VI-asentaja voi olla erikoistunut vesi-, kaasu-, lämpöjohto-, ilmastoinƟ-, jäähdytyslaite- tai öljypumppuasentajaksi tai-korjaajaksi. Pienissä yrityksissä LVI-asentaja tekee kaikkia alan töitä. Terveystarkastus, jolla seurataan työntekijän terveydenƟlaa, tehdään työsuhteen alussa, 1–3 vuoden välein, sekä työsuhteen pääƩyessä. Tarkastuksen sisältöön vaikuƩavat haastaƩelusta ja työpaikkakäynneistä saadut Ɵedot tutkiƩavan yksilöllisistä (myös aikaisemmin työuran aikana) alƟstuksista sekä Ɵedot ammaƟn mukaisista alisteista. Terveystarkastus on lakisääteistä. Työterveyshuoltolain mukaan 21.12.2001/1383 työterveyshuolto kutsuu terveystarkastukseen työntekijän jossa selvitetään työperäisten terveysvaarojen ja -haiƩojen, työntekijöiden terveydenƟlan sekä työ- ja toimintakyky, arvioinƟ ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara. Jos työntekijälle suoriteƩu terveystarkastus osoiƩaa, eƩä työntekijällä henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia on ilmeinen alƫus saada työstä vaaraa terveydelleen, työntekijää ei saa käyƩää tällaiseen työhön. 30 TYÖN ALTISTEET, JOTKA HUOMIOIDAAN TERVEYSTARKASTUKSISSA: Hitsaus ja juotoskäryt, asbestille altistuminen, mineraalivilla-eristeet, homeet ym biologiset altisteet saneeraustyössä: Kysytään ja tutkitaan keuhkojen toiminta, hengitysƟeoireet, spirometria, keuhkoröntgen (krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, homepölykeuhko, asbesƟsairaudet). Työntekijän tupakoinƟ ja sen lopeƩaminen huomioidaan. Pölyhaitat ovat suurimmat korjaustyömaiden purkuvaiheissa, etenkin putkieristeiden purussa. Vanhoissa ennen 1975 tehdyissä putkieristeissä on yleensä asbesƟa. Asbestikartoituksesta huolimatta asbesƟmateriaaleja voi löytyä vielä putkimiehen purkutyön aikana. Myös mineraalivillaeristeiden ja putkien purku on hyvin pölyistä. Putkien, varaajien ja kaƫloiden purussa käytetään myös polƩoleikkausta, jossa metallihuurujen lisäksi ilmaan muodostuu typen oksideja ja häkää. Polyuretaanilla eristeƩyjen putkien korjauksessa putkimies voi alƟstua suurille isosyanaaƫpitoisuuksille etenkin kaukolämpöputkistojen korjauksessa. Uudisrakennuksilla pölyisimpiä töitä ovat putkien katkaisut laikalla, pöly on pääosin rautapölyä. Metalliputkien liiƩäminen tehdään hitsaamalla (teräs ja rauta) tai juottamalla (kupari), metallihuurut ja hitsaus- ja juotoskaasuista muodostuvat typen oksidit ovat haitallisia ahtaissa Ɵloissa. • Iho: IhoƩumia aiheuƩavia aineita esiintyy putkimiesten työssä useita. Allergeeneja ovat mm. nikkeli ja kromaaƟt (mm. hitsaus), epoksihartsit (liimoissa), luonnonhartsit (juoksutteet), formaldehydi ja isosyanaaƟt. ÄrsytysihoƩumaa voi aiheutua mm. juoksuƩeista ja juotosaineista, eristevilloista ja mineraaliöljyistä. • Melu: Kuulontutkimus aina työhöntulotarkastuksessa, sen jälkeen 1 vuoden välein ensimmäiset 4 vuoƩa ja siƩen 3 vuoden välein) Putkitöissä käyteƩäviä ja voimakasta melua synnyƩäviä koneita ovat kulmahiomakoneet, poravasarat (iskuporakoneet) ja kierteytyskoneet. Niiden aiheuttamat melutasot ovat niin voimakkaita, eƩä jo muutamien minuuƫen päiviƩäinen alƟstuminen aiheuƩaa kuulovauriovaaraan. Kulmahiomakoneet, melutaso 85-110 dB, poravasarat 80-100 dB, kierrätyskoneet 89-97 dB, purkutyöt 80-101 dB. • Tärinä: Tärinä voi aiheuƩaa valkosormisuuƩa. Tärinälle alƟstutaan tärinää aiheuƩavien koneiden ja laitteiden käytössä. • Tapaturmanvaarat: silmätapaturmat (roiskeet, lentävät kappaleet, hitsausvalon ärsytys) Viiltohaavat, kompastuminen, putoaminen (työskentelytasot ja telineet). Valaistusolosuhteet on oltava hyvät. Tapaturmien torjunnassa on oleellista käyƩää työnantajan suosiƩelemia suojaimia: Suojakypärä, silmäsuojaimet, kuulosuojaimet, työvaaƩeet ja polvituet, turvakengät sekä erilaisia käsineitä: viilloilta suojaavat, kosteudelta ja kylmältä suojaavat, kemikaaleilta suojaavat. • Valaistus: rakennusvaiheen alussa on hyvä asentaa riiƩävä yleis- ja kohdevalaistus kulkualueille sekä työskentelykohteisiin. Pahimmissa paikoissa otsavalaisin apuna, jäƩää kädet vapaiksi ja valo helposƟ suunnaƩavissa katselukohteeseen • Fyysinen kuormittuminen ja oireet tuki- liikuntaelimistössä: tarkastuksessa kiinnitetään erityisesƟ huomiota niskan, harƟaseudun ja alaselän oireisiin ja kuormiƩumiseen, työskentelyyn kädet harƟatason yläpuolella sekä polvi -ja kyykkyasennoissa. TyövaaƩeet ovat: asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi. 1–2014 • Niskan etukumara asento: staattinen kuormittuminen niskan alueen ja harƟaseudun lihaksissa, nivelsiteiden venyminen Niskan taakse taipunut asento : staatƟnen kuormiƩuminen niskan alueen ja harƟaseudun ja osiƩain myös selän lihaksissa ja nivelsiteiden venyminen • Selän etukumara asento: staaƫnen kuormiƩuminen selän ja pakaroiden lihaksissa ja nivelsiteiden venyminen Polvi-, kyykkyasento staatƟnen kuormiƩuminen alaraajojen lihaksissa, nivel- ja rustokudoksen kuormiƩuminen ja aineenvaihdunnan estyminen • Kädet koholla työskentely staaƫnen kuormiƩuminen olkaharƟaseudun lihaksissa ja nivel- ja rustokudoksen kuormiƩuminen. • Makuuasennossa työskentely (+ kädet koholla työskentely) niskaharƟaseudun, olka- ja käsivarren lihasten staaƫnen kuormiƩuminen, aineenvaihdunnan estyminen alaraajojen ja selän lihasten staaƫnen kuormiƩuminen. • Ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot: ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet ja staatƟset asennot aiheuƩavat lihaskuormitusta ja nivelten kuormiƩuminen. Työterveyslaki 13 § tai yritys aloiƩaa toiminnan. Työpaikkaselvitys tehdään myös silloin, kun yrityksen työterveyshuolto vaihtuu. Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn, työympäristön ja työyhteisön • terveysvaaroista ja -haitoista • kuormitustekijöistä • voimavaroista Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin poƟlaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6 §:ssä säädetään. Edellä 1 momenƟn 2 kohdassa tarkoitetun terveystarkastuksen perusteella anneƩavaan todistukseen (lausuntoon) merkitään yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoiteƩaviksi suunniteltuja tehtäviä. Työntekijä saa lisäksi terveystarkastuskorƟn, jossa on kirjaƩu terveystarkastuksen ajankohta sekä seuraavan terveystarkastuksen ajankohta. Työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen Työpaikkavelvitys Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoiteƩuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoiteƩaessa tai työn kestäessä on välƩämätön: 1) hänen terveydenƟlansa selviƩämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuƩavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selviƩämiseksi työstä aiheutuvien, terveydenƟlaan kohdistuvien vaaƟmusten vuoksi. Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka työterveyshuollon ammaƫhenkilöt ja asiantunƟjat toteuƩavat. Se tehdään aina yhteistyössä: työnantajan edusta (t), työsuojeluhenkilöstön edustajat, työtekijät, ja työterveyshuollon asiantunƟjat. Heidän kaikkien toiminta perustuu asiakastyöpaikoilla tehtävien töiden sekä niihin liiƩyvien keskeisten terveyteen ja työkykyyn vaikuƩavien tekijöiden tuntemukseen. Työpaikkaselvitys tehdään, kun yrityksen työntekijät aloiƩavat työnsä, Arvion perusteella tehdään: • johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuƩavista keskeisistä tekijöistä ja niiden merkityksestä terveydelle, sekä yhdessä työpaikan kanssa. • sovitaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet • tarkistetaan toimintasuunnitelma ja tehdään siihen tarpeelliset muutokset • seurataan soviƩujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia Työpaikan kannalta oleellisin osa työpaikkaselvitystä on terveydelliseen merkitykseen perustuvat työhön, kuormituksiin ja työympäristöön tehtävät toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuƩaminen. Sen vuoksi on tärkeää sopia niistä yhteistyössä työpaikan kanssa. Työterveyshuolto antaa työpaikalle johtopäätöksistä ja sovituista toimenpiteistä sekä kirjallisen eƩä suullisen (puhelimitse tai kasvokkain) palauƩeen (raporƟn) sekä tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen ja työkykyyn liiƩyvistä asioista organisaaƟon eri tasoille. Työpaikkaselvitys voidaan tehdä kohdennetusƟ esimerkiksi ƟeƩyä työtä tekevän työntekijän työhön, mikäli työterveyshuolto tarvitsee lisää informaaƟota kyseisen henkilön työstä ja työntekoon liiƩyvistä vaiheista. 31 Putkimiesten on aika korjata ELÄKEPUTKI Suomalainen eläkeputki uhkaa mennä rikki tai perä poikki. Työnantajapuolen silmä kkuna ovat erityises työ ömien ns. lisäpäivät eli 500 päivän työ ömyysjakson jälkeen tuleva jakso. Siitähän voi nyt päästä 62 -vuo aana eläkkeelle ilman, e ä eläke alenee pysyväs . Samoin työnantajat ovat esi äneet jo, e ei eläkeiän korotus 65 vuoteenkaan rii äisi, vaan tavoi eena on 67 vuo a. 32 Tämän vuoksi RakennusliiƩo on käynnistänyt Elävänä eläkkeelle! -kampanjan, jolla tavoitellaan eläkeiän nostamisen ja eläkeputken poistamisen sijasta eläkeiän määräytymistä jaksamisen mukaan. Eläkeputkivuoto on vielä tukittavissa, mutta ei ilman putkimiehiä Rakennushommissa voidaan pitää jo nyt saavutuksena sitä, eƩä kaveri jaksaa 63-vuoƟaaksi asƟ. Itse asiassa Suomen kaikista palkansaajamiehistä vain 31 % pääsee ”normaalisƟ” 63 -vuoƟaana eläkkeelle. Siis 69 % palkansaajamiehistä ei jaksa edes 63-vuoƟaaksi. Ennen sitä iskevät sairaudet tai työƩömyys. Elävänä Eläkkeelle -kampanja näkyy myös katukuvassa. Tässä Hakaniemessä pidetyn tilaisuuden osanottajia. Miten siƩen kävisi, jos eläkeikä nousisi 65 vuoteen? TodennäköisesƟ tähän asƟ jaksaisi vain parikymmentä prosenƫa palkansaajamiehistä. Mikä tässä siƩen on niin kummallista tai epäoikeudenmukaista? Epäoikeudenmukaisuus tulee siitä, eƩä juuri palkansaajamiehet ja -naiset maksavat eniten eläkemaksuja. ErityisesƟ palkansaajamiehet kuitenkin saavat vähiten eläketuloja. Jotkut paremmassa asemassa, keveissä konƩoritöissä olevat johtajat napsivat siƩen eläkerusinoita. Elävänä eläkkeelle! -kampanja heräƩää keskustelua eläkeuudistuksen inhimillisistä vaikutuksista. Jo nyt, kun eläkekampanja on pyörinyt muutaman hetken, on julkisuuteen noussut paljon uusia vaihtoehtoja. RakennusliiƩo toi itse Itävallasta asi- 1–2014 Eläkeputken katkeaminen merkitsisi, että ikääntynyt työntekijä putoaisi pahimmillaan noin 700 euron peruspäivärahalle. antunƟjan kertomaan, mistä on kyse siellä voimassa olevassa raskaan työn eläkkeessä. Itävallassa voi päästä jopa 55 -vuoƟaana eläkkeelle raskaista töistä. Rakennustyöt ovat Itävallan luettelossa juuri niitä raskaita töitä. Suomalainen eläkeuudistus tai pikemminkin leikkaus oli tarkoitus viedä lävitse aika lailla hiljaisesƟ ilman, eƩä ne, joita se koskee saavat saada siihen sanaansa. Elävänä eläkkeelle! tarjoaa Ɵlaisuuden siihen, eƩä palkansaajien oma ääni tulee nyt kuulluksi. Kampanjalla muistutetaan, eƩä keskimääräinen ikä eläkkeelle siirtymiselle on noin 61 vuoƩa. VuosiƩain joutuu tuhansia ihmisiä työkyvyƩömyyseläkkeelle jo alle 52-vuoƟaina. Raskailla aloilla eläkeputki on taannut noin 15 000 työntekijälle perusturvan ennen varsinaista eläkeikää. PääluoƩamusmies Jari Renlund kertoi kampanjan avajaisissa Ɵlaisuuksista, jotka rakennusalalla tapaavat jäädä pitämäƩä. Jos joku työkaveri jää 63-vuoƟaana eläkkeelle, niin Ɵlaisuudet ovat hienoja, muƩa harvinaisia. Kampanjaa voi seurata interneƟssä osoiƩeessa: www.elavanaelakkeelle.fi tai facebookissa osoiƩeessa hƩps://www.facebook.com/elavanaelakkeelle. Myös TwiƩerissä asia näkyy osoiƩeessa @elavana #eläkeuudistus. RakennusliiƩo kampanjoi etenkin sen puolesta, eƩä eläkeuudistusta valmisteltaessa muisteƩaisiin eri ammaƫen kuormiƩavan kehoa eri tavoin, jonka vuoksi sama eläkeikä kaikille suomalaisille ei ole oikeudenmukainen valinta. Toiseksi RakennusliiƩo vastustaa lisäpäiväoikeuden eli ns. eläkeputken poistamista. Kampanjan pääviesƟt ovat ”Kehon eläkeikää ei määritetä paperilla” ja ”Eläkeputkea ei saa poistaa”. Elävänä eläkkeelle! -kampanjaa on pohjusteƩu TNS Gallupin toteuttamalla Suomalaiset ja eläkeikä -selvityksellä. Sen mukaan suomalaisten enemmistö ei usko, eƩä jaksaa tehdä työtä 67-vuoƟaaksi. Enemmistö kyselyyn osallistuneista epäilee, eƩä töitä olisi edes tarjolla 67-vuoƟaaksi saakka. Kyselyssä tuli selville myös suuren enemmistön kanta, jonka mukaan työn kuormiƩavuus tulisi oƩaa huomioon eläkkeelle pääsemisessä. PeräƟ 66 % suomalaisista on sitä mieltä, eƩä raskasta työtä tekevien pitäisi päästä eläkkeelle aikaisemmin kuin vähemmän kuormiƩavaa työtä tekevien. Eläkeputken eli ns. työƩömyysturvan lisäpäivien poistaminen merkitsisi sitä, eƩä vanhenevat työntekijät Ɵpahtaisivat 2-4 vuodeksi noin peruspäivärahalle (noin 650-700 euroa kuukaudessa). Nyt on myös putkareiden aika ottaa ammaƫtaitonsa käyƩöön ja estää putkivuoto. Kampanja tarvitsee ja kaipaa yhteisiä Ɵlaisuuksia, tapahtumia ja osallistumista. Vielä on aikaa, sillä eläkeneuvoƩeluja käydään nyt. Valmista pitäisi olla syksyllä ja sen jälkeen hallitus tekee eduskunnalle esityksen asiasta. Rakentajat eivät luovuta ennen kuin puhemiehen nuija kopsahtaa eduskunnassa keväällä 2015. Tule mukaan, tuo kaverikin! Heikki Korhonen Elävänä eläkkeelle -tapahtumassa Eduskuntatalon portailla kansanedustajat saivat itse kokeilla, kuinka raskasta on kantaa maalipurkkeja ylös rappusia. 33 ILMOITUSTAULU UUDENMAAN RAKSANUORTEN TAPAHTUMAKALENTERI 2014 Talotekniikka-alan urakanmittauskoulutukset 2014 TAMMIKUU 31.05.2014 IlmastoinƟasentajien atk-laskentaohjelmankoulutus 25.–26.01. Lehdentekokurssi Siikaranta HELMIKUU 08.–09.02. Salibandyturnaus Jyväskylä 21.–23.02. Etelä-Suomen ja Uudenmaan nuorisokurssi Serena 01.06.2014 Putkiasentajien atk-laskentaohjelmankoulutus HUHTIKUU 05.–06.04. NuorisoakƟivien kurssi Siikaranta 25.–27.04. Lähihoitajat laineilla Viking Line TOUKOKUU 03.–04.05. Lehdentekokurssi Siikaranta 09.–11.05. Tutustuminen Byggnadsin toimintaan Tukholma 15.–16.05. SAKKI-risteily valmistuville Baltic Princess 16.–18.05. Paintball –turnaus Himos, Jämsä KESÄKUU 07.–08.06. Rakennusliiton kesäpäivät Savonlinna ELOKUU 30.–31.08. SuPerRaksa –päivät Siikaranta LOKAKUU 03.–05.10. ToiminnansuunniƩelu Tallinna 08.–10.10. Valtakunnallinen nuorisokurssi Siikaranta 25.10.2014 Putkiasentajien atk-laskentaohjelmankoulutus 08.11.2014 Putkiasentajien tes- ja urakanmiƩakoulutus Lisätiedot sekä ilmoittautumiset kursseille RakennusliiƩo Niko Räsänen Puh. 040 508 7731 Rannaltaongintakilpailut Osasto 390 putkimiesten Nuuskakerho haastaa osaston jäsenet kilpailuun rannaltaonginnassa! MARRASKUU Pikkujoulut/ Stand –up Lisätiedot: Henri Karvinen 0400 805 033 Sami Tenhonen 050 412 0877 34 Helsinki Paikka: MusƟkkamaalla Aika: keskiviikko 4.6.2014 klo.17.30Lähtö: MusƟkkamaan p-alue. 1–2014 Rakennusliiton osasto 390 toimintasuunnitelma 2014 Osaston kokoukset Hallitus kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen Ɵistai, lukuun oƩamatta kesä-heinä-elo- sekä joulukuuta. Osaston luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäinen Ɵistai, kesäkauƩa lukuun oƩamaƩa. Toimitsija kutsuu kokoukset koolle. Hallituksen kokoukset kutsutaan koolle sähköposƟlla. Kevätkokous pidetään helmikuussa ja marraskuussa syyskokous. Kuukausikokoukset hallitus pääƩää tapauskohtaisesƟ. Kokousajankohdat vuonna 2014 Hallituksen kokoukset 7.1, 4.2, 4.3, 1.4, 6.5, 2.9, 7.10, ja 4.11 (luoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokoukset samoina päivinä) Kuukausikokoukset pidetään tarpeen mukaan (jos hallitus pääƩää). Kevätkokous 25.02.2014. Käsitellään mm. toimintakertomus ja Ɵlinpäätös. Syyskokous (sekä pikkujoulut) 29.11.2013. Käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, suoritetaan henkilövalinnat. Osasto järjestää • Osasto järjestää urheilu/kesäpäivän • Osasto julkaisee 2014 keväällä Putkimies-lehden • Osasto järjestää miƩakursseja Tarkemmin asiasta pääƩää tuleva hallitus Nuoriso- ja urheilujaosto • Osasto osallistuu • Rakennusliiton kesäpäiville 7.–6.2014 Savonlinnassa • RakentajamotorisƟtapaamiseen 6.6.–8.6.2014 Savonlinnassa • Maakokoukseen (tarviƩaessa) • Putkimiesten viiden kaupungin kokoukseen • Osallistutaan Tiimitupatyöskentelyyn, ja pidetään yhteyƩä muihin Rakennusliiton osastoihin. Yhteyden pitoa ammaƫkouluihin jatketaan. • Osallistutaan osastojen yhteiseen nuorisotoimintaan. • Osallistutaan SAK:n järjestämiin urheilutapahtumiin Muu osaston toiminta perustuu jaostojen toimintaan, mistä jaostot vastaavat ja laaƟvat omat toimintasuunnitelmansa. OSASTON KOTISIVUT http://osasto390.rakennusliitto.net/ Osaston kotisivut elävät ajankohtaisesti mukanamme, oli sitten kyseessä TES-neuvottelut tai muutoin jäseniämme koskevat asiat. KoƟsivuille päivitetään myös järjesteƩävät tapahtumat ja löytyy sieltä myös kuvia niistä. Käy tutustumassa sivuihin ja jos katsot, eƩä jotain sieltä puuƩuu heitä sähköposƟviesƟä osastomme taloudenhoitajalle Ari Lindholmille osoiƩeessa [email protected]. 35 24.5.2014 Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön PERHETAPAHTUMA LINNANMÄELLÄ Lauantaina 24.5.2014 kello 13–21 Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestö tarjoaa alueen osastojen rakentajaperheille mahdollisuuden viettää rentouttava päivä Linnanmäellä alennettuun hintaan. Uudenmaan alueen osaston jäsen sekä perheenjäsen (lasten) maksaa rannekkeista 15,50 €/ hupiranneke. Lisätietoja Vilppu Oikarinen puhelin 050 383 5453. Erikoishintaiset lipputuoƩeet pitää lunastaa liiton jäsenkorƩa näyƩämällä 24.5. Linnanmäen lipunmyynnistä. Huvipuistorannekkeiden perheen makseƩavaksi jäävä osuus: • Hupiranneke 15,50 euroa per henkilö (normaalihinta 37 € / ranneke) • Alle metrin pituisille lapsille on 11 ilmaislaiteƩa, joista osaan pääsee huoltajan kanssa. www.rakennusliitto.fi