1|2013

|
1 2013
Haastattelussa
Leijonan luolasta
tuttu Oskari Lehtonen
Villa Mandala
-perheyrityksen ilot
Kassankokouskutsu s.4
Tässä numerossa
Puheenjohtajan palsta..............................................3
Villa Mandala – stressinhallinnan sanansaattaja....10
Ajankohtaista............................................................4
YEL-vakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus ...........15
Kassanjohtajan katsaus............................................5
Hyvät neuvot.............................................................6
VAIMO Finland Oy -
SEFEssä on yritystä!.................................................7
Verkostoitumista ja verkkokauppaa........................16
Haastattelussa Oskari Lehtonen..............................8
Milloin yrittäjä on työtön..........................................18
AYT -lehti
AYT -kassan toimisto
Hallitus 2013
Vastaava toimittaja
Sami Aapro
Kassanjohtaja
Sami Aapro
puheenjohtaja
Jarmo Hyvärinen
Toimituskunta
Sami Aapro, Pipsa Luodelahti,
Anna Mäki-Jokela, Pirjo Vapola,
Tea Vierma, Katri Suomalainen,
Satu Tarnanen, Tessa Tala-Bützow
Kassansihteerit
Pipsa Luodelahti, Katri Suomalainen,
Tessa Tala-Bützow, Satu Tarnanen,
Pirjo Vapola, Tea Vierma
Hallitus
Veli Anttila
Jarmo Blom
Pekka Jussila
Susanna Kallama
Olavi Ketola
Olli-Pekka Miettinen
Juho Muuraiskangas
Reijo Mylläri
Otso Nykänen
Timo Salminen
Anita Segercrantz
Hannele Tamminiemi
Kassatoimihenkilö
Anna Mäki-Jokela
Paino
Painomerkki Oy
Taitto
Kirsi Pääskyvuori
Painos
12.500
Yhteystiedot
www.ayt.fi
[email protected]
[email protected]
faksi 09 2535 3131
b
2
AYT 1 | 2013
Asiakaskäynnit
arkisin klo 9-13
Ratavartijankatu 2 B, 1. krs
00520 HELSINKI
Maksuton palvelunumero
ma-to klo 9-16
pe klo 9-13
0800-9-0888
Veroratkaisuilla
kasvua
M
aaliskuussa maan hallitus rutisti puolivälin budjettiriihessään kokoon valtiontalouden kehykset
vuosille 2014-2017. Päätöstä edelsivät työmarkkinakeskusjärjestöjen kokoon edellisenä iltana tuloksettomana
päättyneet neuvottelut vakauttavasta ratkaisusta työmarkkinoille. Työmarkkinaratkaisuun pyrittiin saamaan mukaan
elementtejä yritysverotuksen uudistamisesta palkansaajien ostovoiman turvaamiseen sekä
työelämän kehittämiseen. Ratkaisu
olisi onnistuessaan tuonut työrauhan
jopa kahdeksi seuraavaksi vuodeksi
sekä maltilliset palkankorotukset. Nyt
on odotettavissa levoton syksy työmarkkinoilla. Sopimukset päättyvät
eri aloilla pitkällä aikavälillä ja kun liittokierroksia käydään, ei koviltakaan
uhkauksilta ja toimenpiteiltä voida
välttyä. Vaatimattomillakin ennustajanlahjoilla voi todeta,
että valtakunnansovittelijan ovi tulee käymään tiuhaan syksyn aikana.
Pääministeri Kataisen hallitus sai lopulta valmiiksi linjauksensa yritysverotuksen uudistamiseksi. Asian valmistelusta
ei juuri tyylipisteitä herunut. Asia tuotiin julkisuuteen puolivalmiina kehysriihen yhteydessä eikä ministerien keskinäinen
erimielisyys antanut hyvää kuvaa hallituksen päätöksenteosta. Lopputulos on kuitenkin yritystoiminnan kannalta kelvollinen. Monille yllättävä päätös oli alentaa yhteisöverokanta 20
prosenttiin nykyisestä 24,5 prosentista. Yhteisöverokannan
merkittävällä laskemisella Suomi lähtee mukaan avoimeen
kansainväliseen kilpailuun.
Yritysverotuksen uudistus tarvittiin, jotta yritystoiminnan
harjoittaminen kotimaassa olisi kannattavaa ja investoinnit
Suomeen olisivat kilpailukykyinen vaihtoehto. Veropäätöksissä on mallikasta se, että uudistukset toteutetaan yritysverojärjestelmän sisällä sen painopisteitä muuttamalla.
Osinkoverotusta päätettiin kiristää
yhteisöverokannan alentamisen
vastapainoksi. Myös pörssiyhtiöiden osingonsaajien verotus tulee
kiristymään. Hallituksen tarkentavien päätösten jälkeen yrityksen ja
omistajan yhteenlaskettu verorasitus
jäi kuitenkin nykytasolle. Omistajien
verotus muuttuu nykyistä yksinkertaisemmaksi, kun osinkotulojen verottamisesta ansiotulona luovutaan.
Keskustelu yritysverotuksesta on kohdistunut pääsääntöisesti osakeyhtiöihin ja pk-sektorin yrityksiin, joilta odotetaan
veroratkaisujen myötä kasvuhakuisuutta. Ei sovi kuitenkaan
unohtaa henkilöyhtiöitä ja toiminimiä. Ne ovat niin työllisyyden ja itsensä työllistävien kuin kansantaloudenkin kannalta
merkittävä voimavara. Hallitus on ilmoittanut tekevänsä
tarvittaessa lisätoimia työllisyyden turvaamiseksi. Tällöin huomio tulisikin kiinnittää henkilöyhtiöihin, joiden verorasitus on
jäämässä ankaraksi suhteessa osakeyhtiöihin. AYT-kassan
jäsenistä ko. ryhmää edustaa noin 58 prosenttia.
Yritysverotuksen
uudistus tarvittiin,
jotta yritystoiminnan
harjoittaminen olisi
kannattavaa
AYT 1 | 2013
3
AJANKOHTAISTA
Kutsu AYT-kassan kokoukseen
Kallelse till kassamöte
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien
työttömyyskassan sääntömääräinen kokous
pidetään 29.5.2013 klo 16 AYT-kassan
toimistossa osoitteessa Ratavartijankatu 2 B ,
Helsinki.
Yrkesutövarnas och företagarnas
arbetslöshetskassa håller sitt stadgeenliga
kassamöte 29.5.2013 kl 16 på AYT-kassans
kontor i adressen Banvakstgatan 2 A, Helsingfors.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät
asiat sekä hallituksen sääntömuutosehdotus.
Kokousmateriaali on jäsenten nähtävillä
15.5.2012 lähtien työpäivinä klo 9-13 AYTkassan toimistossa. Kaikki AYT-kassan jäsenet
ovat oikeutettuja osallistumaan kokoukseen.
Pyydämme kokoukseen osallistujia
ilmoittautumaan ennakkoon 28.5.2012 klo 15
mennessä sähköpostilla [email protected]
tai puhelimitse 0800-9-0888.
På mötet behandlas stadgeenliga ärenden samt
styrelsens förslag till stadgeändring.
Mötesmaterialet finns till påseende fr.o.m.
15.5.2012 kl 9-13 under arbetsdagarna på
AYT-kassans kontor. Alla AYT-kassans medlemmar
har rätt att delta i mötet.
Vi ber anmälning på förhand senast 28.5.2012
kl 15 per e-post [email protected] eller tel.
0800-9-0888.
Välkommen!
AYT-kassans styrelse
Tervetuloa!
AYT-kassan hallitus
Kesän palvelu- ja aukioloajat
3.6.- 16.8.2013
AYT-kassan maksuton puhelinpalvelu on avoinna
ma – to 9-15 ja pe 9-13.
Toimiston asiakaspalvelupiste on avoinna 9-13.
4
AYT 1 | 2013
AYT Facebookissa
Tehostamme tiedottamistamme sosiaalisessa
mediassa. Tykkää AYT-kassasta Facebookissa ja
pysy kärryillä ajankohtaisista asioista osoitteessa
www. facebook.com/ayt.fi
Kassanjohtajan
katsaus
Kassan toiminnasta vuonna 2012 ja näkymiä tulevasta
VILKAISU MENNEESEEN
Vuosi 2012 on reilusti takanapäin ja on aika kurkistaa vielä
lyhyesti menneeseen.
Vuoden vaihteessa kassa tuli täysi-ikäiseksi ja kassaa
alusta alkaen johtanut Antero Tala jäi mittavan ja aikaansaaneen uran jälkeen ansaituille eläkepäiville. Itse aloitin Anteron perehdytyksessä marraskuun alussa ja kassanjohtajan
vastuun otin kannettavakseni 1.1.2013.
Vuoden 2012 lukuja silmäilemällä ei voi jäädä epäselväksi,
etteikö yrittäjän ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olisi
perusteltua paikkaa sosiaaliturvajärjestelmässämme.
Maksoimme etuuksia 688 henkilölle vuonna 2012 ja etuuspäiviä kertyi yhteensä hieman alle 98 000. Työttömyyden
kesto lyheni edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin viidellä päivällä. Vuonna 2012 etuuksia maksettiin keskimäärin
142 päivältä. Kassaan liittyi uusia jäseniä 1326 henkilöä,
ja nettokasvua jäsenmäärään tuli 322 henkilöä. Kassasta
eroamisten pääasialliset syyt liittyivät yritystoiminnan lopettamiseen ja palkansaajaksi siirtymiseen.
Muutamia avainlukuja kassan taloudesta:
Jäsenmaksutuloja kassa sai 1,99 M€ samalla kun maksoimme etuuksia 5,3 M€.
Päivärahan taso nousi vuodessa keskimäärin kolmisen
euroa, ollen vuonna 2012 keskimäärin 54,18 €.
Kassan tasoitusrahastoaste oli vuoden lopussa 271 %. Tasoitusrahastolla kassa ylläpitää omavaraisuutta mahdollisten
huonojen vuosien varalle. 8,2 M€ tasoitusrahastolla kassa
selviäisi käytännössä 2,7 vuoden ajan omalla vastuullaan
olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan taloudellinen tila ja maksuvalmius ovat siis olleet koko vuoden 2012
hyviä. Tilikauden tulos oli 0,5 M€ alijäämäinen.
Kassa tiedotti toiminnastaan aloittaville yrittäjille kymmenissä tilaisuuksissa ympäri Suomea. Näissä tilaisuuksissa
oli jälleen mukava nähdä se, kuinka yritystoimintaa harkitsevat miettivät kaikkia yritystoimintaan liittyviä osa-alueita
kokonaisuutena sosiaaliturvaansa unohtamatta. Valitettavan
useat eivät kuitenkaan ole kuulleet yrittäjien ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Tältä osin meillä on vielä paljon
tekemistä. Olemme lisäksi olleet lukuisissa julkaisuissa
mukana ja asiantuntija-artikkeleillamme olemme tarjonneet
tukea monimutkaisiinkin yrittäjäturvaa koskeviin kysymyksiin.
KATSE TULEVAAN
Päivärahahakemusten määrä on ollut alkuvuonna 2013 hienoisessa kasvussa, mutta muutaman kuukauden perusteella
mitään varmaa ei voi kuluvan vuoden osalta vielä ennustaa.
Kassan resurssit ja talous ovat valmiina vastaanottamaan
käännöksen huonompaankin päin, mutta näkemykseni on,
että taantuma ei koettele yrittäjiä tänä vuonna paljoakaan
huonommin kuin viime vuonna.
Ajatukseni ovat tulevassa kehitystyössä ja AYT-kassan
tunnetuksi tekemisessä sekä yrittäjäturvan kehittämisessä.
Tämän vuoden kehitystoiminta kassassa kohdistuu hyvän
asiakaspalvelutasomme ja ammattitaitomme ylläpitämiseen
ja kehittämiseen, jäsenmäärän hallittuun kasvuun ja tiedotuksemme parantamiseen.
Olemme laatineet jo uuden yrittäjän työttömyysturvaoppaan, jonka uskallan sanoa olevan paras laatuaan.
Tiedotuksen parantamiseksi tulemme myös uudistamaan
kotisivujamme, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi saatavissa
helposti yhdestä paikasta. Asiakaspalvelustamme emme tule
kuitenkaan tinkimään, vaan meille on tärkeää, että olemme
myös ihmisinä tavoitettavissa helposti.
Mukavaa kesän odotusta!
Sami Aapro
AYT 1 | 2013
5
Hyvät neuvot
Näin ilmoittaudut työnhakijaksi
Myyntivoiton selvitys koskee kaikkia
Päivärahan hakijana sinun täytyy ensiksi ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakusi astuu voimaan
siitä päivästä, kun ilmoittaudut TE-toimistoon. Käytä
ilmoittautumiseesi sähköistä lomaketta, jonka löydät
TE-hallinnon internet-sivuilta. Työttömyysturvaasiasi saat kuitenkin vireille vasta sitten, kun käyt
henkilökohtaisesti TE-toimistossa.
Jos yritystoimintasi on päättynyt ja olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kk, sinun on toimitettava ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä AYT-kassaan
ns. myyntivoiton selvitys. Jos ainoastaan sinun työllistymisesi yrityksessä on päättynyt esimerkiksi
pidempiaikaisen työkyvyttömyyden takia yrityksen
jatkaessa toimintaa, myyntivoittoa ei huomioida.
Tässäkin tapauksessa sinun tulee silti täydentää lomake ja toimittaa se hakemuksesi liitteenä kassaan.
Jos sinulla on käytössäsi verkkopankkitunnukset,
ilmoittaudu työnhakijaksi sähköisesti TE-toimistojen verkkosivuilla te-palvelut.fi. Pääset sähköiseen
ilmoittautumiseen, kun valitset etusivulta ensin
välilehden Työnhakijan palvelut ja sen jälkeen välilehden Työnhaku Suomessa.
Voit käyttää sähköistä ilmoittautumislomaketta
myös ilman verkkopankkitunnuksia, mutta silloin
ilmoittautumisesi astuu voimaan vasta TE-toimistossa käytyäsi. Sähköinen ilmoittautuminen nopeuttaa
asiointiasi TE-toimistossa.
Kun olet ilmoittautunut sähköisesti työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, Sinun tulee käydä
TE-toimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Muistathan ottaa käynnille mukaasi
kaikki työnhakuun tarvittavat asiakirjat, kuten työ- ja
opintotodistuksesi sekä mahdollinen lomautus- tai
irtisanomisilmoituksesi.
Lisätietoja:
www.te-palvelut.fi
valtakunnallinen TE-hallinnon puhelinpalvelu Työlinja, puh. 0295 020 700,
sähköposti [email protected]
Lähteet:
www.te-palvelut.fi
Marina Misukka, Asiantuntija, viestinnästä vastaava,
Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto
6
AYT 1 | 2013
Lomakkeen nimi on hieman harhaanjohtava, sillä se
koskee myös niitä päivärahanhakijoita, jotka eivät
ole myyneet yritystään. Selvityksen tavoitteena on
kartoittaa yrityksesi taloudellista tilannetta lopettamishetkellä.
Selvityslomaketta ei vielä ole uusittu, joten siinä on
vanhaa tietoa yritystoiminnan keskeyttämisestä.
Vuoden 2013 alussa voimaan tulleiden lakimuutosten myötä keskeytys poistui käsitteenä työttömyysturvasta ja myyntivoitto huomioidaan vaikka
yritys jätettäisiin kaupparekisteriin.
Selvitys annetaan kirjallisesti sitä varten tarkoitetulla lomakkeella ja siihen tulee liittää yrityksen
tasetiedot viimeiseltä täydeltä tilikaudelta tai allekirjoitettu omaisuusluettelo, jos et ole ollut velvollinen
tekemään tasetta.
Lisätietoja myyntivoiton vaikutuksesta päivärahaan
ja sen määrittelemisestä saat työttömyysturvaoppaasta. Oppaan voit tilata maksutta AYT-kassan
toimistosta.
Tulosta lomake:
www.ayt.fi
YRITTÄJÄTOIMINTAA AMMATTIJÄRJESTÖISSÄ
SEFEssä on yritystä!
K
eskustelu kasvuyrittäjyyden merkityksestä sekä tuottavuuden ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksista
pienissä yrityksissä on vilkasta, myös ekonomikunnassa. Suomen Ekonomiliitto haluaa edistää akateemista
yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita heidän
valinnoissaan sekä olla mukana lisäämässä kasvuyrittäjyyttä
Suomeen. Suomen ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta
pitää huolen, että yrittäjyys on esillä liiton toiminnassa.
YRITTÄJÄNEUVOTTELUKUNTA
SEFEn yrittäjäneuvottelukunta (2012-2013) on SEFE historian
kolmas. Neuvottelukunta koostuu erilaisen taustan omaavista ekonomiyrittäjistä, joilla kaikilla on palo ja into vaikuttaa ekonomiyrittäjien asemaan sekä halu levittää rohkeaa
yrittäjäasennetta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii
pitkänlinjan yrittäjä Timo Saranpää Sadanpäämies yhtiöstä
ja varapuheenjohtajana Naisyrittäjyyskeskuksen toiminnanjohtaja Taru Päivike. SEFEn luottamustoimen kokeneita
konkareina neuvottelukunnassa edustavat Heli Isohookana,
Kari Leppilahti ja Kathe Ramm-Schmidt. Uusiksi aktiivijäseniksi mukaan tulivat Hedi Keso Tampereelta ja Tatu Töyrylä
Lahdesta. Opiskelijaedustajina ja yrittäjinä ryhmässä ovat
mukana Olli Kopakkala Vaasan ylipistosta ja Olli-Kristian
Tukonen Aalto-yliopistosta.
Yrittäjäneuvottelukunnalla on paljon töitä ja edistyminen
on joskus tuskallisenkin hidasta yrittäjän sielulle. Neuvottelukunnan tärkein tehtävä on edistää myönteistä yrittäjäilmapiiriä ja kannustaa yrittäjyyteen. Myönteisen yrittäjäilmapiirin
luominen on joskus yllättävänkin haasteellista ja esimerkiksi
keskustelu yrittäjyyden keihäänkärjistä on vilkasta ja monitahoista. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä on
paljon asioita, joissa palkansaajan ja työnantajan intressit
eivät ole ristiriidassa. Yrittäjäneuvottelukunnan tehtävänä on
etsiä näitä yhtymäkohtia yhteisen kakun kasvattamiseksi.
Käytännön toimissa yrittäjäneuvottelukunta toimii yrittäjäjäsenten äänitorvena ja pyrkii tuomaan yrittäjäjäsenen tarpeet
ja arjen haasteet näkyväksi. Pitkäntähtäimen tavoitteena on
ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousu ja parempi
yrittäjäelämä.
SEFEn yrittäjäneuvottelukunta tekee tiivistä yhteistyötä
Akavan jäsenliittojen kansa. Etenkin Tekniikan akateemisten
(TEK) kanssa tehdään yhteistyötä vaikuttamisen saralla sekä
yrittäjäverkostojen luomisessa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat
esimerkiksi vuosittainen verkostoitumistapahtuma ”Ilo irti
yrittäjyydestä” pääkaupunkiseudulla (5.6.2013) ja Teknologiayrittäjyysseminaari, joka tänä vuonna järjestetään Tampereella (1.-2.10.2013). TEKin esimerkki yrittäjäasioissa on
ollut tärkeä vetoapu SEFEn yrittäjätoiminnan kehittämisessä.
SEFELÄISEN YRITTÄJÄN PROFIILI (KYSELY VUONNA 2011)
Sefellä on noin tuhat yrittäjäjäsentä, kokonaisjäsenmäärän
ollessa lähes 49 300. Jos mukaan lasketaan sivutoimiset
yrittäjät, määrä on noin 2000. Joka toinen vuosi selvitämme yrittäjäjäsentemme toiveet ja profiilin, joten tiedämme,
mitä ekonomiyrittäjä toivoo ja miltä hän näyttää. Tyypillisen
ekonomiyrittäjän profiili perustuu vuoden 2011 tietoihin.
Ekonomiyrittäjä on
• Sukupuoli: Mies tai nainen (53 % / 47 %)
• Ikä: Yli 50 -vuotias (60 %)
• Henkilöstömäärä: Yksi ( 48 %)
• Liikevaihto: Alle 100.000 € (46 %)
• Yrittäjäkokemus: Yli 5 vuotta (57 %)
• Yritysmuoto: Osakeyhtiö (73 %)
• Toimiala: Palvelusektori ( 80 %)
• Yrityksen sijainti: Uusimaa (57 %)
Tulevana toukokuuna saadaan tämänhetkinen profiilikuva
päivitettyä. On mielenkiintoista nähdä, onko sefeläinen
yrittäjä muuttunut Suomen Ekonomiliiton uusien arvojen
myötä avoimemmaksi, rohkeammaksi, vastuullisemmaksi
ja onnellisemmaksi ekonomiyrittäjäksi.
YHDESSÄ YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI
Suomen Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta haastaa kaikki
yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet sekä jäsenyhdistykset mukaan myönteisen yrittäjäilmapiirin luomiseen sekä
osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja verkostoitumistapahtumiin.
Lisätietoja yrittäjäneuvottelukunnasta ja
SEFEn yrittäjäpalveluista: www.sefe.fi
Asiamies Antti Leino, p. 0201 299 287, [email protected]
Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää,
p. 050 5236 005, [email protected]
AYT 1 | 2013
7
Suomeen tarvitaan
Nokian lisäksi myös
joukko vihaisia lintuja
Valtaosa uusista työpaikoista ja tuottavuuden lisäyksestä syntyy
nopeasti kasvavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämän vuoksi
kasvuyrityspolitiikka on tärkeä osa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa.
Haastattelu SATU TARNANEN | Kuvat SAMI AAPRO
K
asvuyrityspolitiikan keskeisenä
tavoitteena on parantaa julkisia
yrityspalveluja vastaamaan kasvuyritysten tarpeisiin sekä huolehtia
siitä, että nämä palvelut ovat helposti
kaikkien yritysten saatavilla. Lisäksi pyritään kehittämään erilaisia taloudellisia
kannustimia ja toimintamalleja, joilla
voidaan valjastaa yksityistä huipputason liiketoimintaosaamista ja yksityistä
riskipääomaa yritysten varhaisen kasvun tukemiseksi.
Yrityshautomoilla ja yrityskiihdyttämöillä on tärkeä rooli kasvuyritysten
tukemisessa. Vuonna 2009 käynnistetty Vigo-ohjelma yhdistää innovatiiviset
liikeideat, kansainvälisesti kokeneet
yrittäjyyden ammattilaiset sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen. Ohjelma
on tarkoitettu innovatiivisille ja nuorille yrityksille, joilla on kansainvälisen
potentiaalin lisäksi halu kasvaa. Vigoohjelman puitteissa toimii tällä hetkellä
10 eri kiihdyttämöä eri toimialoilta. Yksi
näistä kiihdyttämöistä on KoppiCatch,
jonka toimialana ovat tieto- ja viestintäteknologian uudet innovatiiviset palvelut ja toimintatavat.
Yleensä yrittäjä hakeutuu itse yrityskiihdyttämöön oman ideansa kanssa.
Yrityskiihdyttämössä tämä idea käydään perusteellisesti läpi. Idean lisäksi
analysoidaan yrityksen lisäksi yrittäjä
itse sekä esimerkiksi markkinatilanne
ja potentiaaliset asiakkaat. Jos idea
vaikuttaa menestyskelpoiselta, lähde-
8
AYT 1 | 2013
tään sitä kehittämään yhdessä. Yrittäjän
osaamisen lisäksi myös yrityskiihdyttämön osaaminen auttaa saamaan yrityksen jaloilleen. Yksi tärkeä alue, jossa
kiihdyttämön osaamisesta on hyötyä,
on yrityksen alkuvaiheen rahoitus. Tuote pitää saada valmiiksi ja asiakkaat
tietoisiksi sen olemassaolosta, jotta
yrityksellä on mahdollisuus menestyä.
Vaikka tuote olisi kuinka hyvä tahansa,
tarvitaan rahoitusta, jotta tuote saadaan
markkinoille.
K
ävimme haastattelemassa Oskari Lehtosta, joka on muutaman
viime vuoden ajan toiminut KoppiCatch Oy:n partnerina. Viime aikoina
Lehtonen on tullut tutuksi myös Nelosella esitettävästä Leijonan luolasta, jossa
yrittäjät hakevat sijoittajilta pääomaa
oman ideansa kehittämiseen.
Lehtoselle on nuoresta iästään huolimatta kertynyt reilusti kokemusta yritysten perustamisesta ja alkuvaiheessa
olevien yritysten luotsaamisesta eteenpäin. Ensimmäisen oman yrityksensä
hän perusti opiskellessaan kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja myöhemmin hän on ollut perustamassa Reippailuhalli Huimalaa ja verkkopalvelu
Offeriumia. Yrittämisen ohella valmistui
väitöskirja pääomasijoittamisesta yrittäjän näkökulmasta. - Nämä kokemukset
auttavat minua ymmärtämään aloittavan yrittäjän koko tunnekirjon, kertoo
Lehtonen.
Lehtonen asuu yhdessä vaimonsa ja
kolmen lapsensa kanssa Kirkkonummella. Myös hänen harrastuksistaan
näkyy into ottaa vastaan haasteita,
maratonin jälkeen triathlon ja pyöräilyä. Kun tavoite on riittävän hyvin
asetettu, eivät matkan varrelle osuvat
mäet varmastikaan estä tavoitteeseen
pääsemistä, vaan pikemminkin antavat lisää vauhtia seuraavaan nousuun.
Harrastuksiin kuuluu myös tempoltaan
rauhallisempia lajeja, kuten golf, jota on
mukava harrastaa myös lasten kanssa.
VÄITÖSKIRJA PÄÄOMASIJOITTAMISESTA YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
Lehtosen mukaan loppukädessä pääomasijoittamisen tuottama lisäarvo yritykseen on aika pientä.
-Pääoman hankinnassa ei kannata
lähteä kumartelemaan nimiä, vaan pyrkiä maksimoimaan se rahamäärä, joka
pääomasijoittajalta saadaan. Tämän
vuoksi asiantuntijoiden käyttö on usein
erittäin perusteltua. Mitä nuorempi yrittäjä, sitä tärkeämpää asiantuntemus
pääomasijoittamisesta on. Kannattaa
kuitenkin miettiä, mihin asiantuntijaapua tarvitsee ja lisäksi varmistaa, että
asiantuntija on pätevä.
Rahoituksella saattaa myös olla
merkitystä siihen, kuinka uskottavaksi
yritys koetaan markkinoilla. Tähän merkittävän pääomasijoittajan mukaantulo
saattaa vaikuttaa. Merkittävän pääomasijoittajan mukaantulolla saattaa olla
vaikutusta siihen, uskovatko asiakkaat Startup-yrityksen
olemassaoloon ja sitä kautta se saattaa vaikuttaa myös
asiakkaiden ostohalukkuuteen.
Väitöskirjaa tehdessä osoittautui vääräksi usein kuultu
väite, jonka mukaan rahoittajalla on kaikki valta ja hän loppukädessä ohjaa yritystä. - Tämän huomaan myös nykyisessä työssäni. Rahoittaja voi auttaa yrittäjää järjestämään
kokonaisrahoituksen esimerkiksi kolmen miehen yritykselle.
Alkupääomaan saadaan esimerkiksi yhteensä 300 000 euroa. Kun tästä 300 000 eurosta vähennetään pakolliset menot, vuokrat, verot ja muut vastaavat ja mietitään, että tästä
jäljelle jääneellä rahamäärällä pitäisi saada firma pyörimään
1-2 vuotta, ennen kuin tulosta alkaa syntyä. Tämän vuoksi
ei suurta palkkaa voi alkuvaiheessa nostaa. Mistä löytyvät
nämä 3 kaveria, jotka ovat valmiit sitoutumaan vuodeksi
tai kahdeksi ja tekemään pitkää työpäivää lähes palkatta
eläen koko ajan tietyssä epävarmuudessa. Näitä kavereita
on harvassa. Ja jos yrittäjä päättää tehdä jotain, niin sen
hän myös tekee. Ei rahoittaja siihen pysty vaikuttamaan,
sanoo Lehtonen.
VIERASTA VAI OMAA PÄÄOMAA?
Vieraan pääoman saannin edellytyksenä on reaalivakuuksia.
- Näissä perinteisissä kasvuyrityksissä pääoma ei yleensä
ole koneissa ja kalustossa, vaan pikemminkin yrittäjässä
itsessään. Liikkeelle lähdetään usein pelkällä liikeidealla
ja nettisivulla. Yrityksen koneet ja kalusto koostuvat tässä
vaiheessa yleensä lähes pelkistä tietokoneista. Tämän vuoksi
perinteisesti kasvuyritysten vieras pääomakin on pientä,
kertoo Lehtonen.
KoppiCatch auttaa yrittäjää kasaamaan yritystoimintaa
varten kokonaisrahoituspotin. KoppiCatchin asiakasyrityksistä kuudella yrityksellä kahdeksasta on hankittu yli miljoonan
euron rahoituspotti.
– Rahoituspotti ei tule yrittäjälle kuin Manulle illallinen.
Rahoituksen hankkiminen on stressaava ja aikaa vievä
prosessi. Ennen rahoituksen hankkimista käydään yrityksen
tilanne perusteellisesti läpi. Yrityksen kanssa vietetään aikaa,
haastatellaan sen asiakkaita ja myös teknologia käydään
läpi. Meillä käy yksi uusi asiakas lähes päivittäin ja tällä
hetkellä olemme mukana kahdeksan yrityksen toiminnassa.
Aina ei välttämättä löydy yhteistä säveltä ja liikeideoita on
markkinoilla tällä hetkellä paljon.
MITÄ KANNATTAA OTTAA HUOMIOON
KASVUA SUUNNITELTAESSA?
Lehtosen mielestä hyviä liikeideoita ja kasvuyrityksiä tuetaan
tällä hetkellä riittävästi.
-Yleensä starttirahaa voi saada aika helpolla. Jos rahoitusta tarvitaan enemmän, edellytetään, että liikeidea on
skaalautuva. Koska Suomen markkinat ovat suhteellisen
pienet, pyritään usein jo alkuvaiheessa kansainväliseen
toimintaan ja kansainvälisille markkinoille.
Yrittäjän pitää olla valmis tekemään paljon työtä ja ottamaan työstään vastuun. On kuitenkin muistettava, että
tärkeää ei ole tehtyjen työtuntien määrä, vaan se, että on
saatu jotain aikaiseksi. Kilpailu on kovaa, eikä laakereilla lepäämällä saa yritystä menestymään. Kasvuyrityksen tärkein
voimavara on yleensä yrittäjä itse. Tämän vuoksi myös riskit
liittyvät usein ihmisiin. Eteenpäin kannattaa mennä askel
kerrallaan, muistuttaa Lehtonen.
Jos rekrytointi on epäonnistunut, voi kokeilla henkilön
vaihtoa. Jos taas uusi markkina-alue osoittautuu hankalaksi, voi kokeilla konseptia toisilla markkinoilla, joilla vallitsee
aiemmasta tutut lainalaisuudet. Arviointityö on tärkeää ja
sen on oltava mukana koko ajan. Jos lisäksi pyrkii tekemään
lopulliset ratkaisut viime tingassa, pystyy säilyttämään itsellään mahdollisuuden tarvittaessa vetäytyä.
KUINKA KAUAN TULOSTA KANNATTAA ODOTTAA?
Yleensä menee 1-2 vuotta, ennen kuin uusi yritys alkaa
tuottaa tulosta. Yrittäjä ei voi nostaa itselleen huippupalkkaa
yrityksestä, joka ei vielä tee tulosta. Huimalan käynnistyttyä
Lehtonen näki, miten palveluliiketoiminnassa kävijämäärät
vaihtelevat tosi paljon kapasiteetin ollessa aina sama. Tämä
herätti Lehtosen miettimään, millä näitä vaihteluita kävijämäärissä pystyisi tasaamaan. Syntyi idea kävijämäärien
tasoittamisesta tarjoamalla etuja niille asiakkaille, jotka voivat
käyttää palvelua muulloinkin kuin sesonkiaikaan. Lähes
kahden vuoden kehittelytyön tuloksena syntyi Offerium, joka
tarjoaa asiakkailleen heti käytettävissä olevia tarjouksia.
-Kasvavassa liiketoiminnassa kannattaa olla mukana. Kasvavassa toiminnassa keskinkertainenkin kaveri pärjää. Voi
sitten vaan miettiä, miten hyvin kaveri, joka on hyvä, pärjää
kasvavassa liiketoiminnassa, tiivistää Lehtonen.
AYT 1 | 2013
9
Villa Mandala –
stressinhallinnan
sanansaattaja
Mia Jokiniva
VTM, kulttuuriantropologi
Villa Mandalan sisältöjohtaja
Hyvinvointivalmentaja
Joogaopettaja
Teksti SAMI AAPRO | Kuvat MIKKO HARMA
M
ia Jokiniva on ollut laittamassa pystyyn Loviisan
maaseudulla toimivaa stressinhallintaan keskittynyttä hyvinvointi- ja retriittikeskus Villa Mandalaa.
Kävimme jututtamassa Voi Hyvin –lehden entistä toimituspäällikköä ja saimme kuulla yrityksen alkutaipaleen haasteista, uskosta oman yrityksen toimintaan ja luonnollisesti
stressistä ja sen hallinnasta.
VILLA MANDALAN ALKUTAIPALEESTA
Mia kertoo, että hänen ja kumppaninsa Mikko Harman Villa
Mandala –projekti muuttui ajatuksesta todelliseksi perheyritykseksi noin viidessä vuodessa. Villa Mandala ei kuitenkaan ollut mikään pitkäaikainen unelma tai haave, vaan se
pikemminkin muovautui sellaiseksi pikku hiljaa. ”Kuulimme
jatkuvasti vieraana olleilta ystäviltämme kehuja paikasta:
Onpas tässä paikassa jotain maagista, milloin saamme
taas tulla teille - siellä on niin ihana olla”, Mia kertoo.
Jossain vaiheessa ajatukset 2,5 hehtaarin tontin ja kolmen rakennuksen valjastamisesta johonkin uuteen käyttöön
alkoivat syntyä. Mikolla oli syntynyt haave rakentaa vanhan
navetan ylisille valokuvausstudio. Mia sai ajatuksen tilan
hyödyntämisestä liikunta- ja tapahtumakäyttöön. Näiden
kahden haaveen yhdistäminen nousi aika ajoin esille ja
vanhan maatalon pihapiirissä idea eli omaa elämäänsä.
Liiketoimintasuunnitelman kaltaiseksi ajatus alkoi rakentua,
kun Mia ja Mikko pohtivat, että ”eihän tänne kukaan tulisi
10
AYT 1 | 2013
kaupungista saakka valokuvauksiin tai hoitamaan itseään,
ellei täällä olisi paikkaa yöpyä”. ”Jossain vaiheessa sitten
keksimme, että paikka voisi olla enemmän retriittikeskustyyppinen, kokonaisvaltaisesti konseptoitu hyvinvointipalvelu”, Mia avaa Villa Mandalan ”ahaa-hetkeä”.
He kuulivat EU-investointituesta, jota he voisivat saada,
koska Villa Mandala toimisi maaseudulla ja he saivatkin
investointituen hakemista varten neuvojan. Liiketoimintasuunnitelma sekä tuki- ja avustushakemukset olivat valmiit
noin vuodessa. Ennen yrityksen perustamista Mia ja Mikko
saivat uskoa projektilleen kuulemalla monesta suunnasta
Villa Mandalan tarjoaman palvelukonseptin tarpeesta ja
stressiä ja sen haittoja koskevista markkinakartoituksista,
sekä sen ymmärtämisestä, että he pääsisivät molemmat
hyödyntämään ydinosaamistaan.
”Halusimme kunnostaa kaiken vanhan, mukaan lukien
rengintuvan ja navetan. Puolivälissä kuitenkin kävi ilmi, että
navettaa ei voi kunnostaa vaan meidän oli rakennettava
kokonaan uusi rakennus”, Mia muistelee. Mikko ja Mia
joutuivat ottamaan riskin ja jättämään silloiset päätyönsä taakseen, jotta Villa Mandala saatiin valmiiksi riittävän
nopeassa aikataulussa. Projekti venähti uudesta rakennuksesta johtuen vuodella, mutta kahden vuoden kuluttua
liiketoimintasuunnitelmasta eräänä aamuna Villa Mandala
oli valmis. ”Tähän projektiin menivät omat, sukulaisten ja
pankin rahat”, kertoo Mia.
UUDEN OPPIMINEN JA TIIMITYÖ
VILLA MANDALAN TOIMINTA
Mikko on toiminut ammattikuvaajana pitkään ja siten myös
yrittäjänä. Mikon kokemus yrittäjänä auttoi byrokratian koukeroissa. Humanistina ja visuaalisen alan ammattilaisina Mia
ja Mikko joutuivat kuitenkin Villa Mandalan puitteissa myös
opettelemaan paljon uutta.
Mia kertoo: ”niska-hartiavoimin
on tartuttu paperikasoihin ja matkan
varrella on opeteltu koodaamaan
nettisivuja, leikkaamaan videoita,
käyttämään naulapyssyä ja epäkeskoa, tekemään laskuja ja tarjouksia,
jotka alussa olivat painajaismaisia
alv-viidakossa seikkailuineen. Tekemällä oppii. Se on myös voimavara ja
vahvuus, että ihan kaiken on tehnyt
itse vessanpöntön rapsuttamisesta
esille oloon ja sadoille ihmisille esiintymiseen”.
Villa Mandalan ydinporukka muodostui jo varhain. Pariskunnan lisäksi tiimissä on mukana
joukko muita valmentajia, luennoitsijoita ja kokkeja joista
osa tekee töitä Villa Mandalallle puhtaasti keikkaluontoisina ostopalveluina yrittäjäasemassa. ”Ostopalvelujärjestelmä tukee kaikkien toimintaa, meillä ei olisi varaa palkata
kuukausipalkkaista kokkia ja kumppaneillemme tämä luo
mahdollisuutta joustoon”, Mia kuvailee.
Villa Mandala on avattu elokuussa 2012 ja se on ollut esillä jo
noin 50:ssä lehdessä, kymmenillä radiokanavilla ja useassa
televisiolähetyksessäkin Mia on nähty. Yritystoiminta on lähtenyt vauhdikkaammin käyntiin kuin Mandalassa uskallettiin
ajatella ja retriitit ovat monelta osin
tällä hetkellä loppuunmyytyjä. Yrityksessä oltiin kuitenkin valmistauduttu
muutamaan hiljaisempaan vuoteen
ennen todellista näkyvyyttä.
”Vastaamme aikamme suurimpaan ongelmaan, eli stressiin”, Mia
kertoo. Mialle toimittajana ja joogaopettajana viimeiset viisitoista vuotta
on ollut selvää, että ihmisillä ei ole
arjen sisällä riittävästi elementtejä hyvinvointiin. ”Ajatuksemme on
tietyllä tapaa yhteiskuntakriittinen.
Paasamme sen puolesta, että muuallakin, esimerkiksi työpaikoilla ja
terveydenhuollon puolella, tulisi pureutua stressin ennaltaehkäisyyn – ei pelkkään oireiden hoitoon - ja tarjota helposti
ymmärrettäviä stressinhallintakeinoja, kuten me teemme”,
Mia innostuu.
Villa Mandalan liiketoiminnasta puolet on kaikille suomalaisille avoimia retriittejä, kuten sressinhallinta-, jooga-,
detox- ja coaching-retriittejä, joiden kattoteemana on läsnä-
muuallakin, esimerkiksi
työpaikoilla ja
terveydenhuollon
puolella, tulisi
pureutua stressin
ennaltaehkäisyyn –
ei pelkkään oireiden
hoitoon
AYT 1 | 2013
11
olo, rentoutuminen ja stressittömyys. Retriiteissä opetellaan
työkaluja stressinhallintaan. Toinen puoli liiketoiminnasta,
yritystilaisuudet, on lähtenyt käyntiin vauhdikkaammin kuin
Villa Mandalassa odotettiin. Yrityksiä saattaa olla asiakkaina
jo 2-3 kpl viikossa ministeriöistä vakuutusyhtiöihin ja pankkeihin. Yritykset suhtautuvat työelämän haasteisiin yhä vakavammalla otteella ja niissä keskitytään myös ongelmien, eli
stressin, aiheuttajiin, ongelmien ehkäisyyn ja poistamiseen.
Villa Mandala pääsääntöisesti räätälöi asiakkailleen sopivan päivän, joka voi pitää sisällään luentoja, stressinhallinnan
valmennusta, työkalujen opiskelua, suoraa puhetta faktoista
ja herättelevää keskustelua. Lisäksi päivään kuuluu luonnosta nauttimista, hyvää ruokaa ja yritysten omia kokouksia.
Talo ei siis toimi pelkkänä kokoushotellina vaan tarjoaa aina
omaa teemaansa tilaisuuksiin.
YRITTÄJYYDESTÄ JA TAVOITTEISTA
Villa Mandalan pystyynlaittaminen on Mian ja Mikon kertoman mukaan ollut isojen ponnistusten, yllättävien käänteiden
ja epävarmuuden siivittämää, mutta myös hyvin palkitsevaa. ”Olen aina ollut supersitoutunut, tehnyt ylitöitä ja enkä
koskaan päästänyt keskeneräistä työtä käsistäni, mutta nyt
tässä kaikessa on ensimmäistä kertaa jotain järkeä, kun
lopputuloksella on merkitystä itselle ja muille. Samalla olen
alkanut arvostaa kaikkia yrittäjiä eri tavalla ja teen tietoisia
valintoja hankinnoissani tukeakseni pienyrittäjiä”, Mia kertoo.
Enemmän kuin yrittäjäksi ryhtymisestä, on kuitenkin ollut kyse
mahdollisuudesta tehdä työtä, jota Mikko ja Mia erityisen
paljon haluavat tehdä.
Mia uskoo, että Villa Mandala on 5 vuoden päästä Suomen johtava stressinhallinnan asiantuntija, jota konsultoidaan asiaa koskevassa keskustelussa. ”Mandala tunnetaan
paikkana, jonne tullaan hakemaan apua stressinhallintaan.
Liiketoimintamielessä yritys ei välttämättä kasva yli viiden
henkilön yritykseksi, tai ainakaan vakavia ajatuksia tähän
suuntaan ei ole”, Mia jatkaa. Ulkomaalaisille Villa Mandala
haluaisi tarjota näitä palveluja uniikissa luonnossamme ja
hiljaisuudessamme. Työmäärän tasaisempi jakautuminen
on haaveena viiden vuoden kuluttua. ”Nyt yrityksessä on
asennoiduttu kahden vuoden tiukempaan työntekoon, mutta
ajatuksena on myös hallita ja hillitä omaa työskentelyä omien
intressien eikä ikään kuin pakon kautta”, tiivistää Mia.
12
AYT 1 | 2013
ONKO SOSIAALITURVA KUNNOSSA,
ENTÄ AYT-KASSAN JÄSENYYS?
Mikko, joka pariskunnasta toimii yrittäjäasemassa, ei ole
kovin tietoinen yrittäjän sosiaaliturvasta. Tämä tilanne ei kuitenkaan ole yrittäjille kovin harvinainen, sillä aloittava yrittäjä
ei saa sosiaaliturvasta tietoa riittävän automaattisesti, vaan
tietoa pitää hakea itse. Kun yritystoiminnan alussa fokus
on muualla, kuin sosiaaliturvassa, tuppaavat monet erittäin
tärkeät asiat jäämään jopa täysin huomiotta.
Kun Mikko saa tietää laajemmin yrittäjien sosiaaliturvasta
ja vieläpä parempaan suuntaan menevästä sellaisesta,
pysähtyy hän miettimään asiaa. ”Ehkä meidänkin pitäisi
tehdä asialle jotain, eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu”,
Mikko sanoo. Yrittäjän eläkevakuutuksen sidonnaisuudesta
sairaspäivärahojen ja muiden Kelan maksamien etuuksien
suuruuteen Mikko ei ole kuullut, saati yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. ”Täytyypä tarkistaa YEL-taso ja
ottaa lisää selkoa tuosta kassajäsenyydestä”. Lopetamme
puhelun ja lähetän Loviisaan AYT-kassan esitteen.
Mia Jokiniva on muun ohella myös julkaissut tänä vuonna
kirjan ”Hengähdyshetkiä – opas stressittömään elämään”.
Tässä vielä muutama vinkki Mialta stressinhallintaan arjessa:
1. Rauhoittava eteentaivutus
Kehon eteentaivutukset rauhoittavat hermostoa ja
lataavat akkuja. Venyttävissä eteentaivutuksissa
jännittyneet selkälihakset venyvät ja ranka saa pituutta.
Tee näin: Istu lattialla tai tyynyn päällä jalat koukussa,
pidennä selkää ja taivuta hitaasti eteenpäin. Älä venytä
väkisin, vaan lepää asennossa muutama minuutti.
Hengitä rauhallisesti ja etsi kiireettömyyden kokemus
asennosta.
2.
Herättävä hengitys
Hengitys oikean sieraimen kautta aktivoi kehoa ja
virkistää, sillä se aktivoi aktiivisuudesta vastaavan
sympaattisen hermoston toimintaa. Jos tunnet olosi
väsyneeksi, on parempi kokeilla tätä hengitystä kuin
tarttua kahvikuppiin, sillä kofeiini rasittaa rasittunutta
kehoa entistä enemmän.
Tee näin: Istu mukavassa asennossa ja sulje vasen
sierain peukalolla. Hengitä oikean sieraimen kautta
noin 30 sekuntia niin nopeasti kuin pystyt.
3.
Minimeditaatio suklaalla
Pidä laukussasi pieni pala raakasuklaata pahan
tilanteen varalle. Tee näin: Aseta pala suklaata suuhun, sulje silmät
ja kokeile, voitko istua rauhallisesti hengittäen,
purematta suklaata paikoillasi 2 minuutin ajan. Aisti,
tuoksuttele ja maistele suklaata, mutta älä pure ennen
2 minuutin täyttymistä. Nautiskele suklaa sitten loppuun
haluamallasi tavalla. Saatat yllättyä siitä, miten läsnä ja
rauhallinen olit kuluneiden minuuttien aikana.
Raakasuklaa toimii paitsi meditaation työkaluna,
alentaa verenpainetta ja sisältää magnesiumia, joka
rentouttaa lihaksia ja on mineraaleista se, joka auttaa
stressaantunutta kehoa eniten.
www.villamandala.fi
AYT 1 | 2013
13
Teksti MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ JUSSI PELTONEN
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA
YEL-vaku
yrittäjän
ja hyvä si
JOKAINEN TARVITSEE SUOJAVERKON
Kansantaloudellisesti ja sosiaalipoliittisesti lakisääteinen työeläkejärjestelmä perustuu siihen, että eläketurva
voi jäädä vajaaksi vain ihmisen omien
päätösten varassa, koska moni yksilö jättää tulevaisuuden liian vähälle
huomiolle. Yhteiskunta haluaa suojella
veronmaksajia vanhuusköyhyydeltä ja
toisaalta ihmisiä heidän omalta lyhytnäköisyydeltään.
Sanotaan, että ”yrittäjä on oman onnensa seppä”. Näinhän asia paljolti
on, mutta yrittäjä on myös ihminen.
Hän on kaikkien samojen inhimillisten
heikkouksien ulottuvissa kuin muutkin
ihmiset – niin fyysisten kuin henkistenkin. Tapaturma tai sairaus ei kysy
aikaa eikä paikkaa. Niiden pelolle ei
kannata antaa valtaa, mutta realismia
on, että ne voivat meidät milloin vain
kohdata. Jos ihmisen suojaverkko ei
tuolloin ole kunnossa, voi käydä niin,
että hukka perii!
YLIVOIMAINEN
TYÖKYVYTTÖMYYSTURVA
On olemassa monia säästämistapoja,
jolla ihminen voi varautua pahan päivän
varalle. Useimmat meistä käyttävätkin
niistä monia. Tavalliselle säästämiselle
14
AYT 1 | 2013
– olipa se sitten pankkisäästämistä tai
vakuutussäästämistä – tyypillistä on,
että säästämään ehditty summa määrittelee turvan tason. TyEL- ja YEL-vakuutus muodostavat työkyvyttömyysriskin
osalta tästä täydellisen poikkeuksen.
TyEL- tai YEL-vakuutetun ihmisen tullessa pysyvästi työkyvyttömäksi, hänen
työkyvyttömyyseläkkeensä lasketaan
ns. tuleva aika huomioon ottaen. Tämä
tapahtuu siten, että vakuutetun ikään
kuin kuvitellaan jatkavan työskentelyä
vanhuuseläkeikään asti hänelle vakiintuneella ansiotasolla. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruutta määriteltäessä
otetaan tuo tulevan ajan eläkekarttuma
(1,5 %:n tasolla) myös huomioon, ja
työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on
sama kuin vanhuuseläkkeen, jossa jo
kertynyt ja tulevan ajan karttuma on
huomioitu.
Tämän tulevan ajan huomioimisen
ansiosta turvan taso on merkittävästi
korkeampi kuin muissa säästämismuodoissa.
Edellä mainitun lisäksi lakisääteiden
eläkevakuutuksen työkyvyttömyysturvaan kuuluu oikeus työeläkekuntoutukseen. Työkyvyttömyyden uhatessa tai
autettavissa olevissa työkyvyttömyystapauksissa vakuutettu on oikeutettu
kuntoutukseen, joka yrittäjän kodalla
voi tapahtua esimerkiksi elinkeinotuen
muodossa.
KOKO SOSIAALITURVAN PERUSTA
Yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulon taso
määrittelee hänen koko sosiaaliturvansa perustan. Yrittäjän Kelalta saatavien
sairaus- ja vanhempainpäivärahojen
suuruus perustuu vahvistettuun YELtyötuloon. Samaten, jos yrittäjä on
työttömyyskassan jäsen, hänen sieltä
saamansa työttömyysturva perustuu
YEL-työtuloon. Yrittäjän kannattaa
liittyessään kassaan ilmoittaa sinne
ansiotasokseen sama kuin on hänen
YEL-työtulonsa, sillä työttömyyskorvaus
perustuu näistä kahdesta tulotasosta
alempaan, jos niiden suuruus poikkeaa
toisistaan.
Perhe-eläkkeen muodossa YELvakuutuksessa on myös kuolemantapausturva. Alaikäiset lapset ja tietyissä
tapauksissa myös leski ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen vakuutetun ”ennenaikaisen” kuoleman varalta.
YEL-vakuuttaminen ei siis ole pelkkää varautumista mahdollisesti kaukana tulevaisuudessa olevaa vanhuutta
varten, vaan myös elämän eri käänteisiin työuran aikana.
uutus on
tärkein vakuutus
ijoitus
ELÄKELUPAUS JA SEN PITÄMINEN
Eläkevarojen riittävyydestä keskusteltaessa on muistettava, että lakisääteiset
työeläkevakuutukset ovat Suomessa
ns. etuusperusteisia vakuutuksia. Niistä
koituvien eläke-etuuksien taso on siis
määritelty, ja maksutaso riippuu niiden
kustannuksista ja rahastoitujen eläkevarojen tuotoista. Tämä on syynä lähes
jatkuvaan keskusteluun nimenomaan
työeläkevarojen riittävyydestä.
Vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset
ovat ns. maksuperusteisia vakuutuksia.
Niissä saatavien etuuksien taso riippuu maksetuista vakuutusmaksuista
ja vakuutussäästöjen tuotoista. Näin
työeläkevaroja vastaavaa rahojen riittävyyskeskustelua ei vapaaehtoisen
eläkesäästämisen osalta tarvita; eläke
pienenee, jos säästöjä ja tuottoja on
arvioitua vähemmän – voipa eläke jäädä vallan mitättömäksikin, jos varojen
sijoittaja on epäonnistunut.
Kun työeläkejärjestelmä astui Suomessa voimaan, järjestelmä perustui
ajatukseen 40 vuoden työurasta, joka
1,5 prosentin karttumalla tuottaa 60 prosentin vanhuuseläketurvan. Ansiotaso
määriteltiin kunkin työsuhteen neljän
viimeisen vuoden mukaan. Vanhuuseläkeperusteita rukattiin vähän jo vuosituhannen vaihteessa, mutta suurempi
muutos toteutettiin vuoden 2005 alusta.
Jokainen työvuosi alkoi vaikuttaa erikseen eläkkeen suuruuteen, ja karttumatasoja tuli lisää.
Oleellista eläketurvaan tehtyjen
muutosten osalta on ollut, että ne
eivät ole olleet takautuvia! Työeläkejärjestelmästä jo täydelle vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat saaneet melko
tarkkaan sellaisen vanhuuseläkkeen
kuin heille aikanaan ”luvattiinkin”.
Vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä kaikkien vakuutettujen siihenastinen eläkekarttuma laskettiin ja se jäi
ns. vapaakirjana tulevien eläkkeiden
pohjaksi. Vain uudistuksen jälkeiset
vuodet kartuttavat eläketurvaa uuden
laskentatavan mukaisesti. Myös elinaikakerroin otettiin käyttöön viiveellä niin,
ettei se päässyt yllättäen vaikuttamaan
jo lähellä eläkeikää olevien kuukausieläkkeiden suuruuteen.
Elinaikakertoimesta on myös vallalla
virhekäsitys sen eläkkeitä leikkaavasta
vaikutuksesta. Asia selviää ajateltaessa
YEL-vakuutusta eläkesäästämisen kannalta. Elinaikakerroin ei leikkaa ”säästynyttä eläkepääomaa”, vaan vakuutettu
saa yhteensä yhtä paljon eläkettä kuin
ennenkin, kerroin vain huomioi sen jakautumisen pidemmälle ajalle eliniän
pidentyessä. Kuukausieläke siis pienenee, mutta niinhän käy minkä tahansa
eläkesäästämisen osalta, jos eläkettä
halutaan samasta pääomasta pitemmälle ajalle.
ERINOMAINEN SIJOITUS
YEL-vakuutuksesta voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että siihen sijoitetut
varat ovat erinomainen sijoitus. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana saaneet
eläkevaroille 4,4 – 5,4 prosentin keskimääräisen vuosituoton huolimatta siitä,
että tähän tarkasteluajanjaksoon sisältyy kaksi hyvin huonoa vuotta (2002 ja
2011) ja yksi katastrofaalisen huono
vuosi (2008). Talouden turbulenssista huolimatta ne ovat siis pärjänneet
hyvin.
Vakuutuksenottajan kannalta YELvakuutuksessa on sijoituskohteena
kaksi ylivoimaista etua:
• YEL-vakuutusmaksut ovat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia.
• YEL:n tuotto eli eläke on indeksisuojattu eli vakuutettu saa eläkkeensä
aina ostovoimaltaan arvonsa säilyttäneenä, vaikka se nostetaan
vuosikymmeniä sijoituspanostusten (eläkevakuutusmaksut) jälkeen!
Näitä etuja ei mikään toinen säästämismuoto tarjoa.
AYT 1 | 2013
15
VAIMO Finland Oy Verkostoitumista ja
verkkokauppaa.
Esittelyssä AYT-kassan jäsen Janne Sävy:
verkkokauppa-asiantuntija, yrittäjä ja perheenisä.
J
anne Sävy kuvailee itseään 38-vuotiaaksi varhais-keskiikäiseksi nuoreksi. Kotona yrittäjällä on vaimo ja kolme
tytärtä, mutta Janne säilyttää yrittäjyyden suomalla
joustolla tasapainon ajankäytössään. Opintoina Janne on
suorittanut Mercuria Business Schoolissa BBA-tutkinnon
vuonna 2000. Palkkatyössä hän ehti toimia ennen yrittäjäksi
ryhtymistään muun muassa Stockmannilla, Fiskarsilla ja
Suomen Asiakastieto Oy:llä.
Janne on ollut mukana luomassa verkkokaupan menestystarinoita Iittalasta Hobby Halliin ja Helsingin IFK:n fanikaupasta aina Artekin huonekalujen verkkokauppaan. Saimme
kiireisen jäsenemme haastatteluun kesken yritystoiminnan
uusien mullistusten.
YRITTÄJYYDESTÄ
Kun yrittäjyydestä puhuminen aloitetaan, innostuu Janne
kehumaan valitsemaansa tietä.
-Yrittäjänä olen toiminut nyt 2,5 vuotta; Digital Valuen
perustamisesta lukien siis. Aiemman elämäni olen viettänyt
erilaisissa tehtävissä palkkatöissä – yrittäjäksi ryhtymistä
en kadu lainkaan. Yritystoimintaa harkitessa tulee puntaroitavaksi palkkatyön hyvät ja huonot puolet suhteessa
yrittäjyyteen.
Janne näki yrittäjyyden itselleen mieluisammaksi vaihtoehdoksi kuin perinteisen palkkatyön.
-Yrittäjyys on minulle erittäin hyvä vaihtoehto, vaikka en
ole innostumistani esimerkiksi verenperintönä saanut.
Yrittäjyyden positiivisimpina puolina Janne korostaa töiden
tekemistä itselleen
- kaikki aikaansaannokset tulevat kotiinpäin ja rehellisyyden nimissä motivaatio tehdä asioita on toisella tasolla kuin
palkkatöissä. Vapautunut, sanotaanko näin.”
16
AYT 1 | 2013
Työpäivät eivät ole samanlaisia, kuin palkkatyössä. Janne
kertoo, että yrittäjänä omia aikatauluja voi soveltaa paremmin. Aina ei konttorilla välttämättä tarvitse istua 9-17, vaan
välillä voi joustaa perheen tarpeisiin ja tehdä lyhyempääkin
päivää. Toisaalta välillä töitä tehdään sitten yömyöhäänkin
tai viikonloppuisin. Janne rentoutuu yrittäjän arjesta perheen parissa, mutta välillä on myös aikaa nähdä ystäviä
harrastusten parissa. Golfaaminen lataa mukavasti akkuja,
ja muutama kaveriporukan pitkä viikonloppu kesällä väyliä
kierrellen tekee hyvää mielelle, kertoo Janne.
PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI
Aloittavana yrittäjänä iso osa haasteista jäi taka-alalle, kun
mukana oli kokeneempi yrittäjä, jolla oli paperirumba hallussa. Yrityksen perustamiseen liittyvä byrokratia jäi ikään
kuin välistä. Kuitenkin yritystoiminnan aloittamiseen liittyi
paljon rahoitukseen liittyviä haasteita, mutta myös kaikki
muu työ, joka mahdollistaa sen, että firman saa pyörimään,
oli helpompaa. Yllättävän työllistävää alussa oli toimipisteen
valinta, IT-järjestelmien valinta ja pystyttäminen sekä ihan
käytännön asiat kuten työpisteiden kasaaminen, pankkitilien
avaaminen, vakuutukset ja niin edelleen. Rahoituksen osalta
starttirahan hakeminen on ehdottoman suositeltavaa, se on
todella hyvä, joustava ja toimiva järjestelmä, kehuu Janne.
Janne aloitti osakkaana vuonna 2010 perustetussa Digital Value Oy:ssä, joka fuusioitui oululaisen Faarao Oy:n
kanssa uudeksi VAIMO Finland Oy:ksi huhtikuussa 2013.
Siinä missä Digital Value tarjosi konsultaatiopalveluina asiakkailleen osaamisen hakea juuri oikean ratkaisun ja tekijät
verkkokaupan perustamiseksi ja Faarao Oy varsinaisia verkkokaupparatkaisuja, tarjoaa VAIMO Finland Oy asiakkailleen
kokonaisvaltaisia verkkokaupparatkaisuja.
Janne toimii VAIMO Finland Oy:ssä osakkaana ja yrityksen
operatiivisena johtajana, jolloin hän vastaa operatiivisesta
toiminnasta, asiakasprojektien vetämisestä ja on esimerkiksi
määrittelytyössä mukana. Janne odottaa uuden toiminnan
alkamista ”vesi kielellä”. Tässä on nyt niin paljon mahdollisuuksia, olemme todella innoissamme sekä Helsingissä,
että Oulussa, sanoo Janne.
YRITYSTOIMINNASTA
Digital Value tekee asiakkaalle käytännössä kaiken muun
paitsi verkkokaupan teknisen toteutuksen. Joillekin asiakkaille hoidamme verkkokauppaan tuotteet, käsittelemme
tilaukset, postitamme tuotteet, hoidamme verkkokaupan
markkinoinnin, suunnittelemme ja lähetämme uutiskirjeet,
hoidamme verkkomarkkinointikampanjat sekä vastaamme verkkokaupan asiakaspalvelusta. Lyhyesti sanottuna
vastasimme kaikesta mitä asiakkaamme verkkokauppaan
liittyy, kertoo Janne yritystoiminnasta ennen Digital Valuen
jälkeistä elämää.
Uudella konseptilla VAIMO Finland Oy tekee tarvekartoituksen, suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon eli hoitaa
asiakascasen alusta loppuun. Nyt siis myös tekninen ratkaisu tulee samasta osoitteesta. Havaitsimme yhteistyötä
tehdessämme, että Faarao Oy olisi meille oikea kumppani
tarjotaksemme asiakkaillemme parasta mahdollista kokonaisuutta. Ei ollut enää syytä miettiä teknisen toteutuksen
tekijää, koska Faarao Oy:llä oli oikeiden tekijöiden lisäksi
markkinoiden paras ja tällä hetkellä myös nopeimmin kasvava verkkokauppa-alusta, Magento, käytössään.
Uusi yritys yhdistyy kansainvälisen verkkokaupan toimittajan VAIMOn kanssa. VAIMOlla on 70 ihmistä töissä, toimistot
Ruotsissa, Etelä-Afrikassa, Virossa, Norjassa ja Englannissa.
Nyt VAIMOn toimintaa tulee VAIMO Finland Oy:n myötä
myös Ouluun ja Helsinkiin. Uuden yrityksen puitteissa on
perustettu yhteensä 400 verkkokauppaa, joista edellä kerrottujen lisäksi Janne mainitsee muutaman tunnetuimman
nimen; Gant, Björn Borg ja Bauhaus. Olemme tehneet toki
myös paljon verkkokaupparatkaisuja pienemmille toimijoille.
Janne neuvoo yrityksiä suhteuttamaan verkkokaupparatkaisun valinnan tavoiteltuun verkkokaupan liikevaihtoon
ja omaan osaamiseen. Markkinoilta löytyy paljon valmiita
verkkokaupparatkaisuja myös kivijalkapuodeille, joten tekijä kannattaa valita puhtaasti omista tarpeista ja kyvyistä
lähtien. Se, mikä sopii yhdelle yritykselle, voi olla aivan liian
suppea toiselle.
Verkostoituminen on ollut erittäin tärkeää, kertoo Janne.
Jo lähtökohtaisesti verkostomme olivat hyvät, mutta on niitä
myös kasvatettu matkan varrella. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut iso osa yritystoiminnan
luomista ja kasvattamista. Kumppaneiden kartoituksessa
osa jäänyt keskustelun asteelle, mutta osa on johtanut
tiiviimpään yhteistyöhön. Pieni yritys ei voi tehdä kaikkea
itse, joten oikeiden kumppaneiden löytäminen on todella
tärkeää, tiivistää Janne.
AYT-KASSAN JÄSENYYDESTÄ
Jannelle työttömyyskassan jäsenyys on ollut aina itsestäänselvyys. Liityin ensimmäiseen kassaan noin kaksikymppisenä ja siitä alkaen olin aina palkansaajakassan jäsenenä.
Yrittäjäksi ryhtyessäni otin tarkasti selvää myös sosiaaliturvastani. Liiketalouden opinnoistani ja ystävieni kokemuksista
olin oppinut jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä, että yrittäjyys ei
todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Yrittäjäksi ryhdyin pitkän harkinnan jälkeen ja vaikka liiketoimintasuunnitelma on
hyvä, tekijät huippuja ja markkinat sekä verkostot kunnossa,
olen lähtenyt siitä, että vakuutukset pitää olla kunnossa.
Olen ajatellut AYT-kassan jäsenyyden vakuutuksena, kuten
palkansaajanakin aikanaan.
AYT-kassan pitämissä Yrittäjäinfoissa aloittelevat yrittäjät toisinaan pohtivat AYT-kassan jäsenmaksun suuruutta,
kuinka olet sen kokenut?
Jäsenmaksu on suurempi kuin palkkatöissä, mutta olen
laskenut, että jos jotain odottamatonta tapahtuisi, maksaisi se
itsensä takaisin melko nopeasti. Aikoinaan selvitin myös, että
työttömyysturvaa maksettaisiin, jos Kelan sairauspäivärahapäivät tulisivat täyteen. Olen ajatellut AYT-kassan jäsenyyttä
myös tällaisten tilanteiden varalle. Ystäväpiirissäni on ollut
palkansaajapuolella työttömyyttä ja käsittääkseni kukaan
ei ole jäänyt Kelan peruspäivärahan varaan, vaan kaikki
ovat saaneet ansiosidonnaista. Peruspäivärahan suuruus
on niin naurettava, etten halua laskea sen varaan, vaikka
todennäköisyys työttömyydelle on nyt niin lähellä nollaa kuin
vain voi olla. Jos kuitenkin jotain täysin epätodennäköistä
tapahtuisi, enkä olisi AYT-kassan jäsen, todennäköisyys sille,
että Vaimolta tulisi huutia, olisi erittäin suuri, Janne naurahtaa
lopuksi ja jatkaa matkaansa kohti Helsingin Ruoholahdessa
sijaitsevaa toimistoa.
AYT 1 | 2013
17
Milloin
yrittäjä on
työtön
TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUUTOS:
MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN?
Vuoden 2013 alusta työttömyysturvalakiin tuli useita yrittäjän työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Muutoksilla
haluttiin tukea yrittäjyyttä, poistaa yrittäjien ja palkansaajien
sosiaaliturvan perusteettomia eroja sekä helpottaa yrittäjien perheen ja työn yhteensovittamista. Tavoitteena oli
lisäksi selkeyttää työttömyysturvalain säännöksiä, yrittäjän
työttömyyden työvoimapoliittisia edellytyksiä sekä nopeuttaa työvoimapalveluiden piiriin pääsemistä. Keskeisimpiä
muutoksia olivat yritystoiminnan keskeyttämisestä ja neljän kuukauden odotusajasta luopuminen, mahdollisuus
jättää yritys lopettamistilanteessa kaupparekisteriin sekä
mahdollisuus lomauttaa yrittäjän yritystoiminnassa työllistynyt perheenjäsen. Muita muutoksia yrittäjäturvaan tuli
esimerkiksi yritystoiminnan sivutoimisuuden, palkansaajaan
rinnastettavan yrittäjän ja kausiluonteisen yritystoiminnan arvioinnissa. Lisäksi jatkossa myyntivoittolaskelman jättäminen
ei ole enää työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittinen
edellytys, joskin se tulee edelleen lähtökohtaisesti tehdä ja
palauttaa kassalle. Lakimuutosten jälkeen yrittäjä katsotaan
työttömäksi jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai hänen
työskentelynsä yrityksessä on päättynyt työttömyysturvalain
mukaisessa tilanteessa.
18
AYT 1 | 2013
YRITYSTOIMINNAN LOPETTAMINEN
Yrittäjä katsotaan työttömäksi kun yritystoiminta on kokonaan lopetettu ja tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on
päättynyt. Käytännössä yrittäjän tulee luopua yrittäjän- tai
maatalousyrittäjän eläkevakuutuksesta, poistaa yritys verottajan ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä sekä poistaa
tai keskeyttää yritys arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Sen
sijaan yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei työttömyysturvalain kannalta ole enää merkitystä. Esimerkiksi hierojana
toiminut toiminimen haltija voidaan katsoa työttömäksi toiminnan lakattua ja kun hän on päättänyt YEL-vakuutuksensa
sekä jättänyt verottajalle ilmoituksen yrityksensä rekisteristä
poistamiseksi.
Yritystoiminta katsotaan edelleen lopetetuksi, jos yritys on
asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu
selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on
tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Kannattaa kuitenkin
huomata, että jos yrittäjä toimii osakeyhtiön tai osuuskunnan
selvittäjänä, hänen katsotaan edelleen työllistyvän yritystoiminnassa.
YRITTÄJÄN TYÖSKENTELYN PÄÄTTYMINEN YRITYKSESSÄ
YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENEN TYÖTTÖMYYS
Yrittäjä voi tulla työttömäksi myös silloin, jos hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt työttömyysturvalain mukaisessa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat yrittäjän työkyvyn
pysyvä ja olennainen alentuminen, yrittäjän toimeksiantojen
loppuminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä sekä
yritystoiminnan kausiluonteisuudesta johtuva toimikauden
loppuminen. Tämä soveltuu palkansaajaan rinnastettavaa
yrittäjää lukuun ottamatta myös niin sanottuun osaomistajayrittäjään. Osaomistaja-yrittäjä voi olla joko yrityksen johdossa työskentelevä, itse vähintään 15 prosenttia tai yhdessä
perheensä kanssa vähintään 30 prosenttia omistava henkilö
tai yrityksessä muuten kuin johtavassa asemassa työskentelevä ja itse tai yhdessä perheensä kanssa yrityksestä
vähintään puolet omistava henkilö.
Yrittäjän työskentely voi päättyä työkyvyn alenemisen
johdosta, jos hän on saanut enimmäisajan Kelan sairauspäivärahaa ja hän on edelleen työkyvytön. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on
joko vireillä tai hylätty. Esimerkiksi parkettiasentajan selän
vammautuessa hänen saattaa olla mahdotonta toimia enää
työssään. Muiden edellytysten täyttyessä hänelle voi tällöin
syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan.
Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän työ muistuttaa
palkansaajana tehtävää työtä. Yrittäjä tekee työsuorituksia samoille toimeksiantajille ilman kiinteää toimipaikkaa.
Lakimuutokset vaikuttivat myös palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmään. Keskeinen muutos oli yrittäjän
mahdollisuus ottaa toimeksiantoja useammalta kuin yhdeltä
toimeksiantajalta, edellyttäen kuitenkin, että ne ovat edelleen
harvalukuisia. Lisäksi jatkossa ei tarvitse enää selvittää,
onko yrittäjä toiminut toimeksiantajansa johdon ja valvonnan
alaisena. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä katsotaan
työttömäksi kun hänen toimeksiantonsa ovat päättyneet
tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät enää työllistä häntä.
Päivärahaoikeus voi siis syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa
yrittäjä on myynyt käännöspalveluja yhdelle toimeksiantajayritykselle, mutta toimeksiantajayritys päättääkin jatkossa
laatia käännöksenä itse.
Yrittäjä voi jäädä työttömäksi myös tilanteessa, jossa
yritystoiminta on ollut kausiluonteista ja hänen työskentelynsä on päättynyt toimintakauden loppumisen takia.
Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin enintään kuuden kuukauden ajan. Lakimuutokset
vaikuttivat kausiluonteisen yritystoiminnan määrittelyyn siten,
ettei yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ole enää vaikutusta
arvioitaessa työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten täyttymistä. Kausiluonteista yritystoimintaa voi olla
esimerkiksi viherrakennustyö, jota on mahdollista harjoittaa
Pohjois-Suomessa maan jäätymisen takia yleensä alle kuusi
kuukautta vuodessa. Esimerkkitilanteessa yrittäjä voi olla
oikeutettu päivärahaan ajalla, jolloin maa on jäässä eikä hän
sen vuoksi pysty harjoittamaan yritystoimintaansa.
Työttömyysturvalain muutokset paransivat yrittäjän perheenjäsenen asemaa. Jatkossa yrittäjäkassassa vakuututetulle,
perheyrityksessä työskennelleen varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voi syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan
muun muassa lomautuksen johdosta. Oikeus työttömyysetuuteen on, jos lomautus on kokoaikainen eli kestää vähintään kalenteriviikon. Päivärahan saamisen edellytyksenä on
lisäksi perheenjäsenen muu kuin yrittäjän- tai maatalousyrittäjän eläkevakuutus sekä se, että yritys on viimeisen vuoden
aikana lomauttanut tai irtisanonut taloudellisista tai tuotannollista syistä myös vähintään yhden perheen ulkopuolisen
työntekijän. Esimerkiksi tilanteessa, jossa leipomoalan yritys
on kysynnän hiipuessa 1.3.2013 alkaen lomauttanut kaikki
työntekijänsä, yrityksessä työskennellyt perheenjäsen voi
olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan.
Työttömyysetuutta voidaan jatkossa maksaa yrittäjän
perheenjäsenelle myös silloin, jos hänen työskentelynsä
on estynyt ja palkanmaksu päättynyt esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapaturman takia. Tässäkin tapauksessa edellytyksenä on
perheenjäsenen muu kuin YEL- tai MYEL-vakuutus sekä
se, että yrityksessä on samassa tilanteessa vähintään yksi
perheen ulkopuolinen työntekijä.
Yrittäjän perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta myös silloin, jos hänen työskentelynsä on päättynyt
työkyvyn pysyvän ja olennaisen alentumisen johdosta, yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi
on päättynyt, hänen työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista, hänen työskentelynsä on johtunut yksinomaan
työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai
muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta tai
hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen
tai vastaavan syyn johdosta.
Yrittäjän perheenjäsenen työttömyyspäivärahan maksun
edellytyksenä on aina se, ettei hän omista eikä ole viimeisen
kahden vuoden aikana omistanut vähintään 15 % yrityksestä.
TYÖTTÖMYYSTURVA TULEVAISUUDESSA?
Työttömyysturva tulee edelleen muuttumaan lähitulevaisuudessa, joskaan ei ehkä yrittäjän työttömäksi katsomisen
osalta. Vuoden 2014 alusta työttömyysturvaa pyritään yleisesti kehittämään aktiivitoimenpiteitä tukevaan suuntaan.
Myös yrittäjien osalta työttömyysturvaan kaavaillaan lisää
muutoksia vuosille 2014 ja 2015. Tätä kirjoittaessa mitään
ei ole kuitenkaan vielä varmistunut, joten niistä tiedotetaan
erikseen. Joka tapauksessa muutoksia on edelleen luvassa
ja AYT-kassa pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan yrittäjän
työttömyysturvan myönteiseen kehitykseen sekä yrittäjien
aseman parantamiseen.
AYT 1 | 2013
19
Yrittäminen on tasapainoilua
muuttuvissa olosuhteissa.
Hallitse riskit!
Työttömyysturvaa yrittäjille
Maksuton palvelunumero
0800 9 0888