2/2014 LEHTI Vaahtera HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN TIEDOTUS- JA JÄSENJULKAISU PERUSTETTU 1912 HKV:n johtokunta esittäytyy IN MEMORIAM Yrjö Kokko SAMUEL VORSELMAN - tavoitteellinen nuorukainen Urheiluvammat valmennuksen haasteena HYVÄÄ HUOMISTA. LEHTI Vaahtera Yleisurheilussa on vetovoimaa Taloustutkimuksen vuosittaisessa urheilumuotojen arvostusta ja suosiota mittaavassa Sponsorointi & Urheilun arvomaailma -tutkimuksessa yleisurheilu nousi sijalle kaksi sekä arvostuksessa että yleisönsuosiossa. Jalkapallo oli niukasti parempi arvostuksessa, ja yleisönsuosiossa jääkiekko. Tästä on hyvä jatkaa, varsinkin kun kilpailukausi on alkanut lupaavasti. Eurooppalaisille yleisurheilijoille kesä onkin motivoiva, sillä EM-kilpailut järjestetään 12.-17.8. Zürichissä. HKV:n odotukset kohdistuvat Roni Ollikaiseen, jolla on erinomaiset mahdollisuudet päästä kisoihin ja myös menestyä siellä - EM-raja on 795. Hiilineutraaliksi kutsutaan toimintaa, joka ei kasvata ilmakehän hiilipitoisuutta. Jo nyt tuotamme sähköä ja lämpöä maailman tehokkaimmalla yhteistuotannolla, mutta tavoitteemme ovat vielä korkeammalla. Tulevaisuutemme on hiilineutraali. Lue lisää hyvästä huomisesta: helen.fi/CO2neutraali Viime kuukausina on värikästä keskustelua käyty SUL:n päätöksestä, ettei suomalaisia 16-17-vuotiaita yleisurheilijoita päästetä osallistumaan Kiinan Nanjingissa elokuussa järjestettäviin nuorten olympialaisiin. Päätöstä on perusteltu mm. SUL:n valmennus- ja kilpailujärjestelmän linjauksella, jonka mukaan 17 ikävuoteen saakka pohjoismainen taso on riittävä - samat urheilijat kelpuutetaan kuitenkin tavoittelemaan edustuspaikkaa ikäistään vanhempien 19-vuotiaiden MM-kilpailuihin! ”SUL:n malli” särähtää korvaani - liiton ”järjestelmät ja strategiat” eivät ole aiemminkaan olleet järin onnistuneita. Juuri kilpailullisista ja valmennuksellisista syistä sanon ’kyllä’ matkalle eikä huono asia ole, että matka Bakussa pidettyihin Euroopan karsintoihin olisi ollut ilmainen ja että myös varsinainen olympiatapahtuma on ilmainen. Jos ja kun urheilijan tavoitteena on menestyä kansainvälisissä kilpailuissa aikuisena, on hänen oltava huippua lähellä jo 17-vuotiaana. Luotan parivaljakon valmentaja-urheilija vastuulliseen päätöksentekokykyyn. Muille lajeille ainutlaatuinen tapahtuma näköjään sopii, ja nuorelle urheilijalle se voi olla ”buusti” koko uralle. Nuorena menestyminen ei tuhoa urheilu-uraa, monelle kehityksen lakipiste vain tulee ennen aikuisikää tai muut asiat tärkeämmiksi. Yleisurheilijoilta olympialaiset on nyt SUL:n päätöksellä ohi. Huolestuttavin- 2/2014 ta tässä episodissa on liiton johdon ylimielisyys jäsenistöä kohtaan - ”haastakaa vaan liitto oikeuteen, niin täältä pesee” -asenne osoittaa, että jäsenistö on liittoa varten. Toivottavasti joku haastaa... Oikeusturvasta on kysymys. HKV sai tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriön (okm) jakamaa seuratukea 17.000 euroa hankkeeseen, jolla rekrytoidaan lisää valmentajia ja koulutetaan valmentajia. Koulutetun ja lisääntyneen valmentajakapasiteetin avulla tavoittelemme pienempiä harjoitteluryhmiä sekä lasten ja nuorten määrän lisäämistä vähintään 200 urheilijalla. Ohjaajien ja valmentajien määrän kasvu antaa myös mahdollisuuden toteuttaa urheiluseuran kilpaurheilua laajempaa yhteiskunnallista tehtävää, ja ottaa paremmin huomioon erityisryhmien tarpeet sekä liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat. Kiitämme ministeriötä työmme arvostamisesta. Osoitamme kiitoksemme myös toimintaedellytystemme mahdollistajalle, Helsingin kaupungin liikuntavirastolle, joka on hyvin huomioinut yleisurheilun tarpeet ja ollut valmis toteuttamaan esittämiämme kehitysehdotuksia. Okm julkaisi kevättalvella raportin keskeisten urheilulajien kuluista. Tutkimus kohdistui vuoteen 2012 ja vertailukohtana ovat vuoden 2001 luvut. Yleisurheilusta todetaan, että keskimääräiset kokonaiskulut ovat jopa kolminkertaistuneet, mutta samalla todetaan kulujen alhainen lähtötaso. Tutkimuksen mukaan yleisurheilua harrastavista ovat lähes kaikki erittäin tai melko tyytyväisiä harrastuksensa hinta-laatu -suhteeseen. En kuitenkaan tunnista HKV:n osalta raportissa esitettyjä tuhansiin euroihin nousevia harrastuskuluja, välittömät ja välillisetkin kulut mukaan lukien. Vuosituhannen alun kulutaso on lähempänä HKV:n tätä päivää. HKV:ssa on siis todella edullista urheilla. Tervetuloa mukaan! Urheilullista ja menestyksekästä kesää kaikille! Erkki Hirvonen päätoimittaja Helsingin Kisa-Veikot ry. ja Vaahteralehti • Osoite: Olympiastadion, 00250 HELSINKI Puhelin: (09) 492 355, Sähköposti: toimisto@ helsinginkisaveikot.fi • www.helsinginkisaveikot.fi • Päätoimittaja: Erkki Hirvonen, p. 050-550 6172, [email protected] Ulkoasu: Kustannusosakeyhtiö Kureeri, Mika Myllyneva • Ilmoitukset: [email protected] • Paino: Printservice Oy, Helsinki gin muiden jääkiekkojoukkueiden (HIFK ja Jokerit) kanssa – sitä kuitenkaan saavuttamatta. Kuva Reijo Pietilä Kiinnostus yleisurheiluun ja eroavan puheenjohtajan Jukka Uunilan tuki nostivat Yrjö Kokon Suomen Urheiluliiton puheenjohtajaksi vuosina 1975–76. Hänen kautensa jäi urheilupolitiikan myllerryksessä vain kahteen vuoteen, mutta niihin vuosiin sisältyvät useat suomalaisen yleisurheilun merkittävimmät saavutukset. Yrjö Kokko palasi Urheiluliiton luottamustehtäviin vuonna 1983, jolloin hänet valittiin SUL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti vuodet 1983–86. Sen kanssa päällekkäisenä tehtävänä hän oli liiton toiminnalle tärkeän talousvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1982–86 sekä Yleisurheilun Tukisäätiön jäsen vuosina 1975–94. SUL: n puheenjohtajavuosinaan Kokko oli myös Suomen Olympiakomitean hallituksen ja SVUL:n liittohallituksen jäsen. Helsingin Kisa-Veikot sai Yrjö Kokosta tarmokkaan puheenjohtajan, joka paneutui suurella innostuksella seuratoiminnan kehittämiseen. Yrjö Kokon puheenjohtajakauteen sisältyvät monet HKV:n toiminnan kannalta tärkeät asiat: Maailmankisat ja niiden muuttuminen IAAF:n GP-kilpailuksi, Helsinki City Marathonin synty, muut kuntoliikuntatapahtumat, seuran tiedotustoiminnan kehittäminen ja HKV:lle aina tärkeässä merkityksessä ollut kilpailu Kalevan maljasta, jonka HKV voitti 1982 kolmen kuivan vuoden jälkeen. Yrjö Ensi Kokko 1933–2014 IN MEMORIAM Helsingin Kisa-Veikkojen kunniapuheenjohtaja Yrjö Kokko kuoli 31.5.2014 Helsingissä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Yrjö Kokko syntyi 19.3.1933 Viipurissa. Myöhemmin hänen asuinpaikkojaan olivat Pori, Kajaani ja Helsinki. Maaliskuun 19. päivä oli hänelle tärkeä myös siksi, että se on Helsingin Kisa-Veikkojen perustamispäivä vuonna 1909. Näiden kahden asian yhteyttä hän muisti sopivan tilaisuuden tullen korostaa tietyllä arvostuksella. Urheilu on kuulunut Yrjö Kokon elämään nuoruudesta aina viimeiseen elinvuoteen saakka. Hänen oma urheilulajinsa oli telinevoimistelu, jossa hän voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden sekä Suomen Oppikoulujen urheiluliiton (SOU) mestaruuden 14-vuotiaiden poikien sarjassa. Aikuisten sarjassa hänen paras saavutuksensa oli vuonna 1949 voitettu SM-pronssi nojapuilla. Myöhemmällä iälläänkin hän säilytti kosketuksen omatoimiseen liikuntaan mm. juoksun, hiihdon ja golfin kautta sekä eli mukana katsojana erilaisissa kilpailutapahtumissa. Helsingin Kisa-Veikkojen puheenjohtajaksi Yrjö Kokko valittiin syksyn 1980 vuosikokouksessa Olavi Lehtisalon ilmoitettua luopuvansa tehtävästä. Seuran toimintaan Yrjö Kokko ei tullut täysin ulkopuolisena. Hänen yhteistyönsä seuran kanssa oli alkanut Maailmankisojen merkeissä jo 1960-luvulla Kokon aloitettua vuonna 1962 Kustannusliike Apulehden talousjohtajana. Kuten tiedetään, Apu-lehti toimi Maailmankisojen päätukijana kisojen tärkeissä alkuvaiheissa. HKV:n jäseneksi Kokko liittyi vuonna 1963. Kattavimman osan siviilityöstään Yrjö Kokko teki Olli Lyytikäisen luottohenkilönä Apu-lehden toimitusjohtajana ja myöhemmin A-Lehdet Oy:n hallituksen puheenjohtajana aina vuoteen 1990 saakka. Yhteys Lyytikäisen perheeseen vei Yrjö Kokon Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) puheenjohtajaksi vuosina 1968-1972. Noina vuosina HJK oli paitsi menestyksekäs jalkapalloiluseura myös jääkiekkoilun ylimmän sarjatason joukkue, joka kilpaili näkyvyydestä kaupun Oman kautensa tavoitteita Yrjö Kokko hahmotteli uusitun seuralehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1981. ”Kehittämistoiminnan painopiste tulee olemaan ensiksi siinä, että luomme seurassa sellaiset olosuhteet harjoitus- ja kilpailutoiminnalle, jotka motivoivat nappulaiästä juniori-ikään siirtyviä nuoria urheilijan alkuja jatkamaan harrastustaan mahdollisimman pitkälle. Ja toiseksi luomme olosuhteet, jotka ovat omiaan motivoimaan myös yleisurheilun kansainväliselle huipulle pyrkiviä kiinnittymään seuraan.” Näissä tavoitteissaan Yrjö Kokon voidaan katsoa onnistuneen hyvin, sillä HKV voitti 1980-luvulla Kalevan maljan kuusi kertaa eikä kertaakaan ollut neljättä sijaa heikompi. Yrjö Kokon puheenjohtajakauteen ajoittuu myös Arto Härkösen saavuttama keihäänheiton olympiavoitto vuonna 1984. Menestys vaati kuitenkin kovaa työtä, seura-aktiivien motivoimista ja uusien ideoiden kehittelyä, joihin Yrjö Kokko tunsi erityistä mieltymystä. Kaikki, jotka tekivät seuratyötä yhdessä Yrjö Kokon kanssa, oppivat tuntemaan hänet tehtävälleen täysipainoisesti omistautuvana johtajana, joka tiukan paikan tullen laittoi oman arvovaltansa peliin. Motiivit olivat kuitenkin puhtaat ja yhteisön hyvää palvelevat: ”Lähtiessäni mukaan seuratyöhön en odottanut siltä mitään itselleni. Paremminkin perusmotiivinani oli se, että halusin mielelläni antaa oman panokseni seuratyölle. Nyt jälkikäteen on helppo nähdä, että osallistuminen seuratyöhön merkitsee ennen kaikkea työtä ja jälleen työtä niiden päämäärien hyväksi, joka nuorison parissa työskentelyllä on”, kirjoitti hän vuonna 1989. Osana sen työn luomaa pohjaa ja tuloksia HKV on edelleen merkittävä tekijä suomalaisessa yleisurheilussa. HKV:n tapahtumakalenteri kesä 2014 Vilkas urheilukesä sisältää jälleen paljon kilpailuja, muutaman oman ison tapahtuman sekä tietenkin perustoimintaa harjoittelun merkeissä. 26.-27.7. Suomen Aikuisurheiluliiton (SAUL) SM-moniottelut Eltsussa, HKV järjestää 31.7-3.8. Kalevan Kisat Kuopion Väinölänniemi on kisakenttänä, pääsyvaatimuksena A-luokan tulosraja Kesäkuu Elokuu 2.-13.6. Sporttileiri 1. Yleisurheilua ja telinevoimistelua yhteistyössä STVK:n kanssa, leiri on täynnä 2.6. Nuorten Eliittikisat Eltsun kentällä 17-19v kansallinen kilpailu, HKV järjestää – toimitsijoita tarvitaan 10.6. Vattenfall 1. Valtakunnallinen SeuraCup – ensimmäinen osakilpailu Myyrmäki 13.-15.6. YAGHKV on mukana järjestämässä 917v suurtapahtumaa, Viestit Leppävaarassa 13.6., yksilölajit Eläintarhassa (9-12v) ja Leppävaarassa (13-17v) 14.-15.6. Toimitsija-apua tarvitaan huom. myös koulumajoitus! 16.-27.6. Sporttileiri 2. Leirillä on vielä jonkin verran tilaa 23.-24.6. Alueviestit 17v – aikuiset, Alueviestit Riihimäellä, kisatiedote erikseen suoraan valmentajille ja urheilijoille. 26.-29.6. Lajikarnevaalit Kenttälajien ja juoksujen lajikarnevaalit; leirit ja kilpailut. Tarkemmat tiedot kilpailukalenteri.fi, kannattaa osallistua 6.8. Vattenfall 2. Osakisa järjestetään Hiekkaharjussa 8.-10.8. Suomen Aikuisurheiluliiton (SAUL) SMkilpailut Jyväskylässä 9.-10.8. SM 19+22v Nuorten SM-kisat; 19v Huittisissa, 22v Seinäjoella 9.-10.8. Junnuhuipentuma Eltsussa 14-15v Junnuhuipentuma, HIFK järjestää 16.8. HCM Suomen suurin maraton! HKV järjestää yhdessä VU:n, HPV:n ja SUL:n kanssa. Mukana myös Minimaraton, toimitsijatarve on suuri! 22.-24.8. SM 14/15+16/17 Nuorten SM-kisat; 1415v Raisiossa, 16-17v Karhulassa 30.-31.8. Suomi-Ruotsi maaottelu Stadionilla 30.8. Vattenfall-finaali Finaali Myyrmäessä Heinäkuu 5.-6.7. SM-viestit Kauden ”päätapahtuma” on Lahdessa, joukkueita runsaasti, kannustusjoukkoja saa katsomossa olla paljon! Kisa 15v – aikuiset. 9.-10.7. pm-ottelut Alueottelut Eltsussa 15.-16.7. Aluemestaruuskisat Nurmijärvi, Klaukkala, omatoiminen ilmoittautuminen 26.-27.7. Aluemestaruuskisat 17-19v N/M Leppävaara Syyskuu 2.9. HKV:n mestaruuskisat, samalla juostaan HKV:n Kunniakierros 2014 klo 17 alkaen 5.-7.9. SM-moniottelut Nuorten SM-ottelut Uusikaarlepyy + Pietarsaari 6.-7.9. Junnuhuipentuma Eltsussa 9-12v Junnuhuipentuma, HKV mukana järjestelyissä 6.9. Seuraottelu Tampere, aikuisten kisa – Miehet 10-ottelu, Naiset 7-ottelu 19.9. Seuraottelu HKV-TP-TuUl-LA, kauden päätöskisa 20.9. SM-maraton Lappeenranta / Joutseno Helsingin Kisa-Veikot muistaa suurella lämmöllä alkavan kesäisen kilpailukauden kynnyksellä edesmennyttä kunniapuheenjohtajaansa. Seppo Martiskainen HKV:n johtokunta esittäytyy 1. Olen Ilkka Äyräväinen, HKV:n puheenjohtaja vuoden alusta. Työskentelen toimitusjohtajana Cygatella, joka on tietoliikenteen, tietoturvan ja palvelinkeskusten huippuasiantuntija Suomessa. Harrastuksiani ovat lenkkeily, golf ja intohimoinen urheilun seuraaminen. Vaahteralehden kysymykset johtokunnan jäsenille: 1. Kuka ja mikä olet? 2. Yleisurheilutaustasi? 2. Liityin HKV:hen Eltsussa vuonna 1970. Nappula- ja juniorisarjat menivät kaikkia lajeja harrastaen, mutta myöhemmin kestävyysjuoksusta löytyi päälajini. Parhaita saavutuksia olivat kolme Ruotsi-ottelun voittoa ja kuudes sija EM-kisoissa esteissä 1982. Urheiluuran jälkeen toimin HKV:n valmentajana 90-luvulla. 3. Kuinka kauan olet ollut HKV:ssa ja johtokunnan jäsenenä? 4. Millaisena näet HKV:n ja yleisurheilun tilan ja arvostuksen Suomessa? 5. Mihin asioihin haluat vaikuttaa johtokunnan jäsenenä? HKV:n johtokunta 2014 1. Puheenjohtaja Ilkka Äyräväinen, [email protected], puh. 040 302 2049 2. Varapuheenjohtaja Jussi Valle, [email protected], puh. 040 7153 046 3. Jaana Eklund, [email protected], puh. 040 5171 384 4. Erkki Hirvonen, [email protected], puh. 050 550 6172 5. Pia Lindroth, [email protected], puh. 040 706 9926 6. Mika Myllyneva, [email protected], puh. 040 5460 186 7. Pekka Mäkelä, [email protected], puh. 050 5335 140 8. Aki Nummela, [email protected], puh. 044 2050 310 9. Tuomas Näsi, [email protected], puh. 040 5667 454 10. Kyösti Poutiainen, [email protected], puh. 050 66588 11. Mika Ryynänen, [email protected], puh. 040 7688 480 1. 2. 3. 3. Jäsenenä olen ollut 44 vuotta. Johtokunnassa olin aiemmin vuodesta 1989 vuosituhannen vaihteeseen, ja sen jälkeen lähes 15 vuotta poissa toiminnasta ennen tämän vuoden alkua. 4. HKV on vahva ja tunnettu brändi, ja seura on aina ollut hyvin hoidettu. Yleisurheilun arvostus lajina on edelleen korkealla, mutta muiden lajien puristuksessa hieman hiipumaan päin. Kansainvälinen menestys tuo tietysti lisää arvostusta, mutta itse näen HKV:n tärkeimmän roolin nappula- ja junioritoiminnan kehittämisessä. 4. 5. Haluan vaikuttaa HKV:n taloudellisen tilan parantamiseen. Seura on velaton, mutta toiminnan kehittäminen vaatii budjetin selvää kasvattamista. Pyrin myös kehittämään yhteistyötä muiden seurojen, Urheiluliiton ja urheilua lähellä olevien järjestöjen kanssa. 1. Olen Jaana Eklund, toimin myyntikoordinaattorina Kojalla. Oman määritelmäni mukaan olen joka paikan höylä. 5. 9. 6. 7. 10. 11. 8. 2. Aloitin yleisurheilun 7-vuotiaana, kun luokkakaverit houkuttelivat mukaan. Seuranani oli Vuoksenniskan Urheilijat, mikä myöhemmin muutti nimensä Imatran Urheilijoiksi. Siirryin pesäpalloon 13-14 -vuotiaana ja yleisurheilu jäi kokonaan. Muutamia vuosia vierähti ja 17-vuotiaana palasin yleisurheilun pariin. Lopetin aktiiviharjoittelun vuonna 1991. Melkein kaikki lajit on käyty läpi. Nykyisin kilpailen satunnaisesti ”veteraanien” kisoissa. 3. HKV:ssa olen ollut vuodesta 2006 alkaen, johtokunnassa toista vuotta. 4. HKV kuuluu Suomen kärkiseuroihin ja on pääkaupunkiseudun johtava seura. Yleisurheilua ei arvosteta enää niin kuin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Urheilijamäärä on tippunut, koska uusia lajeja on paljon ja pääkaupunkiseudulla on runsaasti eri harrastusmahdollisuuksia. 5. Minut on valittu johtokuntaan aikuisliikuntajaoston jäsenenä, joten katson että heidän äänensä huomioidaan. Yleensäkin, että tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu. Haluan kehittää seuraa ja yrittää viedä sitä eteenpäin. 1. Olen Erkki Hirvonen, teen kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitä nyt markkinointiekonomi keksii, mm. omia julkaisuja ja mediamarkkinointia. Muun muassa taide, kulttuuri, kasvatus, urheilu ja liikunta ovat intohimojani. 2. Yleisurheilu oli jo pikkupojasta SE LAJI, tavattoman kiinnostava ja kiehtova. Leevi Seppäsen tulo liikunnanopettajakseni Kerimäelle oli ratkaiseva vaihe omakohtaisessa yleisurheiluharrastuksessani, joka edelleen jatkuu. Liian monen intohimon kohteen takia rajani jäivät kokeilematta puolimaratonilla ja maratonilla. 3. Liityin HKV:hen syksyllä 1991. Edesmenneellä kunniapuheenjohtaja Olavi Lehtisalolla oli siinä suuri osuus. Olli oli Kalevan kisojen huoltovaliokunnan puheenjohtaja ja minä varapuheenjohtaja, ja samalla suunnalla kun asuimme, kuljimme yhtä matkaa kokouksiin ja ystävystyimme. Tenttasin Ollia HKV: n toiminnasta, arvoista, ym., ja kisojen jälkeen olin valmis liittymään seuraan. Johtokunnan jäsen olen ollut vuodesta 1992, välillä hetken poissa, ja nyt on 19. vuosi menossa. Olen myös Vaahteralehden päätoimittaja. 4. Yleisurheilu on perusliikuntamuoto, ja tarjoaa pohjan moneen urheilulajiin, tutkitustikin suosittu. Jos mitataan lajin julkista arvostusta, on medialla suuri merkitys. Urheilutoimittajasukupolvi, jolle yleisurheilu on ollut number one, on väistymässä, lajituntemusta löytyy kohta enää maakuntalehdistä, muutamia loistopoikkeuksia, mm. Juha Kanerva ja Jari Kupila unohtamatta. Yle on tietysti oma lukunsa. HKV:ssa on hyvä henki eikä sillä vetovoimaisena seurana ole ongelmia saada lajiin harrastajia. Ongelma on, niin pk-seudulla kuin koko Suomessa, että yleisurheiluseuroja ei ole enää kattavasti eikä monilla toimivillakaan ole resursseja vastata kysyntään. 5. Siihen, että laadukas lasten ja nuorten liikuntakasvatus jatkuu ja seura mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun toisena keihäänkärkenä. HKV:lla on oltava aktiivinen yhteiskunnallinen rooli edullisten liikuntapalvelujen tarjoajana myös niille, joiden harrastaminen kaatuisi talouteen, nythän jo joka kolmas lapsi ja nuori syrjäytyy liikunnasta taloudellisista syistä. HKV: lla on myös asiantuntemusta ja kykyä tarjota terveysliikuntaa aikuisväestölle - kansanterveyden edistäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä tänä päivänä. 1. Olen Pia Lindroth, entinen yleisurheilija ja nykyinen HKV:n 00-99 -syntyneiden valmentaja. Siviilissä työskentelen henkilöstöhallinnon tehtävissä kaupallisella alalla. 2. Yleisurheilun aloitin 9-vuotiaana ja ura päättyi 25-vuotiaana loukkaantumisiin. Olen HKV:sta lähtöisin, mutta edustin Turun Urheiluliittoa aktiiviajat. Suomen mestaruusmitaleita ja maajoukkue-edustuksia on niin nuorten kuin aikuisten sarjoista. Päälajini oli korkeushyppy, mutta kaikkia lajeja treenasin ja joka syksyinen ottelu kuului ohjelmaan. HKV:ssa olen valmentanut syksystä 2011. 3. HKV:ssa olen aloittanut yleisurheiluni vuonna 1988, ja palasin takaisin syksyllä 2011, ja johtokunnassa olen ollut vuoden 2014 alusta lähtien. 4. Mielestäni yleisurheilu kaipaa lisää nostetta ja arvostusta. Suunta on oikea, mutta kaivataan lisää nousevia, menestyviä urheilijoita sekä riittävä harrastajamäärä uusien huippujen kasvattamiseksi. 5. Johtokunnan jäsenenä haluan kehittää seuratoimintaa entistä suunnitelmallisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Tavoitteenani on myös aktivoida lisää toimijoita HKV:hen. 1. Olen Mika Myllyneva, kolmen tyttäreni isä ja yrittäjä Helsingistä. 2. Olen harrastanut keskimatkojen juoksua kilpailumielessä 15-19 -vuotiaana. 3. HKV:hen liityin 1980, mutta sitten oli pitkä tauko 1986-2003. Uudelleen tulin mukaan valmennustoimintaan vuonna 2003 ja johtokuntaan 2009. 4. Yleisurheilun nauttima arvostus tulee tällä hetkellä pääasiassa arvokisojen kautta. Olympia-, MM- ja EM-kilpailut kiinnostavat edelleen suomalaisia. Kotimaisen kilpayleisurheilun tila ja arvostus on valitettavasti alamaissa. Syitä tähän on useita, mutta yleisurheilun heikko taso ja kilpailun puute ovat suuria yksittäisiä tekijöitä, joihin yleisurheiluväki voi itse vaikuttaa. HKV:n tila yhtenä johtavana yleisurheiluseurana on turvattu ja HKV on arvostettu tunnus urheilukentillä. Laadukkaalla juniorityöllä ja vahvaa perinnettä oikealla tavalla jalostaen HKV:lla on hyvät mahdollisuudet selvitä kovassa urheilumuotojen välisessä kilpailussa. 5. Seuran talous täytyy pitää kunnossa. Kun talous ja juniorityö ovat hyvällä tolalla on syytä kehittää kilpaurheilua ja tuottaa HKV:n tunnuksia kantavia huippu-urheilijoita. Henkilökohtaisesti haluan vaikuttaa kestävyysurheilun tason nostamiseen. 1. Olen Pekka Mäkelä. Yritän vaihtelevalla menestyksellä toteuttaa aristoteelista ihmisen määritelmää ”kaksijalkainen karvaton rationaalinen eläin”. Valmennan HKV:ssa ja työskentelen Helsingin yliopistolla käytännöllisen filosofian oppiaineessa. 2. Harrastin HKV:ssa keskimatkojen juoksemista 19-vuotiaaksi asti. Sain tuolta ajalta paljon sellaista, mikä on osoittautunut myöhemmissä elämänvaiheissa erittäin arvokkaaksi. Mainitsemisen arvoinen urheilumenestys ei kuulunut saamieni asioiden joukkoon. 3. Olen ollut HKV:ssa noin 35 vuotta, siitä johtokunnan jäsenenä nyt kolmatta vuotta. 4. HKV:n tila on sikäli hyvä, että seurassa on paljon hyviä nuoria urheilijoita ja paljon sellaisiksi kehittyviä lapsia. Meillä on hyviä valmentajia ja aivan nuorimpiakin valmentavat aikuiset. Ydin on terve. Valmentajia tarvitsemme lisää, jotta urheilullinen toimintamme voi kehittyä. Organisaationa meillä on varmasti kehitettävää ja ”päivitettävää”, näihin talkoisiin toivon kaikkia seuran toiminnassa mukana olevia ihmisiä. Erityisesti toivon, että vanhemmat osallistuisivat aktiivisemmin lastensa harrastukseen ja tulisivat mukaan kehittämään seuraa. HKV:n arvostus ja ainutlaatuinen menestys antaisi aihetta suurempaan näkyvyyteen ja taloudelliseen tukeen. Yleisurheilun tila urheilullisesti on maan koko ja kansainvälisen kilpailun kovuus huomioon ottaen aika hyvä, ja suomalaiset arvostavat yleisurheilua. 5. Toivon voivani antaa jotain, kun pohdimme seuran kehittämistä ja uusia ideoita entistä parempaan toimintaan. Itse uskon, että valmentajien yhteistyön ja yhteishengen kehittäminen on urheilemisen kannalta tärkeä asia, ja erittäin tärkeänä pidän myös vanhempien aktivoimista osallistumaan toimintaan sekä toimitsijoina että taloudellisen tuen hankkijoina. HKV antaa monille nuorille valtavasti enemmän kuin 60m juoksun ennätyksen. 1. Olen Aki Nummela, juoksija, valmentaja, Runner’s High Oy:n ja Helsinki Half Marathonin toimitusjohtaja. 2. Vuonna 1989 nelivuotiaana liityin yleisurheiluseuraan ja vähitellen tuli uppouduttua enemmän yleisurheilun maailmaan. Kestävyysjuoksu on ollut ”päälajina” viimeiset 20 vuotta. Viime vuosina olen ollut vakiokamaa aikuisten maajoukkuekuvioissa (Ruotsi-ottelu) ja SM-kilpailuiden kärkikahinoissa. Lukuisia junioreiden SM-mitaleja ja aikuisten viestimestaruuksia. 3. HKV:ssa olen ollut vuodesta 2002 alkaen ja johtokunnassa toista vuotta. 4. HKV on yksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista seuroista Helsingin alueella kaikki lajit mukaan lukien, mutta sen arvoa ei osata hyödyntää tarpeeksi. Yleisurheilua arvostetaan ja näkyvyys kansallisessa mediassa on hyvää ja harrastajia löytyy. Silti laji on kokonaisuudessaan Suomessa jämähtänyt eikä se ole pystynyt vastaamaan 2000- ja 2010 -luvun haasteisiin yhtä hyvin kuin useimmat muut lajit. 5. Herättää keskustelua, HKV:n brandin arvon nostoa sille kuuluvalle tasolle sekä nostattaa ajatuksia nykyisen seurakulttuurin muuttamisesta ammattimaisempaan suuntaan. Ongelma on myös toimijoiden ja valmentajien vähyys, jotta saataisiin hyödynnettyä nykyiset juniorimassat ja saataisiin lapsille ja nuorille mahdollisimman osaavaa ja henkilökohtaistakin valmennusta. Junnuhuipuista aikuisten sarjoihin siirtyvien määrät ovat hävyttömän pieniä. Myös seuran sisäistä ammattitaidon levittämistä ja koulutusta pitäisi pohtia: HKV:ssa on loistavan taustan omaavia valmentajia/urheilijoita, joiden tietotaitoa pitäisi jakaa paremmin kokemattomampien ohjaajien ja valmentajien käyttöön. vuosiin, mutta myönteinen asenne lajiin säilyi ja satunnaisesti otin osaa sopiviin kilpailuihin. Vuonna 1958 voitin Pohjois-Karjalan oppikoulujen mestaruuden keihäänheitossa. Vuosina 1991 ja 1994 tuli vakuutusyhtiöiden pohjoismainen mestaruus kuulantyönnössä. Nykyisin kilpailen aikuisurheilijoiden kilpailuissa. 1. Olen Mika Ryynänen, entinen kilpaurheilija. Työelämässä vedän yhtiökumppanini Valentin Konosen kanssa eTaika Oy:tä, joka on 14 työntekijän it-alan yritys. Kulutan paljon aikaa myös ilmassa omaa vesilentokonettani lentäen. Perheeseeni kuuluvat opettajavaimo Miina ja lapset Tarmo 12v ja Terttu 8v. 3. HKV:n jäseneksi tulin 2003. Johtokunnassa olen ollut vuoden 2005 alusta. 1. Olen Tuomas Näsi, asun Stadionin kupeessa Töölössä, ja päivät ja välillä illatkin kuluvat työssäni asianajajana. Sen mitä aikaa jää pyrin käyttämään erilaisissa yleisurheiluaktiviteeteissa sekä itse liikkuen ja urheillen eri lajien parissa. 4. HKV:ssa on paljon potentiaalia. Miten muutoin olisi äsken saatu seitsemän vuoden putki Kalevan maljan voittoja. Kilpailujen järjestelyissä olen havainnut, että HKV:sta löytyy tiukan paikan tullen paljon innostusta ja tasokasta osaamista. Mielenkiintoista on ollut huomata eri puolilla Suomea liikkuessani, että HKV on vahva brändi yleisurheiluihmisten keskuudessa ja että kuva on myönteinen. 2. Aloitin yleisurheilun 40 vuotta sitten HKV:n syysmaastoissa 5-vuotiaana. Juokseminen oli minun juttuni heti pienestä pitäen. 16- ja 18-vuotiaana voitin Suomen tuplamestaruudet 800 ja 1500 metrillä. Nuorten maaotteluissa kävin monta kertaa. Aikuisten sarjassa paras saavutukseni oli 1500 metrin SM-hopea. 800 metrin ennätykseni on 1.49,44. Kilpaurani päättyi noin 25-vuotiaana rasitusastmaan ja työelämään siirtymiseen. Poikani Tarmo harrastaa HKV:ssa yleisurheilua ja liikun paljon kentillä ja leireillä mukana. 2. Nuorena harjoittelin ja kilpailin pikajuoksussa reilun vuosikymmenen verran. Aktiiviurani päättyi 2005. Viimeisin 100 metrin kisa oli Kalevan kisat 2005. Ennätykseksi 100 metrillä jäi 10.45 kesältä 2000, jolloin voitin myös 100 metrin Suomen mestaruuden. Aktiiviurani jälkeen olen ollut mukana johtokunnassa ja pari viime vuotta olen valmentanut Hannes Siitosta. 3. Liityin HKV:hen tasan 20 vuotta sitten eli kesällä -94. Johtokunnassa olen ollut vuodesta 2006 alkaen. 4. Yleisurheilu on todella hieno laji, ja sillä on paljon mahdollisuuksia ja loistava tulevaisuus, kun asioita tehdään oikein. Kilpailu eri lajien - sekä vanhojen että uusien - välillä on kuitenkin todella kovaa. HKV puolestaan on erittäin perinteikäs ja menestynyt seura, jolla on varmasti hieno tulevaisuus edessään. Suomen yleisurheilun kilpailumenestys voisi olla parempikin, mutta lajin arvostus on korkealla. Huipulla pysyminen vaatii jatkuvaa työtä eikä ratkaisu, jolla päästään nykytilasta ylöspäin, riitä ikuiseen menestykseen. 5. Johtokunnan jäsenenä olen pyrkinyt kehittämään aikuisurheilua HKV:ssa ja liittämään sen erottamattomaksi osaksi seuran toimintaa. Olen myös osaltani koettanut laajentaa sitä piiriä, joka hoitaa erilaisia tapahtumia ja kilpailuja ja pyrkinyt antamaan monille mahdollisuuden kokeilla kykyjään näissä tehtävissä. 3. HKV:n johtokunnassa aloitin uudelleen vuoden vaihteessa, aiemmin olin johtokunnan jäsen vuonna 2001. 4. HKV:n tila on hyvä, mutta haasteita riittää. Yleisurheilu on jäänyt joukkuelajien kuten jalkapallon ja jääkiekon jalkoihin. Harrastusmaksut yleisurheilussa ja esimerkiksi jalkapallossa ovat aivan eri hintaluokassa, mutta valitettavasti joudumme yleisurheilussakin pikkuhiljaa nostamaan maksuja mikäli haluamme turvata mm. valmennuksen hyvän tason. 5. Haluan tuoda HKV:n johtokuntaan yritysmaailmassa tuttua suunnitelmal- 5. Entisenä kilpaurheilijana lähellä sydäntäni on kilpaurheiluun liittyvät asiat. Kuitenkin yleisurheiluharrastus nähdään nykyisin koko elämänmittaisena projektina ja kaikkien yleisurheilun harrastajien asiat ovat tärkeitä. 1. Olen Kyösti Poutiainen, v. 1941 syntynyt eläkeläinen, joka on löytänyt yleisurheilusta lähes kokopäiväisen työllistäjän. 2. Yleisurheilutaustaa minulla on kotipihalla ja -ahoilla tehdyistä harjoituksista 9-12 -vuotiaana. Varsinainen harjoittelu loppui noihin lisuutta. Meidän täytyy näkyä ja kuulua sosiaalisessa mediassa missä nuoret liikkuvat. Seuran voimavarat ovat rajalliset ja meidän pitää keskittyä oleelliseen. Vapaaehtoistyön hiipumiseen olen törmännyt mm. ilmailupiireissä ja sen aktivoimisessa on työsarkaa. 1. Olen Jussi Valle, keski-ikäinen KTM Espoosta. Lapset Tuomas ja Annika ovat mukana HKV:n toiminnassa. 2. Kilpaurheilua harrastin 8-27 -vuotiaana. Paras lajini oli pituushyppy, jossa ennätykseksi jäi 765. Saavutin pari nuorten SM-mitalia, olin kerran nuorten maajoukkueessa ja pari kertaa Kalevan kisojen finaalissa. Mieleenpainuvin saavutus oli kuitenkin SM-kulta M-20 4x400m viestissä joukkueella Myllyneva-Valle-Blom-Vorselman. Osuusaika ei ollut nopein, mutta olin ainoa, joka oli juoksun jälkeen tunnin ensiavussa ja siten poissa kunniakierrokselta sekä palkintojenjaosta. 3. Jäsen olen ollut vuodesta 1979. Johtokunnassa 1991-92 ja 2009 alkaen, viime vuodet varapuheenjohtajana. Toiminnanjohtajan haastavaa tehtävääkin tuli lyhyt hetki hoidettua. 4. Ykköslaji yleisurheilu ei enää ole, mutta lajina, jota jokaisen nuoren pitäisi ainakin vähän harrastaa, se on ylivertainen. 5. Seuran päivittäminen 2000-luvulle kantaen mukana ne asiat, jotka edelleen kantavat ja muuttamalla ne, joiden aika meni jo. Haastattelu: Pia Kemppainen-Kajola Kuva: Pyry Caponigro wulffinkulma.fi logo valkea.pdf 1 2.6.2014 9:49:27 Richard Caponigro rakkaudesta juoksemiseen Richard Caponigro on amerikkalainen juoksija, valmentaja ja HKV:n jäsen sarjassa M50. Pyysimme häntä HKV:n aikuisurheilijoiden keskimatkojen ryhmän vetäjäksi 2013. Työpaikan vaihtamisen takia hän palasi kesän alussa takaisin Yhdysvaltoihin perheineen. Kysyin Richardilta, miten hänestä tuli juoksija ja valmentaja ja mitä hän ajatteli kokemuksestaan HKV:n aikuisurheilijoiden valmentajana. - Äitini sanoi aina, että opin juoksemaan ennen kuin kävelemään. Opin ajamaan pyörällä vasta kuusivuotiaana, joten siihen asti juoksin veljieni ja kavereideni rinnalla, kun he ajoivat pyörällä. Kun vanhin sisareni meni naimisiin ja muutti kahden kilometrin päähän, minulla oli tapana juosta hänen talolleen leikkimään koiranpennun ja lasten kanssa. Aloin ottaa aikaa näille matkoille ja kilpailin itseäni ja kelloa vastaan. valmentajien seisoskelevan pureskellen savuketta ja huutavan lapsille mitä pitäisi tehdä. Se oli valmentamisen normi, enkä pitänyt siitä. Halusin valmentaa tekemisen, pelaamisen, jopa leikkimisen kautta. Niinpä menin kysymään vanhasta lukiostani, tarvitsivatko he valmentajaa. - Viiden vuoden jakso nuorten valmentajana oli elämäni haastavin ja palkitsevin. Autoin valmennettaviani saavuttamaan tavoitteensa, rikkomaan ennätyksiä, haastamaan itsensä harjoituksissa, pitämään hauskaa urheilemalla. Pystyin myös vaikuttamaan myönteisesti niihin nuoriin, jotka tarvitsivat apua muussa elämässään. Se oli intensiivistä aikaa nuorena perheenisänä, kolmessa työpaikassa, iltakoulun opiskelijana, valmentajana ja juoksijana, kun samaan aikaan tavoittelin omia ennätyksiäni maantie- ja maastojuoksukisoissa. Miten harjoittelet tällä hetkellä? Mikä on valmennusfilosofiasi? Osallistuminen kilpailuihin alkoi koulun joukkueessa. Viimeisen lukiovuoden 1981 koulujen välinen, noin viidenkymmenen joukkueen viestikisa on jäänyt erityisesti mieleen, sillä varamiehen paikalta avausosuudelle nousseen Richardin tulos 2:09 oli iloinen yllätys, ja samana vuonna juostu 1:59.5 on edelleen hänen koulunsa 800m ennätys. - Täytyy vielä lisätä, että koulussani ei ole tänäkään päivänä juoksurataa. Juoksimme harjoitukset meren rannalla tai kotikaupunkimme kaduilla. - Harjoittelen kuusi kertaa viikossa, tosin uusi työni voi muuttaa tilannetta hiukan. En juokse joka päivä välttääkseni ylirasituksesta seuraavia loukkaantumisia. Pidän cross-trainer -laitteista - minulla on kotona yksi - hiihdän talvella, nostan puntteja tai voimistelen. Ohjelma riippuu vuodenajasta ja siitä, mitä muuta on menossa. En ole koskaan juossut suuria määriä harjoituskilometrejä, vaikka olenkin kilpaillut menestyksekkäästi melkein kaikilla matkoilla maraton mukaan lukien. Iän kertyessä lepoa ja lihaskuntoharjoittelua tarvitaan enemmän, juoksemista suhteessa vähemmän. - Päädyin valmentajaksi noin kymmenen vuotta myöhemmin, koska rakastan juoksemista ja siitä puhumista. Näin muiden - Olen joutunut muutamia kertoja jättämään juoksemisen loukkaantumisten takia, mutta aina kuitenkin palannut. 10 Mutta borrelioosiin sairastuminen 1991 teki lopun juoksemisesta kokonaiseksi vuodeksi. Se otti koville. Vieläkin tunnen välillä Lymen taudin jälkivaikutukset ja samalla muistan, miltä tuntui olla sairauden runtelema. Kokemus on saanut minut korostamaan lepopäivien ja palautumisen merkitystä osana harjoittelua. - Painotan valmennuksessa enemmän laatua kuin määrää. Harjoittelun painopiste seuraa aina lajivalinnasta. Uskon vahvasti, että harjoitteleminen muiden kanssa - ei siis yksin - on aivan ratkaisevaa menestymisen kannalta. Harrastajan on löydettävä tasapaino oman lahjakkuutensa, käytettävissä olevan ajan ja tavoitteidensa välille. Miten löysit HKV:n? Valmensit 20132014 aikuisharrastajia, mitä ajattelit kokemuksesta? - HKV on fantastinen organisaatio ja kokoelma yksilöitä. Löysin seuran talvella 2009, kun tulin mukaan seuran maanantailenkeille. Minut otettiin muitta mutkitta vastaan, ja se merkitsi minulle tosi paljon. Sitä haikeammalta tuntuu nyt lähteä Suomesta, kun olen joka viikko juossut ystävieni seurassa. - Sellaisten ihmisten valmentaminen, jotka haluavat kehittyä, on yksi palkitsevimmista tehtävistä maailmassa. Työskentely HKV:n aikuisurheilijoiden parissa on ollut hieno kokemus, ja onnekseni voin sanoa, että työ on kantanut hedelmää henkilökohtaisina ennätyksinä ja kilpailuvoittoina. - En uskonut voivani valmentaa Suomessa, koska kielitaitoni on niin vähäinen. Kiitos teille kaikille joustavuudesta ja hyvästä yhteistyöstä. 11 Hyvä hallikausi ja onnistuneet kisajärjestelyt Lyhykäiseksi jääneen talven hallikisakausi sujui jälleen mukavasti. Hyviä tuloksia ja ennätysparannuksia syntyi runsaasti. SM- ja seuraottelutasolla irtosi jokunen makea voittokin. Seuraottelut HKV:n, Tampereen Pyrinnön, Turun Urheiluliiton ja Lahden Ahkeran kesken kisattiin kahdessa halliottelussa; 24.1. Tampereella 9-19v kesken sekä viikkoa myöhemmin 31.1. Turussa OP-viestiseuraottelussa. Pirkkahallin kilvoittelussa kotiseura oli selkeästi HKV:n edellä, seuraavana oli yllättäen Lahti ja Turku jäi kisassa neljänneksi. Kahteen bussiin mahtui monta ennätyksen tekijää ja ottelumenestyjää. Turussa viestihegemonia säilyi HKV:lla, tasaiset joukkueet ja ennen kaikkea aikuisten jämäkkä panos toivat selvän voiton Turun Urheiluliitosta. Voittoon juoksivat naiset 4x170m ja 4x680m, miehet 4x170m, N19 4x680m, M17+19 kaikki viestit sekä T15v ja P11v pitkät viestit. Viestiseuraottelu on ainakin HKV:lle yksi kohokohta koko vuoden kisapaketissa, yhteishengen ja iloisen urheilutunnelman kohottajana tapahtuma on vailla vertaa…varsinkin kun voitto tulee kotiin! Nuorten SM-hallit Nuorten 17-22v SM-hallikisajärjestelyistä Liikuntamyllyssä vastasimme itse. Ainakin omasta mielestämme onnistuimme erinomaisesti, ilmeisesti myös muiden mielestä, kun ei ole tul- lut kehuja eikä haukkujakaan! Mitalistejakin tuli viikonloppuna mukavasti: Kultaa Aino Siitonen N22 seiväs Samuel Rautapalo M19 60m aidat Samuel Vorselman M17 800m Hopeaa Amira Chokairy N19 400m Pronssia Niklas Bryggare M17 pituus Pistesijoille 4. Kristiina Vuorvirta N22 pituus, Jimi Råman M19 400m, Tuukka Heinonen M19 60m aidat, Arttu Paananen M17 60m + 60m aidat, Niklas Bryggare M17 300m, Emmi Keinänen N17 300m. 5. Matias Linkoaho M22 200m, Alisa Mäkinen N19 korkeus 6. Beda Eronen N22 400m, Tuukka Heinonen M19 kuula Rovaniemen SM-hallit Aikuisten SM-halleihin siirryttiin piirun verran pohjoiseen, Rovaniemelle. Matka on pitkä, joten kisaan lähti mukaan pieni, mutta sitäkin tehokkaampi ryhmä. Tuloksena reissusta oli neljä mitalia ja yksi pistesija. Voittajana Santasport-hallista lähti Matias Linkoaho M 400m, hopealle taivutti Jarno Kivioja M seipäässä, pronssisen mitalin sai käteensä Aino Siitonen N seipäässä. Kisan viimeisestä lajista M 4xkierroksen jännittävästä viestistä tuli pronssia joukkueelle Matias Linkoaho, Hannes Siitonen, Samuel Rautapalo ja Ossi Linkoaho. Halliheitot ja moniottelut Pitkien heittojen hallikisat käytiin Tampereella (keihäs) sekä Porissa (kiekko). Jaakko Kuismanen heitti Tampereella mainiosti voittaen M17v keihään uudella ennätyksellään. Sisko Viivi oli N19 sarjassa viides. Jyväskylässä monioteltiin maaliskuun ensimmäisenä viikonvaihteena ja kisojen parhaaksi urheilijaksi nousi vammoistaan hyvin toipunut Samuli Bryggare. Miesten 7-ottelun voitto tuli erinomaisella pistemäärällä 5536, Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalle 17. Ehjään sarjaan tuli neljän lajin halliennätykset! Pelejä kaiken ikäisille www.kureeri.fi TJIG Tampere Alle 15-vuotiaiden hallikauden paras kisa oli vuosittainen hallihuipentuma Tampere Junior Indoor Games. Lähes sata kisaveikkonuorta kilpaili Tampereella, osa yönsä Tähtiensalissa nukkuen, osa muuten Tampereella majoittuen. Tunnelma entisessä Pirkkahallissa nykyisessä Messukeskuksessa nousi mukana olleiden mielestä kattoon ainakin viestien aikana, jotkut väittivät ”fiiliksen” tihentyneen nukkumaan menon hetkille. Mainioita tuloksia, yhdessäoloa sekä kasa löytötavaroita Mika Ryynäsen auton takakontissa olivat ehdottomasti viikonlopun mielenkiintoisinta antia! TJIG-tuloksia mm. www.tilastopaja.com http://www.tilastopaja. com/ Johtava liikunta-alan ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita. Voit suorittaa tutkintoja päivä-, ja monimuoto-opiskeluna suomeksi ja englanniksi. Opintojesi aikana hankit oikeita kokemuksia ammatistasi ja solmit arvokkaita suhteita työelämään. Koonnut: Rekku www.haaga-helia.fi 12 13 AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN Hän Haastattelu: Mika Ryynänen Kuvat: Mika Ryynänen SAMUEL VORSELMAN - tavoitteellinen nuorukainen Sara ja Samuel Nuorten SM-hallit 2014 1. Kuka olet? Olen Samuel Vorselman, 17v, maileri HKV:sta. Olen asunut lähes koko ikäni Puistolan suunnalla Helsingissä. Minulla on myös HKV:ssa urheilevat isosisko Sara 18v ja pikkuveli Simeon 10v. Isäni on HKV:n valmentajia. 2. Mikä on päälajisi ja saavutuksesi? 800m. Helmikuussa voitin SM-halleissa 800m ennätykselläni 1.57,31. 3. Milloin ja miten olet aloittanut yleisurheilun? Aivan pienestä pitäen olen kiertänyt yleisurheilukentillä isäni kanssa ja 5-vuotiaana aloitin kilpailemisen ja harjoittelun muiden ikäisteni kanssa. Suunnilleen samaan aikaan aloitin salibandyn ja jalkapallon pelaamisen. Jalkapalloa harrastin vain kolmisen vuotta, mutta salibandya pelasin 13vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen olen keskittynyt vain yleisurheiluun. Kaikki lajit sujuivat hyvin, mutta kuulassa olin mielestäni huono. 4. Mikä yleisurheilussa veti? Salibandy ja jalkapallo olivat kivoja, mutta pidin enemmän yksilölajista. Kun oli itse vastuussa siitä mitä teki. Isä veti harjoituksia ja vajaa kaksi vuotta vanhempi Sara-siskokin harrasti yleisurheilua. Olimme siskon kanssa myös samassa Zempparit-ryhmässä. 5. Mikä saa sinut olemaan Kisa-Veikko? Pienestä saakka olen ollut HKV:ssa ja olen ollut tyytyväinen. Kisareissut kuten seuraottelut ja Turku-viestit ovat hauskoja. Yu-kaverit ovat kivoja. SMviestit on yksi kesän kohokohdista. P15-sarjassa teimme 4 x 800m Suomen ennätyksen. 6. Seuraatko muita urheilulajeja? Lätkän MM-kilpailuja, kesäolympialaisten kaikkia lajeja, Timanttiliigaa ja muita yleisurheilulähetyksiä kuten Eliittikisoja. 7. Mikä kannustaa urheilemaan? Oma halu pärjätä ja tulla paremmaksi koko ajan. Jos keli on huono tms. ajattelen, että aina ei pidäkään olla mukavaa. Noin vuosi sitten sairastelin suhteellisen paljon flunssaa, mikä ärsytti, mutta kierteen loputtua sain hyvän harjoitteluputken päälle. Kannustusta tulee kotijoukoilta ja kavereilta. 8. Ensi kesän tavoitteesi? 800m aikuisten Kalevan kisa -raja 1.54,5, nuorten Ruotsi-ottelu, ja nuorten M17 800m mahdollisimman kirkas mitali. Pitkän ajan tavoitteina 800m alle 1.50 ja siitä eteenpäin aikuisten sarjoissa SM-mitalit sekä kansainvälinen taso. 9. Kuinka paljon harjoittelet? Harjoittelukaudella kolme aamutreeniä viikossa mukaanlukien teen 9-10 treeniä viikossa. Maanantaina on yleensä lepopäivä. Juoksukilsoja kertyy peruskuntokaudella 60-70km. Kesällä harjoittelu muuttuu kilpailujen ehtojen mukaan. Lenkkeily vähenee ja tehot nousevat. Yleensä ennen kilpailupäivää pidän lepopäivän. 10. Valmentajasi? HKV:n Pekka Mäkelä on tuonut harjoitteluuni säännöllisyyttä, juoksutekniikkaa ja kovuutta. Harjoittelukaverit ovat 2-3 vuotta vanhempia, mikä lisää jo itsessään kovuutta, vaikka eivät olekaan kestävyysjuoksijoita. Ilmapiiri harjoituksissa on PRO. 14 11. Kuvaile itseäsi urheilijana. Vahvuuksiani ovat säännöllinen harjoittelu, en laista treeneistä ja puristan kisassa loppuun saakka. Venytellä pitäisi enemmän ja kilpailujännityksen kehitän joskus turhan kovaksi. 12. Mitä muuta teet kuin urheilet? Hengailen tyttöystäväni ja kavereiden kanssa. Pelaan videopelejä, joissa suosikkina urheilupelit. Hyvää pastaa tykkään käydä syömässä ravintola Vapianossa. Pelailen kevyttä jalkapalloa kavereitten kanssa. Rumpuja osaan soittaa, mutta se on jäänyt enemmän taka-alalle. Musiikkimakuna etenkin rap-musiikki ja lenkillä soi usein Eminem ja 2Pac. Suosikkinäyttelijäni on Jim Carrey ja tyylisuuntana komediat. 13. Mitä koulua käyt ja minne jatkoopiskelemaan? Olen Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Toinen vuosikurssi alkamassa. Koulu sujuu keskitasoa. Mikä minusta tulee isona on aivan liian vaikea kysymys tällä hetkellä. Kysy parin vuoden päästä uudelleen. 14. Oletko harjoitellut ulkomailla? Ulkomaan harjoittelua kokeilin toissa keväänä viikon leirillä Mallorcalla, mutta viime keväänä en nähnyt sitä ehdottoman tarpeelliseksi. Ensi keväänä mielelläni lähtisin kokeilemaan pidempääkin ulkomaanharjoittelua, mikäli onnistun saamaan tähän tukea. 15. Kuka on idolisi? 800m:n juoksija David Rudisha. Erittäin kova urheilija ja aliarvostettu esimerkiksi Usain Boltiin nähden. Ei niin showmies. YLEISURHEILU ON YLEISTÄ URHEILUA Isämme järjesti perheemme neljälle lapselle joka ikinen vuosi Parvionniemen olympialaiset mökillämme Toijalassa, jossa vietimme 1950- ja 1960 -luvuilla pitkää kuumaa kesää. Näissä kisoissa kilpailtiin eri yleisurheilulajeissa, joita olivat pikajuoksu, maastojuoksu, keihäs, kuula, kiekko, aitajuoksu, korkeus ja pituus. Isä pisteytti tulokset 10-ottelun tyyliin ja antoi omatekoisia hyvityksiä miten milloinkin katsoi viisaaksi. Kisat olivat aina kesäkauden huipentuma, ja niihin treenattiin joka päivä mökkimme viereisellä ”lehmienkentällä”. Urheilukasvatukseemme kuului myös kiertäminen yleisurheilukisoissa ympäri Suomea. Yleisurheilu iskeytyi pienen pojan tajuntaan yhtenä elämään kuuluvana, itsestään selvänä urheiluilmiönä. Aikuistuminen ei tuonut omaan käyttäytymiseeni minkäänlaisia muutoksia, ainoastaan omakohtainen harrastaminen jäi futiksen ja käsiksen jalkoihin. Yleisurheilukisojen helmiä olivat Suomi-Ruotsi -maaottelut, Kalevan kisat ja Maailmankisat. Luulen, mutta en voi olla kuitenkaan aivan varma siitä, että olen ollut katsojana mukana kaikissa Maailmankisoissa, joiden nimikin muuttui loppupuolella moneen kertaan. Mieleeni on erityisesti jäänyt Pentti Eskolan 804 sentin leiskautus vuoden 1963 Maailmankisoissa. Sillä tuloksella hän oli sinä vuonna maailmantilaston kolmonen. Enkä olisi ikinä kuuna kullan valkeana voinut uskoa vuoden 1991 Maailmankisojen naisten 800 metrin juoksua seuratessani, että kisassa viidenneksi ja samalla vieläkin voimassa olevan SE:n 2.00,59 juossut Tuuli Merikoski vihitään vaimokseni kesällä 2012. Yleisurheilulle ja myös toiselle suomalaiselle perinnelajille hiihdolle on povattu jo pitkään jäämistä uuden genren lajien varjoon. Tuoreet tutkimustulokset kielivät kuitenkin muuta: yleisurheilun asema on maassamme hyvin vankka. Uhkatekijänä on kuitenkin palloilulajien suuri suosio, mikä on viime vuosina vähentänyt harrastajien määrää merkittävästi. Yleisurheilua katsotaan ja siitä pidetään, mutta nuoria ei saada enää entiseen tyyliin lajin pariin. Yleisurheilu on nimensä mukaisesti yleistä urheilua, ja tässä tosiasiassa lepää lajin voima ja viehätys. Yleisurheilua voivat harrastaa kaikki ikään, säätyyn ja kokoon katsomatta. Yleisurheilun monipuolisuus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden löytää oma mielilaji. Juokseminen, hyppääminen ja heittäminen jakaantuvat monenlaiseen ”alalajiin”, mutta ne ovat myös ainesosia hyvin monessa muussa yleisurheilun ulkopuolisessa lajissa. Juoksemista tarvitaan lähes kaikissa urheilulajeissa, hyppääminen kuuluu olennaisena osana esimerkiksi palloilulajeihin samoin kuin heittäminen. Yleisurheilu on perusliikuntaa, perusurheilua, jonka antamat fyysiset, henkiset ja taidolliset valmiudet ovat tärkeitä jokaiselle urheilijalle ja kuntoliikkujalle. Tässä lienee myös perustelu yleisurheilun aseman säilyttämisen tärkeydelle. Yleisurheilun pärjääminen ei ole vain yleisurheiluväen asia, sen on oltava myös kaikkien suomalaisten urheiluvaikuttajien agendalla. Toinen, yleisurheiluun rinnastettava perusurheilulaji, on voimistelu. Olen tartuttanut viime vuosina yleisurheilukipinää myös lastenlapsiini, 7-vuotiaaseen Joakimiin ja 5-vuotiaaseen Juliannaan. Joakim rakastaa keihäänheittoa ja Julianna pituushyppyä. Eltsu on heille maaginen mesta, jonne mennään aina mielellään. Siellä hypitään pituutta ja korkeutta, juostaan radalla ja nautitaan ainutlaatuisesta atmosfääristä. Siirrän saamaani perintöä näille lapsukaisille ja minusta tuntuu, että he osaavat nauttia tästä perinnöstä suurella antaumuksella. Erkki Alaja 15 Eki on urheilumarkkinoinnin asiantuntija (Pähkinä Oy), ja toimii mm. Roni Ollikaisen managerina. Lisäksi hän on kirjoittanut ja toimittanut 13 kirjaa. Nyt työn alla on ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Pallokentän ”elämäkertateos”. Kirjan nimeksi tulee BOLLIS, tarinakirja Bolliksen vaiheista ja tapahtumista. Eki toivoo myös urheilua monipuolisesti harrastavien ja seuraavien HKV:n jäsenten lähettävän omia muisteluksiaan Bolliksesta. Sähköpostiosoite: erkkialaja. [email protected]. Hän Haastattelu: Pekka Mäkelä Kuva: Pia Lindrothin arkisto SULJ:n kirjatarjoukset Liikunnallista lukemista itselle tai lahjaksi Kalle Kotiranta, Taru Schroderus Juoksukoulu – opi juoksemaan neljässä viikossa Juoksukoulu tarjoaa tiiviin tietopaketin juoksun harrastamiseen ja antaa juoksijalle mahdollisuuden keskittyä juuri oikeisiin asioihin. Kirja jonka avulla opit juoksemaan! www.juoksukoulu.fi Pia Lindroth - innostava ja kannustava valmentaja HKV:n on syytä olla ylpeä erinomaisista junioreiden valmentajistaan. Iloni oli haastatella yhtä loistavaa HKV:n valmentajaa, jota avoimesti kadehdin - hän kun pystyy vetämään vetoja valmennettaviensa kanssa. vapaaehtoispohjalta. Uusien tekijöiden mukaan saaminen sekä heidän sitouttamisensa seuran toimintaan. Toinen on seuratoiminnan aito kehittäminen rajallisilla resursseilla. Seuratyö on oikeasti tosi palkitsevaa ja kivaa. 1. Kuka olet? Olen Pia, entinen yleisurheilija ja nykyinen HKV:n 00-99 -syntyneiden valmentaja. 6. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää nuorille urheilijanaluille? Yleisurheilu antaa hyvän pohjan kaikkeen urheiluun. Jaksakaa treenata hyvällä tsempillä, se kyllä palkitaan. Täältä saa myös elinikäisiä ystäviä. 2. Miksi fiksu, hyvässä työssä oleva nuori nainen laittaa hirvittävän määrän vapaa-aikaansa valmentamiseen, josta ei saa taloudellista korvausta? Rakkaudesta lajiin on vastaus. Yleisurheilu on aikoinaan antanut itselle niin paljon, että on kiva päästä antamaan takaisin. Urheilijoiden kehittyminen on myös todella palkitsevaa. 3. Mikä on palkitsevinta valmentamisessa? Nähdä, kun valmennettavat kehittyvät ja menevät eteenpäin. Nähdä onnistumisen ilo. 4. Mikä on hankalinta valmentamisessa? Löytää jokaiselle yksilölle sopivat treenit, vinkit, tavat jotka toimii ja vie nuorta eteenpäin. 5. Mikä on vaikeinta seuratyössä? Seuratoiminta tapahtuu pääsääntöisesti 7. Onko sinulla terveisiä lasten vanhemmille? Lasten vanhempia tarvitaan toimintaan mukaan esimerkiksi kisoihin toimitsijoiksi. Rohkeasti mukaan oppimaan uutta ja tutustumaan uusiin ihmisiin. 8. Mitä ajattelet lahjakkuudesta? Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen ja auttaa toki. Kova treeni ja terveenä pysyminen ratkaisevat kuitenkin loppupeleissä. 9. Millainen on ihannevalmennettava? On mukana koko sydämellä, haluaa kehittyä ja oppia uutta ja on valmis tekemään töitä. Valmentajia pitää kuunnella, mutta heitäkin saa haastaa. 10. Millainen on hyvä valmentaja? Kärsivällinen, innostunut, kannustava, osaava, osaa kuunnella, haluaa kehittää 16 ja kehittyä itsekin ja osaa löytää monipuolisesti erilaisia harjoitteita, riittävän jämäkkä. 11. Mikä on oma taustasi urheilijana ja sittemmin valmentajana? Yleisurheilun aloitin 9-vuotiaana ja ura päättyi 25-vuotiaana loukkaantumisiin. HKV:sta lähtöisin, mutta edustanut Turun Urheiluliittoa aktiiviajat. Suomen mestaruusmitaleita ja maajoukkueedustuksia niin nuorten kuin aikuisten sarjoista. Päälaji korkeushyppy, mutta kaikkia lajeja treenasin ja joka syksyinen ottelu kuului ohjelmaan. HKV:ssa valmentanut syksystä 2011. Turun Urheiluliitossa olen aikoinaan valmentanut useampia nuoria urheilijan alkuja. 12. Onko yleisurheiluvalmennus yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, jos niin miksi? Mielestäni todella arvokasta. Nuoret liikkuvat ja saavat toivottavasti liikunnan ilon loppuelämäksi. Samalla he tutustuvat uusiin ihmisiin ja oppivat toimimaan niin yksin kuin ryhmässä. Jos tätä voi olla edesauttamassa, niin ei voi olla kuin tyytyväinen. Tuomo Kilpeläinen Kahvakuulalla kuntoon Kahvakuulatreenaajan apuväline nro 1. Runsaan liikepankin avulla monipuolistat kahvakuulaharjoittelua. Riku Aalto, Heli Kykyri Sauvaliikunta – sauvakävely, Gymstick, keppijumppa, venyttely 190 harjoitusliikettä, treeniohjelmia ja neuvoja eri sauvaliikuntalaijeihin. Riku Aalto, Heli Kykyri Keskikeho kuntoon – monipuolista harjoittelua jumppapallolla Kaikki mitä tarvitset harjoitteluun jumppapallon kanssa. Christer Sundqvist Sietämätön leveys Christer Sundqvistin romaani painonhallinnasta. www.sietamatonleveys.fi 34 € 29 € 29 € 25 € 10 € Tilaukset: www.suljulkaisut.fi, 0400 729 310 13. Toivotuksesi HKV:n jäsenille tälle kesälle. Hyviä suorituksia, paljon omia ennätyksiä ja Kalevan malja kotiin. 17 Urheiluvammat valmennuksen haasteena Kilpaurheilussa tavoitteena on urheilijan suorituskyvyn maksimoiminen sekä fyysisten ja psyykkisten äärirajojen löytäminen. Mikäli elimistö ottaisi vastaan kaiken harjoittelun suoraan siinä suhteessa kuin harjoitellaan, olisi tuloksenteko helppoa. Harjoittelua lisäämällä ja koventamalla päästäisiin aina vain parempiin tuloksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Harjoittelua liian nopeasti tai liian paljon kerralla lisäten ajaudutaan helposti tilaan, jossa elimistön kyky vastaanottaa kuormitusta pettää. Tämä johtaa ennen pitkää tuloskunnon alenemiseen ja pahimmassa tapauksessa vammautumiseen. Valmentajan ja urheilijan vuorovaikutus Valmentajan tehtävä on ohjelmoida urheilijan harjoittelu. Edellytyksenä hyvälle lopputulokselle on urheilijan hyvä tuntemus ja tiivis yhteistyö. Harjoittelun palautteen tulee olla välitöntä ja palautteen tulee vaikuttaa harjoitusohjelman sisältöön. Palautteen tulee kulkea sekä urheilijalta valmentajalle että päinvastoin. Jos urheilija kokee itsensä väsyneeksi ja viikon kovin har- joitus on edessä, tulisi tästä keskustella valmentajan kanssa ja miettiä lepopäivän ottamista väliin ennen kovaa harjoitusta. Väsyneenä tai sairaana harjoittelu ja kilpaileminen nostavat huomattavasti loukkaantumisriskiä. On parempi pitää pari päivää lepoa terveenä kuin kuusi viikkoa reisirevähdystä kuntouttaen. Akuutit vammat kuten lihasrevähdykset ovat usein yhtä lailla valmennuksellisia virheitä kuin rasitusvammatkin. Joko urheilija ei ole ollut harjoituksellisesti valmis maksimaalisiin suorituksiin tai on ollut sairauden tai väsymyksen vuoksi alikuntoinen. Osa virustaudeista vaikuttaa myös suoraan lihaksiin tulehduttaen ne. Tämä ilmiö on suurimmalle osalle tuttua flunssan yhteydessä esiintyvänä lihaskipuna. Vammaherkkyys on silloin erityisen suuri. Väsymys ja sairastelu vaikuttavat myös koordinaatiokykyyn heikentävästi. Etenkin taitolajeissa tämä näkyy suoritustekniikan heikentymisenä ja virhesuorituksina. Harjoittelun ohjelmoinnissakin tulisi huomioida elimistön palautuminen ja valmius seuraavan harjoituksen tekoon. Oikein ohjelmoituna urheilija säilyy ehjänä ja tuloskunto on nousujohteinen. Rasitusvammat ovat yleensä seurausta pidempiaikaisesta sietokyvyn ylittävästä harjoittelusta. Yksittäisten harjoitusten kuormitus ei ylitä vammakynnystä, mutta toistuvat harjoitteet ilman riittävää palautumista välissä johtavat kudosvaurioon. Rasitusvammoja esiintyy periaatteessa kaikissa elimistön kudoksissa, mutta yleisimpiä ne ovat jänteissä, luissa ja lihasten kiinnityskohdissa. Rasitusvamman synnyttyä on tarpeellista analysoida harjoittelua taaksepäin hieman pidemmällä aikajaksolla. Harjoittelun määrän tai tehon lisäys liian nopeasti voi olla vamman syynä. Muuttuneet harjoitusalustat ja muut ympäristötekijät kuten lämpötilan vaihdokset voivat olla myös vaikuttamassa vamman syntyyn. Harjoituskaudelta seuraavalle siirryttäessä tulee nämä huomioida ohjelmoinnissa. Urheilija tulee ajaa sisään uusiin olosuhteisiin ja rasitustasoihin asteittain. Rasitusvammoista toipuminen on usein myös aikaa vievää. Jänteiden ja jänteiden kiinnityskohtien rasitusvammojen toipumiseen menee pahimmillaan jopa 12 viikkoa. Nilkan ja selän luissa rasitusvammoissa taukoa voi tulla aina puoleen vuoteen 12 henkilökohtaista SM-mitalia ja runsas määrä viestimitaleita. Lukuisia selkä-, nivus-, takareisi-, polvi-, telaluu- ja veneluuvammoja, mutta aina paluu ikäluokan kärkeen tai sen tuntumaan. 18 Kylmähoito on usein vammojen kuntoutusvaiheessa tarpeen. Aina tuorekaan vamma ei estä kilpailemista kauden tärkeimmässä kisassa. Erilaisilla tuilla ja teippauksilla voidaan helpottaa paluuta harjoitteluun. saakka. On ymmärrettävää, että näin pitkien taukojen jälkeen tulostaso on jotakin aivan muuta kuin terveenä harjoitelleen urheilijan. Tulosten kehittymisen kannalta paras harjoitusohjelma on sellainen, jossa urheilija säilyy ehjänä. paitsi vammautuneen puolen pohjetta. Lihasvammoissa aloitetaan vammautuneen lihaksen venyttäminen jo muutama päivä vammautumisesta ja lisätään asteittain kuormitusta siten, että kuusi viikkoa vammasta voisi jo periaatteessa palata täysivauhtiseen juoksuun. Harjoittelu vammojen aikana Mahdollisimman tehokkaalla korvaavalla harjoittelulla ja asteittaisella vammautuneen kudoksen kuntouttamisella lyhennetään täysipainoiseen suorittamiseen vaadittavaa aikaa. Jotta harjoittelua voitaisiin jatkaa turvallisesti, tulee vamma tutkia ja tehdä diagnoosi. Hoitaa ei voi, jos ei tiedetä mitä hoidetaan. Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole urheilutraumatologian erikoisosaajia. Ohjeet joita hoitoon hakeuduttaessa saadaan vaihtelevat paljon ja voivat olla jopa vahingollisia. Yleensä kuitenkin ohjeistus on liian varovaista ja johtaa liialliseen varomiseen ja kuntoutumisen hidastumiseen. Suomen Urheiluliitolla ja Olympiako- Loukkaantunut urheilija jää usein harjoituksellisesti tyhjän päälle. Urheilijan vamma johtaa monesti tilanteeseen, jossa valmentaja ei uskalla harjoituttaa urheilijaa, vaikka siihen olisi tietyin rajoituksin mahdollisuus. Hyvin harvoissa vammoissa urheilija on täydellisessä liikkumiskiellossa. Loukkaantunut kehonosa luonnollisesti rauhoitetaan kuormitukselta alkuun, mutta usein voidaan muun kehon harjoittamista jatkaa jopa entistä raivokkaammin. Esimerkiksi jalkaterä- tai nilkkavammasta kärsivä urheilija voi käytännössä kuormittaa kehon kaikkia muita lihaksia 19 mitealla on luotuina asiatuntijaverkostot kaikkiin urheilulääketiedettä sivuaviin erikoisaloihin ja mielestäni näitä yhteystietoja kannattaisi tehokkaammin hyödyntää. Nuoren urheilijan kannattaisi tuoda valmentaja mukaansa hoitotilanteeseen. Tällöin myös valmentaja saisi tarvittavat tiedot kuntoutumisajan harjoittelua varten. On kaikesta huolimatta valmentajan tehtävä ohjelmoida urheilija toipumisjakson ajaksi, ei lääkärin tai fysioterapeutin. Tiivistämällä urheilijan ympärillä toimivien ammattilaisten yhteistyötä parannetaan urheilijan menestymismahdollisuuksia. Teksti ja kuvat: Jari Syrjänen Kirjoittaja on lääket.lis., ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, ja toiminut mm. juniorivalmentajana HKV:ssa. 03 • • • • yleislääkäri erikoislääkäri urheilulääkäri tarvittava ensihoito 04 • röntgentutkimukset • magneettikuvaukset 05 • fysioterapia, mahdollinen leikkaus tai muu toimenpide Kuntoutus Varaa aika 030 6000 Varaa aika netistä terveystalo.com Hoito 02 Kuvantaminen 01 • urheilijan terveystarkastus • ravitsemusneuvonta • fysioterapia Lääkärin vastaanotto Kuvat: Kyösti Poutiainen Ennaltaehkäisy - Yleisurheilukoulun oppilaita oli tänä vuonna 103 eli ihan hyvä määrä, ja noudattelee aiempien vuosien osallistujamääriä eli koulun suosio on vakaa, kertoo koulun rehtorina ensimmäistä vuotta toiminut Jaana Eklund. - Totta kai lisääkin olisi mahtunut, mutta lajiryhmät olivat osallistujien kannalta varmasti näin sopivan kokoiset ja yksilöllinenkin opetus mahdollistui. Ainakin itselleni jäi tästä vuodesta positiivinen mieli. Haluan kiittää opettajia ja muita toimitsijoita, jotka ovat olleet järjestämässä koulua - he ovat jaksaneet innostuneesti ja innostavasti opettaa, ja tietysti pitää kiittää myös oppilaita, jotka tekivät koulusta hienon tapahtuman. Intersport Puhos oli myös mukana ja tarjosi erityisedun urheiluvarustehankinnoissa. - Koulun päättänyt sukkulaviesti oli hyvä huipennus ja kaikilla oli kivaa. Palkintopallilla oli upeat onnelliset voittajat, ja tuuletukset olivat myös sen mukaiset. Tervetuloa ensi vuonna, jolloin koulu järjestetään jo 12. kerran, ja 1500 osallistujan kokonaismäärä ylitetään. Hyvää liikunnallista kesää kaikille! Tapaturma tai muu tarve Aikuisten yleisurheilukoulun suosio jatkuu MEILLÄ PELAA KOKO HOITOKETJU! 06 • jälkitarkastukset, fysioterapia Terveenä takaisin kentälle. Kamppi Jaakonkatu 3 00100 Helsinki 20 Aina auki 21 Puhelun hinta on lankaliittym ästä 8,35 sn + 3,20 snt/m t/puhelu in, matkapuhe linliittymästä 8,35 snt/puh elu + 19,33 sn t/min. Lue lisää terveystalo.com MAASTOJUOKSUN UUSI TULEMINEN Maastojuoksu, vanha olympialaji, on toivottavasti kokemassa uutta tulemistaan. Julkisuudessa on herätelty keskustelua maastojuoksun palauttamisesta Olympialaisten ohjelmaan. Tällä kertaa tosin talvikisoihin. Asiat ovat vasta alustavien keskustelujen tasolla ja lajin ottaminen talvikisojen ohjelmaan on vielä monen mutkan takana. Maastojuoksu on kuitenkin erinomainen harjoitusmuoto moneen lajiin. Nyt en tarkoita leveällä ulkoilutiellä juoksemista, vaan kapealla metsäpolulla tapahtuvaa puita ja maastoesteitä ylittävää liikkumismuotoa. Metsäpolulla juokseminen kehittää ja aktivoi kehon monia osia paljon paremmin kuin tasaisella alustalla tapahtuva juoksu. Maastossa juokseminen on myös paljon jännitttävämpää ja mielenkiintoisempaa. Vauhti tuntuu helposti kovemmalta, ylä- ja alamäet tarjoavat erilaisia jännittäviä haasteita, kivien ja kaivantojen ylittäminen vaatii uskallusta. Maastossa juokseminen on yksinkertaisesti vaan hauskaa! HKV:n kevätmaastojen nuoret urheilijat osoittavat tällä sivulla maastossa juoksemisen riemua. HKV:n Team-Adidas Helsingin Kisa-Veikot ja Adidas Suomi ovat tehneet jo vuosikymmeniä hyvää ja näyttävää yhteistyötä. HKV on ollut jo 70-luvulta lähtien Adidas-seura, maineikkaan VIRSU Oy:n maahantuomat Adidastuotteet ovat kuuluneet yhteen Kisa-Veikko -urheilijoiden kanssa. Kolmen raidan laadukkaat verkkarit, kisa-asut, piikkarit ja lenkkarit ovat tietenkin myös tänä päivänä HKV:n urheilijoilla sekä valmentajilla ahkerassa käytössä. Yhteistyön uusin muoto HKV:n juuri tilattujen uusien tuuliasujen lisäksi on Team-Adidas -ryhmä. Adidas Suomi Oy tukee Helsingin Kisa-Veikkojen nuoria urheilijoita varustepaketin muodossa. HKV:n Team-Adidas: Annika Harri 400m 57,27, 800m 2.11,85 SM-5. + Nuorten SM x 2 2012 Oona Hujanen 400m aidat 59,57, 100maj 13,74, Nuorten EM-edustus 2013 Sofia Sadeharju Pituus 615, Kalevan kisat 2. 2010, lukuisia nuorten SM-titteleitä Aino Siitonen Seiväs 405, Nuorten EM-edustus, Kalevan kisat 2. 2013 David Dawkins Pituus 720, Nuorten Ruotsi-ottelu Jussi Kaavi Seiväs 510, SM-halli 1. 2012 Matias Linkoaho 400m 48,18, Ruotsi-ottelu 2013 Ossi Linkoaho 400m aidat 53,41, Kalevan kisat 6. 2011 Aki Nummela Kestävyysjuoksu, 3000m est. 9.00,25, maaottelu-urheilija Niko Pronin 110m aidat 14,79, (100cm 14,00), Nuorten EM -edustus 2013 Samuel Rautapalo 110m aidat 14,57 (100cm 13,91), Nuorten EM -edustus 2013 Hannes Siitonen 100m 10,76 Nuorten’22 EM-kisat 2013 HKV:n kotisivut uudistuneet Helsingin Kisa-Veikkojen uudet kotisivut on avattu. Sivusto on rakennettu huomioiden eri päätelaitteet (älypuhelimet, tabletit, tietokoneet) sekä visuaalisessa että teknisessä suunnittelussa. Sivut on rakennettu julkaisujärjestelmän päälle mikä mahdollistaa erilaisten reaaliajassa toimivien palveluiden toteutuksen. Sivujen muokkaus tapahtuu suoraan www-selaimessa toimivalla helppokäyttöisellä tekstieditorilla vaikka suoraan kisapaikalta. Sivusto sijaitsee eTaika oy:n huippuvarmassa konesalissa joten käytettävyydessä ei tule olemaan katkoja ja webmasterina toimii Mika Ryynänen. Sivuston seuraavissa vaiheissa on tulossa mm. kauppapaikka ja kuvagalleria. Tiedottamista tehostetaan uudella uutispalvelulla sekä luodaan liitännät Facebook- ja Twitter -palveluihin. Ylläpitoa varten perustetaan HKV:n oma toimittajaryhmä minkä vastuulla tulee olemaan uutisten luominen mm. kilpailuista sekä luodun uutismateriaalin lisääminen kuvineen www-sivuille. Kehitysideoita, rakentavia kommentteja yms. otetaan mielellään vastaan: [email protected]<mailto:mika. [email protected]>. 22 23 Lataa Pivo puhelimeesi. Saat enemmän irti lompakostasi. Pivo pitää tärkeät maksu- ja kanta-asiakkuuskorttisi, sekä suosikkikauppojesi edut ja tarjoukset aina mukana. Kaikki voivat nyt ladata ja kirjautua Pivoon ja pääsevät hyödyntämään kauppasisältöä ja etuohjelmia. Osuuspankin asiakkaat voivat lisätä maksukortteja Pivoon ja seurata saldoa ja kulutusta. Download from Windows Store 24