Valmistu töihin – Mihin? - Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
nuorisofoorumi 2012 Valmistu töihin – Mihin? Helena Helve NUORET MATKALLA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN Helsingissä 2012 Katja Laurén (toim.) / Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat Ville Poranen ja iStockphoto Kustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjapaino Kopijyvä Oy ©Helena Helve ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ISBN 978-952-9876-92-1 Valmistu töihin – Mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään Nuorisofoorumi 2012 Helena Helve Sisällys Nuoret ovat valmiina töihin Kari Väisänen .......................................................................................................7 Johdanto ........................................................................................................ 11 Tutkimus nuorten muuttuvista arvoista epävarmoilla työmarkkinoilla.................................................................. 14 Pitkäaikaistyöttömyyden riski – Irlannin esimerkki ........................26 Koulutus, työharjoittelu ja työmarkkinat ...........................................30 Suhtautuminen työttömyyteen ............................................................ 35 Aikuistuminen .............................................................................................39 Uusia haasteita – Norjan malli ..............................................................45 Yhteiskuntatakuu vs. joustotakuu – Tanskan malli .......................56 Loppupäätelmiä .......................................................................................... 63 VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 7 Nuoret ovat valmiina töihin Sanotaan, että hätä keinot keksii. Kun puhumme nuorison työllistymisestä, tai tänään koko Eurooppaa ravistelevasta nuorisotyöttömyydestä, niin monia keinoja on kokeiltu, sekä hädässä että parempien suhdanteiden aikana. Tuloksia, myös kotimaisia, on toistaiseksi varsin vähän. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä aaltomaisesti seurannut koko Eurooppaa koskeva talouslama ovat vaikeuttaneet entisestään nuorten työllistymistä. Kun italialaisista, espanjalaisista tai kreikkalaisista nuorista noin joka toinen on työtön, niin yhteiskunnan perusarvot murenevat nopeasti. Helena Helve toteaa tässä julkaisussa kipeän osuvasti, että köyhyysrajan alapuolella on tällä hetkellä lähes joka viides nuori eurooppalainen. Noihin länsimaisiin perusarvoihin tukeutuu koulutusta ja sivistystä tukeva yhteiskunta, jonka pitäisi pystyä tarjoamaan nuorille kansalaisilleen töitä, kun he päättävät ammatilliset opintonsa. Nyt näin tapahtuu yhä harvemmin. Suomalaisia päättäjiä ei voi moittia toimettomuudesta nuorisotyöttömyyden tunnistamisessa ja erilaisten ratkaisumallien, joista yhteiskuntatakuu on hyvä esimerkki, etsimisessä. Esillä on ollut paljon hyviä ehdotuksia ja myös hyvää tahtoa työllistää erityisesti vastavalmistuneita nuoria. Tuntuu kuitenkin edelleen siltä, etteivät työnantajat ole täysin käsittäneet, miten vakavasta asiasta ja uhkasta on kysymys. Ongelma kohdistuu juuri yrityksiin, jos ajaudumme tilanteeseen, jossa ammattiin valmistuvat nuoret eivät usko työllistymismahdollisuuksiinsa kotimaassaan, tai jos he eivät sijoitu koulutustaan vastaavaan työhön. Kaikkein kriittisin tilanne on tietenkin silloin, jos nuori valmistuu suoraan pitkäaikaistyöttömäksi. Tämän Nuorisofoorumin julkaisun Valmistu töihin – Mihin? kautta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT haluaa omalta osaltaan jatkaa keskustelua nuorten työllistämisestä ja herättää aitoa vuoropuhelua nuorten, yritysten ja opetusmaailman välillä. Erityinen kiitos julkaisun kirjoittajalle, professori Helena Helvelle, joka käsittelee tekstissään kattavasti nuorten työllistymiseen liittyvää problematiikkaa, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tutkimusten ja kokemuksiemme mukaan nuoret ovat edelleen valmiita kouluttautumaan ammattiin, sitoutumaan työelämään ja jopa kehittämään sitä entistä paremmaksi. Työllä on edelleen iso ja olennainen merkitys nuoren elämänarvoihin, kuten valitettavasti myös työttömyydellä. NUORE T OVAT VA L M I I N A TÖIHIN Jotta tuo arvokas sitoutuminen saavutettaisiin mahdollisimman kattavasti ja ajoissa on luonnollista, että nuorilla on myös vaatimuksia työelämää ja -markkinoita kohtaan. Työurat voivat jatkua janan kummastakin päästä, jos nykyistä nopeammin opintonsa päättävät nuoret työllistyvät lähes heti valmistumisensa jälkeen ensimmäiseen työpaikkaansa. Yhteiskunnan, ja erityisesti yritysmaailman on kannettava aidommin vastuunsa nuorten työllistymistä. Helena Helve avaa julkaisussa ansiokkaasti niin sanottua Tanskan mallia, jossa työmarkkinoilla on onnistuttu yhdistämään matalan työttömyyden ja korkean työttömyyskorvauksen vaikeasti toisiinsa sovitettavat elementit. Tanskan malli ei varmasti ole suoraan siirrettävissä Suomeen, mutta siinä on paljon asioita, joista voimme oppia. Yksi sellainen on yritysmaailman sosiaalisen vastuun korostaminen, myös nuorison työllistämisen osalta. Meillä yritysten yhteiskuntavastuu mielletään lähinnä ympäristöja kuluttaja-asioihin. Käsissäsi olevan julkaisun perimmäinen tehtävä on kuvata laajasti niitä haasteita, jotka liittyvät nuorten työllistymiseen aina koulutuspolitiikasta työelämään siirtymiseen saakka. Eikä pelkästään kuvata, vaan myös esitellä joitakin konkreettisia asioita, toimenpiteitä, joiden myötä suomalainen työelämä olisi entistä valmiimpi ottamaan valmistuvat nuoret mukaan työelämään. Kari Väisänen Toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT VAL M I S T U TÖ IH I N – M IHIN? 9 JO H DA N T O FT HELENA HELVE on nuorisotutkimuksen emeritaprofessori Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä ja sosiologian ja uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on mm. toiminut professorina eurooppalaisen M.A. EYS nuorisoalan maisterikoulutuksen pilotoinnissa, nuorisokasvatuksen tutkimusprofessorina, pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisotutkimuksen koordinaattorina ja ISA kansainvälisen sosiologiayhdistyksen nuorisososiologian puheenjohtajana. Helve on tutkinut nuorten maailmankuvan muodostumista lapsuudesta aikuisuuteen ja nuorten asenteiden ja arvojen muutoksia 1980-luvulta tähän päivään. Hän on johtanut useita kansainvälisiä ja kansallisia tutkimusprojekteja ja kirjoittanut ja toimittanut yli 200 tieteellistä julkaisua, joista tuoreinpina “Transitions and Shifts in Work Attitudes, Values and Future Orientations of Young Finns” (teoksessa Youth Policy in a Changing World: From Theory to Practice, Budrich Publishers), 2012; “Adolescence and Youth” (Oxford Bibliographies: Childhood Studies), 2012 ja “Social inclusion of youth on the margins of society: more opportunities, better access, and higher solidarity” (yhdessä D. Kuntsarin kanssa, European Commission), 2012. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 11 Johdanto Tämä julkaisu liittyy Taloudellisen tiedotustoimiston TATin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaan ja erityisesti Valmistu töihin! -hankkeeseen, jonka ohjausryhmässä olen ollut. Taustaa omalle asiantuntijuudelleni hankkeessa on antanut johtamani Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti ”Nuorten ’pätkätyöttömien’ aikuisten muuttuvat arvot ja elämäntyylit suomalaisilla työmarkkinoilla”.1 Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja TATin Valmistu töihin! -kiertue etsi vuoden 2012 aikana keinoja nuorten työllistämiseksi. Tavoitteena oli kuunnella nuoria ja saada muun muassa tietoja heidän omista ajatuksistaan liittyen koulutuksen antamiin valmiuksiin työelämään siirtymisessä ja niistä odotuksista, joita nuorilla oli työnantajia ja työpaikkoja kohtaan. Ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevilta nuorilta kysyttiin työelämävalmiuksista ja työllistymiseen liittyvistä asenteista ja mielipiteistä. Tulokset osoittivat ammattiin opiskelevien nuorten olevan omien arvioittensa mukaan melko valmiita siirtymään työelämään. Eri koulutusasteiden välillä oli silti eroja: yliopisto-opiskelijat arvioivat saaneensa oppilaitoksestaan työelämää varten heikommat valmiudet kuin ammattiin kouluttavissa oppilaitoksissa opiskelevat ja he pelkäsivät, etteivät osaa tuoda omaa osaamistaan riittävän hyvin esille. Sen sijaan ammattiopistoissa opiskelevat uskoivat tuntevansa hyvin työelämän pelisäännöt ja olevansa valmistuttuaan valmiita siirtymään työelämään. He uskoivat omiin kykyihinsä hiukan vahvemmin kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Paikallisia eroja löytyi myös.2 Nuoret pitivät tärkeimpinä työelämässä tarvittavina taitoina sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä. Lisäksi tärkeänä pidettiin joustavuutta, oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta. Myös ammatillisia taitoja arvostettiin. On selvää, että ammattiin suoraan valmistavassa koulutuksessa opetuksessa otetaan huomioon ammatti-identiteetin sosiaalistaminen. Monella yliopistossa opiskelevalla ei vielä ole tietoa tulevasta työstään. Samoin vain harvoilla lukiolaisilla on tarkkoja suunnitelmia 1 2 Work-Preca http://www.helenahelve.fi/wordpress/?page_id=73. Kyselyiden tiedot on kerätty kevään ja syksyn 2012 aikana. Kyselyiden tulokset julkaistiin Valmistu töihin! -kiertueen nuorten, työnantajien ja kouluttajien yhteisissä aluetilaisuuksissa (ks. http://www.tat.fi/tutkimukset/valmistu-toihin/). JO H DA N T O tulevasta ammatista tai edes siitä, minkä alan töitä he haluaisivat tulevaisuudessa tehdä. Heikommin menestyneille opiskelijoille tulevaisuuden ala on kaikkein epäselvin.3 Heille työelämätietous onkin erityisen tärkeää. Vaikka nuorten työttömyysluvut ovat kasvaneet, kyselyyn osallistuneet opiskelijanuoret suhtautuivat työllistymismahdollisuuksiinsa positiivisesti sekä omalla alallaan että opiskelukaupungissaan ja Suomessa yleensä.4 Monella nuorella ei kuitenkaan ollut käsitystä mihin he valmistumisen jälkeen työllistyisivät.5 Nuoret kaipaisivat koulutukseensa enemmän omaan alaan ja työnhakuun liittyvää työelämätietoutta. Tämä korostui erityisesti AMK- ja yliopisto-opiskelijoilla. Nuorten vähäinen työelämätietoisuus ja työkokemus ovat haasteena työnhaussa. Alueelliset kyselytutkimukset opiskelijoiden työelämävalmiuksista osoittavat, että nuoret odottavat esimerkiksi sparrausta työnhakutilanteisiin. He toivovat vinkkejä työhakemusten ja CV:n tekoon, oman osaamisen esille tuomiseen ja muiden työnhakijoiden joukosta erottautumiseen. Nuoret odottavat mahdollisuuksia kontaktien saamiseen yrityksiin ja moni kaipaa esimerkiksi rekrytointitilaisuuksia, joissa niin yritykset kuin nuoretkin pääsisivät esittäytymään. Eniten toivottiin kohtaamisia työnantajien kanssa, työharjoitteluja ja opintoihin liittyviä yhteisprojekteja. Työelämävalmiuksia opitaankin usein jo ennen koulusta työelämään siirtymistä kesätöiden, osa-aikatöiden, työharjoittelun, TET-jaksojen ja harrastusten kautta. Nykynuoret siirtyvät koulusta aikaisempaa moninaisempaan, muuttuvaan maailmaan. Nuorisotyöttömyysluvut vaihtelevat ammattialoittain ja myös maantieteellisesti. Enää ei ole itsestään selvää, että siirrytään suoraan koulusta työhön, vaan vaihtoehtoja on useampia. On työpajoja, harjoitteluohjelmia, jatkokoulutusta, korkeamman asteen koulutusta, opiskelua avoimessa yliopistossa ja monia muita mahdollisuuksia. Kaavamaisia standardeja koulutukselta ei enää odotetakaan. Koulutuksen pitäisi olla joustavaa. Esimerkiksi EU:ssa on viimeisten vuosien aikana korostettu ”lifelong learning” koulutuspoliittista periaatetta eli koulutuksen suunnittelua niin, että ihmiset voivat osallistua siihen tarpeen mukaan minkä ikäisenä tahansa.6 Tässä julkaisussa tulen käsittelemään nuorten koulutukseen, aikuistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä haasteita lähinnä nuorten ja nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Nuoret ovat kirjoituksessa mukana heidän mielipiteittensä kautta. Oranssilla olevat tekstiosuudet ovat suoria lainauksia tutkimushaastatteluistani. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 3 4 5 6 13 Taloudellisen tiedotustoimiston TATin ja T-Median 2012 toteuttama lukiolaistutkimus. Tampereella opiskelevista 73 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi Tampereen seudulla. Suhteellisen hyvinä niitä piti myös pohjoisessa Kemi-Torniossa opiskelevat (67 prosenttia). Oulussa opiskelevien joukossa ei suhtautuminen ollut yhtä positiivista työllistymismahdollisuuksiinsa opiskelukaupungissaan (51 prosenttia). Tähän lienee vaikuttanut esim. Nokian työpaikkojen alasajo. Rovaniemellä opiskelevista 56 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi opiskelukaupungissaan. Esimerkiksi Tampereella ja Lapissa opiskelevista joka toisella ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin he aikovat hakea töihin valmistumisensa jälkeen. The European Commission 2000, The Memorandum on Lifelong Learning. T UT K IM U S N U O R T EN M U U T T U VIS TA A RVOIS TA E PÄVA RMOILLA TYÖMAR KKINOIL L A Tutkimus nuorten muuttuvista arvoista epävarmoilla työmarkkinoilla ”En mie oikeen tiijä. Mie oon aika tyytyväinen täälä tähän miun elämään. Mie tykkään tämmösestä kausihommista vaikka tää on vähän tällästä epävarmaa että saako niitä töitä. Mut mie tykkään ainakin täällä tunturissa. Mie en oo muita kausijuttuja tehny, kun toiset on kesäsin jossain etelässä hommissa. Niinku ravintola-alan työntekijät. En oo tehny kun tätä tunturijuttua. Täälä on se oma taikansa. Tästä mie tykkään. Et varmasti tuun uudestaankin.” Nuorten ”pätkätyöttömien” aikuisten muuttuvat arvot ja elämäntyylit suomalaisilla työmarkkinoilla -projektissa7 tutkittiin vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikana nuoria aikuisia eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa oli mukana vähän koulutettuja, ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita nuoria (N=1526). Osa heistä oli tutkimuksen aikana työttömänä, monet olivat kokeneet eripituisia työttömyysjaksoja, mukana oli työllistämistoimenpiteiden kohteina olevia sekä määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä ”pätkätyöläisiä”. Tutkimus yhdisti monenlaisia aineistoja, metodeita ja teoreettisia näkökulmia. Tutkimushankkeen hypoteettisena lähtökohtana oli epävarmojen työsuhteiden ja työttömyyden näkyminen elämäntyyleissä sekä nuorten työarvoissa ja suhtautumisessa tulevaisuuteen. Vertailuaineistoa tutkimukselle antoi aikaisempi tutkimus nuorten asenteista, arvoista ja niiden muutoksesta.8 Elämänkerrallista teemahaastatteluaineistoa kerättiin eräässä Lapin matkailukeskuksessa joulu-, hiihto-, pääsiäis-, juhannus- ja ruskasesonkien 2009–2010 aikana pätkätöitä tekeviltä 20 ammattikoulutetuilta 17–29-vuotiailta9. Aineistoa kerättiin myös Etelä-Suomen työpajoilta ja työllistämistoiminnan kautta tavoitetuilta 30 matalasti koulutetulta työttömältä ja vaikeasti työllistettävältä nuorelta, joista kymmentä haastateltiin uudestaan vuoden kuluttua.10 Näiden lisänä oli viiden ammattimaisesti tai kilpailullisesti tietokonepelejä pelaavan nuoren haastatteluaineisto.11 Laadullisen aineiston lisäksi kerättiin työ- ja elinkeinoministeriön mol.fi -sivuilla olleella lomakkeella online-kyselyaineisto työttömiltä tai työttömyyttä kokeneilta nuorilta keväällä 200912 ja korkeakoulujen rekrytointi- VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 15 palvelujen web-sivustoilla tammi-helmikuussa 2011 ollut online-lomakeaineisto.13 Korkeakouluopiskelijoiden online-kysely sisälsi vertailevan asennemittarin nuorten työasenteista ja arvoista sekä tulevaisuushorisontista.14 Pätkätyö ja vapaa-aika limittyvät Eri aineistojen analyysit osoittavat koulutuksen ja työttömyyden keston vaikuttavan nuorten suhtautumiseen työhön ja tulevaisuuteen orientoitumiseen. Ammattikoulutuksen saaneiden mielenkiintoiset pätkätyöt Lapin matkailukeskuksessa mahdollistivat erilaiset harrastukset työn ohessa. Pätkätyö oli useimmille näistä nuorista elämäntilanteeseen sopiva ja valittu vaihtoehto yksitoikkoiseksi koetulle, mutta perinteisesti arvostetulle vakinaiselle työsuhteelle. Sesonkiaikojen tarjoilijoilla, kokeilla, hiihdonopettajilla ja luonto-oppailla oli matkailu, hotelli- ja ravintola-alan ammattikoulutus. Heillä oli valmius lyhytkestoisiin, mielenkiintoisiin projekti- ja pätkätöihin. He olivat elämyshakuisia, ja vapaa-ajan harrastukset tuottivat positiivisia elämyksiä ja haasteita, joita he jakoivat muiden samanhenkisten nuorten kanssa. Tämä näkyi myös itseilmaisua ja elämänlaatua korostavana elämäntapana. Vakituista työtä tärkeämpää oli luonnossa vaeltaminen, laskettelu, hiihtäminen, lumilautailu (työn kautta saatiin ilmaiset lasketteluliput) ja hyvä kaveriporukka ja sen hyvä henki. Työllä olikin näille pätkätyöläisnuorille sosiaalinen funktio. Työssä he arvostivat sen mielenkiintoisuutta, itsenäisyyttä ja elämänlaadullisia asioita kuten harrastuksia ystävien kanssa, matkustamista ja luonnossa samoilua. Vakituisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville matkailualan ammattilaisille pätkätyö mahdollisti harrastusten, työn ja vapaa-ajan onnistuneen yhteensovittamisen. 7 8 9 10 11 12 13 14 Hanke sai rahoituksen Suomen Akatemian Työ- ja hyvinvointiohjelmassa 2008–2012. Hankkeessa tutkijoina oli mukana Jaana Lähteenmaa, Marjaana Kojo, Arseniy Svynarenko ja hankkeen johtajana Helena Helve. H. Helve 2002: Arvot, nuoret ja muutos. Yliopistopaino. Helsinki. Helve N=20. Kojo. Kojo. N=770; näiden 440 avovastausta analysoitiin; Lähteenmaa. N=689; Helve ja Svynarenko. Ks. lisää: Transitions and Shifts in Work Attitudes, Values and Future Orientations of Young Finns. 2012, 135-158. Teoksessa M. Hahn–Bleibtreu & M. Molgat (eds.): Youth Policy in a Changing World: From Theory to Practice. Barbara Budrich Publishers, 2012. T UT K I M U S N U O R T EN M U U TTU VIS TA A RVOIS TA E PÄVA RM OILLA TYÖMAR KKINOIL L A Näiden nuorten elämäntyyli ei ollut työkeskeinen vaan ennemminkin vapaa-aikakeskeinen. Työllä oli heille välineellinen funktio, se mahdollisti itsensä toteuttamisen. Työttömyysjaksojen aikana heillä oli mahdollista matkustella ja harrastaa erilaisia asioita ja viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Työttömyysjaksot ”katkoksia” nuoren elämänkulussa Matalasti koulutetuilla, työn marginaalissa olevilla työpajojen ja työllistämistoiminnan kautta tavoitetuilla nuorilla oli elämänkulussaan eripituisia jaksoja koulutuksen ja palkkatyön ulkopuolella. Osalla heistä näitä jaksoja oli esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden välillä. Toisilla tällainen jakso oli saattanut kestää useita vuosia. Pidempiä työttömyysjaksoja katkoivat yleensä työharjoittelu-, koulutus- ja työllistämisjaksot. Tämän lisäksi matalan koulutuksen nuoret olivat olleet esimerkiksi määräaikaisilla eläkejaksoilla, pitkillä sairaslomilla sekä muuten koulutuksen ja työn ulkopuolella esimerkiksi runsaan päihteiden käytön vuoksi. Pääasiassa nämä jaksot olivat ”katkoksia” nuoren elämänkulussa. Niiden aikana nuoret eivät saaneet vietyä tärkeiksi katsomiaan asioita eteenpäin. Nuoret enimmäkseen odottivat seuraavaa työpaja- tai työllistämisjaksoa, opiskelu- tai työpaikkaa. Edulliset harrastukset, tietokonepelaaminen ja kavereiden kanssa oleilu toivat sisältöä päiviin. Lyhyet työttömyysjaksot pätkätöiden välissä saatettiin ottaa loman kannalta. Nuoret vertasivat omaa elämänkulkuaan kulttuuriseen malliin ja läheisten ihmisten elämänkulkuihin. He myös saivat palautetta omasta elämäntilanteestaan viranomaisilta sekä lähiympäristöltä. Vertailun perusteella osa nuorista katsoi olevansa ”myöhässä” siitä elämäntilanteesta, jossa heidän tulisi olla. He eivät olleet saavuttaneet aikuistumiseen liitettyjä etappeja, vaikka ikänsä puolesta niin odottivat. Jotkut nuoret toivat esille elämänkulun yksilöllisyyttä ja halua tehdä asiat omassa tahdissaan. Nuorilla lyhyt aikaperspektiivi Sekä työn marginaalissa olevien että koulutettujen pätkätyöläisnuorten aikakäsitystä voi kutsua elämiseksi laajentuneessa nykyisyydessä. Epävarmaksi koettu tulevaisuus ja menneisyydessä koetut vaikeudet heijastuivat nuorten käsityksiin omasta tulevaisuudestaan. Nuorten aikaperspektiivi oli useimmiten lyhyt ulottuen vain lähitulevaisuuteen. Laajentunut nykyisyys muodostui haastateltavien kohdalla tästä aika- VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 17 kehyksestä. Tulevaisuutta suunniteltiin ja suunnitelmia toteutettiin kulloinkin meneillään olevan periodin sisällä. Toisaalta myös osalla vaikeasti työllistettävistä nuorista oli jonkinlaisia haaveita, toiveita ja löyhiä suunnitelmia laajentuneen nykyisyyden ulkopuolella. He pyrkivät näillä suuntaviivoilla ohjaamaan elämäänsä myös pidemmällä aikavälillä.15 Työpajoilla ja työllistämistoiminnassa olevat nuoret pelasivat runsaasti erilaisia tietokonepelejä. Tutkimukseen haastatellut kilpapelaajat vertasivat verkkopelien pelaamista työn tekemiseen. Toinen nuorista oli johtavassa asemassa omassa virtuaalisessa klaanissaan ja toinen piti virtuaalista galleriaa pelimaailmassa. He saivat pelaamisesta itselleen asioita, joita toivoivat työelämältä. Verkkopelien työpaikat toivat haasteita, onnistumisen elämyksiä sekä mielekästä tekemistä. Nuoret tutustuivat uusiin ihmisiin ja löysivät yhteisöjä, joihin kuulua. Nuorten tulojen ollessa työttömyyden ja työllistämistöiden vuoksi matalat verkkopelit tarjosivat mahdollisuuden kuluttamiseen. Nuorten voidaan ajatella kartuttavan verkkopeleissä ainakin kulttuurista ja sosiaalista pääomaansa. Taloudellisen pääoman hankkiminen on myös mahdollista, tosin sitä voi kuluttaa pääasiassa virtuaalimaailman sisällä.16 Pakko yrittää pysyä aktiivisena Työttömien nuorten kokemuksia pyrittiin ymmärtämään ja tulkitsemaan sosiologian klassikoihin kuuluvan Mertonin yksilöllisen sopeutumisen typologian avulla yhdistettynä toimijuutta koskevaan teoriaan. Työttömyyttä kokeneet nuoret aikuiset kuvailevat pitkälti toimimattomuuttaan ja toisaalta haaveitaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään työhön ja elämänhallintaan liittyen ja niiden toteutumiselle näkemiään esteitä. Päälöydökset liittyivät työttömien nuorten näkemyksiin omista kyvyistä, jotka työttömänä koettiin olevan alikäytettyjä ja ”turhaan hankittuja”. Omat mahdollisuudet toimia autonomisella tavalla koettiin pääosin kovin rajoittuneiksi. 15 Helve, H. (2010). Nuorten asenteet, arvot ja maailmankuvat. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia, s. 80–89. http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1595320904/ konsensus2010artikkelikirja.pdf; Kojo, M. (2010): Laajentunut nykyisyys: nuorten tulevaisuuteen suuntautuminen työn marginaalissa. Nuorisotutkimus 28 (2). 16 Kojo, M. (2012): Lanitusta, ladderia ja lifetystä – kilpapelaaminen nuorten alakulttuurina. Teoksessa Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen (toim.) Katukulttuurit. Kojo, M. (2011): Lasten leikkiä? Nuoret aikuiset tietokonepelien harrastajina. Elämä on parasta huumetta ry:n Pelitaitoprojektin vierailijablogi. (http://pelitaito.fi/vierailijablogi/). Kojo, M. (2011): Verkkopelaaminen – sosiaalista vai epäsosiaalista? Teoksessa Jani Merikivi & Päivi Timonen & Leena Tuuttila (toim.) Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. T UT K I M U S N U O R T EN M U U T T U VIS TA A RVOIS TA E PÄVA RMOILLA TYÖMAR KKINOIL L A Työttömät nuoret haluaisivat päästä kykyjään ja koulutustaan vastaaviin töihin. Monia ns. aktivoivan työllistämisen keinot lähinnä loukkasivat; silti muutama koki saaneensa niistä apua esimerkiksi masentumista vastaan. Nuoret kokivat, että työllistämisessä todellisia kykyjä ei täysimääräiseseti hyödynnettä ja korvauskin ns. työllistämistyöstä on vaatimaton. Monet puhuivat yrittämisestä lannistumisen vastakohtana. ”On pakko yrittää...” toistui avovastauksissa usein. Kiintoisana ilmiönä nousee esiin aktiivisena pysymisen yrittäminen. Se on reflektoitua oman toimijuuden ylläpidon puolesta taistelua; yksinäistä, raskasta mutta määrätietoista psyykkistä työtä. Se kertoo myös ns. psykokulttuurista osana työttömien nuorten elämismaailmaa nyky-Suomessa sekä koetuista esteistä ja nuorten toimijuudesta.17 Tutkimusprojektin laajan aineiston tulkinta antaa viitteitä työasenteiden, arvojen ja maailmankuvien muutoksista, jotka saattavat olla merkityksellisiä suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Työn väliaikaisuus, epävarmuus, usein myös huono palkka ja sosiaalinen suojattomuus näkyvät nuorten itsetunnossa, lyhyessä tulevaisuuden orientaatiossa ja identiteettihorisontissa. Töiden pätkittyminen luo nuorille oman episodinomaisen elämäntyylin tapahtumista ja koetuista hetkistä toiseen, sitoutumatta työhön ja työpaikkaan. Vapaa-aika identiteetin määrittäjänä Ammattikoulutus mahdollistaa nuorille vaihtoehtoisia valintoja elämässään. Myös virtuaaliset ympäristöt luovat perinteiselle työlle uusia vaihtoehtoja. Työn merkitys nuorten identiteetin rakentajana vähenee nuorisotyöttömyyden kasvaessa. Työttömien ja pätkätyöläisten identiteettiä määrittää vapaa-aika useammin kuin työ. Tulotason ja turvallisen työn saavuttamisen sijasta suuri osa korkeasti koulutetuistakin nuorista koki näitä tärkeämmäksi työn kiinnostavuuden ja merkityksellisyyden. Samassa pätkätyössä olevilla on vahva luottamus oman viiteryhmän sisällä, mutta vähäinen luottamus ja halu työhön perinteisesti sitoutumiseen. Heidän vahva toimijuutensa on yhteisissä harrastuksissa ja myös pätkätyötyöyhteisössä. 17 Lähteenmaa J. (2010): Nuoret työttömät ja taistelu toimijuudesta. Työvoimapoliittinen aikakauskirja 4/2010. Lähteenmaa, J. (2011): Nuorten työttömien yliviritetty toimijuus: yrittämisen yrittäminen. Nuorisotutkimus 4/2011. Lähteenmaa, J. (2013) (painossa) “Agency of the young unemployed people” In Helve, H. & Evans , K.(eds): Young people, work transitions and well-being, Tufnell Press. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 19 Nuorten elämäntyylit näyttävät eriytyvän koulutuksen ja harrastusten mukaan. Onkin ratkaistava miten rakentaa työttömien nuorten identiteettiä ja pidentää heidän tulevaisuuden horisonttiaan? Lyhytaikaisissa työsuhteissa on vaikea rakentaa työpaikan ryhmäidentiteettiä, niinpä nuorilla onkin yksilöllinen identiteetti ja vahva pätkätyöläisten ryhmäidentiteetti. Nuorille työn, koulutuksen, harjoittelun ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen on tärkeää. Hyvä lyhytkin työkokemus vahvistaa työhön liittyvää identiteettiä ja nuoren työntekijän käsityksiä itsestään suhteessa työhön ja ammattiinsa. Vastaavasti varsinkin koulutettujen nuorten työttömyyden kokemukset syövät heidän itsetuntoaan. ”Uskon, että saisin Suomestakin oman alan töitä”18 ”…no just tossa pari päivää sitten soittelin. Hain benjie hyppyhenkilökunnaksi. Mikkelissä on sellanen zonpuisto. Se hakee festarikiertueelle niinku hypyttäjiä. Sinne laitoin hakemuksen. Sieltä ei kuulunu mittään ja soittelin sinne, että mikä on meininki. Että onko se hakemus tullu. Joo on se tullu ja ne laittaa parin päivän sisään alkaa laittaa näitä takasin päin. Ja sitten sieltä ei kuulunu mittään ja mie soitin eilen. Eilen sille Toivaselle, se on meidän entinen naapuri. Soitin sille että mikä on nyt meininki, et mie haluaisin tietää et onko mulla töitä ja missä mie oon milloinkin. Niin, niin se oli Levillä juhlimassa pääsiäistä ja eihän se oikein tienny sitä, mut kyllä se luppaili että kyllä nyt jottain töitä nyt sieltä.” Suurella osalla suomalaisista nuorista on tulevaisuuden perspektiiviä ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa kuten Valmistu töihin! -hankkeen opiskelijakyselyt osoittivat. Sitä tukee myös oletus, että lähivuosina Suomessa tarvitaan uusia työntekijöitä, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Voi olla, että tämä oletus on väärä ja työelämän muutokset johtavatkin työvoiman tarpeen supistumiseen. Jo nyt on lisääntynyt luonteeltaan lyhytaikainen työ, kun esimerkiksi määräaikainen työ ja vuokratyö ovat yleistyneet.19 Lyhyen työviikon yleistymiseen on vaikuttanut mm. osa- 18 24-vuotiaan Tor Jörgensenin haastattelu, Irina Vähäsarja, HS A4, 27.10.2012. 19 Suomessa työaika on lyhentynyt 1960-luvulta merkittävästi aina 1990-luvulle saakka ja osa tästä selittyy osaaikatyön lisääntymisellä (Liisa Larja, Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 3/2012). T UT K I M U S N U O R T EN M U U T T U VIS TA A RVOIS TA E PÄVA RMOILLA TYÖMAR KKINOIL L A aikaeläkejärjestelmä, osittaisen hoitovapaan mahdollistuminen, opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti sekä kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja koskevan lainsäädännön muutokset.20 Pätkätyöläisiä ja pätkätyöttömiä Nuorten työttömyys on usein kitkatyöttömyyttä eli heillä on lyhyitä työttömyysjaksoja työpaikkojen välillä. Esimerkiksi opintojen päätyttyä monella nuorella on vaikeaa löytää heti vakituista työtä, jolloin mennään määräaikaisiin ja lyhytkestoisiin töihin sinne mistä sitä löytyy. Tämä perustuu usein elämäntilanteen tuomaan vapaaehtoiseen valintaan, kuten tutkimieni Lapin matkailukeskusten ”pätkätyöläisten” kohdalla. Näillä nuorilla oli kuitenkin useimmiten koulutus (tradenomi, restonomi tai joku muu matkailualan ammattikoulutus), joka mahdollisti toivon uuden työpätkän löytymisestä edellisen päättyessä. Työttömyysjakson pidentyessä on kuitenkin vaarana, että nuori syrjäytyy kokonaan työmarkkinoilta. Nuorisotyöllisyys seuraa talouden suhdanteita Myös nuorisotyöllisyys- ja työttömyysasteet seuraavat talouden suhdanteita. Vuonna 2009 työttömyysaste oli 8,2 % ja työllisyysaste 68,3 %. Yleinen työttömyys kasvoi kuusi prosenttia syyskuusta 2011 syyskuuhun 2012.21 Pitkittynyt kansainvälinen talouskriisi näyttääkin vaikuttavan eniten nuorten työllistymiseen lisäten entisestään nuorten huolta työllistymisestään. Monet Etelä-Euroopan nuorista ovat lähteneet työnhakuun maihin, joissa työttömyysluvut ovat pieniä.22 Kansainvälistymisen myötä yrityksistä on tullut liikkuvampia ja myös toimintaympäristön suhteen entistä valikoivampia. Tästä syystä monet työpaikat ovat lähteneet viime aikoina Suomesta. Kuitenkin työvoiman osaamiseen, koulutukseen ja tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden painoarvo on viime vuosina lisääntynyt. Työikäisen väestön osuuden vähentyessä tulevaisuudessa kilpaillaankin osaavista ja motivoituneista nuorista työntekijöistä. Tämä koskee erityisesti vielä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, joiden työttömyyden kasvu on ollut nopeinta kesän 2012 jälkeen.23 20 Pärnänen, A. & Sutela, H. Tilastokeskus, Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot. Hyvinvointikatsaus 4/2011. http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_002.html. 21 HS, A3. Akateemisten työt hupenevat. 27.10.2012. 22 Kauhanen, A-L. Köyhien ja työttömien uusjako. HS A4, 12.8.2012. 23 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista oli syyskuussa 2012 työtä vailla 14 900, eli pari tuhatta (15 %) enemmän kuin syyskuussa 2011. Ylemmän tutkinnon suorittaneilla vastaavat luvut ovat 13 000 ja 18 prosenttia. Marjukka Liiten, Akateeminenkin jää vaille työtä. HS A4. 27.10.2012. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 21 Nuorisotyöttömyys maailmanlaajuisesti korkealla Taloudellinen taantuma näkyy myös kansainvälisesti korkeana nuorisotyöttömyytenä. Maailmanlaajuisesti 15–24-vuotiaista nuorista 12,7 prosenttia eli 75 miljoonaa on työttömänä.24 Arvion mukaan korkea globaali nuorisotyöttömyys jatkuu ainakin vuoteen 2016. ILO:n ennusteen mukaan vuonna 2017 alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on noussut 12,9 prosenttiin. Nuoret ja naiset ovat kohdanneet kansainvälisen taantuman vaikutukset useammin kuin vanhemmat ikäluokat ja miehet.25 OECD-maissa nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysluku nousi 6 prosenttiyksikköä kahden vuoden aikana vuodesta 2007 vuoteen 2009 päätyen silloin lähes 19 prosenttiin. OECD-maissa on lähes 15 miljoonaa nuorta työtöntä, noin neljä miljoonaa enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Työ on tullut monelle nuorelle epävarmaksi määräaikaisin ja lyhytaikaisin työsopimuksin. Nuorisotyöttömyys kasvaa, kun yritykset vähentävät lyhyemmän ajan työssä olleet nuoret työntekijät usein ensimmäiseksi tai kun vastavalmistuneet nuoret eivät löydä työtä. Nuorten pidentynyt koulutus tekee heistä kuitenkin usein osaavampia työntekijöitä kuin vanhemmista vähemmän koulutusta saaneista. Vaikea työllisyystilanne ajaa nuoria lisäopintoihin. ILO kuitenkin varoittaa, että he lisäävät entisestään painetta työmarkkinoille valmistuessaan seuraavien vuosien aikana. Näin tapahtuu meilläkin. Ratkaisuksi ILO ehdottaa verohelpotuksia yrityksille, jotka työllistävät nuoria. Tätä ohjetta kannattaisi meilläkin kuulla. Joka viides eurooppalainen nuori on vailla työtä Euroopassa esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa yksi neljästä nuoresta on työttömänä. Espanjassa ja Kreikassa joka toinen nuori on työtön.26 EUmaiden keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on 22,4 prosenttia. Erot nuorisotyöttömyyden ja yleisen työttömyysasteen välillä ovat kuitenkin suuria. Kun esimerkiksi Italiassa yleinen työttömyysaste oli 9,3 prosenttia, niin samaan aikaan alle 25-vuotiasta oli 31 prosenttia työttömänä.27 Eurooppaankin verrattuna Suomessa on ollut korkea nuorisotyöttömyys 2000-luvulla. Nuorisotyöttömyysluvut ovat kylläkin laskeneet meillä 24 ILO, (2012) Global Employment Trends 2012. Preventing a deeper jobs crisis. International Labour Office – Geneva. 25 Ilo 2012, 8. 26 Ks. lisää Scarpetta, S., Sonnet, A. and Manfredi, T. (2010) ‘Rising Youth Unemployment During The Crisis: How To Prevent Negative Long-Term Consequences On A Generation?’ OECD Social, Employment and Migration Papers, No. 106. 27 Eurostatin laskelmissa työttömiksi nuoriksi lasketaan ne 15–24-vuotiaat, jotka ovat aktiivisesti etsineet töitä neljän viime viikon aikana (Eurostat 2011). T UT K IM U S N U O R T EN M UU TTU VIS TA A RVOIS TA E PÄVA RM OILLA TYÖMAR KKINOIL L A 1990-luvun laman ajoilta. Vuonna 1997 työttöminä oli 15–24-vuotiaista työvoimaan kuuluvista nuorista joka neljäs (27,4 %) kun vuonna 2011 tilastojen mukaan heitä oli joka viides (19,9 %). Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli noussut maaliskuussa 2012 jo 24 prosenttiin.28 Verrattaessa nuorisotyöttömyyttä vuosina 2009 ja 2011 kasvoi se eniten Kreikassa (2009 joulukuussa 24,2 % ja 2011 lokakuussa 47,2 %, nousten jo jouluna 2011 yli 50 prosenttiin), Espanjassa (2009 joulukuussa 33,6 % ja 2011 joulukuussa 48,7 %), Portugalissa (2009 joulukuussa 19,6 % ja 2011 joulukuussa 30,8 %) sekä Italiassa (2009 joulukuussa 24,9 % ja 2011 joulukuussa 31,0 %) ja Irlannissa (2009 joulukuussa 21,5 % ja 2011 joulukuussa 29,0 %). (Taulukko 1.) TAULUKKO 1: EUROOPAN UNIONIN 15 MAAN 15–24-VUOTIAIDEN TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA 1997, 2009 JA 2011. Maa Suomi Ranska Belgia Kreikka Ruotsi Italia Luxemburg Saksa Espanja Portugali Itävalta Iso-Britannia Hollanti Tanska Irlanti Nuorten osuus % työvoimasta 1997 8,1 8,4 8,8 9,1 9,2 10,4 10,8 11,0 12,4 12,8 14,7 14,9 15,3 17,1 17,2 Nuorisotyöttömyys (12 kk) 1997 27,4 28,9 22,9 31,0 21,1 33,5 9,1 9,9 41,9 16,7 6,0 15,5 11,5 10,6 18,2 2009 18,8 22,3 21,3 24,2 24,2 24,9 19,1 10,5 33,6 19,6 9,0 17,9 6,0 8,9 21,5 (Euro Statistics 2009, first quarter; Euro Statistics 2011; Helsingin Sanomat 19.3.1999, A 14.) 2011 19,9 23,8 20,07 47,2 (10 kk) 22,9 31,0 15,2 7,8 48,7 30,8 8,2 22,3 (10 kk) 8,6 14,7 29,0 VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 23 Pohjoismaissa maltillisempaa Pohjoismaissa nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut maltillista. Tanskassa nuorisotyöttömyysluvut olivat 2009 joulukuussa 8,0 % ja 2011 joulukuussa ne olivat nousseet ollen 14,7 %. Vastaavalla aikavälillä Ruotsin nuorisotyöttömyys oli hieman laskenut (2009 joulukuussa 24,2 % ja 2011 joulukuussa 22,9 %) ja Suomen nuorisotyöttömyys hieman noussut ollen kuitenkin pienempi kuin Ruotsissa (2009 joulukuussa 18,8 % ja 2011 joulukuussa 19,9 %). Pienimmät nuorisotyöttömyysluvut olivat Saksassa, jossa vuoden 2009 (10,5 %) nuorisotyöttömyys oli laskenut ollen 7,8 % joulukuussa 2011. Samoin onnistunutta nuorisotyöttömyyttä vähentävää politiikkaa oli harjoitettu Itävallassa (2009 joulukuussa 9,0 % ja 2011 joulukuussa 8,2 %). Myös Hollannissa nuorisotyöttömyys oli saatu pidettyä alle 10 prosentin (2009 joulukuussa 6,0 % ja 2011 joulukuussa 8,6 %). Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun 2012 lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 229 300, mikä on 2 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näistä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1 000 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa eli yhteensä 27 100.29 Kesätyöpaikkojen 2012 löytäminen olikin nuorille aikaisempaa vaikeampaa.30 Nuoret saavat työpanoksestaan usein alhaisempaa palkkaa kuin vanhemmat työntekijät. Se voi johtaa nykyisen nuorisosukupolven köyhyyteen. Suomessa 1990-luvun lama osoitti, että nuorisotyöttömyys jatkui vanhempia ikäluokkia korkeampana vielä kauan laman jälkeenkin 2000-luvulle, vaikka taloudellinen kasvu oli alkanut ja vanhempien ikäryhmien työttömyysluvut olivat laskeneet. 28 Nuorisotyöttömyysluvut ovat korkeita myös Yhdysvalloissa, jossa 18–24-vuotiaista työttöminä on 46 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa ero nuorten ja aikuisten työllisyysasteessa on huima, 15 prosenttia. 29 Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus. 30 Tässä avuksi tuli myös Valmistu töihin! -kampanja. AI H E A L U EEN N I M I VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 25 P I T K Ä A I KA I S T YÖ T T Ö M Y YDE N RIS K I – IRLA NNIN E S IM E RK K I Pitkäaikaistyöttömyyden riski – Irlannin esimerkki ”Nuorisotyöttömyys on niin suuri ihan vaan sen takia, että nuorisosta on tullu ihan vaan kranttua. Pitäis olla sitä oman alan juttua. Tavallaan, minkä takia puhutaan niin vahvasti siitä alan valinnasta. Sä kouluttaudut siihen hommaan mihkä sä haluat, mutta sun pitäis tehdä ne työt mitä sulle on tarjolla. Sitä kautta ettiä koko ajan sitä, mutta samalla tehdä jotain muutakin työtä. Ja monilla on tuttavia, tai tuttuja yrityksiä, kaikkia tämmösiä juttuja, mikä pistää aina silmään. Niistä kannattaa aina sanoo, eikä vaan jupista jossain. Jos sä tuot omat asiat, ideas julki jollekin taholle, niillä varmasti on sulle tulevaisuudessa jonkinlainen työ tarjolla. Ne auttaa, jos sä autat niitä, kohentaa niiden liiketoimintaa. Se voi kohentua just sen verran, että siellä on se kaksi tonnia kuussa antaa sulle rahaa.” Irlannissa 2000-luvun taloudellinen taantuma laski nopeasti bruttokansantuotetta.31 Meneillään oleva taantuma vaikuttikin nopeammin länsimaissa juuri irlantilaisten nuorten työllistymismahdollisuuksiin. Nuorisotyöttömyys nousi siellä 2006 vuoden 4,4 prosentista 14,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2009 ollen jo 29 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2009 pitkäaikaistyöttömien nuorten osuus oli kasvanut eli joka neljäs pitkäaikaistyöttömistä oli nuori.32 Vastaavasti samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä oli esimerkiksi Isossa-Britanniassa 19 prosenttia ja Yhdysvalloissa 12 prosenttia.33 Työttömyyden riskitekijät sukupuolisidonnaisia Irlannin nuorisotyöttömyydessä nuorten naisten ja miesten työmarkkinat eriytyivät. Pitkäaikaistyöttömyys kohtasi useimmiten nuoria miehiä, joilla 31 Kun Irlannin bkt nousi vielä vuonna 2006 (6,3 prosenttia), niin vuonna 2009 se oli jo laskenut 10,7 prosenttia. Ks. E. Kelly, S. McGuinness, P.J. O’Connell - Journal of Youth Studies, Vol. 15, nro 6. September 2012 - Taylor & Francis, 780-801; Barrett, Kearney, Goggin and Conefrey, 2010. Quarterly Economic Commentary, Summer 2010. Dublin: Economic and Social Research Institute. 32 Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan usein työttömät, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden. 33 Kelly et al 2012, 781. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 27 oli vähän koulutusta. Tähän yhdistyi usein heikko luku- ja kirjoitustaito ja asuminen maaseudulla. Nämä kriteerit ennustivat hyvin nuorten miesten pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Nuorten naisten kohdalla riskinä oli esimerkiksi julkisen liikenteen puuttuminen – nuorilla miehillä oli ilmeisesti useammin oma kulkuneuvo, jolla voi tehdä työmatkat. Nuorille naisille pitkäaikaistyöttömyyden riskitekijöinä olivat myös lapset, puolison tulot ja sosiaaliset tuet, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän nopeaan työllistymiseensä. Tämä tukee ajatusta, että työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliset tuet heikentävät työnhakuhaluja. Irlanti on katolinen maa ja siellä pienten lasten äitien oletetaan hoitavan lapset kotona. Kodin ulkopuolisia lastenhoitopaikkoja on vaikea löytää varsinkin maaseudulla. Irlannissa, samoin kuin meillä, nuorten työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen on työntänyt heitä koulutukseen. Tätä on pidettävä positiivisena ilmiönä ajatellen joskus tulevaa taloudellista nousukautta, jolloin tarvitaan hyvin koulutettua työvoimaa. Erityisesti riski jäädä työelämän ulkopuolelle pitkäaikaistyöttömäksi oli koulupudokkailla, joilla jo peruskoulu oli jostakin syystä jäänyt kesken. Yhtenä suurimpana syynä työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisessä oli peruskoulussa opittavien perustaitojen eli luku-, kirjoitus- ja laskutaidon heikko taso. Matala koulutustaso aiheuttaa myös meillä nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Kehittyneissä länsimaissa koulutuksen vähyydellä on eniten vaikutusta nuorten työttömyyteen. Esimerkiksi Jordaniassa koulutuksella ei ollut yhtä merkittävää yhteyttä pitkäaikaistyöttömyyteen vaan ikä, kansallisuus, aviosääty, lapset ja asuinalue määrittivät siellä nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä.34 Kouluttautuminen kannattaa Akavan ekonomistin Heikki Taulun mukaan myös meillä Suomessa opintonsa päättävien ja vastavalmistuneiden todennäköisyys löytää alaansa vastaava työpaikka kestää aikaisempaa kauemmin. Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut hyvin nopeasti 25–30 prosenttiin.35 Silti koulutus kannattaa, sillä korkeakoulutettujen työttömyysaste on noin puolet yleisestä työttömyydestä ja heidän osuutensa työvoimasta on kasvanut. Kuitenkin koulutuksen suhteellinen etu on meneillään olevan taloudelli- 34 Alhawarin, I. M. and F.M. Kreishan, 2010: An Analysis of Long-Term Unemployment (LTU) in Jordan’s Labor Market, European Journal of Social Sciences, 15 (1): 56-66. 35 Akavan tilastoissa mitataan akateemisten työttömien osuutta työvoimasta eri koulutusaloilla. Suhteellinen työttömyys on Akavan mukaan korkeinta taidealalla. HS. A4. 27.10.2012. PI T K Ä A I KA I S T YÖ T T Ö M Y YDE N RIS K I – IRLA NNIN E S IM E RK K I sen taantuman aikana pienentynyt verrattuna aikaisempaan 1990-luvun lamaan, joka silloin osoitti, että hyvin kouluttautuneiden työttömyysjaksot jäivät lyhyemmäksi kuin vähemmän koulutettujen. Sama on nähtävissä nytkin. Korkeakoulutetut työllistyvät työttömyyden sattuessa nopeammin kuin vähemmän kouluttautuneet.36 Jos nuorelta puuttuu toisen asteen koulutus, työllistyminen on vaikeaa. Belgiassa tehty tutkimus osoittaa, että jos nuori ei ole löytänyt työpaikkaa 21 kuukauden etsimisen jälkeen niin työn löytämisen mahdollisuus laskee 60 prosentista 16 prosenttiin miehillä ja 47 prosentista 13 prosenttiin naisilla.37 Pitkäaikaistyöttömyydellä ja erityisesti kouluttautuneiden työttömyydellä on merkittävä kielteinen vaikutus nuorten työuraan ja koko tulevaisuuteen.38 Esimerkiksi Ruotsissa valmistumisen jälkeen työttömiksi jääneiden ansiot jäivät 30 prosenttia pienemmiksi viiden vuoden jälkeen kuin heti tutkinnon valmistumisen jälkeen työpaikan löytäneillä. Meillä pohjoismaissa nuorten materiaalista asemaa pyritään tukemaan hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkolla. Sosiaalijärjestelmät pyrkivät huolehtimaan nuorten toimeentulosta toisin kuin esimerkiksi nykyisissä Euroopan unionin kriisimaissa, joissa nuoret tukeutuvat ensisijaisesti omiin vanhempiinsa. Tukiverkot eivät ole tavoittaneet kuitenkaan kaikkia nuoria: Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät. (Hukassa – keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Pekka Myrskylä, Eva analyysi No 19 1.2.2012.) 36 HS. A4. 27.10.2012. 37 Cockx, B. and Picchio, M. (2011) Scarring Effects of Remaining Unemployed for. Long-Term Unemployed School-Leavers. 38 Gartell, M. (2009) http://www.econstor.eu/bitstream/10419/45730/1/59963796X.pdf. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 29 Syrjäytymisellä iso hintalappu Suomessa alkoi 1990-luvun laman aikana kasvaa nuorten pitkäaikaistyöttömyys muodostuen merkittäväksi ongelmaksi, kun kuntien työllistämisvelvoite poistettiin vuonna 1993. Pitkäaikaistyöttömyys kasvatti nuorten syrjäytymisriskiä. Yleisesti ottaen pitkäaikaistyöttömyys on harvinaisempaa nuorten kuin koko väestön keskuudessa. Nuorille pitkäaikaistyöttömyydellä on kuitenkin erityisen negatiivisia vaikutuksia johtaen syrjäytymiseen, köyhyyteen, rikollisuuteen ja vakaviin mielenterveydellisiin ja muihin ongelmiin. Syrjäytyminen on yhteiskunnalle kallista: yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset on laskettu olevan noin 1,2 miljoonaa euroa. Nuorten saamiseen työelämään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nuorilla pitkäaikaistyöttömillä on yleensä vielä hyvä motivaatio kouluttautua ja etsiä töitä. Kuitenkin jos työvoimapalvelujen asiakkaana olo pitkittyy, erilaiset ammatilliselle koulutukselle vaihtoehtoiset elämänhallintastrategiat tulevat entistä todennäköisemmiksi. Työmarkkinatukilain muutokset ovat merkinneet alle 25-vuotiaille, että heillä ei ole käytännössä oikeutta työmarkkinatukeen, ellei heillä ole ammatillista tutkintoa tai elleivät he osallistu työhallinnon aktivoimistoimenpiteisiin.39 Näillä on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia nuorten syrjäytymisalttiuteen (vuonna 1997 ikäraja nostettiin 20 vuodesta 25 vuoteen). Uudistus on kannustanut osaa alle 20-vuotiaista hakeutumaan koulutukseen ja harjoitteluun. Toisaalta osa nuorista ei enää ole ilmoittautunut työnhakijaksi tai/ja ei ole ottanut vastaan heille tarjottua opiskelupaikkaa. Myös ammattikoulutukseen hakeutuneiden keskeyttämisluvut ovat nousseet. Pakkohaut ovat voineet viedä paikkoja niiltä, jotka ovat oikeasti motivoituneita ja kiinnostuneita opiskelualasta. 39 Ilman ammatillista koulutusta oleva 17-vuotias ei voi saada työmarkkinatukea jos hän ei ole osallistunut työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi työvoimakoulutukseen, työharjoitteluun tai työhallinnon järjestämään kuntoutukseen. 18–24-vuotias voi saada työmarkkinatukea työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän ei ole kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä, koulutuksesta tai eräistä työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Lisäksi hänen edellytetään hakeutuneen soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea ja että hän ei ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta. KOULU T U S , T YÖ H A R J O I T TE LU J A TYÖM A RK K INAT Koulutus, työharjoittelu ja työmarkkinat ”Joo, pitää varmaan toi restonomikoulu käydä. Se on sitten Helsingissä tai Maarianhaminassa. Restonomiksi pitäis käydä… sitten toi vuoropäällikkökoulutus jossain vaiheessa. Kyllä sitä koulua pitäis vielä käydä, mutta ei oikeen innosta mennä koulun penkille istumaan.” Koulutus on meillä ollut tie työllistymiseen, vaikka viimeaikoina on koulutuksen merkitystä jo kritisoitu. Onkin suuri vääryys koulutettuja nuoria kohtaan, jos he eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutetun väestönosan työttömyys ja pätkätyöläiset ovat esimerkkejä huonosta koulutuksen ja työllisyyden yhteensovittamisesta. Tutkimukset tukevat sitä, että kouluttautumalla työtön nuori pystyy parhaiten lyhentämään työttömyyskausia ja välttämään työelämästä syrjäytymistä. Nuorten työllistymisen ongelmat ovat kansainvälisiä. Englannissa NEET-nuorisokategoria (Not in Education, Employment or Training) syntyi jo siellä olleen 1980-luvun taloudellisen taantuman aikana, jolloin Englannissa yritettiin ratkaista nuorisotyöttömyyttä erilaisilla ohjelmilla. “Youth Training Scheme” (YTS)41 oli työharjoittelua koulunsa jättäville 16–17-vuotiaille.42 Valtiovalta lupasi nuorille harjoittelua työpaikoilla ja vapaaehtoistoiminnassa. Harjoitteluun osallistuville maksettiin pientä palkkaa, mutta jäivät työttömyysturvan ulkopuolelle.43 Työpajatoiminta nuorisotyöttömyyttä hillitsemään Brittiläisten nuorten harjoitteluohjelmia vastasivat meillä 1990-luvun laman aikaisen nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi kehitetyt työpajaohjelmat. Nuorten työpajat ovat työttömille alle 29-vuotiaille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Työpajojen arvioinnit osoittivat niiden positiivisia vaikutuksia nuorten elämäntilanteisiin. Kaikkein parhaiten pajatoiminnassa onnistuttiin, kun tavoitteena oli ammatillisten valmiuksien paran40 Esim. Jaana Lähteenmaa mielipidekirjoituksessaan (HS 8.3.2012). 41 Vuonna 1989 YTS nimettiin nuorisoharjoitteluksi (Youth Training, YT). Nämä harjoitteluohjelmat kehitettiin nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi. 42 Tämä uusi ohjelma aloitettiin vuonna 1983. 43 Vuonna 1992 kokopäiväisesti työssä olevien nuorten ilmoituksen mukaan heistä 23 prosenttia laski työharjoittelun työksi; 5 % oli epävarma siitä, voidaanko harjoittelu laskea kokopäiväiseksi. Vuonna 1989 kokoaikaisesti työllistetyistä vain 8 prosenttia ilmoitti myös harjoittelun työkseen. (Youth Cohort Study 1993, 221–222). VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 31 taminen, parempi elämänhallinta tai työllistyminen pajajakson ajaksi. Näissä asioissa tavoitteet saavutettiin 80-prosenttisesti, mutta välittömiä uusia työpaikkoja ei niiden avulla saatu aikaan. 1990-luvulla opetus-, työvoima- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden kansliapäälliköiden työryhmän ”Vaihtoehto työttömyydelle” -ohjelma lisäsi peruskoulutuksen, jatkokoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja vuosina 1994–1996. Tällä oli myönteinen vaikutus 1990-luvun nuorten työttömyyden katkaisussa laskien alle 20-vuotiaiden työttömyyttä noin 18 prosentilla ja 20–24-vuotiaiden 21 prosentilla.44 Työttömyyden polttavimpana ongelmana onkin sen kumuloituminen. Pahin työttömyys kasaantuu vähän koulutettuun ja ammattitaidottomaan työvoimaan. Parantuneen työvoimatilanteen ja jopa osittaisen työvoimapulan aikana yhteiskunnan ei tulisi unohtaa tätäkään ryhmää, jossa on mukana nuoria, kaikista ennalta ehkäisevistä tukitoimista huolimatta. Työllistymissuunnitelma työnhaun tueksi Työttömyyden syystä tai toisesta pitkittyessä työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat työnhakijalle töihin pääsyä edistäviä ja työkykyä ylläpitäviä palveluja. Näitä ovat mm. valmentavat ja ammatilliset työvoimakoulutukset, ammatillisen kuntoutuksen palvelut, työharjoittelu, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta. Työttömällä työnhakijalla on oikeus saada työnhaun tueksi työllistymissuunnitelma, joka laaditaan mahdollisimman pian työnhakijaksi rekisteröitymisen jälkeen. Suunnitelmaa tarkistetaan tilanteen mukaan, esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä. Nuorille osoitettuja koulutus- ja tukityöllistämispaikkoja on lisätty viime vuosina.45 Harjoittelijat ilmaista työvoimaa? Viime aikoina on virinnyt keskustelua siitä, pitääkö nuorten tehdä työharjoittelussa työtä palkatta.46 Suomessa nuorten koulutus on korkeatasoista ja osa nuorista on suorittanut jo ennen harjoitteluun tuloa korkeakoulututkinnon. Valmistuttuaan useat joutuvat harjoittelupaikoissaan tekemään itsenäisesti aivan vastaavia töitä kuin palkalliset työtoverinsa. 44 Ks. lisää Kirsti Laakso, Nuorten pajat ja pajojen nuoret - Nuorten työpajatoiminta arvioinnin kohteena, http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sites/default/files/verkkojulkaisut/Laakso_Kirsti. Pdf ; Aaltojärvi ja Paakkunainen, Nuorten työpaja: sosiaalinen peli, palkkatyö vai varasto? Tutkimuksia / Nuorisotutkimusseura.1995. 45 Ks. lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki. 46 Esimerkiksi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10906153. KOULU T U S , T YÖ H A R J O I T TE LU J A TYÖM A RK K INAT Erityisen hanakasti korkeakoulutettua ilmaista työvoimaa ovat hyödyntäneet valtion virastot. Voidaan kysyä, onko niin, että meillä koulutettujen nuorten työttömyysaste on jo niin suuri, että työnantajilla on varaa kohdella heitä huonosti? Onko niin, että etsiessään epätoivoisesti töitä nuoret ovat valmiita pysymään harjoittelupaikoissa, joissa ei makseta työtä vastaavaa palkkaa, odottaen joskus hamassa tulevaisuudessa siellä mahdollisesti aukeavan vakinaisen työpaikan heille? Esimerkkejä näistä on ollut viime vuosina, jolloin valtion virastoissa ja ministeriöissä olleita työpaikkoja on lopetettu säästöjen takia ja siksi harjoittelijoiden työpanoksella on korvattu aiemmin palkallista työtä. On kuitenkin väärin, että nuorten, korkeasti koulutettujen ihmisten pitäisi tehdä työtä palkatta. Jos tuleva ammatti vaatii harjoittelua, se pitäisi sisällyttää osaksi opintoja, jolloin palkattomuus on perusteltua. Jos nuori on hankkinut korkeakoulutuksen, niin hän yleensä odottaa saavansa koulutustaan vastaavaa työtä ja palkkaa. Ongelmana on myös koulutuksen ja työllisyyden yhteensovittaminen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisäämisellä voidaan paremmin vaikuttaa siihen, että nuori löytää työtä, jolla hän voi tulla toimeen. On koulutusaloja, joihin nuoret hakeutuvat, kuten esimerkiksi kulttuuri- ja taidealat, joista valmistuttua on vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä, jolla elättää itsensä.47 Koulutus- ja työllisyyspolitiikassa olisikin navigoitava järkevästi nuorten ammattitoiveiden ja haaveiden sekä realististen työllistymismahdollisuuksien välillä. Koulutuksen kaikilla asteilla pitäisi olla riittävästi ohjausta ja tietoa työllistymisestä, työolosuhteista, harjoittelusta ja palkkauksesta. ”Mä luulen, että tää ylempi johto luuli niin, et esim meitä nuorempia, vaik kaikki ei ollu nuoria, että niitä on helpompi pissata silmään. Harmi vaan et ainakin meidän firmassa, oli kuin nuori vaan, tiesi oikeutensa ja piti puolensa niistä. Kukaan ei ollu sellanen et, tää nyt ei mee näin ja tyydyn kohtaloon, vaan kaikki iski kyl nyrkit pystyssä sieltä tultiin, et ei tää ihan näinkään tää homma mee. Sitten mä kyllästyin siinä pari vuotta semmosta vänkäämistä oli ja sitten mä ajattelin, et ei hitto en mä jaksa 47 Vrt. Liiten, Akateeminenkin jää vaille työtä, kuvio: Taidealalla suhteellinen työttömyys korkeinta. HS A4 27.10.2012. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 33 tähän jäädä. Mut se mikä tärkeintä mulle työssä, ei oo se rahakaan, vaan se että viihtyy siellä, et se työ on sitä mist tykkää, mitä tekee. Ja toki siellä pitää olla se hyvä porukka, ettei siellä oo mikään just. Et jos on muuten hyvä työporukka, mut jostain pomon suunnalta tai jostain tulee koko ajan kakkaa niskaan, niin kun tuolla tuli, ei sekään toimi loppupeleissä hirveen kauan.” Nuoret pitävät korkeaa palkkaa tärkeämpänä työpaikan hyvää henkeä, innostavaa esimiestä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuutta sekä sitä, että työssä voi toteuttaa itseään ja että työtä tehdään hyvän asian puolesta.48 Tämä ei kuitenkaan oikeuta valtion virastoja ja muita vastaavia laitoksia työllistämään nuoria harjoittelijoina ilman palkkaa. Suurella osalla on jo korkeakoulusta valmistuttua monipuolista työkokemusta, jota on hankittu opiskelun ohessa osapäivä- tai määräaikaisissa töissä. Monet ovat jo opintojen viimevaiheessa kokopäivätyössä ja suuri osa tutkimuksessani olleista korkeakouluopiskelijoista pitää opiskelun ohessa työssäoloa hyvänä vaihtoehtona49. Monilla on ollut useita lyhytaikaisia työsuhteita, jotka ovat myös kartuttaneet tietoa työelämästä, tuoneet rahaa ja mahdollisesti avanneet oven työelämään valmistumisen jälkeen. Vaikka Suomessa opinnot aloitetaan ja päätetään melko iäkkäänä, niin töihin sijoitutaan nopeasti.50 Ansiotyö korkeakouluopintojen ohella merkitsee nuorille ammatillista kehittymistä ja oman osaamispääoman kartuttamista. Koulutusta vastaava työ löytyy verrattain nopeasti Päättäjät ovat kiinnittäneet huomiota nuorten koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen pidentymiseen. Meillä kuitenkin esimerkiksi maisterit löytävät vakinaisen, koulutustaan vastaavan työn lyhyessä ajassa valmistumisensa jälkeen eli noin vuoden kuluttua (samoin kuin Norjassa) 48 Helve, H. (2012) Transitions and Shifts in Work Attitudes, Values and Future Orientations of Young Finns. Teoksessa M. Hahn –Bleibtreu & M. Molgat (eds.): Youth Policy in a Changing World: From Theory to Practice. Barbara Budrich Publishers, 135–158. 49 Ks. myös Liiten, M. Työt opintojen ohessa avittavat uraputkeen, HS. 19.12.2011. 50 Ks. Manninen, J. ja Luukannel, S. (2006). Maisterit ja kandidaatit työmarkkinoilla. Vuonna 2000 Helsingin yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ura- ja rekrytointipalvelut. http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/maisterit_ja_kandit_tyomarkkinoilla.pdf. KOULU T U S , T YÖ H A R J O I T TE LU J A T YÖM A RK K INAT ollen silloin noin kolmekymppisiä. Useissa muissa Euroopan maissa nuoret saavat vasta useiden vuosien jälkeen valmistumisestaan koulutustaan vastaavan työn. Esimerkiksi italialaiset 36-vuotiaina ja sveitsiläiset 37-vuotiaina.51 Näihin tilastoihin voi vaikuttaa myös naisten perheellistyminen ja kotiin jääminen lasten ollessa pieniä maissa, joissa päivähoitoa ei ole järjestetty samaan tapaan kuin meillä. Epävarmuus koulutusvalinnoista usein syynä välivuoteen Useat nuoret viettävät välivuoden tai vuosia peruskoulun tai lukion jälkeen ennen ammatti- tai korkeakouluopintojen aloittamista, koska eivät pääse opiskelemaan haluamaansa ammattiin tai alalle. Syiksi nuoret itse mainitsivat muun muassa sen, että heille ei ollut selvinnyt jatkokoulutusala vielä lukiossa. Monille koulutusvalintojen tekeminen on vaikeaa johtuen esimerkiksi kiinnostavien alojen runsaudesta ja/tai huonosta tai keskinkertaisesta koulumenestyksestä. Syiksi mainittiin myös seurustelusuhde, joka vie aikaa, työssäkäynti ja työharjoittelu sekä huoli toimeentulosta. Välivuoden/-vuosien aikana nuoret odottivat, että heillä olisi mahdollisuus opinto-ohjaukseen, jossa heidän omat yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne otettaisiin huomioon.52 Välivuosien riskinä on, että nuori jämähtää kouluttamattomana väliaikaistyöhön tai työttömyyteen. Vaarana on, että nuori, joka ei pääse opiskelemaan melko pian peruskoulun (tai ylioppilastutkinnon) jälkeen jää ilman toisen asteen koulutusta. Yhteiskuntatakuu kiinnittää ajelehtijat Etsivän nuorisotyön tavoitteena on etsiä riskinuoret ja ehkäistä heidän syrjäytymisensä. On löydettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät 15–25-vuotiaat nuoret. Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi keskeisistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävistä keinoista. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2013 alussa toimeenpantava nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle 51 Liiten, M. Työt opintojen ohessa avittavat uraputkeen, HS. 19.12.2011. Ks. Kuvio Osmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutkimuksesta. Ks. myös HS pääkirjoitus: Hidaskin opiskelu johtaa töihin. HS A2, 19.12.2011. 52 Suokas, Eeva: (2011) ”Suorittajat, toimijat, ajelehtijat ja individualistit” Narratiivinen tutkimus kuuden nuoren koulutusvalinnoista. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04991.pdf. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 35 ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Tavoitteena on ratkaista ongelmat kuten miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.53 Voi vain toivoa, että nämä tavoitteet saavutetaan. Suhtautuminen työttömyyteen ”Joo, tota ylleensä silleen, että täälläkin, kun loppuu (työt) yleensä huhtikuun puolessa välissä, niin sitten yleensä olen jonkun aikaan ollu (työtön) ennen, kun kesätyöt alkaa tai ennen, kun lähden jonnekin reissuun. Joo, että semmosia tota, että olin mie nyttenkin… Ei kun en mie kerennykkään tässä välissä olemaan, mutta nytten olen varmaan, kun ruskatyöt loppuu, niin niin marraskuun on täälläkin tämä paikka kiinni. Niin varmaan kuukauden päivät olen työkkärin listoilla… Mie aijon ottaa ihan loman kannalta… no tota, ainakin tähän asti se on ollu vähän niinkun tietoinen valintakin (työttömyys). Mie olen monesti kattonukin noita oppaan paikkoja, että ne hakee vuodeksi tai kahdeksi, niin en ole sitten hakenu, kun tuntuu niin pitkälle ajalle samassa paikkaa. Jotenkin se sitten mahdollistaa, että kun tietää vaikka, että on sen talven töissä, niin että voi sitten tehdä jotain ihan muuta kesäaikaan vaikka… Niin, vähän niinkun valinnan vapautta. Mutta kyllä mie olen joskus kevät aikaan miettiny sitä että aina pitää uudestaan hakea sitä työtä. Toisaalta sitä on sitten kuvitellu, että parin vuoden päästä sitä vois haluta, että voisin olla samalla alueella ympäri vuoden.” 53 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi Kataisen hallitusohjelman (22.6.2011) kärkitavoitteista. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu 60 milj. euroa vuosittain. (Ks. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän tavoitteista: http://www.tem.fi/index.phtml?s=4659 SUH TA U T U M I N EN T YÖ T T Ö MY Y TE E N Nuorten aikuistumisessa tärkeänä osana on joustava koulutuksesta työelämään siirtyminen. Tässä oleviin ongelmakohtiin kuten koulutuksen ja työelämän yhteensovittamiseen, välivuosiin, lyhytkestoisiin työttömyysjaksoihin ja työttömyyden pitkittymiseen tulisi nuorten kohdalla panostaa. Nämä vaikuttavat nuoren identiteetin muodostukseen ja nuoren kansalaiseksi kasvamiseen. Työ- tai ammatti-identiteettiä on vaikea kehittää ilman työssäoloa. Ilman työtä nuoren on vaikea sitoutua työelämän arvoihin, ammattiin ja yhteiskuntaan. Koulutus hyvinvoinnin takaajana Ilman koulutusta nuoren on vaikea työllistyä ja vaarana on syrjäytyminen työmarkkinoilta. Ilman koulutusta ja työtä olevien nuorten hyvinvointia uhkaavat itsetunnon heikkeneminen, mielenterveys- ja muut terveysongelmat, elämänhallinnan vaikeutuminen, ajautuminen epäterveisiin nuorisokulttuureihin, joihin liittyy rikollisuutta, huumeiden käyttöä jne. Esimerkiksi vuoden 2012 nuorisobarometrin mukaan nuoret työttömät (ja yrittäjät) arvioivat terveytensä heikommaksi kuin muut.54 Suomalaiset ovat perinteisesti arvostaneet ahkeruutta ja työntekoa Weberin protestanttisen etiikan hengessä.55 Työhön meno on aikuistanut nuoret. Myös nuorille on sosiaalistettu työn merkitys yhteiskunnan jäsenenä. Vertaillessani suomalaisten ja brittiläisten nuorten vastauksia väitteeseen ”Ihmisellä täytyy olla työpaikka tunteakseen itsensä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi”, joka neljäs (24 %) 16–19-vuotiaista suomalaisnuorista yhtyi väitteeseen, kun vain 8 prosenttia samanikäisistä brittinuorista oli yhtä mieltä väitteen kanssa. On kysyttävä, miten lama ja nuorisotyöttömyyslukujen kasvu vaikuttivat nuorten suhtautumiseen työttömänä olemiseen? 54 Työttömien ryhmän sisällä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Nuorille tyypilliseen lyhytkestoiseen työttömyyteen ei liittynyt huonommaksi koettua terveyttä, toisin kuin yli kolmen kuukauden, ja varsinkin yli puolen vuoden mittaiseksi pitkittyneeseen työttömyyteen, Myllyniemi, S. (toim.) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012, 101. 55 Weber, M. (1980), Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, (Alkuteos: Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus), WSOY, Porvoo. 37 VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? TAULUKKO 2. SUHTAUTUMINEN VÄITTÄMÄÄN: ”TYÖTTÖMÄNÄ OLO EI OLE PAHA ASIA, JOS TOIMEENTULO ON TURVATTU.” (15–29-VUOTIAAT VUOSINA 1994–2009 JA 18–29-VUOTIAAT VUONNA 2011.) KAIKKI Vuosi 1994 Vuosi 1995 Vuosi 1996 Vuosi 1997 Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2007 Vuosi 2009 Vuosi 2011 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 14 % 14 % 15 % 14 % 13 % 12 % 22 % 15 % 7,0 % 25 % 28 % 27 % 26 % 27 % 24 % 35 % 26 % 19,3 % 32 % 30 % 32 % 32 % 33 % 33 % 30 % 41 % 14 % 26 % 27 % 24 % 26 % 26 % 29 % 11 % 17 % 37,4 % 3% 2% 2% 3% 1% 2% 1% 2% 22,4 % Nuorisobarometri 1/98, 11; Myllyniemi 2009, 120, Helve 2012. Nuorisobarometrien 15–29-vuotiaiden mukaan yli puolet nuorista 1990ja 2000-luvuilla oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämästä ”Työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on turvattu”. Eniten täysin samaa mieltä oltiin tämän väittämän kanssa vuonna 2007, jolloin joka viides nuori oli tästä täysin samaa mieltä. Sama väittämä oli myös WorkPreca-tutkimuksessa vuonna 2011. Vastaajista (N=689) joka toinen oli jokseenkin tai täysin eri mieltä ja joka neljäs oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa (ks. taulukko 2). Korkeakoulutetuista suurin osa ei hyväksynyt työttömänä oloa, vaikka toimeentulo olisikin turvattu. He ovat satsanneet koulutukseensa työllistyäkseen.56 Työttömien nuorten mukaan noin puolet vailla työtä olevista nuorista näytti hyväksyvän 1990-luvulla työttömyyden, jos toimeentulo oli turvattu. Heidän määränsä kasvoi aikana, jolloin nuorisotyöttömyysluvut olivat korkeampia. Silloin työttömien nuorten mielestä työttömyys oli hyväksytty vaihtoehto, jos toimeentulo on turvattu.57 On syytä miettiä, että kun nuorisotyöttömyysluvut kasvavat, tuleeko työttömille nuorille 56 Nuorisobarometrin (1/98, 11) mukaan vuonna 1998 kaikista suomalaisnuorista 59 % piti työttömyyttä pahana asiana, vaikka toimeentulo olisikin turvattu (57 % naisista ja 62 % miehistä). Kielteisyys lisääntyi suhteellisesti vanhemmissa haastatelluissa ikäryhmissä. Mitä korkeammin koulutettuja nuoret olivat, sitä selkeämmin heidän suhtautumisensa työttömyyteen oli kielteistä. 57 Ks. Helve, H. (2002) Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino. Taulukko 15, sivu 84. SUH TA U T U M I N EN T YÖ T T Ö MY Y TE E N siitä hyväksytty olotila ja menettääkö sitä kuvaava sana ”työttömyys” merkityksensä syrjäytymistä ja puutetta osoittavana ilmauksena? Väheneekö silloin työn arvostus? Nuorisobarometrin (1/98, 11) mukaan vuonna 1998 kaikista suomalaisnuorista 59 % piti työttömyyttä pahana asiana, vaikka toimeentulo olisikin turvattu (57 % naisista ja 62 % miehistä). Kielteisyys lisääntyi suhteellisesti vanhemmissa haastatelluissa ikäryhmissä. Mitä korkeammin koulutettuja nuoret olivat, sitä selkeämmin heidän suhtautumisensa työttömyyteen oli kielteistä. Työttömyys luo tyytymättömyyttä Nuorisobarometri 2012 mukaan työttömät nuoret tunsivat itsensä yksinäisiksi ja elämäänsä tyytymättömiksi. He tapasivat ystäviään harvemmin kuin koululaiset, opiskelijat tai työssäkäyvät nuoret. Työttömät olivat myös hieman muita tyytymättömämpiä ihmissuhteisiinsa. Kaiken kaikkiaan työttömät nuoret olivat muita huomattavasti tyytymättömämpiä kaikkiin muihin elämänaloihinsa paitsi vapaa-aikaansa. Vapaa-aikaan tyytyväisyys oli myös vähäisintä työttömänä yli puoli vuotta olleiden keskuudessa. He olivat kaikkein tyytymättömimpiä elämäänsä. Ammatillisesti orientoituneet nuoret olivat hieman tyytymättömämpiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa kuin lukioon ja yliopistoon suuntautuneet. Tyytymättömimpiä olivat ne, joilla ei ollut tutkintoja ja jotka eivät opiskelleet tai jotka olivat työttöminä ja kaikista tyytymättömimpiä olivat ne, joihin kohdistui useampi riskitekijä eli he olivat vailla työtä, tutkintoja ja opiskelupaikkaa. Eräs jo 1990-luvulla kehittynyt ilmiö on nuorten ylivelkaantumis- ja maksuhäiriöongelmien lisääntyminen. Varsinkin riskinuoret ovat vaarassa ylivelkaantua. Nuorten mielenterveysongelmat, työttömyys, avo- tai avioero ja pelkkä taitamattomuus talouden hallinnassa johtavat usein ylivelkaantumiseen. Sen syitä on monia: otetaan pikavippejä, kulutusluottovelkoja, jätetään laskut maksamatta, on pelivelkoja ja velkoja kodin perustamisesta. Monille nuorille pitäisikin opettaa oman talouden hallintaa. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 39 Aikuistuminen ”…no siis oikeestaan, tämähän oli tosi hyvä, että pääsi tänne töihin, koska nytten sitä tulevaisuudessa tarvii kuitenkin opinnoissa. Ja muutenkin, siis kaikki ne työt, mitä mä oon tehny, on ollu sillälailla niiko siis, ensinnäkin ne on osunu sopivaan saumaan, ettei ole haitannu koulunkäyntiä ja sitten, että saapi ommaa rahaa, sitä kyllä tarvii ja sitten tulevaisuudessakin, että saapi säästöön.” Työelämään pääsemisen vaikeudet heijastuvat monella tavalla nuorten aikuistumiseen. Taloudellisten vaikutusten lisäksi tulevat psykologiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Psykologiset vaikutukset näkyvät nuoren itsetunnossa, sosiaaliset ihmissuhteissa ja yhteiskunnalliset yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Nuoren työttömyys on nuoreen kohdistuvan yksilöllisen ongelman ohessa laajempi yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys. Työttömyyden vaikutukset näkyvät muun muassa nuorten ajankäytössä ja statuksessa. Työttömyys aiheuttaa stressiä. Siirtyminen koulusta ja opinnoista itsenäiseen elämään takeltelee. Rahapulan vuoksi nuori ei voi toteuttaa toiveitaan. Työttömyys aiheuttaa nuoren elämässä taloudellisten ongelmien lisäksi muitakin seuraamuksia aikuistumiseen liittyvän itsenäisen elämän aloittamisen estyessä. Moni nuori on pakotettu pysymään lapsuuden kodissa työpaikan puuttuessa. Elämä saattaa muuttua epäsäännölliseksi koulun ja opiskelun päätyttyä, jos nuori ei löydä työpaikkaa. Onnistumiset työelämässä kohentavat itsetuntoa Siirtymävaiheessa opiskelujen päätyttyä olisi olennaista että nuori voisi integroitua työelämän kautta yhteiskuntaan. Työllä on todettu olevan olennainen merkitys nuoren elämänarvoihin.58 Erik.H. Eriksonin mukaan nuoruusiässä on tärkeää ammatillisen identiteetin kehittyminen.59 Kun nuorelle ei pääse tällaista kehittymään työmahdollisuuksien puuttuessa, 58 Ks. lisää Helve 2002, 60-62; Erikson, E. H. (1968), Identity: Youth and Crisis, Faber, London; Erikson 1968; Lenning, C. J. (1993), The Role of Activity in Adolescent Development: A Study of Employment, Adolescence, 28, s. 701-710. 59 Erikson, E. H. (1959), The Problem of Ego Identity. Psychological Issues, s. 101–164. A I K UI S T U M I N EN hän alkaa epäillä omia kykyjään ja tämä johtaa itsetunnon murenemiseen, mikä voi aiheuttaa vielä nuoren työllistyessä psykologisia ongelmia.60 Hollantilaiset tutkijat ovat pohtineet työttömyyden yleisiä vaikutuksia.61 He ovat päätyneet siihen, että työttömyydellä on erittäin kielteinen vaikutus nuorten elämäntapaan, terveyteen sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.62 Myös Anne Hammarström63 huomasi ruotsalaisessa tutkimuksessaan, että työttömien nuorten todennäköisyys ajautua päihteiden väärinkäyttäjiksi kasvoi. Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa. Työttömyyden on osoitettu vaikuttavan haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin.64 Työttömyydellä on merkittävä vaikutus nuoren itsetuntoon.65 Tutkimuksessa nuorista rikollisista huomattiin, että koulusta työttömyyteen siirtyvät nuoret olivat alttiimpia joutumaan mukaan rikolliseen toimintaan kuin ne, jotka opintojen päätyttyä siirtyivät suoraan työelämään.66 Myös työttömyyden aiheuttama masennus lisää itsemurha-alttiuden kasvua työttömillä nuorilla.67 Tutkimuksissa on havaittu, että itsemurhaluvut ovat korkeampia työttömien nuorten kuin työttömien aikuisten joukossa. Työttömyys on nuorelle haavoittava kokemus Työttömyys saattaa leimata koko nuoren myöhempää elämää, jos hän ei ole kasvanut säännöllisen työelämän vaatimuksiin ja jos hän on kokenut pettymyksiä yrityksissään löytää työtä. Tällöin hän todennäköisesti 60 Dooley, P. ja Prause, J. (1995), Effect of Unemployment on School Leavers’ Self-Esteem. Journal of Occupational & Organizational Psychology, 68, s. 177–192. 61 Meeus, W., Dekovic, M. ja Iedema, I. (1997), Unemployment and Identity in Adolescence: A Social Comparison Perspective. Career Development Quarterly, 45, s. 364–380. 62 Ks. myös Baron, S. W. (1999), Streets Youths and Substance Use: The Role of Background, Street Lifestyle and Economic Factors, Youth & Society, 31, s. 3-26; Schaufeli, W. B. (1997), Youth Unemployment and Mental Health: Some Dutch Findings, Journal of Adolescence, 20, s. 281–292. 63 Health consequences of youth unemployment – review from a gender perspective. Social Science & Medicine, 1994, vol. 38, issue 5, pages 699-7091994. 64 Ks. Heponiemi,T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo,T., Aalto, A-M. ja Keskimäki, I. (2008). Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 14/2008. 65 Goldsmith, A. H., Veum, J. R. ja Darity, W. (1997), Unemployment, Joblessness, Psychological Well-Being and Self-Esteem: Theory and Evidence, Journal of Socio-Economics, 26, s. 133–158. 66 Britt, C. L. (1997), Reconsidering the Unemployment and Crime Relationship: Variation on Age Group and Historical Period, Journal of Quantitative Criminology, 13, s. 177–192. 67 Esimerkiksi Leenaars, A. A. ja Lester, D. (1995), The Changing Suicide Pattern in Canadian Adolescents and Youth, Compared to American Counterparts, Adolescence, 30, s. 539–547. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 41 vetäytyy työmarkkinoilta ja lopettaa työn etsinnän.68 Nämä nuoret eivät ehkä tule hakeutumaan työmarkkinoille työllisyystilanteen parannuttuakaan, koska heiltä puuttuu motivaatio ja halu työnhakuun. Näyttää siltä, että työttömyys on psykologisesti nuorille haavoittavampi kokemus kuin aikuisille, ja sen merkitys heidän koko elämäänsä on myös suurempi kuin aikuisten elämään. Nuoren ammattitavoitteiden ja odotusten toteutuminen tai toteutumattomuus vaikuttaa siihen, miten hän voi ottaa aikuisen roolin, muuttaa pois lapsuuden kodistaan, avioitua, hankkia lapsia jne. Kiikarissa mukava työelämä Nuorilla akateemisilla on terve ja myönteinen suhtautuminen työhön: Tehdyn selvityksen69 mukaan kolmekymppiset eivät ole työn vieroksujia. He vaativat työltä mielekkyyttä. Samanlaisia tuloksia saatiin korkeakouluopiskelijoista tehdyssä Work-Preca-tutkimuksessa.70 Nuoret pitävät ansiotyötä mahdollisuutena kartuttaa osaamista ja kehittyä. Sillä on tärkeä osa ammatillisen ja koulutuksellisen identiteetin rakentajana ja säilyttäjänä. Nuoret odottavat työltä myös sosiaalisuutta, mukavia työkavereita ja viihtyisää työympäristöä. Esimiehiltä odotetaan luotettavuutta, kuuntelemista, puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta. Vanhakantainen johtaminen ei ole suosiossa.71 68 Banks, M. H. ja Ullah, P. (1985), Youth Unemployment and Labour Market Withdrawal, Journal of Economic Psychology, 6, s. 51–64. 69 Akavan Erityisalojen liiton jäsenille tehdyn selvityksen mukaan, ks. http://yle.fi/uutiset/kolmekymppiset_odottavat_tyolta_mielekkyytta_ja_viihtyvyytta/5664571 70 Helve 2012. 71 Ks. HS A10, 31.10.2012. Perttu: Parhaassa kesätyöpaikassa oli taitavia esimiehiä. Ks. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Nuoret ja työelämä -raportti, 2012. http://www.tat.fi/digilehti-temp/digilehti/nuoret_ja_tyoelama/index.html A I K UI S T U M I N EN ”Nyt etsin töitä pariksi kuukaudeksi, että saan kerättyä rahaa jatko-opintoihin”72 ”…että sä saat opintotukea sen mukaan mitä sä teet opintopisteitä. Selkeempi raja opintopisteitä kuukautta kohtaan ja jättäisin tulotason taas auki. Se kannustais nuoria hakemaan töitä, ilta töitä. Tulisi työkokemusta. Olis sen koulun jälkeen helpompi lähtee työelämään, koska sä osaat jo käyttää kassaa, osaat lähettää virallisia maileja. Sä osaat keskustella ihmisten kanssa. Tarkotan työtasolla, enkä vaan pelkästään lätistä tyhjän päiväsiä pubissa. Hauska pointti, aikanaan kerrankin … lukion toisella luokalla, vai … Olin haastattelussa, jossa kysyttiin tämmöstä juttua, mikä haluaisin olla isona. Siihen olin vastannu… olin siinä vaiheessa vielä oppilaskunnan puheenjohtajana N:n lukiossa, olin vastannu, että Suomen presidentti olis kiva olla. Presindentihän ei tarvii tänä päivänä tehdä suuria päätöksiä. Se päättää kuka pääsee vankilasta ja muuta, mut se on keulakuva Suomelle. Se markkinoi Suomea. Sen pitäis markkinoida Suomea sisäänpäin. Suomen sisäinen markkinointi on tällä hetkellä vähän retuperällä. Jollain tavalla meidän pitäis nostaa sitä meidän identiteettiä. Sitä Suomi-imagoa. Se pitäis myydä suomalaisille se juttu. Ei sitä tarviis välttämättä ensimmäisenä olla viemässä ulos, vaan yhdessä tänne kotiin päin.” Siirtyminen koulutuksesta työelämään on nuoren elämänkaaressa osa aikuisen identiteetin ja maailmankuvan muodostamista yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden rajoissa. Erik H. Erikson (1968) tulkitsi lapsuuden ja aikuisuuden välisen siirtymäajan institutionalisoituneeksi “moratorioksi” eli jonkinlaiseksi taukopaikaksi esimerkiksi koulutuksessa, jonka aikana nuori muodostaa omaa sisäistä identiteettiään. Nuoren elämää määrittelevät koulunkäynti, vapaa-ajanharrastukset, kesätyöt ja opiskelu ja toisinaan myös edellä mainitut välivuodet esimerkiksi ylioppilaaksi tulon jälkeen ennen opiskelupaikkaan siirtymistä. Opinnoista valmistuttua ei myöskään välttämättä siirrytä suoraan työelä- 72 24-vuotiaan Tor Jörgensenin haastattelu, Irina Vähäsarja, HS A4, 27.10.2012. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 43 mään joko työttömyyden tai jonkun muun syyn takia.73 Eriksonin mukaan yhteiskunnat eroavat toisistaan siinä, missä määrin niissä on nuorille tällaisia yhteiskunnan rakenteeseen kuuluvia ”identiteettimoratorioita” ja miten paljon ne valmistavat nuoria aikuiseen elämään sosiaalistamalla nuorelle yhteiskunnan arvoja ja normeja. Ansiotyö tärkeää opiskelijoillekin Eriksonin teorian jälkeen nuorten aikuistumisen olosuhteet ovat monella tavalla muuttuneet. Opiskelijoiden hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluihin viivästyttää paitsi opiskelun aloittamista korkeakouluissa, myös nuorten siirtymistä päätoimisesti työmarkkinoille opintojen jälkeen. Muihin maihin verrattuna suomalaiset nuoret opiskelevat pitkään. Ammattikorkeakouluissa opinnot kestävät keskimäärin neljä vuotta. Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon keskimääräinen suoritusaika on kuusi ja puoli vuotta. Vielä 30–39-vuotiaista 15 prosenttia on opiskelemassa.74 Tavallista on, että korkeakouluopiskelijat käyvät opiskelun ohessa työssä. Yli puolella ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on työpaikka. Naiset yhdistävät miehiä useammin opiskelun ja työssäkäynnin. Mitä vanhemmista opiskelijoista on kyse, sitä useammin heillä on työpaikka.75 Opiskelun ohella työssäkäyville nuorille työ merkitsee paljon muutakin kuin toimeentuloa.76 Ansiotyö merkitsee nuorelle ammatillista kehittymistä, hyviä ihmissuhteita, keinoja rahoittaa muita aktiviteetteja, joista on todella kiinnostunut, mahdollisuutta päteä, saada onnistumisen kokemuksia ja itsearvostusta. 73 Vrt. Erikson, 1968, 57, Cote, J. (2006), Emerging adulthood as an institutionalized moratorium: Risks and benefits to identity formation, in Arnett, J.J. and Tanner, J. (eds) Emerging adults in America: Coming of age in the 21st century, Washington DC: American Psychological Association, 47–48. 74 Suomalaisista 25–34-vuotiaista 29 prosentilla on korkeakoulututkinto; Ruotsissa osuus on 31, Yhdysvalloissa 35 ja Norjassa 40. (OECD 2008; Koulutustilastot. Tilastokeskus 2009). 75 Helve 2012, ks. myös Laura Hulkko, Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 1/2009. 76 15–28-vuotiaista reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tytöt ovat ahkerampia työssäkävijöitä kuin pojat ja Etelä-Suomessa koulun ohella työskentely on tavallisempaa kuin muualla. Koulujen loma-aikoina työskentelevien määrä on vähentynyt, kun kesätöitä on nuorille tarjolla aiempaa vähemmän.Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Nuorten rahankäyttötutkimus. Finanssialan keskusliitto 2009. A I K UI S T U M I N EN Kuvio 1. osoittaa työn merkityksen alueellisia eroja korkeakouluopiskelijoiden välillä. Lapin korkeakoulujen nuoret eroavat eniten muista. Työ merkitsee heille vähiten ammattiin kehittymistä, mutta eniten hyviä ihmissuhteita, itsearvostusta ja keinoa toimeentulon hankkimiseksi vertailussa Uudenmaan ja Pirkanmaan korkeakouluopiskelijoihin. Pohjoisen nuorille ansiotyö merkitsi myös eniten ”ainaisia muutoksia ja niistä aiheutuvaa turvattomuutta”.77 Nuorten mielipiteet ovat hyvin realistisia, sillä eniten korkeakoulutettuja työttömiä (varsinkin insinöörejä ICT-alalla) on Pohjois-Suomessa, jossa koulutettujen tilanne on heikentynyt nopeasti irtisanomisten ja työpaikkojen muualle siirtymisen vuoksi.78 KUVIO 1. ANSIOTYÖN MERKITYS ALUEITTAIN Mitä ansiotyö merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? Epäoikeudenmukaista kohtelua, perusteetonta vähättelyä: 5,7 4,6 3,4 Jatkuvaa rääkkiä, fyysistä tai henkistä rasitusta: 5,0 3,4 7,7 6,6 6,8 7,7 Pelkkää liikesuhdetta, työnantaja ostaa työni ja minä myyn: 13,9 10,3 10,8 Alinomaisia muutoksia ja niistä aiheutuvaa turvattomuutta: 12,3 14,8 16,9 Arjen rutiinia, joka ei herätä suuria tunteita mihinkään suuntaan: Vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi: 24,5 31,6 37,7 33,6 34,1 32,6 Jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle kuuluvaa velvollisuutta (verot ym.): Hyviä ihmissuhteita, tärkeää toveruutta/kaveruutta: 58,2 55,4 43,5 Itsearvostuksen merkittävintä lähdettä/ oman identiteetin ylläpitämistä: 55,7 40,9 43,8 50,0 54,5 Keinoa rahoittaa muita aktiviteetteja, joista olen todella kiinnostunut: 45,0 Mahdollisuutta päteä, ’olla jotain’, saada onnistumisen kokemuksia: 47,5 46,6 45,6 66,4 Ammatillista kehittymistä, oman osaamispääoman kartuttamista: Lappi Pirkanmaa Uusimaa 0 10 20 30 40 50 60 70 72,2 75,5 80 77 Korkeakoulujen rekrytointipalstoilla olleeseen online-kyselyyn vastasi yhteensä 689 nuorta ajalla 15.11.2010– 15.2.2011. Ks. Kuvio 1, joka on tästä tutkimuksesta, Helve, Work-Preca 2012. 78 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, 23.10.2012. http://www.akava.fi/files/3118/05_ELY_asteet_muutos_kuva16.pdf. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 45 Uusia haasteita – Norjan malli ”Elikkä mä oon aika vähän suunnitellu tulevaa. Sen verran mä tiedän että haluan matkustella ja musta oli kiva tehdä ulkomailla välillä töitä. Jossain vaiheessa mä tuun lähtemään käymään jossain. Vuosi pari. Kyllä varmaan ennemmin tai myöhemmin tulee palaaman takas Suomeen. Kuitenkin sosiaalialan töitä on niin paljon Suomessa ja tulee tulevaisuudessa olemaan vielä enemmän. Sosiaalialan hommia, muuten mä en vielä tiedä, kun mä en osaa edes ajatella missä mä oon tulevaisuudessa.” Euroopan komission 7. puiteohjelman rahoittama NEUJOBS-tutkimushanke79 on analysoinut mahdollisia tulevia kehityssuuntauksia Euroopan työmarkkinoilla. Olettamuksena on, että eurooppalaisissa yhteiskunnissa on meneillään neljä kehitysvaihetta, joilla on merkittävä vaikutus myös suomalaisen nuoren sukupolven työllisyyteen ja työelämän kehitykseen: 1) Sosio-ekologinen, joka tarkoittaa siirtymää uuteen sosioekologiseen järjestelmään.80 Tästä esimerkkinä on meneillään oleva maatalouden ja teollisuuden muutosvaihe, jossa ekologiset seikat otetaan aikaisempaa paremmin huomioon. Tavoitteena on kestävämpi tulevaisuus. Ihmisten kulutus muuttuu kestävän kehityksen suuntaisesti. Monien nuorten arvomaailma on jo muuttunut tähän ”vihreän talouden” malliin81, joka pyrkii vähentämään köyhyyttä ja turvaamaan kestävää kasvua. Se näkyy esimerkiksi nuorten kulutustottumuksissa.82 Tämä vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Sosioekologiset muutokset lisäävät tarvetta uusien ”vihreiden” ammattien ja teknologioiden osaamiseen. 2) Väestön ikääntyminen johtaa yhteiskunnalliseen muutokseen, joka vaikuttaa muun muassa syntyvyyteen, perherakenteisiin ja kaupungistumiseen. Sen vaikutukset näkyvät myös työvoiman rakenteessa. 79 http://www.neujobs.eu/. 80 Fischer-Kowalski, M. and H. Haberl (eds.), 2007. Socioecological Transitions and Global Change. Trajectories of Social Metabolism and Land Use. Edward Elgar, Cheltenham. s. 8–9. 81 Ks. Helve, H. (2002) Vihreä arvomaailma, 209–210. 82 Ks. Pellosniemi, C. (2012) Rio+20: Askel kohti haluamaamme tulevaisuutta? Nuorisotyö, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. 4/12, 8–9. UUSI A H A A S T EI TA – N O R J A N M A LLI Arvioiden mukaan suomalaisten työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.83 Eläköityvät suuret ikäluokat tarvitsevat lisää palveluja ja näin tulee uusien työpaikkojen tarvetta ja myös tarvitaan uudenlaisten innovaatioiden kehittämistä. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla lisääntyy maahanmuuttajien määrä. Heidät tulee saada työmarkkinoille. Esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia ei ole vielä riittävästi osattu integroida työvoimaan samoin kuin EU:n suurinta etnistä väestöryhmää, 10–12 miljoonan romaniväestöä, josta osa nyt hakee parempaa elämää kerjuumatkoilla pohjoismaissa. Heidän integroitumistaan työmarkkinoille auttaisivat mahdollisuudet päästä laadukkaan koulutuksen piiriin.84 Näiden uusien ryhmien tulo työmarkkinoille edellyttää työelämältä myös uudenlaista joustavuutta. 3) Kaupunkikeskittyminen – sen haittavaikutukset lisääntyvät väestön ja työmarkkinoiden pakkautuessa suurkaupunkeihin. Tämä aiheuttaa jo nyt liikenteen ruuhkia, ekologisia ongelmia, asuntopulaa, vuokrien kohoamista, pitkiä työmatkoja jne. Varsinkin nuoret perheet hakeutuvat pois suurkaupungeista. Internetyhteydet ja muu tekninen kehitys mahdollistavat ihmisten etätyön matkojen takaa. Nuoret ovat ennakkoluulottomia ja monet ovat valmiita etätöihin ja muihin uusiin vaihtoehtoihin välttääkseen ruuhkia ja muita suurkaupunkien ongelmia. Maalle muuttaminen on monille myös ekologinen vaihtoehto. 4) Työmarkkinoiden globalisoituminen – työmarkkinat ovat jo muodostumassa osaavan ja koulutetun työvoiman osalta globaaleiksi. Tämä vaikuttaa työllisyyteen ja palkkapolitiikkaan kaikkialla. Tosin nykyisen koulutuksen ja tulevaisuuden työpaikoilla tarvittavan osaamisen ennustaminen on vaikeaa. Esimerkiksi meillä korkeakoulut ovat tuot- 83 Väestöennuste 2009–2060. Tilastokeskus. 84 EU2020-strategian osallistavaa kasvua koskevan painopisteen ja strategian lippulaivahankkeen ”Euroopan köyhyydentorjuntafoorumin” mukaan romanien integraatiosta aiheutuu merkittävää taloudellista hyötyä EU:n yhteiskunnille. Tämä koskee erityisesti niitä maita, joissa väestö vähenee ja joilla ei ole varaa jättää suurta osaa mahdollisesta työvoimasta yhteiskunnan ulkopuolelle. Romanien syrjäytymisestä aiheutuu huomattavia kustannuksia valtiontaloudelle sekä välillisiä kustannuksia tuottavuuden menetysten vuoksi. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 47 taneet tietotyöntekijöitä töihin, jotka ovat siirtyneet maamme rajojen ulkopuolelle tai joita ei enää ole. Tämä aiheuttaa hyvin koulutettujen elämässä epävarmuutta ja tarvetta uudelleen kouluttautumiselle sekä maasta muuttoa. Vaikka Euroopan unionin koulutuksellisena tavoitteena on Lifelong learning, vaatii se paljon inhimillistä pääomaa85 ja mahdollisuudet tässä jakautuvat hyvin epätasaisesti. Varsinkin heikosti koulutetuilla on vaikeuksia päästä jatkokoulutukseen ja näin heidän kohdallaan eriarvoisuus ja syrjäytyminen vain pahenevat.86 Työelämätaitoja tuettava työuran alussa Tulevat kehityssuuntaukset haastavat sekä työpaikkoja, työnantajia että työntekijöitä ja ammattiyhdistysliikkeitä. Ne tarkoittavat muun muassa, että työpaikoilla tulisi suunnitella maahanmuuttajille laadukkaita luku- ja kielitaidon ohjelmia, jotka auttavat nyt suurimmasta nuorisotyöttömyydestä kärsivien maahanmuuttajanuorten integroitumista työelämään. Työnantajat eivät ole riittävästi tunnistaneet sitä, että nostamalla työvoiman taitoja voidaan parantaa tuottavuutta, tuotteiden laatua, työpaikan ilmapiiriä ja viestintää, sekä työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Muissa pohjoismaissa tähän on jo panostettu. Esimerkiksi Norjassa aloitettiin vuonna 2006 valtion rahoituksella työelämässä oppimisen ohjelma (VOX: Programme for Basic Competence in Working Life), joka on tukenut vuoteen 2011 mennessä yhteensä 249 projektia yli 400 yrityksessä.87 Rahoitusta ohjelmasta ovat voineet hakea sekä yksityiset yritykset että julkiset työpaikat. Etusijalla ovat olleet työpaikkahakijat, joiden tavoitteena on ollut työntekijöiden perustaitojen lisääminen kursseilla, joissa opetetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja sekä työelämässä tarvittavia digitaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Ohjelma on lisännyt työnteki- 85 Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan yleensä henkilöstön ja johdon osaamista, tietoja, taitoja ja kokemusta sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Se liittyy vahvasti kasvatukseen ja koulutukseen. 86 Syrjäytyneistä nuorista on meillä tilastojen mukaan noin neljännes vieraskielisiä. 15–29-vuotiaita vieraskielisiä on 56 420, mikä tekee 5,6 prosenttia koko ikäryhmästä. 27,2 prosenttia vieraskielisistä on nuoria. (Nuorista Suomessa 2010, Allianssi; Myrskylä 2012) 87 Hankkeen budjetti on noin 16 miljoonaa US $. Vox-ohjelma on osa Norjan elinikäisen oppimisen virastoa osana Norjan opetus- ja tutkimusministeriön toimintaa. Ohjelma tukee aktiivista kansalaisuutta ja työllisyyttä sekä koulutusta valtion rahoituksella. (http://www.vox.no/global-meny/English/Basic-skills/Basic-Competences-in-Working-Life/. Ks. lisää: Adult learning in Norway – an overview, http://www.vox.no/upload/6533/Adult_learning_in_Norway_overview.pdf. UUSI A H A A S T EI TA – N O R J A N M A LLI jöiden työelämätaitoja ja auttanut maahanmuuttajatyöntekijöitä hankkimaan perustaidot, joita he tarvitsevat modernissa työelämässä.88 Varsinkin maahanmuuttajanuorten työelämästä syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on erittäin tärkeää, että heidän työelämätaitojaan tuetaan työuran alussa.89 Norjan ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden koulutukseen kuten heille suunnattujen kurssien oppimateriaaleihin ja kurssien opetusmenetelmiin. Samalla on kehitetty heidän kouluttamiseensa soveltuvia pedagogisia taitoja, opetussuunnitelmia ja didaktisia menetelmiä. Työelämätaidot mukaan perustaitojen opetukseen Vuoden 2011 alusta Suomessa on pyritty monialaiseen yhteistyöhön koulutuksen ja koulusta työelämään siirtyvien nuorten tukemisessa (vrt. Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisolain muutos: monialainen yhteistyö, etsivä nuorisotyö ja varhainen puuttuminen, 1.1.2011 90). Tavoitteena on nuorten koulutuspolkujen saaminen aikaisempaa joustavammaksi hyväksymällä ja huomioimalla työssäoppiminen ja muu in- ja non-formaalikoulutus. Nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään voidaan parantaa yhdistämällä perustaitojen koulutukseen työelämätaitoja. Norjan malli rohkaisee työntekijöiden perustaitojen opettamiseen matalan koulutuksen ammattien työpaikoilla. Tämä motivoi työntekijöitä lisäkoulutukseen työn ohessa, näin sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät. Riskinuoriin yritetään saada yhteys etsivän nuorisotyön kautta ja luomalla heihin luottamuksellisia aikuissuhteita esimerkiksi harrastuksissa, työharjoittelussa, koulutuksessa ja työpajoilla. Nuoria voidaan tukea nuorisolain edellyttämällä monialaisella yhteistyöllä opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajien kanssa. Yhteisvoimin päästään paremmin ratkaisemaan yhteiskuntaa kokonaisuudessaan uhkaavaa polarisaatiota ja nuorten syrjäytymistä. Tässä vuoropuhelussa pitää näkyä myös yritysmaailman. Yritysten yhteiskuntavastuu voisi yhdistää ns. kolmannen sektorin (vapaaehtoistoiminnan) ja 88 Osallistujamäärä ohjelmassa on jo yli 25 000. 89 Meillä kaikista kantaväestöön kuuluvista pelkän perusasteen suorittaneista 15–29-vuotiaista miehistä syrjäytyneitä on 13 prosenttia ja samaan ikäryhmään kuuluvista vieraskielisistä miehistä (perusasteen varassa) syrjäytyneinä on 33 prosenttia. Pelkän perusasteen suorittaneiden naisten kohdalla luvut ovat 8 prosenttia (kantaväestö) ja 26 prosenttia (vieraskieliset). Myrskylä 2012. 90 http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/vireilla_nuoriso/arkisto/nuorisolaki/index.html. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 49 yritysmaailman. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on esimerkiksi Lasten ja nuorten säätiön Zest-ohjelma, joka tukee nuorten tasapainoista kasvua.91 Opintososiaalisia etuuksia ja etsivää nuorisotyötä Koulun jälkeen nuoren jatkokoulutukseen hakeutumista voidaan tukea opintososiaalisilla etuuksilla. Nuoren aikuistumista ja itsenäistymistä voidaan auttaa kohtuuhintaisin ensiasunnoin, tarjoamalla koulutus- ja työharjoittelupaikkoja sekä edistämällä nuorten sosiaalista kanssakäymistä esimerkiksi monipuolisilla harrastusmahdollisuuksilla. OKM:n aloite nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi monialaisella viranomaisyhteistyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä on madaltanut eri viranomaisten sektorirajoja. Tavoitteena on saada aikaan järjestelmä, jossa peruskoulunsa päättäneitä nuoria seurattaisiin esimerkiksi 25-vuotiaaksi asti ja autettaisiin monialaisella viranomaisyhteistyöllä saamaan kulloisessakin elämäntilanteessa tarvitsemansa julkiset palvelut. Useimpiin kuntiin onkin jo koottu nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja, joihin voi kuulua opetus-, sosiaali- ja terveys-, nuorisotoimen sekä työ-, poliisi- ja puolustushallinnon edustajia.92 Syrjäytymisvaarassa oleville tarjotaan erikoispalveluja ja tukea. Monet nuoret tarvitsevat henkilökohtaista neuvojaa, jolta voi saada ohjausta, tietoa ja tukea. Nuoria on kuunneltava Kuntien etsivän nuorisotyön ei tule olla tavanomaisessa merkityksessä tuloshakuista, sillä nuoren elämäntilanteen selvittelyssä menee aikaa, samoin parhaiten nuorelle sopivia ratkaisuja ei hetkessä löydetä. Erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön tavoitteena on varhainen puuttuminen nuoren ongelmiin ja syrjäytymisen ehkäisy kokonaisvaltaisesti. Tarpeen mukaan se voi olla psykologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta, toiminnallisesta ja terveydellisestä näkökulmasta annettavaa ohjausta ja apua. 91 http://www.zest.fi/files/282_Zest-tiedote2010.pdf. 92 Kunnan nuorisotyö onkin verkostoitunut seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyön kanssa sekä liikunnan ja kulttuurin toimijoiden, koulujen, työvoima- ja elinkeinotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tätä täydentävät kuntien tukemat nuorisoalan tai nuorten järjestöt tai ryhmät sekä seurakunnallinen nuorisotyö. Myös työnantajien yhteistyötä kaivattaisiin. UUSI A H A A S T EI TA – N O RJ A N MA LLI Tärkeää on, että nuorta kuunnellaan. Se auttaa luottamuksellisten suhteiden luomisessa nuoreen. Luottamuksen saaminen voi olla vaikeaa, varsinkin niiden nuorten kohdalla, joiden elämänsuuntaan halutaan eniten vaikuttaa. Pakottamismentaliteetti ei sovi etsivään nuorisotyöhön. Tärkeintä on, että kunnat voivat tarjota nuorille hyviä ja laadukkaita palveluita, joihin heillä olisi oikeus turvautua. Suomessa poliittisena tavoitteena on ollut luoda jokaiselle suomalaiselle nuorelle mahdollisuus opiskeluun. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukumäärä suhteutettuna väestönmäärään osoittaa suomalaisten arvostavan koulutusta. Korkeakoulujen lukumäärä on noussut osittain aluepoliittisista syistä.93 Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata monipuolisesti yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän tarpeisiin ja yliopistojen tehtävänä on vastata tieteellisestä tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta. Korkeakoulujen tehtävänä on edistää toiminnallaan elinikäistä oppimista, yhteiskunnan ja talouden uudistumista sekä yrittäjyyttä ja tutkimustulosten laajaa hyödyntämistä.94 Korkeakoulujen toiminnassa parantamisen varaa Ammattikorkeakouluissa ei ole luotu riittävästi työelämäyhteyksiä eikä yliopistojen tutkijankoulutuksella ole riittävästi yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä näyttää myös kaihtavan tutkijakoulutuksen saaneita. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli syyskuussa 2012 työttömänä yhteensä 934. Eräänä syynä tähän on, että tutkijakoulutus ei ole vastannut riittävästi työelämän tarpeita. Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniikä on 27 vuotta. Tavoitteena on sen lyhentäminen vuodella. Myös halutaan muuttaa eri alojen opiskelijoiden sisäänottomääriä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Yliopistojen opiskelijavalintoja ollaan muuttamassa niin, että suurempi määrä tuoreista ylioppilaista pääsee ilman välivuosia suoraan opiskelemaan. Tämä tulee nopeuttamaan opintojen aloittamista ja laskemaan valmistumisikää. 93 Suunnitelmissa on vähentää nykyisten 25 ammattikorkeakoulun ja 16 yliopiston lukumäärää yhdistämällä päällekkäisiä toimintoja. 94 Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU vuosille 2011–2016. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 51 …itte olla aktiivinen ”Niin. Ja sun pitää joka tapauksessa itte olla aktiivinen sen työnhaun ja muun puolesta. Ei sua kotoo tulla töihin hakemaan. Se on vaan fakta. Sä voit lähettää CV:tä johonkin firmaan ja hakea töitä ja sitten sanoa, kun vanhemmat kyselee ja tutut kyselee, et ooksä saanu töitä. No en mä oo. Ooksä hakenu? No, oon mä hakenu. No ootsä oikeesti hakenu, ootsä oikeesti halunnu jotain työtä. Se oma tahtotaso sitä hommaa kohtaan ja sitä työtehtäviä ja elintason nostamista kohtaan, se on se yksi tärkeimpiä asioita… Ei mua oo koskaan pakotettu mihinkään. Ilman muuta vanhempien pitää kannustaa lapsiaan. Se lapsi jos se pakotetaan johonkin, ei siitä tuu onnellista ihmistä koskaan. Se että… Liiketalouden tradenomi, hiihdonopettaja, menossa caddymasteriksi. Totta kai pitäis olla kunnianhimoa, että hakis jotain johtajan jakkaraa. Mutta jos mä haen jotain johtajan jakkaraa muutaman vuoden työkokemuksella, tai jotain päällikön, esimiestehtäviä. Ei niitä välttämättä heru. Pitää ne kannukset ansaita sieltä. Sitten taas se valinnan vapaus, sä voit työllistää itsesi mihin vaan, kelle vaan, jos sä oot valmis lähteen sieltä ansaitsemaan niitä kannuksia. Se on se valinnan vapaus. Se rohkeus lähteä tekemään ite ittelleen sitä työpaikkaa ja uraa…” Työmarkkinoiden muutokset osoittavat, että nuoren pitää olla itse aktiivinen työpaikan haussa. Nuorilla matalan koulutuksen saaneilla miehillä työllistyminen on nykyään vaikeampaa kuin naisilla. Tähän on johtanut palvelusektorin kasvu. Se työllistää enemmän vähemmän koulutettuja naisia kuin miehiä. Toisena syynä on IT-alan kasvu, joka on vähentänyt raskaan teollisuuden työpaikkoja, jotka aiemmin työllistivät ammattitaidottomia matalan koulutuksen nuoria miehiä. Nämä kehitystrendit ovat yhteisiä useissa teollisuusmaissa. Tytöt ovat menestyneet poikia paremmin koulussa. PISA-tutkimus95 kolmessakymmenessäkahdeksassa maassa vuosina 2000 ja 2009 osoittaa, 95 Programme for International Students Assessment on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma. Suomi on vuodesta toiseen ollut PISA-tutkimuksen kärkeä. PISA tuottaa vertailevaa tietoa, joka tukee koulutuksen ja opetuksen kehittämistä sekä auttaa koulutuspoliittista päätöksentekoa niin Suomessa kuin muissakin osallistujamaissa (http://www.minedu.fi/pisa). UUSI A H A A S T EI TA – N O R J A N MA LLI että sukupuolien väliset erot lukemisessa ovat yleensäkin kasvaneet merkittävästi tyttöjen hyväksi (mm. Brasiliassa, Ranskassa, Hong Kongissa, Indonesiassa, Israelissa, Portugalissa, Etelä-Koreassa, Romaniassa ja myös naapurimaassamme Ruotsissa). Toisaalta myös oppimistulosten välistä kuilua tyttöjen ja poikien välillä on kaventanut tyttöjen matematiikkataitojen paraneminen. Sosioekonomisen aseman yhteys opintomenestykseen Oppimistulokset ovat yhteydessä sekä maan että oppilaiden sosioekonomiseen taustaan. Mitä korkeampi on nuoren kodin sosioekonominen asema sitä paremmin hän menestyy myös opinnoissaan. Tämä koskee samalla tavalla tyttöjä ja poikia. 15-vuotiaiden oppimistuloksien vertailu osoitti, että rikkaissa kehittyneissä maissa, kuten Kanadassa, Suomessa, Korean tasavallassa ja Singaporessa kuilu opiskelijoiden sosioekonomisen aseman ja oppimistulosten välillä on kapea. Köyhissä ja kehittyvissä maissa kuten Argentiinassa, Chilessä, Kolumbiassa ja Jordaniassa erot ovat selvästi yhteydessä oppilaan sosioekonomiseen asemaan. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kyennyt varmistamaan, että ero ”rikkaiden” ja ”köyhien” oppilaiden oppimistuloksissa ei ole kovin suuri (esimerkiksi Sveitsissä ero on huomattavasti suurempi). Kuitenkin ero on jo kasvamassa muun muassa Helsingin eri koulujen oppimistuloksien välillä. Keskustelua on käyty syrjäytyneistä nuorista, ja keitä he ovat. He ovat nuoria, jotka vetäytyivät työnhausta, ovat usein vain peruskoulun käyneitä, pitkään työttömänä olleita opiskelemaan hakematta jättäneitä nuoria, useimmiten poikia. Nämä nuoret jäävät myös tilastojen ulkopuolelle ja heidät niputetaan syrjäytyneiksi nuoriksi.96 Koulukokemuksilla on merkitystä Työmarkkinatukilain uudistus on vaikuttanut nuoriin naisiin ja miehiin eri tavalla. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on koulutus. Nuorten naisten työttömyyden väheneminen selittyy lähes samansuuruisella opiskelijoiden osuuden kasvulla, kun nuorten miesten kohdalla työnhausta luopuminen selittää lähes yhtä paljon työttömien osuuden laskua kuin kouluttautumisen lisääntyminen. 96 Ks. Hukassa – keitä ovat syrjäytyneet nuoret, Pekka Myrskylä, EVA analyysi No 19 1.2.2012: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 53 Uudistuksen seurauksena myös koulutuksen keskeyttäneiden määrä on kasvanut. Tämä johtuu varmasti siitä, että entistä suurempi osa nuorista on joutunut hakeutumaan hätäisesti valittuun, vähemmän tyydyttävään opiskelupaikkaan, koska ammatillisesta koulutuksesta tuli ehto työmarkkinatuen saannille. Tästä huolimatta noin miljoonasta suomalaisesta nuoresta (18,7 prosenttia väestöstä) noin 400 000:lla eli 40 prosentilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Osa on koulupudokkaita eli peruskoulukin on kesken. Myrskylän (2012) mukaan vielä 30 vuoden iässä joka viidennellä miehellä ja joka kymmenennellä naisella on vain perusasteen koulutus. Huonot todistukset vaikeuttavat nuoren pääsyä jatko-opintoihin. On huomattu, että myös nuoren temperamentti vaikuttaa opettajan subjektiivisiin käsityksiin nuoren tiedoista ja taidoista. Se näkyy opettajan suhtautumisessa opiskelijaan vaikuttaen jopa hänen saamiinsa kouluarvosanoihin. Kouluissa on huomattu opettajien suhtautuvan poikiin negatiivisemmin kuin tyttöihin (miesopettajat vähemmin negatiivisesti kuin naisopettajat). Koulukokemuksilla saattaa olla vaikutusta myös nuoren suhtautumisessa työhön ja se voi jopa vaikuttaa poikien vetäytymiseen pois työnhausta.97 97 Mullola, S., Jokela, M., Ravaja, N., Lipsanen, J., Hintsanen, M., Alatupa, S. & Keltikangas-Järvinen, L. (2011) Associations of student temperament and educational competence with academic achievement: The role of teacher age and teacher and student gender. Teaching and Teacher Education. 27, 5, s. 942-951. A I H E A L U EEN N I M I VA L M I S T U TÖ IH I N – M IHIN? 55 Y H T E I S KU N TATA KU U V S . J OU S TOTA K U U – TA NS K A N MA LLI Yhteiskuntatakuu vs. joustotakuu – Tanskan malli ”Joo, mulle sopii hyvin tää (pätkätyö). Mä oon tän itte valinnu ja mä en koe sitä mitenkään ahistavana että mä tiedän että mulla on vaan puoli vuotta töitä. Vaan mä nautin siitä että mulla on puoli vuotta jotain muuta ja puoli vuotta tätä. Mä koen sen rikastuttavana, kun mä en halua ainakaan tässä vaiheessa, kun oon nuori ja kokematon, mitään virkaa tai mitään useamman vuoden sijaisuutta. Mulle sitten tällänen ei pitkä, mut ei mikään lyhytkään, et tämmöset pätkätyöt sopii tällä hetkellä mun elämäntyyliin hyvin. Mulle tulee sitten sellanen, että mä tykkään vaihdella paikkoja ja mulla alkaa pikku hiljaa sitten kyllästyttää jos on liian kauan jossain ja alkaa tuntua sitten et voiskohan lähteä kattomaan jotain uutta.” Kokeilut nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi Monen haastattelemani nuoren mukaan pätkätyö ja pätkätyöttömyys sopi heidän elämäntilanteeseensa hyvin. Se toi vaihtelua elämään. Jossakin myöhemmässä vaiheessa siitä saattaa muodostua nuorelle ongelma. Samoin se on yhteiskunnan kannalta ongelma. Suomessa nuorisotyöttömyyttä on pyritty ratkaisemaan erilaisilla toimenpiteillä jo 1980-luvulla. Silloin aloitettiin nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä toiminnan suunnittelu. Työministeriö ehdotti 1990-luvulla ns. koulutusvakuutusta, jonka ensivaiheessa oli tarkoitus tukea vähiten koulutettujen pitkäaikaistyöttömien ammatillista koulutusta ja siihen liitettiin työllisyystakuu, jolla rahoitettiin 10 kuukauden tukityöpaikka. Työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset vaikuttivat siihen, että tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalle kehitettiin ohjelmia, joiden avulla voitiin tuottaa työmarkkinoille nopeasti työelämän tarvitsemia asiantuntijoita. Muuntokoulutusta annettiin esimerkiksi soveltuvan alemman tutkinnon suorittaneille elektroniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyaloilla. Myös silloin oli suunnitelmia koulutetuille nuorille takuu työ- ja harjoittelupaikoista. Nämä toimenpiteet jäivät puolitiehen ja niiden merkitys nuorten työllistämisessä jäi vähäiseksi. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 57 Samaan aikaan Tanskassa hoidettiin nuorisotyöttömyyttä kuntien aktivointivelvollisuudella: työtä tai koulutusta tarjottiin työttömille nuorille puolentoista vuoden ajaksi. Tanska onkin kehittänyt jo 1980–90-luvuilla pitkän tähtäimen työvoimapoliittisen strategian nuorten työllistämiseksi. Tanskalaisessa sosiaalipolitiikassa pyritään kaikille, joilla on edes jonkinlainen työkyky, tarjoamaan työpaikka. Tätä sovelletaan myös sairausavustuksella ja työkyvyttömyyseläkkeellä eläviin ihmisiin. Toinen keino 1990-luvun taistelussa nuorisotyöttömyyttä vastaan Tanskassa oli yritysmaailman sosiaalisen vastuun korostaminen. Tämän ajattelun taustalla oli näkemys, että työllisyys- ja sosiaaliset ongelmat eivät ole pelkästään julkisen vallan toimin ratkaistavissa, vaan yritysmaailmalla tulisi myös olla aktiivinen rooli näissä kysymyksissä. Tanskan lainsäädäntö lupasi tukia työnantajille, jotka ottavat töihin työkyvyltään rajoittuneita henkilöitä. Tällä ehkäistiin sosiaalisia ongelmia ja työelämästä syrjäytymistä esimerkiksi pitkäaikaissairaiden ja muiden työkyvyiltään rajoitteisten kohdalla ja integroitiin marginalisoituneita nuoria yhteiskuntaan.98 Onko joustoturva ratkaisu? Nyt Tanska on onnistunut yhdistämään matalan työttömyyden ja korkean työttömyyskorvauksen eli joustoturvan (flexicurity), joka tarkoittaa helppoa irtisanomista ja korkeaa työttömyysturvaa. Joustoturva on myös Euroopan unionin työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikassa keskeisessä asemassa. Siihen kuuluvat EU-komission mukaan sekä työnantajan että työntekijöiden kannalta joustava työlainsäädäntö, monipuolinen elinikäisen oppimisen strategia, joka huolehtii myös työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevista, tehokas ja aktiivinen työvoimapolitiikka ja moderni sosiaaliturvajärjestelmä, joka tarjoaa asianmukaisen tuloturvan, kannustaa työllisyyteen, edistää liikkuvuutta työmarkkinoilla ja mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen.99 Tanskassa työnantajien riskiä työllistämisessä on alennettu sillä, että työntekijöiden irtisanominen on helppoa, sillä irtisanomisaikaa ei ole. Tämä sopii varsinkin pienille yrityksille, joissa työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä. 80 prosentin työttömyyskorvaus antaa kuitenkin aikaa uuden työn etsimiseen. Tällä pyritään pitämään työnantajien työllistämis- 98 Rosdahl, A. (1999), The Social Responsibility of Enterprises, Paper presented in a COST-workshop, Dublin, 17–18 November 1999. 99 Ks. lisää Työpoliittisen Aikakauskirja, numero 3/2007. Y H T E I S KU N TATA KU U V S . J OU S T OTA K U U – TA NS K A N M A LLI kynnys matalalla. Malliin kuuluu myös sanktioiden käyttö. Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen. Samoin jos kieltäytyy toisen alan töistä. Valtio edellyttää alusta asti työttömältä aktiivista toimintaa työllistymiseksi kuten esimerkiksi ohjaamalla heidät koulutukseen tai muuhun toimintaan, jotta tuki ei lopu. Tanskan mallia on ehdotettu toteutettavaksi myös Suomessa. Laskelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että malli tulisi Suomessa hyvin kalliiksi, koska meillä on työttömiä paljon enemmän kuin Tanskassa.100 Tanskan malli pitää sisällään yritysten yhteistyön valtion hallinnon kanssa. Yhteiskuntavastuuta käsittelevä keskus koordinoi siellä yritysten yhteiskuntavastuuta edistäviä hallituksen lainsäädäntöaloitteita ja laatii käytännön välineitä yritysten käyttöön. Myös meillä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on pyrkinyt laajentamaan yrityksen taloudellista vastuuta osakkeenomistajien etujen ajamisen lisäksi työpaikkojen säilyttämiseen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Euroopan komissio sisällyttää yhteiskuntavastuuseen sosiaalisen vastuun, jonka piiriin kuuluvat esimerkiksi työterveys, koulutus ja elinikäinen oppiminen. Tämä sisältää myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisen. Olisiko Tanskan mallista meillekin? Tanskan mallin toteuttaminen meillä saattaisi saada työttömiä nuoria itse hakeutumaan töihin. Nuoren työkokemuksen karttumisen kannalta on tärkeää kannustaa nuoria myös lyhytkestoisiin töihin ja vapaaehtoistyöhön, kun pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden sijasta on tarjolla lähinnä vaihtuvia pätkä-, osa-aika- sekä projektitöitä. Vastikkeettoman rahan jakamisen hyödyllisyyttä on mietittävä nuoren työttömän omasta näkökulmasta. Tanskan mallissa työttömät ovat nopeammin ja suuremmassa määrin uudelleenkouluttamisen ja konkreettisten toimien piirissä kuin meillä. Tanskan joustoturvamallissa yhdistyvät hyvät työttömyysetuudet, työttömien laaja aktivointi ja erittäin vähäinen työmarkkinoiden sääntely, eli työntekijä on helppo sekä palkata että irtisanoa. Myös työministeri Lauri Ihalainen on ollut valmis osittain toteuttamaan meillä Tanskan työmarkkinauudistusta siltä osin, kun se aktivoi työttömiä.101 100 Piia Elonen: Mikä ihmeen Tanskan malli? HS 22.2.2007. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mik%C3%A4+ihmeen+Tanskan+malli/1135225313657 101 STT: Ihalainen matkisi Tanskaa työttömien aktivoinnissa. Julkaistu: 10.5.2012. HS.fi. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 59 Yhteiskunnan tukea tarvitaan koulutuksen lisäämiseen ja työllistymisen tukemiseen. Työstä tulisi myös maksaa palkka. Kun lamasta elpyminen ei ole lisännyt perinteisiä työpaikkoja, onkin tilalle etsittävä vaihtoehtoisia malleja, yksilöllisiä ja räätälöityjä työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkoja. Olisiko mietittävä uudestaan myös perustulokeskustelua (kansalaispalkka)? Voitaisiinko sillä aktivoida syrjäytymisriskissä eläviä nuoria? Työnteon oltava kannattavampaa kuin passiivisen oleskelun työttömänä Myöskään vapaaehtoistyöhön ja kolmanteen sektoriin liitetyt odotukset nuorten työhön aktivoijina eivät saa perustua perinteiseen ajatteluun palkkatyöstä. Vapaaehtoistyö voi nuorelle olla jossakin elämänvaiheessa ratkaisu mielekkääseen elämään ja oman elämän hallintaan. Sosiaaliturvalainsäädännön pykälät eivät saisi olla sen esteenä. Mitään järkeä ei ole siinä, jos aktiiviselta nuorelta hänen osallistuessaan koulutukseen, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön alennetaan etuuksia. Koulutuksen ja vapaaehtoistyön tai työharjoittelun pitäisi olla aina kannattavampaa kuin passiivinen oleskelu työttömänä. Työttömät nuoret eivät kiinnity yhteiskuntaan palkkatyön kautta. Kuitenkin heille tulisi heikonkin työllisyystilanteen oloissa luoda edellytyksiä tuntea itsensä tarpeellisiksi yhteiskunnassa. Kenenkään ei saa antaa tippua pois kyydistä ”Mie olen vanhin… äiti on Ruotsissa sairaalassa osaston johtajana, isä on kunnan atk-vastaava… no (pätkätyö) vaikuttaa sillain, etten mie pysty oikeen mihinkään rakentamaan sillain omaa kotia. Mulla ei ole vielä kertaakaan (ollut) sellasta pysyvää, että voisin sanoa että tää on nyt miun koti, sen jälkeen kun oon äitin ja isän luota lähteny. Se on aina kuitenkin se koti, mutta kuitenkin haluttais, että olis omat tavarat ja kaikkea. Että olis jotain ommaa.. mut (ei) sitä oikeen nyt voi, kun ei tiiä missä seuraavan kerran on töissä. Niin ei voi oikeen mihinkään laittaa sitä kotia. Enkä mie halua muutaman kuukauden takia ottaa vuokralle mitään asuntoa, mihin pitäis omat kalusteet ostaa. Mihinkä mie ne sitten laitan, jos mie lähenkin johonkin muualle… Mulla on viimen työvuoro 24.4. elikkä ens viikolla.” Y H T E IS KU N TATA KU U V S . J OU S TOTA K U U – TA NS K A N MA LLI Monilla pätkätyöläisnuorilla ongelmat kasautuvat. Ei ole mahdollisuutta rakentaa omaa kotia, kun ei ole pysyvää työtä. Ei ole aina tietoa edes seuraavasta työpaikasta. Ei voi sitoutua pysyvään parisuhteeseen ja perustaa perhettä. Nuorelta puuttuu taloudellisia resursseja muuttaa pois kotoa ja itsenäistyä. Aikuistuvan nuoren itsenäistyminen vanhempien perheessä on vaikeaa. Nuoren on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan tällaisissa olosuhteissa pidemmällä aikavälillä. Nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi meillä on suunnattu koulutukseen enemmän yhteiskunnan rahoja. Korkean työttömyyden aikana opintotuki ja -lainajärjestelmä sekä asumistuki ovat osoittautuneet entistä tärkeämmiksi nuorille. Jos koulutus tulee maksulliseksi, kuten useimmissa muissa Euroopan maissa, siitä karsiutuvat ensimmäisenä kaikkein vaikeimmista taloudellisista olosuhteista tulevat. Pelkkä opintoraha riittää harvoin korkeakouluopiskelijalle. Siksi suhteellisen suuri osa korkeakouluopiskelijoista on työssä opintojen ohella. Hyvänä puolena on, että nuoret saavat kokemusta työelämästä ja omaa rahaa, jonka käyttöä he myös oppivat. Koulutuksen ja työssäkäynnin limittymisellä on omat hyvät puolensa nuoren itsenäistymisen kannalta. Enemmän mahdollisuuksia tutustua työelämään Jos työtä ei ole nuorille tarjolla, on nuori pidettävä aktiivisena jollakin keinolla. Yksi keino on työharjoittelu. Nuorille tulisikin luoda joustavia järjestelmiä, joissa heillä opiskelun ohella olisi mahdollisuuksia työharjoitteluun. Työelämän ja koulutuksen lähentyminen merkitsee työelämän vaikutusvallan kasvamista koulutusjärjestelmässä. Samalla työssäoppimisella voidaan korvata perinteistä koulumuotoista opetusta. Yritysten kummiluokkakokeilut ovat tuoneet positiivisia tuloksia nuorten tutustuessa jo kouluaikana oman paikkakuntansa teollisuuden työpaikkoihin.102 Järjestelmä on hyödyllinen myös työnantajalle. Nuorten kiinnostus jo kummiluokka-ajalta tuttuun työpaikkaan on varmasti suurempi kuin tuntemattomaan. Ammatillisten oppilaitosten olisi myös pystyttävä reagoimaan nopeasti paikallisen työmarkkinatilanteen muutoksiin ja luomaan toimiva verkosto paikallisten työnantajien kanssa työssäoppimistilaisuuksien luomiseksi. 102 Ks. esim. Taloudellisen tiedotustoimiston TATin kummiluokkavierailusta Luvata Pori Oy:ssä http://opetin.fi/ajankohtaista/3-tiedotteet/747-urapolun-kurveja-kummiluokkalaisille-porissa.html VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 61 Ongelmana on kuitenkin huonosti koulutettujen nuorten joukko, jolla on vähän työkokemusta ja erilaisia sosiaalisia ongelmia, ja joka sen vuoksi on epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla. Työllistämistoimet määrittelevät heidän elämänsä jaksoiksi työssäoloa ja työttömyyttä. Tämä joukko tarvitsee toimia, jotka on suunniteltu sosiaali- ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. Yhtenä ratkaisuna ovat olleet laaja-alaiset projektit, joihin on saatu rahoitusta esimerkiksi Euroopan unionin sosiaalirahastosta. Harrastustoiminnasta työelämätaitoja Ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen tulisi etsiä myös palkkatyösektorin ulkopuolelta. Suomessa vapaaehtois- ja harrastustoiminnan valikoima on runsas. Tämän toiminnan voisi kytkeä työhön siten, että nuoret voisivat saada kokemuksia ja jonkinlaista korvausta aktiivisuudestaan, vaikka siitä ei varsinaista palkkaa maksettaisikaan. Olisi myös tärkeää kehittää tätä järjestelmää vaihtoehtona (ei velvoitteena) työttömyydelle, työharjoittelulle, koulutukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta toimijasta on vuonna 1994 perustettu Nuorten Akatemia, jonka taustalla oli tarve tavoittaa nuoret, jotka jäivät järjestö- ja harrastustoiminnan ulkopuolelle sekä tehdä näkyviksi nuorten harrastustoiminnassa oppimat taidot. Nuorten Akatemia on edistänyt kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä ja kannustanut nuoria osallistumaan aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan ja järjestämään hyödyllistä tekemistä itselleen. Nuorten vastuunkantoa ja oma-aloitteisuutta on lisätty erityisesti ”tekemällä oppimista” (learning by doing) tukevien toimintamallien kautta. Suoraan nuorille ja nuorten parissa toimiville aikuisille tuotettujen palveluiden rinnalle on kehitetty palveluita, jotka tukevat organisaatioita (kouluja, järjestöjä ja yrityksiä) niiden toiminnassa nuorten parissa. Hyviä käytäntöjä Esimerkiksi Nuorten Akatemian tukema ”Homma”-hanke103 on auttanut 13–19-vuotiaita toteuttamaan unelmiaan. He ovat saaneet hommarahaa omien projektiensa toteuttamiseen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaaajalla. Projektien kautta nuoret oppivat mm. budjetointia, organisointia 103 Homman yhteistyökumppaneina ovat olleet Neste Oil, The Voice ja Demi. Homman suojelijoina ovat olleet mm. hiphop-artisti Elastinen, rock-yhtye Clarkkent, ja Suomen suurin tyttöjen lehti Demi. Y H T E I S KU N TATA KU U V S . J OU S TOTA K U U – TA NS K A N MA LLI ja viestintää sekä ottamaan vastuuta omasta hankkeestaan. Nuorten Akatemia on kannustanut stipendien avulla suomalaisia nuoria kehittämään ja toteuttamaan uusia toimintaideoita ja tukenut jo olemassa olevia hankkeita, joiden teemat ovat liittyneet yrittäjyyteen, vastuunottoon, turvallisuuden edistämiseen tai johonkin harrastamiseen.104 Nuorten Akatemia on tukenut ns. Mahis-ryhmien perustamista. Tämä vuonna 1998 alkanut kampanja on luonut erilaisista elämänhallinnan ongelmista kärsiville 13–17-vuotiaille epävirallisia, joustavia ja nuorten itsenäisyyttä korostavia verkostoja. Ryhmiin on pyritty vetämään mukaan nuoria, joilla on ollut muun muassa koulunkäyntiin ja päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia. Mahis-ryhmät ovat muodostuneet erilaisten harrastusten ympärille. Nuoret ovat mm. kunnostaneet itselleen tiloja, järjestäneet päihteettömiä rock-konsertteja ja käynnistäneet monikulttuurisia ryhmiä. Ryhmissä on mukana aikuisohjaaja nuorten kannustajana ja rohkaisijana.105 Mahis työhön -projekti 2008–2011 oli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille suunnattu työssä oppimista ja työllistymistä edistävä projekti, jota rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Uudenmaan ELY-keskus. Tässä projektissa työelämäyhteistyötä on edistetty muun muassa selvittämällä yrityksen rekrytointitarpeita ja kertomalla yrityksissä opiskelijoiden osaamisesta sekä eri työllistämisvaihtoehdoista ja esimerkiksi työssäoppimisjaksojen hyödyntämisestä uuden työntekijän rekrytointiprosessissa. Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä on edistetty kertomalla työvoimahallinnon Sanssi-kortin tuomista mahdollisuuksista heille.106 Uusina toimijoina ovat myös nuorten ja työnantajien kohtaamista avittavat rekrytointipalvelut. Palveluja on suunnattu työnantajille sekä oppilaitoksille ja järjestöille. Kohderyhminä ovat nuoret ja opiskelijat.107 Edellä kuvatut uudet vaihtoehdot ovat syntyneet tarpeeseen vaihtoehdoiksi työttömyydelle. Ne eivät kuitenkaan korvaa vakinaista työ- tai opiskelupaikkaa. Niidenkin kautta on vaikea tavoittaa kaikkein passiivisimpia moniongelmaisia nuoria. VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 63 Loppupäätelmiä 108 ”…No, mun perheessä on aina ollu se, että töitä tehdään ja patistettu aina heti kun on vaan kesätöihin päässy, että niihin on mentävä ja niitä on haettava. Varsinkin sitten sen jälkeen kun täytty kahdensantoista, että pitää alkaa ottamaan vähän niinkun vastuuta itestään ja omista menoistaan. Mun ystävät on hyvin pitkälti semmosia tosi ahkeria, että ne kyllä tekee ja moni on sellasia että ovat tosi nuoresta asti pitäneet itestään huolen ja asuneet poissa kotoa ja tämmöstä…no silleen tulevaisuudelta toivoo totta kai perhettä ja lapsia ja näin. Tähän hetkiseen se varmasti eroaa aika paljonkin. Mutta tämän hetkinen elämä täällä on ollu oikeen mukavaa ja hyvää. …Niin, tää ei ole huono vaihtoehto olleenkaan, mutta ehkä sitä jotakin erilaisuuttakin kaipaa jossakin vaiheessa.” Suurimmalla osalla suomalaisista nuorista asiat ovat hyvin. Vaikka Suomea ei ole pidetty luokkayhteiskuntana, niin meilläkin työttömyys on osoittautunut sosiaalisesti periytyväksi. Siihen liittyy matala koulutustaso ja moninainen huono-osaisuus, joka nuorilla ilmenee psyko-sosiaalisena aikuistumisen pidentymisenä. Nuorten koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen pidentymiseen vaikuttavat esimerkiksi välivuodet ennen opintojen aloittamista. Riskinä on, että nuori jämähtää kouluttamattomana väliaikaistyöhön, josta työttömyystilanteessa on helppo irtisanoa nuori työntekijä. Ilman koulutusta on vaikea työllistyä Työttömiksi päätyneistä nuorista 80 prosenttia ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Ilman koulutusta nuoren on vaikea työllistyä ja vaarana on syrjäytyminen työmarkkinoilta. Vaikka välivuotena voidaan kartuttaa työkokemusta, se ei usein kuitenkaan 108 Helve, H. (2011). Nuorisopolitiikka koulutuksen nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kolmiossa. Teoksessa (toim. K. Paakkunainen ja L. Suurpää) Nuorten poliittinen ohjaus – strategista johtamista, kentän kasvavaa yhteistyötä vai latistuvaa osallistumista? s. 113–117. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja, s. 43. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ohjaus.pdf LOP P U P Ä ÄT EL M I Ä auta nuorta hänen työpolullaan. Työelämäjaksoja pitäisi sen sijaan lisätä koulutukseen ja jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus jatkaa opintojaan ilman välivuosia. Kun syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia nuoria, niin heidän suomen kielen oppimiseen ja kotouttamiseen olisi panostettava aikaisempaa enemmän erityisenä ryhmänä. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten olemassaolo jää monesti rekisteröimättä, koska heitä ei ole koulutus- tai työmarkkinatilastoissa. Nuorten ihmisten syrjäytymistä ei voida tulkita vain yhdestä näkökulmasta, vaan sitä täytyy tarkastella useasta eri perspektiivistä. Pahimmillaan nuorten syrjäytyminen on yhdistelmä taloudellista, sosiaalista, terveydellistä ja koulutuksellista huono-osaisuutta sekä sulkemista osallistumismahdollisuuksien ja työ- ja asuntomarkkinoiden ulkopuolelle. Jo 1990-luvulla työttömyys jakoi nuoriakin hyväosaisiin a- ja huono-osaisiin b-kansalaisiin. Syrjäytyminen periytyy voimakkaasti Esimerkiksi Myrskylän (2012) mukaan vaikeuksiin ajautuneissa perheissä lasten syrjäytymisriski on korkea. Heikot kotiolot jättävät lapset selviytymään ilman taloudellista tai muuta tukea. Vanhempien sosioekonomisen aseman lisäksi syrjäytymiseen vaikuttaa vanhempien koulutuksen taso. Yhteiskunta, jonka palvelut jakautuvat sektoreittain, ei monesti näe nuorten ihmisten elinolosuhteita kokonaisuutena eikä jokaisen yksilön tilannetta ainutkertaisena. Nuoria tulee auttaa elämän hallinnassa parantamalla heidän elinolosuhteitaan. Tämä edellyttää yhteisiä toimia koulutus-, työvoima- ja sosiaalipolitiikasta vastaavilta. Näiden hallintotahojen yhteistyötä on lisättävä nimenomaan nuorisoasioissa. Nuorten tilanne pitää huomioida kokonaisvaltaisesti. Työttömyys ja syrjäytyminen osoittautuivat sosiaalisesti periytyviksi jo 1990-luvun laman aikana. Koulutettujen nuorten työttömyysriski osoittautui matalammaksi kuin kouluttamattomien. Koulutuksen rooli työn tekemisen edellytyksenä näyttääkin kasvattaneen merkitystään työvoiman koulutustason noustessa. Koulutuksen laatuun pitäisi kiinnittää huomiota.109 Koulutettujen työttömyyden toistuvuus on vähäisempää ja työttömyysajat ovat lyhyempiä kuin kouluttamattomien. Työllisyystilanteen heikentyminen kohdistuu erityisesti vähän koulutusta saaneisiin ja työkokemusta vailla oleviin nuoriin. 109 Ks. Sailas, R. (2012), Kanava ja Liiten, ”Raimo Sailas huolestui koulutuksen laadusta”, HS A10 26.10.2012. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 65 Nuorisotyöttömyyden trendit olivat siis näkyvissä jo 1990-luvulla, jolloin osalla työttömistä nuorista tilanne meni huonommaksi työttömyysajan pitkittyessä ja tuoreen koulutuksen suorittaneiden tullessa työmarkkinoille. Tämä on johtanut polarisaation kasvamiseen. Meidän nuorisotyöhön liittyvät toimenpiteet kuten myös uusi Lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012–2015 sekä EU:n poliittinen ohjelma ”Nuoret liikkeellä” sisältävät monia hyviä ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan nuorten työllistyvyyttä ja työmarkkinoille pääsyä. Meillä kuten muuallakin Euroopassa ei ole vanhenevan väestörakenteen vuoksi varaa koulunsa keskeyttäneisiin ja kouluttautumattomiin nuoriin. Nuoria tulee kannustaa ammatti- ja korkeakouluopintoihin, sillä osaamisen Euroopassa tulisi säilyä korkeatasoisena. Ilman työtä vaikea sitoutua Nuorten aikuistumisessa tärkeänä osana on joustava siirtyminen koulutuksesta työelämään. Ongelmakohtia ovat opiskelujaksojen väliset välivuodet, työttömyysjaksot ja työttömyyden pitkittyminen. Ne vaikuttavat nuoren identiteetin muodostukseen ja nuoren kansalaiseksi kasvamiseen. Työ- tai ammatti-identiteettiä on vaikea kehittää ilman työssäoloa. Ilman työtä nuori ei voi sitoutua työn arvoihin ja ammattiin. Työttömällä nuorella on vaikeaa sitoutua parisuhteeseen, perustaa perhe tai hankkia asunto, koska hänellä ei ole työn tuomaa taloudellista turvaa. Tämä puuttuu myös tilapäisissä töissä olevilta ”pätkätyöläisiltä”. Koulutus ja työttömyyden kesto vaikuttavat nuorten suhtautumiseen työhön ja tulevaisuuteen orientoitumiseen. Hyvin koulutetulle nuorelle pätkätyö on usein elämäntilanteeseen sopiva valittu vaihtoehto, joka mahdollistaa opiskelun, harrastusten, työn ja vapaa-ajan onnistuneen yhteensovittamisen. Koulutuksen ja palkkatyön ulkopuolella olevien nuorien on vaikea aikuistua. Heidän tulevaisuudenhorisonttinsa on lyhyt ja tulevaisuuden ajattelu ahdistaa. Näihin nuoriin etsivän nuorisotyön kautta voidaan luoda luottamuksellisia aikuissuhteita esimerkiksi harrastuksissa, työharjoittelussa, koulutuksessa ja työpajoilla. LOP P U P Ä ÄT EL M I Ä Nuoret liikkeelle Suomen nuorisopolitiikka noudattaa Eurooppa 2020 -strategian päämääriä. Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään korkeatasoisen koulutuksen tukemisella ja nuorten aktivoimisella yhteiskuntaelämään. Nuorten koulutukseen ohjaamista on pidetty tärkeänä, sillä viisi miljoonaa nuorta etsii töitä Euroopassa, ja nuorten työttömyysaste on 21 prosenttia (Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke ”Nuoret liikkeellä”, tiedote 26/2010). Lähes 40 prosenttia työtä löytäneistä nuorista on väliaikaisissa työsuhteissa ja niin sanottuja NEETejä (Not in Education, Employment or Training) on lähes kolmannes 15–24-vuotiaista. Noin neljännes työttömistä nuorista on ollut työttömänä yli vuoden. Köyhyysrajan alapuolella on lähes joka viides nuori eurooppalainen.110 Työelämän taidot osaksi opintosuorituksia Koulutuksen olisi kuitenkin vastattava työelämän vaatimuksia. Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa nuorten koulutustilanne näyttää paremmalta ja tasa-arvoisemmalta kuin monissa muissa maissa. Nuorisotyöttömyysluvut ovat kuitenkin olleet meilläkin korkeita taloudellisen nousukaudenkin aikana, osoittaen ainakin osittain, että koulutus ei vastaa tai vastaa huonosti työnantajien tarpeita. Korkeakoulutuksen tulisikin paremmin huomioida ja hyväksyä työelämän tarpeet samoin kuin nuorten välivuosina työelämässä hankkimat taidot osana opintosuorituksia. Osaamista ei synny ainoastaan muodollisessa koulutuksessa vaan myös työelämässä, vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa (vrt. AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana elinikäistä oppimista). Työelämän taitoja tulisi hyväksyä osaksi korkeakoulututkintojen vaatimuksia ja opintosuorituksia. Tämä lisäisi yliopistokoulutuksen houkuttelevuutta ja saisi yhä useamman nuoren suorittamaan korkeakoulututkinnon. Koulutuspolitiikan tulisi tukea entistä enemmän ja paremmin kansainvälisyyttä. Ulkomailla hankittu opiskelu- tai työkokemus on arvokasta, sillä se ei lisää ainoastaan kielitaitoa vaan nuori oppii myös kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja monenlaista muutakin arvokasta osaamista. 110 EU Youth Report 2009. http://ec.europa.eu/youth/documents/youth_report_final.pdf. VA L M IS TU TÖ IH I N – M I H IN? 67 Jotain olisi tehtävä ”Se jossain tapauksessa on totta. Mä käyn kahdennettakytä kuudetta. Vähän ruennu miettimään sitä, et jos sulla on tavallaan kaikkea, mutta sulla ei oo ketään kenen kanssa jakaa, niin onko sulla sitten kuitenkaan kaikkea. Pätkätyöläisyys, tää vaikeuttaa näitä juttuja. Jos haluaa, saa toimimaan. Silloin pitää seurata niitä omia elämän arvoja, sitä mitä haluaa. Mitä eniten haluaa. Pitää käydä mielessä, mitä mä haluan eniten ja tehdä sen mukaan sitten se ratkaisu. Tai sitten nähdä vaihtoehtoisesti se, että jos sä oot halunnu ensin perhettä ja lapsia ja sen jälkeen, että mä haluankin tonne Lappiin hiihdon opettajaksi. Sulla on etelässä työ, jossa sulle maksetaan palkkaa, sun elintaso on hyvä. Sun lapsilla on hyvä olla. Et sä siinä vaiheessa voi enää tehdä sitä valintaa, että mä lähden sinne ja jättää perhettä sinne. Se on väärin. Siinä vaiheessa pitää kellojen soida, et hei mä oon tehny sen valinnan silloin. Hyväksyä, taas kerran hyväksyä se asia ja muistaa se, että Lappi ei lähde mihinkään täältä, kulumallakaan… Korostan, omina arvoina, hyvin tärkeinä on perhe. Että jos sä oot hankkinu lapsia, sun pitää kantaa vastuu niistä. Ihan samalla lailla kun sä kannat vastuun työstä, sä kannat vastuun täällä ittestäs. Siinä vaiheessa kun sulla on kaikki hauskaa ja kaikki on mahdollista, voit valita meetkö illalla baariin vai et...pystyy kantamaan vastuun siitä touhustaan. Edelleen sen taloudellisen vastuun ja näin poispäin. Silloin se on ihan täysin hyväksyttävää. En mä nää siinä mitään pahaa.” Meillä yritykset ottavat yhteiskuntavastuun periaatteella vastuuta nuorten työllistymisestä. Yhtenä esimerkkinä on EK:n ja TATin Valmistu töihin! -kampanja. Yhteiskuntavastuu on laajempi käsite kuin heikompiosaisten avustaminen ja hyväntekeväisyys. Siksi olisikin mietittävä mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa yritystoiminnassa. Nykyaikaiselta yritykseltä odotetaan yhteiskuntavastuun kehittämissuunnitelmia ja tavoitteita osaksi omaa yritystoimintaansa.111 111 Harri Hietala, 2009, Pk-yritykset vastuullisina kansalaisina http://www.yrittajat.fi/File/825f739e-00c6-4556-b438-4eaaa69f7818/pk_yhteiskuntavastuu2009.pdf. LOP P U P Ä ÄT EL M I Ä Nuorten asiat tukevammin yritysten yhteiskuntavastuuseen Suomi sijoittuu hyvin yhteiskuntavastuun globaaleissa maavertailuissa johtuen korkeatasoisesta lainsäädännöstämme. Meillä yritykset toimivat pääsääntöisesti vastuullisesti. Julkinen hallinto voisi kuitenkin tukea enemmän yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja taistelussa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten työttömyyttä vastaan muiden pohjoismaiden esimerkin mukaisesti. Meillä yhteiskuntavastuun kehittämisen on ymmärretty liittyvän lähinnä ympäristöasioihin eikä sosiaaliseen vastuuseen.112 Esimerkiksi Tanskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa on julkisen hallinnon, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kumppanuushankkeilla luotu työpaikkoja vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille tai heikommin kehittyneille alueille. Tanskan kumppanuushanketta tukemaan on perustettu 16-jäseninen yritysjohtajien verkosto työministeriön neuvonantajaksi.113 Nuorten kannalta tärkeää on ollut pk-yritysten osallistuminen oppilaitosyhteistyöhön luomalla harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia tutustua yritystoimintaan. Tähän mukaan pitäisi saada myös kaikkein vaikeimmin työllistettävät. Nuorten työkokemuksen karttumisen kannalta on hyödyllistä kannustaa heitä myös lyhytkestoisiin töihin ja vapaaehtoistyöhön tilanteessa, jossa pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden sijasta on tarjolla lähinnä vaihtuvia pätkä-, osa-aika- sekä projektitöitä. Vastikkeettoman rahan jakamisen hyödyllisyyttä on mietittävä nuoren työttömän omasta näkökulmasta. Koulutuksen ohella vaihtoehtona voi olla myös työllistyminen kolmannen sektorin114 tarjoamassa työpaikassa tai vapaaehtoistyössä. Yhteiskuntavastuu on olennainen osa Euroopan sosiaalista mallia, joka on osana Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategiaa.115 112 YK:n maailmankomission (Brundtlandin komission) 1987 laatima Yhteinen tulevaisuutemme -raportti on eräänä esikuvana yhteiskuntavastuun ajatukselle siitä, että taloudellinen kehitys ei ole mahdollista ilman sosiaalista ja ekologista kehitystä ja kehitys on kestävää, kun se tyydyttää ihmisten nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta omien tarpeidensa tyydyttämiseen. 113 Leena Lankoski ja Marjatta Jutila. Suomi ei kuulu EU-maiden parhaimmistoon yritysten yhteiskuntavastuun edistämisessä, 2008. http://www.tem.fi/index.phtml?96107_m=92874&s=3407. 114 Kolmannen sektorin (vapaaehtoissektorin) toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. 115 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014” (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:229:0077:01:FI:HTML) VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 69 Pitää antaa nuorille aktiivisuuden ja tekemisen malli sekä toivon horisontti ”No mä olin aupairina siellä Luxemburgissa. Se oli ihan jees, mut se oli vaan kaksi kuukautta ja sit kun sä just aloit sopeutua ja löytää se oman paikkas, niin piti lähteä kottiin. Tiest ois voinu olla vähän pidempään, niin ois päässy vielä vähän paremmin siihen sisälle. Mut ilman muuta siis. Mut nyt mie haluan olla tän kesän Suomessa, kun viime kesä meni niin pahasti ohi siellä… on ystäviä ja ystävyyssuhteet toimii. Et saa ruokaa. ja ihmisiä, että rakastaa. Että on se toimeentulo tai mitä sie teet työks tai joku tällänen pointti minkä takia elää. Semmonen.” Valmistu töihin! -opiskelijakyselyt osoittavat, että koulutuksessa ei koeta saatavan riittävästi omaan alaan ja työnhakuun liittyvää työelämätietoutta. Tämä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa. Myös opiskelijoiden mukaan yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä ei ole riittävästi. Näistä koulutukseen liittyvistä puutteista huolimatta kyselyyn vastanneista suurin osa uskoo saavansa haluamiaan töitä valmistumisensa jälkeen. Koulutuksen tuloksellisuuden mittarit kaipaavat päivitystä Kyselyn tulokset osoittavat, että koulutuksen tulisi tukea nuoren siirtymistä työelämään. Koulutuksen tuloksellisuutta arvioitaessa on painotettu ensisijaisesti oppilaiden, oppilaitosten tai valtakunnan tasolla koulusaavutuksia eli kuinka hyvin oppilaat hallitsevat koulutusasteensa oppiaineiden sisältöjä. Arvioinnin toissijaisina kriteereinä ovat olleet seuraavan luokan, koulutusasteen tai työelämän vaatimukset. Nykyään muuttuva työelämä vaatii ihmisiltä jatkuvaa kouluttautumista. Pirstaleisiin oppiainesisältöihin painottuvalla arvioinnilla on vaikea tavoittaa työnantajien ja uusien töiden vaatimia valmiuksista. On vakavasti pohdittava myös, tulisiko koulutuksen tuloksellisuutta mitata oppilaan tietojen ja osaamisen lisäksi ottamalla huomioon jatko-opintoihin sijoittuminen ja se, miten nopeasti hän työllistyy alalleen koulutuksen jälkeen. Tämän suuntaiset ajatukset eivät ole uusia.116 116 Koulutuksen arvioinnin uusi suunta. Arviointiohjelma 2004–2007. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisu 1. Jyväskylä 2004, 10 ja liite 3. http://www.edev.fi/img/portal/19/Koulutuksen_arvioinnin_uusi_suunta.pdf?cs=1110960636. Ks. myös Aunola, M. ja Ora, P. Työ otettava tavoitteeksi tutkinnon sijaan. Vieraskynä HS A2. 3.10.2012. LOP P U P Ä ÄT EL M I Ä Koulutuksen arvioinnissa ei ole otettu kriteeriksi työelämätaitoja ja tietoja, joita Valmistu töihin! -kyselyihin osallistuneet opiskelijat kaipasivat. Niitä odotettiin olevan myös yliopisto-opetuksessa. Opiskelijoiden työelämätietoutta ja taitoja lisäisivät työ-/harjoittelupaikan hakuun liittyvät asiat sekä tiedot työllisyydestä, työpaikoista ja työttömyydestä. Nuoren olisi hyvä harjoitella työhaastattelua sekä osata laatia työhakemuksia ja oma ansioluettelo, jossa selvitetään mitä on tehty ja opiskeltu. Työelämätaitoihin kuuluu myös tieto, mistä etsiä työtä. Nuorille työharjoittelu valmistaa heitä varsinaiseen työelämään antaen koulutuksessa puuttuvia työelämätietoja ja auttaen luomaan työelämässä tarvittavia verkostoja. Nuoret ja yritykset yhdessä Nuorten omat mielipiteet ja toiveet tukevat Valmistu töihin! -hankkeen kaltaisia tilaisuuksia, joissa opetushenkilöstö ja alueen työnantajat ja ammattiin opiskelevat nuoret yhdessä pohtivat nuorten työllistymiseen liittyviä kysymyksiä. Ne lisäävät nuorten ajankohtaisia tietoja opiskelupaikkakuntansa eri yrityksistä ja muista mahdollisista työpaikoista. Ne lisäävät tietoa myös työsopimuksen laatimisesta ja työpaikoilla edellytettävistä työelämän säännöistä. Työnantajat odottavat nuorilta työnhakijoilta monenlaisia asioita, joista kaikkien ei suinkaan voida edes olettaa kuuluvan opintoihin. Opinnot valmistavat nuoria erilaisilla työelämässä arvostetuilla taidoilla kuten kyvyllä etsiä ja omaksua tietoa eri lähteistä, kirjallisen ja suullisen ilmaisun taidoilla, tietotekniikan taidoilla ja viestinnällisillä valmiuksilla. Opinnoissa on edellytetty suunnitelmallisuutta, organisointikykyä ja ongelmanratkaisuvalmiuksia. Mutta nämä eivät riitä työelämän taitoina. Työelämässä tarvitaan erilaisuuden sietämistä, omien vahvuuksien, kehitystarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamista, itsenäistä työotetta, tiimityötaitoja, vastuuntuntoa ja vastuunkantokykyä, stressinsietokykyä, täsmällisyyttä, tunnollisuutta, neuvottelutaitoja, oman ajankäytön hallintaa, projektinhallintataitoja, ongelmanratkaisuvalmiuksia, sekä työelämän ja toimialan vaatimusten mukaista käyttäytymistä. Muuttuvat työnkuvat muokkaavat maailmakuvaa Työmarkkinat ovat 2000-luvulla rakentuneet niin, että nuorten on vaikea löytää vakinaista työtä. Nuoret näyttävätkin tyytyvän usein pienipalkkaisiin pätkätöihin, ja monille näyttävät merkitsevän enemmän elämän- VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 71 laadulliset seikat kuten työn joustavuus, mukavat kaverit, harrastukset sekä sitoutumattomuus ja vapauden tunne kuin materiaaliset palkka ja työn pysyvyys. Nämä arvomaailmaltaan postmaterialistiset nuoret voivat olla jopa onnellisia epävarmoissa lyhytkestoisissa töissä. Paradoksaalista onkin, että kun suuret ikäluokat eläköityvät, heidän tilalleen tarvitaan työpaikkaan sitoutuvia nuoria. Löytyykö heitä, jos nuoret ovat lyhytaikaisissa työsuhteissaan oppineet arvostamaan muita asioita enemmän kuin työpaikkaan sitoutumista? Tutkimus pätkätyöläisistä tuo esille myös signaalin nuorten maailmankuvan muutoksesta. Monet tutkimuksessa mukana olleista nuorista tasapainoilivat perinteisen kollektiivisen ja institutionaalisen työkäsityksen ja oman individualistisen käsityksensä välillä. Pysyvä työsuhde antaisi mahdollisuuden (lineaariseen) kauaskantoiseen elämän ja tulevaisuuden suunnitteluun,117 jota työelämän pätkittyminen ei mahdollista. Postmodernissa riskiyhteiskunnassa, jossa suomalaisetkin nuoret elävät, on vaikea tehdä kauaskantoisia tulevaisuuden suunnitelmia. Monet nuoret näyttävät elävän pitkittyneessä nykyisyydessä, jossa arvostetaan episodinomaista elämäntapaa ja syklistä maailmankuvaa.118 Monet haluavatkin elää vain nykyisyydessä, jossa aikuistumiseen ei ole kiirettä. Työ ja vapaa-aika kehittävät nuoren identiteettiä Nuorten siirtyminen aikuisuuteen on yksilöllistä. Yhteiskunnallisesti se merkitsee erilaisia siirtymisiä muun muassa työelämään, kuluttajaksi sekä vanhemmaksi ja aktiiviseksi tai passiiviseksi kansalaiseksi. Sosiaalinen ja kulttuurinen nuoruuden pidentyminen on lisännyt sukupolvien välistä eroa. Vapaa-ajalla on erityinen merkitys nuorten aikuistumiselle ja hyvinvoinnille, sillä vapaa-aikana nuoret kehittävät sosiaalista identiteettipääomaa. Sosiaalinen media tuo uuden ulottuvuuden vapaa-ajan viettoon ja oman identiteetin tai identiteettien sekä sosiaalisuuden kehittämiseen. Monet nuoret löytävät harrastusten piiristä myös tukea kansalaiseksi 117 Ks. lisää Helve H. (2002) Nuorten asenteet, arvot ja maailmankuvat ja Helve, H. (2010) Nuorten hyvin ja pahoinvointi, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Suomen Akatemia, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala, 81–89. http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1595320904/konsensus2010artikkelikirja.pdf. Ks. myös Leccardi C. Uncertainty, temporality and biographies in the new century. Kirjassa: Leccardi C, Ruspini E, toim. A new youth?: young people, generations and family life. Burlington: Ashgate Publishing Company 2006, s. 15–40. 118 Kamppinen M. The transformation of time in the information society. Foresight 2000;2:159–62. LOP P U P Ä ÄT EL M I Ä kasvamiseen ja aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen. He etsivät yksilöllisiä ratkaisuja ja elämänpolkuja, mikä näkyy heidän asenteissaan, arvoissaan ja maailmankuvissaan. He rakentavat omia persoonallisia elämäntarinoita ja projekteja, jotka saattavat olla lyhytkestoisia ja väliaikaisia. Ymmärtääksemme nuorisosukupolven näkemyksiä paremmin tarvitsemme tutkimustietoa taloudellisen taantuman vaikutuksista heidän asenteisiinsa, arvoihinsa, odotuksiinsa ja tulevaisuuden näkemyksiin. Tällaista tietoa tarvitsevat yhtä hyvin kasvattajat ja nuorisotyöntekijät kuin päättäjätkin tehdessään työtä nuorten parissa, tai päätöksiä, jotka vaikuttavat nuorten siirtymiseen aikuisuuteen. Myös työnantajien on hyvä tietää millaisia työntekijöitä töihin valmistuu. Nuorten siirtyminen koulusta työelämään ei ole ollut helppoa viimeisten parin vuosikymmenen aikana, jolloin Suomi kohtasi 1990-luvun laman ja sukelsi 2000 luvulla uuteen globaaliin taloustaantumaan. Näistä toipuminen vie aikaa. Viime vuodet ovat tuoneet esiin kasvavan joukon moniongelmaisia nuoria. Olisi kuitenkin löydettävä nämä tilastoista ”hukkuneet” nuoret, joilla on vähän koulutusta, työkokemusta ja paljon erilaisia sosiaalisia ja muita ongelmia. Näillekin nuorille olisi saatava toivon horisontti ja laaja-alainen näkökulma tulevaisuuteen. Myös heidät on valmistettava töihin! Vastuuta tästä emme voi siirtää seuraaville sukupolville. ”Mä oon saanu aina niin paljon tukea…kun on tarvinnu. Harrastusvälineet ja muut, ne ei ole ollu mitään välineistön mersuja, mutta ne on ollu hyviä välineitä. Se mitä on tarvittu, sen on aina saatu. Sitä kautta on oppinu pienestä pitäen senkin, että viikkorahaa vastaan piti tehdä lumityöt, leikata nurmikko tai jotain muuta. Edelleen päässä soi isän ääni, että raha ei kasva puussa. Se pitää ymmärtää. Rahan eteen on tehtävä töitä…Ei sillä oo mitään väliä mitä sulla on, jos sulla ei oo ketään kenen kanssa siitä nauttia…ystäviä sä et sillä rahalla saa. Etkä läheisiä…. mulla on sellasia ihmisiä lähellä, kehen mä voin luottaa elikkä ystäviä. Mulla on hyvät suhteet perheeseeni…Eikä työllä niin väliä. mutta mulle tulee siis rahaa. Mä pystyn ostaa ruokaa ja mulla on katto pään päällä… mä saan rahaa sellasesta, mitä tykkään oikeesti tehdä…ulkoilee ja urheilee, liikkuu ja saa siitä rahaa.” VA L M I S T U TÖ IH I N – M I H IN? 73 Valmiina töihin! Nykynuoria on vaikeampi kuvata kuin aikaisempia sukupolvia. Myös nuorten siirtymistä koulusta työelämään on vaikeampi ennustaa, koska maailmanmenon ennustettavuus on kadonnut. Nuorilla näyttävät olevan asenteet ja arvot kohdallaan. He ymmärtävät, että työ luo aineellisen elämän perustan. Nuoret ovat valmiita töihin. Mutta mihin, minkälaisiin töihin? Nuoret ovat valmiita työmarkkinoiden, työtehtävien ja ammattien muutoksiin. Nuoria näkee uusissa haastavissa ja luovissa töissä multimedialaitteiden ääressä omissa työpajoissaan ja kodeissaan. Internet ja sen virtuaalimaailma tarjoavat uusia työllistymismahdollisuuksia ja uutta työtä. Näissä nuoret rakentavat identiteettiään ja muodostavat sosiaalista pääomaa, joka ei perustu perinteiseen työelämän yhteisöllisyyteen. Kuitenkin nuoret tarvitsevat tukea työelämään siirtyessään. Tuen ei tarvitse olla ”mersuluokkaa”. Työ yksin ei riitä, tarvitaan kavereita, ystäviä, luottamusta – sosiaalista pääomaa. Sitä syntyy nuorille työpajoilla, työharjoittelussa, opiskelun ohessa tehtävässä määräaikaisessa työssä yhtä hyvin kuin vakinaisessa työssä. Nuoren ensimmäiset kokemukset työstä ovat tärkeitä, heitä on kuunneltava. On onnistuttu hyvin, jos nuori toteaa ”mä saan rahaa sellasesta, mitä tykkään oikeesti tehdä”. www.tat.fi Valmistu töihin – Mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään nuorisofoorumi 2012 Nykynuoria on vaikeampi kuvata ”Sä kouluttaudut siihen kuin aikaisempia sukupolvia. Myös hommaan mihkä sä haluat, nuorten siirtymistä koulusta työmutta sun pitäis tehdä ne elämään on vaikeampi ennustaa, työt mitä sulle on tarjolla.” koska maailmanmenon ennustettavuus on kadonnut. ”Mut se mikä on tärkeintä Nuorilla näyttävät olevan mulle työssä, ei oo se rahaasenteet ja arvot kohdallaan. He kaan, vaan se että viihtyy ymmärtävät, että työ luo aineelsiellä, et se työ on sitä mist lisen elämän perustan. Nuoret tykkää, mitä tekee. Ja toki ovat valmiita töihin. Mutta mihin, siellä pitää olla se hyvä minkälaisiin töihin? porukka.” Nuoret ovat valmiita työmarkkinoiden, työtehtävien ja ammat”Sun pitää joka tapauksessa tien muutoksiin. Nuoria näkee itte olla aktiivinen sen työnuusissa haastavissa ja luovissa haun ja muun puolesta. Ei töissä multimedialaitteiden ääsua kotoo tulla töihin hakeressä omissa työpajoissaan ja komaan. Se on vaan fakta.” deissaan. Internet ja sen virtuaalimaailma tarjoavat uusia työllistymismahdollisuuksia ja uutta työtä. Näissä nuoret rakentavat identiteettiään ja muodostavat sosiaalista pääomaa, joka ei perustu perinteiseen työelämän yhteisöllisyyteen. Kuitenkin nuoret tarvitsevat tukea työelämään siirtyessään. Tuen ei tarvitse olla ”mersuluokkaa”. Työ yksin ei riitä, tarvitaan kavereita, ystäviä, luottamusta – sosiaalista pääomaa. Sitä syntyy nuorille työpajoilla, työelämäjaksoilla, opiskelun ohessa tehtävässä määräaikaisessa työssä yhtä hyvin kuin vakinaisessa työssä. Nuoren ensimmäiset kokemukset työstä ovat tärkeitä, heitä on kuunneltava. On onnistuttu hyvin, jos nuori toteaa ”mä saan rahaa sellasesta, mitä tykkään oikeesti tehdä”.
© Copyright 2024